Arjen hyvinvointia, voimavaroja ja onnellisuutta

AHVO - työikäisten hyvinvointiohjelma vuosille 2013–2016

2AHVO – työikäisten hyvinvointiohjelma 2013 – 2016

Sisällys

1 Vantaan ensimmäinen työikäisten hyvinvointiohjelma ........................................................... 51.1 Johdanto ............................................................................................................................................................................. 51.2 Tavoitteista tekoihin ........................................................................................................................................................ 6

2 Asuminen, ympäristö ja asuinalueet: Hyvä elinympäristö .....................................................102.1 Vantaa on monipuolinen asumisen ja työn kaupunki......................................................................................102.2 Elinympäristön viihtyisyys ja tasapainoinen kaupunkirakenne ...................................................................122.3 Tekoja tasapainoisen, viihtyisän ja toimivan kaupungin turvaamiseksi ...................................................15

3 Työ, koulutus ja toimeentulo: Työllä turvaa .................................................................................173.1 Työelämän osallisuus ....................................................................................................................................................173.2 Työhyvinvointi ................................................................................................................................................................183.3 Koulutus ............................................................................................................................................................................193.4 Toimeentulo ja työttömyys ........................................................................................................................................203.5 Tekoja työllisyyden, kouluttautumisen ja toimeentulon hyväksi ................................................................21

4 Elämäntavat, terveys ja ihmissuhteet: Minussa on voimaa ...................................................244.1 Elämäntavat .....................................................................................................................................................................244.2 Terveys ...............................................................................................................................................................................254.3 Perhe ja ihmissuhteet ...................................................................................................................................................264.4 Tekoja elämäntapojen, terveyden ja ihmissuhteiden tueksi ..........................................................................27

5 Osallisuus, yhteisöllisyys ja kulttuurin voima: Yhdessä olemme eniten ...........................305.1 Osallisuus .........................................................................................................................................................................305.2 Yhteisöllisyys ..................................................................................................................................................................335.3 Kulttuurin merkitys ja voima ....................................................................................................................................345.4 Tekoja aktiivisen osallistumisen ja toisista välittämisen lisäämiseksi..........................................................35

6 Johtopäätökset ......................................................................................................................................37

Tiivistelmä ..................................................................................................................................................42

Sammandrag ............................................................................................................................................43

Abstract .......................................................................................................................................................44

3AHVO – työikäisten hyvinvointiohjelma 2013 – 2016

Yllä olevaa juontaja Perhon lainausta on jaettu Facebookissa noin 3 500 kertaa. Perhon sanomas-sa on kiteytetty se mistä AHVOssa on kyse. Ihmisten hyvinvoinnista. Onnesta. Tyytyväisyydestä. Kokonaisuudessaan hyvästä elämästä. Isoine ja pienine asioineen.

Poikkeuksellisesti luupin alla on aikuinen, työikäinen ihminen – arviolta 25–64-vuotias. Miksi tämä ryhmä on erityisen tärkeä? No, siksi että meidän aikuisten käsissä on lasten ja nuorten elämä, yhtälailla kuin senioreidenkin tämä päivä.

Tiettävästi tämä on ensimmäinen selkeästi työikäistä väestöä katsastava ohjelma Suomessa.

Olen neljän lapsen kasvatusvastuussa olevana äitinä sekä isän ja äidin saattohoidon tehneenä tyttärenä täysin tietoinen siitä, ettei kaikki todellakaan suju aina niin kuin Strömsössä. Elämä ei ole reilua ja monesti uusintaerää ei saa vaikka haluaisikin. Tasan eivät käy myöskään onnenlahjat.

Vantaalaisten hyvinvointia ei saa linjata pahoinvoinniksi. Jos THL:n tutkimus uutisoidaan ”Vain puolet vantaalaisista on onnellisia”, voidaan kysyä miten niin ”vain”. Eikö voitaisi todeta, että ”Puolet vantaalaisista on onnellisia”. Tässä pätee sama totuus kuin puolillaan vettä olevassa lasissa. Katsojan silmissä lasi näyttää erilaisesta. Puoliksi tyhjä tai täynnä.

Meidän aikuisten on pidettävä yhtä. Meidän tulee luoda hyvä maailma, jossa raha-asiat, terveys ja ihmissuhteet ovat riittävän hyvässä kuosissa. Silloin voimme iloita arjen pienistä yksityiskohdista. Silloin söpö oravakin on enemmän kuin söpö orava.

Vantaalla 1.5.2013

Heidi NygrenapulaiskaupunginjohtajaVantaan kaupunki

”Onni ei ole pienissä asioissa. Jos raha-asiat, terveys ja ihmissuhteet eivät ole kunnossa, ei paljon auta, jos näkee ulkona söpön oravan.”Anna Perho (Olivia-lehdessä 4/2013)

Alkusanat

4AHVO – työikäisten hyvinvointiohjelma 2013 – 2016

5AHVO – työikäisten hyvinvointiohjelma 2013 – 2016

1.1 Johdanto

Vantaan ensimmäisen työikäisten hyvinvointiohjelman (AHVO) tavoitteena on edistää 25–64-vuo-tiaiden vantaalaisten hyvinvointia ja ehkäistä huono-osaisuuden periytymistä sukupolvelta toiselle. Kun työikäiset voivat hyvin, myös lapset, nuoret ja ikäihmiset voivat paremmin. Työikäis-ten hyvinvointi lisää koko kunnan hyvinvointia ja elinvoimaa.

Kunnilla on lakisääteinen velvollisuus edistää asukkaiden hyvinvointia (Kuntalaki 1 §). Kunnan tulee myös seurata asukkaidensa hyvinvointia ja raportoida toimenpiteistä valtuustolle (Ter-veydenhuoltolaki 12 §). Toisin kuin lasten ja nuorten kohdalla laki ei velvoita laatimaan erillistä aikuisväestön hyvinvointiohjelmaa tai -suunnitelmaa eikä sellaista tiettävästi ole Suomen kunnissa aiemmin laadittu. Työikäisille suunnattuja hyvinvoinnin edistämiseen tähtääviä kulttuu-rihankkeita ja liikuntaohjelmia on kunnissa sen sijaan tehty (esim. Felixson ym. 2012; Raisiolainen terveysliikuntaohjelma 2010-2012).

1 Vantaan ensimmäinen työikäisten hyvinvointiohjelma

Kuva 1. Kaupunkitasoinen hyvinvointityö Vantaalla

Hyvin

voin

tityö

ryhm

ä

Stra

tegi

atyö

KAUPUNKITASOINEN HYVINVOINTITYÖ

Ohjelmatyö

HYVIS AHVO

VIKSUMuut

ohjelmat

HyvinvointiraportointiHyvinvointikertomus

Hyvinvointikatsaus

Toimialojen yhteinen

hyvinvointityö

KUNTALAISTEN HYVINVOINTI

6AHVO – työikäisten hyvinvointiohjelma 2013 – 2016

Otsikko 2. Myriad Pro Regular 17/18 pistettä

Ingressi Minion Pro Regular 14/17 pistettä. Apidit re nobit la velenis andesen ihicidebis con cullabore mil iur. Bus maxim qui omnihici autati destia vel mos anducia ilibus sinimusda sincia nonsequo cone sequam secate.

Otsikko 3. Myriad Pro Regular 13/14 pistettä

Leipis 1. kappale Myriad Pro Regular 10,5/14 pistettä. quatiunt, te nonse porerero quia prorioribus non con nullores debita doluptat adit, sini dem. Et unt experovid modit latur sedit lam, occulle nienim dolum qui oditate mporibu sapedi in cus adis adis excepra doloriam, sunt, quodis mo que voluptatem animossunt ad modis debis doluptat.

Leipis ditemo ommo mo beribero blaut enectum qui si dolorep eritio. Acipsanis et ipicil in conse cori omnimpore nones ut pratae prati deliciandam, qui nis nullabo rehenis sitiund endam, totas aut pero dolorio nsequas ab inihitiatus.

Pieni leipis 1. kappale Myriad Pro Regular 9,5/12,5 pistettä. Pientä leipistä ei suositella käytetäväksi yksi-palstaisella sivulla pitkässä tekstissä koko pastan levyisenä. Parit, qui conseque volorpo rrorestion nate dignamentur, quodia verovitatur? Quiae dolorerum illaut ad que intibus cimusan dandamendit dolutest ipsandemped quis con comniss equundebis aut fugiae omnisti onsequianda volorem dolum, solorepudi nimus elias repel eveles aditem.

Leipis labori duciend isquibus aut aligenem inim quatis nis res dis ad qui aut autem sint pos mil mi, tem de explam, con rem unt reribus, non re voloreped et eius ellorro dolupit pro min consequuntio conse coriam quam que era dolo discil moloren dundae rero blabore sin rest modisti tem imos ut vendit hil erum que dis audis moluptat duscia consequam soluptat voluptiam harum estrum, architatia conseque ducille ntorrovitas auda

Ajatus aikuisväestölle tarkoitetusta hyvinvointiohjelmasta syntyi Vantaalla tilanteessa, jossa lapset ja nuoret olivat saaneet oman lakisääteisen hyvinvointisuunnitelmansa ja myös ikäihmisten hy-vinvointiohjelma oli valmistunut (Lastensuojelusuunnitelma 2008, VIKSU 2010). Näiden ohjelmien väliin jäävän ikäryhmän hyvinvointia ja jaksamista haluttiin edistää omalla ohjelmalla, joka tehtiin vuosille 2013–2016.

Vantaalla hyvinvointityö on poikkihallinnollista. Hyvinvointiraportointia ja ohjelmatyötä ohjaa eri toimialojen yhteinen hyvinvointityöryhmä (HYRY). Työryhmän puheenjohtajuus kiertää toimialoittain, ja kaudella 2012–2013 vuorossa on ollut vapaa-ajan ja asukaspalveluiden toimiala (vuoden 2013 alusta konserni- ja asukaspalvelut). Vuonna 2013 Vantaalla on päivitetty lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa (HYVIS 2013–2016) ja laadittu laaja kaikkien ikäryhmien hy-vinvointia käsittelevä kertomus ensimmäistä kertaa Kuntaliiton sähköiselle alustalle. Työikäisten hyvinvointiohjelmaa on valmisteltu rinnakkain näiden kanssa.

Ohjelmaa valmisteltaessa on hyödynnetty sekä sähköisen hyvinvointikertomuksen (2012) indi-kaattoritietoa vantaalaisten hyvinvoinnista että Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH 2012) tietoja vantaalaisten hyvinvoinnin kokemuksista.

1.2 Tavoitteista tekoihin

Ohjelman avulla pyritään siihen, että sosiaalinen eheys vahvistuu ja eriarvoisuus vähenee. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus toteutuvat. Ohjelman visiona on: ”Sosiaalinen kestävyys on Vantaan vahvuus”. Ohjelman tavoitteet perustuvat kaupungin hyvinvointityöryhmässä tehtyyn valmis-telutyöhön ja ne ovat linjassa kaupungin innovatiivisuutta, kestävää kehitystä ja yhteisöllisyyttä painottavien arvojen kanssa (Vantaan kaupungin talousarvio 2013).

Ohjelma kytkeytyy vahvasti kaupungin strategisiin päämääriin ja sitoviin tavoitteisiin, kuten työllisyysasteen nostoon, sairastavuuden vähentämiseen ja kaupungin vetovoimaisuuden parantamiseen asuinpaikkana. Keskeistä on se, miten asukkaat voivat itse edistää hyvinvointiaan yhteistyössä kunnan, järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa ja miten kunta voi parhaiten tukea asukkaidensa hyvinvointia. Yksilötasolla tavoitteena on onnellinen ja mielekäs elämä sekä sujuva arki.

Hyvinvointi ymmärretään ohjelmassa laajasti eli se ei liity ainoastaan terveyteen vaan tyytyväisyy-teen ja mahdollisuuksiin elämän kaikilla osa-alueilla. Ohjelman taustalla vaikuttavat suomalaises-ta hyvinvointitutkimuksesta tutut hyvinvoinnin ulottuvuudet; elintaso, yhteisyyssuhteet ja itsensä toteuttaminen (Allardt 1976). Työikäisten hyvinvointia tarkastellaan resurssipohjaisten esimerkiksi tuloista, koulutuksesta ja terveydestä kertovien mittareiden sekä vantaalaisten hyvinvoinnin kokemusten kautta. Onnellisuus on viime vuosina noussut vahvemmin mukaan hyvinvointitut-kimuksiin. Onnellisuudella viitataan usein juuri koettuun hyvinvointiin tai kokonaisvaltaiseen tyytyväisyyteen. Tiedetään, että esimerkiksi taloudellinen vaurastuminen ei välttämättä lisää koettua hyvinvointia ja onnea. (Saari 2011; Kontula 2011.)

Työikäisten hyvinvointiohjelman laatimisesta päätettiin kaupungin hyvinvointityöryhmässä marraskuussa 2011. Valmistelevan työryhmän puheenjohtajana toimi apulaiskaupunginjohtaja Heidi Nygren. Työryhmään kuuluivat syksystä 2012 alkaen Tomi Henriksson, Anne Karjalainen, Tapio Lahtero, Katja Louhio ja Pirjo Turtiainen (siht.). Työ tehtiin yhdessä eri toimialojen asiantun-tijoiden, asukkaiden ja muiden toimijoiden kanssa. Keväällä 2013 ohjelmaluonnosta esiteltiin toimialojen johtoryhmissä ja lautakunnissa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi ohjelman elokuussa

7AHVO – työikäisten hyvinvointiohjelma 2013 – 2016

2013. Kaupungin hyvinvointityöryhmä seuraa ohjelman toteutumista vuosittain ja raportoi tulok-sista kaupungin johtoryhmälle. Kukin toimiala vastaa omalta osaltaan ohjelman toteuttamisesta kaupungin taloussuunnitelman puitteissa.

Ohjelmassa hyvinvointia tarkastellaan neljän teemakokonaisuuden kautta, jotka saivat alkunsa kaupungin hyvinvointityöryhmän kevään 2011 strategiaseminaarin ja apulaiskaupunginjohtajien haastattelujen pohjalta. Ohjelmaa edelleen työstettäessä teemakokonaisuuksista syntyi neljä hyvinvoinnin pilaria, joiden varaan työikäisten hyvinvointi rakentuu.

Ohjelmassa nostetaan esiin konkreettisia tekoja, joilla kaupunki yhteistyössä asukkaiden ja mui-den toimijoiden kanssa voi edistää työikäisten hyvinvointia Vantaalla. Nostot ja teot perustuvat laajaan tilasto- ja kyselyaineistoon sekä työpajoista ja teemalounailta kerättyyn materiaaliin.

Ohjelman materiaali:• Tilasto- ja kyselyaineisto (mm. Sähköinen hyvinvointikertomus, ATH-tutkimus) • Teematyöpajat kaupungin työntekijöille (neljä pajaa)• Koivukylän ja Kivistön asukastyöpajat • Hyvinvointityöryhmän AHVO-työpaja • Hyvinvoinnin, Kulttuurin ja Työn teemalounaat• Keskustelu työikäisten hyvinvoinnista Ota kantaa -internetsivustolla (www.otakantaa.fi)

Yhteinen materiaali Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (HYVIS) kanssa: • Kohta 18 -elokuva ja keskustelutilaisuus • Kyläruokailu ja keskustelutilaisuus yksinhuoltajaperheiden vanhemmille• Vanhemmuuskysely

Kuva 2. Hyvinvoinnin pilarit

Työikäisten hyvinvointi Vantaalla

Asuminen,ympäristö jaasuinalueet

Hyvä elinympäristö

Työ, koulutus ja toimeentulo

Työllä turvaa

Elämäntavat,terveys ja

ihmissuhteet

Minussa on voimaa

Osallisuus, yhteisöllisyys ja kulttuurin

voima

Yhdessä olemme

eniten

8AHVO – työikäisten hyvinvointiohjelma 2013 – 2016

Ohjelmassa käytetään sähköisen hyvinvointikertomuksen indikaattoritiedon lisäksi Vantaan omia aineistoja erityisesti kuvaamaan työllisyyttä ja alueellisia eroja. Kaupungin työntekijöiden toiminnallisissa teematyöpajoissa ideoitiin konkreettisia keinoja aikuisväestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja pohdittiin, mitä eri tahot, kuten yksilö itse, hänen lähipiirinsä tai kunta, voivat tehdä. Asukastyöpajoissa lähdettiin liikkeelle kysymällä, mistä hyvinvointi asukkaiden mielestä koostuu ja mitkä ovat tärkeimmät tekijät oman hyvinvoinnin kannalta. Tämän jälkeen keskustel-tiin hyvinvoinnin mahdollisuuksista ja uhkakuvista. Teemalounaille kutsuttiin kaupungin työnteki-jöiden lisäksi ihmisiä esimerkiksi yritysmaailmasta, ministeriöistä ja oppilaitoksista. Teemalounaat alkoivat kaupungin työntekijän alustuksella ja keskustelua jatkettiin ajatuksia pöytäliinaan kirjaten. Tavoitteena oli löytää uudenlaisia tapoja edistää hyvinvointia.

Ohjelman sisältö rakentuu hyvinvoinnin pilareiden mukaisesti ja etenee asumiseen, työhön, koulutukseen ja terveydenhoitoon liittyvistä puitteista kohti yksilön mahdollisuuksia edistää hyvinvointiaan omalla aktiivisuudellaan ja elämäntapavalinnoillaan. Lopussa tarkastellaan yksilöä osana yhteisöä ja osallisuuden ja yhteisöllisyyden merkitystä hyvinvoinnille. Johtopäätökset tehdään työikäisten hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuuksista ja tämän hetkisistä haasteista. Katse luodaan myös tulevaan.

Lähteet:

Allardt, Erik (1976). Hyvinvoinnin ulottuvuuksia. WSOY.

ATH 2012. Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus. Raportti vuoden 2012 tuloksista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (tiedot poimittu 4/2013) http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tutkimus/hankkeet/ath

Felixson, Katariina – Helle, Laura – Mäntymäki, Marianne – Roininen, Milla (2012). Taviksesta tähdeksi. Hyvinvointi, elämänhallin-ta ja yhteisöllisyys Hair-musikaalin tekijöiden kokemana. Turun ammattikorkeakoulun raportteja 126. Kontula, Osmo (2011). Hyvinvoinnin ja onnen tärkeät rakennusaineet: Parisuhde ja seksuaalinen intimiteetti. Teoksessa Kontula, Osmo toim. Suomalaisen hyvinvoinnin ja onnellisuuden tulevaisuus. Väestöliiton 70-vuotisjuhlakirja. Väestöliitto.

HYVIS 2013–2016. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma. Vantaa. www.vantaanhyvis.fi.

Lastensuojelusuunnitelma 2008. Vantaan kaupunki.http://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/32033_lastensuojelusuunnitelma_net.pdf

Raisiolainen terveysliikuntaohjelma 2010–2012. Raision kaupunki. http://www.raisio.fi/palvelut-a-o/liikunta-ja-ulkoilu/fi_FI/terveysliikuntaryhma/

Saari, Juho (2011). Hyvinvointi. Suomalaisen yhteiskunnan perusta. Gaudeamus.

Sähköinen hyvinvointikertomus (2012). Vantaalaisten hyvinvointi 2012. Vantaa. http://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/89364_Hyvinvointikerto-mus_2012_11.6.2013.pdf

Vantaan kaupungin talousarvio 2013. Taloussuunnitelma 2013–2016.http://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/84143_Talousarvio_2013_nettiin.pdf

VIKSU 2010. Vantaa vanhenee viisaasti. Vantaan ikääntymispoliittinen ohjelma 2010–2015. http://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/69123_Vantaa_vanhenee_viisaasti_2010-2015.pdf

9AHVO – työikäisten hyvinvointiohjelma 2013 – 2016

Kuva 3. Työikäisten hyvinvointiohjelman valmistelun eteneminen

INDIKAATTORITIETO• Tilastot ja kyselyt• Tutkimustieto

Kaupunginhallitus 10.6.2013 VALTUUSTO 26.8.2013

Ohjelman työstäminen ja kokoaminen yhteistyössä eri toimialojen kanssa ja tilanne-katsaukset HYRYssä

Hyvinvoinnin teemalounas 9.2.2012

Elämäntavat, terveys ja vanhemmuus teematyöpaja 28.11.2012

Käynnistys-työryhmä 15.6.2012

Kulttuurin teemalounas 26.9.2012

Asuminen, ympäristö ja asuinalueet teematyöpaja 27.11.2012

Osallisuus, yhteisöllisyys ja kulttuurin voima teematyöpaja 30.11.2012

”Meidän kylä”Koivukylän asukastyöpaja16.1.2013

HYRYn AHVO-paja29.1.2013

Ohjelman käsittely ja toimialojen johtoryhmissä ja lautakunnissa sekä kaupunginhallituksen iltakoulussa.

”Marjaverkko”Kivistön asukastyöpaja 29.1.2013

Ohjelma HYRYyn hyväksyttäväksi 24.5.2013

Työn teemalounas1.3.2013

Otakantaa.fi nettikeskustelu2.4.–30.4.2013

Uudistunut AHVO-työryhmä aloittaa työnsä syyskuu 2012

Työ, koulutus ja toimeentuloteematyöpaja27.11.2012

TAVOITTEET: Sosiaalisen eheyden tukeminen Eriarvoisuuden kaventaminen Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon vahvistaminen

AIHIOT: • Asuminen, ympäristö ja asuinalueet• Työ, koulutus ja toimeentulo• Elämäntavat, terveys ja ihmissuhteet • Osallisuus, yhteisöllisyys ja kulttuuri

Sopimus ohjelmasta HYRY 4.11.2011

10AHVO – työikäisten hyvinvointiohjelma 2013 – 2016

Elinympäristö on kokonaisuus, jossa ihmiset järjestävät arkensa ja tyydyttävät perustarpeensa. Meillä on tarve asua, käyttää palveluita, käydä työssä tai koulussa, opiskella, ulkoilla, harrastaa, viihtyä – sekä myös rauhoittua ja levätä yksityisyytemme turvin. Kaupungin haasteena on kehit-tää alueita tasapuolisesti siten, että kaikki vantaalaiset saavat tarvitsemansa palvelut.

2.1 Vantaa on monipuolinen asumisen ja työn kaupunki

Hyvä elinympäristö on tunnistettava ja omaleimainen, ja se syntyy paikan ainutlaatuisista fyysi-sistä ja toiminnallisista ominaisuuksista sekä historiasta ja kulloinkin vallalla olevasta suunnitte-lunäkemyksestä. Jotta asukkaat viihtyisivät, tarvitaan sekä arkkitehtonisesti hyvä että fyysisesti ja toiminnallisesti riittävän monipuolinen kaupunkiympäristö.

Vantaan kaupunkikuvaa leimaavat nopeasti rakentuneet 1970- ja 1980-lukujen asuntoalueet. Kaupunki on sittemmin kasvanut sekä olemassa olevaa kaupunkirakennetta täydentämällä että uusia alueita rakentamalla. Vantaasta on tullut työpaikkojen suhteen yhä omavaraisempi. Myös palveluiden määrä on kasvanut. Asuinalueista on muodostunut toiminnallisesti monipuolisem-pia. Liikenneverkko on kehittynyt voimakkaasti, ja tulevina vuosina joukkoliikenneyhteydet paranevat Kehäradan avautuessa.

Vantaa on sitoutunut luomaan edellytykset 2000 asunnon rakentamiselle vuosittain (ks. MAL-aiesopimus 2012). Sekä Helsingin seudulla että Vantaalla asuntoja rakennetaan tarpeeseen nähden aivan liian vähän, mikä on johtanut asuntojen hintojen nousuun ja asuntomarkkinoiden toimimattomuuteen. Erityisesti kohtuuhintaisten asuntojen - käytännössä siis valtion tukemien

vuokra-asuntojen ja asumisoikeusasuntojen - kysyntä Helsingin metro-polialueella kasvaa jatkuvasti. Alue tarvitsee työvoimaa. Myös Vantaalla uusien omistusasuntojen hinnat ovat nousseet viime vuosina reippaasti, ja hintataso on karkaamassa yleisestä palkkatason kehityksestä.

Keskeinen asuntopoliittinen tavoite Vantaalla on, että jokainen vantaalai-nen löytää tarpeitaan ja maksukykyään vastaavan ja elämäntilanteeseensa sopivan asunnon (ks. Vantaan asunto-ohjelma 2009). Asuntojen vähäinen

määrä ja korkea hinta eivät ole ainoita haasteita. Asuntoalueiden sosiaalinen eheys tulee var-mistaa ja asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia tulee edistää, jotta syrjäytymistä voidaan estää. Energiatehokkuus on otettava huomioon erityisesti korjausrakentamisessa. Asumisen ongelmat heijastuvat suoraan arjen hallintaan ja vähentävät elämänlaatua ja hyvinvointia.

2 Asuminen, ympäristö ja asuinalueet: Hyvä elinympäristö

”Kohtuuhintaiset vuokra-asunnot ovat tärkeitä.”Hyvinvointityöryhmän työpaja.

11AHVO – työikäisten hyvinvointiohjelma 2013 – 2016

Työ on yksi keskeisistä hyvinvointia tuottavista tekijöistä. Ongelmat työmarkkinoilla heijastuvat suoraan koettuun hyvinvointiin. Vantaalla on panostettu elinkeinopolitiikkaan, jotta asukkaille saataisiin uusia ja monipuolisia työpaikkoja oman kaupungin alueelle. Tulosta on tullut kiitettä-västi. Vantaalla on jo yli 100 000 työpaikkaa, ja työpaikkaomavaraisuus on 104 prosenttia (vuoden 2011 alussa). Työpaikkojen määrän ennustettu kasvuprosentti on seudulla suurinta vuoteen 2035 mennessä, arviolta 68 prosenttia. Aviapoliksen, Myyrmäen ja Tikkurilan suuralueet ovat merkittäviä työpaikkakeskittymiä. Jotta kilpailukyky pysyisi yllä ja sen myötä työpaikat lisääntyisi-vät, on kaupunki koettava hyväksi ympäristöksi elää. Yli puolet Vantaan työpaikoista on ulkopaikkakuntalaisilla. Vastaavasti Vantaalta käydään yhä enemmän muualla töissä. Kaupungin on houkuteltava paitsi uusia yrityksiä ja työpaikkoja myös niiden työntekijöitä asettumaan Vantaalle. Vantaa kerääkin muuttovoittoa työllisistä, 25–34-vuo-tiaista korkeasti koulutetuista, yksityisellä sektorilla työskentelevistä ja useimmiten Helsingistä Vantaalle muuttavista henkilöistä.

Kuva 4: Asukas- ja työpaikkamäärät kaupunginosittain 2013/2011.

”Asunnon valinta ei ole vain asuinrakennuksen valintaa. Asunto valitaan kodiksi ja asuinalue kotipaikaksi.”

(Juntto 2010, 295)

12AHVO – työikäisten hyvinvointiohjelma 2013 – 2016

2.2 Elinympäristön viihtyisyys ja tasapainoinen kaupunkirakenne

Viihtyisä, omaleimainen ja asukkaiden toiminnallisuutta tukeva lähiympäristö lisää asuntoalu-eiden vetovoimaa ja vahvistaa niiden imagoa. Hyvä lähiympäristö sisältää sekä rakennettuja viheralueita että luonnonympäristöä, kuten metsiä ja suo- ja vesialueita. Myös hoidetulla kult-tuurimaisemalla peltoineen ja niittyineen on Vantaan kaupunkikuvalle erityinen merkitys. On

havaittu, että kaupunkiluonnon ja sen monimuotoisuuden säilyminen vahvistaa ihmisten tulevaisuudenuskoa ja auttaa myös ilmastonmuutok-seen sopeutumisessa. Viheralueiden määrää oleellisempaa on kuitenkin se, kuinka hyvin viheralueet ovat kaupunkilaisten saavutettavissa ja käytettävissä. Vantaalla asemakaavoitetun virkistysalueen 200 metrin vaikutusalue kattaa lähes kokonaan Vantaan kaupunkimaisesti raken-

netun alueen sekä 95 prosenttia näiden kaupunginosien asukkaista. Voidaankin perustellusti sanoa, että viheralueet ovat erinomaisesti saavutettavissa kaikissa kaupunginosissa. Viheralueita kehitetään Vantaan viheralueohjelman (2012) tavoitteiden mukaisesti.

Viheralueet ja asuinympäristön turvallisuus parantavat asuk-kaiden viihtyvyyttä ja lisäävät hyvinvointia. Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH 2012) mukaan vantaalaiset työikäiset, sekä miehet että naiset, ovat pääosin tyytyväisiä asuinalueensa turvallisuuteen. Miehet ovat hieman naisia tyytyväisempiä.

Miehet 20–54 v. Miehet 55–74 v. Naiset 20–54 v. Naiset 55–74 v.

Vantaa 84,9 85,9 82,8 85,9

Koko Suomi 89,4 90,4 89,8 90,2

Lähde: ATH-tutkimus, THL 2012.

Taulukko 1. Asuinalueen turvallisuuteen tyytyväiset (%)

Asuntoalueen maineella tarkoitetaan yleensä yleistä tai ulkopuolisten muodostamaa mielikuvaa paikasta, ja imagolla viitataan usein tietoisesti rakennettuun mielikuvaan. Asuinalueen identi-teetillä viitataan puolestaan asukkaiden omaan, usein mainetta positiivisempaan mielikuvaan ja kokemukseen alueesta. Asuinalueen maine ja imago ovat nykyisin tärkeitä kriteerejä asuntoa valittaessa, ja moni onkin valmis maksamaan hyvästä imagosta asunnon laadun ja koon kustan-nuksella. Ihmisten oma arvomaailma ohjaa valintoja tietyille asuinpaikoille, ja monella on halu samaistua asuinalueeseensa. Alueen halutaan heijastelevan omaa elämäntapaa ja -tyyliä sekä myös sosioekonomista asemaa (ks. esim. Kyttä ym. 2010).

Se, millaiseksi asukkaat itse kokevat asuinalueensa, on tärkeämpää kuin se, miltä alue ja sen maine muiden silmissä näyttävät. Asuin-alueen maineen ylläpito on kuitenkin tärkeää siksi, että negatiiviset mielikuvat voivat karkottaa potentiaalisia uusia asukkaita ja yrityk-siä, jotka ovat merkittäviä asuntoalueiden elävyyden ja turvallisuu-

”Luonto antaa voimaa.” Koivukylän asukastyöpaja.

”Myönteinen luonto- ja ympäristösuhde on lähtökohta vastuulliselle, kestävälle elämäntavalle, johon kuuluu huolehtiminen ympäristöstä ja toisista ihmisistä. Hyvä luonto- ja ympäristösuhde on myös hyvinvoinnin perusta.”

(Cantell 2011, 338)

”Arjen estetiikka lisää hyvinvointia.” Hyvinvointityöryhmän työpaja.

13AHVO – työikäisten hyvinvointiohjelma 2013 – 2016

den kannalta. Huono leima voi johtaa kierteeseen, jossa hyvin toimeentulevat alkavat karttaa aluetta, minkä seurauksena alue alkaa kärsiä eriytymiskehityksestä huono-osaisuuden keskittyes-sä. Samalla myös hyvinvoinnin edistäminen ja ylläpito vaikeutuvat.

Alueellisilla eroilla tai alueellisella eriytymisellä tarkoitetaan yleensä kaupungin asuinalueiden eriytymistä asukkaiden tulo- ja varallisuustason, koulutuksen ja usein myös ikärakenteen ja etnisen taustan mukaan. Kyse on siis samantyyppisten asukkaiden keskittymisestä omille asuin-alueilleen erilleen muista, toisentyyppisistä asukkaista.

Eriytymiskehitykseen liittyy läheisesti segregaatio, eli ei-toivottu alueellinen eriytyminen. Segre-gaatiosta on kyse silloin, kun alueelliset erot nähdään ensisijaisesti ongelmana. Segregaatioon liitetään muun muassa syrjäytyminen, rikollisuus, kasautunut työttömyys, puutteet asukkaiden hyvinvoinnissa, köyhyys ja asuinalueen ankea lähiympäristö. Kielteisessä mielessä pahoin eriy-tynyt alue voi olla yhteiskunnan hallinnan ulottumattomissa, mutta se voi toisaalta olla myös seurausta eriarvoistavasta toiminnasta tiettyjä väestöryhmiä kohtaan (mukaillen Virtanen 2005).

Vantaalla vuosien 1997–2001 asunto-ohjelmaan kirjattiin ensimmäistä kertaa tavoite kaupunki-rakenteen eheyttämisestä, asuinalueiden monipuolistamisesta ja niiden sosiaalisen rakenteen tasapainottamisesta. Tutkimustietoa tässä onnistumisesta ei ole kovin paljon, mutta muutaman

Kuva 5. Tulotaso (valtionveronalaiset tulot) Vantaalla kaupunginosittain 2011.

14AHVO – työikäisten hyvinvointiohjelma 2013 – 2016

tutkimuksen perusteella tiedetään, että Vantaan osa-alueiden väliset erot ovat esimerkiksi eri väestöryhmien alueellisen jakautumisen ja koulutus- ja tulotason osalta pienemmät kuin Helsin-gissä ja Espoossa (mm. Lankinen 2001, 33–34; Raunionmaa 2008).

Sosiaalisessa eriytymiskierteessä olevia alueita pyritään Vantaan asunto-ohjelman mukaisesti tu-kemaan sellaisella täydennysrakentamisella, joka monipuolistaa alueen asuntokantaa ja hallinta-muotojakaumaa. Tavoite on erityisen tärkeä niillä alueilla, joilla muuttoliike painottuu ympäröiviä alueita enemmän vähävaraisiin ja maahanmuuttajataustaiseen väestöön. Vieraskielisen väestön kasvu on Vantaalla tulevina vuosina suurta. Heidän osuutensa kasvaa vuoteen 2020 mennessä nykyisestä runsaasta 11 prosentista noin 17 prosenttiin. Hyvällä kotouttamisella tuetaan maahan-muuttajien aktiivista kaupunkilaisuutta, joka puolestaan vahvistaa Vantaan monikulttuurista ja elinvoimaista ilmapiiriä. Tätä varten Vantaalle on laadittu monikulttuurisuusohjelma (2008).

Vuonna 2012 tehdyssä selvityksessä seurattiin asunto-ohjelmien tavoitteiden toteutumista asuntojen hallintamuodon sekoittamisen suhteen, tavoitteena eriytymiskehityksen hillitsemi-nen (Riihelä 2012). Tulosten mukaan omistusasuntojen osuus on kohonnut tarkastelujakson aikana kaikkein vuokra- ja asumisoikeusasuntovaltaisimmassa ryhmässä, pysynyt seuraavassa sekoittuneimman asuntokannan ryhmässä lähes ennallaan, ja laskenut hieman kaikkein omistus-asuntovaltaisimmissa kaupunginosissa (kuva 6). Tulokset osoittavat, että alueiden monipuolis-tamista ja sosiaalisten erojen kasvun hillitsemistä koskeva tavoite näyttää ainakin tämän tekijän osalta toteutuneen toivottuun suuntaan. Vaikka kehitys on ollut oikean suuntaista, se ei ole ollut kuitenkaan vielä riittävää. Asuntopolitiikalla ei voida suoraan vaikuttaa muun muassa tuloeroihin, joiden kasvu aiheuttaa ongelmia myös asumisessa. Kaikkein vähiten ansaitsevien tulotason ja asumisen kustannustason välinen ero on viime vuosina kasvanut lisää.

Kuva 6. Valtion tukeman asuntotuotannon kohdentuminen eri alueryhmiin 1997–2011.

15AHVO – työikäisten hyvinvointiohjelma 2013 – 2016

2.3 Tekoja tasapainoisen, viihtyisän ja toimivan kaupungin turvaamiseksi

Sosiaalisesti eheä ja tasapainoinen kaupunkirakenne yhdessä viihtyisän ympäristön ja saavutetta-vien palvelujen kanssa luovat edellytykset sujuvalle arjelle ja hyvinvoinnille. Nosto 1: Tasapainoinen kaupunkirakenneMaapolitiikalla, kaavoituksella ja asunto- ja elinkeinopolitiikalla pyritään varmistamaan, että kau-pungissa on monipuolisesti erilaisia asumisvaihtoehtoja, työpaikkoja, harrastusmahdollisuuksia ja viherympäristöjä. Monipuoliset alueet vahvistavat kaupungin sosiaalista eheyttä ja turvallisuutta. Liikennesuunnittelussa panostetaan joukkoliikenteen saavutettavuuden parantamiseen. Palvelu-verkkojen suunnittelussa saavutettavuus joukkoliikenteellä nostetaan pääkriteeriksi liikennever-kostoja kehitettäessä.

Nosto 2: Turvallinen ja siisti ympäristöHyvä kunnossapito on edullinen keino lisätä asuinalueiden viihtyisyyttä ja parantaa asukkaiden kokemusta asuinalueiden laadusta, ja lisätä näin henkistä hyvinvointia. Lisäksi hyvällä kunnos-sapidolla on mahdollista vaikuttaa myös fyysiseen hyvinvointiin, koska sillä voidaan vähentää onnettomuuksia sekä tieliikenteessä että kevyen liikenteen väylillä erityisesti talvisin. Yleisen ja asukkaiden kokeman turvallisuuden tulee olla korkealla tasolla.

Nosto 3: Sujuva arki Toimiva arki on asukkaiden näkökulmasta sitä, että kaupungissa kaikki toimii sujuvasti päivittäi-sissä toiminnoissa. Liikkuminen on helppoa ja palvelut saavutettavissa.

Nosto Teko Vastuutaho Kumppanit Aikataulu

Tasapainoinen kaupunkirakenne

Luodaan sosiaaliselta rakenteeltaan monipuolisia alueita (asuntojen hallinta-muotojen sekoittaminen ja asuntokannan monipuolisuus)

Mato SosterSiviKonsas

Jatkuva

Kaavoitetaan monipuolisesti pien- ja kerros-taloja sekä palveluja ja toimitiloja

Mato SiviSosterKonsas

Jatkuva

Vahvistetaan sosiaalista eheyttä ja turvalli-suutta (positiivinen diskriminaatio tarvitta-essa, lähikouluperiaate)

Toimialat yhdessä

Jatkuva

Osallistava suunnittelu Mato Jatkuva

Turvallinen ja siisti ympäristö

Huolehditaan ympäristön kunnosta ja siisteydestä (rakennusten kunnossapito, ulkoilureittien kunto, kyltitys, auratut jalkakäytävät, siivoustalkoot)

Mato Sivi Jatkuva

Huolehditaan ympäristön turvallisuudesta (valaistus kuntoon, liikenneturvallisuus, pelon paikat pois)

Mato Poliisi Jatkuva

Edistetään esteettömyyttä Mato Soster Jatkuva

16AHVO – työikäisten hyvinvointiohjelma 2013 – 2016

Sujuva arki Edistetään kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentamista

Mato VAV Jatkuva

Annetaan tarvittavaa tukea asumiseen Soster

Huolehditaan palvelujen saavutettavuu-desta (matalan kynnyksen palvelut, etsivä työ, asukaslähtöisyys, tehokas palveluista tiedottaminen, Tervetuloa-paketti alueelle muuttaville)

Kaikki toimialat

Jatkuva

Kehitetään joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen yhteyksiä (sujuva poikittaisliiken-ne, pyöräilyn edellytykset)

Mato HSL Jatkuva

Lähteet:ATH 2012. Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus. Raportti vuoden 2012 tuloksista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (tiedot poimittu 4/2013) http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tutkimus/hankkeet/ath

Cantell, Hannele (2011). Lapsuus ja nuoruus ympäristösuhteen perustana. Teoksessa Niemelä, Jari & Furman, Eeva & Halkka, Ant-ti & Hallanaro, Eeva-Liisa & Sorvari, Sanna toim. Ihminen ja ympäristö. Gaudeamus

Juntto (2010). Lopuksi: Parempaa asumista asukkaan ehdoilla. Teoksessa Juntto, Anneli toim. Asumisen unelmat ja arki. Suoma-lainen asuminen muutoksessa. Gaudeamus.

Kyttä, Marketta & Pahkasalo , Katariina & Vaattovaara, Mari (2010). Asuminen – eletty unelma. Teoksessa Juntto, Anneli toim.: Asumisen unelmat ja arki. Suomalainen asuminen muutoksessa. Gaudeamus.

Lankinen (2001). Alueellisen eriytymisen suunta Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla 1990-luvulla. Helsingin kaupungin tietokes-kus. Tutkimuksia 2001:6.

MAL-aiesopimus (2012). Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus 2012-2015. http://www.hel.fi/hel2/Helsinginseutu/Hsyk/MAL_2020_raportti_251012.pdf

Riihelä, Juhani (2012). Kuntarekisterit - uusia mahdollisuuksia asuinalueiden tutkimiseen. Vantaan kaupunki, tilasto ja tutkimus. C8:2012.http://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/77170_C8_2012.pdf

Raunionmaa, Eija (2008). Kellä on, kellä ei? Tulotason ja tulonjaon kehitys pääkaupunkiseudulla vuodesta 2000 vuoteen 2005. Vantaan kaupunki, tilasto ja tutkimus. C20:2008.http://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/63829_nro_50_C20_2008_.pdf

Vantaan asunto-ohjelma (2009). Elämänmakuista asumista Vantaalla, Vantaan asunto-ohjelma 2009–2017. Vantaan kaupunki, maankäytön ja rakentamisen toimiala.http://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/65500_Vantaan_asunto-oh-jelma_intra.pdf

Monikulttuurisuusohjelma (2008). Vantaan monikulttuurisuusohjelma. Vantaan kaupunki, vapaa-ajan ja asukaspalveluiden toi-miala.https://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/69754_6284_1_.pdf

Viheralueohjelma (2012). Vantaan viheralueohjelma 2011–2020. Vantaan kaupunki, maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala.http://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/85445_Viheralueohjel-ma20112020.pdf

Virtanen, Hanna (2005). Monietnistyvät lähiöt – etnisen segregaation syitä ja seurauksia suomessa. Pro Gradu -tutkielma. Tampe-reen yliopisto, kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta, Yhdyskuntatieteiden laitos.http://tutkielmat.uta.fi/pdf/gradu00574.pdf

17AHVO – työikäisten hyvinvointiohjelma 2013 – 2016

Työ on hyvinvoinnin perusta. Työ takaa toimeentulon, tarjoaa mahdollisuuksia itsensä kehittä-miseen, sosiaalisen verkoston laajentamiseen ja hyvään arkeen. Monipuolinen ja innovatiivinen elinkeinorakenne lisää työpaikkoja ja toimii perustana työelämälle, jossa jokainen voi löytää oman paikkansa osaamisensa ja elämäntilanteensa mukaan.

3.1 Työelämän osallisuus

Vantaan työllisyysaste, eli työllisten osuus 15–64-vuotiaasta väestöstä, on maan korkeimpia. Vuoden 2011 lopussa Vantaan työllisyysaste oli 72 prosenttia, kun koko maan keskiarvo oli 66 prosenttia. Vantaan työllisyysaste on ollut yli 70 prosenttia koko 2000-luvun. Naisten työllisyysas-te on viime vuosina ollut hieman korkeampi kuin miesten. Vieraskielisten työllisyys on kasvanut vuosikymmenessä merkittävästi, mutta on edelleen alempi kuin suomen- ja ruotsinkielisen väes-tön. Vieraskielisen väestön pääsy työelämään on tärkeää, sillä Vantaan työvoimasta yhä suurempi osuus on vieraskielisiä. Yleisimmin puhutut vieraat kielet ovat venäjä ja viro. Vuoden 2011 lopussa Vantaalla asui 16 632 työikäistä vieraskielistä, lähes kolme kertaa enemmän kuin kymmenen vuot-ta sitten. Kasvun odotetaan jatkuvan voimakkaana myös tulevaisuudessa.

suomi/ruotsi miehet

suomi/ruotsi naiset

Kuva 7. Vantaan työllisyysaste sukupuolen ja äidinkielen mukaan

3 Työ, koulutus ja toimeentulo: Työllä turvaa

18AHVO – työikäisten hyvinvointiohjelma 2013 – 2016

Työelämän osallisuus on yksi keskeisimmistä hyvinvointia ja yhteis-kuntaan kuulumista lisäävistä tekijöistä. Koulutustason nostaminen ja elinikäinen oppiminen lisää työllisyyttä, pidentää työuria ja antaa työntekijöille lisävalmiuksia sopeutua työelämän muutoksiin. Työelämän

osallisuus tai sen ulkopuolelle jääminen heijastuvat perheeseen, lähiyhteisöön ja koko yhteis-kuntaan laajemmin. Myös osatyökykyisillä ja vajaakuntoisilla on oikeus työntekoon, ja sitä on tuettava yksilön voimavarat huomioon ottaen.

Hyvä työelämä on tasa-arvoinen ja yhdenvertainen. Vantaan kaupungilla tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen on yhdistetty osaksi toiminnallista ja henkilöstöpoliittista suunnit-telua. Käytännössä tasa-arvoinen työelämä tarkoittaa sitä, että päätöksissä ja toimenpiteissä on otettava huomioon vaikutuk-set miehiin ja naisiin. Yhdenvertaisuutta on puolestaan se, että ketään ei syrjitä iän, etnisen taustan, uskonnon, mielipiteen tai terveydentilan vuoksi. Vantaan kaupunki voi omalla esimerkil-lään toimia suunnannäyttäjänä tasa-arvoisen ja yhdenvertai-sen työympäristön luomisessa. Vantaalla on laadittu Työkirja tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta (2006).

3.2 Työhyvinvointi

Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH 2012) mukaan vantaalaiset työikäiset kokevat työkykynsä paremmaksi kuin Suomessa keskimäärin. Suurin osa on tyytyväisiä nykyiseen tai vii-meisimpään työhönsä. Miehet ovat hieman naisia tyytyväisempiä, ja koulutus lisää tyytyväisyyttä työhön. Vantaalla tavoitellaan valtakunnallisen työelämästrategian mukaan Euroopan parasta työelämää. Se vaatii voimavarojen lisäämistä osaamisen kehittämiseen ja työkyvyn ylläpitoon. Näiden kannalta tärkeitä ovat ammattitaidon, työelämätaitojen ja esimiestaitojen kehittäminen. Paras tae hyvästä työkyvystä on tasapainoinen ote työelämän ja muun elämän välillä. Hyvä terveys, hyvät elintavat, ystävät ja harrastukset lisäävät työssä jaksamista.

Vantaan kaupungin kohdalla työhyvinvointi tarkoittaa sitä, että esimiestyöhön panostetaan ja sen kehittämiseen lisätään voimavaroja. Myös jokaisen työntekijän halu kehittää itseään ja osaamis-taan lisää hyvinvointia.

Aktiivisella välittämisellä kunta ehkäisee sairauspoissaoloja ja tukee työhyvinvointia. Myös työntekijällä on vastuu omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan. Johtamisen ja hyvinvoinnin kehittymistä seu-rataan muun muassa Kunta 10 -tutkimuksessa. Sekä kunnan että

muiden työnantajien tehtävänä on luoda työolosuhteet, joissa on hyvä ja työkykyä ylläpitävä työilmapiiri, mahdollisuus työn ja perheen yhteensovittamiseen sekä hyvät lähtökohdat elinikäiselle oppimiselle. Nämä luovat edellytyksiä elinvoimaiselle ja innovatiiviselle työelämälle.

”Työ luo hyvinvointia.”Koivukylän asukastyöpaja.

”Ansiotyö vaikuttaa suuresti arjen hyvinvointiin. Se takaa talouden turvallisuuden ja rytmittää ihmisten arkea. Ansiopäivien kaltaista ajankäytön rakennetta arvostetaan korkealle, minkä vuoksi myös työelämän ulkopuolella olevat tavoittelevat päiviinsä samankaltaista rytmiä ja pyrkivät sisällyttämään arkipäiväänsä merkityksellisiä ansiotyön kaltaisia toimintoja.”

(Raijas 2011, 251)

”Hyvän työyhteisön haistaa ja maistaa.” Työn teemalounas.

”Perhe-elämän ja työn sujuva yhdistäminen parantaa hyvinvointia sekä kotona että työssä.” Nimimerkki Perheellinen Ota kantaa -keskustelussa.

19AHVO – työikäisten hyvinvointiohjelma 2013 – 2016

Perheellisille työn ja perheen yhteensovittaminen voi toisinaan olla haasteellista. ATH-kyselyn perusteella noin 30 prosenttia vantaalaisista kokee työn takia riittämättömyyttä vanhempana, ja 35 prosenttia tuntee laiminlyövänsä kotiasioita työn vuoksi. Eniten riittämättömyyttä vanhempana kokevat korkeasti koulutetut naiset. Kunta työnantajana voi omalta osaltaan edistää työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista. Asioihin voidaan vaikuttaa myös välillisesti muun muassa toimivalla varhaiskasvatuksella, palveluiden sijainnilla sekä sujuvilla liikenneyhteyksillä.

3.3 Koulutus

Koulutustasolla on vaikutusta elämän moniin eri osa-alueisiin, kuten elintapoihin, terveyteen, työllisyyteen ja tuloihin, ja sitä kautta yleiseen hyvinvointiin. Koulutuksen vaikuttavuutta hyvin-vointiin tulee tarkastella myös sukupolvet ylittävänä jatkumona, sillä vanhempien koulutustaso heijastuu lapsiin. Useiden tutkimusten mukaan huoltajien koulutustaso on suurin yksittäinen lap-sen koulumenestykseen vaikuttava seikka. Vantaalaisten koulutustaso on noussut tasaisesti viime vuosina. Vantaan 25–64-vuotiaasta väestöstä 39 prosentilla on keskiasteen koulutus ja 37 prosentilla on keskiastetta ylempi koulutus. Naisten koulutustaso on miehiä korkeampi. Silti edelleen joka neljännellä työikäisellä vantaalaisella miehellä ja noin joka viidennellä työikäisellä vantaalaisella naisella ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa.

Työelämässä vaaditaan yhä enemmän koulutusta. Mikäli peruskoulun jälkeistä tutkintoa ei ole, työllistymismahdol-lisuudet ovat heikommat, työttömyysriski suurempi ja työttömyyden pitkittyminen todennä-köisempää kuin tutkinnon suorittaneilla. Vantaa painottaa, että oppimisella ei ole ikärajaa, ja kannustaa kaikkia elinikäiseen oppimiseen. Vantaalla järjestetään aikuiskoulutusta sekä ilta- että

päiväopetuksena. Koulutusta on tarjolla lähi- ja etäopetuksena, oppisopimuskoulutuksena ja verkko-opetuksena.

Opiskella voi keskiasteen ammatillisista tutkinnoista korkea-asteen tutkintoihin, ja sen lisäksi on näyttötutkintoja, osatutkintoja ja muuta koulutusta. Tarjolla on myös yleissivistävää koulutusta. Esimerkiksi syksyllä 2012 Vantaan ammattiopisto Variassa oli 237 opiskelijaa aikuis-

ten näyttötutkintoon johtavassa koulutuksessa. Eniten opiskelijoita oli sosiaali- ja terveysalalla. Vuonna 2012 Varian aikuiskoulutuksen linjalla opiskeli oppisopimuskoulutuksessa 252 ja lisä-koulutuksessa 618 henkilöä. Ammatillinen aikuiskoulutus on aina räätälöitävä asiakkaan omien kehittymistarpeiden pohjalta sekä opiskelijan että työelämän tarpeita vastaaviksi. Kunnan oman koulutustarjonnan lisäksi yrityksillä on tärkeä tehtävä henkilöstön kouluttamisessa ja osaamisen kehittämisessä.

Vantaalla on työpaikkoja enemmän kuin työvoimaa, silti suuri osa vantaalaisista työntekijöistä käy töissä Vantaan ulkopuolella. Haasteena on työvoiman kysynnän ja tarjonnan parempi koh-taaminen. Vantaalaisten koulutustason tulisi nykyistä paremmin vastata kunnan tämänhetkistä ja tulevaa työvoiman tarvetta. Yritysten ja oppilaitosten välinen yhteistyö, monipuolinen elinkeino-rakenne, toimiva asuntopolitiikka ja hyvät liikenneyhteydet tukevat tätä tavoitetta.

”On myös mahdollista, etteivät työasiat häiritse perhettä ollenkaan. Silloin työ on usein sisällöltään kiinnostavaa ja tarjoaa sopivasti haasteita. Työpaikan ilmapiiri on miellyttävä, työnantaja kannustava ja työntekijä voi itse vaikuttaa aikatauluihin ja työtahtiin.”

(Rönkä & Kinnunen 2009, 104)

”Työttömyys kohdistuu eniten ja usein ensimmäiseksi heikoimmin koulutettuihin.”

(Myrskylä 2010, 49)

”Rohkeutta tehdä asioita toisin.”Työn teemalounas.

20AHVO – työikäisten hyvinvointiohjelma 2013 – 2016

23 %

17 %

20 %

39 %

29 %

33 %

13 %

13 %

10 %

13 %

15 %

15 %

10 %

24 %

20 %

0% 100%

Vantaa(n = 114 543)

Espoo(n = 139 970)

Helsinki(n = 345 400)

25–64-vuotiaiden koulutustaso Vantaalla, Espoossa ja Helsingissä v. 2011

Ei perusasteen jälkeistätutkintoa

Keskiaste

Alin korkea-aste

Alempi korkeakouluaste

Ylempi korkeakouluaste

Lähde: Tilastokeskus, väestön koulutusaste, 31.12.2011Tutkijakoulutusaste

Kuva 8. 25–64-vuotiaiden koulutustaso Vantaalla, Espoossa ja Helsingissä

3.4 Toimeentulo ja työttömyys

Viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana vantaalaisten keskitulot ovat kasvaneet yli 30 prosenttia yleisen ansiotason noustessa sekä tulonsaajien rakenteen muuttuessa. Vuonna 2011 tulonsaajien valtioveronalaiset keskitulot olivat 29 264 euroa, mikä on lähes 3 000 euroa maan keskiarvoa korkeampi. Ansiotulojen saajien määrä sekä ylimmissä että alimmissa tuloluokissa on kasvanut, mutta tulojen jakautuminen on tasaisempaa kuin muissa Helsingin seudun suurissa kunnissa.

Vantaalaisten velkaantuneisuus on noussut viime vuosina etenkin asuntojen hintojen noustessa. Asumiskustannusten nousu ja talouden yleinen epävarmuus heijastuvat toimeentulotukea ja asumistukea saaneiden määrässä. Vuoden 2011 aikana toimeen-tulotukea sai 11 462 kotitaloutta, 20 prosenttia enemmän kuin viisi vuotta aiemmin. Lapsiperheistä noin joka kymmenes joutui turvautumaan toimeentulotukeen vuoden 2011 aikana. ATH-

tutkimuksen mukaan noin 30 prosenttia vantaalaisista kokee kotitalouden menojen kattamisen tuloilla hankalaksi. Osuus oli suurin 20−54-vuotiaden ikäryhmässä ja matalan koulutustason omaavilla miehillä.

Helmikuussa 2013 Vantaalla oli 10 088 työtöntä ja Vantaan työttömyysaste oli 9,1 prosenttia, kun Helsingin seudun keski-määräinen työttömyysaste oli 8 prosenttia ja koko maan 11,1 prosenttia. Vantaalaisella työttömyydelle tyypillistä on työttö-mien melko matala koulutustaso, vieraskielisten suuri osuus sekä rakenteellinen työttömyys. Kaikista Vantaan työttömistä neljännes on pitkäaikaistyöttömiä. Yli 50-vuotiaiden työttömi-en osuus kaikista työttömistä on tasaisesti kasvanut. Noin joka neljäs työtön on vieraskielinen.

”Kun hyvinvointi on koetuksella, peruspalveluiden merkitys korostuu.” Koivukylän asukastyöpaja.

”Ruoka-apu ei kuitenkaan ole vaan aineellista apua. […] Ruoka-apu on usealle myös paikka, jossa sosiaalisella kanssakäymisellä on merkitystä. Sosiaalinen merkitys on suuri.”

(Turunen ym. 2012, 42)

21AHVO – työikäisten hyvinvointiohjelma 2013 – 2016

0 %

5 %

10 %

15 %

20 %

25 %

30 %

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Pitkäaikaistyöttömien osuus (%) alueen työttömistä v. 2007-2013

Vantaa

Helsinki

Espoo

Helsinginseutu*

Koko maa

Lähde: TE-tilasto 1207

*Helsingin seutu: Espoo, Helsinki, Vantaa, Hyvinkää, Järvenpää, Karkkila, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Lohja, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Siuntio, Tuusula ja Vihti

Kuva 9. Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä (%)

Työttömyyden alentaminen vaatii valtion, kunnan, elinkeinoelämän ja oppilaitosten tiivistä yhteistyötä. Koulutustason nostaminen, varhainen puuttuminen työttömyyteen ja passiivisen työttömyyden vähentäminen nopeuttavat työllistymistä

Työllisyyden nostaminen vaatii lisää joustavuutta työmarkkinoilta osatyökykyisten, ikääntyvien ja pitkäaikaistyöttömien työllistymismahdollisuuksien lisäämiseksi. Huomiota on kiinnitettävä myös ylisukupolviseen työttömyyteen, jossa sosioekonomiset taustat ja asenteet voivat olla työllistymi-sen este.

3.5 Tekoja työllisyyden, kouluttautumisen ja toimeentulon hyväksi

Työ luo perustan hyvinvoinnille. Työllistymisen edellytyksiä parantamalla ja kouluttautumista lisäämällä sekä koulutusta kehittämällä on mahdollista edistää hyvinvointia. Työllä on merkittävä rooli toimeentulon turvaamisessa, vaikkei se yksistään ratkaisekaan kaikkia toimeentuloon liittyviä ongelmia.

Nosto 1: Työ on hyvinvoinnin perustaMonipuolinen elinkeinorakenne, innovatiivisuus ja yrittäjyyteen kannustaminen luovat työ-paikkoja. Työ turvaa toimeentulon, luo sosiaalisen verkoston ja antaa tekijälle mahdollisuuden kehittää osaamistaan. Työhyvinvointi lisää työssä jaksamista. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo on tärkeää työelämässä, samoin kuin mahdollisuus työn ja perheen yhteensovittamiseen.

Nosto 2: Elinikäinen oppiminen ja koulutuksen tukeminenKoulutustasolla on vaikutusta elintapoihin, terveyteen, työllistymiseen ja tulotasoon, ja sitä kautta yksilön hyvinvointiin. Vanhempien koulutustaso heijastuu myös seuraavaan sukupolveen. Elin-ikäinen oppiminen tarkoittaa mahdollisuutta oppia uutta ja kehittää omaa osaamistaan elämän kaikissa vaiheissa. Uuden oppiminen tuo sisältöä elämään ja auttaa sopeutumaan työelämän muutoksiin.

22AHVO – työikäisten hyvinvointiohjelma 2013 – 2016

Nosto 3: Vakaa toimeentuloVakaassa toimeentulossa tulot ovat tasapainossa menojen kanssa tulotasosta riippumatta. Vakaa toimeentulo luo turvallisuutta siitä, että rahat riittävät myös ensi kuussa. Elämänhallinnan vahvis-taminen, talousasioiden tuntemus, köyhyysriskeihin vaikuttaminen ja sosioekonomisten esteiden poistaminen luovat pohjaa vakaalle toimeentulolle.

Nosto Teko Vastuutaho Kumppanit Aikataulu

Työ onhyvinvoinninperusta

Luodaan hyvät edellytykset monipuolisen yritystoiminnan kasvulle ja innovatiiviselle elinkeinorakenteelle sekä tuetaan yrittäjäksi ryhtymistä

Toimialat yhdessä/koko kaupunki

MatoKonsasSiviYrityksetOppilaitokset

Jatkuva

Edistetään työllisyyttä (neuvonta, yritys- ja rekrytointitapahtumat, työkykyä edistävä toiminta, kohdennettu työvoimakoulutus)

KonsasSiviSoster

YrityksetTE-palvelutYhdistyksetOppilaitokset

Jatkuva

Tuetaan työhyvinvointia ja työssä jaksamis-ta (työelämän joustavuus, hyvä työilmapiiri, terveyden ja hyvien elintapojen edistämi-nen, harrastusmahdollisuudet)

Toimialat yhdessä

YrityksetJärjestötOppilaitokset

Jatkuva

Kehitetään malli pysyvälle välityömarkki-natyölle (yhteiskunnallisen tai sosiaalisen yrityksen perustaminen)

Konsas Muut toimialatYrityksetOppilaitokset

2014

Tuetaan työn ja perheen yhteensovittamista (kunnan työntekijöiden työaikajoustot, laadukas varhaiskasvatus, perhetyön tukeminen)

Toimialat yhdessä

Yritykset Jatkuva

Elinikäinen oppiminen ja koulutuksen tukeminen

Tuetaan kouluttautumista (räätälöidyt koulutuspolut, neuvonta, elinikäinen oppiminen, kielikoulutus, tapahtumat, yritysyhteistyö)

SiviMatoSosterKonsas

OppilaitoksetTE-palvelutYrityksetHSL

Jatkuva

Sosioekonomisten rajojen ylittäminen kouluttautumisessa (taloudellisten ja asenteellisten esteiden poistaminen, uudet ajatusmallit)

SiviMatoSosterKonsas

OppilaitoksetVarhaiskasvatusTE-palvelutYrityksetHSL

Jatkuva

Kannustetaan aikuiskoulutukseen ja lisätään oppilaitosten yhteistyötä yritysten ja kulttuuripuolen kanssa

Toimialat yhdessä

YrityksetOppilaitoksetJärjestöt

Jatkuva

Vakaa toimeentulo

Otetaan käyttöön verkostomainen, jalkau-tuva palvelumalli perheiden kokonaisvaltai-seksi tukemiseksi

SosterSiviKonsas

Käynnis-tyyvuoden 2014 alussa

Tarjotaan uudenlaista tukea ja näkökul-maa elämänhallinnan vahvistamiseksi ja yksilön voimaannuttamiseksi (sosiaalinen muuttumisleikki, sosioekonomisten rajojen purkaminen)

KonsasSiviSoster

YhdistyksetJärjestötYhteisöt

Jatkuva

Kehitetään talousneuvontaa (talousneuvon-nan jalkauttaminen, sähköinen palveluva-likko)

KonsasSoster

Käynnis-tyyvuoden 2014 alussa

23AHVO – työikäisten hyvinvointiohjelma 2013 – 2016

Lähteet: ATH 2012. Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus. Raportti vuoden 2012 tuloksista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (tiedot poimittu 4/2013) http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tutkimus/hankkeet/ath

”Elinikäinen oppiminen – mahdollisuus kasvuun ja työllisyyteen”. Ohjelmajulistus. Elinikäisen oppimisen neuvosto 2010. Opetus- ja kulttuuriministeriö. http://www.okm.fi/export/sites/default/OPM/Koulutus/aikuiskoulutus_ja_vapaa_sivistystyoe/elinikaisenoppimisenneuvosto/liitteet/ohjelmajulistus.pdf

Heponiemi, Tarja & Wahlström, Mikael & Elovainio, Marko & Sinervo, Timo & Aalto, Anna-Mari & Keskimäki, Ilmo (2008). Katsaus työttömyyden ja terveyden välisiin yhteyksiin. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Työ ja yrittäjyys 14/2008.http://www.tem.fi/files/19508/temjul_14_2008_tyo_ja_yrittajyys.pdf

Karjalainen, Anne (2012). Rakennetyöttömyys Vantaalla. Vantaan kaupunki. Työllisyyspalvelut. Tietopalvelut, selvityksiä nro 64, C17:2012.http://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/82171_C17_2012.pdf

Komission yhteisöiden valmisteluasiakirja. Elinikäinen oppiminen. Euroopan yhteisöjen komissio. SEK(2000) 1832http://ec.europa.eu/education/lifelong-learning-policy/doc/policy/memo_fi.pdf

Kyttälä, Hannu (2013). Valtionveronalaisten keskitulojen muutos Vantaalla, Helsingin seudulla ja suurissa kaupungeissa 2000-lu-vulla. Tilastokatsaus 4:2013. Vantaan kaupunki. Tietopalvelu B7:2013. http://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/86545_tk4_2013.pdf

Myrskylä, Pekka (2010). Taantuma ja työttömyys.Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Työ ja yrittäjyys 57/2010.http://www.tem.fi/files/27778/TEM_57_2010_netti.pdf

Raijas, Anu (2011). Arjen hyvinvointi. Teoksessa Saari, Juho toim. Hyvinvointi. Suomalaisen yhteiskunnan perusta. Gaudeamus.

Rönkä, Anna & Kinnunen, Ulla (2009). Kun työstä tulee vieras perheessä. Teoksessa Jallinoja, Riitta toim. Vieras perheessä. Gaude-amus.

Turunen, Saija & Ohisalo, Maria & Petrovskaja, Vlada & Tukiala, Anna-Kaisa (2012). Kuka käy leipäjonossa? Pääkaupunkiseudun ruoanjakotutkimuksen tuloksia. Soccan työpapereita 2012:1.http://www.socca.fi/files/2432/Kuka_kay_leipajonossa_Paakaupunkiseudun_ruoanjakotutkimuksen_tuloksia_web.pdf

Työkirja tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta (2006). Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen Vantaan kaupungin toimin-tatapana. Vantaan kaupungin julkaisu C-10:2006.http://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/72174_tyokirja_tasa-arvos-ta_ja_yhdenvertaisuudesta.pdf

Vantaalaisia kehityssuuntia 1/2012. Vantaan kaupunki, taloussuunnittelu. Vantaan kaupungin paino, 4/2012, C9:2012.http://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/77572_1_2012.pdf

Tietokannat:Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH 2012). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.http://www.terveytemme.fi/ath/

Aluesarjat.fi -tietokanta. Helsingin seudun aluesarjat. http://www.aluesarjat.fi/

Elinkeino ja työssäkäynti -tilastotietokanta. Tilastokeskus.

Kunta10-tutkimus. Työterveyslaitos.

Statifin, Väestön koulutusrakenne. Tilastokeskushttp://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/databasetree_fi.asp

Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet.Terveyden ja hyvinvoinnin laitoshttp://uusi.sotkanet.fi/portal/page/portal/etusivu

24AHVO – työikäisten hyvinvointiohjelma 2013 – 2016

Elämäntavat muodostuvat siitä, kuinka elämme ja toimimme arjessamme. Elämäntavoilla luodaan pohjaa terveydelle ja hyvinvoinnille. Elintavoilla taas tarkoitetaan niitä käytäntöjä, jotka liittyvät läheisesti terveyteen ja terveyden edistämiseen. Ruoka- ja liikuntatottumukset sekä tupakointi ja alkoholinkäyttö kertovat elintavoistamme. Elintavoilla on suuri merkitys kansansairauksien ehkäisylle.

Työikäisen väestön terveyden edistämisellä pyritään toimintakyvyn säilymiseen tai lisäämiseen, sairausvaaran minimoimiseen, olemassa olevien sairauksien haittojen ehkäisyyn sekä elämänta-poihin liittyvien uhkien vähentämiseen. Yhteiskunta vastaa omalta osaltaan sairauksien hoidosta, mutta myös kansalaisten oman vastuun eli niin sanotun omahoidon rooli on merkittävä ylläpidet-täessä terveyttä ja hyvinvointia.

Ihmissuhteet ja perhe ovat keskeinen voimavara ihmisten elämässä. Läheiset ja merkitykselliset ihmissuhteet kytkeytyvät niin elämänlaatuun kuin terveyteen. Vanhempien hyvinvointi ja jaksaminen edistävät koko perheen hyvinvointia ja lapsuudenkodissa omaksutut elämäntavat seuraavat meitä usein läpi aikuisiän.

4.1 Elämäntavat Elämäntavoilla ja elintavoilla voi vaikuttaa positiivisesti terveyteen. Vähentämällä tupakointia ja alkoholin liikakäyttöä, syömällä terveellisesti sekä lisäämällä aktiivista liikuntaa voidaan pienentää sairastumisriskiä.

Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH 2012) mukaan alkoholin liikakäyttö on Vantaalla yleistä sekä mie-hillä että naisilla. Vantaalaisten miesten alkoholin liikakäyttö jää koko maan tasoa alhaisemmaksi, mutta vantaalaisten naisten alkoholin liikakäyttö ja alkoholin humalahakuinen juominen on koko maan tasoa korkeampaa. Tupakointi on Vantaalla miesten keskuudessa yleisempää kuin koko maassa. Vantaalaiset miehet liikkuvat aktiivisemmin kuin miehet maassa keskimäärin. Vantaalla erityisesti 20–54-vuotiaat naiset liikkuvat miehiä vähemmän. Ylipaino on Vantaalla yleisempää naisilla kuin miehillä. Vantaalla naisten ylipaino on yleisempää kuin muualla Suomessa.

4 Elämäntavat, terveys ja ihmissuhteet: Minussa on voimaa

”Perheille yhteistä tekemistä, yhdessä olemista.”Hyvinvointityöryhmän työpaja.

”Elintapoihin vaikuttavat myös henkilökohtaiset voimavarat selviytymiselle paineita aiheuttavissa elämäntilanteissa, muiden tarjoama tuki sekä monet elämän kuluessa hankitut ominaisuudet, kuten koulutuksen aikana vakiintuneet ajattelutavat.”

(Koivusilta 2011, 126)

25AHVO – työikäisten hyvinvointiohjelma 2013 – 2016

Elintavat, % Miehet Vantaa 20–54-v.

Miehet Koko Suomi 20–54-v.

Naiset Vantaa 20–54-v.

Naiset Koko Suomi 20–54-v.

Miehet Vantaa 55–74-v.

Miehet Koko Suomi 55–74-v.

Naiset Vantaa 55–74-v.

Naiset Koko Suomi 55–74-v.

Ylipaino (BMI ≥30 kg/m2) (%)

16,2 16,3 17,9 18,0 21,3 18,9 24,3 21,8

Alkoholin liikakäyt-tö (Audit – C)

44,7 50,6 30,0 26,8 33,9 32,4 18,3 18,3

Alkoholia hu-malahakuisesti käyttävien osuus (AUDIT-1k) (%)

19,9 26,6 6,9 6,6 17,2 18,1 4,8 5,8

Päivittäin tupakoi-vat (%)

19 19,9 15,3 15,8 19,0 16,7 12,3 11,1

Aktiivinen liikunta 31,5 29,4 24,1 28,8 15,9 14,7 14,5 11,8

Taulukko 2. Elintavat. Lähde ATH-tutkimus, THL 2012.

Vanhemmissa ikäryhmissä alkoholin liika- ja humalakäyttö on vähäisempää kuin nuoremmissa ikäryhmissä. 55–74-vuotiaat naiset ja miehet harrastavat aktiivista liikuntaa vähemmän kuin 20–74-vuotiaat. Ylipaino on yleisempää vanhemmassa ikäryhmässä kuin nuoremmalla ikäryhmällä.

4.2 Terveys

Kuntalaisten terveyttä heijastavat sairastavuus- ja kansantauti-indeksit, jotka kuvaavat väestön terveyttä ja hyvinvointia suhteessa maan keskiarvoon (100). Vantaan sairastavuusindeksin arvo on 89,0 (2011). Pienempi indeksi viittaa terveempään väestöön suhteutettuna koko maan keskiar-voon. Vantaalla esiintyy kuitenkin maan keskiarvoa enemmän sekä dementiaa että aivoverisuoni-sairauksia.

Kansantauti-indeksi on Vantaalla 90,8 (2012). Kansantauti-indeksi kuvaa seitsemän suurimman erityiskorvattavaan lääkehoitoon oikeuttavan sairauden (verenpainetauti, sepelvaltimotauti, astma, diabetes, nivelreuma, sydämen vajaatoiminta ja psykoosit) esiintyvyyttä. Kansantauti-indeksillä mitattuna vantaalaiset ovat terveempiä kuin maassa keskimäärin.

Vantaalaisten itseraportoitu sairastavuus lisääntyy iän myötä lukuun ottamatta masennusta, jota on vanhempien miesten ryhmässä vähemmän kuin nuoremmilla. Vanhemmassa ikäryhmässä on myös vähemmän itsemurha-ajatuksia kuin nuoremmassa ryhmässä. Itseraportoidun kohonneen veren kolesterolipitoisuuden, sepelvaltimotaudin sekä kohonneen verenpaineen ja verenpaine-taudin osalta tapahtuu merkittävä lisäys siirryttäessä vanhempaan ikäryhmään. Erityiskorvattaviin diabeteslääkkeisiin oikeutettujen työikäisten määrä on Vantaalla kasvanut ja lääkkeisiin oikeutet-tujen osuus on Vantaalla suurempi kuin muualla pääkaupunkiseudulla. (Sähköinen hyvinvointi-kertomus 2012.)

26AHVO – työikäisten hyvinvointiohjelma 2013 – 2016

Itse raportoidut sairaudet, %

Miehet Vantaa 20–54-v.

Miehet Koko Suomi 20–54-v.

Naiset Vantaa 20–54-v.

Naiset 20–54-v. Koko Suomi

Miehet Vantaa 55–74-v.

Miehet 55–74-v. Koko Suomi

Naiset Vantaa 55–74-v.

Naiset Koko Suomi 55–74-v.

Niiden osuus, joilla on itse raportoitu-na kohonnut veren kolesterolipitoi-suus

14,7 14,9 10,5 12,6 39,3 44,3 46,4 42,8

Niiden osuus, joilla on itse raportoi-tuna kohonnut verenpaine tai verenpainetauti

12,4 15,2 12,6 12,3 50,8 48,6 43,1 42,3

Niiden osuus, joilla on itse raportoitu-na sepelvaltimo-tauti

0,8 1,2 0,2 1,2 10,8 11,6 4,8 5,3

Niiden osuus, joilla on itse raportoitu-na masennusta

9,1 8,5 11,2 7,8 7,0 7,6 12,8 11,3

Niiden osuus, joilla on ollut itsemurha ajatuksia 12 kk:n aikana

9,1 8,5 11,2 7,8 7,0 7,6 12,8 11,3

Taulukko 3. Itse raportoidut sairaudet, ATH-tutkimus, THL 2012

Sosioekonominen asema on yhteydessä niin sairastavuuteen kuin myös odotettavissa olevaan elinaikaan (esim. Lahelma & Rahkonen 2011). Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi -tutki-muksessa (2012) havaittiin, että kansantautien ja erityisesti diabeteksen ehkäisyyn ja hoidon kehittämiseen tarvitaan toimia myös maahanmuuttajataustaisilla. Muista Länsi-Euroopan maista saatujen tietojen perusteella maahanmuuttajien terveys on yleensä heikompi kuin valtaväestön. Sosioekonomisia terveyseroja on myös maahanmuuttajaryh-mien välillä ja sisällä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ja terveyspalvelujen kehittämisen haasteet liittyvät väestöryh-mittäisten ja myös alueellisten terveyserojen kaventamiseen.

4.3 Perhe ja ihmissuhteet

Kiinteät sosiaaliset siteet ja sosiaalinen kontrolli edistävät yksilön hyvinvointia. Tuoreessa tutkimuksessa (Holt J. 2010) todetaan, että sosiaalisten suhteiden yhteys terveyteen on jopa voimakkaampaa kuin alkoholin, liikunnan, lihavuuden tai tupakoinnin vaikutus. Sosiaalinen toimintakyky ilmenee esimerkiksi vuorovaikutuksena sosiaalisessa verkostossa, sosiaalisena aktiivisuutena ja osallistu-misena.

Sosiaalinen muilta ihmisiltä saatu tuki voi olla joko henkistä tai käytännöllistä. Sosiaalisella tuella on tutkittuja terveysvaikutuksia ja sosiaalisen tuen puutteen on havaittu olevan yhteydessä muun muassa huonoksi koettuun terveyteen, alkoholiriippuvuuteen ja psyykkiseen oireiluun (Joutsen-niemi 2011).

”Aineelliset ja taloudelliset tekijät vaikuttavat edelleen merkittävästi terveyteen ja väestöryhmien välisiin terveyseroihin. Vaikka aineellinen elintaso on noussut, on materiaalisten elinolosuhteiden ja terveyden välillä edelleen selvä yhteys myös kehittyneissä maissa.”

(Laaksonen 2011, 194)

27AHVO – työikäisten hyvinvointiohjelma 2013 – 2016

Puolison ja ystävien antama tuki, joka voi ilmetä huolehtimisena tai konkreettisena apuna, on tärkeää niin henkiselle hyvinvoinnille kuin myös arjen sujuvuudelle. Parisuhteessa elävät voivat usein paremmin kuin yksin elävät. Erityisesti yksinelävät keski-ikäiset miehet ovat vaarassa joutua sosiaalisesti syrjäytyneiksi. (Kontula 2011.) Perhe ja hyvät ihmis-

suhteet ovat voimavara ja hyvinvoinnin lähde. Vanhempien hyvinvointi ja jaksaminen heijastuu lapsiin. Vanhempien elintavat, kuten liikunta- ja ruokailutottumukset, siirtyvät usein seuraavalle sukupolvelle.

Seurattava tekijä, %

Miehet Vantaa 20–54-v.

Miehet Koko Suomi 20–54-v.

Naiset Vantaa 20–54-v.

Naiset 20–54-v. Koko Suomi

Miehet Vantaa 55–74-v.

Miehet 55–74-v. Koko Suomi

Naiset Vantaa 55–74-v.

Naiset Koko Suomi 55–74-v.

Tyytyväisyys ihmissuhteisiin

75,0 70,9 76,3 77,7 81,4 81,5 84,9 83,5

Itsensä yksinäiseksi kokevat

8,0 10,4 8,1 9,7 6,4 8,2 6,1 7,4

Riittämättömyy-den kokeminen vanhempana (%)

31,3 28,8 34,0 35,0 20,1 23,2 34,6 26,2

Elämänlaatunsa keskimäärin hyväk-si kokevat (%)

47,5 51,4 53,1 53,6 60,9 56,9 55,7 57,9

Taulukko 4. Sosiaaliset suhteet ja elämänlaatu. ATH, THL 2012

Valtaosa vantaalaisista on Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH 2012) mukaan tyytyväisiä ihmissuhteisiinsa. Tyytyväisyys ihmissuhteisiin lisääntyy ikääntymisen myötä. Silti moni kokee itsensä yk-sinäiseksi. Myös riittämättömyyden tunne vanhempana on yleistä. Naisilla riittämättömyyden tunne ei laske ikääntymisen myötä, ja reilu kolmannes vantaalaisista naisista kokee riittä-mättömyyttä vanhempana vielä 55–74-vuotiaana. Noin puolet vantaalaisista miehistä ja naisista kokee elämänlaatunsa keskimäärin hyväksi.

4.4 Tekoja elämäntapojen, terveyden ja ihmissuhteiden tueksi

Elämäntavoilla on mahdollista edistää elämänlaatua ja ylläpitää terveyttä sekä ehkäistä tulevia sairauksia. Toimivat terveyspalvelut yhdessä omahoidon kanssa turvaavat tarvittavan ja oikea-aikaisen hoidon. Hyvät ihmissuhteet ovat voimavara ja edistävät niin fyysistä kuin psyykkistä hyvinvointia. Perheen merkitys hyvinvoinnille on suuri. Totutut elintavat periytyvät helposti sukupolvelta toiselle.

Nosto 1: Hyvinvointia edistävät elämäntavat Syömällä terveellisesti, liikkumalla riittävästi ja välttämällä päihteiden käyttöä voi edistää hyvin-vointiaan ja terveyttään. Omalla aktiivisuudella on yhteys henkiseen hyvinvointiin. Päihteiden-käyttöä sekä humalahakuista juomista tulisi vähentää.

”Mitä tehdään, ettei kukaan jää yksin.” Hyvinvoinnin teemalounas.

”Ihmisillä on vahva läheisyyden ja yhteyden tarve. Tutkimukset kertovat, että sitoutuminen, hyvät ihmissuhteet, keskinäinen tuki ja sosiaalinen pääoma ovat yhteydessä sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin.”

(Kontula 2011, 265)

28AHVO – työikäisten hyvinvointiohjelma 2013 – 2016

Nosto 2: Terveyden ylläpito Saavutettavat ja vaikuttavat terveyspalvelut turvaavat hoidon sairauden kohdatessa, mutta myös omahoitoa lisäämällä on mahdollista edistää terveyttä.

Nosto 3: Ihmissuhteet voimavaranaHyvät ihmissuhteet ja perhesuhteet ovat hyvinvoinnin, terveyden ja onnen lähde. Vertaistuki antaa voimia kohdata arjen haasteet ja tukee jaksamista. Vanhemmuuden tukeminen on tärkeää.

Nosto Teko Vastuutaho Kumppanit Aikataulu

Hyvinvointia edistävät elämäntavat

Kannustetaan liikkumaan ja syömään terveellisesti. Luodaan edellytykset liikun-nan harrastamiselle (liikunta-apteekki, aktiivipassi, elämäntapakurssit)

SiviSoster

JärjestötYhdistyksetMuut toimijat

Jatkuva

Päihdekulttuurin muutos kohti päihteettö-myyttä (kampanja, vaihtoehtoinen toiminta, päihteettömyys toimenpideohjelma)

Soster ja muut toimialat

JärjestötYhdistyksetMuut toimijat

2013–2014

Käynnistetään omien voimavarojen vahvis-tamiseen tähtääviä toimintoja (vertaistuki-ryhmät, yhteisötyö)

SosterKonsasSivi

JärjestötYhdistyksetMuut toimijat

Jatkuva

Terveyden ylläpito

Turvataan saavutettavat terveyspalvelut (matalan kynnyksen palvelut ilman ajan-varausta, kotikatko, terveyspalvelujen vaikuttavuus)

Soster Järjestöt Yhdistykset Muut toimijat

Jatkuva

Kehitetään omahoitoa (e-palvelut, palvelu-tarjotin)

Soster Järjestöt Yhdistykset Muut toimijat

2013–2014

Lisätään terveyskasvatusta (terveyskortti vanhemmille)

SosterSivi

Järjestöt Yhdistykset Muut toimijat

2014

Ihmissuhteet voimavarana

Tuetaan vanhempien jaksamista ja kannus-tetaan iloiseen vanhemmuuteen(pienten lasten vanhempien perhevalmen-nus, tukiryhmät nuorten vanhemmille)

Toimialat yhdessä

Järjestöt Yhdistykset Muut toimijat

Jatkuva

Kannustetaan sosiaalisuuteen ja kans-sakäymiseen (ihmissuhteet, vertaistuen hakeminen ja antaminen)

Toimialat yhdessä

Järjestöt Yhdistykset Muut toimijat

Jatkuva

Kannustetaan perheitä viettämään aikaa yhdessä ja tuetaan vanhempien mahdollisuuksia omaan aikaan (yhteinen ruokailu, ulkoilu, sosiaalinen sirkus, lapsi-parkit)

Toimialat yhdessä

Järjestöt Yhdistykset Muut toimijat

Jatkuva

29AHVO – työikäisten hyvinvointiohjelma 2013 – 2016

Lähteet:ATH 2012. Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus. Raportti vuoden 2012 tuloksista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (tiedot poimittu 4/2013)http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tutkimus/hankkeet/ath

Holt–Lunstad, Julianne & Smith Timothy B. & Layton, Bradley C. (2010). Social Relationships and Mortality Risk: A Meta-Analytic-Review. PLOS Medicine. http://www.plosmedicine.org/article/info%3Adoi%2F10.1371%2Fjournal.pmed.1000316

Joutsenniemi, Kaisla (2011). Perhe ja siviilisääty. Teoksessa Laaksonen, Mikko ja Silventoinen, Karri toim. Sosiaaliepidemiologia. Väestön terveyserot ja terveyteen vaikuttavat sosiaaliset tekijät. Gaudeamus.

Koivusilta, Leena (2011). Terveyskäyttäytyminen. Teoksessa Laaksonen, Mikko ja Silventoinen, Karri toim. Sosiaaliepidemiologia. Väestön terveyserot ja terveyteen vaikuttavat sosiaaliset tekijät.

Kontula, Osmo (2011). Hyvinvoinnin ja onnen tärkeät rakennusaineet. Parisuhde ja seksuaalinen intimiteetti. Teoksessa Kontula, Osmo toim. Suomalaisen hyvinvoinnin ja onnellisuuden tulevaisuus. Väestöliiton 70-vuotisjuhlakirja. Väestöliitto.

Laaksonen, Mikko (2011). Aineelliset ja taloudelliset tekijät. Teoksessa Laaksonen, Mikko ja Silventoinen, Karri toim. Sosiaaliepi-demiologia. Väestön terveyserot ja terveyteen vaikuttavat sosiaaliset tekijät.

Lahelma, Eero & Rahkonen, Ossi (2011). Sosioekonominen asema. Teoksessa Laaksonen, Mikko ja Silventoinen, Karri toim. Sosi-aaliepidemiologia. Väestön terveyserot ja terveyteen vaikuttavat sosiaaliset tekijät. Gaudeamus.

Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus 2012. Castaneda, Anu E. & Rask, Shadia & Koponen, Päivikki & Mölsä, Mulki & Koskinen Seppo toim. 2012. Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi Tutkimus venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisista Suo-messa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 61/2012. http://www.julkari.fi/handle/10024/90907 (luettu 8.5.2013)

Sairastavuusindeksi. Kela.http://www.kela.fi/terveyspuntari_miten-indeksiluvut-lasketaan

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2012 –2015.http://www.jelli.fi/lataukset/pdf/luonnos_19_1_2012.pdf

Sosiaalinen sirkus – hyvien käytäntöjen opas (2011). Tutkivan teatterityön keskuksen julkaisu. http://www.vaikuttavasirkus.fi/sosiaalinensirkus/uploads/images/Sosiaalisen_sirkuksen_hyvien_kaytantojen_opas.pdf

Sähköinen hyvinvointikertomus (2012). Vantaalaisten hyvinvointi 2012. Vantaa. http://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/89364_Hyvinvointikerto-mus_2012_11.6.2013.pdf

30AHVO – työikäisten hyvinvointiohjelma 2013 – 2016

Osallisuus ja yhteisöllisyys ovat keskeisiä hyvinvoinnille. Kyse on kuulumisen tunteesta, mukana olosta tavalla tai toisella.

Osallisuudella tarkoitetaan usein mahdollisuutta vaikuttaa itselle tärkeisiin asioihin joko lähiym-päristössä tai laajemmin. Kun ihmisellä on tunne siitä, että hän on osa yhteisöä tai ympäröivää yhteiskuntaa, hän sitoutuu ja ottaa omalta osaltaan vastuun toiminnasta ja haluaa usein myös vaikuttaa. Osallisuudessa voi olla kyse mukana olosta naapuruston, kunnan tai suomalaisen yhteiskunnan toiminnassa ja päätöksenteossa. Usein siihen liittyy kokemus vapaaehtoisuudesta ja omaehtoisuudesta.

Yhteisöllisyys nivoutuu osallisuuteen ja yhteenkuuluvuuteen. Yhteisöllisyys syntyy jonkin yhtei-sön ympärille ja rakentuu jäsenten välisissä suhteissa ja vuorovaikutuksessa. Yhteisöllisyys liittyy kokemukseen siitä, että minusta välitetään ja myös minä välitän. (THL.) Yhteisöistä haetaan usein tukea ja konkreettista apua. Yhteisöllisyys ehkäisee yksinäisyyttä. Yhteisöllisyys voi olla myös torjuvaa tai haitallista.

Kulttuuri antaa elämyksiä ja iloa elämään. Se on itsensä toteuttamista, mutta myös yhdessä olemista ja tekemistä. Kulttuurin on havaittu vahvistavan sekä osallisuutta että yhteisöllisyyttä ja erityisesti siten edistävän ihmisten hyvinvointia ja terveyttä. Laajasti ymmärrettynä kulttuurilla vii-tataan kaikkeen inhimilliseen toimintaan, vaikkakin luovuudella on kulttuurissa erityinen roolinsa (Liikanen 2010). Yhdessä tekemisen ja yhteenkuuluvuuden malli opitaan jo varhaislapsuudessa, ja se seuraa meitä läpi aikuisiän (Hyyppä 2007; 2013).

Osallisuus, yhteisöllisyys ja kulttuuri voivat olla kytköksissä paikallisuuteen ja vahvistaa kaupun-ginosaidentiteetin syntyä.

5.1 Osallisuus

Osallisuuteen liittyy monenlaisia osallistumisen käytäntöjä. Vantaan kaupungin osallisuusmallissa (2013) osallisuudella tarkoitetaan kuntalaisten mahdollisuutta vaikuttaa kunnan toiminnan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Osallisuuden vahvistamisessa on kyse ennen kaikkea luotta-muksen rakentamisesta.

5 Osallisuus, yhteisöllisyys ja kulttuurin voima: Yhdessä olemme eniten

31AHVO – työikäisten hyvinvointiohjelma 2013 – 2016

Kuva 10. Vantaan kaupungin osallisuusmalli 2013

Jotta kuntalaisten osallisuus vahvistuisi, edellyttää se kaupunkiorganisaatiolta sekä työntekijöi-den osaamisen parantamista että viestinnän lisäämistä. Lisäksi tarvitaan asukkaiden, järjestöjen ja muiden toimijoiden aktiivisen ja vastavuoroisen yhteistyön vahvistamista. Osallisuusmallin toteutumista ja osallisuuden etenemistä seurataan Vantaalla ja mittaamista kehitetään, esimerkik-si demokratiaindikaattoreiden kautta. (Vantaan kaupunginosallisuusmalli 2013.)

Edustuksellisessa demokratiassa äänestäminen on yksi tärkeimmistä osallistumisen muodoista. Äänestysaktiivisuus on yksi niistä mittareista, joilla osallisuutta on tapana kuvata. Vantaalaisten äänestysaktiivisuus vuoden 2012 kuntavaaleissa oli vähäisempää kuin maassa keskimäärin. Äänestysaktiivisuus Vantaalla oli tuolloin 51 prosenttia, kun se koko maassa oli 58,3 prosenttia. Naiset äänestivät Vantaalla miehiä aktiivisemmin, kuten edellisissäkin kunnallisvaaleissa. Eroa sukupuolten osallistumisaktiivisuudessa oli yli kolme prosenttiyksikköä. (Kunnallisvaalit 2012. Vantaan tulokset) Äänestysaktiivisuus on laskenut viime vuosina kaikissa kunnissa. Äänestysak-tiivisuuden lasku osoittaa, ettei pelkkä edustuksellinen demokratia riitä, vaan tarvitaan myös vaih-toehtoisia toimintamalleja ja osallistumisen tapoja, jotta kuntalaiset tulevat paremmin kuulluiksi, ja kuntaorganisaatio tulee tietoisemmaksi kuntalaisten tarpeista.

Äänestysaktiivisuudessa on eroja niin sukupuolten kuin väestöryhmien välillä. Venäläis-, soma-lialais- ja kurditaustaisten terveyttä ja hyvinvointia on selvitetty kuudessa Suomen kunnassa, Vantaa mukaan lukien. Tutkimuksessa havaittiin esimerkiksi, että venäläistaustaiset seurasivat muita aktiivisemmin sekä entisen kotimaan että Suomen tapahtumia. Viime eduskuntavaaleissa somalialaistaustaiset miehet äänestivät muita ryhmiä aktiivisemmin, kun taas somalialaistaustai-set naiset olivat vähiten aktiivisia äänestäjiä. (Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi -tutkimus 2012.)

• Kaupunginvaltuusto• Lautakunnat• Aluetoimikunnat ja Svenska kommittén• Nuorisovaltuusto• Vanhusneuvosto• Vammaisneuvosto• Paikallisromanityö- ryhmä• Monikulttuurisuus- asiain neuvottelukunta

• Kuntalaisaloite • Neuvoa antava kunnallinen kansanäänestys• Palaute• Oikaisuvaatimus

Toimintaosallisuus

• Alueneuvonpidot• Kyläkeskustelut• Asukasfoorumit• Asukastilaisuudet• Vaikuttajapäivä ja Mini-vaikuttajapäivä• Oppilaskunnat• Lasten asiantuntijaryhmä• Osallistuminen kaupunki- suunnitteluun• Asiakasosallisuus palveluissa• Kohtaamispaikat• Yhteistyöverkostot• Osallistuminen verkossa• Nuorten aloitekanava• Viksun vastauskortit• Kyselyt ja tutkimus• Hankkeet ja projektit

Tieto-osallisuus • esityslistat ja pöytäkirjat• julkaisut ja tiedotteet• uutiskirje

• Yhteispalvelu• tehokas verkkoviestintä

• seuranta• arviointi• mittarit

• ohjeistus• koulutus• osallisuus talouden ja toiminnan suunnittelussa• ennakoiva vaikutusten arviointi

Edustuksellinen osallisuus Suora osallisuus

32AHVO – työikäisten hyvinvointiohjelma 2013 – 2016

44

46

48

50

52

54

56

58

60

62

64

2000 2004 2008 2012

Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa, %

Vantaa

Helsinki

Espoo

Oulu

Tampere

Turku

Koko maa

Kuva 11. Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa 2000 -luvulla (Lähde: Tilastokeskus)

Huolimatta alhaisesta äänestysaktiivisuudesta vantaalaiset, sekä miehet että naiset, luottavat kunnan päätöksentekoon yhtä paljon kuin suomalaiset keskimäärin (ATH 2012). Osallisuuden vahvistuessa myös äänestysaktiivisuuden voi olettaa nousevan, mutta näkyvien tulosten aikaan-saaminen vie aikaa ja vaatii pitkäjänteisyyttä. Vantaalla pyritään siihen, että asukkaiden arjen kokemukset saadaan mukaan suunnitteluun. Harrastukset ja hyvinvointi Vantaalla -tutkimuksessa kartoitettiin vuonna 2011 sitä, kuinka hyvin asukkaiden näkemykset otetaan asukkaiden itsensä mielestä huomioon kaupunkisuunnittelussa. Yli puolet (59 prosenttia) vastanneista koki tähän kysymykseen vastaamisen vaikeaksi, ”en osaa sanoa” -vastausten osuuden perusteella arvioituna. Kyselyn tulos kertonee osaltaan siitä, että tieto osallistumismahdollisuuksista ja niiden vaikutta-vuudesta ei ole tavoittanut kuntalaisia ja että viestinnän lisäämiselle ja monipuolistamiselle on edelleen tarvetta.

Aktiivinen osallistuminen esimerkiksi järjestötoimintaan luo edellytyksiä vaikuttamiselle ja osallisuuden kokemiselle. Vantaalla toimii satoja järjestöjä ja yhdistyksiä. Vantaan Järjestörinki ry ylläpitää järjestöportaalia (www.vantaalla.info), jonka sivuilta löytyy lähes 700 yhdistyksen yhteystiedot. Mu-kana on muun muassa asukasyhdistyksiä, kulttuuri-, liikunta-, maahanmuuttaja- ja sosiaali- ja terveysalan järjestöjä, työttö-mien yhdistyksiä ja nuoriso- ja varhaisnuorisojärjestöjä sekä muita aatteellisia yhdistyksiä. Järjestöportaaliin on kirjattu yli kahdenkymmenen maahanmuuttaja- ja monikulttuurisuusjär-jestön yhteystiedot. Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvoin-titutkimukseen (2012) osallistuneista somalialaistaustaisista

”Kansalaistoiminnalle on yhä useammin ominaista näyttävyys, elämyksellisyys, itsensä toteuttaminen ja yhdessäolo muiden kanssa. Tietoverkko luo tähän kaikkeen uusia mahdollisuuksia, kun periaatteessa kuka tahansa voi vaikuttaa, missä tahansa ja milloin tahansa. Aktiivisuus kuitenkin kasaantuu, ja yhä suurempi joukko jättäytyy yhteiskunnallisen vaikuttamisen ulkopuolelle.”

(Stranius 2011, 393-394)

33AHVO – työikäisten hyvinvointiohjelma 2013 – 2016

kaksi kolmasosaa osallistui säännöllisesti järjestö- ja yhdistystoimintaan, kun taas kurditaustaisista aktiivisesti osallistui alle kolmannes.

Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH 2012) mukaan 25−74-vuotiaista vantaalaisista noin joka neljäs ilmoittaa osallistuvansa aktiivisesti esimerkiksi kerhon, järjestön, yhdistyksen, harrastusryhmän tai hengellisen tai henkisen yhteisön toimintaan. Aktiivinen osallistuminen on Vantaalla hieman vähäisempää kuin maassa keskimäärin. Erityisesti 25–54-vuotiaiden miesten osallistuminen on vähäisempää verrattuna samanikäisten naisten osallistumisaktiivisuuteen Vantaalla ja erityisesti koko Suomen lukuihin verrattuna.

Sporttia kaikille – liikuntaa kotouttavasti Vantaalla -hankkeessa Vantaan kaupunki pyrkii yhdessä liikuntajärjestöjen ja maahanmuuttajajärjes-töjen kanssa edistämään liikunnan harrastamista. Vaikka hankkeen painopiste on lapsissa ja nuorissa, pyrkii hanke tukemaan myös maahanmuuttajataustaisten aikuisten liikuntaharrastuksia esimerkiksi kokoamalla perheliikuntaryhmiä ja järjestämällä uimatoimintaa naisille. Hankkeessa maahanmuuttajia kannustetaan osallistumaan paikalliseen järjestötoimintaan.

Aktiivinen toimiminen ja vaikuttaminen omalla asuinalueella lisäävät usein tyytyväisyyttä lähiym-päristöön ja vahvistavat osaltaan alueellista kiinnittymistä.

5.2 Yhteisöllisyys

Hyvät ihmissuhteet ja yhteisöllisyys edistävät hyvinvointia. Yhteisöllisyys syntyy jonkin yhteisön ympärille. Yhteisön jäseniä yhdistää esimerkiksi asuinalue tai harrastusryhmä. Usein jäsenillä on myös jokin yhteinen tavoite tai päämäärä, jonka saavuttamiseen he sitoutuvat. Yhteisöllisyys koostuu yhteisistä intresseistä, yhteistoiminnasta ja yhteydentunteesta (Pessi & Seppänen 2011, 296).

Yhteisöllisyys rakentuu vuorovaikutuksessa ja liittyy kokemukseen siitä, että minusta välitetään, minua arvostetaan ja minut hyväksytään. Yhteisöllisyys ja kokemukset yhteenkuuluvuudesta ehkäisevät yksinäisyyttä. Yhteisöllisyyttä voi lähestyä ihmissuhteiden kautta. Alueellisen terve-ys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH 2012) mukaan valtaosa vantaalaisista 25–74-vuotiaista on tyytyväisiä ihmissuhteisiinsa ja pitää myös yhteyttä perheen ulkopuolisiin ystäviin ja tuttaviin viikoittain. Naiset pitävät kaikissa ikäryhmissä enemmän yhteyttä kodin ulkopuolelle kuin miehet. Vantaalaisten työikäisten joukossa on kuitenkin myös itsensä yksinäiseksi kokevia eivätkä kyselyt yleensä tavoita kaikkein yksinäisimpiä ja syrjässä olevia ihmisiä.

Yhteisöllisyys on usein tärkeä voimavara ihmisten elämässä, mutta se voi olla myös tukahduttavaa ja ulossulkevaa. Yhteisöllisyys voi olla pitkäkestoista, kuten perheyhteisyys tai lyhytkestoista ja tilannekohtaista, esimerkiksi kaupunkitapahtumassa koettua. Ihmiset liikkuvat arjessa jousta-vasti yhteisöstä toiseen. Kaikilla ihmisillä ei ole kuitenkaan yhtäläisiä mahdollisuuksia liikkua, esimerkiksi elämäntilanteen tai sosiaalisen tilanteen vuoksi. Huolimatta ihmisten liikkuvuudesta ja uudenlaisten yhteisöllisyyden muotojen synnystä, sidokset alueellisiin yhteisöihin eivät ole menettäneet merkitystään (Korkiamäki ym. 2008). Oman asuinalueen lähiyhteisö tai paikallisyh-teisö voi edelleen olla tärkeä konkreettisen arkisen avun ja turvan antaja. Tutustuminen muihin alueen ihmisiin ja yhdessä tekeminen lisäävät yleensä asukkaiden viihtyvyyttä ja luovat pohjaa paikallisyhteisöllisyyden synnylle. Parhaimmillaan paikallisyhteisöt tarjoavat mahdollisuuden

”Vanhat ja nuoret eivät seurustele keskenään. Olisi tärkeää, että kaikenikäiset ovat mukana toiminnassa ja kehittämisessä.”Kivistön asukastyöpaja.

34AHVO – työikäisten hyvinvointiohjelma 2013 – 2016

kulttuurien kohtaamiselle ja myös monikulttuurisen yhteisöllisyyden synnylle (vrt. Herranen & Kivijärvi 2009).

Kaupungin keväällä 2013 kuntalaisille te-kemässä arvokyselyssä vastaajat toivovat yhteisöllisyyden tueksi tiloja ja tapahtu-mia. Vastauksissa mainittiin esimerkiksi alueelliset olohuoneet ja puistotanssit.

Osassa vastauksista yhteisöllisyys kytkettiin kuntalaisten osallistumiseen päätöksentekoon ja syrjäytymisen ehkäisyyn, samaan tapaan kuin Vantaan kaupungin arvoissa on linjattu (Vantaan kaupungin talousarvio 2013). Vastaajien mielestä yhteisöllisyys toteutuu kaupungin arvoista heikoimmin.

5.3 Kulttuurin merkitys ja voima

Kulttuuri edistää hyvinvointia ja terveyttä monin tavoin. Laajasti ymmärrettynä kulttuurilla viita-taan kaikkeen inhimilliseen toimintaan - kulttuuri on läsnä kaikkialla. Luovuudella on kulttuurissa oma erityinen roolinsa ja taide näyttäytyy ihmiselle erityisenä tapana ilmaista itseään ja toteuttaa luovuuttaan. Taiteessa yhdistyy niin tieto, taito, tunne kuin tahto, ja siksi se koskettaa ihmisiä. (Liikanen 2010.)

Kulttuurin taustalla vaikuttavat perinteet ja toimintatavat, joiden juuret ovat historiassa. Uusia traditioita syntyy kuitenkin jatkuvasti. Kulttuuriperimä vaikuttaa siihen, miten näemme ja koem-me asioita ja mitkä asiat ovat meille merkityksellisiä ja mitkä asiat tuottavat meille mielihyvää. Kulttuuria voi kuluttaa esimerkiksi käymällä taidenäyttelyssä tai konsertissa, mutta kulttuuria voi myös tuottaa ja olla itse tekemässä. Sekä taide-elämykset että luova itseilmaisu edistävät hyvin-vointia (vrt. Hyyppä 2013, 124). Kulttuurin tekeminen ja harrastaminen tarjoavat mahdollisuuden sosiaaliseen kanssakäymiseen ja yhteenkuuluvuuden tunteen syntymiseen. Kulttuuriharrastusten elinikää pidentävä vaikutus perustuu tutkimusten mukaan kulttuurin ihmisiä verkostoivaan ominaisuuteen. Keskeistä tässä on kokemus läsnäolosta ryhmässä tai yhteisössä. (Hyyppä 2013.)

Käsitykset kulttuurista ja hyvinvoinnista ovat kulttuurisidonnaisia ja muotoutuvat yhteiskunnan muutosten myötä. Monikulttuurisuus laajentaa näkemyksiämme kulttuurista ja luo erilaisen ympäristön niin kulttuurin kuluttamiselle kuin myös tuottamiselle. Monikulttuurinen ympäristö edellyttää toimijoilta laajaa kulttuurin tuntemusta ja osaamista.

Vaikka vain pieni osa vantaalaisista käy hyvin usein erilaisissa kulttuuritapahtumissa, kuten esimerkiksi teatterissa, konserteissa ja museoissa, niin valtaosa vantaalaisista kokee kuitenkin, että kulttuuripalveluita on riittävästi. Toisaalta vajaa viidennes kokee, ettei ole saanut tarpeisiinsa nähden riittävästi kulttuuripalveluita. Kirjastopalvelujen riittävyyteen vantaalaiset ovat tyytyväi-siä. Naiset ovat hieman miehiä tyytyväisempiä kulttuuri- ja kirjastopalveluiden riittävyyteen. (ATH 2012.)

Valtakunnallisen taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelman mukaan jokaisella tulisi olla oikeus ja tasa-arvoinen mahdollisuus itse tehdä taidetta ja osallistua kulttuuritoimintaan (www.taiku.fi). Vantaan kulttuuripalvelu-jen toimintaohjelman (2012) tulevaisuuden visiossa kulttuuri-

”Kaupunki voi antaa työkaluja, jotta ihmiset voivat itse kehittää yhteisöllisyyttä.” Kivistön asukastyöpaja.

”Tänä päivänä solidaarisuuden ja yhteisöllisyyden kokemisen ei tarvitse perustua kulttuuriselle samuudelle, vaan se voi pohjautua monenlaisiin vastavuoroisuuksiin, sosiaalisiin verkostoihin, pieniin yhteisiin intresseihin ja ihmisten, ei ainoastaan kulttuurien kohtaamiseen.”

(Herranen & Kivijärvi 2009, 182)

”Kirjasto on yhtä aikaa yleinen tila ja kulttuurilaitos. Kulttuurilaitoksena sen erikoisuus on yhteisöllisyydessä, tasa-arvossa ja demokratiassa.”

(Hyyppä 2013, 80)

35AHVO – työikäisten hyvinvointiohjelma 2013 – 2016

tarjonta tavoittaa kaikki vantaalaiset. Yhdessä asukkaiden kanssa toimimalla pyritään edistämään paikalliskulttuurin syntyä ja vahvistamaan kaupunginosaidentiteettiä.

5.4 Tekoja aktiivisen osallistumisen ja toisista välittämisen lisäämiseksi

Työikäisten vantaalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi tarvitaan tekoja, joilla lisätään aktiivista osallistumista ja vahvistetaan välittämistä. Kulttuurilla on tässä keskeinen rooli.

Nosto 1: Aktiivista osallistumistaAktiivinen osallisuus koostuu osallistumisesta ja harrastamisesta, vaikuttamisesta itselle tärkeisiin asioihin lähiympäristössä tai laajemmin omassa asuinkunnassa ja yhteiskunnassa sekä mahdolli-suudesta itsensä toteuttamiseen ja osallisuuden kokemiseen.

Nosto 2: Yhteisöllisyys on välittämistä Osallistuminen ja vuorovaikutus muiden ihmisten kanssa esimerkiksi omalla asuinalueella tai harrastusryhmässä luo pohjaa yhteenkuuluvuuden tunteen synnylle ja ehkäisee yksinäisyyttä. Vuorovaikutuksen ja yhdessä tekemisen kautta toisten ihmisten huomioon ottaminen ja myös suvaitsevaisuus lisääntyy.

Nosto Teko Vastuutaho Kumppanit Aikataulu

Aktiivista osallistumista

Asukkaat mukaan toiminnan ja palveluiden suunnitteluun ja toteuttamiseen (palvelu-muotoilu)

Toimialat AsukkaatJärjestötYhteisöt Palveluiden käyttäjät

Jatkuva

Avataan julkiset tilat toiminnalle ja tapaami-sille (kirjastot, koulut ja puistot)

Toimialat ja tilakeskus

AsukkaatJärjestötYhteisöt

Jatkuva

Vahvistetaan yhteistyötä kolmannen sekto-rin toimijoiden kanssa ja tuetaan alueellista yhteistyötä (ympäristötempaukset, kerho-toimintaa aikuisille)

Toimialat JärjestötYhteisötAsukkaatMuut toimijat

Jatkuva

Vahvistetaan osallisuutta ja vaikuttamista (päätöksenteko paremmin näkyväksi nettiin, aluedemokratian vahvistaminen, vaikuttamiseen tähtäävä ryhmätoiminta)

Konsas jamuut toimialat

AsukkaatJärjestötYhteisöt

Jatkuva

Kulttuurin aseman vahvistaminen kaikilla tasoilla

Sivi Muut toimialatAsukkaatJärjestötyhteisöt oppilaitokset

Jatkuva

Lisätään vuorovaikutteista viestintää eri foorumeilla (suunnistaminen kaupungissa -esite, asukkaiden keskustelupalsta netissä)

Toimialojen viestintäyhdessä

AsukkaatJärjestötYhteisöt

Jatkuva

36AHVO – työikäisten hyvinvointiohjelma 2013 – 2016

Yhteisöllisyys on välittä-mistä

Kehitetään etsivää aikuistyötä ja houkutte-lemista (kulttuuriluotsit)

SosterSivi

Muut toimialatAsukkaatJärjestötYhteisöt Oppilaitokset

Jatkuva

Järjestetään yhteistä tekemistä eri-ikäisille (pelivälitunnit ja peli-illat, taideprojektit)

Toimialat yhdessä

AsukkaatJärjestötYhteisöt

Jatkuva

Edistetään suvaitsevaisuutta ja yhteisöl-lisyyttä (eri kulttuurien kohtaamispaikat, kaupunkitapahtumat, kulttuurin tekemisen paikat)

Toimialat yhdessä

AsukkaatJärjestötYhteisöt

Jatkuva

Annetaan tilaa asukkaiden ja muiden toimijoiden luoville yhteenliittymille ja tapaamisille (perhekahvilat, tunne naapurisi -päivä, apurinki)

ToimialatAsukkaatJärjestötYhteisötTaloyhtiötYritykset

Jatkuva

Lähteet:ATH 2012. Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus. Raportti vuoden 2012 tuloksista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (tiedot poimittu 4/2013)http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tutkimus/hankkeet/ath

Harrastukset ja hyvinvointi Vantaalla 2011 -tutkimus. FCG.

Herranen, Jatta & Kivijärvi, Antti (2009). Monikulttuurinen yhteisöllisyys. yhteyden ehdot ja tilat. Teoksessa Filander, Karin ja Vanhalakka-Ruoho, Marjatta toim. Yhteisöllisyys liikkeessä. Aikuiskasvatuksen 48. vuosikirja. Kansanvalistusseura ja Aikuiskasva-tuksen Tutkimusseura.

Hyyppä, Markku T. (2007). Elinvoimaa kulttuurista. Teoksessa Bardy, Marjatta & Haapalainen, Riikka & Isotalo, Merja & Korhonen, Pekka toim. Taide keskellä elämää. Nykytaiteen museo Kiasman julkaisuja 106/2007. LIKE.

Hyyppä, Markku T. (2013). Kulttuuri pidentää ikää. Duodecim.

Korkiamäki, Riikka & Nylund, Marianne & Raitakari, Suvi & Roivainen, Irene (2008). Yhteisösosiaalityö kansalaisyhteiskunnan ja asiakastyön rajapinnassa. Teoksessa Roivainen, Irene & Nylund, Marianne & Korkiamäki, Riikka & Raitakari, Suvi toim. Yhteisöt ja sosiaalityö. Kansalaisen vai asiakkaan asialla? PS-kustannus.

Kunnallisvaalit 2012. Vantaan tulokset. Vantaan kaupunki, keskushallinto, tietopalveluyksikkö. C4:2013.http://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/86088_Vaaliraportti.pdf

Liikanen, Hanna-Liisa (2010). Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia - ehdotus toimintaohjelmaksi 2010–2014. Opetusministeriön julkaisuja 2010:1

Pessi, Anne Birgitta & Seppänen, Marjaana (2011). Yhteisöllisyys. Teoksessa Saari, Juho toim. Hyvinvointi. Suomalaisen yhteiskun-nan perusta. Gaudeamus.

Sporttia kaikille -hanke. Vantaan kaupunki.http://www.vantaa.fi/fi/liikunta_ja_ulkoilu/ohjattu_liikunta/prime102.aspx

Stranius, Leo (2011). Kansalaistoiminta murroksessa. Teoksessa Niemelä, Jari & Furman, Eeva & Halkka, Antti & Hallanaro, Eeva-Liisa & Sorvari, Sanna toim. Ihminen ja ympäristö. Gaudeamus.

Sähköinen hyvinvointikertomus (2012). Vantaalaisten hyvinvointi 2012. Vantaa. http://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/89364_Hyvinvointikerto-mus_2012_11.6.2013.pdf

THL. Mitä yhteisöllisyys on? http://www.thl.fi/fi_FI/web/kasvunkumppanit-fi/tyon/periaatteet/yhteisollisyys

Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma (Taiku) 2010-2014, www.taiku.fi

Vantaan kaupungin kulttuuripalveluiden toimintaohjelma vuodelle 2012 http://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_jul-kaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/75021_Toimintaohjelma_2012-16_2012.pdf

Vantaan kaupungin osallisuusmalli, versio 04/2013 http://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/87360_Osallisuusmalli_muokattu0804.pdf (luettu 11.4.2013).

Vantaan kaupungin talousarvio 2013. Taloussuunnitelma 2013-2016. http://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkai-su/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/84143_Talousarvio_2013_nettiin.pdf

37AHVO – työikäisten hyvinvointiohjelma 2013 – 2016

Vantaan ensimmäisen työikäisten hyvinvointiohjelman tavoitteena on edistää 25–65-vuotiaiden vantaalaisten hyvinvointia ja ehkäistä huono-osaisuuden periytymistä sukupolvelta toiselle. Ohjelmalla pyritään siihen, että Vantaasta tulee entistä parempi paikka elää: asua, tehdä työtä ja harrastaa. Keskeistä on se, miten asukkaat voivat itse edistää hyvinvointiaan ja miten kunta yhdessä asukkaiden, järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa voi tukea hyvinvointia. Ohjelmaa

on valmisteltu yhdessä asukkaiden ja alueellisten toimijoiden kanssa.

Työikäisten hyvinvointi rakentuu ohjelmassa neljän pilarin varaan. Ohjelmaan on koottu konkreettisia tekoja, jotka tukevat hyvinvointia ja jaksamista. Nostot ja teot perustuvat laajaan tilasto- ja kyselyaineistoon sekä työpajoista, teema-lounailta ja internetkeskustelusta kerättyyn materiaaliin. Ohjelmalla tavoitellaan hyvää kehää, jossa hyvät teot lisäävät asukkaiden arjen hyvinvointia, vähentä-

vät eriarvoisuutta ja vahvistavat yhteenkuuluvuuden tunnetta Vantaalla (vrt. Hagfors & Kajanoja 2011). Teot vahvistavat itseään ja hyvinvointi lisääntyy entisestään myös kuntatasolla.

Kuva 12. Hyvän kehä Vantaalla

Sosiaalisesti eheä ja tasapainoinen kaupunkirakenne yhdessä viihtyisän ja siistin ympäristön sekä saavutettavien palvelujen kanssa luovat edellytykset sujuvalle arjelle ja hyvinvoinnille. Kaupungin haasteena on kehittää alueita tasapuolisesti siten, että kaikki vantaalaiset saavat

6 Johtopäätökset

”Maailman paras oma elämä Vantaalla.”Työntekijöiden teematyöpaja I.

Tekoja

Asuminen,ympäristö jaasuinalueet

Työ, koulutus ja toimeentulo

Elämäntavat,terveys ja

ihmissuhteet

Osallisuus, yhteisöllisyys ja kulttuurin

voima

Hyvinvointi kasvaa

Yhteisöllisyys vahvistuu

Sosiaalineneheys lisääntyy

Eriarvoisuusvähenee

Hyvän kehä

38AHVO – työikäisten hyvinvointiohjelma 2013 – 2016

tarvitsemansa palvelut. Ympäristön siisteyteen asukkaat voivat myös itse olla vaikuttamassa. Monipuoliset asuinalueet ja viheralueet lisäävät asukkaiden viihtyvyyttä ja hyvinvointia. Vantaan vahvuutena ovat runsaat ja helposti saavutettavat luonto- ja virkistysalueet, mikä tuli esiin myös asukastyöpajoissa hyvinvoinnista keskusteltaessa. Virkistys- ja ulkoilualueiden saavutettavuudes-ta ja käytettävyydestä kannattaa jatkossakin pitää huolta. Niin palveluiden kuin viheralueiden

saavutettavuus turvataan kehittämällä joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen yhteyksiä edelleen. Sujuva poikittaisliikenne ja hyvät pyöräilymahdollisuudet helpottavat liikkumista.

Työ luo perustan aikuisväestön hyvinvoinnille. Työ edistää yksilön hyvin-vointia monin tavoin, niin elintason, yhteisyyssuhteiden kuin myös itsensä toteuttamisen ulottuvuuksilla (vrt. Allardt 1976). Työssäkäynti tuo taloudel-lista turvaa ja vähentää köyhyysriskiä, vaikka se ei yksinään riitäkään ehkäi-

semään kaikkia toimeentulon ongelmia. Esimerkiksi yhden vanhemman perheissä palkkatulot eivät välttämättä kata kaikkia arjen menoja, mikä lisää köyhyysriskiä. Valtaosa yksinhuoltajista on naisia, joten köyhyys koettelee erityisesti naisia ja heidän kanssaan asuvia lapsia (Hakovirta 2010; Lapsiköyhyys…2010). Tuloerot ovat olleet viime vuosina kasvussa, ja köyhyys koskettaa pitkäaikaistyöttömiä, yksinhuoltajia, maahanmuuttajia ja opiskelijoita useammin kuin muita väestöryhmiä (Keskinen ym. 2009). Vajaa kolmannes vantaalaisista kokee, että kotitalouden menojen kattaminen tuloilla on hankalaa. Osuus on suurin 20-54-vuotiaiden ikäryhmässä ja matalasti kouluttautuneilla miehillä. Leipäjonot kertonevat osaltaan tulojen riittämättömyydestä pääkaupunkiseudulla (ks. Turunen ym. 2012).

Köyhyyden ja myös lisääntyneen lapsiperheköyhyyden syyt ovat moninaiset, ja köyhyyden vä-hentäminen edellyttää monen eri tahon ja tason toimia ja yhteistyötä. Vantaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa (HYVIS) nostetaan esiin tekoja, joilla pyritään tukemaan lapsiperhei-den hyvää arkea. Vaikuttamiseen tähtäävän ryhmätoiminnan kautta vanhemmat voivat yhdessä puuttua epäkohtiin ja samalla edistää myös omaa hyvinvointiaan (Lapsilisäprojekti 2010–2013).

Parhaimmillaan työ turvaa toimeentulon sekä antaa myös mahdollisuuksia itsensä toteuttami-seen ja kehittämiseen. Työ tarjoaa yhteisön, johon kuulua ja jossa voi saada osakseen arvostusta. Vasten tahtoaan työelämän ulkopuolella oleminen koettelee yksilön ja koko perheen hyvinvoin-tia. Myös työssä viihtymisen ja jaksamisen ongelmat sekä työn ja perheen yhteensovittamiseen liittyvät vaikeudet uhkaavat hyvinvointia. Suhtautuminen työhön on asennemittareiden mukaan muuttunut, ja se edellyttää muutoksia myös työelämältä (esim. Hyvän työn manifesti 2009). Työelämän tulee joustaa elämäntilanteen mukaan ja työn tulee olla motivoivaa ja mielekästä. Tätä kautta myös työurat pidentyvät.

Koko yhteiskunta on rakentunut työn varaan. Myös kunnan hyvinvointi ja elinvoima on riippu-vainen työnteosta. Hyvinvoinnin haasteet, mutta myös mahdollisuudet niin yksilötasolla, kunnan tasolla kuin koko yhteiskunnan tasolla liittyvät pitkälti työhön ja työllisyyden hoitoon.

Monipuolinen elinkeinorakenne ja yrittäjyyden vahvistaminen luovat työpaikkoja. Työllistymisen edellytyksiä parannetaan tukemalla elinikäistä oppimista ja tarjoamalla kohdennettua ja räätälöi-tyä koulutusta. Vantaan kaupunki kehittää vahvasti omia työllisyyspalvelujaan yhdessä eri tahojen kanssa. Yhteistyön kehittäminen elinkeinoelämän ja oppilaitosten kanssa sekä koulutustason nosto ovat keinoja edistää työllistymistä. Työikäisten määrän kasvu perustuu Vantaalla vieraskie-lisen väestönosan kasvuun (Vantaan talousarvio 2013). Maahanmuuttajien työllistyminen on yksi tulevaisuuden avainkysymyksistä (ks. myös Vantaan monikulttuurisuusohjelma 2008). Työttö-myyden alentaminen vaatii valtion, kunnan, elinkeinoelämän ja oppilaitosten tiivistä yhteistyötä.

”Profiloidutaan pyöräilykaupungiksi!” Työntekijöiden teematyöpaja I.

39AHVO – työikäisten hyvinvointiohjelma 2013 – 2016

Omalla aktiivisuudella ja myönteisellä suhtautumisella koulutukseen ja oppimiseen ihminen voi edistää omia työllistymismahdollisuuksiaan ja helpottaa sopeutumistaan työelämän muutoksiin.

Kunta luo puitteet asukkaiden hyvinvoinnille ja tukee kuntalaisten hyvinvointia, mutta ei voi yksin vastata kaikkiin hyvinvoinnin haasteisiin ja moninaisiin tarpeisiin. Toimivat terveyspalve-lut turvaavat tarvittavan ja oikea-aikaisen hoidon. Keskeistä on myös se, miten asukkaat itse edistävät hyvinvointiaan yhdessä kunnan ja muiden toimijoiden kanssa. Elämäntavoilla on keskeinen rooli hyvinvoinnin ja terveyden ylläpidossa. Riskiä sairastua esimerkiksi diabetekseen ja sepelvaltimotauteihin voi pienentää välttämällä tupakointia ja alkoholin liikakäyttöä, syömällä terveellisesti sekä lisäämällä aktiivista liikuntaa. Vantaalaisista työikäisistä joka viides on ylipainoi-nen, ja erityisesti 20–54-vuotiaat naiset käyttävät alkoholia runsaammin kuin muualla Suomessa. Korvattavien diabetes- ja depressiolääkkeiden käyttö on Vantaalla lisääntynyt työikäisten keskuu-dessa. Liikunnallista elämäntapaa edistävällä ympäristöllä ja liikuntapaikkojen hyvällä saavutetta-vuudella lisätään eri väestöryhmien päivittäistä liikkumista ( Vantaan liikuntapaikkasuunnitelma 2009-2025).

Terveillä elämäntavoilla, liikunnalla ja päihteettömyydellä voidaan edistää myös henkistä hy-vinvointia ja ehkäistä mielenterveyden ongelmia (esim. Ojanen 2013). Päihdekulttuurin muutos päihteettömyyttä suosivaksi edistää hyvinvointia monin tavoin. Päihdeongelmia ehkäisemällä voidaan lisätä perheiden hyvinvointia ja vähentää terveys- ja sosiaalipalvelujen tarvetta. Niin savuttomuuden kuin myös muun päihteettömyyden osalta kunta voi näyttää mallia.

Korostettaessa ihmisten omaa vastuuta terveydestään on muistettava, että käyttäytymisvalinnat eivät ole vapaita, vaan monenlaiset reunaehdot, kuten esimerkiksi taloudelliset voimavarat, saatavilla oleva tieto ja elinympäristö, ohjaavat ja sitovat terveyskäyttäytymistä (Koivusilta 2011). Kunnan tulisi pyrkiä vaikuttamaan näihin reunaehtoihin ja tukea tätä kautta asukkaiden terveys-käyttäytymistä. Tärkeää on myös se, että kuntalaiset otetaan mukaan palveluiden suunnitteluun ja toteuttamiseen. Kehittämällä omahoitoa ja internet-palveluita vahvistetaan kuntalaisten mahdollisuuksia kantaa vastuuta omasta hyvinvoinnistaan. Lisäksi tarvitaan vertaisryhmätoimin-taa ja matalan kynnyksen palveluja sekä etsivää aikuistyötä, jotta palveluja ja tukea tarvitsevat tavoitettaisiin entistä paremmin. Vertaisryhmissä ihmiset jakavat kokemuksiaan ja saavat tukea, neuvoja sekä konkreettista apua. Vertaisryhmä voi toimia myös vaikuttamisen väylänä.

Hyvät ihmissuhteet, osallisuus ja yhteisöllisyys ovat keskeisiä hyvinvoinnin lähteitä. Itselle tärkei-siin asioihin voi vaikuttaa toimimalla aktiivisesti esimerkiksi järjestöissä tai omalla asuinalueella. Aktiivisuus luo edellytyksiä naapuruussuhteiden synnylle ja osallisuuden ja yhteenkuuluvuuden kokemiselle. Alueellisen terveys ja hyvinvointi -tutkimukseen Vantaalla vastanneet olivat pääosin tyytyväisiä sosiaalisiin suhteisiinsa, mutta joukossa oli myös itsensä yksinäiseksi tuntevia. Yksinäi-syys ja syrjään jääminen ovat tämän ajan suuria haasteita. Internet ja sosiaalinen media tarjoavat uudenlaisia mahdollisuuksia keskustella ja löytää vertaistukea. Toisaalta sosiaalisen median usein

hektinen ”hyvin menee -maailma” vääristää kuvaa ihmis-elämästä suruineen ja huolineen, ja saattaa siten vahvistaa yksinäisyyden ja epäonnistumisen kokemuksia. Esimerkiksi erilaisissa kulttuuri- ja taideprojekteissa on mahdollisuus tehdä asioita yhdessä ja työstää vaikeitakin kokemuksia. Taide- ja kulttuuriharrastusten yhteisöllisyys edistää terveyttä ja hyvinvointia (ks. Hyyppä 2013). Kulttuuri tuo elämyksiä ja iloa elämään. Kulttuurin eri muodoissaan tulisi olla kaikkien vantaalaisten ulottuvilla, samoin kuin monipuolisten liikunta-mahdollisuuksien.

” [Toisin sanoen] myös palvelujen on oltava aktiivisia tiedon välittäjiä voidakseen nostaa ihmisten omaa aktiivisuutta. Tieto on resurssi, joka toimii lankana yhteisöön ja palveluihin.”

(Turunen ym. 2012, 32)

40AHVO – työikäisten hyvinvointiohjelma 2013 – 2016

Tarvitaan monipuolista matalan kynnyksen toimintaa, jotta mahdollisimman monet löytäisivät elämäntilanteeseensa sopivaa tekemistä. Kulttuuriluotsit ja hyvinvoinnin oppaat voisivat jalkautua ihmisten pariin ja kertoa erilaisista mahdolli-suuksista osallistua ja harrastaa – ja houkutella niin kulttuurin, liikunnan kuin myös vertaisryhmätoiminnan pariin. Kasva-tusta, terveyttä tai elämänhallintaa käsittelevät ilmaisluennot

saattaisivat tavoittaa niitä, joille kynnys hakeutua esimerkiksi vertaisryhmätoimintaan on korkea. Järjestetty lastenhoito helpottaa työikäisten, pienten lasten vanhempien, osallistumista. Kaupunki voi yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa tukea suvaitsevan ja monikulttuurisen yhteisöl-lisyyden syntymistä järjestämällä tapahtumia ja tarjoamalla tiloja asukkaiden kohtaamisille.

Erityisenä haasteena on kaventaa väestöryhmien välisiä hyvin-vointieroja ja tavoittaa heikoimmassa asemassa olevat. Tarvitaan entistä monipuo-

lisempaa ja tarkempaa tietoa kuntalaisten hyvin-voinnista ja hyvinvoinnin jakautumisesta, myös sukupuolen mukaan. Lisäksi tarvitaan uudenlaista yhteistyötä eri toimijoiden kesken ja uudenlaisia tapoja toimia.

Vantaalla sosiaalisten erojen kasvua on onnistuttu hillitsemään ja alueellinen eriytyminen kiel-teisessä mielessä on ollut maltillisempaa kuin esimerkiksi Helsingissä. Tuloerot ovat Vantaalla pienemmät kuin muissa suurissa kunnissa. Eriarvoisuuden vähetessä ja yhteenkuuluvuuden vahvistuessa muodostuu hyvinvointia vahvistava kehä. Vantaalla on niin historialtaan kuin myös väestöltään erilaisia alueita. Asukkaiden viihtyvyyden ja aktiivisuuden lisääntyessä syntyy omalei-maisia ja myönteisellä tavalla erilaisia asuinalueita. Vahva paikallisidentiteetti ja -kulttuuri lisäävät koko kunnan houkuttelevuutta ja elinvoimaa.

”Onnellisen elämän kokonaisuudessa tulee olla riittävästi ja sopivina annoksina onnen sirpaleita, myönteisiä kokemuksia ja elämyksiä. Mutta ihminen saattaa olla onnellisimmillaan silloin, kun hän ei ehdi sitä huomaamaan – kun hän tekee intensiivisesti jotain sellaista, jolla on merkitystä.” (Niiniluoto 2011, 77)

Lähteet: Allardt, Erik (1976). Hyvinvoinnin ulottuvuuksia. WSOY.

Hagfors, Robert & Kajanoja, Jouko (2011). Hyvän kehän teoria. Teoksessa Saari, Juho toim. Hyvinvointi. Suomalaisen yhteiskun-nan perusta. Gaudeamus.

Hakovirta, Mia (2010). Köyhyys yksinhuoltajaperheiden lasten arjessa. Teoksessa Ervasti, Heikki & Kuivalainen, Susan & Nyqvist, Leo toim. Köyhyys, tulonjako ja eriarvoisuus. TCWR tutkimus nro 2.

Holmila, Marja toim. (2002). Asuinalue ja päihdehaitat. Arviointitutkimus ehkäisevästä paikallistoiminnasta Tikkurilassa ja Mylly-purossa. Stakesin tutkimuksia 122.

Hyvän työn manifesti (2009). Työ ei ole vain työtä. Hyvän työn manifesti. Toimenpidesuositukset ja hankekuvaus. Sukupolvifoo-rumi. Demos Helsinki. Työ- ja elinkeinoministeriö.http://www.tem.fi/files/22595/hyvan_tyon_manifesti_2009.pdf

Hyyppä, Markku T. (2013). Kulttuuri pidentää ikää. Duodecim.

”Ilon esteitä ovat monille yksinäisyys, heti-kulttuuri ja kilpailu.”

(Ojanen 2006, 15)

”Pieniä yhteisöllisyyden kuplia on ympäri kaupunkia, kaupungin tehtävä on rakentaa isompia kuplia, yhdistää, sekoittaa ja rikkoa kuplia… ” Työntekijöiden teematyöpaja IV.

”Miten tunnistetaan ihmisten elämän risteyskohdat, joissa kaivataan tukea valintoihin.”Kulttuurin teemalounas.

41AHVO – työikäisten hyvinvointiohjelma 2013 – 2016

Juntto, Anneli toim. (2010). Asumisen unelmat ja arki. Suomalainen asuminen muutoksessa. Gaudeamus.

Keskinen, Vesa & Laine, Markus & Tuominen, Martti J & Hakkarainen, Tyyne (2009). Kaupunkiköyhyyden monet kasvot. Näkökul-mia helsinkiläiseen huono-osaisuuteen. Helsingin kaupungin tietokeskus.

Koivusilta, Leena (2011). Terveyskäyttäytyminen. Teoksessa Laaksonen, Mikko ja Silventoinen, Karri toim. Sosiaaliepidemiologia. Väestön terveyserot ja terveyteen vaikuttavat sosiaaliset tekijät.

Lapsiköyhyys on Suomessa kasvussa. Stop köyhyys (2010). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tutkimus/hankkeet/stop_koyhyys/nakokulmia/lapsikoyhyys_on_suomessa_kasvussa

Lapsilisäprojekti 2010-2013. Pienperheyhdistys ry. http://www.lapsilisa.fi/

Niiniluoto, Ilkka (2011). Luonto onnen lähteenä. Teoksessa Niemelä, Jari & Furman, Eeva & Halkka, Antti & Hallanaro, Eeva-Liisa & Sorvari, Sanna toim. Ihminen ja ympäristö. Gaudeamus.

Ojanen, Markku (2006). Onnellisuus – mikä on onnen salaisuus – miten voit edistää omaa onneasi. WSOY.

Ojanen, Markku (2013). Onnellisuuden käsikirja. Perussanoma Oy.

Turunen, Saija & Ohisalo, Maria & Petrovskaja, Vlada & Tukiala, Anna-Kaisa (2012). Kuka käy leipäjonossa? Pääkaupunkiseudun ruoanjakotutkimuksen tuloksia. Soccan työpapereita. 2012:1http://www.socca.fi/files/2432/Kuka_kay_leipajonossa_Paakaupunkiseudun_ruoanjakotutkimuksen_tuloksia_web.pdf

Vantaan liikuntapaikkasuunnitelma 2009–2025 (2009). Vantaan kaupunki, vapaa-ajan ja asukaspalveluiden toimiala. http://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/32892_Liikuntapaikkasuun-nitelma_viimeinenversio.pdf

Vantaan monikulttuurisuusohjelma (2008). Vantaan monikulttuurisuusohjelma. Vantaan kaupunki, vapaa-ajan ja asukaspalvelui-den toimiala.https://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/69754_6284_1_.pdf

Vantaan kaupungin talousarvio 2013. Taloussuunnitelma 2013–2016.http://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/84143_Talousarvio_2013_nettiin.pdf

42AHVO – työikäisten hyvinvointiohjelma 2013 – 2016

TIIVISTELMÄ

Arjen hyvinvointia, voimavaroja ja onnellisuutta. AHVO - Vantaan työikäisten hyvinvointiohjelma vuosille 2013–2016

Työikäisten hyvinvointi lisää koko kunnan hyvinvointia ja elinvoimaa. Kun työikäiset voivat hyvin, myös lapset ja nuoret sekä ikäihmiset voivat paremmin. Tämän ohjelman tavoitteena on edistää 25–64-vuotiaiden vantaalaisten hyvinvointia. Samalla halutaan ehkäistä huono-osaisuuden periytymistä sukupolvelta toiselle.

Ohjelman on laatinut kaupungin toimialojen valmisteleva työryhmä yhdessä asukkaiden ja muiden toimijoiden kanssa. Valmistelua on ohjannut kaupungin hyvinvointityöryhmä ja johtanut asukaspalveluiden apulaiskaupunginjohtaja Heidi Nygren. Ohjelmaa on valmisteltu rinnakkain Vantaan kaupungin ensimmäisen sähköisen hyvinvointikertomuksen kanssa.

Keskeistä on se, miten asukkaat voivat itse edistää hyvinvointiaan yhteistyössä kunnan, järjestö-jen ja muiden toimijoiden kanssa ja miten kunta voi parhaiten tukea asukkaiden hyvinvointia. Ohjelma perustuu laajaan tilasto- ja kyselyaineistoon sekä työpajoista, teemalounailta ja asukas-keskusteluista kerättyyn materiaaliin.

Työikäisten hyvinvointi rakentuu ohjelmassa neljän pilarin varaan:

1. Asuminen, ympäristö ja asuinalueet: Hyvä elinympäristö2. Työ, koulutus ja toimeentulo: Työllä turvaa3. Elämäntavat, terveys ja ihmissuhteet: Minussa on voimaa4. Osallisuus, yhteisöllisyys ja kulttuurin voima: Yhdessä olemme eniten

Kunkin pilarin alle on kirjattu kaksi tai kolme konkreettista nostoa. Nostoissa ja teoissa painottuu tasapainoisen kaupunkirakenteen, turvallisen ja viihtyisän ympäristön, saavutettavien palvelui-den, työn, oman aktiivisuuden ja yhteisöllisyyden merkitys hyvinvoinnille.

Ohjelmalla tavoitellaan hyvää kehää, jossa hyvät teot lisäävät asukkaiden arjen hyvinvointia, vähentävät eriarvoisuutta ja vahvistavat yhteisöllisyyttä. Haasteena on kaventaa eri väestöryhmi-en välisiä hyvinvointieroja ja torjua yksinäisyyttä.

Ohjelma kytkeytyy vahvasti Vantaan kaupungin strategisiin päämääriin ja sitoviin tavoitteisiin. Työllisyysastetta tulee nostaa, sairastavuutta vähentää ja kaupungin vetovoimaisuutta asuinpaik-kana lisätä.

Kukin toimiala vastaa omalta osaltaan ohjelman toteuttamisesta kaupungin taloussuunnitelman puitteissa. Kaupungin hyvinvointityöryhmä seuraa ohjelman toteutumista vuosittain ja raportoi tuloksista kaupungin johtoryhmälle.

Ohjelma julkaistaan sähköisessä muodossa. Tietoa ohjelmasta kootaan sivuille: www.vantaa.fi/AHVO

43AHVO – työikäisten hyvinvointiohjelma 2013 – 2016

SAMMANDRAG

Att må bra, orka och vara lycklig i vardagen AHVO – Vandas välfärdsprogram för människor i arbetsför ålder åren 2013–2016

Välmående bland människor i arbetsför ålder bidrar till att öka hela samhällets välmående och livskraft. När människor i arbetsför ålder mår bra, mår också barn, ungdomar och äldre bättre. Målet för detta program är att främja välmåendet bland Vandabor i åldrarna 25–64 år. Samtidigt vill man förebygga att marginalisering nedärvs mellan generationerna.

Programmet har sammanställts av en arbetsgrupp med representanter från stadens verksamhet-sområden och tillsammans med invånarna och andra aktörer. Beredningen har styrts av stadens välfärdsarbetsgrupp under ledning av biträdande stadsdirektören för invånarservicen Heidi Nygren. Programmet har beretts jämsides med Vanda stads första elektroniska välfärdsberättelse.

Programmet fokuserar på hur invånarna själva kan främja sin välfärd i samarbete med kom-munen, olika organisationer och andra aktörer och hur kommunen bäst kan stöda invånarnas välmående. Programmet utgår från ett omfattande statistik- och enkätmaterial samt material som insamlats vid verkstäder, temaluncher och invånardiskussioner.

Välfärden bland personer i arbetsför ålder byggs i programmet upp utgående från fyra grundpe-lare:

1. Boende, miljö och bostadsområden: En god livsmiljö2. Arbete, utbildning och utkomst: Arbete ger trygghet3. Levnadsvanor, hälsa och människorelationer: Styrkan finns i mig4. Delaktighet, samhällsgemenskap och kulturens kraft: Tillsammans är vi starka

Under respektive grundpelare lyfts två eller tre konkreta åtgärdsområden fram. I dessa framhävs betydelsen av en balanserad stadsstruktur, en trygg och trivsam omgivning, tjänster som är tillgängliga, arbete, eget initiativ och samhällsgemenskap för allas välfärd.

Programmet syftar till ett positivt kretslopp där goda åtgärder ökar invånarnas välmående i vardagen, minskar ojämlikhet och stärker samhällsgemenskapen. Den stora utmaningen ligger i att minska välfärdsskillnaderna mellan olika befolkningsgrupper och bekämpa ensamhet.

Programmet anknyter i allt väsentligt till Vanda stads strategiska och bindande mål. Sysselsätt-ningsgraden måste ökas, prevalensen minskas och stadens attraktionskraft som bostadsort ökas.

Varje verksamhetsområde svarar för sin del för verkställandet av programmet inom ramarna för stadens ekonomiplan. Stadens välfärdsarbetsgrupp följer upp utfallet av programmet årsvis och rapporterar om resultaten till stadens ledningsgrupp.

Programmet publiceras i elektronisk form. Informationen finns samlad på följande webbsidor: www.vantaa.fi/AHVO

44AHVO – työikäisten hyvinvointiohjelma 2013 – 2016

ABSTRACT

Everyday well-being, resources, and happiness. AHVO - Vantaa's 2013–2016 welfare policy for working-age people

The welfare of the working aged increases the welfare and vitality of the entire city. When the working aged feel good, also children, the young, and elderly feel better. The aim of this policy is to promote the welfare of Vantaa residents aged 25-64. Another objective is to prevent transfer of deprivation from one generation to another.

The policy was prepared by a team consisting of representatives of the city's departments in cooperation with residents and other actors. The city's welfare team and Deputy Mayor of Citizen Services, Heidi Nygren, supervised preparation of the policy, which was completed in parallel with the City of Vantaa's first electronic welfare report.

Essential to AHVO is how the residents themselves can boost their own welfare together with municipal and other actors and how the city can best advance the residents' welfare. The policy is based on extensive statistics and inquiries, as well as on material collected from workshops, theme lunches and discussions with residents.

In the policy, welfare of the working aged is based on the following four pillars:

1. Housing, environment and residential areas: Good living environment2. Work, education and livelihood: Work provides security3. Lifestyles, health and human relations: I have strength4. Inclusion, community spirit and the power of culture: Together we are more

Two or three concrete focuses are entered below each pillar. The focuses and deeds emphasize the significance of balanced urban structure, safe and pleasant environment, easy-to-access services, work, own activity, and social inclusion to welfare.

The policy strives at a good circle where good deeds increase the residents' everyday welfare, reduce inequality, and bolster social inclusion. The challenge is to bridge the welfare gaps between different population segments and to prevent loneliness.

The policy is tightly linked with the City of Vantaa's strategic goals and binding objectives. Emplo-yment rate shall be raised, morbidity reduced and the city's attractiveness as a place of residence increased.

Each department is for its own part responsible for implementing the policy within the frame-work of the city's financial plan. The city's welfare team annually monitors the realization of the policy and reports the results to the city's management group.

The policy is published in an electronic format. Information on the policy is available at: www.vantaa.fi/AHVO

45AHVO – työikäisten hyvinvointiohjelma 2013 – 2016

LIITE

AHVON MATERIAALI

Tilasto- ja kyselyaineistot

Sidosryhmien teemalounaat:Hyvinvoinnin teemalounas 9.2.2012, Ravintola Mummola, TikkurilaKulttuurin teemalounas 26.9.2012, Lasten ja nuorten kulttuuritalo Vernissa, TikkurilaTyön teemalounas 1.3.2013, Vantaan Nicehearts ry. Naisresurssikeskus Pihlaja, Tikkurila

Vantaan kaupungin työntekijöiden teematyöpajat:Asuminen, ympäristö ja asuinalueet -työpaja I, 27.11.2012Työ, koulutus ja toimeentulo -työpaja II, 27.11.2012Elämäntavat, terveys ja vanhemmuus -työpaja III, 28.11.2012 Osallisuus, yhteisöllisyys ja kulttuurin voima -työpaja IV, 30.11.2012

Kaupungin hyvinvointityöryhmän Ahvo-paja, 29.1.2013

Asukastyöpajat: ”Mistä on hyvinvointi tehty? Mitkä asiat ovat sinulle tärkeitä?” -työpaja, Asolan seurakuntatalo 16.1.2013. Järjestäjinä Vantaan kaupunki, Koivukylä meidän kylä -projekti ja Rekolan seurakunta.

”Mistä on hyvinvointi tehty? Mitkä asiat ovat sinulle tärkeitä?” -työpaja, nuoriso- ja asukastila KanNu, Kannisto 29.1.2013. Järjestäjinä Vantaan kaupunki ja Marjaverkko.

Kaikille avoin internetkeskustelu:Keskustelu työikäisten hyvinvoinnista Ota kantaa -internetsivustolla ( www.otakantaa.fi) 2.4.–30.4.2013.

Kiitämme kaikkia mukana olleita sekä tilaisuuksien järjestämiseen osallistuneita!

46AHVO – työikäisten hyvinvointiohjelma 2013 – 2016

Toimitus Pirjo TurtiainenTaitto Anitta Mäkinen ja Sanna JuusolaValokuvat Sakari Manninen, Pekka Turtiainen ja Pertti RaamiKäännökset Niklas Wenman ja Johanna Suokas Julkaisija Vantaan kaupunki, konserni- ja asukaspalvelut

47AHVO – työikäisten hyvinvointiohjelma 2013 – 2016

Vantaan kaupunkiKonserni- ja asukaspalvelutwww.vantaa.fi/ahvo