VEGEKESÄ 2015

lehti eläinten asialla 2/2015

piiskattomia raveja kohti

Vegaaninmarenki-herkut

Kam

panja

kuulumisia

Kampanjakuulum

isia

teksti vesa saarinen

kuva Kalle lindholm

Uudessa eduskunnassa vähintään 31 eläinten edustajaa

eduskuntavaalituloksessa on eläinten ystävän näkökulmasta sekä hyviä uutisia että huolenaiheita.

H uhtikuun eduskun-tavaalitulos noudatti pääpiirteittäin vaaleja edeltäneitä gallup-

kyselyitä. Keskusta otti Juha Sipi-län johdolla odotetun vaalivoiton, muiden suurten puolueiden kan-natuksen laskiessa selvästi alle 20 prosenttiin.

Keskisuurten puolueiden kat-raassa Vihreät otti selvän vaalivoi-ton viidellä lisäpaikallaan, Vasem-

mistoliiton kokiessa kahden paikan tappion. Pienimpien puolueiden voimasuhteissa ei muutoksia ta-pahtunut.

31 eläintenedustajaaEläinten ystävän näkökulmasta vaalitulos antaa mietittävää. Tulok-sessa on jotakin positiivista, ja toi-saalta paljon huolestuttavaa.

Ensin hyvät uutiset. Vaalien alla eläinsuojelujärjestöt keräsi-

vät ehdokkailta allekirjoituksia sitoumukseen paremman eläin-suojelulain puolesta. Sitoutuneita ehdokkaita eduskuntaan valittiin mukava määrä: yhteensä 31 edusta-jaa kaikista puolueista Keskustaa ja RKP:tä lukuun ottamatta.

Näiden 31 sitoutuneen edusta-jan lisäksi uudessa eduskunnassa on tietojemme mukaan kansan-edustajia, jotka tukevat joko kaik-kia tai vähintään osaa sitoumuksen

2

Vihreät (12):Aalto ToukoAlanko-Kahiluoto Outi Haavisto PekkaHalmeenpää Hanna Hassi SatuKari Emma Karimäki Johanna Mikkonen KristaNiinistö Ville Parviainen Olli-Poika Vartia Antero Yanar Ozan

Vasemmistoliitto (8):Andersson Li Arhinmäki PaavoHänninen Katja Kontula Anna Lapintie Annika Modig Silvia

tavoitteista, mutta jotka esimer-kiksi vaalikiireiltään unohtivat alle-kirjoittaa sitoumuksen.

Tämän perusteella sekä kan-sanedustajien mielipiteitä muilla tavoin kartoittamalla voi uumoilla, että aloittava eduskunta on hitusen edeltäjäänsä eläinmyönteisempi. Jos esimerkiksi aloittava eduskunta saisi äänestettäväkseen uuden kan-salaisaloitteen turkistarhauksen lakkauttamiseksi, voisi veikata, että aloitteen tukijoita olisi uudessa eduskunnassa jokunen aiempaa enemmän.

Hallitus huolestuttaaYksittäisten kansanedustajien eläinpoliittisia kantoja merkittä-vämpi asia eläinten hyvinvoinnille on tulevan hallituksen kokoon-pano. Tätä kirjoitettaessa tietoa uudesta hallitusmuodostelmasta tai sen ministereistä ei ole, lukuun ottamatta sitä tosiasiaa, että Kes-kustan Juha Sipilä aloittanee uuden hallituksen pääministerinä.

Lainsäädännön muuttaminen eläimille parempaan suuntaan tul-lee olemaan Keskustan pääministe-rikaudella hankalaa, sillä Keskusta ei ole erityisesti profiloitunut eläin-ten hyvinvoinnista kiinnostuneena puolueena. Samat sanat voi sanoa

animalian ja seyn eläinpoliittisiin tavoitteisiin sitoutuneet kansanedustajat 2015-2019:

Sarkkinen Hanna Uotila Kari

SDP (5):Filatov Tarja Marin Sanna Razmyar NasimaRäsänen Joona Viitanen Pia

Perussuomalaiset (3):Elomaa Ritva (Kike) Elovaara TiinaLohela Maria

Kokoomus (2):Pelkonen Jaana Siren Saara-Sofia

Kristillisdemokraatit (1):Laukkanen Antero

hallitukseen uumoilluista Perus-suomalaisista. Tosin eipä edellisen hallituksen kokoomuslainen maa- ja metsätalousministeri Petteri Or-pokaan kunnostautunut edukseen eläinasioissa.

Uusi eduskunta saa päätettäväk-seen muun muassa eläinsuojelulain kokonaisuudistuksen. Lienee jo tässä vaiheessa selvää, että koko-naisuudistuksesta ei tule Euroopan edistynein, sillä se vaatisi lakiin sellaisia muutoksia, johon tuleva pääministeripuolue ei ole halukas. Keskustan johdolla tuskin myös-kään etenee Animalian tavoite tur-kistarhauksen lakkauttamiseksi.

Yhteinen tavoite Keskustan kanssa löydettäneen esimerkiksi kotimaisten vihannesten ja kasvis-ten kulutuksen lisäämisestä. Ken-ties myös lemmikkieläinkysymyk-sissä sekä koe-eläinten käytön vä-hentämispyrkimyksissä Keskustan riveistä voi löytyä eläinsuojelunä-kökulmillekin ymmärrystä.

Kampanja onnistuiVaikka vaalitulos antaa Animalialle paljon pohdittavaa, vaalikampan-jaan sinänsä voi olla tyytyväinen.

Animalian ja SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton yh-teistä Eläinpoliittista vaalikonetta käytettiin noin 50 000 kertaa. Eläinpoliittisista tavoitteista kerto-vaa Eläinpolitiikka.fi –verkkosivus-toa kävivät lukemassa kymmenet tuhannet äänestäjät.

Vapaaehtoisemme jakoivat kymmeniätuhansia eläintavoit-teista kertoneita kortteja ympäri Suomen, ja eläinasioista puhuneita ehdokkaita oli vaaleissa enemmän kuin aiemmin.

Näistä saavutuksista iso kiitos kuuluu ahkerille ja aktiivisille ani-malialaisille. Jokainen jaettu kortti, jokainen eläinaiheinen kommentti sosiaalisessa mediassa ja jokainen eläintenedustajille annettu ääni on pieni askel kohti eläimille parem-paa maailmaa.

Lainsäädännön muuttaminen eläimille parempaan suuntaan tullee olemaan Keskustan pääministerikaudella hankalaa

3

02

04060910

Pääkirjoitus

K esä on lupaus nautinnosta: lämmöstä, lomasta, valoisista

öistä, grillaamisesta, rantasaunasta ja uinnista, mansikoista, lojumi-sesta ja lukemisesta. Ennen kaikkea se merkitsee lupaa päättää itse mitä teen ja milloin.

Myös merkittävälle osalle suoma-laisten käyttämistä tuotanto eläimistä kesäkuukaudet merkitsevät nau-tinnollisempaa aikaa: kesä on ai-noa aika, jolloin ne pääsevät ulkoi-lemaan. Ulkoiluun liittyy mahdolli-suus päättää, milloin tekee mitäkin: mihin asettuu nukkumaan, liikkuuko vai makaako, asettuuko varjoon vai valoon, onko lähellä toisia, vai vähän kauempana.

Tuotantoeläinten hyvinvointi-tutkimus on tuottanut ymmärrystä siitä, millaiset käyttäytymistavat ovat erilaisille eläimille tärkeimpiä. Mer-kittävimpiin yhdistäviin piirteisiin kuuluu, että kaikki eläimet voivat pa-remmin, jos ne saavat valita omassa elämässään edes jotain – vaikka sen, missä ovat.

Eläinten kohtelun suurimpiin on-gelmiin kuuluvat ne eläinten pi-don muodot, joissa eläimeltä vie-dään kaikki mahdollisuudet vaikut-taa omaan olotilaansa ja elämäänsä. Rajuimmillaan tämä ilmenee ema-koilla, jotka ennen porsimista, syn-nytyksen aikana ja sen jälkeen, jou-tuvat elämään kääntymisen estävissä häkeissä. Nämä häkit estävät lähes kaiken muun toiminnan paitsi muu-taman askelen ottamisen eteen ja taakse.

Kuluttajilla on valtaa vaikuttaa va-linnoillaan. Sitä valtaa tarvitaan, sillä esimerkiksi onnellisimpienkin tuo-tantokanaloiden kohdalla kanojen elämä on halpa ja lyhyt. Kanat elä-vät keskimäärin vain noin puolitoista vuotta, joten luomukanallakin ul-kona vietetyt päivät jäävät pieneksi

teksti salla tuomivaara • kuva vesa saarinen

Kannen kuva: anniKa lepp

Sisällys 2/2015

osaksi elämää. Broilerit eivät näe ul-koilmaa koskaan ja elävät vain reilun kuukauden.

Elämä ei ole koskaan kärsimyk-sestä täysin vapaata, mutta kaik-keen todelliseen elämään sisältyy myös nautintoa. Monille elollisille olennoille se tarkoittaa esimerkiksi mahdollisuutta käydä ruoholle pit-käkseen. Suurelle osalle hyödyntä-miämme eläimiä ei taata koko nii-den elämän aikana tällaisia mahdol-lisuuksia. Olemme valinneet halvan ruuan, vaikka itsekin nautimme siitä, kun saamme katsella ja tarkkailla

eläimiä, jotka oikeasti elävät, naut-tien ruohosta, tuoksuista ja läm-möstä.

Eläinten elämä ruokateollisuu-dessa ei ole kaunista. Tämän vuoksi Animalian kesäkiertueen teema on kasvisruoka. Kasvisruoka on yhä useamman valinta sekä ekologisista syistä että oman terveyden vuoksi. Me muistutamme siitä, että maun ja muiden hyveiden ohella kasvis-ruoka on nautinnollinen valinta ke-sään myös sen tähden, että se kun-nioittaa eläinten oikeutta omaan elämäänsä.

Salla TuomivaaraAnimalian toiminnanjohtaja

Kesäisiä ajatuksia

Uudessa eduskunnassa vähintään 31 eläinten edustajaa

Pääkirjoitus

Ajankohtaista

Vieraskynä:Bettina Sågbom

Kohti piiskattomia raveja?

= kannessa

”Eläinten elämä ruokateollisuudessa ei ole kaunista.”

10

4

Kannen kuva: anniKa lepp Sisällysluettelon kuvat: Wilhelmiina Keränen, sunset Girl / unsplash.com ja animalian arKisto

20

131418202324

2627283031

Kesä 2015 on #vegekesä

Seuraava askel

Simpukoita ruokapöydässä?

Turkisasetus jäi hallitukselta pöydälle

Kirjavinkit

Eläinetiikka ja empatian variaatioita

Animalia testaa: Aurinkovoiteet

Eläinten asialla pikkukaupungissa

Vegepalsta: Marenkia ja mansikoita

Animaalit kautta maan

AnimaliaShop: Löydä lahjat kevään ja kesän sankareille AnimaliaShopista!

13

5

ANIMALIA-LEHTI, 39. VUOSIKERTA

JULKAISIJA: Eläinsuojeluliitto Animalia PÄÄTOIMITTAJA: Laura Uotila, laura.uotila@animalia.fi TOIMITUSSIHTEERI: Vesa Saarinen, p. (09) 7206 5914 vesa.saarinen@animalia.fi TAITTO: Vera Liinasaari, vera.liinasaari@gmail.com OSOITTEENMUUTOKSET: Tarja Balding, p. (09) 7206 5911 tarja.balding@animalia.fi PAINOPAIKKA: Wellprint, Espoo ISSN 0783-9170

ILMESTYMISAIKATAULU: Nro 1 helmikuu, nro 2 toukokuu, nro 3 syyskuu, nro 4 marraskuu. Seuraavaan numeroon tarkoitetun materiaa lin tulee olla perillä toimituksessa 29.6.2015 mennessä. AINEISTOT lähetetään lehti@animalia.fi tai osoitteella: Animalia-lehti, Suvilahdenkatu  4, 00500 Helsinki.

ILMOITUSMYYNTI: Ninni Pekkala, p. 040 5858 341 ILMOITUSHINNAT: Katso ilmoitushinnat www.animalia.fi LISÄVELOITUKSET: Värierottelut veloitetaan erikseen, määräyspaikka korotus 20 %, liitteiden hinnat sovitaan erikseen. RAJOITUKSET: Etusivulla ei julkaista ilmoituksia. ALENNUKSET: Toistoalennus: 1. toisto 10 %, seuraavat 20 %, auktorisoidut mainos toimistot 15 %.

ILMOITUSTEN PERUUTTAMINEN: Peruutukset viimeistään seitsemän (7) vuorokautta aineiston jättöpäivän jälkeen toimitus sihteerille. REKLAMAATIOT: Kirjallisena 14 vuoro-kauden aikana ilmes tymispäivästä lukien. IRTONUMEROMYYNTI: Akateeminen kirja kauppa.

ANIMALIA-LEHTI PIDÄTTÄÄ OIKEUDEN LYHENTÄÄ JA MUOKATA JUTTUJA. Artikkelien lainaaminen eläinsuojelua edistäviin tarkoituksiin sallittu. Lähde mainittava.

TOIMISTO: Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki ASIAKASPALVELU: p. (09) 720 6590, päivystys ma–pe kello 10.00 –15.00 e-mail: animalia@animalia.fi internetsivut: www.animalia.fi.

JÄSENMAKSUT: Tukijäsen: 32 € / vuosi,vähävaraiset: 25 € / vuosi,nuorisojäsen (alle 18 v.): 20 € / vuosi,kuukausijäsen: 5 € / kk, ainaisjäsen: 640 €,yhteisöjäsen: 250 € / vuosi.Sampo 800018-2105644IBAN: FI71 8000 1802 1056 44SWIFT: DABAFIHHKirjoita viestiksi nimesi ja osoitteesi.

LAHJOITUKSET: Nordea 101130-260629IBAN: FI24 1011 3000 2606 29SWIFT: NDEAFIHH TESTAMENTIT: Tiedustelut, p. (09) 7206 5911, tarja.balding@animalia.fi

RAHANKERÄYSLUPA:Luvan myöntäjä: Poliisihallitus. Toimeenpanoaika ja alue: 1.1.2015–31.12.2016 koko Suomi Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Päätöksen nro ja pvm: POL-2014-10096 5.11.2014.

san francisco kielsi villieläimet sirkuk-sissa ja elokuva-tuotannossasan francisco on ensimmäi-senä yhdysvaltalaisena kaupunkina kieltänyt villieläinten käytön sirkuk-sissa. Erityisen kiellosta tekee se, että se kieltää näiden eläinten käyt-tämisen myös elokuvatuotannossa. Enää kaupungissa ei voi siis kuvata elokuvia, joissa esiintyy luonnonva-raisia eläimiä.

koonnut laura uotila

Keinolihasta ympäristön ja eläinten pelastaja?

animalia liittyi dolphinaria-free europe -koalitioonmaaliskuussa Dolphinaria-Free Europe -koalitio järjesti Euroopan parlamentissa Brysselissä näytte-lyn sekä useita eri tilaisuuksia delfi-naarioihin liittyen. Koalition edus-tajat tapasivat kymmeniä euro-kansanedustajia ja heidän avusta-jiaan. Edustajista yli 20 allekirjoitti sitoumuksen delfinaariovapaan Euroopan puolesta. Suomalaisista mepeistä Heidi Hautala (vihr.) alle-kirjoitti sitoumuksen. Sitoumuksen allekirjoittaneiden meppien määrä tulee vielä kasvamaan, sillä meppi-tapaamiset jatkuvat.

Animalia liittyi vuoden alussa koalition jäsenjärjestöksi. Koali-tion tavoitteena on Eurooppa ilman vankeudessa pidettäviä delfiinejä ja valaita. Lisätietoja koalitiosta: http://endcap.eu/dolphinaria/free-europe/

teksti laura uotilakuva david parry / pa Wire

L ihankulutuksen arvellaan kaksinkertaistuvan maailmassa vuo-

desta 2000 vuoteen 2050 mennessä. Koska lihantuotanto on suurimpia kas-vihuonekaasujen lähteitä, tulisi tuotan-toeläinten kasvatuksen massiivinen lisää-minen pahentamaan ympäristöongelmia radikaalisti – puhumattakaan tietysti kas-vavan lihantuotannon vaikutuksista eläin-ten hyvinvointiin. Ongelman ratkaisuksi on esitetty keinolihaa, joka kasvatetaan lihassoluista laboratorio-oloissa.

Ensimmäinen keinolihapihvillä täy-tetty hampurilainen syötiin kaksi vuotta sitten Hollannissa. Tutkijat laskivat sil-loin pihvin hinnaksi noin 250 000 euroa, sillä aikaa pihvin kasvattamiseen oli kulu-nut viisi vuotta. Jauhelihapihvin tuotta-minen laboratoriossa on vielä hidasta ja työlästä, mutta hinnan uskotaan laskevan merkittävästi, kun tuotantomäärät ja -me-netelmät saadaan kaupallisiksi.

Nyt voittoa tavoittelematon säätiö Modern Agriculture Foundation on läh-tenyt rahoittamaan tutkimushanketta, jossa tavoitteena on jauhelihapihvin si-jaan saada kasvatettua kokonainen broi-lerinlihapala. Haaste on jauhelihaa mer-kittävästi suurempi, sillä jauheliha voitiin

koota useista pienistä lihassäikeistä yh-den ison palan sijaan.

Säätiön tavoitteena on saada tuotanto-eläinten kasvatus ja käyttö vähenemään. Broilerinlihan laboratoriokasvatus olisi huima edistysaskel, sillä broilerin osuus

on noin kolmannes koko maailman lihan-tuotannosta. Jo lähitulevaisuudessa broi-lerinlihan kulutuksen odotetaan ylittävän sianlihankulutuksen.

Sijoittajat luottavat kehitykseenTutkijoiden arviot keinolihan tulosta markkinoille vaihtelevat tällä hetkellä 10-30 vuoden välillä. Arvio on, että markki-

Keinolihan tuotannon arvellaan laskevan

lihantuotannon kasvihuone -

kaasupäästöjä noin 96 %.

6

Ajankohtaista

lemmikkieläinten myyjien rekisteröi-tyminen pakolliseksieurogroup for animals on ajanut sinnikkäästi vaatimusta, että EU:ssa toimivien lemmikkieläinten kasvattajien ja myyjien olisi rekiste-röidyttävä. Rekisterin avulla lem-mikkieläimet saataisiin EU-lainsää-dännön piiriin ja niiden kauppaa voitaisiin valvoa entistä paremmin. Tämänhetkinen arvio on, että joka kolmas EU:ssa myytävä koirapentu on peräisin ns. pentutehtaasta.

Eurogroupin esityksen taakse ovat nyt asettuneet myös mepit, jäsen valtiot sekä EU-komissio. Eh-dotus tultaneen kirjaamaan Animal Health –lakiin, joka on EU:ssa hy-väksyttävänä ensi syksynä. Rekis-teröitymispakko tulisi ehdotuksen mukaan voimaan vuonna 2020.

Keinoliha ei kuitenkaan ole ainoa vaihtoehto lihantuotannon suunnan-muuttajaksi. Monet tunnetut sijoittajat ovat innostuneet erilaisten eläinperäisiä elintarvikkeita korvaavien projektien ja yritysten rahoittamisesta. Mm. Microsof-tin Bill Gates on mukana Beyond Meat –yrityksessä, joka valmistaa kasvisperäi-siä korvikkeita lihalle. Yahoon perustajiin kuuluva Jerry Yang taas on sijoittanut kasvisperäisen kananmunankorvikkeen kehittämiseen.

nahinta voisi olla noin yhdeksän euroa 140 gramman pihvistä, kunhan kaupallinen tuotanto on saatu tehokkaasti käyntiin.

Keinolihan tuotannon arvellaan las-kevan lihantuotannon kasvihuonekaa-supäästöjä noin 96 prosentilla. Myös lihantuotantoon tarvittavan veden kulu-tus laskisi 82-96 prosenttia. Ja miljoonat tuotantoeläimet jäisivät syntymättä teol-lismaisiin tuotantolaitoksiin, kun tarvetta varsinaiselle tuotantoeläinten kasvatuk-selle ei juuri enää olisi.

paras juttunumeron 1/2015 parhaaksi ju-tuksi äänestettiin artikkeli ”Villapai-tojen nurja puoli”. Vegaanin keitto-kirjan arvonnassa onni suosi Tiina Heikkilää. Onnea voittajalle ja kii-tos kaikille äänestäneille!

Mikä on tämän lehden paras juttu?Kerro mielipiteesi 29.6.2015 men-nessä, niin olet mukana Eläimet yh-teiskunnassa -kirjan arvonnassa. Lä-hetä vastauksesi, nimesi sekä osoit-teesi sähköpostitse lehti@animalia.fi (sähköpostin otsikko: Paras juttu 2/2015) tai postitse Animalia, Suvi-lahdenkatu 4, 00500 Helsinki.

milla popova

tällä hetkellä ilmeisesti osa sähkö-postijärjestelmistä tulkitsee Animalian sähköiset jäsenkirjeet roskapostiksi, ei-vätkä kirjeet näin ollen ole tavoittaneet kaikkia sen tilanneita. Mikäli et ole saanut sähköisiä jäsenkirjeitämme viime kuu-kausien aikana, ilmoitathan toimistol-lemme (animalia@animalia.fi, p. 09 720 65 90) toisen sähköpostiosoitteen, johon voimme jatkossa toimittaa kirjeet.

osa sähköposti palveluista estää animalian jäsen kirjeet

7

Ajankohtaista

me ja muut – elä(i)miä yhteiskunnassaanimalia joensuu järjesti maalis-kuussa luentotilaisuuden eläinten oi-keuksista. Tänä vuonna tapahtuman tee-mana oli eläinten rooli yhteiskunnassa. Aihetta käsiteltiin kolmen puheenvuoron kautta. Filosofian tohtori Teuvo Laitila esitteli eläinten roolia uskonnoissa, käyt-täen esimerkkeinä islaminuskoa ja budd-halaisuutta. Yhteiskuntatieteiden tohtori Nora Schuurman kertoi yleisesti länsi-maiden muuttuvista eläinkäsityksistä, ja valtiotieteiden tohtori Birgitta Wahlberg pureutui eläinasioihin lainsäädännön nä-kökulmasta. Myös keskustelulle varattiin aikaa.

Aleksanterinkatu 3033100 Tampere • 03-2121479

eläinystävälliseenherkutteluun

Kasvis-ruoka-

aineksia

www.runsaudensarvi.net

Animalianjäsenkortilla

-5%alennusta

mat

ias

Koiv

Uro

vaKuvassa vasemmalta: Teuvo Laitila (Ft), Nora Schuurman (ytt), Birgitta Wahlberg (vtt) sekä tapahtuman päävastaavat Laura Witick ja Tiina Sormunen.

Tule osoittamaan mieltä turkis-eläinten puolesta torstaina 21.5.!

Kokoonnumme Senaatintorilla Hel-singissä kello 15.30. Kulkue lähtee liikkeelle kello 16. Kulkue päättyy Kansalaistorille Kiasman ja Musiik-kitalon väliin, jossa eduskuntaryh-mien edustajat ottavat vastaan kan-sainvälisen vetoomuksen Suomen turkistarhausta vastaan. Kansainvä-lisiä vieraita, puheita, vaatimuksia eläinystävällisemmästä Suomesta!

Kyseessä on kansainvälinen tur-kistarhauksen vastainen toiminta-päivä ja eri maiden Suomen suur-lähetystöillä järjestetään myös mielen ilmauksia samana päivänä.

Mielenosoituksen järjestävät Ani-malia, AnimalEco, Loomus, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Oikeutta Eläi-mille, sEY Suomen Eläinsuojeluyh-distysten Liitto ja Vegaaniliitto.

Allekirjoita vetoomus osoitteessa thepetitionsite.com/814/930/957/

turkistarhaton suomi - kansainvälinen toimintapäivä turkistarhausta vastaan!

8

Ajankohtaista

Valmetintie 11, 40420 Jyskä, p. 044 2112 555info@haukkuvaara.fi, www.haukkuvaara.fi

• Pentukurssit • Agility • Rally-Toko• Toko • Ongelmakoirakoulutus • Trimmaus

• Tilavuokraus • Junioritoiminta

Monipuoliset koulutuksetalkeista arvokisoihin.

Huipputasoinen lämmin halli tekonurmipohjalla 5 minuutin päässä Jyväskylän keskustasta.

O n se kummallista. Kun Jenni Haukiosta tuli kansakunnan ensim-

mäinen nainen, olin sitä mieltä, että hän oli tätimäinen ja tylsä. Runoilijakin vielä.

Mikäs se sellainen on? Kiertäisi maa-kunnissa Saulin rinnalla kukkakimppu sy-lissään ja hymyilisi.

Mutta sitten Jenni ryhtyi avaamaan sa-nallista arkkuaan.

Turpiinsahan siitä saa, jos on jotain mieltä jostain asiasta, josta ei saisi olla mitään mieltä silloin, kun asuu kehä kol-mosen sisäpuolella. Kuten susista.

Kun Jenni kirjoitti Seura-lehden ko-lumnissaan, että susi kärsii ihmisen sää-limättömästä vainosta ja että poikkeus-lupia suden kaatoon ei pitäisi myöntää, niin presidentin puoliso ”vainosi susialu-eiden asukkaita”.

Anteeksipyyntöäkin vaadittiin. Toivottiin suoraan, että tasavallan pre-

sidentti ”valistaisi ymmärtämätöntä puo-lisoaan”.

Ei tullut anteeksipyyntöä, enkä usko, että Sauli on Jenniä kovasti valistanut-kaan. Lieneekö edes mahdollista.

Mutta keskustelupalstat täyttyivät rai-vonpurkauksista, ja niissä Jenni revittiin kappaleiksi.

Ja nyt oli tämä runogate.

”Olen ketunpoikanen varjojen talossa,kuoleman rivissä,metalliverkon päällämetsänreunaan tuijottaen”

Näin loppuu Jenni Haukion runo tar-haketusta.

Ja tästä Kenneth Ingman, Suomen Tur-kiseläinten Kasvattajain Liiton hallituk-

teksti Bettina såGBom • kuva janne aaltonen

Minä niin tykkään Jenni Haukiosta.

sen puheenjohtaja, on vetänyt herneen nenäänsä. Presidentin puoliso kuulemma elää satumaailmassa eikä ymmärrä tur-kiseläinten sielunelämästä paskaakaan.

”Eläimet eivät ajattele noin. Ne elävät päivän kerrallaan eivätkä tiedä tulevai-suudesta mitään. Ne eivät kärsi. Ja kun ne tapetaan, se tapahtuu nopeasti ja kivut-tomasti”, sanoo Kenneth Ingman.

Ja tässä ne ovat, kaksi maailmaa, jotka eivät kohtaa.

Toinen katsoo eläintä omana olen-tonaan, toinen omai-suutena. Toinen ajat-telee, että eläinkin tuntee, ja toinen, että ei se mitään tajua.

Kennethiltä menee koko pointti ohi, kun hän syyttää presidentin puolisoa hyök-käyksestä laillista elinkeinoa vastaan, kun Jenni itse asiassa käyttää taiteellista il-maisukeinoa herättääkseen moraaliseet-tisen kysymyksen: onko meillä oikeus?

Kun lynkkausporukka taas käy Jennin kimppuun netissä, minä kiitän nöyrästi presidentin puolisoa siitä, että hän jak-saa vielä asettua myrskyn keskelle. Vaa-tii rohkeutta jatkuvasti ottaa verbaalisesti turpiinsa, varsinkin kun turpiin mäiskijät eivät aina edes paneudu asiaan ennen liittymistään ajojahtiin.

Bettina såGBomKirjoittaja on toimittaja.

”Vaatii rohkeutta ottaa verbaalisesti turpiinsa”

9

Vieraskynä

suomi on euroopan suurimpia raviurheilumaita. raviurheilussa yritetään nyt keskittyä hevosten hyvinvoinnin edistämiseen muun muassa puuttumalla ajotapaan ja piiskan käyttöön.

teksti BirGitta WahlBerG • kuvat Wilhelmiina Keränen

KOHTI PIISKATTOMIA RAVEJA?

10

S uomessa järjestetään vuosittain noin 540 ravikilpailut. Tavallisen katsojan silmiin pistää ravikisoissa usein se, miten raviohjastaja koh-telee hevosta ajon aikana. Erityisesti ajovitsan käyttö herättää keskustelua. Suomessa säädök-siä vitsan käytön suhteen on kiristetty, mutta

olemme vielä kaukana esimerkiksi Norjasta, jossa vitsan käyttö raveissa on kokonaan kielletty.

Myös Suomessa on valmentajia ja ohjastajia, jotka toimivat hevosten kohtelussa edelläkävijöinä. Esimerkki heistä on Leivon pariskunta: he kasvattavat ja valmentavat hevosensa sekä kilpai-levat niiden kanssa aina ilman piiskaa.

”Ohjat ovat yhteydessä hevosen toiseksi herkimpään elimeen eli suuhun. Kyllä se viesti sitä kautta välittyy”, kertoo Timo Leivo.

Leivon mielestä hevosten kohtelua raveissa on tarpeen tar-kastella kriittisesti. Raveissa nähty hevosten kohtelu koetaan usein epämiellyttäviksi, joskus jopa eläinrääkkäykseksi. Se ei Leivon mukaan ole kenenkään edun mukaista: eläinten kanssa kilpaileminen ei saa olla eläimelle ikävää.

Hevonen on herkkä eläin. Rattailla heiluminen tai ohjista re-piminen vain häiritsee sitä - siksi ajon pitäisi olla eleetöntä ja pie-nin merkinannoin tapahtuvaa. Piiska tarkoittaa hevoselle kipua tai lievimmilläänkin epämukavuutta, josta se pyrkii pois. ”Miksi

siis aiheuttaa eläimelle epämukavuutta, pelkoa tai kipua, kun siltä pyydetään sen parasta?”, Timo Leivo kysyy.

Leivojen tallissa asuu kuusi hevosta. Leivon ja hänen puoli-sonsa hevosenpidon perustana on jokaisen yksilön kunnioitta-minen. Heidän tehtävänään eläinten omistajina on pyrkiä ym-märtämään hevosta ja sopeutua jokaisen yksilön persoonallisuu-teen. ”Hevoselta ei saa koskaan vaatia enempää kuin mitä sillä on antaa. Ei kotona eikä radalla”, Timo Leivo korostaa.

Hevosten kohteluun ei puututa riittävästiRaveissa pitää luonnollisesti noudattaa eläinsuojelulakia. Eläin-suojelulaissa määrätään muun muassa, että eläinten liiallinen rasittaminen on kiellettyä, samoin kuin kohtuuttoman ankara kurissa pitäminen sekä liian kovakourainen käsittely.

Hippoksen ravikilpailusäännöissä todetaan ajovitsan käy-töstä, että ajovitsa on merkinantoväline. Sillä saa näpätä hevosta ainoastaan rannetta taivuttamalla olkavartta nostamatta. Ajovit-salla ei saa lyödä hevosta eikä sillä saa häiritä kanssakilpailijoita.

”Hevosta saa käskeä korkeintaan viisi kertaa ajon aikana. Hevosen on vastattava ajovitsalla annettuun merkkiin lisää-mällä vauhtia ja hevosella on myös oltava mahdollisuus ehtiä reagoimaan annettuun käskyyn”, kuvailee sääntöjä raviurheilua järjestävän Suomen Hippoksen kilpailutoimenjohtaja Jukka Niskanen.

11

Hän korostaa, että väsyneen tai muista jälkeenjääneen hevosen käskeminen on erityisen kiellettyä.

Suomen Hippoksen sääntövaliokun-nan puheenjohtajan, käräjätuomari Ismo Kovasen mielestä säännöissä ajotapoja ja myös ajovitsan käyttöä on käsitelty katta-vasti. Säännöt antavat hänen mielestään hyvän lähtökohdan oikein toteutetulle

kilpailutoiminnalle. ”Sääntöjen valmistelussa on otettu

huomioon pohjoismainen ajokulttuuri. Hevosten hyvinvointi on keskeinen läh-tökohta ravikilpailutoiminnan säänte-lyssä”, Kovanen painottaa.

Vuonna 2010 kiristyneet ajotapasään-nökset ovat Kovasen ja Niskasen mielestä siistineet ajotapoja huomattavasti.

Ongelma Timo Leivon mie-lestä tosin edelleen on, ettei sääntöjä noudateta ja ettei tuo-maristo puutu hevosen huo-noon kohteluun riittävästi. Lei-von mielestä ajovitsan käyttö pitää ensisijaisesti kieltää, koska hevoset tulevat maaliin tietyssä järjestyksessä ilman vitsaakin. Vähintäänkin vaati-muksena pitää olla, että ajotapa on sääntökirjan mukainen.

Ajovitsan käyttöä perustel-laan usein sillä, että sen käytön kieltäminen johtaisi siihen, että tarvittaessa merkit, kehotukset ja käskyt annettaisiin ohjilla. Ne kohdistuvat eläimen herk-kään suuhun, jolloin hevosen terveys voi olla uhattuna. Lei-von mielestä myös sellaiseen ajotapaan voi ja pitää puuttua, jotta ajotapa muuttuu.

Kenellekään vähääkään hevosurheilun maailmaan paneutuneelle ei ole tuntema-tonta se, että hevosiin edelleen kohdiste-taan huomattavaa voimankäyttöä ja jopa piiskaamista. Näissä tilanteissa harva nousee puolustamaan hevosta sen val-mentajaa tai omistajaa vastaan.

Oman tahdon asiaKilpailutoimenjohtaja Jukka Niskanen kertoo, että tuomarien ja valvojien koulu-tuksissa ajotapa-asiat ovat säännöllisesti aiheena ja ajotapoja tarkastellaan video-esimerkkien avulla.

Käräjätuomari Ismo Kovanen puo-lestaan korostaa, että ajovitsan käyttö on aina oman tahdon asia. Kukaan muu kuin ohjastaja ei ole ensisijaisessa vastuussa liiallisesta ajovitsan käytöstä. Asiaa ei saa jättää tuomaristojen rangaistuskäytännön varaan.

”On väärin ajatella, että kaikki mikä ei suoranaisesti johda rangaistukseen, olisi aina sallittua. Hevosten oikeaoppisen kohtelun näkökulmasta pidän ohjastajien kouluttamista yhtä tärkeänä kuin tuoma-rikoulutusta”, hän sanoo.

Ajovitsan käytöstä on käyty keskus-telua vuosikymmenten ajan. Asia jakaa mielipiteet siitä, mikä on hevosen hy-vinvoinnille parasta. Leivojen tapa pitää ja ajaa hevosiaan on kuitenkin esimerkki siitä, että toinen kuin nykyinen tapa on mahdollinen.

Kysyttäessä Timo Leivolta miten hän tarvittaessa komentaa hevosiaan, hän vas-taa: ”En oikeastaan tiedä, koska minun ei tarvitse sitä useinkaan tehdä, mutta kyllä siihen riittää terävä ’ei’”.

”Komentamisen sijaan hevosia tulee kehuttua. Käytän paljon palkitsemista porkkanalla, silityksellä ja sanalla ’hyvä’. Se toimii kärryiltä käsin tehokkaana kan-nustimena. On kivempi fiilis mennä il-lalla nukkumaan, kun on pärjännyt hyvin ilman piiskaa”, Timo Leivo kertoo.

ON VÄÄRIN AJATELLA, ETTÄ KAIKKI MIKÄ EI SUORANAISESTI JOHDA RANGAISTUKSEEN, OLISI AINA SALLITTUA.

”

Animalia suhtautuu hevosten käyttöön kilpaurheilussa kriittisesti. Ravi-hevosten kohtelussa on paljon eläinsuojelullisia ongelmia, ja lisäksi kilpai-luissa pärjäämättömien hevosten kohtalo on usein ikävä: teurastus tai myynti osaamattomiin käsiin. Animalia kannustaa ihmisiä välttämään eläinten viih-dekäyttöä – tämä koskee niin eläintarhoja kuin vaikka ravikilpailujakin.

animalian kanta

12

K esäkiertuekampanjan tavoitteena on kannustaa ih-misiä lisäämään kasvisruoan osuutta omassa ruokavalios-

saan. Kampanja myös rohkaisee kaikkia vaatimaan enemmän ja parempia kasvis-ruokavaihtoehtoja kauppoihin ja ravinto-loihin.

Kesätapahtumissa ja -festivaaleilla ympäri Suomen kulkevalla kiertueella on tarjolla kasvisruokatietoa ja -resep-tejä sekä paikasta riippuen myös maista-tuksia. Osassa tapahtumista pääsee myös kokeilemaan Inna Somersalon Vegaanin keittokirjan resepteihin pohjautuvaa Re-septikonetta. Tapahtumissa on mukana kiertämässä Animalian projektikoordi-naattori Simo Porola.

Kiertue on osa Animalian uutta, kaksi-vuotista kasviskampanjaa, joka vaatii, että eläinperäistä ruokaa tulisi syödä huomat-tavasti nykyistä vähemmän. Kesäkiertu-een jälkeen kampanja keskittyy entistä enemmän tuotantoeläinten olosuhteisiin muun muassa yhteistyössä Eläinsuojelu-keskus Tuulispään kanssa.

Vegekesä käynnistyy 16.5. Ravintola-päivän pop up -ravintoloilla Helsingissä ja Oulussa. Animalia on tuolloin mukana myös Yläkaupungin yö -kaupunkifes-tivaaleilla Jyväskylässä ja Myllykosken maailmannäyttelyssä Kouvolassa. Kaikki kesän kiertuepysäkit löytyvät Animalian verkkosivuilta osoitteesta www.animalia.fi/kesakiertue

osallistu kilpailuun ja voita lahjakortti ekoloon

Kesäkiertueen yhteydessä sosiaalisessa mediassa on käynnissä kilpailu, jossa pal-kintoina on yksi 100 euron ja kolme 50 euron lahjakorttia Ekokauppa Ekolon myymälöihin Helsingissä ja Jyväskylässä.

Kilpailuun osallistutaan jakamalla Instagramissa tai Twitterissä hashtagilla #vegekesä mitä tahansa kasvisruokaan ja kesään liittyvää sisältöä, kuten vaik-kapa grillaus- ja piknik-kuvia tai herkul-lisia reseptejä. Kilpailu on voimassa 23.8. saakka, ja voittajat julkistetaan elokuun lopussa.

tänä vuonna animalian perinteisellä kesäkiertueella ollaan kasvisruoan asialla. tunnisteen eli hashtagin #vegekesä ympärille rakentuva kiertue levittää tietoisuutta siitä, että kasvisruoka on paitsi eettisesti ja ekologisesti kaikkein kestävintä ruokaa, myös maukasta ja ravitsevaa.

Kesä 2015 on #vegekesä

teksti simo porola kuva sunset Girl / unsplash.com

13

teksti vesa saarinen

yhä useampi suomalainen on kasvissyöjä, mutta vegaaneja suomalaisista on vain pari promillea.

millaisia askeleita kasvissyöjä voi ottaa kohti vegaanista elämäntapaa?

seuraava askel

Ella

Kar

ttU

nEn

14

sari komulainen puheenjohtaja, Vegaaniliitto

Koska Suomessa syödään paljon maito-tuotteita, kuten jugurtteja ja juustoja, ja koska maitotuotteet ovat olennaisessa

osassa arkiruokailua, näiden arkisten pienten ruoka-tapojen muuttaminen voi tuntua monelle lakto-ovo-vegetaristille haasteelliselta.

Tärkein neuvoni muutosta kokeilevalle on: roh-kene tutustua uusiin makuihin! Leivän päälle voi lait-taa vaikka erilaisia levitteitä, hummusta tai vegaanista juustoa. Niihin kannattaa tutustua avoimin mielin: vaihtoehdot, jotka eivät ole samanlaisia kuin vaikkapa juustot, voivatkin osoittautua tosi maistuviksi.

Monet vegaaniruokavaliota kokeilleet ovat yllät-tyneet ruokien herkullisuudesta sekä siitä, miten hel-posti uusien vaihtoehtojen kokeilu on onnistunut.

Muutokseen saa myös vinkkejä ja tukea: Vegaanilii-tolta saa henkilökohtaisia neuvoja ja verkosta löytyy paljon reseptejä sekä keskustelupalstoja, joissa vegaanit tsemppaavat toisiaan. Ja voi tulla Vegaaniliiton tapaa-misiin. Se, että tapaa muita samanlaisia ihmisiä, on iloi-nen tapa ottaa askeleita kohti vegaanista elämäntapaa.”

E läinten kannalta tärkeitä päätöksiä tehdään kahdessa paikassa: politiikan ka-bineteissa sekä tavallisten kansalaisten ko-deissa.

Sillä välin kun poliitikot hiovat lakiesityksiä, jotka usein vaikuttavat eläinten oloihin vasta vuosien päästä, kodeissa tehtyjen päätösten voi ajatella vaikuttavan eläimiin nopeammin. Jokainen lihanpala, jonka jättää syömättä, ja jokainen maitolasillinen, jonka jättää juo-matta, on yhtä kuin vähän vähemmän tukea eläinteol-lisuudelle.

Paras vaihtoehto eläinten kannalta olisi, jos mah-dollisimman moni ryhtyisi kertaheitolla vegaaniksi, eli lopettaisi kaiken eläinkunnan tuotteiden käytön saman tien. Todellisuudessa tähän kuitenkin pystyvät vain harvat: siitä huolimatta, että vegaanisen elämän-tavan noudattaminen on helpompaa kuin koskaan aiemmin, vain promille tai pari suomalaisista on ve-gaaneja.

Suurin osa vegaaneista lienee aloittanut lakto-ovo-vegetaristeina, mutta ennemmin tai myöhemmin he ovat onnistuneet jättämään ruokavaliostaan pois myös munat sekä maitotuotteet.

Miten eri vegaanit tässä onnistuivat? Mitä vinkkejä kokeneet vegaanit antavat kasvissyöjälle, joka haluaisi yrittää vegaanista ruokavaliota?

kannattaa kokeilla

seuraava askel

sarin neuvo:

”Rohkene tutustua uusiin makuihin!”

satU

saU

nio

15

simo porola Animalian Vegekesä-projektikoordinaattori

Vuonna 2003 olin kesätöissä lihavalmisteita tuottavassa yrityksessä. Sen kesän aikana pää-tin luopua lihatuotteista. Seuraavat vuodet olin

vaihtelevasti lakto-ovo-vegetaristi. Kokeilin vegaaniruoka-valiotakin kahdesti, kunnes lopulta kolmas vegaanikokei-luni jäi pysyväksi.

Ensimmäinen vegaanikokeiluni epäonnistui, koska en ot-tanut selvää erilaisista ruokavaihtoehdoista. Tein samat ruoat kuin ennenkin, mutta ilman maitotuotteita. Kokeilu päättyi, kun kyllästyin syömään samoja ruokia.

Toinen kokeiluni onnistui paremmin. Lähdin ihan eri asenteella kokeilemaan vegaaniruokavaliota: uskalsin kokeilla erilaisia reseptejä ja hankin ravitsemustietoa. Se osoitti, että

pienellä tsempillä pystyin olemaan vegaanina, ja auttoi siinä, että kolmas kokeiluni jäi elämäntavaksi.

Eniten vaikeuksia tuotti maito-tuotteista luopuminen. Onnistumi-sen kokemukset sekä oppi siitä, mitä erilaisia ruokia voi vegaanina tehdä, helpottivat asiaa. Maitotuotteista luopuminen avasi uuden, nautinnol-lisen makumaailman, joka sopii yh-teen arvojeni kanssa.

Neuvoni vegaanikokeilijoille on, että ei kannata jättää yrittämättä

siksi, että pelkää epäonnistuvansa. Eikä ole olennaista, että muuttuu yhdessä yössä vegaaniksi. Omilla kulutusva-linnoilla on joka tapauksessa vaikutusta, riippumatta siitä, onko elämästään vegaani yhden vai 20 vuotta.”

vähitellen vegaaniksi askeleita eläin-

eettisempään ruokavalioon

Matka kohti eläineettisempää elä-mäntapaa on nykyään helpompi kuin koskaan. Tietoa vegaaniruoka-valiosta on saatavilla verkosta val-tavasti.

Ihmiset ovat erilaisia. Jollekulle sopii vegaaniksi ryhtyminen ker-taheitolla. Toiset taas ottavat mie-luummin pieniä askeleita kohti mää-ränpäätä.

Jos kuulut jälkimmäiseen jouk-koon, tässä vinkkejä, joilla voit tehdä elämästäsi askel askeleelta eläineet-tisempää:

Lihansyöjälle: Et varmaan tälläkään hetkellä syö lihaa aivan joka päivä. Pidä siitä tietoisesti kiinni. Lisää viik-koosi yksi lihaton päivä lisää – kaksi lihatonta päivä viikossa on jo yhtä kuin yli 100 lihatonta päivää vuo-dessa. Sillä on eläimille väliä.

Voit myös kiepsauttaa viikkoka-lenterisi ympäri: jos syöt kahtena päivänä kasvisaterian ja viitenä päi-vänä lihaa, mitä jos kokeilisitkin sa-maa toisin päin? Tai ehkä olisit val-mis siihen, että söisit lihaa vain vii-konloppuisin, tai parillisten viikkojen sunnuntaisin?

Lakto-ovo-vegetaristille: Vegaaniksi harjoitteleva lakto-ovo-vegetaristi voi pitää vegaanisia viikkoja tai osal-listua kuukauden vegaanihaastee-seen. Lähde rohkeasti mukaan!

Ruoanlaittotaitoinen lakto-ovo-vegetaristi voi ryhtyä aluksi myös ”kotivegaaniksi”: syö ja kokkaa ko-tona vegaanisen ruokavalion mu-kaan, mutta esimerkiksi matkoilla voit syödä maitotuotteitakin.

Sen sijaan, että valitset kaupan hyllyltä pikaisesti aina sen tutun maitotuotteen, tai teet aina samoja ruokia, kokeile jotakin uutta. Niin vegaanituotteiden kuin vegaanisten reseptien valikoimat ovat lisäänty-neet parin viime vuoden aikana val-tavasti.

simon neuvo:

”Ei kannata jättää yrittämättä siksi,

että pelkää epäonnistuvansa.”

vEsa

saa

rin

En

16

vegaanin arki ei ollut niin vaikeaa kuin ajattelinmarianna koljonen äitiyslomalainen

Ajatus vegaanisesta elämäntavasta tuntui vaikeammalta kuin mitä vegaaninen arki todellisuudessa on ollut.

Olin itse kotivegaani eli vain kotona vegaanisesti syövä pit-kään. Vaikeinta oli pyytää ve-gaanista ruokaa esimerkiksi su-kulaisvierailuilla. Osittain siksi siirtymiseni vegaaniseen elämän-tapaan kesti kauan: ruokavalios-tani putosivat esimerkiksi maito-tuotteet pois vähitellen.

Puolisoni siirtyi vegaaniksi viikossa: kun hän teki päätöksen vegaaniruokavalioon ryhtymisestä, hän söi kaapit tyhjiksi epävegaanisista tuotteista ja on ollut vegaani siitä lähtien.

mariannan neuvo:

”Perheen arjessa vegaaniruokavalioon

vaihtamisen pitää lähteä kokeilemisesta ja innostamisesta.”

Kotona omassa uusperheessämme vegaaninen arki on helppoa, sillä kaikki noudattavat samaa ruo-kavaliota. Kohtaan joskus ennakkoluuloja siitä, että

lapsetkin noudattavat vegaanista ruokavaliota, mutta äitinä pidän tarkasti huolta siitä, että lapsi saa kaiken tarvittavan.

Perheen arjessa vegaaniruo-kavalioon vaihtamisen pitää mielestäni lähteä kokeilemisesta ja innostamisesta, positiivisen kautta. Kerralla heittäytymisen sijaan voi olla parempi lähteä

vähitellen vähentämään esimerkiksi maitotuotteiden käyttöä.”

”Vaikeinta oli pyytää vegaanista ruokaa esimerkiksi sukulaisvierailuilla.”

tEpp

o l

ahti

17

S ushi-ruoan suosio lienee lisännyt myös simpukoiden käyttöä. Simpukat kuuluvat nilviäisiin, ja moni pitää nii-

den syömistä pienempänä eettisenä on-gelmana kuin selkärankaisten eläinten syömistä. Simpukoihin liittyy kuitenkin varsin yllättävä asia: hiirillä tehtävät eläin-kokeet.

Simpukat suodattavat ravintonsa me-rivedestä, ja siksi niihin kertyy runsaasti meressä esiintyviä myrkkyjä. Koska nämä myrkyt ovat suurina pitoisuuksina vaaral-lisia ihmisille, testataan käytännössä jo-kainen simpukkaerä myrkkyjen varalta.

Vuosikymmenien ajan ainoa hyväk-sytty myrkkyjen testaustapa oli eläinkoe. Kokeessa simpukkanäytettä pistetään hiiriin, jonka jälkeen seurataan, sairastu-vatko hiiret näytteestä. Pahimmillaan koe johtaa hiirien kivuliaaseen tukehtumis-kuolemaan.

EU:ssa tehtiin merkittävä päätös, kun EU:n yleinen tuomioistuin vahvisti hel-mikuussa, että simpukoiden myrkylli-syystutkimukset on jatkossa EU:ssa suori-tettava eläinkokeettomalla menetelmällä. Vuonna 2011 komissio hyväksyi eläinko-keettoman menetelmän korvaamaan hii-rikokeet, ja siirtymäaikaa uuden mene-

Simpukoita ruokapöydässä?

harva kuluttaja tietää, että suurin osa maailmalla elintarvikkeiksi tuotetuista simpukoista testataan eläin -kokein ennen ruokapöytiin päätymistä.

teksti laura uotila • kuvitus vera liinasaari

telmän käyttöön ottoon annettiin vuoden 2014 loppuun.

Espanja teki valituksen päätöksestä ja vaati eläinkokeille jatkoa. Helmikuussa asia sai kuitenkin lopullisen päätöksen, kun yleinen tuomioistuin torjui Espanjan vaatimukset. Simpukkamyrkkyjen tutki-miseksi tehtävät eläinkokeet ovat siis EU-alueella nyt kiellettyjä.

Valitettavasti muualla maailmassa ei näin kuitenkaan ole. EU-alueelle tuodaan runsaasti simpukoita niin Aasiasta kuin Yhdysvalloistakin, ja näiltä alueilta tuo-tujen simpukoiden takaa löytyy hyvin todennäköisesti eläinkokeita. Yhdysval-loissa on tehty töitä hiirikokeiden kor-vaamiseksi, mutta lainsäädännöllistä vaa-timusta tähän ei vielä ole.

Nilviäiset ja kivuntuntoSimpukat kuuluvat nilviäisiin, ja tieteel-listä tietoa nilviäisten kyvyistä on varsin vähän saatavilla. Mustekalat luokitellaan nilviäisistä kehittyneimmiksi, kenties ma-telijoihin verrattaviksi eläimiksi, ja niiden onkin mm. todettu oppivan asioita yri-tyksen ja erehdyksen kautta. Myös koe-eläinlainsäädäntö luokittelee pääjalkaiset eläinkoetoiminnan alle, eli mustekaloilla tehtäviin eläinkokeisiin tarvitaan eläin-

18

Simpukoita ruokapöydässä?

koelupa. Esimerkiksi simpukoita ja eta-noita saa sen sijaan käyttää tutkimuksessa ilman eläinkoelupaa.

Suuri kysymys onkin se, voivatko nil-viäiset tuntea kipua. Monia nilviäisiä kä-sitellään varsin julmilla tavoilla, kuten heitetään kiehuvaan veteen tai syödään elävinä. Kiistattomasti on jo todettu, että kaikki nilviäiset kykenevät jonkinastei-seen nosiseptioon eli fyysisen vahingon havaitsemiseen. Se ei kuitenkaan välttä-mättä tarkoita varsinaista kivuntuntoa, ja näkemykset asiasta vaihtelevat. Morfiinin on kuitenkin todettu vähentävän etanoi-den reagoimista sähköiskuun, josta voisi päätellä, että eläimellä on kipukokemus, jota morfiini on vähentänyt.

Koska tieto nilviäisten kivuntunnosta on vielä puutteellista, voi hyvällä syyllä miettiä, onko niiden syöminenkään on-gelmatonta. Erityisesti asiaa kannattaa pohtia sen tiedon valossa, että nilviäisten tappamismenetelmät ovat yleisesti varsin julmia.

Vähimmilläänkin asian eettisyyttä kannattaa pohtia tarkoin ennen seuraa-van simpukka-annoksen tilaamista, sillä on mahdollista, että nilviäiset kykenevät varsin vastaavan kipukokemukseen kuin selkärankaiset.

EU-alueelle tuodaan runsaasti

simpukoita niin Aasiasta kuin

Yhdysvalloistakin, ja näiltä alueilta

tuotujen simpukoiden takaa löytyy

todennäköisesti eläinkokeita.

19

Turkisasetus jäi hallitukselta pöydälle

teksti laura uotila • kuvat animalian arKisto

maa- ja metsätalousministeriön valmistelema luonnos turkiseläinasetuksesta ei sisällä mitään olennaisia

parannuksia turkiseläinten hyvinvoinnin edistämiseksi, toisin kuin työtä aloitettaessa luvattiin.

20

Kaksi seinämää ei ole turva-paikkaAsetusluonnos saatiin alkuvuodesta val-miiksi, mutta sitä ei lähetetty lausunto-kierrokselle. Animalia on erittäin tyyty-mätön luonnokseen, sillä se sisältää hei-kennyksiä turkiseläinten oloihin. Luvatut parannukset ovat kosmeettisia muutoksia.

Asetuksen luonnoksessa nostetaan siitoskettu-uroksen käytettävissä olevan tilan vähimmäispinta-alaa 0,8 neliömet-ristä 1,2 neliömetriin. Turkisala suostui tähän muutokseen, koska heidän mu-kaansa siitosuroksilla on jo suomalaisilla tarhoilla tämän verran pinta-alaa käytös-sään. Lisäksi ketuille esitetään ”turvallista vetäytymispaikkaa”, jossa on vähintään kaksi seinämää. Tämä tarkoittaa kahta häkin nurkkaan kiinnitettyä muovilevyä.

Asetusehdotuksessa jopa heikenne-tään turkiseläinten oloja nykytilaan ver-rattuna. Supikoiraa koskevaa erillistä tekstiä ei ole asetuksessa ennen ollut, vaan supikoiraan on sovellettu kettuja koskevia normeja. Nyt supikoiraosuus on erotettu ketun osuudesta, mutta siinä ei ole otettu käyttöön vastaavaa 1,2 neliö-metrin tilaa supikoirien siitosuroksille kuin ketuilla on. Lisäksi minkkinaaraan ja jälkeläisen tilavaatimuksia pienennetään aikaisemmasta.

Asetus myös erikseen sallii turkis-eläinten hallikasvatuksen. Hallikasva-tuksessa turkiseläimille tärkeät virikkeet vähenevät entisestään, kun mahdollisuus seurata ympäristöä kaventuu entisestään.

Surullisena esimerkkinä eläinten hy-vinvoinnin alhaisesta merkityksestä oli keskustelu vedensaannin turvaamisesta turkiseläimille. Turkisalan edustajat kiel-täytyivät hyväksymästä vaatimusta, että turkiseläimillä olisi jatkuvasti tarjolla vettä. Tätä vaatimusta ei asetukseen kir-

jattu siitä huolimatta, että myös turkis-eläintutkija ja eläinlääkäri pitivät jatkuvaa vedensaantia välttämättömänä.

Työryhmätyön alkuvaiheessa alan edustajat pyysivät kirjattavaksi kokous-pöytäkirjaan, että he eivät hyväksy mi-tään sellaisia muutoksia turkiseläinten pitovaatimuksiin, jotka vaatisivat häkki-rakenteisiin tehtäviä muutoksia. Mikäli tällaisia muutoksia tulisi, pitäisi valtion korvata nämä kulut tarhaajille satapro-senttisesti.

Turkisalan edustajat yksi kerrallaan torppasivat vaatimukset eläinten olojen parantamiseksi, ja heidän sanansa painoi työryhmässä eniten. Harvoihin alan hy-väksymiin parannuksiin kuuluu minkille-kin vaadittava makuuhylly tai –putki.

Ministeri turkistarhojen vartijana

Vaalien alla maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo poseerasi Turkistalous-lehdessä Suomen Turkiseläinkasvattajain liiton toiminnanjohtajan Marja Tiuran kanssa. Kuvatekstissä Orpo toteaa, että

”Turkis on yksi Suomen viennin vetu-reista ja lupaavimpia alkutuotannon aloja, jonka toimintaedellytykset on turvattava”. Voi pohtia, mikä on ollut istuvan ministe-rin intressi asetuksen valmistelussa.

Turkistarhaus jäi muutoinkin viime hallitukselta paitsioon, sillä hallitus ei to-teuttanut hallitusohjelmaan kuulunutta lupausta toteuttaa selvitys turkistarhaa-jien muihin elinkeinoihin siirtymisen mahdollisuuksista.

Jää nähtäväksi, missä vaiheessa uusi hallitus saa turkisasetuksen hyväksyttä-väkseen. Animalian työ turkiseläinten eteen jatkuu, sillä luonnostellulla asetuk-sella ei voida puhua edes vähäisestä eläin-ten hyvinvoinnin parantamisesta.

M aa- ja metsätalous-ministeriössä käyn-nistettiin turkiseläinten suojelua koskevan ase-

tuksen uudistustyö maaliskuussa 2013. Asetuksen uudistamisen aloitusta vauh-ditti eläinsuojelujärjestöjen turkistarha-uksen kieltämistä ajaneen kansalaisaloit-teen herättämä keskustelu.

Kansalaisaloitteen eduskuntakäsitte-lyn yhteydessä maa- ja metsätalousvalio-kunta valmisteli asiasta mietinnön, jonka johtopäätökset olisi tullut huomioida asetuksessa. Mietinnössä todettiin mm. seuraavaa:

”Turkiseläinten hyvinvoinnin riskiteki-jöihin kuuluu pito-olosuhteiden yksipuo-lisuus, kuten virikkeettömyys ja moni-käyttöisen tilan puute. Tämä on erityisen kriittinen hyvinvoinnin riskitekijä siitos-eläimillä, jotka ovat tarhalla useita vuosia. Valiokunta katsoo, että viimeksi mainittu-jen eläinten olosuhteiden korjaamiseen on erityisesti panostettava ja toimenpi-teitä on edistettävä investointituilla.”

Turkistarhauksen vastustajille valio-kunnan kommentit kuulostavat lieviltä. Vielä surkeammin kävi asetustyössä: mi-tään valiokunnan vaatimuksia ei käytän-nössä kirjattu asetusluonnokseen.

Asetus ehdotuksessa jopa heikennetään

turkiseläinten oloja nykytilaan

verrattuna.

21

Eläinystävällisiä asianajopalveluja!Asianajotoimisto Streng Ky

Linnankatu 2 00160 Helsinki Puh 09 7269 6730 Fax 09 6227 6228 joonia.streng@strenglaki.fi www.strenglaki.fi

Tilaa netistä www.intokustannus.� tai myynti@intokustannus.� . Hintoihin lisätään toimituskulut 3–5 €.

Puhku intoa!

Elisa Aaltola & Sami Keto (toim.): ELÄIMET YHTEISKUNNASSAMitä on olla eläin? Mitä ihmisen ja eläi-men suhde voi parhaimmillaan olla? Onko eläimillä oikeuksia tai vapauksia? Eturivin ajattelijoiden, tieteenteki-jöiden ja taiteilijoiden kirja antaa vastauksia siihen, miten yhteiskunnan tulisi kohdata toislajiset eläimet.

Tom Mueller: OLIIVIÖLJYN MENETETTY NEITSYYSTositarina ihanasta öljystä mutta myös öljypetoksesta. Kunnon oliiviöljy ehkäisee sydänsairauksia ja dementiaa, mutta osa kauppojen öljystä on naamioitua lamppuöljyä. Kirja kertoo kaiken oliiviöljystä ja opettaa tunnistamaan aidon oliiviöljyn väärennetystä.

Kyung-sook Shin: PIDÄ HUOLTA ÄIDISTÄKansainvälinen bestseller, joka muuttaa käsityksesi äidistä. Pidä huolta äidistä on riipaisevan kaunis teos rakkaudesta ja sukupolvien välisistä eroista.

Peter Culshaw: MANU CHAO – MAAILMAN KIERTÄJÄYksi kiehtovimmista musiikki-elämäkerroista. Ensimmäinen suomeksi ilmestynyt kirja Manu Chaosta seuraa espanjalais-ranskalaisen supertähden jälkiä Pariisin vaihtoehtopiireistä räjähtävään suosioon.

Kalle Kniivilä: KRIM ON MEIDÄN – IMPERIUMIN PALUUKrim on meidän on jatkoa toimittaja Kalle Kniivilän palkitulle kirjalle Putinin väkeä – Venäjän hiljainen enemmistö. Nyt tavalliset Krimin asukkaat saavat kertoa uudesta elämästään Venäjällä.

Tomi Astikainen: MITEN ELÄÄ ILMAN RAHAAMiten ruokaa, vettä tai vaatteita voi hankkia ilman rahaa? Entä miten saa ilmaisia yöpaikkoja, terveydenhuoltoa tai kyytejä paikasta toiseen? Voiko oravan-pyörästä vapautua lopullisesti?

Merja Turunen & Sirpa Ylönen: PUUTARHANHOITO POROPEUKALOILLEOdotettu uusintapainos!Suurin osa puutarhakirjoista on täynnä isoja värikuvia täydellisistä puutarhoista. Mitä hyötyä niistä on sinulle?Puutarhanhoito poropeukaloille on käytännöllisempi: hakuteos, josta löydät heti ja helposti tarvitsemasi ohjeet. Tämä kirja herättää arimmassakin aloittelijassa orastavan puutarhurin, joka tuskin malttaa odottaa kevättä!

23€ovh 26€

26€ovh 29€

29€ovh 34€

26€ovh 29€

23€ovh 26€

22€ovh 25€

15€ovh 26€

eläimet yhteiskunnassaharva eläinten asemaa yhteiskunnassa käsittelevä kirja pääsee iltapäivälehtien otsikoihin heti ilmestyttyään. Eläimet yhteiskunnassa onnistui sen tekemään, sillä kirjan päättävä koskettava runo Jenni Haukiolta onnistui hermos-tuttamaan turkistuottajat. Harvoin runous pääsee Suo-messa otsikoihin ja hienoa, että se tapahtui nyt eläinsuoje-lun nimissä.

Eläimet yhteiskunnassa on kokoelma arvostettujen ajat-telijoiden, tutkijoiden ja taiteilijoiden kirjoituksia. Kirjassa annetaan vastauksia siihen, miten yhteiskunnan tulisi koh-data toislajiset eläimet.

Kirjassa on luvut myös Animalian toiminnanjohtajalta Salla Tuomivaaralta sekä eläinsuojelulainsäädännön asian-tuntijalta Birgitta Wahlbergiltä. Tuomivaara pohtii kirjoi-tuksessaan sitä, saako ihmistä sanoa eläimeksi. Wahlberg taas kirjoittaa eläinten oikeudellisesta asemasta yhteiskun-nassamme.

Muita kirjoittajia ovat mm. esseisti Antti Nylén, kirjai-lija Laura Gustafsson ja taiteilja Terike Haapoja, teologi Pauliina Kainulainen, dosentti, eläinten hyvinvointitutkija Laura Hänninen sekä filosofi Elisa Aaltola.

Kaikkiaan kirja käsittää 18 suomalaisen eläinten puoles-tapuhujan kirjoituksen. Kun aiheet vaihtelevat filosofisesta pohdinnasta runouteen ja salakuvauksiin, voi taata, etteivät kirjoitukset käy tylsiksi ja omat ajatuksetkin pääsevät uu-teen lentoon.

laUra Uotila

Aaltola, Elisa & Keto, Sami (toim.). Eläimet yhteiskunnassa. Into, 2015. 362 s.

eläinten älykkyydestäPlutarkhos: Eläinten älykkyy-destä ja muita kirjoituksia. Suom. Tua Korhonen ja Liisa Kaski. Gaudeamus, 2015. 232 s.

eläinten älykkyydestä on tervetullut valikoima Plutarkhoksen (n. 45–120 jaa.) dialogeja, sillä suo-meksi on käännetty hyvin vähän eläinfilosofista klas-sista kirjallisuutta.

Tekstien dialogimuodon vuoksi ei ole helppoa saada selville Plutarkhoksen itsensä kantaa eläinten älykkyyteen ja esimerkiksi eläinten tappamiseen. Dia-logit tuovat kuitenkin hyvin esiin, että asenteemme eläimiä kohtaan jakautuvat osin samoin kuin Plutark-hoksen päivinä.

Kirjaa syventää suomentajien essee Plutarkhos ja antiikin ihmisen eläinsuhde. Suomentajat nostavat esiin saman ajatuksen, jonka kirja itsessänikin herätti: ”Sen sijaan, että huolta eläinten asemasta pidettäisiin modernina ilmiönä, voikin kysyä, miksi keskustelu ei ole edennyt 2000 vuodessa.”

salla tUomivaara

kun aika loppuuHirvonen Elina: Kun aika loppuu. WSOY, 2015. 256 s.

elina hirvosen kolman-nessa romaanissa tarkastel-laan yhden perheen tarinaa, joka kietoutuu ihmiskunnan kohtalonkysymyksiin. Äiti on ilmastonmuutosasiantuntija, joka opettaa, työskente-lee ympäristöjärjestössä ja kokkaa kasvisruokaa. Isä luo tuhotuista kohteista uutta kaunista ympäristöä. Tytär on Somaliassa ja pohtii, onko yrityksessä auttaa järkeä.

Perheen poika pohtii tappamisen oikeutusta. Ah-distuneen nuoren miehen mielen täyttävät ajatukset ihmiskunnan tuhovoimasta. Hiljainen luonto häviää jatkuvasti kaikelle muulle. Menetämmekö sen koko-naan? Mitä yksinäisyyden tunne ihmiselle tekee?

Kun aika loppuu koskettaa jokaista maailmanpa-rantajasieluista lukijaa, joka on miettinyt väkivallan voimaa ja sitä, onko meillä toivoa paremmasta tule-vaisuudesta.

salla tUomivaara

kirjan voi ostaa animalia -

shopista

Teos on lainattavissa Animalian kirjastosta.

23

Kirjavinkit

Eläinystävällisiä asianajopalveluja!Asianajotoimisto Streng Ky

Linnankatu 2 00160 Helsinki Puh 09 7269 6730 Fax 09 6227 6228 joonia.streng@strenglaki.fi www.strenglaki.fi

Tilaa netistä www.intokustannus.� tai myynti@intokustannus.� . Hintoihin lisätään toimituskulut 3–5 €.

Puhku intoa!

Elisa Aaltola & Sami Keto (toim.): ELÄIMET YHTEISKUNNASSAMitä on olla eläin? Mitä ihmisen ja eläi-men suhde voi parhaimmillaan olla? Onko eläimillä oikeuksia tai vapauksia? Eturivin ajattelijoiden, tieteenteki-jöiden ja taiteilijoiden kirja antaa vastauksia siihen, miten yhteiskunnan tulisi kohdata toislajiset eläimet.

Tom Mueller: OLIIVIÖLJYN MENETETTY NEITSYYSTositarina ihanasta öljystä mutta myös öljypetoksesta. Kunnon oliiviöljy ehkäisee sydänsairauksia ja dementiaa, mutta osa kauppojen öljystä on naamioitua lamppuöljyä. Kirja kertoo kaiken oliiviöljystä ja opettaa tunnistamaan aidon oliiviöljyn väärennetystä.

Kyung-sook Shin: PIDÄ HUOLTA ÄIDISTÄKansainvälinen bestseller, joka muuttaa käsityksesi äidistä. Pidä huolta äidistä on riipaisevan kaunis teos rakkaudesta ja sukupolvien välisistä eroista.

Peter Culshaw: MANU CHAO – MAAILMAN KIERTÄJÄYksi kiehtovimmista musiikki-elämäkerroista. Ensimmäinen suomeksi ilmestynyt kirja Manu Chaosta seuraa espanjalais-ranskalaisen supertähden jälkiä Pariisin vaihtoehtopiireistä räjähtävään suosioon.

Kalle Kniivilä: KRIM ON MEIDÄN – IMPERIUMIN PALUUKrim on meidän on jatkoa toimittaja Kalle Kniivilän palkitulle kirjalle Putinin väkeä – Venäjän hiljainen enemmistö. Nyt tavalliset Krimin asukkaat saavat kertoa uudesta elämästään Venäjällä.

Tomi Astikainen: MITEN ELÄÄ ILMAN RAHAAMiten ruokaa, vettä tai vaatteita voi hankkia ilman rahaa? Entä miten saa ilmaisia yöpaikkoja, terveydenhuoltoa tai kyytejä paikasta toiseen? Voiko oravan-pyörästä vapautua lopullisesti?

Merja Turunen & Sirpa Ylönen: PUUTARHANHOITO POROPEUKALOILLEOdotettu uusintapainos!Suurin osa puutarhakirjoista on täynnä isoja värikuvia täydellisistä puutarhoista. Mitä hyötyä niistä on sinulle?Puutarhanhoito poropeukaloille on käytännöllisempi: hakuteos, josta löydät heti ja helposti tarvitsemasi ohjeet. Tämä kirja herättää arimmassakin aloittelijassa orastavan puutarhurin, joka tuskin malttaa odottaa kevättä!

23€ovh 26€

26€ovh 29€

29€ovh 34€

26€ovh 29€

23€ovh 26€

22€ovh 25€

15€ovh 26€

eläinoikeus -

filosofian

abc

teksti ja kuva elisa aaltola

Eläinetiikka ja empatian variaatioita

”empatia” on termi, jota käytetään yhä useammin. se on kuitenkin myös monitulkinnallinen termi, joka määritellään vain harvoin. erityisesti eläinetiikassa on tärkeää huomioida, mitä ”empatialla” tarkoitetaan, sillä empatian eri muodot voivat johtaa hyvin erilaisiin seurauksiin.

K ognitiivinen empatiaKognitiivinen empatia tar-koittaa toisen tunnetilojen etäistä havainnointia tai päät-

telyä. Me neutraalisti näemme, että toi-nen yksilö on esimerkiksi iloinen.

Kognitiivinen empatia on äärimmäi-sen tärkeä osa ihmispsyykeä, sillä se mah-dollistaa toisten ymmärtämisen myös harkitsevalla tavalla. Siihen liittyy kuiten-kin myös ongelmia, sillä neutraalisuuden vuoksi kognitiivinen empatia voi jäädä täysin amoraaliseksi, moraalin ulkopuo-lella tapahtuvaksi. Me tällöin näemme toisen tunnetilat ilman moraalisen huo-len syntyä.

Pahimmillaan kognitiivinen empatia mahdollistaa jopa toisen manipulaatiota, sillä sen kautta on mahdollista käyttää muiden kokemuksia koskevaa tietoa hal-linnan välineenä. Eläinten kohdalla juuri kognitiivinen empatia mahdollistaa sen, että tilallinen tai metsästäjä voi manipu-loida eläinten käytöstä vaikkapa niiden pelkoa hyväksikäyttäen.

Projektiivinen empatiaProjektiivinen empatia on toisen tilan-teeseen asettumista. Me pyrimme tällöin kuvittelemaan, miltä meistä itsestämme tuntuisi toisen asemassa.

Projektiivista empatiaa on historiassa korostanut muun muassa liberalismin kantahahmo Adam Smith, ja nykytutki-muksessa sitä on pidetty tärkeänä peda-gogisena keinona kehittää ja opettaa mui-den huomioonottamista.

Siihenkin sisältyy kuitenkin ongel-mia, joista suurin on juuri projisointi. Sen sijaan, että me hahmottaisimme, mitä toinen yksilö kokee, me helposti keski-tymme vain siihen, miltä meistä itses-tämme tuntuisi hänen tilanteessaan. Toi-sen yksilön erilaisuus ja erityisyys jäävät siis huomioimatta.

Eläinten kohdalla juuri projektiivinen empatia tarjoaa pohjan aiheettomalle in-himillistämiselle. Vaikkapa tilallinen voi siis rangaista sikaa siksi, että pitää eläintä tahallisesti uhmakkaana tai juonivana. Toisessa ääripäässä ihminen voi kohdella

koiraa ihmisenä, samalla sivuuttaen koi-ran omat, koiramaiset tarpeet.

Ruumiillinen empatiaRuumiillinen empatia juontaa juurensa fenomenologisesta filosofiasta, ja siinä korostuu kehon tapa välittömästi viestiä kokemuksia muille, sekä erityisesti keho-jen vuorovaikutus, ”intersubjektiivisuus”.

Sen sijaan, että hahmottaisimme, mitä toinen yksilö kokee, me helposti keskitymme vain siihen, miltä itsestämme tuntuisi hänen tilanteessaan.

”

24

Kun olemme muiden kanssa tekemi-sissä, kommunikoivat meidän kehomme keskenään paljon enemmän kuin mitä tietoisesti voimme ymmärtää – ais-timme välittömästi toisen tunnetiloja ja vastaamme niihin omalla kehonkielel-lämme ilman ensimmäisenkään ajatuk-sen syntyä.

Ruumiillinen empatia on toisen tunte-mista kehollisuuden kautta, aktuaalisessa vuorovaikutustilanteessa. Sen kehittymi-nen vaatii valmiutta hellittää ajattelusta ja antautua kanssakäymisen välittömyyteen, sekä sitä kautta toisen erilaisuuteen. Ruu-miillinen empatia mahdollistaakin eläin-ten erityisyyden sekä erilaisuuden esille-tuonnin ja on sitä kautta varsin hedelmäl-listä myös eläinetiikan kannalta.

Affektiivinen empatiaAffektiivinen empatia on välitöntä reso-nointia muiden tunnetilojen kanssa. Re-sonaation tilassa me liikumme muiden kokemusten kanssa ikään kuin kaislat ve-den mukana.

Filosofi Elisa Aaltola on erikoistunut eläineettisiin kysymyksiin. Aaltola on dosentti Turun yliopistossa ja toimii Itä-Suomen yli-opistossa filosofian yliopistonlehtorina. Aaltola osallistuu aktiivisesti eläinetiikkaa käsitteleviin keskusteluihin. Häneltä on julkaistu lukuisia kirjoja ja artikkeleita niin suomeksi kuin englanniksi.

Juuri affektiivinen empatia on herättä-nyt paljon kiinnostusta moraalin saralla, sillä se on meistä lähes kaikkiin sisäänra-kennettu, välitön taipumus, jota kehittä-mällä voidaan kasvattaa moraalista huolta muita kohtaan. Myös eläinetiikassa tulisi affektiivista empatiaa korostaa yhä enem-män. Parhaimmillaan se mahdollistaa eläin ten kokemusmaailman paljastumista tavalla, joka väistämättä herättää moraa-lista huolta.

Juuri ruumiillinen ja affektiivinen em-patia ovat tunteita, joita tulisi kehittää myös suhteessa toislajisiin olentoihin. Tämä vaatii eläinten näkökulman oppi-mista, heittäytymistä. Kenties juuri nämä empatian muodot ovat avain maailmaan, jossa eläintä ei enää kohdata tuotteena vaan ainutlaatuisena, kokevana yksilönä.

25

teksti Kanerva pelli • kuvat Kalle lindholm

Eläinten ystävän aurinkovoiteet

alba botanica hawaiian sunscreen

sebamed sun lotion

bakel suncare body sunscreen

jason sun sport suncreen

Suoja-kerroin

Pakkaus-koko

Hinta

Valmistaja

Arvio

Pisteet

SPF45

118 ml

18 € (152,54 €/l) (www.helunanetti.com)

Hain Celestial Group

”Rakastan tuoksua, koo-kosta. Tällaiselta aurinko-rasvan kuuluu tuoksua!”

”Perinteisen aurinkovoi-demainen, aika voimakas tuoksu – jotkut varmasti vihaa, toisaalta tulee ihana lomafiilis”

”Koostumus on kosteusvoi-demainen, pehmeä”

”Jättää ihon vähän rasvai-sen tuntuiseksi”

SPF50

150 ml

18,80 € (125,33 €/l) (Yliopiston apteekki)

Sebapharma

”Tuoksussa kiva yrttinen vi-vahde, joka erottaa voi-teen muista tuotteista”

”Tuntuu tuhdilta ja tehok-kaalta, tuotetta jää kun-non kerros ihon pintaan”

”Riittoisaa, pieni tippa riit-tää laajalle alalle”

”Iho ei jää rasvaiseksi vaan nihkeäksi. Jos ei tykkää rasvaisesta ihosta, tämä sopii”

SPF30

150 ml

57,60 € (384 €/l) (kauppa.ilopilleriapteekki.fi)

Bakel

”Ihana, raikas tuoksu””Tuoksu on aika makea ja sitrusmainen, jos ei tykkää makeasta ei sovi”

”Iho ei jää valkoiseksi””Kosteuttavan oloinen” ”Muita tuotteita nestemäi-sempi, helposti levittyvä”

SPF45

118 ml

14,00 € (118,64 €/l) (www.helunanetti.com)

Hain Celestial Group

”Tulee mieleen kesä, ruoho, koivu ja Suomi, vaikka lu-keekin Hawaii. Pettävää, mutta tuoksun kannalta luonnollisin ja kaunein.”

”Tuoksuu vihreältä teeltä, puistolta ja nurmikolta, ke-säinen tuoksu.”

”Imeytyy hyvin, iho tuntuu jälkikäteen hyvältä”

”Kosteuttavan oloinen, mutta hieman tahmainen”

testi-

voittaja

edullisin

animalian raati testasi kesän kunniaksi vegaanisia ja eläinkokeettomia aurinkovoiteita. valitsimme testiin kunkin tuotesarjan suojaavimmat tuotteet eri hintaluokista. testin tuotteita löydät esimerkiksi verkkokaupoista tai apteekista.

26

Animalia testaa

Eläinten asialla pikkukaupungissa

haastattelu salla tuomivaara • teksti simo purola • kuva Forssan animalia

Milloin ja miten lähdit mukaan Animaliaan?

”Yli 21 vuotta sitten minulle tuli tunne, että jotain täytyy tehdä eläinten hyväksi, ja marssin Animalian toimistolle liitty-mään jäseneksi. Aluksi jaoin esitteitä, keräsin allekirjoituksia ja osoitin mieltä pääkaupunkiseudulla. Animalian Fors-san alueosasto perustettiin vuonna 2012 ja sen jälkeen olen ollut aktiivinen täällä. En tosin ajatellut, että alkaisin itse vetää ryhmää, mutta niin siinä vain kävi.”

Minkälaista on olla Animalian aktiivi Forssassa?

”Eläinoikeusasiat ovat Forssassa uusia, vaikka täällä onkin toiminut eläinsuoje-luyhdistyksiä. Pienellä paikkakunnalla

pitkän linjan animalia-aktiivi ilona pirinen ilahtui huomatessaan, että hänen ei tarvinnut jättää toimintaa eläinten hyväksi muutettuaan helsingistä forssaan.

toimiminen on tietyllä tavalla leimaavaa ja tuntuu, että minut mielletään Animalia Forssaksi. En kuitenkaan ole kokenut mi-tään negatiivista. Meidät on otettu täällä hyvin vastaan.”

Miten toiminta pienessä kaupungissa eroaa isoista?

”Meillä on erityinen asema lähellä maa-seutua, mistä on erinomainen esimerkki naapurissa Somerolla sijaitseva Eläinsuo-jelukeskus Tuulispää. Kesäaikaan ympä-ryskunnissa on mieletön määrä erilaisia tapahtumia, joihin kokoontuu ihmisiä suurelta alueelta. Sillä tavalla Animalia on täällä samalla tavalla näkyvillä kuin isoissa kaupungeissa.”

Forssa on kokoonsa nähden todella aktiivinen, miten innostaisit muita samaan?

”Toiminnan käynnistämiseen tarvitaan ai-kaa ja sydämen paloa. Ryhmän ei tarvitse olla isokaan, kunhan vain löytää oikeat ihmiset. Kun samalla tavalla ajattelevat ihmiset löytävät toisensa, alkaa tapahtua.”

Animalian kesäkiertueen teema-na on kasvisruoka, mikä on oma kasvisruokasuosikkisisi?

”Se on aivan ehdottomasti ihana linssi-keitto, johon tulee paljon valkosipulia ja inkivääriä sekä kookoskermaa ja maissia. Siihen voi myös laittaa bataattia ja pork-kanaa. Tämä on sellainen värikäs energia-keitto.”

Forssan seudun animalialaisia edistämässä kasvisruoan kulutusta. Vasemmalla Eläinsuojelukeskus Tuulispään perustaja Piia Anttonen. Oikealla Ilona Pirinen.

27

animalia- lainen

reseptit inna somersalo • kuvat lauri ellilä

sen taidatkin jo tietää, että mansikat ja marenki ovat varma kesän merkki. vaan tiesitkö, että marenki tyylisiä

herkkuja sekä vaahtokarkkeja on mahdollista tehdä myös vegaanisina - kikherneliemestä?

Marenkia ja mansikoita

Vegepalsta

Mansikka-sitruuna-limonaadi

3 sitruunan mehu3 rkl sokeria0,5 litraa mansikoita1 l kivennäisvettä

1 Hienonna mansikat soseeksi esimer-kiksi haarukalla. Sekoita sokeri sitruu-

noiden mehuun. Lisää mansikkasose ja laimenna lopuksi kivennäisvedellä ha-luamasi vahvuuteen.

Grillattuja mansikoita ja marenkia

500 g tuoreita mansikoita1 rkl tuoretta rosmariinia3 rkl öljyä

2 rkl sokeria

Marenki:1 dl säilykekikherneiden lientä3 rkl sokeriamakuainetta, esim. ripaus vaniljajauhetta

1 Vatkaa kikherneiden liemi sähkö-vatkaimella tai yleiskoneella ko-

vaksi vaahdoksi. Vaahto on sopivaa, kun käännät kulhon ylösalaisin ja vaahto ei valu. Vatkaa sekaan sokeri ja makuaine.

2 Sekoita kulhossa kokonaisiin man-sikoihin rosmariini ja öljy. Grillaa

mansikat.

3 Paloittele grillatut mansikat ja jaa ne grillin kestäviin annoskulhoi-

hin. Sekoita sokeri mansikoihin. Peit-tele mansikat marengilla. Jätä kulhoihin kuohumisvaraa. Laita kulhot grilliin ja grillaa kunnes marenki on saanut väriä. Pidä vuokia silmällä, sillä tähän menee vain pari minuuttia. Vaihtoehtoisesti voit grillata mansikkavuoat uunissa gril-livastuksen alla.

Vaahtokarkit2,5 dl säilykekikherneiden lientä2 dl sokeria1,5 dl siirappia3 tl agar agar -jauhetta1 tl sitruunamehua

1 Sekoita kaikki ainekset kattilassa ja vispaa sekaisin. Kuumenna seosta

4-5 minuuttia samalla vatkaten. Jäähdytä muutama minutti.

2 Kumoa seos yleiskoneen kulhoon ja vatkaa noin 10 minuuttia, kun-

nes seos on kovaa vaahtoa. Vaahto on valmis, kun se pysyy valumatta kulhossa kulho ylösalaisin käännettäessä.

3 Levitä leivinpaperi vuokaan, kool-taan noin 20 x 25 cm. Ripottele lei-

vinpaperille reilusti tomusokeria ja ku-moa taikina siihen. Levitä tasaiseksi ja anna jähmettyä muutama tunti tai yön yli. Leikkaa palasiksi ja pyörittele palaset tomusokerissa.

(Muokattu Sara Anderssonin ohjeesta)

Marengin grillaamiseen menee vain

pari minuuttia, joten pidä siis vuokia silmällä!

29

Vegepalsta

Kouvola

Kuopio

Vihti

Oulu

Joensuu

Pääkaupunkiseutu

KeravaKotka

Kajaani

Pori

Forssa

TampereLahti

Jyväskylä

Rovaniemi

Itä-Lappi

Turku

koonnut Kanerva pelli

kuopio 18.5.

Uusien illassa tutustutaan Animalian toimintaan klo 17.30 Kulttuuriareena 44 (Kauppakatu 44). Terve-tuloa mukaan toimimaan eläinten puolesta!

oulu 3.6.

Cowspiracy –elokuva kertoo lihantuotannon ja ilmastonmuutoksen

yhteydestä. Doc Lounge @ ravin-tola 45 Special (Saaristonkatu 12).

forssa 12.7.

Yhteinen bussiretki Eläinsuojelukeskus Tuulispäähän So-merolle. Lisätietoja ja ilmoittautumiset Animalian kotisi-vujen kalenterista.

helsinki 24.5.

Pääkaupunkiseudun Animalia lähtee tutustu-maan luonnonvaraisten eläinten hoitolaan Ori-mattilaan. Lisätiedot ja ilmoittautumiset Anima-lian kotisivujen kalen-terissa.

helsinki 11.6.

Pääkaupunkiseudun Animalian perinteinen kesäpiknik kello 17 alkaen. Katso lisätiedot Animalian kotisivujen kalenterista.

vapaaehtoiset ovat animalialle tärkeitä! Vapaaehtoisena pääset toimimaan eläinasioiden puolesta itsellesi sopivalla tavalla. Tarvitsemme apua monenlaisiin tehtäviin. Liity vapaaehtoisten listalle: Täytä lomake verk-kosivuillamme animalia.fi, niin saat tietoa oman paikka-kuntasi vapaaehtoistyön mahdollisuuksista sähköpostiisi. Tule mukaan alueosastotoimintaan: Ryhmässä on voimaa! Ota yhteyttä sinua lähimpään alueosastoon ja kysy lisää. Sähköpostiosoitteet ovat muotoa paikkakunta@animalia.fi.

Pääkaupunkiseudulla toimivat myös koiraryhmä (koiraryhma@animalia.fi), karhuryhmä (karhuryhma@animalia.fi) sekä valas-ryhmä (valasryhma@animalia.fi).

Lisätietoja: www.animalia.fi/vapaaehtoiset. Tervetuloa mu-kaan toimintaan!

Kanerva Pelli, vapaaehtoiskoordinaattorikanerva.pelli@animalia.fipuh. (09) 720 6590

lisätietoja näistä ja muista alueosastojen tapahtumista saat suoraan alueosastoilta ja osoitteesta animalia.fi/tapahtumat.

jo-a

nn

E m

cart

hU

r

30

Animaalit kautta maan

Näin teet tilauksesi:POSTITSE: Animalia ry, Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki

PUHELIMITSE: 09 720 65911,

ma–pe klo 10–15

SÄHKÖPOSTITSE: tarja.balding@animalia.fi

Yli 15 € tilaukset toimitetaan postiennakolla, jolloin hintaan lisätään postiennakkomaksu 4,10 €. Kaikkiin tilauksiin lisätään postitusku-lut sekä 1 € käsittelykulu. Tuotteita voi ostaa myös suoraan Animalian Helsingin toimis-tosta, osoite yllä.

Lisää tuotteita Animalian nettikaupassa www.animalia.fi/tilaa-tuotteita

Löydä lahjat kevään ja kesän sankareille AnimaliaShopista!

koonnut ninni peKKala

uutuustuotteet

20 €Ei-jäsenille 25 €

Animalia-paita Luomupuu-villaisia Animalia-paitoja on saata-vana unisex-mallisena XS, S, M, L, XL sekä lady fit -malli -sena S, M, L.

Fur is worn by… -kangasmerkki 3 €Halkaisija 9 cm.

Fur is worn by… -rintamerkki 1,5 €Halkaisija 38 mm.

Vegaanin keittiössä Vegaanin keittiössä on kokoelma her-kullisia ja terveelli-siä kasvisreseptejä, joiden valmistami-nen ei vie liikaa aikaa, eivätkä raaka-aineet maksa maltaita.

30 €

Eläimet yhteiskunnassaOnko eläimillä oikeuksia tai vapauksia? Mikä eläinten yhteiskunnallisen aseman tulisi olla? Kirjan kirjoittajia ovat mm. Elisa Aaltola, Jenni Haukio, Salla Tuomi-vaara ja Birgitta Wahlberg.

Vegaanin keittokirja Vegaanin keitto-kirja on uudistettu painos jo 15 vuotta sitten ensimmäisen kerran julkaistusta kirjasta. Mukana on paljon uusia reseptejä niin arkeen kuin juhlaan.

25 €Ei-jäsenille 27 €

Michael Monroe -juliste Michael Monroe ottaa kantaa turkismuotiin! Hintaan lisätään 4 € postitus- ja käsittelykuluja. Juliste on kooltaan A3, 297 x 420 mm.

3 €

Kukko & kana -postikortti 1 €

Fur is worn by beauti-ful animals and ugly people -klassikko-lausahdus koristaa Animalian turkis-vastaista, luomu-puuvillaista paitaa. Selkäpuolella Animalia-logo. Saatavana unisex-mallisena S, M, L, XL, XXL sekä lady fit -malli-sena S, M, L.

20 €Ei-jäsenille 25 €

Fur is worn by... -paita

23 €

31

Animaliashop

Maataloustuotannossa vallitsee nykyään tehokkuusajattelu, jonka nimissä eläimistä on tehty "koneita". Eläimet joutuvat elämään virikkeettömissä ja ahtaissa tiloissa ja niiden mahdollisuudet toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistä ovat rajalliset.

Animalia suhtautuu kielteisesti tehotuotantoon. Eläimille on taattava mahdollisuus hyvään, elämisen arvoiseen elämään.

Poliisihallituksen myöntämä rahankeräyslupa POL-2014-10096 on voimassa 1.1.2015–31.12.2016. Lupa kattaa koko Suomen Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

Puhelinoperaattorisi veloittaa lahjoitussumman seuraavassa puhelinlaskussasi. Hinta sisältää ALV:n 24 %.

Tue työtämme maatalouden eläinten hyväksi, soita numeroon 0600 411 456 (puhelun hinta: 10,19 €/puhelu + pvm/mpm)