Upload
others
View
0
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
Ammattilaisten yhteistyö työhönpaluun tukemisessa Jyri Liukko
Erikoistutkija
Eläketurvakeskus, tutkimusosasto
Twitter: @JyriLiukko
Kuntoutuspäivät, 18.3.2016
Tutkimusasetelma
• Lähtökohta: työkykyongelmien hallinnan ja ammatillisen kuntoutuksen järjestelmä on Suomessa pirstaleinen
• Kokonaishanke: Gould ym. 2014; Laaksonen ym. 2014
– Kaksi erityistekijää: 1) ammatillisten toimien vähäisyys ja 2) työttömyys
– Kerätär (2016)
Eläketurvakeskus 2
Tutkimuskysymys ja aineisto
• Minkälaisia kokemuksia ja näkemyksiä työkykyongelmien hallinnan ammattilaisilla on toimijoiden välisestä yhteistyöstä, tiedonkulusta ja vastuunjaosta?
• Fokus: työhön paluun tukeminen ja ammatillinen kuntoutus
• 24 henkilön haastattelut pääkaupunkiseudulla ja Etelä-Savossa (kestoltaan 1,5–2 tuntia)
– Ammattinimikkeitä: kuntoutusasiantuntija, kuntoutussuunnittelija, eläkeasiantuntija, työkykyvalmentaja, uravalmentaja, kuntoutuspäällikkö, sosiaalityöntekijä, psykologi, vakuutussihteeri, työkykyneuvoja, työterveyslääkäri, henkilöstökoordinaattori ja henkilöstöpäällikkö
Eläketurvakeskus 3
Keskeiset teemat ja toimijat
Eläketurvakeskus 4
Kehittämisehdotuksia: 5 pääteemaa
• Asiakkaan ”rinnalla kulkeminen” ja yksilöllisten vastuuhenkilöiden lisääminen
• Vastuunjaon joustavoittaminen ja palveluiden niveltäminen yhteen
• Yhteydenpidon ja yhteisten tietojärjestelmien kehittäminen
• Verkostoituminen
• Lisää koulutusta työhön paluun tukemisesta terveydenhuoltoon
Eläketurvakeskus 5
1) Asiakkaan rinnalla kulkevat tukihenkilöt
• Pitkäkestoinen kokonaisvastuu työhön paluun prosessissa yli organisaatiorajojen (+ kuntoutuksen yhteys työelämään)
• Työkykykoordinaattorit, työvalmentajat, Kelan työkykyneuvojat yms. > case managers
• Sosiaalityöntekijät tärkeässä roolissa erikoissairaanhoidossa (vrt. pth)
Eläketurvakeskus 6
2) Vastuunjaon joustavoittaminen ja toimijoiden raja-aitojen ylittäminen
• Palveluketjujen sujuvuus ja saumattomuus
– Työterveyshuoltojen ja työnantajien yhteistyö parantunut, mutta erot työnantajien välillä suuria
– 30–60–90-päivän sääntö on systematisoinut työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon yhteistyötä
» Tarvainen ym. 2015: esim. ohjaus esh:sta tth:oon lisääntynyt
» Halonen ym. 2015: työhön paluu aikaistunut 60 svp:n jälkeen
– Mutta esim. kuntoutustarpeen selvittämisvastuu 60 svp:n kohdalla Kelassa on monille epäselvä ja toimii vaihtelevasti
• Työeläkelaitosten ja Kelan vastuunjako parantunut
• TE-toimistojen ja työeläkelaitosten vastuunjako epäselvä (kaksoisasiakkuus), yhteistyö heikentynyt
Eläketurvakeskus 7
Työkykyongelmien hallintajärjestelmä Lähde: Liukko & Kuuva 2016 (mukaillen Loisel ym. 2005)
Eläketurvakeskus 8
3) Yhteydenpidon ja yhteisten tietojärjestelmien kehittäminen
• Tieto eri organisaatioiden välillä kulkee hyvin vaihtelevasti
• Esim. tiedonkulku työterveyshuollon päättyessä perusterveydenhuoltoon ja TE-toimistoille kehnoa
• Työhönkuntoutumisen palveluverkoston KuntoutuNET sai runsaasti kehuja
• Yhteisten tietojärjestelmien laajentaminen
Eläketurvakeskus 9
4) Alueelliset erot kommunikaation toimivuudessa suuria
• Pienemmillä paikkakunnilla ammattilaisten henkilökohtaiset verkostot sujuvoittavat yhteydenpitoa ja asioiden selvittämistä
• Pääkaupunkiseudulla ammattilaiset ovat enemmän virallisten kanavien varassa
Eläketurvakeskus 10
4) Verkostoituminen
• Lisää hyvin suunniteltuja mutta vapaamuotoisia tapaamisia ja yhteistyöfoorumeita
• Enemmän kahvia: mahdollisuus säännölliseen keskusteluun ja ajatusten vaihtoon
• Pirstaleinen järjestelmä tullee säilymään, joten verkostoituminen ainoa realistinen vaihtoehto
• Kuka organisoi verkostoitumista?
Eläketurvakeskus 11
5) Lisää koulutusta työhön paluun tukemisesta
• Terveydenhuollossa ei riittävästi osaamista työelämään ja ammatilliseen kuntoutukseen liittyvistä asioista
– Esim. kuntoutussuunnitelmat (B-lausunnoissa) liian epätarkkoja
• Lisäkoulutusta vaadittiin terveydenhuoltoon (erit. pth ja esh), etenkin lääkäreille > toimijoiden tulisi tuntea paremmin toistensa palvelut
• Työhön paluun tukemiseen erikoistuneiden (sosiaalialan) ammattilaisten lisäämiseen panostaminen > resurssit?
Eläketurvakeskus 12
Johtopäätöksiä
• Erillisten osajärjestelmien yhteistyöstä toimijaverkostoihin
– Sekä–että -ratkaisut: useiden organisaatioiden asiakkuus, osaetuudet
– Face-to-face -tapaamiset
– Tietojärjestelmät
• Asiantuntijuuden laajentaminen
– Työelämä- ja sosiaalialan asiantuntemuksen lisääminen
– Selkeitä merkkejä siirtymästä tähän suuntaan
Eläketurvakeskus 13
Kirjallisuutta
• Gould, Raija & Laaksonen, Mikko & Kivekäs, Jukka & Ropponen, Tapio & Kettunen, Seppo & Hannu, Timo & Käppi, Ilkka & Ripatti, Pauliina & Rokkanen, Tanja & Turtiainen, Saija (2014) Työkyvyttömyyseläkettä edeltävät vaiheet. Asiakirja-aineistoon perustuva tutkimus. Eläketurvakeskuksen raportteja 6/2014: Helsinki.
• Halonen, Jaana ym. (2015) Effectiveness of legislative changes obligating notification of prolonged sickness absence and assessment of remaining work ability on return to work and work participation: a natural experiment in Finland. Occupationial & Environmental Medicine. Online 13 October 2015.
• Kerätär, Raija (2016) Kun katsoo kauempaa, näkee enemmän – Monialainen työkyvyn ja kuntoutustarpeen arviointi pitkäaikaistyöttömillä. Väitöskirja. Oulun yliopisto.
• Laaksonen, Mikko & Blomgren, Jenni & Gould, Raija (2014) Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden sairauspäiväraha-, kuntoutus- ja työttömyyshistoria. Rekisteripohjainen tarkastelu. Eläketurvakeskuksen raportteja 5/2014: Helsinki.
• Liukko, Jyri & Kuuva, Niina (2015) Toimijoiden yhteistyö työkykyongelmien hallinnassa. Ammattilaisten haastatteluihin perustuva tutkimus. Eläketurvakeskuksen raportteja 03/2015: Helsinki.
• Shemeikka, Riikka & Rinne, Hanna & Saares, Aurora & Parmanne, Piitu & Valkonen, Veli-Pekka & Poutiainen, Erja (2013) Lääkäreiden näkemyksiä kuntoutuksen haasteista ja kehittämisideoista. Kuntoutus 36 (3), 20–30.
• Tarvainen, Kimmo & Pesonen, Sanna & Laaksonen, Maire (2015) Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn. Helsinki: Työterveyslaitos.
Eläketurvakeskus 14