BORE ­ TEEMANUMEROBOREN 115­VUOTINEN HISTORIA ALKAENVUODESTA 1897 TÄHÄN PÄIVÄÄN ASTI

02 / 2012 | http://www.ulkomatala.net | 30.4.2012

TEKSTI LASSI LIIKANENPÄÄKIRJOITUS

TÄNÄÄN on vapun aatto, ja jälleen kerrankuukauden viimeisenä päivänä perinteisesti ilmestyyUlkomatala. Niin se tekee myös tässä kuussa, tosin eiaivan tavallisena numerona, vaanerikoisteemanumerona. Aiheenamme tämän vuodenteemanumerossa on 115 vuotta tänä vuonna täyttäväBore­varustamo.

Boren historia alkaa vuodesta 1897, kun ÅngfartygsAb Bore (suom. Höyrylaiva OyBore) merkitään kaupparekisteriin.Tuolloin aloitettiin tekemäänpitkäjänteistä ja tänä päivänämielenkiintoista historiaa. Borenseikkailuihin vuosisatojen,­kymmenien ja vuosien varrellaliittyy esimerkiksi liikennettä Etelä­Amerikkaan, aikaYhteisliikennevarustamoissa (elimyöhemmin Silja Linessä) japaljon muuta mielenkiintoista.

Toisaalta myös tämän päivän Boreon kiintoisaa katseltavaa. Nykyisinperheyrityksenä Rettigin suvunyrityksessä toimiva Bore onkeskittynyt vain rahtilaivoihin,vaikka aikaisemmin senydinliiketoimintaa olivatnimenomaan matkustajalaivat jamatkustajaliikenne. Koska Borenhistoria on hyvin vaihteleva ja mutkikas, on tässänumerossa juttuja esihistoriasta alkaen Borenkasvuvaiheeseen, irtautumiseen Silja Linesta ainaBror Husellin ja Engshipin ostoon ja nykypäivän sekähieman tulevaisuuden Boreen.

Me Ulkomatalassa olemme ylpeitä siitä, että voimmenäin vapun korvalla tarjota teille Bore­erikoisnumeron. Huomenna on vappu, suomalaisentyön ja työväen juhla. Bore­varustamo on

nimenomaan ollut suomalaista työtä jo 115 vuodenajan – ja toivottavasti on sellaista myös tulevat 115vuotta eteenpäin.

Voit tutustua Boren koottuun historiaan alla olevanaikajanan avulla. Sen jälkeen tutustu ihmeessätarkemmin Boren historiaan asiantuntevienartikkeliemme seurassa.

Lopuksi esitän vielä henkilökohtaiset kiitokset kaikillenumeron tekoa avustaneille. Kaikille lukijoille oikeinhyvää ja mukavaa vappua sekä mieluisaa kesänodotusta! Seuraavan kerran tapaamme Ulkomatalanmerkeissä jo keskellä kesää.

Onnittelut myös tänä vuonna 115 vuotta täyttävälleBorelle!

PÄÄKIRJOITUS

2

Onnea 1 1 5-vuotias Bore!

Boren Transgard. KUVA: PEKKA LAAKSO

YLEISKATSAUS

3

Aikajana Boren vaiheista

YLEISKATSAUS

4KUVAT: PEKKA LAAKSO

TEKSTI KALLE ID

Boren matkustajal i ikenne

Turun­liikenteen vaikea alku

1800­LUVUN lopulla matkustajalaivaliikenneSuomesta ulkomaille oli pitkälti Suomen HöyrylaivaOsakeyhtiön eli tuttavallisemmin FÅA:n käsissä.Vuonna 1837 höyrylaivaliikenne Suomen ja Ruotsinvälillä oli alkanut linjalla Turku­Tukholma, muttaFÅA:n saatua matkustajaliikenteen Suomesta pääosinhaltuunsa keskitti yhtiö liikenteen Pietari­Helsinki­Hanko­Tukholma ­linjalle. Turkulaiset halusivatlaivayhteyden myös omasta kaupungistaanTukholmaan ja ajatus oman varustamonperustamisesta syntyi Turun eturivin liikemiestenkeskuudessa.

Toukokuussa 1897 perustettiin Höyrylaivaosakeyhtiö

Bore hoitamaan liikennettä Turusta Tukholmaan.Varustamo tilasi Helsingørin telakalta 820bruttorekisteritonnin höyrylaivan, joka saivarustamon mukaan nimekseen Bore ja aloittiliikenteen tammikuussa 1898. FÅA oli puolestaanvälillä muuttanut suhtautumistaan Turun­liikenteeseen ja rakennutti Skotlannissa Oihonnaareittiä varten – Boren tultua liikenteeseen FÅAkuitenkin muutti suunnitelmiaan ja asetti OihonnanTukholman­Pietarin ­linjalle.

Uudenvuodenaattona 1899 Borea kuitenkin kohtasionnettomuus: alus ajoi karille ja upposi Kapellskärinedustalla. Varustamo tilasi Borelle sisaraluksenHelsingörin telakalta, mutta ennen sen valmistumistaBore­varustamo oli laivaa vailla.

BORE 115 VUOTTA

5

Bore II (1906/1948). KUVA: POSTIKORTTI RAMI WIRRANKOSKEN KOKOELMISTA

Väliajaksi haluttiin rahdata FÅA:lta Oihonna, muttaFÅA aloittikin itse liikenteen Turusta Tukholmaan.Boren uusi Bore II valmistui syyskuussa 1900 jakilpailu FÅA:n kanssa alkoi. Seuraavana vuonnavarustamo osti Bore­laivan hylyntakaisin omistukseensa ja hinauttisen Burmeister & Wainin telakalleKööpenhaminaan, jossa se korjattiintakaisin liikennekuntoon.Joulukuussa 1901 alus palasiliikenteeseen Turun ja Tukholmanvälillä, nyt nimellä Bore I.

Hintakilpailu ja yhteispurjehdus

Kilpailu Boren ja FÅA:n välilläkiristyi, kun rantarata Turkuunvalmistui vuonna 1903: eivätkilpailleen enää vain Boren ja FÅA:nTurun­linjan laivat, vaan myös BorenTurun­laivat ja FÅA:n Hangon­linjanlaivat. 1904 FÅA tarjoutui ostamaanBoren, mutta Boren omistajat eivätsuostuneet sopimukseen – sensijaan Bore suunnitteli liikenteenaloittamista Tukholmasta Hankoon, Helsinkiin,Tallinnaan ja Pietariin. Tämä jäi vain paperille:vuonna 1905 syntyi ensimmäinen sopimusyhteispurjehduksesta FÅA:n ja Boren välillä Turun­linjalla.

Yhteispurjehdussopimus päättyi 1909 ja osapuoletajautuivat uuteen hintasotaan. Se päättyi vuoden1912 alusta voimaan tulleeseen uuteenyhteispurjehdussopimukseen, jonka laatimisessamyös valtiovalta oli ollut mukana. Nyt kaikkiulkomaanposti Suomesta kuljetettiin Turun­linjalla jajaettiin Boren sekä FÅA:n kesken. Turusta liikennöitiinpäivittäin ja FÅA lopetti suoran Hanko­Tukholma­linjansa.

Ensimmäinen maailmansota ja kolmenvarustamon yhteispurjehdus

Ensimmäisen maailmansodan kynnyksellä Bore­varustamolla oli neljä matkustaja­alusta: Bore I, BoreII ja Skiftet, sekä käytettynä hankittu Delet, jokaliikennöi Turusta Maarianhaminaan. Sota­aika kohtelihuonosti Boren laivastoa: Bore II paloi Helsingissä1915, seuraavana vuonna Bore I pakko­ostettiin

Venäjän laivastolle ja Skiftet ajoi miinaan. Kun Deletmyytiin 1917, jäi Bore ilman matkustaja­aluksia.

Vuonna 1918 Suomen itsenäistyttyä ja sisällissodanpäätyttyä aloitettiin linjaliikenne Turusta Tukholmaanuudelleen yhteispurjehduksena. Nyt siihen liittyimukaan kolmaskin varustamo, tukholmalainen RederiAB Svea. Uudelleenaloitettua liikennettä varten Bore­varustamo hankki Rederi Ab Transitolta vuonna 1871rakennetun Nordstjernan­aluksen.

Lyypekkiin ja Helsinkiin

Vuonna 1920 Bore laajensi matkustajaliikenteenverkostoaan ensi kertaa hankkimalla Rederi AbTransiton Turku­Lyypekki ­linjan ja sillä liikennöineen1884 valmistuneen Halland­laivan.

Vuosikymmenen lopulla Bore halusi mukaan myösHelsinki­Tukholma ­liikenteeseen. Tätä varten vuonna1927 FÅA:lta ostettiin Hebe­alus, alkujaan Borenensimmäinen alus Bore I. Nyt laiva sai uudistustenjälkeen vanhen nimensä takaisin ja palasi Turku­Tukholma ­liikenteeseen. Nordsternan siirtyi sentieltä Lyypenkin­linjalle, Halland puolestaanuudistettiin ja asetettiin Helsinki­Tukholma ­linjalle1928 nimellä Bore II.

6

Bore­varustamon ensimmäinen laiva Bore I liikennöi yhtiön väreissävielä vuonna 1961. Laiva ehti upota kolmesti ja seuudelleenrakennettiin viidesti pitkän uransa aikana – kuvassa Bore Ilopullisessa asussaan. KUVA: POSTIKORTTI RAMI WIRRANKOSKENKOKOELMISTA

BORE 115 VUOTTA

Lyypekin­linja ei kuitenkaan ollut kannattava javuonna 1930 Nordstjernan korvattiin rahtilaiva BoreV:llä. Nordstjernan palasi Suomen ja Ruotsin väliseenliikenteeseen, kun taas Bore II myytiin Borensuuromistaja Hans von Rettigin yksityisjahdiksinimellä Seagull.

Ensimmäinen Suomessa rakennettumatkustajalaiva ja 2. maailmansota

Joulukuussa 1938 Bore­varustamolle luovutettiinsuomalaisen laivanrakennuksen virstanpylväs:Ensimmäinen Suomessa rakennettu suuri matkustaja­alus Bore II. Tammikuussa 1939 alus asetettiinliikenteeseen Turun ja Tukholman välillä, mutta josamana syksynä alus makuutettiin Turussa öljypulantakia. Se ei enää koskaan palannut Borenliikenteeseen, vaan luovutettiin sotakorvauksenaNeuvostoliittoon 1945.

Boren muut matkustajalaivat sen sijaan selvisivätsodasta ja myös sotakorvauksista – jälkimmäisissäauttoi laivojen korkeä ikä, sillä Neuvostoliitollekelpasivat vain uusimmat ja parhaimmat alukset.Bore I sai toimia liittoutuneiden valvontakomissionasuinlaivana Helsingissä 1945, jonka jälkeen se palasi

Turun ja Tukholman väliseen liikenteeseen.

Jälleenrakennus

Sotien välisenä aikana Bore­varustamo oli ollutYhteisliikennevarustamoiden joukossa lapsipuolenasemassa vanhoine laivoineen. Toisenmaailmansodan jälkeen FÅA:n menetettyä uusimpialaivojaan sotakorvauksena tilanne oli muuttumassa.1947 Bore osti Tanskasta DFDS:tä käytetyn, jo 1906rakennetun Drottning Maud ­aluksen, josta tuliuudistusten jälkeen Bore­varustamon neljäs Bore II.Bore II asetettiin Helsingin ja Tukholman välisellelinjalle. Aluksessa oli alkujaan vain yksi korsteeni,mutta se sai toisen vuonna 1953 kun Boren alustenulkonäköä yhdenmukaistettiin Bore III:n tultualiikenteeseen. Bore III oli yksi kolmesta laivasta,jotka Yhteisliikennevarustamot tilasivat Helsingin jaTukholman väliseen liikenteeseen vuoden 1952kesäolympialaisia varten.

1950­luvulla Bore­varustamo kiinnostuiristeilyliikenteestä Itämeren piirissä. Vuonna 1954hankittiin Kastelholm­alus, joka asetettiin TurustaItämeren satamiin tehtävään risteilyliikenteeseen.

7

BORE 115 VUOTTA

Olympialaiva Bore III:n etummaisessa korsteenissa oli alkujaan varustaja Hans von Rettigin yksityishytti. 1973­76 alus kulki Boren risteilyliikenteessä Itämerellä, kunnes se myytiin Yhdysvaltoihin risteilylaivaksi. Alus paloiMonrealissa 1977 ja romutettiin 1982. KUVA: BRUCE PETERIN KOKOELMISTA

1929 valmistunut Kastelholm oli alkujaan liikennöinytTukholmasta Turkuun ja Helsinkiin Svenska AmerikaLinjenin väreissä Yhteisliikennevarustamoidenkilpailijana. 1955 pitkän Bore­urantehnyt Nordstjernan puolestaan myytiinromuksi.

Autolauttaliikenne alkaa

1950­luvulla käytiin laajaa keskusteluaautolauttaliikenteen aloittamisestaSuomen ja Ruotsin välillä. Borenjohtaja Hans von Rettig oli erittäinkiinnostunut uudestaliikennemuodosta, mutta FÅA:n jaSvean johtajat suhtautuivat siihenepäillen. 1956 varustamot tekivätsuunnitelmia yhteisen tytäryhtiönperustamisesta ja kahden autolautantilaamisesta. Varovaisuus kuitenkinvoitti ja päädyttiin kompromissiin: uusitytärvarustamo perustettiin 1957,mutta autolautan sijaan se sai tyytyä1915 rakennettuun Heimdall­alukseen,joka sai nimen Silja. Varustamostapuolestaan tuli Siljavarustamo, jonkapääkonttori oli Turussa Borenpääkonttorin yhteydessä.

Kumppaneidensa varovaisuudestasuivaantuneena Bore­varustamon johtopäätti ottaa asiat omiin käsiinsä ja tilasiOskarshamnin telakalta Ruotsistaaluksen, joka perustui pitkältiYhteisliikennevarustamoidenensimmäisiin autolauttasuunnitelmiin jasiinä oli pienehkö sivusta lastattavaautokansi. Toisaalta laivanvoimanlähteenä olivat höyrykoneet,matkustajat jaettiin luokkiin ja kaksinekorsteeneineen laiva näyttiperinteiseltä linjalaivalta.Valmistuessaan vuonna 1960 Bore­laiva oli kuitenkin jo ajastaan jäljessä: Vikinglinjeninkilpailun pakottamana Siljavarustamolle oltiin tilattu1961 valmistuvaksi autolautta, käänteentekeväSkandia. Muutk Yhteisliikennevarustamot ottivatlopulta Boresta mallia: 1962 valmistunut Svea Jarl ja1964 valmistunut Ilmatar perustuivat Bore­laivanrakenteeseen.

Uuden laivan valmistuttua vanha Bore II jäityöttömäksi. Kesäkausina se rahdattiinSiljavarustamolle Tukholma­Helsinki­Leningrad

­liikenteeseen, kunnes 1965 se ensin rahdattiin jasitten myytiin FÅA:lle Saksan­liikenteeseen nimelläSilja II. Pitkäikäisen Bore I:n ura päätyi puolestaanvuonna 1961. Seuraavana vuonna se sai seuraajan,kun varustamo osti käytettynä pienen tanskalaisendieselkäyttöisen autolautan.

8

BORE 115 VUOTTA

Ylempi kuva: 1900 valmistunut ensimmäinen Bore II menetettiintulipalossa 1915. FÅA osti laivan kunnostaakseen sen, mutta sepäätyi sota­aikana Venäjän laivastolle ja teki pitkän uranNeuvostoliiton lipun alla. Alus romutettiin vasta vuonna 1963. KUVA:RAMI WIRRANKOSKEN KOKOELMISTA

Alempi kuva: 1973 valmistunut viimeinen Bore I tilattiin alkujaanSiljavarustamon liikenteeseen, mutta se siirtyi rakennusaikanaBorelle kun Siljan ja Yhdysliikennevarustamoiden liikenneuudelleenjärjestettiin 1970. Boren luovuttua matkustajaliikenteestäse siirtyi Effoalle nimellä Skandia ja pysyi Silja Linen liikenteessä.Nykyään alus liikennöi Välimerellä nimellä Rigel. Aluksenmyöhemmistä vaiheista voit lukea sivulta XX. KUVA: HANNU LAAKSO,PEKKA K. LAAKSON KOKOELMISTA

Lautta sai nimekseen Bore I ja se asetettiinTukholman ja Maarianhaminen väliseen liikenteeseen,jossa vanha Bore I oli viettänyt viimeiset vuotensa.”Uusi” Bore I myytiin jo 1968 ja Borenmatkustajalaivaston muodostivat Bore III (1952),Bore (1960) ja Kastelholm (1927).

Yhteisliikennevarustamoista Silja Lineksi

1960­luvun lopulla oli selvää, että Suomen ja Ruotsinvälisen liikenteen tulevaisuus olisi autolautoissa.FÅA:n, Svean ja Boren perinteiset linjalaivat olivatkatoava luonnonvara. Jos liikennettä jatkettaisiinperiaatteella, jossa vain Siljalla oli modernejaautolauttoja, joutuisivat kolme varustamoaluopumaan liikenteestä tytäryhtiönsä Siljavarustamonhyväksi. Tähän yhteisliikennevarustamot eivät olleetvalmiita.

1970 tehtiin päätös varustamoiden yhteisen liikenteenuudistamisesta. Mallina toimi epäilemättä 1967toimintansa aloittanut Viking Line: Siljavarustamomuuttui markkinointi­ ja koordinointiyhtiö SiljaLineksi. Seuraavien vuosien aikana senolemassaolevat alukset – sekä kolme rakenteillaollutta – jaettiin Boren, FÅA:n ja Svean kesken. NäinBore­varustamo sai 1970 ensimmäisen keula­ japeräportilla varustetun matkustaja­autolauttansa,1967 valmistuneen Botnian. Samaan aikaan BorenSuomen ja Ruotsin välisessä liikenteen laivat saivat

kylkiinsä Silja Line ­merkinnät.

Olympialaivat Borelle risteilyliikenteeseen

1970­luvun alussa aiemminYhteisliikennevarustamoiden edelläkävijänä tunnettu

Bore­varustamo vaikutti tekeväntäyskäännöksen toiminnassaan: kunFÅA ja Svea hankkiuivat eroonolympialaivoistaan, Bore ja siihensidoksissa ollut Jakob Lines ostivatne. FÅA:n Aallottaresta tuli 1971viides Bore II. Se kulki ensinrahdattuna Jakob Linesinliikenteessä, mutta korvasiKastelholmin sekä vuosina 1971­72rahdatun Achilleuksenristeilyliikenteessä 1972. Bore IIkuitenkin paloi talvella 1973 ja BoreIII asetettiin sen tilalle.

Viimeinen olympialaiva Birger Jarlpuolestaan siirtyi Jakob Linesinomistukseen 1973. Se sainimekseen Bore Nord ja uudistettiinautolautaksi, mutta jo seuraavana

vuonna se rahdattiin Borelle risteilyliikenteeseenTurusta ja Tukholmasta. Vuonna 1976 sekä Bore IIIettä Bore Nord poistuivat Boren liikenteestä. BorenItämeren­risteilyliikenteessä aloitettiin yhteistyöFÅA:n kanssa ja liikenteen otti hoitaakseenristeilykäyttöön uudistettu FÅA:n Ilmatar.

Viimeiset uudet matkustajalaivat

Vuonna 1973 Bore­varustamolle valmistui yhtiönkolmas ja viimeinen Bore I. Alus oli tilattu 1969Siljavarustamolle, mutta siirtyi vuoden 1970uudelleenjärjestelyssä Borelle. Bore I:ssä olivarustamon perinteen mukaan kaksi peräkkäistäkorsteenia. Uusi laiva asetettiin Silja Linen Turku­Tukholma ­liikenteeseen.

Kaksi vuotta myöhemmin valmistui Bore­varustamonvihoviimeinen matkustaja­alus, Bore Star. Silja Linenomistajat olivat päättäneet tilata Helsingin jaTukholman väliselle linjalle kolme identtistä alusta.Bore Star oli näistä viimeinen ja se valmistui vuoden1975 lopulla.

9

Ruotsin­Amerikanlinjan Itämeren­syöttöliikenteenteeseen rakennetustaKastelholmista tuli Boren ensimmäinen risteilylaiva. Laiva vedettiinliikenteestä 1972, koska se ei täyttänyt uusia SOLAS­määräyksiä. KUVA:RAMI WIRRANKOSKEN KOKOELMISTA

BORE 115 VUOTTA

1 0

Helsingin­linjalla oli kuitenkin tarvetta kolmellelaivalle vain kesäisin ja Silja Line rahtasi Bore StarinFinnlinesille kansainväliseen risteilyliikenteeseentalvikausiksi 1975­76 ja 76­77. Vuodesta 1977 lähtienBore Star kulki pysyvästi Helsingin­linjalla, kun senvanhempi sisar Svea Corona siirtyi Turun­linjalle BoreI:n pariksi.

Viimeinen höyrylaiva ja matkustajaliikenteestäluopuminen

1975 Silja Linen toimitusjohtajaksi tuli Bore­varustamon varatoimitusjohtaja Harry Österbeg.Öljykriisi riepotteli merenkulkua ja Siljan toimintojapiti järkeistää. Österbergin ryhdyttiin yhtiönuudistamiseen: vanhat linjat ja laivat saivat lähteä.Ajan vaatimuksista jäänyt Botnia myytiin Espanjaanjo samana vuonna. 1977 päättyi (hetkellisesti)höyrylaivojen aika Suomen ja Ruotsin välillä, kunBore­laiva lopetti Turun ja Tukholman Skeppsbroninvälisen liikenteen. Bore myytiin Jakob Linesille ja sainimen Borea. Laivan vaiheista tarkemmin sivulta 20­24 alkavassa artikellissa.

Vuonna 1979 Höyrylaivaosakeyhtiö Boresta tuli BoreLine. Yhtiö oli keskittynyt yhä enemmänrahtiliikenteeseen ja sen pitkäaikaisen johtajan Hansvon Rettigin kuoltua uudet voimat perheyrityksenjohdossa halusivat luopua matkustajaliikenteestäkokonaan. Silja Linen toimintaperiaatteen mukaanBoren olisi tullut tilata uusi alus Silja Linenliikenteeseen, koska Effoa ja Svea olivat tilaamassauusia Futurum­lauttoja (jotka valmistuivat 1981nimillä Finlandia ja Silvia Regina). Alkujaan Boresuunnitteli uuden lautan tilaamista Turun­linjaavarten, mutta suunnitelma haudattiin. Boren sovittiinjatkavan Siljan osakkaana ilman uutta laivaa, muttatämä jäi vain välivaiheeksi. 11. heinäkuuta 1980 BoreLine myi matkustaja­aluksensa Effoalle ja Silja­osuutensa Effoalle ja Svealle. Lue lisää Borenviimeisten matkustaja­alusten myöhemmistävaiheista sivulta 25­29.

Bore Linen vetäytyminen Silja Linesta kuvataan useinvakavaksi virheeksi, sillä Bore jätti yhteistyön juuriristeilylauttakauden kynnyksellä.

BORE 115 VUOTTA

Bore Star oli Siljan ”ranskattarista” viimeinen eikä sille aluksi meinannut löytyä paikkaa Siljan laivastossa. Vaikkasen ura Boren laivastossa jäi lyhyeksi, oli laiva lopulta sisaristaan pitkäikäisin Siljan laivastossa: kolmella erinimellä se kulki Siljan laivana yhteensä 24 vuotta. Aluksen myöhemmistä vaiheista voit lukea sivulta 25­29.KUVA: POSTIKORTTI RAMI WIRRANKOSKEN KOKOELMISTA

1 1

Kuitenkin jos vertaa Boren kohtaloa Effoan ja Sveanmyöhempiin vaiheisiin, on selvää että Bore tekioikean ratkaisun: Fuusioiden ja nimenmuutostenjäljiltä Effoa ja Svea ovat kadonneetvarustamokartalta, autolautta­ ja risteilyliikenteenkorkeiden kustannusten tuhoamina. Rettigienperheyhtiö Bore sen sijaan jatkaasuomalaisomisteisena varustamona.

Suunnitelmat paluusta matkustajavarustamoksi

Boren vetäytyminen pysyvästi matkustajaliikenteestäei kuitenkaan ollut 1980­luvulla selviö. Vuosina 1982­83 tehtiin laajoja suunnitelmia matkustajaliikenteenuudelleenaloittamisesta järjestelyllä, jossa kesäisinoltaisiin liikennöity Helsingistä Gotlannin kauttaNorrköpingiin, talvisin puolestaan MarseillestaMarokkoon. Projekti kaatui sopivan laivanpuutteeseen. Seuraavina vuosina neuvoteltiinVaasanlaivat­varustamon ostamisesta Rederi AbSallyltä. Sallyn toimitusjohtaja kuitenkin vaihtuikesken neuvotteluiden ja kauppa jäi toteutumatta.Tämän loppukaneetin jälkeen päätyi lopullisesti Bore­varustamon osuus matkustajaliikenteessä.

BORE 115 VUOTTALähteet

Haavikko, Paavo: Vuosisadan merikirja – Effoan sataensimmäistä vuotta

Id, Kalle: Napapiiriltä päiväntasaajalle –Suomalaisvarustamot kansainvälisessä risteilyliikenteessävuosina 1965­1980

Kaukiainen, Yrjö: Ulos maailmaan! Suomalaisen merenkulunhistoria

Malmberg, Thure ja Neumann, Arnold: Valkeat laivat

Malmberg, Thure; Sjöström, Pär­Henrik ja Pietikäinen, Matti:Bore 1897­1997 – Vuosisata suomalaista merenkulkua

Malmberg, Thure ja Stampehl, Marko: Siljan viisivuosikymmentä

Pietikäinen, Matti: The Ships of Our First Century – TheEffoa Fleet 1883­1983

Matti Pietikäisen luento Suomen sotakorvauksenaluovuttamista laivoista, syksy 2011

www.faktaomfartyg.nu

www.kansallisbiografia.fi

Viimenen olympialaiva Birger Jarl myytiin 1973 Jakob Linesille, joka nimesi sen Bore Nordiksi. 1974­75 laiva kulkiBoren risteilyliikenteessä Itämerellä. Nykyään laiva tekee lyhytristelyitä Tukholmasta alkuperäisellä nimellään;lisää aluksen myöhemmistä vaiheista voit lukea sivulta 25­29. KUVA: HANNU LAAKSO, PEKKA K. LAAKSONKOKOELMISTA

TEKSTI KALLE ID

Suomen Etelä-Amerikan Linja ja Bore

Uusia markkinoita Suomen teollisuudelle Etelä­Amerikasta

1920­LUVULLA suomalaiset teollisuusyhtiöt etsivätuusia markkinoita yhä kauempaa maailmalta, kutenEtelä­Amerikasta. Sinne ei kuitenkaan ollut Suomestasuoraa meriyhteyttä. Linja vaati pituutensa vuoksisuurta laivastoa, laivojen piti selvitä jäissä Itämerelläja niissä tuli olla jäähdytyslaitteet Brasilian jaArgentiinan tärkeimpien vietituotteiden eli hedelmienja naudanlihan kuljettamiseksi. Yksikään yksittäinenvarustamo ei suureen sijoitukseen halunnut ryhtyä,jolloin syntyi ajatus yhteispurjehduksesta.

Vuonna 1926 perustettiin yhteispurjehdusvarustamoSuomen Etelä­Amerikan Linja. Sen alkuperäisetosakasvarustamot olivat Suomen Höyrylaiva

Osakeyhtiön (tuttavallisemmin FÅA:n) omistamaFinland­Amerika Linjen ja SuomenValtamerentakainen Kauppa Oy. Etelä­AmerikanLinjan korsteenimerkiksi tuli Finland­Amerika Linjeninvalkoiset kirjaimet AL sinisellä pohjalla; laivojenrungot taas maalattiin harmaiksi. Linjan avasi 13.toukokuuta Finland­Amerika Linjenin Equator, jokapurjehti Hangosta Rio de Janeiroon. Ensimmäisenvuoden aikana linjalla liikennöi viisi alusta ja lähtöSuomesta oli kerran kuussa.

Bore mukaan Etelä­Amerikan Linjaan

Vuonna 1926 Höyrylaivaosakeyhtiö Bore rahtasiEtelä­Amerikan Linjan käyttöön vasta hankkimansaBore VIII ­aluksen.

1 2

KUVA: SKYFOTOS, RAMI WIRRANKOSKEN KOKOELMISTA

BORE 115 VUOTTA

1 3

Kaksi vuotta myöhemmin Boresta tuli osakas Etelä­Amerikan Linjassa. FÅA:n ostettua SuomenValtamerentakainen Kauppa Oy:n Etelä­AmerikanLinjan osakkaat vaihtuivat: mukaan tulivat Bore, AbOceanfart ja Ab Orient. Näistä Oceanfart oli FÅA:njohtosuvun Krogiuksien omistama, kun taas Orient oliläheisissä suhteissa Boreen. Käytännössä linja olitäten FÅA:n ja Boren yhteisyritys.

Bore VIII sai rinnalleen 1928 Ab Orientin ainoanaluksen Orientin. Sekin oli käytettynä hankittu eikäkenties linjalle sopivin laiva. Linjan ollessa vahvastitappiollinen lamakauden vuoksi ei uusiin aluksiinhaluttu sijoittaa. Bore asetti linjalle vuoden 1929alussa käytettynä hankitun Bore IX:n. Etelä­AmerikanLinjalla oli nyt seitsemän alusta ja lähtö Suomestajoka kolmas viikko. 1930­luvulla linjan taloustilanneparani: 1930 aloitettiin kahvin kuljettaminen ja tämänjälkeen kuljetukset linjalla kasvoivat tasaisesti.

Uudelleenorganisointi ja Orientin tulipalo

Vuonna 1933 Suomen Etelä­Amerikan Linjanomistajat perustivat Rederi Ab Atlantan, jostaFinland­Amerika Linjen ja Bore omistivat molemmatkolmasosan, Oceanfart ja Orient loput. Atlanta­varustamo hankki kaksi käytettyä alusta. Uudenvarustamon perustamisen jälkeenkin sen omistajatasettivat Etelä­Amerikan linjalleomia aluksiaan.

Orient tuhoutui tulipalossavuonna 1934, kun laivanpolttoainehiili syttyi tuleenAtlantilla matkalla Rio deJaneiroon. Palon luultiinsammuneen, mutta se syttyiuudelleen ja Orient tuhoutuitäysin Santoksen edustalla. AbOrient hankki samana vuonnakäytetyn aluksen, joka korvasiOrientin ja sai myös nimenOrient.

Ensimmäiset uudisrakenteet

Vuonna 1936 Etelä­AmerikanLinjalla liikennöi yhdeksän laivaa– kaikki käytettyinä hankittujaja varsin hitaita. Vuonna 1936

Bore, Atlanta ja Oceanfart tilasivat kaikki yli 130­metriset noin 8000 dead weight ­tonninmoottorialukset linjaa varten. Alukset tilattiin hyväänaikaan, sillä 30­luvun loppupuoliskolla rahtimäärätEtelä­Amerikan Linjalla kasvoivat kymmeniäprosentteja vuodessa.

Rederi Ab Atlantan uudisrakenne Aurora valmistuiCrichton­Vulcanin telakalta 1938 lopulla. Sitäseurasivat 1939 alussa Bore X Göteverkenin telakaltaGöteborgista ja Oceanfartin tilaama mutta Atlantallevalmistunut Atlanta Turusta. Laivat kykenivät noin 15solmun nopeuteen; niistä suurin ja samalla kokoSuomen kauppalaivaston suurin laiva oli 135­metrinen Bore X.

Toinen maailmansota ja jälleenrakennus

Bore X:n ja Atlantan urat Suomen lipun alla jäivätlyhyiksi. Talvi­ ja jatkosota keskeyttivät normaalinliikenteen ja sodan päätyttyä Bore X sekä Atlantaluovutettiin sotakorvauksina Neuvostoliittoon.Amerikkalaisten takavarikoima Aurora sen sijaanpalasi sodan jälkeen Suomeen. Bore­piirin laivoistaainoastaan Bore IX selvisi sodasta – joskinvaurioituneena pahasti Tornion maihinnousussa 1944.

BORE 115 VUOTTA

1939 Göteborgissa rakennettu Bore X oli Suomen kauppalaivaston suurinlaiva. Kuvassa Bore X välirauhan aikana 1940­41, jolloin Etelä­AmerikanLinjan Suomen­satamana toimi Petsamo. 1945 alus luovutettiinNeuvostoliittoon. Marshal Govorov ­nimen saanut laiva romutettiinilmeisesti 1971. KUVA: STIG LÖTHNER, RAMI WIRRANKOSKEN KOKOELMISTA

1 4

Etelä­Amerikan Linjan liikenne alkoi uudelleen vuonna1945. Helmikuussa 1946 Etelä­Amerikan LinjanHerakles toi Helsinkiin ensimmäisen sodan jälkeisenlastin kahvia ja sen matkaa seurattiin tarkastilehdistössä. Vuoden 1946 lopussa linjalla kulki taasseitsemän alus, mukaan lukien Bore IX. 1947–48

linjalle saatiin neljä alusta lisää, mukaan lukien Borenostama Bore VIII.

Sodanjälkeiset uudisrakenteet

Vuonna 1950 Rederi Ab Atlanta tilasi kolme alustaalankomaalaiselta telakalta sekäyhden Crichton­VulcaniltaTurusta (Turun­uudisrakennejouduttiin luovuttamaansotakorvauksena hetivalmistuttuaan). Ennen uusienalusten valmistumista muutettiinSuomen Etelä­Amerikan Linjanorganisaatiota vuonna 1951:Rederi Ab Atlantasta tuli nyt OySuomen Etelä­Amerikan Linja –Finland Sydamerika Linjen Ab(SEAL), ja yhteispurjehduslopetettiin. SEAL rahtasitoistaiseksi laivojaomistajavarustamoiltaan, muttapyrkimyksenä oli siirtyminenkokonaan omaan tonnistoon.

SEAL:n uudet laivat olivatnopeudeltaan ja kooltaan samaaluokkaa kuin Bore X oli ollut –tosin modernimpia. 1952luovutettiin ensimmäisenä uusiAtlanta, jolloin Bore VIII ja IXsiirrettiin Boren liikenteeseen.Näin Boren alusten matkat Etelä­Amerikkaan päättyivät. SEAL:inkautta Bore oli osakkaana linjanuusissa laivoissa, joitarakennettiin Atlantan jälkeenvuosina 1954–61 kahdeksan

kappaletta Hollannissa jaSuomessa. Vuodesta 1958 Boreoli SEAL:n suurin omistaja, kun AbOrientin sulautettiin Boreen.

BORE 115 VUOTTA

Ylempi kuva: 1907 rakennettu Bore VIII oli Bore­varustamon ensimmäinenlaiva Etelä­Amerikan liikenteessä. Se rahdattiin Suomen Etelä­AmerikanLinjan liikenteeseen 1926 lopulla, yli vuotta ennen kuin Boresta tuli linjanosakas. 1941 Bore VIII ajoi karille Emdenissä ja katkesi kahtia. KUVA:RAMI WIRRANKOSKEN KOKOELMISTA

Alempi kuva: 1947 Bore­varustamo hankki käytetyn aluksen korvaamaansodassa menetettyjä Etelä­Amerikan Linjan laivoja. Tämä toinen BoreVIII liikennöi Etelä­Amerikkaan vain viisi vuotta, kunnes se korvattiinuudemmalla tonnistolla. 1958 Bore VIII myytiin romuksi. KUVA: HOLGERNYSTRÖM, RAMI WIRRANKOSKEN KOKOELMISTA

1 5

Linjan loppu

1960­luvun alussa SEAL:illa oli kymmenen laivaa,kaikki varta vasten rakennettuja. Vuosikymmenestätuli kuitenkin vaikea: Brasilia siirtyiprotektionistiseen merenkulkupolitiikkaan, mikäheikensi mahdollisuuksia saada rahteja. Kun sekäBrasiliassa että Argentiinassa poliittiset jataloudelliset vaikeudet heikensivät liikenteenkannattavuutta, myi SEAL 1964 Auroran jaseuraavana vuonna Atlantan. Bore­varustamo olinyt valmis luopumaan Etelä­Amerikan liikenteestä ja1965 lopulla Bore myi osuutensa SEAL:ssa FÅA:lle.Seuraavana vuonna FÅA osti myös Oceanfartinosuuden ja Suomen Etelä­Amerikan Linjasta tuliSuomen Höyrylaiva Osakeyhtiön tytäryhtiö. Bore olimyynyt osuutensa oikeaan aikaan, sillä 1960­ ja 70­luvuilla linjan kannattavuus huononi entisestään.Lopullisesti SEAL katosi varustamokartalta vuonna1976.

Lähteet

Haavikko, Paavo: Vuosisadan merikirja – Effoan sataensimmäistä vuotta

Malmberg, Thure; Sjöström, Pär­Henrik ja Pietikäinen,Matti: Bore 1897–1997: Vuosisata suomalaistamerenkulkua

Pietikäinen, Matti: The Ships of Our First Century – TheEffoa Fleet 1883­1983

Sjöström, Bengt: Suomen Etelä­Amerikan Linja(http://www.slhy­laiva.net/laiva12004­sal.html)

Matti Pietikäisen luento Suomen sotakorvauksenaluovuttamista laivoista, syksy 2011

BORE 115 VUOTTA

Aymara valmistui 1957 alankomaalaiselta telakalta. Kuten kaikki SEAL:n 50­60 ­lukujen uudisrakenteet se olikäytännössä identtinen ensimmäisen uudisrakenteen Atlantan kanssa. KUVA: HOLGER NYSTRÖM, BENGTSJÖSTRÖMIN KOKOELMISTA

TEKSTI OLLI TUOMINEN

Suomen ensimmäiset roro-laivat - Bore VI jaBore V

BORE oli jo 1960­luvun puolen välin tienoillahankkinut ensimmäiset kokemuksensa roro­liikenteestä. Bore oli vuonna 1962 tehnyt GeneralMotorsin kanssa sopimuksen Opelien laivaamisestaSuomeen. Tällöin autot tosin lastattiin vielävanhanaikaisesti nosturilla, mutta tilanne muuttuinopeasti. Vuonna 1965 ruotsalainen OskarshamnsVarv Ab luovutti Borelle ensimmäisen erityisestiautojen kuljettamiseen soveltuvan laivan, jokaperustui kolme vuotta aiemmin samalta telakaltavalmistuneen Bore VII:n piirustuksiin. Bore IV oli

ensimmäinen Boren alus, jonka lastaus hoidettiinpääasiassa roro­menetelmällä.

Puoli­roro Bore IV

Vaikka Bore IV muistutti vielä pitkälti perinteistänosturilla lastattavaa laivaa, hoidettiin lastaus joramppeja pitkin. Uusiin laivoihin tuli sisäänajoramppilaiturilta reelingin yli sääkannelle, josta autot ajettiinedelleen ramppeja pitkin alemmille kansille.

1 6

BORE 115 VUOTTA

KUVA: RAMI WIRRANKOSKEN KOKOELMISTA

1 7

Ratkaisu nopeutti autojen lastaamista, mutta oli siitähuolimatta edelleen varsin hidas, sillä ramppia pitkinvoitiin lastata yksi auto kerrallaan, ja pienessälaivassa autojen siirtely vaati paljon tarkkuutta. Uusilastaustapa kuitenkin vähensi merkittävästi autojenlaivauksessa kärsimiä vahinkoja, kun lastausta eienää hoidettu nostureilla.

Bore IV­sarjan aluksista ei ollut enää pitkä matkavarsinaisiin roro­aluksiin. Samana vuonna kun BoreIV luovutettiin, tilasi Boreensimmäiset peräportillavarustetut roro­laivansa. Kaksilaivaa sisältävä tilaussopimusallekirjoitettiin 21. lokakuuta1965 Rauma­Repolan kanssa.1960­luvun loppupuolella roro­laivoihin liittyi vielä lukuisiateknisiä haasteita, silläaluskoko oli edelleen varsinpieni. Esimerkiksi peräporttiinpäätyminen keulaportin sijaanhankaloitti konehuoneensuunnittelua, sillä peräportillavarustetussa laivassakonehuoneesta piti rakentaavarsin matala, jotta roro­kansisaatiin sopivalle korkeudelle.

Bore VI ja Bore Vvalmistuvat

Ensimmäinensuomalaisomisteinen jaSuomessa rakennettu roro­alus, Bore VI, luovutettiintelakalta varustamolle 1.11.1967, jonka jälkeen alusasetettiin Suomen, Ruotsin, Norjan ja Manner­Euroopan väliseen liikenteeseen. Tilaus oli sikälikinhistoriallinen, että tämä oli ensimmäinen kerta, kunBore tilasi laivan Raumalta. Aiemmin Suomessarakennetut laivat oli rakennettu Turussa. Bore VI:nsisaralus Bore V luovutettiin varustamolle 16.4.1968.Ensimmäisen matkansa uusi alus teki Pohjois­Amerikkaan, jonka jälkeen se asetettiin Borenlinjaliikenteeseen.

Roro­laiva?

Lyhenne roro tulee englannin kielen sanoista roll on­roll off. Lyhenteellä roro­alus tarkoitetaan laivaa,

jonka lasti lastataan joko aluksen keulasta, perästätai kyljestä rullaten eli pyörillä. 1960­luvunloppupuolella suurin osa laivoista lastattiin vielänosturilla (lo­lo, lift on ­ lift off), mikä johti pitkiinsatama­aikoihin ja lastinkäsittelyn hitauteen.

Uusi lastinkäsittelymenetelmä, jossa rahti lastattiinlaivaan omilla pyörillään, oli siksi mullistava ja siihensuhtauduttiin aluksi epäillen, mistä kertoo Borenensimmäisten roro­laivojen vaatimaton

kaistametrimäärä, nosturit ja kansiluukut.Liikenteessä lastiluukkuja ja nostureita ei juurikaankäytetty. Lastinkäsittelyä tosin nopeutettiin toisinaanpurkamalla keulapuolen lastia keulanosturin avulla.

Edistyksellinen rakenne

Rakenteeltaan uudet alukset olivat varsinedistyksellisiä. Roro­lastia varten vahvistetunvälikannen alla oli kaksi autokantta, joissa voitiinvälikansien ansiosta kuljettaa autoja jopa neljässätasossa. Ylempi autokansi voitiin tarvittaessa siirtäämekaanisesti keulapakan alle, jos sen käyttöön eiollut tarvetta. Vastaavasti alempi autokansi voitiintaittaa lastiruuman reunoille pois tieltä. Tällöinkäytössä oli kaksi normaalikorkuista kantta.

BORE 115 VUOTTA

Bore X Kotkassa Boren uudessa, kirkkaankeltaisessa värityksessä. Uudestavärityksestä päätti Boren hallitus kokouksessaan lokakuussa 1974markkinointijohtaja Hans Häggmanin ehdotuksesta. Päätöksen jälkeenkaikki yhtiön roro­laivat maalattiin uuteen väritykseen. KUVA: HANNULAAKSO, PEKKA K. LAAKSON KOKOELMISTA

1 8

Toinen tekninen edistysaskel liittyi aluksenkoneistoon: Bore VI oli ensimmäinen Boren laiva,jossa pääkoneiden kierroslukua ja potkurilapojennousua voitiin säätää suoraan komentosillalta ilmankonemiesten apua.

Pidennys kolmen vuoden jälkeen

Varsin pian kävi selväksi, että alusten pullonkaula oliperäportti, joka oli nykymittapuun mukaanvaatimattomat 4,4 metriä leveä. Välikanneltaalakansille oli ramppi, joka tosin oli mitoitettu vainhenkilöautoille sopivaksi. Kun laivojen kapasiteettitodettiin muutenkin riittämättömäksi, teki Boresopimuksen Oy Wärtsilä Ab:n kanssa alustenpidentämiseksi vajaalla 12 metrillä. Bore VI:npidennys toteutettiin Turussa 1970 ja Bore V:llevastaavat muutostyöt tehtiin vuotta myöhemmin.Pidennyksen yhteydessä molempiin laivoihinasennettiin turkulaisen Naviren valmistama lastihissiylä­ ja alaruuman välille, jolloin roro­rahtia voitiinlastata myös alaruumaan. Muutos paransi alustenlastinkäsittelyominaisuuksia merkittävästi ja paransimyös laivojen taloutta.

Seuraava roro­sukupolvi

Seuraavan roro­sukupolven ensimmäiset jäsenet

valmistuivat jo vuonna 1972, vain viisi vuotta BoreVI:n valmistumisen jälkeen. Tilaussopimus kahdestauudesta roro­laivasta allekirjoitettiin elokuussa 1969Rauma­Repola Oy:n kanssa, ja sen arvo oli 25,2miljoonaa markkaa. Seuraavana vuonna samanlaisia

laivoja tilattiin vielä kaksilisää, joten yhteensäBoren liikenteeseen olitulossa 1970­luvunalkupuolella neljä uuttaja modernia roro­laivaa.Sarjan aluksistaensimmäinen, Bore VII,valmistui telakaltamaaliskuussa 1972, jasitä seurasivat Bore IX(4/1972), Bore X(5/1972) ja viimeisenäBore XI maaliskuussa1973. Kaikkiuudisrakennuksetasetettiin Suomen,Manner­Euroopan jaIson­Britannian välisillelinjoille.

BORE 115 VUOTTA

Boren perinteisessä harmaassa värityksessä oleva Bore XI Turussa. KUVA: HANNULAAKSO, PEKKA K. LAAKSON KOKOELMISTA

Bore VI - Tekniset tiedot

Boren liikenteessä: 1967–1974

Telakka: Rauma­Repola Oy, Rauma (#186)Valmistui: 1967Pidennetty: 1970Bruttovetoisuus: 3 340 BRTKantavuus: 3 875 DWTPituus: 99,5 metriäLeveys: 14,5 metriäLastimetrejä: 360Nopeus: 15 solmuaOmistaja:• 1967–1970: Höyrylaiva Oy Bore• 1968–1974: Rederi Hans von Rettig

Mitat pidennyksen (1970) jälkeen.

Uudet ro­rot olivat jo rakenteeltaan nykyisiä roro­laivoja vastaavia. Kansinosturit ja ­luukut oli jätettykokonaan pois ja koko lastitila olisuunniteltu nimenomaan roro­lastin kuljettamiseen. Lasti siirtyisääkannelle ja alaruumaanhissillä, kuten Bore VI:ssäpidennyksen jälkeen. Peräportti olinyt kahdeksan metriä leveä, mikäoli liki puolet enemmän kuin BoreVI:ssä. Bore VI:n tavoin myösuudisrakennuksiin tuli kaksiylimääräistä nostettavaavälikantta autojen kuljetustavarten. Välikansien avulla uudetlaivat pystyivät kuljettamaanparhaimmillaan noin 700 autoa.

Roro­alusten muodonmuutostapahtui Borenkin laivastossatodella nopeasti. Jo viisi vuottaBore VI:n valmistumisen jälkeenBorella oli liikenteessään kolmepuhtaasti roro­liikenteeseen suunniteltua laivaa.Reilussa neljässäkymmenessä vuodessa tapahtunuttakehitystä voi puolestaan tarkastella vertaamalla näitä

1960­ ja 1970­lukujen taitteessa valmistuneitaaluksia Boren uusimpiin, viime vuonna valmistuneisiin

Bore Sea­ ja Bore Song­aluksiin. Tästä aluskaksikostakerrotaan tarkemmin tämän lehden sivuilla 35­36.

Boren ensimmäinen roro­laiva, Bore VI, peräportti avattuna Raumalla.KUVA: HANNU LAAKSO, PEKKA K. LAAKSON KOKOELMISTA

1 9

BORE 115 VUOTTA

Bore VII

Tekniset tiedot

Boren liikenteessä: 1972–1976

Telakka: Rauma­Repola Oy, Rauma (#199)Valmistui: 3.3.1972Bruttovetoisuus: 3 166 GRTKantavuus: 4 700 DWTPituus: 113,5 metriäLeveys: 19,2 metriäLastimetrejä: 1000Nopeus: 16,5 solmuaOmistaja: Höyrylaiva Oy Bore

Lähteet

Kaukiainen Yrjö: Ulos maailmaan! Suomalaisen merenkulunhistoria, SKS 2008

Malmberg Thure, Sjöström Pär­Henrik: Bore 1987–1997 –Vuosisata suomalaista merenkulkua, Oy Rettig Ab 1997

www.bore.eu

www.fi.wikipedia.org

www.faktaomfartyg.se

www.kauppalaiva.nba.fi

"Roro­alusten muodonmuutos tapahtui Borenkin laivastossa todella nopeasti. Jo viisi vuotta Bore VI:nvalmistumisen jälkeen Borella oli liikenteessään kolme puhtaasti roro­liikenteeseen suunniteltua laivaa."

20

21. ELOKUUTA 2010 Kristina Regina lähti viimeisellekansainväliselle risteilylleen Helsingistä. Laivasuuntasi Tallinnan kautta Kotkaan, jossa entinenhöyrylaiva päätti uransaristeilyaluksena takanaan 50vuotta liikennettä. Alus ei enäätäyttänyt uusimpia SOLAS (Safetyof Life at Sea) –määräyksiä, jasiksi Kristina Cruisesin olietsittävä tilalle uusi laiva. Vuonna1982 Puolassa rakennettuKonstantin Simonov uusittiinperusteellisesti, ja se aloittiristeilyliikenteenkotkalaisvarustamolle 28.elokuuta nimellä Kristina Katarina.

Kun varustamon uusi lippulaivasaapui tammikuussa 2010Suomeen, ei vielä tiedetty, mikäKristina Reginan tulevaisuus olisi.Parhaimpana vaihtoehtonapidettiin aluksen pääsyä jonkinvaltion sisäiseen liikenteeseen,jotta uusia määräyksiä ei tarvitsisiottaa huomioon. Jos tällaistaomistajaa ei löytyisi, olisiromuttaminen hyvin todennäköinen vaihtoehto.

Maaliskuussa 2010 Turun Sanomat yllätti kertomalla,että Johnny Sidin johtama Oy S/S Borea Ab olisiostamassa Aurajokeen hotelli­, ravintola­ jamuseolaivaksi. Sid oli muutamaa vuotta aikaisemminyrittänyt pelastaa romutettavaksi joutuneen Finnjetin,ja kenties tämän epäonnistumisen vuoksi uuteenhankkeeseen suhtauduttiin skeptisesti.

Epäilyistä huolimatta kaupat solmittiin heinäkuussa2010, ja niin vanhaa klassikkolaiva oli saanut uuden

kodin Turusta. Laiva saapui sunnuntaina 29.8.Naantaliin Turun Korjaustelakalla, missä runkomaalattiin samanväriseksi kuin se 50 vuotta sitten oli

ollut, ja sisustus uusittiin alkuperäisen hengenmukaiseksi. Samalla laiva sai takaisin alkuperäisennimensä. Tarkoituksena oli, että 250­paikkaisetravintolatilat ja 90 vuodepaikan hotelli olisi saatuavattua pikkujouluna Aurajoen Itärannalla, muttatoisin kävi.

Länsirannan asukkaat vastustivat aluksensijoittamista heidän asuntojensa eteen, mistä syystälaivan saavuttua lokakuussa 2010 se kiinnitettiinkinItärannalle nk. Valkoisen talon eteen.

BORE 115 VUOTTATEKSTI JUSSI LITTUNEN

Vanhanaikaisesta höyrylaivastamenestyksekkääksi risteil i jäksi

Bore palasi Turkuun 3.10.2010 samoissa väreissä kuin se 50 vuottaaiemmin oli liikenteensä aloittanut. Saapumista oli todistamassa suurijoukko kiinnostuneita. Takana näkyy Wärtsilän telakan vanha nosturi.KUVA: JUSSI LITTUNEN

21

Myöskään Itärannan asukkaita ei vanha höyrylaivamiellyttänyt, ja lopulta toukokuussa 2011 laiva sailopullisen paikkansa Aurajoen länsirannalta, ForumMarinumin edestä. Uteliaat pääsivät tutustumaanlaivaan 27.5.2011 – lähes kahdeksan kuukauttalaivan saapumisen jälkeen.

Ainakin yksi ensimmäisistä

Turkulainen Höyrylaiva Oy Bore tilasi ruotsalaiseltaOskarshamn Varvilta satametrisen höyrylaivan, jokaoli tarkoitus asettaa liikennöimään Turun jaTukholman välille. Todennäköisesti

Yhteisliikennevarustamoiden johtajienautolauttasuunnitelmien innoittamana laivaanpäätettiin rakentaa autokansi 70 henkilöautolle janeljälle linja­ tai kuorma­autolle. Tästä syystä jotkutpitävät tätä laivaa ensimmäisenä autolauttanaSuomessa, onhan se tilattu ennen kuin ensimmäisinäautolauttoina pidetyt S/S Korsholm III T/S Vikingostettiin.

5. huhtikuuta 1960 Boren höyrylaiva valmistui ja sainimekseen Bore. Koska nimen perässä ei ollutjärjestysnumeroa, kuten varustamon laivoilla yleensä,alettiin laivaa kutsua ”Nolla­Boreksi”. Merellä

suoritetun lipunvaihdon jälkeen laiva purjehtiTukholmaan, mistä se aloitti säännöllisenmatkustajaliikenteen Tukholman (Skeppsbron) jaTurun välillä. Luovutuksen aikaisten lehtitietojenmukaan laivaan mahtui 61 ensimmäisen luokanmatkustajaa ja 272 turistiluokan matkustajaa. Suurinsallittu matkustajamäärä oli 1028.

Laivaan rakennetusta autokannesta huolimatta Boreoli perinteinen kaksipiippuinen höyrylaiva.Venekannella keulassa sijaitsivat ensimmäisen luokanmatkustajahytit sekä tupakkasalonki. Pääkannellakeulassa oli ravintola, keskellä keittiö, sen

peräpuolella toinen ravintolaja aivan perässä salonkituristiluokan matkustajille.Heidän hyttinsä sijaitsivatpääkannen alla keskilaivassasijainneen autokannenperäpuolella sekä tämänkannen alla konehuoneenmolemmin puolin. Vuonna1972 Borea uusittiin, jolloinvenekannelle peräänrakennettiin uusi kahvila jakeulan tupakkasalonkialaajennettiin keulakannelle.Samalla sieltä poistettiinnosturi, jonka avullakeulimmaista lastiruumaa olilastattu.

Höyrylaivaristeilyjä jaluksusristeilysuunnitelmia– huonolla menestyksellä

Syksyllä 1976 Silja Linentoimitusjohtaja Harry Österberg teki loogisenpäätöksen, joka kuitenkin herätti suurta vastustustalaivaharrastajien keskuudessa: Turku­Tukholma­linjan höyrylaivaliikenne Skeppsbronille lakkautettiin,ja samalla höyrylaiva Bore jäi ”työttömäksi”. SiljaLinen Turun­liikenne hoitivat jatkossa kaksi suurtaautolauttaa, M/S Bore I ja M/S Fennia. Boremakuutettiin Turkuun syyskuun 1976 alkaessa.

Lokakuussa 1977 Jakob Lines vaihtoi vanhanhöyrylaivansa S/S Bore Nordin suurempaan Boreen.Tämä nimettiin uudelleen Boreaksi, ja asetettiinPietarsaari­Skellefteå­liikenteeseen.

BORE 115 VUOTTA

Bore alkuperäisessä asussaan 1960­luvun postikortissa. Vain vuosi tämänperinteiseen tapaan rakennetun höyrylaivan valmistumisen jälkeenSiljavarustamo esitteli Suomen ensimmäisen läpiajettavan autolautan,Skandian. KUVA: POSTIKORTTI RAMI WIRRANKOSKEN KOKOELMISTA

22

Tammikuussa 1979 Borea lähti kolmeksi kuukaudeksiSkotlantiin majoituslaivaksi, huhtikuussa 1981 Boreavuokrattiin kuukaudeksi varustamoyhtiö FolklinenKaskinen­Gävle­linjalle, ja joulukuusta 1981eteenpäin laiva palveli kaksi ja puoli vuotta Algeriassakanadalaisten rakennustyöntekijöidenmajoituslaivana.

Keväällä 1984 turkulainen varustamo Oy Aura Line Abaloitti kunnianhimoisen hankkeen, jonkatarkoituksena oli palauttaa höyrylaivaliikenne Turun jaTukholman Skeppsbronin välille. HelsingforsSteamship Company osti Borean Jakob Linesilta, javuokrasi sen Aura Linelle. Ensimmäinen matkaTurusta Tukholmaan ajettiin 18.6. Nostalginenhöyrylaivaliikenne ei kuitenkaan ollut niin kannattavaakuin oli luultu; jo lokakuun 1984 alussa varustamontodettiin olevan konkurssitilassa, ja niinpä Boreamakuutettiin jälleen Turkuun.

Seuraavaksi työttömästä Boreasta piti tullaluksusristeilijä. Lontoolaisen Vanderbilt Steamship–yhtiön oli tarkoitus ostaa ja kunnostaa laiva 15miljoonalla dollarilla maailmanlaajuiseen luksusluokan

risteilyliikenteeseen. Laiva olisi remontoitu vain 120matkustajalle 60 hytissä, ja sillä olisi liikennöityAlaskaan, Austraaliaan, Välimerelle ja Tyynellevaltamerelle. Lontoolaisyhtiö kuitenkin luopuihankkeesta nähtyään telakoiden kustannusarviotmuutostöistä. Laiva jäi edelleen Turkuun odottamaanuusia ostajia.

Suomen menestyksekkäin risteilyalus?

Maailmanluokan luksusristeilijäksi Boresta ei siis ollut,mutta tammikuussa 1987 kotkalainen RannikkolinjatOy osti laivan ja nimesi sen uudelleen KristinaReginaksi. Kotkan kaupunki takasi yhtiölle kuudenmiljoonan markan lainan, joka käytettiin aluksenkaikkiaan 13,5 miljoonaa markkaa maksaneisiinkorjaustöihin. Laiva maalattiin keväällä TurunAurajoessa uuden omistajan väreihin. Tämän jälkeenlaiva hinattiin Wärtsilän Kotkan telakalle, jossaaloitettiin höyrykoneiden vaihtaminentaloudellisimpiin ja tehokkaampiin Wärtsiländieselmoottoreihin. Telakalla aluksen keittiössä syttyitulipalo, joka tuhosi keittiön, ruokasalin ja info­aulansekä aiheutti muita vahinkoja ympäri laivaa.

Borea lähdössä Turusta Aura Linen liikenteessä 22.8.1984. Keulan kansinosturi on purettu ja lisäämatkustajatiloja on rakennettu perä­ ja keulakansille (vrt. edelliseen kuvaan). KUVA: KRZYSZTOF BRZOZA

BORE 115 VUOTTA

Palo­ovien ansiosta laiva välttyi suuremmilta tuhoilta,vaikka laivaa pitikin nyt korjata enemmän kuin alunperin suunniteltiin. 28. huhtikuuta laiva aloitti risteilytHelsingistä ja Kotkasta Leningradiin, Tallinnaan,Riikaan ja Visbyhyn.

Onnistuneen kesäsesongin jälkeen oli uusienkorjausten aika. Kristina Regina vietiin talvella1988–89 Raumaan Hollming Oy:n telakalle, jossasuurin osa vanhoista hyteistä purettiin ja uusittiin 444matkustajalle; korjausten jälkeen jokaisessa 151hytistä oli esimerkiksi WC. Entinen linja­autotallimuutettiin kokoustilaksi 250 henkilölle, ja entiselleautokannelle rakennettiin myymälä sekäretkimyyntipiste. Seuraava Itämeren risteilysesonkialkoi 7. huhtikuuta 1989.

Rannikkolinjat muuttuiKristina Cruisesiksi, ja pikkuhiljaa laivalla alettiin tehdäpidempiä risteilyjä jopaItämeren ulkopuolella.Vuonna 1999 laivalla tehtiinensimmäinen matkaVälimerelle, ja keväällä 2001laiva aloitti suositut risteilynsäVälimerellä ja Länsi­Afrikanrannikolla palaten kesiksiItämerelle. Niinpä laivaa eienää tarvinnut makuuttaatalvella Kotkassa.

Viimeinen suuri uudistustoteutettiin talviseisokinaikana vuonna 2001, jolloinhytit uusittiin vielä kerran.Tämän jälkeen laivassa oli enää 119 hyttiä ja niissä245 vuodepaikkaa. Vaikka hyttien koko olikinainoastaan 4­14 neliömetriä, oli peräti 100 hytissäikkuna, ja osa niistä oli varusteltu yhden hengenhyteiksi. Samassa myös muut yleiset tilat uusittiin,vedenpinnaan alapuolella sijainneet hytit purettiin janiiden tilalle rakennettiin kuntosali, pesula jasaunatilat matkustajille. Vanhanaikaisestahöyrylaivasta oli näin tullut hyvin varustelturisteilyalus.

Turkuun eläkepäiviä viettämään

Suomen lipun alla ei varmasti koskaan ennen ole

tarjottu niin monipuolista risteilykohdevalikoimaakuin Kristina Regina 2000­luvun ensimmäisellävuosikymmenellä tarjosi; esimerkiksi kaudella 2003­2004 laiva vieraili 33 risteilyn aikana peräti 90satamassa. Eteläisin risteilykohde oli SenegalinBanjul, pohjoisin Huippuvuorten Ny Ålesund. Näitäristeilyjä jatkui elokuuhun 2010 asti, jolloinvarustamon uusi lippulaiva korvasi vanhanedeltäjänsä Kotkassa.

Lokakuun 2010 alussa Bore saapui Turkuun vanhoihinväreihin maalattuna. Kahden hinaajan saattamanBore tuotiin hitaasti perä edellä Aurajokeen, ja kunlaiva oli saatu paikalleen, tervehti vanha höyrylaivasuurta katsojajoukkoa sumutorven soitolla. Kaikki

turkulaiset eivät kuitenkaan tervehtineet Borea yhtäiloisesti, sillä sijoituspaikasta väännettiin kättä vieläseuraavaan toukokuuhun asti. Aluksen ensimmäinenkesä ei sekään sujunut ongelmitta, silläsähkönsaantiongelmien vuoksi mm. laivan ilmastointitakkuili, mihin hotellivieraat eivät luonnollisesti olleettyytyväisiä. Näiden vaikeuksien vuoksi Turunretkeilymaja vetäytyi Borelta väliaikaisesti.

Laivoja ei perinteen mukaan saisi kastaa kuin kerran,mutta Boren kohdalla meneteltiin toisin. Kun laiva oliviimein saatu Turkuun, suoritettiin 10.10.2010 uusikastetilaisuus, jossa nimi muuttui takaisin Boreksi.

23

Kristina Regina kauniina kesäpäivänä seilaamassa HelsinginKruunuvuorenselällä. KUVA: KALLE ID

BORE 115 VUOTTA

FREELANCERIKSI?Ulkomatala tarvitsee aina osaavia freelancereita. Täysin valmiiden juttujen lisäksi otetaan vastaan myösmuunmuassa juttu­ ja lähdevinkkejä, tai vaikka vain ranskalaisilla viivoilla kootun jutturungon, jonkalähteiden avulla kirjoitamme puhtaaksi.

Myös kuvia otetaan mielellään vastaan.

Parhaillaan yritämme kuitenkin parantaa freelancer­materiaalien välitystä ja sen näkyvyyttä. Uudistuksistailmoitetaan aina Ulkomatalan etusivulla.

Mihinkään ei tarvitse sitoutua. Voit tehdä vain yhden jutun, tai halutessasi myös säännöllisemmin.

Katso lisää verkkosivuiltamme: http://www.ulkomatala.net/freelancer

Ryhdy freelanceriksi jo tänään!

S/S Borea – yhtiön perustajajäsen Heidi Sid ei saanutkuohuviinipulloa millään rikki, ja kun pullo viimeinräjähti laivan kylkeen, lensi siitä lasinsiruja jopalähellä olleiden toimittajien päälle.Merimiesuskomuksen mukaan pullon pysyminen

ehjänä tietää huonoa onnea, mutta sirpaleet taastuovat sitä. Toivottavasti sekä matkailijat ettäpaikalliset löytävät Boren hyvin, jotta laivalla onedessään pitkä tulevaisuus Aurajoessa.

24

BORE 115 VUOTTA

Lähteet

Malmberg, Thure ja Stampehl, Marko: Siljan viisi vuosikymmentä (Tallink Silja 2007)

Pietikäinen, Matti: The Centenary Fleet List of the Ships Owned by Bore and Rettig Companies 1897­1997 (BoreShipowners 1997)

Vapalahti, Hannu: Suomalaiset matkustajalaivat 1960–1996 (Judicor 1996)

Kristina Cruises: Risteilyt M/S Kristina Reginalla Toukokuu 2003­Maaliskuu 2004 (esite)

Kaila, Jaakko: S/S Bore – uusin ja suurin (HS 8.4.1960/8.4.2010)

Pelander, Heidi: Kristina Regina lipui Naantaliin ehostettavaksi (TS 30.8.2010)

Pietikäinen, Matti: Otkantista Punaisellemerelle (Laiva 1/2010)

Pietikäinen, Matti: Kristina Reginan haikea jäähyväisristeily (Laiva 3/2010)

Tuomola, Salla: S/S Bore sai kuohuviinikasteen kylkeensä (TS 11.10.2010)

25

S/S Bore Nord ­ kolmas ”olympialaiva”

YHTEISLIIKENNEVARUSTAMOT rakennuttivatvuosina 1952–1953 kolme matkustajahöyrylaivaa,joista käytettiin Helsingissä vuonna 1952järjestettyjen Olympialaisten kunniaksi nimitystä”olympialaivat”. Tämä nimi on hiemanharhaanjohtava, sillä ainoastaan vuonna 1952valmistunut S/S Aallotar ehti valmistua ennen kesää.Olympialaivoista viimeinen, vuonna 1953 valmistunutSvean Birger Jarl, oli rakennettu Finnboda VarfillaTukholmassa, ja siinä oli 600 matkustajapaikkaa.Laiva asetettiin kesäksi 1953 liikennöimään Helsinginja Tukholman välillä, ja seuraavaksi talveksi laivasiirrettiin Turun­linjalle.

Vuonna 1973 Birger Jarlmyytiin Jakob LinesillePietarsaari­Skellefteå­liikenteeseen. Tuolloin laivaanrakennettiin pieni autokansi, jauudeksi nimeksi tuli Bore Nord.Kesällä 1974 ja 1975 Borevuokrasi laivaa Turku­Visby­risteilyihin ja sai sen lopultaomistukseensa, kun Jakob Linesvaihtoi Bore Nordin vuonna1960 rakennettuun S/S Boreen.Koska Bore Nord oli Boreapienempi ja vanhempi, maksoiJakob Lines lisäksi laivojenarvojen erotuksen. Borepuolestaan myi Bore Nordin josaman kuukauden sisälläeteenpäin Minicarries Ab:lle,jonka piti muuttaa laiva diesel­

käyttöiseksi ja aloittaa liikenne Tukholman jaMaarianhaminan välillä. Suunnitelmat eivätkuitenkaan toteutuneet, ja laiva jäi Maarianhaminaan.

Lokakuussa 1978 laiva myytiin Caribbean ShippingCompanylle ja se muutettiin Turussa Baltic Star –nimiseksi risteilyalukseksi. Aluksen liikennöinnistäTukholma­Maarianhamina­linjalla vastasi ruotsalainenÅnedinlinjen. Vuonna 1982 laiva muutettiin diesel­käyttöiseksi Tanskassa, ja vuonna 1989 tämä uusimoottori vaihdettiin vielä entistä tehokkaampaan.

BORE 115 VUOTTATEKSTI JUSSI LITTUNEN

Boren viimeiset matkustajalaivat

Birgel Jarl on löytänyt oman asiakaskuntansa Tukholmanristeilymarkkinoilla, ja liikennöi edelleen Tukholmasta Maarianhaminaan.Kuvassa laiva reitillään 10.2.2012. KUVA: KALLE ID

26

Ånedinlinjenin omistajat vaihtuivat, mutta laiva jareitti pysyivät koko ajan samoina. Vuonna 2002Caribbean Shipping Company myi Baltic Starin RederiAb Allandialle, ja Panaman lippu vaihtui Ruotsinlipuksi 7.3.2002. Samalla laivan nimeksi palautettiintuttu Birger Jarl.

Liikenne Tukholmasta Maarianhaminaan oli varsinmenestyksekästä, ja ensimmäiset ongelmat ilmenivätvasta tämän vuosikymmenen alussa. 1. lokakuuta

2010 voimaan tulleet SOLAS–määräykset (Safety ofLife at Sea) eivät enää salli runsaiden puurakenteidenkäyttöä laivoissa, ja niinpä Ånedinlinjenin oli anottavapoikkeuslupaa liikenteen jatkamiselle. Puolen vuodenjatkoaika päättyi huhtikuun alussa 2011, ja Birger Jarlotettiin pois liikenteestä. Ålands Sjöfart raportoituolloin, että vaihtoehtoina oli joko sisätilojentäydellinen remontoiminen, laivasta luopuminen, taisuurten muutosten tekeminen paloturvallisuuteen ja –varustukseen.

Poikkeuslupien turvin laivan liikennettä saatiinjatkettua elokuun puoliväliin saakka, jolloin edessä olilähes kuukauden mittainen telakointi. Varustamo eihalunnut luopua laivan tunnelmallisestapuusisustuksesta, mutta palo­osastoihin tehtyjenmuutosten ansiosta laiva saatiin täyttämään

uusimmat paloturvallisuusmääräykset, ja se asetettiinjälleen liikenteeseen. Ruotsi­Suomi­liikenteenveteraani on löytänyt oman markkinarakonsa, janiinpä Birger Jarl jatkaa edelleen samoilla vesillämissä se 59 vuotta sitten aloitti liikenteensä.

Bore I – tekninen edelläkävijä

Vuonna 1973 valmistunut matkustaja­autolautta BoreI oli valmistuessaan yksi maailman nykyaikaisimmista

autolautoista. Vaikka laivassahaluttiin vaalia Bore­varustamon perinteitärakentamalla siihen kaksikorsteenia, laivankomentosilta oli toteutettuennennäkemättömällä tavalla.Silja Linen merikapteenitLennart Hagelstam, Kari Larjoja Reijo Lavón olivatsuunnitelleet komentosillansiten, että vahdissa olevallapäällystöllä oli aina kaikkitarvittavat laitteet käytössäomissa työpisteissään; laitteetryhmiteltiin uudella tavallaluotsin, perämiehen japäällikön työasemiksi. Tämänmerenkulun turvallisuudenkannalta tärkeän ”one­man­control”­periaatteen lisäksikomentosilta oli vieläsijoitettu siten, että sieltä oli

esteetön näkyvyys koko horisonttiin. ValmistuttuaanBore I asetettiin Silja Linen matkustajaliikenteeseen.

Boren luovuttua matkustajaliikenteestä Bore I myytiinSuomen Höyrylaiva Oy:lle (SHO) heinäkuussa 1980.Syyskuussa laiva nimettiin Siljavarustamonensimmäisen autolautan tapaan Skandiaksi, muttamuuten liikenne Turku­Tukholma­linjalla jatkuivanhaan tapaan marraskuuhun 1982 saakka. Vuoden1983 toukokuussa laiva vuokrattiin Stena Linenpalvelukseen Larvik­Fredrikshavnferjen­linjalle, jaseuraavaksi kesäksi laiva palasi Siljan liikenteeseenTurkuun.

Stena Line osti laivan itselleen lokakuussa 1983, janopean telakoinnin jälkeen se nimettiin StenaBalticaksi.

BORE 115 VUOTTA

Bore I on liikennöinyt useille varustamoille Boren liikenteen jälkeen. Yksimyöhemmistä liikennöitsijöistä oli virolainen Estline, jonka väreissä laivaohittaa tässä Tukholman edustalla sijaitsevan Revengegrundetin matkallaanTallinnaan 2.6.1999. KUVA: JUKKA HUOTARI

Laivaa ei kuitenkaan asetettu liikenteeseen, vaan semyytiin jo kahden viikon kuluttua NeuvostoliittoonLeningradin ja Tukholman väliseen liikenteeseen.Kauppa todella kannatti, sillä STT:n tietojen mukaanStena Line myi laivan 13 miljoonalla dollarilla, elikolme miljoonaa dollaria kalliimmalla kuin oli sen itseostanut.

Ilich­nimen saanut laiva vietiin jälleen GöteborginCityvarvetille telakoitavaksi, jolloin mm. kokoustilansisältänyt keulimmainen savupiippu poistettiin. Laivaaliikennöi ScanSov Line, vuodesta 1991 eteenpäinEffjohn­konserniin kuulunut Baltic Line. Ilich siistavallaan palautui entisen omistajansa SuomenHöyrylaivaosakeyhtiön liikenteeseen, sillä Effjohn olisyntynyt ruotsalaisen Johnson Linen ja SHO:n liityttyäyhteen. Liikenne päättyi joulukuussa 1995, kun laivatakavarikoitiin Tukholmassa maksamattomienpalkkojen vuoksi.

Takavarikoitua laivaa yritettiin huutokaupata, muttatarjoukset ylsivät alle viidesosaanlaivan todellisesta arvosta.Elokuussa 1996 järjestetyssäuudessa huutokaupassa laivanosti ScanSov Transport, jokaluovutti sen eteenpäinmaltalaiselle Penomi ShippingCompanylle. Laiva hinattiin Turunkorjaustelakalle, jossa alusuusittiin ja maalattiin. Samallakeulavisiiri hitsattiin kiinni.Suunnitellusta Pietarin ja Kielinvälisestä liikenteestä eikuitenkaan tullut mitään, silläuusi omistaja ei pystynytmaksamaan telakoinninkustannuksia. Niinpä ainoaksivaihtoehdoksi jäi laivanmyyminen eteenpäin. Uudeksiomistajaksi tuli WindwardVenture Shipping ja nimeksiWindward Pride.

Toukokuussa 1997 Windward Pride lähti Turusta kohtiRotterdamia ja sieltä edelleen Barbadokselle Etelä­Amerikkaan. Laiva alkoi kiertää Venezuelassasijaitsevan Puerto La Cruzin ja Karibianmerelläsijaitsevien seitsemän saaren välillä. Kovin kauaalaiva ei Itämeren ulkopuolella kuitenkaan viihtynyt,

sillä jo syyskuussa 1997 Windward Pride palasiTurkuun. Tämän jälkeen omistaja vaihtui usein: Laivavuokrattiin ensin virolaiselle Estonian ShippingCompanylle, joka nimesi sen Baltic Kristinaksi jaasetti Estlinesin liikenteeseen Tukholman ja Tallinnavälille.

Joulukuussa 2000 Tallink hankki Estlinen liikenteenitselleen, jolloin Baltic Kristina siirtyi Paldiskin jaKapellskärin väliselle reitille. Tämäkin liikenne jäilyhytaikaiseksi, ja vuonna 2002 laivan osti Riga SeaLine, joka asetti sen Riika­Tukholma­linjalle. Riga SeaLine lopetti toimintansa lokakuussa 2005.

Oli uuden huutokaupan aika. Laiva myytiin Saksaan,ja heinäkuussa 2007 se vuokrattiin ComaritinEspanjan ja Marokon väliseen liikenteeseen nimelläBadis. Saman vuoden lokakuussa omistaja vaihtuijälleen, kun Ventouris Ferries osti laivan ja nimesi senRigeliksi. Tämä asetettiin liikennöimään Italian Barinja Albanian Durrësin välille.

Bore Star – viimeinen ”ranskatar”

Ranskalainen Dubigeon Normandie S.A. –telakkarakensi Siljan Linelle vuosina 1972–1975 viidenaluksen sarjan, joka sai rakennuspaikan mukaanlempinimen ”ranskattaret”.

Ilyich eli entinen Bore I vielä aikana, jolloin se oli venäläisen Baltic Linenliikenteessä. KUVA: BRUCE PETERIN KOKOELMISTA

27

BORE 115 VUOTTA

Viimeinen näistä laivoista oli Boren Bore Star, jokaaloitti joulukuussa risteilyliikenteen Länsi­AfrikassaFinnlinesille rahdattuna. Seuraavana kesänä laiva tuliensimmäistä kertaa Itämerelle Silja Linenliikenteeseen.

Kun Bore vuonna 1980 luopui matkustajaliikenteestäja osuudestaan Silja Linessä, Bore Star myytiinSuomen Höyrylaiva Oy:lle, joka nimesi sen SiljaStariksi. Tämä jatkoi Siljan Turku­Tukholma­linjallatammikuuhun 1986 asti, jolloin uusi Wellamo korvasisen. Jo saman kuukauden aikana laiva onnistuttiinmyymään bermudalaiselle Sea Containersille. Laivasai uudeksi nimekseen Orient Express, jaBremerhavenissa suoritetun telakoinnin jälkeen laivaaloitti risteilyt Venetsian, Piraeuksen ja Istanbulinvälillä. Talvella 1986–1987 laiva liikennöi Club SeaInc. – yhtiölle vuokrattuna Karibialla nimellä ClubSea, mutta palasi kesällä 1987 omistajansa SeaContainersin käyttöön.

Vuosina 1989–1991 laivan nimi vaihtui useasti, silläkesät liikennöitiin Orient Expressinä Välimerellä jatalvet Eurosun­nimellä Kanarian saarilla ja Länsi­

Afrikan vesillä. Talvisin alusta liikennöinyt EuropeCruise Line oli Effjohn­konsernin tytäryhtiö, jotentämäkin laiva palasi tavallaan vanhan omistajansakäyttöön. Kesällä 1991 laiva myytiin Orient LinelleSingaporeen risteilyliikenteeseen. Tuolloin nimenä oliOrient Sun.

Vuonna 1992 Orient Sun palasi Itämerelle, kun OrientLine myi laivan vaasalaiselle Wasa Linelle. Laiva saiKotkassa peräsponsonit, parannellun jäävahvistuksenja uudet sisätilat, minkä jälkeen aloitettiin liikenneVaasa­Sundsvall­välillä nimellä Wasa Queen.Tammikuussa 1993 Wasa Line liitettiin Silja Lineen,jolloin laivan kylkiin maalattiin Silja Linen logot jakorsteeniin hylje. Niinpä Wasa Queen oli seitsemänvuoden tauon jälkeen jälleen Silja Linenpalveluksessa, nyt Vaasa­Uumaja­ ja Vaasa­Sundsvall­linjoilla.

4. joulukuuta 1993 Wasa Queen saipohjakosketuksen Vaasan ulkopuolella peräsinvianvuoksi. Matkustajat saatiin evakuoitua pienen lautanavulla, ja itse haverialus matkusti omin voiminTurkuun korjattavaksi.

28

BORE 115 VUOTTA

Bore Star toimii nykyisin risteily­ ja koulutusaluksena Intiassa nimellä Amet Majesty. Kuva on otettu 5.10.2011Intian Cochinissa. KUVA: JIMMY JOSE

Tasan kolmen kuukauden kuluttua laiva jäi kiinnijäihin – samana päivänä, jolloin Silja Linen risteilyalusSally Albatross ajoi Porkkalan edustalla karille.Liikenne keskeytettiin vaikeiden olosuhteiden takiakolmeksi viikoksi.

Syyskuussa 1996 Wasa Queen siirrettiin Helsinki­Tallinna­liikenteeseen Silja Festivalin pariksi. Syksyllä1999 laiva palasi jälleen Vaasan ja Uumajan välilleVaasanlaivojen palvelukseen, kunnes liikennelopetettiin 1.1.2001. Heinäkuussa 2001 laivavuokrattiin Genovaan Italian hallituksellemajoituslaivaksi G8­kokouksen ajaksi, minkä jälkeenlaiva asetettiin myyntiin.

Uusi omistaja löytyi Singaporesta. Star Cruises ostilaivan risteilyliikenteeseen, ja syyskuussa 2001 laivaaloitti risteilyt Singaporesta käsin vanhalla nimellään.Lokakuussa laiva siirrettiin Hong Kongin ja KiinanXiamenin väliseen lauttaliikenteeseen, jolloin laivankylkiin maalattiin markkinointinimeksi Cruise Ferries.Kesällä 2007 laiva aloitti 12­tunnin kasinoristeilyt PortKelangista, Malesiasta. Liikenne päättyi lokakuussa2008.

Huhtikuussa 2009 laiva palasi Eurooppaan, kun seostettiin Ilion Linesin Italian ja Albanian väliseenliikenteeseen. Kreikassa suoritetun telakoinnin jälkeenlaiva aloitti heinäkuussa 2009 liikenteen Trieste­Durrës­Bari­linjalla nimellä Arberia. Marraskuusta2010 eteenpäin liikennöinnistä huolehti Nel Lines,jolloin Pohjois­Italiassa sijaitseva Triesten kaupunkijätettiin pois reitiltä. Tämä liikenne päättyihelmikuussa 2011, ja laiva ajoi Vallettaan, Maltalle,makuutettavaksi.

Maaliskuussa 2011 intialainen Academy of MaritimeEducation and Training (AMET University) osti laivanristeily­ ja koulutusalukseksi. Uudeksi nimeksi tuliAmet Majesty, ja laiva asetettiin ensin liikennöimäänSri Lankasta Malediiveille kuuden muun satamankautta. Huhtikuusta 2012 eteenpäin laiva liikennöiintialaisesta Chennain kaupungista. Laiva tekeenykyisin yhden yön lyhytristeilyitä sekä matkojaTrincomaleen, Sri Lankalle ja Port Blairiin, ja tarjoaasamalla harjoittelumahdollisuuden merenkulkualanopiskelijoille.

Lähteet

Malmberg, Thure: Neljäkymmentä vuotta Silja Linenvalkoisilla laivoilla (1997)

Malmberg,Thure ja Stampehl, Marko: Siljan viisivuosikymmentä (Tallink Silja Oy 2007)

Pietikäinen, Matti: The Centenary Fleet List of the ShipsOwned by Bore and Rettig Companies 1897­1997 (BoreShipowners, 1997)

Vapalahti, Hannu: Suomalaiset matkustajalaivat 1960–1996Osa 1: ”Aallottaresta Isabellaan” (Judicor 1996)

http://www.faktaomfartyg.nu/birger_jarl_1953.htm (viitattu21.4.2012)

http://www.faktaomfartyg.nu/bore_I_1973.htm (viitattu23.4.2012)

http://www.faktaomfartyg.nu/bore_star_1975.htm (viitattu23.4.2012)

http://www.sjofart.ax/sv/nyheter/birger_jarl_ar_tagen_ur_trafik/336 (viitattu 21.4.2012)

http://www.sjofart.ax/sv/nyheter/sa_ska_birger_jarl_goras_brandsaker/427 (viitattu 21.4.2012)

29

BORE 115 VUOTTA

30

VUODEN 2005 kuluessa Bore oli pienentynyt neljälläaluksella operoivaksi varustamoksi sen myytyäalkuvuoden aikana viisi alusta. Jäljelle jääneet neljäalusta oli rahdattu pitkäaikaisilla sopimuksilla P&OFerriesille Englannin kanaalin liikenteeseen. Kaksialuksista oli vuodelta 1980, ja kaksi vuodelta 1999.

Boren laivaston voimakas supistuminen vuoden 2005aikana sai monet epäilemään, että Rettigin suku olisiluopumassa laivanvarustuksesta kokonaan. Toisinkuitenkin kävi. Rettigit päätti päinvastoin panostaavarustamotoimintaan yritysostojen kautta. Ostoksiavarten tarvittiin kuitenkin rahaa, jota saatiin helpoitenkarsimalla laivastosta ylimääräiset alukset pois.

Ensin Bror Husell Catering...

”Alusten myynnin jälkeen olemme aktiivisesti etsineetmahdollisuuksia toiminnanlaajentamiseen. Husellin ostaminenon osa kasvustrategiaa”, kertoi Borentoimitusjohtaja Kaj Erikssontuoreeltaan Talouselämälle elokuussa2005, kun kaupat Bror HusellCharteringin (BHC) ostamisesta olitehty. Ostohetkellä BHC operoiyhdeksällä laivalla, joista se itseomisti seitsemän, eli kaupan myötäBoren laivasto kasvoi 13:een.Liikevaihdoltaan Bror HusellChartering oli samaa luokkaa silloisenBoren kanssa. Molempien liikevaihtooli 20 miljoonan euron paikkeillaBHC:n ollessa hieman suurempi.Työntekijöitä BHC:llä oli noin 100,eikä ketään heistä irtisanottuyrityskaupan yhteydessä.

BHC:n toimitusjohtaja Jhonny Husell siirtyiyrityskaupan myötä Boren palvelukseenaikarahtaustoiminnasta vastaavaksi johtajaksi. Sensijaan hallituksen puheenjohtaja ja yrityksenperustaja, Bror Husell, jäi yrityskaupan myötäeläkkeelle. Bror Husellin mukaan kauppojen syynäolivat asiakkaiden kasvaneet tarpeet, joidentäyttämiseen BHC:llä ei olisi ollut yksin edellytyksiä.Bror Husell Charteringin käytössä ollut toimistoMaarianhaminassa jatkaa edelleen yhtenä Borentoimipaikkana Helsingin ja Rotterdamin ohella.

… ja sen jälkeen Rederi Ab Engship

Vain alle puoli vuotta Bror Husell Charteringin ostonjälkeen Bore ilmoitti jälleen yrityskaupasta.

BORE 115 VUOTTATEKSTI OLLI TUOMINEN

Bore ostaa Engshipin ja Bror H usell in

Vuonna 1999 valmistunut BHC:n Seagard on edelleen rahdattunaTransfennicalle, joka on nykyisin hollantilaisen Spiethoff­yhtiönomistuksessa. KUVA: HANNU LAAKSO, PEKKA K LAAKSON KOKOELMISTA

31

Tällä kertaa se osti nauvolaisen Rederi Ab Engshipin,jonka omistuksessa oli ostohetkellä 11 roro­ ja

kuivalastialusta. Engshipillä oli noin 300 työntekijää,ja yhtiön vuotuinen liikevaihto noin 30 miljoonaaeuroa. Bore sekä ostetut varustamot sopivat, etteivätne paljasta hintaa, jolla omistus siirtyi RettigGroupille. Engshipin toimitusjohtajaBengt Engblom ja hallituksenpuheenjohtaja Kaj Engblom eivätsiirtyneet Boren palvelukseen, kutenBHC:n Jhonny Husell.

Uusi Bore

Koska Boren tekemät ostokset likinelinkertaistivat yhtiön liikevaihdon jalaivaston koon, voidaan perustellustisanoa, että varustamona Bore ikäänkuin syntyi uudelleen. Muutamassakuukaudessa Bore oli kasvanut neljällälaivalla operoivasta varustamostayhdeksi merkittävimmistäsuomalaisomisteisista varustamoista.Yhteensä ostokset kasvattivat Borenliikevaihtoa noin 20 miljoonasta eurostalähemmäs 75 miljoonaa euroa.Uudella Borella oli liikenteessään

vuosina 2005 ja 2006 tehtyjen aluskauppojen jälkeenyhteensä 21 alusta, joista 10 oli roro­aluksia ja 11

kuivalastialuksia.Yrityskauppojen myötä Borentyöntekijämäärä nousikertaheitolla reilusta sadasta450:een. Voimakkaastikasvanut yhtiö aloitti virallisestitoimintansa vuoden 2007alussa, jolloin Rederi AbEngship ja Bror HusellChartering sulautettiin RettigGroup Ltd Boreen.

Miksi Bore halusi kasvaa?

Yhtenä syynä aggressiiviseenkasvuun oli varmasti se, ettämonien muiden toimialojenmukana myösvarustamotoiminta keskittyyyhä voimakkaammin yhäharvempien toimijoiden käsiin.Yritysostojen avulla Bore saiitselleen lisää muskeleita,

suuremman ja monipuolisemman laivaston sekäennen kaikkea täysin uusia asiakasryhmiä, joita silläei ennestään ollut.

BORE 115 VUOTTA

Estraden oli Engshipin uusin alus. Se valmistui Raumalla Finnyardsintelakalla vuonna 1999. KUVA: EERIK LAINE

Engshipin ja BHC:n oston myötä Boren liikenteeseen tuli myöskuivalastialuksia. Kuvassa Klenoden lähdössä konttilastissaHelsingistä maaliskuussa 2008. KUVA: JUKKA KOSKIMIES

32

Ennen yrityskauppoja Borella ei ollut omaaliikennettä, vaan kaikki alukset oli aikarahdattu jaBore vastasi vain alusten miehityksestä jaoperoinnista. Nyt Bore sai BHC:n ja Engshipin ostonkautta asiakkaikseen myös teollisuusyritystenlaivauksia.

Usein pitkällä tähtäyksellä toimiville perheyrityksillevarustamotoiminta on alana sopivampi kuinpörssiyhtiölle. Laivanvarustus vaatii paljon pääomaa,mistä kertoo Rettigin kohdalla se, että Bore toi viimevuonna Rettig Groupin liikevaihdosta vain 11prosenttia, mutta sijoitetusta pääomasta Boren osuusoli liki kolmannes.

Eräs merkittävä syy yrityskaupoille oli varmasti se,että vuoden 2005 alusmyyntien jälkeen kaikki neljäalusta oli rahdattu P&O Ferriesille, eli toisin sanoenBore oli laittanut kaikki pelimerkkinsä yhden kortin

varaan. Vaikka rahtaussopimukset olivatkin pitkiä,niin tulevaisuuteen liittyvät riskit olivat siltihuomattavassa nousussa. Boren tapauksessa helpointapa päästä eroon liian voimakkaasta riippuvuudestayhteen asiakkaaseen olivat yritysostot kun halukkaitamyyjiä kerran oli tarjolla.

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­

Lähteet

Helsingin SanomatLaiva­lehtiRettig Group Oy:n vuosikertomuksetTalouselämä (www.talouselama.fi)Turun Sanomat (www.ts.fi)Vapalahti Hannu: Suomen Kuvitettu Laivaluettelo 2008,Judicor Oy 2008www.bore.eu

BORE 115 VUOTTA

BHC:n Transgard muutettiin vuonna 2005 Puolan Gdyniassa autonkuljetusalukseksi. Muutostöiden jälkeen alussai uudeksi nimekseen Auto Baltic. Kuvassa Auto Baltic saapuu Gdyniaan heinäkuussa 2009. Borenautonkuljetuslaivoista kerrotaan tarkemmin sivuilla 33­34. KUVA: JUKKA KOSKIMIES

”Ostokset liki nelinkertaistivat yhtiön liikevaihdon ja laivaston koon.”

33

BOREN omistuksessa on myös kolme kappalettaautolaivoja. Auto Bay, Auto Baltic ja Auto Bank –nimiset laivat kulkevat tällä hetkellä UECC (UnitedEuropean Car Carriers)­yritykselle rahdattuina.

Alunperin keulatorppaisiksi roro­laivoiksi valmistunutkolmikko Heralden (1996), Serenaden (1998) jaTransgard (1996) muutettiin autolaivoiksi vuosien2005 – 2007 aikana. Ensimmäisenä muutostöihinjoutui Bror Husell Charteringinomistama Transgard, jonka UECCrahtasi vuoden 2004 lopulla, kun senrahtaussopimus Transfennicallepäättyi. Alus ajettiin Puolan Gdyniassasijaitsevalle telakalle alkuvuodesta2005, jossa sille tehtiin muutamankuukauden muutostyöt autolaivaksi.

Transgardin muutostyöt valmistuivatkeväällä 2005. Transgardinmuutostyöt tehtiin laivalle vielä senollessa Bror Husellin omistuksessa,mutta Boren ostettua ensin BrorHusellin ja myöhemmin vuonna 2006vielä sisaralukset omistaneenEngshipin, innostui seuudelleenrakentamaan myösSerenadenin ja Heraldenin ilmeisestiTransgardista saatujen kokemustenpohjalta. Serenaden ja Heraldenlähtivät molemmat vuoden 2006loppupuoliskolla Kiinan Nantongiin, COSCOShipyardille muutostöihin. Vuoden 2007 alkupuolellaolivat molempien muutostyöt valmiit ja ne alkoivatliikennöimään UECC:lle.

Myöhemmin kaikki alukset vielä uudelleennimettiinUECC:n tyylisesti Auto­etuliitealkuisiksi. Transgardkulki jonkin aikaa autonkuljetusliikenteessä vielä

vanhalla nimellään, mutta sai lopulta nimekseen AutoBaltic. Heralden taas kastettiin Auto Bayksi jaSerenaden Auto Bankiksi. Muutostöiden jälkeen kaikkikolme alusta säilyivät kuitenkin Suomen rekisterissä,Auto Baltic pitäen kotipaikkanaan edelleen BrorHusellin aikaista Maarianhaminaa ja Auto Bay sekäAuto Bank edelleen Helsinki kotipaikkanaan, jonneBore ne liputti Engshipin ostettuaan.

Muutostyöt toteutettiin lisäämällä jo olemassa olevienrahtikansien päälle ”parkkitalo” autojenkuljetuksiavarten. Näin ollen aluksilla on mahdollista kuljettaaautojen lisäksi myös tavallista ro­ro­liikenteessäkulkevaa lastia alimmilla rahtikansilla. Kaikillakolmikon laivoilla on kahdeksan autokanttakäytössään, ja niiden autonkuljetuskapasiteetti on1619 RT43­yksikköä.

BORE 115 VUOTTATEKSTI LASSI LIIKANEN

Keulatorpparoroista autonkuljetuslaivoiksi –Auto Bay, Auto Baltic ja Auto Bank

Alukset saavat pikkuhiljaa ylleen UECC:n uuden, sinisen ilmeen,entisen harmaan sijasta. KUVA: WIKIMEDIA COMMONS

34

RT43 on vuoden 1966 Toyota Coronan mittoihinperustuva yksikkö, jota käytetäänautonkuljetuskapasiteetin mittaamiseen. RT43­yksikön koko on 4125 mm x 1550 mm x 1400 mm.

Tietyllä tapaa Boren autonkuljetuslaivat ovatainutlaatuisia luokassaan. Kyseisen kokoluokanaluksia, joissa on mahdollisuus kuljettaa myösautojen lisäksi muuta rahtia ei maailmalla olehirveästi saatavilla. Kun palettiin lisätään vielä 1ASuper­jääluokitus sekä 20 solmun nopeus, ei niitä voikovinkaan bulkkitavaraksi kutsua. Monikäyttöiset jamonipuoliset autonkuljetuslaivat ovat aina tarpeenmaailmalla.

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­

Lähteet

http://wiki.answers.com/Q/What_are_the_dimensions_of_the_Toyota_Corona_rt_43http://www.uecc.com/http://faktaomfartyg.nu/http://www.bore.eu/

BORE 115 VUOTTA

Tätä juttua kirjoitetta-essa alukset kulkevatUECC:n li ikenteessäseuraavasti

— Auto Baltic: St Nazaire – Vigo – StNazaire

— Auto Bay: Hanko – Pietari –Bremerhaven

— Auto Bank: Pietari & Kotka –Bremerhaven – Wallhamn

UECC:n aiempi olemus oli harmaampi kuin nykyinen. KUVA: PEKKA LAAKSO

35

ALUKSET tilattiin noin viisi vuotta sitten, huhtikuussa2007 saksalaiselta Flensburger Schiffbau­GesellschaftmbH & Co KG – nimiseltä telakalta. Tilaukseen sisältyimyös optio toisesta parista aluksia, muttei Borekuitenkaan käyttänyt optiotaan. Aluksienlastimetreiksi ilmoitettiin tilauksen yhteydessä noin2900 metriä, ja itse alusten pituuksiksi 195 metriä.Jääluokaksi tuli 1A, joka tarkoittisitä, että aluksilla on mahdollisuusliikennöidä ympärivuotisesti myöspohjoisilla vesillä.

Arvoltaan noin 100 miljoonaneuron tilaus toteutui siishuhtikuussa 2007, kun talous olivielä korkealla eikä näkyvissä – taiainakaan ennustettavissa – ollutkovinkaan suuria taloudenheilahteluja. Loppuvuonna 2007alkanut talouden epävarmuuskulminoitui kuitenkin syksyllä2008. Siitä huolimatta tilaus pysyisisällä ja alukset rakentuivataikataulussaan. Ensimmäisenävalmistuneen Bore Sean kölilaskettiin marraskuussa 2010 ja seluovutettiin lopulta Borellesuunnitellusta toukokuussa 2011.Vesillelaskussa aluskaksikko nimettiin Bore Seaksi jaBore Songiksi. Jälkimmäinen, eli Bore Song taasluovutettiin omistajalleen heinäkuussa 2011.

Alusten rakennusvaiheessa ilmoitettiin jo, että Boretulee rahtaamaan molemmat uutukaiset Mann Linesinliikenteeseen. Näin ei kuitenkaan aivan tapahtunut,sillä ensimmäinenä valmistunut Bore Sea meni ensin

lyhyelle reissulle SCA Transforestin laskuunUumajasta Sundsvallin ja Rotterdamin kauttaTilburyyn. Sen jälkeen hollantilaisomistuksessa olevasuomalaisvarustamo Transfennica rahtasi Bore Seanomaan liikenteeseensä Zeebrüggen ja Bilbaon välille.Uudempi Bore Song taas loikkasi hetivalmistumisestaan Mann Linesin puikkoihin hetkeksi,

kun Estradenille tehtiin telakointi. Telakoinnin jälkeenBore Song lähti hommiin Englannin kanaaliin P&O:nliikenteeseen Teesportin ja Zeebrüggen välille.Aluksesta on viime vuodenvaihteessa 2011 – 2012poistettu autokannet.

BORE 115 VUOTTATEKSTI LASSI LIIKANEN

Rahtia, autoja ja jopa Airbusien osia – Borentuorein aluskaksikko Bore Sea ja Bore Song

Bore Song saapumassa Turkuun neitsytmatkallaan. KUVA: PEKKALAAKSO

36

Bore Sea lopetti välillä liikenteen Transfennicalle, jateki pari keikkaa Bore Songin tilalla, kun tästäpoistettiin autokansia. Lyhyen Zeebrüggessamakuuttamisen jälkeen Bore Sea kuljetti myösmuutaman kuukauden autoja K­Linen KESS:lle.Tuorein muutos rahtauksissa on, kun kuluvanvuoden alussa uutisoitiin, että Bore Sea siirtyykuljettamaan huhtikuusta 2012 alkaen Airbus­lentokoneiden osia. Airbusin kuljetuksiahoitava varustamo Fret Cetam rahtasi BoreSean kuljetuksiinsa kolmen vuoden ajaksi.Lentokoneen osien kuljetukset tapahtuvatpariviikkoisella reitillä ranskalaisesta Saint­Nazairen kaupungista Välimeren alueensatamiin. Ennen tätä työrupeamaa alustatelakoitiin Saksassa.

Nykyaikaiset alukset sisältävät monia valtteja,joiden vuoksi ne ovat kysyttyjä tämän päivänmarkkinoilla. Aluksien ympäristöystävällisyysja energiatehokkuus yllättää. Niidenpolttoaineenkulutus on pienempi kuin muidensamankaltaisten alusten, ja ylipäätäänympäristönäkökulmia on rakennusvaiheessa ajateltuja jopa kokeiltu käytännössä. Energian hintojennoustessa energiatehokkuus on kovaa valuuttaa.Samoin niiden hyviin ominaisuuksiin kuuluu joustavat

lastikannet, jotka Bore on patentoinut ”Ro­Flex” ­innovaatioksi. Seitsemän metriä korkeallelastikannelle saadaan mafivaunun päälle kaksi konttiapäällekäin, joka tuo lisää rahdinkuljetuskapasiteettia.

Alukset muistuttavat ulkoisesti pääosin Cobelfret­varustamon alussarjaa, johon kuuluu Mazarinesisarineen, ja samalta telakalta valmistuneet aluksetovatkin myös muilta ominaisuuksiltaan hyvinsamankaltaisia.

BORE 115 VUOTTA

Bore Sea siirtyy kuljettamaan eurooppalaisen Airbus­lentokonevalmistajan lentokoneiden osia. Kuvassa FinnairinAirbus A330­lentokone Helsinki­Vantaan lentoasemalla. KUVA: LASSI LIIKANEN

Bore Songin kaltaisille aluksille on kysyntää. Bore Songneitsytmatkallaan Turussa. KUVA: PEKKA LAAKSO

37

BORE­VARUSTAMO täyttää tänä vuonna 115 vuotta.Sen omistuksessa on nyt 17 alusta, joista 11 Suomenlipun alla ja loput Hollannin. Bore­varustamo kuuluuRettig Group Ltd:lle, ja sen virallinen nimi on RettigGroup Ltd Bore. Varustamolla on kaksi toimistoaSuomessa, toinen Helsingissä, toinenMaarianhaminassa sekä toimisto Hollannissa,Rotterdamissa. Rettig Group Ltd Bore:n liikevaihtoviime vuonna oli 60 miljoona euroa.

Rettig Group on perheyritys, joka on toiminut jo 200vuoden ajan. Yrityksen kotipaikka on Helsinki.Alusliikenne ei ole emoyrityksen ainoa toiminta. Senmuita liiketoiminta­alueita ovat sähkölämmitys jasisäilman laadun säätö sekäkiinteistökehitys ja ­vuokraus.

Lähimenneisyydessä Rettig Group LtdBore on käynyt vilkkaasti kauppaa sekävarustamoiden ostoilla että hankkimallauusi laivoja. Viimeisten seitsemänvuoden aikana se osti kaksi muutavarustamoa sekä kolme laivaa, joistakaksi ihan uusia. Vuonna 2005 Borehankki ahvenanmaalaisen Bror HusellChartering ­varustamon sekä vuottamyöhemmin nauvolaisen Rederi AbEngship:in. Vuonna 2006 eli Engship:inostovuotena Bore hankki Hollannistavuonna 2000 rakennetun m/vSydgardin ja heti seuraava vuonnatilasi kaksi uutta roro­laivaaFlensburgin telakalta Saksasta.Laivojen nimeksi tuli m/v Bore Sea ja m/v Bore Song,ja ne toimitettiin tilaajalleen keväällä ja kesällä 2011.M/v Bore Sea vuokrattiin Transfennican käyttöönreitille Zeebrugge­Bilbao, mutta äskettäinallekirjoitettiin kolmevuotinen vuokrasopimus, jollalaiva siirtyi Fret Cetamille Airbus­kuljetuksiinVälimerelle. M/v Bore Song on toistaiseksi pysynytP&O Ferriesin liikenteessä Iso­Britannian sekä

manner­Euroopan, mm. Hollannin ja Belgian välillä.

Kahden uuden aluksen saaminen teki mahdolliseksimyydä varustamon vanhempia laivoja. Tammikuussa2011 m/v Bravaden siirtyi uudelle kotimaiselleomistajalle ja sai nimeksi m/v Jollas. Maaliskuussam/v Najaden ja m/v Trenden myytiin virolaiselleyhtiölle mutta vuokrattiin takaisin m/v Najland ja m/vTrenland ­nimisinä Boren käyttöön Suomen sekäRanskan ja Iso­Britannian väliseen rahtiliikenteeseen.Vielä saman vuoden lopulla m/v Borden ja m/vNorking myytiin Kreikkaan. Tällä hetkellä vanhimmatlaivat ovat Norqueen, joka valmistui vuonna 1980sekä Klenoden, joka on rakennettu vuonna 1991.

Bore­varustamon tulevaisuuden strategiana onedelleen uudistaa laivastoaan. Näin he varustamonmukaan voivat tarjota vain parasta ja laadukkaintapalvelua ympäri vuoden. Tulevaisuudessa RettigGroup Ltd Bore aikoo panostaa myös päästöjentarkkailuun ja niitten valvontaan. Tämä vuosi näyttäämyös sopimusten kannalta hyvältä, sillä jokaisellelaivalle löytyy töitä.

BORE 115 VUOTTATEKSTI SERGEI PENNONEN

Bore-varustamo eilen ja huomenna

Boren Transfennicalle rahdattu Seagard­alus Hangon satamassa.KUVA: JUKKA KOSKIMIES

Lokikirja

LOKIKIRJATEKSTI OLLI TUOMINEN

KOTIVESILTÄEX­SILJA OPERA SUOMEEN?Turun Sanomat kertoo, että Boren eli entisen KristinaReginan Turkuun ostanut liikemies Johnny Sid onsuunnittelemassa ympärivuotista risteilyliikennettäTurusta Tallinnaan. Reittiä varten Sidin yhtiö F­Johnneuvottelee Louis Cruisesin kanssa Louis Cristalinostamisesta. Louis Cristal on suomalaisillekin tuttuentinen Silja Opera, joka poistui Silja Linenliikenteestä talvella 2006. Turun Sanomienhaastatteleman Sidin mukaan Louis Cruises on valmismyymään aluksen, sillä Louis tarvitsee tilallesuuremman laivan.

Rahoittajina Sidillä on saksalaisia sijoittajia, joidenkanssa Sid on tehnyt laivasta 40–50 miljoonan eurontarjouksen. Sidin mukaanrahoitus ei ole ongelma, muttahän toivoisi silti mukaan myössuomalaisia sijoittajia, kuteneläkeyhtiöitä. Sidin mukaan laivatulisi Suomen lipun alle ja senmiehistö olisi suomalaistakuitenkin siten, että miehitys jaoperointi annettaisiin saksalaiselleyritykselle. Suunnitelmissa onristeillä kesällä myös eteläiselleItämerelle, esimerkiksiBornholmiin ja Visbyhyn.

MERIAURAN ALUS VESILLETURUSSAMeriaura­ryhmään kuuluvanGaiamaren tilaamaraskaskuljetusalus on laskettuvesille STX Finlandin Turun telakalla 1.3.2012. Vielänimeämätön alus on sisaralus vuonna 2007 Puolassavalmistuneelle Auralle. Laivan moottorit voivatkäyttää polttoaineenaan bioöljyä, jota valmistaaMeriaura­ryhmään kuuluva SybimarUudessakaupungissa. Uusi alus valmistuu toukokuunloppupuolella, jolloin alus myös kastetaan.

MERIAURAN TOINEKIN ALUS VESILLEMyös toinen Meriaura­ryhmän tilaama alus,tuulivoimapuistojen huoltoon tarkoitettu trimaraani,on laskettu vesille Mobimarin telakalla 27.helmikuuta. Valmistuva alus saa nimekseen WindServant, ja se luovutetaan tilaajalleen vuodenensimmäisen neljänneksen aikana.

TURUN TELAKALLA LASKETTIIN VIKINGGRACEN KÖLIAlle viikko Meriauran tilaaman aluksen vesillelaskustalaskettiin Turun telakalla Viking Linen tilaamanristeilylautta Viking Gracen köli. Vesillelaskun pitäisikoittaa loppukesästä. Liikenteen uusi alus aloittaatämänhetkisen aikataulun mukaan 13.1.2013.

RAUMAN TELAKKA MODIFIOI AURANMeriaura­ryhmään kuuluva Gaiamare ja STX FinlandinRauman telakka ovat allekirjoittaneet sopimuksenraskaskuljetusalus Auran laajoista muutostöistä.Alusta muun muassa levennetään ja siihenasennetaan DP2­sijainninhallintajärjestelmä.

38

Meriauran Aura tuomassa lohkoja Arctechin telakalle Helsinkiin. KUVA:JUKKA KOSKIMES

Muutostyöt ovat seurausta Auran monivuotisestarahtaussopimuksesta saksalaisen Norddeutsche

Seekabelwerke GmbH:n (NSW) kanssa. Työt alkavatRaumalla juhannusviikolla ja jatkuvat elokuunalkupuolelle asti.

RAUMAN TELAKKA LUOVUTTIMONITOIMIALUKSENRauman telakka luovutti 4.4. Etelä­Afrikanympäristöministeriölle monitoimialus S.A AgulhasII:n. 134­metrinen alus toimii samanaikaisestijäänmurtajana sekä huolto­, tutkimus­ ettämatkustaja­aluksena. Matkustajahyttipaikkojaaluksella on 100, minkä lisäksi laivalla on tilat 45hengen miehistölle. Alusta tullaan käyttämäänAntarktiksellan sijaitsevien eteläafrikkalaistentutkimusasemien tukialuksena, minkä lisäksi se toimiimyös meritieteellisenä tutkimusaluksena.

GODBYN MIDAS KARIBIALLEAhvenanmaalainen Godby Shipping on rahdannutvuonna 1990 valmistuneen Midaksen 1+1­vuotisellasopimuksella ranskalaiselle CMA CGM­varustamolleKaribianmeren liikenteeseen. Laiva luovutettiin CMACGM:n käyttöön Le Havressa 29.4. Karibialla Midasliikennöi CMA CGM:n liikenteessä Puerto Ricon,Charlotte Amalien, Christianstedin, Road Townin,Philipsburgin, Basseterren, Pointe A Pitren jaGustavian välillä.

KANAVATERMINAALI PURETAANHelsingin Satama purkaa tarpeettomaksi käyneen

Kanavaterminaalin Katajanokalla. Terminaali on ollutkäyttämättömänä vuodesta 2008, jolloin Nordic Jet

Line lopetti liikennöinninHelsingin ja Tallinnan välillä.Terminaalirakennuksenpurkaminen on jo aloitettu javalmista pitäisi ollakesäkuussa. HelsinginSataman mukaanKanavaterminaalinpurkamisella ja suunnitelmallaGuggenheim­museonrakentamisesta terminaalinpaikalle ei ole mitääntekemistä keskenään.

SAIMAAN KANAVAAVATTIIN LIIKENTEELLE –MAKSUT NOUSEVATSaimaan kanavanliikennekausi alkoi 9.4, kun

hinaaja Protector oli edellispäivänä avannut kanavanjäistä. Murrettuaan väylän auki kanavaan Protectorjatkoi Saimaan syväväylien avaamisella.

Liikenteen alkua varjostivat kuitenkin tummat pilvet,sillä valtio on päättänyt nostaa lupamaksuja noin 30prosentilla edelliseen kauteen verrattuna. Maksujenkorottamisella on tarkoitus saada kokoon noinkolmannes kanavan vuokraamisesta aiheutuvistakuluista. Korotusten taustalla on myös kanavan uusimaaliskuussa voimaan astunut vuokrasopimus, jossavuosivuokra nousee noin nelinkertaiseksi vanhaansopimukseen verrattuna. Uusi vuokra on 1,22miljoonaa euroa vuodessa, minkä lisäksi maksetaankanavaa käyttävien alusten bruttovetoisuuteenperustuvaa muuttuvaa maksua.

AIDAN UUDISRAKENNUKSIIN SUOMALAISETAZIPODITABB ja japanilainen Mitsubishi Heavy Industries ovatallekirjoittaneet sopimuksen sähkö­ japropulsiojärjestelmien toimittamisesta kahteenuuteen risteilijään, jotka rakennetaan Mitsubishintelakalla Japanissa. Tärkeimpänä osana toimituksessaon uusi Azipod XO­propulsiojärjestelmä, johon kuuluuvapaasti 360 astetta pyörivät ruoripotkurit jasähkömoottorilla pyörivät potkurit. Uudet laivatvalmistuvat vuosina 2015 ja 2016. ABB toimittaavoimalaitos­ ja propulsiojärjestelmät myös TUICruisesin Turusta tilaamaan risteilijään.

LOKIKIRJA

39

Rauman telakalta valmistui pitkän tauon jälkeen monitoimijäänmurtaja, kunS.A. Agulhas II valmistui huhtikuun alussa. KUVA: STX FINLAND OY

MAAILMAN MERILTÄCOSTA CONCORDIAN HYLKY NOSTETAANYhdysvaltalainen Titan Salvage on voittanuttarjouskilpailun tammikuussa karille ajaneen CostaConcordian hylyn nostamisesta. YhteistyökumppaninaTitan Salvagella on italialainen Micoperi. Töiden onmäärä alkaa toukokuun alkupuolella, mikäli Italianviranomaisilta saadaan kaikki tarvittavathyväksynnät. Nostotyönarvioidaan kestävän noin 12kuukautta. Noston jälkeen alus ontarkoitus hinata johonkin manner­Italian satamaan jatkotoimiavarten. Polttoaineen tyhjennysaluksesta saatiin päätökseen 24.maaliskuuta. Costa Concordia ajoikarille Giglion saaren edustalle 13.tammikuuta ja upposi osittainsaaren rantaan. Turmassamenehtyi 32 matkustajaa.

COLOR LINE SUUNNITTELEEUUTTA LAIVAANorjalainen Color Line suunnitteleeuuden laivan tilaamistakorvaamaan ikääntynyt BohusSandefjord­ Strömstad­reitille. Göteborgsposteninmukaan tilaus olisi tulossa suomalaistelakalle, elitodennäköisesti Raumalle. Color Linen mukaankyseessä on noin 160­metrinen lautta, joka käyttäisipolttoaineenaan nesteytettyä maakaasua (LNG).Uusiin lauttoihin tulee tilat 2000 matkustajalle ja 500henkilöautolle. Uuden aluksen on määrä valmistuakesäsesongiksi 2014.

TULI VEI COSTA ALLEGRALTA SÄHKÖTItalialaisvarustamo Costa Crocieren risteilyalus CostaAllegralla syttyi konehuoneessa tulipalo, kun se olimatkalla Madagaskarilta Seycelleille Intianvaltamerellä. Tulipalo syttyi laivan generaattoreissa,kun laiva oli noin 200 kilometrin päässä Seychelliensaariryhmästä. Laivalla oli 1049 henkilöä, 636matkustajaa ja 413 miehistön jäsentä. Kukaan eiloukkaantunut.

MYÖS AZAMARA QUESTILLA TULIPALOMyös Azamara Club Cruisesin aluksella AzamaraQuestilla oli tulipalo maaliskuun lopulla, kun alus oliFilippiinien aluevesillä. Filippiinien pääkaupungista

Manilasta kohti Malesiaa lähteneen Azamara Questinkonehuoneessa syttynyt palo vaurioitti aluksen kahtapääkonetta. Kukaan aluksen 600 matkustajasta eiloukkaantunut, mutta 300­henkisestä miehistöstäviisi joutui sairaalahoitoon hengitettyään savua.

MSC OSTI RAKENTEILLA OLEVAN RISTEILIJÄNKuten edellisen lehden (Ulkomatala 1/2012)Lokikirjassa ennakoimme, MSC Cruises ostaa 550

miljoonalla eurolla telakkayhtiö STX Francellarakenteilla olevan risteilijän. Alun perin aluksen tilasiLibyan valtiollinen GNMTC, mutta kansannousunmyötä hanke keskeytyi rahoituksen puutteessa.Nimen MSC Preziosa saanut risteilijä on tällä hetkellä45­prosenttisesti valmis, ja se aloittaa risteilyt MSC:nlaivastossa maaliskuussa 2013.

VIKING OCEAN CRUISES TILAAKINFINCANTIERILTAJoulukuussa kaksi 888­paikkaista risteilijää STXFrancen telakalta Ranskasta tilannut Viking OceanCruises on peruuttanut tilauksen rahoitusongelmientakia. Nyt yhtiö on kuitenkin tehnytuudisrakennuksista sopimuksen italialaisenFincantierin kanssa. Samalla alusten koko on hiemankasvanut: nyt kapasiteetiksi ilmoitetaan 988matkustajaa, jotka majoitetaan 499 hyttiin. Myösaluksen bruttotonnit ovat nousseet aiemminkerrotusta 35 000 tonnista 45 000 tonniin. STX kertoijoulukuussa, että alusten pituus olisi 230 ja leveys26,5 metriä.

LOKIKIRJA

40

Color Linen julkaisema havainnekuva uudesta lautasta. KUVA: COLOR LINEAS

LOKIKIRJA

41

Ensimmäinen Vikingin uudisrakennuksista luovutetaanloppuvuodesta 2014 ja sisaralus seuraaloppuvuodesta 2015. Tilaus sisältää optionkolmannesta laivasta.

RAHTILAIVA TÖRMÄSI STENA FERONIAANIRLANNISSAMatkustaja­autolautta Stena Feronia ja rahtialusUnion Moon kolaroivat Belfastin ulkopuolellaIrlannissa maaliskuun alussa. Törmäyksessä UnionMoonin keula osui Stena Feronian kylkeen tehdenaukon suoraan laivan autokannelle. Union Mooninkeula kärsi törmäyksessä pahoja vaurioita. StenaFeronialla oli tapahtumahetkellä liki sata matkustajaaja miehistön jäsentä, mutta kukaan heistä eiloukkaantunut törmäyksessä. Union Moonin kapteenipidätettiin törmäyksen jälkeen, koska hänen todettiinolleen tapahtumahetkellä alkoholin vaikutuksenalainen.

SUOMALAISLAIVA TÖRMÄSI SILTAANTANSKASSASuomalaisen Ronja Marin­varustamon kuivalastilaivaRamona törmäsi rautatiesiltaan AalborgissaTanskassa 29.3. Törmäys sattui, kun kapteenihuomasi liian myöhään, ettei siltaa oltukaan avattu.

Kapteeni ei kuitenkaan onnistunut enääpysäyttämään laivaa. Sillan rautatiekiskot vääntyivättörmäyksessä niin pahoin, että silta joudutaansulkemaan liikenteeltä jopa puoleksi vuodeksi.Onnettomuustututkinnan on alustavasti kerrottuvalmistuvan loppuvuodesta. Alkoholilla ei ollutosuutta tapahtuneeseen.

COSTAN TOIMITUSJOHTAJA VAIHTUUCosta Crocieren nykyinen toimitusjohtaja Pier LuigiFoschi jää eläkkeelle heinäkuun alussa. 65­vuotiasFoschi kuitenkin jatkaa Costan hallituksenpuheenjohtajana, Costa Groupin toimitusjohtajana jaCarnival Corporationin johtoryhmän jäsenenä. Foschinseuraajaksi on nimitetty Aida Cruisesin nykyinentoimitusjohtaja Michael Thamm. Costa Groupiinkuuluvat Costa Crocieren lisäksi Aida Cruises jaIberocruceros. Costa Group on puolestaan osayhdysvaltalaista Carnival Corporationina.

Ulkomatala seuraa merenkulun ajankohtaisiatapahtumia myös Toimituksen blogissa.

Costa Concordian hylky makaa edelleen Giglion saaren rannassa. KUVA: OLLI TUOMINEN

LOPPUSANAT

42

LOPPUSANAT

Materiaalien tekijänoikeudet kuuluvat niiden tekijöille.Ulkomatala säilyttää kaiken sille tarjotun materiaalin,ja on oikeutettu muokkaamaan sekäuudelleenjulkaisemaan materiaalia julkaisutavastariippumatta. Artikkelien julkaisuun muualla tuleepyytää lupa Ulkomatalan toimitukselta. Tarkemmatehdot löydät Ulkomatalan Info­sivulta.

Kuvia tähän numeroon toimittivatLassi LiikanenOlli TuominenJukka KoskimiesKalle IdEerik LaineRami WirrankoskiBruce PeterPekka LaaksoBengt SjöströmJussi LittunenKrzysztof BrzozaJukka HuotariJimmy Jose

Lehti on julkaistu Internetissä ilmaisena 29.2.2012.Julkaisijana toimii Ulkomatala­verkkolehti ja sentoimitus.

Lisää tietoa: http://www.ulkomatala.net/

PäätoimittajaPdf­taittoLassi Liikanenadmin [at] ulkomatala.net

ToimituspäällikköSergei Pennonensergei.pennonen [at] gmail.com

ToimittajaKalle Idkalle.id [at] gmail.com

ToimittajaOlli Tuominenolli.tuominen [at] live.fi

ToimittajaJussi Littunentoimitus [at] ulkomatala.net

Lehden toimitus

42

Tekijänoikeudet

Kiitämme

Lopuksi