Embed Size (px)
Citation preview
MIKSI YHDET ALUEET OVAT VEVOIMAISIMPIA KUIN TOISET?
© Timo Aro 2012
Sisältö
1.Tausta
2. Alueiden vetovoima teollistumisen ja kaupungistumisen alkuvuosikymmeninä 1900-luvun vaihteessa
3 . Alueiden vetovoima 2010-luvun Suomessa
Liikkuvuuden näkökulmasta
© Timo Aro 2012
1. Tausta
© Timo Aro 2012
1. ALKUETU: alue saa puolelleen alkuedun historiallisen kehityksen, tapahtumien tai sattuman
ansiosta. Alkuetu muodostuu keskittymiskehityksen tuloksena. Kasvukehä
laajenee ja lukkiutuu positiiviseksi: yksi hyvä tekijä johtaa toiseen jne
1. Alku-etu
4. Rakennettu
etu
5. Mentaalinen
etu
2. Sijainti-
etu
3. Demografi-nen etu
2. SIJAINTIETU perustuu alueen
optimaaliseen sijaintiin suhteessa muihin
keskittymiin. Sijaintietua tukee saavutet-
tavuus eli hyvät maantie-, rautatie-, lento-,
satama- ja muut väylä- ja käytävä-yhteydet
3. DEMOGRAFINEN ETU perustuu positiiviseen väestön-
kehitykseen, joka pitää sisällään
luonnollisen väestönlisäyksen ja
muuttoliikkeen (maassamuutto ja
siirtolaisuus)
4. RAKENNETTU/STRATEGINEN
ETU perustuu tietoisiin strategisiin
valintoihin ja pitkäjännitteiseen
kehittämiseen, jolloin alue panostaa
järjestelmällisesti valittuihin toimialoihin
tulevaisuuslähtöisesti alueen yhteisen
edun näkökulmasta. Positiivinen
uusiutuminen käynnistyy usein sisäisen
tai ulkoisen shokin seurauksena.
Ennakointiherkkyys korostuu
5. MENTAALINEN ETU perustuu uskoon, tahtoon ja
kasvuretoriikkaan. Positiivisten
mielikuvien luominen korostuu.
Onnellisilla sattumilla, tapahtumilla ja
ulko-puolisilla päätöksillä iso
merkitys. Pienestä tai vähäpätöisestä
voi kasvaa vähitellen isoa ja merkit-
tävää jne.
© Timo Aro 2012
MAASEUTU
VS.
KAUPUNKI
SAVOTTA-
SUOMI
VS.
RANNIKKO-
SUOMI
HAJAUTTA-
MINEN
VS.
KESKITTY-
MINEN
KOHEESIO
VS.
KILPAILU-
KYKY
?
© Timo Aro 2012
© Timo Aro 2012
”Jokaisen, joka aikoi muuttaa, oli ilmoittauduttava lähtöpaikkakunnan seurakunnan
kirkkoherralle ja esitettävä todistukset siitä, että hänet oli asianmukaisesti
henkikirjoitettu ja että hän oli maksanut niin kruunun kuin kunnankin verot edelliseltä
vuodelta. Myös oli muuttajan näytettävä, ettei hän ollut toisen holhouksen tai
käskyvallan alainen. Aiotusta muutosta oli kuulutettava kirkossa kahtena sunnuntaina,
minkä jälkeen hakijalle oli annettava muuttokirja, jollei laillista estettä ilmaantunut. Kun
muuttokirja oli otettu, merkittiin henkilö muuttaneen pois seurakunnasta ja minne
seurakuntaan muuttokirja oli annettu. Hakijan velvollisuus oli viedä muuttokirja uuteen
seurakuntaan kahden kuukauden kuluessa, tai hän jäi kokonaan kirkonkirjojen
ulkopuolelle”
- Keisarillinen julistus vuodelta 1879 -
© Timo Aro 2012
”Maalta suuntautuvan väestövirran mukana tulee kahdenlaista aineista:
ensinnäkin maaseudun kermaa, sitä yksilöllisesti ja sosiaalisesti
kehityskykyisintä ainesta, joilta kotiseudulta puuttuu itsenäisen toimeentulon
mahdollisuudet ja jonka liikkeelle panevana vaikuttimena on ollut pyrkimys
sosiaaliseen kohoamiseen…mutta toiseksi tuon virran mukana ajautuu
sosiaalisesti heikointa, rauhatonta väkeä, joka jo nuorella iällä lähtee työtä
pakoon, pois maaseudun hiljaisuudesta ja yksitoikkoisuudesta ja sitten kuin
sattumanvaraisesti muuttelee mitään ammattia kunnolla oppimatta
paikkakunnalta toiselle ja kokeilee monissa työpaikoissa mihinkään
juurtumatta. Tästä juurettomasta joukosta seuloutuu sitten irtolaisten ja
rikoksentekijöiden sosiaalinen pohjasakka kaupunkimaisessa ilmapiirissä”
© Timo Aro 2012
-Työväenluokan syntyminen pelotti eritoten niin sanottua
parempaa väkeä, jonka pelot Heikki Waris tiivisti osuvasti -
0
20000
40000
60000
80000
100000
120000
140000
160000
180000
200000
220000
240000
260000
280000
300000 1878
1881
1884
1887
1890
1893
1896
1899
1902
1905
1908
1911
1914
1917
1920
1923
1926
1929
1932
1935
1938
1941
1944
1947
1950
1953
1956
1959
1962
1965
1968
1971
1974
1977
1980
1983
1986
1989
1992
1995
1998
2001
2004
2007
2010
© Timo Aro 2012
Kuntien välinen muuttoliike 1878-2011
Elinkeinovapaus,
muuttorajoitukset
poistettiin
Kaupungistuminen
, esikaupungit
1930-luvun laman
jälkeinen nousu-
kausi
Sotavuodet
Jälleenrakentaminen,
asutus- ja teollistava
aluepolitiikka
”Suuri muutto”
”Hyvinvointivaltio-
projekti”, tasapainoinen
aluekehitys
”Kilpailuvaltio,
metropolivaltio
- Lähde: Tilastokeskusti
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
50
55
60
65
1878
1880
1882
1884
1886
1888
1890
1892
1894
1896
1898
1900
1902
1904
1906
1908
1910
1912
1914
1916
1918
1920
1922
1924
1926
1928
1930
1932
1934
1936
1938
1940
1942
1944
1946
1948
1950
1952
1954
1956
1958
1960
1962
1964
1966
1968
1970
1972
1974
1976
1978
1980
1982
1984
1986
1988
1990
1992
1994
1996
1998
2000
2002
2004
2006
2008
2010
© Timo Aro 2012
Kuntien välinen muuttoliike suhteessa väkilukuun 1878-2011 (promillea
keskiväkiluvusta)
Vuonna 1974
muuttoennä-
tys kuntien
välillä
Vuosina
2005-2009
muutettiin
kuntien välil-
lä vilkkaam-
min kuin kos-
kaan aikai-
semmin
- Lähde: Tilastokeskusti
Alueiden välistä liikkuvuutta ohjaavat päätekijät pitkällä
aikavälillä 1880-luvulta 2010-luvulle
1880-1970’: työ ja toimeentulo
1970-2010’: asuminen (työ, opiskelu)
2010’-: asuin- ja elinympäristö sekä
mainekuva?
© Timo Aro 2012
2. Alueiden vetovoima teollistumisen ja kaupungistumisen alkuvuosikymmeninä 1900-luvun vaihteessa
© Timo Aro 2012
Alueellista liikkuvuutta ja vetovoimaa lisäävät ja
rajoittavat tekijät 1900-luvun alun molemmin puolin
Edistävät tekijät:
Muuttorajoitusten poistuminen elinkeinovapauden myötä
Maaseudun liikaväestön purkautuminen kaupunkeihin tai kaupunkien läheisyyteen
Siirtolaisuus
Maa- ja metsätalouden koneellistuminen
Teollisuuden työvoimapula
Maaltapako
Rajoittavat tekijät:
Osittaiset muuttorajoitukset ja
liikkuvuudelle kielteiset asenteet
Sosiaalisen liikkuvuuden
staattisuus
Köyhäinapu paikan päällä
Kaupunkien sisäiset rajoitukset
Pulavuodet vs. työvoimapula
© Timo Aro 2012
Vertailu eräiden seutukuntien väestönkehitykseen 1880-2011*
Seutukunta 1880 1940 1950 1990 2011
Helsingin 84569 (1) 411019 (1) 491594 (1) 1 117 098 (1) 1 428 953 (1)
Porin 61805 (2) 97365 (4) 124012 (4) 143 476 (6) 137 603 (7)
Turun 61789 (3) 129711 (3) 162711 (3) 267 081 (3) 311 658 (3)
Mikkelin 51594 (4) 63551 (13) 75317 (12) 77 213 (16) 72 772 (16)
Tampereen 43949 (8) 130729 (2) 163424 (2) 300 814 (2) 378 096 (2)
Lahden 41281 (9) 71172 (8) 107757 (5) 197 012 (4) 202 236 (5)
Jyväskylän 38277 (10) 68166 (10) 100569 (7) 141 566 (7) 175 324 (6)
Oulun 38322 (17) 65702 (12) 83449 (11) 162 644 (5) 229 684 (4)
Vaasan 48244 (6) 69103 (9) 71592 (14) 85 228 (15) 93 872 (13)
Seinäjoen 26155 (30) 38043 (28) 44537 (29) 120 655 (8) 125 021 (8)
* Vuodet 1880-1950 vuoden 2003 seutukuntaluokituksen mukaan (Lähde:Tervo al. 2007) ja vuodet 1990 ja 2011 nykyisen 1.1.2012
alueluokituksen mukaan © Timo Aro 2012
Vetovoimaiset alueet 1900-luvun molemmin puolin
Teollistuvat työpaikat, kasvava kotimarkkinateollisuus sijoittuivat Etelä- ja Länsi-Suomeen
Tekstiiliteollisuutta Tampereelle, Turkuun, Vaasaan, Forssaan, Poriin ja Hyvinkäälle, suurmyllyjä Vaasaan, Helsinkiin ja Kuopioon, sokeritehtaita Vaasaan, Helsinkiin, Turkuun ja Kotkaan, tupakkatehtaita Helsinkiin, Turkuun, Pietarsaareen ja Vaasaan, vaatetusteollisuutta Helsinkiin, Tampereelle, rakennusaineteollisuutta Paraisille, Lohjalle jne.
Tampereesta tuli vähitellen kotimarkkinateollisuuden keskus
Kaupungistuminen
”Maaseudun liikaväestö” purkautui teollistumisen, kaupungistumisen ja siirtolaisuuden seurauksena
Maaseutualueet menettivät noin 400 000 muuttajaa vuosina 1881-1939. Kaupungit ja kauppalat saivat muuttovoittoa noin 600 000 henkilöä em. aikana. Kaupungistumisaste oli noin 23 % vuonna 1940, kun se oli Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa noin 40 %, Saksassa 70 % ja Englannissa 80 %
Helsingin vetovoima oli omaa luokkaansa, mutta korkean vetovoiman alueita olivat lisäksi Tampere, Turku, Forssa, Pori, Kymenlaakso ja Vuoksenlaakso (ja Viipurin lääni). Vuosina 1880-1930 Savon maakunnat ja Pohjois-Karjala menettivät noin 150 000 ihmistä Etelä-Suomen teollisuuskeskuksille ja kaupungeille. Savolaiset lähtivät harvaan asutulta maaseudultaan ”piällysmiehen paikkoja hakemaan” ensisijaisesti Viipurin ja toissijaisesti Uudenmaan lääneistä
Siirtolaisuus
Vuosien 1880-1930 välisenä aikana noin 300 000 ihmistä lähti ”Amerikkaan puuveitsellä kultaa vuolemaan”.
© Timo Aro 2012
”Kaksihaarainen pussi olalla, harmaassa puolivillaisessa puvussa,
housunlahkeet isojen saappaiden päällä marssi Hollolan seudun
”itsellisen” poika Helsinkiin, pyrki rakennustöihin hanslankariksi tai
mihin muuhun toimeen vain, jos huolittiin”
- Heikki Waris kuvasi näin vuonna 1936 Helsingin Sörnäisiin muuttanutta. Useat
kaupunkitöihin tulevat muuttajat kävivät kesäisin tutustumassa ja kokeilemassa ennen
lopullista muuttamista -
© Timo Aro 2012
Vetovoimaisimmat kunnat vuosina 1921-1939
TOP 10 määrällinen muuttovoitto kunnittain:
1. Helsinki 112.999
2. Tampere 17.573
3. Viipuri 16 353
4. Turku 14.657
5. Lahti 8.277
6. Kotka 7.945
7. Ruokolahti 7.810
8. Jääski 7.758
9. Kemin maalaiskunta 7.228
10. Helsingin maalaiskunta 6.858
TOP 10 suhteellinen muuttovoitto
kunnittain (promillea keskiväkiluvusta):
1. Haagan kauppala (Hki) 100,4
2. Kulosaari (Hki) 77,1
3. Oulunkylä (Hki) 66,4
4. Petsamo 52,2
5. Varkauden kauppala 39,7
6. Messukylä (Tre) 35,7
7. Käkisalmi 32,9
8. Maarianhamina 30,9
9. Kemin maalaiskunta 30,0
10. Lahti 29,4
Lähde: Reijo Lento 1951, Muuttovoitto kunnittain vuosina 1921-1939 © Timo Aro 2012
3. Alueiden vetovoima 2010-luvun Suomessa
© Timo Aro 2012
HAJAUTETTU HYVINVOINTIVALTIO
1950-1990’
• Keskeisiä toimenpiteitä: Teollistava aluepolitiikka, kehitysaluetuet, syrjäisyyslisät, hajasijoittaminen, valtionyhtiöiden sijoituspäätökset, valtionosuudet, alueyliopistot jne. tavoitteena tasapainoinen aluerakenne
• Koheesiopolitiikka keskiössä:
50-100 keskittymää
HAJAUTETTU KILPAILUVALTIO 1990-2010’ • Keskeisiä toimenpiteitä: ammattikorkeakoulut, yliopistokeskukset, rakennerahastot, osaamiskeskusohjelma, aluekeskusohjelma, KOKO-ohjelma, elin-keino- ja kehitysyhtiöt, aluehallinto
•Koheesio- ja kilpailukykypo-litiikka keskiössä: noin 30 keskittymää
METROPOLIVALTIO
2010’- • Keskeisiä toimenpiteitä: Yli
100000 asukkaan toiminnalliset alueet, kasvu- ja kaupunkisopimukset, MAL-sopimukset, innovaatiokeskittymä-politiikka, SHOK, kunta- ja palveluraken-neuudistukset jne.
•Kilpailukykypolitiikka keskiössä: noin 5-12 keskittymää
Lähde: mukaillen Sami Moisio 2012: Valtio, alue, politiikka. Suomen tilasuhteiden sääntely toisesta maailmansodasta nykypäivään © Timo Aro 2012
” Tiedätte minun olevan Itä-Suomesta. Joka on Lapin, Pohjanmaan ja Kainuun ohella ollut kautta
historian maan suurimpia muuttotappioalueita, jonkinlaista Etelä-Suomen ja Ruotsin, etten sanoisi
koko Pohjolan raaka-ainereserviä niin inhimillisessä kuin taloudellisessa mielessä. Itsenäisyyden
ajan ehkä suurin maansisäinen joukkoliikehdintä, vyöryn omainen maaltapako, nuorison siirtyminen
metsäkylistä liikepaikkoihin sattui minun ajalleni. Nuoruuteni 1960-luvulla oli aika, jolloin sisarieni
lisäksi lapsuudenystävä ja kasvinkumppani ja tangopartneri ja lavaruusu toisensa perästä lähti niin
sanotusti vitomaan. Lähinnä Helsinkiin ja Etelä-Suomen kaupunkeihin…työttömyyden lisääntyessä
pitkälti juuri tuon muuttohysterian takia…Lähtijöiden unelmat olivat suuria. Leuhkana vilkutettiin
asemalta saattajille. Että miten kehtaatte jäädä tänne korpeen kuolemmaan. Ensimmäisellä lomalla
sitten tultiin kotikylän tanssilavalle teräväkärkisissä sianpotkaisukengissä ja
teryleenihousuissa…Kuis täällä landella pyyhkii?...Ja me siellä vielä olevat katsoimme silmät
susirenkaina sitä hienoutta, suuren maailman arvot alkoivat muuttaa perinteisiä arvoja ja varmaan
noina hetkinä monessa päässä kiteytyi lähtöpäätös, ja se muuttui syöksykierteeksi…lopulta oli
pakko lähteä sellaisenkin joka olisi halunnut jäädä
- Kirjailija Heikki Turunen kuvaa hyvin suurta
muuttoa kirjeessään tulostaan alustajaksi erääseen
muuttoliikeseminaariin Turkuun 1970-luvulla -
© Timo Aro 2012
1. ALKUETU: alue saa puolelleenn alkuedun historiallisen kehityksen, tapahtumien tai sattuman
ansiosta. Alkuetu muodostuu keskittymiskehityksen tuloksena. Kasvukehä
laajenee ja lukkiutuu positiiviseksi kehäksi: yksi hyvä tekijä johtaa toiseen jne
1. Alku-etu
4. Rakennettu
etu
5. Mentaalinen
etu
2. Sijainti-
etu
3. Demografi-
nen etu
2. SIJAINTIETU perustuu alueen
optimaaliseen sijaintiin suhteessa muihin
keskittymiin. Sijaintietua tukee
saavutettavuus eli hyvät maantie-, rautatie-,
lento-, satama- ja muut väylä- ja käytävä-
yhteydet
3. DEMOGRAFINEN ETU perustuu positiiviseen
väestönkehitykseen, joka pitää
sisällään luonnollisen
väestönlisäyksen ja muuttoliikkeen
(maassamuutto ja siirtolaisuus)
4. RAKENNETTU/STRATEGINEN
ETU perustuu tietoisiin strategisiin
valintoihin ja pitkäjännitteiseen
kehittämiseen, jolloin alue panostaa
järjestelmällisesti valittuihin toimialoihin
tulevaisuuslähtöisesti alueen yhteisen
edun näkökulmasta. Positiivinen
uusiutuminen käynnistyy usein sisäisen
tai ulkoisen shokin seurauksena.
Ennakointiherkkyys korostuu
5. MENTAALINEN ETU perustuu uskoon, tahtoon ja
kasvuretoriikkaan. Positiivisten
mielikuvien luominen korostuu.
Onnellisilla sattumilla, tapahtumilla ja
ulko-puolisilla päätöksillä iso
merkitys. Pienestä tai vähäpätöisestä
voi kasvaa vähitellen isoa ja merkit-
tävää jne.
© Timo Aro 2012
2012
© Timo Aro 2012
146 Alle 5 000 asukkaan kuntaa, 10 % väestöstä
© Timo Aro 2012
kuntaa, joissa syntyy alle 30 lasta vuodessa © Timo Aro 2012
© Timo Aro 2012
”Meillä on ristiäiset kerran
neljässä kuukaudessa ja
hautajaiset joka viikko”
- Vaalan kunnan edustaja 2011 -
© Timo Aro 2012
8 Yli 100 000 asukkaan
kuntaa,34 % koko väestöstä
© Timo Aro 2012
© Timo Aro 2012
Joka kolmas kunta tai seutu-
kunta saa muuttovoittoa
Muuttovoitot keskittyvät
suuriin kasvukeskuksiin, Helsingin
ja Tampereen laajenevalle vaiku-
tusalueelle ja pistemäisesti yksit-
täisille paikkakunnille
Kasvukäytävien ja –vyöhyk-
keiden merkitys korostuu:
Helsingin ja Tampereen välisellä
vaikutusalueella asuu joka kolmas
suomalainen, mutta koko maan
muuttovoitosta 89 % keskittyy
alueelle
Muutto-
vetovoima korkein
Vesilahdella,
Limingalla,
Pirkkalassa ja
Maskussa
2005-
2010!
© Timo Aro 2012
Kartta: Timo Widbom
Analyysi: Timo Aro
Muuttajien
tulokertymä
positiivinen 162
kunnassa
Neljä kymmenestä
kunnasta (137) sai
muuttovoittoa
työllisistä
© Timo Aro 2012 Lähde: Tilastokeskus, Muuttajien taustatiedot -tietokanta 2011
Lähde: Tilastokeskus, Muuttajien taustatiedot -tietokanta 2011
31
Kuuden tähden kunnat eli ne kunnat,
joissa kaikki muuttoliikkeen kaksi määrällistä
(maassamuutto ja siirtolaisuus) ja neljä laadullista
(työlliset, 25-34-vuotiaat, korkea-asteen
suorittaneet ja positiivinen tulokertymä) mittaria
olivat positiivisia vuosina 2005-2008
94 kuuden tähden kuntaa, joista:
Uudellamaalla 23 kuntaa (28):
Varsinais-Suomessa 14 kuntaa
Pirkanmaalla 12 kuntaa
Pohjois-Pohjanmaalla 9 kuntaa
Kanta-Hämeessä 6 kuntaa
Ahvenanmaalla 6 kuntaa
© Timo Aro 2012
Kartta: Timo Widbom
Analyysi: Timo Aro
SAAVUTETTAVUUS
- Kartta kuvaa väestön
saavutettavuutta suhteessa
olemassa olevaan tieverkostoon
- Mitä korkeampi on suhteellinen
indeksiluku, sitä enemmän ko.
alueella asuu väestöä
- Helsingin vaikutusalue noin 100
km
- Kasvukäytävät Hki-Tre, Hki-
Lahti ja Hki-Turku
© Timo Aro 2012
TYÖSSÄKÄYNTI
KESKUKSIIN
- Pendelöinnin suuntau-
tuminen keskus- tai
seutukaupunkeihin
- Mitä punaisempi väri, sitä
enemmän pendelöintiä
suuntautuu keskukseen
- Kartta osoittaa kaupunki-
seutujen ja maaseutualueiden
keskus- ja alataajamat sekä
varsinkin suurten keskusten
välittömän vaikutusalueen
© Timo Aro 2012
Lähde: http://www.hsy.fi © Timo Aro 2012
Hallitsevana trendinä
Helsingin vaikutusalueen
jatkuva laajeneminen
Pääkaupunkiseudun
pendelöintialue laajentunut
noin 25 km vuosikym-
menessä
Etelä-Suomi jatkossa
yhtenäinen työssäkäynti-
alue?
12 suurimman
kaupunkiseu-
dun alueella
sijaitsee
67 % työpaikoista
6 suurinta
kaupunkiseutua
tuottaa
80 % koko maan TKI-
menoista
Kolme viidestä
asuu 10 suu-
rimmalla ja
neljä
viidestä 20 suurimmalla
kaupunkiseudull
a
Neljä viidestä
suomalaisesta
asuu taajamissa,
joiden
yhteenlaskettu
maa-pinta-ala
vain
2 %
Alle 6 000
asukasta
173 kunnassa, joka
kolmannessa
kunnassa syntyy
alle 50 lasta
vuodessa
12 suurinta
kaupunkiseutua
tuottaa
68,5 % BKT:sta
© Timo Aro 2012
25,3 % (2011)
65,8 % (2000-2011)
35,8 % (2009)
30,3 % (2010)
24,1 % (2010)
42,4 % (2010)
42,9 % (2010)
42,9 % (2010)
0
10
20
30
40
50
60
70
Väestöstä
Väestönkasvusta 2000-2011
Bruttokansantulosta
Työpaikoista
Yritystoimipaikoista
Tutkimus- ja kehitysmenoista
Tutkimus- ja kehityshenkilöstöstä
Ylemmän korkeakoulututkinnon tai tutkijakoulutuksen suorittaneista
© Timo Aro 2012
Metropolialueen 14 kunnan osuus (%) koko maasta eräillä mittareilla
Alueen positiivisen kasvun lukkiutuminen
MUUTTOLIIKE
AKTIIVI-IKÄISTEN MUUTTO ALUEELLE
ALUEEN MARKKINAT KASVAVAT JA LAAJENTUVAT
MUUTTOLIIKE LISÄÄNTYY
KUMULAATIOVAIKUTUKSET /KASVUKEHÄ LAAJENEE
Ihmiset muuttavat sinne
missä on työpaikkoja tai
koetaan olevan tulevai-
suudessa työmahdollisuuksia
Mitä enemmän alueelle
muutetaan, sitä enemmän
alueen markkinat kasvavat
Uudet työpaikat syntyvät
sinne missä on ihmiset
(markkinat)
ALUEEN MARKKINAT KASVAVATJA LAAJENEVAT
© Timo Aro 2012
Summa summarum alueiden vetovoimasta 1880-luvulta
2010-luvulle
1. Työpaikkakehitys
2. Asuin- ja elinympäristön saavutettavuus
3. Mainekuva
© Timo Aro 2012
”Alueet eivät suinkaan kuole siihen, että tekevät vääriä asioita, vaan siihen, että ne jatkavat aikanaan oikeiden asioiden tekemistä liian pitkään” - Mukaillen Doz ja Kosonen 2007 -
© Timo Aro 2012
Kiitos !!!! YHTEYSTIEDOT:
VTT Timo Aro
045 657 7890
www.timoaro.fi
