1

LUPAPÄÄTÖS Nro 64/12/1 Dnro PSAVI/312/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 26.6.2012

ASIA Latva-aavan turvetuotantoalueen ympäristöluvan nro 59/03/1 lupa-

määräysten tarkistaminen ja lisäalueen ympäristölupa, Simo HAKIJA Simon Turvejaloste Oy PL 15 95201 Simo

2

SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS ........................................................................................................................................... 3 LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISEN JA LISÄALUEEN LUVAN HAKEMISEN PERUSTE.............. 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA .................................................................................................. 3 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ .................................................................................................................... 3 Voimassa oleva ympäristölupa ............................................................................................................. 3 Alueen kaavoitustilanne ....................................................................................................................... 4 Toiminta ja sen vaikutukset ympäristöön .............................................................................................. 4

Tuotantoalueen nykytila ja toiminnan muutokset ......................................................................... 4 Päästöt ja niiden vaikutukset vesistöön ....................................................................................... 6 Pöly ja melu .............................................................................................................................. 16 Varastointi ja jätteet .................................................................................................................. 16 Ympäristöriskit .......................................................................................................................... 17 Muut vaikutukset ....................................................................................................................... 17 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ...................................................................................... 18

Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu ............................................................................................... 18 Vahingot ............................................................................................................................................ 18 Esitys tarkistetuiksi lupamääräyksiksi ................................................................................................. 18 HAKEMUKSEN KÄSITTELY .............................................................................................................. 19 Hakemuksen täydennykset ................................................................................................................ 19 Hakemuksesta tiedottaminen ............................................................................................................. 19 Lausunnot .......................................................................................................................................... 19 Muistutukset ....................................................................................................................................... 22 Hakijan vastine .................................................................................................................................. 24 MERKINTÄ ........................................................................................................................................ 26 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U ................................................................. 26 Ympäristölupamääräysten tarkistamista koskeva ratkaisu ja lisäalueen ympäristöluparatkaisu .......... 26 Lupamääräykset ................................................................................................................................ 26 RATKAISUN PERUSTELUT .............................................................................................................. 29 Ympäristölupamääräysten tarkistamisen perustelut ........................................................................... 29 Lisäalueen luvan myöntämisen edellytykset ....................................................................................... 30 Lupamääräysten perustelut ................................................................................................................ 30 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN ...................................................................................... 31 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN ............................................... 32 KORVATTAVA PÄÄTÖS ................................................................................................................... 32 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO .................................................................................................. 32 LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN............................................................... 33 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET .......................................................................................................... 33 KÄSITTELYMAKSU ........................................................................................................................... 33 Ratkaisu ............................................................................................................................................. 33 Perustelut........................................................................................................................................... 33 Oikeusohjeet ...................................................................................................................................... 33 MUUTOKSENHAKU .......................................................................................................................... 34

3

HAKEMUS

Aluehallintovirastoon 27.12.2010 saapunut hakemus koskee Simon kun-nan Jokikylässä sijaitsevan, auma-alueineen 140,6 ha:n kokoisen Latva-aavan turvetuotantoalueen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista sekä 5,6 ha:n kokoisen lisäalueen ympäristölupaa. Kaikkiaan hakemus koskee siis 146,2 ha:n kokoista aluetta.

LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISEN JA LISÄALUEEN LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Latva-aavan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisvelvollisuus perus-tuu Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston 3.7.2003 antamassa ympäris-tölupapäätöksessä nro 59/03/1 ympäristönsuojelulain 55 §:n nojalla annet-tuun määräykseen, jonka mukaan toiminnanharjoittajan oli, mikäli aikoi jat-kaa toimintaa vuoden 2010 jälkeen, tehtävä aluehallintovirastolle 31.12.2010 mennessä lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus.

Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan lu-vanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotanto-alue on yli 10 hehtaaria.

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa.

HAKEMUKSEN SISÄLTÖ

Voimassa oleva ympäristölupa

Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on 3.7.2003 myöntänyt hakijalle ympäristöluvan nro 60/03/1 turvetuotantoon 177 ha:n suuruisella tuotanto-alueella ja vesien johtamiseen laskuojan kautta Vähä-Tainijokeen ja edel-leen Simojokeen. Luvan saajalle on määrätty velvoite istuttaa Vähä-Tainijokeen vuosittain vähintään 100 vähintään 20 cm:n mittaista meri-taimenen poikasta. Vaasan hallinto-oikeus on 24.2.2004 antamallaan pää-töksellä nro 04/0068/3 tarkentanut kalatalousvelvoitetta koskevaa lupa-määräystä.

Lupapäätökseen sisältyy seuraava määräys:

”Toiminnanharjoittajan on, mikäli aikoo jatkaa tässä päätöksessä tarkoitet-tua toimintaa vuoden 2010 jälkeen, mainitun vuoden loppuun mennessä tehtävä ympäristölupavirastolle lupamääräysten tarkistamista koskeva ha-kemus uhalla, että ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan.

Hakemuksessa on esitettävä yhteenveto tuotantomäärästä tuotantokausit-tain, selvitys toiminnan vaikutuksista, tarkkailua ja mahdollisia erillisselvi-

4

tyksiä koskevin yhteenvedoin sekä ehdotus tarvittavista toimenpiteistä va-hinkojen poistamiseksi tai korvaamiseksi. Hakemuksessa on myös esitet-tävä käyttöpäiväkirjan vuosiyhteenvedot. Lisäksi hakemukseen on liitettävä tarvittavat selvitykset ja suunnitelmat ympäristökuormituksen vähentämi-seksi toteutusaikatauluineen, selvitys tuotannosta poistuneiden alueiden ti-lasta sekä soveltuvin [osin] muut ympäristönsuojeluasetuksessa määrätyt selvitykset.”

Lupapäätöksessä hakija velvoitettiin esittämään ympäristölupavirastolle viimeistään 28.2.2004 virtaamansäätöön perustuva vesiensuojelun tehos-tamissuunnitelma. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto antoi asiassa 15.9.2004 päätöksen nro 66/04/1.

Alueen kaavoitusti lanne

Simon kunnan alueella on voimassa 25.2.2003 vahvistettu Länsi-Lapin seutukaava. Seutukaava sai maakuntakaavan oikeusvaikutukset 1.1.2010 voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain siirtymäsäännöksen mukai-sesti. Kaavassa Latva-aava on osoitettu merkinnällä EO 2541, tuotannos-sa oleva turvetuotantoalue. Alueen länsi- ja pohjoispuolella kulkee mootto-rikelkkailureitti ja itäpuolelle on osoitettu voimalinja. Lisäksi koko seutukaa-va-aluetta koskee seuraava määräys: vesistöjen veden laatu, hydrologinen tila, eliöstö ja maisema tai muut ominaisuudet on säilytettävä mahdollisim-man luonnontilaisina. Ympäröivä alue on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta.

Länsi-Lapin maakuntakaava on asetettu vireille ja osallistumis- ja arviointi-suunnitelma nähtäville huhtikuussa 2010. Maakuntakaava kumoaa vahvis-tuessaan Länsi-Lapin seutukaavan. Tavoitteena on, että maakuntakaava valmistuu marraskuussa 2012.

Suunnittelualueella ei ole voimassa asema- tai yleiskaavoja.

Toiminta ja sen vaikutukset ympäristöön

Tuotantoalueen nykyt ila ja toiminnan muutokset

Latva-aavan turvetuotantoalue sijaitsee Simon kunnassa noin 40 km Si-mon Asemakylältä koilliseen.

Latva-aava on suunniteltu ja kuntoonpantu turvetuotantoa varten vuosina 1984–1986. Turvetuotanto on aloitettu vuonna 1986. Tuotannosta on pois-tunut 20,6 ha, mutta tuotannosta poistuneet alueet eivät ole vielä merkittä-västi kasvittuneet.

Tuotantoalue muodostuu kahdeksasta lohkosta, joiden tuotantopinta-ala on 132,7 ha, sekä kuudesta auma-alueesta, joiden yhteisala on 13,5 ha. Myös auma-alueilla oleva turve tuotetaan ja tarvittaessa turvevarastojen paikkoja vaihdellaan.

Tulevina vuosina tuotannosta arvioidaan poistuvan alueita niin, että tuotan-topinta-alaa on vuoden 2020 jälkeen jäljellä noin 75 ha. Toiminnan arvioi-daan päättyvän vuoteen 2025 mennessä.

Alueella tuotetaan jyrsinpolttoturvetta mekaanisella kokoojavaunumene-telmällä. Vuosina 2003–2010 alueella on tuotettu keskimäärin 25 500 m3

5

jyrsinturvetta vuodessa. Vastaisuudessa keskimääräisen vuosituotanto-määrän arvioidaan oleva noin 60 000 m3. Lohkojen pienentyessä ja mata-loituessa myös muut turpeen tuotantomenetelmät voivat tulla kyseeseen. Energiaturve toimitetaan pääasiassa Kemissä ja Torniossa sijaitseviin käyttökohteisiin.

Turvetuotannon loputtua alue siistitään ja tarpeettomat rakenteet ja raken-nelmat poistetaan. Jos tuotannosta poistuu muun maankäytön kannalta tarkoituksenmukaisia kokonaisuuksia muodostavia osa-alueita, toimenpi-teet ovat samat. Maanomistaja kunnostaa omistamansa alueet uuteen maankäyttöön mahdollisimman pian toiminnan päätyttyä. Mahdollisuuksien mukaan tuotannosta poistuneiden alueiden kuivatus järjestetään erillisesti eli ne rajataan tuotannossa oleviin alueisiin nähden ulkopuolisiksi. Tuotan-nosta poistuneiden alueiden vedet johdetaan vesienkäsittelyrakenteiden kautta viranomaisten määräämän ajan. Jälkikäyttömuotoina tulevat kysy-mykseen esimerkiksi luontainen metsittäminen tai viljely.

Kuivatusvesien käsittelyyn kuuluvat sarkaojien lietetaskut, sarkaojapidätti-met, kuusi pintapuomeilla varustettua laskeutusallasta ja kaksi virtaaman-säätöpatoa.

Latva-aavan vesienkäsittelyä tehostetaan lohkon 8 itäreunalle rakennetta-van pintavalutuskentän avulla. Koko tuotantoalueen kuivatusvedet johde-taan suunnitellulle pintavalutuskentälle ympärivuotisesti pumppaamalla.

Suunnitellun pintavalutuskentän koko on noin 6,7 ha, mikä on 4,0 % tuo-tantopinta-alasta (noin 167 ha). Kentän kokoa rajoittaa sen länsireunalla oleva metsäoja. Pintavalutuskentälle joudutaan johtamaan tuotantoalueen ulkopuolisia vesiä noin 19 ha:n alueelta, joten kentän pinta-ala on 3,6 % koko valuma-alueen pinta-alasta (186 ha).

Pintavalutuskentän alue on puustoinen, ja se on osittain Vapo Oy:n ja osit-tain Metsähallituksen omistama. Kentän kaltevuus on 0,4 %, valuntamatka 420 metriä ja turvepaksuus noin metrin. Kenttä pengerretään niin, että oi-kovirtaukset ja ulkopuolisten vesien pääsy kentälle saadaan estetyksi. Kentän alaosaan rakennetaan mittapato, jonka kautta vedet purkautuvat hallitusti laskuojaan 2. Pintavalutuskentän penger varustetaan ylisyöksyra-kenteella muun muassa mittapadon tai laskuojan jäätymisen varalta. Tällä estetään kentän rakenteiden rikkoutuminen tilanteessa, jossa vesi ei jos-tain syystä pääse vapaasti purkautumaan mittapadon kautta pois kentältä.

Lohkolla 4 oleva laskeutusallas 4, joka sijaitsee alempana kuin kyseisen lohkon matalin alue, jätetään pois käytöstä. Laskeutusallas 6 muutetaan pumppausaltaaksi, ja vedet pumpataan altaasta paineputkella pintavalu-tuskentän yläosalle kaivettavaan jako-ojaan. Jako-oja mahdollistaa veden häiriöttömän jakautumisen kentälle, ja rakenteiden ja laitteiden pakkasen kestävyys on parempi. Laskeutus-/pumppausallas 6 varustetaan setti-/ohituspadolla pumppaamon häiriö- ja hoitotilanteiden varalta. Tällaisissa tilanteissa tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan laskeutusaltaiden 5 ja 6 kautta alapuoliseen vesistöön.

Hakija on esittänyt Latva-aavan tuotantoalueelle määrättyjen virtaaman-säätöpatojen poistamista käytöstä, koska pumppaamo itsessään hidastaa virtaamaa. Varsinkin matalilla tuotantokentillä virtaamansäätöpadot hidas-tavat tuotantokenttien kuivumista.

6

Päästöt ja niiden vaikutukset vesistöön

Vesistö

Latva-aapa sijaitsee Simojoen vesistöalueella. Vesistöalueen pinta-ala on 3 160 km2 ja järvisyys 5,7 %. Simojoen vesistö on suojeltu voimalaitosra-kentamiselta koskiensuojelulailla. Lisäksi Simojoki kuuluu Suomen Natura 2000 -verkostoon. Se on Tornionjoen ja Kiiminkijoen ohella ainoita joki-vesistöjä, joihin Itämeren lohi nousee vielä kudulle.

Tarkemmin sanottuna Latva-aapa sijaitsee Simojoen keskiosan alueeseen kuuluvalla Vähä-Tainijoen valuma-alueella. Vähä-Tainijoen valuma-alueen pinta-ala on 39,6 km2 ja järvisyys 1,19 %. Joen valuma-alue on pääasiassa turvemaata. Hakemuksen mukaan turvetuotantoalueena on 10,4 % valu-ma-alueen pinta-alasta. Metsäojitetun alueen osuus on 12,3 %.

Hankealue muodostaa noin 3,7 % Vähä-Tainijoen valuma-alueesta ja 0,06 % Simojoen valuma-alueesta Vähä-Tainijoen kohdalla.

Vähä-Tainijoki saa alkunsa Latva-aavalta. Simojokeen Vähä-Tainijoki las-kee noin 11 km alempana.

Simojoki saa alkunsa Simojärvestä, mistä se virtaa harvaanasuttujen seu-tujen läpi ja laskee Perämereen Simon keskustan eteläpuolella. Noin 30–50 km Simojärven alapuolella Simojoki virtaa useiden pienten ja matalien järvien läpi, mutta muutoin vesistöalue on vähäjärvinen, mikä lisää virtaa-man vaihtelua.

Vähä-Tainijoen ja Simojoen virtaamat on WSFS-vesistömallijärjestelmän perusteella arvioitu seuraaviksi:

Simojoessa on runsaasti koskia. Koskista suurin osa ja lohikannan tär-keimmät elinalueet sijaitsevat joen keski- ja alaosalla. Koskia on perattu uittoa varten pääasiassa 1950-luvulla. Simojoki on kunnostettu uiton loput-tua 1970-luvun loppupuolella. Myös tämän jälkeen Simojoella on tehty kunnostuksia, joista merkittävin on Simojoki Life -hankkeen yhteydessä vuosina 2003–2006 toteutettu ekologinen kunnostus. Kunnostuksella joki pyrittiin palauttamaan mahdollisimman lähelle perkausta edeltänyttä tilaa. Simojoki Life -hankkeen yhteydessä tehty ekologisen tilan kartoitus osoitti

Vähä-Tainijoki Vähä-Taini- Simojoki Vähä-Lyypäkinaavan joen suu Tainijoen

kohdalla kohdalla F = 20,4 km2 F = 39,6 km2 F = 2541 km2

m3 /s m3 /s m3 /svuosiMNQ 0,03 0,06 5,94 MQ 0,26 0,50 38,1 MHQ 5,72 11,1 432

joulu–maalisMQ 0,06 0,12 13,7 kesä–syysMQ 0,04 0,08 10,6 MNQ 0,16 0,32 31,3 MHQ 0,62 1,21 93,8

7

Simojoen ja sen sivujokien olevan pääosin hyvässä tilassa ja ihmisen toi-minnan aiheuttamien haittojen olevan paikallisia.

Päästöt vesistöön

Latva-aavan kuivatusvesien laatua on tarkkailtu kesällä 2005, 2006 ja 2009. Vuonna 2005 mittauksia on tehty myös keväällä ja syksyllä. Samoi-na vuosina on tarkkailtu myös valumia. Latva-aavalta lähtenyt vesi on ollut hieman emäksistä. Veden fosfori- ja kiintoainepitoisuudet ovat olleet pie-nempiä kuin Pohjois-Suomen laskeutusaltaallisilla tuotantovaiheessa ole-villa turvetuotantoalueilla kesäaikana keskimäärin. Typpipitoisuudet sen si-jaan ovat olleet Latva-aavalla hieman keskimääräistä suurempia.

Vuotuisia päästöjä on arvioitu käyttäen hyväksi hakijan ja Vapo Oy:n mui-den tuotantoalueiden tarkkailutuloksia. Vuotuiset päästöt Latva-aavan tur-vetuotantoalueelta ovat olleet vuosina 2005–2009 seuraavat:

Vuosi pinta-ala Bruttokuormitus Nettokuormitusyht. CODMn kok.P kok.N kiintoaine kok.P kok.N kiintoaineha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a

2005 177 46122 60 6587 59563 9,3 5640 474072006 169 11497 20 3026 6198 8,1 2578 44442007 177 14875 33 2093 9291 6,7 1416 65612008 150 21985 73 1938 10040 49 1297 76052009 150 8585 16 941 5497 4,0 622 4221

keskiarvo 05-09 164,6 20613 40 2917 18118 15 2311 14048146,2 18346 36 2596 16125 13 2057 12503

Ympärivuotisen pintavalutuksen arvioidaan vähentävän päästöjä niin, että kokonaisfosforipäästöt (brutto, suluissa netto) ovat vastaisuudessa 25 kg (10 kg), kokonaistyppipäästöt 747 kg (379 kg) ja kiintoainepäästöt 2 775 kg (1 494 kg) vuodessa.

Vesistön muu kuormitus

Merkittävimmät kuormittajat koko Simojoen vesistöalueella ovat metsäoji-tukset ja maatalous. Muita kuormittajia ovat haja- ja loma-asutus sekä tur-vetuotanto. Yhdyskuntajätevesikuormittajia vesistöalueella on vain Simon taajama lähellä jokisuuta. Luonnonhuuhtouman osuus ravinteiden ainevir-taamasta on yli puolet.

Simojoen vesistöalueen pinta-alasta kolmannes on suota. Soita on erityi-sesti Simojoen keski- ja alaosan alueilla. Vesistöalueen turvetuotanto on keskittynyt vesistöalueen keskiosalle. Vähä-Tainijokeen johdetaan Latva-aavan turvetuotantoalueen kuivatusvesien lisäksi noin 149,5 ha:n kokoisen Lyypäkinaavan tuotantoalueen kuivatusvedet. Vesienkäsittelynä on ollut sulan maan aikainen pintavalutus. Lyypäkinaavan vireillä olevan ympäris-töluvan lupamääräysten tarkistamishakemuksen ja yhteensä 20,1 ha:n ko-koisen lisäalueen ympäristölupahakemuksen mukaan kuivatusvedet tul-laan vastaisuudessa käsittelemään ympärivuotisella pintavalutuksella. Suunnitellun lisäalueen kuntoonpanovaiheessa Lyypäkinaavan kokonais-fosforipäästöjen (brutto, suluissa netto) arvioidaan olevan kaikkiaan noin 25 kg (9 kg), kokonaistyppipäästöjen 1 000 kg (490 kg) ja kiintoainepäästö-jen 3 000 kg (1 500 kg) vuodessa, kun käytössä on ympärivuotinen pinta-

8

valutus. Lisäalueen siirryttyä tuotantovaiheeseen bruttopäästöt ovat arvion mukaan 5–10 % pienemmät kuin kuntoonpanovaiheessa.

Vuonna 2010 laaditun ja vuonna 2011 tarkistetun Simojoen vesistöalueen turvetuotannon päästöjä ja vesistövaikutuksia koskevan selvityksen mu-kaan hakijalla ja Vapo Oy:llä on turvetuotantoa Simojoen vesistöalueella noin 1 900 ha:lla. Turveruukki Oy:llä ja Rasepi Oy:llä on lisäksi tuotantoa noin 500 ha:lla, joten tuotantoala on yhteensä 2 400 ha, mikä on noin 0,8 % Simojoen vesistöalueen pinta-alasta.

Hakijan ja Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden kokonaispinta-ala Simojoen vesistöalueella on kasvanut vuoteen 2002 asti, minkä jälkeen kokonaispin-ta-ala on tasaantunut tasolle 1 800–1 900 ha. Tuottajien tarkentama haki-jan ja Vapo Oy:n tuotantopinta-ala oli vuoden 2009 lopussa 1 750 ha. Tuottajien arvion mukaan silloisesta tuotantopinta-alasta poistuu vuoteen 2015 mennessä 444 ha. Tuottajat arvioivat tuotannossa olevan tuolloin 581 ha uutta pinta-alaa, joten vuonna 2015 hakijan ja Vapo Oy:n tuotanto-pinta-ala Simojoen vesistöalueella olisi 1 887 ha.

Vaikka hakijan ja Vapo Oy:n pinta-aloissa ei ole tapahtunut suuria muutok-sia, on turvetuotantoalueiden kokonaispinta-ala kasvanut vuodesta 2003 Turveruukki Oy:n ja Rasepi Oy:n hankkeiden myötä noin 27 %.

Pintavalutuksen osuus hakijan ja Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden vesien-käsittelyssä on ollut kasvussa. Vuonna 2009 pintavalutus oli vesienkäsitte-lymenetelmänä kesäaikana noin 76 %:lla ja ympärivuotisesti noin kolman-neksella pinta-alasta. Arvion mukaan vuonna 2015 ympärivuotinen pinta-valutus tulee olemaan käytössä 4/5:lla tuotantoalasta.

Simojoen vesistöalueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden päästöjä on ar-vioitu osittain kyseisillä tuotantoalueilla ja osittain muilla Lapin turvetuotan-toalueilla tehtyjen mittausten perusteella. Tuotantokauden aikaiset fosfori-päästöt (brutto, suluissa netto) ovat olleet hakijan ja Vapo Oy:n turvetuo-tantoalueilla vuosina 1999–2010 keskimäärin 0,7 kg (0,4 kg) vuorokaudes-sa. Vastaavat typpipäästöt ovat olleet noin 30 kg (21 kg) vuorokaudessa. Kiintoainepäästöt ovat olleet keskimäärin noin 113 kg (60 kg) vuorokau-dessa. Päästöt ovat vaihdelleet vuosittain suuresti. Hakijan ja Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden vuotuiset päästöt ovat olleet Simojoen vesistöalueel-la vuosina 2005–2010 seuraavat:

VUOSI BRUTTO NETTO fosfori

kg/v typpi kg/v

kiintoaine kg/v

CODMn kg/v

fosfori kg/v

typpi kg/v

kiintoaine kg/v

2005 433 25 271 287 839 295 983 78 18 805 200 659 2006 208 13 979 59 685 129 942 81 7 511 31 328 2007 275 16 085 65 786 185 928 56 10 524 43 380 2008 521 19 665 123 611 197 687 294 13 709 100 808 2009 206 9 953 91 157 115 458 80 6 614 78 704 2010 244 11 555 48 945 171 939 99 7 852 35 264 keskiarvo 315 16 085 112 837 182 823 115 10 836 81 691

9

Simojoen vesistöalueen turvetuotannon bruttopäästöt ovat tarkkailurapor-teista ja Vahti-järjestelmästä saatujen tietojen mukaan olleet vuosina 2005–2010 kaiken kaikkiaan seuraavat:

VUOSI fosfori

kg/v typpi kg/v

kiintoaine kg/v

CODMn kg/v

2005 451 26 062 296 476 309 296 2006 208 13 979 59 685 129 942 2007 275 16 085 65 786 185 928 2008 634 22 809 153 038 297 190 2009 255 11 437 99 137 147 979 2010 294 13 557 53 291 216 747 keskiarvo 353 17 322 121 236 214 514

Vuonna 2015 hakijan ja Vapo Oy:n tuotantoalueiden kokonaisfosforipääs-töjen arvioidaan olevan nykyistä pienempiä: vuotuisten fosforipäästöjen (brutto, suluissa netto) arvioidaan olevan 297 kg (129 kg). Typen ja kiinto-aineen päästöt tulevat arvion mukaan pienentymään selvästi nykytasosta: kokonaistyppipäästöjen arvioidaan olevan 10 000 kg (5 500 kg) ja kiinto-ainepäästöjen 36 700 kg (20 300 kg) vuodessa.

Vuoden 2015 päästöarvioissa ei ole mukana tuotannosta poistuneita alueita. Tuotannosta poistuvat alueet pyritään saamaan jälkikäyttöön kah-den vuoden kuluessa laajemman yhtenäisen alueen tuotannon päättymi-sestä.

Veden laatu

Simojärvestä Simojokeen purkautuva vesi on niukkaravinteista ja luonnos-taan humuspitoista, mikä antaa vedelle tyypillisen ruskean värin. Joen hu-mus- ja ravinnepitoisuudet kasvavat huomattavasti jo aivan joen yläosalla.

10

Vähä-Tainijoen vedenlaatua tarkkaillaan kolmella havaintopaikalla, joista ylin sijaitsee joen latvalla Latva-aavan laskuojan alapuolella, toinen noin 7 km alempana, Lyypäkinaavan alapuolella, ja kolmas aivan jokisuulla. Vähä-Tainijoen vesi on ollut tummaa sekä humus- ja rautapitoista. Kiinto-ainepitoisuudet eivät kuitenkaan ole olleet erityisen korkeita. Veden pH on ollut keskimäärin neutraalia tasoa. Sähkönjohtavuus on ollut puolestaan hieman suurempi kuin luonnonvesissä keskimäärin. Fosforipitoisuudet ovat olleet 11–46 µg/l ja typpipitoisuudet 460–3 570 µg/l. Kesän keskimääräis-ten fosforipitoisuuksien perusteella Vähä-Tainijoki voidaan luokitella lievästi reheväksi ja typpipitoisuuksien perusteella reheväksi.

Havaintopaikka O2 O2 pH kiinto- sähk. väri sameus CODMn Kok.N NO2+3-N NH4-N Kok.P PO4-P Fe a-kloro-aine joht. fylli

mg/l kyll.% mg/l mS/m mg Pt/l FNU mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l

ka (04-09) 9,2 81 7,0 5,5 13,4 223 8 21 1375 172 316 19 5 3858 3,2Vähä-Taini- min 7,8 44 6,6 0,5 5,3 150 3 8 908 11 24 12 1 1566 1,6joki P11 max 10,6 94 7,6 13,8 29,0 347 15 34 3569 550 880 24 9 7930 6,7n=19 kesä (VI-IX) 9,0 83 7,1 5,2 14,2 225 9 20 1448 182 340 18 5 4053 3,2

Vähä-Taini- ka (00-09) 8,7 78 7,0 4,7 11,7 223 9 25 1275 122 213 21 6 3524 2,6joki P7 min 7,0 68 6,5 0,5 5,3 80 3 8 700 21 13 11 3 1800 1,4n=25 max 9,9 86 7,5 19,0 28,2 335 29 46 2421 233 730 31 12 7874 4,2

kesä (VI-IX) 8,5 79 7,2 4,5 12,0 235 9 25 1229 128 171 20 6 3494 2,6

Vähä-Taini- ka (v.2000) 9,6 84 7,1 3,4 7,9 230 12 27 1133 175 209 25 9joki P8 min 7,3 76 6,7 1,8 2,5 160 5 12 820 120 3 18 7n=6 max 11,6 91 7,6 4,4 14,0 300 25 38 1480 220 510 43 12

kesä (VI-IX) 9,0 83 7,3 3,6 9,6 256 11 30 1175 175 185 28 9

Vähä-Taini- ka (02-10) 10,1 81 7,0 3,5 11,8 202 10 21 1081 192 170 22 7 3499 2,1joki 1 min 7,5 54 5,9 0,3 1,7 75 1 5 460 3 6 9 1 760 1,4n=55 max 12,4 91 7,8 11,6 29,0 353 44 52 1900 900 710 46 27 8324 2,9

kesä (VI-IX) 8,6 81 7,3 2,7 11,7 220 8 24 990 112 64 19 5 3496 2,1

Simojoki ka (02-10) 11,0 87 6,7 2,6 3,3 108 3 15 497 53 19 20 6 1305Kalmakoski min 8,1 72 5,9 0,5 1,7 45 1 6 310 1 3 11 1 840n=38 max 13,4 99 7,4 13,0 6,4 250 6 35 1200 350 160 61 36 2600

kesä (VI-IX) 8,8 92 7,0 1,8 3,1 111 2 15 443 8 5 17 3 1275

Vuosina 2005, 2006 ja 2009 vesistötarkkailun näytteet on otettu samaan aikaan kuin Latva-aavan päästötarkkailun näytteet. Latva-aavan kuivatus-vesien vaikutuksia Vähä-Tainijoen vedenlaatuun on arvioitu vertailemalla suolta lähtevän veden laatua Vähä-Tainijoen vedenlaatuun.

Vuonna 2005 Latva-aavan laskeutusaltaalta lähtevässä vedessä oli pää-osin enemmän ravinteita ja kiintoainetta kuin Vähä-Tainijoen vedessä. Vähä-Tainijoen ylimmällä havaintopaikalla Latva-aavan turvetuotannon vaikutukset näkyivät selvimmin korkeina kiintoaine- ja typpipitoisuuksina. Keskimmäisellä havaintopaikalla pitoisuudet olivat Lyypäkinaavan pääs-töistä huolimatta jo alentuneet. Alimman havaintopaikan kohonneet hu-mus- ja kokonaisfosforipitoisuudet selittynevät alaosan runsailla metsäoji-tuksilla sekä aivan jokisuuhun keskittyneellä peltoviljelyllä.

Myös vuonna 2006 Latva-aavan laskeutusaltaasta lähtevässä vedessä oli enemmän ravinteita kuin vesistössä. Keväällä myös kiintoainepitoisuudet olivat laskeutusaltaasta lähtevässä vedessä korkeampia kuin vesistössä. Pitoisuudet vaihtelivat vesistössä varsin paljon, mutta korkeimmat pitoi-suudet mitattiin pääsääntöisesti ylimmältä ja keskimmäiseltä havaintopai-kalta. Vähä-Tainijoen alajuoksulla pitoisuudet olivat yleensä alhaisimpia. Tulosten perusteella Latva-aavan turvetuotantotoiminnan päästöillä on ol-lut selkeitä vaikutuksia alapuoliseen vesistöön.

11

Vuonna 2009 Latva-aavan ja Lyypäkinaavan kuivatusvesien vaikutus Vähä-Tainijoen humuspitoisuuteen on ollut todennäköisesti vähäinen. Vähä-Tainijoen ylimmillä havaintopaikoilla kiintoainetta oli ajoittain enem-män ja ajoittain vähemmän kuin tuotantoalueilta lähtevässä vedessä, ja turvetuotantoalueilta lähtevä vesi on voinut nostaa kiintoainepitoisuuksia lähinnä elokuussa. Tulva-aikaa lukuun ottamatta Vähä-Tainijoen kiinto-ainepitoisuus laski jokisuuta kohti mentäessä. Latva-aavalta lähtevän ve-den fosforipitoisuus oli alhainen ja elokuuta lukuun ottamatta samaa tasoa kuin Vähä-Tainijoessa. Latva-aavalta tulevat vedet ovat voineet nostaa Vähä-Tainijoen fosforipitoisuutta lähinnä elokuussa. Epäorgaanista fosforia Latva-aavalta lähtevässä vedessä oli yleensä vähemmän kuin alapuolises-sa vesistössä. Vähä-Tainijoessa fosforipitoisuus kasvoi jokisuuta kohti mentäessä tulva-aikana ja syyskuussa johtuen valuma-alueelta tapahtu-vasta huuhtoumasta. Typpeä Latva-aavalta lähtevässä vedessä oli run-saasti toukokuussa, mutta alapuolisessa vesistössä ei ollut samanaikaises-ti todettavissa kohonneita typpipitoisuuksia. Muutoin kuivatusvesien typpi-pitoisuudet olivat samaa tasoa kuin alapuolisessa Vähä-Tainijoessa. Epä-orgaanista typpeä Latva-aavalta lähtevässä vedessä oli toukokuussa run-saasti, mutta elokuussa jokseenkin vähän. Vähä-Tainijoen yläosalla epä-orgaanisen typen pitoisuus puolestaan kasvoi toukokuulta elokuulle men-täessä, eivätkä Vähä-Tainijoen korkeat pitoisuudet näytä tulosten perus-teella aiheutuneen Latva-aavan päästöistä.

Vähä-Tainijoen alapuolisessa Simojoessa vesi ei ole ollut niin tummaa kuin Vähä-Tainijoessa, ja humus- sekä rautapitoisuudet ovat olleet pienempiä. Sähkönjohtavuus on ollut luonnonvesille tyypillisesti alhaista tasoa. Kesän keskimääräisten ravinnepitoisuuksien perusteella Simojoki voidaan luoki-tella lievästi reheväksi.

Latva-aavan päästöjen vaikutuksia alapuolisessa vesistössä on arvioitu myös laskennallisesti laimenemissuhteen perusteella Vähä-Tainijoen suul-la sekä Simojoessa Vähä-Tainijoen alapuolella. Pitoisuuslisäykset ovat teoreettisia arvioita ja ne on laskettu siirtämällä kuormitus suoraan lasken-takohtaan. Vesistöjen nykyistä vedenlaatua ja vesistössä tapahtuvia muu-toksia, kuten ravinteiden sitoutumista ja sedimentoitumista, ei ole otettu huomioon.

12

Arvioidut tuotantovaiheen nettopäästöt kohottavat laskennallisesti veden kokonaisfosforipitoisuutta Vähä-Tainijoen suulla vuositasolla keskimäärin 2,7 µg/l (12 %), kokonaistyppipitoisuutta 53 µg/l (5 %) ja kiintoainepitoi-suutta 0,4 mg/l (11 %). Kesäaikana fosforin pitoisuuslisäykset ovat 1,4 µg/l (7 %), typen 23 µg/l (2 %) ja kiintoaineen 0,1 mg/l (4 %). Latva-aavan tur-vetuotannon päästöillä on tämän perusteella jonkin verran vaikutusta Vä-hä-Tainijoen ravinne- ja kiintoainepitoisuuksiin. Simojoessa Vähä-Tainijoen alapuolella Latva-aavan kuivatusvesien vaikutus Simojoen ravinne- ja kiin-toainepitoisuuksiin on hyvin vähäinen.

Jatkossa Latva-aavan kuivatusvesien käsittelyä tullaan tehostamaan ym-pärivuotisella pintavalutuksella, mikä vähentää tuotantoalueen päästöjä ja vaikutuksia alapuoliseen vesistöön.

Vähä-Tainijoen suulla on melko vähän asutusta, mutta Simojoen varrella asutusta on enemmän. Latva-aavan kuivatusvedet eivät normaalissa tuo-tantovaiheessa muuta purkureitin tilaa. Vaikutukset alapuoliseen vesistöön jäävät arvion perusteella vähäisiksi, eikä toiminnasta aiheudu korvattavaa virkistyshaittaa.

Vähä-Tainijoen suullaNETTO

Q kok.P kok.N kiintoaine kok.P kok.N kiintoainem3/s µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l mg/l

kesäaika MQ 0,3 2,5 51 0,2 1,4 23 0,1

koko vuosiMQ 0,5 3,7 82 0,5 2,7 53 0,4Simojoki Vähä-Tainijoen alap.

NETTOQ kok.P kok.N kiintoaine kok.P kok.N kiintoaine

m3/s µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l mg/lkesäaika MQ 31,3 0,0 0,5 0,0 0,0 0,2 0,0

koko vuosiMQ 38,1 0,0 1,1 0,0 0,0 0,7 0,0

13

Latva-aavan ja Lyypäkinaavan turvetuotantoalueiden tuotantovaiheen päästöjen on arvioitu aiheuttavan yhdessä seuraavat pitoisuuslisäykset:

Latva-aavan ja Lyypäkinaavan kuivatusvesien laskennalliset yhteisvaiku-tukset Vähä-Tainijoen vedenlaatuun purkukohdalla ovat ravinteiden osalta selvät myös vastaisuudessa. Nettopäästöjen aiheuttama fosforipitoisuuden lisäys on 5 µg/l, typpipitoisuuden 360 µg/l ja kiintoainepitoisuuden 1,2 mg/l.

Näissäkään arvioissa ei ole otettu huomioon sekä Latva-aavalla että Lyy-päkinaavalla käyttöön otettavan ympärivuotisen pintavalutuksen vaikutuk-sia päästöihin. Latva-aavan nettopäästöt pienenisivät hakijan esittämien päästöarvioiden mukaan laskettuna 76 % fosforin ja kiintoaineen osalta ja 54 % typen osalta.

Vuonna 2010 laaditun ja vuonna 2011 tarkistetun Simojoen vesistöalueen turvetuotannon päästöjä ja vesistövaikutuksia koskevan selvityksen mu-kaan turvetuotannon päästöjen vaikutus Simojoen pääuoman ravinnepitoi-suuksiin on kaikkiaan hyvin vähäinen, eikä sitä voida erottaa luontaisesta vaihtelusta. Turvetuotannon päästöjen arvioidaan muuttuvan vuoteen 2015 mennessä vain vähän, eikä niiden arvioida muuttavan Simojoen pää-uoman vedenlaatua.

Pohjaeläimet

Vähä-Tainijoen suualueen pohjaeläinyhteisössä esiintyi vuonna 2009 yksi-lömääräisesti eniten kovakuoriaisia. Myös aiemassa selvityksessä kova-kuoriaisia esiintyi runsaasti. Vuonna 2009 alueella havaittiin huomattavasti vähemmän pohjaeläin- ja EPT-lajeja kuin aiemmin tehdyssä selvityksessä. Pohjaeläinyhteisöä voidaan silti pitää Shannon-Wiener -indeksiarvon pe-rusteella erittäin monipuolisena. Aiemmassa selvityksessä kyseinen indek-siarvo oli selvästi pienempi. Vuosina 2002 ja 2009 havaittuja ASPT-indeksiarvoja voidaan pitää korkeina, joten niiden mukaan pohjaeläinyhtei-sö ei ole kärsinyt merkittävästi orgaanisesta kuormituksesta.

Vähä-Tainijoen pH on lähellä neutraalia. Paikalla esiintyikin happamoitu-miselle herkkiä, purokuoriaisiin kuuluvia Elmis aenea-, Oulimnius tubercu-latus- ja Limnius volcmari -lajeja sekä Radix peregra -lajin kotiloita ja

Brutto NettoPitoisuuslisäykset Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N

mg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l

Lyypäkinaapa ja Latva-aapa: Lyypäkinojan purkukohta Vähä-Tainijokeen Koko vuosi 1,7 12 543 1,2 5,0 361

Vähä-Tainijoen suu Koko vuosi 0,89 6,2 280 0,62 2,6 186

Simojoki Vähä-Tainijoen kohdalla Koko vuosi 0,012 0,08 3,6 0,008 0,03 2,4

Vähä-Tainijoki P11 (Lyypäkinaava yp) 1999–2009 Vedenlaatu hankeal.yläpuolella 5,5 19 1375

Simojoki 39 (Lyypäkinaava yp) 2000–2009 Vedenlaatu hankeal.alapuolella 2,6 20 531

14

Sphaerium-suvun simpukoita. Vuonna 2009 Vähä-Tainijoelta havaittiin ve-siperhosiin kuuluva saksiseulakaslaji (Hydropsyche saxonica). Laji oli aiemmin luokiteltu IUCN:n uhanalaisuusluokituksen mukaan silmällä pidet-täväksi (NT) pohjaeläinlajiksi.

Kalastus ja kalasto

Simojoki on Tornionjoen ohella ainoa Perämereen laskeva joki, jossa on elinvoimainen alkuperäinen lohikanta. Lohen lisäksi vesistössä tavataan alkuperäisinä kalalajeina muun muassa taimenta, vaellussiikaa, muikkua ja harjusta. Myös ankeriasta tavataan, ja jokisuulla on pyyntivahva nahkiais-kanta. Rapua on esiintynyt koko joessa pyyntivahvana kantana. Vähä-Tainijoella kalastusta harjoittaa vain muutama talous vuosittain, ja saalis on vähäinen. Vähä-Tainijoen koskialueet eivät ole tehokkaan lohikalojen poi-kastuotannon alueita.

Latva-aavan ja Lyypäkinaavan alapuolisten tilojen rantojen ja vesistön käyttöä on selvitetty vuonna 2001 turvetuotantoalueiden naapuritiloille ja Vähä-Tainijoen varressa rantapalstan omistaville talouksille suunnatulla postitiedustelulla. Lomakkeet lähetettiin yhteensä yhdeksän tilan osalta 16 talouteen, joista yhdeksän talouden osalta saatiin vastaus. Talouksista vain kaksi oli kalastanut Vähä-Tainijoella. Taloudet kalastivat heittokalas-tusvälineillä sekä mato-ongella ja ilmoittivat saaliikseen yhteensä 3,5 kg haukea, 3 kg ahventa ja 1 kg särkeä. Kalastuspäiviä toinen talouksista il-moitti kertyneen vuoden aikana noin kymmenen. Kalastusta ja kalankäyt-töä haittaavana tekijänä mainittiin useimmin joen ruoppauksen yhteydessä nostettujen kaivumaiden jättäminen levittämättä. Vastausten mukaan joki-rannan korkeahko ja pusikoitunut penkka estää tai vaikeuttaa kalastamista.

Simojoen lohikantaa on hoidettu istutuksin 1980-luvulta lähtien, mutta kan-nan elvyttyä istutuksia ei ole tehty vuoden 2005 jälkeen lukuun ottamatta tutkimustarkoituksessa istutettuja pieniä vaelluspoikaseriä. Viime vuosina Simojokeen on istutettu kesänvanhaa harjusta.

Simojoen keskiosalla tehtiin vuodelta 2009 kalastustiedustelu kaikille Simo-jokivarren lähialueen rakennetuille kiinteistöille välillä Alaniemi–Leppiaho. Tiedustelualueena oli siten noin 45 km jokivartta. Talouksista 44 % (170 ta-loutta) kalasti Simojoella. Kalastukseen jossakin muodossa osallistui talou-desta keskimäärin 1,8 henkilöä, joten kalastajia oli yhteensä noin 300.

Kalastus oli pääasiassa vapa- ja katiskakalastusta. Näiden lisäksi kalastet-tiin vähän verkoilla ja koukuilla sekä mato- ja pilkkiongilla. Heittovavoilla kalasti yli 70 % kalastajista sekä vetouistelulla ja perhovavoilla neljännes tai kolmannes kalastajista. Katiskoilla kalasti vajaa puolet ja verkoilla reilu 10 % kalastajista. Kalastajilla oli vuonna 2009 käytössä noin 40 harvaa verkkoa, 100 katiskaa ja 300 erilaista heitto- tai vetouisteluvapaa. Näiden lisäksi käytettiin madekoukkuja sekä mato- ja pilkkionkia.

Kalastus keskittyi kesään. Talvella kalastettiin madekoukuilla ja pilkkimällä. Verkoilla (solmuväli pääasiassa 35–45 mm) kalastuspäiviä oli alueesta riippuen keskimäärin 11–18 taloutta kohden. Katiskoilla kalastettiin keski-määrin 37 päivää sekä heittovavoilla, perhovavoilla ja vetouistelemalla 11–15 kertaa kesän aikana.

Kokonaissaalis oli noin 2 800 kg, mistä haukea oli puolet ja ahventa nel-jännes. Madetta ja särkeä saatiin molempia 7 % kokonaissaaliista. Lohta saatiin yhteensä 150 kg eli 5 % kokonaissaalista. Näiden lisäksi saatiin vä-

15

hän harjusta, siikaa ja lahnaa sekä satunnaisesti taimenta. Talouskohtai-nen keskimääräinen saalis oli 18 kg. Saalis oli selvitysalueen ala- ja ylä-osalla lajijakaumaltaan melko samanlainen. Pääosa lohesta ja mateesta pyydettiin kuitenkin selvitysalueen alaosalta.

Simojoella todettiin rapurutto vuonna 2008, minkä vuoksi joen rapukanta on taantunut voimakkaasti. Kalastustiedusteluun vastanneista 13 oli kokeil-lut ravustusta kesällä 2009 pienillä mertamäärillä. Heidän kokonaissaaliin-sa oli 62 rapua, mistä yhden ravustajan saalis tiedustelualueen yläosalla oli 40 rapua. Kolme ravustajaa ei saanut mitään, ja muilla saalis oli 1–5 ra-pua. Rapua saatiin satunnaisesti pitkin jokivartta, joten Simojokeen on jää-nyt ruton jäljiltä hyvin harva rapukanta.

Kalastusta eniten haittaavina tekijöinä pidettiin Simojoella turvetuotannon aiheuttamaa kuormitusta, veden heikkoa laatua ja vesistön liettymistä, joita kommentoi keskimäärin yli puolet vastaajista. Metsäojitusten aiheuttamaa kuormitusta, pyydysten likaantumista ja vesikasvien runsautta kommentoi vajaa puolet vastaajista. Kalojen ajoittaisia makuvirheitä kommentoi reilu neljännes vastaajista. Selvitysalueen eri osissa kalastushaittoja kommen-toitiin varsin samansuuntaisesti, mutta alaosalla eri haittoja kommentoivat yleisesti useammat kalastajat kuin yläosalla.

Viimeisin yhteenvetoraportti Simojoen lohikannan seurantatuloksista on tehty vuosilta 2004–2008. Mainittuina vuosina kesänvanhojen luonnossa syntyneiden poikasten tiheydet ovat olleet 5–40 yksilöä aarilla ja vanhem-pien luonnossa syntyneiden poikasten tiheydet 5–15 yksilöä aarilla. Luon-nossa syntyneiden vaelluspoikasten määrä on ollut vastaavana aikana 22 000–37 000 poikasta vuodessa. Simojoen potentiaaliksi on arvioitu noin 75 000 luonnonsmolttia. Luonnonsmolttien määrä on ollut koko 2000-luvun selvästi suurempi kuin aiemmin.

Simojoesta vapavälineillä saatu lohisaalis oli suurimmillaan 1990-luvun loppupuolella, jolloin se oli lähes 4 000 kg vuodessa. Tuolloin kalastuslupia myytiin vuosittain noin 3 500. Vuosina 2004–2008 lohisaalis on ollut 180–950 kg vuodessa ja myytyjen kalastuslupien määrä vastaavasti 1 670–2 900. Jatkossa jokeen nousevien lohien määrän on arvioitu vielä kasva-van ja lohisaaliin pysyvän vähintään noin 1 000 kg:n suuruisena.

Turvetuotannon aiheuttamilla päästöillä ei arvioida olevan merkittävää vai-kutusta veden laadun muutoksia melko hyvin kestävien kevätkutuisten ka-lalajien, kuten hauen, ahvenen ja särjen, kantoihin. Kevätkutuisista kalala-jeista veden laadun suhteen vaateliain on harjus, joka lisääntyy luontaisesti Simojoella. Talvikutuinen made kärsii päästöistä kevätkutuisia kalalajeja herkemmin. Veden laadun suhteen vaatelias on myös syyskutuinen lohi, joka myös lisääntyy luontaisesti Simojoella. Simojoen kokonaiskuormituk-seen suhteutettuna Latva-aavan turvetuotannon aiheuttamilla päästöillä ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta harjuksen, lohen tai Simojoen ala-osalta pyydettävän nahkiaisen elinolosuhteisiin.

Suo- ja metsäojituksista tulevat valumavedet voivat haitata rapuja lähinnä tukkimalla niiden hienojakoisia kiduksia ja liettämällä suojakoloja. Simojoen kokonaiskuormitukseen suhteutettuna Latva-aavan turvetuotannon aiheut-tamien päästöjen ei arvioida olevan esteenä rapukannan mahdolliselle el-pymiselle.

Latva-aavan turvetuotannon aiheuttamien ravinne- ja kiintoainepäästöjen kalataloudelliset haitat näkyvät selvimmin erilaisina kalastukseen ja kalojen käyttökelpoisuuteen liittyvinä haittoina, kuten veden tummuutena, pyydys-

16

ten likaantumisena, kalojen makuvirheinä ja pohjan liettymisenä. Näitä ka-lastushaittoja on esiintynyt myös Simojoella jo pitkään, ja niitä esiintyisi myös ilman Latva-aavan turvetuotannosta aiheutuvia päästöjä, jotka kui-tenkin osaltaan vahvistavat niitä. Käytännössä Latva-aavan turvetuotannon vaikutuksia ei voida täsmällisesti eritellä muiden samaan suuntaan vaikut-tavien tekijöiden, kuten maa- ja metsätalouden, muun turvetuotannon ja asutuksen, vaikutuksista.

Ekologinen tila

Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman mukaan Simojoen ekologinen tila on erinomainen ja sivujokien tila hyvä. Kaikkien sivujokien tilaa ei kuitenkaan ole luokiteltu, ei myöskään Vähä-Tainijoen. Vesienhoi-don tavoitteena Simojoen vesistössä on nykyisen tilan säilyttäminen huo-lehtimalla siitä, että vesistöön kohdistuva ravinne- ja kiintoainekuormitus on enintään nykyisen suuruinen. Vesienhoitoalueen toimenpideohjelman mu-kaan tavoitetila on turvattu nykykäytännön mukaisilla toimenpiteillä. Haki-jan arvion mukaan Latva-aavan kuivatusvesien vaikutukset alapuolisessa vesistössä ovat niin vähäisiä, että ne eivät ole esteenä Simojoen erinomai-sen ekologisen tilan säilyttämiselle.

Pöly ja melu

Tuotantotoiminnan seurauksena turvepölyä voi ajoittain kulkeutua tuotan-toalueen lähiympäristöön. Lähin vakituinen asutus sijaitsee noin 2 km:n etäisyydellä Latva-aavalta, joten pölystä ei arvioida aiheutuvan naapurikiin-teistöjen käytölle kohtuutonta rasitusta. Hankealueen välittömässä lähei-syydessä ei ole vesistöjä, joihin turvepölyä voisi kulkeutua haitallisia mää-riä. Ympäröiville metsämaille kulkeutuvasta turvepölystä ei ole haittaa.

Melulle asetetut ohjearvot eivät muualla vastaavanlaisissa kohteissa tehty-jen selvitysten perusteella tule ylittymään hankealueen ympäristössä sijait-sevissa asutuissa kohteissa.

Energiaturvetta toimitetaan asiakkaille pääasiassa loka-huhtikuussa keski-tetysti yhdessä tai kahdessa jaksossa. Vuosittainen toimitus vastaa noin 500 rekan ajosuoritetta. Toimitus tapahtuu työmaatietä myöten Tainijoen-tielle ja siitä Ranuantietä myöten 4-tielle ja edelleen käyttökohteisiin. Kulje-tusreitin varteen metsäautotielle ei sijoitu asutusta. Latva-aavan tuotanto lisää liikennettä asutulla alueella lähinnä Tainijoentiellä.

Toiminnassa käytettävät traktorit tuodaan työmaalle keväällä ja viedään syksyllä pois. Tuotantokoneet ovat työmaalla pääosin ympäri vuoden. Kunnostuksessa käytettäviä koneita tuodaan työmaalle keskimäärin 2–3 kertaa tuotantokauden aikana. Lisäksi tuotantokaudella on kevyttä liiken-nettä ja jossakin määrin muuta raskasta liikennettä

Varastoint i ja jätteet

Polttoaineita säilytetään siirrettävissä säiliöissä pelastussuunnitelmassa osoitetuissa paikoissa, jotka ovat alustaltaan tiiviitä ja kantavia ja jotka on valittu siten, että aineet eivät vahinkotapauksissa pääse leviämään vesis-töön eivätkä pohjaveteen. Säiliöiden keskimääräinen koko on 3 000–5 000 litraa. Polttoöljyn kulutus tuotantokauden aikana on noin 55 000 litraa. Sa-manaikaisesti säilytettävän polttoaineen määrä on alle 15 000 litraa. Säi-liöitä täytetään tuotantokauden aikana kulutuksen mukaan. Lisäksi käyte-

17

tään voiteluöljyjä noin 365 litraa ja muita voiteluaineita noin 80 kg. Voitelu-aineet varastoidaan tukikohta-alueella niille varatuissa paikoissa. Tarvit-taessa varastoaumat suojataan tuotantokauden päättyessä muovilla. Suo-jamuovin vuotuinen tarve on noin 3 000 kg.

Tuotannossa arvioidaan vuodessa syntyvän 365 litraa jäteöljyjä, 60 kg kiin-teää öljyjätettä, 20 kg akkuja, 2 000 litraa sekajätettä, 3 000 kg auma-muovia ja 240 kg rautaromua. Jäteöljy, muut ongelmajätteet ja sekajäte toimitetaan erityisille jätteiden keruupaikoille asianmukaisiin säiliöihin. Ke-ruupaikoista sekajäte toimitetaan kaatopaikalle ja ongelmajätteet asianmu-kaiseen laitokseen. Metalliromu myydään romuraudan välittäjälle kierrätyk-seen. Aumamuovit kerätään ja niitä varastoidaan tuotantoalueella niille osoitetuilla varastoalueilla. Varastoitu muovi paalataan ja hyödynnetään myöhemmin energiana tai kierrättämällä.

Toiminnassa syntyy jätejakeita, joihin sovelletaan kaivannaisjätteistä an-nettua asetusta (379/2008). Kannot ja muu puuaines välivarastoidaan tuo-tantoalueella ja käytetään biopolttoaineena. Kivet käytetään teiden run-goissa, sijoitetaan syrjään tai jätetään paikoilleen. Ojien kaivusta syntyneet mineraalimaat käytetään taimikoiden kasvupohjana tai pellon pohjamaana tai sijoitetaan ojien viereen. Laskeutusaltaista nostettu liete siirretään tuo-tantoalueelle ja tuotetaan turpeena tai käytetään maisemoinnissa.

Ympäristöriskit

Työmaalle laaditaan pelastusviranomaisille toimitettava, vuosittain päivitet-tävä pelastussuunnitelma ja nimetään paloturvallisuusorganisaatio, joka vastaa mahdollisen tulipalon alkusammutuksesta ja muiden hätätilanteiden hoitamisesta. Tuotantoalueella on tarvittava sammutuskalusto ja ensiapu-välineistö sekä toiminta- ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Työmaan henkilöstön valmiuksia toimia hätätilanteissa ylläpidetään koulu-tusten sekä toimintaharjoitusten avulla. Pelastusviranomaiset tekevät arviointi- ja tutustumiskäyntejä työmaalle ja hyväksyvät työmaan palosuoje-luvalmiuden.

Ympäristöviranomaiset tarkastavat oman harkintansa mukaan työmaan ympäristönhoidon tasoa sekä vesienkäsittelyrakenteita ja antavat tarkas-tuksiin liittyen ohjeita ja velvoitteita. Mahdollisista häiriötilanteista sekä niiden korjaustoimista ilmoitetaan alueelliselle ELY-keskukselle. Hätätilan-teissa noudatetaan hakijan laatu- ja ympäristöjärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita. Toiminnalla on ympäristövahinkovakuutus.

Muut vaikutukset

Latva-aavalta noin kilometrin etäisyydellä pohjoiseen sijaitsee Runkauksen Natura 2000 -suojeluohjelmaan kuuluva alue. Natura-alue sijoittuu niin etäälle Latva-aavan tuotantoalueesta, ettei tuotannosta siten aiheudu mer-kittäviä vaikutuksia. Lisäksi Latva-aapa on jo olemassa oleva tuotantosuo, eikä sen tuotantosuunnitelmaan ole tulossa merkittäviä muutoksia. Näistä syistä johtuen hakija ei ole katsonut Natura-arviota tarpeelliseksi.

Pitkien etäisyyksien vuoksi hankekohteella ei ole vaikutuksia pohjavesi-alueisiin eikä lähikiinteistöjen vedenlaatuun tai antoisuuteen.

Hankealue on vanhaa turvetuotantoaluetta, joten hankkeesta ei välittömäs-ti aiheudu muutoksia maisemaan. Tuotannon päättymisen jälkeen maise-ma muuttuu, kun alue siirtyy muuhun käyttöön.

18

Alueelle kaivetut ja kaivettavat ojat ja altaat lisäävät vesilintujen pesimis-mahdollisuuksia. Kunnostus- ja tuotantotoiminnan aikana alueella ei voi metsästää, mutta tuotantokauden ulkopuolella se on mahdollista. Turve-tuotantoalueilla viihtyviä metsästettäviä lajeja ovat hirvi, jänis, teeri, telkkä, sinisorsa ja tavi. Turvetuotantoa varten rakennettu tiestö lisää niin metsäs-täjien kuin marjastajienkin kulkumahdollisuuksia.

Hankealueen välittömässä läheisyydessä ei ole yleisiä ulkoilu- tai virkistys-alueita, joihin toiminnalla olisi vaikutuksia. Toiminta ei myöskään vaikeuta alueen paikallista elinkeinotoimintaa, joka perustuu osin metsä- ja maata-louteen. Alueen poronhoito on huomioitu luiskaamalla ojia.

Hankealueen turvetuotanto ja siihen liittyvä kuljetus työllistävät urakoitsijoi-ta välittömästi noin kahdeksan henkilötyövuotta. Välillisiä työpaikkoja syn-tyy likimain saman verran muun muassa voimalaitoksissa sekä laitevalmis-tuksessa ja -huollossa.

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT)

Alueelle suunnitellut rakenteet ovat parhaan käyttökelpoisen tekniikan mu-kaiset.

Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu

Toiminnan vaikutuksia seurataan ja dokumentoidaan käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailulla. Käyttötarkkailun tarkoitus on tuottaa kirjattua taustatie-toa toiminnoista ja niiden ajoittumisesta sekä toimintaolosuhteista, kuten ojituksista, tuotannosta, vesiensuojelutöistä, näytteenotosta, mahdollisista valituksista ja sääoloista. Päästötarkkailu tuottaa hankekohtaista tietoa päästöjen määrästä ja vaikutustarkkailu vaikutuksista ympäristössä.

Vahingot

Hakija on arvioinut, että Latva-aavan turvetuotannon päästöistä ei aiheudu tilakohtaisesti korvattavaa vahinkoa. Simojoen vesistön nykyinen tila, mer-kittävä kalataloudellinen arvo ja vesistöalueen turvetuotanto kokonaisuu-dessaan huomioon ottaen hakija on kuitenkin katsonut, että päästöjen ka-lataloudelliset haittavaikutukset edellyttävät kompensaatiotoimia. Hakija on esittänyt 142 euron suuruisen vuotuisen kalatalousmaksun määräämistä käytettäväksi haittojen ehkäisemiseen.

Esitys tark istetuiksi lupamääräyksiksi

Hakemukseen on liitetty Latva-aavan turvetuotantoalueen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma sekä Vapo Oy:n ja Simon Turvejaloste Oy:n Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma vuosille 2006–2015.

Hakija on esittänyt, että Latva-aavan turvetuotantoalueen voimassa ole-vassa ympäristöluvassa määrätty kalatalousvelvoite muutettaisiin vuotui-seksi kalatalousmaksuksi. Hakija on ilmoittanut kalatalousvelvoitteen rahal-liseksi arvoksi noin 200 euroa ja esittänyt kalatalousmaksun suuruudeksi 142 euroa vuodessa.

19

Hakija on perustellut esitystään kalatalousvelvoitteen muuttamisesta kala-talousmaksuksi sillä, että kalatalousmaksulla kalanhoitotoimia voidaan tehdä ja istutuslajia muuttaa joustavasti vesialueen omistajien ja ELY-keskuksen sopimalla tavalla. Esimerkiksi istutusten tuloksellisuudesta saa-tavaa uutta tutkimustietoa voidaan soveltaa lupakauden aikana nopeasti istutuskäytäntöön. Erityisesti pienten velvoitteiden hoidossa kalatalous-maksun käyttö on joustavaa: istutukset voidaan tehdä maksetuilla kalata-lousmaksuvaroilla suuremmissa erissä määrävuosin.

HAKEMUKSEN KÄSITTELY

Hakemuksen täydennykset

Hakija on 31.1.2011 täydentänyt hakemustaan varsinaisella hakemus-suunnitelmalla sekä 29.3.2011 suunniteltua 5,6 ha:n lisäaluetta koskevalla hakemuksella, lohkon 4 suunniteltua vesienkäsittelyä koskevalla selvityk-sellä, yhteenvedoilla käyttöpäiväkirjasta ja tuotantomääristä tuotantokausit-tain, selvityksellä tuotannosta poistuneiden alueiden tilasta, arviolla tuo-tannosta vuoteen 2020 mennessä poistettavista alueista sekä asianosais-tiedoilla. Hakija on 31.10.2011 edelleen täydentänyt hakemustaan tar-kemmalla karttapiirustuksella ja tarkemmilla tiedoilla pintavalutuskentästä ja mittapadon sijainnista, teknis-taloudellisella tarkastelulla mahdollisuu-desta suunnitellun pintavalutuskentän ympärivuotiseen käyttöön sekä arviolla ympärivuotisen pintavalutuksen vaikutuksista päästöihin. Tarkempi selostus täydennyksistä on esitetty edellä tämän päätöksen kertoelma-osassa.

Hakemuksesta t iedottaminen

Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa ja Simon kunnassa 25.11.–27.12.2011 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 25.11.2011 Lapin Kansa -lehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausun-non Lapin ELY-keskukselta, Simon kunnalta sekä Simon kunnan ympäris-tönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisilta.

Lausunnot

1. Lapin ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue ELY-keskus on todennut, että Latva-aavan turvetuotantoalueella käyttöön otettava ympärivuotinen pintavalutus edustaa hyvin toimiessaan parasta käytettävissä olevaan tekniikkaan. ELY-keskus on edellyttänyt vesienkäsit-telyrakenteiden toimivuuden säännöllistä tarkkailua ja ylläpitoa.

Latva-aavan turvetuotannon päästöt ovat yhdessä Lyypäkinaavan turve-tuotannon päästöjen kanssa lisänneet Vähä-Tainijoen ravinne- ja kiinto-ainepitoisuuksia. Vähä-Tainijoen ekologista tilaa ei ole määritetty, mutta seuraavalla vesienhoitojaksolla joen tilaa tullaan tarkastelemaan. Tavoit-teena tulee olemaan hyvä tila. Simojoen ekologinen tila on määritetty erin-omaiseksi ja kemiallinen tila hyväksi. Latva-aavan vesienkäsittelyn tehos-tumisen myötä toiminnasta aiheutuvat ravinne- ja kiintoainepäästöt tulevat huomattavasti vähenemään. Toiminta ei näin ollen todennäköisesti vaa-ranna Simojoen erinomaisen ekologisen tilan säilymistä.

20

ELY-keskus on ilmoittanut tehneensä Latva-aavan turvetuotantoalueelle tarkastuskäynnit vuosina 2004 ja 2007. Vuoden 2004 tarkastuksessa toi-minnasta ei ollut huomautettavaa. Vuoden 2007 tarkastuksessa todettiin, että laskeutusaltaista puuttui pintapuomeja. ELY-keskukselle ei ole tullut valituksia Latva-aavan turvetuotannosta.

2. Lapin ELY-keskus / Kalatalous ELY-keskus kalatalousviranomaisena ei ole pitänyt turvetuotannon lisää-mistä Simojoen vesistöalueella suotavana. Se on todennut, että alkuperäi-senä lohijokena arvokkaan Simojoen arvokalankantojen ja jokiravun elin-mahdollisuudet ovat jo entuudestaan heikentyneet laajamittaisen turvetuo-tannon ja muun maankäytön, kuten metsäojitusten ja peltoviljelyn seurauk-sena. Turvetuotanto aiheuttaa kalojen elinympäristössä usean sukupolven yli ulottuvan, pysyväluonteisen muutoksen, johon sopeutumiseen kalastolla on usein heikot luontaiset edellytykset. Vaikka yksittäisen turvetuotanto-alueen aiheuttama vesistön kuormituksen lisäys voi vaikuttaa laskennalli-sesti vähäiseltä ja koko tuotannon kuormitukseen suhteutettuna pieneltä, sen merkitys voi vesiluonnon kantokyvyn kannalta olla ratkaiseva. Vähäi-nenkin lisäys luontaista kuormitusta korkeammaksi kohonneeseen koko-naiskuormitukseen saattaa johtaa kantokyvyn ylittymiseen ja siten aiheut-taa hitaasti palautuvia tai jopa palautumattomia muutoksia vesiluonnossa ja kalastossa.

Siinä tapauksessa, että Latva-aavan turvetuotantoalueelle myönnetään ympäristölupa ja toiminnanaloittamislupa, ELY-keskus on edellyttänyt seu-raavien näkökohtien ja vaatimusten huomioonottamista:

Luvan saajalle on määrättävä velvoite tarkkailla Latva-aavan turvetuotan-toalueen vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen. Tarvittaessa Lapin ELY-keskus voi tarkentaa kalataloustarkkailuohjelmaa.

Luvan saajalle on määrättävä vuotuinen 759 euron suuruinen kalatalous-maksu. Kalatalousmaksu tulee käyttää arvokalojen ja jokiravun elinympä-ristöjen ja lisääntymisalueiden hoito- ja kunnostustoimenpiteisiin Latva-aavan turvetuotannon vaikutusalueella Vähä-Tainijoessa tai Simojoessa. Kalatalousmaksu tai osa siitä voidaan käyttää myös edellä mainittua aluet-ta koskevan kalataloudellisen käyttösuunnitelman laadintaan. Maksua tai osaa siitä voidaan käyttää myös istutusvelvoitteeseen Lapin ELY-keskuksen ja luvan saajan sopimalla tavalla sekä alueen osakaskuntia kuullen. Luvan saajalle määrättävät vuosittaiset kalatalousmaksut voidaan yhdistää alueen muihin velvoitteisiin ja maksuja voidaan kerryttää yhteen enintään viideltä vuodelta kerrallaan.

Kalatalousmaksun lisäksi luvan saaja on määrättävä maksamaan maksun käytön suunnittelusta aiheutuvista kustannuksista 3 500 euron suuruinen kertakorvaus. Vaihtoehtoisesti luvan saajan on itse laadittava ja esitettävä Lapin ELY-keskuksen vahvistettavaksi yksityiskohtainen suunnitelma kala-talousmaksun käytöstä ja toimeenpanosta sekä mahdollisesta yhdistämi-sestä alueen muihin kalatalousmaksuihin. Suunnitelma on esitettävä sinä vuotena, jona päätös tulee lainvoimaiseksi.

ELY-keskus on perustellut vaatimuksiaan Latva-aavan turvetuotantoalueen päästöjen vaikutuksilla alapuoliseen Vähä-Tainijokeen. Kalastustiedustelun perusteella kalastusta eniten haittaavat tekijät liittyvät turvetuotannon päästöihin, heikkoon vedenlaatuun ja vesistön liettymiseen. Lisääntymis-alueiden liettyminen heikentää etenkin arvokalojen elinmahdollisuuksia, sil-lä vesistön pohjalla oleva mäti ja vastakuoriutuneet pienpoikaset voivat tu-

21

kehtua pohjalle liettyvän kiintoaineen alle. Turvetuotannon päästöt lisäävät myös kalanpyydysten likaantumista ja limoittumista ja siten vähentävät ka-lastuksen houkuttelevuutta Vähä-Tainijoessa ja Simojoessa. Kalatalous-maksun avulla toiminnasta kalakannalle ja kalastukselle aiheutuvaa haittaa voidaan ehkäistä.

Luvan hakijan esittämä kalatalousmaksua ELY-keskus on pitänyt haittaan nähden liian pienenä. Lisäksi maksua laskettaessa pinta-alana on todelli-sen tuotantopinta-alan sijaan käytetty 142,6 ha. Kalataloudelliseen haittaan nähden kohtuulliseksi maksuksi ELY-keskus on katsonut 5 euroa hehtaaril-ta. Maksu on suoritettava 151,8 hehtaarilta.

Kalatalousasiantuntijan työnä tehtävästä maksun käytön suunnittelusta ai-heutuu viranomaiselle 3 500 euron kustannus. Luvan saaja tulee tämän vuoksi velvoittaa itse laatimaan suunnitelma maksun käytöstä tai vaihtoeh-toisesti korvaamaan suunnittelusta aiheutuvat kustannukset. Pelkän kala-talousmaksun määrääminen ilman edellä mainittua, luvan saajalle asetet-tavaa velvoitetta johtaa siihen, että vastuu toimenpiteiden suunnittelusta siirretään haitan aiheuttajalta viranomaiselle. Tällöin haitan aiheuttajalle kuuluvat kustannukset tulevat kohtuuttomasti valtion maksettaviksi.

Vähä-Tainijoen nykyisen tilan perusteella ei ole tarkoituksenmukaista jat-kaa voimassa olevaa istutusvelvoitetta, jota on toteutettu Simojoen luontai-seen kalastoon kuulumattoman meritaimenen istuttamisella. Myöskään esimerkiksi harjuksen istutusvelvoite ei olisi tarkoituksenmukainen, koska Simojoessa jo esiintyy oma paikallisiin olosuhteisiin sopeutunut ja luontai-sesti lisääntyvä harjuskanta. Latva-aavan turvetuotantoalueen kalastolle ja kalastukselle aiheuttama haitta onkin perusteltua ehkäistä kalatalousmak-sun avulla.

Turvetuotannon aiheuttamien kalataloudellisten haittojen korvaamiseksi tarkoituksenmukaisinta on suunnata velvoitehoito kalojen luontaisen li-sääntymiskierron palauttamiseen ja ylläpitämiseen elinympäristöön kohdis-tuvien hoito- ja kunnostustoimenpiteiden avulla. Kalatalousmaksua tulee voida käyttää osana Latva-aavan turvetuotannon vaikutusalueella Vähä-Tainijoessa tai Simojoessa tehtävien, vesistön kalataloudellista tilaa paran-tavien hankkeiden rahoitusta. Tällaisia hankkeita voivat olla muun muassa liettymien poistaminen, lisääntymisalueiden puhdistaminen ja kutusoraikoi-den ja poikaskivikoiden kunnostaminen tai rakentaminen. Maksua tulee voida käyttää myös vastinrahana esimerkiksi kalataloutta edistävissä kun-nostushankkeissa haettaessa ulkopuolista rahoitusta. Tarvittaessa sitä tu-lee voida käyttää myös kalojen tai jokirapujen istuttamiseen. Maksun käy-töstä kuullaan vesialueen omistajia.

Kalatalousmaksun kerryttäminen yhteen usealta vuodelta on perusteltua, koska ympäristöön kohdistuva hoito- ja kunnostustoimenpide on usein laa-jamittainen ja siten kertakustannukseltaan esimerkiksi yhden vuosittaisen kalanistutuksen kustannuksia korkeampi. Vaikutukseltaan se on pitkäai-kainen, joten toimenpidettä ei ole tarpeen tehdä joka vuosi. Lisäksi maksun käyttösuunnitelma on laadittava riittävän pitkäksi ajaksi, jotta siinä voidaan ottaa huomioon arvokalojen luonnollinen lisääntymiskierto ja sen onnistu-misen seuranta.

3. Simon kunnan ympäristölautakunta

Ympäristölautakunnalla ei ole ollut huomautettavaa hakemuksen johdosta.

22

4. Kemin kaupungin ympäristöjaosto Ympäristöjaostolla ei ole ollut huomautettavaa hakemuksen johdosta.

Muistutukset

5. Simojoen kalastusalue Muistuttaja on vaatinut ensisijaisesti hakemuksen hylkäämistä. Toissijai-sesti se on vaatinut, että hakija velvoitetaan korvaamaan aiheuttamansa haitat, vahingot ja muut edunmenetykset. Muistuttaja on vastustanut toi-minnanaloittamisluvan myöntämistä. Korvauksena (oikeastaan kompen-saationa) muistuttaja on vaatinut ensisijaisesti 417 euron suuruista, Lapin ELY-keskukselle vuosittain maksettavaa kalatalousmaksua, joka on tarkis-tettava viiden vuoden välein elinkustannusindeksin muutoksella. Siinä ta-pauksessa, että joku Simojoen osakaskunta tai muu vesialueen omistaja esittää oman muistutuksen tai vaatimuksen, kalastusalueen vaatimus on sen vesialueen osalta toissijainen.

Vahinkojen toteamiseksi on vaadittu riittävää päästö-, vesistö- ja kala-taloustarkkailua, joka sisältää muun muassa säännölliset uoman sedimen-toitumisseurannat Vähä-Tainijoen suun ylä- ja alapuolisella Simojoen su-vannolla sekä sähkökoekalastukset lohikalojen poikastuotannon onnistu-misen selvittämiseksi.

Muistuttaja on katsonut, että ravinteita ei voida poistaa turvetuotannon kui-vatusvesistä nykyaikaisillakaan vesienkäsittelymenetelmillä kemiallista saostusta lukuun ottamatta ja että ravinnepäästöjen hillitsemiseksi on käy-tettävä kaikki käytettävissä olevat keinot. Kiintoaineen joutuminen alapuoli-seen vesistöön on estettävä myös tulva-aikoina ympärivuotisesti toimivan pintavalutuskentän rakentamisella ja käyttöönotolla.

Ensisijaisen vaatimuksensa perusteluna muistuttaja on esittänyt, että ha-kemuksen mukainen toiminta vaarantaa alapuolisen Simojoen sopivuuden lohikalojen poikastuotantoon ja mitätöi vesistöön jo tehdyt kalataloudelliset kunnostukset. Myös joen muu kalastukseen liittyvä virkistyskäyttöarvo vä-henee.

Muistuttaja on todennut, että laajamittaisessa Simojoen pääuoman koski-kunnostusprojektissa on vuosina 2002–2006 kunnostettu yhteensä 155 ha lohen ja taimenen poikastuotanto- ja lisääntymisalueita. Kunnostuksen avulla muun muassa merilohen luonnollinen lisääntyminen saatiin kan-sainvälisen Itämeren kalastuskomission Salmon Action Plan (SAP) -suojeluohjelman mukaiselle tasolle.

Vuonna 2010 päivitetyn kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelman mu-kaan joen poikastuotanto pyritään valtion kalanviljelyn piiriin kuuluvilla elvy-tysistutuksilla nostamaan SAP-tavoitetasolle, joka on vähintään puolet joen arvioidusta alkuperäisestä poikastuotantopotentiaalista. Simojoelta tulee näin ollen lähteä noin 40 000 vaelluspoikasta (smolttia) vuodessa. Tavoite-taso on pääosin saavutettu viime vuosina, ja istutuksista on pidättäydytty. Perämereen laskevien jokien istutusten tuloksellisuus ei ole ollut erityisen hyvä, vaan niillä on lähinnä pysytty estämään lohikannan häviäminen.

Simojoki on kalataloudellisesti merkittävä jokikalastuskohde ennen kaikkea alkuperäisten vaelluskalakantojen vuoksi. Myös harjuskanta on kunnostuk-sen ansiosta vahvistunut. Rapukannan tilanne on tällä hetkellä heikko

23

muun muassa jokiuoman liettymisen vuoksi, ja kannan elpyminen voi kes-tää 15–30 vuotta. Viime vuonna lohikalojen nousu merestä taantui merkit-tävästi aikaisempiin vuosiin verrattuna. Tilanne on erittäin huolestuttava, ja lohi- ja rapukantojen säilymisen varmistamiseksi kaikkea Simojoen tilaa heikentävää toimintaa on vältettävä.

Simojoen ekologinen tila on vesienhoitosuunnitelman mukaan erinomai-nen. Tilaa heikentää kuitenkin erityisesti veden korkea fosforipitoisuus ja humusmäärä. Tavoitteena on säilyttää joen ekologinen tila erinomaisena. Muistuttajan mukaan hanke tulisi heikentämään Simojoen tilaa, joten se on vesienhoidon tavoitteiden vastainen.

Muistuttaja on katsonut, että toisin kuin hakemuksessa esitetään, turvetuo-tantoalueiden haittavaikutukset ovat käytännössä lähes poikkeuksetta osoittautuneet merkittäviksi. Pintavalutuskentän käyttö sulan maan aikana vähentää haittoja, mutta kevättulva huuhtoo kiintoaineen ja ravinteet te-hokkaasti laskeutusaltaista ja pintavalutuskentiltä alapuoliseen vesistöön. Suomen ympäristökeskuksen tutkimuksen mukaan humuksen huuhtoutu-minen on Simojoen vesistöalueella ollut 1990-luvulla 40 % suurempaa kuin 1980-luvulla.

Toissijaista vaatimustaan muistuttaja on perustellut vedenlaadun huonon-tumisesta aiheutuvalla, kalojen ja rapujen lisääntymis- ja elinpaikkojen tu-houtumiseen johtavalla uoman liettymisellä ja mataloitumisella etenkin Si-mojoessa. Nykyiset tarkkailumenetelmät eivät muistuttajan mukaan ole osoittautuneet riittäviksi esimerkiksi kiintoaineen kulkeutumisen mittaami-seen. Muistuttaja on todennut, että jokiuoman palauttaminen turvetuotan-non päätyttyä nykyisen tasoiseksi on erittäin kallista.

Muistuttajan vaatima kalatalousmaksu perustuu suuruudeltaan arvioon ka-lastuksen tuoton vähenemästä tuotantoalueen alapuolisella Vähä-Tainjoella ja Simojoella (217 euroa), arvioon lupamyyntitulojen vähenemi-sestä (100 euroa), arvioon kalanistutusten järjestämisen ja valvonnan kus-tannuksista (100 euroa) sekä muihin hakemuksesta tarkemmin ilmeneviin perusteisiin.

6. Sankalan yhteisen kalaveden osakaskunta

Osakaskunta on vaatinut, että hakijalle määrätään hankkeesta aiheutuvan kalatalousvahingon estämiseksi vuotuinen, koko tuotantoajan jatkuva 200–500 harjuksen tai meritaimenen istutusvelvoite. Vaatimustaan osakaskunta on perustellut Simojoen vesistöalueella aloitetuilla erityisillä vaelluskala-kantojen elvytystoimenpiteillä. Tämän lisäksi osakaskunta on vaatinut 2 000 euron suuruista vuotuista korvausta menetetystä ansiosta jaettavak-si osakkaille osuusluvun mukaisesti. Osakaskunta on edellyttänyt myös luonnonsuojelulain 65 §:n mukaista arviointia hankkeen vaikutuksista Si-mojoen Natura 2000 -alueen luonnonarvoihin.

Latva-aavan ja muiden Simon kunnassa sijaitsevien turvetuotantoalueiden kuivatusvesien mukana kulkeutuu osakaskunnan mukaan hienojakoista turvepölyä, joka laskeutuu Simojoen vesistöön. Turvetuotannosta ja tuo-tantoalueiden kuntoonpanosta aiheutuvat päästöt myös rehevöittävät Si-mojokea. Turvetuotannon vaikutukset eivät rajoitu vain Vähä-Tainijokeen, kuten hakija väittää, vaan ulottuvat koko Simojoen vesistöön. Uutta turve-tuotantoaluetta valmistellaan Tainivaaranaavalla, mistä kuivatusvedet kul-keutuvat Tainijoen kautta Simojokeen. Simojoen vesi kelpaa enää puutar-han kasteluvedeksi.

24

Luvallisena verkkokalastusaikana verkkoja ei kannata pitää pyynnissä kuin korkeintaan tunnin tai kaksi. Sinä aikana verkot liettyvät pyyntikelvottomik-si, ja ne on huuhdottava ennen kuin ne voi viedä uudestaan pyyntiin. Kala-kannatkin kaikkoavat päästöjen vuoksi. Erityisesti arvokalat vähenevät.

Lohi, taimen ja harjus lisääntyvät Simojoen vesistössä luontaisesti. Lohen nousu jokeen on vähentynyt vuosittain 300 yksilöllä. Vuonna 2011 noin 800 lohta nousi jokeen. Osakaskunta epäilee, ettei Simojoen ekologinen ti-la ole kutemaan nousevien lajien kannalta suotuisa. Jos joen tila olisi hyvä, rapukin viihtyisi joessa. Suoritetussa koeravustuksessa (40 mertaa x kaksi vuorokautta) saaliiksi saatiin kolme rapua. Rakentamiselta suojattu Simo-joen pääuoma on osakaskunnan mukaan kohta luokiteltava ekologiselta ti-laltaan välttäväksi, eikä joen kemiallinen tila ole yhtään parempi.

Vaikka kevätkutuiset kalalajit, kuten hauki, ahven ja särki, kestävät hakijan arvion mukaan hyvin Simojoessa tapahtuvia muutoksia, ei näitä kalalajeja ole saalistilastoissa ilmoitettavaksi. Virkistys- ja kalastusmatkailija ei tule joelle näiden kalalajien takia, vaan puhdasta ja kirkasta vettä vaativan lo-hen vuoksi. Yhteislupa-alueella (yksityisvedet) vieraili vuonna 2003 noin 2 500 kalastajaa. Määrä on 2000-luvulla vähentynyt, ja nykyisin se on noin 1 000 kalastajaa vuodessa. Kalastusmatkailun vähentyessä yrittäjien toi-meentulon edellytykset heikkenevät, ja yrittäjät siirtyvät muualle.

Hakemuksen mukaan kuljetusreitin varteen ei sijoitu asutusta, ja Latva-aavan tuotanto lisää liikennettä asutulla alueella lähinnä Tainijoentiellä. Tien 924 liikenne lisääntyy kuitenkin aina uuden turvetuotantoalueen avaamisen jälkeen. Esimerkiksi osakaskunnan puheenjohtajan kodin ohit-taessaan rekka aiheuttaa ”eteisvärinän”, eli talon eteinen tärisee ohikulke-vasta raskaasta liikenteestä. Turvetuotannon kuljetuksista aiheutuva lii-kennetiheys kyseisellä tiellä on niin suuri, että ajoneuvo ohittaa talon kes-kimäärin joka neljäs minuutti.

7. Soikon kalastuskunta

Kalastuskunta on vaatinut turvetuotantoalueelta vesistöön kulkeutuvan liet-teen laskeuttamiseksi pohjapadon rakentamista Vähä-Tainijoen alapuoli-seen Simojokeen, esimerkiksi Simoskansuvannon alapäähän. Pohjapadon muodostamasta suvannosta liete voidaan tarvittaessa imuruopata ja kerty-vän lietteen määrää voidaan seurata.

Kalastuskunta on todennut, että Simojoki on Itämeren altaan lohien arvo-kas kutujoki, jossa sekä vesi että joen pohja saatava pysymään puhtaana ja ekologinen tila erinomaisena.

Hakijan vastine

Hakija on 10.2.2012, 23.2.2012 ja 11.5.2012 toimittanut aluehallintoviras-tolle vastineensa lausuntojen ja muistutusten johdosta.

2. Lapin ELY-keskus / Kalatalous

Hakija on viitannut hakemuksessa, sen täydennyksessä ja aiemmassa vastineessa esittämäänsä ja todennut ympärivuotiseen pintavalutukseen perustuvan vesienkäsittelyn vähentävän vesistöön kohdistuvia päästöjä ja pienentävän kalataloudellisia haittavaikutuksia. Suunniteltu 5,6 ha:n lisä-alue liittyy nykyiseen tuotantoalueeseen, ja hakijan mukaan se on siksi tar-koituksenmukaista ottaa käyttöön. Myös lisäalueen kuivatusvedet käsitel-

25

lään ympärivuotisella pintavalutuksella. Arviot vaikutuksista Simojokeen on tehty paitsi Latva-aavan, myös koko Simojoen vesistöalueen turvetuotan-non osalta.

Hakijan mukaan kalataloudellinen haitta voidaan estää hakijan esittämän 142 euron suuruisen vuotuisen kalatalousmaksun käytöllä. Yleisesti vallit-sevan käytännön mukaan maksua voidaan käyttää paitsi istutuksiin, myös elinympäristöjen ja lisääntymisalueiden hoito- ja kunnostustoimenpiteisiin sekä kalataloudellisen käyttösuunnitelman laadintaan. Perusteita erillisen 3 500 euron suuruisen kertakorvauksen tai suunnitelman laatimisvelvoit-teen asettamiselle ei hakijan mukaan ole.

5. Simojoen kalastusalue

Hakija on katsonut, ettei asiassa ole ilmennyt seikkoja, jotka olisivat ympä-ristöluvan myöntämisen esteenä.

Ympärivuotiseen pintavalutukseen perustuva vesienkäsittely on hakijan mukaan oikein suunniteltu ja edustaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Arviot toiminnan vaikutuksista Simojokeen on tehty paitsi Latva-aavan, myös koko Simojoen vesistöalueen turvetuotannon osalta.

Suurimmalla osalla Simojoen vesistöalueen turvetuotantoalueista ympäris-tölupien lupamääräykset ovat tarkistettavana, ja vireillä on myös uutta tuo-tantoalaa koskevia hakemuksia. Näiden alueiden vesienkäsittelyssä siirry-tään sulan maan aikaisesta pintavalutuksesta ympärivuotiseen pintavalu-tukseen. Turvetuotannon kuormitus tuleekin laajennusalueiden käyttöön-otosta huolimatta merkittävästi pienenemään nykyisestä.

Myös kalataloudelliset haittavaikutukset tulevat pienenemään, ja haitat voidaan estää hankekohtaisesti määrättävien vuotuisten kalatalousmaksu-jen käytöllä. Esittämäänsä 142 euron suuruista vuotuista kalatalousmak-sua hakija on pitänyt riittävänä kalataloudellisen haitan estämiseksi.

Hakija on pitänyt tavanomaisia tarkkailumääräyksiä riittävinä hankkeen vaikutusten selvittämiseksi. Ennalta arvioiden hankkeesta ei aiheudu Simo-joessa liettymistä, jota olisi tarpeen tarkkailulla selvittää.

6. Sankalan yhteisen kalaveden osakaskunta

Hakija on todennut esittäneensä vesienkäsittelymenetelmäksi ympärivuo-tista pintavalutusta ja tehneensä arviot toiminnan vaikutuksista Simojokeen paitsi Latva-aavan, myös koko Simojoen vesistöalueen turvetuotannon osalta. Hakija on liittänyt vastineeseen 15.11.2011 päivätyn, tarkistetun ra-portin turvetuotannon päästöistä ja vesistövaikutuksista Simojoen vesistö-alueella.

Esittämäänsä 142 euron suuruista vuotuista kalatalousmaksua hakija on pitänyt riittävänä.

7. Soikon kalastuskunta

Hakija on todennut katsoneensa aiheelliseksi tehostaa vesienkäsittelyä ympärivuotisesti toimivaksi pintavalutukseksi. Hakija pyrkii siihen, että alueelta purkautuvat kuivatusvedet ovat mahdollisimman puhtaita ja haitat muun muassa Simojoessa mahdollisimman pieniä.

26

MERKINTÄ

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on tänään antamallaan päätöksellä nro 63/12/1 tarkistanut Lyypäkinaavan turvetuotantoalueen ympäristöluvan nro 60/03/1 lupamääräykset sekä myöntänyt Simon Turvejaloste Oy:lle ympä-ristöluvan 20,1 ha:n kokoisen lisäalueen kuntoonpanoon ja turvetuotantoon Simon kunnassa. Lyypäkinaavan turvetuotantoaluetta koskevan hake-musasian asiakirjat ovat olleet esillä tätä asiaa ratkaistaessa.

A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U

Ympäristölupamääräysten tarkistamista koskeva ratkaisu ja l isäalueen ympäris-töluparatkaisu

Aluehallintovirasto tarkistaa Latva-aavan turvetuotantoalueelle 3.7.2003 myönnetyn, toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan nro 59/03/1 lu-pamääräykset sekä myöntää Simon Turvejaloste Oy:lle ympäristöluvan 5,6 ha:n kokoisen lisäalueen kuntoonpanoon ja turvetuotantoon. Tarkiste-tut lupamääräykset korvaavat aikaisemmat lupamääräykset kokonaisuu-dessaan. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on lisäalue mukaan lukien 146,2 ha.

Lupamääräykset

Päästöt vesiin

1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava tämän päätöksen liitteenä 2 olevan kartan mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen Vähä-Tainijokeen.

2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen 31.10.2011 toimitetun täydennyksen liitteinä 1 ja 2 olevien piirustusten "Latva-aapa, Simo, työmaakartta ja vesienjohtaminen" MK 1:10 000 ja ”Latva-aapa, Simo, pintavalutuskentän suunnitelma” MK 1:3 000 mukai-sesti sarkaojarakenteiden, kolmen laskeutusaltaan, yhden laskeutus-/pumppausaltaan ja ympärivuotisesti pintavalutuskentän avulla sekä muu-toin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla.

Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskenttien on oltava mitoitusohjei-den mukaisia.

Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin.

Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyven-nykset.

3. Pintavalutuskenttä ympärivuotiseen käyttöön tarvittavine rakenteineen on tehtävä ja otettava käyttöön 31.3.2013 mennessä ja niiden valmistumi-sesta ja käyttöönotosta on ilmoitettava Lapin ELY-keskukselle ja Simon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

27

Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä pintavalutuksen ja muun vesien käsittelyn puhdistustehon pa-rantamiseksi.

Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Lapin ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa.

4. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti.

Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa.

Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja kivennäismaahan kaivetuista ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön.

Päästöt ilmaan ja melu

5. Toiminta on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu tarpeetonta pölyämistä ja melua. Tuotantoalueella tulee olla käytössä tuulipussi.

Pölyn leviäminen Vähä-Tainijokeen tulee estää tarvittaessa keskeyttämällä työt lähilohkoilla silloin, kun tuuli käy tuotantoalueelta vesistöön päin.

Varastointi ja jätteet

6. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vä-hän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava ja toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toi-mijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Vaarallisia jätteitä toi-mitettaessa on laadittava siirtoasiakirja. Jätteet on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on jär-jestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti.

Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa (päivätty 2.11.2010). Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän pää-töksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Lapin ELY-keskukselle.

7. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tii-visalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tii-viillä ja kantavalla alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tank-kauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Pysyvästi paikalleen sijoitettu-jen polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaallisia. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin.

Häiriö- ja poikkeustilanteet

8. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien kone-vaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjun-taan.

9. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Lapin ELY-keskukselle ja Simon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden

28

edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi sel-vitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä.

Tarkkailut

10. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti.

Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Lapin ELY-keskuksen hyväksy-mällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotetta-vuutta tai tarkkailun kattavuutta.

11. Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutuksia vesistön tilaan sekä kalastoon ja kalastukseen Lapin ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Ve-sistötarkkailussa sekä kalaston ja kalastuksen tarkkailussa voidaan vuoden 2015 loppuun asti noudattaa vuosiksi 2006–2015 laadittua Lapin turvetuo-tantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmaa. Ehdotus uu-deksi vaikutustarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava Lapin ELY-keskukselle hyvissä ajoin ennen tarkkailuohjelman voimassaolon päätty-mistä. Suunnitelmassa tulee ottaa huomioon, mitä vesienhoidon ja meren-hoidon järjestämisestä annetussa laissa tarkoitetussa vesien tilaa koske-vassa seurantaohjelmassa pidetään tarpeellisena seurannan järjestämi-seksi.

Vesistötarkkailun sekä kalaston ja kalastuksen tarkkailun vuosiraportit on toimitettava Lapin ELY-keskukselle, Simon kunnan ympäristönsuojeluvi-ranomaiselle ja Simojoen kalastusalueelle. Tarkkailujen tulokset on vaadit-taessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saat-tavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailus-sa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennas-sa käytetyt menetelmät.

Kunnossapitovelvoite

12. Luvan saajan on tarvittaessa osallistuttava vaikutusosuutensa suh-teessa mahdollisten liettymien poistamiseen Vähä-Tainijoesta.

Kalatalousmaksu

13. Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 731 euroa kalatalousmaksua Lapin ELY-keskukselle käytettäväksi vesistöön johdet-tavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen. Ensimmäinen maksu on suoritettava kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta, ellei maksua ole vielä siltä vuodelta suoritettu. Maksun käytöstä on kuultava hankkeen vaikutus-alueella toimivia osakaskuntia.

Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito

14. Lupakauden aikana tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoi-tettava Lapin ELY-keskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siir-retty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ELY-keskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla.

29

Mikäli turvetuotanto päättyy lupakauden aikana, tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Lapin ELY-keskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Ve-sien käsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuo-den ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saa-jan on esitettävä ELY-keskukselle selvitys tuotannosta poistettujen aluei-den tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista.

Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun Lapin ELY-keskus on toden-nut jälkihoitotoimet tehdyiksi.

Lapin ELY-keskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälki-hoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä.

RATKAISUN PERUSTELUT

Ympäristölupamääräysten tarkistamisen peruste lut

Kyseessä on Latva-aavan turvetuotantoalueen toiminnalle 3.7.2003 myön-netyn ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisasia. Luvan myöntämisen edellytykset toiminnalle on ratkaistu mainitussa päätöksessä. Toiminnassa ei tapahdu oleellisia muutoksia aikaisemmin myönnetyn luvan mukaiseen toimintaan verrattuna, ja toiminnasta aiheutuvat päästöt vähenevät. Näiden tarkistettujen lupamääräysten mukainen turvetuotantoalueen toiminta täyt-tää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetus-ten vaatimukset.

Toimittaessa lupamääräysten tarkistamista koskevassa hakemuksessa esitetyn ja tämän luvan tarkistettujen määräysten mukaisesti toiminnan voidaan katsoa olevan parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista.

Turvetuotannon jatkaminen Latva-aavan tuotantoalueella ei vaaranna Ke-mijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman mukaista tavoitetta säi-lyttää Simojoen erinomainen ekologinen tila.

Kalastolle ja kalastukselle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksul-la tehtävillä toimenpiteillä.

Lupamääräyksiä tarkistettaessa määräyksiä on muutettu, lisätty tai poistet-tu siten, että määräykset kokonaisuudessaan vastaavat nykyään turvetuo-tantoalueiden toiminnalle myönnettyjen ympäristölupapäätösten linjauksia. Lisäksi tähän lupamääräysten tarkistamista koskevaan päätökseen on sel-keyden vuoksi sisällytetty myös sellaiset aiemman ympäristöluvan lupa-määräykset, joita ei ole ollut tarpeen tarkistaa.

Toimittaessa tarkistettujen lupamääräysten mukaisesti toiminnasta ei ai-heudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuh-teiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n mukaista kohtuutonta rasi-tusta.

30

Lisäalueen luvan myöntämisen edellytykset

Latva-aavan 5,6 ha:n suuruinen lisäalue on metsäojitettua, turvetuotantoon valmistelematonta aluetta, joka sijaitsee välittömästi lohkon 5 yhteydessä. Koska alue on jo ojituksen ja turvetuotannon vaikutuspiirissä olon vuoksi menettänyt luonnontilaisuutensa, sillä ei voida katsoa olevan erityisiä luon-nonarvoja. Alueelta johdettavat vedet käsitellään ympärivuotisella pintava-lutuksella. Vesienkäsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaati-mukset.

Valtioneuvoston 20.8.1998 antamassa päätöksessä Euroopan yhteisön Natura 2000 -verkoston Suomen ehdotuksen hyväksymisestä on käsitelty turvetuotantoa. Turvetuotannon oikeusvaikutuksista on todettu, että Natura 2000 -verkostoon on sisällytetty alueita, joiden välittömässä läheisyydessä on turvetuotannossa olevia tai siihen varattuja ja hankittuja soita. Turvetuo-tantoa näillä soilla on pidettävä valtakunnallisen energiahuollon kannalta tarpeellisena ja näillä soilla voidaan turvetuotantoa harjoittaa. Suojelun kannalta riittävän tehokkaasti käsitellyt tuotantoalueen kuivatusvedet voi-daan johtaa tällaisilta alueilta myös Natura 2000 -verkostoon kuuluvaan vesistöalueeseen tai suojelusuolle.

Aluehallintovirasto pitää hakemusasiakirjoissa olevaa selvitystä Latva-aavan lisäalueen vaikutuksista riittävänä sen arvioimiseksi, edellyttääkö hanke luonnonsuojelulain 65 § 1 ja 2 momentissa tarkoitetun arviointi- ja lausuntomenettelyn suorittamista. Ennalta arvioiden olemassa olevan tuo-tantoalueen ja lisäalueen kokonaispäästöt vähenevät. Ympäristölupaviras-ton arvion mukaan Latva-aavan lisäalueen kuntoonpanosta ja turvetuotan-nosta sekä vesien johtamisesta ympärivuotisesti käytössä olevan pintava-lutuskentän kautta vesistöön ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia niihin luon-toarvoihin, joiden vuoksi Simojoen pääuoma on liitetty Natura 2000 -ohjelmaan. Sen vuoksi luonnonsuojelulain 65 §:ssä tarkoitettu arviointi ei ole tarpeen.

Päästöjä tarkkaillaan koko kuntoonpanovaiheen ajan ja tuotantovaiheessa kahden vuoden ajan lupakauden aikana. Lisäksi päästötarkkailuvuosina on määrätty tehtäväksi pintavalutuskentän toimivuuden ja tehon tarkkailua. Mikäli pintavalutuskenttä ei toimi riittävällä teholla, aluehallintovirasto voi muuttaa lupaa.

Kalastolle ja kalastukselle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksul-la tehtävillä toimenpiteillä.

Kun otetaan huomioon Latva-aavan ja sen ympäristön tila ja käyttö, lisä-alueen turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohja-veden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaaran-tumista eikä toiminnan vaikutusalueella eräistä naapuruussuhteista anne-tun lain 17 §:n mukaista kohtuutonta rasitusta.

Lupamääräysten peruste lut

Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi pa-rasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1–4. Turvetuotantoalueelta aiheutuu päästöjä vesistöön ympä-

31

ri vuoden ja tuotantoa tullaan harjoittamaan vielä kauan, minkä vuoksi ve-sien käsittelyn on oltava käytössä ympäri vuoden.

Pölypäästöjen ja melun sekä niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi on toimenpidevelvoite lupamääräyksessä 5.

Määräykset 6 ja 7 on annettu jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 §:n mukaan vel-vollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaan-tumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys muun muassa polttoai-neiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen synnyn ehkäisemiseksi ja sen haitallisuuden vähentämi-seksi.

Häiriötilanteisiin varautumista varten annetaan lupamääräykset 8 ja 9.

Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuk-sesta ympäristöön. Lupamääräyksissä 10 ja 11 annetut tarkkailu- ja rapor-tointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahin-kojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten. Vuosittain tehtä-viin yhteenvetoraportteihin on sisällytettävä selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä.

Lupamääräys 12 on tarpeen turvetuotannosta mahdollisesti aiheutuvien haittojen poistamiseksi.

Lupamääräys 13 on tarpeen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien haitto-jen ehkäisemiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus.

Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamää-räys 14 on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi.

VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN

1. Lapin ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen esittämä vesienkäsittelyrakenteiden tarkkailua ja ylläpitoa koskeva vaatimus on otet-tu huomioon lupamääräyksestä 10 ilmenevästi.

2. Lapin ELY-keskuksen kalatalousyksikön kalataloustarkkailua koskeva vaatimus on otettu huomioon lupamääräyksestä 11 ilmenevästi. Kalata-lousmaksua koskeva vaatimus on otettu huomioon esitettyjen perusteiden osalta. Maksun käytön suunnittelusta aiheutuvista kustannuksista makset-tavaa 3 500 euron kertakorvausta koskeva vaatimus on hylätty lakiin pe-rustumattomana.

5. Simojoen kalastusalueen luvan epäämistä koskevan vaatimuksen osalta viitataan ympäristölupamääräysten tarkistamista ja lisäalueen ympäristölu-paa koskeviin ratkaisuihin ja niiden perusteluihin. Toiminnanaloittamisluvan epäämistä koskeva vaatimus on aiheeton, koska toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta ei ole haettu lupaa. Kalatalousmaksua kos-keva vaatimus on otettu huomioon lupamääräyksestä 13 ilmenevästi.

32

Tarkkailua koskevan vaatimuksen osalta viitataan lupamääräyksiin 10 ja 11 sekä niiden perusteluihin. Vesienkäsittelyä koskevien vaatimusten osal-ta viitataan ympäristölupamääräysten tarkistamista koskevan ratkaisun pe-rusteluihin sekä lupamääräyksiin 1–4 ja niiden perusteluihin.

6. Sankalan yhteisen kalaveden osakaskunnan istutusvelvoitetta ja luon-nonsuojelulain 65 §:n mukaista arviointia koskevien vaatimusten osalta vii-tataan lisäalueen luvan myöntämisen edellytyksiä koskevaan kohtaan sekä istutusvelvoitetta koskevan vaatimuksen osalta lupamääräykseen 13.

7. Soikon kalastuskunnan vaatimus pohjapadon rakentamisesta Simojo-keen on hylätty. Lupamääräyksen 2 mukaan Latva-aavan turvetuotanto-alueen vesienkäsittelyä tehostetaan ottamalla käyttöön ympärivuotinen pintavalutus. Sen avulla tuotantoalueelta liikkeelle lähtevää kiintoainetta voidaan poistaa tehokkaammin kuin vesistöön tehtävillä rakenteilla.

LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN

Luvan voimassaolo

Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätöksellä nro 59/03/1 myönnetty lupa on voimassa toistaiseksi. Lisäalueen lupa on voimassa toistaiseksi.

Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 §:ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomai-sen aloitteesta peruuttaa luvan.

Lupamääräysten tarkistaminen

Luvan saajan on viimeistään 31.12.2021 jätettävä aluehallintovirastolle ha-kemus tämän päätöksen lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemus-ta ei tehdä määräajassa, aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukea-maan.

Hakemukseen on liitettävä selvitykset tuotannon aiheuttamista melu- ja pö-lyhaitoista ja niiden vähentämistarpeista ja -mahdollisuuksista, vesien kä-sittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön, mah-dollisuuksista tehostaa vesien käsittelyä sekä arvio aiheutuneista enna-koimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuo-tannosta poistettujen alueiden tilasta ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 9–11 §:n mukaiset selvitykset tarpeellisilta osin.

KORVATTAVA PÄÄTÖS

Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston 3.7.2003 antama päätös nro 59/03/1, sellaisena kuin se on Vaasan hallinto-oikeuden 24.2.2004 an-tamalla päätöksellä nro 04/0068/3 muutettuna voimassa, luparatkaisua lu-kuun ottamatta.

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman.

33

LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN

Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäris-tönsuojelulain 56 §:n mukaisesti on noudatettava asetusta.

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

Ympäristönsuojelulaki 41 §, 42 § 1 ja 2 momentti, 43 § 1 ja 3 momentti, 44 §, 45 § 1 momentti, 45 a §, 46 § 1, 2 ja 4 momentti, 50 § 2 momentti, 52 §, 55 §, 56 §, 90 §, 100 §, 103 a §

Vesilaki 2 luku 22 § 1 ja 3 momentti

Jätelaki 4, 6, 15 ja 19 §

Eräistä naapuruussuhteista annettu laki 17 §

KÄSITTELYMAKSU

Ratkaisu

Käsittelymaksuna peritään 3 655 euroa.

Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelu-keskuksesta Joensuusta.

Perustelut

Maksun määräämisessä sovelletaan asian vireilletuloajankohtana voimas-sa ollutta maksuasetusta. Alla mainitun valtioneuvoston asetuksen nro 1145/2009 maksutaulukon mukaan 30–300 hehtaarin suuruista turve-tuotantoaluetta koskevan ympäristöluvan käsittelymaksu on 7 310 euroa. Maksu peritään 50 % taulukon mukaista maksua pienempänä, koska ky-seessä on ympäristönsuojelulain 55 §:n 2 momentin mukainen lupamää-räysten tarkistamishakemus. Lisäalueen ympäristöluvan käsittelystä ei pe-ritä erikseen maksua alueen pienuuden ja lupa-asian vaatiman vähäisen työmäärän takia.

Oikeusohjeet

Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012–2013 (1572/2011) 7 §

Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009)

34

MUUTOKSENHAKU

Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.

Jorma Rantakangas Satu Kouvalainen

Päätöksen on tehnyt ympäristöneuvos Jorma Rantakangas. Asian on esi-tellyt ympäristöylitarkastaja Satu Kouvalainen.

Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 0295 017 653 tai 0295 017 500.

SKK/es

Liitteet Liite 1. Valitusosoitus Liite 2. Kartta Liite 3. Tarkkailuohjelma

Päätös Hakija Tiedoksi Suomen ympäristökeskus

Lapin ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat Lapin ELY-keskus / Kalatalous Simon kunta Simon kunta / Kaavoitusviranomainen Simon kunta / Ympäristönsuojeluviranomainen Simon kunnan terveydensuojeluviranomainen / Kemin kaupunki, ympäris-töterveysvalvonta

Liite 1 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muu-

tosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon.

Valitusoikeus Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia

saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuo-jelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai sääti-öt, asianomaiset kunnat, ELY-keskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomai-set ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset.

Valitusaika Valitusaika päättyy 26.7.2012, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa.

Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - aluehallintoviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa

koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muut-tuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaa-sa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi)

- miltä kohdin aluehallintoviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia aluehallintoviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää

toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla)

Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikai-

semmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvi-

tys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse)

Valituksen toimittaminen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon

Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen aluehallintoviraston kir-jaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimi-tetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vas-taanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot

käyntiosoite: Linnankatu 1–3 postiosoite: PL 293, 90101 Oulu puhelin: vaihde 0295 017 500 telekopio: 08 - 3140 110 sähköposti: kirjaamo.pohjois@avi.fi aukioloaika: klo 8–16.15

Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeuden-

käyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräis-tä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

1

Liite 2

1

Liite 3 LATVA-AAVAN TURVETUOTANTOALUEEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILUSUUNNITELMA

Tarkkailun tarkoitus

Latva-aavan turvetuotantoalueen tarkkailu järjestetään siten, että vesien-käsittelyrakenteiden toimivuus ja teho sekä kuntoonpanosta ja tuotannosta aiheutuvat brutto- ja nettopäästöt voidaan laskea tai arvioida riittävällä tarkkuudella kaikissa sää- ja virtausoloissa ympäri vuoden ja eri vuodenai-koina.

Käyttötarkkailu

Käyttötarkkailu liittyy kiinteästi päästötarkkailuun. Käyttötarkkailuun sisälty-vä vesienkäsittelyrakenteiden tehon tarkkailu esitetään omana kohtanaan päästötarkkailun jälkeen.

Käyttötarkkailun apuna pidetään käyttöpäiväkirjaa. Siihen merkitään:

– tiedot kuntoonpanon ja tuotantotoiminnan aloittamisesta ja lopettami-sesta sekä tuotantoaloista ja tuotantomenetelmistä

– tiedot ojitus-, kuntoonpano- ja tuotantotoiminnan etenemisestä – kunnostustyöt – massansiirrot – ojitusten yhteydessä tarkat kaivuajat ja -paikat – vesienkäsittelyrakenteiden valmistuminen, kunnon mukaan lukien pin-

tavalutuskentän penkereet, havainnot toimivuudesta sekä poikkeamat vesienkäsittelysuunnitelmista

– laskeutusaltaiden, sarkaojien lietesyvennysten sekä ojastojen puhdis-tukset

– pumppaamon asennus, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt – mittapadon ja/tai mittauslaitteen asennukset, huolto ja korjaukset – mittapadon ja/tai mittauslaitteen virtaamat tarkkailuvuonna – vesinäytteiden ottoajat – sadanta, lämpötila ja tuuli, jos niitä mitataan – huomautukset, mm. rankkasateiden kestot ja seuraukset – jätehuoltoon liittyvät toimet – kaivannaisjätteen lajit, määrät, varastointi ja siirrot – tiedot pölyn ja melun seurannasta (tuulitauot, valitukset) sekä pöly- ja

meluhavainnot – havainnot vesistöön kohdistuvasta muusta kuormituksesta – muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta ympäristöön – toimintaan kohdistuneet huomautukset ja niiden käsittely – tiedot jälkihoitotoimien toteuttamisesta – kasvittumisen eteneminen tuotannosta poistuneilla saroilla – alueiden ottaminen jälkikäyttöön – alueiden luovuttaminen takaisin maanomistajalle. Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain Lapin ELY-keskukselle ja Simon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Päiväkirja säilytetään tuotantoaikana työmaalla tai vastuullisen henkilön hallinnassa niin kauan kuin toimintaa harjoitetaan. Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä laaditaan vuosit-tain yhteenveto, joka toimitetaan päästötarkkailuvuotena tarkkailua suorit-tavalle konsultille ja esitetään vaadittaessa viranomaisille sekä liitetään lu-pamääräysten tarkistamishakemuksen asiakirjoihin.

2

Päästötarkkailu

Kuntoonpanovaiheen tarkkailu

Kuntoonpanovaiheen tarkkailua tehdään lisäalueen koko kuntoonpanojak-son ajan. Virtaama mitataan jatkuvatoimisin laittein aina, kun se on mah-dollista ja muutoin mittapadolta työpäivittäin ja aina näytteenoton yhtey-dessä. Mikäli virtaaman mittausta ei pystytä toteuttamaan, virtaama arvioi-daan muiden edustavien tarkkailusoiden perusteella tai ympäristöhallinnon vesistömallijärjestelmästä (HYDRO) saatavien valuntojen avulla.

Vesinäytteiden otto aloitetaan havaintopaikan yläpuolisten kaivutöiden alettua heti, kun ojituksen aiheuttamaa valuntaa on merkittävästi. Vesinäyt-teet otetaan pintavalutuskentän alapuoliselta mittapadolta seuraavasti:

aktiivisten kuntoonpanotöiden aikana 1 kerta/2 viikkoa kevättulvan aikana 1 kerta/viikko muutoin marras–huhtikuussa 1 kerta/kuukausi muutoin touko–lokakuussa 1 kerta/2 viikkoa Näytteistä määritetään kiintoaine, kokonaisfosfori (kok.P), kokonaistyppi (kok.N), kemiallinen hapenkulutus (CODMn) ja pH. Kerran kuukaudessa määritetään lisäksi ammoniumtyppi (NH4-N) ja rauta (Fe).

Tuotantovaiheen tarkkailu

Tuotantovaiheen päästötarkkailua tehdään lupakauden aikana kahden vuoden ajan.

Virtaama mitataan jatkuvatoimisin laittein aina, kun se on mahdollista ja muutoin mittapadolta työpäivittäin ja aina näytteenoton yhteydessä. Mikäli virtaaman mittausta ei pystytä toteuttamaan, virtaama arvioidaan muiden edustavien tarkkailusoiden perusteella tai ympäristöhallinnon vesistömalli-järjestelmästä (HYDRO) saatavien valuntojen avulla.

Vesinäytteet otetaan pintavalutuskentän/kosteikon alapuoliselta mittapa-dolta 1.5.–31.10. kahden viikon välein ja 1.11.–30.4. kuukauden välein. Kevättulvan aikaan näytteet otetaan kerran viikossa.

Näytteistä määritetään alla mainittu laaja analyysivalikoima kerran kuukau-dessa. Muulloin määritetään suppea analyysivalikoima.

Laaja analyysivalikoima Suppea analyysivalikoima

kiintoaine kiintoaine CODMn CODMn kok.P kok.P kok.N kok.N pH pH PO4-P NH4-N NO2+3-N Fe

Lisäksi määritetään kiintoaineen hehkutushäviö, kun kiintoainepitoisuus on yli 20 mg/l.

3

Päästöjen laskenta

Päästötarkkailun perusteella lasketaan kunkin vuodenajan keskimääräiset päästöt (kg/vrk) sekä vuosipäästöt (kg/v) joko kalenterivuosittain tai Lapin ELY-keskuksen kanssa sovitun jakson mukaisesti. Päästötarkkailuvuosina laskennassa käytetään Latva-aavan turvetuotantoalueelta mitattuja veden-laatu- ja virtaamatietoja. Muina vuosina päästöt lasketaan käyttäen hyväksi Lapin ELY-keskuksen alueen muilta turvetuotantoalueilta mitattuja tietoja.

Päästöt lasketaan sekä brutto- että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen seuraavia taustapitoisuuksia: kiintoaine 2 mg/l, kokonaisfosfori 20 µg/l ja kokonaistyppi 500 µg/l tai muita Lapin ELY-keskuksen kanssa sovittavia arvoja.

Poikkeustilanteiden tarkkailu

Poikkeustilanteissa (esim. kovat sateet, kaivutyöt) päästötarkkailuvuosina tuottaja ottaa ylimääräisiä kuormitusnäytteitä. Näyte toimitetaan viipymättä laboratorioon, missä siitä määritetään kiintoaine, kokonaisfosfori, kokonais-typpi, kemiallinen hapenkulutus ja pH. Lapin ELY-keskus voi antaa tar-kemmat ohjeet näytteenotosta.

Vesienkäsittelyrakenteiden tehon tarkkailu

Kuntoonpano- ja tuotantovaiheen päästötarkkailuvuosina pintavalutusken-tän toimivuutta ja tehoa tarkkaillaan päästötarkkailun yhteydessä kerran kuukaudessa ottamalla näytteet myös pintavalutuskentälle menevästä ve-destä. Näytteet otetaan niinä ajankohtina, joina päästötarkkailunäytteistä määritetään laaja analyysivalikoima. Samat analyysit tehdään myös pinta-valutuskentän yläpuolisista näytteistä.

Raportointi

Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan heti niiden valmistuttua Lapin ELY-keskukselle ja Simon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttö- ja päästötarkkailun yhteenvetoraportti toimitetaan edellä mainituille viranomaisille seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Raportissa on käytettävä soveltuvin osin hyväksi Lapin ELY-keskuksen Latva-aavan tur-vetuotantoalueelta ottamien näytteiden analyysitulokset. Yhteistarkkailura-portit toimitetaan viranomaisille sovittujen aikataulujen mukaisesti.

Laadunvarmistus

Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Näytteet ottaa julkisen valvonnan alainen konsultti ympäristöviranomaisten käyttämillä ja hyväk-symillä menetelmillä. Näytteenottajalla tulee olla riippumattoman sertifioin-tielimen varmistama tai valvovan viranomaisen hyväksymä pätevyys näyt-teenottoon.

Tarkkailuraporteissa esitetään myös tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tar-kentamis- ja muutossuositukset.