Alueellinen ennakointi maakunnissa / EMMA-hanke 2013

EMMA-HANKE 2013

Hanna Kivimäki

Alueellinen ennakointi maakunnissa

Ennakoinnin nykytila Etelä-Pohjanmaalla, Kanta-Hämeessä, Keski-Suomessa, Pirkanmaalla, Pohjanmaalla ja Satakunnassa

Sisällys

1 ENNAKOINTIKÄYTÄNTÖJEN KARTOITTAMINEN ............................................................................................. 2

2 PALJON ON YHTEISTÄ ..................................................................................................................................... 4

Ennakoinnin lähtökohta ja toimijat ............................................................................................................... 4

Yhteisiä sisältöteemoja ja toimintatapoja ..................................................................................................... 5

Kansallisen tason toimija: työ- ja elinkeinoministeriö ................................................................................... 6

3 MAAKUNTIEN ERITYISPIIRTEET ALUEELLISESSA ENNAKOINNISSA ................................................................. 8

Etelä-Pohjanmaa ........................................................................................................................................... 8

Kanta-Häme ................................................................................................................................................... 9

Keski-Suomi ................................................................................................................................................... 9

Pirkanmaa .................................................................................................................................................... 11

Pohjanmaa ................................................................................................................................................... 12

Satakunta ..................................................................................................................................................... 13

4 JOUKKOISTAMINEN ...................................................................................................................................... 15

5 YHTEISET NÄKEMYKSET KEHITTÄMISTARPEISTA .......................................................................................... 17

LIITTEET

Kannen kuva: Juha Paakkolanvaara

EMMA-hanke Toteutusaika: 15.12.2012 – 31.12.2013 Budjetti: 93 560 € Rahoittajat: Työ- ja elinkeinoministeriö ja osallistuvat maakunnat Ohjausryhmä: Tuula Hermunen, Satakuntaliitto

Pekka Kauppinen, Pohjanmaan liitto Matti Lipsanen, Hämeen liitto Ilkka Mella, TEM Marko Mäkinen, Pirkanmaan liitto Marko Rossinen, Etelä-Pohjanmaan liitto Petri Räsänen, Pirkanmaan liitto Terhi Saarenoja, Hämeen liitto Anu Tokila, Keski-Suomen liitto

EMMA-työryhmä Pekka Hokkanen, Keski-Suomen ELY-keskus Seija Kiiskilä, Futures Garden Hanna Kivimäki, Pirkanmaan liitto (08/13 lähtien) Tiina Ramstedt-Sen, Pirkanmaan liitto (08/13 asti)

2 1 ENNAKOINTIKÄYTÄNTÖJEN KARTOITTAMINEN

VAIKUTUS TOIMINTAAN

PROSESSI

SISÄLTÖ, TIETO

VERKOS-TOT

1 ENNAKOINTIKÄYTÄNTÖJEN KARTOITTAMINEN

Vuonna 2013 toteutettiin alueelliseen ennakointiin pureutuva kuuden maakunnan yhtei-

nen ennakointihanke EMMA. Hankkeen yksi keskeinen tavoite oli kartoittaa mukana ole-

vien maakuntien alueellisen ennakoinnin nykykäytänteitä. Selvityksen tavoitteena oli pait-

si tiedon lisääminen myös muiden maakuntien toi-

mivista käytänteistä oppiminen.

Kartoituksessa selvitettiin mahdollisimman kattavasti

maakunnan alue-ennakoinnin asiasisältöä, prosessia,

tekijäverkostoa, kohdejoukkoa, näkyvyyttä ja vaiku-

tusta päätöksentekoon, ongelmakohtia sekä tulevai-

suuden kehitystarpeita. Ennakoinnin prosessia ja

vaikuttavuutta painotettiin asiasisältöjä enemmän.

Keskeistä koko ennakointityössä onkin sen vaikutus

päätöksentekoon ja muuhun toimintaan.

EMMA-hankkeessa mukana olivat Etelä-Pohjanmaa,

Kanta-Häme, Keski-Suomi, Pirkanmaa, Pohjanmaa

ja Satakunta.

Kuva 1. EMMA-hankkeessa mukana olleet maakunnat. Väestötiedot: Tilastokeskus

Maakunta Väkiluku 31.12.2012

Etelä-Pohjanmaa 194 058

Kanta-Häme 175 472

Keski-Suomi 275 161

Pirkanmaa 496 568

Pohjanmaa 179 663

Satakunta 224 934

1 ENNAKOINTIKÄYTÄNTÖJEN KARTOITTAMINEN 3

Kartoitus tehtiin kyselylomakkeella. Tiedot kerättiin Google Drive -palvelun avulla, minne

luotiin joka maakunnalle oma tiedostonsa. Kysymykset (n=30) olivat kaikille maakunnille sa-

mat ja vastausaikaa oli noin kuukausi (katso liite 1). Kaikki pääsivät lukemaan myös muiden

maakuntien vastauksia ja näin peilaamaan jo tässä vaiheessa omia prosessejaan muihin

maakuntiin. Tällä lomakkeiden avoimuudella haluttiin tukea toisilta oppimista. Myöhemmäs-

sä vaiheessa Google Drivessä tehtiin täydentäviä, maakunnittain räätälöityjä lisäkysymyksiä.

Tarvittaessa asioita täsmennettiin vielä sähköpostitse.

EMMA-hankkeen yhdyshenkilöt maakuntien liitoista valitsivat omasta maakunnastaan lo-

makkeen täyttäjät, joiden lukumäärää ei rajoitettu. Joka maakunnasta kartoitukseen valikoi-

tui vastaamaan ELY-keskuksen ja maakuntaliiton edustaja/edustajia sekä henkilö(itä) yhdestä

tai useammasta alueen oppilaitoksesta. Näiden lisäksi Satakunnassa myös yksi kehitysyhtiö

vastasi kysymyksiin. Vastaajien määrä vaihteli maakunnittain kolmesta yhdeksään, keski-

määrin joka maakunnasta vastaajia oli kuusi. Vastauksia saatiin siis suhteellisen laajalta

joukolta, mikä olikin valitun menetelmän, kyselylomake-kartoituksen, etu esimerkiksi haas-

tatteluun verrattuna. Samalla vahvistui kartoitukseen vastanneiden toimijoiden yhteinen

näkemys alueen ennakoinnin tilasta.

Maakuntien lisäksi EMMA-hankkeeseen osallistui ja sitä rahoitti työ- ja elinkeinoministeriö,

jonka edustajalta myös kysyttiin alue-ennakoinnista (katso liite 2).

4 2 PALJON ON YHTEISTÄ

2 PALJON ON YHTEISTÄ

Ennakoinnin lähtökohta ja toimijat

Alueellinen ennakointi on joka maakunnassa oman näköistä. Ennakoinnin tapa, sisältö, säännöllisyys, teki-

jäjoukko ja laajuus vaihtelevat suuresti. Maakunta voi keskittyä pelkästään lakisääteisten ennakointitehtä-

vien hoitamiseen tai se on voinut kehittää alueellaan hyvinkin kunnianhimoisia ennakointikäytäntöjä ja

-verkostoja – tai useimmiten jotain tältä väliltä. Haasteena voi olla ennakoinnin tarpeettoman tiukka mää-

rittely; maakunnissa tehdään monenlaista tulevaisuustyötä, jota ei kuitenkaan osata mieltää tai kutsua en-

nakoinniksi.

Pohjan maakuntien ennakointiin luo lainsäädännön määrittelemät roolitukset ja tehtävät. Aluekehi-

tyslain (laki alueiden kehittämisestä 1651/2009) mukaan maakunnan liitto vastaa alueellisen pitkän

ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden ennakoinnin yhteensovittamisesta ja alueellisten koulutus-

tavoitteiden valmistelusta osana koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnittelua (KESU). Liittojen

tehtävänä on myös ennakoinnin yhteensovittaminen maakunnassa. ELY-keskukset vuorostaan vas-

taavat alueensa lyhyen aikavälin työvoima- ja koulutustarve-ennakoinnista; ELY-keskukset ennakoivat

erityisesti työvoimakoulutuksen tarvetta.

Keskeisimpiä ennakoinnin alueellisia toimijoina ovatkin maakuntien liitot ja ELY-keskukset. Alueen

oppilaitokset ovat myös vahvassa ennakoijan roolissa. Kunnat ja edunvalvontajärjestöt (erityisesti

kauppakamarit) mainitaan myös lähes joka alueella ennakointitoimijoina. Erilaisiin ennakointiryhmiin

kuuluu edustajia myös ainakin sairaanhoitopiiristä, kehitysyhtiöistä, seutukunnista, TE-toimistosta,

sosiaalialan osaamiskeskuksista, aluehallintovirastosta, yrityksistä, Tilastokeskuksen aluetoimistosta,

puolustusvoimista ja vanhusten asumispalveluyksiköstä. Tekijäjoukko on alueilla jo nykymuodos-

saan laaja, mutta mukaan kaivataan vielä kiinteämmin yritysmaailmaa ja kansalaisjärjestöjä.

Kuva 2. Alue-ennakoinnin toimijat maakunnissa

MAAKUNNAN LIITTO

ELY-KESKUS

OPPILAITOKSET

KUNNAT

EDUNVALVONTAJÄRJESTÖT

Miten saada mukaan myös kansalaisjärjestöt,

lisää yrityksiä ja suuri yleisö?

Mukana ennakointityössä ainakin kahdessa EMMA-maakunnassa:

- sairaanhoitopiirit- kehitysyhtiöt- seutukunnat- työ- ja elinkeinotoimistot- sosiaalialan osaamiskeskukset- aluehallintovirastot

2 PALJON ON YHTEISTÄ 5

Yhteisiä sisältöteemoja ja toimintatapoja

Alue-ennakoinnin tavat ja tavoitteet vaihtelevat

huomattavasti maakunnasta toiseen, mutta toki

paljon on yhteistäkin. Laki nimeää ennakoinnin

sisällöistä koulutustarpeen, työvoiman ja elin-

keinot. Nämä muodostavatkin alue-ennakoinnin

kovan ytimen, mutta monella alueella ennakoi-

daan myös väestön, talouden, liikenteen ja

ympäristön tilan kehitystä.

Ennakoinnin prosesseista laki ei sano mitään. Monet toimintatavat nousivat silti esiin lähes joka

maakunnan vastauksissa. Kolme tyypillisintä työmuotoa, joilla maakunnissa on omaehtoisesti edistet-

ty alue-ennakointia, olivat EMMA-maakunnissa:

1. Useat maakunnat järjestävät vuosittaisia tai puolivuosittaisia tulevaisuus-/

ennakointifoorumeita, joihin kootaan laaja osallistujajoukko verkottumaan ja

pohtimaan yhdessä ajankohtaisia ennakointiteemoja.

2. Monessa maakunnassa on toiminnassa jokin koko alueen ennakointityötä kokoava

ennakointiryhmä, jossa on jäseniä monesta eri organisaatiosta, ja jonka tehtäviin

kuuluu myös ennakointiprosessin kehittäminen.

3. Kaikilla maakunnilla on käytössään internet-sivustot, joilla ennakointitietoa ja

-prosessia esitellään. Suurimmalla osalla nämä sivustot on yhdistetty maakunnan

muuhun tieto-/tilastomateriaaliin.

Lakisääteiset tehtävät

• Koulutustarve

• Työvoima

• Elinkeinot

Yleisimmät omaehtoiset teemat

• Väestö

• Ympäristö

• Liikenne

• Talous

Laki alueiden kehittämisestä

määrittelee alue-ennakoinnille sisältörungon.

Toimintatavoista ja muista ennakoinnin

teemoista maakunnat päättävät itse.

maakunnan liitto:

koulutustarve ja

ennakoinnin

koordinaatio

ELY-keskus:

elinkeinot ja

työvoima

alueelliset ennakointiryhmät tulevaisuusfoorumit

teemaryhmät

ennakointi-lupaukset

omaehtoiset ennakointi-teemat (väestö, liikenne,

ympäristö, …)

6 2 PALJON ON YHTEISTÄ

ELY-keskusten ennakointitoiminnassa tärkeimmässä roolissa ovat kaikissa kuudessa maakunnassa

työ- ja elinkeinoministeriön kanssa yhteistyössä puolivuosittain laadittavat alueelliset kehitysnäky-

mät sekä kolme kertaa vuodessa julkaistava ammattibarometri, ja vielä kuukausittaiset työllisyys-

katsaukset. Erityisesti alueellisten kehitysnäkymien kokoamiseen liittyvä yhteistyö työpajoineen on

monessa maakunnassa ollut erittäin toimivaa ja hedelmällistä.

Maakuntien liittojen ennakointityö kiteytyy koulutustarpeiden ennakointiin (KESU-prosessi), maa-

kuntastrategiatyöhön ja maakuntakaavan laadintaan. Näistä KESU-prosessi ja maakuntastrategian

valmistelu etenee aina samantahtisesti muiden maakuntien kanssa ministeriöiden ohjeistamana.

Ennakointitietoa hyödynnetään näiden lisäksi myös erilaisissa maakunnan strategioissa, kuten esi-

merkiksi ilmasto- tai kulttuuristrategioissa, sekä muissa aluekehitystoimissa (mm. pitkän aikavälin

liikennejärjestelmäsuunnittelussa). Maakuntien liitoissa seurataan myös alueellisen kokonaiskuvan

(mm. väestönmuutokset, aluetalous, työvoima) kehitystä.

Alue-ennakointi on joka maakunnassa saanut lisävauhtia ennakointihankkeista. Hankkeet ovat olleet

maakunnissa tärkeässä roolissa, mutta ennakointityötä toivotaan tehtävän tulevaisuudessa enem-

män kiinteänä prosessina kuin irrallisina, päättyvinä projekteina.

EMMA-hankkeen kartoituslomakkeisiin saatiin vastauksia myös alueiden oppilaitoksista. Oppilaitos-

ten edustajat ovat usein kiinteästi mukana koko maakunnan ennakointityössä, mutta oppilaitoksissa

tehdään paljon myös omaa ennakointia. Tämä näyttäytyi usein toimivana ja eteenpäinvievänä;

”Ennakointi on arkirutiinia ja sitä käytetään systemaattisesti toiminnan suunnittelussa ja päätöksen-

teossa.” Oppilaitokset tosin kilpailevat opiskelijoista, mikä saattaa vaikuttaa heidän ennakointityönsä

avoimuuteen.

ELY-keskusten koordinoimaa ennakointia tehdään useassa maakunnassa myös seutukuntatasolla.

Puolet kartoitukseen osallistuneista maakunnista ennakoi tulevaa kehitystä kuitenkin vain kunta- ja

maakuntatasolla. Leimallisinta seudullinen ennakointityö on Keski-Suomelle. Joissain määrin seu-

dullista ennakointia tehdään myös Pohjanmaalla ja Satakunnassa.

Yli maakuntarajojen ulottuva ennakointiyhteistyö on suhteellisen harvinaista. Yhteistyötä naapuri-

maakuntien kanssa tehdään laajamittaisesti vain Kanta-Hämeessä, ja pienimuotoisemmin Pohjan-

maalla. Näissä maakunnissa ELY-alue ulottuu omaa maakuntaa laajemmalle, eli tämä on todennäköi-

sesti ollut hyvä pohja yhteistyön rakentamiselle. Tämän lisäksi Pirkanmaa ja Keski-Suomi ovat

benchmarkanneet toistensa ennakointikäytänteitä viime vuosina joitakin kertoja.

Kansallisen tason toimija: työ- ja elinkeinoministeriö

Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) tuottaa ennakointitietoa lähinnä maakunnittain ja ELY-keskus-

alueittain, vähemmissä määrin myös seutukunnittain. Tuotettu tieto käsittelee ministeriön toimialan

mukaisesti väestön, työllisyyden, tuotannon ja elinkeinotoiminnan kehitystä alueilla. Näiden lisäksi

ja näihin lomittuen TEM:ssä tehdään ennakointiin liittyen rakennemuutosalueiden arviointeja, alue-

kehitysohjelmien vaikutusanalyyseja ja työmarkkinoiden muutosanalyyseja.

2 PALJON ON YHTEISTÄ 7

Alueiden kehittäminen on yksi ministeriön keskeisistä tehtävistä. Alueiden ja aluekehityksen näkö-

kulmaa on tärkeä tuoda esiin, koska alueiden erityispiirteet usein hukkuvat koko maan keskiarvoihin.

TEM kokee, että kiinnostus alueiden kehitysnäkymistä on voimistumassa, sillä alueiden väliset erot

ovat monien tekijöiden osalta kasvamassa (mm. väestö- ja työvoimaresurssit, alueiden talous, elin-

keino- ja yritystoiminta, julkinen sektori, investoinnit).

Yleisesti ottaen ministeriössä ei ole kehitetty ennakointia kovin järjestelmällisesti, mutta ennakointi-

tiedon välittämistä johdolle on systematisoitu, mikä edistänee sen vaikuttavuutta päätöksenteossa.

Muuten ennakointitoimien kehittäminen on TEM:ssä lähinnä hankkeiden ja aluekehityksen seuran-

nan kautta tapahtuvaa. Ennakoinnin tunnettuus on vahvistunut mm. hankkeiden avulla.

Yleisellä tasolla TEM:ssä ei nähdä tiedon tai tietotarpeiden viime aikoina muuttuneen, vaikkakin ny-

kyisin halutaan enemmän alueiden talouteen ja sen kehitykseen liittyvää tietoa sekä globaalia tausta-

tietoa suurista teemoista (esimerkiksi finanssikriisit ja ilmastonmuutos). Sisällön monipuolistamiselle

olisi tarvetta ja uusia toimijoita olisi hyvä saada mukaan. Erityisesti ministeriö peräänkuuluttaa

yhteistyötä ja verkottumista, muiden onnistumisista oppimista.

TEM:n alueosasto koordinoi alueiden ennakointiverkostoa, jossa oleellista onkin juuri yhteistyö ja

eri alueiden välinen vuorovaikutus. Verkostossa on mukana kaikki alueet (maakuntaliitot, ELY-

keskukset) ja sen toiminta on projektikeskeistä, minkä lisäksi järjestetään vuosittain ennakointisemi-

naareja.

Kaikki ministeriöt tekevät omaa hallinnonalaansa koskevaa ennakointityötä, joka palvelee mm. hal-

linnonalan strategista suunnittelua ja ohjausta sekä valtioneuvoston päätöksentekoa. Työn tuloksia

tuodaan yhteiseen käsittelyyn valtioneuvoston koordinoimassa ennakointiverkostossa. Tämän li-

säksi TEM:n alueosasto tekee paljon yhteistyötä ympäristöministeriön alue- ja yhdyskuntarakenteen

asiantuntijoiden kanssa aluerakenteen ja liikenneinfrastruktuurin ennakoinnissa (ALLI-hanke). TEM

on mukana myös Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ennakointimalliyhteistyössä kol-

men muun ministeriön kanssa. Kansainvälistä yhteistyötä tehdään OECD:n tutkimushankkeissa ja

EU:n rahoittamassa Espon-tutkimusohjelmassa (the European Observation Network for Territorial

Development and Cohesion).

8 3 MAAKUNTIEN ERITYISPIIRTEET ALUEELLISESSA ENNAKOINNISSA

3 MAAKUNTIEN ERITYISPIIRTEET ALUEELLISESSA ENNAKOINNISSA

Etelä-Pohjanmaa

Maakunnassa toimii ennakointiryhmä, jossa on mukana moni-

puolisesti eri toimijoita, esimerkiksi Tilastokeskuksen aluetoi-

mipiste ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA. Ryhmä ei

ole tehnyt toimialakohtaista ennakointia, mutta se on osallistu-

nut mm. maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman toimin-

taympäristökuvausten laadintaan. Ryhmän toiminta on painot-

tunut lähinnä osallistujaorganisaatioiden ajankohtaisiin asioihin.

Tämä verkottuminen on luonnollisesti arvokasta, mutta maa-

kunnassa toivottiin, että ryhmä organisoituisi jämäkämmin ja

tekisi enemmän tuotosta. Säännöllisiä foorumeita tai teemapäi-

viä maakunnassa ei enna-koinnin saralla ole.

Hedelmällisintä Etelä-Pohjanmaan ennakointiyhteistyö on ollut Alueelliset kehitysnäkymät -

prosessiin liittyvissä paneelikeskusteluissa – aivan kuten Satakunnassakin. Näissä keskustelusessioissa

on ollut mukana laaja osallistujajoukko ja maakunnan tulevaisuustyöhön on saatu avattua uusia nä-

kökulmia.

Etelä-Pohjanmaan liitto on laatinut vuosittain Etelä-Pohjanmaan peruspalveluohjelma 2020 koske-

van seurantaraportin, mutta ohjelmaa ei enää esitetä uudistettavaksi. Sen sijaan alkuvuonna 2014

on tarkoitus selvittää, voitaisiinko eri organisaatioiden yhteistyönä laatia säännöllisesti maakunnalli-

nen hyvinvointikatsaus. Tämän tarkoituksena olisi tukea kuntien lakisääteistä velvoitetta laatia ker-

ran valtuustokaudessa kunnallinen hyvinvointikertomus. Maakunnallista katsausta ei tiettävästi koo-

ta vielä missään muualla.

Etelä-Pohjanmaa hyödyntää ennakointitietoa myös muissa maakunnallisissa kehittämisohjelmissa,

joita on tällä hetkellä esimerkiksi kansainvälistymisen toimintaohjelma ja Etelä-Pohjanmaan kult-

tuuristrategia.

Etelä-Pohjanmaalla on muiden maakuntien tapaan toteutettu ennakointihankkeita, viimeisimpänä

(2008 – 2012) "Klusteriennakointimalli osaamistarpeiden selvittämiseen"-hanke (Seinäjoen AMK).

Tällä hetkellä Seinäjoen ammattikorkeakoulu on mukana valtakunnallisessa ForeMassi 2025-

hankkeessa.

Katso lisätietoa verkosta:

Etelä-Pohjanmaan ennakointiportaali http://www.etelapohjanmaa.fi/ennakointi

SOSIAALIALAN

OSAAMISKESKUS

MUKANA

ENNAKOINTI-

RYHMÄSSÄ

http://www.etelapohjanmaa.fi/ennakointi

3 MAAKUNTIEN ERITYISPIIRTEET ALUEELLISESSA ENNAKOINNISSA 9

Kanta-Häme

Uudet maakuntaohjelmat ovat tänä vuonna tekeillä joka

maakunnassa. Kanta-Hämeessä tätä ponnistusta varten on

kutsuttu koolle laaja yhteistyöryhmä HämePro, jonka ym-

pärille aluekehitys ja -ennakointi tällä hetkellä maakunnas-

sa keskittyvät. HämePro-verkostoa koordinoi Hämeen liitto

ja sen toiminnassa on mukana 19 aluekehityksen organi-

saatiota. Häme-ohjelman, joka sisältää maakuntasuunni-

telman ja -ohjelman, valmisteluun on otettu esimerkillisesti

mukaan myös nuoret.

Kanta-Hämeessa on toiminnassa myös maakunnallinen ennakointiverkosto. Verkoston työryhmään

kuuluvat Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK), ELY-keskus sekä maakunnan liitto ja se kokoontuu

4–6 kertaa vuodessa. Laajemmassa ennakointiverkostossa on mukana useita tahoja, jotka tapaavat

seminaareissa ja pitävät yhteyttä sähköpostilistan välityksellä. Tähän ryhmään kuuluu myös Tulevai-

suuden tutkimuksen paikallisseura, mikä on taho, joka ei monessa maakunnassa ole verkottunut

yhteiseen ennakointiin.

Kanta-Hämeessa tehdään yhteistyötä myös laajalla metropoli-

alueella Uudenmaan liiton ja Päijät-Hämeen liiton kanssa.

Vuonna 2012 tällä kolmen maakunnan alueella toteutettiin laa-

jamittainen yhteinen tulevaisuustarkastelu ’Siivet ja Juuret’.

Tulevaisuustarkastelu osallisti ja tavoitti eteläsuomalaiset hyvin:

työpajoihin osallistui noin 700 henkilöä ja sen nettisivuilla vieraili

noin 12 000 kävijää. Siivet ja juuret -yhteistyö jatkuu edelleen

tiiviinä, sillä nyt työn pohjalta ollaan valmistelemassa yhteisiä

hankekokonaisuuksia. Yhteistyö on Kanta-Hämeessä koettu eri

verkostoissa, niin maakuntatasolla kuin sen ylittävästikin, onnis-

tuneeksi ja antoisaksi.


Kanta-Hämeen ennakointitieto on parhaillaan vaihtamassa alustaa, ja ennakoin-

tiasiat siirtyvät vuoden 2014 alusta alkaen todennäköisesti Hämeen liiton www-

sivuille www.hameenliitto.fi.

Keski-Suomi

Keski-Suomi näyttäytyy alue-ennakoinnin edelläkävijänä. Maakunnassa on monia tuoreita ja rohkeita

ideoita, joita on laitettu käytäntöön. Tämä kertoo innostuneesta ja luottavaisesta yhteistyön ilma-

piiristä, josta keskisuomalaiset itsekin puhuvat. Ennakointilupaukset ovat hieno esimerkki keskisuo-

malaisten innovatiivisuudesta: alueellisessa ennakointiprosessissa mukana olevat organisaatiot (tällä

hetkellä yhteensä 12 tahoa) antavat kukin ennakointilupauksen, joka kertoo, millä tavalla organi-

HÄMEEN NUORISO-

VALTUUSTOT OVAT PÄÄSSEET

MUKAAN VAIKUTTAMAAN

TULEVAISUUDEN SUUNNITEL-

MIIN, JOITA HE AIKANAAN

TULEVAT TOTEUTTAMAAN.

KOLMEN MAAKUNNAN

YHTEINEN MONIULOIT-

TEINEN TULEVAISUUS-

TARKASTELU KANTOI

RAIKASTA HEDELMÄÄ.

http://www.hameenliitto.fi/


saatiossa tehdään ennakointia, mitä se tuot-

taa yhteiseen prosessiin ja kuinka se osallistuu

alueelliseen ennakointiyhteistyöhön. Enna-

kointi-lupauksia annetaan myös henkilökoh-

taisella tasolla, ja näin innostetaan muitakin

tulevaisuusajatteluun.

Tulevaisuuskeskustelun yhdeksi työkaluksi on muokattu ”Tulevaisuuspeli” (alkuperäinen versio Mika

Aaltosen ja Rolf Jensenin Mr and Mrs Future -peli), josta saadut kokemukset ovat olleet Keski-

Suomessa myönteisiä.

Keski-Suomessa alue-ennakointia koordinoidaan paitsi koko maakunnan tasolla niin myös seudulli-

sesti. Ennakoinnin seudullisuus on Keski-Suomessa vankkaa. Seutukuntien ennakointiryhmistä vastaa

ELY-keskus, muuten alue-ennakoinnin koordinoinnin päävastuu on – jo lain pykälienkin mukaan –

Keski-Suomen liitolla.

Keski-Suomessa koko maakunnan kattavasti on toteutettu – ja edelleen on käynnissä – näkyviä,

prosessikeskeisiä ennakointihankkeita ja alueella toimii monen maakunnan tavoin koko maakunnan

yhteinen ennakointiryhmä.

Moni EMMA-alueen maakunnista kertoi kamppailevansa ennakoinnin arkipäiväistämisen saavuttami-

seksi, ja ennakoivan työotteen haltuunotto mainittiin haasteeksi. Keski-Suomessa ennakoiva työote

on nähty tärkeäksi avaimeksi ennakoinnin avaamiseen laajemmalle käyttäjäkunnalle, ja siitä on jär-

jestetty onnistuneesti työpajoja koko ELY-keskuksen ja Keski-Suomen liiton henkilöstölle.

Keski-Suomessa on kehitetty voimalla alueellista ennakointiprosessia, mutta sisältöä ei ole unohdet-

tu. Keski-Suomi on esimerkiksi kuudesta tarkastellusta maakunnasta ainoa, jossa on oma ennakointi-

ryhmänsä sosiaali- ja terveysasioille. Itse asiassa on hämmästyttävää, että tämä sektori on niin mo-

nessa maakunnassa jätetty ennakointiteemojen ulkopuolelle, vaikka sote-puoli elää murroksessa ja

muutoksia on varmasti luvassa ja niillä tulee olemaan suuria, moniulotteisia vaikutuksia.

Myös ennakointitiedon esitysmuotoon on kiinnitetty huo-

miota. Paikkatietoa on hyödynnetty tilastotietojen esittämi-

sessä, samoin on etsitty ja otettu käyttöön muitakin tiedon

visualisoinnin työkaluja. Keski-Suomen tulevaisuuskatseisil-

le tietosivuille (keskisuomi.info) on myös linkitetty työ- ja

elinkeinoministeriön ylläpitämästä Toimiala Onlinen tilasto-

tietojärjestelmästä automaattisesti päivittyvät tilastotieto-

jen kuvaajat.


Keskisuomi.info -sivusto www.keskisuomi.info

Ammattialojen tulevaisuuden näkymät Keski-Suomessa -sivusto www.millealelle.fi

ENNAKOINTILUPAUKSET SITOUTTAVAT JA

HERÄTTÄVÄT YLEISÖN KIINNOSTUKSEN.

MITEN ESITÄT TIEDON =

MITEN HYVIN TIETO

YMMÄRRETÄÄN.

AVUKSI PAIKKATIETO JA

TIEDON VISUALISOINTI!

http://www.keskisuomi.info/

http://www.millealelle.fi/


Pirkanmaa

Pirkanmaalla maakunnallinen ennakointityö on hyvin organisoitu,

ja sitä on tietoisesti kehitetty laadulliseen ja monipuoliseen suun-

taan. Maakunnan yleinen ennakointi on onnistuneesti koottu Pil-

kahdus-brändin alle, ja sen toimintamalli on kiteytetty selkeästi

seuraaviin toimintoihin:

- Ennakointiportaali www.pilkahdus.fi

- Teemaennakointiryhmät (teemoina tällä hetkellä energia,

turvallisuus, kunnat, koulutustarpeet ja kulttuuri)

- Vuotuinen tulevaisuusfoorumi

Pilkahdus-toimintaa linjaa ohjausryhmä, jossa on edustajia monesta maakunnan organisaatiosta.

Pilkahduksella on myös oma visuaalinen ilmeensä. Yhteistyö toimijoiden kesken on sujuvaa ja he-

delmällistä. Brändäys on hyvä tapa saada nimeä ja kasvoa alue-ennakoinnille, joka suuren yleisön

mielessä esittäytyy usein hahmottomana. Pilkahdus-toiminta on laajaa, mutta tuntuu silti olevan

hyvin hallinnassa, eikä toimintaa ole levitetty käytössäolevia resursseja laajemmalle. Koko Pirkan-

maan ennakointityöstä leimallisimmaksi nouseekin juuri hyvä organisointi.

Pilkahdus-portaali on ainoa EMMA-alueen ennakointisivustoista, joissa sisältö keskittyy vain enna-

kointiasioihin. Tällainen kunnianhimoinen toteutusmalli saattaa kuitenkin helposti johtaa staattisen

oloiseen lopputulokseen, vaikkakin brändin mukaan rajattu asiasisältö on nimenomaan näin hyvin

brändätylle ennakointitoiminnalle toisaalta perusteltua. Toimivampi portaalimalli voisi kuitenkin olla

maakunnan tilasto- ja ennakointitiedon keskittäminen samoille sivuille, kuten on tehty hyvin tuloksin

esimerkiksi Pohjanmaalla (Pohjanmaa lukuina -sivusto) tai Keski-Suomessa (Keskisuomi.info). Näin

koottuna materiaalia kertyisi enemmän, ja useampaan tarpeeseen, ja sitä mukaa todennäköisesti

myös sivuston kävijämäärät kasvaisivat.

Teemaennakointiryhmät ovat ansiokas pirkanmaalainen toimintatapa. Teemaryhmät tuottavat

laadullista, asiantuntevaa tietoa omasta aiheestaan. Ryhmien pohdinnat julkaistaan Pilkahdus-

sivustolla, mutta tuotoksien – niin kuin tosin yleisemmin ja laajemminkin ottaen ennakointitiedon –

hyödyntäminen vaatisi vielä hiomista. Ryhmien tuotoksien käytettävyyttä pitäisikin pohtia tarkasti jo

ryhmien ja teemojen suunnitteluvaiheessa.

Pirkanmaalla ennakoinnin vahvana toimijana on ollut jo yli kymmenen vuotta Pirkanmaan ennakoin-

tipalvelut -hanke, joka on päättymässä keväällä 2014. Pitkäaikainen projekti on tuonut paljon lisäar-

voa Pirkanmaan ennakointiin. Hanke on toiminut ELY-keskuksen alaisuudessa ja keskittynyt työmark-

kinoihin. Erityisen kiitettävää on ollut hankkeen järjestämät seminaarit ohjaustyön ammattilaisille;

nämä jokakeväiset ”opo-seminaarit” ovat koonneet laajasti (noin sata osallistujaa) alueen ammatti-

laisia kuulemaan uusimmista osaamis- ja työvoimatarpeista. Näin on ennakointitietoa saatu onnis-

tuneesti jalkautettua tekijöille.

ENNAKOINTI-

TOIMINNANKIN

VOI BRÄNDÄTÄ!

HYVÄ BRÄNDI

ANTAA TOIMINNALLE

HAHMON JA

JÄÄ MIELEEN.


Pirkanmaalla on halua ja taitoa toteuttaa uusia asioita. Kehit-

teillä on esimerkiksi kehitysorganisaatioiden johdon työväli-

neeksi suunniteltu innovaatio-indikaattorimittaristo. Tampe-

reen kesäyliopiston kanssa yhteistyössä on järjestetty Enna-

koinnin ajokortti -koulutusta ja maakunnassa on järjestetty

erilaisia ennakointikentän tapaamisia. Erityisesti keväisin jär-

jestetyt ’ennakointiammattilaisten kokoontumisajot’ on

koonnut onnistuneesti maakunnan tulevaisuustyön ammatti-

laisia tutustumaan toisiinsa ja kuulemaan tulevaisuustyön

ajankohtaisista asioista.

Pirkanmaalla on pohdittu osaratkaisua lähes joka maakuntaa vaivanneeseen ongelmaan: Miten en-

nakoinnin vaikuttavuutta voisi tuoda esiin ja lisätä ennakoinnin uskottavuutta? Pirkanmaalla on pää-

tetty valita ja palkita ’Vuoden ennakointiteko’, ja näin nostaa esiin yksi selkeä ennakoinnilla saavu-

tettu hyöty.

Pirkanmaalla haasteellista on suuri, alati kasvava ennakoijien toimijajoukko, jonka tekemisistä on

vaikea pysyä kartalla. Kaikki toimijat eivät välttämättä edes miellä itseänsä ja toimintaansa ennakoin-

tiin liittyväksi. Myös maakunnan valtavaa tutkimuspotentiaalia ei vielä osata hyödyntää tarpeeksi.


Pirkanmaan ennakointiportaali Pilkahdus www.pilkahdus.fi

Pohjanmaa

Pohjanmaalla vahvoilla ovat alue-ennakoinnin ”perinteiset” osa-alueet: yhtäältä koulutus- ja osaa-

mistarpeiden ja toisaalta elinkeinoelämän ja työmarkkinoiden ennakointi. ELY-keskus vastaa elinkei-

no- ja työelämän ennakoinnista ja maakunnan liitto koulutusennakoinnista. Näiden teemojen enna-

kointia on kehitetty ja viety eteenpäin muun muassa seuraavin tavoin:

1. Pohjanmaalla on käytössä Kohtaanto-työkalu, jonka

avulla saadaan määrällistä tietoa työvoiman kysyn-

nästä ja tarjonnasta. Tiedot pohjaavat Tilastokes-

kuksen lukuihin, joihin on tehty korjaavia, maakun-

nan kehittämistavoitteiden mukaisia laskelmia yh-

teistyössä Foredata Oy:n kanssa.

2. Vuonna 2012 aloitettiin prosessinomaisesti kehittää

osaamistarpeiden ennakointia valtakunnallisen

VOSE-hankkeen jalanjäljissä. Tämä on luonteeltaan

laadullista, ja on tuonut maakuntaan monipuolisen

lisän muuhunkin kuin koulutusennakointiin.

VAKIINTUNEET RYHMÄRAJAT YLITTÄVÄT VERKOSTOITUMIS-

TAPAHTUMAT [esim. PIRKANMAAN ”ENNAKOINTIAMMATTILAISTEN KOKOONTUMISAJOT”] AVAAVAT SILMIÄ KOKO ALUEELLA TEHTÄ-

VÄÄN ENNAKOINTITYÖHÖN.

POHJANMAA

ENNAKOI

UUDISTUNEESTI

PERINTEISIÄ

TEEMOJA.

http://www.pilkahdus.fi/


Näiden lakisääteisten teemojen lisäksi Pohjanmaalla ei kartoituksen mukaan ennakoida muita asia-

kokonaisuuksia. Teemoja olisi hyvä laajentaa, mutta lähtökohdaksi täytyisi aina ottaa tuotosten hyö-

dynnettävyys, mikä usein osoittautuu ennakoinnin kompastuskiveksi.

Pohjanmaallakin ennakointi on saanut lisäresursseja hankkeesta. Tämän vuoden (2013) lopulla on

päättymässä ESR-rahoitteinen ennakointihanke, jota on toteutettu ELY-keskuksen johdolla Pohjan-

maan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa (jotka kuuluvat samaan Pohjanmaan ELY-alueeseen). Hanke

on keskittynyt pääsääntöisesti (työvoima- ja elinkeinosektorin) tietopohjan kartuttamiseen, eikä se

juuri ole pureutunut ennakointiprosessin kehittämiseen. Ennakointitieto on luonnollisesti arvokasta,

mutta näin toteutettuna projekti ei välttämättä kanna hedelmää ajallisesti niin pitkälle kuin hank-

keet, joissa kehitetään ennakoinnin toimintatapoja ja koordinointia. Ennakointiprosesseissa ei viime

vuosina olekaan juuri tehty muutoksia.

Pohjanmaalla on koottu kaksi erillistä koko maakunnan kattavaa ennakointiryhmää. Maakunnassa

on järjestäydytty erikseen maakunnan liiton ennakointiryhmään koulutustarveasioissa ja ELY-

keskuksen elinkeinojen tulevaisuutta ja työmarkkinoiden kehitystä luotaavaan ennakointiryhmään.

Nämä kumpikin ovat kuitenkin sisältökeskeisiä ryhmiä, eikä ennakoinnin prosessin kehittäminen ole

kummankaan ryhmän päätavoitteena. Yhteistä koko maakunnan kokoavaa ennakointifoorumia ei

viime vuosina ole järjestetty, vaikka aiempina vuosina tällaisia on ollut.

Pohjanmaalla maakuntarajat koettiin joissain määrin ongelmallisiksi ennakointialueen rajaajiksi.

Oma maakunta tuntui liian pieneltä ennakointiyksiköltä. Osaltaan varmaan vaikuttaa ELY-alueen ulot-

tuminen toiseen (Keski-Pohjanmaan) maakuntaan. Muissa maakunnissa aluerajausta ei nostettu

esiin, mutta luonnollisesti ennakointialueen järkevä ja toimiva rajaaminen on ensiarvoisen tärkeää.

Tietysti voi myös pohtia, että rajataanko toiminta-alue ennakointityötä paremmin palvelevaksi – vai

voisiko omia prosesseja muokata olemassa olevien hallinnollisten rajojen mukaisiksi?


Pohjanmaa lukuina -sivusto, jolle kootaan tilasto- ja ennakointitietoa Pohjanmaan

maakunnasta www.pohjanmaa.fi

Satakunta

Satakunnassakin alueen keskeisiä ennakointitoimijoita ovat

ELY-keskus ja maakunnan liitto sekä lähellä elinkeinoelämää

olevat muut aluekehittäjäorganisaatiot. Laajat koulutustar-

peen ennakointiin keskittyvät projektit (alueellinen Sataviisari

ja valtakunnallinen Ensa) ovat ammatillisen oppilaitoksen

WinNovan vetovastuulla. Satakunnassa koulutusorganisaatiot

ovatkin aktiivisia toimijoita ennakointiyhteistoiminnassa.

Erityisen toimivaksi yhteistyön malliksi Satakunnassa on osoittautunut Alueelliset kehitysnäkymät -

katsauksia varten kootut aluepaneelit. Näihin osallistuvat maakunnallisten kehittäjäorganisaatioiden

lisäksi seutukuntien ja kuntien edustajia.

OPPILAITOKSET

ENNAKOINTIKENTÄN

KESKEISIÄ TOIMIJOITA.

http://www.pohjanmaa.fi/


Satakunnassa maakunnan koordinoivaa ennakointiryhmää ollaan kokoamassa. Yhteisiä foorumeita

on alue-ennakoinnin vuosikellon mukaisesti järjestetty kaksikin kertaa vuodessa, tulevaisuusfoorumi

aina syksyisin ja alue-ennakoinnin teemafoorumi keväisin.

Elinkeinoelämän kehittämispalveluja tarjoava Prizztech Oy ja maakunnan kauppakamarit ovat

keskeisiä yhteistyökumppaneita toimialakohtaisessa ennakoinnissa. Kauppakamarit mm. koordinoi-

vat maakunnan Teollisuusvision ja Palveluvision laadinnan.

Tulevaisuuden tutkimuksen seuran paikallisseura ’Satakunnan Klubi’ on aluekehittäjien tulevai-

suusorientoitunut keskustelufoorumi.

Satakunnassa on paljon kokemusta joukkoistamisesta. Maakuntasuunnitelmaa laadittaessa vuonna

2010 satakuntalaisten ajatuksia alueen tulevaisuudesta kartoitettiin kymmenen eri taustatoimenpi-

teen voimalla. Suunnitelmaan pääsi vaikuttamaan noin 2000 satakuntalaista, mm. asiantuntijoita,

lapsia ja nuoria. Joukkoistamisen välineinä hyödynnettiin sekä verkko-osallistumista että perinteisiä

kohtaamisia, esimerkiksi työpajoja.


Satakunnan tietopankki Satamittari www.satamittari.fi

Satakuntaliiton sivuston alue-ennakointiosio www.satakuntaliitto.fi/ennakointi

http://www.satamittari.fi/

4 JOUKKOISTAMINEN 15

4 JOUKKOISTAMINEN

Joukkoistamisella tarkoitetaan jonkin joukon, joko ennaltamäärätyn tai avoimeen kutsuun vastannei-

den, yhteistä, ohjattua pohdintaa tietystä aiheesta – tämän ei kuitenkaan tarvitse olla ratkaisukes-

keistä. Joukkoistamisen menetelmiä on monenlaisia. Joukkoistaminen voi tapahtua myös virtuaali-

sesti tai esimerkiksi järjestämällä kysely, johon vastataan vain kirjallisesti.

Osana EMMA-projektia toteutettiin kaikissa kuudessa osallistujamaakunnassa joukkoistamis-

pilotti. Osalla maakunnista oli jo aiempaa kokemusta joukkoistamisesta, mutta EMMA-hankkeen

piloteissa näissä kokeneemmissakin maakunnissa kokeiltiin jotakin alueelle uutta joukkoistamisen

teemaa, kohderyhmää tai menetelmää. Joukkoistamispilotit olivat kaikki keskenään erilaisia, eli yh-

teistä kokemusta karttui runsaasti. Joukkoistamisten teemat liittyivät maakuntastrategioiden laatimi-

seen. Yleisesti ottaen joukkoistamistapahtumat koettiin kaikki hyvin onnistuneiksi ja niistä innostut-

tiin.

Etelä-Pohjanmaalla koottiin maakunnan asiantuntijoita yhteen pohtimaan alueen kansainvälisty-

mistä. Osallistujat (yhteensä 9 henkilöä) laativat ensin yhdessä kuvauksen kansainvälistymisestä ja

tämän jälkeen he jakaantuivat kahteen ryhmään. Kumpikin ryhmä laati SWOT-analyysin kansain-

välistymisestä sekä Etelä-Pohjanmaan että alueen organisaatioiden näkökulmasta, jonka jälkeen

vielä pohdittiin ryhmissä muutamia kysymyksiä. Toteutus

oli onnistunut ja työskentely toi monipuolisesti eri näke-

myksiä esiin. Tätä menetelmää pidettiin toimivana erityi-

sesti silloin kun haetaan johonkin ilmiöön tai ongelmaan

ratkaisua.

Kanta-Hämeessä joukkoistamisesta saatiin kaksi kokemusta. Ensimmäinen osallisti Hämeen nuoriso-

valtuustojen edustajia maakuntaohjelman (Häme-ohjelma) kärkiteemoista. Tämä toteutettiin ns.

kuvakortti-menetelmällä, jossa osallistujat saivat valita mieleiseensä aihepiiriin liittyvän kuvakortti-

pakan, josta sitten edelleen valitsivat kolme tärkeimmäksi kokemaansa kuvaa. Nämä sai halutessaan

sijoittaa myös kartalle. Työskentely oli aktiivista ja roh-

keaa, ja kuvakorttien todettiinkin soveltuvan erityisen

hyvin juuri uusien asioiden kanssa työskentelyyn. Haas-

teena nähtiin pohjatiedon riittävä välittäminen ilman

johdattelua.

Häme-ohjelman kärkiä pohti myös HämePro-verkoston toimijat eli maakunnan keskeisimpien kehit-

täjätahojen edustajat (noin 20 henkilöä). Työskentely aloitettiin ryhmäkeskusteluilla, joiden tulokset

käytiin läpi yhdessä keskustellen. Tämän jälkeen etsittiin ohjelmalle kärkiteemoja lumipallo-

menetelmällä, eli oman pohdinnan jälkeen keskusteltiin pareittain, ja tästä edelleen laajennettin

neljän henkilön ryhmäpohdintaan. Lopuksi äänestettiin esiin nousseista kärkiteemoista ja jatkettiin

keskustelua näistä. Tämä menetelmä sopii erityisesti ammattilaisten työskentelytavaksi, jolloin aihe

ei tarvitse mitään johdattelua ja oikeisiin aiheisiin päästään pureutumaan heti kiinni.

Kun haet...

•ratkaisua

Ota avuksi

•SWOT-analyysi

Kun...

•asia on uusi

Ota avuksi

•kuva-kortit

16 4 JOUKKOISTAMINEN

Keski-Suomi joukkoisti Keski-Suomi -risteilylle osallistuneita päättäjiä ja vaikuttajia esittämään ideoi-

ta siitä, mitä Keski-Suomi on vuonna 2040. Villi kortti -työpajassa kukin sai kirjoittaa oman ideansa

valkoiselle lapulle, jota muut osallistujat pääsivät joko kannattamaan vihreällä lapulla, epäilemään

keltaisella tai torjumaan punaisella lapulla. Kaikki tuotokset olivat luettavissa työpajan seinillä. Työpa-

jassa sai käydä oman aikataulunsa mukaan, yhteensä osallistujia oli noin sata. Villi kortti -menetelmä

soveltuu moniin teemoihin ja on mahdollista toteuttaa

juuri tämän kaltaisena ”piipahtamispisteenä”, jonne kaik-

ki eivät saavu yhtä aikaa. Haasteena on kirjavien tuotos-

ten purkaminen hyödynnettävään muotoon.

Pirkanmaalla asiantuntijoita koottiin työpajaan konkretisoimaan ja työstämään maakuntastrate-

gialuonnoksen teemoja ”Six thinking hats” -menetelmällä. Osallistujat (noin 20 henkilöä) jaettiin

strategiateemojen mukaisiin ryhmiin, joissa mietittiin ko. teemaa vaihtuvista näkökulmasta käsin;

ensin hyötyjä arvioiden, seuraavaksi haasteita hakien ja lopuksi luovia ratkaisuja pohtien (menetel-

män kuudesta ”ajatushatusta” käytettiin työpajassa siis vain kolmea). Tämä työtapa sopii tilanteisiin,

joissa pohjustavia linjavalintoja on jo tehty, mutta osal-

listujilla on kuitenkin aitoja vaikutusmahdollisuuksia

vielä avoinna.

Pohjanmaan joukkoistamistapahtuma oli Pirkanmaan

työpajan kaltainen: asiantuntijoita keskustelutettiin ”Six thinking hats” -menetelmällä. Pohjanmaalla

koolle oli kutsuttu Pohjanmaan liiton ennakointityöryhmä ja keskustelun aiheena oli maakunnan

kilpailukyvyn parantaminen pitkällä aikavälillä. Tämän hyvän ja yksinkertaisen ns. hattu-menetelmän

avulla esimerkiksi kritiikin esittäminen helpottuu ja muutenkin menetelmä innostaa osallistujat poh-

timaan ko. asiaa monesta eri näkökulmasta.

Satakunnassakin joukkoistamispilotti toteutettiin alueen keskeisiä toimijoita ja asiantuntijoita koolle

kutsuen. Satakuntaliiton järjestämän teematyöpajan tavoitteena oli arvioida ja visioida toimialojen

maakunnallista kehitystä. Toimialoja katsottiin PESTEV-menetelmän mukaan kuudesta eri lähtökoh-

dasta käsin: poliittiset (P), taloudelliset (E), sosiaaliset (S), teknologiset (T), ympäristölliset (E) ja ar-

voihin liittyvät (V) mahdollisuudet ja vaikutukset huomioiden. Työskentely tapahtui yhdessä keskus-

tellen. Moderaattorin rooli koettin hyvin tärkeänä. Me-

netelmä tuottaa paljon monipuolista tietoa, mikä on

käänteisenä myös sen haaste; miten hallita, tulkita ja

hyödyntää laajaa aineistoa?

Maakunnissa käytetyt menetelmät olivat monipuolisia ja teemat vaihtelevia. Kanta-Hämeessa myös

nuoria joukkoistettiin erittäin onnistuneesti ja ansiokkaasti, mutta muuten kaikkien pilottien kohde-

ryhmänä olivat alueen asiantuntijat ja vakiintuneet toimijat. Tämä saattaa johtua siitä, että joukkois-

tamiset linkittyivät käsillä olevaan strategiatyöskentelyyn, joka on jo edennyt loppuhionnan vaihee-

seen, jolloin asiantuntijat ovat luonnollisin ryhmä edistämään asiaa. Mutta kertooko tämä myös siitä,

että ennakointi on edelleen ennakoinnin ammattilaistenkin silmissä vain pienen asiantuntijajoukon

kenttää ja että laajamittaiseen joukkoistamiseen on vielä matkaa?

Kun haet...

•uusia ideoita

Ota avuksi

•"Villit kortit"

Kun haet...

•näkö-kulmia

Ota avuksi

•Six think-ing hats

Kun haet...

•monipuo-lisuutta

Ota avuksi

•PESTEV-ajattelu

5 YHTEISET NÄKEMYKSET KEHITTÄMISTARPEISTA 17

5 YHTEISET NÄKEMYKSET KEHITTÄMISTARPEISTA

Monissa maakunnissa mietittiin samoja alue-ennakoinnin kehityssuuntia, joten kehittämistarpeet

on koottu tähän yhden otsikon alle. Kehittämisen tarpeiden samankaltaisuutta voi osaltaan selittää

kartoituslomakkeiden kysymyksenasettelu.

Taulukko 1. Alueellisen ennakoinnin yleisimmät kehitystarpeet maakunnissa.

Ennakoinnin sisällöllisen laajentamisen tarve on tunnistettu lähes joka maakunnassa, mutta tämän

toteutumista rajoittaa lähinnä resurssipula, osaltaan myös innostuneiden sekä vastuuta ottavien

henkilöiden puute. Resurssikysymys on toisaalta ratkaistavissa laventamalla ennakoivan työotteen

hyödyntämistä eri organisaatioissa. Teemoja, joihin ennakointia katsottiin tarpeelliseksi laajentaa,

olivat mm. ympäristö, kulttuuri, tulevaisuuden energialähteet, lasten ja nuorten elinolot sekä asen-

teiden ja arvojen muutos. Maakunnissa tunnistettiin myös tarvetta seurata tarkemmin globaaleja

muutoksia.

>> ”Teemoja olisi valtavasti, mutta tekijöistä on huutava pula.”

>> ”Ennakointiaiheita olisi paljonkin ja niitä voisi käsitellä nykyistä syvällisemmin.”

Ennakoinnin sisällöllisen monipuolistamisen kanssa yhtä yleisenä haasteena nähtiin ennakoinnin

heikohko yleinen tunnettuus, ainakin julkisen sektorin ulkopuolella.

>> ”Yleisellä tasolla näkyvyydessä on todennäköisesti kehittämisen varaa. Erityyppiset katsa-

ukset saavat kyllä mediahuomiota ja julkistetaan laajalla jakelulla. Ennakointitoiminnan ylei-

nen tunnettuus saattaa olla heikko.”

2

2

2

3

4

4

5

5

Sos. median hyödyntäminen

Henkilöstövaihdokset

Projektiluontoisuus

Yritykset ja järjestöt mukaan

Tiedon hyödyntäminen

"Ei kuulu kaikille"

Heikko tunnettuus

Sisällön laajentaminen

Kuinka monessa maakunnassa asia mainittu kehitystarpeena

Alueellisen ennakoinnin yleisimmät kehitystarpeet

18 5 YHTEISET NÄKEMYKSET KEHITTÄMISTARPEISTA

>> ”Ennakointi käsitteenä ja terminä ei välttämättä ole kovinkaan hyvin tunnettu. Se sekoite-

taan usein ennustamiseen tai tulevaisuuden tutkimukseen, joiden lähestymiskulma poikkeaa

ennakoinnista.”

Ennakointi mielletään harmillisen usein pienen ammattilaisjoukon erityisalaksi – mitä se valitetta-

vasti voi ollakin, vaikka ennakoivan työotteen olisi syytä olla osa jokaisen arkea. Paitsi ennakoinnin

näkyvyyden myös sen uskottavuuden vuoksi moni näki tarpeelliseksi nostaa esiin konkreettisia enna-

koinnin onnistumisia ja saavutuksia. Päätöksenteossa olisi hyvä myös useammin todeta, milloin pää-

tös perustuu ennakointitietoon.

>> ”Ennakointi ei voi olla tietyille henkilöille tai yksiköille vastuutettua toimintaa, vaan jokai-

sen organisaation jäsenen tulisi miettiä oman toimensa näkökulmasta, millaisia muutoksia

tai haasteita on odotettavissa. Jokainen organisaatio tarvitsee kuitenkin muutamia ”uniluk-

kareita”.”

Ongelmalliseksi moni mielsi tuotetun ennakointitiedon riittämättömän hyödyntämisen erityisesti

päätöksenteossa. Maakuntastrategioissa ennakointityön tuloksia jo hyödynnetään aika hyvin, mutta

muuten monilla on tuntuma, ettei tieto tavoita päätöksentekijöitä. Tai tavoittaessaan ei tule tarpeek-

si ”vakavasti” otetuksi.

>> ”Kytkentä päätöksentekoon on keskeinen haaste. Onkohan ongelmana päätöksen-

tekijöiden kyvyssä ottaa vastaan omien ennakko-odotusten vastaisia viestejä?”

>> ”Oikeanlaista tietoa on varmaan tuotettu aiemminkin, mutta sitä on hyödynnetty vain ka-

peilla sektoreilla.”

>> ”Ennakointitiedon ”jalkauttaminen” tiedon tarvitsijoille tulisi olla tehokkaampaa – tieto ja

sen tarvitsijat olisi saatava kohtaamaan toisensa nykyistä paremmin.”

Ennakointitiedolle suurempaa käyttäjäkuntaa ja laajempaa hyödyntämistä on maakunnissa haettu

mm. ennakoivan työotteen avulla. Ennakoiva työote korostaa mahdollisimman laajan joukon osallis-

tumista ennakointitiedon kartuttamiseen, jo tuotetun ennakointitiedon hyödyntämistä ja ylipäätään

tulevaisuusorientoitunutta näkökulmaa. Ennakoiva työote sopii jokaisen työhön, vaikka ennakoinnin

rooli ja volyymi vaihtelevatkin eri työtehtävissä.

Edellä (luvussa 2) esiteltiin alueellisen ennakoinnin toimijoita ja kerrottiin, että myös järjestöjä, kan-

salaisia ja entistä vahvemmin yrityksiä toivottiin ennakointitoimintaan mukaan. Puolet maakunnista

mainitsee tämän kehittämiskohteenaan.

>> ”Ennakointityö ei saa ”byrokratisoitua” vain julkisten kehittämisorganisaatioiden man-

daatiksi.”

Suuri osa maakuntien ennakoinnista ja varsinkin prosessin kehittämisestä tehdään erilaisissa enna-

kointiprojekteissa. Projektit tuovat ennakointiin resursseja, mutta tämä projektiluontoisuus lisää

ennakoinnin ”irrallisuutta” organisaatioiden arkipäivästä. Ennakointiprojektit tuottavat kyllä laadu-

kasta tulosta ja ovat merkittäviä alueellisen ennakoinnin kehittämisen moottoreita, mutta niiden

5 YHTEISET NÄKEMYKSET KEHITTÄMISTARPEISTA 19

päättyessä ennakointityö on vaarassa jäädä vaille tekijäänsä ja kehitetyt toimintatavat saattavat ra-

pautua organisaattorin puutteessa. Alueellisen ennakoinnin katsottiin olevan haavoittuvainen henki-

löstövaihdosten edessä, mitä osaltaan vielä lisää tämä työn projektiluontoisuus.

Sosiaalinen media nähtiin kahdessa maakunnassa mahdollisuutena, johon vielä ei ole riittävällä tar-

mokkuudella tartuttu. Tämän potentiaalin paremman hyödyntämisen olisi kuvitellut useamman mai-

nitsevan, sosiaalisella medialla kun on tänä päivänä niin vahva jalansija ja ennakointityökin voisi –

joka maakunnassa – valjastaa sen paremmin avukseen.

Sosiaalisen median lailla myös tuotetun ennakointitiedon esitysmuotoon yllättävän harva kiinnitti

huomiota – tai ei ainakaan nähnyt siinä kehittämisen tarvetta. Vain yksi maakunta (Etelä-Pohjanmaa)

mainitsi esimerkiksi paikkatiedon käytön haasteellisuuden. Osa maakunnista jo hyödyntää paikkatie-

toa ennakointitiedon esittämisessä ja tilastotiedon tukena, mutta tässä on varmasti yleisesti alue-

ennakoinnilla suuri potentiaali käyttämättä. Toki paikkatieto-ohjelmat vaativat omat osaajansa, mut-

ta ainakin kaavatyötä tekevillä maakuntien liitoilla tätä osaamista on omassa organisaatiossa saatavil-

la.

Suoranaisesti itse ennakointitiedon tuottamisprosessin ei juurikaan nähty kaipaavan vahvistusta tai

päivittämistä. Koordinaatiota tosin joissakin maakunnissa kaivattiin lisää, sillä ennakointitoimijoita

on paljon ja sekä tiedontuotannon katve-alueet että päällekkäisyydet pitäisi tunnistaa ja poistaa.

Myös valtakunnallinen koordinointi näyttäytyy epäselvänä ja siinä ministeriöillä on mahdollisuus

terävöittää rooliaan.

>> ”Systemaattisen prosessin tarve on korostunut informaatiotulvassa.”

Maakunnilla on erinomainen mahdollisuus tehdä yhteistyötä nimenomaan ennakoinnin kehittämi-

sessä. Luonnollisesti yhdessätehty ennakointityö on myös hedelmällistä, mutta suurimman hyödyn

alueet saanevat kehittäessään ennakoinnin prosesseja yhdessä. Yhteistyötä kannattaa tehdä moni-

puolisesti eri alueiden kanssa kiinnittymättä tiettyyn ryhmään tai alueeseen. Mielestä kannattaa heit-

tää ajatukset hyvien ideoiden ja toimintojen panttaamisesta itsellään; alueellisen ennakoinnin kehit-

täminen on kaikkien alueiden etu.

LIITTEET

Liite 1.

Maakuntien ennakointiprosessien kartoitus

Vastatkaa kysymyksiin maakuntanne/organisaationne näkökulmasta vapaasti mutta tiiviisti. Älkää

takertuko muotoseikkoihin tai esitystapaan: tärkeintä on, että maakuntanne ennakointiprosessit

tulevat kuvatuksi mahdollisimman kattavasti. Tarkastelkaa kysymyksien kautta ennakointitoimin-

taanne avoimen kriittisesti, näin koko kuva jäsentyy teille itsellennekin ja samalla mahdolliset kehit-

tämisen kohteet (kyselyn viimeinen osio) tulevat tunnistetuiksi. Älkää kuvatko tavoiteltavaa ideaali-

tilannetta vaan oikeaa nykytilaa.

MITÄ

1. Mitä ja millaista ennakointitietoa tuotatte?

2. Mistä tiedon tuottamiseen vaadittava tieto saadaan (tiedonlähteet)?

3. Onko tuottamanne tieto määrällistä vai laadullista vai molempia? Tuotetaanko toista enemmän

kuin toista? Esimerkkejä.

4. Onko tuottamanne tieto jo valmiiksi tulkittua? Jos on, kuka tulkinnan tekee?

5. Millaisia muita ennakointiin liittyviä toimia/hankkeita, kuin tiedon tuotanto, teillä toteutetaan?

(Esim. koulutukseen, kehittämiseen tai näkyvyyden lisäämiseen liittyviä)

MITEN

6. Millaisiin prosesseihin ennakointitiedon tuottaminen ja muokkaaminen liittyy?

7. Millaisia ennakointitiedon kokoamisen ja/tai analysoinnin menetelmiä käytätte?

8. Onko joku menetelmä osoittautunut erityisen hyväksi? Onko joku menetelmä ollut erityisen

haastava? Miksi?

9. Mitkä prosessit/toiminnot ovat säännöllisiä, mitkä epäsäännöllisiä?

10. Onko maakunnassanne/organisaatiossanne käytössä jonkinlainen ennakoinnin vuosikello tai

muu vastaava vakiintunut ennakoinnin vuosisuunnitelma? Jos on, niin millainen?

KENELLE

11. Kenelle ennakointitietoa tuotetaan ja ennakointitoimia toteutetaan (asiakkaiden/käyttäjien mää-

rittely)?

12. Mitä tieto- tai muita tarpeita ennakointitoiminnalla palvellaan?

13. Onko tuotettava tieto, tiedon ja toiminnan tarpeet muuttuneet viime vuosina? Miten?

KETKÄ

14. Kertokaa toimijajoukosta, joka on mukana alueenne ennakointitoiminnassa.

Ketkä/mitkä organisaatiot ovat mukana ennakointiprosesseissa?

(Huomioikaa erilaiset toimijajoukot: sisäiset/ulkoiset toimijat; lakisääteiset toimijat/vapaaehtoiset;

säännölliset/satunnaiset; eri ryhmät: poliittiset päättäjät, kansalaisyhteiskunta, muut innovaatiover-

koston toimijat)

15. Miten vastuut ja tehtävät jaetaan? Miten tämä on onnistunut? Jaetaanko ennakointitehtäviä

sisältöteemojen mukaan eri ryhmille vai esimerkiksi seutukunnittain?

16. Miten joukkoistamista/osallistamista on käytetty organisaatiossanne/maakunnassanne (erityi-

sesti ennakoinnissa)?

17. Onko joku joukkoistamisen/osallistamisen keino ollut erityisen hyvä? Miksi?

ENNAKOINTI JA PÄÄTÖKSENTEKO

18. Miten ennakointitiedon vieminen päätöksenteon osaksi on onnistunut? Mitä on tehty sen

eteen?

19. Millainen on ennakoinnin ja ennakointitoiminnan yleinen näkyvyys ja tunnettuus maakunnas-

sanne?

20. Onko maakunnassanne/organisaatiossanne määritelty alueellisen ennakoinnin tavoitteet? Jos

on, kuka ja missä määrittely on tehty, millaisia tavoitteet ovat? Koetteko että tavoitteet on saavutet-

tu (vaikuttavuus)?

KEHITTÄMINEN

21. Mikä on erityisen hyvää ennakointiprosessissanne? Mikä nähdään erityisen haastavana? Mik-

si?

22. Tunnistatteko ennakointitiedon sisällölliselle monipuolistamiselle tarvetta? Jos kyllä, niin missä

teemoissa erityisesti?

23. Miten ennakointiprosesseja on kehitetty organisaatiossanne/maakunnassanne?

24. Miten eri toimijoiden ennakointiosaamista on kehitetty (kompetenssit)?

25. Miten alueellista ennakointiverkostoa/-verkostoja on kehitetty? Kenen vielä pitäisi olla mukana

ennakointiprosesseissa?

26. Millaista ylimaakunnallista ja kansallista ennakointiverkostoa on kehitetty ja miten?

27. Mikä ennakointiverkoston kehittämisessä on ollut teille kaikkein haastavinta? Miksi?

28. Miten ennakoinnin ja ennakointitiedon roolia suunnittelussa ja päätöksenteossa tulisi kehittää

teidän maakunnassanne?

29. Miten ennakoinnin yleistä näkyvyyttä ja tunnettuutta tulisi kehittää?

30. Mitä olimme unohtaneet kysyä teiltä? Tehkää itse kysymys ja vastatkaa siihen.

LUETELKAA VIELÄ LOPUKSI TIEDONKERUUSEEN JA LOMAKKEEN TÄYTTÄMISEEN

OSALLISTUNEET HENKILÖT/TAHOT (nimi ja organisaatio).

KIITOS TIEDOISTA!

Liite 2

Ministeriön alue-ennakointitoiminnan kartoitus

Vastatkaa kysymyksiin ministeriönne näkökulmasta vapaasti mutta tiiviisti. Älkää takertuko muo-toseikkoihin tai esitystapaan: tärkeintä on, että asiat tulevat kuvatuksi mahdollisimman kattavasti. Älkää kuvatko tavoiteltavaa ideaalitilannetta vaan oikeaa nykytilaa. MITÄ

1. Mitä ja millaista alueita koskevaa ennakointitietoa tuotatte itse?

2. Mitä ja millaista alueita koskevaa ennakointitietoa tilaatte muilta tiedontuottajilta?

3. Mistä itse tuottamanne ennakointitiedon tuottamiseen vaadittava tieto saadaan (tiedonläh-teet)?

4. Millaisia muita ennakointiin liittyviä toimia/hankkeita, kuin tiedon tuotanto, teillä toteutetaan

(esim. koulutus, kehittäminen tai näkyvyyden lisääminen)? MITEN

5. Millaisiin prosesseihin alueellisen ennakointitiedon tuottaminen liittyy?

6. Onko organisaatiossanne käytössä jonkinlainen alue-ennakoinnin vuosikello tai muu vas-taava vakiintunut ennakoinnin vuosisuunnitelma? Jos on, niin millainen?

7. Millaisia alueellisen ennakoinnin yhteistyömuotoja ja verkostoja käytätte? Miten ennakointi-

tietotieto jaetaan alueille? KENELLE

8. Kenelle ennakointitietoa tuotetaan ja ennakointitoimia toteutetaan (asiakkaiden/käyttäjien määrittely)?

9. Mitä ja kenen tieto- tai muita tarpeita ennakointitoiminnalla palvellaan?

10. Onko tuotettava tieto, tiedon ja toiminnan tarpeet muuttuneet viime vuosina? Miten? KETKÄ

11. Kertokaa toimijajoukosta, joka on mukana organisaationne ennakointitoiminnassa. Ket-kä/mitkä organisaatiot ovat mukana?

12. Millaista on ministeriöiden välinen ennakointiyhteistyö?

13. Millaista on ennakoinnin kansainvälinen yhteistyö?

14. Onko joukkoistamista/osallistamista on käytetty organisaatiossanne, erityisesti ennakointiin,

ja jos niin miten?

TUNNETTUUS, VAIKUTTAVUUS JA SUHDE PÄÄTÖKSENTEKOON

15. Miten ennakointitiedon vieminen päätöksenteon osaksi on onnistunut? Mitä tätä on kehitet-ty?

16. Millainen on ennakoinnin ja ennakointitoiminnan yleinen näkyvyys ja tunnettuus organisaa-

tiossanne?

17. Onko alueellisella ennakointitiedolla merkitystä? Mitä, millaista?

18. Miten hyvin tunnette eri maakuntien ennakointitoimintaa (asteikolla 1-5)? Ei lainkaan - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Erinomainen tuntemus

1 2 3 4 5 Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa KEHITTÄMINEN

19. Mikä on erityisen hyvää ennakointitoiminnassanne? Mikä nähdään erityisen haastavana? Miksi?

20. Tunnistatteko ennakointitiedon sisällölliselle monipuolistamiselle tarvetta? Jos kyllä, niin

missä teemoissa erityisesti?

21. Miten ennakointia on kehitetty organisaatiossanne?

22. Millaista kansallista ennakointiverkostoa on kehitetty ja miten?

23. Miten ennakoinnin yleistä näkyvyyttä ja tunnettuutta tulisi kehittää?

24. Mitä olimme unohtaneet kysyä teiltä? Tehkää itse kysymys ja vastatkaa siihen. KIITOS TIEDOISTA!

Documents

Alueellinen ennakointi maakunnissa / EMMA-hanke 2013