AIMO | Sdp:n jäsenlehti 6/2011

SDP:n jäsenlehti •11.10.20116

6-7Suomi sai vakuudet

8-9 12SDP:n uusi järjestöpäälikkö Kiinnostaako

kuntavaaliehdokkuus?

Paavo Lipponen SDP:n presidenttiehdokkaaksi

SIVUT 2– 5

Henrik Kettunen

2 SDP:n jäsenlehti 6 • 11.10.2011

Presidentillä pitää olla selkeä johtajan roolin Presidenttiehdokas Lipponen vaalii kansakunnan yhtenäisyyttäPaavo Lipponen huokuu rauhallisuutta. Se luo aina ympärille turvallista tunnet-ta. Mies päätti huolellisen miettimisen jälkeen lähteä tavoittelemaan SDP:n pre-sidenttiehdokkuutta, ja puo-luevaltuusto siunasi päätök-sen viikonvaihteessa. Lippo-nen sanoi ehdokkuudelle pitkään ei, mutta kun kysy-jiä riitti jonoksi asti yli puo-luerajojen, hän kypsyi pää-tökseen.

– Lopulta kysymys oli sii-tä, että näin selvän tehtävän presidentille pitää huolta sii-tä, että Suomen aktiivinen, rakentava kansainvälinen linja pitää. Suomen ei tu-le eristäytyä. Sisäisesti koen ”missiona” edistää kansa-kunnan yhtenäisyyttä ja ih-misten välisen yhteenkuulu-vaisuuden tunnetta.

Lipponen toistaa suu-ren huolensa kansakunnan henkisen ilmapiirin heik-kenemisestä. Se näkyy mm. vähemmistöjen kaltoin koh-telussa, joka alkaa olla liian hyväksyttyä.

– Uskon, että Suomen kansan suuri enemmistö tu-kee demokratian ja ihmisoi-keuksien arvoja. Siihen tar-vitaan presidentin johtoroo-lia, jotta tämä linja myös pitää ja ilmapiiri tervehtyy Suomessa, Lipponen sanoo painokkaasti.

”Selkeästi irti äärioikeistosta”Presidentinvaalin lähtökuo-pissa vastakkain ovat Lippo-sen mukaan toisaalta eris-täytymislinja ja sitä edus-tavat ehdokkaat, toisaalta Suomen suureen perintee-seen pohjautuva aktiivinen, kansainvälinen linja.

– Siis sisäisesti kansa-laisten keskinäistä yhteen-kuuluvaisuutta heikentävä suuntaus, ja toisella kansa-kunnan eheyttämiseen kat-sova tulevaisuuden linja. Ky-symys on siitä näköalasta, jonka me haluamme tarjo-ta nuorelle sukupolvelle. Sil-loin pitää katsoa eteenpäin, Lipponen kiteyttää.

Suomalainen puoluekent-tä on murroksessa, jossa pe-russuomalaiset ovat nosta-neet päätään erityisesti kes-kustapuolueen kustannuk-sella. Lipponen sanoo ole-vansa siitä oikeasti pahoil-laan.

– Keskustalla on vankka sivistyksen ja demokratian perinne. Puolueen taantues-satilalle tulee voimia, joilla ei ole oikeastaan minkään-laisia juuria. Pitää kuitenkin tarkkaan katsoa ja ymmär-

tää, mistä tässä on kysymys.– Olen ulkomailla liikku-

essani kiistänyt sen, että pe-russuomalaisten äänestäjät edustaisivat äärioikeistoa. Se on protestiliike ensi sijassa. Perussuomalaisille pitää an-taa mahdollisuus rakenta-vaan yhteistyöhön. Senkin olen tehnyt selväksi, että pe-russuomalaisten suojissa vai-kuttaa äärioikeisto. Siitä on sanouduttava selkeästi irti. Se vie meitä umpikujaan kan-sallisesti ja kansainvälisesti.

– Demokratian halvek-sunta ei ole huumoria, ei-kä sitä voi millään huumo-rilla selittää.

Vaaliteemat olennaisiaLipponen korostaa, että vaa-leissa on puhuttava olennai-sista kysymyksistä; miten me voimme poistaa köyhyyt-tä ja eriarvoisuutta, saada Suomen talouden käyntiin.

– Populismi kielteisessä mielessä on sitä, että ihmi-siä johdetaan harhaan us-kottelemalla, että jos me käymme heikentämäänvä-hemmistöjen oikeuksia, se auttaisi meitä näissä suuris-sa kysymyksissä. Päinvastoin, silloin meistä tulisi köyhem-piä ja me pärjäisimme huo-nommin yhteiskuntana ja taloutena, Lipponen linjaa.

– Nyt pitää keskittyä sii-hen, millä nämä suuret pe-rusongelmat saadaan rat-kaistua – ja siihen tarvittai-siin myös perussuomalaisia mukaan.

Kuusi vuotta sitten Tar-ja Halonen joutui kohtaa-maan useitakin ylilyönte-jä, kun vaaleissa käytettiin niin sanottuja likaisia temp-puja muun muassa herjaa-villa, perättömillä tekstivies-tikampanjoilla. Ne vaikutti-vat kovin organisoiduilta. Lipponen on jo kohdannut väitteen koulukiusaamises-ta. Lopulta osoittautui, että opettaja kiusasikin Lipposta eikä päinvastoin.

– Tärkeintä on se, että meidän kampanjamme on puhdas – että minun kan-nattajani eivät lähde mihin-kään likaiseen peliin, kie-lenkäyttöön tai vastustajien mustamaalaamiseen. Käy-dään reilua keskustelua, pu-hutaan oikeista asioista – ja sitten varaudutaan kaikkeen. Toivottavasti likaisiin temp-puihin ei tarvitse törmätä.

”Sanottava oikeassa ajassa ja paikassa”Lipponen lähtee kirimään presidentinvaaleihin taka-matkalta, onhan kokoomus-

lainen Sauli Niinistö gallu-pien selvä suosikki.

– Mielipidemittauksia teh-dään aina jossakin tilantees-sa. Minäkin niitä tietysti seu-raan, mutta kysymys on sii-tä, milloin kansalaiset alka-vat ajatella presidentin valit-semista. Nyt kuitenkin vali-taan ulkopolitiikan johtaja, Suomen edustaja maailmal-la, kansakunnan yhteisistä ar-voista huolta pitävä ihminen.

– Presidentti on ehdot-tomasti arvojohtaja. Hänen on seurattava ajan ilmiöitä ja arvioitava, milloin ja mis-sä asiassa on astuttava esiin. Siinä on kysymys harkinnas-ta ja arvostelukyvystä. Pre-sidentin ei tietenkään pidä koko ajan olla äänessä. Pre-sidenttiä kuitenkin tarvitaan silloin, kun vaikeammat ajat ovat edessä ja nyt ovat.

– Tarvitaan vahvaa johta-jaa, joka ottaa presidentille kuuluvat tehtävät hoitaak-seen. Emme kuitenkaan tar-vitse siis sellaista päsmäriä, joka puuttuu kaikenlaisiin asioihin. Emme ole valitse-massa presidenttiä, joka hoi-taa ja ratkaisee kaikki asiat kertoen hallitukselle, miten se tehdään. Presidentin pitää olla yhteistoiminnassa halli-tuksen kanssa ja tukea parla-mentarismia. Se on Suomen selviytymisen ja menestymi-sen salaisuus.

– Meillä on ollut hyvä presidenttionni. President-ti on kuitenkin aina voinut nojata vahvaan demokrati-aan. Siihen, että eduskunnan kautta on sitouduttu kaik-kiin suuriin ratkaisuihin.

Lipponen on poliitikkona ollut aina väkevä kannan-ottaja. Se siis näkyisi myös presidenttinä?

– Olen ottanut kantaa monessa roolissa, muun muassa kolumnistina. Presi-dentin täytyy arvioida vie-lä muita tarkemmin, mi-tä sanoo. Oikeastaan Urho Kekkonen on viimeksi ol-lut sellainen presidentti, joka on ottanut vahvasti kantaa. Jos tänä päivänä presidentti käyttäisi joitakin hänen sa-nojaan, siitä kyllä saisi pyyh-keitä, Lipponen naurahtaa.

Koivisto nousee korkeimmalle sijalleKenet edesmenneistä presi-denteistä Lipponen nostai-si erityisesti esiin? Lippo-nen toistaa, että Suomel-la on todellakin ollut hyvä presidenttionni eikä ketään voi sormella osoittaa.

– Ajatellaanpa vaikka Kyösti Kalliota, jolla oli merkittävä rooli siinä his-toriallisessa tilanteessa, jol-loin hän toimi presidentti-nä. Olin jo Urho Kekko-sen aikana mukana ja hän-

tä arvostan hyvin korkeal-le. Jos sitten puhutaan hä-nen seuraajistaan, niin vah-vimmat tunnesiteet minul-la on Mauno Koivistoon. Hän on kansakunnan kaa-pin päällä omassa ylhäisyy-dessään. Koivisto on lähim-pänä sitä, mitä voisi kutsua filosofikuninkaaksi, Lippo-

nen hymyilee lämpimästi.Koivisto toki on Lippo-

selle sitäkin kautta läheinen, että hän sai toimia Koiviston pääministeriaikana ”Vara-Manuna”, sihteerinä. Lippo-nen sai tuolloin kokemusta jopa presidentinvaalitentistä. Koivisto lähetti hänet sijai-sekseen Paasikivi-seuran te-

levisioituun paneeliin joulu-kuussa 1981.

– Se oli yllättävä luotta-muksen osoitus. Silloin hyvin ymmärsin oman roolini tie-tenkin. Olin valmistanut pu-heenvuoron, jonka Mauno Koivisto katsoi ja teki siihen jonkun puumerkin. Nouda-tin tiukasti hänen ohjeitaan.

311.10.2011 • SDP:n jäsenlehti 6

Presidentillä pitää olla selkeä johtajan rooli

– Isänmaa on tehnyt minun hyväkseni niin paljon, että tässä on kysymys myös tietystä velvollisuudesta, pohtii Lipponen.

Ulkopoliittiset kulmakivetMissä ovat suomalaisen ulko-politiikan kulmakivet seuraa-vien kuuden vuoden aikana? Lipposen paalutus on selkeä:

– Tärkeintä on turva-ta Suomen vaikutusvalta ja edut meneillään olevas-sa suuressa muutoksessa –

lähiympäristössä, Euroopan unionissa, globaalissa maa-ilmassa. Se vaatii aktiivista ulkopolitiikkaa, joka pon-nistaa suuresta perinteestä.

Lipponen jatkaa perustuk-sien valamista; hyvät suhteet naapureihin, Euroopan unio-ni tärkeimpänä kansainväli-senä foorumina, pohjoismai-

nen yhteistyö Suomen koti-na, YK:n aseman tukeminen.

– Maailman globaalit ins-tituutiot, nimenomaan ta-loudelliset järjestöt ovat va-linkauhassa. Pitää olla tark-kana, että Suomi jotakin kautta kykenee vaikutta-maan niissä jatkossakin.

Lipponen toteaa, että työ-

kenttä on laaja. Aktiivisuus tänä päivänä tarkoittaa, että olemme mukana globaali-en ongelmien ratkaisemissa. Näitä ovat kestävä kehityk-sen saavuttaminen, ilmasto-kysymys, köyhien maiden ongelmat.

Lipposella ei ole ongel-mia ainakaan löytää ystä-

viä ja keskustelukumppa-neita kansainvälisiltä kentil-tä. Siitä on pitänyt huolen pitkä valtiomiehen ura. Kun hän käy luettelemaan nimiä, huolenaiheena on, ettei jo-ku tärkeä vain jäisi mainitse-matta. Harvalla ehdokkaalla tilanne on näin päin.

Paavo Lipponen sanoi

Mauno Koivistosta presi-dentinvaalien alla 9.12.1981 näin:

– Suomi tarvitsee valtion-päämiehen, joka voi vai-kuttaa yhteiskuntasovun ja myönteisen kehityksen jat-kumiseen.”

Sopisiko tämä hänen omaan ehdokkuuteensakin?

Henrik Kettunen


Tiesitkö tämän Paavo Lipposesta?

Kampanja verkostoituu

Mielimusiikki?– Olen oikeastaan kaikki-

ruokainen musiikin suhteen. Kun mahdollista, kuuntelen Bachin sävellyksiä ja Mo-zartin oopperoita. Autossa perheen kanssa mökkimat-kalla kuuntelemme Hecto-ria tai Rauli Badding So-merjokea. Kirka oli minulle suuri taiteilija. Tämän päivän laulajista mainitsisin Chi-sun, joka on pirteä ilmestys. Opiskelija-aikanani kuunte-lin paljon jazzia. Suosik kini

oli Dave Brubeck.Mielikirja?– Jos pitäisi yksi kirja vali-

ta, se olisi Edith Södergra-nin kootut runot ”Samla-de dikter”. Kirjat luen eri kielillä, mieluusti alkukie-lillä ruotsiksi ja englannik-si. Opiskelin amerikkalais-ta kirjallisuutta Yhdysval-loissa vuoden. Luen tämän päivän suomalaisten kirjaili-joiden teoksia. Harry Pot-terin monta osaa olen lu-kenut lapsille ääneen silloin,

kun he olivat sopivassa iässä ja nykyistä nuorempia.

Mieliruoka?– Miten kaikkiruokainen

voi nimetä mieliruoan? Päi-vi tekee hyvää ruokaa. Yksi parhaista on hänen bolog-nesepatansa. Meillä syödään paljon kalaa ja karjalanpais-tia mielellään. Kuopiolainen kalakukko on ihanata!

Mielijuoma?– Kyllä minä nykyään

juon enimmäkseen mine-raalivettä ja teetä.

Urheilulajit?– Uinti, aiemmin kilpai-

lumielessä, nykyään kun-toiluna.Televisiosta seu-raan ja käyn paikan pääl-läkin mielelläni katsomassa joukkuelajeja. Suomalaisten joukkuei den nousu on vai-kuttavaa, ja sen salaisuus on juuri joukkuepeli. Sillä voi-tettiin jääkiekon mestaruus, sillä ovat menestyneet len-topallo- ja koripallomaa-joukkueet, ja uskon että jal-kapallo tulee perässä.Viisas

valmentaja tietää, että tär-keintä on pelata joukkueen eteen ja antaa kaikkensa.

Tv-ohjelma?– Avara luonto, brittidek-

karit ja Uutisvuoto. Joskus joku hyvä leffa.

Paras tapa rentoutua?– Perheen kanssa yhdessä

tehden, oli se sitten mökillä-oloa, tai että katsotaan Poi-rotia telkkarista. Se on pa-rasta elämässä.

Harrastukset?– Ykkösharrastus on arkki-

tehtuuri. Siihen voisin käyttää enemmän aikaa. Olen puhu-nut arkkitehtuurista viimeksi Oulussa ja Helsingissä. Olen ranskalaisen yhdistyksen (Association Alvar Aalto en France) hallituksen puheen-johtaja, joka hallinnoi Alvar Aallon suunnittelemaa taloa Ranskassa. Se on nimeltään MaisonLouis Carré.

Rakkain lapsuusmuisto?– Mikähän se voisi olla…

Elin semmoisen onnellisen lapsuuden. Äidin laulu!

Paavo Lipposen kampan-ja kohti voittoa presiden-tinvaaleissa on käynnisty-nyt. Edessä on neljän kuu-kauden tiivis rupeama koh-ti toisen kierroksen vaalipäi-vää 5. helmikuuta 2012.

Paavo Lipposen vaalikam-panjasta vastaa President-ti 2012 ry, jonka puheen-johtajana on kansanedustaja Jouni Backman sekä vara-puheenjohtajina Eija Har-jula SAK:sta ja Leila Kos-tiainen STTK:sta.

Kampanjapäällikkönä ja samalla yhdistyksen oto-toi-minnanjohtajana toimii Es-ko Ranto. Hän on Kustan-nus oy Demarin toimitus-johtaja ja SDP:n suurimman piirijärjestön, Uudenmaan sosialidemokraatit ry:n, pu-heenjohtaja.

Kampanjan yhteyspäällik-könä toimii erityisasiantunti-ja Laura Andersson. Hänen vastuualueenaan ovat eri-tyisesti vapaaehtoisten rek-rytointi ja johtaminen sekä

vaalityö sosiaalisessa medias-sa. Andersson on toiminut Lipposen avustajatehtävis-sä aiemminkin ja työskente-lee vakinaisesti edunvalvon-tatehtävissä Suomen liikunta ja urheilu SLU ry:ssä.

Viestintäpäällikkö Mikko Karlsson huolehtii kampan-jan viestinnästä ja mediayh-teyksistä. Lisäksi Karlsso-nin erityisvastuualueena on vaalityö ay-liikkeen piirissä. Karlsson työskentelee vaki-naisesti Auto- ja kuljetus-

alan työntekijäliiton lehden päätoimittajana.

Ehdokkaan aikatauluis-ta, kulkemisista ja muis-ta käytännön asioista huo-lehtii yhteyshenkilönä Mer-ja Iljin.

Paavo Lipposen internet-sivut ovat avautuneet osoit-teessa www.paavolipponen.fi. Sivun kautta kaikki ha-lukkaat voivat ilmoittautua Paavon tukijoiksi ja/tai vaa-lityöhön. Sivuston on teh-nyt viestintä- ja markki-

nointi-PR-toimisto Milt-ton Oy ja teknisenä toteut-tajana on Ruusuverkko oy. Valokuvaajana on toiminut Olli Urpela.

Samalla kampanja on käynnistynyt myös sosiaa-lisessa mediassa. Lipponen 2012 -kampanja hyödyntää Facebook- ja Twitter-yhtei-söpalveluita ja Flickr-kuva-palvelua.

Kampanjan alkuvaihees-sa muodostetaan alueelli-sia kansalaisvaltuuskuntia

kaikkiin vaalipiireihin. Myös valtakunnallinen kansalais-valtuuskunta on perusteil-la ja julkistetaan lähitule-vaisuudessa.

Lipponen 2012 -kampanja verkossa:

Kampanjasivut: www.paavo-lipponen.fi

Facebook: www.facebook.com/Lipponen2012

Twitter: www.twitter.com/Lipponen2012

Flickr: www.flickr.com/pho-tos/paavolipponen/

Myös perhe oli Paavon mukana SDP:n puoluevaltuuston kokouksessa.

Kuvat: Henrik Kettunen


Meidän PaavoPaavo Lipponen on suo-malainen poliitikko, valtio-mies, aviomies ja isä. Hän on Suomea pisimpään yh-tämittaisesti johtanut pää-ministeri sekä yksi Sosia-lidemokraattisen Puolueen merkittävimmistä johto-hahmoista.

Lipponen on halki uran-sa painottanut kansainväli-syyden, demokratian ja oi-keudenmukaisuuden merki-tystä. Jo 1960-luvulla tule-va pääministeri herätti laa-jaa huomiota puhuessaan ensimmäisten joukossa uu-den ulkopolitiikan strategi-asta, jonka demokraattinen ja avoin näkökulma laajen-tuisi kattamaan myös kehi-tysmaita koskevat asiat.

Merkittävin vaikutus suo-malaiseen ja kansainväliseen politiikkaan Lipposella oli johtaessaan Suomen halli-tusta pääministerinä kah-deksan vuoden ajan 1995–2003. Tänä aikana hän joh-ti Suomen ulos vaikeasta la-makaudesta sekä osaksi Eu-

roopan unionia ja Euroopan talous- ja rahaliittoa. Toisella pääministerikaudella Suo-mi toimi Lipposen johdolla menestyksekkäästi Euroo-pan unionin puheenjohtaja-maana ja oli mukana käyn-nistämässä Euroopan unio-nin laajenemista.

Kansainvälisen avoimuu-den lisäksi alueellinen ke-hittäminen on aina ollut keskeistä Lipposen poliit-tiselle toiminnalle. EU-pu-heenjohtajakaudella Lippo-nen teki aloitteen Pohjoi-sen ulottuvuuden politii-kasta, joka toteutui. Hanke on saanut aikaan merkit-täviä saavutuksia erityises-ti Itämeren parantamisessa.

Aktiivisen kansainvälisen poliittisen uransa ansiosta Paavo Lipposella on suora keskusteluyhteys ja hyvät suhteet maailmanpolitiikan merkittäviin johtohahmoi-hin, eurooppalaisista ja poh-joismaisista kumppaneista aina Venäjän ja Yhdysvalto-jen päättäjiin saakka.

Poimintoja Paavo Lipposen elämästäTärkeät vuosiluvut1941: Syntynyt 23. huhtikuuta Turtolassa (nyk. Pello)1959: Ylioppilas Kuopion lyseosta1960–61: Opiskelu Dartmouth Collegessa USA:ssa1963–67: Toimittaja1966: Puhuu uudesta ulkopolitiikasta1967–79: SDP:ssa mm. kansainvälisten asiain sihteeri1971: Valtiotieteen maisteri Helsingin yliopistos-ta pääaineenaan kansainvälinen politiikka1979–82: Pääministeri Mauno Koiviston sihteeri1989–91: Ulkopoliittisen instituutin johtaja1983–1987, 1991–2007: Kansanedustaja1993–2005: SDP:n puheenjohtaja1995–2003: Pääministeri2003–2007: Eduskunnan puhemies

JäsenyyksiäClub of Madrid Global Leadership for Climate Ac-tionAction Group for Democracy in EuropePariisissa toimiva Notre Europe Institute, hallin-toneuvoston ja EU-USA -työryhmän jäsenTheodor AueStiftung, neuvoston jäsenAssociation Alvar Aalto en France, hallituksen puheenjohtajaHelsingin suomalainen klubiEdith Södergran -sällskapetSvenska nu -kampanja, valtuuskunnan puheen-johtajaHelsingin KuhatJHL

Muu toimintaPäätyö: muistelmien kirjoittaminenSivutyö: harjoittanut konsultointia (muun muas-sa Pohjolan Voima ja Nord Stream)


Suomi sai vakuudetEdellinen hallitus epäonnistui vakuuksien tavoittelussa– Euroopan unioni on Suo-melle mahdollisuus eikä uh-ka. Sitä eivät ole muuttaneet Kreikan velkakriisi eivätkä muutkaan seikat. Se ei kui-tenkaan tarkoita, etteikö eu-roalueen kehittämisessä olisi työmaata jatkossakin, SDP:n puheenjohtaja, valtiovarain-ministeri Jutta Urpilainen korostaa.

Voisi luulla, että SDP:n puheenjohtaja, valtiova-rainministeri Jutta Urpi-lainen valittaisi väsymystä. Mutta ei.

Takana on monen mara-tonin pituinen juoksu; edus-kuntavaalit, hallitusneuvot-telut, valtionvarainministe-rin pesti sekä pitkät ja vai-keat neuvottelut Kreikka-vakuuksista. Kun karavaa-ni on kulkenut, koirat ovat

räksyttäneet vieressä. Tämä kaikki on tapahtunut ilman pidempiä lepotaukoja.

– Jäsenten tuki antaa vir-taa. Kun Kreikan vakuuk-sista saatiin niin hyvä tulos, olen levollisin mielin. Puo-luevaltuustossa aistin tun-nelman, joka antaa lisävoi-maa jatkaa tästä eteenpäin, puheenjohtaja hymyilee.

”Komea ilmaveivi ilman salaisuuksia”Euroryhmän kokouksessa 3.10. sovittiin vakuuksien määräytymisperusteista ja ehdoista, joilla niitä voidaan saada. Pitkän päivätyön jäl-keen suomalaiset onnistui-vat neuvottelemaan uudelle Kreikan lainalle 880 miljoo-nan euron vakuussumman.

Kielenkäyttö äityi kovak-si eduskunnassa. Aihehan on sinällään otollinen: ku-kapa haluaisi lainan takaa-jaksi. Oppositiossa vaadit-tiin ensin kiivaasti vakuuk-sia ja kun hallitus onnistui-

kin ne saamaan, piti keksiä uutta tilalle. Nyt ongelma olikin, että hallituksen ”va-kuusseikkailu” on heikentä-nyt Suomen asemaa EU:ssa.

– Seikkailun tielle oli-si lähdetty, jos olisi toimit-tu opposition ohjeiden mu-kaan ja sysätty Kreikka hal-litsemattomaan velkajärjes-telyyn. Hallitus on toiminut johdonmukaisesti ja avoi-mesti niin kotona kuin Eu-roopassa. Lopputulos saat-toi olla yhtä komea kuin Mikael Granlundin ilma-veivi, mutta salaa kiekkoa ei pistetty maaliin, Urpilai-nen viittaa keskustakonka-ri Mauri Pekkarisen taan-noisen kritiikkiin eduskun-nassa.

Opposition kritiikistä te-rää vei myös se, että mark-kinavoimat reagoivat synty-neeseen päätökseen luotta-vaisesti. Suomen maine luo-tettavana lainojensa takai-sinmaksajana on jopa Sak-saa vahvempi.

Valtiovarainministeri sa-noo kuitenkin jotenkin ym-märtävänsä perussuoma-laisten toitotuksia, joissa on vastustettu kaikkea mahdol-lista yhdentyvässä Euroo-passa pitkin matkaa. Sen sijaan hän ihmettelee kes-kustan puheenjohtajan Ma-ri Kiviniemen esiintymistä.

– Hän hyväksyi pääminis-terinä itse kaikki kriisimai-den tukipaketit ilman va-kuuksia ja piti tätä ainoa-na mahdollisena vaihtoeh-tona Suomelle. Nyt hän olisi ollut valmis kaatamaan kai-ken, vaikka Suomi viimein saikin vakuudet, joita myös edellinen hallitus yritti. Poli-tiikassa saa provosoida, mut-ta jonkinlaisen linjan ja lo-giikan soisi sentään säilyvän silloinkin.

”Vahva asema Euroopassa”– Mitä tulee asemaamme Euroopassa ja unionissa, on vaikea kuvitella sen hei-

kentyneen. Oppositio kat-soo Eurooppaa kuin strutsi kolostaan. Edelleenkään Eu-roopan unioni ei ole meil-le uhka vaan mahdollisuus. Emme ole Unionissa kool-taan suuri kansakunta tai si-jainniltaan keskellä karttaa, mutta vahva asema meil-lä on.

– Todellista vahvuutta on se, että uskallamme tarvit-taessa sanoa ”jo riittää” ja olla antamatta periksi. Mei-tä ei viedä, me teemme hy-vää yhteistyötä ja olemme arvostettu jäsenmaa, vielä-pä parhaalla luottoluoki-tuksella, Urpilainen koros-taa.

Urpilainen haastoi puo-luevaltuuston kokouksessa pitämässään linjapuheessa suomalaiset mukaan euro-alueen tulevaisuuskeskus-teluun. Euroopan integraa-tiota on rakennettava en-tistä enemmän kansalaisten ehdoilla.

– Sen aika on heti, kun

kriisipöly on laskeutunut. Euroopassa velkakriisin yti-messä on epäluottamus, jo-ka on syntynyt maiden lyö-tyä laimin yhteisiä sääntö-jä. Kysymykset sijoittajavas-tuusta, vakuuksista ja muis-ta terveitä talouksia turvaa-vista toimista ovat yleisty-neet. Samoin lisääntyy poh-dinta demokratian roolista Euroopan integraatiossa. Vanhoilla raiteilla ei enää haluta jatkaa.

Urpilaisen mukaan eu-rojärjestelmän jäsenyys on tuonut Suomelle paljon hy-vää, mutta samalla meidän on oltava valmiita kriitti-sesti tarkastelemaan EU:n kehitystä. Kansalaisten pi-tää kokea euroalue ja sen pelisäännöt reiluiksi.

Hän korostaa, että jäsen-maiden on vastattava jat-kossakin omista veloistaan. Toiseksi euroalueen pitää olla vakaa. Kurinalaiseen talouspolitiikkaan tarvitaan markkinapainetta ja sääntö-

Kreikan vakuuksista saatiin hyvä tulos, kertoo SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen


”Kuntauudistus turvaa kansalaisten palvelut”Jokaisen suomalaisen pal-velut on turvattava Suo-men jokaisessa kunnassa. Hallituksen kuntauudistuk-sen päätavoite kiteytyy täs-sä, puheenjohtaja Jutta Ur-pilainen tiivistää.

”Elähän souvvav venettä lepikkoon”, sanottiin luo-vutetun Karjalan puolelle jääneellä Valkjärvellä. Toi-sin sanoen, pysyhän asiassa. Tällaiset terveiset puheen-johtaja Jutta Urpilainen lä-hettää Suomen keskustal-le, joka on ryhtynyt pelot-telemaan hallitusohjelmas-sa olevan kuntauudistuksen tarkoittavan kuntien pak-koliitoksia.

– Kuntia ei olla pakko-toimin liittämässä yhteen, Urpilainen sanoo.

Kysymys on siitä, että kunnan on hyvä olla sen kokoinen, että se voi ve-rotuloillaan pitkälti tuot-taa asukkaidensa tarvitse-mat palvelut. Näin palvelut myös paranevat.

Hallitusohjelmaan on kirjattu uuden kunta- ja palvelurakenneohjelman aloittaminen, ja siitä kuu-

luukin keskustella.– Mutta käydään tätä

keskustelua faktoihin pe-rustuen, ei pelottelemalla.

Edellisten hallitusten ai-kana käynnissä ollut PA-RAS-hanke on jo tuotta-nut tuloksia, mutta nyt on aloitettava seuraava vaihe. Kuntauudistuksessa on tar-koitus muuttaa sekä tapoja tuottaa palveluita, että vie-dä kuntien kokoa lähem-mäs luontevaa asiointi- ja työssäkäyntimääritelmää.

Valtio tukemassa kuntia enemmänKuntauudistuksen erityis-ongelmana on, mitä teh-dään niiden kuntien kohdal-la, jotka ovat aivan konkurs-sikypsiä, eikä ikä- tai elin-keinorakenteessa ole posi-tiivista lähtökohtaa.

– Toisin kuin keskustas-ta on annettu ymmärtää, kuntien valtionosuuksiin on kustannustenjaon tar-kistuksen sekä uuden yh-teisöveroprosentin koro-tuksen myötä tulossa en-si vuonna euroja enemmän eikä vähemmän, valtiova-

rainministeri tähdentää.Urpilainen muistuttaa, et-

tä tällä hetkellä suomalaiset ovat hyvin eriarvoisessa ase-massa asuinkunnastaan riip-puen, esimerkiksi erityis-, koulu- tai sosiaalipalvelui-den käyttäjinä.

–Kunnallinen itsehallinto, myös taloudessa, on arvo-kas lähtökohta ja sitä voi-daankin vahvistaa lisäämäl-lä kuntien verotusoikeutta.

– Palveluiden järjestämi-sessä itsehallinto toteutuu parhaiten, jos kunta voi it-se päättää, miten se järjestää palvelunsa.

– Emme tavoittele mal-lia, jossa kaikki kuntalaisia koskevat palvelut ovat kun-tayhtymien, yhteispalvelu-alueiden tai yhteisten yh-tiöiden himmeleitä. Tällöin kunta on suoraan vain mak-sajan roolissa ja päätösval-ta on jossain muualla kuin kunnanvaltuustoilla, Urpi-lainen sanoo.

– Kunnallinen demokra-tia toteutuu myös parhaiten, kun vaaleilla valitut valtuu-tetut vastaavat suoraan se-kä taloudesta että palveluis-

ta. Tästä kuntauudistuksessa on kysymys, puheenjohtaja Urpilainen muistuttaa.

Vaaleissa ratkaistaan isänmaan suunta2012 kuntavaaleissa ratko-taan jälleen isoja kysymyk-siä. Ihmisiä puhuttavat ter-veyskeskuspalvelujen saata-vuus, lapsen koulun tilan-ne, puistojen ja asuintalojen kaavoittaminen, teiden kun-to ja turvallisuus.

– Nämä kaikki ovat kysy-myksiä, jotka rakentavat ih-misen hyvinvointia. Ne ovat asioita, joiden tasa-arvoinen toteuttaminen on meille so-sialidemokraateille ensiar-voisen tärkeää, Urpilainen painottaa.

– Vaalit näyttävät isän-maalle suunnan ja työ nii-den voittamiseksi pitää käynnistää nyt. Siihen tar-vitaan meitä kaikkia. Itse olen asettumassa ehdolle kotikaupungissani Kokko-lassa ja kannustan kaikkia jäsenlehden lukijoita harkit-semaan omalta osaltaan eh-dokkaaksi asettumista ensi syksyn vaaleissa!

”Paras ehdokas tarvitsee parhaan tukijoukon”Puheenjohtaja Jutta Urpi-lainen kannustaa puolueen jäseniä nyt aktiiviseen vaa-lityöhön, jotta Paavo Lip-posesta tulee Suomen seu-raava presidentti. Ei riitä, että ehdokas on paras. Hän tarvitsee ympärilleen myös parhaan tukijoukon.

– Paavo Lipponen on meille kaikille suomalaisil-le tuttu. Hän on perheen-isä, aviomies, kokenut polii-tikko – valtiomies. Hänestä löytyy arvojohtaja, jollaista kipparia Suomi-laiva tarvit-

see juuri nyt, puheenjohta-ja Jutta Urpilainen luonneh-tii SDP:n puoluevaltuuston juuri asettamaa president-tiehdokasta.

Urpilainen sanoo kam-panjan iskusanojen osuvan ytimeen: kansainvälisyys, de-mokratia, oikeudenmukai-suus. Kansakunta tarvitsee kokoavan johtavan visio-näärin, joka osaa ja uskaltaa luotsata Suomea eteenpäin.

– Itse olen mukana valtio-varainministerinä koalitio-hallituksessa. Tiedän, kuin-

ka haastavaa on sovitella yhteen erilaiset arvomaail-mat ja toimintatavat. Lippo-nen on ollut pisimpään yh-täjaksoisesti pääministerinä, ja hänen työnsä osui poik-keuksellisen vaikeaan ajan-kohtaan.

– Tuon Lipposen pää-ministeriajan myötä Suo-mi nousi lamasta ja avasi it-selleen vahvan aseman Eu-roopan ytimessä. Meillä on tuska välttää ylisanoja siinä, missä toiset joutuvat hake-maan perusteita omien eh-

dokkaidensa erinomaisuu-delle, Urpilainen sanoo.

– Vaikka meillä on paras ehdokas, hän tarvitsee tuek-seen vahvan kansanliikkeen. Siinä tarvitaan jokaista so-sialidemokraattia, puolueen puheenjohtaja muistuttaa.

Musiikinopettajana Jut-ta Urpilaiselle tulee mie-leen tuttu laulu armaasta Suomenmaasta. Sitä vähän mukaellen voisi sanoa, että ”kaikki kaikk’ ylös yhtenä kansana nyt Suomen onnea valvomaan!”

jä. Kolmanneksi euroalueen pitää pystyä tarjoamaan hy-vät puitteet korkealle työl-

lisyydelle ja tuottavuudel-le. Muuten hyvinvointia ei saavuteta.

Henrik Kettunen

Ismo Kainulainen

Kreikan lainan vakuudet• Euroryhmän kokouksessa 3.10. sovittiin periaatteis-

ta ja ehdoista, joilla vakuuksia voidaan saada, ja va-kuuksien määräytymisperusteista. Arvioitu vakuus-summa on alkuvaiheessa 880 miljoonaa euroa. Va-kuus kasvaa korkoa. Vakuussummaa täsmennetään, kun Kreikan uuden lainaohjelman lopullisista yksi-tyiskohdista ja määrästä sovitaan. Siihen vaikuttaa myös IMF:n osuus uudesta lainaohjelmasta.

• Varsinaiset vakuudet ovat AAA-luottoluokituksen arvopapereita. Näiden hankkiminen toteutetaan vaiheittain myymällä investointipankin välityksel-lä Kreikan valtion velkakirjoja. Suomelle ei aiheudu tästä riskiä.

• Erillistilillä olevat arvopaperit toimivat vakuutena si-tä tilannetta silmällä pitäen, jossa Kreikka on jättä-nyt maksamatta ERVV:ltä saamansa lainat ja niitä koskeva, Suomen antama takaus laukeaa maksetta-vaksi ERVV:lle. Jos taas Kreikan valtio hoitaa ERVV-lainansa takaisinmaksun sovitun mukaisesti, palau-tuu vakuus ja sille kertynyt korko Kreikan pankeille, jotka palauttavat sen edelleen Kreikan valtiolle.

• Suomelle ei aiheudu vakuusjärjestelystä kustannuk-sia.

Jutta Urpilainen on ollut toimittajien puristuksessa viimeiset viikot.


n ”Iloa ja vaikutusmahdollisuuksia poliittiseen toimintaan”SDP:n uusi järjestöpäällikkö Ari Näätsaari lähtee uudis-tamaan puoluetoimintaa ta-voittenaan, että se tarjoaa enemmän vaikutusmahdol-lisuuksia ja tietoa ihmisille. Toiminnassa on tuloksen li-säksi tärkeintä tekemisen ilo ja hauskuus.

Ennen kuin Ari Näätsaari päätti hakea puolueen järjes-töpäällikön pestiä, hän linjasi ensin itselleen, minkä tyyp-pistä uudistumista ja kehitty-mistä hän tavoittelisi puolu-een järjestötoiminnalle. Jär-jestötyön tulee olla miellyt-tävä ja mukava, iloinen asia.

– Järjestöpäällikön tärkein tehtävä on osallistaa, helpot-taa, mahdollistaa, motivoida ja innostaa jäsenistöä toimi-maan. Tarkoitus ei ole se, et-tä Ari Näätsaari tekee mah-dollisimman vähän, vaan et-tä Ari Näätsaari tekee paljon sen eteen, että muut voivat tehdä paljon, mies kertoo.

Vaikka Näätsaari hakee uusia toimintatapoja ja -väli-neitä, hän kuitenkin muistut-taa, että puolueen satavuotis-ta historiaa ei sovi unohtaa.

– Puolueväki on tottunut tietynlaiseen toimintakult-tuuriin, jonka tunnen itsekin hyvin.Uudistuksia haettaessa ei saa tehdä suuria vahinkoja monille perinteisille ja hyvil-le toimintamuodoille.

Entistä enemmän suoraa vaikuttamistaIhminen liittyy puolueeseen voidakseen vaikuttaa tai saa-

dakseen tietoa, joka muu-ten ei olisi saatavilla. Tämän kynnyksen Näätsaari halu-aa laskea mahdollisemman helpoksi ylittää. Vaikuttami-sen pitää olla sellaista, että ihmiset aidosti kokevat vai-kuttavansa asioihin, ja sitä he eivät voi kokea, elleivät oi-keasti vaikuta.

Näätsaari paljastaa, et-tä seuraavaan puoluekoko-ukseen suunnitellaan järjes-telyä, jossa asiakirjat tulevat jäsenistölle yhteisöllisesti internetiin valmisteltavak-si. Jäsenistö voi käydä kom-mentoimassa, muokkaamas-sa ja rakentamassa esityksiä puoluekokoukselle.

Suunnitelmissa ovat myös internetissä järjestettävät webinaarit, eli nettiseminaa-rit, joissa ihmiset voivat kes-kustella erilaisista poliittisis-ta asioista.

– Jos ei keskustele, voi ai-nakin käydä kuuntelemassa mitä mieltä meidän minis-terit, kansanedustajat ja pu-heenjohtaja asioista ovat. Jos haluaa debatoida, sekin on mahdollista.

SDP:n presidenttiehdok-kaan nimeämisestä käytiin suuntaa-antava jäsenäänes-tys. Näätsaari kertoo, että vastaavanlaisia jäsenkysely-jä tullaan todennäköisesti tekemään enemmänkin.

– Jokunen vuosi sitten oli presidentin valtaoikeuksista jäsenkysely ja luulen, että tämän tyyppisistä isommis-ta poliittisista kysymyksistä

tullaan järjestämään kysely-jä myös tulevaisuudessa.

Näätsaari kertoo, et-tä puolue tulee myös avit-tamaan puolueosastoja an-tamalla mahdollisuuden ja välineet osaston jäsenten mielipiteitten kartoittami-seen, ja niiden kertomiseen eteenpäin.

– Emme lisää pelkästään suoraa vaikutusta jäsenten ja puolueen välillä, vaan myös puolueosastojen ja piirien kautta. Puolueosaston mie-lipide kokonaisuutena on aina vahvempi kuin yhden yksittäisen jäsenen.

Sosiaalisen median uudet mahdollisuudetPuolueella on facebook-si-vut, mutta ne ovat Näätsaa-ren mukaan vielä vähän liian yksipuoleiset. Puolueesta kerrotaan, mitä ollaan teke-mässä ja käyttäjät reagoivat siihen. Liikehdintää pitää ta-pahtua molempiin suuntiin. Hän myös innostuu vertaile-maan Google plussan etuja, joten ainakin mies on perillä järjestelmistä.

Kun SDP:n toimintaa so-siaalisessa mediassa laajen-netaan jäsenistöä kohtaan, se vaikuttaa Näätsaaren mu-kaan omalta osaltaan ihmis-ten motivointiin ja vaikutus-mahdollisuuksiin.

Näätsaari muistuttaa, et-tei sosiaalinen media ole vain puolueen sisäinen asia. Sosiaalinen media tarjoaa mahdollisuudet tiedottaa asioista organisaation ulko-puolelle.

– Olennaista hommassa on se, että sosiaalinen me-

dia tarjoaa mahdollisuuden tiedottaa asioista meidän organisaation ulkopuolel-le. Meidän vain pitäisi lisätä sitä rohkeutta, että ihmiset asettaisivat omia mielipitei-tään muittenkin kuin omien jäsenten arvioitavaksi.

Järjestötoiminta muutoksessaViimeaikaiset gallupit eivät ole aina olleet SDP:lle suo-peita. Näätsaari sanoo, et-tä puolueen kokonaisjäsen-määrä tulee väistämättä las-kemaan vielä jonkin aikaa. Se johtuu ikäluokkien ra-kenteesta ja jäsenperustei-den muuttumisesta.

– Tällä hetkellä puhutaan järjestöshoppailusta. Ihmiset liittyvät järjestöön ja lähtevät sitten, kun ovat tehneet hei-tä kiinnostaneen asian. Sen jälkeen he lähtevät toiseen järjestöön tekemään jotain muuta. Puolueet ovat täs-sä kehityksessä ilman muu-ta mukana.

Vaikka puolue tarvit-see uusia ihmisiä, Näätsaa-ri korostaa nykyisten mer-kitystä.

– Tarvitsemme niitä ih-misiä, jotka tulevat mukaan silloin, kun vauhti on ko-va ja olemme myötätuu-lessa, mutta tarvitsemme myös niitä ihmisiä, jotka pi-tävät liikettä pystyssä myös tuiskussa. Kummatkin ovat äärimmäisen arvokkaita.

Uusien jäsenten hankin-nassa Näätsaari pitää eri-tyisen keskeisessä roolis-sa nuorisoliittoa. Hänen mukaansa nuorisotoimin-ta ei ole liikkeen kannal-

ta vain tärkeää, vaan se on välttämätöntä. Hän itse sa-noo olevansa ikuinen nuo-risoliittolainen ja ylpeä, kun tytär liittyi hiljattain demari nuorten jäseneksi.

– Hän päätti asiasta ihan itse. Oma osani oli vain se, että annoin alaikäiselle tyt-tärelleni huoltajan luvan liittyä. Olin vain tyytyväi-nen, ettei oma toimintani ollut estänyt häntä harkitse-masta liittymistä tai päätök-sentekoa, Näätsaari nau-rahtaa.

Osastoliitoksiin ei ole pakkoaKuntaliitokset ovat nyt nä-kyvästi tapetilla. Näät-saaren mukaan yhdistymi-siä tulee todennäköisesti tapahtumaan myös puolue-osastoissa.

– Meillä on pikkaisen va-jaa tuhat puolueosastoa tä-

nä päivänä. Aktiivijoukko on kaventunut, mutta orga-nisaatio säilynyt. On rotaa-tion paikka, mutta ei pak-kosanellen.

– Yhdistyminen ei ole it-seisarvo. Jos osastot koke-vat itsenäisyyden itselleen tärkeiksi, niin miksi kukaan lähtisi tekemään sille haittaa. Resurssit, apu ja tuki tule-vat pysymään samana riip-pumatta siitä, mihin tulok-seen päädytään.

Näätsaari kuitenkin huo-mauttaa, että yhteistyötä voi, ja kannattaa tehdä. Hän ha-luaa jäseniä lähimpänä ole-vien organisaatioiden toimi-van hyvin.

– Meinaan keskittyä puo-lueosastotoimintaan ym-päriämpäri Suomenmaa-ta. Olen Lapista lähtöisin, niin tunnistan tämän Suo-men maan joka kolkan tär-keyden.

Ari Näätsaaresta uusi järjestötyön veturi

Yhteisöpedagogi ja verkkopelaaja• Ari Näätsaari, 46, asuu Espoossa vaimon ja tyt-

tären kanssa. Perheeseen kuuluvat myös ha-vannankoira Iiris, ja kaksi kotoa pois muutta-nutta lasta.

• Näätsaari harrastaa golfia ja lukemista.• Syntynyt Torniossa, kasvanut Kemijärvellä.• Koulutukseltaan yhteisöpedagogi. Toiminut

leipurina, demarinuorten järjestösihteerinä, SAKKI ry:n pääsihteerinä, SAK projektisihteeri-nä, viimeksi SDP:ssä ay- ja järjestösihteerinä.

• Intohimoinen verkkopelaaja, joka kertoo am-mentaneensa internetin maailmasta omak-suttuja juttuja myös järjestöpäällikön työssä.

• Kirjahyllystä löytyy kirja, joka listaa 1001 al-bumia, jotka on kuultava ennen kuolemaansa. Tällä hetkellä mies menee numerossa 536.

Ismo Kainulainen

Hymy oli herkässä SDP:n tuoreella järjestöpäälliköllä Ari Näätsaarella ja Tytti Tuppuraisella SDP:n puoluevaltuuston kokoustauolla.


Ari Näätsaaresta uusi järjestötyön veturi

Tykkää!Ari Näätsaari on aktiivinen sosiaalisen median käyttäjä. Tosielämässä hän painaa tykkää -pai-niketta kohdalla ihmiset ja haasteet.Hän nauttii, kun huomaa kohtaamansa ihmisen oppineen jotain hänen koulutuksessaan. Hän pi-tää haasteista, ja varsinkin kun niissä onnistuu. Hän iloitsee, että järjestöpäällikön pestissä yh-distyvät molemmat tykkäämisen aiheet.

Henrik Kettunen


Mitä opiksi Tanskan ja Norjan vaaleista?Muutama vuosi sitten näyt-ti siltä, että sosialidemokraa-tit ovat syrjässä pohjoismai-den ja pohjoismaisen hyvin-vointiyhteiskunnan kehittä-misestä. Nyt olemme kui-tenkin jälleen yhteiskunta-politiikan ytimessä neljässä viidestä pohjoismaista.

Sosialidemokraattien pit-kä oppositiotaival päättyi Tanskassa, kun sosialide-mokraattien johtama pu-nainen allianssi hiuksen-hienosti voitti vaalit muu-

tama viikko sitten. Tans-kaa kiusaa hidas talouskas-vu ja valtionvelan paisumi-nen. Myös työttömyys on hieman noussut viime ai-koina. Tanskan vaalit kul-minoituivat suunnanmuu-toksen hakemiseen – Tans-ka lähtee nyt ensimmäisen naispääministerinsä, Helle Thorning-Schmidtin joh-dolla hakemaan uutta kas-vua ja sosiaalista oikeuden-mukaisuutta. Useissa edelli-sissä vaaleissa maahanmuut-

to ja ulkomaalaispolitiikka on ollut ykköskysymys, ja myös sosialidemokraattien kompastuskivi. Tanskalai-set sosialidemokraatit ovat nyt 15 vuoden rämpimisen jälkeen saaneet myös ulko-maalaispolitiikassa kiinteää maata jalkojensa alle.

Tanskassa pääministeri voi määritellä kuukauden varoitusajalla vaalipäivän ja siksi sosialidemokraatit siir-tyivätkin joitakin vuosia sit-ten jatkuvan kampanjoinnin

järjestelmään. Tanskalaiset ovat jo vuosia seuranneet tarkkaan, mitä Norjan de-marit ovat tehneet menes-tyäkseen. Vaalikampanjointi on viety ihmisten jokapäi-väiseen arkeen; tiedotusvä-lineissä ja katukuvassa pu-heenjohtaja Hellen kasvot ja iskulauseet tulivat vas-taan kaikkialla. Puolue to-teutti myös mittavan ovel-ta ovelle kampanjan, jossa käytiin 500 000 tanskalais-talouden ovella. Tanskassa

ammattiyhdistysliike ei nä-kyvästi osallistu poliittiseen kampanjointiin. Sisältökysy-myksissä yhteistyötä kuiten-kin löytyy; paikallinen ay-keskusjärjestö LO ilmoit-ti vaalien alla keskittyvänsä yhdessä uuden hallituksen kanssa yhteiskuntasopimuk-sen tekemiseen. Yksitäiset liitot kuitenkin kampanjoi-vat näkyvästi ja ”adoptoi-vat” ehdokkaita sosialide-mokraateista ja vasemmis-topuolue SV:stä.

Norjan paikallisvaaleissa demarit etenivätMyös Norjassa on syksyn aikana käyty paikallisvaalit. Vaalikampanjan luonne oli erityinen, koska vaalit käy-tiin heinäkuussa tapahtu-neen Työväenpuolueeseen kohdistuneen joukkomur-haiskun jälkeisissä tunnel-missa. Vaalikampanjaa ly-kättiin iskun johdosta puo-lueiden yhteisellä päätöksel-lä ja kampanja kesti kaik-kiaan vain kolme viikkoa.

Tanskan demareitten Helle Thorning-Schmidt tuulettaa.


Kesän tapahtumat näkyi-vät kampanjoinnissa. Use-at muut puolueet joutuivat uusimaan strategiaansa tai aineistoaan, koska ne eivät sopineet vallitsevaan tunnel-maan. Työväenpuolueen ai-noa muutos oli lisäesite, joka kohdistettiin nuorille äänes-täjille, jotka iskusta järkytty-neinä joukoittain aktivoitui-vat toimimaan demokraat-tisen ja avoimen yhteiskun-nan puolesta.

Muuten kuin tunnelmal-

taan Norjan paikallisvaali-kampanja oli perinteinen. Pääministeri, puheenjoh-taja Jens Stoltenberg oli luonnollisesti vaalikampan-jan keskeinen hahmo. Pää-teemana oli vanhustenhoi-to ja muina keskeisinä tee-moina keskusteltiin kou-lu, hoiva- ja sairaalapolitii-kasta. Keskustelua käytiin paljon myös julkinen-yksi-tyinen -asetelmasta. Kesän surmaiskuista puhumista välteltiin vaalikampanjassa.

Mittausten mukaan Työvä-enpuolue nautti äänestäjien keskuudessa suurinta luot-tamusta muissa kysymyk-sissä paitsi koulupolitiikassa, jota hallitsi maltillinen oi-keistopuolue Hoyre. Maa-hanmuuttokysymys ei etu-käteisarvailuista huolimat-ta noussut vaaleissa mer-kittäväksi teemaksi, mutta sellainen muutos on kesän aikana tapahtunut, että oi-keistopopulistisen Frems-krittspartietin sijaan maa-hanmuuttopolitiikassa luo-tetaan nyt eniten sosialide-mokraatteihin.

Työväenpuolue yrit-ti kampanjoinnissaan mo-bilisoida erityisesti suurten kaupunkien maahanmuut-tovaltaisia lähiöitä, joiden asukkaat, mukaan luettu-na maahanmuuttajat, ovat Työväenpuolueen todennä-köisimpiä kannattajia. Os-lossa erot äänestysvilkkau-dessa itä- (Työväenpuolue) ja länsiosien (Hoyre) välil-lä on 20 prosenttia ja siksi mobilisointia yritettiin idäs-sä kaikin keinoin. Lyhyen kampanjan aikana jaettiin 969 000 ruusua ja kolkutet-tiin 40 000 ovelle; molem-mat ovat tyypillisiä norjalai-sia kampanjointimuotoja.

Työväenpuolue, jonka jä-senmäärä kesällä oli 48 000, sai muutamassa kuukau-dessa 10 000 uutta jäsen-tä, joista valtaosa on nuo-ria. Nyt haasteeksi nousee, miten tämä potentiaali saa-daan hyödynnettyä järke-västi vuoden 2013 parla-menttivaaleissa. Työväen-puolueen yhtenä suurena ongelmana on tulevia par-lamenttivaaleja myös sen koalitiokumppaneiden, eri-tyisesti vasemmistopuolue SV:n kannatuksen lasku.

Norjan Työväenpuolue ja ammattiyhdistysliike ovat viimeisen kymmenen vuo-den aikana merkittäväs-ti tiivistäneet yhteistyötään. Vuonna 2001 vain 32 pro-senttia LO-jäsenistä ilmoitti äänestävänsä Työväenpuo-luetta. Tämä toimi herätys-kellona ja silloinen puolue-sihteeri Martin Kohlberg

laati strategian ja käynnis-ti määrätietoisen työn, jol-la on pyritty saavuttamaan lisää tukea ay-liikkeen jä-senistön piirissä. Projek-ti on ollut menestystarina ja vuonna 2005 yli puolet LO:n jäsenistä ilmoitti tu-kevansa Työväenpuoluetta. Projektia on jatkettu mää-rätietoisesti kaikilla tasoilla.

Systemaattisesti on huoleh-dittu esimerkiksi siitä, että puolueen kansanedustajat tapaavat liittojohtoa sään-nöllisesti. Myös ay-piirien ja puoluepiirien johto ta-paa säännöllisesti, samanlai-nen yhteistyö on organisoitu myös paikallistasolle.

Norjan paikallisvaalien suurin voittaja oli paikalli-

nen kokoomuspuolue Ho-yre. Suurin puolue on edel-leen Työväenpuolue ja eni-ten hävisi ulkomaalaisvi-hamielinen, populistinen Fremskrittspartiet. Vaalitu-loksesta voi lukea, että nor-jalaiset haluavat nyt turval-lisuutta ja avoimuutta.

Maarit Feldt-Ranta

Paavo Lipponen Olimme Onnin ja perheen kanssa pitkällä kävelyllä.Aurinko pilkisti.

Jutta Urpilainen and 50,000 other friends like this.

Like • Comment • Share

www.facebook.com/sosialidemokraatit www.facebook.com/paavolipponen2012

Mauno Koivisto Ihana! Terkut Onnille ja tsemppiä kampanjaan ;)Sunday at 4:12pm

Tarja Halonen Onkos Onni jo valmis perimään Rontin pestin? :DSunday at 4:17pm

Vaikka tätä emme todennäköisesti tule Facebookissa näkemään, paljon muuta tietoa saat Sdp:n ja Paavon fanisivuilta. ‘Tykkää’ siis meistä ja saat ajan-kohtaisimmat kuulumiset, uutiset ja tunnelmat suoraan ja nopeasti omaan uutisvirtaasi!

Wall Photos

• Sunday at 4:03pm

Tanskan demareitten Helle Thorning-Schmidt tuulettaa.

Pääministeri, Norjan työväenpuolueen puheenjohtaja Jens Stoltenberg johti puolueensa paikallisvaalien voittoon.


Kuntavaalit lähestyvät, aloita vaalityö nyt

Kokemuksia kampanjoinnista

n Sosialidemokraatit pyrkivät suurimmaksi kuntapuolueeksi

”Vuoden 2012 kunnallis-vaaleihin valmistautuminen on ollut itse asiassa käynnis-sä koko ajan, tosin pienem-mällä teholla viimeiset kol-me vuotta.

Minusta tuntuu siltä, et-

tä teen vaalityötä koko ajan, vaikka teen niitä samo-ja arjen asioita kuin muut-kin. Tapaan ystäviäni, har-rastan järjestötoimintaa ja keskustelen mitä erilaisim-mista asioista työtovereideni

kanssa. Koko ajan olen kir-joittanut nettisivuilleni ns. päiväkirjaa ja käynyt puhu-massa ajankohtaisista asiois-ta eri tilaisuuksissa. Vaalime-nestystä ei ratkaista pelkäs-tään viimeisten viikkojen

Kuntavaalit 2012Vaalipäivä 28.10.2012. Ennakkoäänestys koti-maassa 17.–23.10.2012.Ehdokashakemukset jätettävä kunnan keskus-vaalilautakunnalle viimeistään 18.9.2012 ennen klo 16.Kelpoinen ehdokkaaksi on henkilö,- jonka kotikunta kyseinen kunta on,- jolla on jossakin kunnassa äänioikeus kunnallis-vaaleissa ja- joka ei ole holhouksen alainen (vajaavaltainen).Vaalikelpoisuus määräytyy lähtökohtaisesti sa-massa aikataulussa kuin äänioikeuskin eli väes-tötietojärjestelmässä 51. päivänä ennen vaalipäi-vää vuoden 2012 kunnallisvaaleissa perjantaina 7.9.) olevien tietojen mukaan.Jos henkilö kuitenkin muuttaa kotikuntaansa ky-seisen päivämäärän jälkeen, hänen vaalikelpoi-suutensa seuraa mukana.Vaalikelpoisuus määräytyy lähtökohtaisesti sa-massa aikataulussa kuin äänioikeuskin eli väes-tötietojärjestelmässä 51. päivänä ennen vaalipäi-vää (vuoden 2012 kunnallisvaaleissa perjantaina 7.9.) olevien tietojen mukaan. Jos henkilö kuitenkin muuttaa kotikuntaansa kyseisen päivämäärän jäl-keen, hänen vaalikelpoisuutensa seuraa mukana.

SDP:n tavoite on kunnal-lisvaaleissa 2012 saavuttaa maan suurimman kunta-puolueen asema. Tämä saa-vutetaan vain sillä, että kai-kissa kunnissa meillä on eh-

dokaslista ja että mahdolli-simman monessa on maksi-mimäärä ehdokkaita.

SDP:n ehdokkaat ja va-litut luottamustoimenhalti-jat ovat Arjen asiantuntijoi-

Sirkka-Liisa Kähärä. Jaakko Harjumaaskola.

Kiinnostaako olla ehdokkaana kunnallisvaaleissa?

Kerro kiinnostuksestasi meille osoitteessa

www.sdp.fi/kunnallisvaalit2012

Kuntavaalit 28.10., ennakkoäänestys kotimaassa 17.-23.10.2012

lehti-ilmoituksilla ja jaetta-villa materiaaleilla.

Vaalikampanjani eivät olisi onnistuneet ilman tu-kiryhmää. Kunnallisvaalien yhteydessä vuonna 2004 aloitimme muun muassa Sirkan-päivän kahvitapah-tumat, joita olemme jatka-neet siitä lähtien joka vuo-si, oli sitten vaalit tai ei. Vii-me vuosina olemme osal-listuneet joulumarkkinoil-le omalla myyntipöydällä, jolloin näkyvyyden lisäk-si saamme varoja vaalityö-hön. Kannattaa myös tehdä joku viikoittainen säännölli-nen harrastus julkiseksi esi-merkiksi nettisivujen ja sosi-aalisen median kautta.

Puolueosastossani Koivu-kylän sosialidemokraateissa uskotaan talkootyöhön ja erilaisten tapahtumien jär-jestämiseen omalla alueel-la. Kunnallisvaaleihin teh-dään jaettava esite ehdok-kaista yhdessä naapuripuo-lueosaston kanssa ja osallis-tutaan toisen puolueosaston lehden tekoon. Näin pys-tymme saamaan näkyvyyt-tä pienemmin kustannuksin. Lisäksi Koivukylän sosiali-demokraateilla on nimetty vaalityöryhmä, joka tekee vaalityösuunnitelman ja lin-jaa tavoitteemme.”

Sirkka-Liisa KähäräVantaa

”Olen kysellyt alustavas-ti muutamilta henkilöiltä, ehkä kymmeneltä haluk-kuutta asettua ehdolle en-si kunnallisvaaleissa, ja tämä työ jatkuu. Tavoitteenamme on, että saisimme Haminas-sa täyden listan ehdokkaita tulevia vaaleja silmällä pitä-en. Helppoa se ei kylläkään tule olemaan, mutta poru-kalla yhdessä tekemällä se on kylläkin mahdollista.

Haminan sosialidemo-kraattinen kunnallisjärjestö on muun muassa järjestä-nyt lokakuussa tilaisuuden yhteistyössä SAK:n Hami-nan seudun paikallisjärjes-tön, Etelä-Kymen työttömi-en ja paikallisen yrittäjäjär-jestön kesken. Tilaisuudes-sa keskusteltiin köyhyydes-tä, työttömyydestä, työllisty-misestä ja monista muista-kin asioista, jotka kuntaam-me koskettavat. Tämä oli avoin tilaisuus kuntalaisille. Näen tärkeäksi sen, että me aktiivit jalkaudumme niin sanotusti ”kentälle”. Se on mielestäni sitä parasta vaa-lityötä.

Haminan demarit tulevat jatkossakin toimimaan sa-malla tavalla. Ensi vuonna alkaa aktiivisempi toiminta, ja tavoitteemme on, että eh-dokaslista on täysi jo tou-kokuussa. Silloin voimme ryhtyä ehdokkaiden kanssa yhteisesti suunnittelemaan ja toteuttamaan vaalikam-panjaa Haminassa. Aiheet-han eivät tästä kaupungista

hevillä lopu. Tulemme tie-tenkin demareina olemaan näkyvillä kuntalaisille. Täs-sä lehtikirjoittelu ja jalkau-tuminen erilaisiin tilaisuuk-siin tulevat lisääntymään vuoden vaihteen jälkeen.

Tulemme nostamaan esil-le aiheita, jotka meitä kun-talaisia koskettavat. Yksi keskeinen aihe on kilpailu-tus kuntien ostamista pal-veluista, joka on mieles-tämme mennyt liian pit-källe.

Avoin ja rehellinen kes-kustelu, tosiasioiden tun-nustaminen, taloustilanteen huomioon ottaen, kentän äänen kuuleminen ja siel-tä tulevan viestin kunni-oittaminen, ovat ne keinot joilla menemme eteenpäin. Positiivinen ja iloinen asen-ne vaalityöhön sekä ehdo-kasasettelussa onnistuminen ovat avain hyvään lopputu-lokseen Haminassa.”

Jarkko HarjumaaskolaHamina

ta – kuntalaisia, äitejä, isiä, mummeja, vaareja... kunta-laisia, jotka hoitavat kunta-laisille läheisiä, arkisia tär-keitä peruspalvelun asioita.

Sosialidemokraattien eh-dokasasettelu on käynnisty-nyt. Tule vaikuttamaan koti-kuntasi asioihin. Ole yhtey-dessä omaan puolueosastoo-

si tai täytä sdp:n kotisivuilla (www.sdp.fi/kunnallisvaa-lit2012) oleva lomake.

Ehdokkaan vakuus- ja suostumuslomakkeen alle-kirjoitti ensimmäisten jou-kossa puheenjohtaja, valtio-varainministeri Jutta Urpi-lainen.

Olisitko sinä seuraava?


Edustajistoon käy demarin tieSuomessa käydään par-haillaan valtakunnalli-sia vaaleja, jotka kosketta-vat yli 200 000 opiskelijaa joka puolella maata. Ky-se on ylioppilas- ja opis-kelijakuntien edustajisto-vaaleista, jotka tänä syk-synä käydään yliopistoissa ja ammattikorkeakouluis-sa kautta maan. Näissäkin

vaaleissa demarit ovat laa-jasti edustettuna.

– Kampanjoimme aktiivi-sesti kampuksilla paitsi pa-remman korkeakoulumaail-man, myös paremman yh-teiskunnan puolesta, ker-too Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n pu-heenjohtaja Sarita Niemi.

Haluttuja edustajistovaa-

lipaikkoja tavoittelee tällä kertaa pitkälti yli toista sa-taa SONKin jäsentä.

– Aloitimme edustajis-tovaalivalmistautumisen jo hyvissä ajoin keväällä, mi-kä osaltaan näkyy nyt eh-dokasmäärän kasvuna mo-nilla paikkakunnilla, sanoo Niemi.

– Olemme lisäksi jär-

jestäneet ehdokkaillemme paljon koulutusta niin käy-tännön asioista kuin poliit-tisista kysymyksistäkin – siitä on tullut paljon hyvää palautetta varsinkin uusil-ta ehdokkailtamme, Nie-mi lisää.

Edustajistovaaleissa vaa-liteemat valitaan usein pai-kallisesti, jolloin niissä ko-

Euroelitismi ja populismi – entä demokratia?Mikä on demokratian ti-la eurooppalaisissa yhteis-kunnissa, joissa populisti-set puolueet ovat nostaneet kannatustaan. Mistä popu-lismi johtuu ja mihin se joh-taa? Näitä kysymyksiä poh-ditaan Kalevi Sorsa -säätiön ja eurooppalaisten sosialide-mokraatien FEPS-ajatuspa-jan tutkimus- ja politiikka-päivillä 10.–11. marraskuu-ta.

Keskustelu käynnistyy torstaina asiantuntijapu-heenvuoroilla, joissa ana-lysoidaan demokratian muuttuvaa tilaa sekä popu-lismin haastetta ja seurauk-

sia nyky-Euroopassa.Alustajina toimivat so-

siologian professori Mark Elchardus Brysselin Vri-je Universiteitista, euroop-palaisen median vanhem-pi lehtori Daniele Alber-tazzi, Birminghamin yli-opistosta ja vapaa kirjoitta-ja ja tutkija Toby Archer. Tämän jälkeen paneelikes-kustelussa pohditaan popu-lismin seurauksia politiikan tekoon ja sisältöihin. Koke-muksia kuullaan eri puolil-ta Eurooppaa.

Perjantaina keskustellaan keinoista vahvistaa kan-salaisten osallistumista ja

demokratiaa. Keskustelun avaavat tutkija Eeva Luh-takallio Helsingin yliopis-tosta ja kansanedustaja Ant-

ti Lindtman. Päivä päättyy analyyseihin populismin ja eurooppalaisen demokrati-an tulevaisuudesta. Aihees-

ta alustavat politiikan pro-fessori Paul Taggart Susse-xin yliopistosta ja entinen pääministeri ja SDP:n pre-

sidenttiehdokas Paavo Lip-ponen.

Lisätietoja osoitteessa: www.sorsafoundation.fi.

SONKin valtakunnalliset vaaliteemat1. Opiskelijallakin on oikeus asuntoon! Asunto on yksi elämän perusasioita. Opiskelijoille tulee turvata säällinen ja kohtuuhintainen asunto he-ti opintojen alkaessa. SONK haluaa tehdä lopu-nopiskelija-asunnottomuudesta.2. Koulutus on säilytettävä maksuttomana! Maksuton koulutus tasa-arvon ja yhdenver-taisuuden mahdollistajana ja edistäjänä on yk-si pohjoismaisen, sosialidemokraattisen hyvin-vointivaltion kulmakivistä, eikä siitä tule joustaa tiukimmassakaan taloustilanteessa tai oikeis-tovoimien puristuksessa. SONK haluaa säilyt-tää koulutuksen maksuttomana kaikilla koulu-tusasteilla jatkossakin.3. Edunvalvonta ei pääty edustajistoon! Maail-maa ei muuteta vain ylioppilas- tai opiskelija-kunnan edustajistossa. Laajemmat päätökset tehdään valtakunnan tasolla. Aito ja tehokas vaikuttaminen vaatii verkostoja ja poliittista osaamista – asioita ei pystytä viemään eteen-päin sitoutumattomuuden kautta. SONK halu-aa tuoda politiikan takaisin korkeakouluihin ja lisätä näin opiskelijoiden yhteiskunnallista ak-tiivisuutta ja vahvistaa demokratiaa.

Korkeakoulukohtaisista vaalipäivistä, SONKin ehdokkaista ja muusta SONKin edustajistovaalikampanjointiin liittyvästä löydät lisätietoa osoitteesta http://vaalit.sonk.fi.

rostuvat pääsääntöisesti pai-kalliset kysymykset tai epä-kohdat. SONK tekee edus-tajistovaaleissa kuitenkin myös valtakunnallista kam-panjaa, jota ohjaavat tällä kertaa kolme keskeistä tee-maa: opiskelija-asuminen, maksuton koulutus ja opis-kelijan edunvalvonta.

– Haluamme valtakunnal-

lisilla teemoilla herättää laa-jempaa keskustelua koulu-tuspoliittisista kysymyksis-tä ja opiskelijoiden asemas-ta yhteiskunnassa – näin syksyllä uusien opiskelijoi-den aloittaessa opintonsa esimerkiksi juuri opiskeli-ja-asunnottomuus on hyvin ajankohtainen aihe, puheen-johtaja Niemi muistuttaa.

Tiina Helminen

Demariopiskelijat jakoivat opiskelijoille Vappuna Turussa boolia soppatykistä.

Kalevi Sorsa -säätiön politiikka- ja tutkimuspäivillä on monipuolinen osallistujajoukko.Kalevi Sorsa -säätiön julkaisutoiminta on runsasta.


Onko teillä kunnallisvaaliehdokkaat hankittu? Onko jä-senmäärä riittävä? Jos ei, suosittelen osallistumista Minä poliitikkona! -järjestöosaamiskoulutukseen.

Kurssin tavoitteena on tukea osallistujia jäsen- ja kun-nallisvaaliehdokkaitten hankinnassa. Jos olet asettumas-sa kunnallisvaaliehdokkaaksi tai hankkimassa kunnal-lisvaaliehdokkaita ja/tai uusia jäseniä, on kurssi juuri sinulle tarkoitettu.

Päiville voi osallistua tilarajoituksesta johtuen mak-simissaan 50 osallistujaa. Paikat täytetään ilmoittautu-misjärjestyksessä.

Koulutukset järjestetään seuraavasti:15.-16.10.2011 Cumulus Kouvola15.-16.10.2011 Cumulus Kuopio15.-16.10.2011 Cumulus Kemi22.-23.10.2011 Cumulus Jyväskylä22.-23.10.2011 Rantasipi Airport, Vantaa22.-23.10.2011 Cumulus Rauma

Kaikkiin tilaisuuksiin mahtuu vielä, tosin Kouvolaan, Kuo-pioon ja Kemiin ilmoittautumisten kanssa on jo kiire. Toi-vomme teidän ilmoittautuvan maantieteellisesti lähim-pään tilaisuuteen kustannusten säästämiseksi.

Tilaisuuden ohjelma(Muutosvaraus)

1. päivä9.30 Aamukahvi10.00 Aloitus, ohjelma, tavoite10.45 Mikä on kunta ja mitkä on sen tehtävät?11.15 Valtaa ja vastuuta - keitä kuntapolitiikassa tarvi-taan? Perusteluja ja vastaväitteitä.11.30 Lounas12.30 Lähidemokratia: Mihin kuntalaisten aktiivisuutta tar-vitaan? Vai tarvitaanko?13.00 Miten kuntalaisten odotukset kanavoidaan päätök-sentekijöille?- Poliitikon työn luonne- Osallistumisen/ vaikuttamisen houkuttelevuus ja mah-dollisuudet- Miten päätöksenteko toimii?- Tärkeät yhteistyökumppanit- Mistä poliitikko saa tukea työllensä?15.00 Kahvi15.30 Edellinen aihe jatkuu16.15 Miten voimme hyödyntää saamiamme havaintoja ja

tietoja ehdokashankinnassa?17.00 1. päivä päättyy.Illallinen yhdessä sovittuun aikaan

2. päivä9.00 Virittäytyminen uuteen päivään9.20 Hyvän poliitikon piirteet!- Mihin ehdokashankinnassa pitää panostaa?11.30 Vaalityön aloittaminen13.00 Lounas ja kotiin

Koulutus on maksuton (sis. ohjauksen, ohjelmaan merkityt tarjoilut ja majoituksen 2hh huoneessa). Osallistujien mat-kakulut maksamme 25 euroa ylittävältä osalta. Korvaukset maksetaan jälkikäteen pankkitilille.Ilmoittautumiset voi tehdä puhelimitse jäsenpalvelusihtee-ri Arja Pennaselle, puh. (09) 4789 8225. Nimen, sähköposti-osoitteen ja matkapuhelinnumeron lisäksi tarvitsemme tie-dot mahdollisista ruokarajoitteista.Tervetuloa koulutukseen!

Lisätietoa koulutuksesta antaa järjestösihteeri Ari Näät-saari, puh. (09) 4789 8251 tai [email protected].

u

u

u

u

u

u

u

u

Näin kirjaudut JäsenextraanJäsenextran löydät osoitteesta www.sdp.fi / JäsenExtra ja kirjautumaan pääset jäsennumerollasi, joka on käyttäjä-tunnus. Jos et muista tai tiedä salasanaa, saat sen Jäsen-Extran alemmasta kirjautumisvalikosta ja se tulee säh-köpostiisi, mikäli osoite on rekisterissä. Sen kautta voit päivittää omia tietojasi ja olla yhteydessä entistä helpom-min myös yhdistyksen toimihenkilöihin. Jäsenet, joiden sähköpostiosoite löytyy rekisteristä, saavat muun muassa eAimo-tiedotteen säännöllisesti.

Yhdistyksille keräämme Jäsenextran yhdistysten ai-neistopankkiin tärkeää tietoa.

Nyt kannattaa hankkia uusia jäseniä! Hankittuasi viisi jäsentä saat hopeoidun ja kymmenestä uudesta jäsenes-tä kullatun jäsenhankkijamerkin. Jäsenhankinnassa kan-nattaa kertoa SDP:n järjestämästä koulutustarjonnasta www.sdp.fi ja Uutispäivä Demarin kuukauden tutustu-misjaksosta uuden jäsenen etuina. Jäsenhankinnan tu-kena voi käyttää SDP:n yleisesitettä. Uudistettu jäsenil-moitus löytyy SDP:n kotisivulta linkin ”Liity jäseneksi” kautta. Yhdistyksen kannattaa antaa lupa verkkoliitty-miseen. Sitä kautta tulee n. kolmasosa uusista jäsenistä.

Uusi jäsen saa tervehdyksen puoluetoimistosta liityt-tyään jäseneksi. Kuukauden sisällä liittymisestä hän saa puoluejohdon tervetuliaiskirjeen, jäsenkortin, uuden jä-senen kirjasen, avainnauhan ja Uutispäivä Demarin yh-den kuukauden tutustumisjakson.

Jäsenmaksun summaa ei saa itse vaihtaa, muuten jä-senmaksu ei kohdistu oikein ja se tuottaa paljon selvit-telytyötä. Jäsenmaksun muutokset täytyy sopia yhdis-tyksen toimihenkilöiden kanssa ja heidän tulee ilmoit-taa ne jäsenpalveluun.

Jos suoraveloituksen tilinumero on vaihtunut, ilmoi-tathan siitä Jäsenpalveluun. Myös yhdistysten tilinume-ron muutos tulee ilmoittaa Jäsenpalveluun.

Vapaajäsenyyden ehdot ovat 65 vuoden ikä ja 30 vuo-den yhtäjaksoinen jäsenyys. Vapaajäsenillä on mahdol-lisuus maksaa halutessaan vapaajäsenen jäsenmaksua.

Osallistu vaalityöhön – viedään yhdessä SDP:n hyvä ehdokas Paavo voittoon!

SDP JäsenpalveluSaariniemenkatu 600530 HELSINKI

Petri Nurmipuh. (09) 4789 8234sähköposti:[email protected]

Arja Pennanenpuh. (09) 4789 8225sähköposti:[email protected]

Jäsenpalvelusta päivää

Uudet puolueen työryhmät käyntiinSDP:n puoluehallitus nimesi uudet puolueen työryhmät syyskuun lopussa. Puolue-hallituksessa linjatun mu-kaan tavoitteena luoda ai-toja vuoropuhelun mahdol-lisuuksia jäsenistölle ja sa-malla säilyttää vahva asian-tuntijapohjainen työskente-lymalli. Tarkan työryhmäja-on ja puheenjohtajien yhte-ystiedot löydät puolueen in-ternetsivuilta.SDP työryhmätyöskentely on aina herättänyt intohi-moja. Sitä on kritisoitu sala-myhkäisyydestä ja liiallises-ta pääkaupunkiseutukeskei-syydestä. Toisaalta kehuttu vahvaksi asiantuntijanyrkik-si ja tehokkaaksi koneeksi

aina, kun tarvitaan hankkia tietoa tai luoda uusia kan-nanottoja erilaisiin asioi-hin. Niillä on ollut rooli myös puoluekokousta valmistele-vina toimieliminä.Uudessa työryhmäjaossa on morsiamen hääpuvun tapaan jotain uutta ja jotain vanhaa. Tarkoitus säilyt-tää vanha vahvuus, eli koo-ta asiantuntijat pohtimaan toimialansa kannalta kes-keisiä kysymyksiä sekä laa-timaan ohjelmia ja selvityk-siä. Toisaalta on suuri tarve antaa puolueen jäsenistöl-le mahdollisuus osallistua keskeisiin, kiinnostaviin eri politiikan sektoreita koske-viin keskusteluihin. Tämän

edistäminen annetaan ni-mettyjen ydintyöryhmien tehtäväksi. Työryhmien tu-lee luoda jäsenistölle väyliä käydä keskustelua toimialan kysymyksistä esimerkiksi keskustelupalstojen, sähkö-postiyhteyksien ja internet-pohjaisten kokousten avul-la. Työryhmät voivat lähet-tää ohjelmaluonnoksia yh-distyskäsittelyyn ja keskei-simmistä uudistuksista jär-jestetään seminaareja.Ohjelmallisen sisältötyös-kentelyn osalta puolue on nyt taitekohdassa. Halli-tusohjelma on juuri laadit-tu ja edellisessä puolueko-kouksessa hyväksytty kulu-van vaalikauden maamerkit.

Päivänpolitiikka on napitettu istuvan hallituksen työhön. Puolueen asiantuntijat ja työryhmät osallistuvat ak-tiivisesti sen valmisteluun. Vaikka päivänpolitiikan seu-ranta on tärkeää, tulisi työ-ryhmätyön fokuksen kes-kittyä pidemmän aikavälin tulevaisuusvisioiden raken-tamiseen ja aktivoida niis-tä kenttäkeskustelua. Näin voimme rakentaa vaaliohjel-maa 2015 ja luoda ihmisille uskoa paremmasta elämäs-tä- sosialidemokraattisesta vaihtoehdosta.

Säde TahvanainenOhjelmapäällikkö SDP

Minä poliitikkona! -kurssi


Koalitionssamarbetets utmaningarI de andra nordiska länder-na har man såtillvida an-norlunda situation jämfört med Finland att partierna har grupperat sig i politiska block, som ofta följer hö-ger-vänster skalan. Det ger helt andra dimensioner till politiken än vad vi är vana vid här hemma. I Finland bildar vi koalitioner utgåen-de från den rådande poli-tiska situationen och valre-sultatet.

Det är svårt att förkla-ra för våra nordiska kam-rater hur arbetet fungerar i en majoritetsregering, där partikartan formas av allt mellan höger och vänster. Också för väljarna är situa-tionen på många sätt oklar. Vi kunde under förra val-perioden läsa undersöknin-gar, där en stor del av fin-ländarna trodde att social-demokraterna var ett rege-ringsparti, trots att vi satt fy-ra år i oppositionen.

Att förklara SDP:s linje i olika frågor är svårt, ef-tersom vi identifieras med den politiken regeringen för, även om vi har våra eg-na betoningar. De kompro-misser regeringar i Finland hamnar göra, leder till att saker, åsikter och värderin-gar lätt blandas ihop till en salig röra. I en sådan här si-tuation är det väldigt svårt att stärka partiets egen pro-fil och socialdemokraternas budskap.

Tillbaka till regeringsmaktenHos våra nordiska grannar är situationen annorlunda. Även om partierna har eg-na betoningar och s.k. hjär-

tefrågor, är det ofta så att det finns två ”läger” som debat-terar med varandra och två alternativa lösningar väljar-na kan välja emellan. Ett så-dant system gör det enklare för väljarna att jämföra al-ternativen och lämnar ändå utrymme för partiernas se-parata utspel. Med tanke på demokratin känns det ”me-ra demokratiskt” att väljarna på förhand känner till vilka partier som ämnar samarbe-ta också efter valet.

Hos oss ser partikartan lite annorlunda ut än i de övriga nordiska länder och valsystemen är annorlun-da, men visst finns det or-sak att också hos oss över-väga de goda och dåliga si-dorna i vårt nuvarande sys-tem. En viktig indikator är att valdeltagandet i Finland är betydligt lägre än i de an-dra nordiska länderna och det är en signal som bör tas på allvar.

Arbetarpartiet i Norge vann kommunalvalet tidi-gare i höstas. I Norge tap-pade Arbetarpartiets koa-litionsparter en hel del i valet. Med tanke på par-lamentsvalet 2013 blir ut-maningen nu hur den nu-varande koalitionen kan bibehålla sin position, ifall stödet för ett av regerings-partierna minskar.

Genast efter det norska lokalvalet hade Danmark parlamentsval. De dans-ka socialdemokraterna steg tillbaka till regeringsmakten efter tio år ute i kylan. Det var dock inte tack vare par-tiets egna blygsamma val-framgångar, utan tack vare koalitionssamarbetet.

Paradposition i fyra av femI Sverige söker socialde-mokraterna med nya kraf-ter nya framgångar med sin oppositionspolitik. De ham-nar också eventuellt tänka om sin strategi med tanke på följande parlamentsval, då en av de tidigare koali-tionskumpanerna, De grö-na, mera och mera lutar mot det borgerliga blocket.

På Island leder socialde-mokraterna regeringen i en tuff situation. Landet försö-ker kravla sig igenom fi-nanskriser och EU-med-

lemsprocessen, samtidigt som en av regeringskum-panerna öppet signalerat att det vill hoppa av EU-spåret. Hos alla våra nordiska gran-nar gäller det alltså att vara intresserad av det egna par-tiet, men också väldigt ly-hörd för vad koalitionspar-

terna för fram.Nu är socialdemokrater-

na med och utvecklar sam-hället i paradposition i fy-ra av fem nordiska länder. Enorma ekonomiska ut-maningar, ökade klyftor, ökad främlingsfientlighet och många andra fenomen

kräver nu en socialt håll-bar och ansvarsfull poli-tik. Det känns bra att rörel-ser som betonar öppenhe-tens, den sociala koheren-sens och den nordiska mo-dellens betydelse nu ansva-rar för den förda politiken i flera av våra grannländer.

Tutustu ja tilaa osoitteesta www.sdp.fi tai Ripellasta (09) 7743 7114.

Muistathan, että SD-Shopissa teet hyviä löytöjä ja edistät samalla puolueen markkinointia ja kampanjatyötä!

Mm. Kotimaiset Reinot, lämpimät talviset lippalakit, poolopaidat…


TäällävarTioinminä

Kotikäynti takaa oikein mitoitetun vakuutusturvan.

SDP:n jäsenenä saat huomattavia etuja. Katso turva.fi/sdp

SDP:N KUNTAVAALI-EHDOKKAILLE

Yksilöitävä ulkoasu ja oma verkko-osoite

Tiiviit yhteydet sosiaalisen median palveluihin

KAMPANJASIVUT

SDP tarjoaa edullisen sivupohjan kuntavaaliehdokkaiden kampanja-käyttöön. Sivuston avulla voit käyttää kaikkia nykyaikaisia verkkokampanjoinnin työkaluja helposti ja omaan kampanjaasi sopivalla tavalla.

Uutta!

+alv

verkkokampanjoinnin työkaluja helposti ja omaan kampanjaasi sopivalla tavalla.

Hyvä hakukonenäkyvyys

Helppo ja yksinkertainen ylläpitoliittymä

Laajat linkitykset puolueen verkkopalveluihin

Kerro se kuvin ja videoin

80€

�MUOKATTAVA ULKOASU �HELPPOKÄYTTÖINEN �AUTOMAATTINEN LINKITYS �KÄYTTÖTUKI

Kuinka vaihdan käyttäjäkuvan?Jukolan talo, eteläisessä Hämeessä, seisoo erään mäen pohjoisella rinteellä, liki Toukolan kylää. Sen läheisin ympäristö on kivinen tanner, mutta alempana alkaa pellot, joissa, ennenkuin talo oli häviöön mennyt, aaltoili teräinen vilja. Peltojen alla on niittu, apilaäyräinen, halkileikkaama monipolvisen ojan; ja runsaasti antoi se heiniä, ennenkuin joutui laitumeksi kylän karjalle. Muutoin on talolla avaria metsiä, soita ja erämaita, jotka, tämän tilustan ensimmäisen perustajan oivallisen toiminnan kautta, olivat langenneet sille osaksi jo ison jaon käydessä entisinä aikoina. Silloinpa Jukolan isäntä, pitäen enemmän huolta jälkeentulevainsa edusta kuin omasta parhaastansa, otti vastaan osaksensa kulon polttaman metsän ja sai sillä keinolla seitsemän vertaa enemmän kuin toiset naapurinsa. Mutta kaikki kulovalkean jäljet olivat jo kadonneet hänen piiristänsä ja tuuhea metsä kasvanut sijaan. - Ja tämä on niiden seitsemän veljen koto, joiden elämänvaiheita tässä nyt käyn kertoilemaan.

Veljesten nimet vanhimmasta nuorimpaan ovat: Juhani, Tuomas, Aapo, Simeoni, Timo, Lauri ja Eero. Ovat heistä Tuomas ja Aapo kaksoispari ja samoin Timo ja Lauri. Juhanin, vanhimman veljen, ikä on kaksikym-mentä ja viisi vuotta, mutta Eero, nuorin heistä, on tuskin nähnyt kahdeksantoista auringon kierrosta. Ruumiin vartalo heillä on tukeva ja harteva, pituus kohtalainen, paitsi Eeron, joka vielä on kovin lyhyt. Pisin heistä kaikista on Aapo, ehkä ei suinkaan hartevin. Tämä jälkimmäinen etu ja kunnia on Tuomaan, joka oikein on kuuluisa hartioittensa levyyden tähden. Omituisuus, joka heitä kaikkia yhteisesti merkitsee, on heidän ruskea ihonsa ja kankea, hampunkarvainen tukkansa, jonka karheus etenkin Juhanilla on silmään pistävä.

Kuinka vaihdan käyttäjäkuvan?Jukolan talo, eteläisessä Hämeessä, seisoo erään mäen pohjoisella rinteellä, liki Toukolan kylää. Sen läheisin ympäristö on kivinen tanner, mutta alempana alkaa pellot, joissa, ennenkuin talo oli häviöön mennyt, aaltoili teräinen vilja. Peltojen alla on niittu, apilaäyräinen, halkileikkaama monipolvisen ojan; ja runsaasti antoi se heiniä, ennenkuin joutui laitumeksi kylän karjalle. Muutoin on talolla avaria metsiä, soita ja erämaita, jotka, tämän tilustan ensimmäisen perustajan oivallisen toiminnan kautta, olivat langenneet sille osaksi jo ison jaon käydessä entisinä aikoina. Silloinpa Jukolan isäntä, pitäen enemmän huolta jälkeentulevainsa edusta kuin omasta parhaastansa, otti vastaan osaksensa kulon polttaman metsän ja sai sillä keinolla seitsemän vertaa enemmän kuin

Jukolan talo, eteläisessä Hämeessä, seisoo erään mäen pohjoisella rinteellä, liki Toukolan kylää. Sen läheisin ympäristö on kivinen tanner, mutta alempana alkaa pellot, joissa, ennenkuin talo oli häviöön mennyt, aaltoili teräinen vilja. Peltojen alla on niittu, apilaäyräinen, halkileik-kaama monipolvisen ojan; ja runsaasti antoi se heiniä, ennenkuin joutui laitumeksi kylän karjalle. Muutoin on talolla avaria metsiä, soita ja erämaita, jotka, tämän tilustan ensimmäisen perustajan oivallisen toiminnan kautta, olivat langenneet sille osaksi jo ison jaon käydessä entisinä aikoina. Silloinpa Jukolan isäntä, pitäen enemmän huolta jälkeentulevainsa edusta kuin omasta parhaastansa, otti vastaan osaksensa kulon polttaman metsän ja sai sillä keinolla seitsemän vertaa enemmän kuin toiset naapu-rinsa. Mutta kaikki kulovalkean jäljet olivat jo kadonneet hänen piiristänsä ja tuuhea metsä kasvanut sijaan. - Ja tämä on niiden seitsemän

Typografia

� TILAA: WWW.SDP.FI/KUNTAVAALIT

Palvelun tarjoaa Ruusuverkko Oy. Sivut tilattavissa 15.10.2011 alkaen.

Documents

AIMO | Sdp:n jäsenlehti 6/2011