AiVoVerenKiertoHäiriÖiDen eriKoiSleHtiAiVoVerenKiertoHäiriÖiDen eriKoiSleHti

AVH3/2011

Kolesteroli ja aivoinfarktit

Ravitsemus, liikunta ja terveys

Aivoinfarktin uusiutumisen estäminen

Sopeutumisvalmennuskurssit 2012

Terveyden edistäminen

2 AVH 3/2011

teeManaTerveyden edistäminen

AVH-lehden aikataulu

Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa.10. vuosikertaISSN 1458-6363Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti

JULKAISIJAAivoliitto ry

YHTEYSTIEDOTSuvilinnantie 220900 Turkup. 02 2138 200, f. 02 2138 210info@aivoliitto.fi etunimi.sukunimi@aivoliitto.fi www.aivoliitto.fi www.sunnanvind.fi

TOIMITUSPäätoimittaja Tiina Viljanenp. 040 833 1511, 02 2138 292tiina.viljanen@aivoliitto.fi Toimituspäällikkö Päivi Seppä-Lassilap. 040 715 5198, 02 2138 262paivi.seppa-lassila@aivoliitto.fi Toimittaja Miia Suoyrjöp. 050 5714 588, 02 2138 231miia.suoyrjo@aivoliitto.fi

TOIMITUSNEUVOSTOLKT, professori, yksikön johtaja Risto O. RoineTYKS, Neurologian klinikka (pj.)LKT, asiantuntija Terttu EriläTampereen yliopistollinen sairaalaPirkanmaan sairaanhoitopiiri;Aivoliitto ry:n puheenjohtajaLKT, professoriAVH-tutkimusryhmän johtaja Markku KasteHUS Neurologian klinikkaOsastonhoitaja Eija Puha, TYKS Neurologian klinikkaYhdistyksen edustaja Sisko VäisänenYlä-Savon aivohalvaus- ja afasiayhdistys ryPsT, neuropsykologian dosentti Mervi JehkonenTampereen yliopisto, psykologian laitosAivoliitto ry:n edustajat:Fysioterapeutti Päivi LiippolaPuheterapeutti Salla PallariViestintäpäällikkö Päivi Seppä-LassilaToiminnanjohtaja Tiina Viljanen

PAINO JA ULKOASUPainotalo Miktor OyTaitto Marko Vuorio, Painotalo Miktor OyKuvat futureimagebank.com jaScandinavianStockPhoto, ellei toisin mainita

ILMOITUSMYYNTI JA -AINEISTOTTJM-Systems Oy, Ritva Helander p. ja f. 019 325 010ritva.helander@tjm-systems.fi aineistot@tjm-systems.fi p. 09 849 2770, f. 09 852 1377

JÄSENPALVELUT, OSOITTEENMUUTOKSET,TILAUKSET JA JAKELUHÄIRIÖTSanna Reuna p. 02 2138 225,sanna.reuna@aivoliitto.fi

TILAUSHINNAT35 € vuosikerta, 9 € irtonumero.Yhdistysten jäsenille lehti sisältyy jäsenmaksuun.Jäsenmaksut vaihtelevat yhdistyksestä riippuen.

NO TEEMAT AINEISTOT ILMOITUKSET ILMESTYY 4 Aktiivinen arki 28.10.2011 2.11.2011 2.12.2011

Kansi: futureimagebank.com

3AVH 3/2011

s isältö

ARTIKKELIT6 Kolesteroli ja aivoinfarktien ehkäisy

9 Ravitsemus, liikunta ja terveys – olemmeko

ymmärtäneet tai tehneet jotain väärin?

12 Aivoinfarktin uusiutuminen voidaan

estää elämäntavoilla ja lääkehoidolla

16 Elintavat ja tottumukset tiellä

parempaan elämään

22 Vihreällä ylitse

24 Aivot voivat hyvin, kun hymyilet

26 Syyslukukausi täydessä vauhdissa

28 Kokemuskouluttaja kertoo sairaudestaan

43 Takuueläkettä hakemaan

PALSTAT5 Pääkirjoitus

15 Kolumni

20 Tutkittua

30 Liitto tiedottaa

33 Tapahtumakalenteri

35 Koulutuskalenteri

36 Poimittua

41 Korvaamaton kovalevy liikkeellä

42 Kirjahylly

45 Yhdessä – postia yhdistyksiltä

49 Runoruutu

51 Yhdistykset alueittain

55 Aivoliiton yhteystiedot

3/2

01

1

Ravitsemus, liikunta ja terveys

s. 9

Kolesteroli ja aivoinfarkti

s. 6La

uri H

olst

i

AVH-sopeutumisvalmennuskurssit 2012 -esite liitteenä keskiaukeamalla

4 AVH 3/2011

AVH-päivät 2011: AVH ja työelämä

Aika: 26.–27.10.2011

Paikka: Tampere-talo, Studio

Kohderyhmä: työterveyshuolto, kuntouttajat, muut terveydenhuollon työntekijät,muut kiinnostuneet

Ohj

elm

a

8.00–9.00 Ilmoittautuminen ja aamukahvi

9.00–9.15 Päivien avaus

9.15–10.15 Aivoinfarktin preventio – elämäntavat ja lääkehoidon periaatteet Professori Juhani Sivenius

10.15–10.45 Jaloittelutauko

10.45–11.30 Työterveyshuollon mahdollisuudet tukea työntekijöiden terveyttä ja työ- ja toimintakykyä Palvelukeskuksen päällikkö Maria Rautio, Työterveyslaitos

11.30–12.15 Verenpainetaudin seulonta ja hoidon seuranta Metson työterveyshuollossa Vastaava työterveyslääkäri Hannu Virtanen, Metson työterveys

12.15–13.15 Lounas

13.15–14.00 Terveellisyys joukkoruokailussa

14.00–14.30 Iltapäiväkahvit

14.30–15.15 Terveyden edistämisen kriteeristö Teemajohtaja Päivi Husman Työterveyslaitos

15.15–16.00 Huolla aivojasi – myös ennen kuin jotain tapahtuu Neuropsykologi Tarja Ketola, Mehiläinen

Torstai 27.10.

TAKAISIN TYÖELÄMÄÄN

Hintoihin sisältyy seminaariin osallistuminen, luentomateriaali sekä ohjelmassa ilmoitetut kahvit ja lounaat. Majoittumisesta ja matkoista jokainen vastaa itse.

Hotelli Scandic Tampere Cityssä on varattu edullinen huonekiintiö päivien osallistujille. Jokainen hoitaa varauksensa ja maksunsa suoraan hotelliin. Tilaustunnus AVH261011 on mainittava varausta tehtäessä. Kiintiö on voimassa 26.9.2011 saakka.

Hotellin yhteystiedot: Hämeenkatu 1, 33100 Tampere p. 03 2446 111 (vaihde), 03 2441 2210 (myyntipalvelu ma–pe), tamperecity@scandichotels.com.

Lisätietoa seminaarista: koulutussuunnittelija Riitta Tuusa, p. 040 543 7288, riitta.tuusa@aivoliitto.fi.

Keskiviikko 26.10.

ETTEI KUKAAN SAIRASTUISI

Hinnat: 1 päivä 2 päivääOsallistumismaksu 180€ 280€AVH-yhdistysten ja Pro AVH:n jäsenet 115€ 165€Päätoimiset opiskelijat 115€ 165€

Ilmoittautumislinkki löytyy Aivoliiton nettisivuilta osoitteesta www.aivoliitto.fi/koulutus.

8.30–9.00 Ilmoittautuminen ja aamukahvi

9.00–9.15 Päivän avaus

9.15–10.30 AVH ja kuntoutuminen

10.30–10.45 Tauko

10.45–11.30 Työterveyshuollon rooli työelämään palaamisessa

11.30–12.00 Yliopiston tuki opiskelijalle, jolle opiskelu on tavallista haasteellisempaa Opintopsykologi Taija Tuominen, Tampereen yliopisto

12.00–13.00 Lounas

13.00–14.15 Eri teitä takaisin työelämään, kuntoutujien puheenvuoroja

14.15–14.45 Iltapäiväkahvit

14.45–15.15 AVH ja onnistunut työllistyminen -hanke etsii keinoja tukea työhön palaamista Tutkimus- ja kehittämispäällikkö, neuropsykologi Hannu Nyrkkö, Kruunupuisto

15.15–15.45 Kuntoutus työkyvyn tukena työhön palaamisen jälkeen – kokemuksia Tyyne -kursseista Ylilääkäri, neurologian erikoislääkäri Mari Slutbäck, Kuntoutuskeskus Kankaanpää

15.45–16.00 Päivien yhteenveto

5AVH 3/2011

Pää

Kir

Joitu

SP

eK

Ka

Pu

SK

a

jokainen voi omilla elintavoillaan vaikuttaa paljon.

Krooniset, ei-tarttuvat taudit ovat jo pitkään olleet länsimaissa johtava kuolinsyy. Viime vuosina ne ovat myös kehitysmaissa nousseet

valtakuolinsyyksi niin, että yli 60 % vuotuisista kuole-mista maailmassa johtuu niistä. Puolet ei-tarttuvien tautien aiheuttamasta kuolleisuudesta on sydän- ja verisuonitautikuolemia. Näin ollen sydän- ja verisuo-nitaudit aiheuttavat joka kolmannen kuolemantapa-uksen maapallolla. Näistä 80 % on kehitysmaissa, jos-sa huomattava osa on vielä työiässä olevilla ihmisillä.

Tässä tilanteessa työ sydän- ja verisuonitautien torjumiseksi on erittäin keskeistä koko kansanterve-yden kannalta. Sydän- ja verisuonitautien osalta tun-netusti kaksi tärkeintä tautia ovat sepelvaltimotauti ja aivoverenkiertohäiriöt (AVH). Näistä AVH on ollut jo pitkään erittäin merkittävä sairaus maailmanlaa-juisesti, siis myös kehitysmaissa. Sepelvaltimotauti on taas aiemmin ollut erityisesti länsimaiden ongel-ma, mutta viime vuosina nopeasti lisääntynyt myös kehitysmaissa.

Aivoverenkiertohäiriöiden erityispiirteenä se-pelvaltimotautiin verrattuna on niiden aiheuttaman kuolleisuuden lisäksi eloon jäävillä erittäin raskaat seuraukset ja niiden mukana inhimillisten seuraus-ten lisäksi suuret terveyden- ja sosiaalihuollon kus-tannukset.

Sydän- ja verisuonitautien torjunta perustuu se-kä ennalta ehkäisyyn että hoitoon ja kuntoutukseen. Molempien suhteen on viime vuosikymmenien tut-kimustyö antanut paljon mahdollisuuksia ja tehok-kaita keinoja. Hoidon mahdollisuudet ovat suuresti parantuneet, mutta ne merkitsevät myös lisääntynei-tä kustannuksia.

Ennalta ehkäisyn osalta tutkimus on antanut niin aivoverenkiertohäiriöiden kuin yleisemminkin veri-suonitautien ja monien muiden kroonisten kansan-tautien suhteen vahvaa tietoa syntymekanismeista ja ehkäisyn mahdollisuuksista. Sen perusteella voi-

daan hyvin sanoa, että lääketieteellisesti katsoen nä-mä taudit ovat varsin pitkälle ja myöhäiseen ikään asti ehkäistävissä olevia tauteja. Ehkäisy perustuu eräiden keskeisten elintapoihin läheisesti liittyvien riskitekijöiden eliminoimiseen.

Avainasemassa ovat ravinto, liikunta, tupakka ja alkoholi sekä näiden seurauksina olevat ongelmat ylipainon, kohonneen verenpaineen, kohonneen ve-ren kolesterolipitoisuuden ja veren sokeritasapainon häiriön muodossa. Aivoverenkiertohäiriöiden suh-teen erityisen keskeinen on kohonnut verenpaine ja sen taustalla olevat runsas suolan saanti ja lihavuus.

Kansanterveyden kannalta tehokkainta ehkäisyä ovat koko väestön terveet elintavat. Tässä asiassa vastuussa ovat niin väestö itse kuin päätöksentekijät ja elinkeinoelämä. Jokainen voi omilla elintavoillaan vaikuttaa paljon. Samalla toivotaan, että valtiovalta, kunnat ja elinkeinoelämä tekevät vaikuttavia päätök-siä, jotka auttavat kansalaisia noudattamaan terveitä elintapoja – ja saamaan esimerkiksi vähemmän suo-laa.

On toki muistettava, että ennalta ehkäisyssä tar-vitaan korkeariskisten kohdalla lääkärin määräämiä tehokkaita toimia ja usein lääkehoitoa elintapamuu-tosten lisäksi. Mutta kokonaisuudessaan halvinta kansanterveyttä ovat väestön terveet elintavat ja sitä tukevat yhteiskunnan ratkaisut.

Aivoverenkiertohäiriöiden torjunta kulkee siis käsi kädessä yleisemmin terveyden edistämisen kanssa. Samat terveet elintavat, jotka ehkäisevät aivoverenkiertohäiriöitä, ehkäisevät myös monia muita kansantauteja ja edistävät terveyttä. Terveet elintavat eivät ainoastaan tuo lisää vuosia elämään, vaan lisää terveitä elinvuosia ja yleensä edistävät ter-veyttä, toimintakykyä ja elämän laatua.

Pekka Puska toimii Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) pääjohtajana.

Aivoverenkierto-häiriöiden torjunta – terveyden edistämistä

Pekk

a Pa

juvi

rta

6 AVH 3/2011

Aivoinfarktit ovat maailmalaa-juisesti toiseksi merkittävin kuolinsyy ja sen lisäksi tärkein

toimintakyvyn menetykseen johtava tekijä. On varsin hyvin tunnettua, että aivoinfarkteja voidaan ehkäistä hoi-tamalla huolellisesti verenpainetauti ja lopettamalla tupakointi sekä huo-lehtimalla liikunnasta.

Sen sijaan terveellisen ruokavali-on ja erityisesti kolesterolin merkitys aivoinfarktien ehkäisyssä on jäänyt vähäisemmälle huomiolle. Samoin statiinilääkityksen hyöty aivoinfark-tien ehkäisyssä on jäänyt taka-alalle, vaikka on varsin hyvin tunnettua, että kolesterolia alentavalla statiinilääki-tyksellä on saavutettu hyviä tuloksia

sepelvaltimotaudin ehkäisyssä. Täs-sä artikkelissa keskitymme selvittä-mään, onko statiinilääkityksestä hyö-tyä aivoinfarktien ehkäisyssä.

Miten kolesteroli lisää aivoinfarktiriskiä?

Yleisin syy aivoinfarktiin on aivoval-timon tukos. Sen tavallisin syy on puolestaan kaulavaltimon vaikea ahtauma. Kaulavaltimon ahtauma eli ateroskleroottinen plakki aiheutuu siitä, että kaulavaltimon seinämään kertyy kolesterolia samoin kuin se-pelvaltimoihin.

Kohonneen verenpaineen sekä tupakoinnin seurauksena haitallista

LDL-kolesterolia (low density lipopro-tein; huono kolesteroli) kertyy valti-mon seinämään ”kolesterolipatiksi”. Mitä korkeampi veren LDL-koleste-rolipitoisuus on, sitä herkemmin ja nopeammin LDL-kolesterolia kertyy kaulavaltimon seinämään.

Kolesteroliplakkiin kerääntyneet LDL-rasvat hapettuvat ja aiheuttavat paikallisen tulehdusreaktion. Tuleh-dus puolestaan heikentää seinämää ja altistaa plakin sisäpinnan vauriolle. Heikko plakkikudos haavoittuu, kun ahtaumakohtaan syntyy verivirran pyörteisyyttä ja äkillisiä painevaihte-luita.

Kuten muuallakin elimistössä, haavaumakohtaan muodostuu veri-

Pe

tri K

ova

ne

n j

a a

lPo

vu

or

io Kolesteroli ja aivoinfarktien ehkäisy

Mikä on kolesterolin merkitys aivoinfarktien synnyssä? Entä mikä on haitallista LDL-kolesterolia alentavan statiinilääkityksen hyöty?

Kuvassa aivojen poikkileikkaus. Oikealla näkyy kaulavaltimon kole-steroliplakista irronnut hyytymänokare, joka tukkii aivovaltimon (1). Tukoksen takana oleva viivoitettu aivoalue ei saa verta ja siihen syntyy kuolio eli iskeeminen aivoinfarkti.

Ant

ti Va

lta

7AVH 3/2011

hyytymä. Hyytymästä irtoaa helposti nokare ohikiitävään valtimovereen, joka kuljettaa hyytymänokareen ai-vojen sisäiseen valtimopuustoon. Siellä nokare kulkeutuu sattuman-varaisesti yhä pienempään valtimo-haaraan.

Lopulta irronnut hyytymän osa tukkii pienen aivovaltimohaaran ja estää hapen pääsyn sen ruokkimaan aivokudokseen. Ellei hyytymää liuo-teta nopeasti pois, syntyy kyseisen aivoalueen kuolio eli iskeeminen ai-voinfarkti.

Haitallisen lDl-kolesterolin Hoitotavoitteet

Suurentunut haitallinen LDL-ko-lesterolipitoisuus on erityisesti se-pelvaltimotaudin riskitekijä, mutta kuten edellä esitetystä käy ilmi, sillä on myös olennainen merkitys iskee-misen aivoinfarktin riskitekijänä.

Ensisijaisena hoitotavoitteena on, että LDL-kolesterolipitoisuus on alle 3 mmol/l. Jos henkilöllä on jo suuri

verisuonisairauksien riski, on hoito-tavoitteena LDL-kolesterolipitoisuu-den pienentäminen tasolle 2,0–2,5 mmol/l, tai jopa vieläkin alemmaksi.

Jos ravitsemuksen ja elintapojen muutoksilla ei tätä tavoitetta saavu-teta, pyritään tavoitteeseen lääkin-nällisesti – tavallisimmin statiinilää-kityksen avulla. Statiinilääkityksellä voidaan tehokkaasti alentaa haitalli-sen LDL-kolesterolin pitoisuutta.

aivoinfarktin esto kolesteroliPotilailla

Vuonna 2010 tehtiin yhteenveto suurista hyvin kontrolloiduista sta-tiinitutkimuksista, joissa oli seurattu yhteensä lähes 170 000 potilasta kes-kimäärin viiden vuoden ajan. Vaikka osassa tutkimuksista ensisijaisena tavoitteena oli ehkäistä sepelvalti-motautia, rekisteröitiin myös aivoin-farktien ilmaantuminen.

Tämän huolellisen yhteenvedon perusteella selvisi, että LDL-koleste-rolipitoisuuden alentaminen tasol-le, joka oli 1,0 mmol/l alempi kuin

lähtötaso, voi vähentää iskeemisten aivoinfarktien määrää noin viiden-neksellä.

Yhteenvedon tehneet tutkijat päättelivät lisäksi, että suuren riskin potilailla voitaisiin saada lisähyötyä iskeemisten aivoinfarktien ehkäi-syssä pienentämällä LDL-kolestero-lipitoisuutta jopa niinkin matalaksi kuin arvoon 1,3 mmol/l. Näin matalia arvoja on luonnonkansoilla. Onkin sanottu, ettei LDL-kolesteroli voi olla koskaan liian alhainen.

aivoinfarktin esto sYDänPotilailla

Toisessa, varsin tuoreessa ja laajassa analyysissä yhdistettiin tutkimustie-to, joka saatiin hoidettaessa sepel-valtimopotilaita joko tavanomaisella tai erityisen tehokkaalla statiinilääki-tyksellä. Tehokkaan hoidon saaneilla potilailla haitallisen LDL-kolesterolin pitoisuus pieneni keskimäärin 42 %. Heillä saavutettiin LDL-kolesterolita-so, joka oli keskimäärin 1,9 mmol/l.

Jos ravitsemuksen ja elintapojen muutoksilla ei saavuteta LDL-kolesterolipitoisuuden hoitotavoitetta, pyritään tavoitteeseen lääkinnällisesti – tavallisimmin statiinilääkityksen avulla.

8 AVH 3/2011

Vertailuryhmässä LDL-kolesteroli-pitoisuuden pieneneminen oli vähäi-sempää ja tavanomaisen statiinihoi-don avulla saavutettiin keskimäärin 2,6 mmol/l pitoisuus.

Tässä analyysissä havaittiin, että tehokkaan statiinihoidon avulla val-timotautitapahtumat vähenivät 16 % enemmän ja aivoinfarktit vähenivät 18 % enemmän kuin tavanomaista statiinihoitoa saaneessa kontrolli-ryhmässä.

Analyysin tulos osoittaa selvästi, että suuren riskin potilaiden tavan-omaista tehokkaampi statiinihoito antaa lisähyötyä sekä sepelvaltimo-taudin että aivoinfarktien ehkäisyssä.

statiinien MerkitYs avH-Potilailla ja

Diabeetikoilla

Suuriannoksisen statiinihoidon mer-kitystä on selvitetty noin viisi vuot-ta kestäneessä SPARCL-nimisessä seurantatutkimuksessa. Tutkimus-potilaat olivat keskimäärin 63 vuo-den ikäisiä ja heistä 60 % oli miehiä. Potilailla oli ollut edeltävän puolen vuoden aikana ennen tutkimuksen alkua oireinen aivoverenkiertohäiriö, eikä heillä ollut oireista sepelvaltimo-tautia.

Seurannan aikana oli tehokkaan statiinihoidon saaneessa ryhmässä verrattuna statiinihoitoa saamatto-miin kontrollipotilaisiin merkitseväs-ti (-16 %) vähemmän aivoinfarkteja. Tutkimus osoitti tehokkaan statii-nihoidon hyödyn oireista sepelvalti-motautia sairastamattomilla aivove-renkiertohäiriöpotilailla.

Useissa noin viisi vuotta kestäneis-sä kontrolloiduissa statiinitutkimuk-sissa on ollut mukana diabeetikkoja. Myös he hyötyvät statiinihoidosta aivoinfarktin ehkäisyssä samoin kuin potilaat, joilla oli korkea LDL-koleste-roli, mutta ei diabetesta.

statiinit suojaavat aivoja ja sYDäntä

Viimeaikaiset suuret tutkimukset ovat osoittaneet, että statiinihoidon avulla voidaan estää iskeemisiä aivo-infarkteja. Statiinihoidosta hyötyvät

potilaat, jotka ovat vaarassa sairastua aivoinfarktiin, olipa sitten kyseessä potilas, jolla ei ole ollut aikaisemmin iskeemistä aivoverenkiertohäiriötä tai sellainen potilas, joka on jo sairas-tanut aivoinfarktin.

Haluamme erityisesti painottaa, että ateroskleroosi eli kolesterolin kertyminen valtimonseinämiin kos-kee sekä kaulavaltimoita että sepel-valtimoita. Niinpä kolesteroliplakin löytyminen kaulavaltimosta tarkoit-taa, että kolesteroliplakkeja on to-dennäköisesti myös sepelvaltimoissa.

LDL-kolesterolin tehokas alen-taminen vaikuttaa suotuisasti sekä kaula- että sepelvaltimoihin. Kun ne pysyvät avoimina, saavat sekä aivo-kudos että sydänlihas jatkuvasti tar-vitsemaansa happea.

Onkin ymmärrettävää, että alhai-nen LDL-kolesterolipitoisuus suojaa sekä aivoinfarkteilta että sydänin-farkteilta. Aivoinfarktipotilaan LDL-kolesterolin tehokas alentaminen vähentää myös hänen sydäninfark-tivaaraansa ja toisaalta sydäninfark-tipotilaan LDL-kolesterolin tehokas alentaminen vähentää myös hänen aivoinfarktivaaraansa. Kun haitalli-nen LDL-kolesteroli on kurissa, koko elintärkeä valtimopuusto voi paljon paremmin.

Professori Petri Kovanen on Wihurin tutkimuslaitoksen johtaja

ja työterveyslääkäri, LT Alpo Vuorion toimipaikkoina ovat Lääkärikeskus Mehiläinen Airport Vantaalla sekä

Työterveyslaitos Lappeenrannassa.

Runsaasti hedelmiä, vihanneksia, täysjyväviljaa, vähärasvaisia maitotuotteita,kalaa ja siipikarjaa sisältävä ruokavalio sekä muutoinkin terveelliset elämänta-vat ovat ensisijainen keino huolehtia veren rasva-arvoista.

9AVH 3/2011

Elintapoja ja terveyttä koskevaa tietoa on saatavilla niin paljon, että osa ei enää mahdu sisälle

sen enempää silmistä kuin korvista. Tiedon runsaus ei kuitenkaan ole hel-pottanut tavallisen ihmisen tilannet-ta. Sähköisten viestimien kehittymi-nen ja erityisesti Internetin ja sosiaa-lisen median (esimerkiksi Facebook ja

erilaiset chatit) käytön lisääntyminen aiheuttavat niin monentyyppisen tie-don tuoton, ettei ristiriidoilta ja seka-vuuksilta voi välttyä.

Tiedon hankintaa voidaan tehdä monella tavalla. Oma kokeilu ja koke-muksen kerääntyminen on arvokasta ja se saattaa auttaa monia – ainakin tuntemukset voivat olla myönteisiä.

Naapurillakin saattaa olla samanta-paisia kokemuksia esimerkiksi leivän tuomasta hyvästä olosta tai leivän pois jättämisen ihanuudesta.

Mutta minkälaisen kuvan ravit-semuksen, liikunnan ja terveyden yhteyksistä muodostuu tieteellisissä tutkimuksissa? Mikä on se laajempi kuva, joka saadaan kymmenien tut-

MiK

ae

l Fog

elh

olM

Ravitsemus, liikunta ja terveys – olemmeko ymmärtäneet tai tehneet jotain väärin?

Kannattaako voin syömistä lisätä? Vai laitetaanko edelleenkin leivälle margariinia?

Onko leipä terveydelle haitallista? Vai vaarantaako leivän poisjättäminen ruokavaliosta

terveyden? Murentaako runsas television katselu terveyden, vaikka käykin lenkillä säännöllisesti? Vai onko varaa tuijottaa

televisiota, jos harrastaa riittävästi hikiliikuntaa?

10 AVH 3/2011

kimusten tuloksista? Mitä kannattaa tehdä, mitä ei? Ja mistä ei ainakaan tällä hetkellä ole hyvää näyttöä?

väHeMMän HiiliHYDraatteja?

Hiilihydraattien vähentämisen eli karppauksen suosio on mitä ilmei-sesti lisääntynyt viime vuosina ai-nakin Suomessa ja Ruotsissa. Jotkut karppaajat vähentävät vain ns. huo-noja hiilihydraattilähteitä eli nopeasti imeytyviä, vähäkuituisia hiilihydraat-teja kuten sokeria, makeisia, valkoista viljaa ja perunaa. Varsinaiset alakarp-paajat karttavat kaikkea viljaa, eivät-kä he hiilihydraattien pelossa syö ko-vin paljon hedelmiäkään.

Tutkimusten mukaan hiilihydraat-tien jättäminen ruokavaliosta pois on tehokas laihdutuskeino, etenkin silloin kun laihduttamisen kesto on korkeintaan kuusi kuukautta. Muihin käytössä oleviin ruokavalioihin ver-rattuna alakarppaus näyttäisi tämän pituisissa laihdutuksissa olevan itse asiassa kaikkein tehokkain laihdutus-keino. Kun kilot tippuvat, myös veren rasvat ja sokeri muuttuvat myöntei-seen suuntaan.

Ikävä kyllä alakarppauksella ai-kaansaadun laihdutuksen pysyvyys ei ole kovin hyvä, eikä vuoden tai pidempään kestävissä tutkimuksissa

alakarppaus enää ole laihduttanut paremmin verrattuna muihin, perin-teisempiin laihdutusruokavalioihin.

Laihduttaminen on kuitenkin lo-pulta vain lyhytaikainen juttu. Esimer-kiksi ravitsemussuositusten kannalta on oleellisempaa, miten ruokavalio ylläpitää pitkäaikaista terveyttä ja miten sillä ehkäistään sairauksia. Vä-estötutkimusten mukaan nykyinen hiilihydraattien saantitaso (45–50 % energiasta tulee hiilihydraateista) on ihan hyvä, jos hiilihydraattien lähteet painottuvat täysjyväviljaan, vihan-neksiin, hedelmiin ja marjoihin.

Hieman vähäisemmälläkin hii-lihydraattien osuudella (noin 40 % energiasta) pärjää erittäin hyvin, vaik-ka tämä ei enää olekaan suositusten mukaista syömistä. Vähentämisen on kuitenkin kohdistuttava tervey-den kannalta huonoihin, vähäkui-tuisiin hiilihydraattilähteisiin. Pois jääviä hiilihydraatteja ei myöskään pidä korvata runsaalla eläinrasvalla ja -proteiinilla.

Tutkimus on ehkä haastanut kä-sityksen siitä, että rasvan ja hiilihyd-raattien keskinäinen suhde olisi kovin tärkeä. Näin ei taida olla, vaan pikem-minkin oleellista on sekä rasvan että hiilihydraattien laatu.

eneMMän voita?

Vuosi sitten leimahtaneen ”rasvaso-dan” keskeinen väite oli, ettei maito-rasvan (etenkin voin) ja sydäntervey-den yhteyttä oikeasti voida osoittaa. Tämä on sekä totta, että harhaa.

Totta on, että voin, maitorasvan tai tyydyttyneen (”kovan”) rasvan itsenäistä vaikutusta on ollut vaikea osoittaa. Itsenäisellä tarkoitetaan sellaista vaikutusta, joka ei riipu ruo-kavalion muusta koostumuksesta. Mutta todellisessa elämässä kysymys itsenäisestä vaikutuksesta on hieman outo, koska ruokavaliossa yhden muuttaminen vaikuttaa aina johon-kin toiseen.

Tutkimukset ovat selvästi osoit-taneet, että tyydyttyneen ja tyydyt-tymättömän (”pehmeän”) rasvan ja hiilihydraattien keskinäiset suhteet ovat tärkeitä terveyden kannalta. Jos tyydyttynyttä rasvaa vähennetään ja tilalle tuodaan tyydyttymätöntä ras-vaa tai runsaskuituisia hiilihydraat-teja, sydän- ja verisuonitaudin vaara pienenee. Sen sijaan jos tyydyttynyt rasva korvataan sokerilla ja muilla vähäkuituisilla, nopeasti imeytyvillä hiilihydraateilla, sairausvaara jopa suurenee.

Tutkimukset ovat tuoneet esille huonojen hiilihydraattilähteiden ai-heuttavat terveysriskit aikaisempaa paremmin. Ehkä sokeria voisi pitää nykytiedon valossa voita epäterveel-lisempänä, jopa sydänsairauksia ja aivoverenkiertohäiriöitä ajatellen. Mutta mikään tutkimus ei puhu sen puolesta, että voin käyttöä pitäisi ter-veyssyistä lisätä.

Pois soHvalta ja kuntosalille?

Uusimmat fyysistä aktiivisuutta ja ter-veyttä koskevat tulokset ovat osoit-taneet, että television katseleminen ja runsas istuminen lisää varaa sai-rastua, vaikka muuten harrastaisikin liikuntaa. Monelle tämä tulos on ollut hämmentävä. Kuinka vakavasti tähän pitäisi suhtautua?

Television katselu suurentaa sairastavuusriskiä silloin, kun tutki-muksessa tilastotieteellisin keinoin voidaan olettaa, että muu liikunta on tutkittavilla samanlaista. Tämä

11AVH 3/2011

vinkkilaatikkoNäinkin lihaskunto ja liikkuvuutta voi treenata kotona ja arjessa• Tee joka aamu tai ilta 5–10 minuutin kotijumppa, esimerkiksi punnerruksia (polvet maassa helpottaa punnertamista) istumaan nousuja eli vatsalihasliikkeitä tai kyykistymisiä. • Venyttele pari minuuttia joka aamu herättyäsi sekä aina ennen ja jälkeen liikuntasuorituksen. Kerran tai kahdesti viikossa kannattaa venytellä 10–20 minuutin ajan, rauhallisesti, pitkään. Katsele vaikka televisiota samalla.• Käytä aina portaita, vahvistat näin reiden lihaksia.• Luo lunta. • Kanna matot pihalle, tamppaa niitä reippaasti. • Tee puutarhatyötä, ole vapaaehtoinen kaivamaan kuoppia uusia istutuksia varten. • Hakkaa halkoja, kanna halot mökkiin ja saunaan.

tarkoittaa oikeastaan sitä, että jos verrataan yhtä paljon kuntoliikuntaa harrastavia ihmisiä toisiinsa, tietyllä liikunnan tasolla eniten istuvilla ja makaavilla on huonoin terveys. Mut-ta vapaa-ajan kuntoliikunta itsessään (riippumatta television katselusta) on kuitenkin tärkeämpi asia terveyden kannalta kuin television vähäinen katselu. Jos siis kuntoliikunnan lisää-

minen samalla vähän lisää sohvalla tapahtuvaa levon tarvetta, ei tästä pidä huolestua.

UKK-instituutti arvioi viime vuon-na yhdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa suomalaisten liikun-ta-aktiivisuutta. Arvion mukaan kes-tävyysliikunnan suositukset (1 h 15 min. hikiliikuntaa tai 2,5 h reipasta kävelyä vastaavaa liikuntaa viikossa) täyttyvät hyvin, mutta lihaskunto-harjoittelun suositukset (vähintään kahdesti viikossa) eivät.

Kestävyysliikuntaa onkin helppo harrastaa, sillä kaikki vähintään 10 minuutin kävelypätkätkin lasketaan mukaan vähimmäissuositukseen. Li-haskunnon harjoittaminen vaatii sen sijaan vähän enemmän. Asian voi tietysti ratkaista käymällä kuntosalil-la tai kuntojumpassa. Viikossa yksikin kerta riittää, jos se kestää tunnin tai pidempään.

Mutta mitä voi tehdä, jos ei ha-lua käydä kuntosalilla tai jumpassa? Lihaskuntoa ja liikkuvuutta voi hel-posti pitää yllä aamulla tai illalla ta-pahtuvilla lyhyillä jumpilla sekä ihan tavallisella arkiliikunnalla (ks. vinkki-laatikko).

Lihaskuntoharjoittelu tavalla tai toisella toteutettuna kannattaa eh-dottomasti. Suorastaan tarpeellisek-si se tulee ihmisen ikääntyessä. Hyvä lihaskunto parantaa tasapainoa ja eh-käisee kaatumisia. Se ylläpitää myös luuston vahvuutta ja tälläkin tavoin suojaa luun murtumilta.

Lihaskuntoharjoittelu hidastaa lihasten menetystä ikääntyessä ja

säilyttää toimintakykyisyyden paljon pidempään – hyvän lihaskunnon an-siosta iäkäs ihminen pääsee kadun yli, voi käydä itse kaupassa ja kantaa kauppakassia, eivätkä portaatkaan tuota ongelmia .

Mikael Fogelholm toimii ravitsemustieteen professorina

elintarvike- ja ympäristötieteiden laitoksella Helsingin yliopistossa.

12 AVH 3/2011

Vuoden 2002 tilastojen mukaan Suomessa sairastuu vuosittain ensimmäiseen aivoinfarktiin

tai aivoverenvuotoon kaksi tuhan-nesta 25–74-vuotiaasta, 16 tuhan-nesta 75–84-vuotiaasta ja 30 tuhan-nesta yli 85-vuotiaasta. Sairauksista yli puolet ilmaantuu yli 75-vuotiaille. Enemmistönä ovat naiset.

Aivoinfarktin sai vuonna 2007 Suomessa 17 000 henkilöä. Länsi-maissa, myös Suomessa, ilmaantu-vuus on vähentynyt viime vuosikym-meninä. Alle 75-vuotiaassa väestössä ikävakioitu iskeemisen aivoinfarktin ilmaantuvuus on lähes puolittunut 1970-luvulta tähän päivään.

Aivoinfarktilla on taipumus uusiu-tua. Siksi on tärkeää ottaa käyttöön kaikki keinot, jolla sen ilmaantumista voidaan ehkäistä. Tästä ehkäisevästä toiminnasta käytetään nimitystä ai-voinfarktin sekundaaripreventio.

lääkeHoito valtiMoPeräisissä

infarkteissa

Aivoinfarktin uusiutumisen riski on suurin ensimmäisten päivien ja viik-kojen aikana. Verisuonitukkeumia ehkäisevä (antitromboottinen) lää-kehoito on ilmeisesti turvallista ja suotavaa aloittaa heti sairastuttua vaikutukseltaan tehokkaimmilla val-misteilla eli asetosalisyylihapon (ASA)

ja dipyridamolin (DP) yhdistelmällä tai klopidogreelilla. Pelkkä ASA on te-holtaan yhdistelmähoitoa heikompi.

Jos ohimenevän aivoverenkierto-häiriön (TIA) tai aivoinfarktin syy on valtimotauti (ateroskleroosi), hoitoa

on jatkettava pysyvästi, ellei sille ole vasta-aiheita.

lääkeHoito sYDänPeräisissä

infarkteissa

Aivoinfarktin syy voi olla 20–30 %:ssa tapauksista sydänperäinen, jolloin hyytymä saa alkunsa sydämen kroo-nisesta rytmihäiriöstä tai vioittuneis-ta sydänläpistä. Eteisvärinä on sel-västi merkityksellisin sydänperäisen aivoveritulpan (aivoembolian) syy.

TIA:n tai aivoinfarktin sairasta-neelle eteisvärinäpotilaalle tulee aloittaa antikoagulaatiohoito. Eteis-värinäpotilailla tabletteina nautitta-va antikoagulaatiohoito (varfariini eli Marevan®) estää aivoinfarkteista noin 60–70 %.

ASA on myös osoittautunut lu-melääkettä tehokkaammaksi, mutta selvästi heikommaksi kuin varfariini.

Suora hyytymistekijän (trom-biinin) estäjä, tablettimuotoinen dabigatraani, on yhdessä laajassa tutkimuksessa (RE-LY) osoittautunut vähintään varfariinin veroiseksi eteis-värinäpotilaan AVH:n estossa. Sille on myönnetty EU:n alueella myyn-tilupa 8/2011. Tämä lääke poikkeaa edukseen varfariinista siinä, että sitä käyttävien ei tarvitse käydä veren hyytymisarvojen kontrollissa. Se te-kee hoidosta useille potilaille paljon

juh

an

i Siv

en

iuS

Aivoinfarktin uusiutuminen voidaan estää elämäntavoilla ja lääkehoidolla

Aivoinfarktin vuoksi menetetään maassamme eniten laatupainotteisia elinvuosia. Elämäntapoihin liittyvä riskitekijöiden hallinta on aivoinfarktin ehkäisyn perusta. Aivoinfarktin jo sairastaneet tarvitsevat lisäksi riittävän

tehokkaan uusia tukoksia estävän lääkehoidon.

13AVH 3/2011

mutkattomampaa. Lääke on saatavil-la nyt Suomessa.

verenPaineen Hoito tärkeää

Väestössä katsotaan verenpaine-tason olevan tyydyttävä, jos se on 140/90 mmHg, normaali arvoilla 130/85 mmHg ja tavoiteltava taso 120/80 mmHg.

Nuorella systolisen paineen tulisi olla tasoa 115–130 mmHg. Kaikkein iäkkäimmillä on tyydyttävä usein ta-soon 140–150 mmHg. Hoitotulokset lääkkeillä ovat suotuisia iästä riippu-matta myös pelkän systolisen (yläpai-neen) ollessa koholla.

Aivoinfarktipotilaat hyötyvät ve-renpaineen laskusta riippumatta verenpaineen tasosta. Lääkehoitoa tuleekin harkita kaikille. Hoitotavoite on alle 130/80 mmHg. Hoidon teho paranee käytettäessä yhdistelmä-lääkitystä, jota tarvitsevat useimmat potilaat.

Aivoinfarktin riski vähenee noin 40 %, kun diastolinen paine alenee 6 mmHg lähtötasosta.

Erityisesti ikääntyvässä väestössä systolinen eli yläpaine on suorastaan kansanterveysongelma. Aikaisem-min on ollut tavallista ajatella, että iäkkäiden verenpaine saa ja sen kuu-luukin olla korkealla. On epäilty jopa normaalin ’liian matalan’ verenpai-neen olevan haitallista.

Vuonna 2008 julkistetussa HY-VET-tutkimuksessa yli 80-vuotiailla kyettiin aivoinfarkti estämään 30 %:lla hoitoryhmässä olleilta lumelää-kehoitoon verrattuna. Aivoinfarktin

ja kuoleman riski väheni 39 % ja sy-dämen vajaatoimintaan sairastui 64 % vähemmän lääkehoitoryhmässä olleista.

veren rasvaPitoisuus Hallintaan

Aivoinfarktin sairastaneilla on pyrit-tävä mataliin kolesterolitason pitoi-suuksiin. Kokonaiskolesterolin tulisi olla alle 4,0–4,5 mmol/l ja LDL-kole-sterolin alle 2,0–2,5 mmol/l.

Aivoinfarktin sairastaneille suosi-tetaan aina statiinilääkitystä riippu-matta kolesterolin tai LDL-kolestero-lin tasosta. On varsin todennäköistä, että statiinilääkkeillä on rasvatasojen alentamisen lisäksi merkittäviä vai-kutuksia valtimoseinämään. Näistä voidaan mainita valtimoseinämän sidekudoskaton vahvistuminen sekä tukoksia ja tulehduksellisia reaktioita estävä vaikutus.

Pahan eli LDL-kolesterolitason suositellaan olevan valtimoiden ate-roskloroosia sairastavilla (siis myös ai-voinfarktiin sairastuneilla) mieluiten alle 1,8 mmol/l. Kolesterolin tehokas alentaminen hyödyttää myös ikään-tyneitä ihmisiä.

kaulavaltiMon aHtauMien leikkausHoito

Aivoinfarktin ehkäisyyn liittyen on kaulavaltimon viiveetön kirurginen hoito (endarterektomia) aiheellinen oireilevalle potilaalle, jolla on kaula-valtimon tiukka (70–99 %) tai kohta-lainen (50–69 %) ahtauma.

Pienten valtiMoiDen raPPeuMa

Vakavin pitkään sairastetun korkean verenpaineen seuraus on ns. vas-kulaarinen dementia eli pienten ai-vovaltimoiden etenevä rappeuma. Se ilmenee aluksi usein tasapainon epävarmuutena ja muistin sekä mui-den älyllisten toimintojen heikkene-misenä. Voi myös ilmetä lieviä aivo-infarktin oireita, kuten toispuolista raajaheikkoutta, kömpelyyttä tai pu-hekyvyn häiriötä. Tämä johtuu pienis-tä valkean aineen sisällä tapahtuvista infarkteista.

Aivojen magneettitutkimukses-sa todetaan lisääntynyttä valkean aineen korostumista (leukoaraioo-si), joukossa äsken mainittuja pieniä infarktipesäkkeitä. Vaskulaarinen dementia on toiseksi tavallisin de-mentian muoto Alzheimerin taudin jälkeen.

On mahdollista, että tällaisella henkilöllä sairauden vääjäämätön kulku voidaan estää aloittamalla riit-tävän tehokas lääkitys verenpainee-seen ja statiinilääkitys veren rasvata-sojen madaltamiseksi.

tuPakoitsijoilla Moninkertaiset riskit

Tupakoivilla on aivoinfarktin riski 5–9-kertainen ja se kasvaa suorassa suhteessa poltettujen savukkeiden määrään. Noin 25 % kaikista aivoin-farkteista johtuu tupakasta.

Noin 2–4 vuoden kuluttua lopet-tamisesta riski on sama kuin tupa-koimattomilla.

liikunta väHentää riskejä

Vähäinen liikunta on myös riskiteki-jä. Hyväkuntoisilla ihmisillä on puo-let pienempi riski aivoinfarktiin kuin huonokuntoisilla. Reipas kävely ½ tuntia päivässä vähintään viitenä päivänä viikossa palauttaa riskin nor-maaliksi. Vaativampi kuntoilu ei näy-tä antavan lisähyötyä aivoinfarktin estossa.

Aivan viime vuosina on tehty tut-kimuksia, joissa on selvitetty liikun-

14 AVH 3/2011

nan vaikutusta muistiin ja muihin älyllisin toimintoihin. Vuonna 2010 julkaistussa amerikkalaisessa tutki-muksessa seurattiin noin 1 500:n yli 65-vuotiaan henkilön liikuntatottu-muksia 10 vuoden ajan.

300:lle tutkimuksessa mukana olleelle fyysisesti ja älyllisesti tervee-nä säilyneelle potilaalle (keski-ikä 78 vuotta) tehtiin aivojen magneettitut-kimus. Siinä todettiin, että fyysinen aktiivisuus oli ainut itsenäinen muut-tuja, joka ennusti aivojen muistira-kenteiden säilymistä.

Jos henkilö liikkui noin10–15 km/viikko (vielä runsaampi liikunnan määrä ei lisännyt vaikutusta), oli aivo-

jen otsalohkon ja muistirakenteiden tilavuus merkitsevästi suurempi kuin vähemmän liikkuneilla. Runsaampi liikunta myös kaksinkertaisti mahdol-lisuuden säilyä ilman muistisairautta neljä vuotta myöhemmin.

enintään 1–2 annosta alkoHolia

Alkoholin edut ja haitat riippuvat käytetyn alkoholin määrästä. Pienet määrät saattavat pienentää valtimo-tautien riskiä. Runsaasti juovilla riski kasvaa. Yli viisi ravintola-annosta päi-vässä lisää aivoverenkiertohäiriöiden riskiä.

Suosituksena on miehille enin-tään kaksi ja ei-raskaana oleville nai-sille yksi ravintola-annos päivässä.

liikaPaino lisää riskiä

Liikapaino liittyy useisiin aivoinfark-tin riskitekijöihin (korkea verenpaine, korkeat veren rasva-arvot, diabetes, metabolinen oireyhtymä).

Se on kuitenkin myös itsenäinen riskitekijä. Miehillä runsaaseen ma-han alueen rasvoittumaan voi liittyä jopa kaksinkertainen riski, naisilla taas riskin mittarina on liian korkea BMI (kokovartalolihavuus). Riski kas-vaa suhteessa liikapainon määrään.

terveellinen ruokavalio keskeistä

Kääntäen voidaan asia ilmaista siten, että terveellinen ruokavalio on ehkä

keskeisin terveyttä ylläpitävä tekijä läpi elämän, myös aivoinfarktin jo sairastaneilla. Paljon on puhuttu Väli-meren dieetin terveellisistä vaikutuk-sista, joka on alettu ymmärtää myös omassa maassamme.

On myös todettu, että terveelli-nen ruokavalio vaikuttaa myös iäk-käillä. Lähes 2 600 amerikkalaisella 70–79-vuotiaalla tutkittiin kuuden erilaisen ruokavalion vaikuttavuutta 10 vuoden aikana. Seurannan aikana kuoli 759 osallistujaa (30 %).

Ns. terveellinen ruokavalio (Healt-hy Foods Cluster) oli paras. Se sisälsi hedelmiä, vihanneksia, täysjyväviljaa, vähärasvaisia maitotuotteita, kalaa ja siipikarjaa. Tällä ruokavaliolla oli 40 % pienempi riski kuolla kuin esimerkiksi paljon rasvaisia maitotuotteita käyt-tävillä tai jälkiruokia ja makeisia run-saasti nauttivilla.

useiDen riskitekijöiDen vaikutus

Eräistä rekistereistä on voitu laskea, mitä merkitsee se, että henkilöllä on useita samanaikaisia riskitekijöitä. Stroke-lehdessä vuonna 2007 julkais-tussa artikkelissa voitiin laskea, miten näiden riskitekijöiden vähentäminen vaikuttaisi väestön ennusteeseen saada aivoinfarkti.

Yksittäisen hoitokäytännön to-teuttaminen vaikuttaisi seuraavasti: asetosalisyylihappo vähentää hait-tatapahtumia 22 %, statiinivalmis-te 21 %, verenpainelääkitys 21 %, ruokavalion muutos 44 %, liikunnan tehostaminen 28 %. Todettiin, että aivoinfarktin, sydäninfarktin tai veri-suoniperäisen kuoleman riski vähe-nee 80 %, kun viiden vuoden aikana toteutetaan samanaikaisesti näitä vaikuttavaksi todettua hoitoja ja hoi-tosuosituksia.

Juhani Sivenius on neurologian pro-fessori (emeritus). Hän on toiminut

Aivoliiton puheenjohtajana vuosina 2006–2009.

15AVH 3/2011

Ko

lum

ni

joh

an

na

re

iMa

n

jokaisella pitäisi olla samat mahdollisuudet pitää huolta terveydestään.

WHO:n tavoitteena terveyden tasa-arvo

Kuva

-Pai

jula

Oy

Tutkimuslöydöksiä patentoi-daan monilla aloilla; myös terveyden edistämisen saralla

kehitetään uusia käytäntöjä. Turun kaupunki on kulttuuripääkaupunki-vuonna muun muassa tuonut kult-tuurin osaksi vanhusten hoitosuun-nitelmia.

Maailman terveysjärjestö WHO korostaa terveyden edistämisen poikkihallinnollista luonnetta. WHO perusti Terve Kunta / Healthy Cities -verkoston edistämään kaupunkiter-veyttä vuonna 1988. Kohderyhmänä ovat kuntien vaikuttajat ja virkamie-het, jotka tekevät arkeemme ja hy-vinvointiimme vaikuttavia päätöksiä.

Terveyden tasa-arvo on yksi kan-tavia WHO:n teemoja. Jokaisella pi-täisi olla samat mahdollisuudet pitää huolta terveydestään. Terveyserot ovat kasvaneet hyvinvoinnin eteen tehdystä työstä huolimatta.

Terveyden edistäminen huomi-oidaan parhaimmillaan kaikilla kun-nan toimialoilla ja työ kohdistetaan osa-alueisiin, joissa vaikutukset ovat suurimpia. Eri kunnissa näet kuol-laan osin eri asioihin! Ennenaikaisten kuolemien syitä ovat mm. tupakointi, mielenterveysongelmat, liikenneon-nettomuudet ja liikunnan puute.

Lapsuudessa opitut tavat siir-tyvät aikuisuuteen. Aktiivinen elä-mäntapa ja muun muassa kasvisten syönti pitäisi oppia nuorena. Toisaal-ta innostavalla toiminnalla saadaan ikäihmisetkin mukaan yhteisöllisiin liikunta- ja kulttuuriharrastuksiin. Eurooppalaisissa tutkimuksissa on havaittu köyhempien kaupunginosi-en vihannesten olevan vauraimmissa kaupunginosissa myytäviä kalliimpia. Terveyden kannalta positiivinen pää-tös on siis tehty vaikeaksi.

WHO:n Healthy Cities -teemoja ovat terve yhteisö ja elämäntavat se-kä terveellinen kaupunkiympäristö. Terveyttä edistävää työtä tehdään kouluissa, kaavoitusosastolla ja sosi-aali- ja terveystoimessa. Terveys on ihmisen elämän oleellinen voimava-ra ja kuntien tehtävänä on varmistaa terveyden huomioiminen suurissa ja pienissä suunnitelmissa ja toimin-noissa.

Suomi on aktiivinen WHO:n Ter-ve Kunta -toiminnassa. Itämeren alueen Terveet Kaupungit ry. toimii Itämeren alueen kaupunkiterveyden työssä maailman terveysjärjestön yhteistyökeskuksena. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoi-ma Suomen Terve Kunta -verkosto

tavoittaa yli miljoona suomalaista. WHO:n jäsenkaupungeista Kuopio saa mainetta huomioimalla pyörätei-den laajan verkoston kaupunkisuun-nittelussaan. Toinen jäsenkaupunki Turku yhdistää kulttuurin ja tervey-denedistämisen muun muassa kult-tuurikuntoilureitistöllä. Huomiota on myös kohdistettu arkiliikunnan edis-tämiseen suunnittelemalla innosta-via piha-alueita kouluihin.

Terve Kunta -toiminnan tavoit-teena on tehdä terveyttä edistävät valinnat helpoksi kaupunkilaisille. Uusia terveyden edistämisen ideoita syntyy yhdessä asiantuntijoiden ja kuntalaisten kanssa – perinteisellä metsäretkellä tai arkisessa työssä.

Johanna Reiman on toiminnanjohtaja Itämeren alueen

Terveet Kaupungit ry:ssä. Yhdistys toimii maailman terveys-

järjestö WHO:n yhteistyökeskuksena kaupunkiterveyden alalla Itämeren

kaupungeissa.

16 AVH 3/2011

Tällä hetkellä Altti-projektissa jalkautetaan aivoverenkierto-häiriöön (AVH) sairastuneen

alueellista hoito- ja palveluketjua ammattilaisten käyttöön, pilotoidaan FIM-toimintakykymittaria, tuetaan kotona asumista Hyvinvointi-TV:llä, rakennetaan AVH-yhdyshenkilöver-kostoa, työstetään Satupajan toi-minnallista ryhmää sekä järjestetään koulutus- ja seminaaripäiviä. Tässä artikkelissa kerrotaan Altti-projektin työvaiheista, joilla pyritään ennalta-ehkäisemään aivoverenkiertohäiri-öitä.

älä Halvaannu – tartu terveYteen -kiertueet

Altti-projekti on yhteistyössä Kaner-va-KASTE-hankkeen kanssa tehnyt keväällä 2011 vierailuja lähikuntiin teemalla Älä halvaannu – Tartu ter-veyteen. Tapahtumilla aktivoitiin Kanerva-KASTE-hankkeen perusta-mia omahoitopisteitä Hirvensalmel-la, Kangasniemellä, Pertunmaalla, Mäntyharjulla sekä Mikkelissä. Yh-teistyökumppaneina olivat kunnan terveydenedistämisen yhdyshenki-löt, terveydenhoitajat, opiskelijat ja tiedottamisessa paikallislehdet.

Tänä syksynä vastaavia tapahtu-mia järjestetään Pieksämäellä, Joroi-sissa, Juvalla ja Ristiinassa. Sekä pro-

jektilla että hankkeella on yhteinen tavoite ehkäistä kansansairauksia ot-tamalla kansalaiset mukaan keskus-teluun sekä tarjoamalla materiaalia ja työkaluja itsehoitoon. Miten jokainen meistä voi omilla valinnoillaan ja elin-tavoillaan edistää omaa terveyttään?

valinnoilla vaikutat

Tapahtumien aiheina ovat ravinto, liikunta, tupakka ja alkoholi. Eniten osallistujien huomiota ja keskustelua on virittänyt sokeripöytä, jossa tuttu-jen elintarvikkeiden sokerimääriä on havainnollistettu sokeripaloin. Olet-ko tullut ajatelleeksi esimerkiksi jo-gurtin (2 dl), pillimehun, suklaalevyn tai limsan sisältämää sokerimäärää?

he

lvi j

an

hu

ne

n

Elintavat ja tottumukset tiellä parempaan elämään

Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä käynnistyi loppuvuodesta 2009 Tekesin rahoittama Altti-projekti: Aivohalvaus – tiedä, tunnista, kuntoudu.

Hel

vi J

anhu

nen

17AVH 3/2011

Useat osallistujat ovat pysähty-neet pohtimaan omia valintojaan näytteillä olleiden värikkäiden kuvi-en (Dehkon 2D-hanke) myötä. Viine-rikahvit vai ateria? Välipalalla on väliä! Mikset keventäisi? Juotko vai syötkö? Liikunta on lääke! Omahoitopisteistä voi ottaa luettavaa materiaalia mu-kaan kotiin.

Tiedätkö omat verenpainearvosi? Pistäytymällä omahoitopisteeseen voit itse tarkistaa tilanteen. Kiertueen yksi tärkeimmistä tavoitteista on oh-jata ja motivoida kansalaisia omaeh-toiseen verenpainemittarin käyttöön. Omaa terveyttään voi seurata myös täyttämällä diabetesriskitestin ja mit-taamalla vyötärön ympäryksensä.

Lisäksi kiertueilla on ohjattu kansalaisia sähköisen terveystiedon hakuun Hyviksestä (www.hyvis.fi), joka on eteläsavolaisten uudistuva terveysportaali. Tietokoneen ääres-sä innokkaimmat ovat perehtyneet Finriski-laskuriin, joka hyvin havain-nollistaa sydäninfarktiin ja aivoveren-kiertohäiriöihin sairastumisen riskit.

altin tarina

Altin tarina on keski-ikäisen miehen pohdinta sairastumiseen vaikutta-neista seikoista ja kuntoutumisesta. Video toteutettiin yhteistyössä Altti-projektin työntekijöiden, Mikkelin ammattikorkeakoulun opiskelijoiden sekä videon päähenkilön, Altin kans-sa. Videon tavoitteena on herätellä kansalaisia huolehtimaan terveydes-tään omilla valinnoillaan ja säännöl-lisillä terveystarkistuksilla esimerkiksi työterveyshuollossa. Ammattilaiset voivat käyttää videota ohjausmate-riaalina.

Tunnistatko aivohalvauksen oireet -kuvamateriaalin työstämisessä oli-vat myös opiskelijat mukana. Kuvien tavoitteena on muistuttaa kansalai-sia nopeasta hoitoon hakeutumises-ta, jos aivoverenkiertohäiriön oireet yllättävät. Materiaali näkyy ympäri Suomea Apteekki-TV:ssä (YTA Oy yh-teistyöapteekki) tietyin jaksoin sekä Miset Oy:n mainostauluissa esimer-kiksi Prismoissa.

PiDä Huolta itsestäsi

Tulevana talvikautena Altti-projekti tarjoaa terveyttä edistävää toimintaa autoilijoille sekä puuteolli-suuden parissa työskenteleville. Tavoitteena on haastaa mukaan ennen kaikkea työikäinen suomalainen mies, joka neurologien mukaan on suurimmas-sa riskissä sairastua aivoverenkier-tohäiriöön. Tapahtumat järjestetään yhteistyössä Mikkelin ammattikor-keakoulun ja Kanerva-KASTE -hank-keen kanssa.

Osallistujien tilanteet kartoite-taan haastatteluin ja mittauksin ja heille tarjotaan monipuolista terve-ystietoa. Tavoitteena on, että osal-listujat sitoutuvat toteuttamaan itse valitsemiaan tavoitteita. Osallistujia tuetaan esimerkiksi opiskelijoiden tekstiviesteillä sekä seurantamitta-uksilla ja tapahtumilla.

Nykykäytännön mukaan kaikki lieviä aivoverenkiertohäiriöitä (esi-merkiksi TIA) sairastaneet pyritään tutkimaan sairaalassa ja selvitetään mahdolliset riskitekijät. Tämän jäl-keen lääkehoidon lisäksi jokainen voi omilla elintavoillaan merkittävästi

Lisätietoja: Arja Väänänen hankekoordinaattori

Kanerva2-KASTE-hankeEtelä-Savon sairaanhoitopiiriwww.kanervakaste.fi

Mikä on oMaHoitoPiste?

Omahoitopisteistä (itsehoitopisteistä, terveystuvista) saa tietoa ter-veydestä ja sen edistämisestä. Omahoitopisteen tarkoituksena on en-naltaehkäisyn ja terveyden edistämisen tehostaminen. Tavoitteena on kannustaa kuntalaisia itsehoitoon ja ottamaan vastuuta omasta terve-ydestään.Omahoitopiste on rajattu fyysinen tila, jossa on mittausvälineitä (ve-renpainemittari, vaaka, pituusmitta ja mittanauha), itsearviointitestejä (terveysresepti, liikuntatottumukset, ruokailutottumukset, nikotiiniriip-puvuustesti, 10 henkilökohtaista kysymystä alkoholin käytöstä, ym.) itsehoitokansioita, seinätauluja ja mukaan otettavaa materiaalia.Omahoitopisteessä ei ole henkilökuntaa.

Mikä on kanerva-kaste-Hanke?

Itä- ja Keski-Suomessa alkuvuodesta 2009 käynnistynyt Kaste-ohjel-maan kuuluva Kanerva-KASTE-hanke tavoittelee muutosta keskeisten kansansairauksien (erityisesti tyypin 2 diabetes ja sydän- ja verisuo-nisairaudet) ilmaantumiseen, varhaiseen tunnistamiseen ja hoitoon. Elintavoilla on suuri merkitys kansansairauksien ehkäisyssä ja hoidossa. Itsehoitopisteet mahdollistavat kansalaisen omaa osallistumista tervey-tensä edistämiseen.

edistää omaa terveyttään. Etelä-Savossa lieviä aivoveren-

kiertohäiriöitä sairastaneet ohjataan terveyskeskuksen Tulppa-ryhmiin. Ryhmätapaamisissa käsitellään valti-mosairautta, riskitekijöitä, pohditaan omia elintapoja sekä kannustetaan itsehoitoon.

Helvi Janhunen työskentelee projektipäällikkönä Altti-projektissa

Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä.

18 AVH 3/2011

Kuntoutusta aivoverenkiertohäiriönsairastaneille välittömästi sairaalahoidonjälkeen ja myöhemmin:

• kuntoutuskurssit• yksilöllinen laitoskuntoutus• avoterapiat• päiväkuntoutus.

Kysy lisää sinulle sopivista palveluistamme:kuntoutussihteerit Seija Koski ja Päivi Loukkaanhuhta puh. (02) 439 2111 tai etunimi.sukunimi@ms-liitto.fi

kuntoutuskeskus.fi

19AVH 3/2011

www.invalidiliitto.fi/ilkk

Kuntoutusta Rovaniemellä • Pitkäaikainen kokemus AVH-kuntoutuksesta• Monipuolinen osaaminen ja monipuoliset tilat• Kuntoutusta Kelan, terveyden- huollon ja vakuutusyhtiön maksusitoumuksella• Lähellä kaupungin palvelut ja Lapin luonto Tarkempia tietoja hakeutumisesta:• puh. 0400 410 811• www.invalidiliitto.fi/ilkk Yhteystiedot: Invalidiliiton Lapin kuntoutuskeskusPorokatu 32 96400 Rovaniemi

20 AVH 3/2011

TUTKITTUA

Aivohalvaus on kallis kansan-sairaus, johon sairastuu vuo-sittain yli 10 000 suomalaista

ja jonka on joskus sairastanut 1,5 prosenttia väestöstä. Aivohalvaus-keskusten perustaminen on paranta-nut sairauden hoitotuloksia, mutta yli kolmasosa potilaista ei edelleenkään pääse optimaalisen hoidon piiriin. Myös lääkehoidossa on parantami-sen varaa, osoittaa LL, MSc (Stroke Medicine) Atte Meretoja Helsingin yliopistossa 19.8.2011 tarkastetussa väitöstutkimuksessaan.

Neljäsosa aivohalvauspotilaista kuolee vuoden sisällä sairastumises-taan. Kuolleisuus on kuitenkin viime vuosikymmenen aikana pienentynyt. Keskimääräinen elinaika aivoinfarktin jälkeen on pidentynyt kahdella vuo-della ja on nyt vajaa kahdeksan vuot-ta. Myös odotettava elinaika aivove-renvuodon jälkeen on pidentynyt vuodella ja on nyt reilu neljä vuotta. – Vaikka väestö vanhenee, uusien ai-vohalvausten määrä vähenee ja poti-laat selviävät paremmin halvaukses-taan, Meretoja toteaa.

Aivohalvauksen ilmaantuvuus on vähentynyt riskitekijöiden – kor-kean verenpaineen, kolesterolin,

tupakoinnin ja ylipainon – suhteen tapahtuneen suotuisan kehitysten ansiosta. Aivohalvauksen sairasta-misen jälkeen tarvitaan elämäntapa-muutoksia ja riskitekijöiden lääkehoi-toa. Lääkehoito toteutuu kuitenkin suositusten mukaisesti vain puolella potilaista.

Meretojan tutkimuksessa osoitet-tiin ensimmäistä kertaa maailmassa, että tarkat kriteerit täyttävässä nyky-aikaisessa aivohalvauskeskuksessa hoidettujen potilaiden kuolleisuus ja laitoshoitoon jäämisen riski ovat pie-nempiä kuin jos potilaat hoidetaan tavallisissa sairaaloissa.

– Kuitenkin yli kolmannes poti-laista Suomessa hoidetaan edelleen aivohalvauskeskusten ulkopuolella, väittelijä huomauttaa.

Aivohalvaukset johtuvat aivove-risuonen tukoksesta (aivoinfarkti) tai repeämästä (aivoverenvuoto eli ICH ja lukinkalvonalainen vuoto eli SAV). Aivohalvaukset ovat tärkeimpiä kuo-leman ja pitkäaikaisen vammaisuu-den aiheuttajia Suomessa. Yli 80 000 suomalaista on joskus sairastanut aivohalvauksen.

Aivohalvauspotilaiden tervey-denhuollon kustannukset ovat yli

miljardi euroa vuosittain, eli 7 pro-senttia terveydenhuollon kokonais-menoista.

PERFECT Stroke -tutkimus (Per-formance, Eff ectiveness, and Costs of Treatment episodes in Stroke eli Hoi-toketjujen tehokkuus, vaikuttavuus ja kustannukset aivohalvauspoti-lailla) on osa Terveyden ja hyvinvoin-nin laitoksen (THL) koordinoimaa PERFECT-hanketta, jossa kehitetään menetelmiä kansallisten rekisterien hyödyntämiseen.

Atte Meretoja: PERFECT Stroke: Performance, Eff ectiveness, and Costs

of treatment episodes in Stroke. Helsinki University Print Helsinki 2011.

ISBN 978-952-92-8704-8 (pbk.) ISBN 978-952-10-6835-5 (PDF)

Aivohalvauksen hoitotuloksissa

edelleen parannettavaaAivohalvauksen hoitotulokset ovat parantuneet viimeisen kymmenen vuoden

aikana hoitoon erikoistuneiden aivohalvauskeskusten ansiosta, mutta edelleen yli kolmasosa potilaista jää ilman parasta mahdollista hoitoa.

21AVH 3/2011

TUTKITTUA

TtM Sari Miettisen sosiaali- ja terveyspolitiikan alaan kuuluva väitöskirja aiheesta Muutoksen

mahdollisuus Suomen kuntoutusjär-jestelmässä tarkastettiin 1.7.2011 Tampereen yliopistossa.

Oikeus kuntoutukseen määrittyy sen mukaan, minkä osajärjestelmän piiriin ihminen kuuluu. Tämä johtaa siihen, että yksilöille voi määrittyä eri-lainen oikeus kuntoutukseen riippuen siitä, minkä osajärjestelmän piirissä hän on. Myös eri sosioekonomiset ryhmät saavat erilaisia kuntoutus-etuuksia.

Aihe on erittäin ajankohtainen, koska viimeaikainen keskustelu työ-uran pidentämisestä nostaa areenal-le myös kuntoutuksen yhtenä keino-na pidentää työssä jaksamista.

Väitöstutkimuksessa tarkastellaan Suomen kuntoutuspolitiikkaa kun-toutuksen institutionaalisen kokonai-suuden näkökulmasta ja ensimmäistä kertaa kuntoutusjärjestelmää laajana institutionaalisena kokonaisuutena. Tarkoituksena on jäsentää kuntou-tusjärjestelmän monimutkaisuutta ja sen muotoutumista sekä näiden kautta tehdä johtopäätöksiä järjestel-män muutoksen mahdollisuudesta.

Tutkimuksen lähtökohtana on vuosikausia samanlaisina säilyneet epäkohdat järjestelmässä. Järjestel-män ongelmiksi on vuosikymmen-ten kuluessa katsottu esimerkiksi vastuunjaon epäselvyydet ja asiak-kaiden putoaminen eri toimijoiden väliin. Näitä epäkohtia on pyritty kor-jaamaan erilaisilla uudistuksilla, joista tähän asti laajin on ollut vuonna 1991 voimaan astunut kuntoutuslainsää-dännön uudistus.

Uudistuksista huolimatta samat ongelmat ovat esiintyneet erilaisissa kuntoutusjärjestelmän kuvauksissa aina tähän päivän asti. Kokonaisuut-ta lähestytään analysoimalla valtion-hallinnon asiakirjoja ja täydentäen aineistoa tarvittavilla avainhenkilö-haastatteluilla.

Tutkimus osoittaa kuntoutusjär-jestelmästä erilaisia sisäisiä keskuste-luareenoja vuosikymmenien aikana sekä erityisiä valta-asetelmia eri osa-järjestelmien kesken. Yhteinen puhe kokonaisuuden hallinnasta on puut-tunut ja järjestelmän kokonaisuutta kehittäessä puhe on keskittynyt lä-hinnä neljään erilaiseen kehykseen.

Käytännön tasolla asiakkaan oikeus kuntoutusetuuksiin näytti

määrittyvän usealla erilaisella perus-teella ja erilaisiksi eri väestöryhmien kesken. Oikeuden ovat myös määrit-tyneet monenlaisissa erilaisissa pai-koissa, kuten yksilön kuntoutuksesta päättävien tahojen ja osajärjestelmi-en yksittäisten ohjeiden tasolla.

huomioiden. Usein uudistuksia on toteutettu osa kerrallaan, jolloin eri osien välisiin ongelmiin ei ole puu-tuttu riittävässä määrin. Nykyisellään kuntoutusjärjestelmän osat toimivat erillisinä. Tutkimuksen mukaan kun-toutusjärjestelmää tulisi uudistaa ko-konaisuutena ja toiminnalle tarvittai-siin koordinoiva taho.

Sari Miettinen: Possibility of change in the rehabilitation system in Finland.

Acta Universitatis Tamperensis; 1625, Tampere University Press,

Tampere 2011. ISBN 978-951-44-8477-3,

ISSN 1455-1616.

Muutoksen mahdollisuus Suomen

kuntoutusjärjestelmässäKuntoutusjärjestelmä on Suomessa rakentunut monitahoiseksi ja monen osajärjestelmän muodostamaksi kokonaisuudeksi. Kuntoutusjärjestelmää

tulisi uudistaa kokonaisuutena.

22 AVH 3/2011

Suomen aivotutkimus- ja kun-toutuskeskus Neuronin Nekti-projektissa on kehitetty yhteis-

työssä Itä-Suomen yliopiston fysiikan ja matematiikan laitoksen kanssa uudenlainen lähestymistapa aivo-verenkiertohäiriöpotilaiden kuntou-tukseen ja kuntoutuksen seurantaan. Kuntoutusohjelma perustuu harjoit-telun intensiivisyyteen, uusimpaan kuntoutusvälineistöön ja teknologi-aan sekä pienryhmämuotoisuuteen.

Neuronin uusi kadunylityssimu-laattori on ollut erittäin merkityk-sellinen kuntoutujille. Harjoittelu on saanut heiltä hyvin myönteistä palau-tetta. Joukossa on ollut kuntoutujia, joiden asuinpaikkakunnalla ei ole lainkaan valo-ohjattuja risteyksiä. Kadunylityssimulaattori voi toimia kuntoutumisen välineenä ja ohjata osaltaan kuntoutumisen tavoitteita.

Tarkempaa liikkumisen analyy-sia varten harjoitustilanteet voidaan tallentaa sekä kiinteästi asennetulla videokameralla että kehon liikkeitä samanaikaisesti seuraavalla liikeana-lyysijärjestelmällä.

Haastava tavoite täYttYi

Tavoitteiden asettaminen on tärkeä osa kuntoutusta. Jakson aikana ta-voitteet asetetaan niin, että ne pal-velevat kuntoutujaa selviytymään paremmin arkielämän tilanteissa. Nekti-kuntoutuksessa jokaiselle kun-toutujalle määritellään yksilölliset konkreettiset tavoitteet, joihin jakson aikana tehtävät harjoitteet ja kuntou-tustoimenpiteet tähtäävät.

Kauko Jokela oli Nekti-kuntou-tuksessa keväällä 2011 kahden vii-kon ajan. Hänen kuntoutusjaksonsa yhtenä päätavoitteena oli suojatien ylittäminen vihreän valon palaessa.

Kauko Jokela kertoo, että tavoite tuntui aluksi vaikealta, vaikka hän

onnistuikin siinä lopulta hyvin. Kadu-nylitystilanteen harjoittelun hän koki hyvin mielekkäänä harjoittelumuoto-na. Tehtäväkeskeinen lähestymistapa

harjoitella juuri sitä toimintoa, mikä oli myös tavoitteena, antoi kadunyli-tysharjoittelulle tärkeän merkityksen.

Haastavinta harjoittelussa oli Kau-ko Jokelan mukaan riittävän kävely-nopeuden saavuttaminen.

– Aikatavoite olikin aluksi kaikkein haasteellisinta, hän kertoo.

Jakson alussa Jokela oli suojatietä ylittäessään kolmanneksi viimeisen suojatieraidan kohdalla, kun valo vaihtui punaiseksi. Loppujaksosta vihreiden valojen kesto riitti kadun ylittämiseen kokonaisuudessaan.

Kauko Jokela asuu kaupungin keskustassa, minkä vuoksi kaduny-littämistilanteita väistämättä sisältyy arkielämään. Hän kokeekin, että ta-voitteeksi asetettu kadunylittäminen on auttanut paljon arkielämästä sel-viytymisessä.

PorraskävelYä siMulaattorissa

Nekti-mallin mukainen harjoittelu si-sälsi myös muuta harjoittelua, kuten painokevennettyä kävelyharjoitte-

he

li v

eh

Ka

la Vihreällä ylitseNekti-kuntoutukseen tulevat voivat harjoitella

kadunylitystilannetta turvallisessa ympäristössä Kortejoen ainoissa liikennevaloissa – kadunylityssimulaattorissa.

Hel

i Veh

kala

Ryhmässä kadunylitystilanteeseen kuuluvan kohtaamistilanteen harjoittelu on mahdollista jo kuntoutusjakson aikana.

Porraskävelysimulaattorissa voidaan harjoitella painokevennetysti tasamaa-kävelyn lisäksi myös porraskävelyä ylös- ja alaspäin. Kuvassa Marjaana Huovinen harjoittelee porraskävelyä ylöspäin fysioterapeutti Anne Ruoko-sen ohjauksessa.

Ann

iina

Pout

iain

en

23AVH 3/2011

lua porraskävelysimulaattorissa tai kävelymatolla sekä vartalonhallin-taharjoitteita. Toiminnallista sähkös-timulaatiota Kauko Jokela sai nilkan toiminnan aktivoimiseksi.

– Valtaosa kävelytilassa tehdyistä harjoitteista tuki hyvin tavoitteeseen pääsemisessä. Erityisesti porraskäve-lysimulaattori oli hyvä apuväline, hän kertoo.

Porraskävelysimulaattorissa har-joittelu kehittää kävelykykyyn vaikut-tavia ominaisuuksia, minkä vuoksi se auttoi osaltaan myös kadunylitysta-voitteen saavuttamisessa.

Neuronissa kuntoutuskäytössä oleva porraskävelysimulaattori on Suomessa ensimmäinen ja ainoa lai-te, jolla voi painokevennetysti harjoi-tella porraskävelyä ylös- ja alaspäin. Muualla maailmassa simulaattoreita on kaikkiaan vain viisi.

siMulaattoria keHitetään Palautteen

avulla

Harjoiteltu ja opittu taito eivät kui-tenkaan aina ole yhteydessä käytän-töön. Tilanteet vaihtelevat, ja erilai-nen ympäristö ja muut häiriötekijät voivat vaikuttaa suorituksen onnis-tumiseen.

– Yleensä ehdin ylittää kadun hy-vin, mutta jos on paljon muita jalan-kulkijoita, niin silloin ylitys on paljon

hitaampaa, kuvailee Kauko Jokela tilannesidonnaista vaihtelua.

Tämän vuoksi onkin tärkeää, että Nekti-mallissa pienryhmissä harjoi-tellessa myös kadunylitystilannetta voidaan harjoitella yhdessä muiden kuntoutujien kanssa. Kohtaamisti-lanteiden konkreettinen harjoittelu jo kuntoutusjakson aikana helpottaa niistä selviytymistä myös todellisessa tilanteessa.

Koska kyseessä on aivan uusi harjoitusjärjestelmä, on kadunyli-tyssimulaattorissa myös kehittämis-tä. Kehittämistarpeet kartoitetaan asiakastyytyväisyyskyselyillä ja pa-rannusehdotukset pyritään toteutta-maan nopeasti.

Jokela tuo esiin yhden kehittämis-kohteen:

– Ehdottoman tärkeää olisi huo-mioida harjoittelussa myös suojatien korokkeet, sillä katu ei aina todelli-suudessa ole tasainen.

Palautteen seurauksena harjoit-teiden haastavuutta on lisätty suoja-

tien päätyihin laitetuilla korokkeilla, jotka helposti siirrettävinä element-teinä muodostuvat perinteisistä step-laudoista. Tällöin korokkeet voi-daan poistaa tai ottaa käyttöön tar-peen mukaan.

uuDestaan kuntoutukseen

Kokonaisuudessaan Kauko Jokela ko-kee Nekti-kuntoutuksen erittäin mer-kitykselliseksi kuntoutumisessaan.

– Kaikki kuntoutusjakson aika-na ollut tekeminen ja toiminta ovat tukeneet liikkumisen helpottumista arkielämässä, hän vakuuttaa.

Kysymykseen siitä, osallistuisiko hän Nekti-kuntoutukseen uudestaan, jos siihen olisi mahdollisuus, hän vas-taa empimättä myöntyvästi.

– Toivoisin pääseväni tänne tois-tamiseen tämän vuoden aikana, kos-ka hyötyä on ollut niin paljon.

Nekti-kuntoutus ja sen tarjoama uusi kuntoutusvälineistö ja uudet menetelmät ovat saaneet osakseen paljon positiivista palautetta ja valta-kunnallista kiinnostusta.

Terveystieteiden maisteri, fysioterapeutti Heli Vehkala

työskentelee Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuronissa

EAKR- ja TEKES-hankkeiden projektipäällikkönä.

Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuronin Nekti-projektissa kehitetään neurologisen kuntoutuksen malli, jossa hyödynnetään uu-sinta tekniikkaa ja harjoitellaan pienryhmissä yhteensä yh-teensä kolme tuntia päivässä.

Kadunylitysharjoitusten aikana suojatien vierelle sijoitetulla suurella valkokan-kaalla pyörii ajoradan suuntaan videokuvaa, josta lähestyvät autot näkyvät ja kuuluvat. Liikennevalojen toiminta on yhdistetty liikennetapahtumiin siten, että vihreän valon palaessa autot odottavat vuoroaan ja punaisen valon palaessa autoja tulee kohti suojatietä.

Hel

i Veh

kala

24 AVH 3/2011

Päätyökseen Anne Lehtokoski toimii kuntoutuspsykologina Karjalohjan Päiväkummussa.

Hän on myös työnohjaaja, aivotutkija ja AD/HD-valmentaja.

– Kiinnostuin neurologisista sai-rauksista ja aivotutkimuksesta jo varhain, sillä isäni suvussa ne ovat tuttuja muun muassa MS-taudin ja Parkinsonin taudin osalta. Luen edel-leenkin aivoihin liittyviä asioita kuin jännitystarinoita, sillä koen, että aivot ovat aivan yhtä tutkimaton alue kuin esimerkiksi avaruus, Anne Lehtokoski sanoo.

Anne Lehtokoskella on oma yri-tys, jonka nimi on Koulutustoimisto Tunne-Aivot Oy. Hän on kirjoittanut mm. kirjan Aikuisen ADHD ja aivojen arvoitus (Tammi 2004) ja hänen pi-tämänsä yleisöluennot ovat yleensä täynnä viimeistä paikkaa myöten.

MYönteisYYs ja aivojen vireYstaso

Mitä mieltä olet väittämästä: Hyvät käytöstavat ja myönteinen asenne peritään?

– Se on enemmän totta kuin ta-rua, Anne Lehtokoski sanoo.

– Myönteinen, positiivinen, asen-ne liittyy ainakin osittain perittyyn ai-vojen vireys- eli aktivaatiojakaumaan. Eräässä tutkimuksessa todettiin, että jos etuotsalohkojen vireystaso on vasemmassa aivopuoliskossa korke-ampi kuin oikeassa puoliskossa, niin ihmisellä on taipumus kokea asiat myönteisinä eli positiivisviritteisinä.

– Lisäksi uskotaan, että myöntei-syys säilyy tyypillisenä reaktiotaipu-muksena läpi elämän ja on näkyvissä jo aivan vauvaiässä. Käänteisesti voisi ajatella, että tätä ominaisuutta on tär-

keä ylläpitää myös silloin, kun jokin neurologinen sairaus muuttaa aivo-jen toimintaa. Eli niin kauan kuin on mahdollista, kannattaa tietoisesti aja-tella ensiksi asian myönteistä puolta.

Anne Lehtokoski korostaa, että kun pyrkii tietoisesti ajattelemaan myönteisesti, ei stressitasoa lisääviin ahdistaviin ajatuksiin jää niin helposti kiinni.

– Ihminen, joka ei ole juuttunut ahdistukseensa, on monella tapaa vapaampi. Silloin esimerkiksi muisti toimii paremmin.

tunteet virittävät aivot

Kysymykseen, mitä aivoissa tapahtuu, jos ilahtuu, Anne Lehtokoski vastaa:

– Aivoissa aktivoituu alueita sekä tunnealueilla että etuotsalohkolla, missä ilahtuminen saa juuri aivojen

Ma

ar

it h

uo

vin

en

Aivot voivat hyvin, kun hymyilet

Myönteisyys, mielihyvä, ilo, nauru ja huumori auttavat oppimisessa – ja myös kuntoutuksessa. Näin toteaa kuntoutuspsykologi Anne Lehtokoski.

Anne Lehtokoskella on paljon harrastuksia, mutta mieluisimpia ovat meri ja purjehdus sekä kirjat ja ruuanlaitto.

Mar

jo H

aap

io

25AVH 3/2011

Kohti hyvää oloa: Anne Lehtokosken neuvoja

Lähde aina liikkeelle siitä, mitä on.Kysy, ”Mitä pystyn tekemään?” ja etsi toimintamalli sitä kautta.On turhaa hokea ”En pysty.”Aivokuorella liian tiuhaan kierrätetty kielteinen ajatus lisää ahdistusta ja ahdistus lisää ajatuksissa kehää kiertäviä ikäviä asioita.Mieti siis ”Mitä pystyn?” ja ”Millä tavoin asian voi tehdä?”Asioita on usein totuttu tekemään vain tietyllä tavalla, vaikka olisi mo-nia muita yhtä oikeita ja helppojakin tapoja toimia. Sairauden myötä voi olla tarkoituksenmukaista muuttaa toimintatapojaan.Ajattele myönteisesti.Voit nähdä väistämättömät arkiset kommellukset joko vaikeutena tai suhtautua niihin huumorilla. Jos pystyt jälkimmäiseen, on koko tilan-teen kuormittavuustaso erilainen. Kyse on samasta asiasta kuin työssä jaksamisessa: tylsempääkin hommaa jaksaa, jos on hyvä mieli ja hyvä yhteishenki.Kuntoutujan läheinen: muista huolehtia myös omasta hyvinvoin-nistasi.Joskus jonkin asian muuttaminen vähemmän kuormittavaksi on hel-pompaa, kun apuna on ulkopuolinen ihminen, joka kertoo asian sai-rastuneelle. Vanha hyvä ystävä tai vaikkapa sairastuneen aikuiset lapset voivat olla tällaisia.

Anne Lehtokoski kertoo esimerkin puhe- ja toimintaväylästä: – Oma MS-tautia sairastava isäni oli tottunut pitämään kolme kerrosta housuja kesähelteelläkin, vaikka ei niitä kaikkia tarvinnut eikä itse pystynyt enää pukeutumaan. Omaishoitajana toimivalle äidilleni isä kiukutteli, mutta meille tyttärille ei. Kun otimme asian esille, tilanne ratkesi ja muuttui äidin kannalta vähätöisempään suuntaan.

vasemman puolen oikeaa viritty-neemmäksi. Näin ollen voisi ajatella, että ilahtumiskokemukset vahvista-vat mahdollista synnynnäistä myön-teisyyttä. Tai jos geenit eivät ole ol-leet suotuisat, ilahtuminen kääntää ainakin hetkellisesti synnynnäisen ei-myönteisen vireystasapainon myön-teisen voitoksi.

Kun tapahtumaa tarkastellaan solutasolla, esille nousee solusta toi-seen viestiä vievän välittäjäaine do-pamiinin määrä.

– On havaittu, että dopamiinin määrä ja reagointiherkkyys liittyvät onnellisuuden tunteeseen samoin kuin motivoituneeseen tavoitteeseen suuntautumiseen. Sama järjestelmä näyttää siis liittyvän hyvään mieleen ja auttavan keskittymään. Tämä taas on välttämätöntä muistiin painami-selle – asioita opitaan helpommin, kun mieli on hyvä.

tunteiDen kokeMisen Haasteet

Asettavatko neurologiset sairaudet esteitä esimerkiksi juuri ilon kokemi-selle?

– Aivot ovat instrumentti, joka soi ja keho on kaikupohja. Keho vahvis-taa soinnin, Anne Lehtokoski sanoo.

– Jos kaikupohja puuttuu eli her-moradoissa on vaurioita, eivät tun-teetkaan tule takaisin aivoihin tulkit-taviksi, vaan hiipuvat matkalla. Mikäli ne alueet, joita tarvitaan tunteiden tuntemiseen, ovat vaurioituneet, ei tunteita koeta tai ne ovat latistuneet.

– Ilo ei eroa tässä asiassa muista tunteista. Vaikka neurologiset sai-raudet voivat laimentaa tunteiden ulospäin näkymistä, ne eivät aina vai-kuta itse tunteiden kokemiseen. Esi-merkiksi Parkinsonin taudissa voivat kasvot muuttua osin ilmeettömiksi, mutta silti ihminen voi kokea sisäl-lään monenlaisia tunteita.

ajattele onnellisia ajatuksia

Voiko aivoja hoitaa yrittämällä tietoi-sesti löytää onnellisia ajatuksia?

– Onnelliset ajatukset eivät sido ja jumiuta aivoja käsittelemään jotakin

tiettyä asiaa, jolloin esimerkiksi muis-ti toimii paremmin kuin ikävien asi-oiden yhteydessä. Lisäksi onnelliset ennakkoajatukset ohjaavat toimintaa yleensä suotuisaan suuntaan.

– Kyse on samasta ilmiöstä kuin mentaalivalmennuksessa, jossa py-ritään luomaan mahdollisimman vahva onnistumisen mielikuva. Aina-kin motoriikan ja somatosensoriikan eli liikkeiden ja tuntoaistin puolella on osoitettu, että aivoihin syntyvät muistijäljet muokkaavat toimintaa.

Anne Lehtokoski kertoo esimer-kin amputaatiopotilaiden aavesäryis-tä. Jos amputoitava raaja on pystytty pitämään kivuttomana jonkin aikaa välittömästi ennen amputaatiota, ovat aavesäryt hänen mukaansa pie-nempiä, koska aivoissa on muistijälki kivuttomasta raajasta.

MYönteiset tunteet kuntoutuksen aPuna

Aivot ovat ihmisellä kaikkein eniten muotoutuva elin. Tämä antaa myös

kuntoutukselle mahdollisuuden pa-lauttaa toimintoja tai ohjata aivoja korvaavien toimintojen kehittämi-seen.

Entä millaisia aivoihin ja tunteisiin kohdistuvia keinoja voidaan käyttää kuntoutuksessa?

– Uusien asioiden oppimista ja vanhojen säilyttämistä voidaan hel-pottaa herättämällä myönteisiä tun-teita. Käytännössä tämä merkitsee vaikkapa mukavien tapahtumien muistelemista, huvittavien juttujen kertomista ja naurua kirvoittavien harjoitusten tekemistä.

– Kuntoutukseen kuuluvat lisäksi erilaiset monipuoliset toiminnalliset menetelmät ja ns. kompensoivat toi-minnot, Anne Lehtokoski sanoo.

– Esimerkiksi puhekyvyn menet-tänyt saattaa pystyä laulamaan tai ih-minen, joka ei pysty enää oppimaan uusia tietoja, voi silti oppia uudet tanssiaskeleet.

Maarit Huovinen on lääketieteen toimittaja ja tietokirjailija.

26 AVH 3/2011

Suurin osa kurssilaisista on van-hoja tuttuja, mutta myös joita-kin uusia kurssilaisia on ilmoit-

tautunut mukaan, toteaa Victoria Mankki, Aivoliiton projektikoordi-naattori.

– Onneksi meillä on harjoittelus-sa puheterapeuttiopiskelijoita, jotka ovat meille hyvin tärkeä resurssi, hän jatkaa.

Tänä syksynä Juttu-tupa-toiminta on laajentunut kolmella ryhmällä: Espoon työväenopisto, Kaukamet-sän opisto Kajaanissa ja Suvituulen toinen ryhmä.

Espoon työväenopiston ryhmän ohjaaja, puheterapeutti Sanna Lem-metyinen toteaa, että Espoossa on kauan odotettu afaattisille henkilöille tarkoitettua Juttu-tupa-kurssia. Kurs-si onkin melko täynnä parin kokoon-tumisen jälkeen.

Puhevammaisten tulkki Johanna Tingvall työskentelee Kaukametsän opiston Juttu-tupa-ryhmän ohjaaja-na.

– Kivasti on lähtenyt toiminta käyntiin, vielä mahtuisi parihenkilöä mukaan toimintaan, Johanna toteaa.

Kursseilla on kiitettävästi kävijöi-tä kaikilla paikkakunnilla, mutta vielä mahtuisi joihinkin ryhmiin mukaan. Varsinkin Mustasaaren ruotsinkie-linen ryhmä ja Rovaniemen ryhmä kaipaavat lisäkävijöitä.

Turun syksy on alkanut hienosti. Suvituulessa aloitti toinen kurssi ja näin saatiin jonotuslistalta halukkai-ta mukaan toimintaan. Suvituulen kurssi poikkeaa sen verran muista kursseista, että se toimii projektin kehittämis- ja kokeiluryhmänä.

PoiMinta kurssikerrasta

Yksi Juttu-tupa-kurssikerta sisältää ajankohtaisosion, teemaosion sekä kommunikaatioryhmän. Kokoontu-minen aloitetaan kertaamalla päivä-määrä ja nimipäivä sekä mahdollises-ti lähelle sattuvat juhlapyhät.

Sen jälkeen jatketaan yhteisellä lehtien luvulla. Käydään läpi päivän lehdet, usein mukana on viimeksi ilmestynyt Selkouutiset -lehti. Jokai-nen saa lehden luettavakseen. Uutis-ten pohjalta keskustellaan maailmal-la ja Suomessa tapahtuneista asioista sekä käsitellään kurssilaisia kiinnosta-via uutisia. Monella uutisten seuraa-minen kotona rajoittuu pelkästään tv-uutisten seuraamiseen. Toivotta-vasti tällä tavoin kynnys tarttua leh-teen madaltuu myöskin kotioloissa.

Ajankohtaisasioiden jälkeen seu-raa odotettu kahvitauko. Kurssilaiset ainakin Turussa pitävät huolen, ettei

kahvitauosta mene minuuttiakaan hukkaan.

Kahvitauon jälkeen tämänkertai-sessa teemaryhmässä jatketaan hen-kilökorttien valmistamista, joka jäi edellisellä kerralla kesken. Kurssilai-set valmistavat itselleen kortit, johon ovat saaneet valita itselleen tärkeim-piä asioita, joita haluavat muiden itsestään tietävän. Kortteihin tulee myös kuvia tekstin tueksi. Tekemisen lomassa kurssilaiset tutustuvat toi-siinsa paremmin.

Syksyn teemaryhmille on valittu kolme aihetta, jotka ovat historia, terveys ja hyvinvointi sekä ympäris-tö. Tavoitteena on keskustelun ja te-kemisen avulla syventyä aiheeseen eri näkökulmista.

Kokoontumisen päättää kommu-nikaatioryhmä, jossa harjoitellaan erilaisia puhetta tukevia ja korvaavia keinoja. Tällä kertaa puheterapeut-tiopiskelijat tutustuttavat kurssilaiset

Pir

jo l

ain

e

Syyslukukausi täydessä vauhdissa

Juttu-tupa-kurssit alkoivat syyskuun alussa kaikilla paikkakunnilla. Helsingin suomenkielisen työväenopiston kurssin suosio on edellisen

vuoden tapaan suuri, kävijöitä on runsaasti ja tunnelma iloinen.

Vesa

-Mat

ti Vä

ärä

27AVH 3/2011

kyllä/ei -vastauskorttien käyttöön. Korttien avulla kukin kurssilainen saa kertoa perheestään ja harjoitella edellä mainittua kommunikaatiota tukevaa menetelmää.

Lisätietoja Ovet auki afaattisille -pro-jektista ja Juttu-tupa-toiminnasta

www.aivoliitto.fi , projektikoordinaat-tori Victoria Mankki, p. 0400 909 904

tai projektityöntekijä Pirjo Laine, p. 050 597 7663.

suoMenkieliset juttu-tuPa-kurssitEspooEspoon työväenopisto, Adjutantinkatu 1, Mäkkylä, Tarja-luokka. Maa-nantaisin klo 9–11.30 ajalla 5.9.–12.12.2011. Ilmoittautuminen kurssi-kansliaan (Satu Seppänen, p. 09 8165 7813).Helsinki Helsingin suomenkielinen työväenopisto, Helsinginkatu 26, kotitalous-luokka. Perjantaisin klo 10–12.15 ajalla 9.9.–2.12.2011.Kajaani Kajaanin Kaukametsän opisto, Koskikatu 2–4. Tiistaisin klo 14.00–17.30 ajalla 13.9.–29.11.2011. Ilmoittautuminen kurssikerran yhteydessä tai kurssikansliaan.Mustasaari Mustasaaren aikuisopisto, Koulutie 1. Keskiviikkoisin klo 9.00–11.30 ajalla 14.9.–30.11.2011.Rovaniemi Rovaniemen kansalaisopisto, Rovala 5. Torstaisin klo 9.00–12.00 ajalla 15.9–8.12.2011.Turku Erityisosaamiskeskus Suvituuli, Aivoliitto ry. Tiistaisin kaksi ryhmää klo 9.00–12.00 ja 13.00–16.00 ajalla 23.8–13.12.2011.

svensksPrÅkiGa kurserHelsingfors Helsingfors Arbis, Dagmarsgatan 1. Anmälning i samband med första kursgången eller till Arbis kansli. 14.9–17.12.2011, onsdagar kl 10.00–13.00.Korsholm Korsholms vuxeninstitut, Skolvägen 1. Anmälning i samband med förs-ta kursgången eller till institutets kansli. 12.9.–21.11.2011, måndagar kl 10.00–13.00.

J U T T U - T U P A

PRATKVARNEN

Vesa

-Mat

ti Vä

ärä

Vesa

-Mat

ti Vä

ärä

28 AVH 3/2011

”Oli tarkoitus viettää mieheni ja kahden aikuisen poikani kanssa hyvän mielen perhejuhannus

mökillä vuonna 2006. Juhannus kyl-lä vietettiin, mutta ei mökillä, vaan Meilahden sairaalan AVH-osastolla, eikä kovin hyvällä mielellä. Mieheni ja poikani seisoivat vuoteeni vierel-lä suhtautuen tilanteeseen lääkärin ohjeen mukaan: varautukaa pahim-paan, mutta toivokaa parasta. Olin nähkääs saanut aivoverenvuodon juhannusaaton aattona ja minut kii-dätettiin mökiltä ambulanssilla sai-raalaan.”

Näin alkaa minun tarinani AVH-sairauden ihmemaassa ja näin alkaa myös minun kokemuskouluttajana pitämäni opetusjakso lähihoitaja-opiskelijoille. Opetustilanne etenee aivoverenkiertohäiriön oireiden ku-vauksilla, jotka on höystetty omilla esimerkkikokemuksillani.

– Miten kohtaat potilaan, joka on vakavasti sairas, mutta ei tiedosta omaa sairauttaan, kysyn opiskelijoil-ta.

Hetken miettimisen jälkeen roh-keimmat nostavat kätensä.

– Kerron potilaalle, mitä hänelle on tapahtunut ja yritän lempeästi, mutta selkeästi kertoa hänelle, mistä on kysymys, joku opiskelijoista vas-taa.

Sairauden tunteen puuttuminen herättää keskustelua. Yhdessä poh-dimme leikillisesti, montako kertaa hoitajan on toistettava tuo sama po-tilaalle, joka vakavasta AVH-sairau-desta huolimatta tuntee itsensä ter-veeksi. Esimerkiksi minulta vei paljon aikaa ennen kuin ymmärsin olevani halvaantunut vasemmalta puolelta.

Potilas voi kovastikin ihmetellä omaa sairaalassa oloaan. Korostan potilaan pelokasta, hermostunutta

ja epäluuloista tunnetilaa. Opiskelijat itse ymmärtävät hetken mietittyään, miten rauhallinen ja vakaa hoitajan on oltava tuossa tilanteessa.

Otan esiin myös puheen vaikeu-det, vaikka itselläni ei niitä ollutkaan, sillä puhevaikeudesta kärsivä asiakas on erittäin haasteellinen kohdattava hoitajan työn kannalta.

Minun tarinani jatkuu siitä, kun istun hämääntyneenä sängynlaidal-

la napittamassa sairaalan pyjaman-takkia ja aina väärään nappiin. Minä, aikuinen ja järkevä ihminen. Tarvitsen apua, mutta millainen apu toimii par-haiten? Taas on yhteisen pohdinnan paikka.

Kun edetään kuntoutukseen, nousee esiin kysymys: entäs, jos kuntoutettavaa ei huvitakaan, häntä väsyttää aina, kun pitäisi harjoitella, vaikkapa kävelyä. Miten voi motivoi-da potilasta? Taas on kyseessä vuoro-vaikutustilanne asiakkaan ja hoitajan välillä.

Sitten pääsemme tuohon mysti-seen neglectiin. Tarinani hämmästyt-tää opiskelijoita ja herättää kuulijois-sa kysymyksen, miltä se tuntuu, kun toinen puoli katoaa. No, pelkoahan se herättää.

Tässä välähdys kokemuskoulut-tajana toimimisen arjesta. Siis mah-dollisimman avoin, aito ja rehellinen kertomus omasta sairastumisesta ja sairauden etenemisestä kuntoutu-miseen asti, jotta opiskelijat oikeasti voivat kohdata tässä tapauksessa AVH-potilaan eri tilanteissa ja sairau-den eri vaiheissa.

Kouluttajan tulee olla sinut sai-rautensa kanssa ja toisaalta valmis heittäytymään keskusteluun ja poh-dintoihin. Näin opiskelijat hyötyvät eniten kouluttajan kokemusasian-tuntijuudesta ja oppijakso saa tuo-reen näkökulman, joka poikkeaa op-pikirjasta.

Kokemuskouluttajana toimimi-nen on sekä antamista että saamista. Kouluttaja jakaa kokemuksensa opis-kelijoitten kanssa ja saa energiavirtaa nuorilta, kiinnostuneilta opiskelijoil-ta.

Kokemuskouluttaja Erja JohanssonKerava

er

ja j

oh

an

SS

on

Kokemuskouluttaja kertoo sairaudestaan

Kokemuskouluttaja välittää terveydenhuollon opiskelijoille kokemuksiaan sairaudesta, toipumisesta ja kuntoutumisesta.

29AVH 3/2011

www.fysioline.fi

Arvionkatu 2 • 33840 Tampere

Puh. (03) 2350 700Fax (03) 2350 777info@fysioline.fi

Liikkuvuuden ja lihasvoiman ylläpitoonHelposti liikuteltava harjoituslaite kotiin ja ammattilaisille. • moottori toimii joko apuvoimana tai vastuksena • langaton kauko-ohjaus, turvatoiminto • voiman, pyörimisnopeuden ja -suunnan säätö • harjoittelunäyttö: kierros luku, kalorikulutus, aika • kevyt siirtää

Vakiovarusteena jalkapolkimet, käsikahvat ja kaukosäädin.

Tuhansia tyytyväisiä

käyttäjiä!

Muista myös muut Thera kuntoutuslaitteet!

30 AVH 3/2011

liitto tiedottaa

PuHeenjoHtajaPäivätErityisosaamiskeskus Suvituulessa Turussa järjestet-tiin puheenjohtajapäivät jäsenyhdistysten puheen-johtajille ja muille yhdistysaktiiveille 10.–12.6.2011. Tilaisuus oli ajoitettu liittokokouksen kanssa samaan viikonloppuun.

Liiton puheenjohtajan Terttu Erilän avauspuheen-vuoron jälkeen liittovaltuuston puheenjohtaja Sirpa Kuukkanen esitteli toimintakauden 2008–2011 tu-loksia ja toiminnanjohtaja Tiina Viljanen toiminta-kauden 2012–2015 haasteita. Kouluttaja Kari Loimu evästi yhdistyksiä ja liittoa luennossaan, jonka aiheena oli haasteena jäsenläheisyys.

Puheenjohtajapäiväväen oli mahdollisuus osallis-tua liittokokoukseen ja tutustua liiton palveluihin Suvi-tuulen aulassa olevassa näyttelyssä. Toiminnanjohtaja Tiina Viljasen ja järjestöpäällikkö Marika Raililan joh-dolla pohdittiin liittokokousten päätösten merkitystä yhdistyksille ryhmätöiden avulla. Yhdistysten vetäjät saivatkin osallistujilta tukun ideoita eteenpäin välitet-täväksi.

Sunnuntain ohjelmassa oli teematyöpajoja useis-ta eri aiheista. Ennen lounasta ja kotiinlähtöä Marika Railila käsitteli päivien palautetta ja päätti tilaisuuden. Ensi vuonna uudestaan?

esitYs HallitusoHjelMaan

2011–2015Aivoliitto ry, Diabetesliitto ry ja Suomen Sydänliitto ry tekivät keväällä yhteisen esityksen hallitusohjelmaan. Liitot esittivät hallitusohjelmaan seuraavia toimia:

Suomalaisten hyvinvoinnin ja terveyden tasa-ar-von edistämiseksi hallitus

– valmistelee eduskunnalle sosiaali- ja terveyden-huollon järjestämisen ja rahoituksen uudistamisen siten, että järjestelmästä tulee selkeä ja johdon-

uusi liittovaltuusto 2012–2015

Aivoliiton liittokokous pidettiin Turussa Erityisosaamis-keskus Suvituulessa 11.6.2011.

Kokouksessa valittiin uusi liittovaltuusto vuosiksi 2012–2015. Uuden liittovaltuuston puheenjohtajana toimii Oili Holopainen Pohjois-Savon aivohalvausyh-distyksestä. Varapuheenjohtajana jatkaa Rauno Veija-nen Etelä-Savon ADHD-, Autismi- ja dysfasiayhdistyk-sestä.

Liittovaltuuston varsinaisiksi jäseniksi valittiin: Pekka Lehtonen, AVH Länsi-Uudenmaan afasia- ja aivohalvausyhdistys ry Eija Pyötsiä, AVH Kymenlaakson afasia ja aivohalvausyhdistys ry Ari-Pekka Klami, SLI Kymenlaakson Aada ry Maire Valli, AVH Etelä-Pohjanmaan aivohalvausyhdistys ry Risto Ahlman, AVH Pirkanmaan AVH-yhdistys ry Hannu Kuusela, SLI Afasialasten tuki ry (valtakunnallinen yhdistys) Kauko Vesanto, AVH Satakunnan aivohalvaus- ja afasiayhdistys ry Marja Paavonkallio, AVH Pohjois-Karjalan aivohalvaus- ja afasiayhdistys ry Armi Parviainen, AVH Pyhä- ja Kalajokilaaksojen aivohalvausyhdistys ry Seija Jokela, AVH Lapin aivohalvausyhdistys ry

Liittovaltuuston varajäseniksi valittiin:Marja Sundström-Pullinen, AVH Pirkanmaan AVH-yhdistys ry Taito Puttonen, SLI Afasialasten tuki ry

Liittokokous hyväksyi tärkeimpänä asianaan Liiton strategiat ja tavoitteet 2020 -asiakirjan, joka ohjaa seu-raavien vuosien toimintaa.

Päiv

i Sep

pä-

Lass

ila

Päiv

i Sep

pä-

Lass

ila

31AVH 3/2011

liitto tiedottaa

mukainen ja että se takaa tarkoituksenmukaisen, katkeamattoman hoidon ja kuntoutuksen ihmisen tervehtymiseen, työ- ja toimintakyvyn palautu-miseen asti. Samalla vahvistetaan valtion ohjaus-ta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä.

– uudistaa lääkekorvausjärjestelmän sosiaali- ja terve-ydenhuollon järjestämis- ja rahoitusuudistuksen yh-teydessä siten, että lääkkeiden korvattavuus ja käyt-tö ovat osa kokonaisvaltaista hoitoa ja kuntoutusta.

– sosiaali- ja terveydenhuollon maksukatot, tarvitta-essa perhekohtaisesti, yhdistetään ja kohtuullistetaan.

– tekee kestävää arvopohjaista, yli vaalikausien ulottu-vaa kansalaisten terveyttä ja sosiaalista turvallisuutta edistävää politiikkaa ja kytkee kansalaisten hyvinvoin-tia ajavat järjestöt suunnitteluun, päätöksentekoon ja eri hallinnon aloilla toteutettaviin ohjelmiin, kuten Kaste II.

kokeMuskouluttajat välittävät tietoa aMMattilaisille

Kokemuskouluttaja on pitkäaikaissairas, vammautu-nut, jonkin diagnoosin saanut tai heidän läheisensä, joka pitää alustuksia tuleville sosiaali-ja terveyden-huollon ammattilaisille. Tämä toiminta antaa opiske-lijoille mahdollisuuden oppia, mitä on elää sairauden tai vamman kanssa. Tulevien ammattilaisten oma näkemys työhönsä syvenee, kun kokemustieto antaa tieteellisen tiedon rinnalle toisenlaisen näkökulman asiaan.

Reumaliiton hallinnoimassa hankkeessa on mu-kana 24 kolmannen sektorin toimijaa ja opetusyksik-köverkostossa 32 oppilaitosta. Hankkeen aikana on järjestetty useita kokemuskouluttajien koulutuksia ja perustettu ohjausryhmiä ympäri Suomea.

Kokemuskouluttajien tiedot on kerätty hankkeen sivustolle Kokemuskouluttajapankkiin. Sinne pääsevät kirjautumaan oppilaitosten opettajat sekä järjestöyh-teyshenkilöt, joilla on tarvittavat tunnukset. Sivuilta löytyy monipuolista tietoa kokemuskouluttaja-asiasta ja tulevista koulutuksista.

Aivoliitto on ollut mukana Kokemuskoulutuksesta pätevää/pysyvää -hankkeissa vuodesta 2008 lähtien. Liitolla on 15 kokemuskouluttajaa.

Lisätietoja löytyy osoitteesta www.kokemuskou-lutus.fi .

Järjestösuunnittelija Heli Taskinen

vertaistukiarvat MYYnnissä

Aivoliitto ry järjestää yhteistyössä kuuden muun järjes-tön kanssa Vertaistukiarpajaiset koko maan alueella Ah-venanmaata lukuun ottamatta ajalla 29.8.–31.12.2011. Arpajaisten tuotto jaetaan järjestöjen kesken niiden myyntiosuuksien suhteessa ja käytetään järjestöjen vertaistukityöhön.

Kultareuna ry lähettää liiton jäsenille 10 kpl 3 eu-ron hintaista arpaa, jotka voi joko lunastaa tai myydä edelleen. Vaikka saajalla ei ole arpojen osto-, palau-tus- tai tilitysvelvollisuutta, järjestäjät toivovat, että myymättömät tai lunastamattomat arvat palautet-taisiin samassa kuoressa kirjoittamalla kuoren päälle “palautetaan”. Arpojen tilitys käy kätevästi tilisiirrolla.

Arpajaisten päävoittona on Opel Astra 1.4 T -hen-kilöauto. Muina voittoina on muun muassa matka-lahjakortteja, kuntolomia, risteilyjä, veitsitukkeja, ve-renpainemittareita, navigaattoreita, henkilövaakoja, tekstiilejä ja paljon muuta. Voittojen yhteisarvo on yli 560 000 euroa.

PuHetta-sivusto faCebookissa

Lasten ja nuorten kielellisestä erityisvaikeudesta löy-tyy nyt myös tietoa Facebookista.

Aivoliiton Puhetta-sivu tarjoaa tiedonhaku- ja kes-kustelukanavan niille, joita asia tavalla tai toisella kos-kettaa. Sivu pyrkii kasvattamaan tietoutta ja vaikutta-maan yleiseen mielipideilmastoon.

Tutustu osoitteessa www.facebook.com Puhetta-sivustoon.

Tervetuloa!

32 AVH 3/2011

Peter von koskull sai HoPeisen ansioMerkin

Peter von Koskull sai Aivoliiton hopeisen ansiomer-kin kesäkuussa pidetyn liittokokouksen yhteydessä.

Peter von Koskull on esityksillään antanut kasvot afasialle. Hän käy aktiivisesti kertomassa afasiasta ja lisää ymmärrystä ja tietoa siitä, mitä on elää pu-hevammaisena. Hän on esityksiensä avulla antanut toivoa ja voimia kuulijoilleen. Ammattilaiset ovat saaneet todellisen kuvan siitä, millaista on elää afa-sian arjessa. Koululaiset ovat saaneet tietoa afasiasta ja aivoverenkiertohäiriöistä sekä tietoa siitä, kuinka kohdata puhevammainen. Hän on rohkeutensa avul-la lohduttanut, innostanut ja luonut toivoa muille AVH-sairastaneille ja heidän omaisilleen.

Peter von Koskull tekee varainhankintaa AVH-sairastaneiden ja heidän omaisten hyväksi esimer-kiksi järjestämillään Izumi Tatenon konserteilla. Konserttien sarja jatkuu ensi vuoden tammikuussa, jolloin vuorossa on Forever-konsertti Musiikkitalossa 15.1.2012. Esiintyjinä ovat Monica Groop, Gabriel Suovanen ja Gustav Djupsjöbacka. Ks. ilmoitus s. 39.

Peter von Koskull on hopeisen ansiomerkkinsä ja ruu-sunsa ansainnut tekemällä afasiaa tunnetuksi.

liitto tiedottaa

eDuskunnan stroke-rYHMä

Aivoliiton aloitteesta perustettiin keväällä 2004 eduskuntaan Stroke-ryhmä. Ryhmä muodostuu kan-sanedustajista, jotka ovat kiinnostuneet edistämään AVH-asioita. Stroke-ryhmä on liitollemme suora ka-nava päättäjiin, jotka ovatkin lähteneet mukaan yli puoluerajojen toimivaan ryhmään.

Moni aivoverenkiertohäiriöihin liittyvä asia on niin hoidon, kuntoutuksen kuin palvelujen osalta jat-kanut tämän ryhmän kautta matkaansa esimerkiksi kysymyksenä ministerille tai asiana Kela-valtuutetuil-le. Myös liiton isoja, akuuttihoitoon ja kuntoutukseen liittyviä projekteja on määräajoin esitelty ja käsitelty ryhmässä.

Uuden eduskunnan myötä myös Stroke-ryhmä on uusiutunut. Ryhmän koollekutsujana toimii Anneli Kiljunen, (sd). Ryhmän jäseniksi ovat lupautuneet Eeva-Johanna Eloranta (sd), Ari Jalonen (ps), Jo-hanna Jurva (ps), Arja Juvonen (ps), Katri Komi (kesk), Merja Kuusisto (sd), Maria Lohela (ps), Lea Mäkipää (ps), Petteri Orpo (kok), Leena Rauhala (kd), Sari Sarkomaa (kok), Kimmo Sasi (kok), Jou-ko Skinnari (sd), Hanna Tainio (sd), Raija Vahasalo (kok) ja Anne-Mari Virolainen (kok).

Päiv

i Sep

pä-

Lass

ila

Ayl

a Sh

akir

Anneli Kiljunen toimii ryhmän koollekut-sujana.

33AVH 3/2011

TAPAHTUMAKALENTERI

lokakuu

3.10.Me ollaan sankareita

kaikki -tilaisuus, SotkamoMaanantaina 3.10 klo 9-12, Turina-tupa. Tilaisuus on suunnattu kolmen vuoden sisällä aivoverenkiertohäiriön sairastaneille ja heidän läheisilleen. Tilaisuudessa kerrotaan Kainuun afa-sia- ja aivohalvausyhdistyksen ja Aivo-liiton toiminnasta, kuntoutumisesta ja itsehoidosta. Lisätiedot: järjestösuunnittelija Risto Lappalainen, p. 040 5437 290, risto.lappalainen@aivoliitto.fi .

4.10.Neurologisten sairauksien

huomioiminen palvelujärjestelmässä, Kotka

Tiistaina 4.10. klo 9.00–15.00, Kotkan pääkirjaston auditorio, Kirkkokatu 24. Neurologisten vammaisjärjestöjen järjestämä yleisötilaisuus, erityisenä kohderyhmänä kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät. Tilai-suudessa kokemuspuheenvuoroja sekä sosiaaliasiamies Sirkku Pilaletdin. Päivän ohjelma kokonaisuudessaan löytyy osoitteesta www.nv.fi . Lisätiedot järjestösuunnittelija Satu Lukka, p. 040 526 2855, satu.lukka@aivoliitto.fi .

6.10.Me ollaan sankareita

kaikki -tilaisuus, VaalaTorstaina 6.10. klo 9–12, Kunnantalo. Ks. tiedot 3.10. tilaisuudesta.

10.10.Pohjoismainen afasiapäivä

11.10.Aivot ja sokeri –luento, Kemi

Neurologi Hannele Havanka luennoi aiheesta Kemin Leipätehtaan juhlasa-lissa tiistaina 11.10. klo 18.00–19.00. Osoite: Sankarikatu 7. Tilaisuus on

maksuton. Järjestäjinä ovat Länsi-Pohjan afasia- ja aivohalvausyhdistys sekä Kemin seudun diabetesyhdistys.

12.10.Neurologisten

vammaisjärjestöjen NV-cafe, LahtiKeskiviikkona 12.10 klo 17.00–19.00, Ravintola Wanha Herra, (Metelinmäki-kabinetti, 2. krs.) Laaksokatu 17, Lahti. NV-cafe on NV-järjestöjen yhdistys-aktiivien kontakti- ja keskusteluilta yhteistyön suunnittelemiseksi. Päivän ohjelma kokonaisuudessaan löytyy osoitteesta www.nv.fi . Lisätiedot järjestösuunnittelija Satu Lukka, p. 040 526 2855, satu.lukka@aivoliitto.fi .

13.10.Me ollaan sankareita

kaikki -tilaisuus, Kuhmo Torstaina 13.10. klo 12–15, Tarinatupa. Ks. tiedot 3.10. tilaisuudesta.

13.10.AVH-yhdyshenkilöiden

työkokous, LahtiTorstaina 13.10. klo 13.00–15.00 pide-tään Päijät-Hämeen keskussairaalassa, Keskussairaalankatu 7, Päijät-Hämeen alueen AVH-yhdyshenkilöiden työko-kous. Lisätiedot järjestösuunnittelija Satu Lukka, p. 040 526 2855, satu.lukka@aivoliitto.fi .

19.10.Juhlaparaati, Kouvola

Keskiviikkona 19.10. klo 18.00–20.00 Kouvola-talon Simelius-salissa, osoit-teessa Varuskuntakatu 11, järjeste-tään vapaaehtoistoiminnan vuoden Juhlaparaati. Tapahtuman tarkoituk-sena on vahvistaa vapaaehtoistoi-minnan vetovoimaisuutta sekä kiittää lukuisia vapaaehtoistoimintaa te-keviä ihmisiä. Lisätiedot järjestösuun-nittelija Satu Lukka, p. 040 526 2855, satu.lukka@aivoliitto.fi .

21.–23.10.Terveysmessut, Helsinki

Helsingin Messukeskus. Aivoliiton messuosaston numero on 6m41. Mes-sut avoinna 21.–23.10. pe klo 10–19, la ja su klo 10–18. Miniluento perjantai-na 21.10. klo 16.30, halli 6: Pidä huolta aivoistasi - korvaamattomasta kovale-vystä, neurologian emeritusprofessori Markku Kaste.

26.–27.10.AVH-päivät, Tampere

Tampere-talo, kohderyhmänä erityi-sesti työterveyshuollon henkilöstö. Ks. ilmoitus s. 4.

28.10. Arjen sankarit

-vapaaehtoistoiminnan messut, Kemi

Messut Kemin Tervahallilla perjantai-na 28.10 klo 10.00–18.00. Meri-Lapin alueen paikalliset järjestöt kokoontu-vat esittelemään omaa toimintaansa, luomaan uusia yhteistyökuvioita, op-pimaan uusia asioita sekä tapaamaan toisia vapaaehtoistoiminnan parissa toimivia henkilöitä. Osoite: Tervahar-juntie 16. Lisätietoja: Eero Knuuti, p. 040748 7313.

29.10.Maailman AVH-päivä,

World Stroke DayWorld Stroke Organizationin (WSO) järjestämä maailmanlaajuinen teema-päivä.

Ryhmävoimaa-hanke, RanuaAivoliiton ja Suomen Parkinson -liiton yhteinen liikuntaneuvontaan liittyvä hanke aloittaa ryhmätoiminnan Ra-nualla loka-marraskuussa. Ryhmään voivat ilmoittautua henkilöt, jotka tarvitsevat tietoa ja tukea liikuntahar-rastuksen aloittamisessa sekä haluavat kokeilla erilaisia liikuntaharrastuksia

loka-Marraskuu

34 AVH 3/2011

sen toiminnan juhlistamiseksi. Esiinty-jinä Monica Groop, Gabriel Suovanen ja Gustav Djupsjöbacka. Konsertti ai-voverenkiertohäiriöpotilaiden hyväk-si. Ks. ilmoitus s. 39.

Lisätietoja tapahtumista ja koulu-tuksista hintoineen ja sisältöineen sivuiltamme www.aivoliitto.fi . Neu-rologisten vammaisjärjestöjen (NV) tilaisuuksista tietoja myös osoitteessa www.nv.fi .

12.11.Boccian mestaruuskilpailut 2011,

KoskenkorvaAivoliiton mestaruuskilpailut boccias-sa järjestetään lauantaina 12.11. Kos-kenkorvan Urheilutalolla, Harjutie 8. Ks. ilmoitus alla.

14.–15.1.Puheenjohtajapäivät

15.1.Forever-konsertti, Helsinki

Sunnuntaina 15.1. klo 15.00 Forever-konsertti Musiikkitalossa, Mannerhei-mintie 2. Konsertti Aivoliiton 35-vuoti-

yhdessä vertaistensa (AVH tai Parkin-son) kanssa. Ryhmään voi tulla myös avustajan kanssa, apuvälineetkään ei-vät ole este. Ohjaajina toimivat fysio-terapeutti ja kuntohoitaja. Lisätietoja: Virpi Lumimäki, p. 040 737 5879.

10.–12.11.Apuväline, Hyvinvointi ja Koti

-messut, TampereMessut ovat maan ainoa apuväline-alan messu- ja kongressitapahtuma. Paikka: Tampereen Messu- ja urheilu-keskus. Avoinna 10.11. klo 9–17 (vain ammattilaisille), 11.11. klo 9–17 (myös yleisölle), 12.11. klo 9–16 (myös ylei-sölle). Aivoliitto ry on näytteilleasetta-jana osastolla 924.

TAPAHTUMAKALENTERI

taMMikuu 2012

lisätietojaMarraskuu

BOCCIAN MESTARUUSKILPAILUT 2011

Aivoliiton mestaruuskilpailut bocciassa järjestetään lauantaina 12.11.2011 Koskenkorvan Urheilutalolla,

Harjutie 8, Koskenkorva.

Osallistumismaksu on 25 €/ joukkue. Maksu laskutetaan jälkikäteen.

Kilpailuihin tulee ilmoittautua ennakkoon 24.10.2011 mennessä järjestösuunnittelija Virpi Lumimäelle, p. 040 737 5879 tai virpi.lumimaki@aivoliitto.fi.

Lisätietoja turnauksesta antavat Virpi Lumimäki ja Etelä-Pohjanmaan aivo-halvausyhdistyksen bocciavastaava Toimi Kähkönen, p. 040 716 7871, toimi.kahkonen@netikka.fi.

Kaveripiiri on tapaamispaikka verkossa puhe- ja kehitysvammaisille.

Siellä voi jutella, tavata uusia ihmisiä ja viestiä kuvilla ja kirjoittamalla.

www.kaveripiiri.fi

Löydä ja tapaa kavereita verkossa

35AVH 3/2011

Haluatteko kouluttaa koko tYöYHteisöä?

Millaista koulutusta työpaikallanne tarvitaan? Aivoliiton te-rapeutit ovat kokeneita kouluttajia ja toimivat myös AVH:n sairastaneiden kuntouttajina. Koulutus räätälöidään tilaa-jan tarpeiden mukaan. Esimerkiksi:

PuHutko afasiaa? keinoja koMMunikoinnin HelPottaMiseksi

(sCa®)

Käytännönläheinen koulutus, jossa on lyhyt teoriaosuus ja paljon ohjattuja harjoituksia ja esimerkkejä kommunikoin-tikeinoista tarpeidenne mukaan sovellettuina. Koulutuksen kokonaiskesto on runsaat kolme tuntia. Osallistujamäärä enintään 20 henkilöä. Kouluttajina toimivilla puheterapeu-teilla on SCA-kouluttajan pätevyys.

kun kuntoutujalla on koGnitiivisia vaikeuksia

Ohjeita arjen selviytymiseen: Miten ottaa muisti-, hahmot-tamis-, keskittymis- yms. ongelmat huomioon arjen toimin-noissa. Työntekijät ja koulutuksen pituus tilaajan toiveiden mukaan, voidaan yhdistää myös afasiakoulutukseen.

avH:n nYkYHoito ja kuntoutus

Koulutus käsittää neljä koulutuspäivää otsikoilla:1. AVH sairautena. Ennaltaehkäisy, oireet ja vaikutus toimintakykyyn2. Fyysinen toimintakyky3. Neuropsykologiset erityishäiriöt, kommunikaatio4. Kokonaisvaltainen kuntoutus

Omaisten ohjausta käsitellään kaikissa koulutusosioissa. Kouluttajina toimivat fysioterapeutti, puheterapeutti, sai-raanhoitaja ja toimintaterapeutti.

kYsY lisää!

Koulutussuunnittelija Riitta Tuusa, p. 040 543 7288, riitta.tuusa@aivoliitto.fi Aivoliitto ry, Hämeenkatu 13 b, 4. krs., 33100 TAMPERE

Käytännön tietoa aivoverenkiertohäiriöihin liittyvistä nielemisvaikeuksista ja

kommunikaatio-ongelmistaKohderyhmä: Terveyskeskusten vuodeosastojen, vanhainkotien ja palvelutalojen työntekijät sekä muut kiinnostuneet.Syksyn koulutukset: 10.11. Helsinki, Pasilan kirjasto, Rautatieläisenkatu 8. 18.11. Lahti, Lahden Aikuiskoulutuskeskus, Kirkkokatu 16 24.11.Turku, Erityisosaamiskeskus Suvituuli. 1.12. Vaasan seutu, Mustasaaren aikuisopisto (ruotsinkielinen koulutus). Kouluttajat: Puheterapeutit Piia Aro-Pulliainen (Turku) ja Victoria Mankki (Helsinki, Lahti, Vaasa).Hinta: 80€, sisältää opetuksen, materiaalin, lounaan ja iltapäiväkahvit.ryhmän koko: Enintään 20 henkilöä.

Kuntoutussuunnitelma kuntoutujan ja kuntouttajien kohtaamisen kenttänä osa II

Kohderyhmä: Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöt ja muut kuntoutustoiminnasta kiinnostuneet.tavoite: Lääkinnällisten moniammatillisten kuntoutussuunnitelmien sisällöllinen kehittäminen.Aika: 2.12.2011 klo 8.30–16.00.Paikka: Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron.Järjestäjä: AVH-työn ammattilaisten yhdistys Suomen Pro AVH ry, Opintotoiminnan Keskusliiton ja Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuronin tuella.

KOULUTUSKALENTERI

Marras-joulukuu

Tarkemmat koulutuskohtaiset tiedot, ohjelmat ja ilmoittautuminen: www.aivoliitto.fi /AVH-koulutukset.Ok-opintokeskus tukee koulutuksia.lisätietoa koulutuksista:Koulutussuunnittelija Riitta Tuusariitta.tuusa@aivoliitto.fi , p. 040 543 7288

36 AVH 3/2011

Oikeus puhuaPapunet-sivustossa on avattu uusi

kokonaisuus puhevammaisuu-desta. Sivuilla kerrotaan mitä on puhevammaisuus, keitä ovat puhe-vammaiset ihmiset ja miten kommu-nikointikumppanin ilmaisua voidaan tukea. Sivuilla tarkastellaan puhe-vammaisuutta myös ihmisoikeuksi-en, lainsäädännön ja vammaispolitii-kan näkökulmista sekä tutustutaan kommunikoinnin esteettömyyteen ja tietoyhteiskunnan saavutettavuu-teen.

Sivuille on jatkossa tulossa tietoa, mistä saa apua, jos läheisellä on puhevamma.

Puhevammaisuus-sivut löytyvät osoitteesta www.papunet.net/tietoa/puhevammaisuus/

Pekk

a El

omaa

Tekstiä on toimituksen käytössä

Poimittua

Lietolaiset Aistitalon pojat Jari-Matti Hiltunen ja Marko Koivisto Ruisrockissa.

37AVH 3/2011

Aivoliitto ry

Tunnus: 5006009Info: 1200

00003 VASTAU

SLÄH

ETYS

Vastaanottaja m

aksaa postim

aksun Tervetuloa jäseneksi!

Taita keskeltä ja kiinnitä puolet yhteen.

✂

Yrityksissä on potentiaalia vam-maisten ja osatyökyisten palkkaa-

miseksi, mutta niillä ei ole riittävästi tietoa yhteiskunnan tuista ja esim. työehtosopimusten sitovuudesta. Tämä ilmeni VATES-säätiön kyselystä, jossa selvitettiin 55 000 yrityspäättä-jän käsityksiä vammaisten työllistä-misestä. Kyselyyn vastasi noin 1 500 yrityspäättäjää.

Kysely on osa laajempaa Sitran rahoittamaa ja Vatesin toteuttamaa selvitysprojektia, jossa selvitetään vammaisten ja osatyökykyisten hen-kilöiden työllistämisen kansantalou-dellista merkitystä.

Yritysten asenteet vammaisten ja osatyökykyisten palkkaamiseksi ovat myönteisempiä, mitä yleensä ajatellaan. Suurin osa vastanneista

Yritykset tarvitsevat tietoa vammaisten ja osatyökykyisten palkkaamiseen

(72 %) suhtautuu avoimesti vammai-sen työntekijän työhön ottamiseksi. Noin puolet uskoi, että yritys on val-mis työllistämään vammaisen välittö-mästi tai selvittää mahdollisuuksiaan työllistää vammainen henkilö. Tietoa asiassa tarvitaan, mikä on huomioitu myös uudessa hallitusohjelmassa.

Vain kolmasosa vastanneista suhtautuu vammaisen tai osatyöky-kyisen työllistämiseen epäilevästi. Vastaajista 40 prosenttia kertoi, että yritys on työllistänyt vammaisia tai osatyökykyisiä. Reilut puolet yrityk-sistä on tehnyt työhön tai työympä-ristöön sopeuttamistöitä, jotta työn-tekijä voisi jatkaa työssä pidempään.

Vaikuttaisi siltä, että suurin mer-kitys yhteiskunnan tuella on uusrek-rytoinnissa. Sen sijaan sillä ei ole niin

suurta merkitystä silloin, kun yritys haluaa pitää nykyisen työtekijän hä-nen vammastaan tai osatyökykyisyy-destä huolimatta.

Yritykset haluavat lisätietoa eten-kin taloudellisista tukimuodoista. Sen sijaan työhön valmentajapalvelu, joka on ollut käytössä toistakymmentä vuotta ja joka palvelee niin työnan-tajaa kuin työntekijää, tunnetaan yri-tyksissä edelleen huonosti.

Suurin osa kyselyyn vastanneista uskoo, että avoimilla työmarkkinoilla löytyy työtä myös vammaisille, kun asiaan sitoudutaan. Mitä suurempi yritys, sen varmemmin vammaisen ja osatyökykyisen palkkaaminen on osa henkilöstöpolitiikkaa ja yhteiskunta-vastuuta.

38 AVH 3/2011

Haluan liittyä:AVH-yhdistykseen

AVH-ammattilaisyhdistykseen

liiton kannatusjäseneksi.

Nimi ____________________________

Osoite ____________________________

Postinumero ____________________________

Postitoimipaikka __________________________

Puhelin ____________________________

Sähköposti ____________________________

Syntymäaika ____________________________

Kieli suomi ruotsi muu

Sukupuoli nainen mies

Olen

aivoverenkiertohäiriön sairastanut

sairastumisvuosi _____________

läheinen

ammattilainen

muu __________________________

Minulla on afasia.

Haluan AVH-lehden myös CD:lle luettuna.

Lähetämme tietosi paikallisyhdistykseen. Jäsenmaksu vaihtelee 10-25 euron välillä yhdistyksestä riippuen. Liiton kannatusjäsenten jäsenmaksu on 50 euroa yksityisiltä ja 80 euroa yhteisöiltä ja yrityksiltä.

Suostun tietojeni tallentamisen jäsen- ja lehtirekistereihin. Tietojani ei luovuteta ulkopuolisten käyttöön. Jäseneksi liittyvän pitää olla 15 vuotta täyttänyt.

________________________________________

Allekirjoitus

✂

Poimittua

Saako masentunut yhtä laadukasta hoitoa Posiolla kuin Helsingissä?

Millainen on kuluttajansuoja kun ter-veyshoidosta maksetaan palveluse-telillä? Kuinka huomioidaan käyttäjä-näkökulma terveyspalveluissa? Onko köyhän ja vanhan terveys yhtä tärkeä kuin rikkaan ja nuoren? Pääseekö ku-luttaja sairautensa vaatimaan ravitse-musterapeutin ohjaukseen asuinpai-kasta riippumatta ?

Suuri joukko maamme eturivin terveysalan järjestöjä perustaa ku-luttajaparlamentin. Parlamentti ko-koontuu marraskuussa Helsinkiin keskustelemaan, väittelemään ja ää-

Suomen ensimmäinen kuluttajaparlamentti marraskuussa

nestämään oman alansa polttavista kysymyksistä.

– Toivomme, että tämä on uusi laajennus kuluttajien edunvalvonnal-le. Se tähtää kuluttajien näkemyksen huomioimiseen myös julkisissa pal-veluissa. Kuluttajilla ja kansalaisilla on oikeus terveyteen. Tässä on kuitenkin parantamisen varaa ja siksi teema on aiheenamme. Ajatuksenamme on kiinnittää vuosittain huomio ajan-kohtaiseen teemaan ja antaa kulutta-jille mahdollisuus kertoa näkemyksiä ja vaatimuksiaan, Kuluttajaliiton pää-sihteeri Jyrki Konola toteaa.

Kuluttajaparlamentti on kulut-

tajapoliittisesti merkittävien kansa-laisjärjestön yhteenliittymä, joka ko-koontuu erikseen valittavan teeman ympärille kerran vuodessa. Vuonna 2011 teemana on kuluttaja ja terveys-palvelut. Kuluttajaparlamentti toimii pitkälti kuin eduskunnan istunnot, paitsi että äänestäjinä ovat kansa-laisjärjestöjen edustajat, yksi ääni per järjestö.

Konolan mukaan ensimmäisestä kuluttajaparlamentista tulee todel-linen kansalaisjärjestöjen voiman-näyttö, sillä tätä määrää merkittäviä kansanterveys- ja muita järjestöjä ei voi olla huomioimatta.

39AVH 3/2011

MUSIIKKITALOSU 15.1.2012 klo15.00MUSIIKKITALOSU 15.1.2012 klo15.00MANNERHEIMINTIE 2 • HELSINKI

KOE KANSAINVÄLISIÄ TÄHTIHETKIÄ ISOSSAUPOUUDESSA KONSERTTISALISSA: OOPPERAA, KLASSISTA JA KEVYTTÄ IKIVIHREITÄ SOOLOJA JA DUETTOJA,

HENRIK STRÖMBERG

Aivoverenkiertohäiriöpotilaiden hyväksiTill förmån för Stroke-patienterKonserttiliput a’ 35 / 25 Kannustusliput a’ 250 Lippupalvelu

Monica mezzo

Gabriel baryton

Gustavpiano

35 vuotta

40 AVH 3/2011

Kuntorannantie 14, Varkaus

www.kuntoranta.fi

Vaihtelu virkistää!Vaihtelu virkistää!

Tarjoukset voimassa 31.12.2011 saakka, ei juhlapyhinä.

Varaukset ja lisätiedot myyntipalvelusta(017) 560 1403 tai myynti@kuntoranta.fi

Hyvinvointi-päivä 1 vrkpuolihoidollaSis. yhden vapaavalintaisen 25 min. hoidon ja aquatarkylvyn

alk./perhehuone

Perheloma 2 vrk(2 aikuista ja 2 lasta 4-17 v) 199,–

/hlö/2 hh

Tanssi-viikonloppu 2 vrkpuolihoidollaSis. tanssilipun lauantain orkesteritansseihin

129,–

/hlö/2 hh109,–

41AVH 3/2011

Ko

rVA

Am

Ato

n K

oVA

leVy

liiKK

eelläS

ar

i Kiv

iMä

Ki

Aivot hyötyvät liikunnasta, koska koko elimis-tön verenkierron vilkastuessa myös aivove-renkierto tehostuu. Pysyäkseen vireinä aivot

tarvitsevat liikunnallisia virikkeitä ja älyllistä pon-nistelua. Aivot eivät kulu käytössä! Monipuolinen liikunta aktivoi myös aivojen mielihyväkeskusta. Tä-mä kaikki vaikuttaa positiivisesti mielenvireyteen ja henkiseen kestokykyyn.

Rovaniemeläisen Oiva Jurmun elämässä liikunta on osa arkea. Hänen mukaansa liikunta on parasta, kun sitä saa tehdä luonnossa ja mielellään koiran kanssa. Jurmu on koko ikänsä harrastanut arkiliikun-taa, ja tänä päivänä harrastuksina ovat hirvenmetsäs-tys, kalastus, kävelylenkit sekä vesijumppa.

– Harrastan hyötyliikuntaa ja jos en liiku, tulee huono omatunto. Aina on tullut liikunnasta hyvä olo. Vaikka joskus ei millään jaksaisi lähteä, niin jälkeen-päin miettii, että onneksi lähdin.

44-vuotias Oiva Jurmu sairasti aivoinfarktin vuon-na 2004 ja ensimmäiset kuukaudet menivät liikun-nasta unelmoidessa. Liikkuminen piti opetella uudel-leen ja tarvittiin sekä kuntoutusta että omaa tahtoa omatoimisen liikkumiseen onnistumiseen.

Vähitellen vanhat ja uudetkin liikuntaharrastuk-set tulivat osaksi Jurmun arkea. Kaikkea aikaisempaa hän ei enää kykene tekemään, mutta vanhoja har-rastuksia voi soveltaa ja kokeilla uusia, kuten vesi-jumppaa.

Luonto on Jurmun tärkein voimanlähde ja siitä hän pääsee edelleen nauttimaan monin eri tavoin. Lähiluontokokemuksen saa vaikkapa puistossa tai lähimetsässä. Aivot ja mieli nauttivat.

Jurmu osallistui Rovaniemellä Kunnossa kaiken ikää -ohjelman järjestämiin SuomiMies-kuntotestei-hin. Hän sai testeistä kattavan käsityksen kunnostaan ja toimintakyvystään. Puristusvoima, kehonkoostu-mus (rasvan ja lihasten määrä, lihastasapaino ja si-säelinten ympärillä olevaa rasva) ja maksimaalisen hapenottotestit kertoivat Oivalle totuuden tämän-hetkisestä kunnosta.

Testien jälkeen hän sai henkilökohtaisen testitul-kinnan ja palautteen. Lisäksi hän sai ohjausta ja vink-kejä liikuntaan ja rentoon painonhallintaan.

Testien tuloksissa näkyi kohtalaisen hyvä kehon lihasmassa, mutta samalla korkea rasvamassa. Ylipai-noa on kertynyt noin 20 kiloa. Sisäelinten ympärillä-

Testit kannustavat liikkumaanOiva Jurmu sai SuomiMies-kuntotesteistä palautetta, joka

kannustaa jatkamaan säännöllistä liikuntaa.

kin rasvamassaa on, mutta ei hälyttävästi. Kyseinen rasva on riski sairastua diabetekseen ja verisuonisai-rauksiin.

Tätä nk. pahaa rasvaa saa vähennettyä jo muuta-man kuukauden kestävyystyyppisellä liikunnalla, ku-ten pyöräily, hiihto, reipas kävely. Kestävyysliikuntaa tulisi harrastaa 2–3 kertaa viikossa noin 45 minuuttia kerrallaan. Liikunnassa saa tulla hiki ja se saa hengäs-tyttää, mutta kohtuus kaikessa.

Testeissä Jurmua onniteltiin tupakanpolton lo-pettamisesta. Tupakointi vaurioittaa hengitys- ja verenkiertoelimistöä, heikentää kuntoutumista ja hidastaa kunnon kohentumista.

Jurmu asettaa tavoitteekseen järkevän painon-pudotuksen, ateriarytmin ja ateriakoon tarkistami-sen sekä liikuntaharrastusten jatkamisen. Hänen mukaansa helpot kuntotestit antoivat kimmokkeen aloittaa ja jatkaa liikuntaharrastusta ja päivittää omaa terveystilannetta.

Lisätietoa testeistä: www. suomimies.fi

Sari Kivimäki on liikuntatoimikunnan jäsen.

Sari

Kivi

mäk

i

42 AVH 3/2011

Kirjahyllyunikoulu aikuisille

Kärsitkö nukahtamisvaikeuksista? Onko unesi luonteeltaan katkonais-ta? Haaveiletko virkistävistä yöunista ja tehokkaista työpäivistä?

Unettomuus on yleisin unihäiriö, josta tutkimusten mukaan kärsii jo yli miljoona suomalaista. Unettomuu-den seurauksena elämänhalu vähe-nee, mieliala heittelee ja stressi, kes-kittymisvaikeudet sekä tapaturma-riskit lisääntyvät. Huonosti nukuttua yötä seuraava päiväväsymys haittaa merkittävästi arjen toimia ja heiken-tää elämänlaatua. Unettomuudesta onkin tullut 2000-luvun työikäisten painajainen.

Unikoulu aikuisille -kirja ohjaa sel-vittämään unettomuuden syitä ja ris-kitekijöitä. Kirja tarjoaa ajantasaista tietoa unettomuuden tutkimuksesta, ehkäisystä ja hoidosta sekä riittävän ja laadukkaan yöunen merkityksestä. Uni on herkkä hyvinvoinnin mittari ja voit itse tehdä paljon unesi paranta-miseksi. Huolehdi unestasi, niin uni huolehtii sinusta. Anna unelle aikaa!

Kirjoittajista Markku Partinen on neurologian dosentti ja unitutkija ja Maarit Huovinen työskentelee lää-ketieteen toimittajana ja tietokirjai-lijana. Työparilta on ilmestynyt myös WSOY:n Miten voit -sarjassa käytän-nönläheinen teos Terve uni (2007).

Markku Partinen ja Maarit Huovi-nen: Unikoulu aikuisille. Opi selättä-

mään unettomuus. WSOY 2011.

tYHjenevä Pesä - täYsi sYDän

Tyhjenevä pesä - täysi sydän on kirja naisille naisista, jotka elävät elämäs-sään tärkeää elämänvaihetta, jossa on monta palloa samaan aikaan il-massa. Lapset lähtevät kotoa, mutta samaan aikaan keskielämää elävien naisten elämässä on kyse paljosta muustakin: ikääntymisestä, vaihde-vuosista, terveydestä ja työstä.

Kirjoittajat avaavat tätä elämän-vaihetta rohkeasti tyhjenevän pesän teemojen kautta, eivät kaihda elä-mänvaiheen kipeitäkään puolia. He tuovat näkyville myös elämän posi-tiivisen perustotuuden: Kun suljet takanasi yhden oven, löydät edestäsi uuden oven, josta kulkea. Luopues-sasi jostain, vaikka kuinka rakkaasta, saat aina jotain muuta tärkeää tilalle.

Kirjassa tarkastellaan sekä äidin ja aikuistuvan nuoren suhdetta, van-hempien parisuhdetta että naisen suhdetta omaan elämäänsä. Kirjaan kootut tarinat täydentyvät asiantun-tijapuheenvuoroin ja tarjoavat oival-luksen hetkiä naisen elämän kasvu-vaiheessa. Tyhjenevän pesän aikaan on aika pohtia miten elää omaa elä-mää täydesti, mitkä haaveet on tär-keä vielä täyttää, miten nainen halu-aa elämänsä iltapäivää viettää.

Vuoden 2010 tiedetoimittaja Tuu-la Vainikainen ja elämäntaidonval-mentaja Johanna Muuraiskangas elävät itse elämänvaihetta, josta kir-joittavat. Parivaljakon ihmisläheinen,

kansantajuinen ja käytännöllinen opas auttaa itsenäistyvien lasten van-hempia kohtaamaan uusia haasteita sisältävän tulevaisuutensa.

Tuula Vainikainen, Johanna Muu-raiskangas: Tyhjenevä pesä - täysi sy-dän. Naisena ja äitinä uuden elämän

kynnyksellä.WSOY. 2011.

sYDänsairauDetSydänsairaudet-kirja käsittelee pe-rusteellisesti ja käytännönläheisesti yleisimpien sydänsairauksien hoi-toa, tutkimuksia ja ennaltaehkäisyä. Kirjan keskeisen osan muodostavat sepelvaltimotautia, sydäninfarktia, kohonnutta verenpainetta, sydä-men vajaatoimintaa, läppävikoja, yleisimpiä rytmihäiriösairauksia sekä kohonnutta kolesterolia käsittelevät artikkelit.

Sydänsairaudet-kirjan toisessa uudistetussa painoksessa sisältö on tarkistettu kauttaaltaan uusimpien suositusten ja tietojen mukaiseksi. Muutoksia ja täydennyksiä on tullut mm. rytmihäiriöiden hoitoon. Uusia artikkelien aiheita ovat alkoholin on-gelmakäyttö, masennus ja skitsofre-nia.

Sydänsairaudet on tarkoitettu sy-dänpotilaille ja heidän omaisilleen. Kirjasta hyötyvät myös käytännön työtä tekevät lääkärit, sairaanhoita-jat ja monet muut ammattilaiset sekä opiskelijat.

Markku Mäkijärvi, Raimo Kettunen, Antti Kivelä, Hannu Parikka, Sinikka

Yli-Mäyry (toim.): Sydänsairaudet. 2., uudistettu painos 2011, 607 s.

Duodecim. ISBN 978-951-656-360-5.

Kirjastonhoitajana toimi Päivi Seppä-Lassila.

43AVH 3/2011

Tekstiä on toimituksen käytössäTäyden kansaneläkkeen saajalle

korotus on 101 euroa ja pari-suhteessa olevalle lähes 170

euroa kuukaudessa.Takuueläkkeen täydestä määräs-

tä vähennetään kaikki muut henki-lön Suomesta tai ulkomailta saamat eläkkeet ja niitä vastaavat jatkuvat korvaukset. Tämän vuoksi takuueläk-keen määrä jää suurimmalle osalle sen saajista kuitenkin pienehköksi.

Takuueläkettä on voinut hakea Kelasta helmikuusta alkaen. Helpot-taakseen hakemista Kela lähetti tam-mikuussa 2011 kirjeen ja esitäytetyn hakemuslomakkeen palautuskuori-neen kaikille täyden kansaneläkkeen saajille.

Kaikki takuueläkkeeseen oikeute-tut eivät ole vielä hakeneet eläkettä.

Takuueläkettä hakemaanLaki takuueläkkeestä astui voimaan 1.3.2011. Takuueläke on uusi eläke, se ei korvaa kansaneläkettä. Takuueläke korottaa Suomen vähimmäiseläkkeen 687

euroon kuukaudessa.

Lakia säädettäessä takuueläkkeeseen oikeutettuja arvioitiin olevan kaikki-aan noin 116 000 henkilöä. Takuu-eläkkeen on saanut jo noin 95 000 eläkeläistä, heillä keskimääräinen takuueläke on nyt noin 121 euroa kuukaudessa.

Kela kalastaa parhaillaan takuu-eläkkeeseen oikeutettuja henkilöitä muistuttamalla elo-syyskuussa kir-jeellä tai puhelimitse niitä takuueläk-keeseen mahdollisesti oikeutettuja, jotka eivät ole vielä jättäneet hake-musta. Jos hakemus jätetään Kelaan viimeistään syyskuun aikana, eläk-keen saa takautuvasti lain voimaan tulosta eli maaliskuusta lähtien.

Takuueläkettä voi hakea palautta-malla Kelan lähettämän hakulomak-keen täytettynä ja allekirjoitettuna

palautuskuoressa. Toinen vaihtoehto on hakea sitä ilman hakemusloma-ketta soittamalla numeroon 020 692 202 tai käymällä Kelan toimistossa.

Artikkelin lähde: http://www.kela.fi/tiedotus

Järjestösuunnittelija Satu Lukka

Lisätietoja asiakkaalle:Kelan palvelunumero eläkeasi-oissa: 020 692 202.Kelan internetsivut takuueläk-keestä: www.kela.fi/takuuela-keTiedote ruotsiksi http://www.fpa.fi/aktuellt

44 AVH 3/2011

45AVH 3/2011

Yhdessä

Postia YHDistYksiltä

Suuri joukko iloisia ihmisiä oli kool-la Laitilassa Hyvinvointikeskus

Poukanvillessä maaliskuisena iltana. Ei oltu ”köyhiä eikä kipeitä” vietettä-essä Laitilan aivohalvauskerhon toi-minnan 10-vuotista taivalta.

Avaussanoissa Aivoliiton toimin-nanjohtaja Tiina Viljanen kiitti ker-hoa aktiivisesta toiminnasta ja pai-notti vertaistuen merkitystä.

– Vertaistuki on järjestelmällistä tukitoimintaa kahden ihmisen välil-lä tai ryhmässä. Vertaistuki perustuu samankaltaisten elämänkokemusten ja elämänvaiheiden läpi eläneiden ihmisten keskinäiseen tasa-arvoisuu-teen, keskinäiseen solidaarisuuteen, kuulluksi ja ymmärretyksi tulemiseen sekä kohtaamiseen ja keskinäiseen tukeen.

Puhuja korosti vapaaehtoistyön merkitystä. Tämä vuosi on EU:n va-paaehtoistoiminnan vuosi, joka nos-taa esiin vapaaehtoistoimijat ympäri Euroopan. Suuri osa järjestötoimin-nasta nojaa vapaaehtoistyöhön ja yli kolmasosa suomalaisista tekee sitä. Teemavuosi tarjoaa mahdollisuuden tuoda yhdessä esiin vapaaehtoistoi-minnan suurta yhteiskunnallista mer-kitystä ja volyymia.

Kerhon vetäjät Sari Kivimäki ja

Laitilan AVH-kerho täytti 10 vuotta

Mar

tti P

eräv

aini

o

Kerhon vetäjä Sari Kivimäki (vas.), kerhon perustajat Allan Vuorinen, Aulis Holm, Pekka Nummela ja Olli Tätilä sekä toinen vetäjä Sari Väätäjä ovat juhla-tuulella.

Sari Väätäjä esittivät kuvakavalka-din, jossa kerhon monenlainen toi-minta tuli esille. Mukavissa muistoissa oltiin matkoilla, retkillä, nähtävyyksis-sä, asiantuntijaluennoilla, erilaisissa liikuntalajeissa ja pikkujoulujuhlassa Mynämäen aluekerholaisten kanssa.

Säkylän naisvoimistelijoiden Team Viviént esitti pari numeroa, jotka ihastuttivat katsojia. Lea Kos-kinen lauloi Riepumaton ja Ystävän laulun, josta yhden säkeistön Laitilan murteella. Laitilassa on varsinainen murrebuumi. Juhlaan teki ranskalai-sen visiitin Hulda Huidunperä alias

Aila Silokoski, joka esitti paikallisella murteella mm. Rosvo-Roopen.

Juhlan lopussa kerhon perusta-jajäsenet Aulis Holm, Pekka Num-mela, Olli Tätilä ja Allan Vuorinen kukitettiin. Laitilassa kun oltiin, niin toiminnanjohtaja Viljanen ja Turun seudun aivohalvaus- ja afasiayhdis-tyksen puheenjohtaja Maritta Me-lander saivat kotiinviemisiksi korin onnellisen kanan munia.

Pirkko PerävainioLaitilan kerho

Pohjois-Savon aivohalvausyhdistys teki kevätkauden päätösretken Rautavaaran Metsäkartanolle. Ohjel-

massa oli hyvän ruuan ja ulkoilun lisäksi myös paikallinen teatteriesitys.

Retkelle osallistui 50 innokasta yhdistyksen jäsentä. Kiitokset kaikille aktiivisille jäsenille.

Oili HolopainenPuheenjohtaja

Pohjois-Savon aivohalvausyhdistys

Kevätkauden päätös

Ritv

a N

iem

inen

Pohjois-Savon aivohalvausyhdistyksen kevätretkeläisiä.

46 AVH 3/2011

Ylä-Savon aivohalvausyhdistys juhli syntysijoillaan

Ylä-Savon aivohalvaus- ja afasiayhdistys saa tänä vuon-na opinnäytetyönä tehdyn Potilasoppaan. Yhdistyk-

sen puheenjohtaja Risto Ryhänen kertoi oppaasta Ylä-Savon aivohalvaus- ja afasiayhdistyksen 25-vuotisjuhlas-sa Kiuruvedellä toukokuun lopussa.

Oppaan ovat koonneet sairaanhoito-opiskelijat Sabi-na Heinonen ja Sanna Kärkkäinen. Ryhänen iloitsi siitä, että jatkossa hänen voi lähettää aivoverenkiertohäiriöpo-tilaille tai heidän omaisilleen oppaan, josta löytyy hyödyl-listä tietoa sairastuneille.

Sitä Ryhänen paheksui, että Ylä-Savon sosiaali- ja ter-veyskuntayhtymä Soten viranomaiset olisivat halunneet karsia oppaasta etuuksia koskevia tietoja. Ryhänen kertoi saavansa puheenjohtajana runsaasti erilaisia kysymyksiä sairastuneilta ja heidän omaisiltaan.

juuret kiuruveDen kerHossa

Ylä-Savon aivohalvaus- ja afasiayhdistys on syntynyt Kiu-ruveden kerhosta. Kiuruvedellä sairaanhoitaja Elli Kärk-käinen ja puheterapeutti Sinikka Kauhanen ryhtyivät kokoamaan AVH-potilaita ja heidän omaisiaan koolle kerran kuussa 25 vuotta sitten. Kerho kokoontui terveys-keskuksen alakerrassa ja alussa paikalla oli viidestä seit-semään ihmistä.

Juhlassa mukana ollut Terttu Jauhiainen kertoi tul-leensa toimintaan mukaan toisella kokontumiskerralla.

Ylä-Savon aivohalvaus- ja afasiayhdistys on saanut valmiiksi uuden potilasoppaan

Irm

a A

rffm

an-K

omul

aine

n

Elli Kärkkäinen kertoi vastanneensa sairaalassa AVH-potilaiden ohjauksesta. Yhtenä vuonna hän muisteli toi-mittaneensa peräti 50 potilaan tiedot Kuopion yliopistol-liseen sairaalaan.

– On vaikea kuvitella, mikä korvaisi kerhon, naiset to-tesivat.

He korostivat sitä, että aivohalvaus koskettaa sairas-tuneen lisäksi hänen läheisiään, omaisia. He kaikki tarvit-sevat tietoa.

– AVH-potilaiden hoito on nykyisin hajautettu organi-saatiomuutosten seurauksena, Elli Kärkkäinen totesi, eikä pitänyt sitä välttämättä hyvänä asiana.

– Aikaa ei riitä nykyisin samanlaiseen kokonaisvaltai-seen hoitoon kuten ennen, hän pohti.

kerHot toiMivat

Ylä-Savon aivohalvaus- ja afasiayhdistykselle on kerhotoi-mintaa nykyisin Iisalmessa, Kiuruvedellä ja Sonkajärvellä. Kiuruvedellä kerhoa vetää Helena Sivonen ja Iisalmessa Annikki Hartikainen. He kumpikin kertoivat saavansa kerhoissa paljon myös itselleen.

Kerholaisille on vetäjien mukaan tärkeää yhdessäolo, vertaistuki.

– Kerho on henkireikä, totesi yksi juhlassa ollut omaishoitaja. Hänen mukaansa kerhossa voi jakaa ilot ja surut.

Irma Arffman-Komulainen

Yhdistyksen puheenjohtaja Risto Ryhänen haastatteli Ylä-Savon aivohalvaus- ja afasiayhdistyksen 25-vuotisjuhlassa Kiuruveden kerhoa perustamassa olleita Sinikka Kauhasta, Elli Kärkkäistä ja Terttu Jauhiaista.

Irm

a A

rffm

an-K

omul

aine

n

47AVH 3/2011

Tuulanpäivän aamuna toukokuus-sa starttasimme perinteiselle

AVH-väen kevätretkelle Tampereen Keskustorilta. Retkemme teemana oli kestävä kehitys, jonka mukaisesti matka suuntautui lähiseuduille. Eko-turismia, siis!

Mansecruiserin avulias kuljetta-jamme Jukka autteli väkeä nosturilla sisään autoon. Nosturin kyytiin pääsi myös seisten ja vaikka yhdessä kave-rin kanssa. Autoon nousu tapahtui niin näppärästi, että lopulta autoon sisään jäi vain yksi pyörätuoli matkus-tajineen, muut tuolit taiteltiin tavara-tilaan ja matka saattoi alkaa.

Puolen tunnin ajon jälkeen bus-simme kaarsi Urkin piilopirtin pihaan Hämeenkyrön Pinsiössä. Paviljongis-sa odotti emäntien laittama herkulli-nen aamupala. Päivämme alkoi ma-kuhermoja hivelevällä Tättälän tilan luomupuurolla. Kyytipoikana tarjot-tiin kahvia sekä voileipiä.

Piilopirtin isäntä Jyrki Sasi esitteli lasitaidenäyttelyä sekä kertoi paikan historiasta, johon kuuluu hykerryt-täviä tarinoita presidentti Kekkosen sekä tuttaviensa edesottamuksista.

Aamupalan jälkeen tutustuimme auringonpaisteiseen pihapiiriin sekä siellä sijaitseviin veistoksiin, joista pantiin merkille varsinkin suuriko-koinen, taiteilija Jari Antilan veistä-mä Pinsiön Paronin muistomerkki. Vaan kuka mahtoikaan olla tuo sala-peräinen paroni?

Arvoitus mielessämme jatkoim-me matkaa seuraavaan kohteeseem-me, joka oli yhdysvaltalaisen taiteilija Nancy Holtin vaikuttava ja kiistelty ympäristötaideteos Yltä alta (1998). Teos on hätkähdyttävä, käärmeen lailla luikerteleva kumpareikko hylä-tyllä soramontulla.

Paikallisoppaamme Pepe Lehti-nen Nokian AVH-kerhosta kertoi, et-tä teoksessa on vaikutteita Amerikan intiaanien taiteesta. Se on samalla voimakas kannanotto siihen, mitä ihminen aiheuttaa itsekkäällä toi-

Pirkanmaalla retkeiltiin kestävän kehityksen jäljillä

minnallaan luontoa ja lopulta myös itseään kohtaan.

Vaikuttuneina jatkoimme matkaa kohti Frantsilaa, joka on maankuu-lu yrttikeskus. Frantsilan Kehäkukan emäntä Ahosen Tiina kapusi alkajai-siksi bussiimme ja kertoi Frantsilasta yleisesti sekä esitteli luomuyrttejä ja niiden käyttöä niin ravinnoksi kuin myös hoitotuotteina.

Kehäkukan perinteikkäässä ta-lonpoikaismiljöössä Pappilanjoen varressa nautittiin herkullinen luo-mukasvislounas, jonka jäljiltä vatsat olivat täpötäynnä, eikä kukaan hai-kaillut grillikioskille, kuten etukäteen uumoiltiin. Myymälästä tehtiin vielä hankintoja kotiin viemisiksi.

Frantsilasta siirryimme Kyröskos-ken suunnalle tutustumaan kierrä-tysneuvos Matti Järvenpään Rau-tapuistoon. Tämä ideoita pursuava mies on omistanut elämänsä taiteel-le, jota hän luo hylätyistä käyttöesi-neistä. Kansantaiteilija opasti meitä itse kertoen kunkin teoksen sisältä-män sanoman ja tarinan.

Miltä kuulostaa vanhasta navetan sontaluukusta loihdittu Luomu-TV, josta saa ihailla vuodenaikojen mu-

Retkeläisiä Yltä alta -teoksen äärellä Pinsiössä.

Esko

Vis

ti

kaan vaihtuvaa maisemaa, ja jossa lu-misadekin on ihan aitoa? Tässä galle-riassa kuunneltiin honkien huminaa ja teoksiin sai koskea. Eivätkä nämä työt ole mitään tekotaidetta, vaan kaikki on taatusti aitoa tavaraa.

Takaisin Tampereelle ajettiin Hä-meenkyrön vehmaan maisematien kautta.

Kiitokset kuljettajallemme Järvi-sen Jukalle ystävällisestä ja ammat-titaitoisesta palvelusta, jonka ansi-osta matkanteko sujui turvallisesti ja esteettä. Kiitos myös yleisavustajal-lemme Otolle, jonka apua tarvittiin etenkin noutopöytäruokailuissa. Ja tietenkin kiitokset retkeläisille sekä henkilökohtaisille apujoukoille!

Taas kerran tuli todistettua, että useimmat vammat ja rajoitteet eivät ole este uusille reissukokemuksille ja -elämyksille, kunhan ei anneta niiden muodostua esteeksi.

Marja Sundström-PullinenPirkanmaan AVH-yhdistys

48 AVH 3/2011

Vertaisvirta-hanke oli Aivoliiton ja Ok-opintokeskuksen yhteinen

koulutushanke 1.1.2009–31.12.2010. Hankkeen aikana koulutimme mää-räaikaisten vertaisryhmien ohjaajia Kajaanissa ja Lahdessa sekä AVH-yhdistysten aluekerhojen ohjaajia Turussa, Rovaniemellä, Mikkelissä ja Kuopiossa.

Määräaikaisella vertaisryhmällä on selkeä aloitus ja lopetus. Ryhmä kokoontuu 5–6 kertaa ja ryhmän tarkoituksena on tuoda jotakin uut-

Vieläkö muistat Vertaisvirran?ta yhdistyksen toimintaan. Ryhmä voi olla keskusteluryhmä tai sitten toiminnallinen ryhmä (esimerkiksi liikunta-, käsityö- tai retkeilyryhmä). Tiedän, että ainakin kalastusryhmä on ollut kovin suosittu.

Toivottavasti te koulutetut mää-räaikaisten ryhmienohjaajat innos-tuisitte vaikkapa työparin kanssa ko-keilemaan näin syksyllä jotakin uutta ryhmää yhdistyksessä.

Muistuttaisin vielä, että voitte pi-tää myös yhteyttä muihin koulutuk-

sessa olleisiin henkilöihin sähköpos-tin kautta (jaoimme koulutuksessa yhteystiedot) ja vaihtaa kuulumisia sekä saada itselle vertaistukea ryh-män ohjaamisen iloissa ja karikoissa. Myös Aivoliiton järjestösuunnitteli-joilta saa apua ryhmien käynnistämi-sessä.

Antoisaa matkaa määräaikaisten vertaisryhmien maailmassa.

Järjestösuunnittelija Heli Taskinen(työlomalla 31.7.2012 saakka)

Olen koko sydämestäni puutarha-ni lumoissa, olen oppinut ymmär-tämään kukkien ja kasvien tarpeet: lämpöä, vettä ja paljon huolenpi-toa! Ihmisen kasvuun ja selviyty-miseen käy paljolti samat raken-nusaineet, mutta erittäin tärkeänä tarpeena lisäisin sosiaaliset taidot ja myös vierellä kulkijat.Kun yllättäen joudut elämän käännekohtaan, jossa sitoudut omaishoitajaksi, et ehdi ajatella kuka valmentaisi tähän tehtävään. On opittava kohtaamaan lähei-sen voimattomuus sairauden ja kärsimyksen keskellä. Yllättäen

Terveiseni

INTERVALLItapahtunut käänne sitoo arkesi ja voimavarasi tynnyriin – arjen käänteet on opeteltava kulkemaan sairastuneen ehdoilla.Intervallijaksot irrottavat omais-hoitajan hetkeksi tauolle, jonka olen kokenut juhlan tuntuiseksi. Paluu hetkeksi normaaliin, ys-tävien tapaamiseen tai kaupun-kireissuun, antaa uusia ajatuksia virkistäen sielun maailmaa.Runo Intervalliin lähtö syntyi, kun puoliso kasseineen katosi in-vataksin saattelemana kotipihalta vuorohoitoon – hetkeksi istahdin olohuoneen sohvalle latautumaan:

Vielä kerran: reseptit, lääkelista, silmätipat,hammasharja, partakone, kukkaro, taksikortti, kävelykeppi, nilkkatuki, polvituki,kommunikaatioapuvälineet…

Oi ja voi, kuinka jaksan loputtomiin muistamista, huolehtimista, ymmärtämistä, pesemistä, ajanvarauksia lääkärille,hammaslääkärille, silmälääkärille, verikokeisiin, taksin tilausta, päätöksien odottamista, loputonta ajattelua toisen aivoilla…Laatuaikaa, koska minulla? Herra, anna yksinkertainen hiljainen lepo!

Raija K Pohjois-Savon

aivohalvausyhdistys ry

Intervalliin lähtö

49AVH 3/2011

Lähetä postiaYhdessä – postia yhdistyksiltä -sivulle yhdistykset voivat lähettää tekstejä ja ku-via esimerkiksi toiminnastaan, merkkipäivistään, tärkeistä tapahtumistaan tai toimintavinkeistään muille yhdistyksille. Terveiseni-palstalle voi kirjoittaa yksit-täinen henkilö oman selviytymis- ja voimaantumisvinkkinsä muille – mikä on auttanut jaksamaan? Mitä suosittelet muille?

Lyhyet tekstit (enintään 2 700 merkkiä väleineen) ja kuvat (jpg-muodossa) toi-mitetaan sähköpostitse lehden toimituspäällikölle osoitteeseen paivi.seppa-lassila@aivoliitto.fi. Kuviin mukaan tiedot kuvatekstiä varten ja tieto kuvaajasta. Toimitus valitsee julkaistavan aineiston ja lyhentää tekstejä tarvittaessa. Lehteen 4/2011 tarkoitetut aineistot 28.10.2011 mennessä.

TuoksuT elokuunElokuussa kun luonto jo kypsynyt on,ja seitin hämärään illat sulkee.Tuoksu viljan ,ruohon ja kuusiston,huumaa – mis ihminen vain kulkee.Ei anna rauhaa, vaan taas uudelleen,tuoksun täyttämän polun sä kuljet.Saa hyväilyt tuulelta iholleen,olon ihanan, kun hetkeksi silmäsi suljet.

Aamun usva kun tienoolle laskeutuu,ja kasteen peitossa luonto lepää.Aatos aikaisen kulkijan toteutuu,eihän luonto koskaan unohda ketään.Kun ensisäteet tuon usvan haihduttaa,on kedonkukkien, ja tuoksujen aika.Kuulla lintujen laulu, se on ihanaa,näin toteutuu elokuun taika.

Pertti LyytinenPohjois-Savon aivohalvausyhdistyksen jäsen

Pe

rtt

i ly

yti

ne

nr

un

or

uu

tu

50 AVH 3/2011

NIILO HELANDERIN SÄÄTIÖwww.niilohelander.net

Kiinteistö Oy KissantassuPL 2000, 33521 Tampere

puh. 050 304 0146

WIKLUNDIN APTEEKKIKauppiaskatu 7-9, 20100 Turku

SOKOS WIKLUNDPuh. 02-214 4400

Erpekon OySiikajoen Nuorisokoti

Karpalotie 7, Siikajokipuh. 08-241 299

TAMPEREEN PSYKOLOGIKESKUS OY

www.ipty.fi

Taksiautoilija Juhani Palomäki

Luopa, puh. 0400 261 143

KORTESJÄRVENAPTEEKKI

Jääkärintie 53, Kortesjärvipuh. 06-488 0300

SOTKAMON FYSIOTERAPIATorikatu 8, 88600 Sotkamo

puh. 040 556 5305

Mielen kodikkuutta 15 henkilölle

MIKKELIN PALVELUKOTI KY

50100 Mikkeli

Vuokra- ja omistusasuntoja vanhuksille, kotihoitoa, siivous- ja ateriapalvelua, vanhainkoti, ryhmäkoteja sekä mielenterveysyhteisöt Havurasti ja Myyrasti.

HAVUKOSKEN PALVELUKESKUSEteläinen Rastitie 12, 01360 Vantaa

puh. (09) 874 141, fax (09) 8741 4555www.vanhustenkotiapu.fi

www.pkssk.fi

51AVH 3/2011

yhdistykset alueittain

LÄNSI-SUOMEN ALUEjärjestösuunnittelija Carita SinkkonenHämeenkatu 13 B, 33100 TAMPEREp. 050 3089 095carita.sinkkonen@aivoliitto.fi

Kyrönmaan seudun kerhoOrvokki Aalto Kannaksentie 2 A 8, 66400 Laihia p. 040 591 8066

Lapuan AVH-kerhoLapuan terveyskeskus/fysioterapia p. 06 4384 872

Nuorten/työikäisten kerho HäjyysetAnne Saunamäki, p. 040 5390012 Seinäjoki

Seinäjoen seudun kerhoHelena Saartenoja Keski-Nurmontie 481, 60550 Nurmo p. 050 3229916helena.saartenoja@gmail.com

Tukihenkilö vastuuhenkilöHelena SaartenojaKeski-Nurmontie 481, 60550 Nurmop. 050 3229916helena.saartenoja@gmail.com

Vaasan kerho Ville Ruismäki Erämiehenkatu 46, 65370 Vaasa p. 0400 562 434 ville.ruismaki@netikka.fi

Ähtärin seudun kerhoJuhani HuhtikangasLatojoentie 520, 63500 Lehtimäkip. 0400 661859

JÄMSÄN SEUDUN AIVOHALVAUS- JA OMAISYHDISTYS RY

Arja Maunula Säterintie 1 as 1, 42100 Jämsä arja.maunula@co.inet.fi

Jämsän seudun aivohalvaus- ja afasiakerho

Aino Mäyränen Niemolankatu 2, 42100 Jämsä p. 014 713 508, 0400 443 836

Kalakerho lieroAarne Leppänen Kalliorinteentie 8, 42300 Jämsänkoski p. 014 744 632, 0400 773 264

JÄRVISEUDUN AIVOHALVAUSYHDISTYS RYMauri Koivisto Jussilantie 150, 62950 Paalijärvi p. 06 557 4664, 040 589 0284 mauri.koivisto@japo.fi

KESKI-SUOMEN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY

Päivi Littunen Kantotie 5, 40530 Jyväskylä p. 050 535 2930 (k. iltaisin) paivi.littunen@elisanet.fi

Hankasalmen kerhoPia Kolehmainenp. 0400 467 499

Joutsan kerhoSatu Nokelainenp. 041 490 8792

Jyväskylän kerhoPäivi Littunen, ks. yhdistyksen tiedot

Keuruun kerhoSatu Hyyryläinen, p. 040 704 5834

Luoteisen Keski-Suomen kerhoTuulikki Poser-Hirvi Paavontie 50, 43100 Saarijärvi p. 0400 796 745 puhepaja@hotmail.com

Nuotta-kerhoHanna Kirjavainenp. 050 353 0648 (ilt. ja vkl)

ETELÄ-POHJANMAAN AIVOHALVAUSYHDISTYS RY

Järjestötalo, Kauppakatu 1, 60100 Seinäjoki p. 06 4141 122 Ville Ruismäki (pj.) Erämiehenkatu 46, 65370 Vaasa p. 0400 562 434 ville.ruismaki@netikka.fi Orvokki Aalto (siht.), p. 040 591 8066 Kannaksentie 2 A 8 66400 Laihia

Alavuden kerho Eija ViitamäkiPekantie 11, 63400 Alavus eija.viitamaki@pp.inet.fi Työnumerosta minut tavoittaa varmimmin päivisinma-to klo 8–16 ja pe klo 8–14.15p. 06 415 7643 ja 040 723 9477

Isojoen kerhoTiina Pitkäkoski Kärjenkoskentie 865, 64820 Kärjenkoski p. 06 229 9715 (t), 06 263 9132

Kauhavan AVH-kerhoKauhavan terveyskeskus/fysioterapia p. 06 2412 4528

Kurikan kerhoErkki Koivuluoma Antilantie 58, 61310 Panttila p. 06 453 5019

AFAATIKOT JA OMAISET RYAFATIKERNA OCH DERAS EGNA RF

Keijo Alen (pj.) p. 040 516 4249 dogtail@saunalahti.fi Pirjo Piensalmi (siht) Palkkatilankatu 1 D 87, 00240 Helsinki p. 0440 813 029 afaatikot@netti.fi

AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RYAFASI- OCH HJÄRNFÖRLAMNINGS FÖRENING RF.

www.aivohalvaus.netVipusentie 3, 00610 Helsinki Heidi Eloranta (tj) p. 040 540 8884 yhdistys@aivohalvaus.net Liikunnan yhteyshenkilö Kauko Karila Mustanhalssinkuja 14 A, 00760 Helsinki p. 09 389 2106 km.karila@kolumbus.fi

Itä-Uudenmaan aivohalvaus- ja afasiakerho/Östra Nylands stroke- och afasiklubb

Matti HallikainenKaakkoispolku 8 C 10, 06400 Porvoop. 045 133 1392Maila Hallikainen p. 044 2730 392 mhallikainen19@hotmail.com Liikunnan yhteyshenkilö Matti Hallikainen, ks. tiedot yllä

Loviisan kerho Lasse Gröndahl

p. 0500 496 995 lars.grondahl@sulo.fi Liikunnan yhteyshenkilö Lasse Gröndahl, ks. tiedot yllä

Kalakillet Juha Relander p. 050 4625 464

Svenska afasiklubben Håkan Serén Kilavägen 31, 25750 Kila p. 0400 512 077

Uudenmaan työikäisten AVH-ryhmä Riitta Seppänen p. 040 750 8290 riitta.seppanen@pp2.inet.fi

KESKI-UUDENMAAN AIVOHALVAUSYHDISTYS RY

www.yhdistysverkosto.net/AVH.html Ritva Peevo (pj) p. 040 502 9553 ritva.peevo@mbnet.fi Hanni Koljonen (siht) Porvoonkatu 1 C 37, 04200 Kerava p. 040 7068 059 hakoljon@kolumbus.fi

Hyvinkään afasia- ja aivohalvauskerho Harri Hämäläinen Vaarinkatu 2 as 7, 04400 Järvenpää p. 040 7461181 harri.hamalainen@elisanet.fi

Järvenpään afasia- ja aivohalvauskerho ks. Harri Hämäläisen tiedot yllä

Keravan kerho Hanni Koljonen, katso yhdistyksen tiedot

Mäntsälän aivohalvaus- ja afasiakerho Pirjetta Salenius Leppämaantie 26 B 9, 04600 Mäntsälä p. 050 3025860 pirjettasalenius@hotmail.com

Nurmijärven aivohalvaus- ja afasiakerho Kalle Kinnari Myllärinrinne 2 C 21, 01800 Klaukkala p. 09 879 8118, 041 545 2917 kalle.kinnari@pp.inet.fi

LOHJAN SEUDUN AIVOHALVAUS- JA AFASIA-YHDISTYS RY

Hely Ojanen (pj) Nummelantie 83 A 6, 08100 Lohja p. 050 555 2945 hely.ojanen@suomi24.fi

LÄNSI-UUDENMAAN AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY VÄSTRA NYLANDS AFASI- OCH STROKEFÖRENING RF.

Markku Soinio (pj) Viherlaaksonranta 14 A 1, 02710 Espoo p.040 5691 401 markku.soinio@pp1.inet.fi Liikunnan yhteyshenkilö Pekka Lehtonenp. 040 050 4443

Tapiolan kerho Markku Soinio, katso yhdistyksen tiedot

Karjaan kerho/Karis-klubben Gunnel Törnroth Gammelbyvägen, 10330 Billnäs p. 019 230 432

Kirkkonummen kerho Eija Alanko Emännäntie 16, 02400 Kirkkonummi p. 09 2968 3234 Leena Laaksonen p. 09 2968 3033 Leena Lewis Dragetintie 90, 02400 Kirkkonummi p. 09 2984 321

VANTAAN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY

Raimo Nikkanen (pj) Ojahaantie 13 C 38, 01600 Vantaa p. 040 730 4973

ETELÄ-SUOMEN ALUEjärjestösuunnittelija Veijo Kivistö, p. 040 5430 009Malmin kauppatie 2600700 HELSINKIveijo.kivisto@aivoliitto.fi

52 AVH 3/2011

yhdistykset alueittain

Sotkamon aivohalvaus- ja afasiakerhoAnna-Liisa Lustila Taavelinjoentie 34, 88600 Sotkamo p. 044 514 1044

Suomussalmen kerhoMauno JunkkariSiikarannantie 17 89600 Suomussalmi p. 0400 281 376

Utajärven kerhoMirja Haataja Komulantie 10, 91600 Utajärvi p. 08 542 1515, 040 764 2637

KESKI-POHJANMAAN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY

Liisa Passoja Matruusinkatu 4 A 1, 67100 Kokkola p. 0400 567 306 liisa.passoja@regionline.fi

Boccia-kerhoJohan Paananen Saukontie 36, 67800 Kokkola p. 06 828 7270, 050 353 1485

Kalajoen kerhoAino Ojala Kehätie 38, 85100 Kalajoki p. 08 462 112, 050 518 5593

Pietarsaaren kerhoMerja Göös Idmanninkatu 5, 68600 Pietarsaari p. 0400 669 306

Puutyökerho, vesivoimistelu ja ATK-ryhmäLiisa Passoja (ks. yhdistyksen tiedot)

MIKKELIN SEUDUN AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY

Helena Valkama (sihteeri) Lehmuskatu 41, 50120 Mikkeli p. 044-2118838 mikkelinafasia@gmail.com

Juvan afasiakerhoMarja-Leena Manninen Pursialantie, 51900 Juva p. 0400 702 933

Kangasniemen aivohalvaus- ja afasiakerho

Simo Komppa Pallokuja 2 A 8, 51200 Kangasniemi p. 015 431 770

Mikkelin aivohalvaus- ja afasiakerhoRaili Paunonen Koivulantie 11, 50770 Korpikoski p. 050 547 47 73

Mäntyharjun aivohalvaus- ja afasiakerhoHilppa Tuominen Tuomimäentie 134, 52700 Mäntyharju p. 050 327 6675

Nuotta-kerho yhteys Helena Valkamaan, ks. yllä

Pieksämäen afasiakerho Hilkka Larinoja p. 0400 252 683

PIELISEN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY

Inkeri Riikonen (pj.) Lampelantie 7, 81720 Lieksa p. 050 357 1763 inkeri.riikonen@netti.fi Hannu Härkönen (siht.) Lähdetie 11, 81700 Lieksa p. 040 735 6705

Nurmeksen aluekerhoMatti Sormunen Tuomaankatu 2 A 13, 75500 Nurmes p. 040 596 6163

Perjantaikerhoks. Inkeri Riikonen

SOLMU-kerhoEeva Nykänen Repolankatu 7, 81700 Lieksa

ITÄ-SAVON AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY

Vilho Nousiainen Kiertokatu 6, 57230 Savonlinna p. 015 557 546

Parikkalan kerhoSatu Suojasalo Ryhjäntie 2, 59530 Mikkolanniemi p. 0400 214524

Rantasalmen aluekerhoSeija Nerg Lipposenpolku 2 A 4, 58900 Rantasalmi p. 040 823 2671

Savonlinnan aluekerhoUlla-Riitta Waltari-Seppänen Mertatie 4 b 13, 57120 Savonlinna p. 050 572 6895

KAINUUN AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY

Terttu Härkönen Tahvintie 4, 88380 Mieslahti p. (08) 873 100, 050 359 6648

Kajaanin aivohalvaus- ja afasiakerhoTerttu Härkönen Ks. yhdistyksen tiedot

Kuhmon aivohalvaus- ja afasiakerhoSolmu Merentie Kainuuntie 73 A 1, 88900 Kuhmo p. (08) 655 1162

PIRKANMAAN AVH-YHDISTYS RYwww.piravh.fi Matti Pelttari Papinkatu 16 A 4, 33200 Tampere p. 0400 876 646 matti.pelttari@pp.inet.fi Toimisto: p. 0400 608 284 (arkisin klo 10 - 16)Pellervonkatu 9, 33540 Tampere toimisto@piravh.fi

Hämeenkyrön SisukkaatArto OjalaSimpukkatie 6 a1, 39200 Kyröskoskip. 0400 737 998arto.ojala@luukku.com

KalakeisaritJorma Valkamo p. 040 720 9849

Mouhijärven kerhoLillian Simola p. 050491 0412

Mäntän kerho ”Sisupussit”Tapio Latonen p. 0500 783 096

Nokian kerhoArja Kortesoja Sasi-Palkontie 135/5, 39130 Sasi

Nuotta-kerhoRaija Hannonen p. 040 522 5121 eero.hannonen@kolumbus.fi

Parkanon kerhoLeo Rikala Mäkipääntie 23, 39700 Parkano p. 03 448 2743, 040 523 3892

Sastamalan seudun kerhoRitva Heikkonenp. 0400 222 736

Valkeakosken seudun kerhoTimo Lahtinen Vääränkoivuntie 6 as 36, 37630 Valkeakoski p. 040 719 3392

Ylöjärven kerhoKaija Mäkelä p. 044 506 7790

SATAKUNNAN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY

Esa Mäkinen p. 02 633 2444, 0400 590 219 esa.makinen@pp7.inet.fi

Euran aivohalvaus- ja afasiakerhoRitva JärvinenLassenkuja 1, 27500 Kauttuap. 02 865 1034

Huittisten aivohalvaus- ja afasiakerhoHeikki Ketonen p. 044 375 0534 Torkinkatu 18, 32700 Huittinen

Kankaanpään aivohalvaus- ja afasiakerhoSinikka Munkki Paasikivenkatu 7 A 9, 38700 Kankaanpää p. 0400 621 280

Luontokerho SatarökkäätKauko Vesanto p. 040 580 1371

Noormarkun aivohalvaus- ja afasiakerho Tuija Mannila Erkintie 24 as 4, 29600 Noormarkku p. 0400 366673

Porin kerhotEsa Mäkinen p. 02 633 2444, 0400 590 219 esa.makinen@pp7.inet.fi

Raumbaat Pirjo Eilola p. 050 5552807pirjo.eilola@dnainternet.fi Veli-Pekka Raulap. 0400 697599

Rauman aivohalvaus- ja afasiakerhoTuire Leskinen Meijeritie 17, 27230 Lappi, p. 0400 325148

TURUN SEUDUN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY

Anne Auramo p. 044 320 7878 (iltaisin) tai anne.auramo@gmail.com (jäsenasiat)

Laitilan kerhoSari Väätäjä Karpalokuja 6, 23800 Laitila p. 040 592 4624 sari.vaataja@suomi24.fi

Länsi-Turunmaan kerho / Pargas stroke-klubben

Harold Henriksson, tel. 050 516 6520 harold.henriksson@kolumbus.fi Birgitta Rittinghaus tel. 050 414 5081

Mynämäen aluekerhoReino Kairavuo Kaivattulantie 15, 23120 Mietoinen p. 050 337 0688

Nuora Leena Suma p. 044 013 1071

Salon aluekerhoLiisa Hammarberg (pj.) Kokkilantie 329, 25230 Angelniemi p. 0044 586 3170 liisa.hammarberg@netti.fi Riitta Lamminen (siht.) Korvenkyläntie 690, 25520 Perniö as. p. 02 7355 717, 044 2854210 riitta_lamminen@hotmail.com

SiimasimputEero Ojaranta p. 0400 875 890

Someron aluekerhoArmi Elo, p. 02 779 9450(t), 044 375 7910 (k)

KAINUUN, POHJOIS-POHJANMAAN ALUE JA ITÄ-SUOMEN ALUE

järjestösuunnittelija Risto Lappalainenp. 040 5437 290Kauppakatu 34 A 987100 Kajaaniristo.lappalainen@aivoliitto.fi Vastuualue: tuettu lomatoiminta

53AVH 3/2011

yhdistykset alueittain

Lappeenrannan HUU-HAA HALVATUT -kerho

Maija Myllymäki Jokitie 5 X 2, 54410 Ylämaa p. 041 434 7799maija.myllymaki@pp.inet.fi

KANTA-HÄMEEN AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY

Sisko Päivärinta (pj) Loukastenharju 36, 13270 Hämeenlinna p. 0400 975 521sisko.paivarinta@armas.fi

Forssan aluekerhoTuula Rantala p. 03 4191 2760tuula_rantala@surffi .net

Kanta-Hämeen AVH-juniorit aluekerho ks. Taina Metsberg

Lopen AVH-kerhoJaana Karmala-Vanamo Viertotie5 A1, 12700 Loppi p. 040 757 4761 jaana@wanamo.fi

Riihimäen aluekerhoTaina Metsberg Halavantie 1 as 6, 21380 Aura p. 040 769 1355 t_metsberg@hotmail.com

KYMENLAAKSON AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY

Pirjo Häkkinen Kyntäjäntie 8, 45120 Kouvola p. 040 834 8883 pirjo.hakkinen@netti.fi

Haminan kerhoEsa Vitikainen Panimokatu 2 a B 13, 49400 Hamina p. 040 547 4473esa.vitikainen@pp.inet.fi

Hierontakerho (Kouvolan Veturissa) Elma Mäkinen Näkintie 27, 45700 Kuusankoski p. 0400 335 097

ETELÄ-SUOMEN ALUEjärjestösuunnittelija Satu LukkaKauppamiehenkatu 4, 2. krs45100 KOUVOLA040 526 2855satu.lukka@aivoliitto.fi Vastuualueet: Kielellinen erityisvaikeus ja sosiaaliturva

ETELÄ-SAIMAAN AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY

http://yhdistykset.etela-karjala.fi /halvaus Pekka Jurvanen Kiesiläntie 2, 54800 Savitaipale p. 0400 553 560 pekka.jurvanen@kotiportti.fi

Imatran kerhohalvaus@yhdistykset.etela-karjala.fi

p. 040 546 5293 terapia-eeva@luukku.com

POHJOIS-KARJALAN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY

Marja Paavonkallio Tikkamäentie 7 C 15, 80200 Joensuu p. 050 561 5683 marja.paavonkallio@gmail.com

Enon aivohalvaus- ja afasiakerho Sirkka Räty Kanavantie 7 B 15, 81200 Eno p. 050 409 8394 sirkka.raty@tintti.net

Enon aivohalvaus- ja afasiakerho liikunnan yhteyshenkilöSirkka Räty, ks. tiedot yllä

Heinäveden aivohalvaus- ja afasiakerhoTaina Huurinainen Parkintauksentie 5 B, 79700 Heinävesi p. 040 5224 261 taina.else@gmail.com

Joensuun tiistaikerho Matti Mönttinen Rapakkokuja 4 80710 Lehmo p. 044 073 3735

Keski-Karjalan aivohalvaus- ja afasiakerho Pirkko Kinnari Verkkotie 7, 82500 Kitee p. 050 412 6095

Kontiolahden aivohalvaus- ja afasiakerhoArja Kauppinen Jussiluodontie 14, 80780 Kontioniemi p. 0400 429 966 arja.kauppinen@luukku.com

LiikuntakerhoMatti Räty Somerotie 19 a 1, 80230 Joensuu p. 050 3578686 matti.raty@kotikone.fi

Nuotta-kerho Annikki Hämäläinen Kalevankatu 15 A 4, 80110 Joensuup. 0500 274651 nikihama@hotmail.com

Outokummun aivohalvaus- ja afasiakerho Lilja Surakka Koulutie 6, 83500 Outokumpu p. 050 544 1115 lilja.surakka@telemail.fi

Polvijärven aivohalvaus- ja afasiakerhoMaire Sormunen Kansantalontie 12 A 1, 83700 Polvijärvi p. 013 634 641, 0500 176 875

Tarina-kerhoTarja VarisKaspilantie 55, 82120 Keskijärvip. 050 567 1233tarja.varis@mbnet.fi

TukihenkilövastuuhenkilötMaire Kivimäki Kirkkokatu 32 B 22 p. 013 224 776 tai 050 520 3987 maire.a.kivimaki@luukku.comSirkka Räty Kanavantie 7 B 15, 81200 Eno p. 050 409 8394 sirkka.raty@tintti.net

POHJOIS-POHJANMAAN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY

Jukka Rinne (pj) Hakolankuja 21, 90450 Kempele p. 0400 284 133 jukka.rinne@hotmail.com

Kuusamon kerho Marja-Leena Laine p. 040 730 2354 marja-leena_.l@luukku.com

Muhoksen kerhoSinikka Karppinen p. (08) 558 70 208 (päivisin) sinikka.karppinen@muhos.fi

Oulun afasiakerhoSeppo Toivanen p. 040 556 2882

Tyrnävän kerhoSeija Mällinen Tyrnävän kunta, Kunnankuja, 91800 Tyrnävä p. 08 545 0204

POHJOIS-SAVON AIVOHALVAUSYHDISTYS RYTulliportinkatu 25 B 2. krs 70100 Kuopio p. 044 382 2350 (puheenjohtaja), p. 044 382 2351 (sihteeri) aivohalvausyhdistys@dnainternet.net www.psav-avhy.yhdistysavain.fi Oili Holopainen (puheenjohtaja) Suokatu 24 A 2, 70100 Kuopio p. 044 537 6021 oiliholo@dnainternet.net

Kosken aivoparkkiKaija Mustonen Mäntyjärventie 110 A, 73730 Losomäki p. 017 620 329

Kuopion aluekerho Pirjo Keinänen Haapaniemenkatu 13 A 4, 70700 Kuopio p. 040 542 3322

Nilsiän parkkiaivotEster Rinnemaa Saunalahdentie 56 A, 73300 Nilsiä p. 017 464 2158

Nuoret Neuronit Markku Koponen Suomalantie 7 a 8, 79100 Leppävirta p. 0400 272919 markkukoponen@hotmail.com

Siilinjärven aluekerhoTyyne Kokkarinen Varpasmaantie 596, 71690 Varpasmaa p. 017 382 2297

Suonenjoen AivoParkkiAino Savolainen p. 017 510 410 Kalevi Oikarinenp. 0400 946 584

Varkauden afasia- ja aivohalvauskerhoOsmo Vepsäläinen Petäikönkatu 9 B44, 78200 Varkaus p. 017 5526 589

PYHÄ- JA KALAJOKILAAKSOJEN AIVOHALVAUSYHDISTYS RY

Armi Parviainen Ahventie 3 as 10, 84100 Ylivieskap. 040 8478 071 armi@kotinet.com

Pyhäjokialueen NeuroklubiAnne HaagaKopolantie 1 A 4 86710 Kärsämäki anne.haaga@pp.inet.fi P. 050 363 0366

Ylivieska NeuroklubiArmi Parviainen Ahventie 3 as 10, 84100 Ylivieskap. 040 8478 071 armi@kotinet.com

YLÄ-SAVON AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY

Puheenjohtaja Risto Ryhänen Ouluntie 563, 74160 Iisalmi p. 0400 677 183 risto.ryhanen@pp.inet.fi Sihteeri Sisko Väisänen Rommeikonmäentie 10, 73100 Lapinlahti p. 040 760 6275 sisko.vaisanen@pp1.inet.fi

Iisalmen kerhoAnnikki Hartikainen Kauppakatu 5 B 21, 74100 Iisalmi p. 040 583 0700

Kiuruveden kerhoHelena Sivonen Eskontie 10 A, 74700 Kiuruvesi p. 0400 526 553

Sonkajärven kerhoMirja Vanhanen Kaarikatu 39 A 1, 74120 Iisalmi p. (017) 272 7484

ITÄ-SUOMEN ALUEjärjestösuunnittelija Heli Taskinen, työlomalla 31.7.2012 asti Sijaisena Risto Lappalainenks. tiedot yllä

54 AVH 3/2011

yhdistykset alueittain

POHJOIS-SUOMEN ALUEjärjestösuunnittelija Virpi LumimäkiKorkalonkatu 18, 96000 ROVANIEMIp. 040 737 5879virpi.lumimaki@aivoliitto.fi Vastuualue: liikunta

LAPIN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY

Eila Aikio (pj.) Siulatie 16, 99600 Sodankylä p. 040 746 3322 eila.aikio@luukku.com liikuntavastaava Hilkka NarkausRiksintie 396900 Saarenkyläp. 040 516 0237

Inarin avh-kerho Kari Tammela Itkosentie 1, 99870 Inari p. 040 837 7691 kari.tammela@gmail.com

Inarin kala- ja luontoporukkaKari Tammela p. 040 837 7691 kari.tammela@gmail.com

Kittilän kerhoPaula Lehtonen p. 040 828 7880 paula.lehtonen@pp.inet.fi

Sodankylän kerho Eila Alkio Siulatie 16, 99600 Sodankylä p. 040 746 3322 eila.aikio@luukku.com

LÄNSI-POHJAN AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY

Eero Knuuti Vajokkaantie 3A3, 94500 Lautiosaari p. 040 748 7313 eero.knuuti@suomi24.fi

Keminmaan kerhoEero Knuuti, ks. tiedot yllä

Rajan diskettivikaisetPirkko Mustaniemi p. 044 500 7287 pirkko.mustaniemi@gmail.com

HAUKIPUTAAN AIVOHALVAUSYHDISTYS RYLilja Sassi (pj) p. 044 310 0541Aili Kuokkanen (siht) p. Toppilansaarentie 3 B 40, 90510 Oulu p. 040 565 6469

JumppakerhoEskolan palvelukeskusLisätiedot Asko Vepsä

Karhulan kerho Asko Vepsä Lähdemaantie 4, 48750 Kotka p. 050 582 8770 asko.vepsa@kymp.net

Kouvolan kerhoEija Piirainen Kanavantie 9, 45150 Kouvola p. 040 511 3647

Kuusankosken kerho Elma Mäkinen, katso hierontakerho p. 0400 335 097

Uimakerho (Kuusankosken uimahalli)Elma Mäkinen, ks. hierontakerho

PÄIJÄT-HÄMEEN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY

www.neuvokas.org/yhdistys/afasia Pekka Ollila Syrjätie 8, 15560 Nastola p. 0400 490 740 pekka.ollila@phnet.fi

Heinolan AVH-kerhoRiitta Pipatti Kärpänpolku 2 C 6, 18150 Heinola p. 03 715 6089

Nuorten ryhmä Sirpa Manninen Erviänkatu 23 A 15840 Lahti p. 040 822 6539 sirpamanninen@hotmail.com

21.–23.10.2011 Helsingin Messukeskus

Kaikki terveydestä alan suurtapahtumassa! Huippu luentoja, maksutonta terveyden testausta. Uusimmat hoitomuodot ja liikuntalajit. Terveelliset herkut ja super foodit. Seksuaalisuus ja terveys. Stressinhallinta, hidastaminen ja tasapaino. Koko ohjelma samalla lipulla!

Ohjelma, esiintyjät ja ilmainen messuklubi: www.terveysmessut.fi , facebook.com/terveysmessut

Liput: 14/10 ¤, kokoaikalippu 25/18 ¤.Samalla lipulla myös Kauneus-, Muoti-, Nordic Hair- ja Gold Silver Watch -messuille.

Järjestäjä: Suomen Messut, p. 040 4503250

H

yödynnä 4 euron alennuksesi, l

eikkaa...Helsingin Messukeskus

Kaikki terveydestä alan suurtapahtumassa!Huippu luentoja, maksutonta terveyden testausta. Uusimmat hoitomuodot ja liikuntalajit. Terveelliset herkut ja super foodit. Seksuaalisuus ja terveys. Stressinhallinta, hidastaminen ja tasapaino.

Ohjelma, esiintyjät ja ilmainen messuklubi:

Nordic Hair- ja Gold Silver Watch -messuille.

Kaikki terveydestä alan suurtapahtumassa!Huippu luentoja, maksutonta terveyden testausta. Uusimmat hoitomuodot ja liikuntalajit. Terveelliset herkut ja super foodit. Seksuaalisuus ja terveys. Stressinhallinta, hidastaminen ja tasapaino.

Ohjelma, esiintyjät ja ilmainen messuklubi:

H

yödyynnä 4 euron alennuksesi, l

eikkaa...

... k

uponki ta

lteen ja tuo messuille!✁

4¤Avoinna pe klo 10–19, la–su klo 10–18

Oikeuttaa 4 euron alennukseen normaali-hintaisesta aikuisen pääsylipusta (14 ¤).

Tämä edun Sinulle tarjoaa Aivoliitto ry.

21.–23.10.2011 Helsingin Messukeskus21.–23.10.2011 Helsingin Messukeskus

55AVH 3/2011

AiVoliitto rySuvilinnantie 220900 TURKU p. 02 2138 200, f. 02 2138 210Henkilökunnan sähköpostiosoitteet:etunimi.sukunimi@aivoliitto.fi etunimi.sukunimi@nuortentalo.fi info@aivoliitto.fi , www.aivoliitto.fi .

Alueellinen toimintAJärjestöpäällikkö Marika RaililaMalmin kauppatie 26, 00700 HELSINKI p. 040 543 7287Järjestösuunnittelijoiden yhteystiedot sivuilla 41-42

JäSenPAlVelutJäsenasioidenhoitaja Sanna Reuna p. 02 2138 225, 040 8450 430 sanna.reuna@aivoliitto.fi

lAKiPAlVeluA JäSeniStÖlleLakimies Anu Aalto vastaa sairastamiseen liittyviinsosiaaliturvan ja kuntoutuksen lakikysymyksiin to-pe klo 8-16, p. 040 734 5773 tai anu.aalto@ms-liitto.fi .

KuntoutuSPAlVelut JAKommuniKAAtioKeSKuSPalvelupäällikköAnn-Mari Veneskoski p. 02 2138 271, 040 7313 592Kurssisihteeri Sari Hietanen p. 02 2138 221Kurssisihteeri Pirkko Pohjola p. 02 2138 272Fysioterapeutti Eliisa Laine p. 02 2138 242, 050 523 6056Fysioterapeutti Päivi Liippola p. 02 2138 220Fysioterapeutti Kirsi Lönnqvist p. 02 2138 275Puheterapeutti Anna-Kaisa Antila p. 02 2138 279, 050 413 2738Puheterapeutti Piia Aro-Pulliainen p. 02 2138 274, 0400 586 359Puheterapeutti Salla Pallari p. 02 2138 252, 0400 386 001

tulKKiPAlVelutPuhevammaisten tulkki Sinikka VuorinenTulkkikeskus p. 02 2138 278, p. 050 329 2905 tulkkikeskus@aivoliitto.fi

KoulutuSPAlVelut JA AVH-yHDySHenKilÖtoimintAKoulutussuunnittelija Riitta TuusaTampereen aluetoimistoHämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 040 5437 288

Kielellinen erityiSVAiKeuS -toimintASuunnittelija Elina SaloTampereen aluetoimistoHämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 040 543 7292

ProJeKtitOvet auki afaattisille – Juttu-tupaProjektikoordinaattoriVictoria Mankki p. 0400 909 904Projektityöntekijä Pirjo Laine p. 02 2138 223, 050 597 7663

Onnistunut työhönpalaaminen -projektiPalvelupäällikkö Ann-Mari Veneskoskiks. Kuntoutuspalvelut

Kielellinen erityisvaikeus tutuksi -projektiSuunnittelija Elina Saloks. Kielellinen erityisvaikeus -toiminta

toimiSto JA HAllintoToiminnanjohtaja Tiina Viljanen p. 02 2138 292, 040 833 1511Hallintopäällikkö Kirsi Haanperä p. 02 2138 232, 040 7155 223Toimistosihteeri Pia Vuolteelaskutus ja tilaukset (ma–ke) p. 02 2138 222

VieStintäViestintäpäällikköPäivi Seppä-Lassila p. 02 2138 262, 040 7155 198Tiedottaja Miia Suoyrjö p. 02 2138 231, 050 5714 588

Suomen nuortentAlo oyJohtaja Marjatta Laakso Toiminnan esittely ja asukasvalinnat p. 040 5583 410Nuortentalo Turku Suvilinnantie 10, 20900 TURKU p. 02 2580 094, 0400 539 306 turku@nuortentalo.fi Vastaava ohjaaja Anne Ingman p. 050 442 0092Nuortentalo Kuopio Litmasenkaari 1 C 13 70820 KUOPIO p. 0400 772 543 kuopio@nuortentalo.fi Vastaava ohjaaja Satu Pasanen p. 040 562 9118Nuortentalo Jyvässeutu Ruokoniementie 8 A 9 41520 HANKASALMI p. 040 526 2364 jyvasseutu@nuortentalo.fi Vastaava ohjaaja Eveliina Vaskelainen p. 050 303 7703Valmennuspalvelut Vastaava ohjaaja Pia Laverman p. 050 447 8763 pia.laverman@nuortentalo.fi

liittoVAltuuSton PuHeenJoHtAJASirpa Kuukkanen, p. 040 534 6221Lapin Aivohalvaus- ja afasiayhdistys rysirpakuukkanen@windowslive.com.

liiton JA liittoHAllituKSen PuHeenJoHtAJAAsiantuntija, LKT Terttu EriläTampereen yliopistollinen sairaalaterttu.erila@pshp.fi .

erityiSoSAAmiSKeSKuS SuVituuliTilat ja majoitus: p. 02 2138 500 taisuvituuli@sunnanvind.fi .Ravintola ja ruokailu: Ravintola Suvituulip. 02 2138 509 taitoptreat@toptreat.fi .

yhteystiedot

PALAUTUSOSOITE Aivoliitto rySuvilinnantie 220900 Turku MP2 Itella Oyj