Asuntomme 2/2015

Vuokralaiset VKL ry:n jäsenlehti 2 / 2015

Asuminen on asukasasiaa

Vuokralaiset ry:n asuntopoliittiset tavoitteet

Vaikuttajien vaalipuheita

Tutustu Rauman miestentupaan

Raastaako arki?

Asuntomme 1-15 korj.indd 1 25.3.2015 8.24

2Vuokralaiset 4 / 2009

Twitter:

”Asumistuki=vuokralaiset, ei ole

sama asia. Pieni osa asukkaista

saa tukea. Kaikki asuntojen

ostajat saavat tukea!”

Twitter:

”Vanhoissa vuokrasuhteissa

vuokrien nousu edelleen nopeata.

Vuokra-alea ei näkyvissä.

Vuokralaisten kukkaro tyhjenee!”

www.facebook.com/vuokralaiset

www.twitter.com/vuokralaiset

MERJAKUUSISTO

Kansanedustaja, Tuusula

ELSAKOSKINENEläkeläinen,

Tampere

SILVIA MODIG

Kansanedustaja, Helsinki

Vuokralaiset VKL ry:n hallitus

TURJA LEHTONEN

Sopimusasiantuntija,Metallityöväen

Liitto ry., Turku

SIRKKA-LIISA KÄHÄRÄ

PuheenjohtajaSairaanhoitaja,

Vantaa

KARI UOTILA

Varapuheen-johtaja

Kansanedustaja,Espoo

Vuokralaiset VKL ry:n ja Vuokralaisyhdistysten äänenkannattaja

Toimituskunta: Vuokralaiset VKL ry:n hallituse-mail: [email protected]

Päätoimittaja: Sirkka-Liisa Kähärä

Toimitus: Huvikummun viesti

Taitto: Oy Creamedia Ab

Painopaikka: Ab Forsberg Rahkola Oy,ISSN 0789-7324

Numeron 3/2015 materiaalin toimitus viim. vko 35,julkaisuviikko 39

Vuokralaiset VKL ryVelkuanpolku 1 E 00300 HELSINKI

[email protected] [email protected]@vuokralaiset.fi

www.vuokralaiset.fi

www.facebook.com/vuokralaiset

www.twitter.com/vuokralaiset

HANNA KUNTSI

Yhteiskuntasuhteiden vastaava,

PAM ry, Sipoo

OLAVI HEIKKONEN Eläkeläinen,

Helsinki

HETARAVOLAINEN-RINNE Insinööri, suunnittelija,

Okmetic Oyj, Mäntsälä

TIMO LEHTINEN

Yhteiskunta-vaikuttamisen päällikkö JHL,

Helsinki

Sisältö 2/15 3 Asuminen keskiöön – vuokrat asiallisiksi!

4 Onko asuntopolitiikka vain elinkeinoelämää varten?

7 Valtion vahva rooli on vuokralaisten etu 7 Asukkaan toiveet paremmin esiin

8 Asumisen tuki- järjestelmiin ehdotetaan vain vähäisiä muutoksia

8 Miestentuvalla aika kuluu mukavasti

10 Raastaako arki työn ja perheelämän puristuksessa?

11 Ajankohtaista järjestö- ja koulutusasiaa

11 Lakineuvojamme vastaa


PÄ

ÄK

IRJO

ITU

S Vaalien alla asuntopolitiikka kiinnostaa niin ehdokkaita kuin asukkaita. Eri-tyisesti esiin nousee pääkaupunkiseudun hintojen kalleus verrattuna muuhun maahan. Ilmiö koskee sekä omistus-, asumisoikeus- että vuokra-asumista.

Hintaero maan eri osien välillä on niin suuri, että se säikyttää tänne tulijat. Aiem-min asutun omakotitalon hinnalla – jos sen saa edes myytyä – ei saa alueelta rivita-lon pätkää saati omakotitaloa.

Asukkaiden kukkarossa asia tuntuu erityisen ikävästi. Asumismenojen noustessa yli 60 prosenttiin nettotuloista, saa tulot olla melkoiset, että elämiseen jää käyttövaroja.

Tilanteen surkuhupaisuutta kuvaa otsikot ja tahot, joiden mielestä pääkaupunkiseu-dulla markkinat ovat kunnossa. Nyt isojen asuntojen kohdalla on valinnan varaa ja pienissäkin asunnoissa ovat ainakin vuokrapyynnit laskeneet.

Niukkojen asuntomarkkinoiden lieveilmiöihin kuuluu toistuva keskustelu siitä, pi-täisikö valtion lainoittamissa vuokrataloissa asukkaille tehdä määräaikaisia vuokra-sopimuksia ja tulot tarkistaa säännöllisin väliajoin.

Tulorajojen tarkistaminen johtaisi tuhansien perheiden osalta epävarmaan asumiseen ja vahvistaisi pienituloisena pysymistä. Palkankorotuksiin kannattaisi suhtautua epä-luuloisesti, koska sen johdosta voisi kotoaan joutua lähtemään.

Tilanne olisi epäilemättä edullinen työnantajalle, osaavan työntekijän saisi pitää il-man palkankustannusten kasvua. Tätäkään keskustelua ei tarvitsisi käydä, jos vuokra-asuntoja olisi riittävästi. Tarpeita vastaavalla tuotannolla olisi nuorilla monia pol-kuja tarpeita vastaavaan asuntoon tulotason kehittyessä ja perhe koon kasvaessa.

Omistusasumisen vuosikausia jatkunut suosio ja ohjaus asuntojen ostamiseen on varmistettu asuntolainojen korkojen verovähennysoikeudella. Lisäksi nuoria ohja-taan Asp-säästäjiksi, jonka lopputulema on vuosikausia jatkuva velkasuhde pankkiin.

Näen ikävänä nykyisen tilanteen, jossa voimakkaasti nuoria ohjataan asunnon os-toon. Perusteena mainitaan varallisuuden lisääntyminen. Työmarkkinat tämän päi-vän Suomessa ovat huonot ja palkalla pitäisi asuntolaina maksaa. Palkan ansaitsee vain työtä tekemällä.

Vaalien alla meillä kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa. Asuntopolitiikkaan tarvitaan ihmisiä, jotka ymmärtävät asumisen monimuotoiset tarpeet. Äänestä ehdokasta, joka arvostaa myös asumisen monimuotoisuutta, niin minä teen.

Anne Viitatoiminnanjohtaja

Asuminen keskiöön – vuokrat asiallisiksi!

Vuokralaiset 2 / 20153

"Asumismenojen

noustessa

yli 60 prosenttiin

nettotuloista, saa

tulot olla melkoiset,

että elämiseen jää

käyttövaroja."



Asuntomarkkinat 2015 –se-minaarissa oli koolla huip-pupoliitikot keskustelemassa asuntoasioista. Elinkeino-elämä nousi vahvasti esiin. Hyvän elämän näkökulma asumisessa tuli esiin vain lop-pukommentissa.

Seminaarin Asuntovaalit-keskuste-lussa olivat mukana kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen (sd),

elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok), kansanedustaja Antti Kaik-konen (kesk), kansanedustaja Osmo Soininvaara (vihr.) ja kansanedustaja Martti Mölsä (ps). Vasemmistonuor-ten puheenjohtaja Li Anderssonille oli tullut este.

Kommentaattoreina poliitikoille toi-mivat Helsingin yliopiston professori

Mari Vaattovaara, RT:n toimitusjoh-taja Tarmo Pipatti ja Saton toimitus-johtaja Erkka Valkila.

Keskustelussa korostui hallitus-oppositioasetelma, eikä rohkeitakaan heittoja epäröity tehdä. Keskustelua johti Suomen Asuntotietokeskuk-sen toimitusjohtaja Juha Salmi, joka haastoi osallistujia muun muassa arvi-oimaan kouluarvosanoin nykyisen hal-lituksen asuntopoliittisia saavutuksia.

Saavutusten arviointi keskittyi tuo-tantolukuihin tai muihin rakentamisen asioihin. Asukkaiden tarpeita ei panee-lissa käsitelty, vaikkei aihetta oltu suin-kaan rajattu pois. Asuntopoliittisessa keskustelussa vaikuttaa tällä hetkellä työllistämisnäkökulma.

Oppositio pettynyt tuloksiin– Annan hallitukselle kouluarvosanan 5. Tulokset eivät ole olleet hääppöisiä odotuksiin nähden. Aluksi luvattiin, että asuntotuotanto saadaan käyntiin ja vuokrat alas. Nyt on käynyt juuri

päinvastoin eli saatu vuokrat ylös ja tuotanto alas, latasi Kaikkonen, joka muistutti myös, että on kaksi eri asiaa puhua Helsingin seudun ja muun maan asioista. Helsingissä ongelmat ovat Kaikkosen mukaan pahasti kärjisty-neet.

Mölsä peesasi Kaikkosta antaen ar-vosanan 6 ja korosti, että esimerkiksi rakennusmääräyksien normeja ei olla saatu lupauksista huolimatta karsittua ja se on suuri este rakentamiselle.

Kunnallinen päätöksenteko avainasemassaSoininvaara ei olisi halunnut antaa kouluarvosanaa hallitukselle, sillä hä-nen mielestään kunnat ja kaupungit ovat hallitusta enemmän vastuussa asuntopoliittisista päätöksistä.

– Kaupungeissa, kuten Helsingissä on pakko miettiä, kuinka paljon tont-teja on varaa luovuttaa. Valtion pitäisi tulla vastaan sellaisissa investoin-neissa, joita tarvitaan kaupungin kas-

Onko asuntopolitiikka vain elinkeinoelämää varten?


Vuokralaiset 2 / 20155

vun myötä. Esimerkiksi Helsingissä joudutaan käyttämään 300 miljoonaa euroa tulevan muuttovirran investoin-teihin, muistutti Soininvaara, joka on myös kaupunginvaltuutettu.

Soininvaaran mielestä asuntopoliit-tiset ongelmat Suomessa johtuvat hy-vin pitkälle siitä, ettei ole otettu vaka-vasti kaupungistumista. Samaa mieltä oli myös Vapaavuori ja puhui jälleen metropolihallinnon puolesta.

– Kaupungistuminen on kuitenkin maailman suurin megatrendi ja on suuri todennäköisyys, että kaupungis-tuminen tulee meillä jatkumaan, totesi Vapaavuori ja arveli vastavuoroisesti maakuntiin syntyvän mahdollisuuksia muun muassa biotalouden ja matkailun turvin.

– Mutta onko kaupungistuminen vääjäämätöntä? Koko Suomi pitäisi pitää asuttuna, kun sinne on satsattu paljon rahaakin, korosti Mölsä.

Mölsän ajatusta tuki myös tammi-kuussa Nuorisoasuntoliiton tutkimus,

jossa yksi johtopäätös oli, että nuorten keskuudessa kaupungissa asumista pi-detään yhä edelleen välivaiheen asu-misena.

– Kaupungistumisen myötä vuokra-asumisen suosio kasvaa, kommentoi puolestaan Valkila käytyä keskustelua.

Hallitus puolustautui esimerkeinAsuntoministeri Pia Viitanen kertoi monista hallituksen aikaansaannok-sista ja hehkutti erityisesti pääkaupun-kiseudun MAL-sopimusta.

– Siinä sovittiin, että valtio tukee teiden yms. infrastruktuurin rakenta-mista, jos kunnat osoittavat neljännek-sen lisää tontteja asuntorakentamiseen, kertoi Viitanen.

Viitasen iloa hälvensi kuitenkin RT:n Pipatti, joka piti sopimusta maut-tomana.

– Suomalainen kaavoitusjärjestelmä on todella aikansa elänyt, kun valtio-neuvosto joutuu pakottamaan kunnat tällä tavalla kaavoittamaan, kommen-

toi Pipatti, mutta kiitteli Viitasta sa-maan hengenvetoon siitä, että hänen johdollaan vapautettiin asumisoikeus-asuntojen rakentamisen sidos vuokra-asuntotuotantoon.

Myös Vapaavuori ilmaisi tyytyväi-syytensä hallituksen työskentelyyn ja painotti myös sitä, että asuntopolitii-kassa pitäisi tehdä päätöksiä pitkällä tähtäimellä yhden vaalikauden mit-taisten päätösten sijaan. Heitto oli tar-koitettu Kaikkoselle, joka puheenvuo-roissaan ei halunnut suoraan sitoutua nykyisen hallituksen asuntopoliittisiin toimenpiteisiin.

Sijoittajalle tilanne on ollut hyvä– Markkinat ovat toimineet hyvin, asuntoja on syntynyt ja oikeisiin paik-koihin. Asuntorahastot ovat olleet var-sinainen piristysruiske. Vuokrat ovat nousseet meidän kannalta mukavasti ja valtion tukema tuotanto lähes la-kannut, listasi Saton Erkka Valkila

Onko asuntopolitiikka vain elinkeinoelämää varten?

Asuntomarkkinat 2015 –seminaarin panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että asumisen hinta on Suomessa liian korkea. Ongel-man ratkaisevista keinoistakin oltiin kohtalaisen samanmielisiä, kuten alalla ollaan. Ministeri Viitanen kysyi keskustelussa aiheellisesti, että miksi mitään ei tunnuta saavan siitä huolimatta aikaan.


näkemyksiään asuntopoliittisesta ti-lanteesta.

MAL-sopimusta Valkila pitää erin-omaisena asiana.

– Jos talous virkistyy, muuttoliike maan sisällä ja maahanmuutto lisään-tyy, mikä tarkoittaa että asuntoja tarvi-taan pääkaupunkiseudulla paljon lisää, korosti Valkila.

Kaikkonenkin ilmaisi keskustan ymmärtävän Helsingin ongelmat ja asuntotuotannon lisäämistarpeen, mutta muistutti myös, että myös muu-alla on elämää.

– Jos huomioidaan maakuntien alu-eita niin että siellä on elämisen mah-dollisuus, niin se helpottaa myös Hel-singin tilannetta, muistutti Kaikkonen.

Kaavoitus ja normit keihäänkärkenäKeskustelussa käsiteltiin pitkään ja moneen otteeseen kaavoitusta ja ra-kentamisen normeja. Kaavoitus on liian hidasta ja erilaiset määräykset nostavat rakentamisen hintaa. Koko-naan valitusoikeutta tai normeja ei ha-luttu poistaa, mutta toimintaa haluttiin järkiperäistää. Ehkä hakea mallia ul-komailtakin.

– Maankäytön ja rakennuslain muu-tos on jo tekeillä. Samoin normitalkoita jatketaan siten, että rakennusmääräys-kokoelma uudistetaan 2017 mennessä. Eli tulossa on vähemmän pykäliä ja päällekkäisyyksiä, lupasi Viitanen.

Vapaavuori puolestaan muistutti, että kaavoitus on toimenpide, jossa yhteen sovitetaan erilaisia intressejä ja päätetään miten yhteisille alueille rakennetaan.

– Siksi kaavoitusta ei voi tehdä nopeasti. Nopeuden sijaan pitäisi jat-kuvasti kaavoittaa yli tarpeen, kun kerran tiedetään, että kaavoista vali-tetaan. Silloin saataisiin sopiva määrä kaavoitettua maata aikaan, totesi Va-paavuori, mutta korosti kuitenkin, että kaavoitusta pitäisi tehostaa esimerkiksi siten, että valitus pitäisi käsitellä pikai-sesti, jos selvää valitusperustetta ei ole. Kaikkia valituksia ei pitäisi käsitellä saman pitkän kaavan mukaan.

– Hollannissa yleiskaavoitus on lo-petettu. Kaava luodaan yhteistyössä eri osapuolten kesken. Jotain sellaista voisi Suomessakin kokeilla, kommen-toi Vaattovaara.

Viitanenkin uskoi, että suurpiirtei-sempi yleiskaava olisi hyvä asia. Sa-moin hän korosti, että normeja pitäisi pystyä säätämään yleisellä tasolla kui-

tenkin siten, ettei synny huonoa raken-tamisen laatua.

Käytännön realismia toi keskus-teluun Valkila, jonka mukaan normit hankaloittavat rakennuttajan elämää joka päivä.

– Mitään positiivista ei ole tapah-tunut, mutta tiukennuksia tulee koko ajan, korosti Valkila.

Vapaavuori puolestaan muistutti siitä, että normeilla on myös tärkeä tehtävä.

– Meillä on estetty esimerkiksi slummiutuminen sillä, ettei ole an-nettu rakentaa huonoa laatua, painotti Vapaavuori, joka on itse käynnistänyt aikoinaan normitalkoot.

Loppujen lopuksiKeskustelun lopuksi puheenjohtaja pyysi kommentaattoreita arvioimaan käytyä keskustelua. Poliitikkojen päätä ei pahemmin silitelty.

– Olen pettynyt politiikkojen uskal-luksen puutteeseen, vaikka juuri ol-laan saatu kuulla, kuinka suomalaiset

tulevat köyhtymään merkittävästi. Jol-lain lailla kustannuksia täytyy pystyä alentamaan. Meillä ei ole varaa enää esimerkiksi kaavoituksen ylimielisyy-teen. Kun ei uskalleta tehdä merkittä-viä muutoksia, niin eikö voisi saada eri alueille erilaisia säädöksiä, ehdotti Pipatti.

Erkka Valkila puolestaan totesi, että ongelmia on vain pääkaupunkiseudun kaavoituksessa, asuntojen saatavuu-dessa ja hinnoissa. Muualla ongelmaa ei Valkilan mielestä ole.

Viimeisen puheenvuoron käytti Vaattovaara.

– Kaipaisin keskustelua ihanasta elämästä ja unelmista. Toivoisin, että asuntopolitiikalla olisi oma osansa siinä keskustelussa. Nyt puhuttiin vain elinkeinoelämästä, totesi Vaattovaara, mutta kehui kuitenkin hallitusta hy-västä yrityksestä sekä halusta nostaa keskusteluun esiin kipeitäkin kysy-myksiä.

Teksti ja kuva: Päivi Karvinen

Vuokralaiset ry:n asuntopoliittiset tulevaisuuden tavoitteet• Asuntotuotannon määrän kasvattaminen - Ilman merkittävää asuntomäärä lisäystä ei saada asumisen hintaa alas.• Vakaammat valtakunnalliset asuntomarkkinat - Asumisen kustannukset Uudellamaalla ovat liian korkeat verrattuna muuhun maahan. Tilanne vaikeuttaa muutamista alueille, jossa on työtä.• Veroneutraliteetti hallintamuotojen välille - Valtion tuettava työvoimapoliittisista syistä vuokra-asumista yhtä paljon kuin omistusasumista, jotta vuokra-asumisesta tulee kohtuuhintaisempaa ja se olisi kilpailukykyisempi asumismuoto. • Omakustannusvuokran läpinäkyvyyttä lisättävä sekä kulueriä täsmennettävä - Laskee asumisen kustannuksia, kun vuokraan sisällytettävät kuluerät ovat aidosti omakustannusperiaatteeseen pohjautuvia.• Kiinteistöverotuksen muuttaminen - Asunto- ja muut kiinteistöt eriytettävä ja asuintaloille määrättävä matalampi vero jotta asuinkuluja voidaan kohtuullistaa. - Rakentamattomille tonteille korkeampi veroaste, jotta tontit saadaan käyttöön ja asuntotuotantoa nopeammin liikkeelle.• Energiatehokkuutta asumisessa edistettävä - Löydettävä keinot, joilla asiaa edistetään, mutta siten, että eivät lisää kohtuuttomasti vuokrankorotuspaineita. - Valtion tuki otettava energiatehokkaan asumisen edistämiseen vahvemmin mukaan.• Asumistuen enimmäisasumismenojen normeja korotettava - Asumisen todelliset kustannukset saataisiin paremmin esiin, kun asukas ei joutuisi hakemaan asumisen menojen vuoksi toimeentulotukea.



Asukas on unohtunut asuntopoliit-tisesta keskustelusta lähes koko-

naan.Asumisen kustannukset ovat suu-

rin ongelma. Vuokralla asuva maksaa vuokrassaan muun muassa asuntonsa rakentamiseen käytetystä lainasta kor-keampaa korkoa kuin omistusasukas, eikä asukas hyödy siitä mitenkään.

Valtion pitäisi tukea vuokra-asu-mista vahvemmin myös siksi, ettei yksittäinen asukas joudu vuokrassaan maksamaan tyhjien tai huonokuntois-ten asuntojen ylläpidosta.

Asuntopolitiikassa pitäisi aloittaa tavoitteellinen keskustelu asumisen tukimuodoista. Nyt kaikki tahot näen-näisesti suhtautuvat vuokra-asuntora-kentamiseen myönteisesti, mutta koko ajan huolehditaan siitä, että omistus-

Lupaamme kautta kiven ja kannon...

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva 01019 5110 www.turva.fi

EPSI

Rat

ing Asiakastyytyväisyystutki mus Vakuutusyhtiövertailussa1

2011 2012 2013 2014Parasta palvelua

että, jatkossakin saat henkilökohtaista ja mutkatonta palvelua vailla turhia kommervenkkejä. Samaan pakettiin saat erinomaisia etuja ja kattavan valikoiman vakuutuksia sinulle ja perheellesi.

Tervetuloa Turvaan uudet ja vanhat asiakkaat.

126x85_TurvaEpsi_VuokralaisetRy_032015.indd 1 10.3.2015 13:45:26

Valtion vahva rooli on vuokralaisten etu

Asukkaan toiveet paremmin esiin

Tavallisen vuokralaisen tai vuokra-asuntoa etsivän kannalta on tär-

keää, kuinka seuraavalla vaalikaudella suhtaudutaan valtion rooliin vuokra-asuntomarkkinoilla. Tämä on poliitti-nen valinta – mennäänkö julkinen puoli edellä, vai annetaanko markkinoiden hoitaa homma.

Minun ja Vasemmistoliiton mielestä valtio ei voi vetäytyä vastuustaan koh-tuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon lisääjänä. Aika lailla puhtaasti mark-kinavetoista vuokra-asuntopolitiikkaa on kokeiltu liian kauan. Seurauksena ovat vuokra-asuntojonot, kohtuuttomat vuokrat ja vuokralaisten pompottelu.

Valtion on pakotettava kuntia luo-

asumista tuetaan verovaroin. Vahva omistusasumisen tukeminen myös hei-kentää vuokra-asumisen imagoa.

Eniten asumisen kustannuksiin vai-kutetaan kuitenkin sillä, että tuotetaan asuntoja tarjolle riittävästi. Kunnat on ohjattava toteuttamaan viiden vuoden asemakaavavarantoa maapolitiikas-saan. Valtion ja kuntien välille tarvit-taisiin sopimus siitä, että vuokra-asun-toja kaavoitetaan nimenomaan julkisen liikenteen väylien varteen.

Kunnilla on jo kaavoitusmonopoli, miksi sitä ei käytetä?

Asukaslähtöistä ajattelua pitäisi edistää myös asuntojen suunnitte-lussa. Esimerkiksi yhä useampi perhe on uusperhe. Heidän tarpeitaan pitäisi ottaa asuntosuunnittelussa huomioon paremmin.

vuttamaan tontteja kohtuuhinnalla vuokra-asuntotuotantoon. Tarvitaan keppiä, kun porkkanat eivät riittävästi tunnu auttavan. Tähän on uuden halli-tuksen päättäväisesti tartuttava.

Vuokra-asukkaan asemaa voidaan vahvistaa myös mm. omakustannus-vuokrien läpinäkyvyyttä lisäämällä. Vuokransa maksavan asukkaan on pystyttävä näkemään mistä menoeristä tarkalleen hänen vuokransa koostuu. Tämänkaltaisia lakimuutoksia tarvitaan vuokralaisen oikeusturvan parantami-seksi.

Kari UotilaVuokralaiset ry varapuheenjohtaja

Kansanedustaja (vas)

Myös asumistuki pitäisi näissä per-heissä jakaa, jos lapset asuvat säännöl-lisesti molempien vanhempien luona.

Sirkka-Liisa Kähäräpuheenjohtaja


Miestentupa on tarkoitettu kai-kille Sepänkadun WH-Asunto-

jen vuokrataloissa asuville asukkaille.– Parisen vuotta on toimittu. Saatiin

kiinteistöhuoltajilta maalit ja maalat-tiin lattiat. Vesipiste täällä oli valmiina,

mutta valaisimet lisäsimme kattoon. Muuta remonttia tämä ei kaivannut, kertoo Mauri Haapanen, joka käyt-tää tilaa kivenhiontaharrastukseensa.

Mauri on harrastanut kivenhiontaa jo 20 vuotta ja hionut upeita töitä ko-ruista koriste-esineisiin. Kiviä löytyy luonnosta ja suomalaiset kivetkin ovat todella kauniita hionnan jäljiltä.

– Kansalaisopistossa kävin 90-lu-vun alussa kurssin. Nykyään löytyy myös paljon kirjallisuutta kivenhion-nasta. Myös Suomen jalokiviharrasta-jien yhdistyksestä saa hyvää tietoa.

Maurille on tärkeää, että taloon saa-tiin kokoontumispaikka. Jokainen voi

Miestentuvalla aika kuluu mukavasti


Rauman Sepänkadulla miehet kunnostivat tyhjän varaston omaksi nikkarointipajakseen. Nyt on paikka puuhastelulle ja yhdessäololle eikä tarvitse ulkona värjötellä.

Asumisen tukijärjestelmiin ehdotetaan vain vähäisiä muutoksia

–Tämä on kuitenkin vasta asian-tuntijoiden pohjatyö ja poliittis-

ten johtopäätösten aika on vasta myö-hemmin. Tästä syystä en ole itse sitou-tunut poliittisesti työryhmän esityksiin, totesi asuntoministeri Pia Viitanen, mutta kiitteli samalla työryhmää hy-västä keskusteluavauksesta.

Jo mainittujen asumistuki- ja tuo-tantotukiasioiden lisäksi raportissa eh-dotetaan, että omistusasumista suosi-van asuntolainan korkojen verovähen-nysoikeudesta luovuttaisiin. Erityisesti tästä ehdotuksesta Viitanen sanoutui poliittisesti irti.

– On paljon lapsiperheitä, joille ve-rovähennyksen säilymisellä on iso ta-loudellinen merkitys. En pidä tätä esi-tystä kovin realistisena, toteaa Viita-nen.

Pois verotusohjauksestaTavoitteena olisi, että verotuksella ohjattaisiin tulevaisuudessa yhä vä-hemmän ihmisten valintaa vuokra- ja

Ministeri Pia Viitanen korosti tiedo-tustilaisuudessa, että annettu raportti on hyvä pohjatyö, josta jatketaan po-liittista keskustelua.

kuitenkin käyttää tupaa milloin haluaa, kunhan hakee avaimen Maurilta tai kolmelta muulta miestentupalaiselta.

– Tänne ei pääse asunnon avaimella, kun täällä on kuitenkin meidän omia työkalujamme, perustelee Mauri eril-lisavaimen tarvetta.

Miehet saivat tupaidealleen hyvän esimerkin Sepänkadun naisten Puuha-tuvasta, joka pistettiin talkoilla pys-tyyn muutama vuosi sitten. Puuhatu-valla kokoonnutaan pari kertaa vii-kossa käsitöiden ja kahvittelun mer-keissä. Myös Puuhatupa on kaikkien Sepänkadun WH-Asuntojen talojen asukkaiden käytössä.

Miestentupa on Maurin ja tuvalle pii-pahtaneen Akun mielestä käynyt jo

jopa liian pieneksi, kun tupaa on käy-tetty niin ahkerasti.

Asumistuessa hyväksyttävien asumismenojen enimmäisrajaa esitetään nostettavaksi ja asuntojen tuotantotukea kasvavil-le kaupunkiseuduille jatkettavaksi. Näin ehdotetaan asunto-ministeri Viitaselle helmikuun lopussa luovutetussa Asumisen tuki- ja verojärjestelmien vaikuttavuus -raportissa.


Miestentuvalla aika kuluu mukavasti

Asumisen tukijärjestelmiin ehdotetaan vain vähäisiä muutoksia

omistusasumisen välillä. Toisaalta kui-tenkin ehdotetaan, että varainsiirto-vero tulisi jatkossa myös ensiasunnon ostajalle. Tiedotustilaisuudessa kysyt-tiinkin, että ohjataanko täten nuoria yhä enemmän vuokra-asumiseen?

– Jos olisi riittävästi kohtuuhintaista asuntotuotantoa, olisi helpompi saada ylipäänsä asunto, vastasi raportin esi-tellyt kansliapäällikkö Hannele Pokka epäsuorasti viitaten koko asian ydin-ongelmaan erityisesti pääkaupunkiseu-dulla.

Ympäristöministeriön hankeryhmä ei esitä uudistuksia kiinteistöverokäy-täntöön siitä huolimatta, vaikka Suo-messa on moneen muuhun maahan verrattuna matala kiinteistöverotus.

– Asumisen kustannuksista tulee suuri osa muista veroista, perusteli Pokka kiinteistöveron rauhaan jättä-mistä.

Kohtuuhintaisuus yhä leijuva käsiteKohtuuhintaisista asunnoista on kova puute ja se on tärkein syy siihen, että asuminen on kallista. Asuntomme-lehti kysyikin raportin laatijoilta, määritel-tiinkö työryhmässä kohtuuhintaista

asumista esimerkiksi siten kuin se määriteltiin vielä 90-luvulla.

Tuolloin katsottiin, että asuminen on kohtuuhintaista, kun asumisen ku-lut eivät vie enempää kuin 25 % asuk-kaan käteen jäävistä tuloista.

Kansliapäällikkö Pokan mukaan kohtuuhintaisuutta ei määritelty.

Asojakin tarvitaanTyöryhmä esittää myös, että asumis-oikeusasuntoja tarvitaan jatkossakin vuokra- ja omistusasumisen välimal-lina, mutta kuitenkin vain suurimmissa kaupungeissa. Jonotusjärjestelmän ja rahoitusrakenteen kehittäminen olisi kuitenkin tarpeen asumisoikeusasu-misen yhteydessä.

Vuokralaiset ry:n toiminnanjohtaja Anne Viita kysyi tiedotustilaisuudessa, voisiko ns. ARA-asunnoista asuville ja nuorille ensiasunnon tarvitsijoille tar-jota jatkossa mahdollisuutta saada aso-asunto esimerkiksi matalammalla asu-misoikeusmaksulla ja voisivatko he olla etusijalla saamassa asoasunnon.

Pokka totesi, että se voisi olla han-kala järjestää asukkaiden tasavertai-seen kohteluun tähtäävän järjestysnu-merokäytännön takia.

Tärkeintä olisi saada lisää asuntoja– Asukkaiden kannalta olemme tyy-tyväisiä siihen, että asumistuessa hy-väksyttävien asumismenojen enim-mäismäärää ehdotetaan nostettavaksi. Se on yksittäisen asukkaan etu, vaikka toki aina vaarana on se, että tuki valuu tuottajille. Siksi tärkeintä olisi saada nopeasti lisää uusia asuntoja, minkä takia tuotantotuen jatkaminen on puo-lestaan tärkeää, toteaa toiminnanjoh-taja Anne Viita.

Viita pitää asumistukeen esitettä-viä muutoksia tärkeänä myös siksi, että uudistuksen myötä saataisiin esiin asumisen todelliset kustannukset. Nyt asumisen kustannuksia katetaan osit-tain toimeentulotuella.

Ei tulojen tarkistukselle– Tietojemme mukaan valtion tuke-missa asunnoissa asuu vain noin kuusi prosenttia ns. ylituloisia. Emme esitä noin pienen määrän vuoksi seuranta-järjestelyä, joka aiheuttaisi vain turhaa byrokratiaa. Tärkeämpää olisi keskit-tyä toimenpiteisiin, joilla saataisiin li-sää uutta tuotantoa liikkeelle, perusteli Pokka työryhmän esitystä.

– Emme myöskään Vuokralaisissa pidä suotavana, että järjestelmää kehi-tettäisiin tavallaan taakse päin. Nyky-aikaan ei kuulu enää ihmisten luokit-telu tuolla tavalla, korostaa Viita.



Raastaako arki työn ja perhe-elämän puristuksessa?Työ- ja perhe-elämä -ohjelmassa

on selvitetty suomalaisten kei-noja selviytyä arjen haasteiden

keskellä. Tärkeintä on avoin keskus-telu ja työnantajan oikea asenne.

– Tärkeimmiksi asioiksi nostettiin työnantajan asenne, tasapuolisuus ja johtamisen oikeudenmukaisuus. Käy-tännön keinoista tärkeimpinä pidettiin työaikaan liittyviä järjestelyjä ja jous-toja sekä lisäpalveluita, kertoo Työter-veyslaitoksella ohjelmasta vastaava projektipäällikkö Salla Toppinen-Tan-ner.

Internetissä toteutetun verkkoaivo-riihen kautta saatiin vastaus 929 ih-miseltä, jotka antoivat yhteensä 1702 ideaa tai kommenttia aiheeseen.

Vastaajat olivat hyvin erilaisia taus-toiltaan, eri ikäisiä ja erilaisia töitä te-keviä. Noin kolmannes arvioi, että heillä oli paljon vaikutusmahdollisuuk-sia omiin työaikoihinsa tai työvuoroi-hin, noin puolet arvioi että on jonkin verran ja vain 14 % mielestä vain vä-hän tai ei lainkaan mahdollisuuksia vaikuttaa.

– Positiivista on, että suurin osa koki voivansa vaikuttaa jollain lailla tähän asiaan. Tulevaisuudessa perheen ja työelämän yhteensovittaminen on to-dennäköisesti entistä tärkeämpää työn-tekijän hyvinvoinnin kannalta. Myös EU:n 2020-ohjelmassa korostetaan sen merkitystä, kertoo Toppinen-Tanner.

Etätyö suosituin ratkaisuYlivoimaisesti suosituimmaksi kei-noksi nousi etätyön tekeminen. Tär-keänä pidettiin myös yksilöllisiä työ-aikajoustoja esimerkiksi akuuteissa hoivatilanteissa. Myös erilaisia palve-luita nostettiin esiin, kuten lasten- ja kodinhoitoon liittyviä palveluratkai-suja.

– Yksilölliset työajan joustot tule-vat korostumaan, kun ikäihmisten hoi-taminen kotiin yleistyy. Työntekijän on pystyttävä hoitamaan yksityisiä asioita myös virka-aikana, Toppinen-Tanner tähdentää.

Joustavien ratkaisujen esteenä on usein työnantajan kielteinen asenne. Myös ilmapiiri työntekijöiden kes-ken voi hankaloittaa toimintaa. Aivo-

Miten voisit helpottaa arjen sujumista omalla kohdallasi?Työ- ja perhe-elämä –ohjelma on so-siaali- ja terveysministeriön käynnis-tämä ja Työterveyslaitoksen ohjaama toiminta-ohjelma, jossa kerätään tie-toja ja levitetään hyviä toimintamal-leja ja käytäntöjä työn ja perheen yh-teensovittamisen parantamiseksi.

Tutustu ohjelmaan osoitteessa www.tyojaperhe.fi ja sovella keinoja omaa tilannettasi helpottamaan.

riihessä todettiin avoin keskustelu hy-väksi keinoksi vaalia positiivista ilma-piiriä.

– Tasapuolisuuden vaaliminen on toki vaikeaa, kun ihmisten tarpeet työ-aikajoustolle ovat erilaisia. Avoin kes-kustelu on avainasemassa ja se että työntekijöiden kanssa sovitaan asioista yhdessä. Hyvä ehdotus oli myös se että pelisäännöt kirjataan ohjeiksi, jolloin ne saavat ikään kuin toimivan johdon siunauksen. Ylimmän johdon arvova-linnat heijastuvat aina alemmalle ta-solle, muistuttaa Toppinen-Tanner.

Tutkimuksessa tuli esiin, että työ-aikajärjestelyt ja joustot ovat jo hyvällä mallilla työpaikoilla. Liukuva työaika, työaikapankki, säästövapaat ja saldo-jen käyttö ovat jo arkipäivää monissa yrityksissä.

– Avoin keskusteluilmapiiri antaa mahdollisuuden ottaa uusia keinoja käyttöön, kun tilanteet työpaikoilla muuttuvat. Esimerkiksi miesten hoi-tovapaalle hakeutuminen on monessa yrityksessä uusi asia, toteaa Toppinen-Tanner.

Yhteensovittamisesta hyötyvät kaikkiPerhe-elämästä ei silti voi vieläkään keskustella kaikilla työpaikoilla. Esi-merkiksi kehityskeskustelulomak-keissa ei välttämättä ole edes mukana perhe-elämään liittyviä kysymyksiä. Miksi työpaikoilla kannattaisi keskus-tella myös yksityiselämän asioista?

– Erilaisin tutkimustuloksin on osoi-tettu, että perhe-elämän ja työn tasa-paino lisää työntekijän hyvinvointia. Työntekijä on tyytyväisempi ja sitou-tuneempi, on vähemmän poissa töistä ja tekee työnsä laadukkaammin. Tyyty-väiset työntekijät ovat yritykselle myös imagokysymys, muistuttaa Toppinen-Tanner.

Eivätkä kaikki ratkaisut vaadi aina edes kustannuksia, vain asian ajattele-mista toisin ja toisten kannalta.

Aivoriihessä nostettiin esiin esi-merkiksi palavereiden ajankohdat. Ne voisivat alkaa siten, että kaikki pääse-vät mukaan kohtuullisin ponnistuksin. Tietämys työkaverin pitkästä työmat-kasta tai lapsenhakuvuoroista auttaa asian sopimista.

– Tärkeintä on, että työpaikalla an-netaan viesti, että me haluamme, että työ ja perhe-elämä on sovitettavissa, korostaa Toppinen-Tanner.

Eikä yhteensovittaminen tarkoita sitä, että työpaikkaa alettaisiin käyt-tämään terapiayksikkönä. Siitä työ-elämän ja perheen yhteensovittami-sessa ei ole kyse. Hyvällä johtamisella ja avoimella keskustelulla tuokin asia ymmärretään työpaikoilla.




Lakineuvojammevastaa?§Ajankohtaista järjestö-

ja koulutusasiaa!!Lähetä kysymyksiä lakineuvojalle osoitteeseen: [email protected].

Irtisanomisilmoituksentoimittaminen

?Miten voin toimittaa irtisanomisilmoituksen todis-tetusti?

§Vuokrasuhteen molempien osapuolien tulee tehdä irtisanomisilmoitus kirjallisena. Laissa on erikseen

määrätty irtisanomisilmoituksen toimittamisesta vasta-puolelle.

Hyvä keino toimittaa irtisanomisilmoitus on luovuttaa se vuokranantajalle todistajan läsnä ollessa. Viemällä irtisanomisilmoituksen vuokranantajalle ja pyytämällä siihen kuittaus on myös varma keino osoittaa irtisano-misilmoituksen tiedoksisaanti.

Pelkästään se, että tiputtaa irtisanomisilmoituksen postilaatikosta, ei ole riittävää. Kirjattu kirjekään ei ole toimiva keino, koska vastaanottaja ei välttämättä hae kirjettä postista ja lähettäjä ei saa tästä tietoa. Postin saantitodistus on parempi vaihtoehto. Saantitodistuk-sen lähettäjälle palautuu todistus lähetyksen luovutta-misesta vastaanottajalle tai tämän valtuutetulle. Saan-titodistuksessakin on riski, että vastaanottaja ei hae kir-jettä. Kuitenkin lähettäjällä ei muodostu sitä harhaluu-loa, että irtisanomistiedoksianto olisi vastaanotettu, jos hän ei ole saanut kuittia tiedoksiannon toimittamisesta.

Sähköpostilla ja tekstiviestillä tehty irtisanominen ei täytä lain vaatimia edellytyksiä toimitettavuudesta to-disteellisesti. Sähköpostiviestin tai tekstiviesti tiedoksi-annon lähettäminen ei nimittäin vielä osoita sitä, että viesti olisi myös saapunut vastaanottajalle.

Luotettavin tapa toimittaa irtisanomisilmoitus vasta-puolelle on lähettää se haastemiehen välityksellä. Täl-löin irtisanomisilmoituksen vastaanottamisen ajankohta pystytään näyttämään helposti toteen. Haastemiehen pe-rii irtisanomisilmoituksen toimittamisesta 30 euroa.

Ongelmaksi voi kuitenkin muodostua se, kuinka no-peasti haastemies pystyy toimittamaan irtisanomisilmoi-tuksen. Valtakunnallisesti esiintyy suurtakin vaihtelua, vaihteluväli on parista päivästä jopa kahteen kuukau-teen, riippuen resursseista ja etenkin siitä, kuinka vai-keasti tavoiteltava henkilö on. Jos siis haluaa, että irti-sanomisilmoitus toimitetaan nopeasti, haastemies ei tä-hän välttämättä pysty. Asiakkaan toiveet pyritään otta-

maan huomioon, mutta siltikään aina ei ole mahdol-lista saada irtisanomisilmoitusta toimitettua asiak-kaalle mieleisessä ajassa.

Vuokralaiset ry:n koulutustarjonta uudistuu. Koulutus-ten tarkoituksena on kirkastaa paikallisten vuokralaisyh-distysten ja aktiivien tehtäviä sekä mahdollisuuksia vai-kuttaa omaan ympäristöönsä.

Uusi ote vuokralaistoimintaanUusi ote vuokralaistoimintaan -koulutus sisältää yh-

teensä kolme erillistä koulutuspäivää ja sen on tarkoitus käynnistyä syksyllä.

Osallistujat pohtivat sitä, mihin yhdistystä tarvitaan ja kuinka toimintaa kehitettään. Lisäksi käsitellään jä-senhankintaa ja sen keinoja. Koulutuksen keskiössä on vuokralaistoiminnan kehittäminen.

Toivomme kevään aikana paikallisilta vuokralaisyh-distyksiltä ja aktiiveilta kommentteja, onko toiveissa koulutuksen järjestäminen alueellisesti vai valtakunnal-lisesti.

LyhytkurssejaLisäksi on tarjolla lyhytkursseja, joista myös toi-

vomme palautetta, järjestetäänkö kurssit alueellisina vai valtakunnallisina.

Varmuutta esiintymiseen (1 pv) harjoitellaan esiinty-mistilanteita ja opetellaan jännityksenhallintaa, jota tar-vitaan yhdistystoiminnan lisäksi edustettaessa vuokra-laisia erilaisissa toimikunnissa.

Välineitä innostavaan suunnitteluun (1 pv) etsitään työkaluja yhdistyksen toiminnan ideointiin ja suunnit-teluun toiminnallisesti. Koulutus sopii yhdistyksen joh-tokunnan jäsenille.

Sosiaalinen media yhdistyksen apuna (1 pv) tutustu-taan yhdistyksiä hyödyttäviin sosiaalisen median työka-luihin. Harjoitellaan sosiaalisen median käyttöä ja teh-dään suunnitelma sen käytöstä oman yhdistyksen toi-minnan tukena.

Järjestöjohtamisen perusteet (2 pv). Kurssilla pureu-dutaan yhdistyksen hallituksen vastuuseen sekä puheen-johtajan, sihteerin ja talousvastaavan tehtäviin, kokous-toiminnan ja kokousasiakirjojen perusasioihin sekä yh-distyksen taloudenhoitoon.

Järjestöjohtamisen kehittäminen (2 pv). Kurssi on jatkokurssi Järjestöjohtamisen pe-rusteille. Kurssilla pohditaan, mitä on yh-distyksen johtaminen ja missä se näkyy, tu-tustutaan osallistavaan toimintatyyliin sekä pohditaan, mitä kehittämismahdollisuuksia yhdistyksen johtamisessa

Pia LohikoskiJärjestö- ja

koulutuspäällikkö



Vuokralaiset VKL ryVelkuanpolku 1 E00300 [email protected] www.vuokralaiset.fi

ASIANAJAJA LEENA PARTANENtavoitettavissa maanantaisin klo 16–18

Vuokralaiset VKL ry:n toimistolla:

Neuvontanumero on

0600 9 1515 (1,69 eur/min + pvm).

Jäseniä palvellaan numerosta

(09) 4770 360 (jäsenyys tarkistetaan).

Ajanvaraus on pakollinen käyntien yhteydessä!

Neuvontakäynnistä veloitetaan 30 e alkavalta 20 minuutilta,

maksu tulee suorittaa käteisellä. Veloitus ei koske jäseniä. Toimeksiannot ja kirjalliset lausunnot eivät sisälly neuvontaan.

Vuokralaiset VKL ry:n osoite on Velkuanpolku 1, E-rappu, 1. kerros, 00300 Helsinki

HUHTIKUU 13.04. 27.04.TOUKOKUU 04.05. 25.05.

VUOKRALAISPÄIVÄTPerinteiset Vuokralaispäivät pidetään

11.-13.9.2015 M/S Viking Mariellan Tukholman risteilyllä.

Koulutustapahtuman ohjelmassa on vuokra-asumiseen liittyviä ajankohtaisia aiheita alan parhaiden asiantuntijoiden johdolla.

Vuonna 2015 Vuokralaispäivien aiheita (oikeudet ohjelman muutoksiin pidätetään):

Yhteishallintolaki. Millainen on vuokrataloyhtiön hallituksen jäsenen rooli? Missä menevät salassapidon rajat? Miten talousasiakirjoja tulisi lukea?

Naapurisovittelu. Miten ennaltaehkäistään asumiseen ja naapuruuteen liittyviä konflikteja? Kuinka puututaan häiriöihin ja ristiriitoihin? Ohjelmassa on myös asiaa pelastusasioista ja turvallisuudesta vuokrataloissa.

Kuulemme myös, millaisia asioita kuntien asuntopoliittisissa ohjelmissa tulisi olla ja miksi kunnallisia vuokrataloja tarvitaan. Lisäksi saamme katsauksen Ruotsin vuokramarkkinoista ja ruotsalaisesta vuokralaistoiminnasta.

Lopullinen ohjelma julkaistaan huhtikuussa ja ilmoittautumiset käynnistyvät toukokuussa. Varaa jo nyt Vuokralaispäivien ajankohta 11-13.9.2015 kalenteriisi.

Vuokralaispäivien hinnasto 2015:A-luokka (sisältää ruokailut) normaali jäsenhinta • kahden hengen hytti 395 375 • yhden hengen hytti 495 475


Documents

Asuntomme 2/2015