1

Mestarin varhaiskasvatussuunnitelma

Helsingin kaupunki / Sosiaalivirasto Päivähoidon vastuualue Haaga - Pitäjänmäen päivähoitoalue Päiväkoti Mestari Kornetintie 5 PL 38814 / 00099 Helsingin kaupunki puh 310 41706 pk.mestari@hel.fi

2

SISÄLTÖ

1. ESIPUHE

2. JOHDANTO

2.1. Alussa oli koulu…

2.2. Mestarin tulevaisuuden visio

3. TOIMINTA-AJATUS

3.1. Freinet`läisiä ajatuksia toimintamme taustalla

3.2. Mestarin neliapila

4. MESTARIN VARHAISKASVATUKSEN PERUSTA

4.1. Arvopohja

4.2. Mestarin kasvatusnäkemys

4.3. Varhaiskasvatuksemme tavoitteet

5. VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN

5.1. Lapsen maailman ja aikuisten orientaatioiden vuoropuhelu

5.2. Oppimisympäristö

5.3. Toimintatavat

5.4. Lapsen erityistarpeisiin vastaaminen 5.5. Esiopetus

6. YHTEISTYÖ

6.1. Kasvatuskumppanuus vanhempien kanssa

6.2. Muut yhteistyökumppanit

7. ARVIOINTI JA DOKUMENTOINTI

8. LIITTEET

3

1. ESIPUHE

Päiväkoti Mestarin varhaiskasvatussuunnitelman työstäminen alkoi vuoden 2004

syksyllä henkilökunnan arvojen kartoittamisella. Pohjaa tälle työskentelylle oli luotu

aikaisemmin Strömbergin koulun yhteydessä toimineessa Kisällin esikoulussa, joka

aloitti toimintansa vuonna 2000. Kisällin esikoulussa laadittiin esiopetussuunnitelma

ja muodostettiin esikoulun toiminta-ajatus Celestin Freinet´n ajatusten pohjalta. Päi-

väkodin aloittaessa toimintansa vuonna 2002 oli luontevaa, että Kisällin esiopetus-

ryhmän aikuisten muokkaama toiminta-ajatus otettiin ohjaamaan myös päiväkodin

varhaiskasvatusta.

Mestarissa paneuduttiin alkuvuosina Freinet`n pedagogisiin ajatuksiin ja valittiin

(syksyllä 2003) ns. Freinet`n perusväittämien (Liite 1) joukosta väittämät, joiden

katsottiin parhaiten kuvaavan ja ohjaavan päiväkodin toimintaa. Monia arvioivia

keskusteluja käytiin henkilökunnan kesken siitä, kuinka Freinet`n ajatukset toteutu-

vat arjen toiminnassa lasten kanssa. Vanhempien ajatuksia ja mielipiteitä on kysytty

varhaiskasvatussuunnitelman laatimisen eri vaiheissa. Vanhemmat pohtivat kevääl-

lä 2005 vanhempainillassa kasvatustoimintansa arvovalintoja sekä ajatuksiaan kas-

vatuskumppanuudesta; keväällä 2006 vanhempia pyydettiin kertomaan ajatuksiaan

päiväkodin toimintaa ohjaavien Freinet`n perusväittämien toteutumisesta. Keväällä

2006 muokattiin myös päiväkodin toiminta-ajatus entistä selkeämmin kuvaamaan

valittuja Freinet`n perusväittämiä. Lapsilta kysyttiin heidän ajatuksiaan siitä, mikä on

ollut mukavaa päiväkodissa tai mitä siellä haluttaisiin tehdä.

Varhaiskasvatussuunnitelmamme on lasten vanhemmille arkemme kuvaaja. Henki-

lökunnalle varhaiskasvatussuunnitelma on arkityön apuväline ja visio tulevaisuu-

desta. Olemme käyttäneet paljon aikaa koko talon yhteiseen keskusteluun työmme

perusteista – siksi olemme halunneet myös kirjata tarkasti toiminta-ajatuksemme,

arvomme ja kasvatusnäkemyksemme arjen kuvauksina. Varhaiskasvatussuunni-

telmamme toimii siis myös toimintamme laadun arviointivälineenä – toimimmeko,

kuten olemme yhdessä sopineet.

4

2. JOHDANTO 2.1. Alussa oli koulu...

Strömbergin ala-aste (ensimmäinen kunnallinen Freinet-koulu), aloitti toimintansa

vuonna 2000 - syksyllä koulussa aloitti toimintansa myös esiopetusryhmä Kisällit.

Päiväkoti Mestari avasi ovensa syksyllä 2002. Alueen toimipisteiden (koulu, päivä-

koti, leikkipuisto) yhteistyö on tiivistä ja Freinet-pedagogiikan lisäksi toimipisteitä

yhdistävät samat asiakasperheet. Alueelle ominaista on monikulttuurisuus. Päivä-

koti Mestarin arkkitehtuurissa on huomioitu alueen teollinen historia. Talossa on

”tekemisen meininki” – käden ja työn jälki on näkyvissä esimerkiksi seinien rap-

pausjäljissä ja esiin jätetyissä putkissa. Pieniä Mestareita ovat: Takojat (alle 3-v.),

Naskalit, Nikkarit (integroitu erityisryhmä), Timpurit, Sorvarit ja Kisällit. Aikuisia päi-

väkodissamme on ”vakituisesti” 25. Lasten tarpeista riippuen saattaa työyhtei-

söömme kuulua päiväkodin erityislastentarhanopettaja ja avustajia. Lähistöllämme

on hyvät viheralueet: Mätäjoki Koskipuistoineen, Talin siirtolapuutarha-alue sekä

Talin liikuntapuisto. Päiväkodista on myös hyvät liikenneyhteydet lähes kaikkiin il-

mansuuntiin.

2.2. Mestarin tulevaisuuden visio

Tulevaisuudessa tavoitteenamme on edelleen tietoisesti kehittää Freinet-

pedagogiikan toteutumista päiväkotimme arjessa. Tähän pääsemme henkilökunnan

lisäkoulutuksella, pedagogisella keskustelulla sekä jokaisen oman ammattitaidon

kehittämisellä. Lisäksi haluamme kehittää kasvatuskumppanuutta lisäämällä van-

hempien mahdollisuutta osallistua päiväkodin toimintaan sekä entistä tietoisemmin

tuoda esille alueen monikulttuurisuuden. Tulevaisuuden yhteiskunnan, opetuksen ja

kasvatuksen suuntaviivojen seuraaminen kuuluu päiväkotimme henkilökunnan teh-

täviin.

3. TOIMINTA-AJATUS 3.1. Freinet`läisiä ajatuksia toimintamme taustalla

Freinet`läisyys näkyy päiväkotimme arkkitehtuurissa ja tilasuunnittelussa sekä frei-

net`läisinä ajatuksina päiväkotimme toiminta-ajatuksessa, kasvatusnäkemykses-

sämme ja toimintatavoissamme. Freinet-pedagogiikan ydin voidaan tiivistää 30 pe-

rusväittämään (liite 1). Näistä perusväittämistä Mestarissa valittuja väittämiä ovat:

5

optimistinen elämänusko, yhteisöllisyys, kokeileva hapuilu, kuri ja järjestys sekä kä-

sitys siitä, että lapsi ei väsy tekemään työtä, joka on kosketuksessa hänen omaan

elämäänsä ja joka on hänestä mielekästä. Nämä viisi väittämää sisältyvät toiminta-

ajatukseemme ja ohjaavat työtämme lasten kanssa (vrt. liite 1).

3.2. Mestarin neliapila – toiminta-ajatuksemme Yhteisöllisyys Optimistinen elämänusko Kasvatuskumppanuus Lapsi ei väsy tekemään työtä, joka on kosketuksessa hänen omaan elämäänsä…

Apilat versovat maaperästä, jonka tärkeimpänä rakennusaineksena on arvomme:

kaiken elämän kokeminen arvokkaana.

Optimistinen elämänusko:

Positiivinen ilmapiiri päiväkodin arjessa luo iloa kaikille. Lapset kokevat tuottavansa

iloa aikuisille ja toisille lapsille sekä kokevat tulevansa hyväksytyiksi omana itse-

nään.

Yhteisöllisyys:

Mestarin yhteisöllisyys merkitsee yhdessä tekemistä ja olemista, toisilta oppimista

ja toisten tukemista - sekä aikuisten että lasten maailmassa. Kerran kuukaudessa

toteutuu jonkin ryhmän suunnittelema tapahtuma koko päiväkodin väelle. Se voi ol-

la lauluhetki, seikkailutapahtuma takapihalla tai teatteriesitys. Freinet`n käsitteet

”kuri ja järjestys” luovat pohjan yhteisöllisyyden toteutumiselle: päiväkodin aikuiset

toimivat johdonmukaisesti rajoja asettaen ja lapsista aidosti välittäen. Kaikki päivä-

kodin aikuiset ovat kasvattajia: päiväkotiapulaiset ottavat lapsia mukaan omiin toi-

miinsa ja auttavat perushoidon eri tilanteissa; ruokahuollon aikuiset kertovat lapsille

ruoan valmistamisesta ja hyvistä ruokatavoista. Päiväkodissamme harjoitellaan tär-

keitä elämisen taitoja: rehellisyyttä, anteeksipyytämistä ja – antamista, vastuunottoa

omasta toiminnasta ja yhteisöstä, johon kuuluu.

6

Lapsi ei väsy tekemään työtä, joka on kosketuksessa hänen omaan elämäänsä ja

joka on hänestä mielekästä:

Päiväkodissamme toiminnan suunnittelu ja toteutus perustuu aikuisen herkkyyteen

tehdä havaintoja lasten tarpeista ja kiinnostuksen kohteista. Lapsia haastatellaan,

aikuiset ovat kiinnostuneita heidän toiveistaan ja lasten toiveita toteutetaan. Lapsilla

on aikaa ja mahdollisuuksia Freinet`n sanoin ”kokeilevaan hapuiluun”: he voivat

rauhassa kokeilla, tutkia, mahdollisesti erehtyä ja yrittää uudestaan sekä etsiä tie-

toa yksin tai yhdessä toisten kanssa.

Kasvatuskumppanuus:

Vanhempien ja päiväkodin henkilökunnan asiantuntemus täydentävät toisiaan.

Vanhemmilla ja päiväkodin aikuisilla on riittävän yhdenmukainen näkemys lapsesta

ja hänen tarpeistaan, temperamentistaan, oppimisen tavoitteistaan ja haasteistaan.

Vanhemmat ja päiväkodin aikuiset kunnioittavat ja tukevat toinen toisiaan kasvatus-

työssä (katso 6.1).

Kaiken elämän kokeminen arvokkaana:

Kaikki elämä on ainutlaatuista: luonto, ympäristö ja erilaiset ihmiset kulttuuritaustoi-

neen. Opetamme lapsia pitämään huolta toisistaan ja ympäristöstään. 4. MESTARIN VARHAISKASVATUKSEN PERUSTA 4.1. Arvopohja

Päiväkodin perustamisen myötä alkoi henkilökunnan arvokeskustelu siitä, mihin ar-

voihin kasvatustyön päiväkoti Mestarissa tulisi perustua. Henkilökunnan arvopoh-

dinta liittyi kiinteämmin varhaiskasvatussuunnitelman laadintaprosessiin syksystä

2004 lähtien. Lapsiryhmien aikuistiimit miettivät pienryhmissä omia arvovalintojaan.

Koko työyhteisön yhteisten keskustelujen tuloksena syntyivät keväällä 2005 koko

päiväkodin yhteiset arvot, joille kaikki toiminta päiväkodissamme pohjautuu. Mesta-

rin arvoista ovat myös vanhemmat keskustelleet pienryhmissä vanhempainillassa

keväällä 2005. Vanhempien ja henkilökunnan arvot ovat hyvin samansuuntaiset –

yhteisen arvopohjan voi siis sanoa olevan olemassa. Arvopohjamme heijastuu

myös keväällä 2006 muokatussa toiminta-ajatuksessamme, Mestarin neliapilassa.

Johtotähtenämme on ajatus kaiken elämän kokemisesta arvokkaana. Muut toimin-

taamme ohjaavat arvot ja ihanteet ovat: hyvyys, tasa-arvo, turvallisuus, ilo sekä es-

teettiset arvot.

7

Arvot arjessamme:

Kursiivilla tehdyt ajatukset ovat suoria lainauksia vanhempien pohdinnoista.

Hyvyys

“ Tämän hetken lasten maailma on kova. Toivoisin, että lapsille opetettaisiin ole-

maan hyvä kaikille, että jokainen lapsi tuntisi olonsa hyväksi. Jokaisella perheellä

ovat omat arvot, jotka lasten tulisi oppia ymmärtämään ja ottamaan huomioon.

Haluaisin ainakin oman lapseni ymmärtävän olemaan juuri oma itsensä ja pysy-

mään sellaisena kuin on.”

Hyvyys arjessamme tarkoittaa toisten huomioimista ja hyväksyntää, auttamista,

huolenpitoa ja hoivaamista. Aikuiset lohduttavat ja pitävät sylissä. Lapsia kannuste-

taan toistensa auttamiseen ja he osaavat odottaa kaveriapua. Opettelemme oikeu-

denmukaisuutta, rehellisyyttä ja sitä mikä on oikein ja väärin. Opettelemme pyytä-

mään ja antamaan anteeksi. Pohdimme lasten kanssa miltä toisesta tuntuu, jos ot-

taa lelun, rikkoo leikin tai satuttaa toista. Hyvien tapojen osaaminen auttaa toimi-

maan erilaisissa tilanteissa: iltapäivällä kotiin lähdettäessä lapsi kätellään, opetel-

laan hyviä pöytätapoja kuten ojentamaan maitoa, käyttämään ruokailuvälineitä, sa-

nomaan kiitos sekä puhumaan nätisti kaverille.

” Kerrotaan lapselle, yleisesti, mikä on hyvää käytöstä ja käytännössä toteutetaan

sitä kiitos- anteeksi- ym. sanoja käyttämällä. Kehutaan lasta hyvästä käytöksestä

ja onnistumisista.”

Turvallisuus

” Perusarvo ja perusasiat: Päiväkoti on turvallinen sisältä ja ulkoa, kukaan ei kiu-

saa ketään tahallaan, hanskat pysyvät tallessa, jokaiselle riittää ruokaa ja kaikilla

on tilaa olla.”

Fyysinen turvallisuus:

Huolehdimme siitä, että leikki- ja oppimisympäristö sekä toimintavälineet ovat ehjiä

ja tarkoituksenmukaisia, tavarat lasten helposti saatavilla ja aikuisia on riittävästi

lapsia valvomassa. Ulkoilemme aamupäivisin porrastetusti: kello 8.30 kolme ryh-

mää ja kello10 kaksi ryhmää. Aikuiset huolehtivat ulkoilussa yhdessä kaikista lap-

sista. Päiväkotimme keittiössä valmistetaan maukas ruoka, joka tarjoillaan ruo-

kasaliksi muutetussa yhteisessä tilassa. Ulkoilu- ja ruokailujärjestelyt vahvistavat

yhteisöllisyyttä, ja lapset tutustuvat näin päiväkodin kaikkiin aikuisiin sekä lapsiin.

Psyykkinen turvallisuus:

” Päiväkodissa on säännöt, joita noudatetaan, jotta kaikilla olisi tasapuoliset mah-

dollisuudet viettää päivänsä hyvillä mielin.”

8

Yhteisistä säännöistä ja toimintaperiaatteista keskustellaan ja sovitaan syksyisin

toimintakauden alkaessa niin aikuisten kuin lasten kesken. Aikuiset toimivat joh-

donmukaisesti ja yhtenäisesti, näin lapsi kokee olonsa turvalliseksi. Kiusaamiseen

puututaan heti ja anteeksi pyytämistä valvotaan. Rajat ja rakkaus ”kulkevat rinnan

arjessa”. Lasta kannustetaan ja kehutaan, jolloin lapsi kokee olevansa hyväksytty ja

uskaltaa myös epäonnistua. Hyväksyvässä ja kannustavassa ilmapiirissä lapsi voi

luottaa aikuisiin.

Ilo

Ilo näkyy arkipäivässä myönteisenä ilmapiirinä, asennoitumisena haasteisiin ja teh-

täviin sekä luontevana elämänilona. Huumori sekä ilon tuottaminen ja jakaminen

toisille kuuluu arkeemme (ryhmien esitykset tuodaan myös toisten iloksi, kotikeittiön

tuotoksia tarjotaan muille ryhmille ja vanhemmille, päiväkodin aikuiset tuottavat iloa

toinen toisilleen eri teemoihin liittyen). Toivomme, että herättelemme ja ylläpidäm-

me tekemisen- ja oppimiseniloa järjestämällä lapsille yhteisiä elämyksiä ja koke-

muksia (Metsämörri-retket, juhlat, tapahtumat ja esitykset).

Esteettiset arvot

Johdattelemme lasta huomaamaan kauneutta ympärillään niin päiväkodin sisällä

kuin lähiympäristössäkin (metsäretket, Koskipuisto…). Tuemme lapsen luovuutta

tarjoamalla hyvät tilat ja välineet sekä annamme lasten tehdä töistään rauhassa

oman näköisiään. Valmiit työt laitetaan kauniisti esille. Ohjaamme lasta arvosta-

maan siisteyttä ja järjestystä (opetellaan korjaamaan lelut ja välineet paikoilleen se-

kä omat vaatteet naulakkoon).

” Hyvien tapojen opettaminen, kauneuden löytäminen myös muista lapsista ja

ihmisistä.”

4.2. Mestarin kasvatusnäkemys

Kasvatusnäkemyksemme koostuu ihmis- ja tiedonkäsityksestämme sekä ajatuksis-

tamme siitä, kuinka lapsi oppii parhaiten. Kasvatusnäkemyksemme pohjautuu yh-

teisiin arvoihimme sekä valitsemiimme Freinet`n perusväittämiin.

Ihmiskäsitys:

Päiväkodissamme aikuinen on lasta kunnioittava, lapsista aidosti välittävä. Tämä

näkyy vuorovaikutuksessa arjen eri tilanteissa – esimerkiksi aamulla päiväkotiin tul-

lessaan jokainen lapsi otetaan vastaan henkilökohtaisesti. Uskomme lapsen mah-

dollisuuksiin ja näemme lapsen hyvänä. Lapsi saa olla aktiivinen, voi tehdä asioita

9

itse ja voi vaikuttaa omaan elämäänsä päiväkodissa (leikkisuunnitelmat, lasten

haastattelut).

Tiedonkäsitys:

Olemme kiinnostuneita lapsen tavasta ajatella. Rohkaisemme lapsia ajattelemaan

itse ja kertomaan ääneen mitä hän ajattelee, miksi ajattelee näin ja mihin hän pe-

rustaa näkemyksensä. Lapset oppivat siten myös vuorovaikutuksessa toinen toisil-

taan. Tiedon hankkimiseen ja käsittelyyn liittyvät lapsen omat kokemukset, tiedot,

taidot ja tunteet. Lasten tekemät käsitekartat, piirustukset ja lasten haastattelut ker-

tovat, mitä lapsi jo tietää esimerkiksi tutkimuksen kohteena olevasta asiasta. Tästä

lähdemme liikkeelle. Oppimiskäsitys:

Lapselle annetaan mahdollisuus yrittää, erehtyä ja yrittää uudelleen. Lasta ei kui-

tenkaan jätetä yksin ponnistelemaan, vaan apua on tarvittaessa aina saatavilla (ka-

veriapua, aikuiset...). Otamme huomioon lapsen vahvuudet ja tavan oppia (esimer-

kiksi käsitteiden alla/päällä oppiminen itse liikkuen alta/päältä) sekä pyrimme lähes-

tymään opittavia asioita kaikkien aistien kautta (esim. haistelemme ja tunnustelem-

me lampaanvillaa huovuttaessamme).

Aikuisen vastuu lapsen oppimisprosessissa:

• Leikkiympäristöt ovat muuttuvia ja kiinnostavia - aikuiset tarjoavat mahdolli-

suuksia, kokemuksia ja elämyksiä.

• Päiväkodin arki tarjoaa lapsille sopivia haasteita – aikuinen ”toimii tikapuina”

lapsen apuna, kunnes lapsi osaa itse.

• Aikuiset antavat lapsille positiivista palautetta onnistumisesta ja yrittämises-

tä.

• Aikuiset rohkaisevat lapsia omiin ratkaisuihin, ongelmien pohtimiseen, oival-

tamiseen (esim. mistä hiekka tulee?). Aikuinen tukee lapsen ajattelutaitoja

esim. ohjaavin kysymyksin kuten - mitä pallolla voi tehdä?

4.3. Varhaiskasvatuksemme tavoitteet

Tavoitteenamme on, että Mestarissa lapsi kasvaa...

... elämisen ja oppimisen iloon

... omaksi itsekseen

... toista kunnioittavaksi

... yhteistyökykyiseksi

... ottamaan vastuun omista ja yhteisistä asioista

10

5. VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN 5.1. Lapsen maailman ja aikuisten orientaatioiden vuoropuhelu

Varhaiskasvatuksessa lapsen hoito, kasvatus ja oppiminen muodostavat toisiinsa

lomittuvan kokonaisuuden. Erillisiä oppiaineita ei ole, eikä mitattavia oppimistavoit-

teita. Lapset leikkivät, liikkuvat, tutkivat ja ilmaisevat itseään musiikin, draaman ja

kuvallisen ilmaisun keinoin. Aikuiset luovat edellytykset (tila, aika ja rauha) lasten

toimia sekä tuovat tietoisesti ja tavoitteellisesti uusia ulottuvuuksia lasten maail-

maan (esimerkiksi vesileikkiin tilavuusmittojen käyttöönotto - matemaattinen orien-

taatio, teatteriesitys ystävyydestä - leikin rikastuminen). Aikuisten muita orientaatioi-

ta ovat: luonnontieteellinen, historiallis-yhteiskunnallinen, esteettinen ja uskonnollis-

katsomuksellinen orientaatio. Tämä lasten ja aikuisten vuoropuhelu on mahdollista

hyvän vuorovaikutuksen sekä yhteisen kielen ja vaihtoehtoisten kommunikointitapo-

jen (kuvat ja tukiviittomat) avulla. Lapsen kieli kehittyy parhaiten leikissä ja arkisissa

vuorovaikutustilanteissa. Näiden arkipäivän tilanteiden merkitys korostuu erityisesti

maahanmuuttajataustaisten lasten kohdalla ohjattujen S-2 tuokioiden lisäksi (katso

liite 2). Päivittäin luettavat sadut ja lorut rikastuttavat lapsen mielikuvitusta ja sana-

varastoa. Yhteiset keskustelut saduista ja piirustuksista kehittävät lapsen ilmaisutai-

toa ja vuorovaikutusta. Retket ja kuukausitapahtumat antavat elämyksiä uusista

asioista omien kokemuksien kautta.

Leikkiminen

Mitä leikkiminen tarkoittaa?

” On leluja, niitä ottaa käteen ja sitten liikuttaa niitä. Ja sitten ne puhuu oikeesti

ne ihmiset siinä.” (Mona 5 v.)

Miksi lapset leikkivät?

” No, kun aina tulee iloseks` kun leikkii!” (Otso 5 v.)

” Koska on niin kivoja leluja, ja varsinkin pojat tykkää siitä majaleikistä, kun siinä

on niitä pehmosia palikoita.”(Mona 6 v.) ”On hyvä siinä leikissä, että on kaverei-

ta.”

Wäinö (5 v.): ” Saan leikkiä tarpeeksi! Sitt` sekin on kivaa siinä leikkimisessä, ett`

kukaan ei tule häiritseen.”

Takojien (alle 3-v.) ryhmässä leikki alkaa aikuisen opastuksella. Eri leikkivälineet

ovat esillä. Aikuinen näyttää, kuinka niillä leikitään ja nimeää esineitä. Koti- ja piilo-

11

leikit, pikkuauto- ja maatilaeläinleikit sekä sormi- ja laululeikit ovat keskeisellä sijalla

pienten lasten kanssa leikittäessä. Aikuiset luovat turvallisen ilmapiirin. He ovat läs-

nä ja keskittyvät aidosti tilanteeseen lasten kanssa. Aikuiset ovat lasten käytettävis-

sä ”lasten silmien tasolla”. Isompien lasten ryhmissä on käytössä leikkisuunnitelma-

taulut. Lapset laittavat oman nimensä sen leikkialueen kohdalle, jonka he ovat va-

linneet tai valitsevat kuvan leikistä ja siirtävät sen oman nimensä kohdalle. Leikki-

alueita ovat esimerkiksi rakentelu-, autoleikki-, peli-, askartelu-, kotileikki- ja maja-

leikki-alueet. Alueita vaihdellaan eri aikoina ja eri teemojen yhteydessä. Ryhmäti-

loissa aloitettua leikkiä voi jatkaa esim. seuraavana päivänä niin että syntyy pitkä-

kestoinen leikki. Ulkoilu- ja sisäleikkiaika sekä ruokailu ruokasalissa on porrastettu

eri ryhmien kesken. Leikkirauhaa ja leikkiin keskittymistä edesauttavat eri toimin-

noille tarkoitetut tilat eli pajat (katso 5.3). Kaikki päiväkodin tilat ovat leikkitiloja,

myös eteistilat, eikä lasten leikkimisen koeta haittaavan esimerkiksi siivousta.

Liikkuminen

Lapset liikkuvat päivittäin ulkona ja sisällä. Päiväkoti Mestarin piha-alue on maastol-

taan vaihtelevaa. Siellä on keinut, kiipeilytelineet, liukumäet ja yläpihalla lapsilla on

mahdollisuus pelata pallopelejä. Päiväkodin takapihalla on luonnonvarainen metsä-

piha. Talvella siellä järjestetään mm. hiihtokoulu. Luistelu onnistuu läheisellä urhei-

lukentällä. Ryhmät tekevät myös kävelyretkiä lähiympäristöön. Jokaiselle ryhmälle

on varattu viikoittainen liikuntavuoro päiväkodin salista (esikouluryhmällä salivuoro

on Strömbergin koululla). Liikuntatuokiot suunnitellaan ja lapsia ohjattaan siten, että

toiminta tukee lapsiryhmän keskinäistä vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa. Kilpailua

ei korosteta. Salivuoroilla harjoitellaan erilaisia liikkumistapoja, liikuntavälineiden

käsittelyä, pelejä ja leikkejä. Liikkumiseen saatetaan liittää kielellisiä leikkejä (hypi-

tään vaikkapa lorun rytmissä) tai esimerkiksi erilaisten muotojen muodostaminen it-

sestä, aikuisesta tai pienestä lapsiryhmästä. Viikoittaisten liikuntavuorojen lisäksi

lapset esimerkiksi hyppivät lattiassa olevia numeromerkkejä pitkin ruokailuun, käyt-

tävät omissa leikkisuunnitelmissaan ryhmään vietyjä liikuntavälineitä tai leikkivät lii-

kuntaleikkejä odottamishetkillä.

Tutkiminen

Pienen lapsen elämä on jatkuvaa itsensä ja ympäristön tutkimista. Lapsen anne-

taankin mahdollisimman paljon tutkia, kokeilla ja tutustua rauhassa päivittäisen ym-

päristönsä asioihin ja elämyksiin. Aina ei tarvitse lähteä minnekään – ihmeteltävää

12

löytyy hyvinkin läheltä, vaikka omista tai kaverin varpaista. Luontoretket Mestarin

metsään tai Koskipuistoon ovat oleellinen osa Mestarin toimintaa. Aisteja käytetään

monipuolisesti: nähdään värit, kuullaan äänet, haistetaan luonnon tuoksut ja pie-

nimmät välillä maistelevatkin löytämäänsä. Retkillä havainnoidaan kasvistoa, hyön-

teisiä, erilaisia ja samanlaisia muotoja (esim. puun lehdet), sarjoitetaan (käpy, kivi,

havunneulanen) sekä yhdistetään liikunta ja leikit toimintaan. Lähimaasto ja Mesta-

rin oma pikku metsä takapihalla tukevat ympäristöpajassa työskentelyä. Ympäristö-

pajassa hiekka, vesi ja luonnon materiaalit innostavat lapsia tekemään kokeiluja,

havaintoja ja oivalluksia esim. määrän, painon, mittaamisen suhteen (katso 5.3.

toimintatavat/pajat). Osa ryhmistä tekee myös säännöllisiä Metsämörri-retkiä Talin

metsikköön.

Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen

Freinet-pedagogiikassa ”tekemällä oppiminen” on keskeistä. Oma taidepaja on vii-

kon kerrallaan yhden ryhmän käytössä – näin on pitkäjänteinen työskentely mahdol-

lista (katso 5.3.). Koko päiväkoti on suunniteltu siten, että se antaa parhaan mahdol-

lisen taustan lasten töille. Vasta yhdessä seinille ripustettujen töiden kanssa muo-

dostuu ehyt kokonaisuus. Talossamme ympäristön merkitys koetaan erityisen tär-

keänä. Isot ikkunaseinät tuovat valon, luonnon ja rakennetun ympäristön sisälle asti.

Metsäpiha ja metsäretket antavat lapsille hyviä mahdollisuuksia piirtää, maalata tai

rakennella luonnossa. Luontoelämykset (valojen ja varjojen leikki, hämähäkinseitti

sateen jälkeen...) herkistävät lapset kauneudelle. Mestarissa lapset kohtaavat joka

päivä kuvien maailman. Satukirjojen kuvat välittävät erilaisia tapoja kuvat todelli-

suutta ja mielikuvia. Omien töidensä kautta lapsi kertoo tunteistaan, ajatuksistaan,

havainnoistaan ja kokemuksistaan. Aikuiset ovat kiinnostuneita lasten töistä ja

osoittavat arvostustaan keskustelemalla ja kirjaamalla lasten ajatuksia, jos lapsi niin

haluaa.

Musiikki on Mestarissa mukana päivittäin niin arjessa kuin juhlassa: laulamme las-

ten kanssa aamupiirissä, kävelyretkillä, luontoretkillä, lepohetkillä... Laulamme ja

musisoimme lapsen kanssa kahden, pienryhmissä, koko lapsiryhmän kanssa ja ko-

ko talon yhteisillä lauluhetkillä. Päiväkodin yhteisissä tapahtumissa ja juhlissa mu-

siikki on kiinteästi mukana. Vierailijoiden musiikkiesitykset ja seurakunnan bändin

vierailut tuovat vaihtelua arkeemme. Kuuntelemme erityyppistä musiikkia (äänimaa-

ilma) ja käytämme musiikkia liikunnassa ja teatteriesityksissä tunnelman luojana.

13

5.2. Oppimisympäristö Mestari on lapsille turvallinen ja yhteisöllinen kasvuympäristö, jossa lapsella on mahdollisuus monipuoliseen toimintaan ja omaan rauhaan. Oppimisympäristö on suunniteltu siten, että luo-daan mahdollisimman hyvät edellytykset lasten ja aikuisten maailmojen kohtaamiselle.

14

5.3 Toimintatavat Toimintatapamme nousevat kasvatusnäkemyksestämme ja päiväkotimme arkkiteh-

tuurista. Suunnittelumme perustuu lasten ja lapsiryhmän toiveisiin ja tarpeisiin, toi-

mintamme tavoitteisiin, kulloiseenkin teemaan sekä ryhmän käytössä olevaan pa-

jaan. Ryhmiemme päiväjärjestys on joustava ja lasten ja aikuisten suunnitelmille on

molemmille tilaa päivittäin.

Pajat Päiväkotiin on ryhmähuoneiden lisäksi rakennettu yhteiseen käyttöön tarkoitettuja

tiloja, joista käytämme nimitystä pajat. Pajoja on neljä: ympäristöpaja, taidepaja, kir-

jastopaja ja kotikeittiöpaja. Jokainen ryhmä voi käyttää pajaa viikon kerrallaan. Lap-

set työskentelevät pajoissa sekä aikuisen ohjaamissa pienryhmissä että omatoimi-

sesti leikkien ja toimien. Pajatoiminta luo aikuisille mahdollisuuden suunnitella, min-

kälaisia oppimiskokemuksia/tilanteita juuri tässä pajassa haluamme lapsille järjes-

tää. Kotikeittiöpajassa voidaan jollain kerralla painottaa esim. matemaattista orien-

taatiota: lapset voivat vaikkapa laskea leivottujen pullien määrän, etsiä lukumäärää

vastaavan numeromerkin pajan seinältä, miettiä kuinka monta pullaa jäisi, jos he

söisivät puolet – pohtia, kuinka laskutoimitus merkitään jne. Toisella kerralla voi-

daan painottaa kielenkehitystä ja ”maistella” esimerkiksi ruoka-aineiden alkukirjai-

mia. Ympäristöpajaan on koottu tutkimusmateriaalia (kiviä, simpukoita, hiekkaa yms.

teemaan liittyvää materiaalia), havainnointivälineitä (kiikarit, suurennuslasit, vaaka,

mitta-astioita, mittoja, luuppeja), luontokirjoja sekä hiekka- ja vesileikki välineineen.

Materiaalit ja välineet ovat lasten helposti saatavilla. Ympäristöpajassa mm. tutki-

taan Metsämörri-retkiltä tuotuja aarteita, istutetaan siemeniä, mitataan ja punnitaan,

tehdään vesikokeita, leikitään kivillä, kepeillä ja muovihyönteisillä. Ympäristöpajan

läheisyydessä on myös akvaario, jonka elämää lapset seuraavat päivittäin. Jokai-

nen ryhmä vastaa vuorollaan kalojen ruokinnasta.

Taidepajassa lapsilla on mahdollisuus muovailla, maalata, piirtää askarrella, om-

mella sekä tehdä veistotöitä. He saavat kokeilla monia materiaaleja paperista kan-

kaaseen, savesta taikataikinaan ja tutustua erilaisiin tapoihin tehdä taidetta. Käy-

tössä on mm. sormi- vesi- ja peitevärejä, puu- ja huopakyniä, vahaliituja ja piirus-

tushiiliä.

15

Kirjastopajaan on koottu kaikki päiväkodin kirjat. Täältä niitä voi lainata ryhmiin. Pa-

jasta löytyvät myös käsinuket sekä muuta materiaalia nukketeatteriesityksiin. Kirjas-

topajassa esitetäänkin usein nukketeatteri-, keppinukke- ja pöytäteatteriesityksiä,

joista lapset saavat aineksia omiin esityksiinsä ja leikkeihinsä. Monet esitykset tarjo-

taan myös muiden ryhmien iloksi (yhteisöllisyys).

Kotikeittiöpaja on oikea keittiö varusteineen. Täällä lapset leipovat, tekevät pikkulei-

piä, valmistavat esimerkiksi pizzoja välipalaksi itselleen, muiden ryhmien lapsille tai

vanhemmille tarjottavaksi yhteisissä tapahtumissa. Kotikeittiössä voimme järjestää

oman ryhmän ruokahetkiä tai tarjota vanhemmille ja lapsille yhteisen aamupalan,

jonka valmisteluihin lapset osallistuvat.

Teemat, projektit Pajoissa tulevat näkyviksi teemat ja projektit, joita päiväkodissamme on vuoden ai-

kana meneillään. Teemat MAA, TULI JA ILMA ja VESI vuorottelevat vuosittain ja

ovat yhteiset läheisen Strömbergin koulun sekä Strömbergin leikkipuiston kanssa.

Jokainen ryhmä käsittelee teemaa omalla tavallaan ryhmän lasten mielenkiinnon ja

tarpeiden mukaan. Teema päättyy loppukeväällä järjestettävään koko talon yhtei-

seen taidenäyttelyyn, johon jokainen ryhmä tuo vuoden aikana tekemiään teemaan

liittyviä tuotoksia ja tarinoita. Näyttelyyn kutsutaan vanhemmat ja Strömbergin kou-

lun oppilaita sekä leikkipuiston väkeä.

Lasten työtehtävät Lapsille on mietitty omia työtehtäviä, joihin he osallistuvat ikänsä ja kehitystasonsa

mukaan. Lapset ruokkivat vuorollaan akvaarion kaloja, vievät omat ruokailuväli-

neensä kärryihin, toimittavat maitotölkit vuorollaan palautuspisteeseen, viikkaavat

päiväunille mennessään vaatteet, vaihtavat pyyhkeet, korjaavat leikin loputtua tava-

rat omille paikoilleen, auttavat oman sängyn petaamisessa. Isommat lapset auttavat

pienempiä esim. tavaroiden korjaamisessa, pukemisessa, parijonossa kulkemises-

sa. Aina voi kysyä kaveriapua, jos jotain asiaa ei tiedä tai osaa.

Pienryhmätoiminta Pajatyöskentely ja ryhmien tilajärjestelyt leikki- ja oppimisympäristöineen antavat

lapsille hyvän mahdollisuuden toimia ja leikkiä pienryhmissä. Osa pienryhmistä on

aikuisen ohjauksessa toimivia kiinteitä ryhmiä (liikuntaryhmät, erityyppiset leikki-

ryhmät) ja osa taas päivittäin vaihtuvia pienryhmiä, jotka muodostuvat lasten teke-

16

mien leikkisuunnitelmien mukaan. Pienryhmissä toimittaessa aikuisella on aikaa

havainnoida ja kuunnella lasta. Lapsella on mahdollisuus olla aktiivinen ja hän roh-

kaistuu pohtimaan ja kertomaan ajatuksiaan.

Retket Aloitamme retkien tekemisen lähiympäristöstä. Pienimmät lapset retkeilevät päivä-

kodin metsäpihalla, Koskipuistossa tai vaikkapa Talin puutarhapalstoilla. Isommat

lapset käyvät syksyllä ja keväällä kauempana Metsämörri-retkillä, Strömbergin leik-

kipuistossa, Talin kartanolla mäkeä laskemassa ja kirjastossa. Vähitellen matkat pi-

tenevät, ja edellisten lisäksi kohteet löytyvät juna- tai bussimatkan päästä. Kohteita

voivat olla esimerkiksi Meilahden taidemuseo, Ateneum, Seurasaari, teatteri tai

ooppera, riippuen teemasta ja lasten kiinnostuksen kohteista.

Ruokailu Aamupala tarjoillaan yhteisessä ruokasalissa kello 7.15 alkaen. Lapset voivat syödä

aamupalan rauhassa omassa tahdissaan muiden ryhmien lasten seurassa heti tul-

tuaan päiväkotiin. Lounas syödään porrastetusti kaksi ryhmää yhdessä samaan ai-

kaa. Takojat (alle3-v.) syövät omassa ryhmätilassaan.

5.4. Lapsen eritystarpeisiin vastaaminen

Lapsen kehityksen ja oppimisen tukeminen on osa varhaiskasvatuksen perustehtä-

vää. Se toteutuu suurimmaksi osaksi lasten yhteisissä ryhmätoiminnoissa. Joskus

lapsi tarvitsee erityistä tukea fyysisen, sosiaalisen, tunne-elämän tai puheen ja kie-

len kehityksen alueella. Lapsen tarpeista riippuen tämä tuki voi päiväkodissamme

olla esimerkiksi erityislastentarhanopettajan ohjaus, ryhmäkohtainen avustaja tai

lapsen sijoittuminen integroituun erityisryhmään. Lapselle laaditaan yhdessä van-

hempien ja lasta tutkineen tahon kanssa kuntoutussuunnitelma, joka sisältyy lapsen

varhaiskasvatus- tai esiopetussuunnitelmaan. Kuntoutussuunnitelmaan kirjataan

lapsen oppimisen ja kehityksen tavoitteet sekä menetelmät ja keinot tavoitteiden

saavuttamiseksi. Lapsen oppimista ja kehitystä arvioidaan säännöllisesti yhdessä

vanhempien kanssa.

17

5.5. Esiopetus

Päiväkoti Mestarissa noudatetaan Helsingin esiopetuksen opetussuunnitelmaa

(31.1.2005).

Esiopetusryhmä Kisällit toimii Strömbergin koulun yhteydessä. Jos tarvetta on, an-

netaan esiopetusta myös Sorvareiden ja Nikkareiden ryhmissä. Henkilökuntana on

lastentarhanopettaja, 2 lastenhoitajaa ja päiväkotiapulainen. Freinet-pedagogiikan

suuntaiset toimintatavat ovat samat kuin Mestarin päärakennuksessa. Kisällin käy-

tössä on kolme huonetta, eteinen ja pieni keittiö. Tilat on jaettu leikki- ja oppi-

misympäristöihin, joista käytämme nimitystä pajat. Perusalueita ovat: taidepaja, pe-

lipaja, liikuntapaja, luontopaja ja kokkipaja. Teeman ja lasten kiinnostuksen mukaan

vaihtuvia toiminta- ja leikkialueita ovat mm. kotileikki, rakentelualue, tietokone. Jo-

kaista aluetta kuvaa taulu, johon lapset kiinnittävät nimensä valittuaan toiminnan tai

leikin. Lapset työskentelevät pajoissa päivittäin niin ohjatuissa pienryhmissä kuin

omia leikkivalintojaan ja suunnitelmiaan tehden. Leikkiympäristön järjestelyyn lapset

osallistuvat mm. tuomalla kotoa tarvikkeita kotileikkiin ja pohtimalla mitä välineitä

tarvitaan vaikkapa majaleikin pystyttämiseen. Käytettävissämme ovat sovittaessa

koulun luokkatilat, esimerkiksi kirjasto ja kuvaamataidonluokka. Lounasta syömme

koulun ruokasalissa muiden oppilaiden kanssa, aamu- ja välipalat Kisällin puolella.

Ruokailun jälkeen ulkoilemme läheisessä Strömbergin leikkipuistossa ja iltapäivisin

ulkoilemme aluksi omalla tai koulun pihalla, Mestarin pihalle siirrymme kello 15.30.

Syyslukukauden aloitamme koulun opettajien kanssa yhteissuunnittelulla – keväällä

täydennämme suunnitelmaa. Olemme mukana koulun yhteisten juhlien ja tapahtu-

mien suunnittelutoimikunnissa esim. joulujuhla, taidetapahtuma. Osallistumme

myös koulun oppilashuoltopalaveriin ja viikkopalaveriin.

Toiminnan suunnittelun pohjana ovat lasten esiopetuksen suunnitelmiin kirjatut las-

ten omat ajatukset ja vanhempien kanssa mietityt tavoitteet. Esiopetusvuoden aika-

na haluamme vahvistaa ja ylläpitää lapsen oppimisen iloa ja vahvistaa hänen

myönteistä käsitystä itsestään oppijana. Lapsen oppijaksi oppimista tuemme mm.

harjoittelemalla ryhmässä toimimisen taitoja, kuuntelemista, oman vuoron odotta-

mista, toisten huomioimista, omatoimisuutta ja omista/ yhteisistä tavaroista huoleh-

timista.

18

Esiopetus on eheyttävää opetusta (katso Helsingin kaupungin esiopetussuunnitel-

ma), käsittelemme eri tiedonalojen sisältöjä päiväkotimme yhteisten teemojen kaut-

ta.

Kieli- ja vuorovaikutus Lasten kiinnostusta kirjoitettuun kieleen herättelemme järjestäessämme oppi-

misympäristöön kirjoitettua kieltä vaihtelevasti näkyville. Teeman eteneminen näkyy

seinillä lasten tekemien töiden, kertomuksien ja valokuvien välityksellä. Koululaisten

tai esikoululaisten kirjoittama ruokalista ja viikko-ohjelma ovat luettavissa eteisessä

kirjoitettuna sekä kuvina. Pelipajasta löytyy omilta hyllyiltään kielellisiä ja vuorovai-

kutteisia taitoja harjoittavia pelejä. Kisällin tiloissa on oma kirjastonurkkaus. Koulu-

ja lähikirjasto sekä kirjastobussi laajentavat kirjavalikoimaamme. Lapset kertovat retkistä ja tapahtumista, tarinat laitetaan seinälle ja niitä luetaan yhdessä. Salaisen

maan materiaalia satuineen ja harjoitustehtävineen käytetään kerran viikossa. Esi-

koulupäivään kuuluu myös leikkiminen ja leikit, jotka innostavat lapsia käyttämään

alkavaa luku- ja kirjoitustaitoaan esim. kauppa- ja postileikissä. Kutsumme Kisällin

puolelle koululaisia viettämään esim. ystävänpäivän leikki- ja lauluhetkeä. Esikoulu-

laiset vierailevat vastavuoroisesti myös koululuokissa. Koulun oppilaat käyvät vii-

koittain lukemassa satuja tai pelaamassa esikoululaisten kanssa. Koulun puolella

toimii kevätlukukaudella 1-2 luokkalaisten ja esikoululaisten yhteinen aakkoskerho,

jossa koulun erityisopettajan ja esikouluopettajan ohjauksessa tehdään kielellisiä

harjoitustehtäviä pienissä ryhmissä. Suomea toisena kielenä puhuvat lapset huomi-

oidaan omana pienryhmänään mm. Metsämörriretkillä ja Salaisen maan tehtävissä.

Pelipajassa on heille tarjolla sanastoa ja kielioppia laajentavia pelejä. Tämän lisäksi

toimivat kielikerhot. Matematiikka Työskentelemme viikoittain ”matikkapajoissa”, joissa harjoittelemme pienissä ryh-

missä toiminnan, leikin ja eri aistien avulla matematiikkaan liittyviä käsitteitä, mit-

taamista, vertailua, lukumäärän laskemista. Salaisen maan tehtäväkirjasta löytyy

täydentäviä tehtäviä toiminnan kautta opittuihin uusiin asioihin. Metsämörri-retkillä

sarjoitamme ja luokittelemme luonnonmateriaaleja. Pelipajaan on omaan nurkkauk-

seen koottu matemaattista ja avaruudellista ajattelua kehittäviä pelejä ja rakente-

lusarjoja. Sisäportaissa on seinällä numerot ja eteisessä seinätaulu, jossa koske-

teltavana numeromerkit ja merkkiä vastaava määrä helmiä ja nappeja. Aamupiirissä

tutkitaan kalenteria.

19

Etiikka - ja katsomus Arjessa eläen kohtaamme päivittäin tilanteita, joissa pohdimme yhdessä ja erikseen

miltä tuntuu jos ei pääse mukaan leikkiin tai kun joku satuttaa tai rikkoo toisten lei-

kit. Pohdimme, saako muurahaiselta kiskoa jalkoja tai voiko metsässä vahingoittaa

puita. Etsimme ratkaisuja keskustellen sekä satujen, tarinoiden ja nukketeatterin

avulla. Opettelemme hyviä tapoja: sanomaan kiitos, pyytämään ja antamaan an-

teeksi, keskustelemaan ystävällisesti ja huolehtimaan toisista.

Kulttuurinen katsomuskasvatus

Osallistumme Mestarin ja koulun yhteisiin juhliin mm. sadonkorjuujuhliin, joulu - ja

kevätjuhliin. Olemme mukana koulun itsenäisyyspäivän soihtukulkueessa ja lipun-

nostossa. Keskustelemme ja vastaamme lasta askarruttaviin kysymyksiin: esim.

miksi vietetään joulua? Mikä on Id-juhla? Miksi en tule kirkkoon?

Uskontokasvatus Kristillistä uskontokasvatusta toteutamme yhdessä Pitäjänmäen seurakunnan

kanssa. Syksy alkaa yhteisellä lukukauden siunaustilaisuudella koulun salissa mui-

den luokkien kanssa. Osallistumme koulun takkatilassa järjestettäviin seurakunnan

aamunavauksiin ja adventtihartauteen. Käymme joulu- ja kevätkirkossa. Kerran

vuodessa esikoululaisten Lucia-kulkue kiertää luokissa tuomassa valoa erityisopet-

tajan huilunsoiton säestyksellä. Lapsille, jotka eivät osallistu kristilliseen uskonto-

kasvatukseen järjestämme vaihtoehtoista toimintaa esim. satu- ja tarinahetkiä, jois-

sa käsittelemme ystävyyteen, tunteisiin ja hyviin tapoihin liittyviä aiheita.

Ympäristö - ja luonnontieto Syksyisin ja keväisin käymme joka viikko Metsämörri-retkillä 6-7 kerran jaksoissa.

Tutkimme ja havainnoimme eläimiä ja kasveja, seuraamme vuodenaikojen vaihtelu-

ja ja säätä. Lähiympäristön retket suuntautuvat mm. Talin kartanolle, viljelypalstoille

ihmettelemään kasvien kasvamista, Koskipuistoon mittaamaan veden lämpötilaa,

myös lasten omat kotitalot voivat olla tutkimuksen kohteena. Hoidamme Kisällin

omaa akvaariota ja koulun kilpikonnaa vuorollamme. Opettelemme kierrätystä vie-

mällä mm. maitopurkit keräykseen, keräämällä paperit omaan laatikkoonsa ja otta-

malla vastaan askartelumateriaalia kodeista. Keväällä osallistumme koulun oppilai-

den kanssa ympäristön siivoustalkoisiin.

Terveys Esikoulupäivä on suunniteltu niin, että päivään kuuluu ohjattua tai omatoimista lii-

kuntaa sisällä ja ulkona. Syömme terveellistä ruokaa koulun ruokalassa. Lapsilla on

päivän aikana mahdollisuus rauhoittumiseen ja rentoutumiseen (esimerkiksi kirjojen

tutkiminen ja jatkosadun kuunteleminen). Lapset oppivat huolehtimaan siisteydestä

esimerkiksi huuhtelemalla omat ruokailuvälineensä välipalan jälkeen ja laittamalla

20

ne tiskikoneeseen. Kädet pestään esikouluun tullessa ja ennen ruokailua. Päivittäin

pohdimme säänmukaisen vaatetuksen merkitystä terveydelle ja mukavalle ulkoilul-

le.

Fyysinen - ja motorinen kehitys Koulun liikuntasali urheiluvälineineen on käytössämme kerran viikossa. Päivittäin

lapset voivat liikkua ryhmään järjestetyssä liikuntapajassa, jossa on mahdollisuus

pelata sählyä, hyppiä ruutua ja leikkiä liikuntaleikkejä. Arkiliikuntaa tulee, kun käve-

lemme ulkoilemaan aamupäivisin Strömbergin puistoon ja iltapäivällä Mestarin pi-

halle. Pidempiä kävelyretkiä teemme säännöllisesti Talin leikkipuistoon. Talvella

käymme laskemassa mäkeä Koskipuistossa ja luistelemme koulun kentällä. Syksyl-

lä ja keväällä liikumme paljon lähimetsässä.

Taide - ja kulttuuri Lasten käytössä on päivittäin oman ryhmän taidepaja, jossa he voivat maalamisen

lisäksi kokeilla mm. huovutusta tai ommella huopaeläimiä. Metsäretkillä teemme

maataidetta ja valokuvaamme syksyn tai kevään etenemistä yhdessä lasten kans-

sa. Teemme retkiä taidenäyttelyyn, Annantalolle, teatteriin, oopperaan, museoihin.

Osallistumme yhteisiin teemoihin liittyviin työpajoihin koulun puolella. Pajat voivat

liittyä esim. taiteeseen, askarteluun tai teatteriin. Käymme myös1-3 luokkalaisten

suurryhmän laulutunnilla.

Leops Lapsen esiopetussuunnitelma tehdään syksyllä yhdessä vanhempien kanssa. Kes-

kustelussa pohditaan tavoitteita esiopetusvuodelle, lähtökohtana ovat lapsen vah-

vuudet. Lapsi osallistuu keskusteluun alussa tai lopussa kertomalla ajatuksiaan

mm. siitä missä hän on taitava, mitä hänen pitää vielä harjoitella, mitä hän haluaisi

oppia esikoulussa? Ajatukset kirjataan lapsen esiopetussuunnitelmaan. Suunnitel-

maa arvioidaan keväällä huhti- toukokuussa ja tarvittaessa useamminkin. Suunni-

telma siirtyy kouluun tulevalle luokanopettajalle tai rehtorille vanhempien luvalla.

Oppilashuolto Oppilashuolto on lapsen fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista

huolehtimista. Oppilashuoltoon kuuluu ennaltaehkäisevä työ sekä tarttuminen on-

gelmatilanteisiin. Päivähoitoalueella toimii esiopetuksen oppilashuoltoryhmä, joka

kokoontuu kaksi kertaa vuodessa (katso liite 3). Päiväkoti Mestarin oma oppi-

lashuoltoryhmä kokoontuu keväällä keskustelemaan tulevan syksyn esikoululaisis-

ta. Ryhmässä ovat mukana kiertävä erityislastentarhanopettaja (kelto), päiväkodin-

johtaja, esiopetusryhmän lastentarhanopettaja, päiväkodin erityislastentarhanopet-

taja sekä siirtyvän ryhmän lastentarhanopettaja. Tarpeen mukaan voidaan sopia

myös useammasta tapaamiskerrasta. Teemme yhteistyötä myös S2- lastentarhan-

21

opettajan, perheneuvolan, neuvola- ja koulupsykologin kanssa. Kisällissä on valmiit

toimintaohjeet erilaisiin ongelmatilanteisiin sekä lähietsintäohjeet. Turvallisuus-

suunnitelma on yhteinen Strömbergin koulun kanssa.

6. YHTEISTYÖ 6.1. Kasvatuskumppanuus vanhempien kanssa

Kasvatuskumppanuus on päiväkodissamme vastavuoroista keskustelua ja tiedon

vaihtamista puolin ja toisin. Kasvatuskumppanuus on arjen jakamista ja yhteisiin

päämääriin pyrkimistä. Perustan kasvatuskumppanuudelle muodostavat avoimuus,

rehellisyys ja luottamus toisiimme sekä toistemme näkemysten ja mielipiteiden

kuuntelu ja kunnioitus. Vanhemmat ovat lapsensa parhaita asiantuntijoita. Me päi-

väkodin kasvattajat annamme oman ammattitaitomme vanhempien käyttöön toi-

miessamme yhdessä lapsen edun mukaisesti. (Koottu vanhempien ja henkilökun-

nan pohdintojen ja kyselyjen pohjalta, kevät 2005).

Kun vanhemmat ottavat yhteyttä päiväkotiin saatuaan päivähoitopäätöksen, sovi-

taan perheelle tutustumiskäynti. Jokaisessa ryhmässä on henkilö, joka ottaa per-

heen vastaan, mahdollisesti omahoitaja. Tutustumiskäynnin jälkeen sovitaan van-

hempien kanssa alkukeskustelusta, jossa vanhemmat kertovat lapsestaan. Takoji-

en ryhmässä (alle 3-v.) alkukeskustelu voidaan käydä myös lapsen kotona. Ennen

tutustumiskäyntiä lapselle varataan oma sänky ja naulakko, jossa on lapsen nimi.

Näin lapsesta tuntuu, että häntä on odotettu. Ryhmän muille lapsille on kerrottu

etukäteen uuden lapsen tulosta. Lapsen olisi hyvä aloittaa päivähoito uudessa ryh-

mässä ns. pehmeällä laskulla, silloin vanhemmat ovat yhdessä lapsensa kanssa

päiväkodissa, kun lapsi totuttelee päiväkodin toimintaan ja tutustuu uusiin lapsiin ja

aikuisiin. Vähitellen lapsi jää päiväkotiin yhä pidemmäksi aikaa. Pehmeä lasku voi

kestää muutamasta päivästä pariin viikkoon lapsen tarpeiden ja vanhempien toivo-

muksen mukaan. Lapsen aloitettua päivähoidossa tuttu aikuinen kannattelee lasta

olemalla helposti saatavilla ja antamalla lapselle aikaa totutella uusiin asioihin.

Syksyn aikana kasvatuskeskustelussa lapselle laaditaan lapsen oma varhaiskasva-

tussuunnitelma yhdessä vanhempien kanssa. Esikoululaiselle tehdään lapsen esi-

opetuksen suunnitelma, Leops, jota arvioidaan uudelleen keväällä huhti / touko-

kuussa.

22

Päivittäisissä kohtaamisissa ja keskusteluissa vanhempien kanssa vaihdetaan lap-

sen kuulumiset puolin ja toisin. Keskustelemme vanhempien kanssa lapsen päivän

tapahtumista, kerrotaan leikeistä, onnistumisista niin kuin murheista ja ”haavereis-

takin.” Ryhmän toiminnasta vanhemmat saavat tiedon jokaisen ryhmän ilmoitustau-

lulla olevasta viikko-ohjelmasta. Ryhmän tiedotteissa kerrotaan ryhmän kuulumisia

tapahtuneesta ja tulevasta toiminnasta. Valokuvat ja lasten kertomukset omista

töistään, retkistä ja tapahtumista tuovat lasten arkipäivän vanhemmille tutuksi.

Vanhempainilloissa vanhemmilla on mahdollisuus tutustua toisiinsa, keskustella ja

pohtia päiväkotiin ja kasvatukseen liittyviä asioita yhdessä henkilökunnan kanssa.

Yhteiset tapahtumat, kuten isän- ja äitienpäiväaamupalat, perheen toiminnalliset il-

tapäivät, kevät- ja joulujuhlat sekä jo perinteeksi muodostunut kevättaidenäyttely,

vahvistavat yhteisöllisyyden tunnetta meissä mestarilaisissa.

Toivomme, että vanhemmat osallistuvat mahdollisuuksiensa mukaan retkille ja päi-

väkodin arkipäivään yhtenä kasvattajana meidän mestarilaisten joukossa esimer-

kiksi jonkin itselleen tutun pajan ohjaamisessa. Päiväkodissamme toimii aktiivinen

vanhempainyhdistys, joka järjestää vuosittain lapsille muutamia tapahtumia päivä-

kodin tiloissa. Yhdistys myös hankkii varoja käytettäväksi lasten toimintavälineisiin

ja kirjoihin.

6.2. Muut yhteistyökumppanit

Kasvattajayhteisöömme kuuluu myös puheterapeutti, jonka toimitilat ovat päiväko-

dissamme. Hän tukee lapsen kielenkehitystä toimien lapsen kanssa yksilöllisesti tai

osallistumalla pienryhmätoiminnan ohjaamiseen sekä järjestää koulutusta. Yhteis-

työkumppaneitamme ovat alueen päiväkodit, koulut sekä leikkipuistot. Lisäksi

teemme yhteistyötä kiertävän erityislastentarhanopettajan, suomi toisena kielenä

lastentarhanopettajan (S2), neuvolan, perheneuvolan, neuvolapsykologin, seura-

kunnan, hammashoidon, lastensuojelun, kirjaston sekä alueen yritysten kanssa.

Helsingin yliopisto, sosiaalialanoppilaitokset sekä ammattikorkeakoulut ovat myös

päiväkotimme yhteistyötahoja. Päiväkodissa vierailee jonkin verran ulkomaisia vie-

raita tutustumassa suomalaiseen päivähoitoon, Freinet-pedagogiikkaan sekä päi-

väkoti Mestarin arkkitehtuuriin.

23

7. ARVIOINTI JA DOKUMENTOINTI

Arvioinnin tavoitteena on päiväkodin toiminnan ja suunnittelun kehittäminen vas-

taamaan lasten ja perheiden tarpeita sekä varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjattu-

jen tavoitteiden toteutumisen seuraaminen.

Työntekijä arvioi arjessa omaa työtään, toimintatapojaan, omia vahvuuksiaan ja ke-

hittämistarpeitaan sekä työlle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Henkilökohtai-

sessa kehityskeskustelussa esimiehen kanssa kerran vuodessa (tarvittaessa use-

ammin) työntekijällä on mahdollisuus oman työn arviointiin, omien kehittymistarpei-

den ja koulutustoiveiden esittämiseen sekä palautteen antamiseen ja saamiseen.

Työyhteisön palaverit:

A) Koko työyhteisön viikkopalaverit on jaettu teemoihin. Kerran kuukaudessa arvi-

oidaan ja kehitetään pedagogista toimintaa.

B) Tiimipalavereissa kerran viikossa suunnitellaan ja arvioidaan oman ryhmän toi-

mintaa. C) Iltapalavereissa kaksi kertaa vuodessa tiimit arvioivat ja suunnittelevat oman

ryhmän toimintaa sekä arvioivat myös tiiminsä toimivuutta työntekijän näkökulmas-

ta.

Työntekijöiden yhteisissä iltapalavereissa kaksi kertaa vuodessa keskustellaan yh-

teisistä toimintatavoista. Palavereissa suunnitellaan tulevaa ja arvioidaan tavoittei-

den toteutumista. Vuosittain tehtävät henkilökunnan työhyvinvointia koskevat kyse-

lyt käsitellään yhteisissä iltapalavereissa ja kehittämispäivien aikana. Silloin työnte-

kijät myös arvioivat asetettujen tavoitteiden saavuttamista, toteutunutta toimintaa,

työmenetelmiä ja suunnittelevat tulevaa toimintaa.

Koko päiväkotia koskevat asiakaspalautteet käydään yhdessä läpi henkilökunnan ja

vanhempien kanssa. Vanhemmilla on myös mahdollisuus antaa palautetta ryhmän

toiminnasta kasvatuskeskustelujen yhteydessä sekä joissakin ryhmissä kirjallisesti

vastaamalla ryhmäkohtaisiin kyselyihin. Palautteiden pohjalta kehitämme päiväko-

din toimintaa.

24

Dokumentointi arviointimme apuna:

Lapsen kasvun ja kehityksen seuraamiseen käytämme mm. kasvun kansiota, johon

kerätään lapsen ajatuksia, töitä, tarinoita sekä valokuvia lapsen toiminnasta ja eri

tapahtumista. Lapsella voi olla käytössä ns. reissuvihko, johon kirjataan päivän ta-

pahtumia ja opittuja asioita. Varhaiskasvatussuunnitelmiin ja lapsen esiopetus-

suunnitelmiin kirjaamme yhdessä vanhempien kanssa lapsen kehityksen ja oppimi-

sen tavoitteet sekä arvioinnin tavoitteiden saavuttamisesta. Lasten toimintaa tuom-

me näkyväksi laittamalla lasten töitä, tarinoita ja haastatteluja esille sekä valoku-

vaamalla oppimis- ja leikkitilanteita. Näin lapset ja vanhemmat voivat seurata tee-

mojen etenemistä ja me kasvattajat voimme arvioida toiminnan ja tavoitteiden to-

teutumista. Teemme vanhemmille tiedotteita, joissa kerromme kuluneen kuukauden

toiminnasta, ryhmän tavoitteiden toteutumisesta sekä tulevista suunnitelmista.