Betoni 1 2005

1 2005

BET0501 kansi 11.4.2005, 06:441

betoni 1 2005 1

1 2005

betoni 75. vuosikerta – volumeilmestyy 4 kertaa vuodessaTilaushinta 46 euroaIrtonumero 11,50 euroaPainos 15 000 kplISSN 1235-2136

Toimitus – Editorial StaffPäätoimittaja – Editor in chiefArkkitehti SAFA Maritta Koivisto

Taitto – layoutArkkitehti SAFA Maritta Koivisto

Käännökset – TranslationsTiina Hiljanen

Tilaukset, osoitteenmuutoksetIrmeli [email protected]. +358 (0)9 6962 3627RIA-, RIL-, SAFA -jäsenet ao. järjestöihinsä

Julkaisija ja kustantaja – PublisherSuomen Betonitieto Oy –Concrete Association of FinlandPL 11, Unioninkatu 1400131 Helsinki, Finlandtel. + 358 (0)9 6962 360telefax + 358 (0)9 1299 291www.betoni.com

Toimitusneuvosto – Editorial boardTait.lis. Ulla-Kirsti JunttilaTkT Anna KronlöfArkkitehti SAFA Mika PenttinenDI Markku RotkoDI Ossi RäsänenRI Kimmo SandbergDI Arto SuikkaDI Klaus SöderlundArkkitehti SAFA Hannu TikkaRI Harri TinkanenDI Matti J. VirtanenDI Matti T. VirtanenDI Pekka Vuorinen

Ilmoitukset – Advertising ManagerSami Hotanentel. + 358 (0)9 6962 3623gsm + 358 (0)40 8668 427telefax + 358 (0)9 1299 [email protected]

Kirjapaino – PrintersForssan Kirjapaino Oy

Kansi – CoverHelsingin oikeustalo. Vuoden Betonirakenne2004. Arkkitehtitoimisto Tuomo Siitonen Oy.Kuva: Jussi Tiainen. 2005.

SISÄLTÖ – CONTENTS

PÄÄKIRJOITUS – PREFACE 5Rakennusneuvos Hannu Martikainen

HELSINGIN OIKEUSTALO – VUODEN BETONIRAKENNE 2004 6Professori Tuomo Siitonen, dipl.ins Jorma Puhto, arkkitehti Maritta Koivisto

KLAUKKALAN KIRKKO, NURMIJÄRVI – VUODEN BETONIRAKENNE 2004 KUNNIAMAININTA 16Arkkitehti Maritta Koivisto, dipl.ins. Juha Jääskeläinen, rak.ins. Matti Saarikoski

ALEKSANTERINKADUN SILTA, PORVOO – VUODEN BETONIRAKENNE 2004 KUNNIAMAININTA 22Arkkitehti Maritta Koivisto, toim. Sirkka Saarinen

YMPÄRISTÖRAKENTAMISTA BARCELONASSA 28Arkkitehti Yrjö Rossi

B + G = ? 34Arkkitehti Päivi Jukola

PAIKALLAVALETTU MOSAIIKKIBETONILATTIA KESTÄÄ KATSETTA JA KULUTUSTA 40Toimittaja Sirkka Saarinen

SÄÄKSMÄEN SILLAN KORJAUKSESSA KÄYTETTIIN ITSETIIVISTYVÄÄ BETONIA 44Rak.ins. Karri Knaapinen

ITSETIIVISTYVÄÄ BETONIA ON KÄYTETTY JO 1980-LUVULTA LÄHTIEN 46Toimittaja Sirkka Saarinen

YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISET JA HYVIN SÄILYVÄT BETONIT 51Dipl.ins. Mika Tulimaa, tekn.lis. Leif Wirtanen, Ph.D. Erika Holt, tutkim.prof. Heikki Kukko, prof. Vesa Penttala

BORÅSIN KENTTÄKOKEET KERTOVAT BETONIN TODELLISEN KESTÄVYYDEN 56Tekn.lis. Erkki Vesikari

INTEGROITU RAKENNEJÄRJESTELMÄ MUUTTUVIIN TILATARPEISIIN 60Dipl.ins. Marko Levola, dip.ins. Markku Rotko

BETONIRAKENTAMISEN TEKNOLOGIAOHJELMA 63Dipl.ins. Arto Suikka

BETONIA – BETONITAIDETAPAHTUMA 2005 68Dipl.ins. Klaus Söderlund

HENKILÖKUVASSA Tapio Aho 72Toimittaja Sirkka Saarinen

BETONITIEDON UUSIA JULKAISUJA, KURSSEJA, UUTISIA 74

BETONIN YHTEYSTIEDOT 82

BET0501 s01 sisalto 11.4.2005, 06:471

betoni 1 2005 5PÄÄKIRJOITUS

TURVALLISTA BETONIRAKENTAMISTA

Suomalainen, kansallisesti kehitetty, tämän päivän betoniosaaminen pohjautuuniihin lukemattomiin kehitysaskeliin, joita viime vuosikymmenien aikana on teh-ty. Suunnittelijoiden ja teollisuuden aktiivisin voimin on luotu avoimet betonira-kentamisen järjestelmät, jotka ovat kaikkien rakentamisen tahojen käytettävissäja hyödynnettävissä niin raskaassa kuin pienimuotoisessakin rakentamisessa.Kuinka kehitettyjä ja käytännössä testattuja tuotteita ja työtapoja käytetään, onmeidän kaikkien rakentamisketjuun osallistujien yhteistoiminnasta kiinni.

Hyvä toteutus syntyy hyvin suunnitellen, hyvistä materiaaleista, ammattitai-dolla ja oikealla asenteella rakentaen.

Kotimaisia raaka-aineita ja kotimaista työvoimaa käyttävä betoniteollisuustyöllistää suoraan yrityksiemme palveluksessa yli 4000 henkilöä ja välittömästialaa palvelevissa yrityksissä toiset 4000 henkilöä. Euroopassa suomalaisen be-toniteollisuuden palveluksessa työskentelee lisäksi noin 4500 henkeä. Teolli-suuden tarvitsemien laitteiden ja teknologian kehittäminen on poikinut konepa-jatuotteissa maailmanluokan menestystä ja siten omalta osaltlaan edistänytsuomalaista vientiteollisuutta.

Turvallisena ja terveellisenä materiaalina teräsbetonia käytetään lähes yk-sinomaisena runkomateriaalina useampikerroksisessa asuntorakentamisessa.Pienimuotoisessa rakentamisessa ovat uudet harkkoratkaisut merkittävästikasvattaneet osuuttaan. Pääkaupunkiseudun pientaloista on jo 30% kiviraken-teisia ja runsas 40% tähän mennessä vuonna 2005 haetuista rakennusluvistaon kivirakenteisille pientaloille. Kivirakenteisten pientalojen määrän voimakaskasvu pohjautuu kansalaisten omiin päätöksiin, heidän omiin valintoihinsa,kuinka haluamme asua ja elää.

Me betonirakentajat emme yleensä halua osallistua eri rakennusmateriaali-en väliseen kilpalaulantaan, koska mielestämme kaikille materiaaleille löytyyluonnollisin käyttötarkoitus.

Kuitenkin haluan ottaa esiin asian ajankohtaisuuden vuoksi, helmikuussa jul-kistetun, valtioneuvoston toimesta laaditun “Puurakentamisen edistämisohjel-man”. Tähän ”Teuvo Ijäksen työryhmän ohjelmaan” sisältyy monia rakennusalankehittämisen kannalta positiivisia asioita. Tällaisia kaikille yhteisiä asioita ovatmm. tuottajamuotoisuuden korostaminen, kaavoituksen nopeuttaminen ja rahoi-tuksen edistäminen sekä säädöstulkintojen selkeyttäminen ja yhdenmukaistami-nen koko valtakunnassa. Kysymysmerkkejä sen sijaan aiheuttaa ohjelman ase-makaavaratkaisuihin ja palomääräyksiin puuttuminen hyvin yksipuolisesti.

Kaavoittaja luo asukkaille mittasuhteiltaan paikkaan sopivan, miellyttävän,

terveellisen ja turvallisen asumisympäristön edellytykset. On erittäin perustel-tua, että kaavoittaja ottaa kantaa rakennuksten ilmeeseen siten, että alueistamuodostuu monipuolisia, kiinnostavia ja viihtyisiä. Toivottavaa kuitenkin on,että kaavoitus antaa teknisille ratkaisuille tilaa. Rakennuksen julkisivun määrit-täminen alueen ilmeen kannalta halutulla tarkkuudella on hyväksyttävää, joskinsilloinkaan teknisen toteutuksen vapausasteita ei tulisi tarpeettomasti kahlita.Päätös rakennuksen rungossa olevista rakenteista on kuitenkin jätettävä rat-kaistavaksi kuhunkin tilanteeseen parhaiten sopivalla tavalla.

Lähtökohtana on oltava, että valittu ratkaisu täyttää turvallisuuden, terveelli-syyden ja energiatalouden vaatimukset ja on käyttäjän valinta.

Yhtenä argumenttina puurakentamisohjelma tuo jälleen esiin ympäristöystä-vällisyyden. Ohjelmassa unohdetaan kuitenkin mainita, että 80-90 % rakennuk-sen aiheuttamasta ympäristökuormituksesta syntyy käytön aikana tapahtuvastalämmityksestä, jäähdytyksestä sekä sähkön ja veden käytöstä.

Rakennuksien tiiveyttä ja massiivisuuden vaikutusta rakennuksen energiata-louteen on selvitetty niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. Kivirakentei-silla ratkaisuilla saavutetaan kevytrakenteiseen ratkaisuun verrattuna 5…20 %säästö käytönaikaisissa energiakustannuksissa, kun rakennuksien lämpöeristyson yhdenmukainen.

Hyvin tehdyissä rakennuksissa rakennusmateriaalin valinta ei käytännössävaikuta elinkaarenaikaiseen ympäristökuormituksen määrään. Rakennuksen tii-veydessä tehdyt virheet ja sitä kautta hallitsematon sisäilmasto johtavat sensijaan huonoon energiatalouteen ja pahimmillaan terveysriskeihin.

Rakentamisen kehitystyötä on edistettävä, mutta yksipuolisesti jonkun mate-riaalin käytön ja käyttäjien tukeminen valtiovallan taholta ei voi olla pitkälläjänteellä kenenkään etujen mukainen, eikä täytä rehdin kilpailun pelisääntöjä.

Rakenneturvallisuus nousi Suomessa viime vuoden aikana aiheesta ja voi-makkaasti esille. Betoni, perinteisin ja testatuin suunnittelumenetelmin, runsai-ne turvallisuusmarginaaleineen sekä erinomaisten materiaaliominaisuuksienmyötä, on selvinnyt tästäkin asiasta varsin hyvin.

Me rakentamisen kanssa työtä tekevät toivomme, että turvallista rakenta-mista ei vaaranneta äkkinäisillä, tarkoitushakuisilla säädösmuutoksilla.

Hannu Martikainen, rakennusneuvos, toimitusjohtaja Parma Oy

SAFE CONCRETE CONSTRUCTION

The Finnish concrete expertise of today, de-veloped in our own country, is based on thenumerous advances made in the past deca-des. Designers and the industry have focus-ed active efforts on creating open concreteconstruction systems, which are availableto all the different parties to utilize, in bothlarge-scale and smaller construction pro-jects. Successful implementation requiresgood planning, good materials, professio-nal skills and the right attitude.

Concrete industry uses domestic rawmaterials and labour, and has a direct emp-loyment effect of over 4000 jobs, and an in-direct employment effect of another 4000in companies that cater to the industry. Fin-nish concrete industry has also ca. 4500employees in other European countries.

As reinforced concrete is safe and harm-less to health, it is almost exclusively usedas frame material in high-rise housingconstruction. In smaller buildings the popu-larity of new stone block solutions has inc-reased significantly. More than 30% ofsingle-family houses in the Helsinki regionare already of stone construction.

Concrete constructors are usually reluc-tant to sing praise to their own material.We feel all materials are good in their ownnatural application. Regardless of the ma-terial, development efforts should be fo-cused on e.g. emphasising developer initi-ated building, speeding up the planningprocess and promoting financing, as wellas on producing clearer and more uniforminterpretation of regulations in the whole

country. Ideally, however, planning will al-low different technical solutions. The star-ting point in selecting a solution must befulfilment of requirements that concernsafety, health and energy economy, andthe selection shall be made by the user.

The tightness of buildings as well asthe influence of massiveness on thebuilding’s energy economy have been ex-tensively studied both in Finland and in ot-her European countries. In comparisonwith lightweight structures, stoneconstruction yields 5…20% savings inenergy costs during the service life of thebuilding when the same heat insulationsolutions are used.

Provided the building work is performedcorrectly, the choice of the building material

has practically no effect on the environmen-tal load during the life cycle of the building.Incorrectly realised insulation leading tounmanageable internal climate, on the ot-her hand, will result in poor energyeconomy and in worst cases, in health risks.

Concrete, with its traditional, provendesign methods, more than sufficient sa-fety margins and excellent material pro-perties, has passed even these criteriawith flying colours. The sincere wish of thebuilding trade is that safe building will notbe endangered by rash, purpose-orientedchanges in regulations.

Hannu Martikainen,Honorary Counsellor ofConstruction Engineering,Managing Director, Parma Oy

BET0501 s05 paakirj 11.4.2005, 06:485

betoni 1 20056

VUODEN BETONIRAKENNE 2004

HELSINGIN OIKEUSTALO, HELSINKI

SALMISAAREN VANHANTEHDASRAKENNUKSEN BETONIRUNKOOSANA OIKEUSTALON ARKKITEHTUURIASalmisaaren tehtaan betonirakenteet tekivät vaiku-tuksen kaikkiin, jotka vierailivat tyhjässä tehdasra-kennuksessa 1990-luvun lopulla.

Arkkitehti Väinö Vähäkallion suunnittelema ra-kennus valmistui vuonna 1940 ja laajennus vuonna1956. Betonirakenteet suunnitteli InsinööritoimistoMuoniovaara. Rakennuksen urakoi Oy Rakennus-toimi. Sen toimitusjohtaja Jalo Nikolai Syvähuokooli erikoistunut betonivälipohjien tekoon. Hän ratio-nalisoi ja koneisti paikallavaletun välipohjan raken-nusmenetelmiä.

Alko Oy:n tuotannollisen toiminnan siirryttyäpois Salmisaaresta, rakennus siirtyi vuonna 1999Kapiteeli Oy:n hallintaan. Uuden omistajan toimek-siannosta tutkimme eri organisaatioiden sijoitta-mista rakennukseen. Monivaiheisen prosessin jäl-keen talon käyttäjäksi päätyivät Helsingin käräjäoi-keus ja Helsingin kihlakunnan syyttäjävirasto.

Rakennuksen arkkitehtuuri sisältää piirteitä, jot-ka mielestämme sopivat hyvin tukemaan oikeuslai-toksen julkista kuvaa. Kahden tonnin teollisuus-kuormille mitoitetun betonisen sienipilarirungon jy-kevyys oli eräs näistä.

Rungon uusi rooli rakennuksen sisänäkymissämääritteli periaatteet väliseinien sijoittumiselle jauuden talotekniikan installoinnille. Tilatyypistömuotoutui kahdenlaiseksi.

Saleissa ja niihin liittyvissä valmisteluhuoneissaväliseinälinjat sijoittuvat sieniosan viereen. Pilaritseisovat oikeussaleissa itsenäisinä jäsentäen tilaaja korostaen sen vertikaalisuutta. Toimistohuoneis-sa sensijaan väliseinät asettuvat pilarien keskilin-jaan tai pilarivälin keskelle. Rakennuksen 6,5 m:nrakennemoduli tuotti näin miellyttäviä, runsaan kol-men metrin levyisiä, neliömäisiä toimistohuoneita.

Kantavaa rakennetta karakterisoivan pilarin ”lak-kiosan” säilyttäminen näkyvänä osana interiööriäedellytti talotekniikan sijoittamista ilman alaslas-kettuja ja kanavistot kätkeviä sisäkattoja. Niinpäilmastointi on hajotettu pystykanaviin, jotka tuo-daan kattokerroksen kahdesta konehuoneesta suo-raan alas palveltavien tilojen viereen. Vaakavedoton minimoitu.

Rakennuksen kerroskorkeudet kasvavat ylhäältäalas siirryttäessä. Tässä suhteessa vanha rakennussopi erinomaisesti käräjäoikeuden tarpeisiin. Suu-

Tuomo Siitonen, professori, arkkitehti Safa

1

2

3

Jussi Tiainen

Jussi Tiainen

Juss

i Tia

inen

1Näkymä yhdestä oikeussaleista.

2Salmisaaren tehdas 1950 luvulla.

3Sisätiloihin on saatu luonnonvaloa rakennusrunkoon lei-kattujen valoaukkojen kautta. Leikkauspinnat kertovatrungon betonikerrostumista.

BET0501 s06-15 UUSI Oikeust 11.4.2005, 06:496

betoni 1 2005 7


betoni 1 20058

KIINTEISTÖ OY HELSINGIN SALMISAARENTALO:RAKENNUTTAJA Kapiteeli Oyj

PROJEKTINJOHTO Engel OyHannu KankainenLassi Ropponen

Jussi Tiainen4

5

PROJEKTINJOHTOURAKOITSIJAYIT Rakennus Oy

ARKKITEHTUURI Arkkitehtitoimisto Tuomo Siitonen OyTuomo SiitonenMikko LehtoPetteri PihaMarko SalmelaMika LundbergPäivi HolmströmTeo TammivuoriJaakko WestTerhi MäkeläKatariina Hakala- luonnosvaiheessa myösKari PielaVirve Kaartoluoma

SISUSTUS Yrjö WiherheimoPaula Salonen

RAKENNE Ins. tsto Magnus Malmberg OyJorma PuhtoHannu Saarinen

LVI Ins. tsto QuatroconSeppo Pursiainen

SÄHKÖ Ins. tsto Lausamo OyLeif VirtanenTarmo Jakobsson

KÄYTTÄJÄN ASIANTUNTIJAArkkitehtitoimisto Matti Lummaa


betoni 1 2005 9

ria kävijämääriä palvelevat salitilat sijoittuvat ala-kerroksiin ja toimistot ylempiin. Pienten työhuonei-den luonnonvalon saanti ja yleisötiloissa orientoitu-misen helpottaminen edellyttivät kirurgisia toimen-piteitä. Syvään rakennusrunkoon avattin kaksi ”va-lokaivoa”. Valoaukkojen reunalle muodostui pitkäulokevyöhyke, joka vaati lisätuentaa. Luontevatapa toteuttaa rakenteellinen lisävahvistus olimantteloida vanha pilari ja kasvattaa sienestä epä-symmetrinen.

Osoittautui, että paikallavalettu betonirunko onnykymenetelmin aikaisempaa vaivattomamminmuotoiltavissa uudelleen. Betonin leikkaamiseenkehitetyt modernit työstökoneet, itsetiivistyvän be-tonin käyttö pilarimantteloinneissa ja nykyaikainenmuottitekniikka antavat arkkitehdille mahdollisuu-det muovata runkoa tavalla, joka on stereotomisenmuotoestetiikan mukaan luonteva yksiaineiselle ra-kenteelle.

Muottityössa noudatettiin vanhan puumuotinmallia. Tosin puumuotin avulla tehtiin ensin lasikui-tumuotti, jota voitiin käyttää betonivalussa useaankertaan.

Vanhat tehdastilat olivat elintarviketeollisuudel-le tyypillisellä tavalla valkoiseksi maalattuja. Myössaneerausprojektissa alkuperäiset rakenteet aino-astaan maalattiin. Näin pilareihin rimamuoteistapiirtyneet ”kanneluurit” ja prosessiputkistojen läpi-viennit jäivät näkyviin. Siellä missä suoritettiin leik-kauksia vanhaan välipohjaan, jätettiin leikkauspin-ta pääsääntöisesti maalaamatta kertomaan raken-nuksen aikakerrostumista.

Lähteet:– Matti J. Lahti: ”Kuinka Helsinkiä on rakennet-

tu”, Helsinki 1960.

Jussi Tiainen

Jussi Tiainen7

6

4Sisääntulo ja aulatilat.

58. kerros, pohjapiirros. Pystykanavat sijoittuvat huoneidenväliin käytävätilojen puolelle.

6Sienipilarit jäsentävät istuntosaleja.

7Juhana Blomstedtin Sisyfos-maalaus sijaitsi alunperin Al-kon kuntotalossa. Nyt se sijaitsee asiakaspalvelutiloissa.


betoni 1 200510

KOY HELSINGIN SALMISAARENTALORAKENNEJÄRJESTELMIEN YLEISKUVAUS

Jorma Puhto, dipl.ins.,toim.joht. Insinööritoimisto Magnus Malmberg Oy

RAKENNUKSESTA YLEENSÄHelsingin Salmisaarentalo on entinen alkoholiteh-das ja -varasto, joka 1930-luvun loppupuolella ra-kennettiin paikalla valettuna teräsbetonirunkoisenarakennuksena pienteollisuuskäyttöön. Rakennustaon saneerattu 2002-vuoden keväästä alkaen pää-osin toimistokäyttöön, osin myös varasto- ja pysä-köintikäyttöön.

Käräjäoikeus ja syyttäjänvirasto käyttävät talos-ta noin 25 000 neliömetriä eli lähes puolet – koko-naisala on korjauksessa pienentynyt 55 000 neliö-metriin, kun oikeustalon keskelle avattiin valokuilupuhkaisemalla aukot välipohjiin. Päävuokralaisen jaAltian lisäksi talossa on runsaasti asianajotoimisto-ja sekä muuta toimistotilaa. Uudet kantavat raken-teet on suunniteltu 9-kerroksisella osalla paloluok-kaan R120 ja muilla osilla luokkaan R60.

Rakennuksen alkuperäiset mitoituskuormituksetovat olleet toimisto-osilla 4,0 kN/m2 ja tuotanto- javarasto-osilla 10 … 30 kN/m2.

Uudet rakenteet ja vanhojen rakenteiden auko-tusten vahvistusrakenteet on suunniteltu seuraavil-le kuormille:

Vesikatot 2,0 … 3,5 kN/m2

Entiset toimisto-osat 4,0 kN/m2

IV-konehuoneet 5,0 kN/m2

Pysäköintitaso 5,0 kN/m2

(Kuormaluokka III, ajoneuvon kok. paino 4,5 t)Muut piha-tasot 10,0 kN/m2

(Kuormaluokka I, liikennettä ei rajoitettu)Muut tasot 4,0 … 5,0 kN/m2

Koska alkuperäiset suunnittelukuormat entisissätuotanto- ja varastotiloissa olivat suuria, voitiin mi-toituskuormia hyödyntää tason aukotuksissa. Jat-kuvista rakenteista saatiin tekemällä uusi pintavaluliittorakenteeksi vanhan laatan kanssa kohtalaisiaulokkeita toimistokuormille.

PERUSTUKSETRakennus on alun perin perustettu kallion varaan jasen alapohjarakenne on vedenpaine-eristetty sa-moin kuin perusmuurit noin tasoon + 1.30. Saneera-

Mirva Vuori

Insinööritoimisto Malmberg Oy8

9

8Pilarien ja pilarisienien manttelointien avulla saatiin rat-kaistua pisimmät ulokkeet.

9, 11Itsetiivistyvällä betonilla valettiin pilarimantteloinnit.

10Valoaukot leikattiin keskelle runkoa.


betoni 1 2005 11

uksen yhteydessä tehdyt uudet hissikuilut on perus-tettu kallion varaan. Vedenpaine-eristeiden uusimi-nen osoittautui haasteelliseksi paikoissa, joissavanha eriste jouduttiin lävistämään. Uusi eristystehtiin alkuperäistä mukaillen käyttäen lyijylevyjä,vaikka työtavan osaajia ei enää ole kovin helppoalöytää. Uusi vedenpaine-eristys liitettiin entiseenvedenpaine-eristykseen. Muut uudet perustukseton tehty vedenpainelaattaa rikkomatta.

RAKENNUSRUNKORakenteellisesti kohde oli selväpiirteinen ja alkupe-räiset rakenteet laadukkaasti tehtyjä. Talo oli ra-kenteiltaan pääosin erittäin hyvässä kunnossa, ai-noastaan piha-alueen alapuolisissa rakenteissa olikorjausta vaatineita pakkasrapautuma-alueita. Kai-kin osin 1930-luvun mitoituksen ja työn tarkkuus eikuitenkaan vastannut nykyistä. Muun muassa pys-tykuiluja rakennettaessa havaittiin, etteivät seinäteri kerroksissa välttämättä ole ihan samoilla kohdil-la. Työ olikin tehtävä vanhoihin rakenteisiin ja mit-toihin sopeuttaen.

Rakennuksen kantava runko on pääosiltaan te-räsbetoninen sienipilarilaatta, osin on käytetty kak-

soislaattapalkistoja. Kaksoislaattapalkistoja onkäytetty niillä osin, mitkä ovat alun perin toimisto-käyttöön suunniteltuja osia: porttirakennus ja 4-ker-roksinen rakennusmassa. Kaksoislaattapalkistoaon myös 9. kerroksen lattiassa valoaukkojen itäpuo-lisessa osassa ja pohjoispäädyssä. Rakennuksenrunko on jäykistetty teräsbetoniseinin.

Peruskorjauksen yhteydessä tehtyjen valoaukko-jen sekä suurten IV-hormien ympäröimät laatanosaton vahvistettu teräsbetonisin pintavaluin sekä osinpilarisienien mantteloinnein. Suuret IV- hormit voi-tiin sijoittaa pilarilaatan kannalta edullisimpiinpaikkoihin eli etäälle pilarikaistoista, laatan kenttä-vyöhykkeille. Pilarien ja pilarisienien mantteloin-tien avulla saatiin ratkaistua pisimmät ulokkeet.Sienimantteli mitoitettiin toimivaksi liittoraken-teeksi vanhan sienen ja vanhan laatan sekä uudenpintabetonin kanssa, vaarnoittamalla eri rakenne-kerrokset kuvan 8 mukaisesti. Manttelimuottien te-keminen ja betonivalujen suorittaminen itsetiivisty-vällä betonilla asetti haasteita toteuttajille, muttalopputulos näyttää erinomaiselta.

Entiselle vesikatolle rakennettu IV-konehuone onteräsrakenteinen (R60- palosuojaus). Sen kantavat

Mirva Vuori

10

11


betoni 1 200512

rakenteet on perustettu alapuolisten vanhojen te-räsbetonipilarien varaan. Erityinen haaste oli raken-teiden työnaikainen tuenta, sillä vesikatto haluttiinsäilyttää työn suojana koko rakentamisen ajan. Kat-toikkunan ja ilmanvaihtokonehuoneiden kuormatvietiin uusilla palkeilla vanhoille pilareille. Niidenkapasiteetti oli hyvinkin riittävä, katto sen sijaan olimitoitettu pelkälle lumikuormalle.

Porttirakennuksen uudet IV-hormit on tehty pää-osin kaksoislaattapalkistoon palkkeja katkaisemat-ta. Katkaistujen palkkien sekä purettujen kantavienkuiluseinien tukemien palkkien tuennat on tehtyvekselipalkein sekä osin korvattu uusin teräsbetoni-palkein.

Pihan pysäköintilaitoksen taso on tehty tartun-nattomin punoksin jälkijännitettynä teräsbetonise-na laattapalkistona, mikä tukeutuu pilarein vanho-jen perustusrakenteiden varaan.

Uudet portaat ovat osin teräsrunkoisia, osin onkäytetty teräsbetonisia elementtiportaita.

JULKISIVUJulkisivun kantavana rakenteena on pääosin teräs-betoninen sisäkuori, jonka ulkopinnassa on läm-möneristeenä siporiittiharkkomuuraus ja julkisivu-verhouksena tiilimuuraus. Matalissa osissa onalemmissa kerroksissa osin massiivitiiliseinä. Tiili-julkisivujen saumauksia jouduttiin uusimaan, muttatiilet olivat kestäneet, pientä aluetta A-porrashuo-neen räystäällä lukuunottamatta, hyvin ankaraameri-ilmastoa.

Korkean osan länsijulkisivun ikkunan yläpuolisetkannatuskonsolit on korjattu rst-kulmateräksin ja -ankkuriteräksin. Uusien ikkuna-aukkojen yläpuoli-nen tiilimuuraus on kannatettu rst-kulmateräksin.

Pihan pysäköintilaitoksen rampin ulkoseinän ver-houksena on uusi uritettu teräsbetonikuorielement-

Insinööritoimisto Malmberg Oy

Mikael Linden

12

13

12Sienimantteli mitoitettiin toimivaksi liittorakenteeksi van-han sienen ja vanhan laatan sekä uuden pintabetoninkanssa, vaarnoittamalla eri rakennekerrokset.

13Kerroskorkeudet vaihtelevat. Pystykanavat jäsentävätosaltaan käytävätiloja pilarien kanssa.


betoni 1 2005 13

ti, mikä on kannatettu paikalla valetusta kantavastaseinästä rst-konsolein.

Julkisivun täydentäviä rakenteita ovat teräsra-kenteiset katokset ja julkisivusäleiköt. Vanhat ikku-nat ovat julkisivussa tasavälein niin vaaka- kuin pys-tysuunnassakin. Kun kerroskorkeus kuitenkin ma-daltuu ylemmäs mentäessä, johtaa se siihen, ettäjoka kerroksessa ikkunat asettuvat eri korkeudellelattiasta. Teollisuustilassa ikkuna voi olla korkealla-kin, mutta toimistoille haluttiin saada merinäköala.Uudet ikkuna-aukot puhkaistiin entisten alapuolelleja vanhoista poiketen syvälle sisäänvedettyinä.

Aulatiloja komistavat alkuperäiset, sirot teräskar-miset ikkunat. Rakennuttaja hyväksyi vanhojen ikku-noiden kunnostamisen korkeammista kustannuksis-ta huolimatta. Sisälasi korvattiin eristyslasielemen-tillä. Joissain sääolosuhteissa suuressa lasivälissäsaattaa silti esiintyä kondensoitumista, mutta to-dennäköisesti 1940-luvulta peräisin oleva ikkunara-kenne täyttää nykykäyttäjänkin vaatimukset.

YLÄPOHJARAKENTEETKorkean osan yläpohja on osin ns. käännetty raken-ne. Konehuoneen sivustoilla on kevytsorarakentei-nen yläpohja. IV-konehuoneen yläpohja on teräsra-kenteinen mineraalivillaeristeinen rakenne.

Porttirakennuksen ja 4-kerroksisen toimisto-osanyläpohjarakenteissa on lämmöneristeenä siporiitti-levyjä, joiden päälle on saneerauksen yhteydessätehty tuuletettu tila uritetusta mineraalivillasta.Tuuletus on järjestetty räystäiltä ja lisäksi on käy-tetty alipainetuulettimia.

2-kerroksisilla osilla on kevytsorakatto. Kevytso-rakerros on tuuletettu räystäiltä ja suurempien läpi-vientien jalustoista. Pihatasot ovat siporiittieristei-siä tasoja.

Jussi Tiainen

Mik

ael L

inde

n

14

15 16

14Levennetty sienipilari.

15Näkymä Lauttasaaren suunnasta Salmisaaren oikeusta-lolle ei muuttunut korjauksen jälkeen.

16Tilat tehdaskäytössä 1940 luvulla.


betoni 1 200514

VUODEN BETONIRAKENNE 2004 TUOMARISTOPuheenjohtaja:rakennusneuvos Hannu Martikainen, Betonikeskus ryJäsenet:professori Kristian Gullichsen, Suomen ArkkitehtiliittoSAFArakennusarkkitehti Asko Eerola, Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIAtekn.lis. Timo Tirkkonen, Suomen RakennusinsinöörienLiitto RILdipl.ins. Risto Vahanen, Suomen Betoniyhdistys rytoimittaja Hannu Pöppönen, Helsingin SanomatSihteerit:arkkitehti SAFA Maritta Koivisto, Suomen Betonitieto Oydipl.ins. Olli Hämäläinen, Suomen Betonitieto Oy

VUODEN BETONIRAKENNE 2004 EHDOKKAAT:Aleksanterinkadun silta PorvooEläinlääke- ja elintarviketieteiden talo, Viikki, HelsinkiKiinteistö Oy Kittilän Levin Riekko F ja GEduskuntatalon lisärakennus, HelsinkiGrand Casino, HelsinkiLeija Yrityspalvelukeskus, VantaaLastenpsykiatrian klinikka ja sairaalakoulu, TampereMicroTower, KuopioExactum, HelsinkiHelsingin oikeustalo, Salmisaari, HelsinkiTapiolan uurnalehto, EspooHämeenlinnan uusi kävelykatu betonitaideteoksineenVilla Kaplas, HeinolaUnioninkatu 14 julkisivukorjaus, Helsinki

VUODEN BETONIRAKENNE 2004:HELSINGIN OIKEUSTALO, HELSINKI

Maritta Koivisto, päätoimittaja, arkkitehti Safa

TUOMARISTON PERUSTELUTHelsingin oikeustalo palkittiin vuoden 2004 betoni-rakenteena taitavasta arkkitehti- ja rakennesuun-nittelusta, jossa laadukkaalla, elinkaarikestävälläbetonin käytöllä ja erittäin osaavalla toteutuksellaon aikaansaatu tyylikäs ja ilmeikäs kokonaisuus.

Suunnittelusta ja toteutuksesta palkittiin raken-nuttajana Kapiteeli Oyj, arkkitehtisuunnittelustaArkkitehtitoimisto Tuomo Siitonen Oy, rakenne-suunnittelusta Insinööritoimisto Magnus MalmbergOy, projektinjohtourakoitsijana YIT Rakennus Oy.

Alkon vanhan tehdasvaraston muodonmuutos kan-sainvälisesti korkeatasoiseksi arkkitehtoniseksi to-teutukseksi on osoitus siitä, kuinka taitavalla suun-nittelulla on säilytetty tehdaskiinteistön rakennus-taiteelliset arvot ja vanhaa kunnioittaen on aikaan-saatu uusi, visuaalisesti kaunis, moderni toimisto-talo. Betonia on käytetty monipuolisesti elinkaarel-taan kestävissä runkorakenteissa, jotka ovat sisäti-loissa myös näkyvissä. Betonirakenteilla ja betoni-pinnoilla on merkittävä rooli rakennuksen sisätilo-jen arkkitehtuurissa ja tunnelman luojana. Betonimateriaalina luo harmonisen kontrastin muun si-sustuksen kanssa.

Paikallavaletut betonipilarit, -palkit ja seinäpin-nat rajaavat kiinnostavia tiloja. Erityisesti korostu-vat kiinteistön tunnusmerkkinä jykevät, veistoksel-liset ja eläväpintaiset betoniset sienipilarit, joidenkorkeudet vaihtelevat kerroksittain. Ylevät, valkoi-set pilarit rytmittävät avo- ja käytävätiloja sekä luo-vat istuntosaleihin arvokkuutta ja jämäkkyyttä. Uu-sissa ja vanhoissa betonirakenteissa korostuvat toi-saalta betonin karheus ja konstruktiivinen järeyssekä toisaalta betonin plastisuus ja monoliittisuus.Uudet rakenteet on sovitettu mielenkiintoisesti jaammattimaisesti vanhoihin rakenteisiin. Osittainyläkerrosten matalasta kerroskorkeudesta johtuentalotekniikka on sijoitettu pystykuiluihin.

Teknisesti vaativat purku- ja tuentatyöt ovatedellyttäneet huolellista suunnittelua ja valmiste-lua. Kattoikkunan ja ilmanvaihtokonehuoneiden ra-kennekuormat on jaettu uusilla palkkirakenteillavanhoille pilareille. Itsetiivistyvää betonia on käy-

tetty mm. vanhojen pilareiden ahtaissa mantteloin-tivaluissa ja samalla aikaansaatu laadukkaita beto-nipintoja. Rakennushankkeen laajuus on edellyttä-nyt kaikilta osapuolilta osaamista ja toimivaa logis-tiikkaa.

Helsingin oikeustalo sijaitsee Salmisaaressa,entisessä vuonna 1940 valmistuneessa ja vuonna1956 laajennetussa, arkkitehti Väinö Vähäkallionsuunnittelemassa Alkon vanhassa tehdasrakennuk-sessa. Asemakaavalla suojellussa kiinteistössä si-jaitsevat nyt Helsingin käräjäoikeuden, kihlakunnansyyttäjäviraston ja oikeusaputoimiston toimitilat.

Oikeustalon tilojen sijoittaminen vanhaan syvä-runkoiseen ja vaihtelevien kerroskorkeuksien varas-torakennukseen on onnistunut hyvin ja tiloista onluotu viihtyisiä ja tekniikaltaan moderneja toimitilo-ja. Päivänvaloa rakennuksen sisäosiin on saatu leik-kaamalla vanhan paikallavaletun rungon keskellekaksi korkeaa valopihaa. Valokuilujen leikkausreu-nat on jätetty näkyviin betonipintoina. Lasikatteisetkuilut avaavat huikeat sisänäkymät myös sitä ym-päröiville työ-, neuvottelu-, tauko- ja aulatilolle.

Vanhan varastorakennuksen punatiilijulkisivuihintehdyt uudet ikkuna-aukotukset on sijoitettu niinvähäeleisesti ja luontevasti, että muutosta tuskinhuomaa.

Kohde on hyvä esimerkki julkisesta rakentami-sesta, jossa betonin käytöllä on aikaansaatu kestä-vää ja laadukasta rakentamista. Toteutunut kohdeon osoitus myös vanhan kiinteistön uusiokäytöstäkestävän kehityksen periaatteilla ja ammattitaitoi-sesta suunnittelusta ja ensiluokkaisesta toteutuk-sesta.

Salmisaarentalon kerrosala on yhteensä 78 000m2, josta oikeustalon kerrosala on 24 000 m2. Tila-vuus on yhteensä 175 000 m3.

Vuoden Betonirakenne -kilpailu järjestettiin 35. ker-ran. Palkinto annetaan vuosittaisen kilpailun perus-teella rakennuskohteelle, joka parhaiten edustaasuomalaista betonirakentamista. Kilpailun tarkoi-tuksena on tehdä tunnetuksi ja edistää suomalaistabetoniarkkitehtuuria, -tekniikkaa ja -rakentamista.Kilpailun järjestää Betonitieto Oy.

Juss

i Tia

inen

Mar

itta

Koiv

isto

16

17

16Oikeustalon sisäänkäynti.

17Palkinnon vastaanottivat (vas.) Matti Koskela YIT:stä, ark-kitehdit Tuomo Siitonen ja Mikko Lehto, Kapiteelin puo-lesta Kari Inkinen ja Veli-Pekka Tanhuanpää, rakenne-suunnittelijat Jorma Puhto ja Hannu Saarinen.


betoni 1 2005 15

CONCRETE STRUCTURE OF THE YEAR 2004:HELSINKI COURT HOUSE

The Concrete Structure of the Year competition was orga-nised for the 35th time. The annual prize is awarded to aconstruction project that best represents Finnish concreteconstruction. The purpose of the competition is to inc-rease knowledge of and promote Finnish concrete archi-tecture, technology and construction. The competition isorganised by Betonitieto Oy.

Helsinki Court House won the award of the ConcreteStructure of the Year 2004 for skilled architectural andstructural design, in which the high quality and the lifecycle durable use of concrete together with expert reali-sation have created an elegant and vivid entity.

The transformation of an old industrial warehouse ofAlko into an architectural realisation meeting high inter-national standards is an example of how skilled designcan preserve the building art of the industrial estate andhow a new, visually attractive, state-of-the-art officeblock can be created showing respect to the old values.Concrete has been used in a versatile manner in the lifecycle durable frame structures, which in the interior pre-mises have been left visible. Concrete structures and sur-faces play a significant role in the interior architecture ofthe building and in producing a unique atmosphere. Conc-rete creates a harmonious contrast with the rest of theinterior elements.

Cast-in-situ concrete columns, beams and wall surfa-ces border interesting facilities. The building seems to bedominated by sturdy, sculptured concrete mushroom co-lumns with a vivid surface. The heights of the columnsvary from one floor to the other. Proud white columns cre-ate a rhythm into open spaces and corridors and bring dig-nity and determination into the assembly rooms. New andold concrete structures emphasise the coarse nature andthe structural strength of concrete on one hand, and theplasticity and monolithic air of concrete on the otherhand. New structures have been adapted to the old struc-tures in an interesting and professional manner. Mechani-cal engineering systems are installed in vertical shafts,partly due to the low floor height of the top floors.

Demolition and supporting work has been technicallydemanding and required careful planning and preparati-ons. The structural loads acting on the roof light and theair-conditioning plants have been transmitted to the oldcolumns by means of new beam structures. Self-compac-ting concrete has been used in e.g. the narrow mantlespaces of the old columns, producing high-quality concre-te surfaces. The extent of the project has required experti-

se from all the parties, and a functional logistics system.Helsinki Court House is located in Salmisaari, in the

old industrial warehouse of Alko, designed by architectVäinö Vähäkallio and built in 1940, with an extension ad-ded in 1956. The estate, which is protected by the townplan, now houses the facilities of the Helsinki DistrictCourt, the prosecutor’s office and the legal aid office.

The conversion of the old warehouse building charac-terised by a deep frame and varying floor heights into thefacilities of the Court House has been implemented verysuccessfully. The new facilities provide a pleasant envi-ronment and utilise the most advanced technology. Twotall atriums have been cut in the centre of the old cast-in-situ frame to bring more daylight into the building. The cutedges of the light shafts have been left visible as concretesurfaces. The internal views through the glass coveredshafts from the surrounding work areas, meeting rooms,staff break rooms and lobbies are breathtaking.

The new window openings on the red brick façades ofthe old warehouse have been implemented in such a disc-rete and natural manner that the change is hardly notice-able.

The project serves as a good example of public buildingwhere concrete has been utilised to guarantee the durabi-lity and quality of construction. The project also de-monstrates the reuse possibilities of old buildings basedon the principles of sustainable development, professio-nal design and top-quality realisation.

The total floor area of the Salmisaari complex is 78 000m2, of which the floor area of the Court House is 24 000m2. Total volume is 175 000 m3.

The award for design and realisation was received byKapiteeli Plc as the Developer. The architectural awardwent to Arkkitehtitoimisto Tuomo Siitonen Oy, the awardfor structural design to Insinööritoimisto Magnus Malm-berg Oy and the CM at risk YIT Rakennus Oy.

Juss

i Tia

inen

18

18Auditorio erottuu sinisenä noppamaisena yksikkönä aula-tiloissa. Työhuoneista avautuvat avarat näkymät valoi-saan keskusaulaan.


betoni 1 200516

TUOMARISTON PERUSTELUTKlaukkalan kirkko ja seurakuntakeskus Nurmijärvel-lä palkittiin Vuoden Betonirakenne 2004 -kilpailus-sa kunniamaininnalla innovatiivisesta arkkitehti- jarakennesuunnittelusta ja toteutuksesta, jossa beto-nin käytöllä on merkittävä osa näkyvää lopputulos-ta. Kirkon rakenteissa ja sisätilojen pinnoissa beto-nia on käytetty monipuolisesti. Rakentamisessa ko-rostuu ammattimainen osaaminen ja käsityötaito.Laadukkaasti toteutettu kokonaisuus on arkkitehto-nisesti raikas ja persoonallinen.

Betonin hyvät ominaisuudet tulevat esiin kirkonrakenteissa ja käyttöpinnoissa. Betonirakennevaih-toehdoista on valittu tarkoitukseen sopivin tapaus-kohtaisesti. Rakennuksen rakenteissa ja arkkiteh-tuurissa on käytetty betonin plastisia ominaisuuk-sia. Paikallavaletut seinät rajaavat veistoksellisenjuhlavaa kirkkosalia, jossa valo ja varjot vaihtele-vat. Betonipinnoilla on luotu tiloihin tunnelma, jos-sa materiaalin olemus on voimakkaasti läsnä.

Uuden kirkkorakennuksen pohjamuoto on vapaa-muotoinen, samoin salin kattokuori, joka kaartuukorkeimmillaan 15 metrin korkeudessa. Seinän jakaton liitoskohdassa kiertää kattoikkuna osassakirkkosalia. Kirkkosalista on tehty helposti muun-neltava tila siirtoseinien avulla.

Kirkkosalin runko on pääosin paikallavalettua be-tonia. Samoin kaareva ja osin kupera alttariseinä,jonka valmis pinta on tehty hiertolaastilla. Yläpohjaon elementtipalkkien ja kuorilaattojen muodostamaliittolaattarakenne. Yläosastaan kaareutuvat ja kal-tevat seinät sekä niihin liittyvät kaltevan katon pit-kät elementit ovat asettaneet haasteita muottira-kenteille ja mittatarkkuudelle. Kirkkosalin alaslas-kettu katto ja katon akustiset kammiot on ripustettuvetotangoilla yläpohjan betonilaatasta. Kirkkora-kennuksen julkisivujen pinnoitteena on pääosin ko-nesaumattu kupari.

Yleisötilojen lattiat ovat paikallavalettua, vaale-aa, hiottua mosaiikkibetonia. Pinta on jaettu noinkahden neliön ruutuihin ohuilla messinkilistoilla.Samaa mosaiikkibetonia on käytetty myös portais-sa, kirkkosalin kalusteissa: alttari- ja kastepöydäs-sä sekä lähetyskynttelikössä ja muissa tasojenkäyttöpinnoissa. Mosaiikkibetonipinnat ja toteutuk-sen laatu on esimerkillinen osoitus ammattitaitoi-sesta osaamisesta.

Seurakuntakeskuksen vanhan osan ja uusien ra-kennusten keskelle muodostuu suljettu atriumpiha,

VUODEN BETONIRAKENNE 2004 – KUNNIAMAININTA

KLAUKKALAN KIRKKO, NURMIJÄRVI

Maritta Koivisto, arkkitehti Safa

Jussi Tiainen

Mikael Linden1

2

Mik

ael L

inde

n

1Klaukkalan kirkon julkisivu on verhoiltukuparilla.

2Näkymä parvelta.

BET0501 s16-21 Klaukkala 11.4.2005, 06:5216

betoni 1 2005 17

4

Mik

ael L

inde

n

Mikael Linden

3

5

63Mosaiikkibetonia on käytetty lattiassa ja kirkon kalusteis-sa, kuten lähetyskynttelikössä ja kastepöydässä.

4Kirkkosalin katto kaartuu 15 metrin korkeudessa.

5Julkisivu- ja välipohjaleikkaus.

6Alttarikalusteet ja valaistuksen on suunnitellut AnttiPaatero.

BET0501 s16-21 Klaukkala 11.4.2005, 06:5217

betoni 1 200518

Mik

ael L

inde

n

Mik

a el L

ind e

nM

ika e

l Lin

d en

1. kerros

2. kerros

7

8

9

10

71. kerros, pohjapiirros.

82. kerros, pohjapiirros.

9Ulkokirkko on pengerretty katsomomaisesti. Sen sisäpi-halle tunnelmaa luo terrakotan värinen rappaus.

10Kirkon julkisivun kuparipinta on tummaksi patinoitunut.

11Kirkkosali on muunneltava tila.

BET0501 s16-21 Klaukkala 11.4.2005, 06:5218

betoni 1 2005 19

ulkokirkko, joka on pengerretty katsomomaisesti.Sen sisäpihalle tunnelmaa luo terrakotan värinenrappaus, jota on käytetty yhdistämään vanha ja uu-disosa keskenään. Uudisrakennusten ulkoseinära-kenteena on kevytsoraharkko. Vanhan osan julkisi-vumuuraus on poistettu ja tilalle on tehty lämpö-rappaus.

Klaukkalan kirkon yleisen suunnittelukilpailunvoitti vuonna 2000 arkkitehti Anssi Lassilan suunni-telma. Kirkko ja seurakuntakeskus laajennuksineenvalmistui syksyllä 2004.

Uudisosan kerrosala 2170 m2 ja vanhan seura-kuntakeskuksen kerrosala 1200 m2.

SUUNNITTELUSTA JA TOTEUTUKSESTAPALKITTIINRakennuttaja:

Nurmijärven seurakuntaArkkitehtisuunnittelu:

Lassila Hirvilammi Arkkitehdit OyRakennesuunnittelu:

Insinööritoimisto Pöysälä & Sandberg OyMosaiikkibetoniurakoitsija:

Lemminkäinen Oyj Betonituoteyksikkö

SUUNNITTELU OLI TIIVISTÄ YHTEISTYÖTÄ

Anssi Lassila, arkkitehti Safa

Klaukkalan kirkon suunnittelu eteni kehittäen tila-ohjelmaa tiiviissä yhteistyössä käyttäjien kanssa.

Kirkkorakennuksen pohjamuoto on vapaamuotoi-nen. Kirkkosalista haluttiin tehdä helposti muun-neltava tila. Pääsalin jatkeeksi voidaan siirtoseini-en kautta avata kaksi pienempää salia, jolloin tiloi-hin mahtuu kaikkiaan yli 600 henkilöä. Salin penkitovat helposti siirreltäviä. Kirkkosalin perälle on ero-tettu kiinteällä lasiseinällä pikkukirkko, jossa onlapsille omat tuolit ja mahdollisuus vapaamuotoi-sempaa oleskeluun ja leikkimiseen.

LAADUKKAAT MATERIAALITKirkkorakennuksen ulkopinnoitteeksi kilpailuvai-heessa vaihtoehtona kuparille oli paanu. Suunnitte-luvaiheessa tutkittiin mahdollisuutta käyttää val-miiksi patinoitua kuparia tai vaihtoehtona patinoidakupari paikan päällä, mutta yhdessä konesaumatunpinnan kassa patinointimenetelmät eivät antaneettavoiteltua lopputulosta. Julkisivut toteutettiin kirk-kaasta kuparista ja patinoituminen jätettiin ajan

tehtäväksi. Nyt kuparipinta on jo tummaksi patinoi-tunut, mutta vihertävää väriä sadaan vielä odottaa.

Kirkon runkorakenne on betonia. Kirkkosalin si-säseinät ovat valkoiset ja kaareva katto on verhoiltutammiviilupintaisilla levyillä, jotka kätkevät yläpuo-lelleen iv- ja sähkötekniikkaa sekä ns. akustisetkammiot. Kirkon akustisesta suunnittelusta on vas-tannut Akukon Oy.

Aulan, seurakuntasalien ja kirkkosalin lattiat, ku-ten myös kirkkosalin kalusteet: alttari-, kastepöytäja lähetyskynttelikkö on tehty paikallavaletustavaaleasta mosaiikkibetonista. Kirkon parven raken-teissa ja lattiassa on käytetty tammea.

ULKOKIRKKOSeurakuntakeskuksen keskelle muodostuu suljettuatriumpiha, ulkokirkko. Terrakotan värinen julkisivu-rappaus yhdistää vanhan ja uudisosan keskenään.Suojaisa piha-alue on pengerretty ja penkereet onkylvetty kulutusta kestävälle ruoholle. Portaiden jatasojen päällysteenä on betonilaatoitus. Käyntiseurakuntakeskuksen eri toiminnallisiin yksiköihintapahtuu pääosin tämän sisäpihan kautta.

11

12 13

12Palkinnon vastaanottivat (vas.) arkkitehti Anssi Lassila,rakennesuunnittelija Juha Jääskeläinen, Martti Lahtinenja Timo Tamminen Lemminkäinen Oy:ltä.

13Nurmijärven seurakunnan puolesta palkinnon vastaanot-tivat (takaa vas.) Tuomo Hyvärinen, Katrina Kallio, PekkaPelkonen, Pertti Lehti, (edessä vas.) Leena Kaarni, MarkkuSchildt ja kirkkoherra Juha Iso-Herttua.

BET0501 s16-21 Klaukkala 11.4.2005, 06:5319

betoni 1 200520

KLAUKKALAN KIRKON RAKENTEET

Juha Jääskeläinen, dipl.ins., projektipäällikköMatti Saarikoski, rak.ins., projekti-insinööriInsinööritoimisto Pöysälä & Sandberg Oy

Klaukkalan kirkko ja seurakuntakeskus sisälsi ra-kennesuunnittelun kannalta kolme toisistaan poik-keavaa suunnittelukohdetta. Uusi kirkkosali olimuodoltaan ja rakenteiltaan vaativin kohde. Uudetdiakonia- ja virastorakennus sekä keittiösiipi olivatvaativuudeltaan tavanomaisempia suunnittelukoh-teita.

Kirkkosalin pitkien ja korkeiden ulkoseiniensuunnat poikkeavat kirkkosalin muiden seiniensuunnista muodostaen toisiinsa nähden 97.5 as-teen kulman. Seinien yhtymäkohdassa on pyöristys,jonka sisäsäde on 2.7 m. Kirkkosalin katto on 10asteen kaltevuudessa ulkoseinien muodostamankulman puolittajan suunnassa. Korkeiden seinienyläpinta seuraa katon kaltevuutta. Lisäksi korkeatulkoseinät kaareutuvat yläosastaan siten, että kaa-revuussäde on vakio, mutta kaarevuuden lähtöpistemuuttuu lineaarisesti. Seinän ja katon liitoskohdas-sa kiertää kattoikkuna suurella osalla kirkkosalia.

Kirkkosalin muodon vuoksi päädyttiin ratkaisuun,jossa kirkkosalin jäykistävinä rakenteina toimivatulko- ja väliseinät ovat paikallavalettuja. Yläpohjaon elementtipalkkien ja kuorilaattojen muodostamaliittolaattarakenne. Yläosastaan kaareutuvat ja kal-tevat seinät sekä niihin liittyvät kaltevan katon pit-kät elementit asettivat tiukan haasteen muottira-kenteille ja mittatarkkuudelle. Ulkoseinät valettiinviidellä valukerralla ja niille suunniteltiin työnaikai-nen tuenta tuulikuormia varten ennen yläpohjanjäykistävää vaikutusta.

Kirkkosali on perustettu louhitun kallion varaan.Osa kirkkosalin alapuolisesta tilasta on kellaritilaa,jonne sijoitettiin kolumbaario, hyvästijättöhuone,väestönsuoja ja tekniset tilat. Ne tehtiin paikallava-luna. Kirkkosalin alapohja on osin kellarin katto-laattaa ja osin maanvaraista laattaa. Lattiaan asen-

14Seinäleikkaus.

BET0501 s16-21 Klaukkala 11.4.2005, 06:5320

betoni 1 2005 21

nettujen lämmitysputkien takia pintalaatta on irtialustastaan. Maanvaraisen lattian alle on raken-nettu kanaalit ilmanvaihtokanavia varten.

Vesikatto rakennettiin betonilaatan päälle puu-koolauksien varaan. Tuuletusaukot piilotettiin räys-tään kaarevaan osaan kuparipellityksen limityk-seen. Kirkkosalin alaslaskettu katto ja katon akusti-set kammiot ripustettiin vetotangoilla yläpohjanbetonilaattaan. Alaslasketun katon ja yläpohjan vä-lissä on lisäksi teräsrakenteiset huoltosillat, jotkaon ripustettu betonilaatan läpi menevin kiinnikkein.

Kirkon kellotornin runko on teräsrakenteinen.Kellotorni tehtiin konepajalla valmiiksi kuparipelli-tystä myöten ja asennettiin kerralla paikalleen.

Diakonia- ja virastorakennus ovat kaksikerroksi-sia. Niiden seinät on muurattu kevytsoraharkoistaja ne toimivat myös kantavina rakenteina. Ulkosei-nien suuret ja yhtenäiset ikkuna-aukot on tuettuseiniin upotetuilla teräspilareilla ja -palkeilla. Väli-ja yläpohjat ovat ontelolaattoja, joiden tuentaanaukkojen kohdalla on käytetty Delta-palkkeja. Vesi-katot tehtiin puukoolausten avulla ontelolaattojenpäälle.

Diakonia- ja virastorakennukset yhdistettiin toi-siinsa lämpimällä käyntisillalla, jossa kantavana ra-kenteena on ontelolaatta ylä- ja alapohjassa.

Keittiösiipi on yksikerroksinen. Kantavina raken-teina on kevytsoraharkot ja puurakenteiset katto-ristikot.

Rakennesuunnittelijan tehtäviin kuului myös ole-massa olevan seurakuntakeskuksen peruskorjaus.Huonetilamuutoksien takia kantavia seiniä korvat-tiin teräsrakenteisilla pilareilla ja palkeilla. Vanhanseurakuntakeskuksen ja uusien rakennusten muo-dostaman sisäpihan alueella vanha julkisivumuura-us poistettiin ja tilalle tehtiin lämpörappaus. Ala-kerran kosteusongelmista kärsineiden partiotilojenrakenteet uusittiin kokonaisuudessaan. Seurakun-takeskuksen salaojitus uusittiin.

CONCRETE STRUCTURE OF THE YEAR 2004– HONORARY MENTIONKLAUKKALA CHURCH, NURMIJÄRVI

The Klaukkala church and parish centre in Nurmijärviwere awarded an honorary mention in the Concrete Struc-ture of the Year 2004 competition for innovative architec-tural and structural design as well as for realisation inwhich concrete plays a significant role in the visible end-result. Concrete has been used in a versatile manner inthe church structures and in the interior surfaces.Construction is characterised by high professional andhandicraft skills. The high-quality entity is fresh and per-sonal in architectural terms.

The favourable properties of concrete are welldisplayed in the church structures and on the useful surfa-ces. In each case, the concrete structure best suited to theapplication has been selected. The structures and the ar-chitecture utilise the plastic properties of concrete. Cast-in-situ walls border to monumental church hall, characte-rised by the variation of light and shadows. Concrete sur-faces are used to create an atmosphere dominated by astrong presence of the material.

The floor plan of the new church building is based onfree form, as is also the ceiling shell that reaches a heightof 15 m. In the junction of the wall and the ceiling, a rooflight winds round part of the church hall. Sliding wallsmake the church hall easily modifiable.

The frame of the church hall is primarily built of cast-in-situ concrete. The curved, partly convex altar wall hasalso been cast on the site, with the finished surface rea-lised using screeded plaster. The roof slab is a compositeslab structure consisting of prefabricated beams and thinshell slabs. The top parts of the walls are curved and in-clined, and the inclined ceiling is built with long prefabri-cated unit – both of which have posed challenges to form-work structures and dimensional accuracy. The suspen-ded ceiling of the church hall and the acoustic chambersin the ceiling are suspended with tension rods from theconcrete slab of the roof slab. The church façades aremostly covered with machine-seamed copper sheet.

The floors in the public spaces are built of light-co-loured, ground terrazzo concrete. The surface is dividedinto ca. 2-square metre grids by means of thin brass

strips. The same terrazzo concrete has also been used instaircases, the fixtures of the church hall – such as thealtar table, the baptizing table and the missionary cande-labrum – as well as on other wearing surfaces. The terraz-zo concrete surfaces and the quality of the implementati-on reflect the excellent craftsmanship of the builders.

The enclosed atrium, an outdoor church, bordered bythe old section of the parish centre and the new buildings,has been embanked like a grandstand. The terracotta co-lour of the plastering, used to link the old section and thenew section, creates a unique atmosphere in the internalcourtyard. The external walls of the new buildings arebuilt of lightweight concrete blocks. The plastering hasbeen removed from the façade of the old section, and rep-laced with thermal plaster.

The winning entry in the open design competition forthe Klaukkala church in 2000 was submitted by architectAnssi Lassila. The church and the parish centre with itsextension parts were completed in the autumn of 2004.

The floor area of the new section is 2170 m2 and thefloor area of the old parish centre is 1200 m2.

The design and realisation awards were received by:Architectural design – Lassila Hirvilammi Arkkitehdit Oy,Structural design – Insinööritoimisto Pöysälä & SandbergOy, Terrazzo concrete contractor – Lemminkäinen Oyj Be-tonituoteyksikkö.

15Leikkaus kirkkosalista.

16Kirkkosali.

Jussi Tiainen

BET0501 s16-21 Klaukkala 11.4.2005, 06:5321

betoni 1 200522

VUODEN BETONIRAKENNE 2004 – KUNNIAMAININTA

ALEKSANTERINKADUN SILTA, PORVOO

TUOMARISTON PERUSTELUTAleksanterinkadun silta Porvoossa palkittiin Vuo-den Betonirakenne 2004 -kilpailussa kunniamainin-nalla taitavasta arkkitehti- ja rakennesuunnittelus-ta. Siltahanke on kilpailun tuomariston mukaanosoitus ammattitaitoisesta suunnittelusta ja raken-nuttamisesta, joilla betonirakenteille ja -pinnoilleasetetut korkeat laatuvaatimukset on nähtävissälopputuloksessa. Betonirakenteista ja -pinnoista onsaatu laadukkaita, joissa yksityiskohdatkin näkyvät.

Aleksanterinkadun silta on kolmiaukkoinen jän-nitetty betoninen laattasilta. Sen kokonaispituus on129 metriä ja alikulkukorkeus sillan keskellä on 4,7metriä keskivedenpinnasta. Sillan leveys on 21metriä.

Sillan muotokieli on kaareva – koko silta kaartuuyksityiskohtiaan myöten. Kaarevuudella on haettubetonirakenteelle siroutta ja keveyttä. Taitavanmuotintekijän kädenjälki toistuu upeana, täsmälli-

senä betonipintana. Valkoinen väri on harkittu rat-kaisu modernille rakenteelle vanhassa kaupunki-miljöössä. Laadukkailla paikallavaletuilla betoni-pinnoilla valot ja varjot elävöittävät sillan muotoa.Sillan virtapilarit kaareutuvat kuin veneen kyljet.

Silta, satamarakenteet, siltakannen alittavat ja-lankulkureitit kaarevine amfiteatterimaisine maise-maportaineen sekä siltakannen alla maatukien kyl-jessä sijaitsevat vesialtaat muodostavat harkitun japaikkaan sopivan kokonaisuuden. Sekä paalutus-että betonointityöt ovat olleet erittäin vaativia.

Sillan kansirakenteen valu on toteutettu talvivalu-na. Kannen vaativat jännitystyöt on tehty myös talvi-kautena noin kuukausi valujen jälkeen. Sillan kansion maalattu valkoiseksi. Sillan virtapilarit on valettutitaanidioksidilla vaalennetulla betonilla. Silta- jasatamarakenteisiin on käytetty 6500 m3 betonia.

Aleksanterinkadun silta on osoitus hankkeesta,jossa eri osapuolien pitkäjänteisellä ja ammattitai-toisen yhteistyön tuloksena on aikaansaatu laadu-kas lopputulos: Porvoon uusi maamerkki historialli-sessa ympäristössä.

SUUNNITTELUSTA JA TOTEUTUKSESTAPALKITTIIN:Rakennuttaja: Porvoon kaupunki,

Katu- ja liikenneosastoArkkitehtisuunnittelu:

Arkkitehtitoimisto Mikko Kaira OyRakennesuunnittelu ja pääsuunnittelu:

Suomalainen Insinööritoimisto Oy

Aleksanterinkadun sillasta julkaistiin Pekka Vuori-sen kirjoittama artikkeli Betoni-lehdessä 3/2004.Artikkeli löytyy myös netistä www.betoni.com,Betonilehden arkistosta.

Maritta Koivisto, arkkitehti Safa

Jussi Tiainen 1

1, 2Sillan muotokieli on kaareva – koko silta kaartuu yksityis-kohtiaan myöten. Kaarevuudella on haettu betoniraken-teelle siroutta ja keveyttä.

BET0501 s22-27 Porvoo 11.4.2005, 06:5822

betoni 1 2005 23

CONCRETE STRUCTURE OF THE YEAR 2004– HONORARY MENTIONALEKSANTERINKATU STREET BRIDGE, PORVOO

The Aleksanterinkatu Street Bridge in Porvoo was awar-ded an honorary mention in the Concrete Structure of theYear 2004 competition for skilled architectural and struc-tural design. According to the judges, the bridge projectdemonstrates expert design and development reflected inthe high quality of the concrete structures and surfaces,which in the end-result meet all the requirements. Thehigh quality of the concrete structures and surfaces isemphasised by the visibility of details.

The Aleksanterinkatu Street Bridge is a three-spanprestressed concrete slab bridge with a total length of 129m. Overhead clearance in the middle of the bridge is 4.7 mat mean water level. The width of the bridge is 21 m.

The form language of the bridge is based on curves – theentire bridge, including all the details, is curved. The curvedform has been used to make the concrete structure delicateand light. The signature of the skilled formwork maker isrepeated in the magnificent, precise concrete surface. Thewhite colour is a conscious choice for a modern structure inthe old town milieu. Light and shadows play on the high-quality concrete surfaces giving the bridge a vivid shape.The piers of the bridge curve in imitation of a ship’s sides.

The bridge, the pedestrian passages running under thebridge deck with the curved amphitheatre-like panoramastairs and the end basins under the bridge deck beside theabutments create a well-thought-out entity ideallyadapted to the location. Both piling work and concretingwork have been extremely demanding operations.

The deck structure of the bridge was realised as a win-ter concreting operation. The demanding prestressing wasalso carried out in the winter, ca. one month after concre-ting. The deck is painted white, and the bridge piers wereconcreted using concrete in which titanium dioxide is mi-xed to produce a lighter shade. The total amount of conc-rete in the bridge and port structures is 6500 m3.

Aleksanterinkatu Street Bridge is an example of a pro-ject, in which long-term, professional cooperation of allthe parties produces a high-quality end-result: the newlandmark of the Town of Porvoo in the historical milieu.

The award for design and realisation was received by:The Developer: the Town of Porvoo,

Department of Streets and TrafficArchitectural design:

Architects Mikko Kaira OyStrucutral design - Main design:

Suomalainen Insinööritoimisto Oy

The bridge was presented in Betoni 3/2004. PekkaVuorinen’s article about the Aleksanterinkatu Street brid-ge was run in the Betoni Magazine 3/2004. The article isalso available on the Internet site www.betoni.com in theBetoni Magazine’s archives section.

Jussi Tiainen2

3

3Palkinnon vastaanottivat (vas.) arkkitehti Mikko Kaira, Por-voon kaupungin edustajina Matti Arvinen, Rolf Gabrielssonja Risto Lindblad, rakennesuunnittelija Pekka Mantere.

BET0501 s22-27 Porvoo 11.4.2005, 06:5823

betoni 1 200524

ARKKITEHTI JA RAKENNESUUNNITTELIJAOVAT SILTAHANKKEESSA TIIVIS TYÖPARI

Toimittaja Sirkka Saarinen

Arkkitehti Mikko Kaira suunnittelee mielellään sil-toja. Ennen Aleksanterinkadun siltaa hän on suun-nitellut muun muassa kaksi kevyen liikenteen siltaaTöölönlahdelle. Ensimmäiset siltansa hän suunnit-teli 90-luvun alussa Kehä III:lle Bemböle-Vanhakar-tano -osuudelle.

”Tällä hetkellä minulla ei ole siltahankkeita me-neillään. Tekisin niitä mielelläni, mutta valitetta-vasti niitä tulee arkkitehdeille aika vähän. Porvoonsiltakin tuli aikanaan sitä kautta, että huomasinHelsingin Sanomissa jutun, jossa kerrottiin, että ai-kaisempia siltasuunnitelmia aletaan tarkistaa. Otinitse yhteyttä Porvooseen ja kerroin töistäni ja kiin-nostuksestani”, hän kertoo.

Epäilyn siitä, että silta- ja talosuunnittelu ovatarkkitehdin kannalta ”ihan eri maailmasta” Kairaoikaisee: ”Itse en pidä niitä kovin erilaisina. Niissäon paljon yhteistäkin. Ensinnäkin kokoluokka onyleensä sama. Yhteistä on myös se, että ihmisetkäyttävät molempia. Silta on usein myös osa raken-nettua ympäristöä.”

Entä pitkille erämaataipaleille tehdyt lukuisatmaantiesillat, niiden suunnittelijalistalta ei yleensäarkkitehtia löydy? ”Ei löydy, mutta mielestäni kai-kessa siltasuunnittelussa pitäisi ehdottomasti ollamyös esteettinen ulottuvuus mukana. Näistä erä-maasilloistahan tehdään yleensä mahdollisimmanhalpoja, ratkaisut haetaan lähinnä statiikan ehdoil-la”, Kaira vastaa.

Hän korostaa, ettei esteettisesti hyvän tarvitse

kuitenkaan automaattisesti merkitä kallista. ”Esi-merkiksi noissa Kehä III:n Tielaitoksen rakennutta-missa silloissa oli aikanaan erittäin tiukka budjetti-raami. Luonnollisesti myös arkkitehdin pitää pystyätekemään hanke annetussa tilanteessa. Jos kus-tannuksia tulee, niiden pitää olla perusteltuja”, Kai-ra tyrmää asenteen, jonka mukaan arkkitehdin mu-kaantulo merkitsisi aina lisäkustannuksia.

KOLMIULOTTEISTA AJATTELUAArkkitehdin tärkeimmän tehtävän hän kiteyttää sil-tasuunnittelussa siihen, että joku miettii sillan muo-tojen välisiä suhteita ja materiaaleja. ”Arkkitehdinmukanaolo siltahankkeessa johtaa suunnittelua si-ten, että insinööri laskee muitakin kuin totuttujamuotoja. Muotoajattelun johdattamana syntyy var-masti toisenlainen silta, jossa ei silti ole mitään yli-määräistä tuhlausta. Jos taas esteettistä ulottu-vuutta ei mietitä lainkaan, sillasta tulee pelkän sta-tiikan ehdoilla herkästi ns. palikkasilta, jossa on toi-siinsa kuulumattomia tai keskenään huonosti sopi-via muotoja ja materiaaleja”, Kaira pohtii arkkiteh-din ja rakennesuunnittelijan yhteistyön tarvetta.

Aleksanterinkadun sillan suunnittelussa MikkoKaira antaa spontaanit kehut rakennesuunnitteluaSitossa vetäneelle osastopäällikkö Pekka Mante-reelle. ”En ole tavannut toista insinööriä, joka hal-litsee erinomaisesti oman alansa sekä sen vaikeankolmiulotteisen ajattelun, jota Porvoon sillassa vaa-dittiin. Kun Porvoon siltaa kymmenen vuotta sittensuunniteltiin, ei arkkitehdilla ollut tietokoneohjel-mia, joilla mallintaa, vaan edettiin käsinpiirrettyjen

4Pituusleikkaus.

BET0501 s22-27 Porvoo 11.4.2005, 06:5824

betoni 1 2005 25

kuvien ja pitkälle mielikuvituksen varassa. Pekankanssa ajatuksemme menivät kuitenkin täydellises-ti nappiin”, Kaira kiittelee.

Hyvää yhteistyökuviota edesauttoi varmasi se-kin, että miehet olivat tehneet yhteistyötä jo aikai-semmissakin siltahankkeissa.

”Mikon kanssa oli helppoa työskennellä, hän ym-märsi ja oivalsi statiikan tuomat reunaehdot. Josrakenne ei ollut järkevä, kehitettiin yhdessä vaihto-ehtoja. Töitä tehtiin oikeasti vuorovaikutteisesti”,sanoo puolestaan Pekka Mantere.

STATIIKKA TÄRKEÄÄMantereen mukaan silta poikkeaa tavallisesta ra-kenteesta sikäli, että sillassa vaikuttaa isot voimat,joten statiikkapuoli on hyvin hallitseva verrattunatalonrakennukseen. ”Sillassa tulee aina reunaehto-ja esimerkiksi rakenteiden paksuuksissa, jotka ark-kitehdin pitää ottaa huomioon.”

Mantere arvioi, että Aleksanterinkadun silta-hankkeessa kaikki mukana olleet tiedostivat, etteiolla tekemässä tavallista siltaa. ”Aikanaan sillastatehtiin myös pienoismalli, mikä ei ole aivan tavan-omaista. Heti hankkeen alussa käytiin Porvoossamyös evästyskeskustelu, jossa nousi voimakkaanavaatimus siitä, että sillan pitää olla ”esinemäinen”.Ainakaan näin insinöörin silmin katsottuna siltaanei tullut liikaa rekvisiittaa, kuorrutusta, joka joissa-kin muissa silloissa häiritsee. Porvoossa sillan te-kevät nimenomaan sen muodot ”, Mantere arvioi.

Monissa siltahankkeissa mukana ollut Manterearvioi, että siltojen esteettinen puoli on suunnitte-

5Silta, satamarakenteet, siltakannen alittavat jalankulku-reitit kaarevine amfiteatterimaisine maisemaportaineensekä siltakannen alla maatukien kyljessä sijaitsevat vesi-altaat muodostavat harkitun ja paikkaan sopivan kokonai-suuden.

Jussi Tiainen

BET0501 s22-27 Porvoo 11.4.2005, 06:5825

betoni 1 200526

lussa selkeästi korostunut: ”Merkittäviin kohteisiinollaan valmiita satsaaman. Vesistösilloissa arkki-tehtoninen puoli onkin pääsääntöisesti aina muka-na. Tavanomaisissa tiesilloissa pelin henki on kui-tenkin useimmiten se, että kunhan mahdollisimmanhalvalla päästään yli. Moottoritien metsätaipaleel-la arkkitehtoninen tavoite on nykyään aika usein se,että silloista tehdään mahdollisimman avaria: eiisoja penkereitä ja maatukia, jotka peittäisivät mai-semaa. Yli mennään juohevasti, vain hoikka pilarivälissä. Sirouden lisäämisen ohella silloissa onalettu käyttää myös eri värejä”, Mantere linjaa.

Mantereella on mieluisia kokemuksia työskente-lystä myös muotoilun ammattilaisen kanssa: ”Len-toasemantien siltahankkeessa 90-luvun alussa olimukana taiteilija Antti Nurmesniemi. Omat ennak-koluulot yhteistyön hankaluudesta osoittautuivattäysin aiheettomiksi. Nurmesniemi oli avoin ja kes-kusteleva yhteistyökumppani: hän esitteli lukuisiaideoita, joiden toteuttamiskelpoisuuden arvioinnis-sa hän luotti täysin meidän ammattitaitoomme. It-seeni teki myös lähtemättömän vaikutuksen hänentapansa tutkia pienoismallien avulla valojen ja var-jojen syntyä luonnossa. Opettavaista ja mielenkiin-toista insinöörille”, Mantere toteaa.

PITKÄ HISTORIAMantere kertaa vielä pyydettäessä Aleksanterinka-dun sillan pitkän historian, joka varsinaisen suun-nittelun osalta käynnistyi vuonna 1992 ratkenneellaaatekilpailulla. Tosin siltahanke on Porvoossa ollutvireillä jo 70-luvulta saakka. Silloisesta NeoconOy:n ehdotuksesta ei kesällä 2004 valmistuneessasillassa ole juuri muistumia. Sillan päämitat pysyi-

6Poikkileikkaus.

7, 8Siltakannen alittavat jalankulkureitit sekä siltakannenalla maatukien kyljessä sijaitsevat vesialtaat. Iltavalais-tuksessa uusi silta on juhlava näky Porvoon joenrantamai-semassa.

Juss

i Tia

inen

6

7

BET0501 s22-27 Porvoo 11.4.2005, 06:5826

betoni 1 2005 27

vät, mutta kaikki muu muuttui: rakenteesta tuli huo-mattavasti hoikempi, pyöreä kannen poikkileikkausja sienipilarit toivat siltaan veistoksellisuutta.

Sito ja arkkitehti Mikko Kaira heidän alikonsulttin-aan tulivat hankkeen suunnittelijoiksi vuonna 1995.Uusi suunnitelma oli valmis jo vuonna 1996. Lähinnähallinnollisista ristiriidoista johtuen toteutus kuiten-kin venyi ja silta valmistui vasta vuonna 2004.

HOIKKUUTTA JÄNNITTÄMÄLLÄAleksanterinkadun silta on kolmiaukkoinen jänni-tetty betoninen laattasilta, 129 metriä pitkä ja 21metriä leveä. ”Sillan rakenne on erikoinen, sillä jän-nitettyjä laattasiltoja tehdään harvoin. Sillan jän-nittämisaste on lisäksi erittäin suuri, jänneterästäon runsaasti verrattuna tavanomaiseen siltatyyp-piin. Ratkaisulla päästiin hoikkaan rakenteeseen”,

Mantere kertoo.Rakennelaskelmia tehtiin useilla eri rakennemal-

leilla: ”Mallinnettiin sekä laattana että palkkina,vertailtiin tuloksia. Laskelmilla saatiin varmuuttasiihen, että rakenne toimii niin kuin kuviteltiin. Puo-len vuoden käyttökokemukset ovat osoittaneet, ettäsilta toimii myös käytännössä. Rakenteen muoto onjuuri sellainen kuin kuvittelimmekin.”

Kuvaava esimerkki rakennesuunnittelun työläy-destä olivat sienialueiden mittapiirustusten teko.”Siinä kaksi lieriöpintaa leikkaa toisensa. Teimme3D-mallin, joka kymmenen vuotta sitten ei ollut ai-van tavanomaista rakennepiirustusten tuottamises-sa. Leikkauksia piirrettiin puolen metrin välein mal-lin pohjalta. Siten saatiin mittakuvat, joista kirves-miehet pystyivät tekemään muotteja. Muottityö on-nistuikin todella hyvin”, Mantere kehaisee.

AJATON SILTAMikko Kaira myöntää, että sillan toteutuksen veny-minen sai miettimään, olisiko vuoden 1996 silta-suunnitelmista pitänyt tehdä kriittinen päivityskier-ros. ”Muutoksia ei sillan päiden muutamaa pilarin-poistoa lukuun ottamatta kuitenkaan tehty. Siinäsuhteessa tuntee onnistuneensa, etteivät suunni-telmat olleet vanhentuneet”, hän toteaa ja jatkaa,että sillalta onkin syytä vaatia ajattomuutta. ”On-han 100 vuoden käyttöikä aikamoinen.”

”Itseäni sillan leveys hieman jännitti ja muodontakia olisin ollut valmis kaventamaan sitä. Leveäsilta palvelee nyt kuitenkin erinomaisesti myös ja-lankulkua ja kevyttä liikennettä. Myös solakkuus jasirous ovat säilyneet, koska sillassa ei ole suoriapintoja”, Kaira arvioi.

9Poikkileikkaus.

Jussi Tiainen8

BET0501 s22-27 Porvoo 11.4.2005, 06:5927

betoni 1 200528

YMPÄRISTÖRAKENTAMISTA BARCELONASSA

Yrjö Rossi, arkkitehti SafaArkkitehtityöhuone Artto Palo Rossi Tikka Oy

Barcelona on miellyttävä poikkeus maailman met-ropolien joukossa: harvaa miljoonakaupunkiamarkkinoidaan arkkitehdin nimellä: ”Barcelona –the city of Gaudí” . Epätodennäköinen vastine suo-meksi olisi ”Helsinki – Engelin valkea tytär”. Arkki-tehti Antonio Gaudí (1852-1926) on kuitenkin luon-nollinen valinta Katalonian maakunnan pääkau-pungin Barcelonan symboliksi.

Katalaanien, heidän kielensä katalanin ja yleises-panjalaisen keskushallinnon välisen köydenvedonnäyttämönä Barcelona on ollut jo satoja vuosia,mutta vasta teollinen vallankumous 1800-luvullaloi kansallishenkisiä suurkaupunki-haaveita vas-taavan kasvupotentiaalin.

Vuonna 1860 keskushallinto hyväksyi arkkitehtiIldefons Cerdàn ruutukaavan vanhat keskiaikai-set kaupunkimuurit ylittävän kasvuhankkeen eli”Eixamplen” pohjaksi. Kaavan perusyksiköstä:viistokulmaisesta ”Cerda”-korttelista tuli myö-hemmin koko Barcelonan urbanismin symboli.

Seuraava etappi Barcelonan ja Katalonian saatta-misessa maailmankartalle oli vuoden 1888 Maail-

mannäyttely, tyypillisesti rakennettuna EspanjanKuningas Felipe V:n vanhan linnoituksen, Ciuta-dellan päälle.

MODERNISTANäinä nousevan teollisen porvariston vuosina alkoihahmottua katalonialainen esteettinen suuntaus:”Modernista”, jonka yhdeksi johtohahmoksi Gaudínousi. Modernista oli sukua samanaikaisillesuuntauksille muualla euroopassa (Arts andCrafts, Art Nouveau, Jugend), mutta Barcelonas-sa oli käyttövoimana tarve katalaanien erityisyy-den korostamiseen. Oli olemassa sosiaalinen ti-laus omaleimaiselle, ”poikkeavalle” taiteelle.

Tähän pyrittiin kulttuurisen kosmopoliittisuu-den ja kukoistavan paikallisen käsityöläisperin-teen ennakkoluulottomalla yhdistelmällä. Uuskes-kiaikaisuus, mystinen ja myyttinen symbolismisekä orgaaninen ekspressionismi ovat kaikki tut-tuja teemoja myös Suomen jugendista.

Muodonannon plastisuus ja rakenteellinen en-nakkoluulottomuus ylsi kuitenkin Barcelonassa jaerityisesti Gaudí:n töissä hämmästyttäviin, lähessurrealistisiin vaikutelmiin.

1Antonio Gaudín Sagrada Familia kirkko vs. Mojo – JeanNouvelin juuri valmistunut Torre Agbar Sagrada Familiantornista nähtynä.

2Gaudí:n suunnittelemaa betonista jalkakäytä-välaatoitusta, joka on edelleen tuotannossa.

3Passei de Gràcia katu – “Modernista”-tyyliävuodelta 1906. Gaudí:n betonilaatoitusta jaPere Falqués:in kadunkalusteita.

Artikkelin valokuvat: Yrjö Rossi

2 3

BET0501 s28-33 Barcelona 11.4.2005, 07:0028

betoni 1 2005 29

4,8Park Diagonal Mar. Miralles:n ja Benedetta Taglibue:nsuunnittelema puisto Barcelonassa valmistui 2001.

5Miralles.n suunnittelema kadunkaluste sekä betonikive-yslaatta Park Diagonal Mar:ssa.

6Miralles:n suunnitteleman kadunkalusteen hienostunuttabetonipintaa.

7Muistumia Gaudí:n arkkitehtuurista Park DiagonalMar:ssa.

4

5

6

7

8

BET0501 s28-33 Barcelona 11.4.2005, 07:0129

betoni 1 200530

Idea suurista kansainvälisistä tapahtumista kau-punkikehityksen moottorina oli jälleen käytössävuoden 1929 maailmannäyttelyssä, jossa Mies vander Rohen Saksan paviljonki toi kansainvälisen mo-dernismin lupauksia paikalliseen tietoisuuteen. Es-panja ajautui kuitenkin sisällissotaan, ja Kataloniaehti vuonna 1936 hetken kokeilla isenäisyyttäkinennen kuin Barcelona viimeisenä tasavaltalaistenkaupunkina joutui kenraali Francon joukkojen hal-tuun vuonna 1939. Franco kuoli vasta 1975 , muttajo vuotta myöhemmin hyväksyttiin kaupungin jäl-leenrakentamiseen ja oman katalonialaisen identi-teetin palauttamiseen tähtäävä yleissuunnitelma:”General metropolitan Plan”.

OLYMPIALAISET 1992Barcelonan varsinainen uusi tuleminen maailmantietoisuuteen kulminoitui vuoden 1992 Olympialai-siin. 1980-luvun puolivälissä käynnistettiin valtavatinfrastruktuuri-investoinnit mm. kehätieverkon jaolympialaisten suorituspaikkojen rakentamiseksi.Kaupunkien julkiset tilat uudistettiin nuorille arki-tehdeille suunnattujen kilpailujen ja toimeksianto-jen tuloksena. Kansainvälisiä arkkitehtikuuluisuuk-sia kutsuttiin keskeisiä julkisia rakennushankkeitatoteuttamaan.

Keskeiset teemat olivat samat kuin 100 vuottasitten ”Modernista”-suuntauksessa: kosmopoliitti-suus, ennakkoluulottomuus sekä samalla paikalli-sen erityislaadun ja paikan hengen korostaminen.Gaudí:n työt ja erityisesti keskeneräinen SagradaFamilian katedraali nostettiin Barcelonalaisuudensynonyymeiksi. Gaudí:lle löytyi tavallaan jopa seu-raaja: Barcelonalainen arkkitehti Enric Miralles(1955-2000) haki omalla muotokielellään uutta tul-kintaa katalonialaisuudesta.

9Enric Miralles:n tunnetuimpia töitä on yhdessä CarmePinos:n kanssa suunniteltu Barcelonan lähistöllä sijaitsevaIgualadan hautausmaa, joka valmistui vuonna 1991.

10, 11Yksityiskohta Igualadan hautausmaan hautapaikoista jahautausmaan portaista.

9

10

11

BET0501 s28-33 Barcelona 11.4.2005, 07:0130

betoni 1 2005 31

12Barcelonan uudet kasvitieteelliset puutarhat valmistuivat2001. Arkkitehdit Carlos Ferrater, Josep Lluís Canosa jaBeth Figueras. Betonibrutalisti Carlos Ferrater on yksikaupungin uusia arkkitehtitähtiä.

13, 14Kasvitieteellisen puutarhan sisäänkäynti. Paikallavaletutkävelyalueet on toteutettu ilman betoniraudoitusta.

12

13

14

BET0501 s28-33 Barcelona 11.4.2005, 07:0131

betoni 1 200532

KOHTI UUTTAOlympialaisten jälkeen seurasi luonnollisesti hen-gähdystauko, mutta viime vuosina tuttu resepti onjälleen otettu käyttöön ja Barcelonan profiilia on te-rävöitetty edelleen pääasiassa kantakaupungin(”Eixample”) laita-alueiden näyttävillä kehityshank-keilla sekä tietysti kansainvälisten tähtiarkkitehtiensuunnittelemilla huomiorakennuksilla. Esimerkiksikaupungin vanha kohokohta: Gaudí:n orgaanisengoottilainen Sagrada Familia on saanut vastaparinJean Nouvelin sunnittelemasta orgaanisen masku-liinisesta Torre Agbar -tornista.

Nähtäväksi jää, tarttuvatko katalonialaiset eri-koislaadun etsinnässään tämänhetkisessä arkkiteh-tuurissa ja viimeisimmässä Venetsian Biennaalissaesillä olleisiin amorfisiin teemoihin, vai vieläköGaudí:lle löytyy seuraaja paikallisesta maaperästä.

15Park dels Colors. Miralles:in ja Benedetta Taglibue:nsuunnittelema vuonna 2001 valmistunut puisto Mollet delVallès:issa

16Cosmo Caixa, Barcelonan uusi tiedemuseo. ArkkitehditEsteve ja Robert Terradas 2004. Piha ja pihaan liittyvätaulatilat on päällystetty kohteeseen erikseen sunnitelluil-la, erehdyttävästi puulaudoitusta imitoivilla betoniele-menteillä.

17Cosmo Caixa, Barcelonan uusi tiedemuseo. Yksityiskohtabetonisesta pihakiveyksestä.

15

16

17

BET0501 s28-33 Barcelona 11.4.2005, 07:0132

betoni 1 2005 33

ENVIRONMENTAL BUILDING IN BARCELONA

Barcelona is a pleasant exception among the metropoli-ses of the world: not many cities with millions of inhabi-tants are marketed by the name of an architect. ”Barcelo-na – the city of Gaudí”. Antonio Gaudí (1852-1926) is anatural choice as the symbol of the capital of the Catalo-nia region, Barcelona.

In 1860 the central government approved the grid planof architect Ildefons Cerdà to be used as the basis of thenew development project, the ”Eixample”, to expand thecity beyond the medieval town walls. The basic unit of theplan: the pentangular ”Cerda” town block later becamethe symbol of urbanism for the entire city of Barcelona.

The next milestone in introducing Barcelona and Cata-lonia onto the map of the world was the World Exhibitionin 1888.

The aesthetic trend of Catalonia started to take shapein these first years of the industrial bourgeoisie. One ofthe leading figures of this trend, ”Modernista”, was Anto-nio Gaudí. Modernista was related to similar styles favou-red in other parts of Europe (Arts and Crafts, Art Nouveau,Jugend), but in Barcelona the propulsive power was theneed to emphasise the special character of the Catalans.The means selected to achieve this included a combinati-on of cultural cosmopolitanism and flourishing local han-dicraft tradition. However, in Barcelona and particularly inGaudí’s works the plasticity of form-giving and the absen-ce of structural prejudice created amazing, almost surrea-listic impressions.

The idea of major international events as the motivebehind urban development was once again utilised in the1929 World Exhibition. After Franco’s death in 1976 a Ge-neral Metropolitan Plan was approved for the rebuildingof the city and the restoration of its own Catalan identity.

The actual reintroduction of Barcelona to the interna-tional awareness was culminated in the Olympic Gamesof 1992. Massive investments in infrastructure, started inmid-1980s, included the construction of a network of ringroads and the venues for the Games. Public buildingswere also renovated.

The central themes were the same as 100 years earlierin the ”Modernista” trend: cosmopolitanism, absence ofprejudice and emphasising the spirit of the area. In a way,a successor of Gaudí was found in the Barcelona architectEnric Miralles (1955-2000).

A breathing break was naturally needed after theOlympic Games. In the recent years the old recipe hasbeen revived and the sharpening of Barcelona’s profile

19Sagrada Familia kirkon betonielementit taipuvat Gaudí:nvuonna 1884 aloittamalla työmaalla.

20Yksityiskohta Sagrada Familian yhdestä sisäänkäynneistä.

21Toyo Iton suunnittelemia puiston istuskelu- ja muuriele-menttejä viimeistellään paikallisella betonista ja corten-teräksestä valmistettuihin kaupunkikalusteisiin erikoistu-neella tehtaalla.

22Gaudívaikutteisen puistonpenkin sensuaalisuutta tavoit-televaa betonipintaa.

continues. The main development projects focus on theoutskirts of the city centre (”Eixample”) and, of course, onattention-seeking buildings designed by international stararchitects. For example, the old highlight building of thecity, the organically Gothic Sagrade Familia by Gaudí nowhas its counterpart in Jean Nouvel’s organically masculi-ne Torre Agbar Tower.

18Betonista valmistettuja istuimia rantaterassilla.

18

19

20

2122

BET0501 s28-33 Barcelona 11.4.2005, 07:0233

betoni 1 200534

B + G = ?

Päivi Jukola, arkkitehti Safa

B + G = 35 insinööriä & muutama arkkitehtikinFrankfurtissa. Tai laskuyhtälöä ja sanaleikkiä voisijatkaa: B + G Ingenieure Bollinger und GrohmannGmbH tuottaa innovatiivisuudellaan lisäarvoa kaik-kein kunnianhimoisimpiinkin kansainvälisiin raken-nushankkeisiin, kuten Euroopan keskuspankin pää-konttori Frankfurtiin ja BMW World Müncheniin,Grazin Kunsthaus, Karlsruhen uusi messualue jaHangar 8 Salzburgissa.

Wienin taideteollisen korkeakoulun professoriKlaus Bollingerin tapa kyseenalaistaa tavanomaisiaratkaisuja havahdutti jo ensitapaamisellamme poh-timaan kaikkein olennaisimpia arkkitehtuurin pe-ruskysymyksiä. Mikä tekee rakennuksesta merkittä-vän? Kuinka kehittää herkästä ideasta elävä, dy-naamisesti ajassa muuttuva, kompleksinen raken-nelma ja rakennus? Vuonna 2004 Armi-päivien täh-tiluento “Suunnittelijoiden yhteistyö” kohdisti huo-mion tilaajan, arkkitehdin ja insinöörin energisenyhteistyön tuomiin mahdollisuuksiin. Insinöörin aja-tuksen kirkkaus ja loogisuus saavat monimutkais-tenkin ideoiden toteuttamisen kuulostamaan vai-vattomalta tekniikan tohtori Bollingerin esitellessäB + G:n uusimpia rakennuskohteita.

… BRAMANTE, BRUNELLESCHI, BOLLINGER… FREI …Kuka suunnitteli Notre Damen? Kuka konstruoi Gol-den Gaten? Kuka suunnitteli Mir - avaruusaseman,kuka Kansainvälisen Avaruusaseman ISS? Arkkiteh-tuurin historian ja insinööritaidon mestariteoksien

suunnittelijat ovat usein anonyymeja, mutta eivätkaikki. Insinööri Burt Rutan on yksi aikamme kuu-mimmista nimistä SpaceShipOne -ihmeen suunnit-telijana ja X Prizen voittajana. Nobelin kemianpal-kinto myönnettiin vuonna 1996 buckminsterfulle-reenien keksijöille, jotka antoivat löytämälleen hii-limolekyylille vuoden 1967 Montrealin maailman-näyttelyn geodeesin suunnittelijan BuckministerFullerin nimen. Buckytubes tai nanoputket, ovat yhäyksi merkittävimmistä tiedemiesten tutkimushank-keista, potentiaalisista tulevaisuuden rakenteistaja materiaaleista, jotka saattavat mullistaa niin len-tokone- kuin rakennusteollisuuden.

Uusi teknologia, materiaalit ja rakenteet eivät ke-hity, ellei joku ole kiinnostunut investoimaan kehi-tystyöhön ja näe uusia tilaisuuksia haasteellisina.Teknologiahankkeiden, älyrakenteiden ja virtuaaliti-lojen projektiyhteisö muodostetaan tiedemiehistä,insinööreistä, arkkitehdeistä ja rahoitusalan eksper-teistä. Insinööritieteiden maailma on niin monimuo-toinen, ettei yksittäisiä suunnittelijoita ole miele-kästä mainita kymmenien, jopa tuhansien osallistu-jien työpanoksen ollessa hankkeelle yhtä korvaa-mattomia. Tyypillistä uraauurtaville tieteen ja tai-teen saavutuksille on tahto luoda uutta ja kokeillarajoja, rohkeus olla edelläkävijä ja tulkita omaa ai-kaa, kyky pystyä näkemään tulevaisuuteen: taitoluoda konkreettinen hahmo vision toteuttamiseksi.

Moni arkkitehti ja insinööri unelmoi ihmeellisistärakennuksista, mutta vain muutama on onnistunutluomaan ajassa kestävää rakennustaidetta. Arkki-tehtuurin historiankirjan sivuilla mainitaan vainmurto-osa ympärillämme olevasta rakennuskan-nasta. Luonnosmaisen ajatuksen visualisoiminen jarakentaminen toimivaksi rakennukseksi vaatii us-kallusta, rautaista ammattitaitoa ja monialaista ko-kemusta niin tilaajilta kuin suunnittelijoilta, jotteirakennuksen käsitteellinen idea häviäisi taloudelli-siin realiteetteihin ja normeihin. Kuinka usein kil-pailupöytäkirjoissa todetaankaan: “..., mutta ...” - jaehdotukselle myönnetään kunniamaininta. Tai voit-tanutta ehdotusta ei päätetä toteuttaa, kun päättä-jätaholla ei ole rohkeutta ja näkemystä tai todennä-köisemmin riittävää informaatiota kustannuksistaja teknisestä toteutuksesta. Moni tämän päivänkiintoisimmista arkkitehtinimistä on ensin vuosi-kausien ajan herättänyt kansainvälistä huomiotakilpailuehdotustensa omintakeisella muotokielelläja ennennäkemättömillä ratkaisuilla. Parhaimmil-

1, 2UFA elokuvateatteri sijaitsee Dresdenissä. ArkkitehtiCoop Himmel(b)lau. 1998.

3, 4Hangar 8, Salzburg.

2

3

4

1

BET0501 s34-39UUSI B G 11.4.2005, 07:0534

betoni 1 2005 35

laan arkkitehti ja insinööri voivat inspiroida toisiaanhuikeisiin innovaatioihin.

Arkkitehti Coop Himmelb(l)au herätti 1980-luvunalussa kansainvälistä kiinnostusta ensin happenin-geillään, piirustuksillaan ja pienimuotoisilla projek-teillaan, kunnes rakennushankkeita vihdoin uskal-tauduttiin toteuttamaan. Hyvä esimerkki on UFAelokuvateatteri Dresdenissä (1998), joka oli CoopHimmelb(l)aun ensimmäisiä merkittäviä toteutuk-sia, juuri yhteistyössä B + G:n kanssa. Rakennuksel-le myönnettiin vuonna 1999 betonipalkinto (Archi-tekturpreis Beton) sekä teräsrakennepalkinto vuon-na 2001 (European Steel Construction Award). UFAelokuvateatteri on saanut myös lempinimen “Crys-tal Palace”, kun se kristallinomaisesti välkehtiiomaa elämäänsä päiväsaikana ja valaisee ympäris-tönsä yön tunteina.

Coop Himmelb(l)aun ja B + G:n viime aikaisia yh-teistyöprojekteja ovat JVC Entertainment CenterGuadalajaraan Mexicoon, Musée des ConfluencesRanskan Lyoniin, Akronin taidemuseo OhioonUSA:ssa ja Aalborgin Musiikkitalo Tanskassa.

TILAAJA - ARKKITEHTI - INSINÖÖRI- KÄYTTÄJÄInsinööri vai arkkitehti? Paxtonin KristallipalatsiLontoossa (1851) ja Eiffelin torni Pariisissa (1887-1889) ovat aikansa ikoneja, suunnittelijan nimi osarakennuksen identiteettiä yhä tänä päivänä. Arkki-tehdin ja insinöörin osuutta kaikkein kunnianhimoi-simmissa rakennushankkeissa on joskus vaikeaaerottaa. Kumpikin suunnitteluosapuoli tulisi yhden-veroisina mainita, kuten Münchenin Olympialais-rakennelmien suunnittelijat Behnisch ja Frei (1969),mutta maine ja kunnia ei aina kohtaa tekijäänsä.

Over Arupin nimi kohosi Sydneyn Oopperatalon(1966) myötä maailmanmaineeseen, kun taas JørnUtzonin nimi katosi vuosiksi Mallorcalle. KutenRichard Weston Utzon monografiassaan tuo esiin,Utzon olisi nimennyt hankkeelle tanskalaisen ra-kennesuunnittelijan, jolloin ehkä Oopperatalon his-toriikki oltaisiin kirjoitettu toisin. Nuori Utzon keksiitse, kuinka rakennuksen kuorirakenteet konstruoi-daan, eikä jo pitkän insinööriuran tehnyt Arup.

Suunnitteluyhteistyön voiman osoittavat myösFrankfurtissa sekä Wienissä toimiva insinööritoimis-to B + G yhteistyössä Coop Himmelb(l)aun kanssa.

Insinööri, joka herkästi kuuntelee asiakastaansekä toimii yhtälailla arkkitehdin ja tilaajan edusta-

5, 6Braun GmbH hallintorakennus, Frankfurt. 1999.Arkkitehdit Schneider + Schumacher.

7 Pohjapiirros, Braun GmbH hallintorakennus.

5

6

7

BET0501 s34-39UUSI B G 11.4.2005, 07:0535

betoni 1 200536

jana, arkkitehti joka suunnittelee yhdessä insinöö-rin ja tilaajan kanssa sekä tilaaja, joka ymmärtääsuunnitteluprosessin dynamiikkaa. Näin kuvaileePeter Cook:n ja Peter Cahola Schmal:n toimittamakirja: “workflow: architecture - engineering, KlausBollinger + Manfred Grohmann ’’ (Birkhäuser 2004)B + G:n suunnittelustrategioita. B + G pyrkii aloitta-maan projektien kehittämisen arkkitehdin ja insi-nöörin yhteisellä työpöydällä. Jokaiseen hankkee-seen etsitään uusia näkökulmia ja arkkitehdin per-soonallista ilmaisua vahvistetaan. B + G pitää kil-pailutoimintaa hyvin merkittävänä toimiston työ-kentässä, vaikkakin ongelmallista voi olla jatko-suunnittelun kilpailuttaminen uudelleen kilpailuvai-heen jälkeen, tai paikalliset normit, jolloin päävas-tuu siirtyy kansainvälisessä hankkeessa rakennus-vaiheessa paikalliselle insinööritoimistolle.

Frankfurtin toimisto työskentelee yhtälailla vastauransa alussa olevien nuorempien partnereiden pil-venpiirtäjien, teknologiakeskusten ja pientalojenparissa, kuten Schneider + Schumacherin suunnit-telema Braun GmbH hallintorakennus (1999). Tai jouransa huipulla olevan arkkitehti Frank Gehrynkanssa.

Gehryn suunnitteleman Herfordin MARTa Designja Taidemuseon (2004) kantavat betonirakenteetmuodostavat Bilbaon taidemuseosta tutun vapaa-muotoisen pinnan ja jatkavat metallinhohtoistamuotokieltä.

Arkkitehti Kazuyo Sejiman Zollverein School ofManagement and Design -koulu Esseniin on mie-lenkiintoinen projekti valkoisesta betonikuutiosta,johon arkkitehti kilpailuvaiheessa ehdotti 3500pientä ikkuna-aukkoa, mutta joista jatkosuunnitelu-vaiheessa on jäljellä enää 150 ikkunaa, neljässä erikokoluokassa (2006).

8

9

10

11

12

8, 9Herfordin MARTa Design ja Taidemuseon (2004) kantavatbetonirakenteet. Arkkitehti Frank Gehry.

10Herfordin MARTa Design ja Taidemuseon renderoitu kuva.

11, 12Herfordin MARTa Design ja Taidemuseon betonimuottira-kenteita.

BET0501 s34-39UUSI B G 11.4.2005, 07:0636

betoni 1 2005 37

KOLLEGA & OPETTAJA, OPPILAS JATYÖTOVERIOpiskelutoverit Klaus Bollinger ja Manfred Groh-mann tutustuivat Darmstadtin TU-yliopistossa. Kak-sikko perusti toimiston vuonna 1983 ja teki oman lä-pimurtonsa vuonna 1984 “detail” lehden julkaistes-sa yhdessä arkkitehtien Frank Mertinsin ja FrankFeislachenin kanssa suunnitellun puurakennuksen.

Bollinger väitteli tekniikan tohtoriksi Dortmundinyliopistossa vuonna 1985 prof.tri Stefan Polónyinjohdolla, jonka luova asenne ja kiinnostus arkkiteh-tuurin tekemistä kohtaan on siirtynyt seuraavalleinsinöörisukupolvelle.

Myös professori Bollingerin aidosti avoin, nuoriaaloittelevia arkkitehteja ja insinöörejä tukeva asen-ne on yhä havaittavissa. Mikään ei ole mahdotonta-asenne kannustaa kokeilemaan rajoja ja kehittä-mään uusia rakennusmateriaaleja ja rakenteita.

Lentomatka Frankfurtista Wieniin vie tovin, mut-ta rakennesuunnittelun professori on vuodesta1994 lähtien tunnollisesti vastannut arkkitehtiopis-kelijoiden ohjauksesta ja vuosina 1999-2003 myösarkkitehtiosaston johtajan tehtävistä.

Opiskelijat harjaantuvat ykköskurssilta lähtienratkaisemaan professoreille Hans Hollein, WolfD.Prix, Zaha Hadid ja Greg Lynn ominaisia tehtäviä,eikä vain soveltamaan yleisesti käytössä olevia hy-viksi koettuja suunnittelumalleja. Eri vuosikurssienmeisterklasse-opiskelijat opiskelevat yhdessä vii-den intensiivisen opiskeluvuoden ajan ja saavat lä-hes päivittäin tilaisuuden kehittää Rhino 3D piirus-tuksiaan ja mallejaan.

Rehtori Gerald Bastin luotsaama ’Angewandte’on ollut pitkään Wienin kiinnostavin taidekoulu.

13

14

15

16

1718

13, 14Zollverein School of Management and Design -koulu Es-seniin on mielenkiintoinen projekti valkoisesta betonikuu-tiosta, johon tulee 150 ikkunaa, neljässä eri kokoluokassa.

15Julkisivun momentit.

16, 17Kupumuotti.

18Manfred Grohman ja Klaus Bollinger.

BET0501 s34-39UUSI B G 11.4.2005, 07:0637

betoni 1 200538

Myös muotigurut Karl Lagerfeld, Castelbajac ja RafSimons ovat vuosien varrella tuoneet kouluun jakaupunkikuvaan suuren maailman glamouria.

Itävaltalainen arkkitehtuuri on viime vuosina he-rättänyt kansainvälistä huomiota innovatiivisillaprojekteilla. Arkkitehtuuria voisi opiskella myös Tai-deakatemiassa Schillerplatzilla sekä WieninTU:ssa, teknillisessä korkeakoulussa, tai Grazissaja Innsbruckissa, joilla jokaisella on oman koulukun-nan maineensa. On liian aikaista arvioida, minkälai-sia arkkitehtilupauksia Bollingerin kannustavat pe-dagogiset taidot ovat tuottaneet. Kun seuraa arkki-tehtiopiskelijoiden kritiikkitilaisuuksia, on helppoaymmärtää, miksi entiset opiskelijat ja nykyiset työ-toverit Wienin Angewandtesta, Frankfurtin Stä-delschulesta, jossa kaksikko toimii vierailevina pro-fessoreina ja Kasselin TU-yliopistosta, jossa pro-fessori Grohmann toimii opetustehtävissä, mielel-lään B + G:n kanssa työskentelevät.

Yliopistomaailmakontaktit ovat tuottaneet aina-kin yhden aikamme ihmeellisimmistä rakennuksis-ta. Arkkitehti Peter Cook ja Klaus Bollinger tapasi-vat opetustehtävissä jo 1980-luvulla FrankfurtinStädelschulessa, mutta vasta vuonna 2004 yhteis-työ tuotti nimensä mukaisesti oudosti kiehtovan si-nisen kuplan, “The Friendly Alien” taidemuseonGraziin. Haasteellista toteutusprosessia vartensuunnittelijat muodostivat yhteisen Arge Kunstha-us -yrityksen, joka jakoi suunnittelu- ja taloudelli-sen vastuun sekä hankkeen riskit.

Aika näyttää antaako Grazin Kunsthaus kaupun-gille samanlaisen identiteetin kuin Sydneyn Ooppe-ratalo Australialle, tai Bilbaon taidemuseo Bilbaonkaupungille. Mikä tekee rakennuksesta merkittä-vän? Tyytyväinen käyttäjä? Kiintoisa hinta-laatu-suhde? Modifoitavuus ja pitkä elinkaari? Uudet ma-teriaalit ja rakenteellinen innovaatio? Arkkitehti-kunnan hyväksyntä? Ei edes tähti-insinööri voi luo-da merkittävää rakennuskulttuuria, jos käyttäjäntoiveet, hankesuunnitelma ja arkkitehtoniset aja-tukset eivät kohtaa toisiaan. Tilaisuus huikeisiin in-novaatioihin kuitenkin on olemassa, kiitos lahjak-kaiden insinöörien, kuten B + G:n.

19

20

21

19 - 23Grazin taidemuseo “Friendly Alien”. Arkkitehti PeterCook. 2004.21Grazin taidemuseon julkisivurakenteen leikkaus.

Paul

Ott

BET0501 s34-39UUSI B G 11.4.2005, 07:0638

betoni 1 2005 39

BOLLINGER + GROHMAN

Gustave Eiffel and Paris Eiffel Tower, Ove Arup and Syd-ney Opera House, Klaus Bollinger - Manfred Grohmannand Graz Kunsthalle...engineers and fascinating buil-dings. A.G.Eiffel specialised in iron bridges and construc-tions, “B + G Ingenieure Bollinger und Grohmann GmbH”specialises in the most challenging and ambitious pro-jects - such as Graz’s “The Friendly Alien” and BMW’s“Bubble”. “Designers’ cooperation”, was the theme ofprofessor Klaus Bollinger’s keynote speech at the 2004ARMI-days.

WORKFLOW: ARCHITECTURE - ENGINEERINGThe brilliance and logic of an engineer’s mind made themost complicated projects sound so uncomplicated intheir implementation, as Dr. Klaus Bollinger guided theaudience in an extremely focused and case-by-case man-ner through their latest projects: Graz Kunsthalle (PeterCook - Colin Fournier, 2004) – Herford MARTa Museum(Frank Gehry 2004) – UfA Theater in Dresden – LyonMusée des Confluences – Aalborg Music Building, ECBFrankfurt (Coop Himmelb(l)au). The Frankfurt Main Officeemploys 35 engineers and some architects and works inprojects of, for example, Bernhard Franken, Schneider +Schumacher, Katzuyo Sejima - SANAA, and Albert Speer& Partner, ranging from skyscrapers and technology cent-res to day-care facilities.

A number of hottest names, or brands, in architecturetoday, who have been the first to attract international in-terest with their unique and unforeseen projects. It is notuncommon for the jury to state: “..., however; none theless...” – and the proposal is awarded an honorary menti-on or the winning proposal is never realised, as the clientcannot be assured of the project’s feasibility in terms ofconstruction or finances. In the best case the architectand the engineer inspire and support each other in crea-ting and innovating something extraordinary. UfA Theaterin Dresden (1998), realised together with B + G, was oneof the first significant accomplishments of CoopHimmelb(l)au, and Graz K was a similar first for PeterCook.

’’workflow: architecture - engineering, Klaus Bollinger+ Manfred Grohmann ’’ (Birkhäuser 2004), edited by PeterCahola Schmalin, spoils the reader with magnificent pic-tures and Peter Cook’s sharp comments. B + G’s relation-ship with each new architect partner is built up with care.The architects and the engineers always sit down toget-her to develop every new project from the very start. Ofthe two acknowledged engineering companies, Arup LTDand B + G, the latter offers a more personal approach toproject management, while the relationship remains moreanonymous in the side offices of Arup.

DIE JUNGEN WILDENIt is no surprise that so many several former students andcolleagues of Professors B and G from the Wien Ange-wandte and the Frankfurt Städelschule enjoy collaborati-on with these gentlemen – one only needs to see Profes-sor B with the young architecture students at the critiquesessions at Vienna AK. The “It may be possible” attitudeof the Professor in Structural Engineering encourages stu-dents to conquer new worlds, and to experiment with R &D on new methods, materials and structures. The stu-dents of Wolf Prix, Hans Hollein, Gregg Lynn and ZahaHadid learn from their first year how to solve typical de-sign problems‘– they do not have to wait till their last as-signments to feel confident enough to try something morespecial. The flight to Vienna does not take long and Pro-fessor Bollinger always keeps his appointments punctual-ly with his students.

IDEA - SKETCH - REALISATIONIn order to visualize a fragile idea and to build it into aphysical structure and a building, a sensitive eye and asensitive ear, iron-hard professionalism and experience isrequired both from the contractor-investor team, and fromthe design team, so as not to loose the idea and the mea-ning of the building in the economic realities and DINNorms. It would be interesting to learn about the casestudies, such as Graz Kunsthalle – to hear the insideviews of both the architect and the engineer, Peter Cookand Klaus Bollinger. Plenty of ideas never see thedaylight, but every once in a while right timing and perso-nal interests make the wheels roll.

22

23

Paul

Ott

Paul

Ott

BET0501 s34-39UUSI B G 11.4.2005, 07:0639

betoni 1 200540

PAIKALLAVALETTU MOSAIIKKIBETONILATTIAKESTÄÄ KATSETTA JA KULUTUSTA

Toim. Sirkka Saarinen

Erimuotoisten ja eriväristen kivien muodostamamosaiikkibetoni on arkkitehtonisesti ja teknisestivaativien kohteiden lattiapäällyste. Hienoisen hii-pumisen jälkeen käsityönä tehtävän mosaiikkibe-tonilattian suosio näyttää taas lisääntyneen myösuudisrakentamisessa, esimerkiksi kouluissa ja ylei-sötiloissa, liike- ja toimistorakennuksissa. Yksi uu-sista kohteista on vastikään Nurmijärven Klaukka-laan valmistunut kirkko. Se sai kirkko- ja seurakun-tasaliin sekä aulatiloihin yhteensä 1100 neliömetriäkauniin vaaleaa paikallavalettua mosaiikkibe-tonilattiaa.

”Paikallavalettuja mosaiikkibetonilattioita on teh-ty iät ajat, Suomessa yli sata vuotta”, toteaa työ-maapäällikkö Timo Tamminen Lemminkäiseltä.Itse hän on ollut Lemminkäisellä mosaiikkilattioitaurakoimassa sekä uudis- että korjauskohteissa jo16 vuotta.

Lemminkäinen tekee mosaiikkibetonilattioitasekä paikallavaluna että elementtilaattoina. ”Neeivät oikeastaan kilpaile keskenään, paikallavalettumosaiikkibetoni on pikemminkin samalla viivallaluonnonkivilattian kanssa”, Tamminen selvittääkäyttökohteita.

VÄREJÄ JA KUVIOITAPaikallavaletun mosaiikkibetonilattian valtteja ovatTammisen mukaan yhtälailla sen ulkonäkö kuin kes-tävyys ja saumattomuuden ansiosta helppohoitoi-suus. Mosaiikkibetonia käytetäänkin erityisesti pai-koissa, joissa lattia joutuu kovaan kulutukseen: au-loissa ja vastaanottotiloissa, porrashuoneissa,yleensä kulkuväylillä.

Paikallavalu antaa suunnittelijalle periaatteessarajattomat mahdollisuudet suunnitella lattia, jossaon yksilölliset värit ja kuviot. Naapurimaa Ruotsissaon hyvinkin hersyviä esimerkkejä värillisistä kuvi-oista mosaiikkibetonilattiassa. Suomalaissuunnit-telijoiden lattiat ovat niihin verrattuna huomatta-vasti hillitympiä. Raikasta värinkäyttöä on esimer-kiksi Arkkitehtitoimisto Aarne von Boehm Oy:nsuunnitteleman Kallahden nuorisotalon keltaisessamosaiikkibetonilattiassa: siellä sisäänkäynnin ulko-laatoitukseen muotoillun punaisen auringon säteetjatkuvat sisälle lattian kuvioina.

Nykysuunnittelijoiden hienoisen arastelun pai-kallavaletun mosaiikkibetonilattian käytössä Tam-minen arvelee johtuvan ennakkoasenteista käsityö-

1Invalidiliiton Synapsia-kuntoutuskeskuksen mosaiikkibe-tonilattia on kovassa kulutuksessa muun muassa pyörä-tuolien takia.

2Mosaiikkibetonilattioita tehdään paljon myös korjauskoh-teisiin. Kuvassa Mehiläisen odotustila.

1

2

Sirkka Saarinen

Sirkka Saarinen

BET0501 s40-43 Mosaiikki 9.4.2005, 13:4640

betoni 1 2005 41

3 - 5Klaukkalan uudessa kirkossa vaalea mosaiikkibetonilattiakorostaa kirkkosalin valoisuutta ja avaruutta. Mosaiikki-betonilattian alle voi asentaa myös lattialämmityksen ku-ten Klaukkalan kohteessa.

Työmaapäällikkö Timo Tamminen korostaa, että mosaiik-kibetonilattian tekeminen on tarkkaa työtä: ”Valikoidustakivirouheesta, sementistä, väripigmentistä ja vedestätehtävä massa sekoitetaan työmaalla. Reseptin ainesosatpunnitaan huolellisesti, jotta lattiasta saadaan tasalaa-tuinen.” Klaukkalan kirkon lattia sai pari päivää ennen vii-meistä vahausta Tammiselta kiitettävän arvion.

3

4 5

Mik

ael L

inde

n

Mar

itta

Koiv

isto

Ma r

itta

Koiv

isto

BET0501 s40-43 Mosaiikki 9.4.2005, 13:4741

betoni 1 200542

valtaista tekotapaa kohtaan. Hän kertoo, että hyvätkokemukset antavat potkua: kerran mosaiikkibe-tonilattian kohteeseensa valinnut arkkitehti valitseesen näet usein myös seuraavaankin kohteeseensa.

AMMATTILAISET TEKEMÄSSÄTamminen korostaa, että mosaiikkilattian tekemi-nen on ammattilaisten työtä: ”Meilläkin tekijät kou-luttautuvat siihen työn kautta. Lattiavalua voi mini-missään tehdä kaksikin miestä, tavallisesti meilläon isoissa kohteissa kuuden henkilön työryhmä.Yksi mies tekee uudiskohteessa mosaiikkibetonilat-tiaa noin 0,5 - 0,7 neliön tuntivauhdilla.”

Myös laitteiden, esimerkiksi hiontakoneiden ke-hittyminen on helpottanut mosaiikkilattian tekemis-tä. Lisäksi on kehitetty aineita, joilla mahdollisethalkeamat voidaan korjata.

Juuri halkeiluriski tuo mosaiikkibetonilattiaanvaativuutta: ”Betonin kutistumisesta johtuvan hal-keilun estämiseksi lattiapinta jaetaan jakolistoillaosiin. Niiden avulla muodostetaan myös lattiaan ha-lutut kuviot. Lattian alustan liikkeet ja niiden huomi-oon ottaminen suunnittelussa ovat ratkaisevia. Pa-ras alusta tekijän kannalta on paikallavalettu laatta.Mosaiikkibetonia voidaan kuitenkin tehdä menes-tyksellisesti myös ontelolaattojen päälle. Silloin ontärkeää varmistua oikeasta mitoituksesta. Myöskerralla valettavan alueen koko ja muoto vaikuttavatlopputuloksen laatuun”, Tamminen huomauttaa.

Mosaiikkibetonilattian teossa on monta vaihet-ta: ensin pohjavalu, jonka päälle asennetaan jako-listat. Seuraavana päivänä valetaan työmaalla se-koitettava mosaiikkibetonimassa. Valun annetaankuivua vähintään kolme vuorokautta, sen jälkeentehdään karkeahionta ja sementointi. Hienohiontatehdään viikon - kahden kuluttua. Vahaus tehdäänseuraavana päivänä hionnan jälkeen. Valujen väliinasennetaan lista, joka on tavallisesti messinkiä tairuostumatonta terästä, joissakin kohteissa muovia.Aikaisemmin käytettiin myös sinkkilistoja.

Käytössä lattia on helppohoitoinen. Nomaalipuh-distuksen lisäksi lattia vahataan 1 - 4 kertaa vuo-dessa kulutuksesta riippuen.

KORJAUSYSTÄVÄLLINEN LATTIAPÄÄLLYSTETammisen työmaista liki puolet on saneerauskoh-teita, monet vanhojen kerrostalojen porrashuonei-den lattioita ja portaita. ”Neliömäärissä ne tosinovat huomattavasti uudisrakentamista pienempiä.Korjauskohteissa tulee esiin mosaiikkibetonin pit-käikäisyys: hiomalla lattia tai porrasaskelmat niistäsaadaan taas uudenveroisia.

Vaurioitunutta mosaiikkibetonia pystytään myöskorjaamaan. Esimerkiksi Kansallisteatterin perus-korjauksessa jouduttiin vanhaa mosaiikkibetonilat-tiaa rikkomaan paalutuksen ja putkivetojen takana.Uudelleen valetut vauriokohdat eivät lopullisessalattiassa erotu muusta lattiasta.

6Kompassi-kuvio Helsingin metroaseman alatasanteellaon toteutettu mosaiikkibetonilla.

7Vanhoissa kerrostaloissa on runsaasti mosaiikkibetonisialattioita ja portaikkoja. Helsingin Jääkärinkatu 9:n kun-nostettu rappukäytävän lattia ja portaat on hiottu uuden-veroisiksi, seinät odottavat vielä kunnostusta.

8

7

Sirk

ka S

aarin

en

Sirkka Saarinen

BET0501 s40-43 Mosaiikki 9.4.2005, 13:4742

betoni 1 2005 43

CAST-IN-SITU TERRAZZO CONCRETE FLOOR LOOKSGOOD AND WEARS WELL

Terrazzo concrete, based on the use of stones of differentshapes and colours, is an ideal flooring in architecturallyand technically demanding applications. After a slightrecline, the popularity of terrazzo concrete flooring thathas to be laid manually seems to be on the increase againin new buildings, such as schools and public buildings,commercial and office facilities. One of the recent pro-jects is the new church in the Klaukkala area of Nurmijär-vi, where a total of 1100 square-meters of attractive,light-coloured cast-in-situ terrazzo concrete flooring isfound in the church itself and in the congregation hall.

In Finland, cast-in-situ terrazzo concrete floors havebeen used for more than a hundred years. LemminkäinenPlc builds terrazzo concrete floors both as cast-in-situfloors and as prefabricated slabs.

The popularity of cast-in-situ terrazzo concrete floors isbased equally on attractive appearance and on durability.As there are no joints, the floor is also easy to care for.Terrazzo concrete is particularly suited to applicationswhere extra strength is required of the floor: entrance lob-bies and reception areas, staircases and access routes ingeneral. As the floor is cast on the site, the designer haspractically complete freedom to design the floor with uni-que colours and shapes.

The building of terrazzo floors requires expertise: thefloor layers usually acquire their skills in the work. Advan-ced equipment, e.g. grinding machines, also facilitatesthe building of terrazzo floors, as does the development ofsubstances that can be used to repair cracks.

Cracks pose a risk that makes terrazzo concrete floo-ring so demanding. In order to eliminate cracking causedby the shrinkage of concrete, the floor space is dividedinto sections using dividing strips. The strips are alsoused to create the desired patterns on the floor. It is es-sential that the movements of the floor base are takeninto consideration in the design of the floor. For the terraz-zo floor layer, the best floor base is a cast-in-situ slab.However, a terrazzo floor can also be built on hollow-coreslabs, provided correct dimensioning is ensured. The sizeand the shape of the sections to be cast in go will also in-fluence the quality of the end-result.

The process of building a terrazzo concrete floor invol-ves several different stages: the base plate is cast firstand the dividing strips are mounted on the base plate. Theterrazzo concrete, which is mixed on the site, is cast onthe following day. It is allowed to cure for at least threedays, and is then trowelled and ground. The final grindingis carried out a week – two weeks later, and the day afterthe grinding the floor is waxed. The casting sections areseparated by strips, which are usually made of brass orstainless steel. In some applications plastic strips areused.

The floor requires very little care. In addition to normalcleaning, it is waxed 1-4 times a year, as required. Reno-vation projects testify for the long service life of terrazzoconcrete floors; regrinding will make floors and stairs asgood as new. Damaged terrazzo concrete can also be re-paired. Once re-cast, the repaired areas will not stand outfrom the rest of the floor.

8 - 9Betonikeskuksen Unioninkadun lattiassa käytettiin mus-talla pigmentillä värjättyä polymeerisementtibetonia. Pin-ta hiottiin ja vahattiin.

8 Jouni Kaipia

Joun

i Kai

pia

9

BET0501 s40-43 Mosaiikki 9.4.2005, 13:4743

betoni 1 200544

Sääksmäen silta sijaitsee vanhalla valtatie 3:llakohdassa, jossa tie ylittää Uittamon salmen. Siltaon 1960-luvun alussa rakennettu riippuköysisilta.Sillan keskijänne on 155 metriä ja reunajänteet 25metriä.

Sääksmäen silta korjattiin kesän 2004 aikana.Korjaustyön yhteydessä sillan staattista toimintaamuutettiin siten, että kansilaatta liitettiin monoliit-tisesti jäykistyspalkkien yläpaarteisiin ns. liittora-kenteeksi.

ITSETIIVISTYVÄ BETONIA KORJAUKSESSASillan korjauksessa käytettiin itsetiivistyvää beto-nia ITB. Tieto itsetiivistyvän betonin käytöstä tuliTieliikelaitoksen projektiryhmälle huhtikuun alku-puolella ja ensimmäiset tehdaskokeet tehtiin jo16.4.2004. Koemassoja tehtiin viidessä eri jaksossaja kahden viimeisen jakson aikana muutettiin mak-simi raekoko 12 mm:stä 16 mm:iin. Raekokoa muu-tettiin, koska raudoitus mahdollisti myös 16 mm:nmaksimi raekoon käytön.

Tehdastesteinä käytettiin ilmamäärää, leviämääsekä t50 aikaa, joiden tuloksia verrattiin ennakko-kokeiden tuloksiin. Työmaalla seurattiin ilmamää-rää sekä leviämää. Betonointiluvan antoi työmaallabetonin‘valmistajan edustaja. Itsetiivistyvän beto-nin toimitti Lohja Rudus Oy:n Valkeakosken betoni-asema.

Sillan reunapalkit betonoitiin yhtäjaksoisestirännivaluna. Betonointi tehtiin hiljaisen liikenteenaikana; valu aloitettiin illalla kello 21.00 ja saatiinvalmiiksi yöllä kello 02.00.

Sillalla oli kesä-heinäkuun vaihteessa viikon pi-tuinen painorajoitus, joka antoi betonille rauhalli-sen ja tärinättömän kovettumisajan kunnes betoninpuristuslujuus ylitti 30 Mpa. Painorajoituksen takiabetonointi tehtiin yhdellä betoniautolla kerrallaan.

Käytetyn raudoituksen määrä oli 395 kg/m3 eli 82kg/reunapalkin metri.

Valut onnistuivat hyvin. 220 metriä pitkissä reu-napalkeissa havaittiin syksyyn mennessä vain muu-tama halkeama, joka oli vähemmän kuin projekti-ryhmä oli odottanut.

SÄÄKSMÄEN SILLAN KORJAUKSESSA KÄYTETTIINITSETIIVISTYVÄÄ BETONIA

Karri Knaapinen, rak.ins.TieliikelaitosValtakunnallinen erikoisrakentaminenInsinöörirakentamisen palveluyksikkö

SÄÄKSMÄEN SILLAN KORJAUS:

Tilaaja Tiehallinto Hämeen-tiepiiriUrakoitsija Tieliikelaitos

Hämeen palveluyksikköSuunnittelijat Insinööritoimisto Pontek Oy/

DI Juhani Hyvönen(teräsrakenteet, reunapalkki)Insinööritoimisto Jorma Huura Oy/RI Jorma Lampinen(kannen pintarakenteet,muut betonirakenteet)

Urakka-aika 1/2004 – 9/2005Urakan arvo 1,9 milj. euroaToteutuksen projektivastaava

Ville LehtonenItsetiivistyvän betonin käyttö

Karri Knaapinen

1Sääksmäen silta korjattiin kesän 2004 aikana. Korjaus-työn yhteydessä sillan staattista toimintaa muutettiin si-ten, että kansilaatta liitettiin monoliittisesti jäykistys-palkkien yläpaarteisiin ns. liittorakenteeksi.

1Artikkelin valokuvat: Karri Knaapinen

BET0501 s44-45 Saaksmaen 9.4.2005, 13:5644

betoni 1 2005 45

TIETOA KÄYTETYSTÄ BETONISTA:

Betoni ITB K35, P50 16 mmKuljetusmatka noin 15 kmKokonaismäärä 45 m3

Leviämä 640 mm – 740 mm yleisin,noin 670 mm keskiarvona

Ilmamäärä keskiarvo noin 6 %t50 aika keskiarvo noin 6 sekuntiaSR sementti 396 kg/m3

Silikaa 3,6 %

Betonista tehtiin seurantapuristuksia7 ja 28 vrk:n ikäisinä:– 28 vrk puristukset 44 Mpa– 7 vrk puristukset 38 Mpa

SELF-COMPACTING CONCRETE USED IN THE RE-PAIR OF SÄÄKSMÄKI BRIDGE

Sääksmäki bridge on old highway no. 3 crosses the Uitta-mo sound. The cable bridge, built in the mid-1960s, has amain span of 155 m and side spans of 25 m.

Sääksmäki bridge was repaired in the summer of 2004.In that connection the static functioning of the bridge waschanged by joining the deck slab monolithically with theupper chords of the stiffening beams, into a so-calledcomposite structure.

The bridge repairs were carried out using self-compac-ting concrete K35. Test batches were mixed in five sec-tions, with the maximum grain size changed for the lasttwo sections from 12 mm to 16 mm, as the reinforcementallowed the use of a maximum grain size of 16 mm.

Factory tests included air content, flow table and T50tests, and the results were compared with the results ofthe preliminary tests. On the site, both air content andslump flow were monitored. The concreting permission on

the site was granted by the representative of the concretemanufacturer. The self-sealing concrete was deliveredfrom the Valkeakoski mixing plant of Lohja Rudus Oy.

The stringers were concreted as a continuous pipe cas-ting operation during the late evening hours when traffichad slowed down.

For a week in June-July, a weight limit was imposed onthe bridge to allow the concrete a quiet and vibration-freecuring period until its compression strength exceeded 30MPa. Because of the weight limit concreting had to becarried out using one mixer truck at a time.

The amount of reinforcement was 395 kg/m3 or 82 kg/1m of stringer.

Concreting succeeded well. Only a few cracks weredetected in the 220-metre long stringers by autumn,which was less than the project team had expected.

2Sillan reunapalkin poikkileikkaus.

3Raudoitusta 395 kg/m3 eli 82 kg/reunapalkin metri.

4, 5Betonointi suoritettiin “rännivaluna”.

2

BET0501 s44-45 Saaksmaen 9.4.2005, 13:5745

betoni 1 200546

TYÖMAAN JA BETONINVALMISTAJANYHTEISTYÖ TÄRKEÄTÄ– ITSETIIVISTYVÄ BETONI OIVALLINEN

HANKALISSA PAIKALLAVALU-RAKENTEISSA

Itsetiivistyvän betonin hyvät leviämis- ja täyttöomi-naisuudet – se ei tarvitse lainkaan tiivistämistä –merkitsevät paikallavalutyömaalla melkoista mul-listusta. Jo nyt toteutetuissa kohteissa itsetiivisty-vä betoni on osoittautunut oivalliseksi materiaaliksierityisesti hankalissa paikoissa, joita ei normaali-betoneilla ehkä pystyttäisi valamaan lainkaan. Työnhelpottumisen ohella paikallavaletun betonin pinta-laatu pystytään itsetiivistyvän betonin avulla nosta-maan uudelle tasolle.

Projekti-insinööri Mirva Vuori Lohja Rudus Oy:stäkorostaa, ettei itsetiivistyvä betoni ole paikallava-lussa taikamateriaali, joka sinällään ”muuttaa kai-ken”. – Se on erikoisbetoni, joka oikein käytettynälunastaa hienosti siihen ladatut suuret odotukset.Se on kuitenkin herkkä materiaali, joka työmaaolo-suhteissa vaatii hyvän laadunvalvonnan ja valuunperehtyneet tekijät, hän huomauttaa.

Helposti valettavissa, yksinkertaisissa raken-teissa ei Vuoren mukaan ole syytä, eikä taloudelli-sesti järkevääkään käyttää itsetiivistyvää betonia.– Sen kalliimmat valmistuskustannukset ja suu-rempi laadunvalvontatarve näkyvät myös korkeam-pana hintana.

Erikoiskohteissa ITB:n käyttö on kuitenkin myöstaloudellista: hyvän lopputuloksen ohella se sääs-tää selkeästi myös työvoimakustannuksia.

Lohja Rudus on ollut mukana jo useissa toteute-tuissa ITB-betonikohteissa. Julkista tunnustusta ontullut muun muassa Karhulan moottoritien tukimuu-rien korjaukselle, joka sai kunniamaininnan Vuoden2003 Betonirakenne -kilpailussa. Erityisesti kiitel-tiin valupintojen hyvää pintalaatua. Myös Vuoden2004 Betonirakenteen, Helsingin Oikeustalon va-luissa on käytetty itsetiivistyvää betonia.

SOPII HYVIN MYÖS KORJAUS-RAKENTAMISEENPaikallavalussa itsetiivistyvän betonin palkitsevim-pia kohteita ovat rakenteet, joita ei kerta kaikkiaanpääse tiivistämään kunnolla. Malliesimerkkejä ovatVuoren mukaan korjauskohteet, joissa vaikeimmil-laan voi olla tiheästi raudoitettuja, korkeita raken-teita paikoissa, joihin vibramiehen on ”mahdoton”

Itsetiivistyvä betoni eli ITB ei ole uusi keksintö, silläsen kehitystyö käynnistyi Japanissa jo 1980-luvulla.Itsetiivistyvän betonin valmistus perustuu uuden-tyyppisten ns. kolmannen sukupolven tehonotkistimi-en käyttöön sekä betonin side- ja kiviaineiden hieno-pään entistä huomattavasti tarkempaan hallintaan.Itsetiivistyvä- eli ITB-betoni tiivistyy omalla painovoi-mallaan ja leviää samalla omasta painostaan.

Suomessa tämä betoni-innovaatio otettiin käyt-töön ehkä hieman jälkijunassa. Nyt etumatkaa onkurottu kuitenkin vauhdikkaasti umpeen. Julkisuu-dessakin on ollut esillä monia vaativia pikallavalu-kohteita, joissa itsetiivistyvää betonia on käytettymenestyksellisesti. Määrällisesti ITB-betonia käy-tetään kuitenkin huomattavasti enemmän element-titeollisuudessa.

Julkisuusero selittynee pitkälle sillä, että paikal-lavalussa asiakkaalle, työmaalle on iso merkitys sil-lä, tehdäänkö valu ITB:llä vai ns. normaalibetonilla.Elementinostajalle ei puolestaan ole suurta merki-tystä sillä, millä betonilla elementit vaaditut omi-naisuudet on saavutettu.

Suurimmat hyödyt sekä paikallavalussa että ele-menttipuolella juontavat samasta asiasta eli itsetii-vistyvän betonin tuomista työvoimakustannussääs-töstä. Elementtivalmistuksessa ITB:n hyödyt onjopa helpompi saavuttaa: herkän materiaalin käsit-teleminen vakio-olosuhteissa ilman kuljetuksia onhelpompaa kuin työmaalla.

Suomalaisten muiden maiden hitaampaa ITB-vauhtia selittänee se, että täällä on toimittu ”var-man päälle”. Keväällä 2004 valmistui iso kansalli-nen Betonitieto Oy:n koordinoima projekti, jossa sel-vitettiin itsetiivistyvän betonin kelpoisuus. Mm.VTT:n ja TKK:n tekemät tutkimukset vahvistivat, ettäitsetiivistyvä betoni ei poikkea normaalibetonistaesimerkiksi kutistuman tai muodonmuutosominai-suuksien osalta. Tulokset antavatkin betoniteolli-suudelle vapauden käyttää itsetiivistyvää betonia il-man pelkoa ITB-rakenteissa muhivista riskeistä.

Betonirakentamisen teknologiaohjelman tuloksenaon julkaistu mm. kolme raporttia itsetiivistyvästäbetonista:• ITB - Itsetiivistyvä betoni, Suomen Betonitieto

Oy. 2004.• Itsetiivistyvän betonin käyttö paikallavalura-

kenteissa. Suomen Betonitieto Oy. 2004.• Itsetiivistyvän betonin suhteitus, valmistustek-

niikka ja perusominaisuudet. TKK, Rakennus-materiaalitekniikka. Julkaisu 16, 2004.

ITSETIIVISTYVÄÄ BETONIA ON KÄYTETTYJO 1980-LUVULTA LÄHTIEN

Toim. Sirkka Saarinen

1Mirva Vuori

2Mirva Vuori

3Mirva Vuori

BET0501 s46-50 Itsetiivistyvä 9.4.2005, 14:4646

betoni 1 2005 47

P ekk

a Vu

o rin

e n

5

4

1Itsetiivistyvä betoni tiivistyy nimensä mukaisesti itse: vib-ramiestä ei työmaalla tarvita. Työvoiman tarvetta vähen-tää myös jälkitöiden vähentyminen.

2Itsetiivistyvä betoni leviää hyvin myös nurkkiin, kuten täs-sä varauksen ympärille.

3Korjauskohteet ovat otollisia ITB-betonin käyttökohteita.Kuvassa Helsingin Fennia-korttelin palkistot.

4Itsetiivistyvällä betonilla näkyvät betonipinnat saadaantasalaatuisiksi ja -värisiksi.

5, 6Vuonna 1970 valmistuneiden Karhulan moottoritien tuki-muurien korjauksessa poistettiin puoli metriä paksun tuki-muurirakenteen vanhaa pintarakennetta noin 170 mm.Korjauksen jälkeen tukimuurin kuori valettiin itsetiivisty-vällä betonilla painevaluna alakautta.

Mirj

a Pa

hkal

a

6


betoni 1 200548

9

mennä, mutta joihin kuitenkin vaaditaan hyvää pin-talaatua. Korjauskohteiden rakenteissa on useinmyös runsaasti tartuntoja, varauksia ja läpivientejä,joiden ympärille normaalivalussa jää tiivistämisenjälkeenkin herkästi rakkuloita.

– Meidän toteuttamistamme ITB-kohteista on-kin yli puolet juuri korjauskohteita. Vaativia raken-teita olivat muun muassa Helsingin keskustassa,Fennian talon kellarirakenteissa toteutetut valut.Korjauskohteissa on itsetiivistyvällä betonilla va-lettu menestyksellisesti myös pilarien ohuitamanttelointeja, joita olisi erittäin vaikea tiivistää.

Korjauskohteissa on hyödynnetty myös sitä, ettäitsetiivistyvä betoni voidaan valaa paineella alhaal-ta päin. Näin tehtiin muun muassa edellämainituis-sa Fennian kellarin uusissa pilareissa, jotka pystyt-tiin vanha välipohjaa rikkomatta valamaan paineva-luna ylös saakka.

HYVÄÄ PINTAAJos itsetiivistyvä betonimassa toimii hyvin, ITB-va-lulla saadaan Vuoren mukaan yleensä hyvä pinta,vaikkei sitä erityisesti edes haettaisi. – Pintalaatuei kuitenkaan koskaan riipu pelkästä betonista,vaan myös muottien pitää olla hyvälaatuiset. Esi-merkiksi muotin naarmu voi itsetiivistyvää betoniakäytettäessä tulla jopa korostetusti näkyviin. Myöshuolimaton muottiöljyn käyttö voi aiheuttaa pin-taan laikkuja. Jos rakenteelle on suunnitelmissamäärätty hyvä pintalaatu, täytyy siis kaikkien osa-alueiden olla kunnossa, hän korostaa.

TIIVIS YHTEISTYÖ TYÖMAAN KANSSAMirva Vuori korostaa, että itsetiivistyvän betoninkäyttö vaatii betoninvalmistajan ja työmaan välilläerittäin tiivistä yhteistyötä. – Massa on herkkää jase vaatii myös betoninkuljetukselta huolellisuutta.Betonin tasalaatuisuuden varmistamiseksi laadun-valvojamme tarkistaakin työmaalla jokaisen kuor-man. Tarvittaessa betonia voidaan vielä notkistaatai jäykistää. Ensimmäisissä kohteissa teimmekinaina tuplatarkistuksen: sekä betonitehtaalla että

työmaalla.Työmaan kannalta itsetiivistyvän betonin mullis-

tavin asia on se, ettei vibramiestä tarvita. Valu onmyös huomattavasti perinteistä nopeampaa. Tiivis-tämistarpeen lisäksi myös jälkityöt vähenevät sel-västi, kun pinnat ovat kerralla edustuskelpoisia. –Toisaalta ITB ei ole kuitenkaan vettä, vaan myössen leviämistä on valvottava. Varsinkin korjauskoh-teissa on myös varmistuttava, ettei muotteihin jäärakoja, joista betoni valuu pois.

Parhaimpana itsetiivistyvän betonin markkinoin-titapana Vuori pitää onnistuneita kohteita, joissatyömaamestarit ovat itse havainneet ITB:n hyödyt.– Yhteydenottoja tulee runsaimmin juuri heiltä jaheidän kollegoiltaan, jotka ovat kuulleet käytännönkokemuksista.

– Me niin kuin muutkin valmisbetonitoimittajatolemmekin toteuttaneet jo monia kohteita eri puo-lella Suomea. Itsetiivistyvän betonin käyttö ei siisole mitään kokeilua vaan ihan normaalia rakenta-mista, Vuori tarkentaa.

ERIKOISBETONIN HINTALUOKKAAItsetiivistyvä betoni on kuutiohinnaltaan normaali-betonia kalliimpaa. Se on lujaa betonia, joten aina-kaan Lohja Ruduksen hinnastossa sitä ei edesK30:nä tai K35:na ole tarjolla. – Esimerkiksi pakkas-betoniin verrattuna se on kuitenkin halvempaa,Vuori vertaa erikoisbetonien listahintoja.

Pelkkä kuutiohinta merkitsee paikallavalussakuitenkin vain pientä osaa. Vuoren mukaan ei oleepäilystäkään, että vaativissa erikoiskohteissa va-lun tekevän asiakkaan itsetiivistyvästä betonistasaamat hyödyt työvoiman säästönä, valun nopeutu-misena ja lopputuloksen hyvänä laatuna merkitse-vät plussaa myös kustannuspuolella.

7, 8, 9Korjauskohteissa itsetiivistyvällä betonilla on tehty me-nestyksellisesti mm. pilarimanttelointeja. Kuvassa Hel-singin Oikeustalon pilarimantteloinnit.

Mirva Vuori 8

Mirva Vuori

Mirv

a Vu

ori

7


betoni 1 2005 49

ITSETIIVISTYVÄ BETONI TUO ELEMENTTI-TEOLLISUUDESSA– SÄÄSTÖÄ TYÖMENEKEISSÄ,

PARANNUSTA TYÖSKENTELY-OLOSUHTEISSA

Elementtirakentamisessa itsetiivistyvän betoninkäyttöä vauhdittavat elinkaari-insinööri Jouni Pun-kin mukaan sen tuomat kustannussäästöt työme-nekkien pienentyessä sekä työskentelyolosuhtei-den parantuminen tehtaissa. Itsetiivistyvän betoninkäyttö elementeissä on paikallavaluun verrattunasikäli helpompaa, että elementtitehtaassa on halli-tut olosuhteet ja aika betonin valmistuksesta va-luun on lyhyt. Edellytykset herkän prosessin valvon-taan ovat otolliset.

Parman osalta vuosi 2004 oli itsetiivistyvän betoninläpimurtovuosi. Tuotanto nelinkertaistui edelliseenvuoteen verrattuna. – Parman elementtitehtaillakäytettiin vuonna 2004 itsetiivistyvää betonia reilut23000 kuutiota, toteaa Jouni Punkki Parma Oy:stä.Itsetiivistyvän betonin osuus Parma Oy:ssä oli kes-kimäärin noin 12 % valettavasta betonista ja muu-tamalla tehtailla käyttöaste ylitti jo 50 prosenttia. –Itsetiivistyvän betonin käyttö kasvaa edelleen, enkäihmettelisi, vaikka itsetiivistyvän betonin osuuselementtitehtaiden ns. valubetonista nousisi muu-tamassa vuodessa lähelle 50 prosenttia, hän arvioi.

TIIVISTYSVAIHE KOKONAAN POISJouni Punkki on valmis allekirjoittamaan käsityksensiitä, että itsetiivistyvä betoni on suurin harppausbetonitekniikassa vuosikymmeniin. – Koska tiivistä-minen on ollut hyvin olennainen osa betonin valmis-tusta, ei voi odottaa, että se kuitenkaan yhtäkkiäjäisi tehtailla kokonaan pois. Onhan esimerkiksikaikki elementtitehtaat nyt suunniteltu perinteisenvalmistuksen vaatimusten mukaisiksi. Hän korostaamyös, ettei itsetiivistyvän betonin käyttö ole ele-menteissä itsetarkoitus, vaan sen käytöllä haetaanaina selkeitä hyötyjä.

Ne hyödyt ovat elementeissä kahdenlaiset: ra-hassa mitattavia ja toisaalta työskentelyolosuhtei-den parantumista, jota on rahallisesti vaikeampimitata. Rahalliset säästöt elementtitehtaissa tule-vat työmenekkien pienenemisenä: betonia ei tarvit-se tiivistää ja valu on nopeaa. Myös elementtienjälkityöt vähenevät, koska laatu on parempi kuinnormaalibetonilla.

Vibraus on fyysisesti raskasta ja se joudutaanusein tekemään ergonomisesti hankalissa asen-noissa. Se aiheuttaa myös melua. Itsetiivistyvänbetonin käyttö parantaakin selkeästi tehtaan työs-kentelyolosuhteita.

PINTALAADUN VAATIMUKSET TUOTTEENMUKAANParhaimmillaan itsetiivistyvällä betonilla päästäänerittäin hyvään betonipintaan. Pintalaatu onkin yksitärkeimmistä itsetiivistyvän betonin käytön syistä.Toisaalta Punkki korostaa, että kaikissa ITBlla teh-tävissä tuotteissa ei pintabetonin laadulla ole niinsuurta merkitystä. – Esimerkiksi jos tuote upote-taan maahan, betonin pintalaadulla ei juuri olemerkitystä.

ITBn valmistuksessa tarvitaan normaalibetoniaenemmän hienoainesta: sementtiä, kalkkikivifille-riä tai lentotuhkaa sekä uudentyyppistä tehonotkis-tinta. Koostumuksensa vuoksi itsetiivistyvän beto-nin lujuus on aina suhteellisen korkea, vähintäännoin K50. Koska elementit on nykyään usein josuunniteltu korkeille lujuuksille, ei itsetiivistyvänbetonin käytöstä aiheudu sitä kautta ongelmia.ITB:n ominaisuudet eivät periaatteellisesti poikkeanormaalibetonin ominaisuuksista esimerkiksi ku-tistuman tai kimmomoduulin osalta. Siten suunnit-telijan ei tarvitse etukäteen tietää, käytetäänköelementissä itsetiivistyvää vai normaalibetonia.

YHTEISELLÄ TUTKIMUKSELLA PERUSTAITB:N KÄYTÖLLEKeväällä 2004 valmistunut kansallinen itsetiivisty-vää betonia koskeva tutkimus antoi varmuuden ja

10Itsetiivistyvä betoni valetaan betonitehtaissa nyt normaa-libetonin laittein, tulevaisuudessa valu voi tapahtua aivaneri tekniikalla.

10

Parm

a Oy


betoni 1 200550

P arm

a Oy

11

SELF-COMPACTING CONCRETE IN USESINCE THE 1980S

The development of self-compacting concrete wasstarted in Japan already in the 1980s. The manufacturingprocess is based on the use of a new type of so-calledthird-generation super plasticisers as well as on a muchmore precise control than before of the fine end of bindingagents and aggregates. The self-compaction takes placeby gravity and at the same time the concrete also spreadsout by its own weight.

Finland was a bit slow in adopting this concrete inno-vation. However, the lead has since been caught up, andmany demanding in-situ concreting projects, in whichself-compacting concrete has been used with great suc-cess, have been presented also publicly. In terms of volu-mes, the use of self-compacting concrete is still muchmore widespread in the prefabrication industry.

The somewhat false public image is probably to a greatextent caused by the fact that in in-situ concreting pro-jects the choice of concrete, self-compacting or conven-tional, is a significant issue to the customer, the construc-tion site. For a purchaser of prefabricated units, on theother hand, the type of the concrete is of less importanceas long as the required properties are achieved.

In both in-situ concreting and in prefabrication the ma-jor advantages of self-compacting concrete are con-nected with savings in labour costs. In prefabrication it iseven easier to utilise the advantages of self-compactingconcrete: the handling of the sensitive material is easierin standard conditions where no transports are neededthan on construction sites.

Betonitieto Oy coordinated an extensive project, comp-leted in the spring of 2004, to establish the acceptabilityof self-compacting concrete. Project studies carried outby e.g. the State Technical Research Centre and the Uni-versity of Technology confirmed that self-compacting con-crete does not differ from standard concrete in terms ofe.g. shrinkage or deformation properties. The results givethe concrete industry a go-ahead for the use of self-com-pacting concrete without fear of any risks concealed inthe concrete structures.

vapauden käyttää itsetiivistyvää betonia silloin kunse elementtitehtaalle parhaiten sopii. Vaikka itse-tiivistyvä betoni on valmis tuotantokäyttöön, JouniPunkin mukaan kehittämistä riittää kuitenkin edel-leen: – Erityisesti ITB:n herkkyyden hallinta vaatiikehitystyötä sekä materiaalien että valmistuslait-teiston osalta. Tavoitteena on entistä helpomminkäsiteltävä, laadultaan parempi ja edullisempi be-toni, hän summaa.

Hän korostaakin, ettei itsetiivistyvä betoni voiolla elementtituotannossa erikoistuote. – Normaa-lituote sen pitää olla siinä suhteessa, että sitä pys-tytään tekemään rutiiniluontoisesti. Se ei saa vaa-tia liikaa ylimääräistä kontrollia, eikä lisätä liikaavalmistusprosessin kustannuksia. Esimerkiksimahdollinen tarkempi laadunvalvonta pitää pystyäautomatisoimaan.

Punkki korostaa myös, että hötkyilyn sijasta Suo-messa on haluttu edetä ”varman päälle”, ilman pel-koa itsetiivistyvästä betonista tehdyissä tuotteissamuhivista riskeistä. – Vaikka ITB-faktat monistamuista maista olivat jo tiedossa, oma kansallinentutkimus varmisti itsetiivistyvän betonin ominai-

suudet ja käyttäytymisen myös Suomen oloissa.

KÄYTTÄMÄTTÖMIÄ MAHDOLLISUUKSIAPunkki uskoo, ettei itsetiivistyvän betonin mahdol-lisuuksia ole hyödynnetty vielä läheskään koko-naan, koska tehtaat on nyt suunniteltu normaali-betonille. – Periaatteessa esimerkiksi muotit voi-sivat olla huomattavasti kevytrakenteisempia.Kun vibra ei enää vahingoita muotin pintaa, voisimuotin pintamateriaali olla aivan erilainen, vaik-kapa muovia. Samoin betonin pudotus muotiinvoisi muuttua vaikka pumppaukseksi. Tosin siinä-kin olisi omat puhdistusongelmansa, hän antaaesimerkin siitä että hyödyt ja haitat kulkevat useinkäsi kädessä.

Elementtijulkisivuissa ei juuri käytetä puhdastabetonipintaa, eikä Punkki usko itsetiivistyvän be-tonin käytön lisääntymisen juuri muuttavan käy-täntöä. – Vaikka itsetiivistyvällä betonilla voi ele-menteissä päästä todella sileisiin betonipintoihin,ne eivät silti ole ongelmattomia: täysin sileässäpinnassa yksikin kolo paistaa todella selvästi, hänpohtii.

11Parma Oy:n Nummelan tehtaalla valettiin elokuussa2004 isoa kaapelikourusarjaa. Valu itsetiivistyvällä beto-nilla nopeutti prosessia huomattavasti. Kustannussääs-töjen ohella tiivistysvaiheen poisjääminen hiljensi teh-dasmelua.


betoni 1 2005 51

JOHDANTOYmpäristöystävällisyys, taloudellisuus ja säilyvyysovat ominaisuuksia, jotka on helppo määritellä. Be-tonin osalta ne on myös kohtalaisen helppo saavut-taa erikseen ja kahden ominaisuuden yhdistämi-nenkin on kohtuudella mahdollista. Tilanteeseen,jossa kaikki kolme ominaisuutta ovat voimassa yhtäaikaa, ei välttämättä päästä ainakaan ilman ennal-ta todettuja reunaehtoja. Portlandsementistä (CEMI -luokan sementti, jonka klinkkeripitoisuuden on ol-tava vähintään 95 %) valmistetun betonin kohdallataloudellisuus voidaan arvioida sementin määränäsuhteessa haluttuun ominaisuuteen, esimerkiksisäilyvyyteen/käyttöikään. Karkeasti voidaan tode-ta, että taloudellisuus saavutetaan vähentämälläsementtimäärää, kun pitkä käyttöikä saavutetaanpuolestaan kasvattamalla sementtimäärää, jotenkyseeseen tullee näiden osalta asetettujen reuna-ehtojen mukainen kompromissi. Kun käyttöikä huol-toja korjaustoimenpiteiden tarve mukaan lukienon tarpeeksi pitkä, on myös ympäristöystävällisyy-den tavoite helpommin saavutettavissa. Tämä onmahdollista, koska hyvin säilyvän rakenteen koh-dalla kunnostusta vaativien toimenpiteiden taajuuson pieni, ja ympäristöystävällisyys saavutetaannäin säästyneinä korjauspanoksina eli vältetäänkorjausmateriaalien valmistuksesta syntyneetpäästöt, liikenteen päästöt, niihin liittyvä energiantarve.

Ympäristöystävälliset ja hyvin säilyvät betonit -tutkimuksessa, joka toteutettiin vuosina 2002 -2004, pyrittiin optimoimaan edellä mainitut muuttu-jat, eli ympäristöystävällisyys, taloudellisuus ja säi-lyvyys haluttiin saavuttaa samanaikaisesti. Tähäntavoitteeseen voidaan päästä hyödyntämällä muunkotimaisen teollisuuden sivutuotteita, joiden hintaja ympäristövaikutus ovat sementin vastaavia pie-nemmät. Käytetyt sivutuotteet olivat lentotuhka jamasuunikuona. Lentotuhkan ja masuunikuonan vai-kutusta mm. betonin säilyvyyteen on tutkittu aikai-semminkin, mutta tutkimusta, jossa kaikki kolmeominaisuutta ovat yhtä aikaa voimassa, ei ole Suo-messa tässä laajuudessa tehty. Osalla koebetoneis-ta seosaineiden määrissä ylitettiin Betoninormit2004:ssä sallitut määrät. Tällä haluttiin selvittääseosaineiden käytölle ne rajat, joilla säilyvyyttä eivaaranneta.

Tutkimus on kotimainen rinnakkaisprojekti EU:nrahoittamalle CONLIFE-tutkimukselle, joka toteutet-

YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISET JA HYVIN SÄILYVÄT BETONIT

Mika Tulimaa, dipl.ins., Abetoni OyLeif Wirtanen, tekn.lis., VTTErika Holt, Ph.D., VTTHeikki Kukko, tutkimusprofessori, VTTVesa Penttala, professori, TKK

2Otaniemen koekenttä.

tiin vuosina 2001 - 2004. CONLIFE-tutkimus ja sentärkeimmät tulokset on esitetty Betoni-lehdessä 4/2004. Nyt esitettävän tutkimusprojektin rahoittivatTEKES ja alan teollisuus ja se toteutettiin TKK:n ra-kennusmateriaalitekniikan laboratorion ja VTT:n ra-kennus- ja yhdyskuntatekniikan yhteistyönä. TKKtoimi hankkeen vastuullisena organisaationa.

TUTKIMUKSEN KOKONAISUUSTutkimus oli jaettu neljään osakokonaisuuteen, jot-ka olivat: tietopankkiaineiston ja käytännön raken-teiden rakennenäytteiden kerääminen; materiaali-tutkimukset; laboratoriossa tehtävät säilyvyysko-keet sekä kenttäkokeet; tutkimuksessa kehitettyjenbetonien ympäristötekijöiden arvioiminen. Tutki-mukseen sisällytettävät betonit puolestaan jaettiinvalmisbetoniin, elementtibetoniin sekä jäykkiinmassoihin. Materiaali- ja säilyvyyskokeet tehtiinvalmis- ja elementtibetoneille. Jäykkien massojenosuus tehtiin käytännön tehdaskokeina. Tutkitutjäykät massat olivat kattotiili- ja betonikivimassoja.Näissä kokeissa tutkittiin murskatun hienon kiviai-neksen ja lentotuhkan käyttömahdollisuuksia beto-nituoteteollisuudessa.

1Tutkimuksen tavoite: ympäristöystävällisyys, taloudelli-suus ja säilyvyys.

BET0501 s51-55 Ymparisto 11.4.2005, 06:3751

betoni 1 200552

Tietopankki-osassa koottiin yhteen käytettävissäoleva suomalainen teoriatieto seosainebetonin omi-naisuuksista ja säilyvyydestä sekä kerättiin niidenkäytössä olevien rakenteiden betoneita koskevattiedot, joissa tiedettiin käytetyn seosainebetonia.Tulokset saatiin VTT:n tekemistä kuntotutkimusra-porteista sekä tätä tutkimusta varten tehdyistä se-osaineita sisältävien rakenteiden rakennekokeista,joissa rakenteista poratut koekappaleet koestettiinlaboratoriossa säilyvyysominaisuuksien määrittämi-seksi. Koekappaleille tehtiin mikrorakenneanalyysitsekä lujuus- ja pakkasenkestävyyskokeet.

Materiaalikokeissa kehitettiin ekologisten se-osainebetonien suhteitukset ja selvitettiin niidenlujuudenkehitys ja loppulujuudet sekä mikroraken-neominaisuudet. Laboratoriossa tehtävissä säily-vyyskokeissa koebetoneille tehtiin eri pakkasenkes-tävyyskokeet. Nämä olivat ruotsalainen laattakoe(Borås-koe) ionivaihdetulla vedellä ja suolaliuoksel-la, saksalainen CIF-koe (ionivaihdettu vesi) ja suo-malainen pakkas-suolakestävyyskoe. Koska koke-muksia laattakokeesta ja CIF-kokeesta on Suomes-sa vielä vähän, näin saatiin arvokasta vertailutietoa

eri kokeiden vastaavuudesta toisiinsa nähden. Pak-kasenkestävyys määritettin lisäksi huokosana-lyyseillä ohuthieistä. Yhä edelleen jatkuvissa kent-täkokeissa koebetonien pakkasenkestävyys ja muusäilyvyys tutkitaan luonnonolosuhteissa. Samassayhteydessä tutkitaan koekappaleiden karbonatisoi-tuminen erillisillä koekappaleilla laboratoriossasekä kenttäkokeissa. Koekentät sijaitsevat EspoonOtaniemessä sekä Sodankylässä. Kenttäkokeet jat-kuvat vielä vuosia, joten lopullisia tuloksia niistäjoudutaan odottamaan.

Tutkimuksen kehitettyjen betonien ympäristöte-kijöiden arviointi -osassa tarkasteltiin betonienkäyttöikää Betoninormit 2004 mukaisesti ja koebe-toneille laskettiin käyttöiät pakkasenkestävyyden jakarbonatisoitumisen suhteen. Lisäksi tutkimuksentässä osassa arvioitiin koebetonien ominaisuuksiaelinkaarilaskennan menetelmien mukaisesti. Lo-puksi betoneista on esitetty kustannuslaskelmat janäin koebetonien taloudellisuutta on voitu vertaillatoisiinsa.

TUTKIMUKSEN KOKEELLINEN OSUUSKoebetonien lujuusluokiksi valittiin K30 ja K45.Nämä lujuusluokat ovat betoniteollisuudessa eni-ten käytetyt lujuusluokat ja ne näin edustavat par-haiten suomalaista betonia. Valmisbetoniteolli-suutta edustamaan valittiin lujuusluokka K30 ja ele-menttiteollisuutta lujuusluokka K45. K30-betoneis-sa seosaineena käytettiin lentotuhkaa ja K45-beto-neissa seosaineena käytettiin masuunikuonaa.Koebetoneilla tutkittiin seosaineiden ja niiden mää-rien ja jälkihoidon vaikutukset betonien lujuudenke-hitykseen, loppulujuuteen sekä säilyvyyteen. Jälki-hoitona tutkittiin seuraavat eri tapaukset: lämpökä-sittely, työmaaolosuhteet ja kosteushuonesäilytys.Seosainebetonien vertailubetoneina olivat vastaa-van lujuusluokan seosaineettomat betonit. Beto-nien vertailuikä oli 91 vrk. Tämä johtui siitä, ettäbetoneissa käytettävät seosainemäärät olivat osas-sa betoneja normien antamaa tasoa huomattavastisuuremmat eli niin suuret, että materiaalitaloudenkannalta tarkasteltuna tarvittavaa lujuudenkehitys-tasoa ei olisi voitu saavuttaa lyhyemmässä ajassailman kustannusten nousua. Kaikki koebetonit oli-vat huokostettuja. Koebetonien suhteitukset on esi-tetty taulukoissa 1 ja 2.

Sementtimäärä K30-lujuusluokan vertailubeto-nissa oli 250 kg/m3 ja sementtinä käytettiin Rapid-

Taulukko 1.Suhteitustiedot toisen valusarjan betoneista, joilla tutkittiin betonien pakkasenkestävyyttä ja huokosrakennetta.Lujuusluokat K30 ja K45. Lujuudenarvosteluikä oli 91 vrk.

[kg/m3] K30 L20 L40 L60 K45 M25 M50 M70Sementti 250 231 208 173 343 253 170 102Lentotuhka - 58 139 259 - - - -Masuunikuona - - - - - 84 170 239Vesi 144 139 136 129 167 165 167 168Runkoaine 1907 1839 1781 1677 1786 1748 1755 1761Notkistin 1,5 4,1 5,9 10,8 - - - -Huokostin 0,05 0,15 0,35 0,65 0,27 0,12 0,10 0,09

Taulukko 2.Suhteitustiedot kolmannen valusarjan betoneista, jotka valmistettiin kenttä- ja karbonatisoitumiskokeita varten.Niistä määritettiin lisäksi yhden vuoden puristuslujuus.

[kg/m3] K30 L20 L40 L60 K45 M25 M50 M70Sementti 253 233 209 173 340 256 168 102Lentotuhka - 58 139 260 - - - -Masuunikuona - - - - - 85 168 238Vesi 145 140 138 132 166 167 165 168Runkoaine 1926 1859 1786 1678 1768 1767 1741 1756Notkistin 2,5 4,7 6,3 10,8 - - - -Huokostin 0,04 0,08 0,21 0,39 0,17 0,12 0,10 0,06

3Kuva sillan vaurioituneesta reunapalkista. Silta on val-mistunut vuonna 1983.

BET0501 s51-55 Ymparisto 11.4.2005, 06:3752

betoni 1 2005 53

sementtiä. Vastaavasti seosaineena käytetyt lento-tuhkamäärät olivat 20, 40 ja 60 % sideaineiden yh-teismäärästä (sementti+lentotuhka). Lentotuhkanjäännöshiilen määrä oli tarkoituksella korkea eli n.7,5 %. Korkealla jäännöshiilimäärällä haluttiin tut-kia heikompilaatuisen lentotuhkan käytön vaikutus-ta betonin ominaisuuksiin. 7,5 % jäännöshiilimääräsaatiin sekoittamalla kahta eri lentotuhkalajitetta.K45-lujuuusluokan vertailubetonissa sementtimää-rä oli 340 kg/m3 ja sementtinä käytettiin Pikase-menttiä. Seosaineena käytettiin suomalaista ma-suunikuonaa. Koebetonien masuunikuonamäärätolivat 25, 50 ja 70 % sideaineiden yhteismäärästä(sementti+masuunikuona). K30- ja K45-lujuusluok-kien seosaineita sisältävien betonien sementtimää-rien lähtökohtina olivat vertailubetonien sementti-määrät ja vesi-ilma-sementtisuhteet, jotka pidettiinseosainemäärästä riippumatta vakiona. Kaikki koe-kappaleet jälkihoidettiin kosteushuoneessa ennenkoestuksen alkua silloin, kun tutkittiin pakkasen-kestävyyttä. Lujuudenkehityskokeita varten koekap-paleita jälkihoidettiin kosteushuoneessa (vertailu-koekappaleet) ja työmaaolosuhteita vastaavissaolosuhteissa. Lisäksi jälkihoitona käytettiin joiden-kin betonien kohdalla normaalia alempaa lämpöti-laa eli 10 °C. Kaikista betoneista tehtiin lämpökä-sittelemättömät ja lämpökäsitellyt koemassat. Lu-juudenkehityksen seurannassa työmaaolosuhde-koekappaleiden jälkihoito tehtiin pitämällä koekap-paleet muovikalvoon tiiviisti suljettuina. Jälkihoitolopetettiin, kun 60 %:n nimellislujuustaso oli saavu-tettu. Lämpökäsittelylämpötila oli 50 °C ja käsitte-lyn kesto oli kaksi vuorokautta. Niillä betoneilla, joi-den lujuudenkehitystä seurattiin 10 °C:ssa, oli aluk-si kaksi vuorokautta kestävä lämpökäsittely 40°C:ssa. Tämä sen vuoksi, että koekappaleille halut-tiin jonkin asteinen varhaislujuus, jotta voitiin olet-taa, että lujuudenkehitys jatkuisi myös viileässä.

KOETULOKSIASuurilla seosainemäärillä on betonin lämpökäsitte-ly käytännössä pakollinen, jotta muotinpurkulujuussaavutetaan kohtuullisessa ajassa. Lämpökäsitel-lyn ja -käsittelemättömän betonin muotinpurku-ajankohdan ero on esimerkiksi 70% masuunikuo-namäärällä jopa yksi viikko.

Säilyvyyskokeet käsittivät kolme koetta, jotkakaikki liittyvät betonin pakkasenkestävyyteen.Nämä olivat: laattakoe, CIF-koe ja pakkas-suolakes-

tävyyskoe. Laattakoe ja pakkas-suolakestävyyskoetehtiin sekä lentotuhkabetoneilla että masuunikuo-nabetoneilla. Laattakokeessa käytettiin lentotuhka-betonien osalta jäätymisnesteenä ionivaihdettuavesijohtovettä. Masuunikuonabetonien kohdallakäytettiin ionivaihdetun veden lisäksi suolaliuosta.CIF-koe tehtiin ainoastaan tavanomaisesti jälkihoi-detuilla lentotuhkabetoneilla ja jäätymisnesteenäkäytettiin ionivaihdettua vesijohtovettä.

Lähes kaikkien koebetonien pakkasenkestävyysoli erinomainen laattakokeen tulosten perusteellasekä pintarapautumisen että sisäisen vaurioitumi-sen suhteen. Poikkeuksen tästä muodosti 70 %masuunikuonaa sisältävä betoni, joka rapautui yli500 g/m2 56 jäädytys-sulatuskierroksen jälkeen.Pakkas-suolakestävyyskokeessa betonien tilavuu-den muutos oli yli 3,3 % kaikilla lentotuhkabeto-neilla ja kaikilla masuunikuonabetoneilla tavan-omaisesti jälkihoidettua vertailubetonia ja 25 %masuunikuonaa sisältävää betonia lukuun otta-matta. Lentotuhkabetoneita ei valitun lujuusluo-kan perusteella ole tarkoitettu suolarasitettuunympäristöön, joten kokeen tuloksia hyödynnettiinlähinnä eri pakkasenkestävyyskokeiden tulostenvertailussa. CIF-kokeessa kaikki betonit rapautui-vat yli 500 g/m2, mikä osoittaa kokeen rasittavuu-den laattakokeeseen verrattuna. Kaikkien koebe-toneiden sisäinen vaurioituminen laboratorioko-keissa oli hyvin vähäistä.

Laboratoriossa valmistettujen koebetonien mik-rorakenne määritettiin mikroskoopilla ja elohopea-porosimetrilaitteistolla. Näiden lisäksi koekappa-leista valmistettiin ohuthieet ja niille tehtiin kapil-laarinen vedellä imeytyskoe. Koebetonien mikrora-

4Lentotuhkabetonien pintarapautuminen laattakokeessa.Jäätymisnesteenä käytettiin ionivaihdettua vesijohto-vettä.

5Lentotuhkabetonien pintarapautuminen CIF-kokeessa.Jäätymisnesteenä käytettiin ionivaihdettua vesijohto-vettä.

4

5

BET0501 s51-55 Ymparisto 11.4.2005, 06:3753

betoni 1 200554

kenteen eri analyysimenetelmät antoivat keske-nään hyvin samansuuntaisia tuloksia ja niiden pe-rusteella oli myös mahdollista selvittää betonienvaurioitumiseen johtaneet syyt. Yleisesti voitiin to-deta, että koebetonien suojahuokoset olivat useintavanomaista pienempiä ja ne sijaitsivat hyvin lä-hellä toisiaan. Joillakin betoneilla esiintyi lisäksihuokosten agglomeroitumista ja ilmataskuja runko-ainepartikkelien alla.

Kenttäkokeissa, jotka kattoivat yhden talvikau-den ja käsittivät noin 50 jäätymis-sulamiskierrosta,koebetonien pinta- ja sisäinen vaurioituminen olihyvin vähäistä. Tulos oli odotettu, sillä kyseessä olipakkasrasitus ilman suolarasitusta.

Tehdaskokeet, jotka tehtiin Lemminkäisen beto-nikivitehtaalla ja Lafarge Tekkinin kattotiilitehtaal-la, osoittivat, että ympäristöystävällisiä betoneitavoidaan käyttää myös tehdasvalmistuksessa. Mo-lemmissa tehtaissa voitiin betonin suhteitustamuuttaa hyödyntämällä perinteisten osa-aineidenlisäksi mineraalisia seosaineita tai murskattua hie-noa kiviainesta, jotka molemmat pienentävät ympä-ristölle kohdistuvaa rasitusta.

Käyttöikälaskelmat osoittivat, että kaikki koebe-tonit olivat pitkäikäisiä pakkasrasituksessa ilmansuolarasitusta eli laskennallisesti yli 100 vuottakestäviä. Suolarasituksessa ennakoidut käyttöiätolivat 50 vuoden luokkaa, kun betonin vedellä kyl-lästymisaste on kohtalainen ja 30 vuoden luokkaa,kun betonin vedellä kyllästymisaste on suuri. Lento-tuhkamäärän lisäys ei vaikuttanut merkittävästikäyttöikäarvioon. Masuunikuonan lisäys vaikuttiselvästi käyttöikäarviota pienentävästi.

Koebetonien ympäristövaikutusten tarkastelu

osoitti, että mitä vähemmän käytetään sementtiä,sen pienempi ympäristörasitus betoniseoksella onjoka suhteessa, eli materiaaleissa, energiankulutuk-sessa ja ilmastonmuutoksessa. Sementin ympäris-törasitus johtuu pääasiassa sementtiklinkkerin pol-tossa käytettävistä korkeista lämpötiloista. Laskel-mat osoittivat, että masuunikuonan lisäyksellä pie-nennetään betonin ympäristökuormaa tehokkaam-min kuin lentotuhkan lisäyksellä. Tämä johtuu näi-den kahden seosaineen erilaisesta aktiivisuudesta.Lentotuhkaa käytettäessä joudutaan lentotuhkanalempi aktiivisuus ottamaan huomioon suhteituk-sessa ja käyttämään seoksessa suhteessa enem-män sementtiä kuin käytettäessä masuunikuonaa.

Koebetonien kustannustarkastelu tehtiin ympä-ristöanalyysin periaatteiden mukaisesti. Tarkastelutehtiin siten, että materiaali- ja kuljetuskustannuk-set laskettiin kullekin betonille erikseen. Betonitoletettiin laskelmissa toimitetuiksi työmaalle. Mas-san sekoituksesta tai mahdollisesta lämmityksestäjohtuvia kustannuksia ei otettu huomioon. Tuloksetosoittivat, että lentotuhkabetonien materiaali- jakuljetuskustannukset ovat vertailubetonin kanssasamaa suuruusluokkaa. Masuunikuonabetonin ma-teriaalikustannukset ovat vertailubetonin materiaa-likustannuksia pienemmät, mutta kuljetuskustan-nukset puolestaan suuremmat. Materiaali- ja kulje-tuskustannukset yhdessä tekevät masuunikuonabe-tonista kuitenkin vertailubetonia edullisemman.

KÄYTTÖIKÄ – SÄILYVYYS– TALOUDELLISUUSLohja Ruduksen esittämän arvion mukaan 65 % val-misbetonista toimitetaan kohteisiin, joissa säily-vyysvaatimuksia ei ole. Vastaava luku elementti-tuotteiden osalta on Rakennusteollisuus RT ry :nmukaan 75 %. Rakenteita, joilla ei ole säilyvyysvaa-timuksia, ovat lähes kaikki sisätiloissa sijaitsevatbetonirakenteet. Tällöin taloudellisesti edullisem-pien seosaineiden määrää voidaan huomattavastilisätä, jolloin betoneista saadaan samalla ympäris-töystävällisempiä. Lentotuhka ja masuunikuonaovat energiateollisuuden ja raudan valmistuksen si-vutuotteita ja niiden valmistuksesta johtuvat pääs-töt ovat syntyneet jo kyseisten teollisuudenalojenprosesseissa. Seosaineiden hyödyntämisellä saa-vutetaan myös muita merkittäviä etuja. Näitä ovatenergian säästö, päästöjen vähentyminen ja beto-nin valmistuskustannusten aleneminen. Suunnitte-

8Ohuthiekuva, jossa esiintyy huokosten agglomeroitumista.

6Masuunikuonabetonien pintarapautuminen laattakokees-sa. Jäätymisnesteenä käytettiin ionivaihdettua vesijohto-vettä.

7Masuunikuonabetonien pintarapautuminen laattakokees-sa. Jäätymisnesteenä käytettiin suolaliuosta.

6

7

BET0501 s51-55 Ymparisto 11.4.2005, 06:3854

betoni 1 2005 55

ENVIRONMENTALLY FRIENDLY AND DURABLECONCRETE GRADES

The purpose of this study, conducted in 2002 – 2004, wasto determine and link ideal environmental friendliness,economy and durability for concrete. The objective can bereached by utilising industrial by-products, which aremore inexpensive and less environmentally harmful thatcement. The by-products on which the study focused in-clude fly ash and furnace slag. In some of the tested con-crete grades the levels of admixtures exceeded the limitsspecified in the Finnish concrete norms 2004. The ideawas to establish the limits of admixtures that will not en-danger durability.

The study is a parallel Finnish project with the EU-fi-nanced CONLIFE study realised in 2001 – 2004.

The study was divided into four sections: - gatheringdata bank material and samples of practical structures; -material studies; - durability tests carried out on the fieldand in the laboratory; - assessing the environmental im-pact of the concrete grades developed in the study.

In the data bank section the available Finnish theoreti-cal knowledge of the properties and the durability of ad-mixtured concrete was assembled, and information wasgathered of realised concrete structures, in which admix-tured concrete had been used.

In material studies the focus was on the developmentof proportions for ecological admixtured concrete grades,on determining the development of their strength andtheir final strength, and on microstructural properties.

In the laboratory durability tests the concrete gradeswere tested using the slab test (Borås test), the CIF testand the frost/salt resistance test. Frost resistance wasalso determined on thin sections using pore analyses. Infield tests that still continue the frost resistance and ot-her durability properties of the tested concrete grades aredetermined in natural conditions.

In the study section where the environmental impact ofthe developed concrete grades was assessed the focuswas on the length of the service life. Using the concretenorms 2004 as the basis, the service life of the concretegrades was calculated with respect to frost resistanceand carbonisation. In addition, the properties of the te-sted concrete grades were assessed utilising the met-hods of life cycle analysis.

Cost calculations were also performed on the concretegrades.

STUDY RESULTSAt high admixture levels, heat treatment of the concreteis in practice compulsory in order to achieve stripping st-rength within a reasonable time.

Almost all the tested concrete grades displayed excel-lent frost resistance properties in the slab test, with res-pect to both surface weathering and internal damage. Inthe CIF test, on the other hand, the degree of weatheringwas considerable on all the grades, which shows howmuch more demanding this test is than the slab test.

In laboratory tests all the tested concrete gradesdisplayed very little internal damage.

The field tests conducted over one winter season sho-wed very little surface and internal damage in the testedconcrete grades.

The factory tests conducted at a concrete stone plantand a roof tile plant indicated that environmentally friendlyconcrete grades can also be used in industrial fabrication.

According to the service life analyses all the testedconcrete grades had long service lives: when subjected tofrost, without salt stress, the theoretical service life ofconcrete was more than 100 years. Salt stress reducedthe expected service life (50/30 years).

The analyses of the environmental impact of the testedconcrete grades showed that the adding of furnace slagreduces the environmental load of concrete more effecti-vely than adding of fly ash.

In the cost analyses it was established that the mate-rial and transport costs of concrete, in which fly ash hasbeen added, are of the same magnitude as those of thereference concrete. The material costs of concrete, inwhich furnace slag is added, are lower than those of thereference concrete, but the transport costs are higher.When the material and transport costs are combined,concrete, in which furnace slag has been added, is stillmore economical than the reference concrete.

lijan on kuitenkin otettava huomioon betoninormienvaatimukset, joista ei saa poiketa, kun kyseessä onrakennebetoni (Betoninormit 2004).

Kun betonin lujuusluokkaa korotetaan sen ympä-ristökuormitus kasvaa, mutta tällöin on myös arvioi-tava korkeamman lujuusluokan vaikutus tuotteenkäyttöikään ja erityisesti se kuinka paljon rakenteendimensioita voidaan pienentää eli betonimäärää jaraudoitusta vähentää. Vasta näiden kokonaisvaiku-tusten perusteella voidaan arvioida rakennekohtai-sesti tuotteen ympäristötase.

Niissä Suomessa valetuissa betoneissa, joissaon säilyvyysvaatimus, se on yleisimmin pakkasen-kestävyysvaatimus. Tutkimustulokset osoittavat,että jopa suurien seosainemäärien käyttö betonis-sa on mahdollista ilman, että betonin säilyvyysvaarantuu. Seosaineiden määrää lisättäessä yleen-sä betonin materiaalitekninen vastus karbonatisoi-tumiselle pienenee, mutta rakenteiden suunnitte-lussa tämä voidaan ottaa huomioon käyttöikälas-kelmilla, jolloin esimerkiksi betonipeitteen pak-suutta voidaan tarvittaessa kasvattaa. Kuitenkintutkimuksen tulosten perusteella voidaan havaita,että suuria seosainemääriä käytettäessä betoninsäilyvyyden epävarmuustekijät voivat lisääntyä.Esimerkiksi suurten seosainemäärien betonienhuokostaminen ei ole yhtä helppoa kuin puhtaanportlandsementtibetonin huokostaminen. Kutenympäristöystävällisten betonien lujuudenkehitys-nopeudenkin osalta myös säilyvyysominaisuuksistatarvitaan enemmän tietoa ja kokemuksia käytettä-essä suuria seosainemääriä betonin valmistukses-sa, erityisesti silloin, jos on syytä poiketa nykyistenbetoninormien vaatimuksista.

Tutkimuksessa on osoitettu lämpökäsittelynmyönteinen vaikutus seosaineita sisältävien beto-nien varhaislujuuden kehitykseen, eri pakkasenkes-tävyyskokeiden keskinäinen korrelaatio ja eri huo-kosanalyysimenetelmien keskinäinen korrelaatio jasoveltuvuus betonin pakkasenkestävyyden arvioin-tiin. Tutkimustulokset ovat lisäksi osoittaneet kiih-dytettyjen laboratoriokokeiden ja kenttäkokeidenvälisen yhteyden pakkasenkestävyyden osalta. Näi-tä kokeita on kuitenkin syytä täydentää vielä tule-vaisuudessa, jotta saadaan selkeä yhteys laborato-riokokeiden perusteella tehtävien käyttöikäarvioi-den ja kenttäkokeiden antamien tulosten välille.

Ympäristöystävällisten, hyvät säilyvyysominai-suudet omaavien ja taloudellisten betonien kehittä-

minen on aina rakenne- ja tuotekohtainen tehtävä,joka on osa yrityksen tuotekehitystyötä. Tämä tutki-mus antaa perusteita ja lisäinformaatiota tämäntuotekehitystyön pohjaksi. Täten betoniteollisuusvoi omalta osaltaan edesauttaa maailmanlaajuises-sa kestävään kehitykseen johtavien suunnittelu- jarakentamiskäytäntöjen muodostumisessa ja edel-leen kehittämisessä.

Tutkimushanke on raportoitu täydellisenä julkai-sussa:

Tulimaa, M., Wirtanen, L., Holt, E., Kukko, H. jaPenttala, V. Ympäristöystävälliset ja hyvin säi-lyvät betonit. 2005. Julkaisu 18. Espoo. Teknilli-nen korkeakoulu, rakennusmateriaalitekniikanlaboratorio. 135 s.+liitteet 22 s.

Artikkelin kirjoittajat dipl.ins. Mika Tulimaa (vv.2002 - 2003) ja tekn.lis. Leif Wirtanen (v. 2004) ovatolleet yllämainittuina vuosina TKK:n tutkijoita tässätutkimuksessa.

BET0501 s51-55 Ymparisto 11.4.2005, 06:3855

betoni 1 200556

Vuonna 1996 käynnistettiin Ruotsissa laajoja kent-täkokeita betonin todellisen rapautumisnopeudenselvittämiseksi sekä kenttä- ja laboratoriokokeidenvälisen korrelaation määrittämiseksi. Boråsin koe-kentällä moottoritie Rv40:n varrella tehtyihin tutki-muksiin osallistui myös suomalainen osapuoli (OyLohja Rudus Ab, Finnsementti Oy, Tiehallinto ja VTTRakennustekniikka). Siellä testattiin noin 180 beto-nireseptiä, joissa vesisementtisuhteet, ilmamäärätja sideainelaadut vaihtelivat. Kenttäkokeiden lisäk-si tehtiin suuri määrä laboratoriokokeita samoillabetoniresepteillä.

Tässä artikkelissa esitetään keskeisiä tuloksiaBoråsin kenttäkokeista seitsemän vuoden ajalta.Näistä nk. BTB-kokeista on valmistunut myös laa-jempi suomenkielinen yhteenvetoraportti /1/.

KOEKENTTÄKoekenttä perustettiin syksyllä 1996 moottoritienRv40 varrelle lähelle Boråsin kaupunkia. Sen muo-dostaa noin 200 metrin pituinen ja muutamien met-rien levyinen sorakenttä pitkin moottoritien vartta.Koekappaleet asennettiin tien tasoon metallikehyk-siin. Koekenttä on erotettu liikenteestä suojakai-teella, joka kuitenkaan ei estä koekappaleita saa-masta päälleen suolaroiskeita. Koekappaleet altis-tuvat talvella kosteudelle, alhaisille lämpötiloille jaliukkaudentorjuntasuoloille, mitkä yhdessä muodos-tavat olosuhdeluokkaa XF4 vastaavat olosuhteet.

Rv40 johtaa Göteborgista itään Boråsin läpi jasuuntautuu kohti Jönköpingiä. Päivittäinen vuoro-kausiliikenne koekentän kohdalla on noin 12000 ajo-neuvoa, mistä runsaat 10 % on raskaita ajoneuvoja.

BORÅSIN KENTTÄKOKEET KERTOVATBETONIN TODELLISEN KESTÄVYYDEN

Erkki Vesikari, tekn.lis.VTT Rakennus ja yhdyskuntatekniikka

1a , 1bKoekappaleiden sijainti Rv40:n varrella. Pienempi koekap-pale on pakkasrapautumisen ja isompi kloridien tunkeutu-misen ja raudoituksen korroosion seurantaa varten /3/.

Turvallisuuden takaamiseksi tiepinnoille levitetääntalvisin liukkaudentorjuntasuolaa (natriumkloridia).

Päätutkimuksessa, joka käynnistettiin vuonna1996, oli 118 betonilaatua. Täydelliset sarjat viidel-lä vesisideainesuhteella (0,3, 0,35, 0,4, 0,5 ja 0,75)ja kolmella tavoiteilmapitoisuudella (luonnollinen,3 % ja 4,5 %) tehtiin seitsemällä sideaineella/side-aineyhdistelmällä. Nämä olivat:– Anläggningsementti– Ruotsalainen portlandsementti (Slite std)– Anläggningsementti + 5 % silikaa– Portlandkalkkikivisementti– Suomalainen yleissementti– Anläggningsementti +30 % masuunikuonaa– Hollantilainen masuunisementti (70 % masuu-

nikuonaa)Pienempiä koesarjoja tehtiin muilla sideaineilla ku-ten suomalaisella SR-sementillä ja Rapid-sementillä.

Vuonna 1997 käynnistettiin täydentävä tutkimus,jota varten tehtiin yli 60 koebetonia. Täydentävättutkimukset tehtiin lähinnä notkistin - huokostin -kombinaatioiden vaikutusten selvittämiseksi, koskapäätutkimuksessa eräillä notkistetuilla ja huokoste-tuilla betoneilla rapautuminen oli ollut odotettuasuurempaa jo yhden talvikauden jälkeen.

Koekappaleiden tilavuuden muutos ja ultraäänenläpimenoaika mitattiin vuosittain kenttäkokeen ai-kana. Näiden perusteella voitiin tehdä päätelmiäsekä betonin ulkoisesta että sisäisestä pakkasra-pautumisesta. Ulkoisella pakkasrapautumisella tar-koitetaan betonipintojen rapautumista. Sisäinenpakkasrapautuminen tarkoittaa betonin sisäistähalkeilua ja säröilyä.

BET0501 s56-59 Boras 11.4.2005, 08:3756

betoni 1 2005 57

ULKOINEN PAKKASRAPAUTUMINENUlkoisen pakkasrapautumisen mittana käytettiinkoekappaleiden tilavuuden pienenemistä alkupe-räisestä tilavuudesta. Seitsemän talvikauden jäl-keen havaittiin merkittäviä eroja betonien ulkoises-sa pakkasrapautumisessa. Huokostamattomien jahuokostettujen (tavoiteilmamäärä 4,5%) tuloksetesitetään kuvissa 3 ja 4.

Kaikilla huokostamattomilla betonilaaduilla, joi-den vesisideainesuhde oli 0,75, rapautuminen olihuomattavan suuri. Tilavuuden muutos riippui kui-tenkin sideainetyypistä. Rapautuminen oli suurintamasuunisementillä (70% kuonaa), suomalaisellayleissementillä ja ruotsalaisella portlandsementillä(Slite). Pienen vesisideainesuhteen omaavilla be-tonilaaduilla rapautuminen ei ollut niin suurta, mut-ta kuitenkin edellä mainituilla sideaineilla tilavuu-denmuutos oli merkittävä myös vesisideainesuh-teilla 0,35 – 0,5. Sideaineella Anläggning + 5 % sili-kaa havaittiin tilavuuden kasvua erityisesti vesisi-deainesuhteilla 0,5 ja 0,4. Tämä tilavuuden kasvujohtuu betonin sisäisestä vaurioitumisesta (sisäi-sistä mikrosäröistä).

Huokostetuilla betoneilla rapautuminen oli vä-häisempää kuin huokostamattomilla. Kuitenkinhuokostuksen merkitys oli selvästi pienempi kuinvesisideainesuhteen. Erot eri sementtilaaduilla oli-vat selvät myös huokostetuilla betoneilla. Runsaas-ti masuunikuonaa sisältävillä betoneilla huokostuk-sella ei näyttänyt olevan suurta vaikutusta rapautu-misnopeuteen.

Eräillä betoneilla poikkeuksellisen suuren rapau-tumisen todettiin johtuvan vääristä lisäaineyhdis-telmistä. Vuonna 1997 aloitetuissa lisätutkimuksis-sa, joissa aikaisemmin käytetty naftaleenipohjai-nen notkistin vaihdettiin melamiinipohjaiseksi, ra-pautuminen on ollut huomattavasti vähäisempää.

SISÄINEN PAKKASRAPAUTUMINENSisäinen pakkasrapautuminen mitattiin ultraäänenläpimenoajan suhteellisena pienentymisenä. Ultra-äänen läpimenoajan kasvu johtuu betonin sisäisistähalkeamista, jotka ultraääni joutuu kiertämään.Eräissä tapauksissa koekappaleiden pintojen rapau-tuminen hankaloitti ultraäänimittausta siten, ettääärimmäisessä tapauksessa mittausta ei voitu tehdäollenkaan. Mittaustulokset huokostamattomilla jahuokostetuilla betoneilla on esitetty kuvissa 5 ja 6.

Sisäistä pakkasrapautumista havaittiin vain huo-

2Betonikoekappaleet teräksisessä kehyksessä koekentällä/2/.

4Huokostettujen betonilaatujen tilavuudenmuutokset kent-täkokeissa seitsemän vuoden jälkeen.

3Huokostamattomien betonilaatujen tilavuuden muutoksetseitsemän vuoden jälkeen.

BET0501 s56-59 Boras 11.4.2005, 08:3757

betoni 1 200558

kostamattomilla betonilaaduilla erityisesti silloinkun vesisideainesuhde oli korkea. Kuitenkin be-tonilaaduilla, joissa sideaineena oli Anläggningse-mentti + 5 % silikaa, sisäistä vaurioitumista havait-tiin pienilläkin vesisideainesuhteilla, jopa 0,4:llä.Tämä saattaa olla osoituksena silikan sisäistä vau-rioitumista lisäävästä vaikutuksesta, mitä on ha-vaittu myös eräissä laboratoriokokeissa. Huokoste-tuilla betoneilla ei tätä ilmiötä havaittu kuitenkaankenttäkokeissa.

KORRELAATIO LABORATORIOKOKEIDENTULOSTEN KANSSAKaikilla kentällä oleville betoneille tehtiin myös nk.laattakoe ruotsalaisella standardimenetelmällä SS137244. Siten ko. kokeen validiteettia todellisen ra-pautumisnopeuden suhteen voitiin selvittää. Kuvas-sa 7 esitetään kaikkien vuonna 1996 kentälle asete-tuttujen betonien rapautuma kentällä seitsemänvuoden jälkeen laboratoriokokeessa saadun rapau-tumatuloksen kanssa ristiintaulukoituna. Kuvaan onmyös merkitty korrelaatiosuora, joka parhaiten ku-vaa ko. yhteyttä. Korrelaatiosuora on pakotettu kul-kemaan origon kautta. Kuvaan on merkitty suorankulmakerroin ja Pearsonin korrelaatiokerroin.

Laskettujen korrelaatioiden perusteella standar-dikokeen SS 137244 validiteettia todellisen rapau-tumisen suhteen ei voida pitää kovin hyvänä. Toi-saalta pakkaskokeissa yleisesti todetun suuren ha-jonnan huomioon ottaen sitä ei voida pitää kuiten-kaan aivan huononakaan. Korrelaatiota heikentäväteräät huokostamattomat vesisideainesuhteilla0,35 – 0,5 valmistetut betonit, joilla rapautuma la-boratoriokokeessa oli pienempi kuin korrelaatio-suoran edellyttämä rapautuma. Samoin eräät huo-kostetut suurilla vesisideainesuhteilla valmistetutbetonit, joilla rapautuma laboratoriokokeessa olisuurempi kuin korrelaatiosuoran edellyttämä ra-pautuma, heikensivät korrelaatiota.

KORRELAATIO BETONIN KOOSTUMUSPARA-METRIEN KANSSARuotsissa tehdyt kenttäkokeet antoivat mahdolli-suuden tutkia betonin koostumusta kuvaavien para-metrien vaikutusta betonin todelliseen rapautumis-nopeuteen rasitusluokkaan XF4 (suuri vedelläkyl-lästyminen + jäänsulatusaineet) kuuluvilla raken-teilla. Tehdyissä selvityksissä tutkittiin mm. seuraa-vien tekijöiden korrelaatiota kenttäkokeiden tulos-

6Huokostettujen betonien ultraäänen läpimenoajan mitta-ustulokset koekentällä seitsemän vuoden jälkeen.

5Huokostamattomien betonien ultraäänen läpimenoaikakoekentällä seitsemän vuoden jälkeen.

9Koekenttä talvella.

BET0501 s56-59 Boras 11.4.2005, 08:3758

betoni 1 2005 59

8Tilavuuden muutos (5 v) tehollisen vesisideainesuhteenfunktiona.

ten kanssa:– vesisideainesuhde– tehollinen vesisideainesuhde– ilmapitoisuus– huokosjako– P-luku– puristuslujuus jne.Parhaiten korreloivia suureita olivat tehollinen vesisi-deainesuhde ja P-luku. Betonin puristuslujuus ja il-mahuokosparametrit korreloivat suhteellisen heikos-ti kenttäolosuhteissa mitatun rapautumisen kanssa.Kuvassa 8 esitetään rapautuma viiden vuoden jäl-keen yhdessä tehollisen vesisideainesuhteen kans-sa. Tehollinen vesisideainesuhde laskettiin uusiennormien mukaisesti ottamalla huomioon kiviaineksiinimeytyvän veden määrä ja soveltamalla normeissamääriteltyjä seosaineiden tehokkuuskertoimia.

YHTEENVETOVuonna 1996 käynnistettiin Ruotsissa laajoja kent-täkokeita betonin todellisen rapautumisnopeudenselvittämiseksi ja kenttä/laboratoriokokeiden väli-sen korrelaation määrittämiseksi. Boråsin koeken-tällä moottoritie Rv40:n varrella tutkittiin betoninkestävyyttä normien rasitusluokkaa XF4 vastaavis-sa olosuhteissa (suuri vedelläkyllästyminen ja jään-sulatusaineet). Tutkituissa betoniresepteissä, joitaoli kaikkiaan noin 180, vaihtelivat vesisementtisuh-teet, ilmamäärät ja sideainelaadut. Kenttäkokeidenlisäksi tehtiin suuri määrä laboratoriokokeita sa-moilla betoneilla.

Tulosten perusteella voitiin tehdä mm. seuraavatpäätelmät:– Ulkoiseen (pinnan) rapautumiseen vaikuttavat

vesisideainesuhde, sideainelaatu ja huokostus.Yleisesti tunnettu sääntö, että rapautuminenkasvaa vesisideainesuhteen kasvaessa, oli sel-vä kaikilla betonilaaduilla.

– Huokostus pienensi ulkoista rapautumista kai-killa betonilaaduilla, mutta sen vaikutus rapau-tumiseen ei ollut yhtä suuri kuin vesisideaine-suhteen. Vesisideainesuhteella 0,3 erot huo-kostettujen ja huokostamattomien betonien vä-lillä eivät olleet merkittävät.

– Sideainelaadun vaikutus ulkoiseen rapautumi-seen oli selvä. Rapautuminen oli pienintä port-landsementeillä. Masuunikuonasementillä ra-pautuminen oli huomattavan suurta ja lähesriippumatonta huokostuksesta.

BORÅS FIELD TESTS REVEAL TRUE DURABILITYOF CONCRETE

In 1996, extensive field tests were started in Sweden toestablish the true weathering rate of concrete and to de-termine the correlation between field tests and laborato-ry tests. At best, the test results are based on measure-ments conducted over a period of seven years. The testswere carried out in the Borås test field on motorwayRv40, and one of the participants was a Finnish consorti-um (Oy Lohja Rudus Ab, Finnsementti Oy, Road Admi-nistration and State Technical Research Centre/Construction Engineering).

Some 180 different concrete batchings were tested inthe Borås test field. The water/binding agent proportionsof the batchings varied from 0.3 to 0.75, and three diffe-rent air contents were used – 4.5%, 3.0% and non-air-entrainment. In the actual main study, seven different bin-ding agents or compounds of binding agents were used,including one Finnish cement. The test bodies were expo-sed to moisture, lower temperatures and antiskid treat-ment salts in the winter. Together these created condi-tions corresponding to an XF4 environment.

The change in the volume of the test bodies and thepenetration time of ultrasound were measured on an an-nual basis during the field test. The results could be usedto draw conclusions on both internal and external frostweathering of concrete.

The results show that external weathering is influen-ced by the water/binding agent proportion, the quality ofthe mixing agent and the air-entrainment. The commonlyapplied rule of weathering increasing as the water/bin-ding agent proportion increases, was clear with all gradesof concrete. Air-entrainment reduced external weatheringin all concrete grades, but did not affect weathering asmuch as the water/binding agent proportion. With a wa-ter/binding agent proportion of 0.3 the differences bet-ween air-entrained and non-air-entrained concrete gradeswere not significant.

The quality of the binding agent was found to clearlyinfluence external weathering.

Internal weathering was only found in non-air-ent-rained concrete grades and in most cases only at highwater/binding agent proportions. However, in certainconcrete grades internal weathering appeared at quitelow water/binding agent proportions, even as low as 0.4.In non-air-entrained grades, however, this phenomenondid not occur.

In addition to the field tests, the same concrete bat-chings were subjected to a large amount of laboratorytests. A so-called slab test (or Borås test) was also carriedout on all the concrete grades tested in the field, based onthe Swedish standard method SS 137244. This made itpossible to compare the frost resistance determined bytests with the resistance recorded in natural conditions.

On the basis of the calculated correlations, the validityof the standard test SS 137244 with respect to true weat-hering cannot be considered very high. On the other hand,taking the typically great dispersion of results in frost testsinto consideration, the standard cannot be consideredcompletely invalid, either. Of the parameters that describethe composition of concrete, the useful water/bindingagent proportion and the P number were found to correlatebest with the weathering determined in field tests.

The results indicate that in future frost resistance stu-dies more attention shall be paid to field tests.

– Sisäistä pakkasrapautumista havaittiin vainhuokostamattomilla betonilaaduilla ja yleensävain korkeilla vesisideainesuhteilla. Kuitenkinbetoneissa, joissa sideaineena oli Anläggning-sementti + 5 % silikaa, sisäistä vaurioitumistahavaittiin pienilläkin vesisideainesuhteilla,jopa 0,4:llä. Huokostetuilla betoneilla ei tätä il-miötä kuitenkaan havaittu.

– Laskettujen korrelaatioiden perusteella stan-dardikokeen SS 137244 validiteettia todellisenrapautumisen suhteen ei voida pitää kovin hy-vänä. Toisaalta pakkaskokeissa tyypillisen suu-ren hajonnan huomioon ottaen sitä ei voida pi-tää aivan huononakaan.

– Betonin koostumusta kuvaavista suureista par-haiten korreloivat tehollinen vesisideainesuh-de ja P-luku kenttäkokeiden rapautumisenkanssa.

– Tulevissa pakkasenkestävyystutkimuksissa onkiinnitettävä entistä enemmän huomiota kent-tätutkimuksiin.

KIRJALLISUUS1. Vesikari E. ,2004, BTB-projekti. Yhteenvetora-

portti. VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikkaRTE40-IR-16/2004. 50 s. + liitteet.

2. Utgenannt P., Provkroppar tillverkade 1996- Re-sultat från uppmätning av volym och ultraljuds-hastighet före utplacering samt efter en vinter-säsong. BTB Rapport 1998, Delområde 2.3. CD.

3. Utgenannt P., Fältprovplats vid Rv40. Registeröver utplacerade provkroppar och utförda prov-ningar till och med hösten 1997. BTB Rapport1998. Delområde 2.3. CD.

4. Utgenannt P. The influence of ageing on thesalt-frost resistance of concrete. Lund Instituteof Technology. Division of Building Materials.Report TVBM-1021. Doctoral Thesis. 2004. 346s + liitteet 110 s.

7Rapautuminen kentällä seitsemän talvikauden jälkeen vs.rapautuma ruotsalaisessa standardikokeessa. Vuonna1996 kentälle asetetut koekappaleet.

BET0501 s56-59 Boras 11.4.2005, 08:3759

betoni 1 200560

INTEGROITU RAKENNEJÄRJESTELMÄMUUTTUVIIN TILATARPEISIIN

Marko Levola, dipl.ins.Markku Rotko, dipl.ins.Parma Oy

Rakennusten muuntojoustavuus on paljon puhuttuasia, mutta käytännössä muuntojoustoa on haettuvain laajoilla yhtenäisillä tiloilla ja siirrettävillä sei-nillä. Tämä riittääkin monessa toimistokohteessa,mutta kun joustavuutta haetaan esimerkiksi tutki-muskeskuksiin, joissa tutkimusprojektit ja -organi-saatiot vaihtuvat parin vuoden välein, vaatimuksetovat eri luokkaa. Näihin tarpeisiin on kehitetty onte-lolaattoihin perustuva integroitu rakennejärjestel-mä muuttuviin tilatarpeisiin.

Ontelolaatan hyötykäyttö talotekniikan tarpeisiinaloitettiin Helsingin Meilahdessa sijaitsevassa yli-opiston biolääketieteen tutkimuskeskuksessa Bio-medicumissa, jossa tutkimustiloissa tarvittavienputkistojen vaakavedot sijoitettiin välipohjan onte-loihin. Tämän jälkeen välipohja- ja talotekniikkarat-kaisuja on kehitetty ja käytetty Helsingin yliopistonViikin kampusalueella yrityshautomo Cultivaattoris-sa ja Elintarvike- ja eläinlääketieteen rakennukses-sa (EE-talo). Näissä kohteissa välipohjan ontelo-laattarakenne hyödynnetään vieläkin tehokkaam-min, kun lämpö-, vesi- ja paineilmaputkistojen sekäviemärien ja sähköisen järjestelmien lisäksi myösilmanvaihto kulkee välipohjan onteloiden kauttasuoraan pinnoitetuissa onteloissa ilman erillisiäkierresaumaputkia.

VÄLIPOHJARATKAISU PERUSTUU ONTELO-LAATAN ONTELOIDEN HYÖTYKÄYTTÖÖNKehitetty välipohjaratkaisu muodostuu Parman900 mm leveistä P40T tekniikkalaatoista, joissakulkevat tarvittavat putkitukset ja 1200 mm leveis-tä P40IV -laatoista, joiden neljästä ontelosta kaksion pinnoitettu ilmanvaihtokäyttöön. Laatat ovat400 mm korkeita. Rakennuksen tehokas, 3,3 m:nhuonetilamoduuli muodostuu huonetilajaon mu-kaan sijoitetuista yhdestä P40T - ja kahdesta P40IV-laatasta.

Tutkimustilojen putkitus asennetaan ja tarvitta-essa vaihdetaan valmiina kasettina onteloon P40T-laatan päästä rakennuksen aulasta. Kun nämä laa-tat ovat huoneiden väliseinien kohdilla, saadaantarvittavat putkivedot tuotua systeemireikien kaut-ta tutkimushuoneiden molemmille sivuseinille.

Ilmanvaihdon tuloilma tuodaan katon iv-kone-huoneilta keskitetysti alas ja jaetaan käytävän ka-tossa, ontelolaataston alapuolen peltikanavissa ra-kennuksen pituussuuntaan. Näiltä pääkanavilta

1Tuloilma johdetaan iv-kojeilta peltisten pysty- ja raken-nuksen pituussuuntaisten vaakakanavien kautta onteloi-hin ja sitten tuloilmalaitteesta huonetilaan.

2

BET0501 s60 -62 integroitu 11.4.2005, 08:4260

betoni 1 2005 61

5Välipohjassa rakennuksen 3,3 m:n huonemoduuli syntyyyhdestä kaksireikäisestä P40T-teknikkalaatasta (900 mm)ja kahdesta tiiviisti erikoisosin tulpatusta P40IV-laatasta(1200 mm). Huoneiden väliseinät tulevat tekniikkalaatto-jen keskelle.

ilma johdetaan liitosputkien kautta pinnoitettuihinonteloihin ja halutusta kohdasta onteloa tilan käyt-tötarkoituksen mukaisen tuloilmalaitteen kauttahuoneeseen.

Ilmanvaihtoa varten pinnoitettuja onteloita onhyvän muunneltavuuden varmistamiseksi tutki-mushuoneiden kohdilla 0,6 m:n välein. Ontelolaa-toissa on liityntöjä varten valmiina systeemirei’itysja IV-laattojen liityntäreiät ja onteloiden päät on li-säksi tulpattu tiiviisti peltisin erikoisosin. Uusia il-manvaihtoreittejä saadaan käyttöön liittämällä on-telo uudella liitosputkella käytävällä kulkevaan il-manvaihdon pääkanavaan ja vaihtamalla liityntä-reiän tulppaus ilmanvaihdon tulo- tai poistoilma-elimeen.

ONTELOIDEN KÄYTTÖ TULOILMAKANAVANAEDELLYTTI UUSIA RATKAISUJA JATEHOKASTA YHTEISTYÖTÄOntelolaatan onteloiden ottaminen rakennuksentuloilmakanaviksi ei ollut mikään pikku juttu. Ennenjärjestelmän hyväksymistä toteutettiin yhdessä

VTT:n kanssa reilun vuoden kestänyt tutkimusohjel-ma, jossa tehtiin tarkat mittaukset onteloiden janiiden pinnoitusaineiden emissioista, kestävyydes-tä, likaantuvuudesta, puhdistettavuudesta, tiivey-destä ja uudelleen pinnoitettavuudesta. Parhaaksipinnoitusmateriaaliksi osoittautui Grafoseal, jotakäytetään mm. elintarviketeollisuuden tuotantoti-lojen pinnoitusaineena. Onteloiden hyötykäyttö toiuusia vaiheita myös laattojen valmistusprosessiin.Onteloiden rei’itys-, harjaus-, puhdistus- ja pinnoi-tusmenetelmä kehitettiin yhteistyössä Lifa Air Oy:nkanssa.

Integroidulla välipohjaratkaisuilla saavutetaanmonia etuja, mutta ratkaisuiden kehittäminen jakäyttöönotto on mahdollista vain laajassa ja hyväs-sä yhteistyössä. Osapuolten on löydettävä toisensaja sitouduttava tavoitteisiin hyvissä ajoin hankkeenalkumetreillä. Muuntojoustavan välipojan kehittä-minen ja ilmanvaihdon integroiminen siihen on ta-pahtunut yhteistyössä Helsingin yliopiston raken-nuttajaorganisaation, suunnittelijoiden ja ParmaOy:n sekä sen alihankkijoiden kesken.

2Huolellisella ennkkosuunnittelulla runkovaiheessa ei juu-rikaan ole eroja perinteiseen verrattuna.

3Integoidulla välipohjarakenteella tilojen jakoa voidaanmuuttaa, tai tilat on vaihdettavissa toimistohuoneestavaikkapa tutkimuskäyttöön. Kuvassa Eläinlääke- ja elin-tarviketieteiden talo Viikissä Helsingissä.

4Järjestelmään kehitettiin ilmanvaihdon päätelaitteet. Ku-vassa laboratoriotilojen raskas äänenvaimentimella va-rustettu malli.

BET0501 s60 -62 integroitu 11.4.2005, 08:4261

betoni 1 200562

AN INTEGRATED STRUCTURAL SYSTEM ALLOWSMODIFICATION OF SPACE ACCORDING TO NEEDS

Space flexibility is a hot topic, but in practice means toachieve modifiability have only included continuous spa-ce solutions and portable walls. In many office applica-tions this is a sufficient solution, but for example in rese-arch centres where research projects and organisationschange every couple of years, the requirements are more

demanding. The integrated structural system based onhollow-core slabs has been developed for these types ofapplications.

The new intermediate floor solution consists ofParma’s 900 mm wide P40T technical slabs, in which allthe required piping can be run, and of 1200 mm wideP40IV slabs that have four hollow cores, two of which arecoated for ventilation purposes. The height of the slabs is400 mm. An efficient 3.3 m room module is created withone P40T and two P40IV slabs, arranged according to theroom space division.

In research facilities, piping is installed and if requiredreplaced in the hollow core of the slab as complete casset-tes through the end of the P40T slab. This can be carried outin the lobby of the building. By arranging the slabs at thepartition walls of the rooms, the required piping can be runthrough the system openings to both sidewalls of the rooms.

The inlet air for the ventilation system is introducedfrom the air-conditioning plants on the roof in a centralduct and distributed longitudinally inside the building uti-lising sheet metal ducts running on the underside of thehollow-core slabs. From these main ducts the air is di-rected through connection ducts into the coated hollowcores and inside the room through an inlet air unit instal-led at a suitable point in the core.

In order to ensure maximum modifiability, hollow corescoated for ventilation purposes are arranged in the wallsof the research rooms at intervals of 0.6 m. The hollow-core slabs are delivered with system openings and theconnection openings of the IV slabs as well as the ends ofthe hollow cores are tightly plugged with special sheetmetal components.

The flexible intermediate floor with an integrated ven-tilation system has been developed by the developer or-ganisation of the University of Helsinki in collaborationwith designers, Parma Oy and Parma’s subcontractors.Prior to approval the system was subjected to extensivetests in a research programme implemented togetherwith the State Technical Research Centre. The tests inclu-ded precise measurements of emissions of the hollowcore slabs and the coating materials, of strength, suscep-tibility to soiling, easiness of cleaning, tightness and pos-sibility of recoating.

Although space flexibility is the primary objective ofthe integrated system, it also offers other advantages.The elimination of suspended ceilings makes the roomsmore spacious and partition walls can be easily moved.Cost savings are achieved also as in most cases no spiral-weld tubes are required in distribution ducts, and suspen-ded ceilings are eliminated.

MUUNTOJOUSTAVUUDEN LISÄKSIMYÖS MUITA ETUJAIntegroidulla ratkaisulla parannetaan ennen kaik-kea rakennuksen muuntojoustavuutta, mutta silläon myös muita etuja. Tilat ovat alakattojen puuttu-essa avarampia ja väliseinien siirtäminen helpottuumerkittävästi. Kustannussäästöjä syntyy jakokana-vien kierresumaputkien ja alakattojen jäädessäpääsääntöisesti pois.

Tutkimuskeskuksissa ja lääketieteen yrityshauto-moissa toiminta tulee olemaan varsin lyhytjänteistäja käyttäjäkunnan vaihtuvuus suuri kehityshankkei-den kestäessä enimmillään viitisen vuotta. Raken-nuksen tulee tässä ympäristössä olla vaihtuvienkäyttäjien ja muuttuvien käyttötarpeiden mukaannopeasti ja helposti muuntuvia eivätkä muutostyötsaa häiritä työskentelyä viereisissä tiloissa. Kehite-tyllä integoidulla välipohjarakenteella tilojen jakoavoidaan muuttaa, tai tilat on vaihdettavissa toimis-tohuoneesta vaikkapa tutkimuskäyttöön. Ratkaisutekee koko rakennuksenkin käyttötarkoituksenmuuttamisen vaivattomaksi. Yksittäisiin tiloihintehtävät muutostyöt eivät vaikuta toimintaan muu-tosalueen ulkopuolella, ja muu toiminta rakennuk-sessa voi jatkua häiriöttä.

Hyviä esimerkkejä järjestelmän toimivastamuuntojoustavuudesta on useita. Biomedicumissaon käyttötarpeiden muuttuessa vaihdettu ja lisättyuseita kymmeniä talotekniikkakasetteja. Cultivaat-tor-yrityshautomo suunniteltiin alun perin EU:n elin-tarvikevalvontavirastolle, mutta kun viraston sijoi-tuspaikaksi tulikin Parma Italiassa, virastolle vara-tut tilat otettiin joustavasti toiseen käyttöön. EE-ta-lossa vaihtui käyttäjiä jo rakennusvaiheessa, muttatilojen muuttaminen uusien käyttäjien tarpeidenmukaisiksi sujui ongelmitta.

Järjestelmä saavutti kolmannen sijan RIL:n jär-jestämässä Vuoden insinöörityö -kilpailussa.

ELÄINLÄÄKE - JA ELINTARVIKETIETEIDEN TALO:

Rakennuttaja: Senaatti-kiinteistötPäävuokralainen: Helsingin yliopistoPääurakoitsija: SRV Viitoset OyRunkotoimittaja: Parma OyArkkitehti: Työyhteenliittymä Arkkitehtitoimisto

Jeskanen-Repo-Teränne Oy jaArkkitehtitoimisto Leena Yli-Lonttinen Ky

Rakennesuunnittelija:Insinööritoimisto Magnus Malmberg Oy

LVIA-suunnittelija: Hepacon OyRakennustilavuus: I-vaihe ja II-vaihe yhteensä 95 960 bm3

Laajuus: 21 050 bm2

Kohteessa käytettiin ilmanvaihto-ontelolaattoja 3 210 m2

ja talotekniikkalaattoja 1 680 m2.

6Yksittäisiin tiloihin tehtävät muutostyöt eivät vaikuta toi-mintaan muutosalueen ulkopuolella.

7Ilmanvaihto-ontelot pestään ja kuivataan ennen pinnoi-tusta. Pinnoituslaite työnnetään ontelon päästä päähän.

BET0501 s60 -62 integroitu 11.4.2005, 08:4262

betoni 1 2005 63

BETONIRAKENTAMISEN TEKNOLOGIAOHJELMA 2001- 2004

Arto Suikka, dipl.ins., ohjelmapäällikköBetonikeskus

Betonirakentamisen teknologiakehityksestä tehtiinesiselvitys v. 2000. Selvityksen perusteella SuomenBetonitieto Oy käynnisti toimialan kehitysohjelmanvuosille 2001- 2004. Ohjelman painoalueiksi valit-tiin materiaalitekniikka, rakenteet, järjestelmät japalvelut, suunnittelu- ja rakentamisprosessi sekävalmistus- ja tuotantotekniikat.

Ohjelmassa käynnistettiin yhteensä 20 yhteis-projektia, joista 5 jatkuu edelleen. Hankkeiden yh-teisarvo on noin 5,4 miljoonaa euroa, joiden rahoi-tuksesta Betonitieto Oy:n kautta on koordinoitu n.3,3 miljoonaa euroa. TEKES on tukenut useita ohjel-man hankkeita. Samanaikaisesti alan yrityksillä onollut omia kehityshankkeita.

Seuraavassa referoidaan lyhyesti puolet toteute-tuista hankkeista. Lisätietoja löytyy osoitteestawww.betoni.com/tietoa betonista/kehitysprojektit/teknologiaohjelma.

ITSETIIVISTYVÄ BETONI- TODELLINENTEKNOLOGIAHARPPAUSItsetiivistyvä betoni (ITB) täyttää muotit ja ympäröiraudoituksen ilman mekaanista tiivistystä. Sen ke-hitystyö alkoi Japanissa 1980- luvulla ja nyt se onotettu laajasti käyttöön eri maissa.

3- vuotisessa kehityshankkeessa kehitettiin be-tonireseptit ja suhteitusmenetelmä, tutkittiin beto-nin ominaisuudet tuoreena ja kovettuneena sekälaadittiin laadunvarmistus- ja käyttöohjeet.

ITB vaatii tavallista lujemmat muotit erityisestikorkeissa valuissa. Se on myös herkkä betoni, jokavaatii normaalia enemmän laadunvalvontaa. ITBkuivuu nopeammin kuin normaali K30- betoni muttahieman hitaammin kuin nopeammin päällystettävä(NP) K40- betoni.

Elementtiteollisuudessa ITB:tä käytetään paljonraudoitukseltaan tiheissä tuotteissa. Tavanomaisis-sakin valukohteissa betonointikustannukset piene-nevät ja valu nopeutuu. Mekaaniset ominaisuudetovat hyvät ja sillä saadaan normaalibetonia parem-mat pinnat.

Materiaalikustannuksiltaan ITB on 15-20 % nor-maalibetonia kalliiimpaa, mutta valun helpottumi-sen ja valuaikojen lyhenemisen myötä kokonaiskus-tannuksissa on tapauksesta riippuen saavutettavis-sa 5-20 %:n säästöt. /1/, /2/

YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISET BETONITTKK:n ja VTT:n yhteishankkeessa tutkittiin betonin

kehittämistä optimoimalla samanaikaisesti senekologisuutta, säilyvyyttä ja taloudellisuutta. Pro-jektissa keskityttiin lujuusluokkiin K30- K45. Beto-nin ympäristökuormitusta voidaan vähentää käyttä-mällä masuunikuonaa, lentotuhkaa, kivituhkaa taimurskattuja hiekkoja. Samalla on kuitenkin varmis-tettava rasitusluokan ja käyttöiän edellyttämä säi-lyvyys.

Betonin ympäristökuormitusta voidaan vähentääsuhteituksella. Esim. K45- massassa käytettäessä50 % masuunikuonaa betonin energiankäyttö vähe-nee noin kolmanneksen ja ekvivalentti-CO2- päästötnoin 45 %.

Betonista 2/3:lla ei ole erityisiä säilyvyysvaati-muksia, jolloin voidaan käyttää suurempiakin mää-riä seosaineita. 1/3:lla on yleensä pakkasenkestä-vyysvaatimus. Silloinkin tuhkaa ja kuonaa voidaankäyttää, mutta pienempiä määriä. /3/

GRAAFINEN BETONIPINTA AVAA UUSIAMAHDOLLISUUKSIAGraphic Concrete Oy on kehittänyt uuden tavan ku-vioida betonipintoja. Kuviot painetaan kirjapaino-tekniikalla erikoiskalvolle. Suunniteltu kuvio muo-dostuu betonin pintaan puhdasvalun ja hienopesunvälisenä kontrastina. Kuviointiin voidaan käyttäävalmiita mallistoja tai tehdä omia suunnitelmia. Eri-koiskalvon leveys on 3100 mm. Tämä mahdollistaa3 m korkeiden elementtien valmistuksen ilman kal-vosaumoja. Rakennuttajalle graafinen betoni antaauuden mahdollisuuden saada aikaan uudenlaisiapintoja kustannustehokkaasti.

1Graafinen betoni -menetelmällä vaakaraitakuvioitu beto-nijulkisivuelementti.

Sam

uli N

aam

anka

BET0501 s63-67 Betonitek 11.4.2005, 09:0363

betoni 1 200564

VALMISOSARAKENTAMISEN ESIVALMISTUS-ASTEEN NOSTOTeollinen rakentamistapa on todettu EU:ssakin ai-noaksi tavaksi kehittää rakentamista ja saada ra-kentamisen tuottavuutta parannettua. Esivalmis-tusastetta voidaan nostaa kehittämällä nykyistenrakennusosien jalostusastetta, kehittämällä uusiaesivalmistettuja rakennusosia tai käyttämälläenemmän nykyisiä markkinoilla olevia tuoteosia.

TERA- projektissa kehitettiin valmisosien liitos-tekniikkaa ja selvitettiin esivalmistusasteen nosto-mahdollisuuksia. Hyviä esimerkkejä tästä ovat val-miit märkätilaelementit, kylpyhuonelaatat, joissaon viemärit valmiina, hissikuilu- ja hormielementitsekä esivalmisteiset vesikattoelementit.

Esivalmistusastetta voidaan edelleen nostaahelpoiten kehittämällä tuotteita asiakkaan kanssayhteistyönä, tuoteosakaupan avulla, 3D- ja 4D-suunnittelutyökaluja hyödyntäen, parantamallamittatarkkuutta ja kyseenalaistamalla nykyiseturakkarajat. /4/

PIENKERROSTALOJA VAIKERROSPIENTALOJATERA- projekti selvitti betonisen pienkerrostalonkehitystarpeita. Parhaimmillaan pienkerrostaloasu-misessa yhdistyvät pientalo- ja kerrostaloasumisenedut. Pienkerrostalon tuotantotekniikka edellyttäärivi- ja kerrostalorakentamisesta poikkeavia mene-telmiä ja logistiikkaa, koska siinä talo on toistuvayksikkö.

2Sointutie 2, Fallkulla, Helsinki. Arkkitehdit Hannunkari jaMäkipaja Oy.

3Kylpyhuonelaatta. Työmaalla tehdään vesi- ja viemärilii-tokset sekä lattialämmityksen sähköliitos.

4Detaljit, jotka eivät riko rakenteita tai suojauksia ovat te-hokas keino vähentää kosteuden aiheuttamia ongelmia.

Olli

Teri ö

Olli

T eriö

Mik

a el L

ind e

n

BET0501 s63-67 Betonitek 11.4.2005, 09:0464

betoni 1 2005 65

7

Arkkitehtisuunnittelun kannalta ovat tärkeitämahdollisuus erikokoisiin päällekkäisiin asuntoihin,terassit, kaksikerroksiset asunnot, omat sisään-käynnit varsinkin rinneratkaisuissa ja muuttuva ker-roskorkeus. Rakennetekniikassa tulee edelleen ke-hittää välipohjarakennetta ja ääniteknisiä ratkaisu-ja niin, että ne sallivat erikokoisten asuntojen va-paan sijoittamisen päällekkäin. Julkisivun aukotus-mahdollisuuksia ja eri materiaalien yhdistelyä tuleemyös kehittää. /5/

JULKISIVUKEHITYSTÄ ON TEHTYYRITYKSISSÄBetonijulkisivujen kehitystä on tehty yrityksissä.Eriytetty julkisivu, sisäkuorielementtitekniikka ja il-maraollinen sandwich ovat tästä hyviä esimerkkejä.Sisäkuoritekniikka on saanut jo noin 30 %:n markki-naosuuden Etelä- Suomen asuntorakentamisessa.VTT tutki lämmöneristeen tuulettuvuuden eri raken-nevaihtoehdoissa jo ennen uusien lämmöneristys-määräysten voimaantuloa. Nykyinen normaali eris-tepaksuus on 160 mm mineraalivillaa.

Viimeisin kehitys on tapahtunut rapatuissa julki-sivuissa. Markkinoilla on sekä 10 mm paksu että 20mm paksu rappausratkaisu.

Betonijulkisivun säilyvyyttä on kehitetty beto-ninormien uusien aiempaa tiukempien vaatimus-ten, pakkasenkestävyyden testausmenetelmiensekä käyttöikämitoituksen kautta.

5, 6As. Oy Siilitie 22, Herttoniemi, Helsinki. Rapattu element-tijulkisivu.

7Betonijulkisivujen kehitys.

5

6

Paro

c Oy

Paro

c Oy

BET0501 s63-67 Betonitek 11.4.2005, 09:0465

betoni 1 200566

jäähdytystehoa suurimmillaan 40 %.TTY:n yhteenvedon mukaan passiivinen massiivi-

suuden vaikutus asuinrakennusten lämmitysenergi-an kulutukseen on keskimäärin 5-15 %. /7/

VTT:n tuoreessa selvityksessä /8/ puolestaan to-detaan, että puurakenteisen pientalon lämmönku-lutus on 10-20 % suurempi ja hirsitalon 40% suu-rempi kuin määräysten mukaisen harkkotalon. Erojohtuu mm. harkkotaloa huonommasta rakenteidenilmanpitävyydestä ja massiivisuudesta. /8/

IFC -STANDARDI BETONIRAKENTEILLEKansainvälinen IFC -tiedonsiirron spesifikaatio kat-taa nyt myös betonirakentamisen. Betonielement-tien osalta määrittelytyö tehtiin Suomessa ja pai-kallavalurakenteiden osalta japanilais- australialai-sena yhteistyönä. Standardi mahdollistaa eri osa-puolten ja heidän tietokonesovellusten välisen digi-taalisen tiedonsiirron läpi rakennushankkeen ja ra-kennuksen elinkaaren aikana. Ohjelmistotalojen tu-lee vain tehdä ohjelmat IFC -yhteensopiviksi. /9/

SCALECAD JA TEKLASTRUCTURESBetonielementtiteollisuus kehittää parhaillaan ra-kennesuunnitteluun ScaleCAD- seinäsuunnittelu-ohjelmaa, mikä valmistuu syksyllä. Ohjelman laa-tasto- ja runkorakenteiden osiot ovat olleet jo 1,5vuotta käytössä. Nykyisen ohjelmaversion voi lada-ta käyttöönsä Jidea Oy:n kotisivuilta taiwww.betoni.com:n kautta.

Betoniteollisuus on myös tukenut Tekla Oyj:nuutta TeklaStructures- ohjelmistokehitystä ja hank-kinut ohjelmalisenssejä käyttöönsä.

MATALAENERGIAHARKKOTALO SÄÄSTÄÄENERGIAAHarkkotalon kehitysprojektissa oli tavoitteena kehit-tää eristeharkkoihin perustuvia pientalon rakennerat-kaisuja, joissa lämmitysenergiantarve on parhaim-millaan 25 % nykyvaatimusten mukaan toteutettujenvastaavien talojen lämmitysenergian tarpeesta.

Kehitettävissä ratkaisuissa hyödynnettiin kivira-kenteiden massiivisuuden ja tiiviyden tuomat hyö-dyt energiansäästössä.

Jotta matalaan energiankulutustasoon olisimahdollista päästä, tulee myös ikkunoiden ja oviensekä ylä- ja alapohjien lämmöneristyskyvyn ja tiiviy-den vastata ulkoseinien lämmöneristyskykyä ja tii-viyttä. Valmistajat ovat kehittäneet U- arvoon 0,16yltäviä harkkotyyppejä.

Ensimmäisiä toteutettuja kohteita oli Laukaanasuntomessujen eristeharkkotalo vuonna 2003.Matalaenergiapientalon lämpölasku voi olla yli3000 euroa/v ns. normitaloa pienempi./6/

TERMISEN MASSAN HYÖDYNTÄMINENBetoni- ja tiilirakennusten massiivisuuden (termi-nen massa) hyödyntämistä selvittäneet eurooppa-laiset tutkimustulokset koottiin TTY:n toimesta.

Betonirakennus on kevytrakenteista rakennustaenergiatehokkaaampi keskimäärin paremman tii-veytensä ja massiivisuutensa ( terminen massa) an-siosta. Kivitalon massiivisuus säästää lämmitys-energiassa 5-15 % ja alentaa kesän maksimisisä-lämpötiloja. Mikäli rakennuksessa tarvitaan jääh-dytystä, massiivisissa rakennuksissa esim. yötuule-tuksella säästetään jäähdytysenergiaa 20% ja

8Laukaan asuntomessujen matalaenergiaharkkotalo. TaloSarastus. 2003. Arkkitehtitoimisto Jukka Tikkanen Oy.

BET0501 s63-67 Betonitek 11.4.2005, 09:0466

betoni 1 2005 67

BETONIN JA BETONILIETTEEN KIERRÄTYSProjektissa tutkittiin betoniteollisuuden kierrätys-veden ja betonilietteen ominaisuudet ja käyttö uu-den betonin valmistuksessa sekä selvitettiin käyttö-kelpoiset kierrätysteknologiat ja -prosessit.

Betoniasemalta tai -tehtaalta poisjohdettava vesiei ole ympäristön kannalta ongelmallista. Kaikkientutkittujen betonitehtaiden lietteet alittivat lannoite-laissa maanparannusaineille annetut raja-arvot.

Tuore jätebetoni voidaan erotella karkeaksi kivi-ainekseksi ja lietteeksi erilaisilla pesureilla. Liet-teestä voidaan selkeyttää altaissa kiintoaineseroon. Vesi voidaan kierrättää uudelleen proses-siin. Liete voidaan myös käyttää betonin valmistuk-seen tai tuotteistaa esim. maanparannusaineeksi.Karkea kiviaines voidaan käyttää betonin valmis-tuksessa tai maarakentamisessa.

Kovettuneen betonin kierrätysaste on kasvanutnopeasti noin 50 %:iin ja on jo valtakunnallisen ra-kennusjätteiden kierrätystavoitteen tasolla. Betoni-murskeen potentiaalisin käyttöalue on maarakenta-misessa, jossa sen käyttö on hyvin ohjeistettua jasiitä on paljon kokemusta. /10/

TYÖMAAN KOSTEUDENHALLINTARakennustyömaan olosuhdehallinta- projektin to-teuttivat Humittest Oy, Lohja Rudus Oy ja OptirocOy yhdessä pilottityömaiden kanssa. /11/

Betoni sinällään kestää hyvin kosteutta. Sen si-sältämä kosteus voi kuitenkin aiheuttaa vaurioitabetonin kanssa kosketuksissa oleviin muihin materi-aaleihin. Projektissa selvitettiin kosteuden raja- ar-voja, rungon kastumisen minimointia, sääsuojaustasekä rakenteiden kuivattamista ja sen seurantaa.

Tera- projektissa laadittiin julkaisu; Betoniraken-tamisen kosteusmittaus ja kuivumisen arviointi.Ohje soveltuu sekä kosteusmittaajien opaskirjaksiettä työmaan työnjohdon käyttöön betonin kuivu-misnopeuden arviointivälineeksi./12/

SUUNNITTELU- JA TOIMITUSLAADUNKEHITTÄMINENBella- projektissa kehitettiin elementtirakentami-sen rakennesuunnittelun ja elementtitoimitustenlaadunhallinta- aineisto. Hyvän toiminnan kulmaki-viä ovat valmisosasuunnittelun sopimuksellinen si-sältö, lähtötiedot ja aikataulu. Asiat tulee sopiakunnolla suunnittelukokouksissa ja tehdaskatsel-muksissa. Tuotantoon menevät suunnitelmat tulee

TECHNOLOGY PROGRAMME FOR CONCRETECONSTRUCTION 2001- 2004

A preliminary study of technological development in conc-rete construction was conducted in 2000. On the basis ofthis study Suomen Betonitieto Oy started the develop-ment programme of the industry for the years 2001- 2004.The focal areas of the programme included materialtechnology, structures, systems and services, design andbuilding process as well as manufacturing and productiontechnologies.

The programme consisted of a total of 20 joint pro-jects, five of which still continue. The total value of theprojects is ca. EUR 5.4 million, with ca. EUR 3.3 millioncoordinated through Betonitieto Oy. The National Techno-logy Agency (TEKES) has supported several of the pro-jects. Companies operating in concrete industry have si-multaneously conducted their own development projects.

Concrete industry has focused a lot of efforts on deve-lopment over the past 5 years. New façade solutions, pre-fabricated components and design software have beendeveloped. Self-compacting concrete is a leap of develop-ment that opens up whole new possibilities for further de-velopment of concrete construction.

Work needs to be continued in collaboration with thecustomers, utilising e.g. partnership agreements. Newsolutions shall be boldly sought after. However, no risksare to be taken as far as the durability of concrete structu-res is concerned. After all, durability and long service lifeare the strengths of concrete.

More information is available at www.betoni.com/tie-toa betonista/kehitysprojektit/teknologiaohjelma.

tehdä mallipiirustusten ja -työselostusten mukaan.Tuotteilla tulee olla vastaanottotarkastus ja palautemahdollisista puutteista tulee saada takaisin tuo-tantoon.

Laadittu ohjeistus löytyy Betonitiedon kotisivuil-ta www.betoni.com.

YHTEENVETOBetoniteollisuus on panostanut kehitykseen run-saasti viimeiset 5 vuotta. Mm. uusia julkisivuratkai-suja ja esivalmisteisia komponentteja sekä suunnit-teluohjelmia on kehitetty. Itsetiivistyvä betoni onteknologiahyppäys, joka antaa aivan uusia mahdol-lisuuksia kehittää betonirakentamista.

Työtä tulee jatkaa yhteistyössä asiakkaidenkanssa esim. kumppanuussopimuksia solmien. Uu-sia ratkaisuja tulee hakea rohkeasti. Betoniraken-teiden säilyvyydessä ei kuitenkaan pidä ottaa riske-jä, koska yksi betonin vahvuus on nimenomaan hyväkestävyys ja pitkä käyttöikä.

KIRJALLISUUTTA/1/ ITB- Itsetiivistyvä betoni. Suomen Betonitieto

Oy. Loviisa 2004./2/ Itsetiivistyvän betonin käyttö paikallavalura-

kenteissa. Suomen Betonitieto Oy. Helsinki 2004./3/ Tulimaa, M. et al. Ympäristöystävälliset ja hy-

vin säilyvät betonit. Teknillinen korkeakoulu.Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto. Espoo2005.

/4/ Teriö Olli. Betonirakentamisen esivalmistusas-teen nosto. VTT Rakennus- ja yhdyskuntatek-niikka. Tampere 2002. www.betoni.com.

/5/ Seppänen Matti. Pienkerrostalo- kerrospienta-lo. Rakennustieto Oy. Vammala 2003.

/6/ Laine Juhani& Saari Mikko. Matalaenergia-harkkotalo,yleissuunnitteluohje. VTT Tutkimus-raportti nro RTE3785/02.

/7/ Hietamäki Tuomas et al. Rakennusten massiivi-suus. Keskeiset tutkimukset ja tulokset. Tam-pereen teknillinen yliopisto, Energia- ja proses-sitekniikka. Tampere 2003. www.betoni.com.

/8/ Matalaenergiaharkkotalo. Pientalojen energi-ankulutuksen vertailulaskelmia. VTT Rakennus-ja yhdyskuntatekniikka. TutkimusraporttiRTE627/05. Espoo 2005.

/9/ Implementation Guidelines for IFC 2x2. Concre-te Domain. Eurostep Oy. 2004.www.betoni.com

/10/ Betonin, betonilietteen ja veden kierrätys be-toniteollisuudessa. Suomen Betonitieto Oy.Maaliskuu 2005.

/11/ Merikallio Tarja. Rakennustyömaan olosuhde-hallinta. Humittest Oy. Helsinki 2003.

/12/ Merikallio Tarja. Betonirakenteiden kosteus-mittaus ja kuivumisen arviointi. Suomen Beto-nitieto Oy. Jyväskylä 2002.

9, 10Rakennustyömaan olosuhdehallinta -projektissa selvitet-tiin kosteuden raja- arvoja, rungon kastumisen minimoin-tia, sääsuojausta sekä rakenteiden kuivattamista ja senseurantaa.

9 10

BET0501 s63-67 Betonitek 11.4.2005, 09:0467

betoni 1 200568

BETONITAIDETAPAHTUMA 2005

”BETONIA”

KOTKA:FEDERICO ASSLER JA KIMMO PYYKKÖKotkansaaren keskustaa halkoo noin 800 metrinmittainen lehmusesplanadi, jonka vanhimmat leh-mukset on istutettu jo 1800-luvun puolella. Lehmus-esplanadi kunnostettiin perusteellisesti, jonka seu-rauksena puisto valittiin vuoden ympäristöraken-teeksi 2001.

Lehmusesplanadin muutos Kotkan veistospuis-toksi sai alkunsa niinikään vuonna 2001, kun TapioJunnon ja Jaakko Pernun työt ensimmäisinä paljas-tettiin. Vuonna 2003 veistospuisto palkittiin kuvan-veistäjäliiton Pro Sculptura-mitalilla. Veistospuis-ton kehittäminen jatkuu. Viimeiset työt paljastetta-neen vuoden 2010 tienoilla. Veistospuistoon on nyttarkoitus liittää chileläisen Federico Asslerin jaKimmo Pyykön teokset.

Federico Assler:My sculpture ... my work ... not a mountain – not a rock …a presence that emerges directly from the ground – a tex-ture surface coloured concrete – by its size it can be seenfrom a certain distance and when reaching close that newmaterial gives a different emotion.

Kimmo Pyykkö: MatkallaMinulle ajatuksellisesti valmis idealuonnos erittäin ur-baaniin ympäristöön, aivan kuin orgaanisesti mutta sa-malla yllätyksellisesti sijoittuva veistos. Erittäin hyvinmaailmaani ja mielestäni myös Kotkan satamakaupunginkatuihin, jalkakäytäviin, tähän elämän matkaan ja tähänhengen vaellukseen liittyvä työ.

Idealuonnoksen lopullisessa toteutuksessa veistoksenvalöörit järjestyvät uudelleen, pelkistyvät kokonaisuudek-si, joka on runollinen, osin täysin fotorealistinen ja sur-realistisen kertova työ. Veistos toteutetaan eri valöörein,osin tummaksi kiillotettuna, elämän kuluttamana ruske-aan betoniin.

Betoni on ylivoimaisesti maailman eniten käytettyrakennusmateriaali. Sitä on tutkittu hyvin paljon –tietoutta ja osaamista on olemassa. Teknisiltä ja ul-konäöllisiltä ominaisuuksiltaan se on erinomainenmateriaali myös kuvanveisto- ja ympäristötaiteelli-siin tarkoituksiin.

Betonitaidetapahtumassa saatetaan yhteen tai-teilijoita, betonialan osaajia ja kaupunkeja kehittä-mään ja hyödyntämään yhteistyötä ja osaamista.Tapahtuma on myös osa Suomen Betoniyhdistyksen80-vuotisjuhlallisuuksia.

Kaupungit saavat Suomen eturivin taiteilijoidenkestäviä teoksia suhteellisen pienillä kustannuksil-la ja Betoniyhdistyksen tarjoamalla laadunvarmis-tuksella. Betoniala puolestaan saa innovaatioita jasen pohjalta betonin käyttö uusia kohteita.

PROJEKTIN ORGANISOINTIBetoniyhdistys tekee pääsääntöisesti sopimuksetkaupunkien, taiteilijoiden ja teollisuuden kanssa.Projektin vastuullisena johtajana toimii yhdistyksentoimitusjohtaja Klaus Söderlund ja taiteellisena ku-raattorina VTM Kari Poutasuo.

Suunnitteluryhmä järjesti maaliskuussa semi-naarin Keravan taidemuseossa, jossa kukin kaupun-ki esitteli teosten kohteet ja taiteilijat esittelivätomaa julkisten teosten tuotantoaan. Kymenlaaksonammattikorkeakoulussa järjestettiin 20.4.2004 tai-teilijoille koulutustilaisuus, jossa maan parhaat asi-antuntijat luennoivat betonin ominaisuuksista jakäyttömahdollisuuksista. Myös tämän jälkeen ontehty paljon kahdenkeskistä neuvontatyötä. Taiteili-jat voivat suorittaa projektiin liittyviä kokeiluja ma-teriaalin kanssa Kymenlaakson ammattikorkea-koulun betonilaboratoriossa.

Kun pääosa teoksista ja suunnitelmista on val-miina, on tarkoitus tehdä julkaisu, jonka avulla ha-lutaan herättää laajempaa kiinnostusta betoninkäyttöön taiteessa ja rakennetun ympäristön osana.Projektiin liittyen järjestetään osallistuvissa kau-pungeissa lisäksi näyttelyitä.

Koko betonitaidetapahtuman budjetti tullee ole-maan pitkälti yli 200 000 euroa. Tapahtumaa ovattähän mennessä tukeneet Betoniyhdistys (yhteensä30 000 euroa) ja Opetusministeriö (10 000 euroa).

Seuraavassa on esitetty kaupunkien ja taiteilijoi-den Keravan Taidemuseon näyttelyä varten tekemätteosten ja projektien kuvaukset.

1Federico Assler

2Kimmo Pyykkö

BET0501 s68-71 Betonia 11.4.2005, 09:0968

betoni 1 2005 69

ESPOO, PERTTI KUKKONENTapiolan kehittäminen ja uudistaminen on monivai-heinen prosessi, jonka keskeiset lähiajan toimenpi-teet ovat WeeGee-talon saneeraus taiteen ja kult-tuurin keskukseksi sekä Ahertajantien taidettami-nen osana kulttuuriraittiprojektia. Raitin tarkoituk-sena on yhdistää Tapiolan kulttuurikeskus ja Wee-gee-talo taidetettuna katunauhana. Se korostaa Ta-piolan merkitystä kulttuuripalveluiden korkeatasoi-sena tyyssijana ja luo viihtyisyyttä ottamalla huomi-oon Tapiolan arkkitehtuurin ja maiseman erityispiir-teet. Puutarhakaupungin luonnonläheisyys ja ja-lankulkijaystävällisyys tehostuvat samalla kunsuunnitellut taideteokset antavat esteettisille elä-myksille kiintopisteitä.

HELSINKI, VESA-PEKKA RANNIKKOHelsingin kaupungin taidemuseo teettää vuosittain1 - 3 julkista taideteosta jotka rahoitetaan tähäntarkoitukseen varatuilla määrärahoilla. Teokset si-joittuvat useimmin puisto- tai katutilaan ja aloit-teet tulevat usein kaupungin rakennusvirastonkautta. Uusia julkisia taideteoksia on pyritty sijoit-tamaan ennen kaikkea lähiöalueille jossa taidettaon hyvin niukasti. Näsinpuiston taideteos kuuluutähän kategoriaan.

Vesa-Pekka Rannikko: AaumuAAUMU on läpivärjätystä betonista valettu ei esittäväveistos. Teos on yhdistelmä tarkkaa graafista, hallittuamuotoa sekä sattuman luomaa pehmeää orgaanista mas-saa. Teoksessa yhdistyvät valamisen teko, muotin tyhjäntilan täyttäminen, tasaiseen hiottuun väripintaan.

AAUMU teoksen pienoismalli on valettu joustavastakankaasta tehtyyn muottiin. Tällöin valettu kipsi on itsepainovoiman ja kankaan joustavuuden ehdolla hakenutmuotonsa. Valuaukon epämääräiset muodot ovat myöstyöprosessin aikaansaannoksia. Lopullisessa versiossabetoniin valetaan tarkka suurennettu kopio pienoismallis-ta. Näin veistoksesta tulee suurentunut abstraktio, outokappale, joka on pudonnut toisesta mittakaavasta puistonhiekalle.

AAUMU valkobetonisen muodon sisälle valetaan sini-harmaan kehän ympäröimä keltainen ympyrä. Lopullises-sa koossaan teos on n. 2,5 x 2 x 1,3 m. Teos sijoitetaanNäsinpuiston harmaalle maatuhkakentälle ilman jalustaaaavistuksen maahan uponneena.

3Pertti Kukkonen

4Vesa-Pekka Rannikko

Veistos ja ’’Graafinen betoni’’ -menetel-mällä toteutettu aukio Pitkä tukimuuri jatkuu veistokseksi

Veistokselliset penkit ja skeittiramppi. Hiottumusta betoni, joissa vahvistetut reunat. Liikenneympyrä, hiottu musta betoni.

BET0501 s68-71 Betonia 11.4.2005, 09:0969

betoni 1 200570

VANTAA, MARJA KANERVO JA MARTTI AIHAHakunilan keskustan kehittämisselvitys on laadittukeskustan kehittämistavoitteita koskevan keskuste-lun ja jatkosuunnittelun pohjaksi. Betonitaiteensuunnittelualueena on Hakunilan nykyinen keskus-ta, Porttipuiston alue sekä näiden väliin jäävä varik-koalue. Vantaalle valitut taiteilijat ovat vaiheissa Ija II mukana suunnittelemassa yksittäisiä teoseh-dotuksia ja kaupunkitaiteellista kokonaisuutta.

Marja Kanervo ja Martti Aiha:Alueen suunnittelussa emme ole lähteneet yksittäistenveistosten ideoimisesta, vaan ennemminkin ympäristön jamateriaalien / betonin esteettisestä muokaamisestakäyttäjän näkökulmasta nähtynä. Ja samalla rajanneettyöskentelyalueemme ”fyysisesti” kosketeltaviin aluei-siin. Ylätasanne: Joki/virta, Ramppi ja kaiteet: Ranta,Alatasanne: Meri ja Asuintalojen seinät: Taivas.

KERAVA, HANNU SIRENKeravalla on kehitetty jo muutaman vuosikymme-nen ajan korkeatasoista kaupunkikeskustaa, johonyhtenä tärkeänä osana kuuluvat kaupunkikuvaa ri-kastuttavat veistokset. Kävelykadun rakentaminenalkoi 1980-luvun alussa ja 1990-luvulla se laajenikeskustan tärkeimmälle kaupalliselle alueelle. Ta-voitteena on sen edelleen laajentaminen poikittais-suuntaisesti ydinkeskustasta ulospäin.

Keravan kävelykeskustaan tulevien jalankulkuyh-teyksien päätepisteisiin on suunnitelmallisesti si-joitettu veistoksia. Nyt hankkeena oleva veistos tu-lee sijoittumaan Keravan vilkkaimmin liikennöidynkevyenliikenteen väylän, Kalevanraitin päähän –ikään kuin maamerkiksi keskustaan tulolle. Samallase on havaittavissa Keskustankehältä kohde-tilaahallitsevana uutena aiheena.

Kalevanraitin ja sen jatkeena olevan Ilmattaren-raitin varrella on sen keskeisestä sijainnista johtu-en useampia taitelijoiden tekemiä veistoksia. Raitinyhteyteen valmistuu 2006 Keskuspuisto, joka lisääkeskustan viihtyisyyttä oleellisesti isoine vesialtai-neen, veistoksineen ja runsaine istutuksineen. Kä-velykeskustan alue laajenee lähivuosina ja sitäkautta luodaan entistä laajemmalle alueelle kor-keatasoista ulkoista ympäristöä, johon nyt suunni-teltu veistos luo oman arvokkaan lisänsä.

Hannu Siren:Suunnitellun teoksen lähiympäristöä hallitsee vilkas kou-luympäristö. Uudessa kevyenliikenteen liikenneympyräs-sä teoksesta tulee sitä hallitseva kiintopiste. Veistoksentekninen toteutus tulee tarjoamaan betoniteknologialleriittävästi haasteita, jotta teos toteutuisi suunnitellussamittakaavassa.

5Hannu Siren

6Marja Kanervo ja Martti Aiha

BET0501 s68-71 Betonia 11.4.2005, 09:0970

betoni 1 2005 71

KERAVA, PEKKA JYLHÄKeravan Taide- ja Kulttuuriyhdistys on vuosien1979-1993 alkaen pyrkinyt rikastuttamaan Keravankaupunkikuvaa hankkiessaan neljä julkista veistos-ta Keravan keskustaan: Antero Poppius ja HeikkiHäiväoja: Sirkusmuistomerkki, Alpo Jaakola: Men-neiden sukupolvien muistomerkki, Heikki Häiväoja:Aurinko-Tuuli veistos, Alpo Jaakola: Taideaita.

Taidemuseon perustamisen v. 1990 jälkeen onsen ympäristöön hankittu veistoksia 12:lta taiteili-jalta. Uusimpana Pekka Jylhän betoniveistos sijoit-tuu Museon fasadiin.

Pekka Jylhä: HelmenkalastajaKaupungissa kerrotaan tarinaa suuresta helmestä - kuinkase löytyi ja jälleen katosi. Ja koska tuota tarinaa kerrotaanyhä uudestaan, se on juurtunut kaikkien mieleen. Ja kutenkaikissa monesti kerrotuissa tarinoissa, jotka elävät kansansydämessä, siinäkin on vain hyvää ja huonoa, vain mustaaja valkoista, hyvyyttä ja pahuutta eikä mitään siltä väliltä.

Näistä ajatuksista syntyi teos Helmenkalastaja Kera-van joen rannalle, josta se suuri helmi saattaa jonain päi-vänä löytyä.

HYVINKÄÄ, VEIJO ULMANENHyvinkäällä on jo yli sadan vuoden ajan asunut jatyöskennellyt merkittäviä kuvataiteilijoita HeleneSchjerfbeckistä Taisto Martiskaiseen. Kuvataidepe-rinnettä pyritään vaalimaan myös julkisten taidete-osten hankinnalla, etupäässä rakennusbudjetteihinvaratuilla ns. prosenttimäärärahoilla. Viimeisinkaupunkikuvaa rikastuttanut veistos on Tapio Jun-non Helene Schjerfbeckin muistomerkki, joka saa-tiin kuvataidekilpailun tuloksena ja sijoittui puistik-koon Kirjastoaukion laidalle.

Saman aukion toisella laidalla Jussinmäki on ke-hittymässä merkittävimmäksi puistoalueeksi kau-pungin liike- ja kulttuurikeskustan sydämessä. Puis-

7Veijo Ulmanen

8Pekka Jylhä

CONCRETE ART HAPPENING 2005. ”BETONIA”

Concrete is the most widely used construction materialin the world. Several studies have been conducted onconcrete – knowledge and proficiency is available. Thetechnical properties and appearance of concrete make italso an ideal material for sculptures and environmentalart.

The purpose of the concrete art happening is to bringartists, concrete experts and towns together to developand utilise cooperation and expertise. The happening isalso part of the 80th anniversary events of the ConcreteAssociation of Finland.

The objective of the happening is to attract interest inthe use of concrete in art and as a part of the built-upenvironment. The project also includes exhibitions inthe towns that participate in the happening.

Most of the art works will be erected in the townsduring 2005.

More information about the concrete art happening2005 “Betonia” from www.betoniyhdistys.fi

toon halutaan taideteos, joka lisää alueen vetovoi-maa ja houkuttelee kiipeämään Jussinmäen laelle.Toisaalta veistos näkyy kauas yli torin ja asettuuvuorovaikutukseen sekä ympäröivän kallioisenpuistoluonnon että lähistön monumentaaliarkkiteh-tuurin ja aukioiden kanssa.

Veijo Ulmanen:Idea veistokseen syntyi paikan herättämistä ajatuksista.Kallion kumpare keskellä kaupunkia, sieltä on hyvä kat-sella ja kuunnella elämänmenoa. Teoksen muoto ”torvi,megafooni” viittaa myös tarpeeseen kajauttaa ilmoilleoma ääni ja mielipide.

BET0501 s68-71 Betonia 11.4.2005, 09:0971

72 betoni 1 2005

HENKILÖKUVASSATAPIO AHOHaastateltavana Betoni-lehden henkilö-galleriassa on tällä kertaa diplomi-in-sinööri Tapio Aho (s.1953 Helsingissä).

1Sirk

ka S

aarin

en

”Olen oikealla alalla ja toiveammatissa-ni”, vuonna 1980 TKK:sta rakennesuun-nittelijaksi valmistunut Tapio Aho toteaaja naurahtaa, että ammatinvalinta olikyllä alun perin sattumaa.

Tapion tie Otaniemeen Teknilliseenkorkeakouluun oli sikäli luonteva, ettämatematiikka ja fysiikka sujuivat kou-lussa hyvin. ”Osaston kuitenkin valitsinruksaamalla hakukaavakkeen vaihtoeh-toja järjestyksessä. Vaikka isäni oli ra-kennusmestari, ei minulla ollut rakenta-misesta juuri omakohtaista käsitystä, sil-lä isä kuoli ollessani vasta nelivuotias.”

RAKENNESUUNNITTELULLA OLI70-LUVULLA IMUAOpiskeluihin sisälle päästyään Tapiohuomasi nopeasti, että rakennusala on

mielenkiintoinen ja alana myös erittäinlaaja: ”Pääaineena luin rakenteidenmekaniikkaa ja sivuaineena matema-tiikkaa.”

Rakennesuunnittelu oli 1970-luvullasuosittu suuntautumisvaihtoehto: ”Yksisyy suosioon olivat varmasti TKK:n valo-voimaiset professorit, kuten rakentei-den mekaniikan Martti Mikkola ja PauliJumppanen sekä betonirakenteita opet-tanut Tapani Rechardt. He olivat hyviäluennoitsijoita, jotka innostivat hakeu-tumaan alalle. Myöskään palkkaodotuk-set eivät silloin rajoittaneet valintoja.Siihen aikaan kaikki rakentamisen sek-torit olivat palkkauksen osalta tasa-ar-voisesti arvostettuja. Nykyäänhän ra-kentamistalous tuntuu olevan kovin suo-sittua”, Tapio toteaa.

Hänellä onkin selkeä huoli tulevasta:”Rakennesuunnittelu on vaativa ammat-ti, johon ei opita yhdessä yössä, vaan sevaatii pitkäjännitteisyyttä. Toisaalta toi-voisin nuorien ymmärtävän, että olemal-la itse aktiivinen ja motivoitunut, tälläsektorilla voi edetä asiantuntijaksi, jolleriittää aina myös uusia haasteita.”

”Vaikka rakennesuunnittelussa ei olenyt imua, me olemme onneksi saaneettoimistoon nuorempaa kaartia ottamallateekkareita ja ammattikorkeakoululaisiatekemään diplomityötä tai päättötyötä.”

TUTKIJAN URA VAATII KOKEMUS-TA MYÖS KÄYTÄNNÖSTÄTapion oma diplomityö kehärakenteengeometrisesti epälineaarisesta käyttäy-tymisestä oli osa Suomen Akatemian ra-hoittamaa isoa projektia.

Valmistuttuaan hän työskenteli aluksivuoden verran Insinööritoimisto MagnusMalmberg Oy:ssä. Sieltä hän siirtyi nel-jäksi vuodeksi VTT:n rakennetekniikanlaboratorioon. Vuonna 1984 Tapio palasiMalmbergille. Titteli on nykyään osasto-päällikkö, Tapion vastuulla ovat erikois-rakenteet ja elinkaaritekniikka. Hän onmyös yrityksen varatoimitusjohtaja.

Tänä vuonna 70 vuotta täyttävä insi-nööritoimisto työllistää 60 henkilöä.”Työmme ovat yleensä aika haastavia,sillä ihan bulkkijuttuja meiltä ei oikeas-taan kysytäkään”, Tapio toteaa.

VTT:n tutkijana Tapio teki mm. vanho-jen siltojen kantavuuteen liittyviä selvi-tyksiä ja teräsrakenteiden sortumiin liit-tyviä tutkimuksia. ”Kun tehtäväksi tulihyvin abstraktin oloisia tutkimustehtä-viä, tuli tunne, että ne vaatisivat taustak-si kokemusta reaalimaailmasta, käytän-nön suunnittelutehtävistä”, Tapio perus-telee sitä, miksi palasi yritysmaailmaan.

”Tutkijana tunsin itseni aikalailla un-tuvikoksi, koska kokemusta käytännöntyöelämästä oli kovin vähän. Ihanteel-lista olisikin, että tutkimus- ja yritys-maailman välillä pystyttäisiin tekemäänluontevaa tehtävien vaihtoa. Siitä mo-lemmat saisivat selkänojaa ja näkemys-tä tehtäviinsä”, Tapio ehdottaa.

BETONIRAKENTEIDEN KÄYTTÖIKÄJA ELINKAARITapio ei ole halunnut leimautua yhdenmateriaalin mieheksi. Hän onkin ollutsuunnittelemassa niin betoni-, teräs-kuin puurakenteitakin. Betonirakentei-den osalta hän on viime vuosina pereh-tynyt erityisesti niiden käyttöikä- ja elin-kaariasioihin.

”Se on alueena vielä varsin uutta,suunnittelun osalta työkalut ovat vastasyntymässä. Me olemme teettäneet sii-tä pari diplomityötä ja keränneet aihee-seen liittyvää kirjallisuutta ja tietoa”,Tapio kertoo.

Betonin elinkaari- ja käyttöikätutki-mus on Tapion arvion mukaan Suomes-sa kansainvälisestikin kärkitasoa. ”Suo-malaiset ovat kehittäneet turmeltumisil-miöille analyyttisia laskentaan perustu-via malleja, joilla pystytään arvioimaanmiten eri asiat vaikuttavat betoniin, las-kemaan käyttöikä tietyissä olosuhteis-sa. Muualla käytetään yleisempiä, koke-mukseen perustuvia kertoimia. Suoma-laistapa on ainakin insinöörille miellyt-tävä, siinä näkee miten mallinnetaan.Myös uusissa betoninormeissa käyttö-ikämitoitus on käsittääkseni hyvin edis-tyksellistä”, Tapio arvioi.

SUOMALAISASIANTUNTEMUSTAEU-NORMITYÖRYHMIINEU:n myötä tulevien eurocode-normienvalmistelua Suomen kannalta Tapio ar-vioi varovaisin sanakääntein: ”Yhteistyöei ministeriön ja yritysmaailman välillätunnu toimivan: ministeriö on sitä miel-tä, että eurocode-normitukseen vaikut-taminen on yritysten asia, yritykset taaspäinvastaista. Tosiasia kuitenkin on,että normeihin pitäisi vaikuttaa silloinkun niitä valmistellaan. Normit syntyvätilman suomalaistenkin asiantuntijoidenläsnäoloa ja on aikanaan otettava käyt-töön myös Suomessa. On aika turhaaenää siinä vaiheessa ruveta haukku-maan normeja huonoiksi”, Tapio huo-mauttaa.

Ainoa tapa vaikuttaa EU-normituk-seen on Tapion mukaan se, että asian-

1Tapio Aho on aktiivisesti mukana myös alan yhteishankkeissa, mm. monissa työryhmissä.”Mukanaolo tuo itselle laajempaa näkökulmaa. Toisaalta voi vaikuttaa siihen miten asioi-ta viedään eteenpäin. Osallistumalla siis sekä saa itse että voi myös antaa toisille jota-kin”, hän perustelee.

BET0501 s72-73 HenkilökAho 11.4.2005, 09:1072

betoni 1 2005 73

tuntijat ovat paikan päällä. ”Parin asian-tuntijan osallistuminen työryhmiin eiolisi rahallisesti iso satsaus. Kyllä senrahan pitäisi jostakin löytyä”, hän har-mittelee.

TYÖRYHMISSÄ ANTI VASTA-VUOROISTATapio itse on aktiivinen työryhmien jäsensekä luennoitsija. Miksi? ”Oikeastaankahdesta syystä. Kun on mukana, saa it-selleen laajemman näkökulman. Toisaal-ta, kun itselle on kertynyt jonkin verrankokemusta, haluaa vaikuttaa siihen mi-ten asioita viedään eteenpäin. Osallistu-malla siis sekä saa itse että voi myösantaa toisille jotakin”, hän perustelee.

Hän on tällä hetkellä mukana mm.neljässä Betoniyhdistyksen normityö-ryhmässä. Paraikaa on meneillään esi-merkiksi betonin EN 1992-1-1, EUROCO-DE 2:n suomalaistaminen. ”Normin syn-tyminen edellyttää peräti 200:aa maa-kohtaista kerrointa, niitä me nyt työryh-mässä mietimme. Se on varsin iso pon-nistus, jossa nyt ollaan loppusuoralla.”

Toisessa By:n työryhmässä mietittiinvarmuuskertoimia, rakennusten vaati-vuusluokkia, rakentamisen luotettavuut-ta. Kolmannessa työryhmässä pohdi-taan Kioton sopimukseen liittyen beto-nin ja sementin hiilidioksidipäästöjenvähentämistä, neljännessä betoniraken-tamisen laatuohjetta. ”Itse en tunneolevani kaikissa läheskään asiantuntija.Suunnittelualan edustajana roolini työ-ryhmissä onkin välillä se, että palautantutkijakollegoita maan pinnalle”, Tapioanalysoi.

Tuore luottamustehtävä betonin pa-rissa on Tapion valinta fib councilin, In-ternational Federation for StructuralConcreten, Suomen edustajaksi PetriJanhusen seuraajana.

IDEOISTA KÄYTÄNTÖÖNRiittääkö Tapiolla enää aikaa ja intoavarsinaiseen suunnitteluun? ”Toki. Teensitä mielelläni. Varsinkin hankkeiden al-kuvaiheessa, kun mietitään miten jokinuusi vaatimus pystytään ratkaisemaan.

Viimeksi mielessä ovat pyörineet Biome-dicumin laajennusvaiheen detaljit. Siinäon viety eteenpäin jo ykkösvaiheessa jaViikin kohteissa käytettyjä ontelolaatto-jen onteloiden hyödyntämistä installaa-tioiden ja ilmastoinnin sijoittamiseen.Kehittelimme detaljin, jota testataanvielä elementtivalmistajan kanssa.”

Se miten paljon rakennesuunnitteli-jalla on liikkumavaraa, riippuu Tapionmukaan projektista. ”Mutta jos on itseaktiivinen ja idearikas, kyllä vaikutus-mahdollisuuksia on. Harvoin tosin tuleeeteen isoja mullistavia asioita, muttadetaljitasolla kehitystä voi tehdä hank-keessa kuin hankkeessa.”

Tapio pitää yhteistyötä arkkitehdinkanssa erittäin tärkeänä ja työtä rikas-tuttavana. ”Varsinkin arkkitehtikilpailu-jen rakenneasiantuntijana toimiminenon mieluista. Arkkitehtien kanssa on si-kälikin mukava tehdä työtä, että heilläon töihin erilainen näkökulma kuin meil-lä insinööreillä. Viimeaikoina olemmetehneet paljon yhteistyötä esimerkiksiarkkitehti Antti-Matti Siikalan kanssa,mm. Sanomatalo, Koneen torni, viimeksiJoensuun Metlan rakennus.”

Tapio myöntää, että joskus harmit-taa, kun rakennusprojekteja esiteltäes-sä suunnittelijoita tuskin mainitaan.”Kun projekteja esitellään esimerkiksipäivälehdissä, tulee usein tunne, ettäurakoitsija on tehnyt kaiken.” Samallahän myöntää, että yksi syy suunnittelunnäkymättömyyteen ovat usein suunnit-telijat itse, sillä harvoin he tuovat itse-ään esille.

Omista kohteistaan hän ei osaa si-joittaa mitään ykköseksi: ”Meneilläänoleva on yleensä aina se kiinnostavin.Kohteiden kirjohan täällä Malmbergillaon iso. 70-vuotias yritys on ehtinyt teh-dä historian aikana paljon myös vienti-kohteita aina Afrikasta, Lähi-idästä jaKostamuksesta lähtien. Yksi tämän päi-vän tuote ovat olleet jäähallit, joita koti-maisen Hartwall Areenan jälkeen ontehty esimerkiksi Hampuriin ja paraikaajo kolmatta Venäjälle. Yksi yrityksenmenestystuote ovat olleet myös pysä-

2Tapio Aho paljastuu koiraihmiseksi: perheen kaksi jackrussell-terrieriä pitävät huolen päivittäisestä liikunnasta.

köintitalot. Nokian Keilalahden pysä-köintitalo oli tietääkseni ensimmäinen,joka tehtiin paikallavalettuna jännitetty-nä rakenteena ilman vesieristeitä.Aloimmekin jo vuonna 1989 kehittääomaa ohjelmaa, jolla pystytään laske-maan jännitettyjä rakenteita.”

PALKKIOTASOA NOSTETTAVA ITSEPuhe suunnittelun palkkioiden pienuu-desta ei Tapion mukaan ole ollut liioitte-lua, pikemminkin päinvastoin. ”Aika jon-ka yksittäiseen projektiin voi käyttää, onusein aivan liian vähäinen. Palkkiotasoon niin alhaalla, että sen aiheuttama re-surssien puute voi vaikuttaa jopa raken-teiden turvallisuuteen. Riskiä lisäämyös tilaajien sanelemat älyttömät ai-kataulut.”

”Palkkioista valitettaessa meidänsuunnittelijoiden pitäisi katsoa kuiten-kin myös itse peiliin. Miksi tarjotaanniin halvalla? Kyllä meillä pitäisi olla it-setuntoa nostaa palkkiotasoa. Alihin-noittelu on suunnittelijoiden omaa mo-raalittomuutta ja merkitsee sitä, ettei-vät tekijät itsekään arvosta omaa työ-tään”, Tapio suomii omaa alaa. Valmistaratkaisua hänellä ei ole silti tarjota:”Yksi toimisto ei pysty tasoa nosta-maan, vaan kaikkien pitäisi olla muka-na”, hän korostaa.

Taannoisissa vakavissa rakenteidensortumissa Tapio näkee yhden hyvänkinpuolen: ”Ne herättivät vihdoin huomaa-maan epäsuhdan suunnittelijan vastuunja mitättömien palkkioiden välillä.”

Myöskään nykyään paljon puhuttu jajoidenkin isojen rakennuttajien käyttä-mä suunnittelun hinta-laatu-kilpailutusei saa Tapiolta kiitosta. ”Vaikka laadunpainotus olisi 70 % ja hinnan 30 %, lop-pupelissä on kuitenkin kyse pelkästähintakilpailusta. Kyselyt näet tehdääntoimistoille, joiden välillä laatupisteissäei juuri ole eroja, silloin hinta ratkaisee.Laadun painotus jää näennäiseksi, juh-lapuhetavaraksi”, hän toteaa. Oikea hin-ta-laatu-kilpailutus vaatisi Tapion mu-kaan laadun vielä suurempaa painotus-ta sekä sitä, että esimerkiksi kallein ja

halvin tarjous pudotettaisiin automaat-tisesti pelistä pois ja jäljelle jäävienkeskiarvoa lähinnä oleva tarjous saisiparhaat hintapisteet. Tällä tavalla voi-taisiin varmistua siitä, että toimeksian-tojen konsulttityön määrä olisi lähempä-nä hankkeiden todellista tarvetta.

KOIRAT VIEVÄT ULOS,VAIMO MUSEOIHINVaikka Tapio sanoo, ettei ole himohar-rastaja, paljastuu, että miehen arkeenmahtuu paljon muutakin kuin rakenteita.Liikunta on epäsäännöllisen säännöllis-tä: ”Viime talvi jäi väliin, mutta nyt onhiihtokausi sentään avattu. Ajoittainlenkkeilen tiivistiikin. Päivittäisestä ul-koilusta huolehtivat perheen kaksijackrussellterrieriä.”

”Kovin pitkälle en ole koskaan Hel-singin keskustasta joutunut”, Tapio nau-rahtaa. ”Lapsena asuimme Suomenlin-nassa, sitten Käpylässä. Viimeiset kym-menen vuotta koti on ollut Pakilassa rin-tamamiestyylisessä omakotitalossa.Asumismuodosta juontuukin luontevastiyksi harrastus eli vanhan talon remon-tointi.”

Myös matkailu, erityisesti kaupunki-matkailu, vie irti arjesta. ”Vaimo on ku-vataiteilija ja hän poimii matkoilta ai-heita töihinsä. Sitä kautta on itsekinsaanut kipinää esimerkiksi museoihintutustumiseen.”

”Kesäisin olemme käyneet Alpeillavaeltamassa. Patikointi upeiden maise-mien äärelle on rankkaa, mutta palkitse-vaa. Itseäni motivoi myös se, että yl-häältä alppihyteistä löytyy kylmä kaljapalkkioksi”, Tapio naurahtaa.

Sirkka Saarinen

BET0501 s72-73 HenkilökAho 11.4.2005, 09:1173

74 betoni 1 2005

by 40BETONIRAKENTEIDENPINNAT 2003

168 s., 76 euroa

Kirjassa esitetään kaikki betonipin-nat, jotka nykyaikainen betonitek-niikka pystyy tarjoamaan. Seikkape-räiset pintojen laatutekijät luokitel-tuine raja-arvoineen mahdollistavatpintalaadun entistä tarkemman mää-rittämisen.

Julkaisun korkeatasoinen graafi-nen toteutus tuo hyvin esille käytettä-vissä olevat pintavaihtoehdot. Malli-rakennusten ja -pintojen värikuvatsekä pintoihin liittyvät laatuvaatimuk-set antavat mahdollisimman havain-nollisen kuvan eri vaihtoehdoista.

Ohjeet on laadittu Betoniyhdistyk-sen hallituksen asettamassa työryh-mässä NT-90 ja ne korvaavat nykyisen,vuodelta 1994 olevan, ohjeen (by 40).

by 50BETONINORMIT 2004

Betonin eurooppalainen standardiSFS-EN 206-1 on astumassa voimaanvuodenvaihteessa. Tämä tapahtuuympäristöministeriön päätöksellä si-ten, että uusittava RakMK:n osa B4Betonirakenteet edellyttää tämänstandardin noudattamista (siirtymäai-kaa on seuraavaan kesään asti). Stan-dardiin liittyy kaikissa maissa, myösSuomessa, kansallinen liite NA (Na-tional Annex), jossa annetaan ao.maassa noudatettavia lisä- ja muu-tosvaatimuksia.

SFS-EN 206 vaikuttaa normistoom-me, suunnitteluun, materiaalivaati-muksiin, rakentamiseen, kelpoisuudentoteamiseen ja seosaineiden käyttöön.Muun muassa terminologia, vesi-se-menttisuhde, kelpoisuuden toteaminenja jopa betonimassan ja kovettuneenbetonin testausstandardit muuttuvat.

Säilyvyysvaatimukset kiristyvät.Standardin lähinnä Keski-Euroopanoloihin tehdyt pakkasenkestävyysvaa-timukset taas ovat lievempiä kuin ny-kyiset suomalaiset ja niitä tullaan ki-ristämään kansallisessa liitteessä.Ympäristöluokat muuttuvat rasitus-luokiksi ja niiden lukumäärä kasvaakolmesta (B4) kahdeksaantoista (18).

Betoni on ensimmäisenä materiaa-lina ottamassa käyttöön rakenteidenkäyttöikämitoituksen. SFS-EN 206:nohjeellinen taulukko vastaa rakentei-den 50 vuoden käyttöikää. By50:ssajulkaistaan mitoitusmenetelmä, jollarakenteen ja betonin ominaisuudetvoidaan mitoittaa aina 200 vuodenkäyttöikää varten.

SFS-EN 206:n mukaan betonin kuu-luu olla ulkopuolisen tarkastuksenalainen, eli nyt myös 2-rakenneluokanbetonin tulee olla tarkastettua.

“Betoninormiasioita” tulee siis jat-kossa esiintymään useassa eri julkai-sussa: RakMK B4, SFS-EN 206-1,

standardin kansallinen liite ja vielä li-säksi pakkasenkestävyyden osoitta-minen sekä käyttöikämitoitus.

Muutokset by15:een ovat suuria,joten julkaisu saa uuden numeronby50, josta kootusti löytyy kaikki lu-vanvaraiseen betonirakentamiseenliittyvät asiat.

263 s., 84 euroa

ITSETIIVISTYVÄBETONI2004

Itsetiivistyvällä betonilla (ITB) on kykytäyttää muotit ja ympäröidä raudoitusilman mekaanista tiivistystä. ITB poik-keaa nimenomaan muokkautuvuudel-taan tavanomaisesta betonista.

Itsetiivistyvän betonin kehitystyöalkoi Japanissa 1980-luvulla ja nyt seon otettu teollisuudessa käyttöönmaailmanlaajuisesti.

Itsetiivistyvän betonin etuja ovatbetonointityön nopeutuminen ja hel-pottuminen sekä melun väheneminen.Itsetiivistyvällä betonilla voidaan to-teuttaa erityisen vaativia valukohtei-ta, kuten rakenteiden korjauskohteitaja tiheästi raudoitettuja rakenteita. It-setiivistyvän betonin avulla on mah-dollista saavuttaa hyvä pintojen laatuja vähentää jälkitöiden määrää.

Julkaisussa esitetään vuosina2001-2004 toteutetun itsetiivistyväbetoni-projektin tulokset. Julkaisuperustuu suomalaisiin tutkimustulok-siin sekä käytännön sovellusten kaut-ta hankittuun tietoon. Lisäksi julkai-sua on täydennetty State of the art -esiselvitysvaiheessa sekä projektinkuluessa hankitulla ulkomaisella tie-toudella.

144 s., 45 euroa

by 201BETONITEKNIIKANOPPIKIRJA 2004

Tässä oppikirjassa käsitellään beto-nin materiaalitekniikkaa ja betonitöitäsekä laadunvarmistukseen liittyviä te-kijöitä. Uusien betoninormien (by 50)myötä betonin materiaali- ja laatutek-niikka uudistuivat perinpohjaisesti.

Betonitekniikan oppikirjan uusi 5.painos on tarkistettu betoninormienpohjalta. Suurimmat muutokset kos-kevat seuraavia kohtia: betonin osa-aineet, betonimassan ominaisuudet,koostumuksen määritys, vaatimusten-mukaisuuden osoittaminen ja säily-vyysvaatimukset. Muutenkin kirjan si-sältö on tarkistettu vastaamaan nykyi-siä betonirakentamista koskevia oh-jeita ja määräyksiä. Tarkoitus on an-taa lukijalle viimeisimmät tiedot on-nistuneiden betonirakenteiden val-mistuksen varmistamiseksi.

570 s., 50 euroa

BET0501 s74-75 kirjat 11.4.2005, 09:1274

betoni 1 2005 75

TILAUKSET:

PL 11 (Unioninkatu 14)00131 Helsinkipuh. 09 – 6962 3627fax 09 – 1299 291internet: www.betoni.com

BETONI 2004KÄSIKIRJA

BETONIALAN INFOYKSISSÄ KANSISSA:

– Yritysten tuote-, laadunvalvonta-ja yhteystiedot

– Tuotteet ja palvelut– Hakemisto– Tyyppihyväksytyt tuotteet,

varmennetut käyttöselosteet– Alan koti- ja ulkomaiset järjestöt– Betonialan järjestöjen

myöntämät apurahat– Betonirakentamisen suunnittelu-

ja rakentamisohjeet– Tilastot, julkaisut ym.– Luettelo ilmoitetuista

laitoksista

BETONIKÄSIKIRJAMYÖS VERKOSSA.KÄY TUTUSTUMASSAOSOITTEESSA: www.betoni.com

272 s., 18 euroa

MAATALOUDENBETONIELEMENTTI-RAKENTEET- SUUNNITTELUOHJE. 2004Rakentamisen säännöstö muuttuukoko ajan. Nämä muutokset ovat suurihaaste rakentamisen osapuolille.Muuttuva ympäristölainsäädäntö vai-kuttaa enenevästi maatalouden ra-kentamiseen.

Julkaisu on laadittu ensisijassasuunnittelijoille ohjeeksi maataloudenbetonielementtirakenteiden suunnit-teluun. Samalla se antaa lisätietoamaatalousyrittäjille, muille rakennut-tajille, tuoteteollisuudelle ja urakoitsi-joille. Julkaisun tavoite on ohjataosaltaan suunnittelua niin, että maa-talouden betonielementtirakentami-nen onnistuu teknisesti, laadullisestija taloudellisesti.

69 s., 18 euroa

BETONIN,BETONILIETTEEN JAVEDEN KIERRÄTYSBETONITEOLLISUUDESSA2005Betoni ja sen osa-ainekset ovat kierrä-tettäviä. Betonitehtaassa prosessivet-tä kierrätetään uuden betonin valmis-tukseen, betoniaseman pesuihin, be-tonin hiontaan tai esim. ontelo-laatto-jen timanttisahaukseen. Betonilietet-tä voidaan käyttää hienoaineksenabetonin valmistukseen, maatäytöissätai tuotteesim. lannoitusaineeksi. Pes-tyä kierrätyskiviainesta käytetään be-tonin valmistuksessa. Murskattua jä-tebetonia käytetään istettuna tienra-kentamisessa. Sillä voidaan myös kor-vata betonin kiviaineksesta noin nel-jännes ilman, että betonin ominaisuu-det juurikaan muuttuvat.

Julkaisussa esitetään kierrätysma-teriaalien koostumus ja ohjeet niidenkäytölle. Ympäristön-suojelulaki ja -asetus sekä muu ympäristölain-sää-däntö säätelevät betoniteollisuudenkierrä-tystä. Suurin tarve kierrätyk-seen on valmisbetoni-asemilla sekäseinäelementti-, porras- ja ontelo-laattatehtaissa. Julkaisussa esite-tään eri teknologia- ja laitevaihtoeh-dot, joita eri-tyyppisissä tehtaissavoidaan käyttää.

126 s., 30 euroa

PAIKALLAVALETTUJÄLKIJÄNNITETTYPYSÄKÖINTIRAKENNUS2005

Pysäköintirakennuksissa esiintyvätsäilyvyysvauriot ovat tyypillisesti vir-heellisistä rakenneratkaisuista ja be-tonin riittämättömistä säilyvyysomi-naisuuksista johtuvia. Ne ovat ainavakavia vaurioita, jotka ovat työläitäja kalliita korjata.

Paikallavalettu ja jälkijännitettylaattarakenne on luonteva ja kilpailu-kykyinen pysäköintirakennuksen run-koratkaisu. Sen hyvät säilyvyysomi-naisuudet perustuvat ristiin jännitet-tyyn saumattomaan laattaan sekä kor-kealuokkaisen betonin käyttöön. Oi-kein toteutettuna paikallavalun ja jäl-kijännityksen yhdistelmä on järkevä jaedullinen valinta rakennuksen kokokäyttöikää ajatellen.

Tässä julkaisussa on lyhyesti esi-telty paikallavaletun ja jälkijännitetynpysäköintilaitoksen suunnittelun jatoteutuksen periaatteita. Se on laadit-tu osana paikallarakentamistekniikoi-ta kehittävää Kestävä kivitalo hanket-ta ja sen betoni- ja työmaatekniikoitakehittävää osaprojektia. Tämä julkai-su on toinen painos, johon on tehtyuuden betoninormin by50 2004 mu-kaiset korjaukset.

21 s., 15 euroa

BET0501 s74-75 kirjat 11.4.2005, 09:1275

76 betoni 1 200576

BETONI- JAURAKOITSIJA:– PELISÄÄNTÖPÄIVÄ 21.4.2005

ARLAINSTITUUTTI, ESPOO

KOHDERYHMÄT JA TAVOITEKurssi on tarkoitettu– betoniteollisuuden tarjouslaskennan

ja työmaayhteyksien hoitajille– rakennusliikkeiden työpäälliköille,

työmaainsinööreille ja hankinnanhenkilöille

Kurssilla syvennytään elementtikaupanhankintaehtoihin ja projektin hoitoon.Kurssin tarkoituksena on selventää peli-sääntöjä ja käydä käytännön vuoropuheluaelementti-toimitukseen liittyvistä asioistapäivittäin asioita hoitavien henkilöidenkesken.

Tarkoituksena on käydä läpi hyvän toi-mintatavan periaatteet ja käytännön rat-kaisut alkaen tarjouspyynnöstä päätyenkohteen luovutukseen, mahdollisine jälki-töineen ja takuuvelvoitteineen. Tarkoituk-sena on käydä läpi hyvän kaupankäyntita-van periaatteet.

OHJELMA 21.4.2005Päivän puheenjohtajana aluepäällikköHannu J. Mäkinen, RT:n Uudenmaan piiri

08.30 Ilmoittautuminen jaaamukahvi

09.00 Kurssin avausAluepäällikkö Hannu J. Mäkinen, RT:nUudenmaan piiri

09.15 YSE ja RYHT-ehdotelementtikaupan kannalta

Varatuomari Antti Isohanni,Isohanni Antti Konsulttikamari Oy

11.30 Tarjouslaskenta ja tarjousMyyntijohtaja Pentti Kujala,Parma Oy

12.15 Lounas

13.00 Elementtitoimituksen hoitaminenDipl.ins. Heikki Aapro, Parma Oy jaTyöpäällikkö Simo Laihi,Skanska Oy– Suunnittelu– Katselmukset– Toimituksen aikaiset tarkennukset– Jälkityöt ja loppuselvitys

14.15 Päiväkahvi

14.40 Kumppanuus toimintamallinaToimitusjohtaja Lasse Happonen,Specifinn Oy

15.00 Kysymysklinikka

16.30 Tilaisuus päättyy

Muutokset mahdollisia!

OSALLISTUMISMAKSU200,– euroa + alv. 22 %Hintaan sisältyy– Luentotekstit– Ohjelman mukaiset tarjoilut

PERUUTUKSETJos kurssille ilmoittautuminen peruute-taan myöhemmin kuin viikkoa enne tilai-suutta, laskutetaan järjestelykuluina 50 %kurssin osallistumismaksusta. Jos peruu-tusta ei lainkaan ilmoitta etukäteen, lasku-tetaan koko osallistumismaksu.

MAJOITUSArlainstituutissa ei ole mahdollista yöpyä.Lähin hotelli on Privatel Espoo, josta lisä-tietoja puhelimitse (09) 511 051 taiwww.espoon-privatel.fi

ILMOITTAUTUMINEN13.4.2005 mennessä.

ARMI 20051. – 2.11.2005KOULUTUS JA OSAAMINEN– TEEMALLA

KAAPELITEHDAS, HELSINKI

ARKKITEHTIMATKAESPANJAAN5. –11.9.2005

KURSSEILLE ILMOITTAUTUMISET:

Suomen Betonitieto OyPL 11, 00131 HelsinkiPuhelin: (09) 6962 3626, 040 831 4577Faksi: (09) 129 9291Sähköposti: [email protected]

ASuomen Betonitieto Oy järjestää tänävuonna arkkitehtuurimatkan Espanjaan.Kohteiden valinta ja reittisuunnitelma ontekeillä. Tarkempi ohjelma valmistuu huh-tikuun lopussa.

Ohjelman suunnittelussa on mukanapaikalliset arkkitehdit ja matkalla on mu-kana arkkitehti oppaana kertomassa koh-teista.

Tutustumiskohteina ovat uudet arkkiteh-tuuri- ja infrarakentamisen kohteet unoh-tamatta historiallista arkkitehtuuria.

Alustava ohjelma on tekeillä ja sitä päivi-tetään sivuilla www.betoni.com

Lisätietoja:Maritta Koivistoarkkitehti, päätoimittaja Betoni-lehtiPuh. (09) 6962 3624 tai040 - 900 3577,e-mail: [email protected]

taiIrmeli Kosonentoim.siht. Betonitieto Oypuh. (09) 6962 3627e-mail: [email protected]

Vuoden 2005 ARMI-päivien järjestäjinäovat SAFA, RIL, RKL, RIA, ORNAMO, Gra-fia, Betonitieto Oy, Rakennustieto ja Suo-men rakennustaiteen museo.

Tapahtuman teemana on koulutus jaosaaminen. Ohjelma tulee koostumaansekä insinööreille, muotoilijoille ja arkki-tehdeille suunnatuista ohjelmista ja tee-moista.

ARMI-päivät järjestetään vuonna 2005Kaapelitehtaalla.

Lisätietoja:Olli Hämäläinen, Betonitieto Oypuh. (09) 6962 3625 [email protected]

BET0501 s76-77 UUSI BTkur 11.4.2005, 09:1576

betoni 1 2005 77

SBK-säätiö myöntää vuonna 2005 EinarKahelinin rahaston stipendejä betonira-kentamiseen liittyviin teknillisten kor-keakoulujen diplomi-, lisensiaatti- ja väi-töskirjatöihin sekä alan opinnäytetöihin.

Stipendejä voi hakea vapaamuotoisellahakemuksella koko vuoden.

Säätiön hallitus päättää hakemustenperusteella jaettavien stipendien määränja summat. Stipendien saajille ilmoitetaanpäätöksestä henkilökohtaisesti.

Hakemukset osoitteella:SBK-säätiöc/o Betonikeskus ryPL 381, 00131 Helsinki

SBK-säätiön hallitus on päättänyt tukeaaiempaa enemmän betoniin ja betonira-kentamiseen paneutuvien nuorten toimin-taa. Tämä tarkoittaa mm. lisämahdolli-suuksia opinnäytestipendeihin.

Kehotammekin opiskelijoita kysymäänyrityksiltä ja Betonikeskukselta betoni-sektorin opinnäytemahdollisuuksia ja ha-kemaan säätiöltä stipendejä.

Lisätietoja antaa Olli Hämäläinen,puh. (09) 69623625 taipuh. (09) 696 2360.

VIIMEKSI MYÖNNETYT STIPENDIT:

Eeva Kaisa Berry3.000 euroa diplomityön tekoa varten kos-kien veistoksellisen ulko-opaste- ja kalus-tekokonaisuuden suunnittelua graafisestabetonista Aurajokilaaksoon Turkuun.

Arkkit.yo Jussi Kalliopuska1.000 euroa diplomityön ”Villa Dogi - huvi-la Inkooseen” tekoa varten.

Suomen Betoniyhdistys / Byapu Oy4.000 euroa avustuksena by201 -markki-nointia ja tuottamista varten.

TKK:n arkkitehtiosasto16.900 euroa ”Betoni. Perustietoa arkki-tehti-opiskelijalle” -oppikirjan tukemiseen.

Rahaston apurahoja voi hakea vapaamuo-toisilla hakemuksilla koko vuoden. Rahaston hoitokunta käsittelee tulevathakemukset noin kuukauden kuluessa siitäkun hakemus on vastaanotettu.

Apurahat on tarkoitettu betoniteknologianalaan kuuluvien tutkimustöiden ja matkojenapurahoiksi yksityisille henkilöille. Tasavah-voista hakijoista Betoniyhdistyksen jäsenetasetetaan etusijalle.

Hakemukset, joista tulee ilmetä hakija,yhteystiedot ja varojen käyttötarkoitus eritel-tynä sekä muut haetut avustukset, lähete-tään osoitteella:

Suomen Betoniyhdistys ryPL 38100131 HelsinkiKirjekuoreen merkintä“Kerttu ja Jukka Vuorisen rahasto”.

Apurahojen saajia informoidaan heti hoito-kunnan kokouksen jälkeen. Apurahat ovattarvittaessa välittömästi nostettavissa. Ha-kemuksia käsittelee Betoniyhdistyksen hal-lituksen asettama hoitokunta: Prof RalfLindberg puheenjohtajana, jäseninä prof.Vesa Penttala ja tekn.tri. Jouni Punkki.

Lisätietoja antaa hoitokunnan sihteeriKlaus Söderlund, Betoniyhdistys,puh. (09) 696 2360.

VIIMEKSI MYÖNNETYT STIPENDIT:

Dipl.ins. Andrzej Cwirzen1.500 euroa esitelmämatkaan, Vancouve-rissa, Kanadassa pidettävä 3th Internatio-nal Conference on Conference onConstruction Materials (CONMAT 05).

EINAR KAHELININRAHASTOSTIPENDITBETONIRAKENTAMISENOPINNÄYTETÖIHIN

KERTTU JA JUKKAVUORISEN RAHASTO

by

Betoni - Perustietoa arkkitehtiopiskelijalle-oppikirja on tarkoitettu perusoppaaksiarkkitehtiopiskelijoille. Kirja sisältää kes-keisiä perustietoja betonirakenteidensuunnitteluun. Kirjan tarkoitus on toimiakäsikirjana ja myös oppaana harjoitustöi-tä tehtäessä.

Oppikirja on tarkoitettu käytettäväksiTeknillisen korkeakoulun, Tampereen tek-nillisen yliopiston ja Oulun yliopiston ark-kitehtiosastoilla. Kirja korvaa luentomo-nisteet, joiden tiedot on päivitetty yhteis-työssä Suomen Betonitieto Oy:n kanssa.

Tekninen tieto on oleellinen osa koko-naisvaltaista arkkitehtonista ajattelua.Ensimmäisinä opiskeluvuosina omaksut-tu tieto ja käsitykset muodostavat tärke-än pohjan koko ammattikuvan muodostu-miseen.

Kirjan toimittamista ovat ohjanneet toi-mitusjohtaja Olli Hämäläinen ja arkkitehti,päätoimittaja Maritta Koivisto SuomenBetonitieto Oy:sta, erikoistutkija ja teknii-kan tohtori Anna Kronlöf VTT:sta sekä pro-fessori Antti-Matti Siikala Teknillisestäkorkeakoulusta.

Kirjan on toimittanut arkkitehti, yliopis-to-opettaja Päivi Väisänen Teknillisestäkorkeakoulusta.

Tekstiä ovat kommentoineet myös pro-jekti-insinööri Petri Mannonen SuomenBetonitieto Oy:sta, tuoteryhmäpäällikköArto Suikka Suomen RakennusteollisuusRT:sta sekä professori Tor-Ulf Weck ja yli-opisto-opettaja Aino Niskanen Teknillises-tä korkeakoulusta.

Kirjaa on tukenut SBK-säätiö.

Kirja löytyy osoitteesta:http://www.tkk.fi/Yksikot/Osastot/A/op-pituolit/ro/index.htm

BETONI.PERUSTIETOAARKKITEHTI-OPISKELIJALLE

BLT-rahaston myöntämät stipendit:RT:n betoniteollisuustoimiala30.000 euroa betonielementtien vaatimus-ten-mukaisuus ja CE-merkintä -pilotointiin.

JA

LOHJANHARJUNMOOTTORITIENHIRVITUNNELINSUUNNITTELIJAT

“Hirvisilta Lohjanharjun moottoritielle”:

Kohteen geo- ja rakennesuunnittelustavastasi Ramboll Finland Oy.Arkkitehtisuunnittelua ei sisältynyt hirvi-tunneliin tai hirvitunnelin alueeseen.

Betoni 4/04 lehdessä oli artikkeleista:“Vuosaaren sataman meluseinä” ja “Hirvi-silta Lohjanharjun moottoritielle” jäänytepähuomiossa puuttumaan suunnittelijoi-den maininta. Tässä lisäyksenä hankkei-den suunnittelijat:

“Vuosaaren sataman meluseinä”:

Arkkitehtoninen suunnittelu:ArkkitehtityöhuoneArtto Palo Rossi Tikka Oy

Geotekninen ja aluesuunnittelu:Ramboll Finland Oy

Rakennetekninen suunnittelu(Vaihtoehtoinen rakenneratkaisu)Terramare Oy,jonka alikonsultteina toimivat:Suomen IP-Tekniikka OyTensicon Oy (jännitys)

Suunnitelmien tarkistus:Ahma insinöörit Oy

Lisätietoja satamahankkeesta löytyy:www.vuosaarensatama.fi

VUOSAARENSATAMANMELUSEINÄNSUUNNITTELIJAT

BET0501 s76-77 UUSI BTkur 11.4.2005, 09:1577

78 betoni 1 200578

Julkisuudessa on esiintynyt vääriä tulkin-toja jo 20 vuotta sitten betoninormeihintulleesta käsitteestä ”korroosioherkkäraudoitus”.

By 50 kohdassa 4.1.2.1 sanotaan:

”Jos raudoitus on otettu huomioon kapa-siteettia laskettaessa, katsotaan sen ole-van korroosioherkkää, kun halkaisija onenintään 4 mm tai kun käytetään kylmä-muokattuja teräksiä, joiden pitkäaikainenjännitys käyttötilassa on yli 400 N/mm2.”

Käytännössä jänneraudoitus siis on kor-roosioherkkää ja seuraavat raudoitteetovat muuta raudoitusta:

A500HWA700HWB500KB600KXB700KPyörötankoS235JRG2

Raudoituksen korroosioherkkyys vaikuttaabetonipeitteen arvoihin (taulukko 2.17) jarakenteen sallittuun halkeiluun (kohta2.3.3.3).

Klaus Söderlund toim.joht. Betoniyhdistys ry

BIBM2005 PRECOMP– KILPAILUSSA PALKITTIIN SUOMALAISIA

Oulun yliopiston arkkitehtuurin osastonkolme opiskelijaa Mikko Pohjaranta, MikaLang ja Ville-Pekka Ikola palkittiin työs-tään ”Twist again” kaikkiaan 11 parhaantyön joukossa BIBM:n julistamassa Pre-comb-arkkitehtuurikilpailussa. OpettajistaJussi Tervaoja ja Jari Heikkilä osallistuivatohjaukseen.

Kaikki palkitut kilpailutyöt esitelläänBIBM:n kongressin yhteydessä Amsterda-missa 11. - 14. toukokuuta 2005.

BIBM (Bureau International du BétonManufacturé) on kansainvälinen betoni-elementti ja -tuotejärjestö.

Lisätietoja:www.bibm2005.com kohdasta”Precomp”

1”Twist again” -kilpailutyö.Arkkit.yo:t Mikko Pohjaranta, Mika Lang jaVille-Pekka Ikola, Oulun yliopisto. 2005.

KORROOSIOHERKKÄRAUDOITUS

“KESKUSTELUABETONINORMEISTA”- PALSTA ON AVATTU WWW.BETONI.COM

KIVITALOT VALTAAVATPIENTALO-MARKKINOITA PÄÄ-KAUPUNKISEUDULLA

Viime aikoina laajan julkisen keskustelunkohteena on ollut pienimuotoinen rakenta-minen, jota valtiovalta ja julkinen sana onajanut vahvasti kevyen puurakentamisensuuntaan.

Tilastokeskus on julkaissut talonraken-tamisen lupatilaston ennakkoluvut vuoden2004 osalta.

Pääkaupunkiseudulla on ennakkotie-don mukaan myönnetty rakennuslupia1826 pientalolle, kaikkiaan 1,12 milj. m3.Rakennuskuutioiden mukaan tarkasteltu-na kivitalojen osuus on 41 %. Kivitalotovat kasvattaneet markkinaosuuttaanpääkaupunkiseudulla voimakkaasti, silläedellisenä vuonna niiden osuus pääkau-punkiseudulla oli 29 %.

Koko maan tasolla kivirakentaminen onedelleenkin haastajan asemassa 15 %markkinaosuudellaan. Kivipohjaistentuotteiden valmistajat arvioivat pääkau-punkiseudun materiaalijakautuman muut-tuvan valtakunnalliseksi muutamien vuo-sien sisällä. Tätä kehitystä tukee myösRakennustutkimus RTS Oy:n tuore valmis-osata -lojen markkinatilannetta selvittä-nyt tutkimus. Sen mukaan pienkivitalojenosuus on kasvanut viimeisten kymmenenvuoden aikana 10 %.

Kivipohjaisten pientalopakettien tilaus-kanta on tällä hetkellä historiallisen korke-alla tasolla, mikä viittaa siihen, että kivira-kentamisen suosio jatkaa kasvuaan. Tä-män taustalla ovat kiviratkaisun hyvät omi-naisuudet ja tarjolla olevien mahdollisuuk-sien laaja valikoima.

Yleisimmät kivitaloratkaisut ovat hark-kotaloja. Erilaisia ratkaisuja löytyy kuiten-kin jokaisen ostajan tarpeisiin. Lähes kaik-kien kivitalojen lähtökohtana on korkea-laatuinen suunnittelu ja asukkaan edellyt-tämä yksilöllisyys. Kivitaloon päätynyt ra-kentaja painottaa valinnassaan useinmi-ten rakentamisen helppoutta, energiatalo-utta, terveellisyyttä ja turvallisuutta.

Kivirakentamiseen liittyy massiivisuu-den kautta hyvä tiiveys, pieni energianku-lutus ja erinomainen äänieristys sekä ter-veellinen sisäilma, palamattomuudenkautta turvallisuus ja rakenteiden lujuus.

Lisätietoja: Olli Hämäläinen Betonikes-kus ry, gsm 050 - 1513 tai Tiina SalmelaRakennusteollisuus RT, Muuratut raken-teet, gsm 050 - 4660297.

…KESKUSTELUA

…

Uudet betoninormit astuivat voimaan1.1.2005. Siirtyminen muutoksiin tapahtuuuusien rakennuslupien myötä.

Normit By50 ja niihin liittyvän ympäris-töministeriön tilaaman ehdotuksen uudek-si RakMK:n osaksi B4 ja SFS-EN 206-1:nkansalliseksi liitteeksi on valmistellut Be-toniyhdistyksen kokoama työryhmä NT-89.

Siirtyminen muutoksiin vie oman aikan-sa ja herättää kysymyksiä ja keskusteluarakentamisen eri tahoilla. Betoni-lehdentoimitukseen on tullut asiaan liittyviä ar-tikkeleita niin runsaasti, että lehden pals-tatilan rajallisuuden vuoksi olisimme jou-tuneet lyhentämään puheenvuoroja oleel-lisesti ja lehden ilmestymisajankohdatovat myös harvat aktiivisesti käytäväänkeskusteluun. Siirsimme normeista käytä-vän keskustelun www.betoni.com -sivus-toille. Aiheeseen liittyviä puheenvuorojavoidaan jatkossa käydä nettisivuilla lyhen-tämättöminä kirjoituksina.

Betoni -lehti palaa normikeskusteluunloppuvuodesta 2005, kun käyttökokemuk-sia ja palautetta saadaan kerättyä käyttä-jien taholta.

Matti J. Virtanen aloittaa normikeskuste-lun …”Betonirakenteiden “normitus” onmuutostilassa. Kantavien rakenteidensuunnittelustandardit ns. Eurocode-stan-dardit ovat valmistumassa varsinaisinaEN-standardeina. Betonin valmistustakoskeva standardi EN 206 on julkaistu. Be-tonituotteita koskevia harmonisoituja tuo-testandardeja on valmistunut ja valmistu-massa. Uusi Suomen rakentamismääräys-kokoelman osa B 4 Betonirakenteet Ohjeet2005 on uusittu ja tulee voimaan 1.1.2005.Suomen Betoniyhdistys on julkaissut Beto-ninormit 2004 By 50. Muutos kaikkiaan onainakin yhtä suuri kuin aikoinaan siirtymi-nen rajatilamitoitukseen. Seuraavassa ar-vioin näitä uusimpia teoksia lähinnä sää-döstekniseltä kannalta, mutta joihinkin si-sältöasioihin myös puuttuen “…

Vastineita ja kommentteja normikes-kusteluun ovat antaneet tähän mennessämm. Vesa Penttala, Seppo Matala, MattiPajari, Tapio Aho, Matti T. Virtanen, Beto-niyhdistys …

Keskustelu jatkuu www.betoni.com -si-vuilla kohdassa “Keskustelua betoninor-meista”.

BET0501 s78-79 UUSI uutisia 11.4.2005, 10:5378

betoni 1 2005 79

.com

BETONITIETOUTTAUNIONINKADULLA

Kolme betonialan yhteisöä: Betonitieto Oy,Betoniyhdistys r.y. ja RT Betoniteollisuus -Betonikeskus ry sijaitsevat Unioninkatu14:n toisessa kerroksessa. Jokainen onajamassa omassa roolissaan ja yhteis-työssä betonirakentamisen asiaa.

Betonin mahdollisuuksista kertoo myössuunnittelijoille ja muille rakentamisenammattilaisille tarkoitettu tiloissa toimivabetonipintanäyttely, jossa esitellään mm.erilaisia betonin väri- ja pintakäsittelyta-poja. Näyttely on avoinna toimiston auki-oloaikoina 8.15 - 16.00 ja tarvittaessaesittelystä voi sopia etukäteen arkkitehtiMaritta Koiviston kanssa,puh. 09 - 6962 3624 [email protected]

WWW.BETONI.COMSISÄLTÄÄ VALMISTAJA-JA TUOTETIETOA

www.betoni.com -betonisivut palvelevatbetonista tietoa hakevia tahoja laajalti.Betoni.com -sivujen kehitys jatkuu. Kehit-tämisessä on erittäin tärkeänä lähtökohta-na palaute sivuihin tutustuneilta henkilöil-tä. Palautetta todella toivomme! Mitä tie-toa toivot betoni.com:sta löytyvän? Kerroehdotuksesi ja asiasi suoraan sähköpostit-se [email protected] tai kotisi-vuille sivukartan vieressä olevan Palaute-painikkeen kautta.

Sivujen sisältöön pääsee helpoiten Si-vukartta -painikkeen kautta. Siitä aukeaakerralla sivujen eri otsikot ja osiot. Valmis-tajatiedot löytyvät bannerista sekä tuoreetyrityssuuruus- ja markkinaosuustilastot.

Ja verkkosivujemme Keskustelupalstaodottaa aktiivista mielipiteenvaihtoa!

BETONIKESKUS RYYHTEYTEEN ONPERUSTETTUMUOTTIJAOS

Muottijaoksen tehtäviä ovat muottialantietämyksen kasvattaminen ja paikallava-lurakentamisen edistäminen Suomessa.Myös alan työturvallisuuden edistäminennähdään yhtenä keskeisenä toiminta-alu-eena. Jaoksen toimintatapoina tulevatolemaan muun muassa alaan liittyvän kou-lutuksen järjestäminen, toimitusehtojenkehittäminen, mahdollisiin muotti- ja pai-kallarakentamiseen liittyviin kehityspro-jekteihin osallistuminen sekä tiedotus.Muottijaos toimii kiinteässä yhteistyössäRakennusteollisuus RT ry:n valmisbetoni-jaoksen kanssa.

Muottijaoksen muodostuu tällä hetkel-lä seuraavista yrityksistä ja yhteisöistä:

Ramirent Oyj / tuotelinjapäällikköMirja Pahkala,Doka Finland Oy/ toimitusjohtajaRisto Lehikoinen,Peri Suomi Ltd Oy/ toimitusjohtajaPekka Ylänne ,Rakennusteollisuus ry / tuoteryhmä-päällikkö (valmisbetoni ja betonituot-teet) Seppo PetrowSuomen Betonitieto Oy/ projekti-in-sinööri (valmisbetoni) Petri Manno-nen.

Jaoksen puheenjohtajana toimii RistoLehikoinen ja sihteerinä Petri Manno-nen.

Lisätietoja:Petri Mannonen,puhelin 09-6962 3633,sähköposti [email protected]ä Risto Lehikoinen,puhelin 09-2242 6410sähköposti: [email protected]

OULUN 2005ASUNTOMESSUTALOSOLIDUSRAIKKAASTI KIVESTÄ

Oulun asuntomessujen pientalokohdeSolidus edustaa modernia, korkealaa-tuista kivitaloarkkitehtuuria ja betonira-kentamista. Vahvat, selkeät linjat, jännit-tävät yksityiskohdat ja pehmeät luonnon-materiaalit luovat kohteeseen harmoni-sen, kodikkaan ilmapiirin.

Solidus on toteutettu moderneista be-tonielementeistä. Julkisivut ovat valkobe-tonia ja väli- sekä yläpohjat ontelolaattaa.Betonia on käytetty omintakeisesti esimer-kiksi sisustuksessa sekä piharakentami-sessa. Soliduksen sisääntuloaulan suuriseinäpinta on valmistettu näyttävästägraafisesta betonista. Pihalla, lähellä sau-nan ulko-ovea, on betonista valmistettu"avanto" eli pieni kylmävesiuima-allas ym-pärivuotiseen käyttöön.

Lisätietoja:www.solidus.fi

NÄKÖKULMIARAKENNUSURAKANLISÄ- JAMUUTOSTÖIHIN

Lisä- ja muutostyöt ovat rakennusurakassayleisiä. Niitä teettämiselle saattaa ilmetätarvetta, jos suunnittelun lähtötiedoissa onvirheitä, viranomaismääräykset muuttuvat,urakoitsija ehdottaa uusia toteuttamista-poja tai rakennuttaja esittää uusia vaati-muksia. Teetätetyt lisä- ja muutostyöt vai-kuttavat usein urakkahintaan, urakka-ai-kaan ja vakuuksiin. Myös niihin liittyvät rii-dat ovat tavallisia. Riidat johtuvat usein sii-tä, ettei töistä ole sovittu asianmukaisesti.

Lisä- ja muutostyöt rakennusurakassa -kirjassa pohditaan monipuolisesti lisä- jamuutostöihin liittyviä oikeudellisia kysy-myksiä: Millaisia töitä voidaan pitää ra-kennusurakkaan kuuluvina töinä ja mitälisä- ja muutostöinä? Millaisia oikeuksia javelvollisuuksia rakennuttajalla ja urakoitsi-jalla on lisä- ja muutostöiden osalta? Mi-ten lisä- ja muutostöistä olisi hyvä sopia, jamiten työt vaikuttavat rakennusurakkaan?Erityisesti tarkastellaan YSE 1998 -ehtojaja arvioidaan niiden soveltuvuutta käytän-nön tilanteisiin. Ehtojen lisä- ja muutostöi-tä koskevia määräyksiä verrataan pohjois-maisissa, eurooppalaisissa ja kansainväli-sissä rakennusurakan vakioehdoissaomaksuttuihin ratkaisuihin. Runsaat esi-merkit riitakysymysten ratkaisuista tuovatpohdinnan lähelle käytännön tilanteita.

Kirjan on kirjoittanut oikeustieteen kan-didaatti Ville Laine. Se perustuu hänenHelsingin yliopiston oikeustieteelliseentiedekuntaan laatimaansa tutkielmaan.Kirjallisten lähteiden lisäksi kirjoittaja onhaastatellut muun muassa rakennuttajiaja urakoitsijoita.

Kirjassa on arvokasta tietoa kaikille,jotka päivittäisessä työssään käsittelevätlisä- ja muutostöitä rakennusurakassa taijoutuvat ottamaan kantaa niihin liittyviinoikeudellisiin ongelmiin. Kirjan alussa ole-va tiivistelmä palvelee niitä, jotka halua-vat tutustua lisä- ja muutostöihin liittyviinkysymyksiin yleisellä tasolla.

Kirjaa voi tilata RakennusteollisuudenKustannus RTK Oy:n verkkokirjakaupastawww.rakennusteollisuus.fi/rtkoy/kirja-kauppa, tai [email protected] puh. (09) 1299 251.

Tiedot kirjasta:Ville Laine: Lisä- ja muutostyöt rakennus-urakassa. 144 s., 33 euroa + alv 8 % (yht.35,64 euroa).

BET0501 s78-79 UUSI uutisia 11.4.2005, 10:5379

80 betoni 1 2005

HB BETONITEOLLISUUSOY:N UUSI PAKKAUS-JÄRJESTELMÄMAHDOLLISTAAPIHAKIVIENKONEELLISENLADONNANPihakivien koneellista ladontaa käytetäänerityisesti suurien asennuskohteiden, ku-ten torien, aukioiden ja kävelykatujen pin-noituksessa. Menetelmää on käytetty jopitkään useissa Euroopan maissa. Suo-messa ongelmana on tähän saakka ollutse, että valmistajat eivät ole pakanneettuotteita lavoille siten, että suora siirtymi-nen koneelliseen ladontaan olisi ollutmahdollista.

Nyt HB-Betoniteollisuus Oy on alkanutpakata valmistamansa HB-Torikivet siten,että koneladonta tulee mahdolliseksi.

Pihakivien koneellinen ladonta tapah-tuu siten, että ladontatyökoneen tarraimettarttuvat kuljetuslavalla olevaan pihakivi-kerrokseen ja valmiin pinnoituksen päälläliikkuva kone siirtää sen kokonaisuudes-saan asennuskohteeseen.

Tutkimusten mukaan käsinladonnankustannukset ovat 3 - 4 -kertaiset konela-dontaan verrattuna. HB-BetoniteollisuusOy:n uuden pakkausmenetelmän ansiostakoneladonnan odotetaan kasvavan Suo-messakin huomattavasti.

HB-Betoniteollisuus Oy:n valmistamatpihakivet täyttävät kaikkien standardienvaatimukset. Ne ovat erittäin mittatarkkojaja läpivärjättyjä, jonka ansiosta ne kestä-vät kovaakin kulutusta värin muuttumatta.

Uutuutena yhtiö tuo markkinoille HB-Roomalaiskivisetin, joka käsittää koneelli-sesti asennusvalmiin kerroksen eri kokoi-sia pihakiviä. Valmistus alkaa huhti-touko-kuussa 2005.

Lisätietoja: Ari Kallioinen,puh. 014-3348 233 tai 040-573 4433.

1Oy Machine Tools Co :n maahantuoma la-dontatarrain HVZ Uni asennettuna AvantTecno Oy:n valmistamaan Avant 520-kone-ladontalaitteeseen. - Pihakivien paikalleenasentaminen on nopeaa ja vaivatonta.

REUNAKAAVARI

Pultek Ky on kehittänyt joustavan reuna-kaavarin betonin tasosekoittajiin, kehitysja testaus on tapahtunut yhdessä beto-nialan yritysten kanssa. Kehityksessä onollut mukana, mm. Lakan Betoni Oy, Luja-betoni Oy, Lammin Betoni Oy, Ansion Se-menttivalimo Oy. Kehittäjiltä ja muiltakinasiakkailta saatu palaute on ollut erittäintärkeää. Tämä palaute on täysimääräisestihyödynnetty joustavan reunakaavarin ke-hityksessä, jolloin on saatu aikaiseksi op-timaalisesti toimiva tuote.

Kaavarin joustava osa on valmistettukäytöstä poistetusta kuorma-auton teräs-kudosrenkaasta. Kaavari on vahvistettuetuosasta erillisellä teräslevyllä, jolloinkaavarin kumiosa ei taitu sekoittimenkäynnistysvaiheessakaan.

Kaavarin kiinnitysrunko valmistetaan15 mm:n teräslevystä, jota valmistetaansekoitinkohtaisesti.

Joustava kaavari liukuu pitkin sekoitti-men sisäosan sivupintaa pitäen sekoitti-men puhtaana ja sekoitustuloksen täydel-lisenä. Joustavana kaavari ei rasita sekoit-timen seinärakenteita ja mahdollisia se-koittimessa olevia mittauslaitteita. Samaaratkaisua on hyödynnetty myös niin sano-tuissa pohjakaavareissa.

Lisätietoja: Pultek Kytoimitusjohtaja Kauko Kareinenpuh. 013 648101 tai 040 272 790www.pultek.com

2Joustava kaavari.

UUSIKOJERASIANTUKIBETONIELEMENTTI-TEOLLISUUDELLEOkarplastin kojerasiantuissa on nyt kiinni-tyspohjat sekä Strömfors että Enston koje-rasioille.

Kojerasioiden asentaminen Okarplasttuotteilla on suunniteltu helpoksi. Teräs-muottipöydän yläpintaan asennettaessakojerasian kiinnitys tapahtuu säätövarrenja matalan vemo -magneettin avulla. Sää-tövartta katkaisemalla saadaan kojerasiasamaan tasoon valun kanssa. Villaeristeenpäälle asennettaessa rasia painetaan vil-lanaulan avulla haluttuun valuvahvuuteen.Villanaulaan kuuluva toppari estää rasiaapainumasta liian syvälle ja toisaalta vil-lanaulan väkäset estävät rasiaa nouse-masta ylös valun aikana.

Kojerasiantukisarjaan kuuluu pohjatStrömbergin tai Enston rasioille, villanaulatopparilla tai säätövarsi ja matala vemo -magneetti.

Lisätietoja:Okarplast Oypuh. 02 273 9450www.okarplast.fi

3Kojerasiantuki.

UUSI NIMI –LAFARGE ROOFINGTUO MARKKINOILLEUUTUUKSIALafarge Tekkin Oy:n nimi muuttui vuoden2005 alusta. Uuden brändistrategian mu-kainen nimi on Lafarge Roofing Oy. Nimi il-maisee aiempaa selvemmin yrityksen toi-mialan.

Lafarge Roofingin kattotiilivalikoima onsaanut vahvistuksekseen kaksi savikatto-tiilimallia: tutun modernin Nortegl-tiilen jasavikattotiilien Rolls-Roycen: hollantilai-sen KDN:n.

Hollantilainen premium-savikattotiiliKDN on tarkoitettu arkkitehtuuriltaan vaa-tiviin, monimuotoisiin kattoihin. Pieniko-koisia tiiliä mahtuu neliölle 15 kappaletta,joten tiukemmatkin taitteet ja kulmat saatoteutettua siististi. KDN:ssä on erittäinpaksu ja kiiltävä lasitus, mutta tiiltä saamyös pinnoittamattomana. Värejä on kaik-kiaan kahdeksan ja erikoistiilet kuuluvatmallistoon. KDN on tilaustuote.

Moderni lukkiutuva savikattotiili Nor-tegl on kehitetty nimenomaan pohjoismai-seen makuun. Nortegl-katto on ulkonäöl-tään viimeistelty, voimakas ja klassinen.Nortegl on asennusystävällinen, sillä senalle tarvitaan vain kevyt aluskate ja sen li-mitys on vaihteleva, kuten betonikattotii-lelläkin.

Lafarge Roofingilla on laaja betoni- jasavikattotiiivalikoima. Betonikattotiilimal-leja ovat betonikattotiili Ormax, luonnon-läheinen Natur, sileä laattakattotiili OrmaxMinster sekä siroitepintainen, symmetri-sesti aaltoileva Ormax Granit. Savikattotii-limallistossa on uutuuksien lisäksi perin-teinen Vittinge.

Lafarge Roofing kattoratkaisuun kuulu-vat kattotiilien lisäksi erikoistiilet, aluska-te ja kaikki kattotarvikkeet. Määrälasken-tapalvelu antaa tarkat tiedot kattotiilien ja-tarvikkeiden menekistä. Kuljetuksen yhte-yteen on mahdollista tilata tiilien katolle-nosto lähes koko Suomessa. Tiilikaton saamyös avaimet käteen -ratkaisuna. Tuotteetasennuksineen voi tilata hyvin varustetuis-ta rautakaupoista kautta maan.

Lisätietoja: www.lafarge-roofing.com

4Sileä betonilaattakattotiili Ormax Minster

BET0501 s80-81 uutiset 11.4.2005, 09:1880

betoni 1 2005 81

YMPÄRISTÖ-YSTÄVÄLLISEMMÄTVIISTELISTAT

Viistelistalla tehdään betonielementinreunaan siisti viiste. Elementin terävätkulmat ilman viistettä ovat arkoja kolhuilleja niiden paikkaaminen on usein työlästä.

Okarplast tuo markkinoille uudet ympä-ristöystävälliset viistelistamallit. Uusienviistelistojen raaka-aineena on käytettyABS-muovia, joka kestää erinomaisesti is-kuja ja kemiallista kulutusta. Tavanomai-sista PVC-listoista poiketen voidaan uudetOkarplast -listat kierrätyksen lisäksi käyt-tää esimerkiksi energiantuotantoon polt-tamalla.

Lisätietoja:Okarplast Oypuh. 02 273 9450www.okarplast.fi

ENEMMÄNKÄYTTÖIKÄÄ DURA-LIFE™ -SUODATIN-MATERIAALILLAMaailman johtava suodatinvalmistaja Do-naldson Inc. on kehittänyt yhteistyössä ke-miallisen kuituteollisuuden kanssa suoda-tinmateriaalin Dura-Life™, jonka käyttöikäon kaksi - kolminkertainen verrattuna perin-teisiin materiaaleihin. Tämä on mahdollistauudella suihkuhuovutusmenetelmällä, jos-sa hienot polyesterikuidut muokataan voi-makkailla vesisuihkuilla lujaksi huovaksi.

Dura-Life™ toimii pintasuodatusperi-aatteella ilman vaurioherkkiä pinnoitekal-voja. Tämä aikaansaadaan suodatinmate-riaalin selvästi perinteisiä pienemmällähuokoskoolla. Käyttäjälle tämä merkitseepitempää käyttöikää, pienempiä päästöjä,suurempaa suodatuskapasiteettia ja va-kaampaa paine-eroa. Nämä ominaisuudeteivät merkitse korkeampaa paine-eroa jasitä kautta suurempaa energiankulutusta.Käyttötesteissä Dura-Life™:n käyttöiän ontodettu kaksin- kolminkertaistuvan ja pien-hiukkaspäästöjen jopa puolittuvan, jotenkyse on merkittävistä kustannus- ja ilman-suojeluhyödyistä.

Donaldson Inc’in Torit™, DCE™ ja Dura-Life™ –tuoteryhmien valtuutettu edustajaSuomessa on Dustec Oy. Dustec toimittaateollisuudelle pölyn- ja kärynpoistojärjes-telmiä täyden palvelun periaatteella.

Lisätietoja ja Dura-Life™ -hyötylaskel-ma : Markku Juntunenpuh. (09) 2735 6640www.dustec.fie-mail: [email protected]

REPO – VAKIOIDUTPORRASELEMENTIT

Repo - vakioidut porraselementit ovat vii-meisteltyjä sekä sisä- ja ulkokäyttöön.Elementit on valmistettu testatuista ma-teriaaleista.

Elementtejä valmistetaan eri kokoisinaja eri värivaihtoehdoilla: tarkemmat tiedotlöytyvät osoitteesta www.repo.fi .

Rakennevaihtoehtoina ovat mm:- 3-19 -nousuinen- graniittiaskelmat- myös betonipintaisena- umpi- tai keskipalkkiporras- myös erikoisportaat- kaiteilla tai ilman- ulko- ja sisäkäyttöön

Lisätietoja:Antti Repogsm. 0500-653 789puh. (015) 511 [email protected] Repogsm. 050-322 5427puh. (015) 511 [email protected]

TEHDASVALMISTEINENVALMISPIIPPUON TURVALLINEN

Turvatekniikan keskuksen (Tukes) tuoreenselvityksen mukaan tulisijat ja savuhormitaiheuttivat vuonna 2003 joka viidennen ra-kennuspalon. Tukesin selvityksen mukaanSuomen tulisijojen ja hormien kunto on ky-seenalainen tai jopa huono.

Savuhormivauriot voivat johtua joko ra-kenteellisesta viasta tai tulisijan väärästäkäytöstä, nokipalosta tai aivan normaalistakulumisesta. Vanhoissa kesäasunnoissahormivaurioiden yleisin syy on perustanpettäminen, tulisijan tai itse rakennuksenliikkuminen roudan vaikutuksesta.

– Ongelmalliseksi tilanteen tekee, etteihormin kuntoa voi yleensä arvioida päältäpäin, Anssi Kontinen Schiedel Savuhormis-tot Oy:stä huomauttaa. – Vanhan horminkunto on syytä varmistaa vuosittain. Tuk-keutunut tai huonokuntoinen hormi on ainaturvallisuusriski. Korjaustarpeen määritte-lemiseksi on syytä kääntyä ammattilaistenpuoleen. Kätevimmin se tapahtuu vuosit-taisen nuohouksen yhteydessä.

Elementtihormi turvallisestiTehdasvalmisteisen valmispiiput ovat tur-vallisia niin ympärivuotisessa käytössä ole-vissa rakennuksissa kuin kesämökeissäkin.Ne ovatkin vallanneet pientalojen hormi-markkinat. Jo lähes puoleen uusista oma-kotitaloista valitaan valmispiippu ja myöskorjausmarkkinat ovat vakaassa kasvussa.

Valmispiiput ovat tasalaatuisia ja tur-vallisia. Tyyppihyväksytty valmishormirat-kaisu, kuten Schiedel Savuhormistot Oy:nRondo-valmispiippu tai hohkakivestä val-mistettu Isokern on testattu toimiviksi. Val-mistajilta saa myös tarkat suunnittelu- jaasennusohjeet.

Huolimattomasti tehdyt hormiliitännätovat aina riski. Tehdastekoiset valmislii-tokset ovat varmat ja takaavat savukaasu-jen kanavoitumisen piippuun tehokkaallatavalla ja pyöreä piippu ohjaa ne ylös no-peasti ja lähes esteettä. Mikäli tulevaisuu-dessa hormeilta vaaditaan myös nokipa-lonkestävyyttä, valmishormi, jossa on si-leä ja pyöreä keraaminen hormi, täyttäävaatimukset.

Lisätietoja: Schiedel Savuhormistot Oy,asiakaspalvelu, puh. 0201 55 26 09,[email protected],www. schiedel.fi

BET0501 s80-81 uutiset 11.4.2005, 09:1881

82 betoni 1 2005

.comILMOITTAJALUETTELO1 2005

Ilmoittaja: sivu

Abetoni Oy 3

Betonitieto Oy III kansi

Contesta Oy 4

Finnsementti Oy IV kansi

Interrock Oy 2

Lakan Betoni Oy 4

Machine Tool Oy 2

Suomen IP-Tekniikka Oy 3

Tammet Oy 3

TutkimusKortes Oy 2

YBT Oy II kansi

Kivitalon suosio kasvaaPientalorakentamisessa kivitalon suosioon vahvassa nousussa. Palamaton, laho-amaton ja kestävä kivitalo on yhä useam-man suomalaisen haave. Kivitalo merkit-see useimmille turvallisuutta, kestävyyt-tä, vähäistä huollon tarvetta, korkeata laa-tua ja yksilöllisyyttä – kotia, joka rakenne-taan kerran elämässä ja jossa voi elää jaasua pitkälle tulevaisuuteen. Eristetyistäkevytsoraharkoista, ns. lämpöharkoistarakennettu kivitalo on lisäksi energiatalo-udellisesti järkevä ratkaisu – Lämmin Kivi-talo.

Helposti kevytsoraharkoistaKevytsoraharkot antavat suunnittelijallemahdollisuuden toteuttaa vapaamminerilaisia muotoja tilaratkaisuja, jotkamuilla rakennustavoilla voisivat olla han-kalia ja kalliita. Kevytsoraharkoista ra-kentaminen on helppoa ja nopeaa, eikämuuraajankaan välttämättä tarvitse ollaerikoisammattilainen. Pinnoitusta vaillevalmis ulkoseinä valmistuu kertamuura-uksella.

Kevytsoraharkkojen lämmöneristys-ominaisuudet, rakenteellinen lujuus jaharkkojen keveys työmaalla ovat selviäetuja pientalojen perustusratkaisuja valit-taessa. Yli puolet pientalojen perustuksis-ta rakennetaankin jo kevytsoraharkoista.

www.kevytsoraharkko.fiEri puolilla Suomea toimivat, kevytsora-harkkoja valmistavat yritykset ovat yhdes-sä avanneet kevytsoraharkoista ja harkko-rakentamisesta tietoa antavat kotisivutosoitteessa www.kevytsoraharkko.fi.

Yritykset valmistavat standardin mu-kaisia perusharkkoja, sekä tehdaskohtai-sesti monipuolisen valikoiman tuotteita,joille yleensä on haettu tyyppihyväksyn-tä. Sivuilta saa tietoa kevytsoraharkkojenvalmistajista ja yrityskohtaisesti valmis-tettavista tuotteista.

Sivuilta saa tietoa myös rakennuksensuunnitteluun ja harkkojen valintaan vai-kuttavista tekijöistä sekä matalaenergia-harkkotalon rakentamisesta. Kevytsora-harkkotalon rakentaminen anturan ja kel-larin muuraamisesta väli- ja ulkoseinienpintakäsittelyihin käydään sivuilla läpivaihe vaiheelta rakenne-esimerkein, oh-

jein ja kuvin.Myös kevytsoraharkkojen käytöstä pi-

han rakenteisiin sivuilta löytyy vinkkejä jaohjeita.

Aineistopankista niin pientalorakentajakuin urakoitsija voi tulostaa tarvitsemiaanohjeita ja esitteitä. Mm. matalaenergiara-kentamisen suunnitteluohjeet, ratkaisu-mallit ym. ohjeistot ovat tulostettavissa jaladattavissa sivuilta.

Kevytsoraharkkojen valmistajat:Abetoni OyHB-Betoniteollisuus OyKouvolan Betoni OyLakan Betoni OyLujabetoni OyOptiroc Oy AbRakennusbetoni- ja Elementti OyReikäbetoni OyLemminkäinen Oyj Tampereen betonituote-tehdasTermoharkko Oy

WWW.KEVYTSORAHARKKO.FIPIENTALORAKENTAMISEN UUSINTIETOPANKKI

BETONINYHTEYSTIEDOT

PL 11 ( Unioninkatu 14, 2.krs )00131 [email protected] (09) 6962 360fax (09) 1299 291

Betonitieto [email protected]

Toimitusjohtaja Olli Hämäläinen(09) 6962 3625(09) 1299 287

Päätoimittaja, arkkitehti Maritta Koivisto(09) 69623624, 040 9003577

Kustannustoimittaja Sami Hotanen(09) 6962 3623

Projekti-insinööri Petri Mannonen(09) 6962 3633

Koulutussihteeri Pirkko Grahn(09) 6962 3626

Toim.sihteeri Irmeli Kosonen(09) 6962 3627

Betoniyhdistys [email protected]

Toimitusjohtaja Klaus Söderlund(09) 6962 3620

Kehitysjohtaja Risto Mannonen(09) 6962 3631

Sihteeri MarjaLeena Pekuri(09) 6962 3621

Tekninen johtaja Kari Tolonen(09) 6962 3622

Betonikeskus [email protected]

Toimitusjohtaja Olli Hämäläinen(09) 6962 3625(09) 1299 287

Sihteeri Päivi Eskelin(09) 1299 282(09) 6962 3628fax (09) 1299 291

Tuoteryhmäpäällikkö Seppo Petrow(09) 1299 289(09) 6962 3629

Tuoteryhmäpäällikkö Arto Suikka(09) 1299 290(09) 6962 3630

Standardointipäällikkö Tauno Hietanen(09) 1299 304fax (09) 1299 214 .com

BET0501 s82 UUSI yht.ti 11.4.2005, 10:2782

Documents

Betoni 1 2005