Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto€¦ · Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 098 Hollola Täyttämispvm 09.02.2017 Kaavan nimi Pyhäniemen (20) kunnanosa. Pyhäniemen

Asemakaavan seurantalomake

Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto

Kunta 098 Hollola Täyttämispvm 09.02.2017

Kaavan nimi Pyhäniemen (20) kunnanosa. Pyhäniemen kartanoympäristön asemakaava ja asemakaavan muutos

Hyväksymispvm 06.02.2017 Ehdotuspvm 20.10.2015Hyväksyjä V-kunnanvaltuusto Vireilletulosta ilm. pvm 16.01.2013Hyväksymispykälä 3 Kunnan kaavatunnus 09820232Generoitu kaavatunnus 098V060217A3Kaava-alueen pinta-ala [ha] 24,0775 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 21,5921Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 2,4854

Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km]Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaisetLomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset

Aluevaraukset Pinta-ala [ha]

Pinta-ala [%]

Kerrosala [k-m²]

Tehokkuus [e]

Pinta-alan muut. [ha +/-]

Kerrosalan muut. [k-m² +/-]

Yhteensä 24,0776 100,0 13420 0,06 21,5922 13420A yhteensä 3,5096 14,6 4710 0,13 3,5096 4710P yhteensäY yhteensäC yhteensäK yhteensäT yhteensäV yhteensä 2,1734 9,0 2,1734R yhteensä 8,4226 35,0 8710 0,10 8,4226 8710L yhteensä 3,0157 12,5 1,0353E yhteensä 0,2018 0,8 0,2018S yhteensä 0,8075 3,4 0,8075M yhteensä 5,9470 24,7 5,4420W yhteensä

Maanalaiset tilat

Pinta-ala [ha]

Pinta-ala [%]

Kerrosala [k-m²]



Yhteensä

RakennussuojeluSuojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos

[lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-]

Yhteensä 10 10

maria.vanhala

Tekstiruutu

Liite 1

Alamerkinnät

Aluevaraukset Pinta-ala [ha]

Pinta-ala [%]

Kerrosala [k-m²]

Tehokkuus [e]



Yhteensä 24,0776 100,0 13420 0,06 21,5922 13420A yhteensä 3,5096 14,6 4710 0,13 3,5096 4710AP 1,5799 45,0 2460 0,16 1,5799 2460AO 1,9297 55,0 2250 0,12 1,9297 2250P yhteensäY yhteensäC yhteensäK yhteensäT yhteensäV yhteensä 2,1734 9,0 2,1734VL 2,1734 100,0 2,1734R yhteensä 8,4226 35,0 8710 0,10 8,4226 8710R 2,5291 30,0 6510 0,26 2,5291 6510RM 5,8935 70,0 2200 0,04 5,8935 2200L yhteensä 3,0157 12,5 1,0353Kadut 3,0157 100,0 2,7809LT -1,7456E yhteensä 0,2018 0,8 0,2018EV 0,2018 100,0 0,2018S yhteensä 0,8075 3,4 0,8075SL 0,8075 100,0 0,8075M yhteensä 5,9470 24,7 5,4420M -0,5050MA 3,9433 66,3 3,9433MY 2,0037 33,7 2,0037W yhteensä

RakennussuojeluSuojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos

[lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-]

Yhteensä 10 10Asemakaava 10 10

Maakuntakaava 2006 (11.3.2008)

Maakuntakaava 2014 (14.11.2016)

kaava-alue

e

kaava-alue

e

maria.vanhala

Tekstiruutu

Liite 2

_____________________________

oikeaksi todistaa Pvm 20.02.2014Otteen osayleiskaavasta MK 1:5000

AittomäkiKalasillanoja

Myllymäki

TPyhäniemi

1:5481:549

1:551

1:547

1:550

1:4361:546

1:435

1:394

1:395

1:3851:578

1:577

1:392

1:552

1:551

1:514

1:4341:4331:385

1:293

1:292

87

86

1:649

1:605

1:251

1:6481:6491:323

1:605

1:1:353

1:398

1:412

1:448

1:136

1:400

1:603

1:518

1:517

1:2571:3811:6041:659

1:401 1:424

1:6501:656

1:10

1:479

1:6571:472

1:658

1:515

1:473

1:474

1:4321:496

1:431

0 200 m

© Maanmittauslaitos lupa nro HÄME/532/03

Hollola

mvan

Tekstiruutu

Liite 3

3

7

4

5

5

6

2

3

4

IH

M

KO

TOM

ÄE

NTIE

6

LV

M

LT

1:2911:288

1:292

1:293

284

1:287

1:285

1:286

1:649

1:605

1:

1:6481:649

1:323

1:518

1:517

1:650

1:656325

1:657

1:472

1:658

1:107

1:474

Eteläinen Harju

tie

Kotomäentie

Rantatie

Kalaojantie

5

11

14

16

22

2221

708

15

7

707

708

Kalasillan oja

91103

104105106

8483

90

89

86

87

88

85

102

96

92

98

93

94

97

90

89

100

91

99

88

9592 93

86

83

86

87

85

88

84

87

83

85

83

84

87

88

86

84

86

85

85

86

84

85

83

86

87

88 89

86

86

89

87

87

89

85

84

83

85

9290

87

88

86

85

85

84

83

102 03

96

98

97

99

101

9593

87

89

86

85

84

84

111

104

10510

107

100

108

9291

90

94

88

84

83

83

85 3

93 3

92 395 3

90 8

93 3

88 587 6

87 7

87 0

87 9

85 5

86 0

85 6

84 5

84 3

83 3

83 8

954396.376

95314

376

374

372

315

313

384

386

380

382

321C

323

321A321B

319

321

317

95446

390

388

325

327

392

rp

329

394

95389

396

49

33125

335

333

398

1

339

337

402

406

408

45

400

404

95313

20-232

Pvm 13.12.2016 Ote ajantasa-asemakaavasta 1:3000 HOLLOLA

0 30 mm © Hollolan kunta

maria.vanhala

Tekstiruutu

Liite 4

Kalasillanoja

Kalaojantie

Pätiäläntie

Mt 2956 Rantatie

Kotomäentie

Ritan

raitt

i

Aittomäki

VesijärviPyhäniemenlahti

VesijärviKirkonlahti

Kotomäki

Myllymäki

Tiskallio

Pyhäniemen kartano

W:\

1366

\Hol

lola

\151

0020

368_

Pyhä

niem

i\Pi

irus

tuks

et\h

ulev

edet

_nyk

ytila

nne.

dwg

suunn.

Lukum.

t

yh .v

aR unek n ks ho

Tunn.

RambollNiemenkatu 7315140 LAHTIpuh. 020 755 611www.ramboll.fi

nnee imi ja eo tios

ann la.uS u

piir.

Piirustusnro

suiiP r ts ku sisen ötlä

Muutos

TiedostorTyön o

pvm

Muutos

vtMi aat ka a

PäiväysNimim.

Pyhäniemen kiinteistöt OyHollolan kuntaPyhäniemen asemakaava 20-323Hulevesiselvitys

Nykytilannekartta 1:2500

TKA 1510020368

Liite 121.6.2016I. Taipale

maria.vanhala

Tekstiruutu

Liite 5

Kalasillanoja

Kalaojantie

Mt 2956 Rantatie

Kotomäentie

Rita

nrai

tti

Aittomäki

Vesijärvi ≈+81.70Pyhäniemenlahti

Myllymäki

Rakentamista ei suositellatason N2000 + 83.50alapuolelle.

Hulevesiallas hulevesienviivytystä ja selkeyttämistävarten. Koko määräytyymaisemallisten javirkistystarpeiden mukaan.Amin = 1000 m²Vmin = 1000 m³

Natura-alue

Natura-alue asettaaerikseen arvioitaviarajoituksia toiminnalle

Kaavoitettavan alueen raja

Hulevesiallas hulevesienviivytystä ja selkeyttämistävarten

Kalaojantien sivuojatkunnostettava

Uusi hulevesipainanne

Kotomäentien sivuojatkunnostettava

Kunnostettava oja/painanneKaavaan rasite

Uusi hulevesipainanneKaavaan rasite

Hulevesienimeytyspainanne.Ylivuoto maastoon.

Hulevesienimeytyspainanne.Ylivuoto ojaan.

HulevesienviivytyspainannePurku ojaan

Kuivatustakunnostettava

Kunnostettava oja.Rasite kaavaan

Luonnonsuojelualue

Kunnostettava oja

Pyhäniemen kartano

W:\

1366

\Hol

lola

\151

0020

368_

Pyhä

niem

i\Pi

irus

tuks

et\h

ulev

edet

.dw

g

suunn.

Lukum.

t

yh .v

aR unek n ks ho

Tunn.


nnee imi ja eo tios

ann la.uS u

piir.

Piirustusnro


Muutos

TiedostorTyön o

pvm

Muutos

vtMi aat ka a

PäiväysNimim.

Pyhäniemen kiinteistöt OyHollolan kuntaPyhäniemen asemakaava 20-323Hulevesiselvitys

Suunnitelmakartta 1:1500

TKA 1510020368

Liite 221.6.2016I. Taipale

maria.vanhala

Tekstiruutu

Liite 6

4,50

5,50

VJ 63JV 160

VJ 63JV 160

Nykyinen jäteveden pumppaamoJVP82

Liittyy nykyiseenvesijohtoon ja jätevesiviemäriin(uusi jätevesikaivo)

Linjan pohjoispuolellavarauduttava kiinteistökohtaiseenjäteveden pumppaukseen

Rantatien kevyen liikenteen väyläsuunnitelmanmukainen sijainti

5,50 3,00 3,00

Liittyy nykyiseenvesijohtoon ja jätevesiviemäriin(nykyinen jätevesikaivo)

Ajoyhteys katkaistaan

Pysäkki poistuu käytöstä


Uusi katuliittymä

Pysäkki poistuu käytöstä

Mt 2956 Rantatie

Kotomäentie

Rita

nrai

tti

Kalaojantie

VJ 40

JV160

Katualueen leveys 10m

5,00


Liittyy nykyiseenvesijohtoon ja jätevesiviemäriin(uusi jätevesikaivo)

5,50

Sv 315 M

SV 160

NäkemäalueSv 315 M

W:\

1366

\Hol

lola

\151

0020

368_

Pyhä

niem

i\Pi

irus

tuks

et\a

sem

apiir

ustu

s.dw

g

suunn.

Lukum.

t

yh .v

aR unek n ks ho

Tunn.


nnee imi ja eo tios

ann la.uS u

piir.

Piirustusnro


Muutos

TiedostorTyön o

pvm

Muutos

vtMi aat ka a

PäiväysNimim.

Pyhäniemen kiinteistöt OyHollolan kuntaPyhäniemen asemakaava 20-323Kunnallistekniikan yleissuunnitelma

Suunnitelmakartta 1:1000

TKA 1510020368

Liite 113.4.2016K. KärkkäinenKSAKK. Mönkäre

maria.vanhala

Tekstiruutu

Liite 7

Esa Lammi & Pekka Routasuo

PYHÄNIEMEN KARTANOYMPÄRISTÖN ASEMAKAAVAN

LUONTOVAIKUTUKSET

Esa Lammi & Marko Vauhkonen

24.9.2015

maria.vanhala

Tekstiruutu

Liite 8

Pyhäniemen kartanoympäristön asemakaavan luontovaikutukset

2

PYHÄNIEMEN KARTANOYMPÄRISTÖN

ASEMAKAAVAN LUONTOVAIKUTUKSET

Sisällys

1 Johdanto ............................................................................................................................... 3

2 Asemakaavaluonnos ja muu lähtöaineisto .......................................................................... 3

3 Vaikutusten tunnistaminen .................................................................................................. 5

3.1 Virkistyskäyttö .................................................................................................................... 6

3.2 Rakentamisesta aiheutuvat häiriöt ................................................................................... 7

3.3 Ekologisten yhteyksien heikentyminen ............................................................................ 7

3.4 Muutokset veden laadussa ............................................................................................... 8

4 Alueen luonnonolot .............................................................................................................. 8

5 Pyhäniemen kartanoympäristön kaavaluonnoksen vaikutukset Natura-alueeseen ........... 9

5.1 Arvion perusteista ............................................................................................................... 9

5.2 Epävarmuustekijät ........................................................................................................... 10

5.3 Vaikutukset valintaperusteina oleviin luontodirektiivin luontotyyppeihin ja lajeihin . 11

5.3.1 Luontodirektiivin luontotyypit .............................................................................. 11

5.3.2 Luontodirektiivin liitteen II lajit ............................................................................. 14

5.3.3 Lintudirektiivin liitteen I lajit ................................................................................. 14

5.3.4 Muut Natura-tietolomakkeella mainitut lajit ....................................................... 17

5.3.5 Muut tärkeät lajit ................................................................................................... 18

5.4 Vaihtoehtojen vertailu ..................................................................................................... 18

5.5 Yhteisvaikutukset ............................................................................................................. 19

6 Pyhäniemen kartanoympäristön kaavaluonnoksen muut luontovaikutukset ................... 19

6.1 Vaihtoehtojen vertailu ...................................................................................................... 20

7 Suositukset ......................................................................................................................... 21

8 Lähteet ja kirjallisuus .......................................................................................................... 22

Kansi: Entisen kärrynpyörätehtaan ympäristöä. Kesäkuu 2014. Ilmakuvat ja pohjakartat © Maanmittauslaitos. Valokuvat © Esa Lammi.


3

1 JOHDANTO

Hollolan Pyhäniemen kartanon maille on valmisteilla asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaavan tarkoituksena on säilyttää historiallista Pyhäniemen kartanomil-jöötä ja samalla mahdollistaa elinkeinotoiminnan sekä matkailu- ja kulttuuripalve-lujen kehittämistä (Hollolan kunta 2012). Kaavaluonnos on valmistunut 18.2.2014 ja ollut nähtävillä maaliskuussa 2014. Luonnoksessa kartanon ympäristö on mer-kitty matkailua palvelevien rakennusten korttelialueeksi. Rantatien ja Pyhänie-menlahden väliselle alueelle on osoitettu loma- ja matkailualue, josta johtaa ka-pea kanava Pyhäniemenlahdelle.

Pyhäniemenlahti on osa Kutajärven alue -nimistä Natura 2000 -aluetta (tunnus FI0306006). Pyhäniemenlahti on rauhoitettu luonnonsuojelualueeksi. Suunniteltu loma- ja matkailualue sijoittuu lähimmillään noin 60 metrin etäisyydelle Natura-alueen rajasta. Kaavaan ohjeellisena merkitty kanava ulottuu Natura-alueen puo-lelle.

Pyhäniemen asemakaavaa varten on tehty luontoselvitys vuonna 2013. Kaavasta ei ole tehty luontovaikutusten arviointia, eikä kaavan toteutumisen vaikutuksia Kutajärven Natura-alueeseen ole arvioitu. Hankkeesta vastaava Pyhäniemen Kiin-teistöt Oy tilasi kaavan luontovaikutusarvioinnin Ympäristösuunnittelu Enviro Oy:ltä. Pääpaino on Natura-alueeseen kohdistuvissa vaikutuksissa. Arvio ei ole varsinainen luonnonsuojelulain mukainen Natura-arvio, vaan sen tarkoituksena on kuvata Natura-alueen luonnonoloja, ennakoida kaavasta aiheutuvia vaikutuk-sia ja esittää suosituksia kaavan viimeistelyä varten. Arvion ovat laatineet biologit FM Esa Lammi ja FM Marko Vauhkonen.

2 ASEMAKAAVALUONNOS JA MUU LÄHTÖAINEISTO

2.1 Kaavaluonnos

Arvio on laadittu Pyhäniemen kartanoympäristön 18.4.2014 päivätystä asemakaa-valuonnoksesta (liite 1). Luonnoksessa esitetään kartanoympäristön asemakaavan ja asemakaavan muutosalueen korttelivaraukset ja rakennusoikeudet. Tarkastelu-alue käsittää Rantatien ja Pyhäniemenlahden välisen matkailupalveluun osoitetun alueen, jossa on asumiskäyttöön ja työtiloiksi kunnostettu vanha kärrynpyöräteh-das, mutta ei muita olemassa olevia rakennuksia. Uusien rakennusten sijoittu-mista tarkastellaan matkailupalvelualuetta varten tehdyn Master Planin (liite 2) perusteella.

Asemakaavaluonnoksen suunnittelualueen pinta-ala on 20,87 hehtaaria ja Ranta-tien pohjoispuolelle osoitetun matkailupalvelujen alueen pinta-ala 2,6 hehtaaria. Matkailupalveluihin varatun alueen reuna sijaitsee keskimäärin 75 metrin päässä Pyhäniemenlahden Natura-rajauksesta (kuva 1). Lähimmillään alue on noin 60 metrin päässä Natura-alueesta. Matkailupalvelualueen ja Pyhäniemenlahden vä-lissä on maa- ja metsätalousalue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (kaavamerkintä MY). Kaavamääräyksen mukaan alueella ei sallita avohakkuita. Pyhäniemenlahti


4

on merkitty SL-alueeksi Natura-rajauksen mukaisesti. Matkailupalvelualueen länsi- ja kaakkoispuolella on asuinkäytössä olevat, jo rakennetut korttelialueet, jonne kaava sallii vähäisen lisärakentamisen (muutama uusi rakennuspaikka).

Kuva 1. Arviossa tarkasteltava lomarakentamisalue (R). Rakentamisalueen ja Natura-alueen (vihreä rajaus, kaa-vamerkintä SL) välissä on linnustollisesti arvokas rantalehto (MY).

Matkailupalvelujen alueelle on tarkoitus sijoittaa enintään 30 ateljeeasuntoa (liite 2), jotka tulevat ympärivuotiseen vapaa-ajan käyttöön. Arvioinnissa tarkastellaan kahta tilannetta: 1) kaikki rakennusoikeus käytetään (30 rakennusta) tai 2) raken-nusoikeudesta toteutuu 70 % (noin 20 rakennusta). Käyttäjämäärä olisi tällöin noin 85 henkilöä ja 55 henkilöä (yksikkönä perhekohtainen henkilömäärä (2,77; Tilastokeskus 2014)).

Rantatien eteläpuolinen alue on kartanon pihamaata. Sinne mahdollisesti tulevien uudisrakennusten käyttöä ei ole tarpeen ottaa huomioon luontovaikutusten arvi-oinnissa.

2.2 Muut hankkeet ja suunnitelmat

Kaavassa osoitetun MY-alueen (kuva 1) pohjoispuoliskoon on suunniteltu huleve-siallasta, josta johtaisi kanava Pyhäniemenlahteen (liite 2). Alustavan suunnitel-man mukaan allas olisi n. 2500 m2:n laajuinen ja siitä Pyhäniemenlahteen johdet-tava kanava olisi n. 120 metriä pitkä ja n. 8 metriä leveä. Hankkeen tavoitteena on


5

pidättää altaan avulla pelloilta tulevaa ravinnekuormaa, avata veneilymahdolli-suudet järvelle ja muokata kanavan ympäristöä siten, että se voidaan osoittaa mo-nikäyttöalueeksi, joka palvelee kulttuuria, matkailua ja asumista. Kanavahank-keesta on tehty erillinen Natura-arvio (Lammi & Vauhkonen 2015).

2.3 Muu aineisto

Pyhäniemen kartanoympäristön asemakaavaa varten vuonna 2013 tehtyihin sel-vityksiin (Ojala ym. 2013, Hagner-Wahlsten 2013) kuuluivat linnustoinventointi, kasvillisuuden ja luontotyyppien inventointi, lepakkoselvitys sekä liito-oravaselvi-tys. Asemakaava-alue rajautuu Pyhäniemenlahden Natura-alueeseen, mutta kaa-vaa varten tehdyt inventoinnit eivät ulottuneet Natura-alueen puolelle.

Kutajärven Natura 2000 -alueelle on laadittu hoito- ja käyttösuunnitelma vuonna 2009 (Lammi 2009). Suunnitelmaa varten inventoitiin kesällä 2007 Pyhäniemen-lahden vesi- ja kosteikkolinnusto sekä kartoitettiin vesi- ja ranta-alueiden kasvilli-suus ja Natura-luontotyypit (Lammi 2008a, b). Hoito- ja käyttösuunnitelmaan si-sältyi myös luontodirektiivin liitteissä II ja IV(a) mainittujen lajien inventointi Na-tura-alueelta. Selvityskohteina olivat viitasammakko, sudenkorennot ja luontodi-rektiivin liitteen II kasvilajit. Viitasammakoiden kutupaikkoja selvitettiin keväällä 2007 lintulaskentojen yhteydessä. Sudenkorentolajisto tutkittiin kesällä 2007 (Mäkinen 2007). Alueen kasvilajistoa on selvitetty viimeksi vuosina 2005 ja 2007 (Lammi 2008c). Aineistot olivat käytettävissä tätä arviointia tehtäessä.

Pesimälinnuista oli käytettävissä myös tuoretta tietoa, sillä Pyhäniemenlahden vesi- ja rantalinnusto laskettiin keväällä ja kesällä 2013 osana maakunnallisesti ar-vokkaiden lintualueiden inventointia. Hankkeesta vastasi Päijät-Hämeen lintutie-teellinen yhdistys ry. Pyhäniemenlahden linnuston inventoivat Esa Lammi ja Pekka Saikko (julkaisematon aineisto).

Käytettävissä oleva luontotieto on arviomme mukaan riittävä asemakaavan toteu-tumisesta luonnonoloihin kohdistuvien vaikutusten tunnistamiseen ja niiden mer-kittävyyden arviointiin. Arviointia varten ei tämän vuoksi tehty täydentäviä inven-tointeja. Kanavahankkeen arvioinnin yhteydessä alueelle tehtiin maastokatselmus 6.6.2014 (Esa Lammi), jolloin tarkasteltiin Pyhäniemen Kiinteistöt Oy:n suunnitel-mia ja arvioitiin alustavasti luonnonympäristöön kohdistuvia vaikutuksia.

3 VAIKUTUSTEN TUNNISTAMINEN

Asemakaavan tehtävänä on osoittaa alueen maankäyttö. Kaava ohjaa alueen yk-sityiskohtaista suunnittelua. Asemakaavamääräyksissä voidaan huomioida Na-tura-alueen suojeluperusteiden asettamat reunaehdot. Kaavamääräyksissä voi-daan ottaa huomioon myös merkittävimpien luonnonarvojen säilyminen raken-nettavilla alueilla.

Kartanoalueen kaavaluonnoksen rakentamisalueet sijaitsevat Natura-alueen ulko-puolella, eikä kaavaluonnoksella siten ole suoria, välittömiä vaikutuksia Natura-


6

alueen suojeluperusteisiin lukuun ottamatta kaavaan ohjeellisesti merkittyä kana-vaa, joka ulottuu Natura-alueen puolelle. Mahdollisia välillisiä vaikutuksia ovat:

1) Kaava-alueen asukkaiden virkistyskäyttö ja muu liikkuminen Natura-alueella sekä siitä seuraava eläimistön häiriintyminen ja kasvillisuuden kuluminen.

2) Natura-alueen ulkopuolisen maankäytön muutokset, jotka heijastuvat linnus-toon muuttuvien elinympäristöjen kautta.

3) Ekologisten yhteyksien heikentyminen ranta-alueella.

4) Muutokset veden laadussa.

3.1 Virkistyskäyttö

Pyhäniemen kartanon ranta-alue on 1900-luvun alussa päättyneen puunjalostus-teollisen toiminnan jälkeen palautunut luonnontilaan. Pyhäniemenlahden peruk-kaa reunustavat leveä, hankalakulkuinen ruokoluhta ja tulvavaikutteinen lehti-puumetsä. Vesialueen kasvillisuus on runsasta ja kasvillisuusvyöhykkeet leveitä. Lahden perukka on säilynyt rakentamattomana yli kilometrin mittaisella matkalla. Perukassa on vain yksi 1970-luvulla kaivettu veneoja, jonka käyttö on päättynyt ojan lähes umpeuduttua. Alueen virkistyskäyttö sulan veden aikaan on satun-naista veneellä liikkumista ja vähäistä kotitarvekalastusta. Kartanon ranta-aluetta lähin venelaituri on 500 metrin päässä Kotomäen rannassa. Veneliikenne suun-tautuu Kotomäeltä pohjoiseen Kirkonselälle ja Laitialanselälle. Kartanon läheisellä vesialueella ei liikuta moottoriveneillä runsaan vesikasvillisuuden vuoksi.

Matkailupalvelujen alueelta Pyhäniemenlahden avovesialueen reunaan johtavan kanavan avaaminen mahdollistaisi soutuveneillä liikkumisen Pyhäniemenlahdelle. Natura-alueelle kohdistuisi ainakin jonkin verran uutta käyttöpainetta. Ihmisten liikkuminen Natura-alueelle lisääntyisi ja lisääntyvä liikkuminen aiheuttaisi häiri-öitä linnustolle. Lajista riippuen häiriytymiskynnys voi olla matala tai korkea. Tyy-pillisiä häiriöitä syntyy retkeilijöiden tai kalastajien aiheuttamista äänistä ja liikku-misesta liian lähellä lintujen pesiä tai alueella muuttoaikoina oleskelevia vesilintu-parvia. Ulkoilukäyttö karkottaa arimpia lajeja ja vähentää muiden lintulajien ruo-kailuun sekä pesien ja poikasten suojaamiseen käyttämää aikaa. Useissa tutkimuk-sissa on osoitettu, että virkistyskäytön aiheuttamien vaikutusten ja alueen käytön määrän välillä ei ole lineaarista yhteyttä, vaan suurimmat muutokset luonnonym-päristössä tapahtuvat jo alhaisella käyttömäärällä ja ensimmäisten vuosien ai-kana. Tämän jälkeen virkistyskäyttö aiheuttaa vain hieman lisävaikutuksia ympä-ristöön (Cole 2004).

Ulkoilukäytön aiheuttamat haitalliset vaikutukset voivat kohdistua myös kasvilli-suuteen. Pyhäniemenlahden rannat ovat hyvin märkiä ja upottavia, joten kaava ei lisää niiden virkistyskäyttöä talviaikaa lukuun ottamatta. Mahdollisen talvisen ul-koilukäytön vaikutukset jäävät vähäisiksi. Kasvillisuuden muutokset ovat todennä-köisempiä vesialueella, jonka kasvillisuus voi kärsiä veneiden käytöstä.


7

3.2 Rakentamisesta aiheutuvat häiriöt

Lintulajeihin kohdistuu taajamamaisesta maankäytöstä monenlaisia vaikutuksia. Rakentaminen vaikuttaa lintujen pesimä- ja ruokailuympäristöihin, muuttaa lin-nuston rakennetta ja heijastuu mm. ulkoilukäytön vuoksi kauaksi rakennettujen alueiden ulkopuolelle. Vaikutusten arviointia hankaloittaa se, että linnut käyttävät elämiseen laajoja alueita ja voivat hakea ravintonsa satojen metrien tai jopa kilo-metrien päästä pesimäpaikoiltaan. Lintulajien ja yksilömäärien on todettu useissa tutkimuksissa vähenevän ympäristön muuttuessa rakennetuksi (esim. Blair 1996). Konkreettisin elinympäristömuutos on ympäristön häviäminen tai voimakas muuttuminen rakentamisen seurauksena, jolloin se ei enää ole alkuperäisille la-jeille sovelias.

Uusien asuinalueiden vaikutukset linnustoon voivat johtua mm. seuraavista syistä:

1) Alueella liikkuvien lemmikkieläinten määrä kasvaa. Irrallaan olevat kissat ja koirat aiheuttavat samanlaista häiriötä kuin ihmiset. Lisäksi ne saalistavat lin-tuja, niiden pesiä ja poikasia.

2) Varislintujen määrä kasvaa. Varislintujen parimäärät voivat olla asuttujen alu-eiden lähellä monikymmenkertaisia kauempana sijaitseviin metsä- ja maaseu-tuympäristöihin verrattuna. Varislintujen runsastuminen lisää linnunpesien ja lintupoikueiden tuhoutumisriskiä.

3) Rakennetun alueen karkottava vaikutus. Monet linnut karttavat rakennettua ympäristöä. Karkottava vaikutus lienee monen eri tekijän yhteisvaikutusta.

4) Ihmisasutuksesta hyötyvät lajit runsastuvat ja kilpailevat muiden lajien kans-sapesimäpaikoista. Asutuksen tieltä väistyvät lajit ovat usein harvalukuisia, mutta asuinalueilla toimeen tulevat lajit ovat kaikkiruokaisia, laajalle levinneitä ja runsaslukuisia (Schlesinger ym. 2008, Le Viol ym. 2012).

5) Elinympäristöjen muuttuminen. Metsänhoito, pensaikon raivaukset, ulkoilu-reittien lähiympäristöjen hoito sekä muut toimenpiteet, joilla Natura-alueiden ulkopuolisia ympäristöjä muutetaan ihmisten liikkumiseen paremmin sopi-viksi, vaikuttavat linnustoon. Ihmisasutuksesta hyötyvät lajit runsastuvat ja vaateliaammat lintulajit vähenevät.

6) Rakentaminen seurauksena ranta-alueiden kasvillisuutta käsitellään usein esim. maiseman avaamiseksi. Lintujen elinympäristö muuttuu ja häiriöt voivat ulottua aiempaa kauemmas vesialueelle.

3.3 Ekologisten yhteyksien heikentyminen

Kutajärven alueen Natura-alueen lintuvedet muodostavat laajan, epäyhtenäisen kokonaisuuden, joka koostuu toisistaan erillisistä vesialueista. Kohteet muodosta-vat lintuvesien verkoston, jota pitkin linnut voivat siirtyä alueelta toiselle. Monet lintulajit ja nisäkkäät liikkuvat ranta-alueita pitkin ja tarvitsevat päivittäiseen liik-kumiseensa sopivia kulkuyhteyksiä. Ranta-alueelle tai sen lähelle osoitettu raken-taminen voi katkaista eläinten tarvitsemia kulkuyhteyksiä ja heikentää niiden ra-vinnonsaantia ja lisääntymismenestystä.


8

3.4 Muutokset veden laadussa

Muutokset veden laadussa (muutokset valuma-alueessa, imeytymisessä, vesi-määrissä jne.) voivat vaikuttaa rantavyöhykkeen ja vesialueen luontotyyppeihin. Suurimmat muutokset voivat aiheutua hulevesien määrän ja laadun muuttumi-sesta sekä rannan läheisten tulva-alueiden vesitalouden muuttumisesta.

4 ALUEEN LUONNONOLOT

Lahden, Hollolan ja Asikkalan alueella sijaitseva Vesijärvi on laaja, pohjavesivaikut-teinen järvi, jonka luonnonoloja ovat muovanneet aiemmat pinnanlaskut ja ranta-alueiden maatalouskäyttö. Myöhemmin järven tilaan on vaikuttanut veden rehe-vöityminen ja rantojen rakentaminen. Vesijärven vesikasvilajisto on poikkeukselli-sen monipuolinen ja järvellä on monia linnustoltaan merkittäviä alueita. Vuonna 1982 vahvistettuun lintuvesiensuojeluohjelmaan otettiin mukaan viisi Vesijärven lahtea sekä Hollolan Kirkonkylän kaakkoispuolella sijaitseva Kutajärvi. Kutajärven ja Vesijärven lahtien muodostama kokonaisuus luokiteltiin kansainvälisesti arvok-kaaksi lintuvedeksi, ja se on hyväksytty kansainvälisesti merkittävien kosteikkojen luetteloon eli ns. Ramsar-kohteeksi.

Kuva 2. Kutajärven alueen Natura 2000 -alue (vihreä rajaus). Arviossa tarkasteltava kartanon suunnittelualue on rajattu punaisella.


9

Kutajärven alue sisällytettiin myöhemmin Natura 2000 -verkostoon (tunnus FI0306006). Natura-alueeseen kohteet sijaitsevat hajallaan Vesijärven länsiran-nalla viiden kilometrin säteellä Hollolan kirkonkylästä (kuva 2). Kutajärven alueen Natura-alueen pinta-ala on 1051 hehtaaria. Lähes koko Natura-alue on rauhoi-tettu luonnonsuojelualueeksi. Laajan Natura-alueen suojelutavoitteena on linnus-ton ja vesikasvillisuudeltaan arvokkaiden alueiden suojelu.

Kutajärven alueen linnusto on runsas ja monipuolinen. Alueella pesii useita EU:n lintudirektiivin liitteen I lintulajeja ja vesilinnusto sekä ruovikkoisten rantojen var-puslinnusto ovat erittäin runsaita. Alueella on myös huomattava merkitys muut-tavien vesilintujen ruokailu- ja lepäilykohteena. Lintulahtien kasvillisuus on poik-keuksellisen edustava ja monipuolinen. Kasvistoltaan arvokkaimmalta Kirkonse-lältä on tavattu useita uhanalaisia vesikasvilajeja. Lajistoon on ainakin aiemmin kuulunut myös EU:n luontodirektiivin liitteessä II mainittu vesikasvilaji, not-keanäkinruoho. Kutajärven alue on liitetty Natura 2000 -suojelualueverkostoon lintudirektiivin mukaisena SPA-alueena ja luontodirektiivin mukaisena SCI-alueena.

Natura-alueen osakohteista suurin on Kirkonselkä (390 ha), jonka kaakkoisosan muodostaa matala, rannoiltaan laajalti umpeenkasvanut Pyhäniemenlahti. Pyhä-niemen kartanon matkailupalvelujen alue sijaitsee perukan lounaisrannalla (kuva 2).

Matkailupalvelujen alue ja itäpuolinen Natura-alueelle ulottuva lehtoalue (kaava-merkintä MY) on linnustollisesti arvokas (Ramboll 2013). Alueen pesimälinnus-toon kuuluvat mm. lehtopöllö, pikkutikka, sirittäjä, kultarinta, mustapääkerttu ja satakieli. Linnustollisesti arvokkaan alueen puustoa on harvennettu voimakkaasti talvella 2013/2014. Vuonna 2014 linnustoon kuuluivat edelleen kaikki huomion-arvoiset lajit, mutta lehtopöllön pesintää ei enää varmistettu (E. Lammi, julkaise-maton aineisto). Lintujen reviirit keskittyivät rantavyöhykkeen tuntumaan harven-netun alueen itäreunaan.

Kaava-alueen itäpuolella Natura-rajan tuntumassa on edustava tervaleppäkorpi, joka on arvioitu luonnonsuojelulain 29 §:n mukaiseksi suojeltavaksi luontotyypiksi (Ramboll 2013). MY-alueen itäreunassa on myös metsäluhtaa (Lammi & Vauhko-nen 2015), joka on Natura-alueilla priorisoitu eli ensisijaisesti suojeltava luonto-tyyppi.

5 PYHÄNIEMEN KARTANOYMPÄRISTÖN KAAVALUONNOKSEN VAIKUTUKSET NATURA-ALUEESEEN

5.1 Arvion perusteista

Seuraavassa tarkastellaan kartanympäristön kaavaluonnoksen toteutumisen vai-kutuksia Kutajärven alueen Natura-alueen suojeluperusteina oleviin luonnonar-voihin. Lisäksi arvioidaan hankeen vaikutuksia muihin alueen harvinaisiin eliölajei-hin sekä kaava-alueen linnustollisesti arvokkaaseen MY-alueeseen.


10

Kaavan rakentamisalue ei ulotu Natura-alueelle lukuun ottamatta mahdollisesti rakennettavaa kanavaa, josta on tehty erillinen Natura-arvio (Lammi & Vauhko-nen 2015). Tässä arviossa tarkastellaan välillisiä, suunnitellun lomarakentamisalu-een käytöstä Natura-alueelle kohdistuvia vaikutuksia. Kartanon alueelle suunni-tellun matkailupalvelualueen toteutuminen lisää ihmisten liikkumista Pyhänie-menlahdella. Mahdolliset muutkin vaikutukset kohdistuvat Pyhäniemenlahteen, mutta eivät vaikuta moniosaisen Natura-alueen muihin osakohteisiin. Natura-alu-eeseen kohdistuvien vaikutusten tarkastelu on alueen sijainnin vuoksi perusteltua rajoittaa Pyhäniemeen rajautuville vesi- ja ranta-alueille.

Lintujen elinpaikkavaatimusten tarkastelussa on käytetty hyväksi mm. Väisäsen ym. (1998) teosta ja Natura-luontotyyppien tarkastelussa Airaksisen ja Karttusen (2001) luontotyyppiopasta.

5.2 Epävarmuustekijät

Kaavahankkeen luontovaikutukset ovat riippuvaisia suunnitellusta kanavasta, joka on merkitty kaavaan ohjeellisena. Jos kanavaa ei toteuteta, liikkuminen matkailu-alueelta Pyhäniemenlahdelle on vaikeaa. Natura-alueelle kohdistuvat haitalliset vaikutukset jäävät tällöin vähäisiksi. Kanavan rakentamisen on arvioitu vaikutta-van haitallisesti kahteen Natura-alueella suojeltavaan luontotyyppiin, joista toi-nen on priorisoitu eli ensisijaisesti suojeltava luontotyyppi (Lammi & Vauhkonen 2015). Natura-alueen linnustoon kohdistuu välillisiä, vesialueen käytöstä aiheutu-via vaikutuksia, joista merkittävin on vesilinnuston häiriintyminen kanavan kautta tapahtuvan vesillä liikkumisen alkaessa. Natura-alueen suojeluperusteina mainit-tuihin lintulajeihin ja luontodirektiivin liitteen II lajeihin ei kanavan rakentamisesta arvioida kohdistuvan merkittäviä haitallisia vaikutuksia.

Kaavahankkeen vaikutusarvio perustuu oletukseen, jonka mukaan kanava toteu-tuu ja liikkuminen ranta- ja vesialueelle olisi mahdollista kanavaa ja kanavan vartta pitkin. Muusta vesi- ja rantarakentamisesta (Master Planiin merkityt laiturit, reitit ym.) Natura-alueen suojeluperusteisiin aiheutuvia muutoksia ei voida luotetta-vasti tarkastella.

Pyhäniemenlahden luonnonsuojelualueen rauhoitusmääräykset kieltävät mm. ve-sialueella tehtävät ruoppaukset, kuivattamisen sekä muut vesirakennushankkeet. Vesi- ja ranta-alueelle tehtävien kulkureittien, laitureiden ja muiden rakentamis-hankkeiden Natura-vaikutuksia voidaan arvioida erikseen yksityiskohtaisten ra-kentamissuunnitelmien valmistuttua.


11

5.3 Vaikutukset valintaperusteina oleviin luontodirektiivin luontotyyppeihin ja lajeihin

5.3.1 Luontodirektiivin luontotyypit

Euroopan Unionin luontodirektiivin liitteessä I esitetään luontotyypit, jotka ovat vaarassa hävitä EU:n alueelta, tai joiden levinneisyysalue on pieni tai jotka ovat hyviä esimerkkejä kyseisen alueen luonnonmaantieteestä (Airaksinen ja Karttu-nen 2001). Kutajärven alueen Natura-tietolomakkeen (Hämeen ympäristökeskus 1998) mukaan alueella esiintyy kahta luontodirektiivin liitteessä I mainittua luon-totyyppiä, jotka ovat Magmopotamion- tai Hydrocharition-kasvustoiset luontai-sesti ravinteiset järvet (89 % Natura-alueen pinta-alasta) sekä vaihettumissuot ja rantasuot (8 % Natura-alueen pinta-alasta). Hoito- ja käyttösuunnitelmaa laadit-taessa alueella todettiin olevan myös kostea suurruohokasvillisuus -luontotyyp-piin ja metsäluhdat-luontotyyppiin kuuluvia alueita. Molempien pinta-ala on vä-häinen (<0,5 % koko alueesta). Metsäluhta on priorisoitu eli ensisijaisesti suojel-tava luontotyyppi.

Luontaisesti runsasravinteiset järvet (Natura-koodi 3150) on laaja-alainen luonto-tyyppi, johon kuuluu luonnostaan runsasravinteisia järviä ja lampia, joiden vesi-kasvilajisto on monipuolinen ja käsittää kasvupaikan ravinteisuuden suhteen vaa-teliaita lajeja. Pyhäniemenlahden vesialue kuuluu kokonaisuudessaan luontaisesti runsasravinteiset järvet -luontotyyppiin.

Luontaisesti runsasravinteiset järvet -luontotyyppi on herkkä veden samentumi-selle, ravinnekuormitukselle ja vedenpinnankorkeuden pysyville muutoksille, jotka kaikki voivat heikentää luontotyypin tilaa. Myös laajamittaiset kasvillisuuden poistot voivat vaikuttaa luontotyyppiin.

Luontotyyppi sijaitsee kaava-alueen ulkopuolella. Mahdollinen veneilykäyttö saat-taa edellyttää kasvillisuuden vähentämistä kulkureittien kohdalta. Tästä ei ole ole-massa suunnitelmia, joten luontotyyppiin kohdistuvien vaikutusten arviointi on hankalaa. Toimenpidealue olisi luontotyypin kokonaispinta-alaan nähden pieni, mutta rikkoisi luontotyypin eheyttä, sillä toimenpidealue sijoittuisi keskelle laajaa, luonnontilaisena säilynyttä kasvillisuusaluetta.

Matkailupalvelualueen rakentaminen todennäköisesti lisää järveen kulkeutuvien ravinteiden määriä (valunta esim. pihanurmilta). MY-alueelle suunniteltua hule-vesiallasta voitaneen käyttää uusien piha-alueiden hulevesien käsittelyyn, mutta nykytilaan verrattuna tämä ei vähennä järveen päätyvien ravinteiden määrää. Hu-levesiä muodostuu vähemmän, jos matkailualue toteutetaan pienemmän vaihto-ehdon (noin 20 rakennusta) mukaan.

Vaihettumissuot ja rantasuot (Natura-koodi 7140) -luontotyyppiin kuuluu monen-laisia tulvivien ranta-alueiden kasviyhdyskuntia, mm. luhtanevoja ja pensaikkoluh-tia, joihin voi liittyä myös vesi- ja rantakasviyhdyskuntia (Airaksinen & Karttunen 2001). Pyhäniemenlahdella vaihettumis- ja rantasoiksi voidaan kesällä 2007 teh-dyn kasvillisuusselvityksen mukaan lukea sara- ja ruoholuhdat, pajukkoluhdat sekä


12

ruokoluhdat, joihin kuuluvat kaikki turvetta muodostavat järviruovikot ja leveäos-mankäämiköt. Vaihettumissuot ja rantasuot kattavat lahden perukan kaikki maa-tuneet rannat (ns. vesijättömaat). Pyhäniemen kartanon suunnittelualueen koh-dalla vaihettumis- ja rantasuon leveys on 50–80 metriä.

Luontotyyppi sijaitsee kaava-alueen ulkopuolella. Virkistyskäyttö ja muu liikkumi-nen vaihettumis- ja rantasuolla on mahdollista lähinnä talviaikaan. Matkailupalve-lualueen rakentamisen ei voida arvioida vaikuttavan vaihettumissoihin ja ranta-soihin. Suunniteltu kanava kulkisi vaihettumis- ja rantasuon läpi ja heikentäisi luontotyypin tilaa (Lammi & Vauhkonen 2015).

Kuva 3. Harmaaleppää, tervaleppää ja hieskoivua kasvavaa metsäluhtaa suunnilleen Natura-alueen rajan koh-dalla. Maasto on vetistä ja upottavaa. Kesäkuu 2014.

Metsäluhdat (Natura-koodi 9080). Pyhäniemenlahden rantametsien reunoissa on metsäluhdat-luontotyyppiin kuuluvia alueita. Metsäluhdat ovat pysyvästi veden vaikutuksen alaisia lehtipuumetsiä, jotka yleensä jäävät vuosittain tulvavesien alle. Niille on ominaista märkien painanteiden ja kuivempien pintojen vuorottelu ja nii-hin purkautuu usein myös pohjavesiä. Natura-alueen reunavyöhyke suunnitel-lusta kanavasta kaakkoon päin aina kiinteistön rajalle saakka on metsäluhtaa. Alu-een terva- ja harmaalepästä koostuva puusto ei vielä ole vanhaa, mutta kasvilli-suus on muutoin hyvin edustavaa (kuva 3). Alueella on myös pohjavesivaikutusta


13

eli lähteisyyttä ilmentäviä kasvilajeja. Puustoltaan vanhin metsäluhta sijaitsee kiin-teistön rajan kaakkoispuolella, ja se on todettu luonnonsuojelulain mukaiseksi luontotyypiksi (tervaleppäkorpi; Ojala ym. 2013). Metsäluhta sijoittuu vain osit-tain Natura-alueen puolelle. Metsäluhdan säilyminen on riippuvainen alueelle päätyvän pohjaveden ja pintavalunnan määrästä. Maanpinnan muokkaukset, oji-tukset ja puuston harvennukset heikentäisivät luototyypin tilaa.

Matkailupalvelualue ulottuu lähimmillään noin 50 metrin päähän metsäluhdasta. Rakennuspaikat sijaitsevat loivassa rinteessä luhdan valuma-alueella noin 0,5-6 metriä luhdan tason yläpuolella. Miltei puolet metsäluhdasta on kaavan MY-alueella (kuva 4), jota on tarkoitus muuttaa kanavasta saatavaa kaivuainesta levit-tämällä virkistyskäyttöön sopivaksi. Muutokset metsäluhdan valuma-alueella ovat suuria. Hankkeen toteutuminen todennäköisesti heikentää metsäluhdan tilaa, vaikka itse luhdalla ei tehtäisi ojituksia tai puuston harvennuksia. Muutoksia on hankala tarkemmin arvioida, sillä MY-alueella mahdollisesti tehtävistä maan-muokkaus- tai täyttötoimenpiteistä ei ole tehty tarkkoja suunnitelmia. Luonto-tyyppiin kohdistuvat haitalliset muutokset jäävät todennäköisesti sitä pienem-miksi, mitä kauempana metsäluhdasta toimenpiteitä toteutetaan.

Kuva 4. Kaava-alueen pohjoispää (keltainen rajaus) ja metsäluhdan sijainti kaava-alueella (valkoinen katko-viiva). Vihreä viiva on Natura-alueen raja ja punainen viiva luonnonsuojelualueen raja. Sininen alue on suunni-teltu hulevesiallas ja kanava.


14

Kosteat suurruohoniityt (Natura-koodi 6430). Edustavia, mesiangervon ja muiden kookkaiden ruohojen luonnehtimia suurruohoniittyjä on Pyhäniemenlahden kaak-koiskulmassa, mutta ei lahden muilla rannoilla. Kartanoympäristön kaava-alueen lähellä suurruohoniittyä on vain pieninä laikkuina märillä, upottavilla ranta-alu-eilla. Kaavan toteutuminen ei vaikuta Natura-alueen suurruohoniittyihin.

5.3.2 Luontodirektiivin liitteen II lajit

Luontodirektiivin liitteessä II luetellaan ne eläin- ja kasvilajit joiden suojelemiseksi on perustettava erityisen suojelun alueita, eli Natura 2000 -alueita. Kutajärven alueen Natura 2000 -alueella elää kaksi luontodirektiivin liitteen II lajia: not-keanäkinruoho ja täplälampikorento.

Notkeanäkinruoho on hyvin harvinainen, Suomessa vain muutamasta ravinteik-kaasta, mutta kirkasvetisestä järvestä tavattu kasvi. Laji on löydetty 1960-luvulla Kirkonselän länsirannalta (Sirén 1969), jossa se kasvoi ainakin vielä 1990-luvulla. Lajia ei ole etsinnöistä huolimatta tavattu Pyhäniemenlahdelta. Kartanoympäris-tön kaavan toteutuminen ei vaikuta notkeanäkinruohoon.

Täplälampikorento on kosteikoilla elävä laji, joka käyttää lisääntymispaikkoinaan korkean vesikasvillisuuden suojaamia lampareita ja avovesilahdekkeita. Täplälam-pikorennolle sopivaa elinympäristöä on laajalti Pyhäniemenlahdella. Vuonna 2007 tehdyssä inventoinnissa laji tavattiin lähimmillään noin 200 metrin päässä kaavan rakentamisalueelta. Kaavan toteutuminen ei vaikuta todettuihin täplälampikoren-non lisääntymis- ja levähdyspaikkoihin.

5.3.3 Lintudirektiivin liitteen I lajit

Lintudirektiivin liitteessä I luetellaan ne lintulajit, joiden suojelemiseksi on perus-tettava erityisen suojelun alueita, eli Natura 2000 -alueita. Kutajärven alueen Na-tura 2000 -alueen valintaperusteena on kaikkiaan 11 lintudirektiivin liitteen I lajia (taulukko 1). Näistä osa on muuttoaikaisia vierailijoita ja osa kuuluun Natura-alu-een pesimälinnustoon. Lajit ovat mehiläishaukkaa lukuun ottamatta vesi- ja kos-teikkolintuja. Lajeja ei tavata kartanon kaava-alueella, vaan pelkästään Pyhänie-menlahden vesi- ja ranta-alueilla.

Kaulushaikara. Kaulushaikarat pesivät laajoissa, vedestä kasvavissa järviruokokas-vustoissa, jollaisia ne käyttävät myös ruokailupaikkoinaan. Lajia tavataan kaikilla Kutajärven Natura-alueen kohteilla. Pyhäniemenlahdella on perinteisesti yksi kau-lushaikaran elinalue, joka sijaitsee lahden itärannalla 400–1000 metrin päässä Py-häniemen kartanoympäristön kaavan rakentamisalueelta (paikka vaihtelee vuosit-tain). Kartanoalueen kaavan toteutuminen ei vaikuta kaulushaikaraan.


15

Taulukko 1. Kutajärven alueen Natura-alueella esiintyvät lintudirektiivin liitteessä I mainitut lin-tulajit, luontodirektiivin liitteen II lajit ja muut Natura-tietolomakkeella mainitut lajit (Hämeen ympäristökeskus 1998). Tähdellä merkittyjä direktiivilajeja ei mainita Natura-tietolomakkeella, mutta ne kuuluvat Kutajärven Natura-alueen lajistoon. Lintudirektiivin lajeista laulujoutsen on vakiintunut Natura-kohteiden pesimälinnustoon Natura-ehdotuksen valmistelun jälkeen.

Lintudirektiivin liite I

kaulushaikara Botaurus stellaris mustakurkku-uikku Podiceps auritus

laulujoutsen* Cygnus cygnus

mehiläishaukka Pernis apivorus

ruskosuohaukka Circus aeruginosus

sääksi Pandion haliaetus

kurki Grus grus

luhtahuitti Porzana porzana

liro Tringa glareola

kalatiira Sterna hirundo

mustatiira Chlidonias niger

Luontodirektiivin liite II

notkeanäkinruoho Najas flexilis

täplälampikorento* Leucorrhinia pectoralis

Muita huomionarvoisia lajeja

härkälintu Podiceps grisegena

harmaasorsa Anas strepera

jouhisorsa Anas acuta

heinätavi Anas querquedula

nuolihaukka Falco subbuteo

pikkulokki Larus minutus

uuttukyyhky Columba oenas

kalvasärviä Myriophyllum sibiricum

poimuvita Potamogeton crispus

välkevita Potamogeton lucens

hentonäkinruoho Najas tenuissima

silonäkinparta Chara braunii

Laulujoutsen. Pesimälinnuston uudistulokas, joita pesii nykyisin yhdestä kolmeen paria kaikilla Kutajärven Natura-alueen kohteilla. Laulujoutsenen pesät sijaitsevat suojaisissa paikoissa järviruokokasvustoissa. Poikueet liikkuvat laajalla alueella pe-säpaikkansa ympäristössä. Pyhäniemenlahdella pesii vuosittain yksi laulujoutsen-pari. Pesäpaikka sijaitsee yli kilometrin päässä Pyhäniemen kartanoympäristön kaava-alueelta. Laulujoutsen on ihmiseen tottuva lintu, jonka poikueet voivat liik-kua myös rakennettujen rantojen tuntumassa. Laulujoutsenia ei keräänny muut-toaikoina merkittäviä määriä Pyhäniemenlahdelle.

Kaavan myötä vilkastuva veneily voisi häiritä laulujoutsenta. Häiriö jäänee kuiten-kin vähäiseksi, sillä lajin pesimäpaikka ja poikueiden käyttämät ruokailualueet si-jaitsevat kaukana hankealueelta lahden itärannalla, jonne veneily ei suuntaudu mm. runsaan vesikasvillisuuden vuoksi.


16

Ruskosuohaukka. Ruskosuohaukka pesii rauhallisissa, vedestä kasvavissa järviruo-kokasvustoissa ja etsii ravintonsa rantaluhdilta, ruovikoista ja pelloilta. Ravinnon-hakumatkat suuntautuvat usein kauas pesäpaikalta. Laji pesii vuosittain lähes kai-killa Kutajärven Natura-alueen kohteilla. Pyhäniemenlahdella perinteinen pesimä-paikka sijaitsee lahden perukassa, mutta viime vuosina ruskosuohaukka on pesi-nyt pohjoisempana Kirkonselän itärannalla. Pesäpaikoille on Pyhäniemen kartano-ympäristön kaavan rakentamisalueelta matkaa 500–1000 metriä. Arvioitavan hankkeen toteutuminen ei vaikuta ruskosuohaukan pesimäpaikkoihin, mutta ve-neilyn lisääntyminen ja mahdollinen ranta-alueilla liikkuminen voivat häiritä rus-kosuohaukan ravinnonhankintaa rauhallisena säilyneessä Pyhäniemenlahden pe-rukassa. Häiriön lisääntymisen merkittävyyttä on hankala tarkemmin arvioida. To-dennäköisesti lajin pesimisedellytykset alueella kuitenkin säilyvät.

Kurki on runsastunut alueella 2000-luvun puolella ja kuuluu nykyisin Kutajärven alueen kaikkien osakohteiden pesimälinnustoon. Pyhäniemenlahdelta on tiedossa kaksi kurjen pesimäpaikkaa, joista toinen sijaitsee lahden kaakkoiskulmassa ja toi-nen itärannalla. Lähemmälle paikalle on kaavan rakentamisalueelta matkaa 500 metriä. Kurjet ruokailevat suojaisilla rantaluhdilla ja pelloilla. Kurkia ei keräänny muuttoaikoina Pyhäniemenlahdelle. Kartanoympäristön kaavan toteutuminen ei vaikuta kurjen pesimäpaikkoihin, eikä se todennäköisesti heikennä alueella pesi-vien kurkien ruokailumahdollisuuksia.

Luhtahuitti on matalakasvuisten rantaluhtien pesimälintu, joka on taantunut viime vuosikymmeninä. Laji on Kutajärven Natura-alueella edelleen jokavuotinen, mutta sitä ei enää tavata säännöllisesti Pyhäniemenlahdella. Havainnot keskittyvät Pyhä-niemenlahden perukan luhta-alueelle usean sadan metrin päähän kartanon kaava-alueesta. Kartanoympäristön kaavan toteutuminen ei vaikuta luhtahuittiin.

Liro. Keski- ja Pohjois-Suomen pesimälinnustoon kuuluva liro on Kutajärven alu-eella säännöllinen muuttoaikainen vierailija, joita tavataan lähinnä toukokuussa ja heinä–elokuussa. Laji suosii matalakasvuisia tulva-alueita, joita ei ole Pyhäniemen kartanon hankealueen lähellä. Pyhäniemenlahdella tavataan lähinnä yksittäisiä li-roja ja muutaman liron parvia, jotka ruokailevat luhtien ulkoreunassa vedestä va-pautuneilla mättäillä ja lietepinnoilla. Kartanoympäristön kaavan toteutumien ei todennäköisesti vaikuta Natura-alueella lepäileviin ja ruokaileviin liroihin.

Kalatiira. Kalatiirat pesivät selkävesien luodoilla ja pikkusaarissa ja ruokailevat var-sinkin muuttoaikoina rehevillä lintuvesillä. Laji saalistaa hyönteisiä ja vedestä su-keltamiaan pikkukaloja. Kutajärven Natura 2000 -alueella pesii yksittäisiä kalatii-rapareja. Laji ei pesi Pyhäniemenlahdella, mutta on siellä tavallinen ruokailuvieras. Kalatiira on ihmistä kohtaan melko peloton, eivätkä ruokailevat linnut häiriinny esimerkiksi veneilystä. Kartanoympäristön kaavan toteutuminen ei aiheuta mer-kittäviä haittoja alueella ruokaileville kalatiiroille.

Mehiläishaukka ja sääksi. Mehiläishaukka ja sääksi pesivät metsäalueilla kaukana Pyhäniemenlahden rannoilta, mutta molemmat lajit käyvät alueella ruokaile-


17

massa. Sääkset saalistavat kaloja matalasta vedestä ja mehiläishaukat etsivät toi-sinaan ampiaisen pesiä matalakasvuisilta rantaluhdilta. Kartanoympäristön kaa-van toteutumisen ei voi arvioida vaikuttavan mehiläishaukkaan ja sääkseen.

Mustakurkku-uikku ja mustatiira. Kutajärven alueen pesimälinnustoon aiemmin kuulunut mustakurkku-uikku on nykyisin satunnainen vierailija alueella. Mustatiira on harvinainen muuttoaikainen vierailija, jota ei ole tavattu Pyhäniemenlahdella. Kartanoympäristön kaavan toteutuminen ei vaikuta mustakurkku-uikkuun ja mus-tatiiraan.

5.3.4 Muut Natura-tietolomakkeella mainitut lajit

Kutajärven alueen Natura-lomakkeella luetellaan seitsemän lintudirektiivissä mai-nitsematonta muuttolintulajia, neljä kasvilajia ja yksi levälaji (taulukko 1). Maini-tuista lajeista härkälintu ja heinätavi ovat aiemmin pesineet Pyhäniemenlahdella, mutta kuuluvat nykyisin enää muuttoaikaiseen, epäsäännöllisesti tavattavaan lin-nustoon. Harmaasorsaa ei tavata Pyhäniemenlahdella ja läpimuuttavaan lajistoon lukeutuva jouhisorsa on vähälukuinen muuttoaikainen vierailija, joita oleskelee lahdella lähinnä syksyisin muiden sorsalintujen seurassa. Kaikki mainitut lajit viih-tyvät matalavetisillä, runsaskasvustoisilla vesialueilla. Veneilyn lisääntyminen Py-häniemenlahdella saattaa aiheuttaa häiriöitä, jotka vaikuttavat näihin lajeihin. Vai-kutusta ei voida pitää merkittävänä lintulajien epäsäännöllisen esiintymisen ja vilkkaimman veneilykauden ajoittumisen (muulloin kuin lintujen muuttoaikoina) vuoksi.

Nuolihaukkoja tavataan ruokailevana Pyhäniemenlahdella. Lajin pesimäpaikat si-jaitsevat yleensä kaukana rannasta, mutta nuolihaukka voi pesiä myös rantamet-sässä. Pesäpaikkana on vanha variksenpesä, joten pesän sijainti vaihtelee vuo-desta toiseen. Laji saalistaa kosteikoilta sudenkorentoja. Nuolihaukka voi pesiä myös pihamaiden lähellä, eikä se häiriinny veneilystä. Kartanoympäristön kaavan toteutuminen ei vaikuta nuolihaukkaan.

Pikkulokki on rehevien lintuvesien pesimälintu. Laji ei pesi Pyhäniemenlahdella, mutta veden päältä hyönteisiä saalistelevia pikkulokkeja tavataan siellä varsinkin toukokuussa kevätmuuttoaikaan. Syysmuuton aikaan pikkulokit viihtyvät parem-min selkävesillä. Kaavan toteutuminen ei vaikuta pikkulokkiin.

Uuttukyyhky on Kutajärven alueella satunnainen laji. Havaintoja on myös Pyhänie-men kartanon lehdosta. Uuttukyyhkyt ruokailevat pelloilla ja pesivät metsissä, ei-vätkä yleensä oleskele kosteikkoalueilla. Kartanoympäristön kaavan toteutuminen ei vaikuta uuttukyyhkyyn.

Poimuvita ja välkevita ovat runsasravinteisten vesien uposkasveja. Lajit ovat sisä-maassa verraten harvinaisia, mutta Vesijärvellä ne kuuluvat runsaimpiin vesikas-veihin. Kumpaakin lajia kasvaa yleisesti eri myös puolilla Pyhäniemenlahtea. Var-sinkin välkevitakasvustot ovat tiheitä ja häiritsevät veneilyä, joten veneilijät kier-tävät ne. Veneilymahdollisuuksien turvaaminen kartanon kanavaan voi edellyttää


18

välkevitakasvustojen niittämistä. Kaavan toteutuminen ei todennäköisesti muulla tavoin vaikuta merkittävästi poimuvidan tai välkevidan esiintymiseen.

Kalvasärviä kasvaa Kutajärvellä ja Kirkonlahdella. Lajia ei ole löydetty Pyhäniemen-lahdelta. Hentonäkinruohoa (erittäin uhanalainen, EN) ja näkinpartaisleviin kuulu-vaa silonäkinpartaa (vaarantunut, VU) on löydetty eri puolilta Kirkonselkää, ei kui-tenkaan hankealueen läheltä Pyhäniemenlahdelta (Lammi 2008a). Lähin tiedossa oleva löytöpaikka (silonäkinparta) on Pyhäniemenlahden itärannalta 700 metrin päässä kartanon kaava-alueelta. Molemmat lajit kärsivät veden laadun heikkene-misestä ja rannan lähellä sijaitsevien kasvupaikkojen umpeenkasvusta. Kaavan to-teutumisen ei voi arvioida vaikuttavan hentonäkinruohoon tai silonäkinpartaan.

5.3.5 Muut tärkeät lajit

Natura-tietolomakkeella mainittujen lajien lisäksi Natura-alueella elää kaksi luon-todirektiivin liitteessä IV(a) mainittua tiukasti suojeltua lajia (viitasammakko ja lummelampikorento), joiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentäminen on kielletty luonnonsuojelulaissa.

Hankealuetta lähin viitasammakon lisääntymispaikka todettiin keväällä 2007 Py-häniemenlahden perukassa 500 metrin päässä kaavan rakentamisalueelta (Lammi 2009). Kaava-alueen rannassa ja myös itse alueella (vanha kanavauoma) on vii-tasammakolle sopivia lisääntymisympäristöjä. Keväällä 2013 tehdyissä inventoin-neissa (Ojala ym. 2013) lajia ei kuitenkaan tavattu näiltä alueilta. Käytettävissä ole-van tiedon perusteella Pyhäniemen kartanympäristön kaavan toteutuminen ei vaikuta viitasammakon lisääntymis- ja levähdyspaikkoihin.

Kesällä 2007 löydettiin lummelampikorentoja Pyhäniemenlahden perukasta 200 metrin päästä kartanon kaava-alueesta (Mäkinen 2007). Lummelampikorento elää laajoissa, yleensä korkeamman vesikasvillisuuden suojaamissa lumme- ja ul-pukkakasvustoissa. Kaava-alueen edustalla on laaja ulpukkakasvusto, mutta se so-pii suojaa tarjoavan järviruo’on puuttuessa todennäköisesti huonosti lummelam-pikorennon lisääntymispaikaksi. Käytettävissä olevan tiedon perusteella kartano-ympäristön kaavan toteutuminen ei vaikuta lummelampikorennon lisääntymis- ja levähdyspaikkoihin.

Pyhäniemenlahden perukka on vesilintujen tärkeä ruokailu- ja oleskelualue var-sinkin keskikesällä ja alkusyksyllä, jolloin sinne kerääntyy mm. sinisorsia, haapa-noita ja taveja. Vesilintujen määrä on suurimmillaan (toisinaan yli sata yksilöä) niinä vuosina, jolloin lintujen ruokailupaikkoinaan suosimat vesialueen järvisätkin- tai vitakasvustot kukkivat runsaasti. Lisääntyvä veneily muutoin rauhallisena säily-neellä vesialueella häiritsisi vesilintuja ja vähentäisi alueen merkitystä vesilintujen ruokailu- ja oleskelupaikkana. Tiheät järvisätkin- ja vitakasvustot haittaavat myös veneilyä. Kartanoympäristön kaavan toteutuminen lisäisi paineita kasvillisuuden kurissa pitämiseen venereitin kohdalta. Tämä pienentäisi vesilinnuille sopivaa ruo-kailualuetta.

5.4 Vaihtoehtojen vertailu


19

Arvioinnissa asetettiin yhdeksi tavoitteeksi kahden vaihtoehdon vertailu:

1) rakentaminen toteutuu 100 %:sti (30 rakennuspaikkaa, enimmillään n. 85 hen-kilöä)

2) rakentaminen toteutuu 70 %:sti (20 rakennuspaikkaa, n. 55 henkilöä).

Kahden vaihtoehdon vaikutukset Natura-alueeseen eivät arviomme mukaan eroa toisistaan merkittävästi. Vähäisempi rakentaminen aiheuttaisi hieman vähemmän veneliikennettä ja häiriöitä Pyhäniemenlahdella. Koska alueelle kuljettaisiin yleensä maitse, eivätkä kaikki loma-asukkaat käyttäisi ollenkaan venettä, saattaisi vaihtoehtojen päiväkohtainen ero jäädä muutamaan veneeseen. Huomattavasti suurempi merkitys on sillä, rakennetaanko kanava ja tarvitaanko Natura-alueen puolella kasvillisuuden poistoja tai muita ympäristöön vaikuttavia toimenpiteitä veneliikenteen turvaamiseksi.

5.5 Yhteisvaikutukset

Kutajärven Natura-alueen tuntumaan on laadittu myös Messilän–Tiirismaan osayleiskaava, joka rajautuu Kutajärveen ja Natura-alueeseen kuuluvaan Laason-pohjaan. Kaavasta ei ole tehty kattavaa Natura-arviointia. Kaavalla saattaa olla Na-tura-alueen suojeltaviin luontoarvoihin kohdistuvia yhteisvaikutuksia Pyhäniemen kartanoympäristön kaavan kanssa, vaikkakaan vaikutukset eivät kohdistu Pyhänie-men alueelle.

Kutajärven Natura-alueelta on valmistunut vuonna 2009 hoito- ja käyttösuunni-telma (Lammi 2009), jossa esitetään kunnostustoimia myös Pyhäniemenlahdelle (mm. pensoittuneiden luhtien raivaamista ja ojanvarsipenkkojen poistoa). Hoito- ja käyttösuunnitelmassa ei esitetä toimenpiteitä Pyhäniemen kartanoympäristön kaava-alueen tuntumaan. Hoito- ja käyttösuunnitelmalla ei ole yhteisvaikutuksia Pyhäniemen kartanoalueen kaavan kanssa.

6 PYHÄNIEMEN KARTANOYMPÄRISTÖN KAAVALUONNOKSEN MUUT LUONTOVAIKUTUKSET

Kaava-alueella on voimassa 1.11.1995 vahvistettu Kirkonseudun–Pyhäniemen osayleiskaava, jossa Pyhäniemenlahteen viettävä kostea lehto ja rantametsä on merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on ympäristöarvoja. Mää-räystä on tarkennettu sl-1-merkinnällä, jonka mukaan alueen kasvillisuuden säily-miseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Alueella on kaavamääräyksen mukaan voimassa rakennuslain 124 a §:ssä tarkoitettu toimenpidekielto.

Asemakaavaa varten vuonna 2013 tehdyssä luontoselvityksessä (Ojala ym. 2013) yleiskaavan sl-1-alueen luontoarvojen todettiin säilyneen. Luontoselvitysrapor-tissa alue on rajattu arvokkaaksi linnustokohteeksi. Pyhäniemen kartanoympäris-tön asemakaavaluonnoksessa sl-1-merkintä on korvattu MY-merkinnällä (maa- ja metsätalousalue, jolla on erityisiä luontoarvoja, avohakkuita ei sallita). Yleiskaavan sl-alueesta pieni osa on lisäksi rajattu mukaan matkailupalvelujen alueeseen (R).


20

MY-alueen puustoa on harvennettu syksyllä 2013 (kuva 4). Hakkuut ovat kohdis-tuneet MY-alueen länsipuoliskoon ja kaavan R-alueelle. Kesäkuussa 2014 tehdyllä maastokäynnillä (E. Lammi) MY-alueella todettiin edelleen useita huomionarvois-ten lintulajien reviireitä. Lajistoon kuuluivat mm. satakieli, kultarinta, mustapää-kerttu ja pikkutikka. Huomionarvoisten lintulajien pesimismahdollisuudet alueella säilyvät, jos MY-alueella ei tehdä uusia hakkuita. Kaavaan ohjeellisena merkitty laskeutusallas sijoittuu kokonaan linnustollisesti arvokkaalle MY-alueelle. Allas pienentäisi rantalehdon pinta-alaa arviolta kolmanneksen ja heikentäisi siten myös lehtoalueen linnustoa. Altaasta saatavaa kaivuainesta on tarkoitus levittää MY-alueelle, joka ei kosteapohjaisena lehtona sovellu virkistyskäyttöön ilman maapohjan täyttöä. Rehevän, pensaikkoisen aluskasvillisuuden väheneminen olisi haitallista alueen linnustolle. Toimenpiteistä kärsisivät em. huomionarvoisten la-jien lisäksi mm. silmälläpidettäviin lintuihin kuuluva sirittäjä, joka on tavattu alu-eella useana vuonna.

Myös matkailupalvelujen alue (R) on rajattu asemakaavan luontoselvityksessä lin-nustollisesti arvokkaaksi. Kesäkuun 2014 käynnillä alueella todettiin yksi satakie-len reviiri, mutta ei muita huomionarvoisia lintulajeja. Alue soveltuu hakkuun jäl-keen vaateliaille lehtolinnuille selvästi heikommin kuin rehevämpi rantalehto.

Lepakoiden esiintymistä kartanon asemakaava-alueella on selvitetty vuonna 2013 (Hagner-Wahlsten 2013). Lepakoille tärkeät ruokailualueet tai mahdolliset lisään-tymis- ja levähdyspaikat eivät sijoittuneet suunnitellulle matkailupalvelujen alu-eelle. Matkailupalvelualueen rakentaminen ei vaikuta haitallisesti alueen lepakoi-hin. Vesialueella tai rantametsissä ruokailevien lepakoiden saalistusolot säilyvät kaavan toteutuessakin hyvinä, jos rantametsään ei tehdä aukkoja eikä ranta-alu-etta valaista. Yöaikaan saalistelevat lepakot eivät häiriinny veneilystä eivätkä mat-kailupalvelujen alueelle oleskelevista ihmisistä.

6.1 Vaihtoehtojen vertailu

Kahdesta vaihtoehdosta (30 ja 20 rakennuspaikkaa) pienempi on luonnonarvojen kannalta selvästi haitattomampi. Tähän on useita syitä:

1) Vähäisempi rakennusmäärä antaa mahdollisuuden sijoittaa rakennukset väl-jemmin ja säilyttää alue ”puutarhamaisempana”. Tällöin linnuille ja muulle eläimistölle tärkeää puustoa ja aluskasvillisuutta säilyy enemmän.

2) Alueen itäreunassa olevat rakennukset voidaan siirtää kauemmaksi linnustol-lisesti tärkeältä MY-alueelta.

3) Vähäisempi käyttäjämäärä vähentää linnustolle aiheutuvaa häiriötä ja kasvilli-suuden kulumista.

4) Hulevedet ovat helpommin hallittavissa.

5) Natura-alueeseen kohdistuvat vaikutukset jäävät vähäisemmiksi.


21

7 SUOSITUKSET

Jatkosuunnittelun pohjaksi voidaan antaa joitakin suosituksia, joiden noudattami-nen vähentää kaavan toteutumisesta luontoon aiheutuvia haitallisia vaikutuksia:

1) Ranta-alueen puustoa ei käsitellä kanavan ulkopuolella. Puusto jätetään ra-kentamisalueen ja vesialueen väliseksi suojavyöhykkeeksi → Natura-alueen linnustoon kohdistuva häiriö pysyy pienempänä, rantametsää noudattava ekologinen yhteys (liito-orava, lepakot) säilyy ja lepakoille sopiva rantapuus-ton suojaama ruokailualue säilyy hyvänä.

2) MY-alue rajoittuu itäosastaan edustavaan metsäluhtaan, joka ulottuu MY-alueen puolelle. Metsäluhta on priorisoitu eli ensisijaisesti suojeltava luonto-tyyppi. → Metsäluhta tulisi ottaa huomioon joko kaavamääräyksessä tai rajaa-malla kanavan eteläpuolella oleva metsäluhta säilytettäväksi luo-alueeksi.

3) MY-alueen itäpuoliskoa (tulvivaa rantametsää, kosteaa lehtoa) ei käytetä läji-tysalueena ja sen kasvillisuuden annetaan kehittyä luontaisesti → Vaikutukset metsäluhtaan ja muihin Natura-aluetta reunustaviin alueisiin jäävät pienem-miksi, linnustolliset arvot säilyvät parempina ja suojavyöhyke Natura-alueen suuntaan säilyy parempana.

4) MY-alueen linnustollisten arvojen turvaamiseen ei riitä pelkkä kaavamääräyk-sen mukainen avohakkuukielto. Alueella pesivistä vähälukuisista linnuista (pe-sivät siellä edelleenkin puuston harvennuksesta huolimatta) satakieli, kulta-rinta ja mustapääkerttu tarvitsevat rehevää, pensaikkoista aluskasvillisuutta. Pikkutikka tarvitsee puolestaan lahopuustoa, nuorikin lahopuusto riittää. Puis-tomaiseksi hoidetuilla alueilla lajit eivät tule toimeen. → Linnut voisi ottaa huomioon lisäämällä kaavamääräykseen ”alueen reunaosien kasvillisuuden annetaan kehittyä luontaisesti”. Tämän tukisi myös kaavamerkintää.

5) Hulevesialtaan sijoittaminen MY-alueelle on ristiriidassa kaavamääräyksen kanssa (arvokas linnustoalue - avohakkuita ei sallita). → Hulevesialtaan puolis-kolla tulisi olla oma kaavamerkintä.

6) Natura-alue tarvitsee altaan kohdalla riittävän suojavyöhykkeen, sillä Natura-alueen puoli on hyvin märkää pensaikko- ja tervaleppäluhtaa. Altaan tuomi-nen sen lähelle vaikuttaisi haitallisesti Natura-alueen luontotyyppeihin. → Al-taan ja Natura-alueen välille tarvitaan vähintään 20 metrin levyinen suojavyö-hyke, jossa maanpinnan muokkaaminen ja täyttäminen ei ole sallittua. Tämä tulisi kirjata kaavamääräykseksi.

7) Rakennusoikeuden toteutuminen täysimääräisenä tai 70 %:na ei tee olen-naista eroa Natura-alueelle kohdistuvissa vaikutuksissa, vaikka pienempi ra-kennusmäärä vähentää Natura-alueella liikkumista. Rakentamisalueen sisällä ja muiden luontovaikutusten osalta määrän vähentäminen sitä vastoin olisi hyväksi, sillä rakennukset voitaisiin sijoittaa väljemmin ja itäisimmät, MY-alueeseen kiinni tulevat rakennukset voitaisiin poistaa. → Uusi rakentaminen sijoittuu kauemmas Natura-alueesta, alueen käytöstä aiheutuvat häiriöt MY-alueella vähenevät ja hulevesien hallinta on helpompaa.


22

8) Pitkospuurakenteena toteutettu polkureitti rannan hankalakulkuisiin kohtiin ohjaisi tehokkaasti ihmisten liikkumista. Kuivemmalle maalle reitti voidaan ra-kentaa hiekkapintaisena. Reitti voitaisiin merkitä kaavaan ohjeellisena, mah-dollisesti myöhemmin toteutettavana kulkuyhteytenä (sijainti suuntaa antava, tarkempi suunnittelu myöhemmin). Reittiä ei valaista ja se toteutetaan niin, ettei hyväkasvuista rantapuustoa tarvitse käsitellä. → Natura-alueelle kohdis-tuvat häiriöt ja maaston kuluminen pysyvät vähäisinä.

9) Pitkospuureitin varrelle tai sen päähän voidaan luontotyyppien ja linnuston suojeluarvoja vaarantamatta rakentaa lintutorni tai muu paalujen varaan (ei maanpinnan muokkausta) perustettu katselupaikka (matala lava). → Katselu-paikka täydentäisi ulkoilu- ja virkistysmahdollisuuksia.

10) Vain soutuveneiden käyttö sallittu → Moottoriveneiden käyttö Natura-alu-eella ei lisäänny, tarve kasvillisuuden vähentämiseen venereitin kohdalta pie-nenee.

11) Veneiden säilytys hulevesialtaalla tai kanavassa (ei Naruta-alueella) → Natura-alueelle kohdistuva häiriö vähenee.

8 LÄHTEET JA KIRJALLISUUS

Airaksinen, O. & Karttunen, K. 2001: Natura 2000 -luontotyyppiopas. Ympäristö-opas 46, 2. painos. Suomen ympäristökeskus.

Cole, D. N. 2004: Monitoring and Management of Recreation in Protected Ares: The Contributions and Limitations of Science. Working Papers of the Finnish Forest Research Institute 2.

Hagner-Wahlsten, N. 2013: Pyhäniemen kartanon alueen lepakkoselvitys 2013. Julkaisematon raportti, Tmi BatHouse.

Hollolan kunta 2012: Pyhäniemen kartanoympäristön asemakaava ja asemakaa-van muutos. Asemakaavan selostuksen luonnos 18.12.2012.

Hämeen ympäristökeskus 1998: Kutajärven alue. Natura 2000 -alueen tietolo-make ja kartta.

Lammi, E. 2008a: Hollolan Kirkonselän pesimälinnusto. Ympäristösuunnittelu En-viro Oy ja Hämeen ympäristökeskus, 19.2.2008. 10 s + karttaliite.

Lammi, E. 2008b: Hollolan Kirkonselän kasvillisuuskartoitus 2007. Ympäristösuun-nittelu Enviro Oy ja Hämeen ympäristökeskus, 11.1.2008. 9 s + 2 liitettä.

Lammi, E. 2008c: Hollolan Kirkonselän alueen vesikasvilajisto 2005–2007. Julkai-sematon selvitys. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy ja Hämeen ympäristökes-kus. 29 s + liitteet.

Lammi, E. 2009: Kutajärven alueen hoito- ja käyttösuunnitelma 2009–2018. Ym-päristösuunnittelu Enviro ja Hämeen ympäristökeskus, 8.8.2009. 121 s + liit-teet.

Le Viol, I., Jiguet, F., Brotons, L., Herrando, S., Lindström, Å., Pearce-Higgins, J.W., Reif, J., Van Turnhout, C. & Devictor, V. 2012: More and more generalists: two decades of changes in the European avifauna. Biology letters. doi:10.1098/rsbl.2012.0496.


23

Mäkinen, J. 2007: Kutajärven alueen sudenkorennot 2007. Tutkimusraportti, 3 s + karttaliitteet. Hämeen ympäristökeskus.

Neuvoston direktiivi 79/409/ETY, 2.4.1979, luonnonvaraisten lintujen suojelusta (ns. lintudirektiivi).

Neuvoston direktiivi 92/43/ETY, 21.5.1992, luototyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta (ns. luontodirektiivi).

Ojala, T., Lehvola, H., Sundström, L. & Torri, K. 2013: Pyhäniemen kartanon luon-toselvitykset 2013. Ramboll 30.9.2013. 24 s + liite.

Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus 2000. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Hel-sinki.

Schlesinger, M., Manley, P. & Holyoak, M. 2008: Distinguishing stressors acting on land bird communities in an urbanizing environment. Ecology, 89(8): 2302–2314.

Sirén, M. 1969: Über die Ufer- und Wasserflora sowie -vegetation der Bucht Hol-lolanlahti des Sees Vesijärvi in Südfinnland. Ann. Bot. Fennici 6:59–67.

Tilastokeskus 2014: Perheet 2013. Suomen virallinen tilasto. http://tilastokeskus.fi/

til/perh/2013/perh_2013_2014-05-23_tie_001_fi.html Väisänen, R. A., Lammi, E. & Koskimies, P. 1998: Muuttuva pesimälinnusto. Otava,

Helsinki. 567 s.

Liite 1a. Pyhäniemen kartanoympäristön asemakaavaluonnos. Arviossa tarkastellaan alueen poikki kulkevan Rantatien pohjoispuolista osaa.

Liite 1b. Pyhäniemen kartanoympäristön asemakaavaluonnoksen kaavamääräykset.

Liite 2. Pyhäniemen kartanoympäristön Master Plan.

Documents

Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto€¦ · Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 098 Hollola Täyttämispvm 09.02.2017 Kaavan nimi Pyhäniemen (20) kunnanosa. Pyhäniemen