IRTO

NU

MER

O 2

€

ETELÄ-POHJANMAAN MAAKUNTALEHTI • PERUSTETTU 1906 • WWW.ILKKA.FI • VAIHDE (06) 247 7830 • 2 2 7 . N U M E R O ( 3 3 6 0 0 ) • 1 0 5 . V U O S I K E RTA

SÄÄ

MAANANTAINA 23. ELOKUUTA 2010

Yrittäjä!Kurkkaa ajankohtaiset

tarjouksemme

www.ilkka.fi/yrityksille

14 AIKAA&IHMISIÄSotaveteraanit ja -invalidit edelleen tietämättömiä tuista

15 AIKAA&IHMISIÄEkoperheelle itsenäisyys merkitsee riippumattomuutta

ILKKA Neljä metsänomistajaa ha-lusi omin silmin nähdä, millais-ta on metsänhoito Etelä-Ameri-kassa, jonka sellutehtaat uhkaa-vat lyödä suomalaiset. Medialla

Metsämiesten opintomatka avasi silmiä

ALAVUS Alavuden Kirkkomännikön koululla havaittiin syyslukukauden alkajaisiksi, että kylläpä remonttimiehet osaavatkin tehdä hienoa jälkeä. Ykkösvaihe peruskorjaustöistä saa jatkoa pikimmiten. Sivu 6

Koulutyö jatkuu remontista huolimatta

14 AIKAA&IHMISIÄRevolveri auttoi Karjalan museoiden evakuoinnissa

Vimpelin Veto  avasi Superpesiksen välierät voitokkaasti kukistamalla Sotkamon Jymyn yhden juoksun erolla 1-0 (1-0, 1-1). Jere Dahlströmin polttolinjaan Kosti Rautiaiselle suuntaama kotiutuslyönti tuotti Vedolle avausjakson voittojuoksun. Jatkovuoroja ottelussa ei tarvittu, kun Jymyn lukkari Mikko Lahtiselta lipsahti toisella jaksolla Mikko Haukkalan kävelemällä tuoma vapaataivaljuoksu. Saarikentällä oli välieräavauksessa tungosta, kun paikalle ahtautui lähes 4 200 katsojaa. Sivu 19

Vapaataivaltuomio kuumensi SotkamonVimpelissä odotetaan suuria juhlia viime syksyn pronssikarkeloiden jatkoksi. Saarikentällä saatiin sunnuntaina riemuita, kun Veto kellisti ensimmäisessä välierässä Sotkamon Jymyn. KUVA: TOMI KOSONEN

SAMULI NISSILÄSEINÄJOKI Katuvalaisimien vaih-to maksaa Seinäjoelle miljoonia. Tarve uudistukselle johtuu direk-tiivistä, jolla pyritään vähentä-

mään energiankulutusta.Veronmaksajien kukkarolla käy-

dään vain väliaikaisesti, sillä uudet valot säästävät hintansa pian ta-kaisin. Sivu 4

Uudet katuvalot nielevät miljoonia

Tomi Viinamäki Seinäjoen Energialta vaihtoi Kasperissa vanhan 250 watin katuvalaisimen tilalle uuden, valoteholtaan vastaavan 150-wattisen. KUVA: KARI LÖFHJELM

STTTAMPERE Psykiatriseen pakkohoi-toon liittyviä päätöksiä saa uusien ohjeiden mukaan tehdä vain virassa oleva lääkäri. Tämä on saanut lääkä-rit huolestumaan potilaiden turval-lisuudesta, sillä pakkohoitoon ohja-

taan lähinnä itsetuhoisia ja väkival-taisia mielenterveyspotilaita.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja val-vontavirasto Valvira päätyi tiukem-paan laintulkintaan, koska eduskun-nan apulaisoikeusasiamies on arvos-tellut aiempaa käytäntöä.

Perinteisesti jokainen lääkäri on voinut kirjoittaa tarkkailulähetteen, joka passittaa potilaan psykiatriseen sairaalaan arvioitavaksi. Päätöksen pakkohoidosta tekevät sairaalassa alan erikoislääkärit.

Ongelmat kärjistyvät terveyskes-

kusten päivystysaikana. Päivys-tävistä lääkäreistä enemmistö on keikkalääkäreitä, joilla ei ole virka-suhdetta. He eivät uusien ohjeiden mukaan saisi enää tehdä tarkkailu-lähetteitä.

Sosiaali- ja terveysministeriön työ-

ryhmän pohtii pakkokeinojen sään-telyä terveydenhoidossa. Esillä on psykiatrisen pakkohoidon lisäk-si muun muassa dementoituneiden vanhusten hoito sekä se, voidaanko päihteitä käyttävä nuori äiti määrätä pakkohoitoon. Sivu 5

Passitus pakkohoitoon vain virkalääkäriltä

HANNU PUROLASEINÄJOKI Törkeästä lahjuksen ot-tamisesta ja törkeästä virka-ase-man väärinkäyttämisestä epäil-ty Raha-automaattiyhdistyksen entinen puheenjohtaja ja ex-kan-sanedustaja Jukka Vihriälä jat-kaa maakunnallisissa luottamus-tehtävissään. Seinäjoen kaupun-ginvaltuuston keskustaryhmä käsitteli Vihriälän asemaa sun-nuntaina kokouksessaan ja totesi Vihriälän nauttivan ryhmän luot-tamusta.

Vihriälä itse sanoo, että hän on

koko ajan halunnut jatkaa tehtävis-sään. Hänen mukaansa kohu ei ole vaikeuttanut näiden tehtävien hoi-tamista.

Vihriälä on näreissään siitä, mi-ten Nuorisosäätiöjupakan uudet käänteet ovat tulleet esiin. Hän ei halua kommentoida käänteitä.

– Medialla on valta, eikä sitä vas-taan kannata lähteä potkimaan.

Vihriälän mukaan hänen jäämi-sensä pois keskustan ehdokaslis-toilta ensi kevään vaaleissa ei ole yhteydessä viime viikon uutisiin. Sivu 11

Vihriälällä säilynyt omien luottamus

STTHELSINKI Pääministeri Mari Kivi-niemi (kesk.) haluaa, että päätök-siä työurien pidentämisestä myös loppupäässä tehdään vielä tällä vaalikaudella.

– Hallituksella on halua viedä eteenpäin konkreettisia esityksiä jo tällä vaalikaudella. Ei ole mi-tään syytä siirtää kaikkia esityksiä seuraavalle vaalikaudelle, Kivinie-

mi sanoi pääministerin haastatte-lutunnilla Ylessä.

Kiviniemi kertoi patistelleensa työmarkkinajärjestöjä, jotta ne sai-sivat aikaan konkreettisia esityksiä ja päätöksiä voitaisiin tehdä.

Toisaalla haastattelutunnin ku-luessa Kiviniemi arveli, että käy-tännössä ratkaisut siirtyvät seu-raaviin hallitusneuvotteluihin. Sivu 11

Kiviniemi hoputtaa päätöksiä työurista

Sivu 8

Viikonlopun turmissa kuoli yhdeksän

on valta, eikä sitä vastaan kanna-ta lähteä potkimaan.SIVU 17

Pääosin poutaa, mutta iltapäivällä saattaa ropista vettä. Lämpötila päivällä 18–21 astetta. Puuskaista tuulta länneltä. Sivu 12

Mainosta verkossaYrittäjä, tavoita kohderyhmäsi.

Mediamyynti, Tero Haveri050 415 2315

SILMÄLÄÄKÄRILIIKKEESSÄMMESeinäjoella La 28.8. Kauhavalla Ma 30.8.

Soita ja varaa aika.

SEINÄJOKI ajanvaraus 06 412 3100EPSTORI Koulukatu 16ma-pe 10-18, la 10-15KAUHAVA ajanvaraus 06 434 1721Lauttamuksentie 6 A 3ma-pe 9-17

Yrittäjä!Tavoita kohderyhmäsi.

Mediamyynti, yritysasiakkaat(06) 2477 205

Johanna, -15 kg!- Nyt tekee mieli jo keinuttaa lanteita. Tämä on ollut minulle sopiva, helppo ja todella mukava tapa laihduttaa. Ryhmästä olen saanut sekä tukea että uusia mukavia kavereita.

Lue lisää osoitteestawww.xtravaganza.fi

Haluatko pudottaa painoasi?Varaa paikkasi alkavista painonpudotusryhmistä!

Soita heti! 050-593 9177

xtravaganzaklubi Kroppani puh. 040-536540761300 Kurikka info@kroppani.com

Varaa paikka pian!

IRTO

NU

MER

O 2

€

ETELÄ-POHJANMAAN MAAKUNTALEHTI • PERUSTETTU 1906 • WWW.ILKKA.FI • VAIHDE (06) 247 7830 • 2 3 8 . N U M E R O ( 3 3 6 1 1 ) • 1 0 5 . V U O S I K E RTA

SÄÄ

PERJANTAINA 3. SYYSKUUTA 2010

Kylävaari kuroo umpeen kuiluja eri sukupolvien välillä

21 ELÄMÄSuomalais-ugrilainen rockkiertue ei liikuttanut Seinäjokea

16 KULTTUURILAPUA Presidentti Urho Kekkonen oli tuttu näky Etelä-Pohjanmaalla. Erityisen hyvin hän viihtyi Lapualla, tukimiehensä ja ystävänsä Kustaa Tiitun kotona. Kekkonen halusi kuulla Tiitun näkemyksiä erilaisiin asioihin, mutta mielellään hän myös pakeni lehtimie-hiä ja yleistä hälinää Tiitujen punaisen tuvan rauhaan. Presidentti Kekkosen syntymäs-tä tulee tänään kuluneeksi 110 vuotta. Sivu 4

Kekkonen pakeni Tiituille rauhaan Crocodiles aikoo puraista Butchersien pitkän putken poikki

24 URHEILU

Pilvisyys on vaihtelevaa. Aurinkoisinta on länsirannikolla. Lämpötila on 8... 11 astetta. Sivu 20

SEPPO KONTUNENNOKIA Nokian renkaiden asiantun-tija, teknisen asiakaspalvelun pääl-likkö Matti Morri pitää teillämme sallittua kesärenkaiden 1,6 milli-metrin urasyvyyttä merkittävä-nä turvallisuusriskinä. Hänen mu-kaansa vähimmäisurasyvyys on neljä millimetriä, jolla auton käsi-teltävyys pysyy vielä normaalira-joissa.

Testitulosten mukaan, kun ren-

kaissa on jäljellä alle neljä milli-metriä kulutuspintaa, niiden mär-käpito- ja vesiliirto-ominaisuudet suorastaan romahtavat jo 75 km/h nopeudella. Uusi rengas pitää ot-teensa vesikelillä vielä yli 90 km/h nopeudellakin.

Menopelit-liitteessä on tuntu-mat myös Jaguarin huikeasta XJ-li-musiinista sekä Suomessa erittäin harvinaisesta lokinsiipiovisesta De Lorean urheiluautosta. Sivut 31–40

Kesärenkaissa sallittu 1,6 millin urasyvyys iso turvallisuusriski

Kuluneilla renkailla 100 km/h nopeus on sadekelillä arpapeliä. Asiantuntijat ovatkin useaan otteeseen viestittäneet päättäjille nostaa kesärenkaiden minimiurasyvyyttä 1,6 millimetristä noin neljään millimetriin. KUVA: HARRI TOIVOLA

MAIJA PAKKALAJALASJÄRVI Jalasjärven kunta myön-tää Jalasjärven aikuiskoulutuskes-kuksen toiminnassa olleen virheitä. Kunta tarjoutuu maksamaan takai-sin saamiaan valtionosuuksia noin 619 000 euroa. Opetushallitus vaa-

tii takaisin yli 31 miljoonaa euroa.Kunta vaatii, että takaisinperin-

nän summaa ainakin kohtuullistet-taisiin, jos opetus- ja kulttuurimi-nisteriö katsoo perusteetonta tukea tulleen enemmän kuin sitä Jalasjär-ven mielestä on saatu.

Jalasjärvi vetoaa vaatimukses-saan, että kunnan lakisääteiset teh-tävät eivät saisi vaarantua takaisin-maksun takia.

Jalasjärven kunta teki liitteineen yli 150-sivuisen vastineen Opetus-hallituksen tekemään tarkastus-

kertomukseen JAKK:n toiminnas-ta. Pääosin kunta kiistää kertomuk-sen väitteet muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta ja vastustaa myös Opetushallituksen ehdotusta viedä Jalasjärveltä ammatillisen koulu-tuksen luvat.

Vastineen jälkeen ministeriössä pohditaan, vaaditaanko asiassa li-säselvityksiä tai toimenpiteitä.

Jalasjärven kunnanjohtaja Esko Juntunen toivoo, että kunta pääsisi neuvottelemaan tilanteesta minis-teriön kanssa. Sivu 6

Jalasjärvi myöntää virheitäJalasjärvi tarjoutuu maksamaan opetusministeriölle takaisin valtionosuuksia

Vaijerikelkan varassa roikkuvat seinäjokelaiset asentajat Antti Mattila ja Jarkko Niemi kunnostavat korkeuksissa Hankkijan rehutehtaan ikkunoita. KUVA: TOMI KOSONEN

Ohikulkijat pällistelevät mitä ihmettä Hankkijan rehutehtaan tornissa puuhastellaan. Seinäjoen toiseksi korkeimman rakennuksen pahoin ruostuneet ikkunakarmit on uusittava. Rakennusalan vakavien tapaturmien taustalla näyttelevät noin puolta erilaiset putoamiset. Rehutehtaalla työtur-vallisuuteen on panostettu, eikä ikkunaprojektissa oteta minkäänlaisia riskejä. Sivu 2

Töissä näköalapaikalla

HEIKKI VENTOHELSINKI Keskusta on valmis por-varillisten puolueiden yhteistyö-hön vuoden 2012 presidentinvaa-leissa. Puheenjohtaja, pääministe-ri Mari Kiviniemen (kesk) mukaan vuoden 2006 vaaleista löytyy kes-kustan toimintatapa. Jos oma eh-dokas ei ole mukana toisella kier-roksella, puolue suosittaa porva-rillisen ehdokkaan tukemista.

Kiviniemi ei aio muuttaa puolu-eensa linjaa presidentinvaaleissa.

Keskusta ei ole koskaan ratkaise-vassa äänestyksessä tukenut sosi-aalidemokraattista ehdokasta.

– Lähdemme omalla ehdokkaal-la voittamaan. Jos katsoo histori-aa, sieltä näkee, mikä on keskus-tan kanta toisella kierroksella.

Vuoden 2006 presidentinvaa-leissa keskusta tuki toisella kier-roksella pankinjohtaja Sauli Nii-nistöä (kok), joka hävisi sosiaali-demokraattien ehdokkaalle, pre-sidentti Tarja Haloselle. Sivu 5

Keskusta valmis porvari-sopimukseen vuoden 2012 presidentinvaaleissa

HELSINKI Viestintäministeri Suvi Lindénin (kok.) mielestä postinja-kelusta vastaava Itella voisi osal-listua haja-asutusalueiden asuk-kaiden laajakaistakustannuksiin. Itella voisi vastaavasti harventaa postinjakelukertoja, jos asukkaat suostuvat ottamaan postinsa vas-taan osin sähköisesti.

Lokakuussa eduskuntaan tule-vassa uudessa postilakiesitykses-sä taataan postin jakelu perintei-seen tapaan viidesti viikossa. Sen sijaan erillisestä varhaiskannosta luovuttaisiin ja kirjeposti jaettai-siin kerran päivässä. Sivu 10

Lindén kytkisi laajakaistan ja sähköisen postinjakelun

WASHINGTON Israelin ja palestii-nalaisten rauhanneuvottelut al-koivat torstaina Washingtonissa. Kyseessä ovat osapuolten ensim-mäiset suorat neuvottelut lähes kahteen vuoteen. Yhdysvaltain ulkoministeri Hillary Clinton ava-si neuvottelut sanoen, että Isra-el ja palestiinalaiset ovat ottaneet tärkeän askeleen kohti rauhaa.

Läpimurron mahdollisuuksia ei kuitenkaan pidetä hyvinä.

Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu lupasi, että Israel on valmis etenemään neuvotteluissa nopeasti. Sivu 17

Lähi-idän suorat rauhanneuvottelut alkuun USA:ssa

Upeita Syysuutuuksia!

Koulukatu 14, SEINÄJOKI 4147 206 Av. ma-pe 9-19, la 9-17

KAIKKI

KESÄKENGÄT

-50%

myös mst

Upeita Syysuutuuksia!Upeita Syysuutuuksia!Upeita Syysuutuuksia!Upeita Syysuutuuksia!MIEHILLE

Tule

tutustumaan

Erityisenmukavat jalkaan!

Pe 9.30-19la 9.30-15.30

koot: 35-42

(109,-)

PäällinenvettähylkivääHydrotec -mokkaa/pintanahkaa

pe-la tarjous!

€7979€7979(109,-)

TilavaXL-lesti

(06)

421

780

0 • 6

0320

SEI

NÄ

JOK

IAv

oinn

a: a

rkis

in 9

-19

• lau

anta

isin

9-1

6

SOPURAHA

SistaURETAANI- VAAHTO 600ml

LadattavaHALOGEN-VALAISIN 12/230VKYNTTILÄ

LAMPPUE14 40W

PuinenMONITOIMI-HYLLYKKÖ

5,-

T a r j o u k s e t v o i m a s s a 9 . 9 . s a a k k a

199025kg6,-2-os.

8,-3-os.

10,-4-os.

AURINGON-KUKANSIEMEN10kpl/pkt

Avoinna myös su 12-183,-

17,-

MAANANTAINA 23. ELOKUUTA 2010

MATKAILU TEEMA

13

Luuletko matkustaneesi paljon? Ei kannata luulla vaan katsoa, mitä on tosireissaami-nen. Nettisivulla Most Traveled People ihmiset ottavat mittaa toisistaan matkailussa. Pisteitä ei jaeta maiden vaan erilaisten maantieteellisten paikkojen mukaan. http://mosttraveled-people.com/

NETISTÄ

ERILAINEN tapa nähdä Tukholmaa on tarkastella kaupunkia suomalaisnäkövinkkelistä. Matkaoppaaksi voi ottaa Suomalais-ruotsalaisen kulttuurirahaston julkai-seman pienen kirjasen Opas suomalaiseen Tukholmaan. Sen avulla voi vaeltaa vaikka Södermalmin harjanteilla, jossa sijaitsi parintuhannen hengen suomalaissiirtokunta 1600- ja 1700-luvuilla. Harva taitaa tietää myös, että suomalaiset saivat oman kirkkonsa kaupunkiin jo vuonna 1533 ja että vanhassa kaupungissa on asunut vuosisato-jen mittaan lukuisia tunnettuja suomalaisia. Sieltä löytyy muun muassa Sara Wacklinin muistolaatta. Wacklin kirjoitti kuuluisat muistelmansa Tukholmassa vuosina 1844-1846. Kirjanen listaa kaikkiaan nelisenkymmentä kohdetta. Mukana on myös myös kartta, mutta sen varaan reissua ei kannata jättää ellei ota mukaan suuren-nuslasia, sillä sen verran taskukokoisesta oppaasta on kyse.

UUTTA: Suomalaissilmin Tukholmaa

Kirja-alan tuorein anti on jälleen esillä. Turun kansainväli-set kirjamessut järjestetään 1.-3.10. Samanaikaisesti Turun Messu- ja kongressikeskuksessa vietetään Ruokamessuja ja Tiedemessuja. Kansainvälisillä nimillä houkuttelee myös Helsingin kirjamessut, jonne on tulossa 40 ulkomaalaista kirjailijaa. Tapahtuma järjestetään 28.-31.10. messukes-kuksessa. Samalla lipulla pääsee Viini, ruoka & hyvä elämä -tapahtumaan.

MENO: Messut kutsuvat kirjojen äärelle

HELENE KÄLLIILKKA Kauhajokelainen Marika Latva-Kurikka suuntaa syksyl-lä Kaakkois-Aasiaan. Kolmek-si kuukaudeksi reppureissul-le lähtevään naiseen on isketty useita piikkejä. Elimistöön on sujahtanut rokotteena B-hepa-tiitti-, lavantauti- ja japaninai-votulehdus-rokotteet.

– Yllätyin, että rokotteet ovat niin kalliita. Etukäteen ajatte-lin, että rokotteet tulisivat mak-samaan korkeintaan 200 euroa. Nyt niihin on mennyt melkein 400 euroa.

Eniten Latva-Kurikka järkyt-tyi japaninaivotulehdus-rokot-teesta, jonka hinta on noin 129 euroa.

– Luulin aluksi, että rokot-teen toinenkin annos kuuluisi tuohon 129 euroon, mutta hin-ta olikin tupla tuosta.

Latva-Kurikka kertoo otta-neensa rokotteet, ettei tarvitsi-si jännittää.

Rokotteet voivat nopeasti nos-taa matkan hintaa, jos kysees-sä ei ole työkomennus. Kela ei rokotteita korvaa, jos ne eivät kuulu kansalliseen rokoteohjel-maan. Terveyden ja hyvinvoin-nin laitoksen terveydenhoita-jan Eeva Pekkasen mukaan rokotteet tulevat matkailijoille ensimmäiseksi mieleen, vaikka yleisin vaiva matkalla on kam-bylo- ja salmonellabakteerien aiheuttama turistiripuli.

– On rokotukset tärkeitä, mutta usein unohdetaan todel-liset riskit. Pitää muistaa, että reissussa vaivaa monesti samat pitkäaikaissairaudet kuin koto-nakin, tuumaa Pekkanen.

Eksoottisia tauteja tavallisim-pia matkailijan riesoja ovat eri-laiset tapaturmat, liikennetur-mat ja seksitaudit.

– Omalla käyttämisellä voi vaikuttaa paljon. Rokotteet ei-vät auta, jos käyttäytyminen on holtitonta. Usein runsas alkoho-lin käyttö lisää riskejä, Pekka-nen muistuttaa.

Ohjeena on, että seksitauteja vältetään kondomilla ja alkoho-lia kannattaa Pekkasen mukaan käyttää vain kohtuudella.

Rokotteiden suositusten mää-riin vaikuttaa, kuka lähtee, min-ne ja kuinka pitkäksi aikaa. Al-keellisiin oloihin lähtevälle rep-pureissaajalle suositellaan rut-kasti enemmän pistoksia kuin rantalöhöilijälle tai kaupunki-matkaajalle. Kaikkia rokottei-

ta ei kannata suin päin itseen-sä pistättää. Rokotteita kehite-tään koko ajan lisää. Pekkasen

mukaan Euroopan parin viikon kaupunkilomalla pärjää lapsena neuvolassa saaduilla rokotteilla.

Pekkasen mukaan on kuitenkin huomattava, että Euroopassa on viime vuosina esiintynyt pal-jon muun muassa tuhkarokkoa.

Matkailijan perusrokotukset ovatkin juuri usein lapsena saa-dut jäykkäkouristus- ja kurkku-mätärokotukset ja tarvittaes-sa MPR- ja poliorokotus, jotka voi saada ja mahdollisesti uu-sia maksutta kotikunnan terve-ydenhuollosta.

Eniten rokotteita suositellaan tropiikkiin. Mantereista Afrik-ka on tässä suhteessa vaativin.

– Jo Virossa, Venäjällä, Latvi-assa ja Liettuassa esiintyy ra-

biesta.Kauko-itään rantalomal-

le Pekkanen laittaisi ainakin A-hepatiitin. Afrikassa hänen mukaansa malarian estolääki-tys on oltava aina. Lisäksi kaik-kialla tropiikissa tulee suojau-tua hyttysten pistoilta.

Rokotteisiin vaikuttaa myös lähtijän oma terveydentila.

Rokotteita hankittaessa vaaka-kupissa painavat suojateho, hai-tat ja hinta sekä taudin yleisyys, esiintyvyys ja vakavuus. Pek-kasen mukaan rokotteiden tar-peellisuutta voi parhaiten poh-

tia oman lääkärin tai hoitajan kanssa.

Tärkeää on Pekkasen mu-kaan muistaa, että rokotteet ei-vät korvaa matkavakuutusta, jota hän suosittelee kaikille.

–Ambulanssilento voi maksaa 50 000–100 000 euroa, hän ha-vainnollistaa.

Lentojen hintoja voi kilpailut-taa, mutta rokotteiden hinnat ovat kaikissa apteekeissa samat.

Apteekkariliiton Johanna Salimäki kertoo, että yleensä rokotteiden hinnat nousevat. Lääkkeet, jotka kuuluvat viite-hintajärjestelmään, halpene-

vat, ja niissä voi olla rajujakin pudotuksia. Matkailijan rokot-teita alennus ei kuitenkaan kos-ke, vaan tuotantokustannukset yleensä vain korottavat hintoja.

Mahdollisten haittavaikutus-ten lisäksi matkailija voi kärsiä aikatauluista. Joitakin tauteja vastaan tarvitaan useita rokote-annoksia, esimerkiksi kuukau-den välein. Lääkäri tai tervey-denhoitaja iskee pistoksen käsi-varteen virka-aikana, mikä voi osattautua töissäkäyvälle haas-teeksi. Vaihtoehtona ovat yksi-tyislääkäriasemat tai työtervey-denhuolto.

Pistoksissa tropiikkiinRokotteiden hankinnassa vaakakupissa painavat muun muassa suojateho, haitta ja hinta

Matkailijan rokoteviidakko köyhdy�ää kukkaroa

GRAFIIKKA: SATU HAAVISTO, KUVA: HARRI TOIVOLA, LÄHDE: APTEEKKARILIITTO

Hepatiitti BEngerix 3 annosta

(á n. 33 €)

Hepatiitti A ja BTwinrix, 2 annosta

(á n. 45€) Japanin

aivotulehdus-rokoteIxiaro, 2 annosta

(á n. 130 €)

KeltakuumeStamaril

(Suoja 10 vuotta)

KoleraDukolar, 2 annosta

(á n. 60 €) (Suoja kestää 2 vuotta)

LavantautiTypherix

(Suoja kestää 3 vuotta)

Vivotif-kapseleina 3 kpl (Suoja kestää 1-3 vuotta.)

MeningokokkiMencevax ACWY Novum

(Suoja kestää noin 3 vuotta.)NeisVac-C

PuutiaisaivotulehdusTicoVac, 3 annosta

(á n. 37 €) Encepur, kolme annosta

(á n. 35 €)

VesikauhuRabies-Imovax, 3 annosta

(á n. 84 €) (Tehosteannos viiden

vuoden välein.)

Hepatiitti AHavrix, 2 annosta

(á n. 51 €)Epaxal 2 annosta

(á n. 46€ )

35 €

90 €

32 €

111 €

105 € 260 €

252 €

120 €

102 €

36 € 47 €

44 €

99 €

KeltakuumeStamaril

(Suoja 10 vuotta)

Epaxal 2 annosta Epaxal 2 annosta (á n. 46€ )

102 €102 €102 €102 €102 €102 €102 €

36 €

32 €

Suositeltavat rokotteet ovat

THL:n Matkailijan terveysoppaasta.

Rokotteista saa tietoa omasta terveyskeskuksesta.Maakohtaiset rokotussuositukset löytyvät Matkailijan terveysop-paasta: http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/ktl.mat.Haittavaikutuksista kerrotaan Terveyden ja Hyvinvoinnin verkkosi-vuilla www.thl.fi.Matkailijan kannattaa hoitaa tarvittavat rokotukset kuntoon vähin-tään 1–2 kuukautta ennen matkaa.Korkeakouluopiskelijoille on lisäksi olemassa oma YTHS:n rokotus ja matkailuneuvonta, joka päivystää numerossa 0467101099.

Pistosfaktaa

MAIJA ALA-FOSSIRONDA/ESPANJA Sadepilvet roikkuvat alhaalla ja sumu rajaa näkyväisyyden muuta-maan metriin. Onneksi, sillä korvien lukkoon menosta tie-dän, että korkealla ollaan ja yhä ylemmäksi mennään.

Takapenkiltä näen kaksin-kertaisen tien keskiviivan. Tie on hyvälaatuinen, mutta kur-vikas. Muhkeat maisemat sal-paavat hengen, kun joskus pui-kahdamme pilvestä paistee-seen. Muutaman kymmenen kilometrin matelun jälkeen lä-hestymme lähes 750 metrin korkeudessa rotkon reunalla kyyhöttävää Rondaa.

Sen valkoiset talot näyttä-

vät kaukaa katsoen sadepil-ven valkoiselta pitsireunuksel-ta. Vaivalloisesta ja pelottavas-ta matkasta huolimatta Ronda on näkemisen ja kokemisen ar-voinen.

Malagasta kylään on mat-kaa vähän toistasataa kilomet-riä, Benalmadenasta ja Fuen-girolasta reilut 50 kilometriä ja Marbellasta vajaa 40.

Yksinkertaisinta kylään on matkustaa autolla, jos käytös-sä on kokenut kuljettaja ja hy-vä ajokki. Toki Rondaan pää-see myös bussilla ja junalla, sil-lä monet matkatoimistot myy-vät sinne erilaisia paketteja.

Uusi silta on Rondan tunne-

tuin nähtävyys. 1700-luvulla lähes puolivuosisataa raken-nettu silta on kuin roomalai-nen akveduti eli vesijohto.

Silta on rakennettu osissa syvän rotkon pohjalle kolmen kaaren varaan. Sillan suunni-tellut ja rakentamista valvo-nut arkkitehti ei ehtinyt näh-dä työtään valmiina, sillä hän putosi rotkoon kuten kymme-net muut rakennustöissä reh-kineet.

Sillalta alas katsoessa hui-maa yhä, sillä rotkon pohjal-la oleva joki virtaa sata metriä alempana.

Lyhyen matkan päässä sil-lasta voi astella kuuluisuuksi-en jalanjäljissä Espanjan eh-

kä vanhimmalle ja kauneim-pana pidetylle härkätaistelua-reenalle. Ernest Hemingway ikuisti tuon 1785 avatun aree-nan romaaneissaan Ja aurin-ko nousee sekä Kuolema ilta-päivällä.

Rondan lumoissa eli myös amerikkalainen elokuvaohjaa-ja Orson Welles, jonka tuhkat on haudattu kylän lähistölle.

Historian havina on turisti-laumoista huolimatta yhä ais-tittavissa Rondassa, sillä paik-ka on antiikin Arunda ja perus-tettu 800-luvulla ennen ajan-laskun alkua.

Sieltä löytää yhä merkke-jä niin roomalais- kuin mauri-laisajoilta.

Espanjan Ronda on kuin pitsiä pilven reunassa Antiikin Arundassa on yhä aistittavissa historian havina

Yli kaksi sataa vuotta sitten valmistunut Uusi silta on Rondan maa-merkki ja suosituin kuvauskohde härkätaisteluareenan ohella. KUVA: MAIJA ALA-FOSSI

KIRJAGuy Delisle: Shenzhen. Ws-oy 2010. KIINA on kumma maa – ainakin jos sitä katsoo länsimaalaisen taiteilijan silmin.

Ranskalainen Guy Delisle on tullut tunnetuksi sarjakuvan muotoon piirtämistään matka-päiväkirjoista Merkintöjä Bur-masta ja Pjongjang. Nyt myös hänen Kiinan-kokemuksensa on käännetty suomeksi.

Shenzhen kertoo taiteilijan kolmen kuukauden mittaises-ta työmatkasta Hongkongin ku-pessa sijaitsevaan Shenzhenin kaupunkiin. Se on raportti sii-tä, millaista on olla ulkopuolise-na vieraassa kulttuurissa.

Delisle tekee matkapäiväkir-jassaan runsaasti huomioita paikallisten tavoista ja tapaa-mistaan ihmisistä. Kiinalaisten sielunmaisema on hänelle jat-kuva ihmetyksen aihe, suurelta osin kielimuurin vuoksi.

Guy Delislen Shenzhen on

länsimaalaiselle haastava kau-punki sopeutua. Ero viereiseen Hongkongiin on suuri. Kun Shenzhenissa ei ole ”yliopistoa eikä kahviloita, joissa tavata län-simaista kiinnostuneita nuoria”, Hongkong on Delislelle ”troop-pinen versio New Yorkista”.

Shenzhenin välittämän Kiina-eksotiikan tunnistaa varmasti jokainen maassa käynyt. Suu-rimmat kehut piirtäjä säästää maan ruokakulttuurille. Kiinas-sa ei koskaan voi olla varma sii-tä, mitä lautaselta löytyy. ANNE PUUMALA

Muukalaisena Kiinassa

Guy Delisle, Shenzhen.

Koko kalusto mukaan ja menoksi, nyt ei kame-raa säästellä.

Tällä ajatuksella suuntasin alkukesällä Amerikkaan. Kun reppuun mahtui vielä kame-ran ja parin objektiivin lisäk-si läppäri, ratkesi samalla ku-vien tallennusongelma. Ei oli-si huolta muistikorttien riittä-mättömyydestä.

Lupauksesta tuli pidettyä kiinni - melkein liiankin hyvin. Seitsemän viikon saldo: 8000 valokuvaa. Filmiaikoina mal-toin tuhlata korkeintaan kolme 36 kuvan filmirullaa viikossa.

Laskin, että jos jokaista Yh-dysvaltain-lomamatkalla otta-maani valokuvaa katsoisi vii-den sekunnin ajan, sessio vei-si yli kymmenen tuntia. Ter-vetuloa kylään. Aloitetaanko Yosemiten kansallispuistosta vai öisestä Las Vegasista?

Eräs tuttava ei koskaan ota kameraa reissuun. Hänen mu-kaansa matka on pilalla, jos mokomaa rakkinetta on tarve tuon tuosta kaivaa esiin laukun pohjalta. Turhaa vaivannäköä, kun kuvia ei kuitenkaan jäl-keenpäin jaksa katsoa!

Puheissa on perää.Budjettimatkaaja ja järjestel-

mäkamera on huono yhdistel-mä. Kameraa ei uskalla jättää hostellien kimppahuoneisiin, oli niissä lukolliset lokerot tai ei. Hymyssä on pusertamista, kun on koko päivän kantanut helteessä monen kilon painois-ta reppua ja vaivautunut otta-maan muutaman otoksen.

Museoiden säilytyksiin ja narikoihinkaan värkkiä ei toh-di jättää.

Todellisuus on linssin läpi katsottuna aina toisenlainen. Ja kun hetken ikuistaa kame-ran kennolle, samalla sen me-nettää.

Mitä muistan Burneyn vesi-putoukselta Kaliforniasta? Juu-ri sillä kriittisellä hetkellä lins-siin roiskahtavan vesipisaran. Sequoian kansallispuisto, mitä palautuu ensimmäisenä mie-leen? Kuinka haastavaa on ra-jata maailman suurin puu. Laa-jakulmazoom ei riitä ja kalan-silmä vääristää. Los Angeles? Miten ikävästi sydän nyrjähtää, kun kamera kolahtaa ostos-keskuksessa pöydänkulmaan. New York? Harmistus siitä, että salama jäi kotiin.

Menetetyt hetket

ANNE PUUMALAKirjoittaja on uutistoimittaja

MATKALLA

KESKIVIIKKONA 25. ELOKUUTA 2010

KULTTUURI9

Aino Mäki-Mantila (Seinäjoen esimies) 2477585 Tero Hautamäki (Seinäjoki) 2477 586 kulttuuri@ilkka.fiLaura Kurko-Kauranen (Vaasan esimies) 247 7587 Anne Laurila (Vaasa) 247 7588

ANNE PUUMALASEINÄJOKI Vuorosanat ovat ha-kusessa ja h-hetkeen on aikaa enää jokunen päivä, mutta sei-näjokelaisen FeminaTeatterin näyttelijät eivät ota stressiä.

– Muutama yhteinen harjoi-tuskerta riittää, sanoo ohjaa-ja ja käsikirjoittaja Laura Kivi-mäki.

FeminaTeatterilla on viikon-loppuna näytön paikka. Sei-näjoen Harrastajateatterikesä käynnistyy perjantaina ja ryh-män näytelmä HCG - Sometimes it’s hard to be a woman nähdään tapahtumassa kisaamassa. – Jännittää, mutta niin pitää-kin, kuuluu kommentti.

Seinäjoen harrastajateatteri-kesässä ei läheskään joka vuo-si nähdä paikallista väriä. Jo itse tapahtumaan pääsy on monelle harrastajateatteriryhmälle iso asia. Tänä vuonna katselmuk-seen haki 45 näytelmää, joista kisaan valittiin yhdeksän. Tuo-marina toimi näyttelijä Jani Toivola.

Eräänä valintakriteerinä oli esitysten kyky peilata nykyai-kaa ja yhteiskuntaa sekä niiden ongelmia.

FeminaTeatteri käsittelee näitä kysymyksiä naiseuden kautta. Laura Kivimäki veikkaa ryhmän erottuneen edukseen myös energiallaan.

– Uskon, että huumorintaju ja ilo tehdä teatteria heijastuvat työstämme, hän sanoo.

Kivimäen mukaan lopputu-loksesta ei voi olla näkymättä sekään, että HCG - Sometimes it’s hard to be a woman -näytel-män tarinalla on kaikupohjaa näyttelijöiden omassa elämäs-sä.

– Ryhmässä oli puhuttu pit-kään äitiyttä ja naiseutta käsit-televän näytelmän teosta. Kun aiheeseen lopulta tartuttiin, valmista tuli erittäin lyhyessä ajassa. Ehkä tämä kertoo jotain.

Kivimäki aloitti käsikirjoi-tuksen kirjoittamisen viime lokakuussa. Ensi-ilta oli tam-mikuussa. Nyt ryhmä esittää näytelmän yli puolen vuoden tauon jälkeen.

Laura Kivimäki on ollut pit-kään mukana Seinäjoen teatte-rielämässä.

Hänellä on toinenkin syy in-nostua Harrastajateatterikesäs-tä kuin oman tekstin pääsy kat-selmukseen. Hän työskenteli tapahtuman projektisihteerinä muutaman vuoden vuosituhan-nen alussa.

Vuonna 2003 perustettu Fe-minaTeatteri haki katselmuk-seen nyt ensimmäistä kertaa.

Kivimäki sanoo aikovansa ottaa tapahtumasta kaiken ir-ti. Käsikirjoittajana häntä kiin-nostaa varsinkin se, millaisia ai-

heita muut näytelmissään käsit-televät.

- Mukana on paljon ryhmiä, jotka esittävät omia tekstejään. Näistä esityksistä oppii aina jo-tain, hän sanoo.

FeminaTeatteri n HCG - Some-times it’s hard to be a woman lähestyy aihettaan komedian keinoin. Kivimäen mukaan Fe-minaTeatterin näytelmissä ei itkua ja hammastenpuristusta nähdä jatkossakaan.

- Sitä on monilla tosielämäs-sä jo tarpeeksi. Minulle teatteri on ennen kaikkea pakoa arjes-

ta. Haluan, että näytelmäni saa-vat yleisön mieluummin hyväl-le mielelle kuin ahdistumaan.

Seuraavaksi FeminaTeatte-ri aikoo tuoda lavalle runoilija Arto Juurakon tekstejä, jois-ta Kivimäki ryhtyy työstämään näytelmää.

Parin hengen voimin esitettä-vää näytelmää on tarkoitus vie-dä sellaisiin paikkoihin, joissa teatteria ei tyypillisesti nähdä, kuten vanhainkoteihin.

Valtakunnallinen Harrasta-jateatterikesä järjestetään 27-29.8.2010 Seinäjoella.

Feminat irrottelevat huumorilla ja naiseudellaSeinäjoen Harrastajateatterikesä tuo viikonloppuna maakuntaan harrastajateatterin kärjen

Harrastajateatterikesässä kisaa tänä vuonna seinäjokelainen FeminaTeatteri. KUVA: TOMI KOSONEN

LEVYT

Ricky-Tick Big Band (Ricky-Tick Records).Harvinaista herkkua Suomen markkinoilla: big band -levy, jossa debytoi uusi big band ja jonka johtaja on säveltänyt kaikki teokset.

Valtteri Pöyhönen on pe-rustanut uuden orkesterin, mi-kä sinällään on kulttuuriteko. Ilmeisesti projektiluontoises-ti toimivassa soittajistossa on rutkasti nimimiehiä: mm. Ti-mo Lassy, Kalevi Louhivuori, Jukka Eskola, Antti Lötjönen ja Jaska Lukkarinen. Tenorifo-nissa ja klarinetissa taituroi itse Antti Sarpila, jolle on annettu mukavasti soolotilaakin. Tien-suu on loputtoman kekseliäs. Tuottajana on Pöyhösen ohella häärinyt vanha big band -guru Otto Donner.

Paketti on siis lähtökohdil-taan mainio. Pöyhösen sävel-lykset ovat traditiotietoisia, mutta silti moderneja. Teknistä taituruutta kyllä tarvitaan rut-kasti. Ideoita on ja orkestraatio toimii, mutta jotain kipinää sä-vellyksistä jää uupumaan. Soit-tajisto on taitava, mutta ainakin orkesterin historian tässä vai-heessa hioutumaton. Kirkkain klangi soinnissa jää saavutta-

matta, vaikka taitoa yllin kyl-lin piisaakin. Hienoisista puut-teista huolimatta must-ostos big bandin ystäville.

Oliphant: Herx, Pich! (Alba).Keskiaikaisen musiikin yhtye Oliphant jatkaa tutkimusretki-ään musiikin historian loputto-milla tutkimuskentillä. Varhais-keskiajan yksiäänisestä mono-diasta moniäänisyyden kehit-tymiseen on alue, jolla ei liikaa muusikoita liiku. Nyt yhtye kes-kittyy saksalaiseen keskiaikai-seen musiikkiin, josta yhtyee-seen kuuluva Leif Karlsson on koonnut laajan tietopaketin le-vyvihkoseen. Tiensuu on loput-toman kekseliäs. Kyseessä on siis laulettu saksalainen runous, hieman yleistäen nk. minnelau-lu (rakkauslaulu).

Valtaosa lauluista on 1400-lu-vun taitteessa vaikuttaneen Oswald von Wolkensteinin ni-miin laitettuja. Sopraano Uli Kontu-Korhonen Eira Karls-sonin ja Leif Karlssonin ja Ja-nek Öllerin keskiaikaisilla soittimilla säestämänä tulkit-see vakuuttavan kuuloisesti näitä 600 vuotta vanhoja vii-suja. On toki mahdollista ko-ettaa ymmärtää koulusaksan avulla, mitä laulun aiheet ovat. Tiensuu on loputtoman kekse-liäs. Kiehtovin asia näissä lau-

luissa taitaa kuitenkin olla Kon-tu-Korhosen äänen lisäksi van-hojen soitinten jäljittelemätön sointi ja puhtaiden kvinttien sarjaan perustuva pythagora-lainen intonaatio.

Plus Ensemble Jukka Tiensuu (Alba).Jukka Tiensuuta levytetään ilahduttavan paljon. Tuorees-sa muistissa ovat säihkyvät ne-mo-Puro-Spiriti - ja Minds and Moods -levyt (Alba, jotka esitte-livät Tiensuun orkesterituotan-toa. Plus Ensemble (sellisti Erk-ki Lahesmaa, harmonikansoit-taja Mikko Luoma ja klarine-tisti Christoffer Sundqvist) on taltioinut Tiensuun kamarimu-siikkia eri kokoonpanoille. Mui-ta muusikoita ovat huilisti Mi-kael Helasvuo, viulisti Jan Sö-derblom sekä Tiensuu itse pia-nossa.

Teokset ulottuvat 1975 sävel-letystä Rubatosta vuonna 2007 sävellettyyn Erziin. Mukana on myös ääninauhaa ja elekt-roniikkaa. Tiensuu on loput-toman kekseliäs. Virityksillä ja Liuútuksilla taiturointia kuul-laan nytkin, mutta suppeat ko-koonpanot tuovat Tiensuun lä-helle valtavirtanykymusiikkia, jos vertaa orkesteriteoksiin, joissa Tiensuun vahvuudet tu-levat parhaiten esiin.

Espoon tuomiokirkon urut 1967-2010. (Fuga).Espoon tuomiokirkon urku-ri Petri Koivusalo on ikuis-tanut työvälineensä tämän le-vyn myötä. Neoklassiset, 1967 rakennetut ja 1989 laajennetut urut tullaan siirtämään Ouluun ja uudet rakennetaan tilalle vuodeksi 2012. Instrumenttin-sa syvällisesti tunteva Koivusa-lo on tulkinnut levylle hyvin so-pivaa ohjelmistoa. Säveltäjien ja tyylikausien kirjo on tosin laaja, mutta urkudokumenttina rön-syily puoltaa paikkaansa.

J.S. Bachin G-duurikonsertto (BWV 592) on peruskauraa. Su-lo Salosen Partita ”Sen suven su-loisuutta”, Joonas Kokkosen Lux aeterna ja Oskari Merikannon Häähymni edustavat ilahdutta-vasti ohutta suomalaista urku-sävellysperinnettä. Raskaam-man sarjan nimistä mukaan on päässyt Felix Mendelssohnin A-duurisonaatillaan. Muita säveltä-jiä ovat Oskari Lindberg, Joseph Rheinberger ja Louis Vierne.

Koivusalo on mainio, rekis-teröinneissään maltillinen ur-kuri. Mika Koivusalon ääni-tys on huipputasoa ja äänitet-tä voidaan toistaa myös Super Audio CD:nä. Espoon tuomio-kirkon akustiikka pääsee oike-uksiinsa.

MARKKU VIITASAARI

Big Bandin perustaminen on kulttuuriteko

Klarinetisti Antti Sarpila saa mukavasti soolotilaa uudella suomalai-sella big band -levyllä. KUVA: SANNA HEIKINTALO

LAPUA Lapuan III:lle filosofiapäiville kokoontuu lauantaina pohjalaisia filosofian nimiä pohti-maan moraalin ja syyllisyyden kysymyksiä. Mukana ovat teologian tohtori Pauli Annala ja taiteen tohtori Teemu Mäki, professori Simo Knuuttila sekä hiippakuntakanttori, musiikin maisteri Johanna Ojala.Luennoijat käyvät päivän mittaan myös paneelikeskustelun aiheesta ”Syyllistääkö uskonto?” Paneelin johtaa pastori Artturi Kivineva Herättäjä-Yhdistyksestä.Filosofiapäivät pidetään Vanhassa Paukussa kello 9.30-15.30. Tapahtumaan on vapaa pääsy.

Filosofiapäivillä aiheena Nietzsche ja kirkko

Tutustun Naamatun eli Facebookin saloihin, koska siellä vi-lisee omaa jälkikasvua neljä kappaletta viidestä. Jotka tun-tevat minut oikeasti (ei Facebookin kautta), tietävät lapsil-

la olevan suuret ikäerot. Seuraan siis vanhimman, päälle kolmi-kymppisen aika harvahkoa kommentointia maailman asioista, ja huomaan hänen olevan jonkin verran yhteyksissä nuorimpaan lankomieheeni.

Salaa?  Ei, jokainen säätää yksityisyysasetuksensa haluaman-sa laisiksi, välttyen näin suurimmilta törkeyksiltä ja identiteetti-varkauksilta. Minkä vieras näkee, sen haluatkin jakaa.

Kymmenen vuotta  nuorempi lapsi sekä teini-ikäinen sisaruk-sensa käyttävät niin ihmeellisiä sanoja, etten tiedä lainkaan, mitä tarkoittavat. Nuorin käyttää Facebookia yhteen kivaan peliin ja joihinkin kommentteihin luokkatovereille.

Kaikki nuoremmat  tuntuvat jättävän aika vähän julkisia kirjoi-tuksia (noita parin lauseen ”seinäkirjoituksia”) ystävä- tai laa-jemmankin joukon luettavaksi, mutta kun ikä nousee neljään-kymppiin, alkaakin näkyä kannanottoja kaikkeen mah-dolliseen. Hyviä Youtube-pät-kiä tuodaan näytille, ja lehti-en kirjoitukset poikivat pitkiä kommentointiketjuja.

Mitä puuttuu? Puo-let. Usein vain tutun avio-parin toinen puolisko (kuten meilläkin) on naamattulai-nen, eikä toista kiinnosta pät-kääkään. Facebookissa olijoista puolestaan puolet käyttävät suu-rimman osan aikaansa bookissa toimiviin nettipeleihin, joiden äärimmäisen epäkiinnostavia tuloksia sitten jaellaan; tarkoituk-sena on usein päästä vaihdantatalouteen muitten pelaajien kans-sa. Yksinäistä, sanoisin.

Puolikas jakelee  Naamatussa kavereilleen virtuaalitavaraa, josta sitten pitäisi kiittää. Kaiken maailman sydämiä ja muuta turhaketta. Ypöyksinäistä. Ja turhimman tiedon kautta mainosta-jat saavat osviittaa omalle toiminnalleen. Sillä ei naamattu ole so-siaalinen media. Se on kiero tapa onkia tietoa. Moni myös tyrkyt-tää omia tapahtumatietojaan muille. Hohhoijaa.

Meitä suojaa kielemme.  Facebookiin syntyy parhaimmillaan pie-niä keskustelupiirejä ruoan, kulttuurin tai vaikka yhteiskunnal-listen asioiden ympärille, ja silloin se toimii mukavasti. Suoma-laista keskustelua ei myöskään voida ylhäältä kontrolloida, kos-ka sitä ei Amerikoissa ymmärretä (joitain rajoituksia ja siisteys-vaatimuksia Facebookissa on). Hauskaa on, kun pohditaan, onko Newsweek paras lehti maailmassa.

Mutta ei tuo median muoto,  jossa vielä joka nurkan takana vaanii peto vihasivustoineen, ole minusta sosiaalinen. Oikeasti. On sitä kumminkin puhelimessa puhuttava ja naamatusten tavat-tava, aina joskus. Ja halattava.

Sosiaalinenko media?

TERO HAUTAMÄKISEINÄJOKI Seinäjoella toimii ny-kyisin Provinssirock Oy. Osake-yhtiö on pantu pystyyn jo viime keväänä, selviää Patentti- ja re-kisterihallituksen ja verohallin-non yhteisestä yritys- ja yhteisö-tietojärjestelmästä.

Provinssirock Oy:n omistaa sataprosenttisesti Seinäjoen elävän musiikin yhdistys Sel-mu ry. Selmu omistaa samal-la tavalla muutama vuosi sitten perustetun Profest Oy:n, jonka puitteissa on järjestetty Mikke-lissä pidettävää Jurassic Rockia.

Provinssirockin promoottori Juha Koivisto sanoo, että osa-keyhtiön perustamisen taustal-la on ollut tarve selkiyttää or-ganisaatiota ja helpottaa hallin-nointia päätösten teon osalta.

– Selmun viime vuosikoko-uksessa tehtiin päätös siitä, et-tä osakeyhtiö perustetaan mi-nimipääomalla, joka on 2500 euroa. Meillä on nyt osakeyhtiö pöytälaatikossa. Seuraavassa vuosikokouksessa asiaa ja sen suomia mahdollisuuksia selvi-tetään tarkemmin.

Selmu on tavallisesti pitänyt vuosikokouksensa marraskuus-sa.

Provinssirock teki tänä kesä-nä selvästi plusmerkkisen tu-loksen. Vaikka oy-malli olikin jo voimassa, voittoa ei Koivis-ton mukaan jaettu osinkoina mihinkään suuntaan.

– Perinteisesti on tehty niin, että jos on rahaa jäänyt, se on pantu sukanvarteen tai käytet-ty festivaalin parantamiseen. Nyt suoritettiin pieniä inves-tointeja tapahtuman omaan ka-lustoon. Jatkossa isoja rahalli-sia haasteita tarjoaa Rytmikor-jaamon remontti.

Koiviston mukaan viime mai-nittuun liittyy yksi uuden järjes-telyn eduista: jatkossa osakeyh-tiöhallinnon (Provinssirock) ja yhdistyshallinnon (Selmu) eri-yttäminen parantaa kumman-kin edellytyksiä toimia.

– Festaritoiminta on herkkää suhdanteille. Jos Provinssirock menee jonakin vuonna huonos-ti, sen vaikutukset eivät enää yl-lä Rytmikorjaamoon, jota Sel-mu pyörittää.

Koiviston arvion mukaan noin puolet suomalaisista festi-vaaleista on yritysmuodoltaan osakeyhtiöitä.

– Rockpuolella se on kaikkein yleisintä.

Provinssirockista osakeyhtiöProvinssissa rokataan nyt osakeyhtiön nimissä. KUVA: JUSSI ASU

NÄKÖKULMIA

ATSO ALMILAkapellimestari

Kaiken maailman sydämiä ja muuta turhaketta. Ypöyksinäistä.

Haluan, että  näytelmäni saavat yleisön mieluummin hyvälle mielelle kuin ahdistumaan. Laura Kivimäki Feminateatterista

Mikä Mikä teatteri: Avoimien ovien päivä (Tuusula)FeminaTeatteri: HCG- Sometimes it´s hard to be a woman (Seinäjo-ki)Kajaanin Harrastajateatteri: Meidän sukupolvemme tarina (Kajaani)Teatteri Reipas Irma: Sataa kaatamalla (Helsinki)Teatteribarrikadi: Ruskaballadi (Parola)Tikkurilan Teatteri: Rikos ja Rakkaus (Vantaa)Ryhmä Backlund, Hasse, Sjöholm: Fröken Julie (Pietarsaari/Kokko-la)Haaran-Onkijoen kyläteatteri: Saviseutuni (S)oi! (Loimaa)

Argentiinalaisena vierailuesityksenä nähdään Grupo sin guardian Bengala

Teatterikatselmuksen esitykset

2KULTTUURI

LAUANTAINA 28. ELOKUUTA 2010 17

Suomessa  teatterintekijät voisivat myöntää, että eliit-tiin kuulutaan, mutta yrite-tään silti puhua siitä asiasta, jonka koemme tärkeäksi.Ohjaaja Mikko Roiha Teatteri-lehdessä

SEINÄJOKI kaupunginteatteri etsii syksyn 2011 suurmusikaalia varten laulajia kuoroon, tanssijoita, laulavia tanssijoita sekä tanssivia laulajia. Koe-esiintyminen järjestetään sunnuntaina 19. syyskuuta kello 11 Seinäjoen kaupunginteatterissa. Ilmoittautu-miset vastaanottaa tuotantoassistentti Jari Pylväinen, jolta saa myös lisätietoja: jari.pylvainen@seinajoki.fi tai 040 774 8431. Hakemukset on jätettävä 10.9. mennessä.

Esiintyjiä haetaan suurmusikaaliin

ANNE PUUMALASEINÄJOKI Perjantai kääntyy iltaan. Kau-punginteatterin pukuhuoneissa jännite-tään ja pidetään peukkuja. Näyttelijä Jani Toivolaa sen sijaan hymyilyttää. Takana on rankka rupeama, jonka huipentuu vii-konloppuna.

Toivola valitsi valtakunnalliseen Harras-tajateatterikesään hakeneista 45 esitykses-

tä yhdeksän. Viimein nuo esitykset näh-dään saman katon alla. Perjantaina startan-nut tapahtuma jatkuu sunnuntaihin.

Näyttelijä innostuu silmin nähden mui-den innostuksesta.

- Näki, että ihmisillä oli kova halu pääs-tä mukaan. Valintavastuu oli valtava jo kun ajattelee sitä, miten suuri määrä väkeä oli laittanut parastaan näihin esityksiin, hän sanoo.

Hänellä on toinenkin syy jakaa ruusu-ja: harrastajat ovat hereillä. Toivolan mu-kaan katselmukseen pyrkineistä esityksis-tä näki, että tämä aika askarruttaa teatte-rintekijöitä.

– Usea näytelmä oli saanut alkunsa jos-tain uutisesta tai ajankohtaisesta tapahtu-masta.

Katselmuksessa tämä näkyy oman tuo-tannon runsautena. Jani Toivola ynnää, et-

tä noin puolet ryhmistä esittää oman teks-tinsä. Mikään valintakriteeri se ei kuiten-kaan ollut - tärkeintä oli Toivolan mukaan monipuolisuus.

- Minua ajan haasteiden pohtiminen kui-tenkin puhuttelee aina. Halu vaikuttaa ja ottaa kantaa asioihin oli eräs syy siihen, miksi itsekin halusin näyttelijäksi, hän sa-noo.

Kantaa Jani Toivola on ottanutkin ja ja ot-taa yhä. Erilaisuuden hyväksymisen tee-maa hän liputtaa myös Harrastajateatteri-kesässä.

Onko teatterissa tarpeeksi erilaisuutta?On ja ei - Jani Toivolan mielestä. Hänen

mukaansa vähemmistöjen ja eri seksuaa-liryhmien ääni ei edelleenkään nouse tar-peeksi esiin.

- Näkisin mielelläni esimerkiksi näytel-

män, joka käsittelee homoseksuaalisuutta. Mistä kumpuaa homoseksuaalien torjunta? Miltä tuntuu olla seksuaalisuutensa kanssa kamppaileva nuori?

Näyttelijä peräänkuuluttaa myös enem-män liikkuvuutta suomenkielisten ja ruot-sinkielisten teattereiden välille - ja tämä koskee etenkin yleisöä.

– Minulle asia on tärkeä. Siksi valitsin mu-kaan myös ruotsinkielisen ryhmän.

Katselmuksen tuomaristoon kuuluvan näyttelijän Jaana Saarisen mukaan harras-tajateatterin suurin vahvuus on sen kyky reagoida nopeasti.

– Harrastajateatterilla on tärkeä tehtä-vä tuottaa ohjelmistoja, joihin ammattite-attereilla ei ole mahdollisuuksia, hän pai-nottaa.

Vaikka ajan haasteet askarruttavat mo-

nia, trendi on henkilökohtaisuus, asioiden käsittely omien tuntemusten kautta.

Jaana Saarinen ihmettelee, missä teatte-rissa ovat aatteen palo ja kiihkeys.

– Näkisin mielelläni, että ihmiset olisivat sitoutuneita aatteisiin ja päämääriin. Mis-sä ovat yhteiskunnalliset pamfletit? Ehkä ne eivät ole tätä päivää. Nykypäivän aiheet ovat loppuviimein aika kesyjä.

Saarisen mukaan asioita voitaisiin viedä entistä enemmän eteenpäin tunteisiin ve-toavalla akselilla.

- Aatteet lähtevät liikkeelle kuitenkin pie-nistä asioista.

Katselmuksen avauspäivänä järjestetys-sä paneelissa nousiin esiin, kuinka eten-kin nuorilla teatterintekijöillä on voimakas halu tehdä henkilökohtaista ja omaa.

- Kyllähän se toimii ja koskettaa. Esimer-kiksi Nuoren Kulttuurin teatterikatselmuk-seen taannoin osallistuneesta reilusta nel-jästäkymmenestä esityksestä ainakin kol-messakymmenessä käsiteltiin Kauhajoen koulusurmia. On kiinnostava nähdä, millai-sia tulevaisuuden ammattilaisia nykyisestä harrastajajoukosta kasvaa, totesi kulttuu-risuunnittelija Panu Mäenpää Nuori Kult-tuuri -liitosta.

Hän on vakuuttunut, ettei vastakkain-asetteluiden aika teatterissa suinkaan ole ohi, vaikka siltä joskus saattaa vaikuttaa.

- Koko ajan kytee. Uskon, että harrastaja-teatterikesässäkin vielä huudetaan aatteen palosta.

Valtakunnallista Harrastajateatterikesää vietetään Seinäjoella tänä viikonloppuna. Esitykset Seinäjoen kaupunginteatterissa.

Aika askarruttaa, aate uupuuTeatteri oli minulle se paikka, jossa sain nuorena tukea ja hyväksyntää omalle persoonalleni, sanoo Seinäjoen Harrastajateatterikesään esitykset valinnut näyttelijä Jani Toivola.  KUVA: JUSSI ASU

STT-HELINÄ HUUHTANENJYVÄSKYLÄ Oopperan lavalla jodlaa outoja korkokenkätäte-jä, nykytanssijat etenevät nuo-lemalla pitkin lattiapintaa. Viu-lun ja fagotin käsittämätön vuo-ropuhelu kantautuu konsertti-salin takariviin.

Monelle kulttuuriummikol-le kynnys taiteen ääreen istah-tamiselle voi nousta kohtuut-toman korkeaksi. Mitä jos esi-tyksestä ei osaakaan sanoa mi-tään? Tai teatterikäynnistä ei löydä muuta arvosteltavaa kuin väliajan viskin?

Onko siellä edes vessaa?

Jyväskylä on astunut kaupun-kilaistensa avuksi. Kaupunki tarjoaa kulttuuriummikoiden palvelukseen luotseja, joita saa tilata seurakseen muun muas-sa teatteriin, konsertteihin tai tanssitapahtumiin.

Luotsit juttelevat asiakkai-densa kanssa sitten fiksuja, opastavat käytännön toimissa ja pitävät seuraa. Eikä hämäräs-sä teatterisalissa tarvitse enää väliajalla yksin ihmetellä, mik-si kaikki muut nousevat kesken kaiken seisomaan.

Kysyntää luotseille riittää. Vii-

me vuonna asiakaskäyntejä kertyi reilut 2 000. Tänä vuon-na tilauksia tuli toimistoon tam-mi-helmikuussa jo yhtä paljon kuin koko viime vuonna yh-teensä.

- Luotsien suosio on selväs-ti kasvanut. Etenkin yksin liik-keellä olevia kyselijöitä on nyt aiempaa enemmän, kertoo tai-demuseon luotsikoordinaattori Hanne Laitinen.

Laitisen mukaan luotseja ti-laavat pääosin erilaiset pien-ryhmät: eläkeläiset, päiväkes-kuskävijät, kehitysvammaiset ja vaihto-opiskelijat. Kun luot-

si tulee tutuksi, moni tilaa tu-tun oppaan myöhemmin myös itselleen.

Luotseina toimii kaupungin ja eri taidetahojen koulutta-mia kulttuuriharrastajia, jotka tekevät työtä vapaaehtoisvoi-min. Joukkoon mahtuu niin eri alojen ammattilaisia, tavalli-sia vertaisseuralaisia kuin per-soonallisempia taiteentuntijoi-takin.

- Ainoastaan kerran asiakas jätti palautelapun, että olisi mieluummin shoppaillut tun-nin Sokoksella, Laitinen nau-rahtaa.

Tätä on kokeiltava. Soitan toi-mistoon ja tilaan seuralaisen nykytanssitapahtumaan. Säy-nätsalon kuitulevytehtaalle, vanhaan askeettiseen tehdas-miljööseen, jonka ruosteen rohduttamat seinät tarjoavat karua kontrastia siroille tanssi-joille.

Lähden ummikkona tapitta-maan, mitä nuokin tuossa nyt heiluvat. Luotsi osoittautuu ys-tävälliseksi herrasmieheksi, jolla on kansainvälinen opas-koulutus.

Kielirepertuaaria on saksas-ta venäjään, englantiin, unka-

riin ja slovakkiin. Valitsen kui-tenkin suomen. Nykytanssi on muutenkin tarpeeksi tulkin-nanvaraista.

Opas ottaa tilanteen heti hal-tuunsa: esittelee taustoja, ohjaa istumaan, tarjoutuu hakemaan juotavaa. Nautinnollista.

Kuten juoneen kuuluu, luotsi supattaa korvaani fiksuja. Saan tietää, että esitys on intensii-vinen ja suuntautunut ja ym-päröivät installaatiot monitai-teellisia. Yhteisötanssin käsi-te raottaa sekin minulle merki-tystään. Esitys alkaa asteittain aueta.

Kulttuuriluotsi opastaa ummikkoa

Nykytanssi ei aina ole kaikkein vaivattomimmin tulkittava taiteen-laji. Kuva tanssitaiteilija Helena Ratisen esityksestä Uuden Polven Museon tanssitapahtumassa Jyväskylässä. KUVA: LEHTIKUVA/JUHA SORRI

Valtakunnallisen Harrastaja-teatterikesän avauksessa peräänkuulutettiin aatteen paloa.

LAUANTAINA 28. ELOKUUTA 2010

TALOUS20

Juhani Martikkala (esimies) 2477562 Berit Perälä (Seinäjoki) 2477 563

Harri Sippola  (Vaasa) 247 7561

UUSIKAUPUNKI Porschen kokoonpano Uudenkaupungin autotehtaalla päättyy ensi keväänä. Tämä on aiemmin kuin piti, kertoo Valmet Automotive. Aiemmin ko-koonpanon kerrottiin jatkuvan vuoteen 2012. Tehtaalla jatkuu kuitenkin Porschen korien teko vuoteen 2012 asti. Korit toimitetaan pohjamaalattuina Saksaan.Valmet Automotiven henkilöstömäärä on noin 800. Noin 160 on nyt lomautettuna. Tehdas arvelee, että työllisyys paranee vaiheittain sähköajoneuvojen valmistuksen ansiosta. (STT)

Porschen kokoaminen lopetaan Suomessa jo ensi keväänä

Työuria on venytettävä uran alkupäästä, keskeltä ja loppupäästä.Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen Jaakko Kiander Helsingin Sanomissa

HELENE KÄLLISEINÄJOKI Toteutuessaan jäte-veron muutos näkyy suoraan kaatopaikkamaksuissa. Yritys-ten kaatopaikkajätteille veron korotus tarkoittaisi Pietarsaa-ressa toimivan Ekorosk Oy:n toimitusjohtajan Olli Ahllun-din mukaan 10 prosentin ko-rotuspainetta. Jätevero siirtyi-sikin suoraan kaatopaikkamak-suihin.

– Ekoroskissa jäteveron uu-distuksessa kyse olisi noin sa-dastatuhannesta eurosta, Ahl-lund sanoo.

Pohjalaisten kunnallisten jä-telaitosten mukaan kuluttajille hintojen nousu olisi kuitenkin minimaalista.

– Jos kotitalous maksaa kaato-paikalle tulevasta jätteestä noin 100–120 euroa vuodessa, jäte-verouudistuksen jälkeen kaa-topaikkamaksu nousisi muuta-man euron, eli kenenkään maa-ilma ei siihen kaadu, Ahllund tuumaa ja kertoo, että kotitalo-uksien osalta kustannusvaiku-tus olisi 1–2 prosenttia.

Nykyinen jätevero on 30 eu-roa jokaista kaatopaikalle tuo-tavaa tuhatta kiloa kohti. Vuo-den 2011 hallituksen budjettiin kaavaillussa jäteveron uudis-tuksessa vero nousisi ensin 40 euroon ja parin vuoden kulut-tua 50 euroon tonnilta.

– Verouudistus on kaksipiip-puinen juttu. Toisaalta se oh-jaa hyötykäyttöä ja tehostaa la-jittelua; toisaalta se tuo lisäkus-tannuksia tässä vaiheessa, Ala-järvellä sijaitsevan Millespakan toimitusjohtaja Matti Korkea-Aho tuumaa.

Botniaroskin toimitusjohtajan Merja Rosendalin mukaan ve-ron korotuksella olisi ensin pie-ni vaikutus, mutta polttolaitok-sen valmistumisen myötä mah-dollinen toinen korotus ei enää tuntuisi.

Lakeuden Etapin maksut tu-levat nousemaan hieman, mut-ta toimitusjohtaja Tenho Hako-lan mukaan veron korotuksel-la ei ole merkittävää vaikutus-ta heidän kuluttajahintoihinsa.

Kunnalliset jätelaitokset my-häilevät, sillä tulevaisuudessa monessa paikassa jätteitä hyö-dynnetään biokaasulaitoksessa tai polttamalla, ja jäteveron vai-kutus pienenee näin koko ajan.

Pohjalaiset kunnalliset jäte-laitokset uskovat mahdollisen verokorotuksen toimivan ihan-

teellisesti: lajittelu tehostuu ja kierrätyksen myötä kaatopaik-kajäte vähenee.

– Mielestäni korotus on pai-kallaan, sillä verolla on ohjaa-va vaikutus sillä raha on se, mi-kä ratkaisee, Botniaroskin Mer-

ja Rosendal toteaa.

Jäteverouudistuksessa on eh-dotettu, että vero ulotettai-siin myös yksityisiin kaatopaik-koihin. Nykyään vero koskee vain kunnallisia kaatopaikkoja.

Tämä on pohjalaisten jätelaito-sen mielestä loistava uutinen.

– Jäteveroa on kunnallisissa yhtiöissä katsottu näreissään, sillä yksityisen puolen ollessa ilman veroa, tilanne ei ole ollut tasapuolinen, Lakeuden Etapin

Hakola sanoo.Hänen mukaansa nykyinen

jätevero on vääristänyt kilpai-lua.

Vaikka omalla alueella ei ole yksityisiä kaatopaikkoja, muu-tos nähdään tasapuolisena.

– Meidän alueella ei ole yksi-tyisiä kaatopaikkoja, joten tääl-lä ei ole ollut näkyvää esimerk-kiä. Muualla räikeitä esimerkki-jä on kuitenkin ollut. Joten tie on oikea, Merja Rosendal tuumaa.

Uudistunut jätevero tehostaa lajittelua, uskovat jätetoimijatPohjanmaan kuntien jätelaitosten mielestä nykyinen vero on epäreilu

Jäteverouudistuksen tarkoituksena on vähentää kaatopaikalle menevän jätteen määrää. KUVA: JUSSI ASU

Nykyinen jätevero on 30 euroa tonnilta. Veron maksaa kaatopaikan pitäjä.Vero ei koske yksityisiä kaatopaikkoja, jos niihin päätyvistä jätteistä yli puolet syntyy omasta toiminnasta. Uudistuksen tarkoituksena on ylettää vero myös yksityisille kaatopaikoille, joihin lasketaan myös teollisuuden omat kaatopaikat.Veron on kaavailtu nousevan vuonna ensin 40 euroon ja vuonna 2013 50 euroon tonnilta.Valtionvarainministeriön valmistalema jäteveron uudistaminen sisältyy hallitusohjelmaan, joten ehdotus pitäisi saada eteenpäin syksyllä, jolloin se tulisi voimaan vuonna 2011.Jäteveron uudistus ei ole sama kuin jätelain uudistus, joka tulisi kiris-tämään mm. yritysten pakkausmateriaalien kierrätysvelvoitetta.

Jätevero ja sen muutosHELENE KÄLLISEINÄJOKI Metsäteollisuus ja pa-perinkeräys kritisoivat jäteve-ron mahdollista uudistamista. Heidän mukaansa verotuksen laajentaminen ja ehdotettu ko-rotus aiheuttaisivat Metsäteolli-suudelle noin 46 miljoonan eu-ron kustannukset.

– Koska metsäteollisuus kil-pailee kansainvälisillä markki-noilla, veron korotusta ei voitai-si laittaa hintoihin, vaan se oli-si otettava jostain muualta, ker-

too energia- ja ympäristöjohtaja Stefan Sundman Metsäteolli-suus ry:stä.

Hän ei näe veron laajennuk-selle olevan tarvetta. Metsäteol-lisuus pelkää, että verouudistus vaikeuttaisi myös jätteiden hyö-tykäyttöä ja kierrätystä, sillä jä-teveron piiriin tulisivat myös siistausliete ja lentotuhka. Siis-tauslietettä syntyy keräyspape-rin puhdistamisessa.

– Tuntuu kohtuuttomalta, et-tä sellaiseen toimeen, joka suo-

jelee ympäristöä, kohdistetaan lisäkustannuksia, Sundman sa-noo.

Hänen mukaansa huolena on, että lisäkustannukset ovat poissa ympäristönsuojeluva-roista.

Paperinkeräys Oy on huolis-saan, että keräyspaperin käyt-tö vaikeutuu Suomessa, ja yhä enemmän kotimaista paperia viedään ulkomaille hyödynnet-täväksi.

Metsäteollisuus älähtää verouudistuksesta

JUHANI MARTIKKALASEINÄJOKI Atria laajentaa pika-ruokabisnestään ja ryhtyy ra-kentamaan nakkikioskien ket-jua Sibylla-makkaroilleen.

– Grillit tulevat toimimaan pääasiassa yrittäjävetoisina mutta noudattavat tarkkaa kon-septia, kertoo konseptipäällik-kö Mikko Mollberg Atrialta.

Atria toi ruotsalaisen Sibyl-lan Suomeen jo yli kymmenen vuotta sitten ostettuaan Ruot-sista Litthells AB:n. Kaupan mukana tulivat katukeittiöt ja Sibyllan hot dog -pisteet.

Suomessa Sibyllat ovat tähän saakka toimineet shop-in shop -periaatteella eli parin metrin tilassa huoltoaseman tai kau-

pan tiskillä. Näitä sibylloja on Suomessa tällä hetkellä 160 ja pohjoisessa Euroopassa kaikki-aan 2 250. Mollbergin mukaan tämä toiminta laajenee edel-leen.

Mutta uutena Atria on nyt luomassa ketjua, jossa koko lii-

ketila toimii Sibyllana.– Herättelemme grillikult-

tuuria uudelleen, koska sille on kysyntää, Mollberg sanoo.

Kioskiketjun tarkkaan kon-septiin kuuluvat selkeät toimin-tatavat, systeemit, laitteistus ja siisteys.

Myynti tulee pääasiassa ole-maan Sibyllan makkaraa, jonka Atria tuo Ruotsista. Lihapitoi-nen makkara tuodaan pakkas-varastoon Nurmoon, josta se sitten jaellaan ero puolille maa-ta. Myynnissä tulee olemaan myös Nurmossa tehtyjä tuottei-ta, kuten Wilhelmin pihvejä po-rilaisiin sekä salaatteja.

Pilottikioski on jo toiminnas-sa Helsingin asematunnelissa. Mollberg ei suostu asettamaan uudelle ketjulle aikatavoitteita eikä kerro, kuinka monta myy-mälää uudessa ketjussa tulee olemaan.

– Seuraamme tarkoin mark-kinoiden kehitystä ja lähdem-me aika rauhassa liikkeelle, hän sanoo.

Atria rakentaa Sibyllan makkaroille kioskiketjunUusi grillikioskien ketju tulee toimimaan yrittäjävetoisena

Saabin ostaneen luksusauto- valmistajan myynti takkuaaHAAG Ruotsalaisen Saabin ai-emmin tänä vuonna ostaneen hollantilaisen urheiluautoval-mistajan Spykerin liiketoimin-nassa on edelleen mutkia mat-kassa. Spyker kertoi perjan-taina, että Saabien myynti jää kuluvana vuonna selvästi odo-tettua heikommaksi.

Saabeja myydään vuoden ai-kana näillä näkymin 50 000, kun yhtiön tavoitteena pitkäl-lä aikavälillä on myydä jopa 120 000 autoa vuosittain.

Spyker kirjautti tammi-ke-säkuussa mittavat 140 miljoo-nan euron tappiot reilun 240 miljoonan liikevaihdolla, mut-ta yhtiö painotti, että tavoit-teena on saada liiketoimin-ta voitolliseksi vasta vuonna 2012.

Vuonna 2000 perustettu Spyker ei ole yrityshistoriansa aikana tehnyt voittoa vielä yh-tenäkään vuonna. (STT-AFP-Reuters)

Gazprom: Maakaasun kysyntä palaa huipputasolle 2012FRANKFURT Venäjän kaasujät-ti Gazprom odottaa, että maa-kaasun kysyntä palaa finans-sikriisiä edeltäneelle huip-putasolle vasta vuonna 2012. Gazpromilla on tällä hetkel-lä suurin piirtein neljännek-sen markkinaosuus Euroopan maakaasumarkkinoista.

Keskiviikkona Financial Ti-mes Deutschland -lehti julkai-si Gazpromin viennistä vastaa-van Gazprom Exportin pää-johtajan Aleksandr Med-vedevin haastattelun, jossa väitettiin, että maakaasun hinta jopa kaksinkertaistui-si lähivuosina. Sittemmin lehti on joutunut oikaisemaan väit-teitään.

–Sen perusteella, miten öl-jyn hinta on kehittynyt viime kuukausina, voimme odottaa (maakaasun) hintojen nouse-van tasaisesti, Medvedev täs-mensi perjantaina Gazpromin tiedotteessa. (STT-AFP)

TALOUSNÄKYMIÄ

STTLAPPEENRANTA Lappeenranta-lainen matkatoimisto Saimaan Matkaverkko on ostanut mat-kustajalaiva Kristina Brahen Kristina Cruises -varustamolta.

Laivan nimi muuttuu Bra-heksi uuden omistajan myötä. Kristina Cruises luovuttaa lai-van Saimaan Matkaverkolle lo-kakuun puoliväliin mennessä.

Kristina Brahe on Suomen

suurin sisävesialus, mikä mah-dollistaa pitkien risteilyjen jär-jestämisen Saimaalla. Laival-la on muun muassa hyttejä 80 matkustajalle.

Saimaan Matkaverkko on lii-kennöinyt Lappeenrannasta Viipuriin vuodesta 2003 lähti-en Carelia-aluksella.

Kristina Cruisesin uusi lippu-laiva Kristina Katarina aloittaa liikenteen lauantaina Kotkasta.

Matkustajalaiva Kristina Brahe vaihtoi omistajaa

STTHELSINKI Yleisradion hallituk-sen puheenjohtaja Kari Nei-limo sanoo, että Yle voitaisiin tulevaisuudessa pilkkoa eri yh-tiöiksi. Hän ennustaa Verkko-uutisten ja Nykypäivän haastat-telussa, että Ylellä on edessään merkittäviä rakenteellisia uu-distuksia.

Neilimon mielestä Ylen ny-kyinen rakenne on raskas. Hän arvioi, että Yle saattaa siirtyä yhdestä osakeyhtiöstä konser-niksi, johon kuuluisi esimerkik-si Ylen tuotanto Oy.

– Olisi helpompi valvoa, että Ylen tytäryhtiöt olisivat tehok-

kaita, koska niiden pitäisi tul-la omillaan toimeen. Nykyistä suurempi osa tuotannosta voi-taisiin hankkia alihankkijoilta.

Neilimo visioi, ettei Yle omis-ta tulevaisuudessa kovinkaan paljon omaisuutta. Yhtenä myyntikohteena hän mainitsee Helsingin musiikkitalon, jossa omistajina ovat Ylen lisäksi Se-naatti-kiinteistöt ja Helsingin kaupunki.

– Yle lähti mukaan tähän mu-siikkitaloon, koska muuten si-tä ei varmaan olisi saatu syn-tymään. Eihän Ylen tehtävä ole omistaa musiikkitalon seiniä, Neilimo sanoo.

Lehdet: Kari Neilimo pitää Ylen rakennetta liian raskaana

Yleisradion hallituksen puheenjohtaja Kari Neilimo keventäisi Ylen rakennetta. KUVA: LEHTIKUVA/ANTTI AIMO-KOIVISTO

STTHELSINKI Uuden toimitusjohta-jansa nimen paljastanut Metso oli torstaina Helsingin pörssi-tähti. Metson osake nousi yli 3 prosenttia, kun eläkkeelle jää-välle Jorma Elorannalle löytyi seuraaja. Tuleva toimitusjohta-ja Matti Kähkönen aloittaa uu-dessa tehtävässä maaliskuussa.

Helsingin pörssi päätyi alku-viikon laskun jälkeen plussalle. Yleistä kurssikehitystä kuvaava

OMXH-indeksi nousi 0,8 pro-senttia 6486 pisteeseen. Noki-an kurssi toipui reilun prosen-tin verran 6,92 euroon.

Yhdysvalloista saatiin vaih-teeksi ennakoitua myönteisem-piä uutisia, kun uusia työttö-myyskorvaushakemuksia jä-tettiin edellistä viikkoa vä-hemmän. Heikot talousluvut Yhdysvalloista ovat tällä viikol-la koetelleet sijoittajien luotta-musta toistuvasti.

Johtajanimitys kiritti Metson osaketta

STT-APA-STALJUBLJANA/HELSINKI Slovenian ex-pääministeri Janez Jansaa syytetään lahjuksen ottamises-ta Patria-kaupoissa, kertoo slo-venialainen aikakauslehti Mla-dina. Slovenian viranomaiset eivät ole vahvistaneet tietoa, eikä KRP kommentoi väitettä.

Lehden mukaan syytteen on saanut myös neljä muuta hen-kilöä, heidän joukossaan itä-valtalais-kanadalainen liike-mies Walter Wolf. Muut syyte-tyt ovat slovenialaisia.

Ylen MOT-ohjelma esitti syyskuussa 2008 lahjusväittei-tä Jansasta. Asiasta nousi kohu Sloveniassa.Ex-pääministeri on kiistänyt kaikki lahjusepäilyt. Slovenian valtakunnansyyttäjä on nostanut kunnianloukkaus-syytteitä MOT-ohjelman toimit-tajaa vastaan.

Jansa kielsi perjantaina saa-neensa tietoa syytteestä. Hän

kiisti yhteydet Patria-kauppoi-hin ja arvosteli tapausta hoita-vaa syyttäjää taktisesta tieto-vuodosta Mladinalle. Syytteitä hän luonnehti tekaistuiksi.

Patria ja Slovenia hieroivat 280 miljoonan arvoisia ajo-neuvokauppoja vuosina 2004–2007. Yhtiön epäillään maksa-neen yli 8 miljoonaa euroa itä-valtalaiselle agentille, jonka kautta junailtiin rahaa slovenia-laisille päättäjille ja virkamiehil-le.

Slovenian-kauppoja on tut-kittu Suomen keskusrikospolii-sissa ja kansainvälisissä tutkin-taryhmissä. Suomalaisten osal-ta esitutkinta on valmistumas-sa lähiaikoina.

Epäiltynä on ollut entinen toimitusjohtaja Jorma Wiita-korpi, joka erosi lahjusjupa-kan takia.Vyyhdessä on rikok-sista epäiltynä 13 suomalaista.

Slovenialaislehti: Ex-pääministeri Jansalle syyte Patria-sotkusta

MAANANTAINA 30. ELOKUUTA 2010

TEEMAMAASEUTU11

Arto Takalampi arto.takalampi@ilkka.fi

247 7552

Kauppaneuvos Erkki Krii-kun eläkepäivien harrastus, Kriikun Myllyn saaminen toimintaan, on vaatinut pitkää päivää ja sitkeyttä. Mylly ha-luttiin ensin pelastaa koskeen putoamiselta ja kunnostettiin, sitten saada vielä toimimaan.

ARTO TAKALAMPISe jauhaa taas, voi Erkki Kriik-ku sanoa tyytyväisenä. Ylista-rossa Kirkonkosken partaalla seisovan Kriikun Myllyn mylly-tyskoneisto heräsi keväällä hen-kiin sitten vuoden 1959, jolloin se edellisen kerran voimansa tunnossa jauhoi.

Sitten aika ajoi vesimyllyjen ohi, kun rehuviljan jauhatus siirtyi talosta taloon kulkevil-le traktorimyllyille. Kun myllyn tienestit menivät, sitä ei kannat-tanut enää pitää kunnossa.

Mylly jäi oman onnensa no-jaan ja oli joutumassa Kirkon-kosken syövereihin. Välillä sitä uhkasi Kyrönjoen valjastus säh-köntuotantoon, mutta siltä myl-lyn pelasti Lex Kyrönjoki, jolla joki rauhoitettiin voimalaitok-silta.

– Meidän sisarusten kesken meillä oli tavoitteena pelastaa mylly valumasta koskeen. Äi-timme myllyn kuitenkin pelasti säästämällä pienestä eläkkeestä rahat, joilla se väliaikaisesti ka-tettiin 1970-luvulla, myllyn pää-osakas Erkki Kriikku kertoo.

Hänen mukaansa kattami-nen tapahtui yhdennellätoista hetkellä. Kun katto oli vuota-nut pitkään, kolmikerroksisen myllyrakennuksen lattiat olivat lahonneet ylhäältä ja keskeltä.

Erkki Kriikku jäi vuonna 1991 eläkkeelle Maitojalosteen joh-dosta ja sisarukset alkoivat kor-jauttaa 1990-luvulla myllyä ja sen yhteydessä olevaa mylly-tupaa tosissaan. Molemmat ra-kennukset saivat peltokatteen ja niiden lahonneet puurakenteet uusittiin.

– Rakennukset nostettiin sei-nä kerralla ylös ja alahirret, sei-nät ja välipohjat uusittiin. Kaik-ki uusittava seinä- ja lattiama-teriaali oli käytettyä ja vanhaa puutavaraa haalittiin eri pai-koista. Esimerkiksi myllytu-van lattiavärkit löysin Lapualta vanhasta rakennuksesta, Erkki Kriikku kertaa.

Vuodesta 1950 lähtien osa-keyhtiöpohjaisesti omistetulla Kriikun Myllyllä on vahva his-toria aina 1870-luvulta lähtien. Se on aikanaan toiminut myös

meijerinä ja sähkölaitoksena ja sen yhteydessä on aina myös ol-lut sepän paja.

Niinpä kun myllyn ja mylly-tuvan rakenteet oli saatu kun-toon, tehtiin myös paja, sekin vanhoista rakennuksista yhdis-tellen.

Vaikka suojeltu myllykokonai-suus oli nyt kunnostettu sekä entisöity, Erkki Kriikun ajatuk-sissa se ei ollut vielä valmis. Ra-kennustöiden jälkeen odotti vielä uusi suuri urakka.

– Mielessä oli saada mylly myös toimimaan eli jauhamaan 50 vuoden tauon jälkeen, hän sanoo.

Itse myllytyskoneisto oli säi-lynyt kohtuullisessa kunnossa, mutta koko vesimyllyn sydän, turbiinilaari oli lähes kokonaan tuhoutunut. Paikat olivat niin hauraat, että Kyrönjoki virtasi turbiinilaarin läpi.

– Turbiinilaarin pohja ja tur-biinin kiinnityskansi olivat ol-leet hirrestä ja menneet kosken mukana. Laari oli rakennetta-va kokonaan uudestaan, Kriik-ku muistelee vuonna 2005 alka-nutta urakkaansa.

Ensin ajatuksena oli ajoittaa turbiinilaarin pohjan valu kui-van kauden aikaan, jolloin vir-taama on vähäinen, mutta sel-laista aikaa ei tullut. Perkaamal-la alajuopa eli turbiinilta vet-tä johtavan uoman alaosa sekä tukkimalla vuotokohdat 120 kangassäkillä veden pinta saa-tiin laskettua ja pohja päästiin ensin valamaan.

– Sen jälkeen saatiin koko turbiinilaari, seinät ja turbiinin kansi valettua sekä turbiiniak-seli suoristettua. Nyt kaikki vesi tulee turbiinilaariin sisään vain vesiluukuista ja poistuu turbii-nin kautta. Kun vesiluukut sul-jetaan, pääsee turbiinin huolta-maan ja pesemään, Kriikku sa-

noo.Erkki Kriikku vähättelee

omaa osuuttaan myllyn toimin-taan saattamisessa.

– Tavaran hankkijana ja hans-lankarina opin kyllä jotain myl-lyn toiminnasta ja kunnostami-sesta tietämään, mutta kyllä se ehdoton numero yksi myllyn entisöijänä oli ylistarolainen Erkki Karhunen.

– Valitettavasti hän ei vain ehtinyt nähdä kättensä töitä ai-van valmiina. Tämä kunnostet-tu mylly on myös kunnianosoi-tus hänen työlleen rakentajana ja viljelijänä, Kriikku korostaa.

Myllyssä jauhaa nyt kunnostet-

tuna yksi kivipari kaikkiaan kol-mesta. Aikanaan kun jauhatus oli vilkkaimmillaan, kaikki kol-me kiviparia pyörivät, mikä to-sin onnistui vain runsaan veden aikana. Myllyssä oli myös ryyni-koneet.

Kiviparien teroittaminenkin on oma taitonsa, jonka Kriikku joutui opettelemaan ihan opis-sa käymällä. Hän myös teetti työtä varten tarvittavat erilli-set vasarat

– Yhden kiven teroittamiseen menee päivä, hän kuvaa työn vaativuutta.

Aikanaan myllyssä jauhettiin yhdellä kiviparilla leipä- ja kah-della muulla rehuviljaa.

Kriikun Mylly Ylistarossa jauhaa taas

Kyrönjoki

Lapu

antie

Kaukolanr

aitti

Ylistaro

Kriikun Mylly

Kriikun Mylly

400 m

GRAFIIKKA: SANNA KOIVULAHTI

Kriikun Myllyn saamiseksi toimintakuntoon on vaadittu ammattimiesten osaamista. Ari Karhunen (vetää) ja Anssi Karhunen (työntää) näyttävät, kuinka kiskoa ja kelkkaa pitkin siirretään vilja sisään ja jauhot ulos. Myllärimestari Erkki Kriikku myhäilee taustalla. KUVAT: KARI LÖFHJELM

Erkki Kriikun toive toimivasta myllystä toteutui viiden vuoden uurastuksen jälkeen.

ARTO TAKALAMPI

Kriikun Mylly on toinen Kyrön-joen toimintakunnossa olevista vesimyllyistä. Toinen on Vähäs-säkyrössä oleva Kolkin Mylly.

Vesimyllyjen aika loppui 1950-luvulla ja ne pääsivät rän-sistymään. Osaksi ne hajotet-tiin, osan vei tulva kuten esi-merkiksi Ylistarossa toimineet Kyyränkosken myllyn ja Kir-konkosken Muurimäen myllyn.

Kriikun Mylly on ollut sa-man suvun hallussa siitä lähti-en, kun Esaias Abrahaminpoika Björklund (Kriikku) rakensi sen 1870-luvulla. Vuonna 1821 syn-tynyt Björklund oli alunperin seppä jo kolmannessa polvessa.

Björklund oli työskennellyt Orisbergin ja Kimon ruukeissa ja oli pitäjäseppänä Isossaky-rössä. Sieltä hän muutti Ylista-roon, jossa toimi seppänä, Sän-tin tilan vuokramiehenä ja Pel-

maan myllyn vuokraajana.Vuonna 1875 Björklund os-

ti Yli-Kriikun tilan. Hän raken-si pajan Kirkonkosken rannal-le ja vielä kolmikerroksisen ve-simyllyn. Tilalle rakennettiin myös iso kivinavetta.

Kriikun Myllyn entisöintiin voitiin ryhtyä Lex Kyrönjoen jälkeen rakennusten purkutöil-lä. Ne samoin kuin sepän paja-kin tehtiin talkoilla. Itse ammat-tityön myllyn ja myllytuvan ra-kennusten korjaustöissä tekivät Karhuset.

Erkki Karhusella oli pitkä kokemus vanhojen rakennus-ten entisöinnissä. Apuna hä-nellä olivat pojat Ari, Anssi ja Aki. Heistä Ari seppänä kun-nosti puolestaan turbiinin.

Korjauksen mahdollisti al-kuun Museoviraston merkittä-vä avustus. Työ on pääosin kui-tenkin tehty talkoilla ja rahoi-tettu pankkilainalla ja osakkai-den omalla rahoituksella.

Myllykokonaisuus on 2000-luvun alusta ollut vuok-rattuna yhdelle osakkaalle, Esa Kriikulle matkailutoimintaan. Toimintaa pyörittää nyt toista vuotta hänen poikansa Juho.

Myllyn ohessa oleva Myllytu-pa on kalustettu 30 hengen ko-kous- ja tarjoilutilaksi. Siellä on esillä myös Marja-Liisa Krii-kun Kulttuurirahaston apura-han tuella keräämää tietoa Ky-rönjoen muista, suurimmaksi osaksi jo hävinneistä myllyistä.

TAUSTAA:

Jauhoja jo 1870-luvulta

Jos olisin viljanviljelijä, alkaisin epäillä että minua on petetty: ensin patistetaan kenkkäämään hyvä viimevuotinen ylijäämävilja alle satasella tonni, sitten viljas-ta on pulaa ja huonomman uuden sadon kevyestä viljasta saakin jo puolet enemmän.ARTO TAKALAMPI

ATTyöryhmä alkaa selvittää ja arvioida, millaisia metsänkä-sittelymenetelmiä nykyisten rinnalle tarvitaan. Tavoitteena on entistä enemmän ottaa huomioon metsänomistajien toiveet metsien kestävässä hoidossa ja käytössä. Tähän on päädytty siksi, että metsänomistusrakenne ja

metsänomistajien tavoitteet ovat muuttuneet. Jo metsälain uudistamisen yhteydessä kävi ilmi, että metsänomistajat haluavat nykyisten metsän-käsittelymenetelmien rinnalle vaihtoehtoisia käsittelymene-telmiä. Keskeisimpiä kehittämiskohtei-ta ovat metsänhoitosuosituk-

set, metsäneuvonta, metsän-tutkimuksen suuntaaminen ja metsätaloutta koskeva lainsäädäntö. Työryhmän tehtävä on haas-teellinen, sillä metsänkäsitte-lymenetelmien monipuolista-misessa eri vaihtoehdot eivät välttämättä ole sopusoinnussa keskenään.

TUTKITAAN: Vaihtoehtoja metsänkäsittelyyn!

Bioetanolin tuotantomahdolli-suuksia selvitetään vielä kerran Ilmajoen kunnan Bioetanolista businesta -projektissa. Projektin starttilaukaus on tänään Ilma-joen kunnantalolla. Hankkeen tarkoituksena on luoda inves-tointiedellytyksiä viljapohjaista polttoaine-etanolia valmistaval-le tehtaalle. Tämänpäiväisessä tilaisuudessa luennoi työ- ja elin-keinoministeriölle selvitystyön aiheesta tehnyt Esa Härmälä. Projektipäällikkö Heikki Korpi kertoo hankkeen taustoista.

TÄNÄÄN: Viel’ kerran, bioetanolia!

Myllyn "plassi" toimii myös Abraham Björklundin suku-seuran kokoontu-mispaikkana.

Vesi ohjataan koskessa juopaa eli pientä uomaa pitkin vesiluukkujen ja syöttöluukkujen kautta turbiineille.

Vesi pyörittää turbiinin sisällä olevaa juoksupyörää, johon on kiinni-tetty pystyakseli. Sen yläpäässä oleva puuhampainen iso hammaspyö-rä pyörittää rautarattaan välityksellä valta-akselia.

Valtakselilla olevilta vetopyöriltä saadaan remmeillä voima kaikkeen tarvittavaan eli jokaiselle kiviparille, säkkihissille ja ryynikoneelle. Viljan jauhavassa kiviparissa vetopyörä pyörittää ylimmäistä kiveä alimmaisen ollessa kiinteä.

Viljat kaadetaan ylimmässä kerroksessa tuuttiin, josta tulevan viljan vetopyörän käynnistämä karistaja karistaa myllynkiven silmään jauhettavaksi. Jauhot valuvat puukaukaloa pitkin säkkeihin alakertaan, josta ne hissillä nostetaan keskikerrokseen.

Ja näin vesimylly jauhaa

Taas niitä näkyy, renkaanjälkiä tuleentu-neessa laihossa. Mitään laitonta siinä ei ole, mutta silti... minne glyfosaattivilja katoaa, kun kukaan ei sitä käytä tai osta.

Lähinnä juolavehnän torjuntaan tarkoi-tettujen glyfosaattivalmisteiden käyttö tu-leentuneeseen kasvustoon sallittiin rei-lut kymmenen vuotta sitten öljykasveille ja viljalle leipä- ja siemenviljaa lukuun ot-tamatta. Ehtona oli varoaikojen noudatta-minen.

Tuolloin kotimainen viljakauppa sopi suomalaisen viljan puhtausimagoa vaali-en, että glyfosaattiviljaa ei kuitenkaan ote-ta vastaan. Tilanne on ollut kuitenkin ris-tiriitainen, koska EU:n interventiovaras-toihin glyfosaattivilja on kelvannut.

Viime vuonna tilanne korostui, kun kasvuston glyfosaattiruiskutuksia teh-tiin maakunnan pelloilla aiempia vuosia enemmän ja suuri osa ylijäämäviljasta oh-jautui interventioon.

Tähän asti viljakaupan periaate olla ot-tamatta ko. viljaa on pitänyt, vaikka val-vonnan puutteellisuus on ollut koko ajan täysin tiedossa. Glyfosaattiviljaa on voinut käytännössä toimittaa helposti eteenpäin,

Renkaanjäljet tuleentuneessa laihossasillä sopimuksissa edellytettyä glyfosaat-tikiellon noudattamista ei valvota syste-maattisesti.

Valvonta perustuu lähinnä omavalvon-taan, joka ei kuitenkaan ole säännönmu-kaista vaan lähinnä satunnaisia pistoko-keita. Niiden määrä on jäänyt kuitenkin hyvin vähäiseksi.

Tänäkin syksynä puintivalmiita kasvus-toja on ruiskutettu glyfosaatilla - ihan lail-lisesti, joskaan ei niin ahkerasti kuin vii-me vuonna.

Kauppa ei ole glyfosaattiviljan kiellosta suuremmin elämöinyt ja tuntuu siltä, kuin aiemmasta imagotekijästä olisi vaivihkaa joustettu ja glyfosaattivilja olisi jopa hiljai-sesti hyväksyttyä. Mitään laitontahan ei ole tehty eikä valvontaa voida käytännös-sä toteuttaa.

Kun normaalisti noin puolet viljasta käytetään suoraan kotieläintiloilla, ennen puintia glyfosaatilla ruiskutettua viljaa päätyy myös kotieläintilojen omaan käyt-töön. Siinäkään ei periaatteessa ole mi-tään ongelmallista tai laitonta, jos varoai-koja noudatetaan.

Kokonaan eri asia on, mitä teurasta-mojen tuotantosopimuksissa edellyte-

tään. Ongelmana joka tapauksessa on, että varoajoista ei välttämättä aina pii-tata.

Maakunnassa on esimerkkejä typeryy-destä, kuinka glyfosaattivilja voidaan pui-da jo viidenkin päivän kuluttua ruisku-tuksesta. Siis huomattavasti aikaisem-min kuin virallisen 10 päivän tai neuvon-nan suositteleman kahden viikon varoaika on ohi.

Typeryydestä siksi, että viiden päivän aikana glyfosaaatti ei edes ehdi vaikuttaa, ei juolavehnään eikä välttämättä edes tu-leennuttamiseen – johon glyfosaatin käyt-tö taas on kiellettyä.

Varoajoista tinkiminen panee maal-likon miettimään, missä asti lihaketjua mahdolliset torjunta-ainejäämät näky-vät. Katoavatko ne sian tai broilerin kas-vaessa vai jäävätkö ne lihaan, kuluttajal-le asti.

Kaikkein vahingollisinta maakunnan li-hateollisuudelle olisi, jos jäämät aknelääk-keen tapaan näkyvät lopputuotetta myö-ten ja käry kävisi.

ARTO TAKALAMPIKirjoittaja on Ilkan toimittaja

Arto Takalampi: Missä asti lihaketjua mahdolliset torjunta-aine-jäämät näkyvät.

KESKIVIIKKONA 1. SYYSKUUTA 2010

URHEILU27

Sinikka Rajamäki (Seinäjoen esimies) 2477 565,, Esa Kivimäki (Seinäjoki) 2477 566Jari Lehto (Seinäjoki) 2477 567, Antti Vainio (Seinäjoki) 2477 568, urheilu@ilkka.fi

Minna Kallasvuo (Vaasan esimies) 247 7569, Petri Heikkinen (Vaasa) 247 7571Harri Puhakainen (Vaasa) 247 7570

Suomen jalkapallomaajoukkueen uroteot EM-karsinnoissa kautta aikojen -teos ei olisi kovin paksu ja värikäs, jos sel-lainen olisi kyhätty. 83 karsintaottelusta tilillä on 21 voittoa,

20 tasapeliä ja 42 tappiota. Lopputurnaukseen ei ole ollut kos-kaan asiaa.

Eteenpäin on kuitenkin menty, kuten sanonta kuuluu. Kun al-kuaikoina oltiin mukana osallistumien ilosta, 1990-luvulta lähti-en Suomi on yrittänyt EM-kisoihin aivan tosissaan suuret futis-maat vakavasti haastaen.

Viimeksihän nappulakenkä oli jo EM-lopputurnauksen oven-raossa Roy Hodgsonin inhorealistisella puolustusvoittoisella peli-tyylillä, mutta kalpaten kävi jälleen kerran.

Perjantaina alkavissa karsinnoissa Suomi matkaa aluksi ryös-töretkelle Euroopan köyhimpiin maihin kuuluvaan Moldovaan. Saaliina Mustanmeren luoteiskulmalta Romanian ja Ukrainan vä-listä pitäisi olla kolme karsintapistettä tai ei hyvä heilu. Kahta-kaan pinnaa, saati sitten kolmea, ei ole varaa jättää Zimbrun-seu-rajoukkueen kotikentälle maan pääkaupunkiin Chisinauhun.

Eksoottisen Moldovan-vierailun jälkeen Suomea odottaa he-ti seuraavana tiistaina Rotterdamissa Hollanti eli kymmenen ker-taa pahempi paikka, jos vastustajien taitoja verrataan. Kesän MM-finalisti Hollanti menee kaiken järjen mukaan karsintaloh-kon keulassa menojaan, joten muille tarjolla on enää lohkon kak-kossija. Se on kolmen – Ruotsin, Suomen ja Unkarin – kauppa.

Suomen on siis haettava ylihuomenna Moldovasta hinnalla millä hyvänsä voitto – silläkin uhalla, ettei virtaa enää riitä neljän päivän päästä Hollantia vastaan. Kuuden pinnan pottiin karsinta-avauksesta ei kannata uskoa, sillä muutaman päivän välein käy-tävät tuplamaaottelut ovat aina olleet Suomelle myrkkyä. Vain kahdesti on molemmat matsit voitettu, eikä silloin vastassa ole ollut huippumaita.

Jos ja kun pieni Suomi haluaa EM-karsintalohkon kakkossijal-le, on peitottava unkarilaiset heimoveljet mennen tullen ja haas-tettava vakavasti rakas naapuri Ruotsi. Ei aivan helppo homma. Ruotsia Suomi ei ole kyykyttänyt kertaakaan sitten kesän kuus-kytkuus. Unkarin Helsingin olympiastadionilla isännilleen MM-karsinnoissa järjestämä lokakuun 11. päivän järkytys vuonna 1997 on vielä aika usean futisfanin muistissa. Nyt Unkaria ei on-neksi kohdata Helsingissä 11. lokakuuta, vaan vasta 12. lokakuuta.

Ryöstöretki Moldovaan

KOLUMNIESA KIVIMÄKIKirjoittaja on Ilkan urheilutoimittaja. esa.kivimaki @ilkka.fi

Taas on uusi haaste edessä. Vielä ei ole sitä unelmaa eli lopputurnauspaikkaa saatu täytettyä, ja sitä lähdetään taas jahtaamaan.Sami Hyypiä

STTHELSINKI Suomen jalkapallo-maajoukkue on voinut jo 16 vuoden ajan luottaa puolus-tuksessaan topparijärkäle Sa-mi Hyypiään, ja tuo autuas ti-la jatkuu. Ainakin jonkin aikaa vielä...

– Vuoden 2012 kisat ovat sen verran kaukana, ettei tässä ole hirveän pitkälle karsintaa ke-rinnyt miettiä. Saattaa olla tä-män ikäiselle miehelle vähän liian kaukaista ajatella tässä vaiheessa. Ikää kun tulee, niin kuusi kuukauttakin on aika pitkä aika ja siinä ehtii tapah-tua isoja asioita, lokakuussa 37 vuotta täyttävä Hyypiä pyörit-telee vuoden 2012 EM-kisoihin tähtäävän karsinnan alla.

– Ensimmäisenä on nyt tie-tenkin tämä (perjantain) Mol-dova-peli mielessä, muuten olen ajatuksia pistänyt vain näihin syksyn peleihin. Lo-puista peleistä katsotaan sit-ten myöhemmin.

Syksyn neljä peliä mies siis ainakin vääntää uransa yhdek-sättä arvokisakarsintaa. Kah-deksan edellistä ovat päätty-neet tuloksetta, kuten niitäkin edeltäneet kaikki Suomen EM- ja MM-touhuilut. Vaan toivoa on, aina...

– Taas on uusi haaste edes-sä. Vielä ei ole sitä unelmaa eli lopputurnauspaikkaa saatu täytettyä, ja sitä lähdetään taas jahtaamaan. Siksi ollaan täällä, Hyypiä toteaa.

Hyypiä vahvisti maajouk-kuejatkamisensa elokuun alus-sa, mutta helpolla päätös ei tul-lut. Kesän aikana fiiliksiä ”tuli mietittyä paljon”.

– Mietin seurajoukkueen oh-jelmaa ja sitä, pystynkö vielä fyysisesti näitä ekstrapelejä pe-laamaan. Vielä kuitenkin tun-tuu, että olen hyvässä kunnos-sa enkä usko, että varsinkaan nämä syksyn neljä peliä hir-veästi tuota rasitusta lisää. En-nemmin sitä pelaa pelejä kuin treenaa kovaa.

Yksi iso muutos menneeseen on se, että topparikaveri Han-nu Tihinen on viereltä poissa. Kymmenen vuotta Hyypiän kanssa puolustusta koossa pi-tänyt Tihinen päätti peliuran-sa keväällä Lopuista peleistä katsotaan sitten myöhemmin.

.– Tihin kanssa pelattiin kau-an yhdessä, ja varmaan jossain vaiheessa saattaa vähän ikävä tulla. Mutta nuoria on tulossa ryminällä, ja sanon niin kuin olen aina sanonut, että kun aja-vat ohi, niin pystyn hyvin mie-lin siirtymään sivuun.

Sen aika ei kuitenkaan ole ai-nakaan ihan vielä...

Hyypiä ainakin syksyn mukana”Lopuista peleistä katsotaan sitten myöhemmin”

Edellisissä EM-karsinnoissa Suomi pääsi kaikkien aiko-jen lähimmäksi lopputur-nauspaikkaa. Kisapaikka jäi käytännössä yhden maalin päähän.

ESA KIVIMÄKISEINÄJOKI Suomi pyrki ensim-mäisen kerran vuonna 1968 Ita-liassa järjestettyyn EM-turna-ukseen. Kaksiin ensimmäisiin EM-kisoihin Ranskaan 1960 ja Espanjaan 1964 Suomi ei edes yrittänyt päästä mukaan.

Ensimmäisen EM-karsinta-ottelunsa A-maajoukkue pelasi syksyllä 1966 Itävaltaa vastaan, kun maita Italian lopputurna-ukseen alettiin etsiä. Helsin-gissä pelattu EM-karsinta-ava-us päättyi 0-0.

Voittoja ei avauskarsinnas-ta tullut ja Suomi jäi alkuloh-konsa viimeiseksi, kuten kävi myös karsittaessa 1972 Belgi-an ja 1976 Jugoslavian EM-lop-pupeleihin.

Jugoslavian EM-kisoihin kar-

sittaessa Suomi venyi Italiaa vastaan Roomassa 0-0 tasape-liin ja hävisi Helsingissä vain 0-1 rankkarimaalilla. Italia ei siis tehnyt kahdessa ottelus-sa Suomen maalivahdin Göran Enckelmanin taakse pelitilan-nemaalia.

Nuo kesän 1975 tulokset saa-pasmaata vastaan olisivat ko-vaa valuuttaa myös näinä päivi-nä. Suomen alakertaa johti Ar-to Tolsa, joka pelasi tuolloin jo kuudetta vuottaan ammattilai-sena Beerschotissa Belgiassa.

Suomen EM-karsintataival oli synkkää korpivaellusta aina ke-vääseen 1978 asti. Suomi oli pe-lannut kolmissa karsinnoissa 18 ottelua ilman yhtään voittoa. Sitten toukokuun 24. päivänä pamahti! Suomi sai vieraakseen Kreikan, eivätkä kotiyleisön odotukset olleet suuria, kos-ka isännät olivat käyneet muu-tamaa viikkoa aiemmin samas-sa Jerevanissa Neuvostoliitolta 10-2 selkäsaunan.

Sokea kana kuitenkin löysi

jyvän, sillä Kreikka kaatui 3-0. A-maajoukkueessa ensimmäi-sen ottelunsa pelannut Atik is-mail osui kahdesti ja Jyrki Nie-minen kerran. Neljä kuukautta myöhemmin Unkarikin kaatui olympiastadionilla 2-1 Ismailin ja Seppo Pyykön osumilla, jo-ten A-maajoukkue sai nauttia harvinaisesta päivänpaistees-ta.

Kauan riemua ei kestänyt, sil-lä lunta tuli tupaan jo kolman-nessa karsintakamppailussa Ateenassa helleenien kostaes-sa Helsingissä kärsimänsä vie-rastappion maalein 8-1.

1980-luvulla suomalaisfutaa-jat alkoivat löytää tietään ulko-maille ammattilaisiksi, mutta menestys jäi heikoksi karsitta-essa niin vuoden 1984 Ranskan kuin vuoden 1988 Länsi-Sak-sankin EM-kisoihin.

Vuoden 1992 EM-lopputurna-ukseen Suomi haki taas paik-kaa tosissaan, koska kisat käy-tiin Ruotsissa. Suomi ei sortu-nut rökäletappioihin, mutta jäi

lohkonsa neljänneksi. EM-kar-sinnoissa nähtiin ensi kerran Jari Litmanen, joka teki urana ensimmäisen maaottelumaa-lin, kun Malta kukistui olym-piastadionilla 2-0 toukokuus-sa 1991. Karsintojen paukku oli Hollannin jääminen Helsingis-sä 1-1 tasapeliin muutama viik-koa myöhemmin.

Englannin kisoihin 1996 yri-tettiin Ajaxissa loistaneen ja eu-rooppalaiseksi supertähdek-si nousseen Litmasen heilutta-essa tahtipuikkoa. Suomi antoi kyytiä San Marinolle ja Färsaa-rille, mutta sai itse kylmää kyy-tiä Venäjältä, Skotlannilta ja Kreikalta. EM-portit pysyivät kiinni.

Seuraavissa karsinnoissa Suomi sai maistaa harvinais-ta herkkua, kun kohtuullisen suuriin jalkapallomaihin lukeu-tuva Turkki kaatui lokakuussa 1998 kotonaan 1-3 Litmasen, Jonatan Johanssonin, Mika-Matti Paatelaisen maaleilla.

Ovet Hollannissa ja Belgias-

sa kesällä 2000 järjestettyyn lopputurnaukseen kuitenkin sulkeutuivat, kun Suomi hävi-si Saksalle kahdesti, Turkille ja Pohjois-Irlannille kerran ja tyy-tyi tasapeliin Moldovan vieraa-na. Seinäjokelaisen jalkapallo-koulun kasvatti Janne Salli is-ki olympiastadionilla 1-2 Sak-sa-tappiossa pallon ohi Jens Lehmanin syyskuussa 1999.

Vuoden 2004 EM-kisoi-hin pääsemiseksi Palloliitos-sa panostettiin enemmän kuin koskaan, mutta taas jäi luu kou-raan. Turpiin tuli kahdesti Itali-alta, kerran Walesilta ja Jugosla-vialta, joten Portugalin EM-lop-puturnaus jäi sekin haaveeksi.

Antti Muurisen valmentama maajoukkue oli tuolloin voi-mansa tunnossa: Litmanen, Sami Hyypiä, Hannu Tihinen, Mikael Forssell, Aki Riihilahti, Antti Niemi ja kumppanit pela-sivat uransa parhaita päiviään, mutta kaikkien aikojen maa-joukkueen suuri haave arvoki-soista hukattiin.

Nykyisin Liverpoolia komen-tava brittiherrasmies Roy Hod-gson palkattiin isolla rahal-la luotsaamaan Suomi vuoden 2008 EM-kisoihin Sveitsiin ja Itävaltaan. Suomen taipaleesta kohti lopputurnausta kehkey-tyikin huikea jännitysnäytelmä vuoden 2006 syyskuusta vuo-den 2007 marraskuulle.

Draaman kaaren piinaavat hetket kestivät viimeisen otte-lun viimeisille sekunneille as-ti.

Loppu ei ollut näytelmässä onnellinen: Suomelle olisi riit-tänyt jatkoonpääsyyn 1-0 voit-to Portugalin vieraana, mutta Lissabonissa päädyttiin 0-0 ta-sapeliin, mikä ei riittänyt kisa-paikkaan.

Hodgsonin ajan 14:sta EM-karsintaottelusta Suomi hävisi vain kaksi, voitti kuusi ja pelasi kuusi tasan. Suomi ei hävinnyt Portugalille, Belgialle eikä Puo-lalle, mutta menetti viisi pistet-tä vieraissa Armenialle (0-0) ja Azerbaidzhanille (0-1), mikä oli kohtalokasta.

Miksi ovet ei aukene meille?Suomi aloittaa ylihuomenna jalkapallon EM-karsinnat tavoitteenaan pääsy vuoden 2012 lopputurnaukseen. Takana on 11 turhaa yritystä 44 vuoden aikana

Mikael Forssell huiputti nykyistä ManU-topparia Nemanja Vidiciä, kun Serbia-Montenegro kaatui Helsingissä EM-karsinnassa 3-0 vuonna 2003. KUVA: JUKKA RITOLA

Sami Hyypiä ja Mika Nurmela kaatamassa Azerbaidzhania 3-0 vuon-na 2002. KUVA: JUKKA RITOLA

Jari Litmanen pelasi ensimmäisen EM-karsintaottelunsa 20 vuotta sitten syksyllä 1990. Nyt edessä ovat viimeiset karsinnat kaikella todennäköisyydellä. KUVA: JUKKA RITOLA

Jonatan Johansson ja Pohjois-Irlannin Ian Nolan taistelevat EM-karsintapisteistä 1999. Suomi voitti 4-1. KUVA: LEHTIKUVA

Teemu Tainion ensimmäinen EM-karsintaottelu päättyi 1-2 tappioon Saksalle vuonna 1999. KUVA: LEHTIKUVA

Suomen ottelut EM-karsin-noissa03.09.2010 Moldova – SUOMI07.09.2010 Hollanti – SUOMI12.10.2010 SUOMI – Unkari17.11.2010 SUOMI – San Marino03.06.2011 San Marino – SUOMI07.06.2011 Ruotsi – SUOMI02.09.2011 SUOMI – Moldova06.09.2011 SUOMI – Hollanti07.10.2011 SUOMI – Ruotsi11.10.2011 Unkari – SUOMI

Fakta

Sami Hyypiä. KUVA: LEHTIKUVA/MIKKO STIG

VÖYRILÄISLÄHTÖINEN TIM SPARV teki debyyttinsä A-maajoukkueessa helmikuussa 2009 ja nyt keskikenttämies on jo tärkeä linkki Stuart Baxterin valmentamissa Huuhkajissa. Mol-dovan kohtaaminen aloittaa tosipelit, joissa Sparv toivoo edelleen saavansa vastuuta. Sparv pelasi karsintojen kenraaliottelussa Belgiaa vastaan täydet 90 minuuttia. – Hyvillä fiiliksillä lähden. Hyvä tilanne, harjoitusottelut ovat nyt takana ja tosipelit alkaa. Moldova varmasti uskoo, että he voivat ottaa pisteet meiltä. Olisi tärkeä saada karsintoihin hyvä alku, pohtii Norrvalla FF:n kasvatti. Viime karsinnoissa Sparv ehti pelata kaksi ottelua. Täydet minuutit tuli plakkariin kotiottelusta Walesia vastaan sekä Saksan vieraana Hampurista.

Sparv toivoo saavansa vastuuta

Oulu Huumeongelmaansa hoi-toa hakevat nuoret joutuvat jo-nottamaan kuukausikaupala Ou-lussa. Nuorten päihdeaseman Redi 64:n jonot ovat venyneet puolen vuoden mittaisiksi ja jo-nossa odottaa tällä hetkellä 35 ihmistä. A-klinikan jono on pari kolme kuukautta ja jonossa sei-soo noin 20 ihmistä.

Oulun kaupungin päihdehuol-lon palveluesimiehen sijainen, sosiaalityöntekijä Erkki Perkiö myöntää, että päihdehuollon jo-not ovat kohtuuttoman pitkät.

Perkiö näkee päihdehuoltoon hakeutuvien määrän kasvuun kaksi syytä.

”Nuorten syrjäytyminen opis-kelupaikkojen ja työpaikkojen ulkopuolelle, mutta myös tietoi-suus hoidon mahdollisuudesta on lisännyt ihmisten määrää.”

Sekakäyttäjiä enemmän kuin juoppojaSuonensisäisiä huumeita käyt-tävien terveysneuvontapisteen Oulun Vinkkiin tulevista iso osa on 18-vuotiaita suonensisäisten käyttäjiä. Myös huumeiden mo-ni- tai sekakäyttö on yleistynyt.

Nuoret käyttävät päihtymis-tarkoituksessa tai vierotusoirei-siinsa buprenorfiinia, amfeta-miinia, rauhoittavia lääkkeitä se-kä kipulääkkeitä.

Kesäkuun kahtena viimeisenä viikkona Vinkissä oli enemmän asiakaskäyntejä kuin koskaan ai-emmin.

”Se on tietenkin hyvä, että asi-akkaat löytävät terveysneuvon-nan pariin, mutta kovien huu-meiden yleistyminen huoles-tuttaa”, Vinkin vastaava ja Redi Johanna Timonen sanoo.

Redi 64:n psykologi Marja Pu-ra kertoo, että Redi 64:een tu-levista huumeiden käyttäjät se-kä alkoholin ja lääkkeiden se-kakäyttäjät ohittavat jo alkoho-lin kanssa pelkästään ongelmiin ajautuneiden ryhmän.

Oulun kaupungilla on oma lai-toshoitoyksikkö Päihdeklinikka ja se pyrkii tuottamaan päihde-palvelut itse. Joskus hoitoja oste-taan ulkopuolelta, esimerkiksi silloin, kun tarvitaan päihdeper-hekuntoutusta.

Laitosmaisen päihdehoidon pituus vaihtelee muutamasta vuorokaudesta kahteen kuukau-teen. Katkaisuhoito voi kestää kolme vuorokautta. Tyypillises-ti huumevieroitushoitoon kuluu kaksi kuukautta, josta ensimmäi-nen kuukausi on fyysistä vieroi-tushoitoa ja toinen avohoitomai-sempaa päihdekuntoutusta.

Neljän viikon huumevieroitus-hoito on Erkki Perkiön mukaan yleistä, vaikka suonensisäisten huumeiden kohdalla pidempi hoito olisi toivottavampaa.

Vinkin puolentoista tunnin au-kiolon riittävyys kerran viikossa herättää keskustelua. Aukioloai-kojen lisäämisestä käydään par-haillaan neuvotteluja.

Huumeongelmainen pääsee yksityisiin hoitolaitoksiin vaikka heti hoitoon, mutta ne ovat kal-liita. Neljän viikon huumevieroi-tushoito on Erkki Perkiön mu-kaan yleistä, vaikka suonensi-säisten huumeiden kohdalla pi-dempi hoito olisi toivottavam-paa.

Vinkin puolentoista tunnin au-kiolon riittävyys kerran viikossa herättää keskustelua. Aukioloai-kojen lisäämisestä käydään par-haillaan neuvotteluja.

Huumeongelmainen pääsee yksityisiin hoitolaitoksiin vaik-ka Neljän viikon huumevieroitus-hoito on Erkki Perkiön mukaan yleistä, vaikka suonensisäisten huumeiden kohdalla pidempi hoito olisi toivottavampaa.

Vinkin puolentoista tunnin au-kiolon riittävyys kerran viikossa herättää keskustelua. Aukioloai-kojen lisäämisestä käydään par-haillaan neuvotteluja.

Huumeongelmainen pääsee yksityisiin hoitolaitoksiin vaikka

Huumeongelmainen pääsee yksityisiin hoitolaitoksiin vaik-ka Neljän viikon huumevieroitus-hoito on Erkki Perkiön mukaan yleistä, vaikka suonensisäisten huumeiden kohdalla pidempi hoito olisi toivottavampaa.

Vinkin puolentoista tunnin au-kiolon riittävyys kerran viikossa herättää keskustelua. Aukioloai-kojen lisäämisestä käydään par-haillaan neuvotteluja.

Oulu Huumeongelmaansa hoi-toa hakevat nuoret joutuvat jo-nottamaan kuukausikaupal-la Oulussa. Nuorten päihdease-man Redi 64:n jonot ovat veny-neet puolen vuoden mittaisiksi ja jonossa odottaa tällä hetkel-lä 35 ihmistä. A-klinikan jono on pari kolme kuukautta ja jonossa seisoo noin 20 ihmistä.

Oulun kaupungin päihde-huollon palveluesimiehen si-jainen, sosiaalityöntekijä Erk-ki Perkiö myöntää, että päihde-huollon jonot ovat kohtuutto-man pitkät.

Perkiö näkee päihdehuoltoon hakeutuvien määrän kasvuun kaksi syytä.

”Nuorten syrjäytyminen opis-kelupaikkojen ja työpaikkojen ulkopuolelle, mutta myös tietoi-suus hoidon mahdollisuudesta on lisännyt ihmisten määrää.”

Sekakäyttäjiä enemmän kuin juoppojaSuonensisäisiä huumeita käyt-tävien terveysneuvontapisteen Oulun Vinkkiin tulevista iso osa on 18-vuotiaita suonensisäisten käyttäjiä. Myös huumeiden mo-ni- tai sekakäyttö on yleistynyt.

Nuoret käyttävät päihtymis-tarkoituksessa tai vierotusoi-reisiinsa buprenorfiinia, amfe-tamiinia, rauhoittavia lääkkeitä sekä kipulääkkeitä.

Kesäkuun kahtena viimeise-nä viikkona Vinkissä oli enem-män asiakaskäyntejä kuin kos-kaan aiemmin.

”Se on tietenkin hyvä, että asi-akkaat löytävät terveysneuvon-nan pariin, mutta kovien huu-meiden yleistyminen huoles-tuttaa”, Vinkin vastaava ja Redi Johanna Timonen sanoo.

Redi 64:n psykologi Marja Pu-ra kertoo, että Redi 64:een tu-levista huumeiden käyttäjät se-kä alkoholin ja lääkkeiden se-kakäyttäjät ohittavat jo alkoho-lin kanssa pelkästään ongelmiin ajautuneiden ryhmän.

Oulun kaupungilla on oma lai-toshoitoyksikkö Päihdeklinikka ja se pyrkii tuottamaan päihde-palvelut itse. Joskus hoitoja os-tetaan ulkopuolelta, esimerkik-si silloin, kun tarvitaan päihde-

perhekuntoutusta.Laitosmaisen päihdehoidon

pituus vaihtelee muutamas-ta vuorokaudesta kahteen kuu-kauteen. Katkaisuhoito voi kes-tää kolme vuorokautta. Tyypil-lisesti huumevieroitushoitoon kuluu kaksi kuukautta, josta en-simmäinen kuukausi on fyysis-tä vieroitushoitoa ja toinen avo-hoitomaisempaa päihdekuntou-tusta.

Neljän viikon huumevieroi-tushoito on Erkki Perkiön mu-kaan yleistä, vaikka suonensi-säisten huumeiden kohdalla pi-dempi hoito olisi toivottavam-paa.

Vinkin puolentoista tunnin aukiolon riittävyys kerran vii-kossa herättää keskustelua. Au-kioloaikojen lisäämisestä käy-dään parhaillaan neuvotteluja.

Huumeongelmainen pääsee yksityisiin hoitolaitoksiin vaik-ka heti hoitoon, mutta ne ovat kalliita. Neljän viikon huume-vieroitushoito on Erkki Perki-ön mukaan yleistä, vaikka suo-nensisäisten huumeiden koh-dalla pidempi hoito olisi toivot-tavampaa.

Vinkin puolentoista tunnin aukiolon riittävyys kerran vii-kossa herättää keskustelua. Au-kioloaikojen lisäämisestä käy-dään parhaillaan neuvotteluja.

Huumeongelmainen pääsee yksityisiin hoitolaitoksiin vaik-ka Neljän viikon huumevieroi-tushoito on Erkki Perkiön mu-kaan yleistä, vaikka suonensi-säisten huumeiden kohdalla pi-dempi hoito olisi toivottavam-paa.

Vinkin puolentoista tunnin aukiolon riittävyys kerran vii-kossa herättää keskustelua. Au-kioloaikojen lisäämisestä käy-dään parhaillaan neuvotteluja.

Huumeongelmainen pääsee yksityisiin hoitolaitoksiin vaik-ka

Huumeongelmainen pääsee yksityisiin hoitolaitoksiin vaik-ka Neljän viikon huumevieroi-tushoito on Erkki Perkiön mu-kaan yleistä, vaikka suonensi-säisten huumeiden kohdalla pi-dempi hoito olisi toivottavam-paa.

Oulu Huumeongelmaansa hoi-toa hakevat nuoret joutuvat jo-nottamaan kuukausikaupalla Ou-lussa. Nuorten päihdeaseman Re-di 64:n jonot ovat venyneet puo-len vuoden mittaisiksi ja jonossa odottaa tällä hetkellä 35 ihmis-tä. A-klinikan jono on pari kolme kuukautta ja jonossa seisoo noin 20 ihmistä.

Oulun kaupungin päihdehuol-lon palveluesimiehen sijainen, sosiaalityöntekijä Erkki Perkiö myöntää, että päihdehuollon jo-not ovat kohtuuttoman pitkät.

Perkiö näkee päihdehuoltoon hakeutuvien määrän kasvuun kaksi syytä.

”Nuorten syrjäytyminen opis-kelupaikkojen ja työpaikkojen ulkopuolelle, mutta myös tie-toisuus hoidon mahdollisuudes-ta on lisännyt ihmisten määrää.”

Sekakäyttäjiä enemmän kuin juoppojaSuonensisäisiä huumeita käyt-tävien terveysneuvontapisteen Oulun Vinkkiin tulevista iso osa on 18-vuotiaita suonensisäisten käyttäjiä. Myös huumeiden moni- tai sekakäyttö on yleistynyt.

Nuoret käyttävät päihtymistar-koituksessa tai vierotusoireisiin-sa buprenorfiinia, amfetamiinia, rauhoittavia lääkkeitä sekä kipu-lääkkeitä.

Kesäkuun kahtena viimeisenä viikkona Vinkissä oli enemmän asiakaskäyntejä kuin koskaan ai-emmin.

”Se on tietenkin hyvä, että asi-akkaat löytävät terveysneuvon-nan pariin, mutta kovien huu-meiden yleistyminen huoles-tuttaa”, Vinkin vastaava ja Redi Johanna Timonen sanoo.

Redi 64:n psykologi Marja Pura kertoo, että Redi 64:een tulevis-ta huumeiden käyttäjät sekä alko-holin ja lääkkeiden sekakäyttäjät ohittavat jo alkoholin kanssa pel-kästään ongelmiin ajautuneiden ryhmän.

Oulun kaupungilla on oma lai-toshoitoyksikkö Päihdeklinikka ja se pyrkii tuottamaan päihde-palvelut itse. Joskus hoitoja oste-taan ulkopuolelta, esimerkiksi sil-loin, kun tarvitaan päihdeperhe-

kuntoutusta.Laitosmaisen päihdehoidon pi-

tuus vaihtelee muutamasta vuo-rokaudesta kahteen kuukauteen. Katkaisuhoito voi kestää kolme vuorokautta. Tyypillisesti huu-mevieroitushoitoon kuluu kak-si kuukautta, josta ensimmäinen kuukausi on fyysistä vieroitushoi-toa ja toinen avohoitomaisempaa päihdekuntoutusta.

Neljän viikon huumevieroitus-hoito on Erkki Perkiön mukaan yleistä, vaikka suonensisäisten huumeiden kohdalla pidempi hoi-to olisi toivottavampaa.

Vinkin puolentoista tunnin au-kiolon riittävyys kerran viikossa herättää keskustelua. Aukioloai-kojen lisäämisestä käydään par-haillaan neuvotteluja.

Huumeongelmainen pääsee yksityisiin hoitolaitoksiin vaikka heti hoitoon, mutta ne ovat kal-liita. Neljän viikon huumevieroi-tushoito on Erkki Perkiön mukaan yleistä, vaikka suonensisäisten huumeiden kohdalla pidempi hoi-to olisi toivottavampaa.

Vinkin puolentoista tunnin au-kiolon riittävyys kerran viikossa herättää keskustelua. Aukioloai-kojen lisäämisestä käydään par-haillaan neuvotteluja.

Huumeongelmainen pääsee yksityisiin hoitolaitoksiin vaikka Neljän viikon huumevieroitushoi-to on Erkki Perkiön mukaan yleis-tä, vaikka suonensisäisten huu-meiden kohdalla pidempi hoito olisi toivottavampaa.

Vinkin puolentoista tunnin au-kiolon riittävyys kerran viikossa herättää keskustelua. Aukioloai-kojen lisäämisestä käydään par-haillaan neuvotteluja.

Huumeongelmainen pääsee yksityisiin hoitolaitoksiin vaikka

Huumeongelmainen pääsee yksityisiin hoitolaitoksiin vaikka Neljän viikon huumevieroitushoi-to on Erkki Perkiön mukaan yleis-tä, vaikka suonensisäisten huu-meiden kohdalla pidempi hoito olisi toivottavampaa.

Vinkin puolentoista tunnin au-kiolon riittävyys kerran viikossa herättää keskustelua. Aukioloai-kojen lisäämisestä käydään par-haillaan neuvotteluja.

TORSTAI 27. ELOKUUTA 2009

TORSTAI 27. ELOKUUTA 2009

IRTONUMERO 2€ sis. alv. (Kestotilauksena 0,63 €/pv) 233/2009

IRTONUMERO 2€ sis. alv. (Kestotilauksena 0,63 €/pv) 233/2009

KANSAN KAIKuJA POHJOIS-SuOMESTA

uRHEIlu Suomessa pelatut jalkapallon naisten EM-kilpailut jäivät reilusti asetetusta

KulTTuuRI Kiasman johtajahaun aikataulu varmistuu vasta viikkojen kuluttua toa.

Karanteeniin Aluksen kaappauksesta epäilty-jen miesten asianajajat haluavat, että juttu menisi

Logon ympärille on aina jätettävä suojaalue,onka koko määräytyy suh-teessa

Charter ITC 8,5 /10 Publico Text 8,3 /10 + 2 Mercury Text G1 9 /10 Swift 9/10

OULU Huumeongelmaansa hoitoa hakevat nuoret joutuvat jonotta-maan kuukausikaupalla Oulussa. Nuorten päihdeaseman Redi 64:n jonot ovat venyneet puolen vuo-den mittaisiksi ja jonossa odottaa tällä hetkellä 35 ihmistä. A-klini-kan jono on pari kolme kuukautta ja jonossa seisoo noin 20 ihmistä.

Oulun kaupungin päihdehuol-lon palveluesimiehen sijainen, sosiaalityöntekijä Erkki Perkiö myöntää, että päihdehuollon jo-not ovat kohtuuttoman pitkät.

Perkiö näkee päihdehuoltoon hakeutuvien määrän kasvuun kaksi syytä.

”Nuorten syrjäytyminen opis-kelupaikkojen ja työpaikkojen ul-kopuolelle, mutta myös tietoi-suus hoidon mahdollisuudes-ta on lisännyt ihmisten määrää.”

Sekakäyttäjiä enemmän kuin juoppojaSuonensisäisiä huumeita käyttä-vien terveysneuvontapisteen Ou-lun Vinkkiin tulevista iso osa on 18-vuotiaita suonensisäisten käyt-täjiä. Myös huumeiden moni- tai sekakäyttö on yleistynyt.

Nuoret käyttävät päihtymistar-koituksessa tai vierotusoireisiin-sa buprenorfiinia, amfetamiinia, rauhoittavia lääkkeitä sekä kipu-lääkkeitä.

Kesäkuun kahtena viimeisenä viikkona Vinkissä oli enemmän asiakaskäyntejä kuin koskaan ai-emmin.

”Se on tietenkin hyvä, että asi-akkaat löytävät terveysneuvon-nan pariin, mutta kovien huu-meiden yleistyminen huoles-tuttaa”, Vinkin vastaava ja Redi Johanna Timonen sanoo.

Redi 64:n psykologi Marja Pu-ra kertoo, että Redi 64:een tulevis-ta huumeiden käyttäjät sekä alko-holin ja lääkkeiden sekakäyttäjät ohittavat jo alkoholin kanssa pel-kästään ongelmiin ajautuneiden ryhmän.

Oulun kaupungilla on oma lai-toshoitoyksikkö Päihdeklinikka ja se pyrkii tuottamaan päihdepal-velut itse. Joskus hoitoja ostetaan ulkopuolelta, esimerkiksi silloin, kun tarvitaan päihdeperhekun-toutusta.

Laitosmaisen päihdehoidon pi-tuus vaihtelee muutamasta vuo-rokaudesta kahteen kuukauteen. Katkaisuhoito voi kestää kolme vuorokautta. Tyypillisesti huume-vieroitushoitoon kuluu kaksi kuu-kautta, josta ensimmäinen kuu-kausi on fyysistä vieroitushoitoa ja toinen avohoitomaisempaa päih-dekuntoutusta.

Neljän viikon huumevieroitus-hoito on Erkki Perkiön mukaan yleistä, vaikka suonensisäisten huumeiden kohdalla pidempi hoi-to olisi toivottavampaa.

Vinkin puolentoista tunnin au-kiolon riittävyys kerran viikossa herättää keskustelua. Aukioloai-kojen lisäämisestä käydään par-haillaan neuvotteluja.

Huumeongelmainen pääsee yk-sityisiin hoitolaitoksiin vaikka he-ti hoitoon, mutta ne ovat kalliita. Neljän viikon huumevieroitushoi-to on Erkki Perkiön mukaan yleis-tä, vaikka suonensisäisten huu-meiden kohdalla pidempi hoito olisi toivottavampaa.

Vinkin puolentoista tunnin au-kiolon riittävyys kerran viikossa herättää keskustelua. Aukioloai-kojen lisäämisestä käydään par-haillaan neuvotteluja.

Huumeongelmainen pääsee yksityisiin hoitolaitoksiin vaikka Neljän viikon huumevieroitushoi-to on Erkki Perkiön mukaan yleis-tä, vaikka suonensisäisten huu-meiden kohdalla pidempi hoito olisi toivottavampaa.

Vinkin puolentoista tunnin au-kiolon riittävyys kerran viikossa herättää keskustelua. Aukioloai-kojen lisäämisestä käydään par-haillaan neuvotteluja.

Huumeongelmainen pääsee yk-sityisiin hoitolaitoksiin vaikka

Huumeongelmainen pääsee yksityisiin hoitolaitoksiin vaikka Neljän viikon huumevieroitushoi-to on Erkki Perkiön mukaan yleis-tä, vaikka suonensisäisten huu-meiden kohdalla pidempi hoito olisi toivottavampaa.

Vinkin puolentoista tunnin au-kiolon riittävyys kerran viikossa herättää keskustelua. Aukioloai-kojen lisäämisestä käydään par-haillaan neuvotteluja.

OULU Huumeongelmaansa hoi-toa hakevat nuoret joutuvat jo-nottamaan kuukausikaupal-la Oulussa. Nuorten päihdease-man Redi 64:n jonot ovat veny-neet puolen vuoden mittaisiksi ja jonossa odottaa tällä hetkel-lä 35 ihmistä. A-klinikan jono on pari kolme kuukautta ja jonossa seisoo noin 20 ihmistä.

Oulun kaupungin päihde-huollon palveluesimiehen si-jainen, sosiaalityöntekijä Erk-ki Perkiö myöntää, että päihde-huollon jonot ovat kohtuutto-man pitkät.

Perkiö näkee päihdehuoltoon hakeutuvien määrän kasvuun kaksi syytä.

”Nuorten syrjäytyminen opis-kelupaikkojen ja työpaikkojen ulkopuolelle, mutta myös tietoi-suus hoidon mahdollisuudesta on lisännyt ihmisten määrää.”

Sekakäyttäjiä enemmän kuin juoppojaSuonensisäisiä huumeita käyt-tävien terveysneuvontapisteen Oulun Vinkkiin tulevista iso osa on 18-vuotiaita suonensisäisten käyttäjiä. Myös huumeiden mo-ni- tai sekakäyttö on yleistynyt.

Nuoret käyttävät päihtymis-tarkoituksessa tai vierotusoi-reisiinsa buprenorfiinia, amfe-tamiinia, rauhoittavia lääkkeitä sekä kipulääkkeitä.

Kesäkuun kahtena viimeise-nä viikkona Vinkissä oli enem-män asiakaskäyntejä kuin kos-kaan aiemmin.

”Se on tietenkin hyvä, että asi-akkaat löytävät terveysneuvon-nan pariin, mutta kovien huu-meiden yleistyminen huoles-tuttaa”, Vinkin vastaava ja Redi Johanna Timonen sanoo.

Redi 64:n psykologi Marja Pu-ra kertoo, että Redi 64:een tu-levista huumeiden käyttäjät se-kä alkoholin ja lääkkeiden se-kakäyttäjät ohittavat jo alkoho-lin kanssa pelkästään ongelmiin ajautuneiden ryhmän.

Oulun kaupungilla on oma lai-toshoitoyksikkö Päihdeklinikka ja se pyrkii tuottamaan päihde-palvelut itse. Joskus hoitoja os-tetaan ulkopuolelta, esimerkik-si silloin, kun tarvitaan päihde-

perhekuntoutusta.Laitosmaisen päihdehoidon

pituus vaihtelee muutamas-ta vuorokaudesta kahteen kuu-kauteen. Katkaisuhoito voi kes-tää kolme vuorokautta. Tyypil-lisesti huumevieroitushoitoon kuluu kaksi kuukautta, josta en-simmäinen kuukausi on fyysis-tä vieroitushoitoa ja toinen avo-hoitomaisempaa päihdekuntou-tusta.

Neljän viikon huumevieroi-tushoito on Erkki Perkiön mu-kaan yleistä, vaikka suonensi-säisten huumeiden kohdalla pi-dempi hoito olisi toivottavam-paa.

Vinkin puolentoista tunnin aukiolon riittävyys kerran vii-kossa herättää keskustelua. Au-kioloaikojen lisäämisestä käy-dään parhaillaan neuvotteluja.

Huumeongelmainen pääsee yksityisiin hoitolaitoksiin vaik-ka heti hoitoon, mutta ne ovat kalliita. Neljän viikon huume-vieroitushoito on Erkki Perki-ön mukaan yleistä, vaikka suo-nensisäisten huumeiden koh-dalla pidempi hoito olisi toivot-tavampaa.

Vinkin puolentoista tunnin aukiolon riittävyys kerran vii-kossa herättää keskustelua. Au-kioloaikojen lisäämisestä käy-dään parhaillaan neuvotteluja.

Huumeongelmainen pääsee yksityisiin hoitolaitoksiin vaik-ka Neljän viikon huumevieroi-tushoito on Erkki Perkiön mu-kaan yleistä, vaikka suonensi-säisten huumeiden kohdalla pi-dempi hoito olisi toivottavam-paa.

Vinkin puolentoista tunnin aukiolon riittävyys kerran vii-kossa herättää keskustelua. Au-kioloaikojen lisäämisestä käy-dään parhaillaan neuvotteluja.

Huumeongelmainen pääsee yksityisiin hoitolaitoksiin vaik-ka

Huumeongelmainen pääsee yksityisiin hoitolaitoksiin vaik-ka Neljän viikon huumevieroi-tushoito on Erkki Perkiön mu-kaan yleistä, vaikka suonensi-säisten huumeiden kohdalla pi-dempi hoito olisi toivottavam-paa.

OULU Huumeongelmaansa hoi-toa hakevat nuoret joutuvat jo-nottamaan kuukausikaupal-la Oulussa. Nuorten päihdease-man Redi 64:n jonot ovat veny-neet puolen vuoden mittaisiksi ja jonossa odottaa tällä hetkellä 35 ihmistä. A-klinikan jono on pari kolme kuukautta ja jonossa seisoo noin 20 ihmistä.

Oulun kaupungin päihde-huollon palveluesimiehen si-jainen, sosiaalityöntekijä Erk-ki Perkiö myöntää, että päihde-huollon jonot ovat kohtuutto-man pitkät.

Perkiö näkee päihdehuoltoon hakeutuvien määrän kasvuun kaksi syytä.

”Nuorten syrjäytyminen opis-kelupaikkojen ja työpaikkojen ulkopuolelle, mutta myös tietoi-suus hoidon mahdollisuudesta on lisännyt ihmisten määrää.”

Sekakäyttäjiä enemmän kuin juoppojaSuonensisäisiä huumeita käyt-tävien terveysneuvontapisteen Oulun Vinkkiin tulevista iso osa on 18-vuotiaita suonensisäisten käyttäjiä. Myös huumeiden mo-ni- tai sekakäyttö on yleistynyt.

Nuoret käyttävät päihtymis-tarkoituksessa tai vierotusoirei-siinsa buprenorfiinia, amfeta-miinia, rauhoittavia lääkkeitä sekä kipulääkkeitä.

Kesäkuun kahtena viimeisenä viikkona Vinkissä oli enemmän asiakaskäyntejä kuin koskaan aiemmin.

”Se on tietenkin hyvä, että asi-akkaat löytävät terveysneuvon-nan pariin, mutta kovien huu-meiden yleistyminen huoles-tuttaa”, Vinkin vastaava ja Redi Johanna Timonen sanoo.

Redi 64:n psykologi Marja Pu-ra kertoo, että Redi 64:een tule-vista huumeiden käyttäjät se-kä alkoholin ja lääkkeiden seka-käyttäjät ohittavat jo alkoholin kanssa pelkästään ongelmiin ajautuneiden ryhmän.

Oulun kaupungilla on oma laitoshoitoyksikkö Päihdekli-nikka ja se pyrkii tuottamaan päihdepalvelut itse. Joskus hoito-ja ostetaan ulkopuolelta, esimer-kiksi silloin, kun tarvitaan päih-deperhekuntoutusta.

Laitosmaisen päihdehoidon

pituus vaihtelee muutamas-ta vuorokaudesta kahteen kuu-kauteen. Katkaisuhoito voi kes-tää kolme vuorokautta. Tyypil-lisesti huumevieroitushoitoon kuluu kaksi kuukautta, josta en-simmäinen kuukausi on fyysis-tä vieroitushoitoa ja toinen avo-hoitomaisempaa päihdekuntou-tusta.

Neljän viikon huumevieroi-tushoito on Erkki Perkiön mu-kaan yleistä, vaikka suonensi-säisten huumeiden kohdalla pi-dempi hoito olisi toivottavam-paa.

Vinkin puolentoista tunnin aukiolon riittävyys kerran vii-kossa herättää keskustelua. Au-kioloaikojen lisäämisestä käy-dään parhaillaan neuvotteluja.

Huumeongelmainen pääsee yksityisiin hoitolaitoksiin vaik-ka heti hoitoon, mutta ne ovat kalliita. Neljän viikon huume-vieroitushoito on Erkki Perkiön mukaan yleistä, vaikka suonen-sisäisten huumeiden kohdalla pidempi hoito olisi toivottavam-paa.

Vinkin puolentoista tunnin aukiolon riittävyys kerran vii-kossa herättää keskustelua. Au-kioloaikojen lisäämisestä käy-dään parhaillaan neuvotteluja.

Huumeongelmainen pääsee yksityisiin hoitolaitoksiin vaik-ka Neljän viikon huumevieroi-tushoito on Erkki Perkiön mu-kaan yleistä, vaikka suonensi-säisten huumeiden kohdalla pi-dempi hoito olisi toivottavam-paa.

Vinkin puolentoista tunnin aukiolon riittävyys kerran vii-kossa herättää keskustelua. Au-kioloaikojen lisäämisestä käy-dään parhaillaan neuvotteluja.

Huumeongelmainen pääsee yksityisiin hoitolaitoksiin vaik-ka

Huumeongelmainen pääsee yksityisiin hoitolaitoksiin vaik-ka Neljän viikon huumevieroi-tushoito on Erkki Perkiön mu-kaan yleistä, vaikka suonensi-säisten huumeiden kohdalla pi-dempi hoito olisi toivottavam-paa.

Vinkin puolentoista tunnin aukiolon riittävyys kerran vii-kossa herättää keskustelua. Au-kioloaikojen lisäämisestä käy-

OULU Huumeongelmaansa hoi-toa hakevat nuoret joutuvat jo-nottamaan kuukausikaupalla Ou-lussa. Nuorten päihdeaseman Re-di 64:n jonot ovat venyneet puo-len vuoden mittaisiksi ja jonossa odottaa tällä hetkellä 35 ihmis-tä. A-klinikan jono on pari kolme kuukautta ja jonossa seisoo noin 20 ihmistä.

Oulun kaupungin päihdehuol-lon palveluesimiehen sijainen, sosiaalityöntekijä Erkki Perkiö myöntää, että päihdehuollon jo-not ovat kohtuuttoman pitkät.

Perkiö näkee päihdehuoltoon hakeutuvien määrän kasvuun kaksi syytä.

”Nuorten syrjäytyminen opis-kelupaikkojen ja työpaikkojen ulkopuolelle, mutta myös tie-toisuus hoidon mahdollisuudes-ta on lisännyt ihmisten määrää.”

Sekakäyttäjiä enemmän kuin juoppojaSuonensisäisiä huumeita käyt-tävien terveysneuvontapisteen Oulun Vinkkiin tulevista iso osa on 18-vuotiaita suonensisäisten käyttäjiä. Myös huumeiden moni- tai sekakäyttö on yleistynyt.

Nuoret käyttävät päihtymistar-koituksessa tai vierotusoireisiin-sa buprenorfiinia, amfetamiinia, rauhoittavia lääkkeitä sekä kipu-lääkkeitä.

Kesäkuun kahtena viimeisenä viikkona Vinkissä oli enemmän asiakaskäyntejä kuin koskaan ai-emmin.

”Se on tietenkin hyvä, että asi-akkaat löytävät terveysneuvon-nan pariin, mutta kovien huu-meiden yleistyminen huoles-tuttaa”, Vinkin vastaava ja Redi Johanna Timonen sanoo.

Redi 64:n psykologi Marja Pura kertoo, että Redi 64:een tulevis-ta huumeiden käyttäjät sekä alko-holin ja lääkkeiden sekakäyttäjät ohittavat jo alkoholin kanssa pel-kästään ongelmiin ajautuneiden ryhmän.

Oulun kaupungilla on oma lai-toshoitoyksikkö Päihdeklinikka ja se pyrkii tuottamaan päihde-palvelut itse. Joskus hoitoja oste-taan ulkopuolelta, esimerkiksi sil-loin, kun tarvitaan päihdeperhe-

kuntoutusta.Laitosmaisen päihdehoidon pi-

tuus vaihtelee muutamasta vuo-rokaudesta kahteen kuukauteen. Katkaisuhoito voi kestää kolme vuorokautta. Tyypillisesti huu-mevieroitushoitoon kuluu kak-si kuukautta, josta ensimmäinen kuukausi on fyysistä vieroitushoi-toa ja toinen avohoitomaisempaa päihdekuntoutusta.

Neljän viikon huumevieroitus-hoito on Erkki Perkiön mukaan yleistä, vaikka suonensisäisten huumeiden kohdalla pidempi hoi-to olisi toivottavampaa.

Vinkin puolentoista tunnin au-kiolon riittävyys kerran viikossa herättää keskustelua. Aukioloai-kojen lisäämisestä käydään par-haillaan neuvotteluja.

Huumeongelmainen pääsee yksityisiin hoitolaitoksiin vaikka heti hoitoon, mutta ne ovat kal-liita. Neljän viikon huumevieroi-tushoito on Erkki Perkiön mukaan yleistä, vaikka suonensisäisten huumeiden kohdalla pidempi hoi-to olisi toivottavampaa.

Vinkin puolentoista tunnin au-kiolon riittävyys kerran viikossa herättää keskustelua. Aukioloai-kojen lisäämisestä käydään par-haillaan neuvotteluja.

Huumeongelmainen pääsee yksityisiin hoitolaitoksiin vaikka Neljän viikon huumevieroitushoi-to on Erkki Perkiön mukaan yleis-tä, vaikka suonensisäisten huu-meiden kohdalla pidempi hoito olisi toivottavampaa.

Vinkin puolentoista tunnin au-kiolon riittävyys kerran viikossa herättää keskustelua. Aukioloai-kojen lisäämisestä käydään par-haillaan neuvotteluja.

Huumeongelmainen pääsee yksityisiin hoitolaitoksiin vaikka

Huumeongelmainen pääsee yksityisiin hoitolaitoksiin vaikka Neljän viikon huumevieroitushoi-to on Erkki Perkiön mukaan yleis-tä, vaikka suonensisäisten huu-meiden kohdalla pidempi hoito olisi toivottavampaa.

Vinkin puolentoista tunnin au-kiolon riittävyys kerran viikossa herättää keskustelua. Aukioloai-kojen lisäämisestä käydään par-haillaan neuvotteluja.

TORSTAI 27. ELOKUUTA 2009 IRTONUMERO 2€ sis. alv. (Kestotilauksena 0,63 €/pv) 233/2009

KANSAN KAIKUJA POHJOIS-SUOMESTA

URHEILU Suomessa pelatut jalkapallon naisten EM-kilpailut jäivät reilusti asetetusta

KULTTUURI Kiasman johtajahaun aikataulu varmistuu vasta viikkojen kuluttua toa.

Karanteeniin Aluksen kaappauksesta epäilty-jen miesten asianajajat haluavat, että juttu menisi

Logon ympärille on aina jätettävä suojaalue,onka koko määräytyy suh-teessa

Charter ITC 8,5 /10 Publico Text 8 /10 + 2 Mercury Text G1 9 /10 Swift EF G1 9 /10 -10 (98%)

TORSTAI 27. ELOKUUTA 2009 IRTONUMERO 2€ sis. alv. (Kestotilauksena 0,63 €/pv) 233/2009

UUSI, RAIKASILME KOTIISI!

KEITTIÖ • KYLPYHUONE • SAUNA • SISUSTUSREMONTIT

Alasintie 4 90400 Oulu

NYT ILMAINEN ARVIO/SUUNNITTELU

KOTONASI

p. 010 4300 201 SOITA HETI!

www.takuuremontit.fi

0400 Oulu

.takuuremontit.fi

MUISTA MYÖS

KOTITALOUSVÄHENNYS.

Jopa 6000 €/talous!

Nyt Shell-lämmitysöljyt Oulustap. 0800-1-9292 (08) 5722 400Shell Thermo Eco Ultra – se ympäristö-ystävällisempi ja Premium – tehokas.

Lämpöpuisto OyShell polttonestejälleenmyyjä Suomessa

Vanhanen tivaa näyttöäMARKKU PELTONEN / KALEVA

Tänään lauantaina AC Oulu pelaa kauden viimeisen ottelunsa. Castré-nin kentällä on juhlatunnelma: ko-tijoukkue esiintyy kannattajiensa edessä ensimmäisen kerran liiganou-sun varmistumisen jälkeen.

Kuka muistaa sen hetken, kun ou-lulainen joukkue nousi ensimmäisen kerran jalkapallon pääsarjaan? Siitä on kulunut 44 vuotta. Silloin Raatin kentällä juhliva joukkue oli OTP, jonka taitava keskikenttäpelaaja Reijo Lam-pinen muistaa hetken tarkasti.

”Meillä oli silloin hyvä joukkue. Rat-kaisevassa ottelussa voitimme Torni-

on Pallo-47:n peräti 6–1.”Syksyn 1965 jälkeen Oulussa on

juhlittu jalkapallon pääsarjaan sel-viytymistä kymmenen kertaa. Tottu-

nein juhlajärjestäjä on ollut OTP, jo-ka on taistellut itselleen pääsarjapai-kan seitsemän kertaa. Tottunein juh-lajärjestäjä on ollut OTP, joka on tais-tellut itselleen pääsarjapaikan seitse-män kertaa.Tottunein juhlajärjestäjä on ollut OTP.

Tänään lauantaina AC Oulu pelaa kau-den viimeisen ottelunsa. Castrénin kentällä on juhlatunnelma: kotijouk-kue esiintyy kannattajiensa edessä ensimmäisen kerran liiganousun var-mistumisen jälkeen.

Kuka muistaa sen hetken, kun ou-lulainen joukkue nousi ensimmäisen kerran jalkapallon pääsarjaan? Siitä

on kulunut 44 vuotta. Silloin Raatin kentällä juhliva joukkue oli OTP, jonka taitava keskikenttäpelaaja Reijo Lam-pinen muistaa hetken tarkasti.

”Meillä oli silloin hyvä joukkue. Rat-kaisevassa ottelussa voitimme Torni-on Pallo-47:n peräti 6–1.”

Syksyn 1965 jälkeen Oulussa on juhlittu jalkapallon pääsarjaan sel-viytymistä kymmenen kertaa. Tottu-nein juhlajärjestäjä on ollut OTP, jo-ka on taistellut itselleen pääsarjapai-kan seitsemän kertaa. Tottunein juh-lajärjestäjä on ollut OTP, joka on tais-tellut itselleen pääsarjapaikan seitse-män kertaa.Tottunein juhlajärjestäjä on ollut OTP.

Tänään lauantaina AC Oulu pelaa kauden viimeisen ottelunsa. Castré-nin kentällä on juhlatunnelma: ko-tijoukkue esiintyy kannattajiensa edessä ensimmäisen kerran liiganou-sun varmistumisen jälkeen.

Kuka muistaa sen hetken, kun oululai-nen joukkue nousi ensimmäisen ker-ran jalkapallon pääsarjaan? Siitä on kulunut 44 vuotta. Silloin Raatin ken-tällä juhliva joukkue oli OTP, jonka tai-tava keskikenttäpelaaja Reijo Lampi-nen muistaa hetken tarkasti.

”Meillä oli silloin hyvä joukkue. Rat-kaisevassa ottelussa voitimme Torni-on Pallo-47:n peräti 6–1.”URHEILU 21

Energian ja liikkumisen kallistuminen nopeuttavat Helsingin ja Tallinnan kasvamista yhteen

Pahimmillaan nämä kaupungit voivat jäädä aluetta dominoivien Pieta-rin ja Tukholman työvoi-maresursseiksi. Voiman-sa koonneesta kaksoiskau-pungista voi kuitenkin tulla myös portaali suurten välille”

”

”Kyllä ehkä mieluummin niin, että olisi ihminen palvelemassa. Olen itse nimit-täin kassatehtävissä ollut.”

Laura Mantovaara, opiskelija, Oulu

”Ihan mahdolliselta se tuntuu. Olen itse ollut kassassa töissä aikaisemmin. Kir-jastossa on itsepalvelukassat ja ne toimi-vat ihan hyvin.”

Lea Keränen luokanopettaja, Muhos

”Kyllä, olen tekniikan perään. Se on mi-nusta kuitenkin nykyaikaa, se voi helpot-taa asiointia.”

Väinö Oksaneneläkeläinen (entinen rehtori),

Kalajoki

Uskotko Vanhasen puhuvan totta?

Oysin säästöistä kiivas keskustelu, ota kantaa säästöjen tarpeeseen! www.kaleva.fi

” Eipä ne kyllä mitään alennustuotteita ole. Myydään vaan isompi läjä tuon Hullut päivät -kampanjan varjolla. Muista kaupoista saa samat kamat halvemmalla siltikin.” Realisti ”Jotku ihmiset luulee että siellä saa halvemmalla. Voi poloisia! Late T ”Siellä käyvät ihmiset menevät sinne vapaaehtoisesti, eli ei heitä riistetä. ”Lukija

Vinkin puolentoista tunnin aukiolon riittävyys kerran viikossa herättää keskustelua. Aukioloaikojen lisäämisestä käydään parhaillaan neuvotteluja. Aukioloaikojen lisäämisestä käydään parhaillaan neu-votteluja. Aukioloaikojen lisäämisestä käydään parhaillaan neuvotteluja. Aukioloaikojen lisäämisestä käydään parhaillaan neuvotteluja.

JUKKA VIRTANEN/LEHTIKUVA

Timo Kalli käynnisti jupakan

28.3.Ipsum lorem Ipsum lorem Ipsum lorem

28.3.Ipsum lorem Ipsum lorem Ipsum lorem

28.3.Ipsum lorem Ipsum lorem Ipsum lorem

28.3.Ipsum lorem Ipsum lorem Ipsum lorem

28.3.Ipsum lorem Ipsum lorem Ipsum lorem

28.3.Ipsum lorem Ipsum lorem Ipsum lorem

28.3.Ipsum lorem Ipsum lorem Ipsum lorem

28.3.Ipsum lorem Ipsum lorem Ipsum lorem

28.3.Ipsum lorem Ipsum lorem Ipsum lorem

28.3.Ipsum lorem Ipsum lorem Ipsum lorem

!13222Lähetä kuva, anna uutisvihjetoimitus@kaleva.fi

08 5377 610ma–pe 8–16

Tilaus tai osoitteenmuutos

www.kaleva.fi/henkiloasiakkaat

Jakelupäivystys08 5377 612

ma–pe 6–16, la–su 6–11

Lisää lehden yhteystiedoista.

2 SUNNUNTAI 16. TOUKOKUUTA 2010

16.5.AURINKO NOUSEE

Utsjoella 1.49

Rovaniemellä 3.28

Kuusamossa 3.23

Pudasjärvellä 3.40

Oulussa 3.50

Ylivieskassa 4.06

Helsingissä 4.40

Kemissä 3.44

Kajaanissa 3.51

AURINKO LASKEE

Utsjoella 0.27

Rovaniemellä 23.02

Kuusamossa 22.40

Pudasjärvellä 22.39

Oulussa 22.41

Ylivieskassa 22.33

Helsingissä 21.55

Kemissä 22.55

Kajaanissa 22.22

Googlen valokuvia ottaneista

autoista nousi uusi poru. Autot

keräsivät yksityistä tietoa verk-

koyhteyksien kautta, Googlen

mukaan vahingossa.

Vanhalla kunnon periskoopilla

ei sen sijaan vahingossa pysty

tirkistelemään. Laite kun on ni-

menomaan suunniteltu salakat-

selua varten.

Vahingossa vai tahallaan?Ihmiset 22

Tyrnävällä tartuttiin härkää sarvistaTyrnävällä on saatu hyviä tuloksia työttömyyden taltuttamisessa.

Kuntaan palkattiin viime vuoden lopulla työnsuunnittelija ja

jo muutaman kuukauden kuluttua Tyrnävän työttömyyskäyrät

kääntyivät laskuun. Työ ja sen tekijä on saatu yhdistettyä

mallikelpoisesti. Samalla kunnan sakkomaksut ovat

pienentyneet.

Keskustan kisa loppusuorallaKeskustan puheenjohtajakisassa vedellään viime metrejä.

Uusi puheenjohtaja valitaan Lahdessa kesäkuun 11.–13. päivä

pidettävässä puoluekokouksessa. Kaikki on katettu valmiiksi

pöytään, johon istuvat ”isännät” päättämään puolueensa johdosta.

Miehet ovat yleensä valinneet miehiä. Kuinka käy nyt, se jää

nähtäväksi.

Tänään on kaatuneitten muistopäiväKaatuneitten muistopäivä. Sodassa

kaatuneiden vainajien muistoksi järjestettyä

päivää vietetään Suomessa toukokuun

kolmantena sunnuntaina.

Huikun silta puhuttaaKaikki paitsi purjehdus on turhaa laulaa Lasse Mårtensson

Junnu Vainion sanoittamassa kappaleessa. Turhaa tai ei,

mutta Oulun Purjehdusseuran väki on huolissaan Oulun-

salon ja Hailuodon välille suunnitellun pengertien osaksi

tulevasta Huikun sillasta. Sillasta tulee liian matala,

väittävät purjehtijat.

OULU JA SEUTU 4

Kasvohuntu vain harvoillaHyvin harva islaminuskoinen nainen käyttää länsimaissa kasvot

peittäviä huntuja. Esimerkiksi Ranskassa kasvot peittää julkisilla

paikoilla alle parituhatta naista.

Silti Ranska ja myös Belgia haluavat kieltää kasvohuntujen

käytön julkisilla paikoilla.

ULKOMAAT 9

Selostajasta tuli sinivalkoinen instituutioSuomalaisten jääkiekkofanien sankari Kölnissä ei suinkaan

ole Pekka Rinne tai Jussi Jokinen, vaan muuan perheenisä

Nastolasta. Kiekkofani ei välttämättä tunnistaisi vastaan

kävelevää Topi Jaakolaa, mutta Antero Mertarannan naama on

tuttu Hangosta Nuorgamiin ja Vaasasta Ilomantsiin.

URHEILU 11

67Oulu kasvoi isoksi, kissa nosti häntänsäKesällä Oulu muuttuu. Sen tietää kotikaupunkiaan kameran

etsimen läpi 1970-luvulta saakka tsuumaillut valokuvaaja

Ilkka Jaakola. Mitä Jaakola näki ja miten kaupunki kasvoi, sen

paljastaa tuore valokuvakirja Oulu – meren ja joen kaupunki.

KULTTUURI 17

EU-maiden budjetit ryhtiinEU-komission esitys jäsenmaiden budjettien

ennakkotarkastuksesta otettaneen ristiriitaisesti vastaan

jäsenmaissa. Jäsenmaiden holtiton taloudenpito osoittaa

kuitenkin, että EU-komission tiukentuva valvonta on tarpeen,

jotta Kreikan tapaus ei pääsisi toistumaan.

PÄÄKIRJOITUS 20

Mies, josta ei saa otettaLiikemies Toivo J. Kanninen ei puhu eikä pukahda, vaikka

hänellä luulisi olevan paljon kerrottavaa. ”En halua

kommentoida mitään”, mies tyytyy vastaamaan Kalevan

toimittajan haastattelupyyntöön. Hän on kuitenkin paljon esillä

ja hänestä puhutaan. Kanniseen liittyvistä talousrikosepäilyistä

Rovaniemen hovioikeus tekee päätöksensä kesäkuun lopussa.

SUNNUNTAI 8–13

”Näin unta, että olimme toisten kirjoittajien kanssa kuolemaan-tuomittuina Kiinan tasavallassa.”

Helena Paalanne

pastori

Tuiran seurakunta

SATU KREIVI-PALOSAARI

PATTERI 24Maailmalle omin voimin ilman äitiä

Rahatilanne ja vanhempien hermot jarruttavat monen teinin

maailmanvalloitusta. Onneksi on Tukholma, eurooppalainen

suurkaupunki, joka on sekä jännittävä että turvallinen. Patteri

listasi vinkkejä budjettimatkailuun kaverin kanssa. Suunnitte-

lu on puolimatkaa.

VEERA ADOLFSSEN

Riitta Taulavuori Kaleva

OULU Ehdokkaiden poliittiset taustat saattavat näkyä entistä selvemmin syksyn seurakunta-vaaleissa, arvioi seurakuntavaa-lien projektisihteeri Kari Kanala Kirkon tiedotuskeskuksesta.

”Aiemmin näissä vaaleissa on menty hyvin pitkälti sammu-tetuin lyhdyin. Toiveenamme kuitenkin on, että nyt oltaisiin liikkeillä avoimin kortein. Näin erityisesti siksi, koska meillä tulee olemaan paljon uusia ää-nestäjiä, joilla ei ole välttämättä mitään tietoja siitä mitä mikäkin ryhmä edustaa ja ajaa”, Kanala sanoo.

”Vaalikone on tietysti yksi tapa saada ehdokkaiden tausta-ryhmää selville”, hän lisää.

Oulun evankelisluterilaisissa seurakunnissa vaalikone ava-taan alkusyksystä.

Kanalan mukaan myös po-liittiset puolueet ovat ottaneet ajatuksen avoimin kortein mu-kana olosta vastaan hyvin sen palautteen perusteella, mitä seurakuntavaalien julkisuus-kampanjaväki saanut tavattuaan eduskuntapuolueita. Tapaami-sissa on kehotettu puolueita ole-maan näissä vaaleissa ”tukena niin, että saataisiin mahdollisim-man hyviä ehdokkaita”.

Vastaavanlaisia tiedotusiskuja kampanjaväki aikoo tehdä myös herätysliikkeisiin ja järjestöihin.

Oulun seurakunnissa seura-kuntavaalien ehdokasasettelu on päässyt hyvään alkuun. Täl-lä haavaa on perustettu neljä valitsijayhdistystä, ja viides on harkinnassa. Lisäksi ”melko var-mana” pidetään sitä, että viime vaaleissa mukana ollut ja ehdok-kaitaan läpi saanut Seurakunta ihmistä varten -yhdistys (SIV) on mukana tälläkin kertaa. SIV ker-toi vuoden 2006 vaaleissa nojaa-vansa kokoomuslaisiin arvoihin.

Tulevien vaalien varmistu-neista valitsijayhdistyksistä vain Keskusta – kirkko keskelle ar-kea (KKK) tunnustaa poliittisen taustaryhmänsä avoimesti: sen vaalityön tukijana on Suomen Keskusta.

KKK:n Tuiran seurakunnan yhteyshenkilö Antero Aakkomyöntää, että poliittisen taustan esille tuonti seurakuntavaaleissa jakaa mielipiteet. ”Mutta minul-le on moni sanonut ja itsekin

olen sitä mieltä, että on vaikea äänestää, kun ei tiedä, minkä-laista aatemaailmaa ehdokas edustaa ja tukeeko ääni omaa yhteiskunnallista näkemystäni. Samaa keskusteluahan on käyty myös esimerkiksi Osuuskauppa Arinan ja Oulun osuuspankin vaalien yhteydessä.”

Aakon mielestä kyse on ni-menomaan päättäjien taustan näkyväksi tekemisestä. ”Seu-rakunnan työssä politiikalla ei ole samanlaista merkitystä kuin kunnallispolitiikassa.”

”Poliittisuudesta on monen-laista ilmaa olemassa. Meidän ryhmämme on kuitenkin irti puoluepolitiikasta”, sanoo Elä-vä seurakunta – lähellä ihmistä (ESLI) -valitsijayhdistyksen yh-teyshenkilö Harry Sandelin. Sandelinilla itsellään on kokoo-mustausta, lisäksi ryhmässä on nykyään ainakin vasemmisto-liiton, demareiden ja vihreiden edustajia.

”Minkäänlaisia määräyksiä emme puoluetoimistoista ota. Olemme tässä hommassa vain seurakunnan asialla”, Sandelin vakuuttaa.

”Ryhmässämme saa olla puo-lue-, herätysliike- tai periaattees-sa mikä tahansa yhdistystausta, mutta tärkeintä on sitoutumi-nen seurakunnan toimintaan”, arvioi Toimivat seurakuntalaiset (TS) -valitsijayhdistyksen Oulu-joen seurakunnan yhteyshenki-lö Mikko Jämsä. Jämsän mukaan heidän ryhmässään on nykyään jäseniä ”hyvin laajasti eri herä-tysliikkeistä ehkä Rauhanyhdis-tystä lukuun ottamatta, samoin monista muista järjestöistä”.

”Ei puoluepolitiikan tarvitsisi näkyä seurakuntatyössä välttä-mättä lainkaan”, sanoo Kristillis-ten arvojen puolesta -valitsijayh-distyksen yhteyshenkilö Arto Kivioja. Ryhmässä ei Kiviojan mukaan tunnustetakaan mitään väriä, vaan sen ehdokkaita yh-distää vanhoillislestadiolaisuus.

Politiikka reilusti esilleOulussa toistaiseksi vain yksi seurakuntavalitsijayhdistys tunnustaa väriä

Seurakuntavaalien ehdokasasettelu

on meneillään ja se päättyy 15.9.

Vaalien varsinainen vaalipäivä

on 14.11. ja ennakkoäänestysaika

on 1.–5.11.

Vaaleissa voivat äänestää Suomen

evankelisluterilaisen kirkon jäsenet.

Kirkko antaa ensimmäisen kerran ää-

nioikeuden 16-vuotiaille.

Ehdokkaaksi voivat asettua henkilöt,

jotka ovat 18-vuotta täyttäneitä konfir-

moituja kirkon jäseniä.

Oulun seurakuntayhtymässä toimi-

tetaan samanaikaisesti kahdet vaalit.

Vaaleilla valitaan jäsenet omien seura-

kuntien seurakuntaneuvostoihin (yh-

teensä 62 jäsentä) sekä yhteiseen kirk-

kovaltuustoon (51 jäsentä).

Vuoden 2006 vaaleissa äänestys-

prosentti oli Oulussa 12,1.

Uusien valtuutettujen keski-ikä oli

noin 56 vuotta. Yhteiseen kirkkoval-

tuustoon pääsi neljä alle 30-vuotiasta,

nuorin oli 24-vuotias. Seurakuntaneu-

vostoihin valittiin neljä alle 30-vuotias-

ta, heistä nuorin oli 18-vuotias.

Valtuusto päättää muun muassa kir-

kollisveroprosentista sekä seurakun-

tien määrärahoista ja rakennushank-

keista.

PEKKA PEURA

”Minkäänlaisia määräyksiä em-me puoluetoi-mistoista ota.”Harry Sandelin

ESLI

Riitta Taulavuori Kaleva

OULU Tulevien seurakunta-vaalien tärkeimpiä teemoja on nuorten äänestäjien herättely. Näissä vaaleissa äänestämään pääsevät ensimmäisen kerran myös 16-vuotiaat.

Monissa valitsijayhdistyksissä etsitäänkin kiivaasti alle 30-vuo-tiaita ehdokkaita – heidän kun arvioidaan pystyvän houkuttele-maan varmimmin nuoret äänes-täjät vaaliuurnille.

Jo olemassa olevien valitsi-

jayhdistysten rinnalle saattaa syntyä kuitenkin myös nuorten aikuisten omia valitsijayhdis-tyksiä.

Tällaisen perustamista har-kitaan parhaillaan Oulussa, ja silläkin uhalla, että vaalin suh-teellisen vaalitavan arvioidaan suosivan vakiintuneiden valitsi-jayhdistysten suuria listoja.

Oululainen Tiina Parkkinen, 23, aikoo lähteä ehdokkaaksi nuorten aikuisten valitsijayh-

distykseen, jos sellainen vain perustetaan. ”Ainakin joissakin nykyisissä ryhmissä on politiik-

kaa mukana, enkä halua mennä poliittisen linjan tai minkään liikkeenkään alle. Koska olen itse nuori aikuinen, minua kiin-nostaa ajaa erityisesti nuorten aikuisten asioita”, Parkkinen sanoo.

Jos nuorten aikuisten valitsi-jayhdistystä ei synny, Parkkinen saattaa harkita vielä jollekin muulle listalle menoa.

Graduaan parhaillaan teke-vä opiskelija on ollut mukana

seurakuntatyössä vuosia. Hän on toiminut esimerkiksi rippi-koulussa isosena, yövalvojana, apuohjaajana sekä kesänuoriso-työntekijänä. Viime itsenäisyys-päivänä hän oli järjestämässä nuorille aikuisille tarkoitettua k-20-leiriä.

Seurakuntavaaliehdokkuutta Parkkinen alkoi harkita seura-kunnan työntekijöiden ehdotet-tua sitä hänelle puolisen vuotta sitten.

Edellisissä seurakuntavaaleis-

sa Tiina Parkkinen muistelee valinneensa oman ehdokkaansa sillä perusteella, että tämä oli nuori ja seurakuntatoiminnan kautta tutuksi tullut.

Seurakunta järjestää seurakuntavaa-

leihin liittyvän ja nuorille aikuisille

suunnatun info- ja innostusillan 27.5.

kello 18–20 osoitteessa Isokatu 11. Ti-

laisuus on tarkoitettu niin seurakun-

tavaaliehdokkuutta vielä miettiville

kuin jo jonkin valitsijayhdistyksen lis-

talle ilmoittautuneellekin.

Nuorten asiat ajavat Tiina Parkkisen liikkeelle

Oulun Höyhtyällä asuva Tiina Parkkinen on kiinnostunut seurakuntavaaliehdokkuudesta. Hän aikoo lähteä

ehdokkaaksi nuorten aikuisten valitsijayhdistykseen, jos sellainen perustetaan.

”En halua mennä poliittisen linjan tai minkään liik-keenkään alle.”Tiina Parkkinen

tuleva ehdokas

Ehdokasasettelu jatkuu syyskuun puoliväliin

Uutiset: Ulkomaalai-

set sairaanhoitajat ovat jo

arkipäivää Suomessakin.

Onko sairaaloilla rekryto-

intisuunnitelmia?

Kuvagalleria: Ensimmäistä

kertaa koiranäyttelyssä.

Toimittaja perehtyy koirien

kauneuskilpailun saloihin.

Uutiset: Vinkit parveke-

viljelyyn ja sisäkukkien

virkistävään kesälomaan

parvekkeella.

Kiekko-Kaleva: Suomi–

Slovakia -pelin maalivahti

ratkeaa vasta pelipäivänä

eli huomenna maanan-

taina.

Teemat: Auto-Kalevassa

eilen esitelty Toyotan pis-

tokehybridi on puhuttanut

autokansaa.

Urheilu: AC Oulu kohtaa

IFK Marianhamnin sunnun-

tai-iltana Castrenin

kentällä.

Aina ajassaPohjois-Suomen

johtava uutiskone

joka päivä,

kellon ympäri.

www.kaleva.fi

Lukijakuva: Pärskeet Sää OulussaSeuraa verkossa: Monacon GPVerkossa tapahtuu

Pääseekö Nico pal-kinto-pallille?

Matkalla Hailuotoon.

ELINA LAURILA

Mirja Niemitalo Kaleva

OULU YK:n laajakaistakomissio ryhtyy etsimään keinoja, joilla laajakaistayhteydet ja tietoyh-teiskunnan palvelut saadaan kehittyvien maiden kansalaisten ulottuville. Komissiossa mukana oleva oululainen viestintäminis-teri Suvi Lindén (kok.) haastaa suomalaisia yrityksiä, yhteisöjä ja järjestöjä toimintaan mukaan.

Lindén toivookin, että eri-tyisesti suomalaiset yritykset ottavat kopin, sillä Suomen kut-suminen mukaan YK:n laajakais-takomissioon on tunnustus suo-malaiselle viestintäpolitiikalle ja ict-teollisuudelle.

Lindénin mukaan tavoitteena on saada aikaan konkreettisia ja mitattavia tavoitteita YK:n yleis-kokoukselle, eikä jättää asiaa juhlallisiin lausumiin. Hän muis-tuttaa, että tämä on tilaisuus suomalaisille ja myös oululaisille yritykselle olla mukana viemässä osaamista ja tietoyhteiskunta-palveluja kehittyviin maihin.

Lindén on jo tavannut Nokian edustajia, mutta ministeri muis-tuttaa, että myös pienet toimijat voivat tulla mukaan. Seuraavak-si vuorossa ovat tapaamiset Sit-rassa ja presidentti Martti Ahti-saaren kanssa.

Ruotsalainen Ericsson on jo askeleen edellä. Sen toimitus-johtaja on mukana laajakaista-komissiossa ja Ericsson on jo pitkään tehnyt yhteistyötä YK:n

järjestöjen ja sen tietotekniikka-hankkeiden parissa. Nokiakin tunnetaan maailmalla, mutta Ericsson tunnetaan YK:n sisällä.

Suomen tavoitteena laajakais-takomissiossa on ajaa monopoli-en tilalle kilpaillut markkinat, jol-loin kansalaiset pääsisivät käsiksi mobiili- ja laajakaistamaailmaan mahdollisimman halvalla. Lin-dén muistuttaa, että esimerkiksi Intiassa on paljon kilpailevia ope-raattoreita ja edulliset hinnat. Sil-ti operaattorit menestyvät, koska volyymit ovat niin valtavia.

Informaatioteknologian ja mobiilisovellusten määrä maa-ilmalla kasvaa ja suurimmat kasvupotentiaalit odottavat kehittyvissä ja kehitysmaissa. Esimerkiksi Afrikassa matka-puhelinsopimusten määrä on kasvanut viidessä vuodessa liit-tymien määrä on noussut 54 mil-joonasta lähes 350 miljoonaan.

Digitaalikuilut teollisuus- ja kehitysmaiden välillä kapene-vat, mutta laajakaistayhteyksis-

Laajakaistalla rajaton kasvumahdollisuusViestintäministeri Lindén haastaa yrityksiä ottamaan kopin YK:n laajakaistatyöhön

YK:n laajakaistakomissioLaajakaistakomission ovat asetta-

neet YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuu-

rijärjestö Unesco sekä kansainvälinen

televiestintäliitto ITU.

Jäsenet korkean tason valtiollisia ja

talouselämän vaikuttajia ympäri maa-

ilman.

Komissio raportoi työnsä tuloksista

YK:n yleiskokouksen yhteydessä syys-

kuussa New Yorkissa. Mirja Niemitalo Kaleva

OULU Miehet käyttävät kaikkial-la maailmassa naisia enemmän tietokonetta, kännykkää ja inter-netiä. Kehitysmaissa ainoastaan työssäkäyvät naiset käyttävät internetiä enemmän kuin mie-het. Asialla on ajankäytön lisäksi merkitystä, kun katsotaan, mi-hin tarkoitukseen naiset ja mie-het käyttävät tietotekniikkaa. Naiset hyödyntävät tietotekniik-kaa miehiä useammin tervey-teen ja koulutukseen liittyvien tietojen etsimisessä. Miehille

mieluisaa ovat nettiviihde, sa-moin kuin musiikin ja elokuvien lataaminen.

Tietotekniikasta hyötyväteniten erityisesti naiset, pienitu-loiset ja vähän koulutetut. Varsi-kin kehitysmaissa tietotekniikka hyödyttää suoraan naisia vielä enemmän kuin teollisuusmaissa.

Tietotekniikan ja ict-infran vieminen kehitysmaihin sopii viestintäministeri Suvi Lindé-nin (kok.) mukaan hyvin Suo-men kehitysyhteistyöpolitiikan

linjauksiin, jossa painopisteenä ovat naiset ja lapset.

Kun kännykkää käytetään kehitysmaissa yritystoiminnas-sa, niin naisten käyttämänä 90 prosenttia tuloista käytetään perheen hyväksi, mutta miesten kännykkäbisneksestä perheelle päätyy vain 40 prosenttia.

Lindén toivookin, että lähi-vuosina, kun Suomen tällä haa-vaa noin 950 miljoonan euron kehitysapu nousee, niin kasvu käytetään ict-teknologiaan kehi-tysmaissa.

Naiset hyötyvät eniten

Miehet käyttävät nettiä enemmän

Lähde: ITU ANNE LEPPÄNEN

0 2 000 4 000 6 000 8 000 10 000

MiehetNaiset

Norja

Korea

Sveitsi

Japani

Kanada

Uusi Seelanti

EU

Kiina

Turkki

Chile

Brasilia

Uruguay

Meksiko

Oman

Thaimaa

Paraguay

Ukraina

Egypti

Nigaragua

Helge Murtovaara Kaleva

OULU Teknologian voimakas kehittyminen haastaa myös lainsäädännön, kun globaalissa verkkomaailmassa palveluihin ilmestyy kuvia ihmisistä epä-miellyttävissä tilanteissa. Esi-merkiksi Googlen Street View -palvelun katunäkymäkuviin on eksynyt kuvia muun muassa rakastavaisista intiimissä tilan-teessa tai auringonottajia omalla pihallaan.

Rikostutkintaan asti on eden-nyt katunäkymäpalvelussa jul-kaistu kuva raahelaismiehestä istumassa vähissä vaatteissa pi-hakeinussa. Raahen poliisi tutkii onko kuvaamisen yhteydessä syyllistytty salakatseluun ja yk-sityiselämää loukkaavan tiedon levittämiseen.

Koska Googlen toiminnoilla Suomessa ei ole mitään tekemis-tä yhtiön katunäkymäpalvelun kanssa, Raahen poliisilla oli on-gelmia tavoittaa asiasta vastaava henkilö Yhdysvalloista.

”Jutussa on ollut tiettyjä han-kaluuksia, jotka kenties johtuvat tästä globaalista yritysrakentees-ta”, vahvistaa tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Hannu Menso-nen Raahen poliisiasemalta.

Kun verkkomaailmasta pu-hutaan, tällaiset tapaukset ovat Lapin yliopiston oikeusinfor-matiikan professorin Rauno Korhosen mukaan aika yleisiä. Mieleen nousee kysymyksiä esimerkiksi siitä, missä ovat ne palvelusta vastaavat ihmiset, minkä maan lainsäädännön mu-kaan asiaa pitäisi tutkia ja minkä maan tuomioistuimessa asiaa käsitellä.

”Tämä on yleensäkin inter-netin ongelma, johon on vaikea saada vastausta.”

Rikostutkinnan kestoa ongel-mallisempana Korhonen pitää kuitenkin sitä, että kun materi-aalia yleensä menee verkkoon, se jatkaa siellä omaa kulkuansa. Vaikka kuva poistetaankin, niin se on voitu kopioida jo moneen kertaan ja sitten se kiertää ver-kossa ympäri maailmaa.

”Tämähän on ongelma silloin-kin, kun nuoriso käyttää känny-köitä. Otetaan kuvia tuttavista arkaluontoisessa olotilassa, vaikkapa sammuneena, ja sitten se laitetaan verkkoon hupimie-

lessä. Siitä voi olla kuitenkin mo-nenlaisia seurauksia.”

Korhonen olettaa Googlen-kin haluavan antaa vastauksen-sa, jos yritys haluaa Suomessa toimia. Yrityksen puhelin- tai osoitetiedot olisivat kansalaisen kannalta toivottavia. Kysymys on kuitenkin siitä, tulkitaanko yritys henkilörekisterin pitäjäksi vai onko kysymys yrityslainsää-dännöstä.

”Jos Google tulkitaan henkilö-rekisterin pitäjäksi, yrityksellä pitäisi olla rekisteriseloste, josta löytyvät pääpiirteinen kuvaus siitä, minkä tyyppistä aineisto on, mihin sitä luovutetaan ja

käytetään sekä millä ehdoilla. Tietosuojalautakuntakin on lin-jannut asiaa siten, että esimer-kiksi tallentava kuvamateriaali voi olla henkilötietolain sovelta-misalaa, jos kuvista voidaan tun-nistaa henkilö.”

Googlen Suomen viestinnästä vastaava Timo Nurmi muistut-taa, että kaikissa palveluissa on sähköisesti mahdollisuus jättää palautetta. Se, miksi Suomen Googlella ei ole yleistä puhelin-numeroa, johtuu siitä, että suu-rin osa palveluista toteutetaan ja tehdään muualla kuin Suomessa. Suomessa ei ole resursseja täl-laista asiakaspalvelua toteuttaa.

Google panee lain tiukoilleRikostutkinta raahelaismiehen katunäkymäkuvasta herättää keskustelua yksityisyyden suojasta

”Ainakin katunäkymät ovat ennakkotapaus johon kuka tahansa voi vedota, jos joku syyttää yksityisyyttä loukkaavi-en kuvien levittämisestä.”Nimimerkki

”Sen kun keräävät tietoa suojaa-mattomista verkoista. Suo-jatkaa ne langattomat verkot niin ei kaikki pääse keräämään yksityistä tietoa teistä.”Haloo!

Häiritseekö Googlen kuvaus?www.kaleva.fi

STT, DPA, AFPWASHINGTON Internetyhtiö Google on keskeyttänyt kaupun-kien katunäkymien valokuvaa-misen Street View -palveluaan varten. Kuvaaminen lakkasi, kun kävi ilmi, että valokuvia ot-taneet autot olivat keränneet yk-sityistä tietoa suojaamattomien langattomien verkkoyhteyksien kautta.

Googlen mukaan tietojen ke-

rääminen oli vahinko, joka joh-tui ohjelmointivirheestä. Yhtiön mukaan kyse on vain pienistä tiedon sirpaleista.

Google ei täsmentänyt, millaista tietoa se on kerännyt. Kyse voi kuitenkin olla esimerkiksi säh-köposteista. Aiemmin Google on kertonut keräävänsä vain yleistä tietoa langattomista verkkoyhte-yksistä. Näin on tehty myös Suo-

messa, mutta nyt se on päätetty lopettaa.

Google sanoo tuhoavansa kai-ken kerätyn yksityisen tiedon. Google-autot pysyvät toistaisek-si parkissa.

Street View -palvelulla on mahdollista katsella maisemia ja ”kävellä” pitkin kaupunkien tei-tä. Palvelu on herättänyt huolta muun muassa kuviin päätynei-den ihmisten yksityisyydestä.

Google keräsi yksityisiä tietoja

Senegalin pääkaupunki Dakar on yksi Afrikan mantereen teknologisesti edistyneimmistä kaupungeista.

Senegalilaisnainen puhuu kännykkään keskellä pääkaupungin katuvilinää.

sä kehitysmaat ovat jäänet hui-masti muista jälkeen.

Laajakaistayhteyksien puute puolestaan hidastaa kasvua ja yritystoimintaa. Teollisuusmais-sa yli puolet väestöstä voi käyt-tää internetiä, mutta kehitys-maissa netin käyttäjien osuus jää

15 prosenttiin. Suomessahan laa-jakaista on määritelty jokaisen kansalaisen perusoikeudeksi.

Lindén näkee suomalaisyri-tyksille laajoja mahdollisuuk-sia kehitysmaissa. Suomalaista osaamista kannattaa hänen mukaansa viedä esimerkiksi

etäavusteiseen terveydenhuol-toon, etäopetukseen ja verkko-pohjaisiin palveluihin.

Perimmältään Lindénin mu-kaan kyse on kansalaisten oikeu-desta tietoon. Samalla tietotek-niikan avulla saatava tietoa voi hyödyntää kasvun luomisessa.

EPA

MAX ROSSI klo 9

+20klo 15

+27klo 21

+19

Minna Akimo Kaleva

Ohitustilanteissa auton nopeus-mittari painuu usein ainakin het-kellisesti ylinopeuden puolelle. Ohitustilannetta ei saa turhaan pitkittää, mutta liian lujaakaan ei saisi ajaa.

Miten on, saako ohitusti-lanteessa ajaa ylinopeutta, vanhempi rikoskonstaapeli Tero Sikala Jokilaakojen poliisilaitoksen Haapajärven toimipisteestä?

Sallittua nopeusrajoitusta ei saisi ylittää hetkellisesti edes ohitustilanteissa. Toisaalta niinkään ei voi olla, että ohitus vaarantaisi muuta liikennettä. Jos toinen ajaa esimerkiksi 90 kilometriä tunnissa ja itsellä on tarve ajaa satasta, niin ohitus vaatii pitkän matkan satasen nopeudella. Eihän se voi niin-kään olla, että ohituksella vaa-

rannetaan muuta liikennettä. Periaatteessa ei siis pitäisi lähteä ohittamaan lainkaan, jos sitä ei pysty tekemään nopeusrajoitus-ten mukaan.

Jos ohitustilanteessa jää polii-sin haaviin ylinopeudesta, niin räpsähtääkö siitä sakko?

Tämä arvioidaan aina tapaus-kohtaisesti ja sekin vaikuttaa paljonko ylinopeutta on.

Mitkä asiat arviointiin vaikuttavat?

Tietysti siihen vaikuttaa itse ohitustilanne. Jos tiellä on vas-taantulevaa liikennettä, se on törkeämpi jo ilman ylinopeut-takin. Muutaman kilometrin ylityksestä tulee huomautus, suuremmasta ylinopeudesta an-netaan sitten rikesakko. Kuiten-kin yhden kilometrin tuntinope-uden ylitys on liikaa.

Pari kysymystä

Saako ohitustilanteessa ajaa ylinopeutta?

STTUUSIKAUPUNKI Nuori ralliau-ton kuljettaja kuoli ulosajossa Uudenkaupungin rallin ensim-mäisellä erikoiskokeella.

Hänen kartanlukijansa vietiin hoidettavaksi Uudenkaupungin sairaalaan. Onnettomuuspai-kalla Vehmaan Vihtijärventiellä kävi myös Medi-Heli, mutta kul-jettajan hyväksi ei ollut enää mi-tään tehtävissä.

”Kyseessä on oikealle kaartu-va nopea mutka, josta auto on mennyt ulos ja ympäri. Onnet-tomuus johtui ajovirheestä”, kilpailujohtaja Henry Anttilaselvitti.

Ensimmäisinä paikalle ehti kaksi kuljettajaa, jotka olivat aja-neet omat autonsa aiemmin ulos tieltä lähistöllä. Onnettomuus-paikalla ei ollut katsojia.

Uusikaupunkirallissa ajetaan ilman nuotteja, eli kyseessä on niin sanottu pimeä kilpailu. Kul-jettajat eivät pääse ennakkoon tutustumaan rallin reittiin.

Uudenkaupungin ralli on F-cupin osakilpailu, mutta me-nehtynyt kuljettaja ajoi cupin ulkopuolella B-junioreissa. Pohjanmaalta kotoisin olevalla uhrilla oli ikää vasta 18 vuotta, ajokortin hän oli saanut viime maaliskuussa. Hän ajoi henkilö-automallista Hondaa.

Kuolemaan johtaneet onnet-tomuudet ovat harvinaisia nyky-päivän ralliautoilussa. Suomes-sa kilpailija menehtyi viimeksi syyskuussa 2005 Keravalla aje-tussa Keski-Uusimaa-rallissa. Tuolloin kysymyksessä oli kar-tanlukija.

Nuori kuljettaja kuoli Uuden-kaupungin rallissa

Vain Pohjois-Lappi jäi ilman helteitäOULU Hellesää jatkuu miltei ko-ko Suomessa. Lauantaina maan lämpimimmät lukemat mitattiin Kokkolassa, jossa päästiin 29,2 celsiusasteen hellelukemiin. 29,1 asteeseen yllettiin Kruu-nunpyyssä ja Porissa.

Ainoastaan Pohjois-Lappi on jäänyt helteiden ulkopuolelle. Pohjois-Lapin lämpötilat jäivät paikoin jopa seitsemän celsiu-sasteen tienoille.

Vaikka lämpötilat ovat ajan-kohtaan nähden lämpimimpiä kymmeniin vuosiin, päivystävä meteorologi Eero Ojala ei pidä helleaaltoa poikkeuksellisena.

”Harvinaista tämä kyllä on”, Ojala täsmentää. Kaakosta tulevat lämpimät ilmavirrat ovat usein kosteita. Säärintamaan on liittynytkin paljon ukkoskuuro-ja. Etenkin Kainuussa ukkoset työllistivät pelastuslaitosta urakalla. (Kaleva)

Italia mätkäisi Ryanairille tuhkasakotROOMA Italian ilmailuviran-omainen ENAC on määrännyt irlantilaiselle lentoyhtiölle Ryanairille tuntuvat kolmen miljoonan euron sakot. ENAC:n mukaan Ryanair ei huolehtinut matkustajistaan, jotka jäivät jumiin eri kentille Islannin tulivuorenpurkauksen nostatta-man tuhkapilven vuoksi.

ENAC listasi päätöksessään 178 sellaista tapausta, joissa Ryanair ei ollut huolehtinut mat-kustajistaan. Viranomaisen mu-kaan Roomaan jumiin jääneitä Ryanairin matkustajia auttoivat Rooman lentokentän työnteki-jät ja Italian viranomaiset.

ENAC huomautti, että lähes kaikki muut lentoyhtiöt avusti-vat omia matkustajiaan.

Ryanair ei heti kommentoinut asiaa. (STT, Reuters)

Kreikkalaiset osoittivat mieltä säästöjä vastaanATEENA Yli 10 000 kreikkalaista marssi lauantaina Ateenassa osoittaen mieltään hallituksen säästötoimia vastaan. Mielen-osoittajien mukaan säästöt leikkaavat kaikkein köyhimpien palveluja ja etuisuuksia.

Mielenosoituksen oli järjes-tänyt kommunistinen ammat-tijärjestö Pame. Marssi sujui ilman välikohtauksia Ateenan keskustassa.

Kreikan hallitus on aloittanut rajun säästökuurin saadakseen EU:n ja Kansainvälisen valuut-tarahaston IMF:n jättimäisen tukipaketin.

Maan suurimmat ammattijär-jestöt ovat kehottaneet jäseni-ään osallistumaan vuorokauden kestävään yleislakkoon ensi vii-kon torstaina. Lakon odotetaan lamauttavan kaiken liikenteen ja sulkevan suurimman osan viras-toista ja laitoksista. (STT, DPA )

PERJANTAI 28. TOUKOKUUTA 2010 3

Video: Elintarvikebakteerit

ovat luultua vaarallisempi.

Ne voivat jopa kolminker-

taistaa kuolemanriskin.

Uutiset: Nuorten rasisti-

suus ei ole ohimenevä

ilmiö, todetaan tuoreessa

väitöstutkimuksessa.

Kerro meille: Keskustan

puheenjohtajakiertue ran-

tautuu pian Ouluun. Mitä

haluat kysyä puheenjohta-

jaehdokkailta?

Uutiset: Uusi kirja kertoo,

mitkä ovat viime vuosi-

kymmenten erikoisimmat

sääilmiöt.

Kuvagalleria: Mielikuvi-

tuksellista opiskelijoiden

luomaa alusvaatemuotia

esiteltiin Tokiossa.

Blogi: Lauri Lajunen

harrastaa juoksua myös

hyötyliikuntana. Hän kävi

kuvaamassa Helsingissä

lintuja juosten.

Aina ajassaPohjois-Suomen

johtava uutiskone

joka päivä,

kellon ympäri.

www.kaleva.fi

Lukijakuva: Kalaportailla kukkii Sää OulussaSeuraa verkossa: SDP:n puoluekokousVerkossa tapahtuu

Tuleeko Mikael Jungnerista uusi puolue-sihteeri?

Anne Hentilä Kaleva

Kuusamolainen mies arveli koiran karvoista rapsuttelussa pudonnutta ötökkää punkiksi. Koiraa oli sitä ennen ulkoilu-tettu Nilojoen rantamailla. Joko Kuusamossa asti esiintyy punkkia eli puutiaista, hyön-teistutkija Juhani Itämies?Silloin, kun olin vielä työssä Oulun yliopistolla, sinne tuli Kuusamosta punkkinäyte. Se oli kuitenkin kissasta peräisin eli laji, joka kuppaa lähinnä pienni-säkkäitä.

Kuusamossa punkki on vielä harvinainen. Punkki on levinnyt Pohjanlahden rannikkoa pitkin ylös asti esimerkiksi Oulun seu-dulle. Yksittäisiä näytteitä on tullut jo Lapistakin. Usein lomil-lakin mukana kulkevat lemmik-kikoirat levittävät tehokkaasti punkkia. Uskon, että koirien mu-kana punkit leviävät yhä pohjoi-semmaksi Lappiin.

Mistä punkin tunnistaa?Se on pari milliä pitkä ja hyvin litteä. Etupäässä on tumman-ruskea kilpi. Takaruumis on pu-nertavanruskea. Sillä on pitkä, tummat raajat, mutta se liikkuu hyvin kömpelösti. Kun punkki saa rauhassa imeä isännän verta, se muuttuu pikkusormenpään kokoiseksi, harmaaksi pallukak-si. Punkki voi elää kaikenlaisessa ympäristössä, mutta eniten sitä on ruohikkoisessa, kosteassa maastossa.

Onko punkin purema vaaralli-nen ihmiselle?Punkki voi levittää borrelioosia, jota vuosittain todetaan Suo-messa 1 400 tapausta. Puremaan pitää suhtautua vakavasti. Jos iholle ilmaantuu laajeneva ren-gasmainen punoitus, silloin on mentävä kiireesti lääkärille. Jos borrelioosi pääsee hermostoon, se on vaikeasti hoidettavissa.

Pari kysymystä

Onko punkki levinnyt Kuusamoon asti?

Tulppaani ja moni muu...

SEPPO RAJALA

Seppo Ylönen Kaleva

OULU Huoli pois, suomalainen veromaksaja! Kreikka maksaa velkansa takaisin – jokaista euroa myöten ja korkoineen. Näin lu-paa Kreikan Suomen-suurlähet-tiläs Christos Kontovounisios, joka vieraili torstaina Kalevassa.

Kontovounisios on viime vii-kot selittänyt selittämästä pääs-tyään, että Kreikan hallituksen sanaan voi luottaa.

”Kreikan valtio on ollut ole-massa jo 200 ja kansakunta pe-räti 3 000 vuotta. Emme todella-kaan ole mikään vastaperustettu tai kolmannen maailman maa. Meillä on vanhat instituutiot, re-surssit ja vakaa aikomus maksaa velat takaisin. Me kunnioitam-me sitoumuksiamme”, Konto-vounisios vakuuttaa.

Suurlähettiläs muistuttaa, ettei Kreikka ole mikään tyhjä-tasku, vaan se on mahtimaa tu-rismissa ja maailman ykkönen

laivanvarustelualalla. ”Se mitä Kreikassa tapahtui, oli että hoi-dimme huonosti resurssejam-me”, Kontovounisios selvittää.

Miksi sitten suomalaisen pi-täisi ojentaa 1,6 miljardin euron shekki Kreikalle, joka on hoita-nut surkeasti talouttaan? Suur-lähettiläs Kontovounisios vetoaa eurooppalaiseen ja etenkin eu-roalueen solidaarisuuteen.

”Jos joku joutuu vaikeuksiin, on muiden autettava. Kuka tietää, vaikka Suomi olisi jona-kin päivänä samassa liemessä. Kreikka auttaa silloin varmasti”, Kontovounisios lupaa.

Christos Kontovounisios väit-tää, että Kreikan talouden tila oli ennen viime syksyä monien tie-dossa. Kreikan hallituksen lisäk-si myös EU-virkamiehet tiesivät, ettei Kreikan julkaisen talouden velka ollut 6–7 prosenttia vaan paljon enemmän.

Kreikan talouden kriisiyty-miseen oli suurlähettiläs Kon-tovounisiosin mielestä monta syytä. ”Rahapolitiikka oli liian anteliasta, rahaa holvattiin sen

kummemmin ajattelematta ja julkisen sektorin työntekijöitä oli kasapäin.”

Kontovounisios myöntää hal-litustensa virheet mutta ihmette-

lee silti sitä, että Kreikan valtion talouden kurjista luvuista on tul-lut niin mammuttimainen asia.

”Kreikka muodostaa vain 2,3 prosenttia koko euroalueen bkt:stä. Minun vaatimattoman logiikkani mukaan kyse onkin ai-van muista asioista”, Kontovou-nisios väittää.

Suurlähettilään mukaan Krei-kan kriisin takaa pilkistää euron ja dollarin kädenvääntö, speku-lanttien ahneus ja se tosiasia,

että kymmenen viime vuoden aikana hyvinvointia on Euroo-passa siirretty etelästä pohjoi-seen.

Viimeiseksi suurlähettiläs Kontovounisios poimii poliitti-sen johtajuuden puutteen Eu-roopassa.

”Kun Kreikka joutui pistee-seen, josta ei paluuta, oli osasyy siihen se, etteivät EU:n kaksi suurta eli Merkel ja Sarkozypystyneet sopimaan siitä, miten kriisiin reagoidaan”, Kontovou-nisios arvioi.

Suurlähettiläs Christos Konto-vounisios on viime aikoina tör-männyt toinen toistaan hullum-piin väitteisiin.

”Näyttää siltä, että vaikeutem-me ovat vahvistaneet ihmisten ennakkoluuloja Kreikasta ja kreikkalaisista. Me emme todel-lakaan ole laiskoja, mutta meillä on oma tapamme tehdä töitä ja elää”, Kontovounisios selvittää.

Kreikka lupaa maksaa velatSuurlähettiläs Kontovounisios: Emme ole mikään kolmannen maailman maa

”Kuka tietää, vaikka Suomi olisi jonakin päi-vänä samassa lie-messä. ”Christos Kontovounisios

Kreikan Suomen-suurlähettiläs

MARTTI KAINULAINEN

Pekka Rahko Kaleva

OULU Runsastuneen laulujout-senkannan aiheuttamat ongel-mat herättävät taas keskustelua. Juuri ilmestyneessä Metsästäjä-lehdessä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) assis-tentti Einari Väyrynen nostaa puheenaiheeksi joutsenen ja harvinaistuvan metsähanhen suhteen.

Väyrysen mukaan laulujout-sen ajaa pesimälammeltaan tai -suoltaan metsähanhet pois juuri silloin, kun hanhet ovat sul-kasadossa ja lentokyvyttömiä. Turvallisilta alueilta karkotetut sulkasatoiset hanhet ovat help-po saalis ketulle ja kotkalle.

”Joutsenen vaikutusta on vä-hätelty. Joutsen on aika hyvä

renki pedoille hanhien sulkima-aikaan”, Väyrynen määrittelee.

Reviirin ulkopuolella joutsen ja metsähanhi tulevat Väyrysen mukaan hyvin toimeen. Myös pesimättömät joutsenparit sie-tävät hanhia reviirillään, mutta pesivän parin käytös on toista.

”Urosjoutsen antaa kyllä läh-döt hanhille, ja saattelee niitä järveltä jonkun matkaa vielä pe-räänkin”, Väyrynen kuvaa.

Lajien suhteiden kehittymistä Väyrynen on seurannut hanhien merkintäpyyntien yhteydessä jo pitkään. Epäilykset heräsi-vät, kun hanhet alkoivat kadota joutsenen asuttamilta lammilta.

”Vasta 2000-luvulla pääsim-me näkemään näitä yhteenotto-

ja”, Väyrynen kertoo.Metsähanhikannat ovat taan-

tuneet viime vuosina, kun taas laulujoutsenten määrät ovat li-sääntyneet voimakkaasti.

Koska laulujoutsenella ei ole luontaisia vihollisia, Väyrynen nostaa kirjoituksessaan esille joutsenen metsästyksen sallimi-sen, jota on ehdotettu aikaisem-minkin.

”Missään tapauksessa en jout-senta vihaa, juttu oli hanhen puolesta, ei joutsenta vastaan”, Väyrynen korostaa kirjoituksen-sa taustaa.

Vesilintututkija ja RKTL:n tut-kimusprofessori Hannu Pöysä olisi aika varovainen tulkitse-maan Väyrysen havaintoja siten,

että joutsen on hanhikadon syy. ”Kyllä näitä Väyrysen kuvaamia aggressioita esiintyy, se ei ole si-nänsä tavaton tieto. Ne tilanteet näyttävät aika rajuilta, mutta paljonko tämä vaikuttaa metsä-hanhen nykyiseen ahdinkoon, on hyvin vaikea sanoa.”

”En kyllä laulujoutsenen piik-kiin laittaisi metsähanhen ah-dinkoa”, Pöysä pohtii.

Pöysän mukaan metsähanhen tilanteesta ollaan huolissaan, ja monet paikalliset pesimäkannat ovat taantuneet.

”Jotta tilanne ei huononisi entisestään, pitäisikö metsähan-hen rauhoitusta ajatella”, Pöysä ehdottaa.

Joutsenen metsästyksestä Pöysä ei innostu. Ei myöskään

ylitarkastaja Jorma Pessa Poh-jois-Pohjanmaan ELY-keskuk-sesta.

”Paljon yksinkertaisemmin voidaan vaikuttaa kuolleisuutta vähentävästi säätelemällä tai ra-joittamalla hanhien metsästys-tä”, huomauttaa Pessa.

Joutsenen runsastuminen ja metsähanhen väheneminen ovat samanaikaisia ilmiöitä, mutta se ei vielä Pessan mukaan riitä todistukseksi niiden keski-näisestä riippuvuudesta.

”Tieteellistä näyttöä ei ole sii-tä, että metsähanhikanta olisi kärsinyt laulujoutsenkannan kasvusta”, Pessa sanoo.

”Jos tätä lähdetään tutkimaan, se voi olla pitkä urakka”, Väyry-nen epäilee.

Joutsenet ajavat hanhet ahtaalleLaulujoutsen häätää metsähanhet pois turvallisilta sulkima-alueilta

Nousu sukupuuton partaalta

1900-luvun alkupuoliskolla laulujout-

senkanta taantui metsästyksen seu-

rauksena

Vuonna 1949 laulujoutsenia arvioitiin

olevan Suomessa enää 15 paria.

Vainon päätyttyä 1940-luvulla kanta

alkoi kasvaa hitaasti.

Lapin läänin eteläpuolella laji oli hy-

vin harvinainen pesimälintu aina

1960-luvulle saakka.

Kesällä 1975 laulujoutsenia arvioitiin

olevan 150–200 paria, 1980- luvun lo-

pulla jo 800–900 paria.

Vuoden 2004 Birdlife Suomen kartoi-

tuksessa laskettiin joutsenten vähim-

mäiskannaksi 4 600 paria.

Lähde: Birdlife Suomi

Pesimättömiä joutsenia viipyy Oulun eteläpuolisilla pelloilla tuhatmäärin pitkälle kesäkuulle.

JARMO KONTIAINEN/ARKISTO

Suurlähettiläs Christos Kontovounisios joutuu myös Kreikan

valtion säästökuurin uhriksi: hänen veroprosenttinsa

nousee 45:een aikaisemmasta 20:stä.

PEKKA PEURA

Pekka Rahko Kaleva

OULU Oulun eteläpuolisilla pel-loilla muuttoajan jälkeen viih-tyvien joutsenten määrä kasvaa edelleen. ”Ne ovat pesimättömiä nuoria ikäluokkia, jotka viettä-vät kesäänsä täällä juhannuksen korville asti”, selvittää ylitarkas-taja Jorma Pessa Pohjois-Poh-janmaan ELY-keskuksesta.

Kesäkuun puolivälissä jout-senet suuntaavat itään tai koilli-seen. ”Ilmeisesti ne kerääntyvät Vienanmeren ympäristöön, missä on joitain suuria sulkimis-keskuksia”, Pessa kertoo. Ke-sälläkin voi siis Pohjois-Pohjan-maalla havaita joutsenmuuttoa.

Siikajoen, Hailuodon eteläosi-en ja Liminganlahden rajaaman

kolmion alueella on parin kol-men viime vuoden aikana oleil-lut Pessan mukaan 2 000–3 000 lintua vuosittain.

Alkukesän aikainen keräänty-minen ei ole Pessan mukaan uu-si ilmiö.

”Ainakin 1980-luvun puo-livälin tienoilta lähtien ilmiö

on havaittu”, Pessa muistelee. 1980-luvulla koko maan pesimä-kanta oli vielä selvästi alle tuhat laulujoutsenparia.

Joutsenten aiheuttamia hait-toja on haettu korvattavaksi var-sin vähän, vaikka Pessa uskoo lintujen aiheuttaneen kohtuulli-sen merkittäviä haittoja joillain peltoalueilla.

Tuhansia joutsenia parveilee pelloilla En kyllä ihan usko tuota. Met-sästäjät vain haluaisivat taas päästä syömään joutsenpaistia. Hanahi

Mikä kiire noita joutsenia on ampumaan. Tuhansia vuosia ovat hanhien kanssa pystyneet elämään.Metsästäjä ja kalastaja

Mikä ihmeen pyhä lintu se jout-

sen on? Samanlainen paisti se on kuin muutkin linnut. Siipikarjaa

Metsästäjien kannattaa olla varovaisia joutsenten metsästä-misinnossaan. Vuokrasopimuk-set laitetaantarkasteluun. Sven

Maistuisiko joutsen?www.kaleva.fi

klo 9

+11klo 15

+16klo 21

+13

STTLAPPEENRANTA Venäjä varau-tuu Suomenlahden lisääntyvän laivaliikenteen tuomiin uhkiin uusimalla pelastuskalustoaan. Venäjä ilmoitti torstaina tilaa-vansa Suomesta uudenlaisen öljyntorjuntajäänmurtajan. Asia julkistettiin maiden pääministe-rien tapaamisessa torstaina Lap-peenrannassa.

Itämeren tila ja Suomenlahti olivat yksi keskusteluissa esiin tulleista asioista. Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) kertoi Suomen ehdottaneen Venäjälle ennaltaehkäisevän toiminnan aloittamista meriturvallisuuden parantamiseksi.

Vanhanen oli kollegansa Vla-dimir Putinin kanssa yhtä miel-tä, ettei Suomenlahden pohjassa kulkeva Nord Streamin kaasu-putki ole ympäristöuhka. Put-ken valvonta erittäin tarkkaa, Putin tähdensi.

Vierailun aikana julkistettiin myös kaksi muuta Venäjä-kauppaa, jotka liittyivät diesel-moottoreiden valmistukseen ja nanoteknologian edistämiseen. Maiden välinen kauppa on vuo-den ensimmäisen neljänneksen aikana kasvanut 30 prosenttia.

Venäjän ja Suomen välejä hiertäneeseen puutullikiistaan ei sen sijaan vieläkään saatu ratkaisua. Asia siirrettiin selvi-tystyöryhmälle, jolta odotetaan nopeita tuloksia.

Pääministerit ehtivät torstain aikana tutustua myös Pietarin ja Helsingin välille tulevaan nope-aan Allegro-junaan ja allekirjoit-taa sopimuksen Saimaan kana-van vuokrauksesta seuraaviksi 50 vuodeksi.

Putinin mielestä ulkomaa-laisten into ostaa kiinteistöjä on

hyvä asia. ”Jokainen maa saa tie-tenkin säännöstellä tonttikaup-poja haluamallaan tavalla”, hän lisäsi.

Putin otti kantaa myös isoäi-tien käännytykseen Suomesta. Hän antoi ymmärtää, että Irina Antonovalle, 82, järjestyy huo-lenpito Venäjällä, jos tämän per-he ottaa asian esille.

Putinin kannanotto hämmensi Vanhasta, joka oli hetkeä aiem-min sanonut, ettei käännytysasi-aa käsitelty pääministerien vä-lisissä keskusteluissa lainkaan, koska kyse on viranomaistoi-minnasta.

Putin kiitteli Suomen hallitus-ta ja ylintä johtoa moraalisesta tuesta iäkkäälle vanhukselle. Hän sanoi, että asia näyttää en-sin helpolta, mutta sitä se ei ole.

Vanhanen sivalsi tiedotusväli-neitä siitä, että ne ovat tehneet käännytysasiasta ”maaotteluky-symyksen”.

”Ihmisistä ei saa tehdä näissä asioissa pelinappuloita.”

Putin otti kantaa venäläisisoäidin käännyttämiseen

Vladimir Putinin yllättävä kan-

nanotto hämmensi Matti Van-

hasta, joka oli aiemmin sanonut,

ettei vanhuksen käännyttämis-

tä käsitellä.

STTHELSINKI Kahden viime viikon aikana kevät on ottanut aimo harppauksen kohti kesää, ilme-nee Luonto-Liiton kevätseuran-nasta. Kesä saavuttaa piakkoin myös Pohjois-Suomen.

Tuomen kukinta on yltänyt jo

Rovaniemelle, mistä on ilmoitet-tu myös pohjoisin käen kukunta. Tervapääskyt ovat ehtineet Ou-luun, mistä on lisäksi tehty har-vinainen havainto vaskitsasta. Erityisen pohjoisia ilmoituksia on tehty myös siilistä Kemijärvel-lä ja nokkosperhosesta Ivalossa.

Kesä saavuttaa pian pohjoisenkin

23TORSTAI 27. TOUKOKUUTA 2010

25 MENOT Metsän karnevaali saapuu Hollihakaan

27 LUKIJAT Oulunsalon itsenäisyys on arvokas asia

34 PIKKUNEN Pelihimo valtasi Jesperin

Eeva Kauppinen, teksti

Teija Soini, kuvat

Kaleva

OULU Ei sitä joka päivä sukella-kaan meren alle Uppo-Nallen su-kelluskellossa!

Kellon ikkunoista näkyy ve-denaliseen maailmaan – vähän sellaiseen kuin Maria Peuran romaanissa Vedenaliset.

Kirjailija Sari Vuoriston mukaan meri on mielentila. Grönlannissa meri on musti-kansininen. Espanjalaiseen uima-altaaseen vangittuna se muuttuu turkoosiksi.

”Saako näitä nappuloita pai-nella?” hihkuvat Uppiksen su-kelluskellon sisään sulloutuneet Sykäräisen koulun oppilaat.

Toholampilaiset tulivat keski-viikkona luokkaretkelle Ouluun ja varasivat opastetun kierrok-sen Saareen-näyttelyyn Valve-galleriassa.

Kerrankin vastaus on, että saa. Galleriatilassa on vene veneret-kiä varten ja majakka ihastelua silmällä pitäen.

Saareen on elämyksellinen näyttely sekä lapsille että aikui-sille. Galleriatilassa tuoksuu ter-

va, ääninauhalta kuuluu veden pulputusta ja lasten kikatusta. Läikehtivän lammen ympärillä lepää kankaasta tehtyjä kiviä, joihin on ikuistettu sitaatteja kaunokirjallisuudesta.

”Halusimme tehdä monitaitei-sen näyttelyn, jossa on taidekas-vatussisällöt. Haluamme kertoa näitä tarinoita ja kuulla lapsilta omia. Haluamme myös piden-tää kirjojen elinikää. Nostamme esiin kirjoja, jotka sen todellakin ansaitsevat”, kertovat näyttelyn käsikirjoittajat Anna Anttonen ja Kati Inkala.

Tekijät ovat 10 vuotta täyttä-vän Valveen sanataidekoulun vastaavia opettajia.

Pitkän soutamisen jälkeen verkkoon tarttui 23 kirjaa ja 21 kirjailijaa.

Apuna onkimassa olivat An-ne Alarto ja Mervi Vaara Oulun pääkirjaston Lasten ja nuorten kirjastopalvelusta.

”Aluksi meillä oli kenttänä ko-ko maailmankirjallisuus. Ajatus lähti tyyliin Robinson Crusoesta ja seikkailujen saaresta”, Kati In-kala kertoo.

”Melko pian päätettiin, että Pohjoismaat riittää. Syksyllä aja-teltiin, että ei vitsi, kotimaisia-kin on paljon ja uutuuksiakin on. Että pysytään kotimaassa. Halusimme nostaa esiin helmiä, jotka on ehkä jääneet vähän unohduksiin, ja kirjoja, jotka ovat aidosti saatavilla esimerkik-si kirjastossa.”

Muutamia klassikoita ei mi-tenkään voinut ohittaa.

”Oli hyvin vaikea ajatus tehdä tätä niin, että Tove Janssonin Muumipappa ja meri ei olisi ollut mukana. Tai Elina Karjalaisen Uppo-Nalle”, Anna Anttonen tunnustaa.

”Niistä tulikin kehyskirjoja monessa mielessä”, Kati Inkala toteaa.

Näyttelyn suosio on yllättänyt käsikirjoittajat. Saareen on tu-tustunut jo yli 4 600 näyttelykä-vijää. Opastettuihin kierroksiin, saariseikkailuihin ja tarinamat-koihin on osallistunut noin 800 eri-ikäistä saarimatkaajaa.

”Mikä meistä on hirveän ehe-ää ja kiehtovaa, ettei näyttelyssä ole mitään ylimääräistä. Miksi

majakassa on lehmä ja kukka-purkissa tekohampaat – kaikelle löytyy selitys ja tarina.”

”Matkassa saareen on paljon symboliikkaa. Siksi tämä ei ole missään nimessä pelkästään lasten näyttely, vaan tasoja on kaiken ikäisille ja kaikenlaisille ihmisille”, Kati Inkala korostaa.

Valveen Sanataidekoulun Saa-reen-näyttely on avoinna päivit-täin 13.6. saakka. Sitten näyttely lähtee Oulusta kiertomatkalle muualle Suomeen kahdeksi vuo-deksi.

”On vähän mietitty, että varat-taisiin uusi aika Valvegalleriasta kesälle 2013.”

Yleisöopastus Saareen-näyttelyssä

sunnuntaina 30.5. kello 14.30. Kesto

45 minuuttia.

Perhosten polku -tarinamatka

Saareen-näyttelyssä noin 3–8-vuoti-

aille tiistaina 1.6. kello 18 ja torstaina

3.6. kello kello 11.

Saareen-näyttelyyn ja oheisohjel-

maan on vapaa pääsy. Ennakkoil-

moittautumista ei tarvita.

Katso kuvagalleriawww.kaleva.fi

Kirjojen saaret ja myyttiset meret ovat houkutelleet

jo yli 4 600 näyttely kävijää Valvegalleriaan

Upoksiin nallen kellossa

Haudan seinässä lukee: ”Tuhannen kuunkierron jälkeen saapuu seitsemän kalpeakasvoista muukalaista, ja he häpäisevät sen joka vapauttaa taivaan ukkosen pyhäkön. Ja häpäisijät kuljettavat inkan ruumiin kau-kaiseen maahan. Mutta jumalten kirous kulkee heidän askeltensa myötä ja seuraa heitä yli merten ja vuorien. Ja sinä päivänä, jona Rascar Capac murtaa kahleensa sokaisevalla liekillä ja palaa alkuperäiseen tilaansa, silloin koittaa rangaistuksen hetki uskottomille.” (Her-gé: Seitsemän kristallipalloa / Les 7 Boules de Cristal, suomennos Jukka Kemppinen. Otava.)

Varoitus ei hidasta tämän tarinan hullunrohkeita arkeologeja, jotka toimivat täsmälleen ennustuksen mukaan ja saavat, kuinkas muutenkaan, kokea rääkkä-ystä ja retkutusta.

Miten suojataan ydinhauta, on pohdittu viime viik-koina. Suojauksella ei tarkoiteta vain mekaanisia ratkaisuja, sinettejä ja jykeviä bunkkeriovia, vaan myös semanttista suojausta. Millaisin varoituskyltein pidetään tulevaisuuden arkeologit, nuo uteliaat apinat, irti meidän hohtavista jätöksistämme? Vastaus on: tuskin millään. Vaikka saasteputkan ovelle laitettaisiin millainen rumasti irvistävä peikonpärstä tahansa, niin kyllähän sinne joku kairaa sisään.

Kun Egyptin faaraoiden hautoja ruvettiin 1800-luvulla aukomaan, huomattiin että useimmissa oli jo käyty – vieläpä moneen kertaan, vaikka aikaa oli kulunut vasta muutama tuhat vuotta.

Ydinhaudan vaarallisuus pitäisi merkitä niin selvästi, että vielä 100 000 vuoden päästä satunnainen ohikul-kija ymmärtää pelätä henkensä edestä ja pysyy vähän helvetin kaukana koko navetasta.

Millainen tämä kulkija mahtaa olla? Onko luku- ja kirjoitustaitoinen, onko suurella telepaattisella sokeri-toppapäällä varustettu, onko karvainen tahi nahkapin-tainen, onko hyväsydäminen vai röyhkeä paskiainen?

Onko ohentuneen ilmakehän läpi sykkinyt kosminen taustasäteily parkinnut otuksen kuoren sellaiseksi, että äkäinenkin sieverttiannos vanhaa kunnon kakskolme-kasia aiheuttaa hänessä vain mukavaa kihelmöintiä ja vilkastuttaa verenkiertoa? Jos näin on päässyt käymään, niin seuraukset voi ennustaa.

Tuosta luukku auki, tuossa on lauteet, nyt alkoi juhlat, huutaa kulkija ja repii innoissaan kevätpalttoonsa kappaleiksi. – Tässä kertalämmitteisessä on niin paljon paremmat löylyt kuin jatkuvalämmitteisessä, hän jan-kuttaa kaikille jotka jaksavat kuunnella.

Kolumni

Antti Leikaskulttuuri@kaleva.fi

Jumalhauta

”Vaikka saasteputkan ovelle laitettaisiin millai-nen peikonpärstä tahan-sa, niin kyllä sinne joku kairaa sisään.”

Tänään maistellaan parsaa ja simpukoita sivu 30

Oulunsalossa kvartettien juhlaaKalevaOULU Oulunsalo soi jo 13. kerran heinä-elokuun vaihteessa. Kon-sertteja kuullaan viiden kunnan alueella yhteensä kymmeen.

Musiikkijuhlien taiteellisena johtajana on jo kolmatta vuotta jousikvartetti Meta4, jossa soit-tavat viulistit Antti Tikkanen ja Minna Pensola, alttoviulisti Atte Kilpeläinen sekä sellisti To-mas Djupsjöbacka.

Meta4 avaa musiikkijuhlat yhdessä sopraano Anu Komsin kanssa lauantaina 31. heinäkuu-ta Oulun suomalaisen yhteis-koulun lukion juhlasalissa. Anu Komsia kuullaan myös Hailuo-don muistorikkaassa konsertis-sa kaksoissiskonsa Piia Komsin kanssa.

Festivaalilla vierailee yksi kansainvälisesti aktiivisimmis-ta jousikvarteteista, espanja-lainen jousikvartetti Quiroga. Kvartetti on palkittu muun muassa Bordeaux´n ja Paolo Borcianin kansainvälisissä jousikvartettikilpailuissa sekä Pariisin ja Geneven musiikkikil-pailuissa.

Antti Tikkanen tuo musiikki-juhlille uuden trionsa TreMoli,

jossa hänen lisäkseen soittavat gambisti Markku Luolajan-Mik-kola ja cembalisti Petteri Pitko.

Minna Pensola ja Tomas Djup-sjöbacka ovat saaneet Svenska Privatskolan i Uleåborgin kella-risalista vaikuttaville teoksille sopivan taiteellisen miljöön.

Hailuoto-päivänä nuorisoseu-ran talon lavalle nousee näytte-lijätär Kristiina Elstelä yhdessä pianisti Jussi Tuurnan kanssa.

Rajaton-lauluyhtyeen sopraa-no Virpi Moskari saapuu altto-viulisti Atte Kilpeläisen vieraaksi juhlien päättäjäispäivänä 4. elo-kuuta. Silloin myös Meta4 esiin-tyy yhdessä suomalaisen soulin johtotähden Tuomo Prättälän kanssa akustisesti.

Vuoden kuvataiteilija Jaakko Heikkilän näyttely on avoinna Oulunsalon kirjaston aukioloai-koina elokuun ajan.

Tuulia Aho: Tiuku ja sinihevonen

salaisella saarella (WSOY 1990)

Tapani Bagge: Tahvo ja Bella pyörre-

myrskyssä (Tammi 2009)

Aleksi Bardy: Oskarin venekirja

(Nemo 2001)

Tove Jansson: Muumipappa ja

meri (WSOY 1965) ja Kesäkirja

(WSOY 1973)

Elina Karjalainen: Uppo-Nalle ja

sukelluskello (WSOY 1994), Uppo -

Nalle ja erakko (WSOY 1987)

Mysi Lahtinen: Kuinka käpylehmä

ammuu (Tammi 2007)

Kirsti Luova: Vellamo, veden tyttö

(Pieni karhu 2002).

Markus Majaluoma: Isä, lähdetään

saareen! (WSOY 2002)

Raili Mikkanen: Majakat, ohoi!

(Schildts 2009)

Sinikka ja Tiina Nopola: Heinähattu,

Vilttitossu ja kielletty kampela

(Tammi 2005)

Eppu Nuotio: Koko saaren Kingi

(Otava 2007)

Tuutikki Tolonen ja Eppu Nuotio:

Unienvaihtaja (Tammi 2005)

Virpi Penna: Perhosten polku

(Tammi 2009)

Maria Peura: Vedenaliset (Teos 2008)

Elina Ranta: Haltijoitten mailla, maa-

histen majoissa. Maan, metsän, veden

ja vuoren väki. (WSOY 1996)

Juha Ruusuvuori: Topi Tarhakäärme

seitsemällä merellä (WSOY 2006)

Joni Skiftesvik: Vastuullinen tehtävä

ja Suolamänty (teoksessa Suolamän-

ty. WSOY 1988), Matkalla Maluriin

(teoksessa Petsamon kulta tynnyri,

WSOY 1991)

Ritva Toivola: Aavelinnut

(Tammi 2007)

Johanna Venho: Okulus ja omenamö-

kin salaisuus (WSOY 2006)

Sari Vuoristo: Säätiedotus merenkul-

kijoille (Gummerus 2007)

Vetisiä tarinoita kesälukemiseksi 21 kirjailijalta

Uppo-Nallen sukelluskello on ihmeellinen: se osaa ajatella, puhua ja tehdä ruokaa. ”Pitsaa!” tilasivat Sykäräisen koulun oppilaat.

Lavastaja Petri Haapakosken toteuttaman sukelluskellon oviaukossa Johanna Mäki (vas.) ja Reetta Mäkinen.

”Veneiden nimiin liittyy paljon

uskomuksia”, kapteeni Anna

Anttonen kertoo.

Tekstiilisuunnittelija Satu Leino-

nen loihti pehmeitä kiviä, joissa

on syviä sanoja.

Lokit lentelevät saaren ympärillä. Näillä seuduilla asuu Muumipappa

majakassa ja liikkuu Joni Skiftesvikin novellihenkilöitä.

Merenalisessa lepää aarteita.

Lamppuja ja merihevosen ja

Näkin kenkiä.

! Meta4 ja Anu Komsi avaavat musiikkijuhlat.

Sunnuntai Marjo Oikarinen, tuottaja

044 7995 856

PL 170, 90140 Oulu

www.kaleva.fi

Vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet on ystävien ja työkave-reiden mukaan oikeudenmukai-suuden perikuva. Sivu 6

Toivo J. Kannisen piina on kestänyt pian vuosikymmenen. Kesäkuun lopussa on lii-kemiehen välitilinpäätöksen aika. Sivu 8

Syyllinen vai syytön?

ULLA ETTO

Työpari: Hammaslääkärillä ja hoitajalla nauru on yhtä her-kässä kuin irvistys porattavalla potilaalla. Sivu 20

Sunnuntai Marjo Oikarinen, tuottaja044 799 5827 PL 170, 90140 Oulu www.kaleva.fi

Viivi Seppäsen mielestä loppu-kesällä lomailevan kannattaa nyt turvautua vielä vähän -ajatte-luun. Sivu 5

Lotta Kotkasaari kastettiin Lotaksi itse-näisyyspäivänä. Mitäpä tuosta olisi voinut seurata muuta kuin, että tänään hän työs-kentelee kapiaisena armeijassa. Naisten sotajuttuja sivuilla 8-13.

Tähtiin kirjoitettu

Jarmo Kontiainen

Puheenvuoro: Koulu kaipaa kipeästi taito- ja taideopintojen vahvistamista, kirjoittaa Timo Lankinen. Sivu 14

KESKI-POHJANMAALLA

LÄHELLÄ SINUAValion Toholammin juustolassa syntyy koko joukko suomalaisten rakastamia Valio tuotteita. Sinne kerätään suomalaisilta maitotiloilta vuodessa yli 70 miljoonaa litraa tuoretta huippulaatuista maitoa, josta kuutisenkymmentä valiolaista valmistaa juustojen aatelia, Valio Mustaleima™ Emmentalia – sinun lähiruokaasi.

www.kp24.fiSyksyn merkkejä luonnossauudessa kuvagalleriassa

Keskiviikko24. JOULUKUUTA 2011

Hinta2e Nro358

KoKKola YliviesKa

NEW YORK/GAZA Israel jatkaa uhmakasta linjaansa maanantaisen avustussaattuee-seen kohdistuneen iskun nostattamasta kansainvälisestä paheksunnasta huoli-matta. Maa varoittaa, että se aikoo edelleen pysäyttää kaikki Gazaan pyrkivät avustus-alukset. Apulaispuolustusministeri Matan Vilnai sanoi Israelin radiolle, että Gazasta on tullut terroristien tukikohta eikä Israel anna yhdenkään aluksen toimittaa sinne tarvikkeita.

YK:n turvallisuusneuvosto vaatii Israelia vapauttamaan pidätetyt ja heidän aluksensa välittömästi. Lisäksi neuvosto on tuominnut teot, jotka johtivat siviilien kuolemaan. Lau-sunnossa ei vaadita tapahtumista ulkopuo-lista tutkintaa, koska Israelin lähimmän liit-tolaisen Yhdysvaltojen mukaan Israel pystyy itse selvittämään asian.

Israel jatkaa uhmakasta linjaansa maanan-taisen avustussaattueeseen kohdistuneen iskun nostattamasta kansainvälisestä pa-heksunnasta huolimatta. Maa varoittaa, että se aikoo edelleen pysäyttää kaikki Gazaan pyrkivät avustusalukset. Apulais-puolustusministeri Matan Vilnai sanoi Isra-elin radiolle, että Gazasta on tullut terroris-tien tukikohta eikä Israel anna yhdenkään aluksen toimittaa sinne tarvikkeita.

YK:n turvallisuusneuvosto vaatii Israelia vapauttamaan pidätetyt ja heidän aluksensa välittömästi. Lisäksi neuvosto on tuominnut teot, jotka johtivat siviilien kuolemaan. Lau-sunnossa ei vaadita tapahtumista ulkopuo-lista tutkintaa, koska Israelin lähimmän liit-tolaisen.aan Israel pystyy itse selvittämään asian.

STT–AFP–DPA–Reuters

Israel pysäyttää kaikkiGazan avustusalukset

MaakuntakonstaileeKOKKOLA Neljän vuoden takainen mielikuvatutkimus Keski-Pohjanmaasta todensi epäilyn, jonka mukaan alue tunnetaan huonosti muualla Suomessa.

Kokkolan osasi paikantaa joka neljäs, kolme neljästä ei tiennyt maakunnasta juuri yhtikäs mitään.

Tunnettuutta rummute-taan määrätietoisesti pro-jektilla, joka pyörii 181 000 eurossa.

Sivu 5

Sää tänään10VUOROKAUDENSÄÄTIEDOTA-OSANTAKASIVULLA

Uusi kuvagalleria aukeaa tänään. Lähetä kuvasi meille. Kokkolan osasi paikantaa joka neljäs. Sivu 5

Kuva:JukkaLehojärvi

Aamu

17ilta

13

Aamu

14ilta

10Keski-Pohjanmaan maakunta on ylivoimainen voittaja, kun verrataan kuntien lainakan-taa maakunnittain. Velkaa on 2 750 euroa asukasta kohti. Seuraavaksi velkaisin Itä-Uu-simaa häviää vajaat 200 euroa ja viidenneksi velkaisin Poh-jois-Pohjanmaa 550 euroa ve-

lan määrässä asukasta kohti. Pohjoispohjalaisilla on velkaa 2 200 euroa asukasta kohti ja koko maan keskiarvo on 1839 euroa.

Velkaisimmat asukkaat ovat Kökarin saarella ja Hangossa, joissa velkaa on reilusti yli 5 000 euroa asukasta kohti.

Nivalassa ja Ylivieskassa pääs-tään kärkijoukkoon vajaan 4 000 euron velkataakalla asukasta kohti. Jopa Kalajoki on joutunut tarkastelussa vel-kaisimpien kuntien kastiin velkamäärän ylitettyä 2 500 euroa asukasta kohti. Poikke-uksen alueemme kuntien jou-

kossa tekee Kannus, jossa tul-laan toimeen 833 euron velalla kannuslaista kohti.

Lähin täysin velaton kunta on Kuortane. Eteläpohjalai-silla on velkaa 1700 euroa ja Pohjanmaan rannikon asuk-kailla vain 1500 euroa asu-kasta kohti.

– Keski-Pohjanmaalla tulot asukasta kohti ovat keskimää-räistä alhaisemmat, eivätkä tu-lot riitä menojen kattamiseen. Investointiaste on korkea ihan tarpeellisista syistä. Talous-mittareilla mitattuna Keski-Pohjanmaa ei kuitenkaan ole heikoimmasta päästä, tiivistää

varatoimitusjohtaja Timo Kie-täväinen Kuntaliitosta.

– Kuntien onneksi korkotaso näyttää edelleen pysyvän al-haisena ja talouden näkymät ovat kirkastuneet.

Kaija Vähäsöyrinki

Sivu 2

Pienet tulot ja suuret menotKeski-Pohjanmaan maakunnan kunnat maan velkaisimpia

Kuva: Jukka Lehojärvi

TuliShow SyTyTTi VeneTSialaiSeTFlamman tulishow sytytti Kokkolan valon ja tulen juhlan näyttävästi Kauppatorilla perjantai-iltana. Tulitaiteilija Niko Virtanen leimautti ohjelman käyntiin räväkästi. Torilla esityksestä nautti tuhatpäinen yleisö. Lauantai jatkuu perinteisin menoin Suntin ympäristössä. Sivu 5

KOKKOLA Jatkotoimenpiteitä budjettiesityksen opintotu-kipettymykseen mietitään val-takunnallisesti. Näppärät opis-kelijat löytävät keinot pärjätä vaatimattomalla tuellakin, osoittaa esimerkiksi Pietar-saaressa opiskeleva Ida-Mari Keisu. Opiskelijan elämän ei pitäisi kuitenkaan olla pelk-kää selviämistä, opiskelijakun-nasta korostetaan.

Kaisa Hahto

Sivu 11

Ida-Marionselviytyjä

KOKKOLA Huumausaineista voimakkaimmin hallusinaatioita aiheuttava LSD näyttää valta-kunnallisten takavarikkotilastojen valossa te-kevän uutta paluuta. Viimeksi tullin onnistui napata Kokkolassa sadan annoksen lipuke-arkki kesäkuussa. Edellisen kerran yhtä pal-jon ”hippihuumetta” löytyi entisen Vaasan läänin alueella nelisen vuotta sitten.

Koko maan tilaston mukaan poliisin ja tul-lin tekemät LSD-takavarikot ovat lisääntyneet hurjasti. Tapausten luku kasvoi 15:stä 73:een

vuosina 2006 – 2008 ja annosten määrä 171:stä 3 082:een. Edellisen kerran yhtä paljon ”hip-pihuumetta” löytyi entisen Vaasan läänin alu-eella nelisen vuotta sitten.

Koko maan tilaston mukaan poliisin ja tul-lin tekemät LSD-takavarikot ovat lisääntyneet hurjasti. Tapausten luku kasvoi 15:stä 73:een vuosina 2006 – 2008.

Kari Viiperi

Sivu 6

Tulli nappasi LSD:tä

ida-Mari Keisu. Kuva: Juha Sallinen

KokkolanMarianhautausmaallekaavailtavankrematorionluon-nosonvalittu.RakentaminenkäynnistetäänsamaanaikaanMariansiunauskappelinperus-korjauksenjalaajentamisenkanssa.Seurakuntayhtymäonvarannuttämänvuodenbudjet-tiin300 000euronsuunnittelu-määrärahan.Jatkoinvestoinnistapäätetäänensivuonna.

Sivu 3

Huvilakausipäättyyelokuunlopussa,vaipäättyykö?Yhäuseammanmökkiläisenkausijatkuupitkällesyksyyn.Huvilatovatentistäparemminvarusteltuja.AlexLaaksonenjaBjarneSvanbäckvetivätve-neenrannalle.Lyhdytsyttyvätrannoillemyöhemminlauantai-iltana.

Sivu 2

Krematorionsuuntaviivatselvillä

Huvilakausi ei pääty venetsialaisiin

KPV voitti Jipon jalkapallon Ykkösessä rankkarimaalilla. Vieraiden Tuomas Korpela roikkui jatkuvasti Irakli Sirbiladzen pelivaatteissa ja viimein pallo vietiin pilkulle.

Sivu 16

Jipon tempuista tuomio

Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla maksetaan maan kovimmat ve-rot keskimääräistä pienemmistä tuloista. Veroprosentti on pakko pitää keskimääräistä korkeam-pana, sillä tulot ovat muita al-haisemmat ja asukkaat sairas-tavat enemmän kuin muualla. Toisaalta lapsia on täällä enem-män kuin muualla ja monien kuntien väkiluku kasvaa. Suu-rin osa maamme parista kym-menestä kriisikunnasta on myös Keski-ja Pohjois-Pohjanmaalla, ja velkaa on kunnilla parhaim-millaan kaksinkertainen maan keskiarvoon verrattuna.

Alueemme kuntien synkähkö kokovartalokuva löytyy tilasto-keskuksen kuntien viime vuo-den tilinpäätöksistä kokoamista tiedoista www.kunnat.net -si-vuilta.

Nivalan kaupungin laskenta-päällikkö Saara Mäenpää yllät-tyi siitä, että maan velkaisimmat kunnat ovat kertyneet Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalle.

– Emme ole eläneet yli varo-jemme. Kyse ei ole siitä. Kun-tien menoista hyvin paljon on säädetty lailla, kuten myös tulo-pohja. Sairastavuusindeksi on alueellamme korkea, eikä tätä ole huomioitu valtionosuusjär-jestelmässä. Esimerkiksi Kai-nussa kunnilla on huomatta-vasti vähemmän velkaa, koska valtionosuusjärjestelmä tulee siellä kuntia vastaan, Mäenpää perustelee.

Nivalaisilla oli velkaa kesä-kuun lopussa 3 929 euroa asu-kasta kohti. Jos koko kuntakon-sernin velat lasketaan mukaan, kasvaa taakka 7 174 euroon asu-kasta kohti.

– Velan lyhentäminen on ko-van työn takana ja vie kauan. Ve-lan kasvu on ensin saatava py-sähtymään, laskentapäällikkö toteaa.

Kunnat kattavat menoistaan noin puolet verotuloilla. Neljän-nes menoista peitetään erilaisilla maksuilla ja muilla tuloilla. Valti-onosuuksilla katetaan keskimää-rin viidennes menoista.

11 000 asukkaan Nivala joutui vuosi sitten kriisikuntien listalle yhdessä Haapajärven kanssa. Ylivieska ja Oulainen ovat olleet valtion tarkkailussa vuodesta 2007.

– Velkaantuminen johtuu asuk-kaiden alhaisesta tulotasosta, minkä takia verotuloja ei kerry kuten muualla. Tämän takia in-vestoinnit joudutaan tekemään velkarahalla. Alue on lapsiri-kasta ja väestö kasvaa vauhdilla, minkä takia palveluja on pakko kehittää, selittää alueen kuntien taloustilannetta Ylivieskan kau-pungin kamreeri Kauko Sark-kinen.

Ylivieskalaisilla on tällä het-kellä velkaa 3 837 euroa asukasta kohti eikä määrä aivan heti pie-nene, sillä Savarin liikealueen kunnallistekniikkaan on investoi-tava edelleen sekä huonokuntoi-siin kouluihin.

– Yhtälö on vaikea, sillä ainoa keino velkamäärän pienentämi-seen olisi investoinneista pidät-täytyminen. Todennäköisesti vel-kamäärä asukasta kohti ei kasva niin voimakkaasti kuin on to-tuttu. Korkotaso on onneksi ollut alhainen ja työpaikat sekä asu-kasluku ovat lisääntyneet. Asuk-kaita oli kesäkuussa jo yli 14 000, kamreeri Sarkkinen toteaa.

Oulainen on onnistunut kään-tämään velan määrän selvään laskuun.

– Velkamäärä tippui 2,4 mil-joonaa vuodessa. Suuria inves-tointeja ei ole enää tehty ja tu-loveroprosentti on tapissa, 21 prosentissa, kolmatta vuotta. Seuraavana tavoitteena on vero-prosentin lasku neljänneksellä. Kaupungin väkiluku on kasva-nut ja työllisyys parantunut, ker-too kaupungin kamreeri Hannu Kaartinen.

Kaartinen muistuttaa, että sel-vitysmenettelyssä olevat alu-een kunnat eivät ole köyhiä, sillä omaisuutta on velan vasti-neena muun muassa sähköyh-tiön myynnistä.

Kaija Vähäsöyrinki

Lauantaina 24.12.2011 KESKIPOHJANMAA2 ● UUtISEt

L aske eläkkeesi, kannustaa vakuutusyhtiön ilmoitus päivälehdessä. Taka-ajatuksena lienee herätellä entisiä ja nykyisiä nuoria torjumaan tulevaisuuden tulojen

pudotusta.Siihen tähtää ainakin verkkopankki, joka sivuillaan kutsuu

käyttämään eläkelaskuria. Se auttaa työuransa alkupäässä olevaa havaitsemaan, kuinka pienellä kuukausittaisella säästö-summalla nykyinen tulotaso on turvattu kolmenkymmenen vuoden kuluttua. Vaikeampaa on havainnollistaa, kuinka nopeasti nuo vuosikymmenet ovat yhtäkkiä takana. Sen viisauden jokainen joutuu hankkimaan eletyn elämän kautta.

Taannoin tilasin itsekin laskelman odotettavasta eläkepal-kasta. Kyllähän se silmiä avasi – ja suuta. Monttu loksahti auki ja jäi vähäksi aikaa pyöreäksi.

Viime viikkojen kokemusten perusteella on silti kohtuullisen varmaa, etteivät edes nykyiset karttumat ole pitkään voimassa. Summaa supistava elinaikakerroin antaa vasta esimakua tulevasta.

Mallivaltioita on näet jo tarjolla. Kreikka leikkaa eläkkeitä pahimmillaan parikymmentä prosenttia. Virossa valtio on lopettanut ainakin tilapäisesti maksunsa valtiolliseen eläkekas-saan. Myös Espanja ja Portugali ovat kääntyneet vastuullisiksi ja julistaneet supistavansa julkisia kuluja.

Kuka kuvittelee, ettei viimeistään seuraava hallitus lähtisi meillä samalle tielle? Kun ei ole muuta vaihtoehtoa ja niin edelleen. Sitä paitsi: pelkästään palkkojen leikkaaminen tarkoittaa automaattisesti myös eläkkeiden alenemista.

Rahoituskriisin alkaessa kaikki vaativat – allekirjoittanut kuoron mukana – ettei edellisen laman virheitä saa toistaa. Tuntui viisaalta elvyttää ja ottaa velkaa.

Pian taidetaan huomata, että tämä se vasta hullua oli. Ensi piti velkaantua umpipäihin ja aloittaa sen jälkeen kahta ankarampi leikkauskuuri.

Jämävitsien kaatopaikalle palatakseni: ei meidän tarvitse itse ruveta eläkettämme laskemaan. Yhteiskunnan menoja leikkaavat tekevät sen puolestamme.

Eläkelaskuri

V ihreiden puheenjohtajana kautensa puoliväliin päässyt työministeri Anni Sinnemäki asettaa hal-litustyön jatkolle vaativan ehdon. Puolueen täy-tyy ensin voittaa vaaleissa lisää kannatusta.

Näin kaikki puheenjohtajat tosin tapaavat ve-dota kannattajiinsa ja aktivoida heitä vaalityöhön.

Toki vaalivoitolla on politiikassa myös keskeinen merkitys. Se antaa vahvemman mandaatin vaatia tavoitteiden edistämistä. Jos vihreät lisäävät ympäristösuojelusta kumpuavilla ideologi-silla arvoillaan kannatustaan, tulos on signaali muillekin. Puo-lue täytyy ottaa vakavasti.

Hallituskumppaneita ja oppositiota Sinnemäki arvioi persoo-nallisen kiihkottomalla tyylillään. Kaikista löytyy miinuksia ja plussia.

Kokoomusta vihreät arvostelevat epäoikeudenmukaisesta ve-ropolitiikasta. Taantuman maksumiehiksi on saatava myös hy-vätuloiset ja yritykset.

Keskustan perusturvapolitiikka kelpaisi, mutta ympäristön-suojelusta tulee sapiskaa. SDP:n kanssa vihreiden olisi hel-pointa löytää yhteinen näkemys talouspolitiikan suuresta lin-jasta. Sen sijaan ilmastokysymysten ja uusiutuvan energian lisäämisessä näkemykset eroavat.

Energiapäätösten jälkeen vihreät ovat saaneet kuulla oppo-sition suunnalta odotetun ankaraa kritiikkiä. Puoluetta on pil-kattu siitä, että se pysyy hallituksessa, vaikka kokoomus ja kes-kusta veivät sitä kölin alta ydinvoimaratkaisussa. Yhtä huonosti olisi tosin käynyt, vaikka hallituskumppanina olisi ollut SDP. Mielipidemittauksessa vihreiden kannattajista pääosa on sitä paitsi hyväksynyt ratkaisun jäädä hallitukseen.

Joka tapauksessa Sinnemäki ymmärtää SDP:n populistiseksi moitittua linjanmuutosta maahanmuuttolausuntoineen. Oppo-sitioasema selittää räväkät kannanotot, niihin ei pidä takertua liiaksi. Sinnemäen arvioista on pääteltävissä, etteivät vihreät tunne porvarihallitusta aidosti kodikseen. Se vain menettelee paremman puutteessa.

Seuraavien vaalien jälkeen vihreiden tavoitteena on ”edistyk-sellinen koalitio”, mitä se sitten onkin. Mielipidemittaukset-kaan eivät ole antaneet yksiselitteistä ohjetta. Yle Uutisten ky-selyssä valtaosa vihreiden kannattajista oli valmis yhteistyöhön sosiaalidemokraattien kanssa. Käytännössä sinipuna ja puna-multa olivat kuitenkin yhtä suosittuja. Kilpailevien puolueiden henkilövalinnatkin vaikuttavat arvioihin.

Vieläkään Vihreillä ei ole selvää paikkaa poliittisella kartalla. Silti Vihreät on ainoa uusi liike, joka on rakentanut ”vanhoille puolueille” todellisen vaihtoehdon.

Sellaisenaan malli ei toteudu, mutta vaikuttaminen kasvaa myös sitä mukaan kuin vihreät arvot hiipivät muiden puoluei-den ohjelmiin.

Arto Hietalahti

Vaalivoitto on vaativa tavoite

LEHDISTÖSSÄ uutisoitu tieto kalajokisen miehen kolmesta rattikärystä neljän päivän aikana löytyi Nelosen teksti-tv:n uutisotsikoissa viihdeosastolta. Viihteen rajaaminen ei vaikuta yksinkertaiselta.

UUTISETYHtEYStIEdOt: uutispäivystys puhelin 020 750 4405Juttuvinkit ja palaute 020 750 4405, toimitus@kpk.fiinternet www.kp24.fi

PÄÄKIRJOITUS

KOLUMNI

Kaisa Hahto kaisa.hahto@kpk.fi

TilaukseT ja ilmoiTukseT: puh. 020 750 4400 vaihdepuh. 020 750 4469 asiakaspalveluwww.kp24.fi/mediaopas

asiakaspalvelu avoinna:Kokkolassaarkisin klo 8.00-17.00lauantaina klo 9.00-13.00

Ylivieskassaarkisin klo 0.00-00.00

jos eT saanuT lehTeä, soiTa:Halsua, Himanka, Kannus, Kaustinen, Kälviä, Lohtaja, Nivala, Perho, Sievi, Ullava, Veteli: ma–su 24 tuntia/vrk puh. 0800-30101

Kokkola ja muut kunnat arkisin klo 6-14 ja la-su klo 6-10

Postin valtakunnallinen jakelupäivystys puh. 020 055 888

ToimiTus:Yleisönosasto 020 750 4400Päätoimittaja Lassi Jaakkola 020 750 4401 Artikkelitoimittaja Arto Hietalahti 020 7504402Vuoronvetäjät, 020 7504405Toimituspäälliköt:Hannu Lehto 020 7504408Tiina Ojutkangas 020 750 4400

Lisää yhteystietoja A-osan takasivulla

Lähetä juttuvinkki

tai kuvatoimitus@kpk.fi

www.kp24.fi

KUNTIEN LAINAKANTA 31.12.2009

34 kuntaa

500 – 1 500 € /as.

Lähde: Tilastokeskus

VE L K A A A S U K A S T A K O H T I :

112 kuntaa1 501 – 2 500 € /as.

83 kuntaaYli 2 500 € /as.

Alle 500 € /as.

Suurimmat lainat:Kökar 5 441 € / asukas, Hanko 5 117 €/ asukas

119 kuntaa

Koko maa:Velkaa 1 839 euroa/asukas

Velattomia kuntia on 7 kpl (Harjavalta, Juuka,Kuortane, Luumäki, Rautjärvi, Tuusniemi ja Valtimo)

HAAPAJÄRVI Ainakin Haapa-järvellä jännityksellä odotettu selvitystyö Puolustusvoimien Materiaalilaitoksen varikoiden toimintojen tehostamisesta on edennyt puolustusministeriön ja ennen kaikkea puolustusmi-nisteri Kari Häkämiehen (kok.) pohdintaan.

Puolustusvoimien pääesi-kunta on luovuttanut raportin ministeriölle puolustusministe-riön viestintäpäällikön Jyrki Ii-vosen mukaan tässä kuussa.

– Ministeriössä raporttiin tu-tustutaan ja asiaa valmistel-laan nelisen viikkoa. Kun puo-

lustusministeri on päätöksensä tehnyt, linjaus varikkojen tule-vasta toiminnasta voidaan jul-kistaa, Iivonen kertoo ja toteaa kyseessä olevan sen mittaluo-kan asian, että lopullisen pää-töksen varikoista tekee valtio-neuvosto.

Puolustusvoimat ryhtyi run-sas vuosi sitten selvittämään Räjähdelaitoksen ja armeijan muiden varikoiden toiminnan tehostamista. Selvitystyö kos-kee Keski-Pohjanmaalla Haa-pajärven varikkoa. Materi-aalilaitoksen huolto-osaston päällikkö, eversti Raimo Petäs-

noro kertoo, että käytännössä selvitystyötä tehtiin kahden pe-rusvaihtoehdon välillä.

– Toisena vaihtoehtona on va-rikoiden toiminnan tehostami-nen valtion omana toimintana. Toinen vaihtoehto on varikko-toimintojen ulkoistaminen, sekä Petäsnoro että Iivonen toteavat.

Räjähdelaitokseen kuuluva Haapajärven varikko on puo-lustusvoimien suurin varikko. Sen alueella työskentelee noin 155 valtion työntekijää. Haapa-järvellä on räjähdetuotantoa sekä puolustusvoimien mate-

riaalin varastointia. Muutama vuosi sitten varikolle valmistui huippumoderni lataamoraken-nus laitteineen.

Puolustusvoimat ryhtyi run-sas vuosi sitten selvittämään Räjähdelaitoksen ja armeijan muiden varikoiden toiminnan tehostamista. Selvitystyö kos-kee Keski-Pohjanmaalla Haa-pajärven varikkoa. Materi-aalilaitoksen huolto-osaston päällikkö, eversti Raimo Petäs-noro kertoo, että käytännössä selvitystyötä tehtiin kahden pe-rusvaihtoehdon välillä.

– Toisena vaihtoehtona on va-

rikoiden toiminnan tehostami-nen valtion omana toimintana. Toinen vaihtoehto on varikko-toimintojen ulkoistaminen.

Räjähdelaitokseen kuuluva Haapajärven varikko on puo-lustusvoimien suurin varikko. Sen alueella työskentelee noin 155 valtion työntekijää. Haapa-järvellä on räjähdetuotantoa sekä puolustusvoimien mate-riaalin varastointia. Muutama vuosi sitten varikolle valmistui huippumoderni lataamoraken-nus laitteineen.

Antti Savela

Pääesikunnan esitys vielä salainen

YLIVIESKA Pohjois-Pohjan-maan elinkeino-, liikenne- ja ym-päristökeskus ja Ylivieskan kau-punki ovat rakentaneet uudet liikennevalot

Ylivieskassa Savontien (val-tatie 27) ja Hakatien liittymän liikennevalot ovat valmiina ja ne otetaan käyttöön ensi maa-nantaina. Liikennevalo-ohjaus mahdollistaa sivusuunnalta turvallisen liittymisen pää-suunnan liikennevirtaan.

Valtatien 27 liikennemäärä on Hakatien kohdalla 10 600 ajo-neuvoa vuorokaudessa.

Liikennevalo-ohjauksen ohella Hakatien liittymään on rakennettu keskustan tulo-suunnan oikealle kääntymis-kaista sekä sivusuunnalle eril-liset kääntymiskaistat.

Savontien ja hakatienvalot valmiina

Talouden epäsuhta ei hellitäKeski- ja pohjoispohjalaiset puun ja kuoren välissä

HELSINKI Yleisradion toimin-toja voitaisiin ulkoistaa, arvioi Ylen hallintoneuvoston puheen-johtaja Kimmo Sasi (kok.). Ko-koomuksen Verkkouutisissa kan-tansa kertonut Sasi ei täsmennä, mistä toiminnoista olisi kyse.

Perustoiminnot Ylen pitäisi Sasin mukaan joka tapauksessa tuottaa itse.

Ylen hallituksen puheenjoh-taja Kari Neilimo esitti Nykypäi-vän ja Verkkouutisten haastatte-lussa, että Yle voitaisiin pilkkoa useiksi yhtiöiksi. Yle siirtyisi yhdestä osakeyhtiöstä konser-niksi, jonka osia olisivat esimer-kiksi Ylen tuotanto Oy ja Svenska Yle.

Sasi: Ylen toimintoja voisi myös ulkoistaa

Kannus loistaa muita vaaleampana alueena viereisen kartan punaisen läiskän keskellä. Kannuslaisilla on kunnan velkaa vain 833 euroa asu-kasta kohti, mikä on tuskin kolman-nesta naapurien velkamäärästä.

–Olemme eläneet tulojen mu-kaan. Meillä on jatkuva mietintä siitä, mitä palveluja pystymme tuot-tamaan. Vuosikate on pidetty ylijää-

mäisenä ja meillä on ylijäämää ta-seessa 5,5 miljoonaa. Veroprosentti on 19,5, kertoo taloussihteeri Leena Sämpi Kannuksen kaupungista.

Kunnalla on ollut onneakin mat-kassa, sillä koulut ja muut rakennuk-set ovat säästyneet homeelta. Vel-kaa on otettu viimeksi vuonna 2005 terveyskeskuksen remonttia var-

ten. Tulorahoitus on riittänyt muihin investointeihin, joita on tehty noin miljoonalla vuosittain.

– Joudumme loppuvuodesta to-dennäköisesti ottamaan velkaa, sillä vanhainkodissa on menossa iso pe-ruskorjaus. Pankkitileillä ei ole rahaa ja kaupungin kassa on pidetty tar-koituksella pienenä, Sämpi arvioi. Myös 5 800 asukkaan Kannus on

saanut lisää asukkaita.

Tilastokeskuksen mukaan vel-kamäärä on selvästi pienin 2 000 – 6 000 asukkaan kunnissa, mikä näyttäisi täten taloudelliselta kuntakoolta. Kaikkein velkaisim-pia ovat alle 2 000 asukkaan kun-nat sekä 40 000 – 100 000 asukaan kaupungit.

Tarkan talouden KannusTAUSTA

KOKKOLA Tamperelainen tuli-showryhmä Flamma otti taas ylei-sönsä Kokkolan Venetsialaisten avajaisiltana Kauppatorilla. Se oli rakentanut uuden esityksen ni-menomaan Venetsialaisia varten. Koreografiaa rock-henkiseen esi-tykseen ryhmänsä kanssa tehnyt tulitaiteilija Niko Virtanen esiintyi itsekin perjantai-illan show’ssa.

– Teemme joka vuosi erilaisen esityksen. Meillä on tosi paljon eri-laisia teemoja. Edellisillä kerroilla aiheina ovat olleet muun muassa salsarumba ja elokuva. Nyt pää-dyimme rokkiin, Niko Virtanen kertoo.

Perjantai-illan esitys oli perin-teinen tulishow. Koko illan Kok-kolassa jännitettiin, tuleeko ve-sisade pilaamaan tulen juhlaa ja Flamman esitystä.

– Pieni sade ei haittaa, sillä sade

ei meidän tuliamme sammuta. Välineet vain voivat olla liukkaita. Rankkasade sen sijaan on meille ongelma, mutta kaikilla keleillä me teemme esityksiä. Yhtään kertaa esitystä ei vielä ole peruttu.

Kokkolan esityksessä flammalai-sia oli mukana neljä, mutta kaikki-aan Flammassa on mukana yli 30 henkeä. Mukana on useiden eri alojen ammattilaisia, mutta tuli-taiteilijoina melkein kaikki ovat it-seoppineita.

– Olemme aika paljon itseoppi-neita ja kouluttaudumme work-shoppien kautta. Minullakin tuli-show lähti harrastuksista, mutta nyt se on päätoimista työtä, Niko Virtanen kertoo.

Tuosta vain tulitaiteilijaksi ei tulla. Niko Virtanen sanoo, että työ on tosi vaativaa. Onnistuminen ja osaaminen vaatii vuosien koke-

musta ja pitkäjänteisyyttä. – Harjoitella pitää paljon. Al-

kuun pääsee kohtuullisen pie-nellä harjoittelulla, mutta ajan myötä harjoittelukin muuttuu vaa-tivammaksi, sillä kaiken pitää olla hallussa. Teknisesti tulitaiteen voi viedä vaikka kuinka korkealle ta-solle, kattoa ei tule.

Tiivistä työn aikaa tulitaitelijoille on syksy.

– Keikkailu on tällä alalla kausi-luonteista. Syksy on hyvää aikaa. Tilauksia tulee paljon, kun illat pi-mentyvät. Toki esiinnymme myös talvella. Teemme paljon näytöksiä myös sisällä.

Flamman tulishow’t ovat tuli-taiteen yhdistelmiä. Niissä yhdis-tellään muun muassa tulenpyöri-tystä, tulitanssia, -jonglöörausta, -sirkusta ja -veistoksia. Mukana on myös akrobatiaa ja puujalka-

hahmoja. Ryhmä käyttää myös mustavalossa hohtavia hahmoja ja lavasteita.

Flamma tekee perinteisen

tulishow’n lisäksi fantasianomaista tuliteatteria.

Marja Vilpula

Tulitaitelijat toivat liekkien valonKokkolan iltataivas pimeni Venetsialaisiin

Flamma pääsi vauhtiin Kauppatorin lavalla. Kuva: Jukka Lehojärvi

KESKIPOHJANMAA Lauantaina 24.12.2011 5TEEMA ●

Koirastamme piti tulla aikanaan Syrah Sangiovese Firenze, mutta nimeksi tu-likin Pomo. Jos viinipullossa on koiran-kuva ja vähän oikean mallinen, niin se pitää kokeilla. Kun punaviini tulee Rans-kasta, on edullinen ja pakattu muovipul-loon, etiketti oli ainoa syy valintaan.

Le Petit Longue-Dog yllättää heti. Lan-guedocin viinin tuoksu on runsas ja re-hevä. Siinä on Grenachen mukana tum-mia marjoja ja karvasta paahteisuutta, Syrahin mausteisuutta ja selkeästi Mour-vedren makeutta, joka vivahtaa mieles-täni toffeeseen.

Maku ei ihan yllä tuoksun tasolle, mutta on silti kohtuullisen pitkä ja täy-

teläinen. Mourvedren vaniljainen ma-keus jää kielelle ensimmäisenä, sitä seuraa karhunvatukka ja tamminen herukkaisuus. Jälkimaussa on hieman pippurista mausteisuutta. Toimi hyvin erinomaisen Björkensin possunlihan kanssa, grillattuna luonnollisesti. Ar-vosana 8½, hyvä hinta-laatusuhde.

Juha-Matti Anttila

Le Petit Longue-Dog 2009, punaviini, täy-teläinen, Ranska, hinta 7,18 €, Grenache (75 %), Syrah (17 %), Mourvedre (8 %), alkoholi 14 %, uutos 36 g/l, hapot 5,6 g/l.

Ruusunmarjat eli kiulukat ovat yksi luonnon rikkaim-mista C-vitamiinin lähteistä, joten oman puutarhan ruu-supensaiden kiulukkasato kannattaa ottaa talteen. Kiu-lukat sisältävät C-vitamiinia kolme-neljä kertaa enem-män kuin mustaherukka ja noin kymmenen kertaa enemmän kuin appelsiini-tuoremehu. Lisäksi niissä on paljon muitakin vitamiineja, hivenaineita sekä kuitua.

Niiden taikavoima on tun-nettu satoja vuosia. Entisai-kojen pitkillä merimatkoilla ruusunmarjateellä torjuttiin keripukkia.

Ruusunmarjoista voi tehdä sosetta, hilloa, hyytelöä ja kiisseliä. Niitä voi myös kui-vata ja käyttää teenä. Kaik-kien ruusulajien marjoja voi käyttää, mutta parhaana pi-detään kurttulehtiruusun (Rosa rugosa) meheviä pak-sumaltoisia marjoja.

Työläin vaihe ruusunmar-jojen käsittelyssä on niiden puhdistaminen. Marjojen si-sällä on runsaasti siemeniä, jotka pitää poistaa ennen soseuttamista tai kuivatta-mista. Ilmeisesti ruusunmar-jojen käyttö on juuri tämän takia vähäistä.Sosetta varten puhdistetut kiulukat pienitään kattilaan ja lisätään tilkka vettä katti-lan pohjalle, jotta marjat ei-vät pala pohjaan. Sose kan-nattaa pakastaa ja käyttää kiisseleihin. Sokerin voi li-sätä seokseen ennen pakas-tamista tai siinä vaiheessa, kun käyttää marjasosetta ruuanlaitossa.

Teetä varten kuivattavat marjat pilkotaan uunipellille leivinpaperin päälle ja laite-taan 50-asteiseen uuniin. Kui-vattuja kiulukoita voi käyttää teen lisäksi myös keittoihin.

Riitta-Maija Sykkö

Koiranomistajien viini

Kiulukoista teetä, sosetta ja hilloa

Lemon curd, sitruunatahna, sit-ruunalevite tai lemon cheese, sitruunajuusto on peri englan-tilainen erikoisuus. Keltainen herkku on valmistettu sitruu-noista, kananmunista, voista ja sokerista. Tuloksena on happa-man makeaa, sileää tahnaa, jota on tapana tuoda tuliaisena Eng-lannista.

Sitruunatahnaa tosin löytyy myös kotimaisten markettien hyllyiltä hillopurkkien ja marme-ladien naapurista. Sitä on helppo tehdä myös itse. Tahnasta on ole-massa myös lime-versio, joka lie-nee kuitenkin uudempi tulokas.

Sitruunatahna on omimmil-laan englantilaisten torttujen, croissanttien, muffinien, tee- ja paahtoleivän päällä. Tahna sopii sellaisenaan myös jälki-ruokiin, pikkuleipien ja leivon-

naisten täytteeksi sekä jogurtin mausteeksi. Täytekakun täyt-teenä se antaa raikasta aromia, mutta ei peitä muiden täyttei-den makua.

Sitruunavaahdolla voi maustaa myös kerma- ja vaniljavaahdon. Vaahtoa voi tarjota marjojen, he-delmäsalaattien, kiisseleiden tai uuniomenoiden kanssa. Sitruu-natahnalla maustettua vaahtoa voi käyttää myös täytekakuissa ja kääretortuissa.

Sitruunatahna3 munaa2 dl sokeria2 sitruunan puristettu mehu75 g voita2 sitruunan raastettu kuoriVatkaa munista rakenne rikki pyöreäpohjaisessa kulhossa. Li-sää sokeri ja sitruunamehu sekä

huoneenlämpöinen voi noka-reina. Kuumenna seosta vesi-hauteessa koko ajan sekoittaen kunnes seos sakenee. Siihen me-nee kymmenisen minuuttia. Li-sää sitruunan raastettu kuori.

Laita sitruunatahna puhtaa-seen purkkiin ja säilytä kylmässä.

Sitruunatahna säilyy jääkaapissa noin kolme viikkoa.

Ohjeista on olemassa myös versioita, joissa valkuaiset erotel-laan ja tahnaan käytetään pelkäs-tään keltuaisia.

Riitta-Maija Sykkö

Lemon curd brittien lahja maailmalle

Persilja on tillin ohella käytetyin yrttimme. Ylivoimaisesti eniten ruokiin silputaan kähäräper-siljaa, mutta persiljasta on ole-massa myös sileälehtisiä muun-noksia. Sileälehtistä muotoa eli silopersiljaa käytetään yleisesti etenkin Välimeren maissa, mistä

persilja on kotoisinkin. Viime aikoina sen käyttö on alkanut yleistyä myös meillä.

Silopersiljaa käytetään usein valkosipulin ja oliiviöljyn kanssa pataruuissa, muhennoksissa ja pastoissa. Silopersilja sopii erin-omaisesti myös sienten kanssa.

Se on maultaan pehmeämpi ja täyteläisempi kuin kähäräleh-tinen muoto. Kähäräpersilja puolustaa paikkaansa etenkin koristeluissa. Persilja sisältää runsaasti C-vitamiinia sekä ka-roteenia, josta elimistössä ke-hittyy A-vitamiinia.

Sileää ja kähärää persiljaa

Kielikeitoksissa porisee ruoka-alan sanastoa jatermejä, ruokia, ruuanvalmistus-tapoja sekäruokakulttuuria läheltä ja kaukaa.

Rommiruukku eli rumtopft on perinteinen saksalainen tapa säilöä marjoja ja hedelmiä. Säi-löminen voidaan aloittaa kesän ensimmäisistä mansikoista ja jat-kaa, kunnes syksyn viimeiset he-delmät on korjattu. Näin ruuk-kuun kertyy muistoja ja makuja koko kesän varrelta. Ruukkuun voi säilöä myös yksinomaan vaik-kapa omenoita, luumuja tai pää-rynöitä. Jos säilötään pelkästään marjoja, puhutaan perinteisesti rommimarjoista.

Marjat ja hedelmät kerroste-taan sokerin kanssa suureen tölk-kiin tai ruukkuun sitä mukaa kuin ne kypsyvät. Ruukkuun lisätään tummaa tai vaaleaa rommia, niin että marjat peittyvät.

Aito rommiruukku säilötään aina alkoholiin. Alkoholissa mar-jojen ja hedelmien maku ja aro-mit säilyvät hyvin. Marjojen pitää olla koko ajan alkoholin peitossa ja sokerin pitää sulaa liemeen ta-saisesti. Monissa rommiruukku- ohjeissa neuvotaan laittamaan marjat ja hedelmät kerroksittain sokerin kanssa tölkkiin ja kaata-maan sen jälkeen rommia päälle. Silloin on kuitenkin vaarana, ettei sokeri sula kunnolla, vaan valuu paksuksi kerrokseksi tölkin poh-jalle, jolloin tuloksena saattaa olla vain ruukullinen käyneitä marjoja ja hedelmiä.

Ruukun käänteleminenkään ei välttämättä takaa sokerin liu-kenemista viileässä liemessä. Yksi keino varmistaa sokerin ta-sainen sulaminen on lämmittää rommi kattilassa ja sekoittaa so-keri lämpimään rommiin. Rom-min ei pidä antaa kiehua. Liemen annetaan jäähtyä ennen kuin se kaadetaan ruukkuun marjojen ja hedelmien päälle. Lämmin liemi saattaa haalistaa hedelmien ja marjojen värejä.

Rommiruukun pitää antaa maustua kylmässä useita viik-koja. Hedelmät säilyvät viileässä kuukausia jopa vuosia. Keski-Eu-roopassa hedelmät on tapana kaivaa esiin kellarista tai kylmi-östä vasta talven kynnyksellä tai jouluna. Rommiruukku on myös ylellinen joululahja. Onhan ja-loon juomaan säilötty purkilli-nen kesän satoa.

Ruukkuun voi säilöä lähes kaik-kia hedelmiä ja marjoja: mansi-koita, herukoita, karviaisia, kir-sikoita, luumuja, kriikunoita, aprikooseja, nektariineja, sitrus-hedelmiä, persikoita, viikunoita, rypäleitä. Parhaita ovat kuitenkin kovakuoriset hedelmät ja marjat. Mustaherukka ja mustikka pääs-tävät väriä, joten niitä kannattaa

välttää, jotta säilykkeen ulkonäkö pysyy raikkaana. Punaherukan väri saattaa haalistua, joskaan se ei vaikuta makuun.Hedelmistä kannattaa poistaa ki-vet. Suurimmat hedelmät kan-nattaa puolittaa tai lohkoa. Liian pieniksi hedelmiä ei kannata pilk-koa, sillä ideana on se, että he-delmät ja marjat säilyvät tunnis-tettavina.Rommiruukku tarjotaan jälkiruo-kana jäätelön, vaniljakastikkeen tai kermavaahdon kanssa. Myös purkissa oleva rommi saa makua hedelmistä. Hedelmistä yli jää-vän rommin voi käyttää joulug-lögin maustamiseen, booleihin tai hieman jäähdytettynä liköö-rin tapaan. Se sopii myös maus-teisten kakkujen tai joululeivon-naisten kostuttamiseen.

Kannattaa pitää mielessä, että maukkaat hedelmät ovat myös päihdyttäviä herkkuja, sillä alko-holi imeytyy marjoihin ja hedel-miin. Rommihedelmät ovatkin siten pelkästään aikuisten ma-kuelämys.

Rommiomenat1 kg omenoita, 750 g sokeria4 dl rommia, 6 tähtianistavaniljatanko

Pese omenat, halkaise ja poista siemenkodat. Lohko omenat kan-nelliseen lasi- tai keramiikkapurk-kiin. Kaada rommi kulhoon, lisää sokeri. Sekoita kunnes sokeri on sulanut tai kuumenna rommi ja sekoita sokeri huolellisesti lämpi-mään liemeen. Anna liemen jääh-tyä, lisää liemeen tähtianikset ja

vaniljatanko. Kaada liemi ome-noiden päälle. Siirrä kylmään ja säilytä siellä ainakin 4–6 viikkoa.

Rommiruukku1 kg (noin 2 l) omenoita, pääry-nöitä, persikoita, nektariineja, aprikooseja, luumuja, 850 g sokeria, 4 dl rommia

Lohko tai paloittele suuret he-delmät. Lado hedelmäpalat so-kerin kanssa kerroksittain ruuk-kuun. Kaada ruukkuun niin paljon rommia, että marjat ja hedelmät peittyvät kokonaan. Sekoita varovasti.

Säilytä ruukkua koko ajan kyl-mässä. Jatka ruukun täyttämistä marjoilla, hedelmillä, sokerilla ja rommilla, kunnes astia on täynnä.

Kun ruukku on täynnä, anna sen tekeytyä kylmässä ainakin kuukauden ajan ennen tarjoi-lua.

Rommiluumut1 kg luumuja, 600 g sokeria, tummaa tai vaaleaa rommia

Luumuista poistetaan kivet, ja luumut laitetaan lasipurkkiin ker-roksittain sokerin kanssa. Rommi kaadetaan luumujen päälle niin, että ne peittyvät. Purkki laite-taan kylmään noin kuuden vii-kon ajaksi tai pitempään. Val-miit luumut nautitaan jäätelön, kermavaahdon tai vaniljakastik-keen kanssa.

Riitta-Maija Sykkö, tekstiPäivi Karjalainen, kuvat

Rommiruukku säilöö kesän maut

Rommiruukku on ylellinen tapa säilöä kesän marjat ja syksyn hedelmät. Hedelmien valmistuminen vie useita viikkoja. Valmiit hedelmät nautitaan jälkiruokana.

Ruusujen kiulukat kannat-taa poimia talteen. Kuva: Päivi Karjalainen

Sitruunatahna syntyy kananmunista, voista, sokerista ja sit-ruunasta. Kuva: Päivi Karjalainen

RUOKA YhteYstiedot: Toimittaja: Riitta-Maija Sykkö 020 750 4422Sähköposti: teema@kpk.fi

VINKKI

Kuva: Päivi Karjalainen

Rommiruukku on ikivanha keskieu-rooppalainen tapa säilöä hedelmä-lohkoja ja marjoja.

Ruukkua aletaan koota ensimmäisen sadon valmistuessa ja jatketaan lop-pusyksyyn asti, jolloin viimeisetkin he-delmät ovat kypsyneet.

Hedelmät säilötään tuoreena sokeriin ja alkoholiin. Niitä ei keitetä eikä kuu-menneta missään vaiheessa. Sokeri ja alkoholi säilyttävät hedelmät hyvin.

Rommiruukku säilytetään kylmässä useita viikkoja jopa kuukausia, jotta hedelmät ehtivät valmistua. Hedel-mät ja marjat toimivat sellaisenaan jälkiruokana kermavaahdon, jäätelön tai vaniljakastikkeen kanssa. Liemen voi käyttää halutessaan vaikkapa jou-luglögiin.

FAKTA

Silakkaa kannattaa syödä etenkin syksyllä, jolloin se on maukkaimmillaan. Sen rasva-pitoisuus voi olla syksyllä jopa kahdeksan prosenttia. Kesällä kudun jälkeen se on vain pari kolme prosenttia. Syyssilakka on silti kevyttä ruokaa, ja ka-lan rasva pehmeää eli hyvää rasvaa.

Silakasta saa myös D-vita-miinia.

syyskuu on silakan sesonkia

Happaman makea erikoisuussyntyy kätevästi kotona

Kuva: Jukka Lehojärvi

Jättisipuliksi kutsutaan suu-rikokoisia kepasipulilajikkeita. Ne eivät kestä varastointia, jo-ten lähellä tuotettuna niitä saa vain elo-syyskuussa.

Pitkäkaulainen jättisipuli on mietoa ja makeaa sipulia, jota voi huoletta lisätä salaatteihin ja voileiville.Se sopii myös hy-vin piiraisiin ja haudutettavaksi renkaina. Keskimäärin 0,5–1 ki-loa painavaa sipulia on helppoa käyttää, koska jo yhdestä sipu-lista riittää koko ruokalajiin.

Jättisipulit voi joskus täyttää paprikoiden tapaan. Kiehauta kuorittuja sipuleita ensin sen

verran, että saat poistetuksi sisäosat muuhun käyttöön, ja täytä sitten sipulit gratinointia varten.

Lehtisellerille tuoretukku an-taa oivan käyttöohjeen. Paloit-tele lehtisellerin varret noin kahdeksan sentin paloiksi ja poista kuori osittain.

Keitä niukassa vedessä na-pakan kypsiksi ja lisää ruo-kakermaa sekä pippurituore-juustoa, rosmariinia ja ripaus suolaa. Tarjoa herkullisena li-sänä aterialla.

Peerit Tähtinen

Vaihteeksi jättisipulia ja lehtiselleriä

VINKKI

KESKIPOHJANMAA Lauantaina 24.12.2011 5TEEMA

TEEMAYhteYstiedot: Teemat: Riitta-MaijaSykkö0207504418,riitta-maija.sykko@kpk.fiKulttuuri:TiinaRuotsala0207504426,tiina.ruotsala@kpk.fi, LeenaNygård0207504427,leena.nygard@kpk.fi

Rommiruukku on ikivanha keskieurooppalainen tapa säilöä hedelmälohkoja ja marjoja. Ruukkua aletaan koota ensimmäisen sadon valmistuessa ja jatketaan loppusyksyyn asti.

RuOKA, sivu 16

Rommia ruukkuun

Nainen ajattelee sydämellään, mutta ei sydäntään.

Naisen sydän murtuu salaa

Talletusaika 12 kk. Yksi nosto ilman kuluja 3 kk:n jälkeen. Minimitalletus 10 000 €. Lue lisää www.aktia.fi . Varaa aika Aktia Pankista puh. 010 247 100* *kiinteästä linjasta 0,08 €/puhelu + 0,06 €/min., matkapuhelimesta 0,08 €/puhelu + 0,17 €/min.

KAHDEN PROSENTIN TALLETUSKORKO MYÖS SINULLENäkee jokaisessa asiakkaassaan ihmisen.

TÄNÄÄN KOKKOLASSA:PostikorttitaiteilijaMariaPeltonie-men uudet kortit Mia Coloressa,Pormestarinkatu 2, av. ti-pe klo12-17,la10-14.

Naiset pitävät yleensä suurimpana ter-veysuhkanaan syöpää. Todellisuudessa sydän ja verisuonisairaudet ovat naisten kuolinsyynä paljon yleisempiä kuin kaikki syövät yhteensä. Pitkään on luultu, että nai-set ovat miehiä paremmin suojassa valtimo-taudeilta. Elämänsä alkupuolella näin vielä onkin, mutta erot alkavat kuroutua umpeen vaihdevuosi-iässä. Sen jälkeen estrogeenin antama suoja pienenee asteittain.

Valtimotaudit ovat sekä miesten että nais-ten yleisin kuolemansyy Suomessa. Joka vuosi valtimotauteihin kuolee Suomessa yli 10 000 naista, joka on lähes kaksi kertaa niin paljon kuin kuolemat kaikkiin syöpiin yhteensä. Sepelvaltimotautiin kuolee vuosit-tain noin 6000 naista ja rintasyöpään 800.

– Naiset kuitenkin sairastuvat valtimotau-teihin eri tavalla kuin miehet. Heillä taudin oireet ovat usein salakavalia ja epämääräi-siä. Myös sairauden kulku on arvaamatto-mampi, toteaa Keski-Pohjanmaan Sydänpii-rin toiminnanjohtaja Raija Keski-Sämpi.

Nainen saattaa tuntea itsensä väsyneeksi ja uupuneeksi. Entinen energisyys hiipuu eikä fyysinen suorituskyky ole entisellään. Arkisten askareiden hoitaminen, portaiden nouseminen ja siivoaminen tuntuvat ras-kaammilta kuin ennen, vanha lenkkipolku turhan mäkiseltä ja jopa lakanoiden vaih-tamisessa väsähtää. Kädet väsyvät käsitöitä tehdessä, kukkia hoitaessa, ikkunoita pes-tessä tai ylipäätään töissä, joissa käsiä jou-tuu pitämään koholla.

Raija Keski-Sämpi neuvoo kiinnittämään huomiota tällaisiin oireisiin.

– Naisella valtimotautiin ei välttämättä liity rintakipuja, jotka ajaisivat soittamaan 112:een. Epämääräisten oireiden takia taudin ha-vaitseminen voi olla hankalaa ja viivästyttää diagnoosia ja hoitoa. Edes lääkärit eivät vält-tämättä heti hoksaa, mistä naisen oireissa on kysymys. Ne saatetaan tulkita vaihdevuo-siin, stressiin, elämäntilanteeseen tai kiiree-seen liittyviksi.

Naisilla sairaus kehittyy usein myös hi-taammin ja pidemmän ajan kuluessa kuin miehillä. Sairastumisikä on kymmenkunta vuotta korkeampi kuin miesten.

– Naisen kannattaa tarkkailla verenpaine-

ja kolesteroliarvojaan sekä tiedostaa mah-dollinen sukurasitus. Sydänsairaudet kulke-vat usein suvussa. Etenkin, jos vanhemmat tai jompi kumpi vanhemmista on sairastu-nut sydän- ja verisuonitauteihin kovin nuo-rena, saattaa omakin riski olla kohonnut. Perimällä on merkitystä valtimotautien syn-tyyn, mutta olivat geenit mitkä hyvänsä, jo-kainen voi tehdä paljon riskien vähentämi-seksi.

Sydämen terveyttä uhkaavat myös vanhat tutut riskit eli tupakointi, ylipaino, stressi, masennus ja huono fyysinen kunto.

Naiset huolehtivat usein huomattavasti enemmän muista kuin itsestään. He ajatte-levat enemmän sydämellään kuin omaa sy-däntään. Raija Keski-Sämpi neuvoo naisia kaiken kiireenkin keskellä kiinnittämään huomiota välillä omaan hyvinvointiinsa ja huolehtimaan myös omasta sydämestään.

– Välillä pitää ottaa aikaa itselleen, antaa kotitöiden olla ja lukea vaikka hyvää kirjaa. Pitää opetella sanomaan ei ja pyrkiä välttä-mään ylimääräistä stressiä. Joka paikkaan ei tarvitse ehtiä eikä kaikkea tehdä itse.

Raija Keski-Sämpi kehottaa naisia myös liikkumaan. Kaikki liikunta tekee hyvää. Myös hyötyliikuntaa kannattaa lisätä. Marja- ja sieniaikaan voi lähteä syksyiseen metsään korin kanssa tai ilman ja nauttia luonnosta, kiireettömyydestä ja ulkoilmasta.

Sydänliitto pyrkii NaisenSydän-ohjel-malla kannustamaan naisia kiinnittämään huomiota oman sydämensä hyvinvoin-tiin. PuNainen-kampanja on osa ohjelmaa ja se on suunnattu erityisesti nuorille työ-ikäisille naisille, jotka elävät elämän ruuh-kavuosia. PuNainen pyrkii avaamaan ovea oravanpyörästä naisen omatahtoisempaan elämään ja luopumaan ”sitten kun” -ajatte-lusta. Ruuhkavuosiaan elävä nainen pyrkii usein lisäämään voimavarojaan, jotta pys-tyisi hoitamaan entistä paremmin työn, ko-din, perheen, ystävyyssuhteensa ja harras-tuksensa. Naisia rohkaistaan pysähtymään hetkeksi ja tarkastelemaan elämää terveen tulevaisuuden kannalta jo nyt.

Riitta-Maija Sykkö, tekstiPäivi Karjalainen, kuvitus

Lauantaina 24.12.2011 KESKIPOHJANMAA4 ●

URHEILUYHtEYStIEdOt: Urheilun toimitussihteeri: Risto Lintilä 020 750 4422. Osaston esimies: Juha Savela 020 750 4420 Urheilutoimitus: 020 750 4425. Sähköposti: urheilu@kpk.fi. Fax: 020 750 4444

hallitseva maailmanmestari Sebastien Loeb kehui Portugalin MM-rallin voittajaa. hallitseva maailmanmestari Sebastien Loeb kehui Portugalin MM-rallin voittajaa. Sivu 13

KPV iski kolme kertaa ” Red Bull -pilotit Webber ja

Vettel kolaroivat keskenään sunnuntaina ajetussa Turkin gp:ssä. Yhteentörmäys alleviivasi tallin sisäistä kilpailutilannetta.

PIETARSAARI. Aleksei Jere-menko juniorin ura jatkuu syys-kuussa Skotlannin liigassa. Al-kukauden Pietarsaaren Jarossa lainasopimuksella pelannut Je-remenko jr esiintyi vielä maa-nantaina Jaron paidassa TamU:a vastaan, mutta kulisseissa hiot-tiin siirron viimeisiä yksityiskoh-tia valmiiksi. Siirtoikkuna um-peutuu tiistaina.

Jeremenko jr siirtyy Skot-lantiin Kilmarnockiin. Mika-Matti Paatelaisen mana-geroima joukkue kolmen kierroksen jälkeen kahdek-santena 12 joukkueen lii-gassa. Kilmarnock avasi pistetilinsä voittamalla lau-antaina vieraissa Aberdee-nin 1–0.

– Jos jotain selvästi isom-paa siirtoa ei toteudu, Jere-menko jr tulee meille, vah-visti Paatelainen maanantain Iltalehdessä. Kilmarnockia Jeremenko jr edustaa ensim-mäisen kerran 11. syyskuuta. Lainasopimus kestää vuoden loppuun.

Siirtohuhujen perusteella Jeremenkosta oli kiinnostu-nut useampi eurooppalainen seura. Myös pelaaminen Ja-rossa kauden loppuun oli yksi vaihtoehdoista. Jalkapal-

loliigan päättyminen jo loka-kuussa kallisti vaakaa siirron puolelle.

– Suomen kausi loppuu niin aikaisin, että joutui-sin olemaan pelaamatta yli kaksi kuukautta. Tämä on hyvä ratkaisu, sillä saan pe-lata koko ajan kunnes palaan taas Metallistiin, Jeremenko jr perusteli.

Jeremenko junior pelasi al-kukauden Jarossa lainasopi-muksella ukrainalaisesta FK Metallist Harkovasta, jonka kanssa hänellä on sopimus kesäkuun 2012 loppuun saakka. Lainasopimuksella hän pelaa myös Skotlan-nissa.

Ennen Skotlantiin lähtöään Jeremenko jr pelaa Suomen maajoukkueen EM-karsinta-pelit Moldovaa ja Hollantia vastaan.

Jaron toimitusjohtaja Nik-las Storbacka kiitteli ”Los-haa” hänen alkukauden pa-noksestaan.

– Tässä on ollut monta voit-tajaa. Saimme hyvän pelaa-jan ja Losha sai tilaisuuden päästä jälleen kuntoon. Hän myös ehti osoittaa olevansa huippupelaaja.

Storbackan mukaan toinen

Metallistin lainapelaaja Ve-nance Zézé on jäämässä Ja-roon loppukaudeksi.

– Asiat voivat tietysti muut-tua nopeastikin, mutta tällä tietoa Zézé pelaa meillä kau-den loppuun, Storbacka to-tesi.

Vielä viime viikolla Stor-backa uskoi, ettei Jaro hanki enää uusia pelaajia. Tilanne on kuitenkin muuttunut.

– Meillä on virityksiä laina-pelaajan hankkimisesta lop-pukaudeksi. Aikaa on enää vähän, mutta jos asioista päästään yhteisymmärryk-seen, saamme riveihimme täydennystä, Storbacka vih-jasi.

Tarkemmin Storbacka ei halunnut maanantaina aa-mupäivällä asiaa kommen-toida. Ei edes sitä, onko kyse kotimaisesta vai ulkolaisesta pelaajasta. Jaron valmentaja Aleksei Jeremenko senio-rin mukaan Jaro jatkaa tältä kaudelta tutulla pelityylillä, vaikka ”Losha” lähteekin keskikentältä.

– Pelityyli ei muutu miten-kään. Nyt muiden pelaajien on otettava enemmän vas-tuuta.

Juha Savela

Jeremenko jr. lähtee JarostaUra jatkuu lainasopimuksella

Pietarsaari jää taakse. Aleksei Jeremenko juniorin pelit Jarossa on tällä erää pelattu. Suunta käy kohti Skotlantia. Kuva: Jukka Lehojärvi

REISJÄRVI. Reisjärven ammat-tilaisnyrkkeilijä Jaakko Myllylä palaa kehään 9. lokakuuta Kok-kolassa.

– Hyvillä fiiliksillä lähden ot-teluun. Odottavan aika on ol-lut todella pitkä. Melkein vuosi on edellisestä ottelusta, Jaakko Myllylä kertoo ammattilaisuran jälleen jatkuessa.

Viime vuoden marraskuussa ylemmän kevyen välisarjan am-mattilaisten SM-ottelussa kä-tensä loukannut Myllylä nou-see kehään Ykspihlajan Reima Boxingin järjestämissä kansal-lisissa nyrkkeilyissä.

Myllylän vastustajaa ei ole vielä vahvistettu, mutta tarjok-kaita on useampiakin. Ykspih-lajan toimitalolla käytävän otte-lun kestoksi on kaavailtu kuusi erää. Myllylä palaa kehään omassa sarjassaan eli ylem-mässä kevytsarjassa; 63,5 ki-lon sarjassa.

Myllylän harjoitusreissu pää-kaupunkiseudulle onnistui hy-vin ja operoitu käsi on jälleen ottelukunnossa.

– Käsi on kuntoutunut hyvin ja kipua ei ole tuntunut. Oikeaa tahtia ollaan menty ja kovasti treenattu. Sparratessa ei otte-lusilmä ollut täydellisesti koh-

dallaan, mutta hurjaa vauhtia on edetty, Myllylä iloitsee.

– Jaska on valmis ja tuo Kokko-laan sijoittuva matsi kyllä sopii jo paikallisuutensakin vuoksi. Turha lähteä tässä vaiheessa merta etemmäs kalaan. Kun-han Kokkolassa on hommat hoidettu niin katsotaan sitten miten jatketaan, Myllylän val-mentaja Pekka Parkkila to-teaa nyrkkeilytalli Steelringin kotisivuilla.

Myllylän ottelu huipentaa Ykspihlajan Reiman kansalliset nyrkkeilykisat. Kokkolassa näh-dään samalla historiallisesti am-mattilaisnyrkkeilyä.

– Kun ottelu lähestyy, niin ale-taan hyvissä ajoin valmistautu-maan siihen, reisjärvinen ke-hätyöläinen puntaroi ja lisää muiden töiden jäävän sillon taustalle.

Myllylä on paidattomana am-mattilaisena iskenyt kymmenen ottelua, joista hän on voittanut yhdeksän ja yksi on päättynyt ratkaisemattomana. Hän voitti viime vuonna myös Baltic Bo-xing Union -liiton Itämeren alu-een ylemmän kevytsarjan mes-taruuden.

Tapani Postila

Jaakko Myllylä palaa kehään Kokkolassa

”Odottavan aika on pitkä”

BOGOTA. Ylivieska Squashin Henrik Mustonen avaa kau-tensa XIII Abierto Colombiano De Squash - ammattilaisturna-uksessa Kolumbiassa.

Mustosen, 19, vastustaja on meksikolainen Cesar Salazar Kolumbian avointen 1. kierrok-sella. Ottelu pelataan torstaina. Mustonen on PSA-rankinglis-talla 87. sijalla ja 22-vuotias Cesar Salazar 68. sijalla. Bogo-tan turnauksen pelaajalistalla Mustonen rankataan kuitenkin

seitsemänneksi ja meksikolai-nen yhdeksänneksi.

El Nogan klubilla pelattavan turnauksen ykkössijoitettu on Olli Tuominen. Hän eteni viime vuonna turnauksessa vä-lieriin. Suomen squashtähti on maailmanlistalla tällä hetkellä sijalla 25. Tuomisen avausvas-tustaja 30 000 dollarin turna-uksessa selviää karsintojen jäl-keen.

Turnauksen finaali pelataan ensi sunnuntaina.

Henrik Mustosen vastustaja Meksikosta

Oulu:TotoTV 30.8.1. lähtö, sh 2100 m: 1) Turon Huvi/Juhani Harmoinen 28,2a (17,64), 2) Ravel 28,3a (8,63).3) Arsan Muisto 28,3a (8,82).4) Demila 28,3a x (1,87).poissa: 7. Toto (2-9-5): 17,64 3,52-3,36-3,36 48,42.2. lähtö, sh 2100 m Umesläp Oulu Express-karsinta: 1) Räjähdys/Antti Teivainen 29,4a (5,68), 2) Sopun Haaste 30,0a (22,73).3) Mylverin Ca-maro 30,5a (26,2).4) Tähti-Heppu 30,5a (7,25). Toto (5-1-9): 5,68 3,03-3,51-4,26 39,62.3. lähtö, sh 2100 m Umesläp Oulu Express-karsinta: 1) Pikku-Pertti/Antti Teivainen 29,5a (1,39), 2) Nie-men Apori 30,8a (10,29).3) Jänkä-ralla 31,7a (31,38).4) Etupassi 31,9a (9,19). Toto (9-5-10): 1,39 1,23-1,48-2,17 4,36.4. lähtö, V4-1, sh 2100 m: 1) Turon Lieska/Mika Jauhola 27,4 (14,74), 2) Hiskappi 26,9 (12,68).3) Liider 27,9 (31,03).4) Hissun Virva 27,1 (3,82).poissa: 14. Toto (4-13-5): 14,74 4,41-4,28-10,29 112,30. V4-kerroin: 159,59.5. lähtö, V4-2, lv 2100 m Umesläp Oulu Express-karsinta: 1) Stone Ca-pes Jeff/Sami Sandberg 16,2a (7,04), 2) Sunrise Lover 16,6a (6,89).3) Intruder 16,7a (12,58).4) Special Maestro 17,2a x (2,59).poissa: 11. Toto (8-7-2): 7,04 2,11-1,72-3,65 16,20. V4-kerroin: 615,47.6. lähtö, V4-3 DUO-1, lv 3100 m: 1) Monsieur Express/Aki Antti-Roiko 18,1a (4,77), 2) Little Needle 18,2a (54,24).3) Zoltan 18,3a (6,19).4) Charmantsin 18,3a (15,7).poissa: 3, 8. Toto (2-6-7): 4,77 2,73-6,04-2,96 82,41. V4-kerroin: 1295,77.7. lähtö, V4-4 DUO-2, lv 1600 m: 1) King Value*/Mika Forss 13,8a (15,15), 2) Garlands Dream 13,8a (1,92).3) King Cobra* 13,8a (5,95).4) Giants Causeway* 13,9a (47,27). Toto (5-4-9): 15,15 2,36-1,53-2,21 12,94. V4-ker-roin: 13224,97. Päivän Duo: 2-5, ker-roin: 86,11.8. lähtö, lv 2100 m: 1) Hilde Saknus-sen/Mika Forss 17,0a (2,49), 2) Sky Cloud 17,2a (14,15).3) Callela Broad-way 17,5a x (4,09).4) Joy Of Express 17,6a x (131,28). Toto (4-10-8): 2,49 1,43-4,05-1,80 14,89.9. lähtö, TROIKKA-1, lv 2100 m: 1) Meadow Fox/Niko Jokela 16,1a (1,97), 2) Albino Star 16,1a (6,48).3) Magi-cal Blend 16,2a (7,59).4) Not A Joke* 16,4a (20,92). Toto (11-9-1): 1,97 1,33-1,63-2,29 5,85. Troikka: 46,04.10. lähtö, lv 2100 m Umesläp Oulu Express-karsinta: 1) Agostiinisin/Mika Forss 16,3a (1,74), 2) Victory

Lane 16,8a (6,32).3) Alone Hope 17,0a (6,95).4) Valiant Kemp 17,4a (18,45). Toto (10-6-7): 1,74 1,19-1,84-1,60 5,33.11. lähtö, lv 2100 m: 1) Lovex/Niko Jokela 16,8a (3,39), 2) Pro Lover 17,2a (16,83).3) Dur Minover 17,5a (41,83).4) Balehill Bob 17,5a (40,6).

New York:Kauden 4/4 grand slam -turnaus, Yhdysvaltain avoin mestaruustur-naus:Kaksinpelien 1. kierrosta, sijoitettu-jen pelaajien ottelut:Miehet: Nikolai Davidenko Venäjä (6)–Michael Russell USA 6–4, 6–1, 6–3, Marin Cilic Kroatia (11)–Ilja Mart-shenko Ukraina 7–5, 6–3, 6–0, Juan Carlos Ferrero Espanja (22)–Martin Klizan Slovakia 6–1, 6–3, 6–0.Naiset: Kim Clijsters Belgia (2)–Greta Arn Unkari 6–0, 7–5, Francesca Schiavone Italia (6)–Ayumi Morita Japani 6–1, 6–0, Jelena Dementjeva Venäjä (12)–Olga Govortsova Valko-Venäjä 6–1, 6–2, Shahar Peer Israel (16)–Jelena Kostanic Tosic Kroatia 6–4, 7–5, Anastasia Pavljutshen-kova Venäjä (20)–Kristina Barrois Saksa 6–4, 6–1, Petra Kvitova Tshekki (27)–Lucie Hradecka Tshekki 6–4, 7–5, Alisa Kleibanova Venäjä (28)–Jo-hanna Larsson Ruotsi 7–6 (7–4), 6–2, Alona Bondarenko Ukraina (29)–

Keno 35/10Maanantai 30. 8.Voittonumerot: 1, 10, 12, 13, 14, 15, 21, 25, 38, 41, 46, 47, 48, 49, 50, 53, 54, 58, 67, 70.

Vakio 2 JalkapallovakioOikea rivi: 212 122 121 X21Voitonjako:´12 oikein ei yhtään kap-paletta, 11 oikein 11 kpl voitto-osuus 5 588,30 e, 10 oikein 245,60 e.

Pesaro:Rytmisen voimistelun maailmancu-pin osakilpailu:Naiset, neliottelu: 1) Jevgenija Kanajeva Venäjä 116,325, 2) Daria Kondakova Venäjä 113,075, 3) Melitina Staniouta Valko-Venäjä 111,875, ...43) Julia Romanjuk Suomi 95,875.Joukkueet: 1) Italia 55,750, 2) Valko-Venäjä 55,500, 3) Israel 51,775, ...13) Suomi 45,250.

Jalkapalloliiga:TamU–Jaro 1–4 (0–1)20. Marco Matrone (Ymer Xha-feri) 0–1, 63. Alexei Eremenko Jr 0–2, 64. Jonne Hjelm 1–2, 77. Markus Kronholm (Eremenko Jr) 1–3, 90. Venance Zézé (Papa Niang) 1–4.Erotuomari: Mattias Gestranius.Yleisöä: 1 200.TamU: Mikko Kavén, Kristian Kojola, Antti Ojanperä (46. Jonas Emet), Henri Myntti, Vili Savolainen, Jari Niemi (v), Tuomas Haapala, Sa-kari Saarinen, Tomi Petrescu (72. Jesse-Juho Kuusisto), Aleksei Kan-gaskolkka (81. Juha Pirinen), Jonne Hjelm.Jaro: Vitali Teles, Heikki Aho, Maxim Vasiljev, Marco Matrone (v), Ymer Xhaferi (v), Markus Kronholm, Se-bastian Mannström, Venance Zézé, Papa Niang, Nosh A Lody, Alexei Eremenko Jr.

MyPa–Haka 2–1 (2–0)16. Maxim Votinov (Ville Oksanen) 1–0, 32. Oksanen (Tuomas Aho) 2–0, 81. Mikko Innanen (Jani Kaup-pila) 2–1.Erotuomari: Tony Asumaa.Yleisöä: 1 024.MyPa: Antti Kuismala, Sampsa Ti-moska, Antti Uimaniemi, Tuomas Aho (v), Ville Saxman (82. Ste-fan de Las), Ville Oksanen (71. Fe-lipe Benevides), Antti Okkonen, Konsta Hietanen, Ilari Äijälä, Tosaint Ricketts (75. Pele Koljonen), Ma-xim Votinov.Haka: Saku Pesonen, Regi Nooit-meer, Toni Kuivasto, Timi Lahti, Jarno Mattila, Jani Kauppila, Ben Traore (41. Kalle Multanen), Be-nito Yllaconza (62. Xhevdet Gela), Quincy Osei (v, 73. Mohamed Ko-roma v), Mikko Innanen, Toni Leh-tinen (v).

HJK–IFK Mariehamn 3–1 (2–0)9. Rafinha (Sebastian Sorsa) 1–0, 16. Akseli Pelvas 2–0, 62. Sasha Antti-lainen 2–1, 90. Juho Mäkelä (Erfan Zeneli) 3–1.Erotuomari: Vesa Pohjonen.Yleisöä: 2 151.HJK: Ville Wallén, Tuomas Kansikas, Mathias Lindström, Juhani Ojala, Sebastian Sorsa (85. Teemu Pukki), Johannes Westö (53. Juho Mä-kelä), Medo, Cheyne Fowler, Akseli Pelvas (66. Erfan Zeneli), Rafinha, Dawda Bah.IFK Mariehamn: Willis Ochieng, Patrik Rikama, Medoune Gueye (78. Dmytro Voloshyn), Trafford Mason (v), Echiabhi Okodugha (46. Sebas-tian Strandvall v), Ante Simunac, Tamás Gruborovics, Mika Niskala, Amos Ekhalie, Mikko Paatelainen (63. Marcus Olofsson), Sasha Ant-tilainen.

HJK................... .20. .13. .4. .3. .35–. .12. .43FC.Honka.......... .20. .11. .4. .5. .34–. .22. .37TPS.................... .20. .9. .6. .5. .30–. .20. .33KuPS................. .20. .10. .3. .7. .34–. .30. .33Jaro.................. .20. .9. .4. .7. .33–. .23. .31MYPA................ .20. .6. .8. .6. .27–. .29. .26FC.Inter............. .20. .7. .4. .9. .23–. .26. .25TamU................ .20. .7. .4. .9. .27–. .35. .25VPS................... .20. .7. .4. .9. .21–. .30. .25JJK.................... .20. .7. .3. .10. .25–. .28. .24AC.Oulu............ .20. .6. .5. .9. .22–. .30. .23Haka................. .20. .6. .5. .9. .23–. .33. .23IFK.Mhamn....... .20. .5. .6. .9. .29–. .33. .21FC.Lahti............ .20. .2. .10. .8. .17–. .29. .16

HELSINKI. HJK palasi euroken-tillä kärsimiensä tappioiden jäl-keen voittojen tielle jalkapallo-liigassa, kun se päihitti vaisun vastuksen tarjonneen IFK Mari-ehamnin 3–1 (2–0). Klubi säilytti onnistumisellaan vankan mah-dollisuuden mestaruuden uusi-miseen – kuusi kierrosta ennen päätöstä sen sarjajohto on kuusi pistettä.

HJK:n räväkkä alku tuotti sille jo reilussa vartissa kahden maa-lin johdon, viimeistelijöinä kun-nostautuivat puolustaja Rafinha ja hyökkääjä Akseli Pelvas.

Karsijan paikalta pois pyr-kivä maarianhaminalaisjouk-kue sai kuitenkin uutta puhtia isäntien maalitehtailun tau-ottua. Toisella puoliajalla IFK Mariehamn ahdisteli kotijouk-kuetta hyökkäyksillä, kärkipe-laaja Sasha Anttilainen saikin iskettyä 62. minuutilla lähietäi-syydeltä kavennuksen Ville Wal-lenin taakse.

– Vaikea lähtötilanne otteluun, yksityiskone odotti lentoken-tällä Medoa, joka teki hienon

työn. 2–0 ja avausjakso kohta-laista peliä, sitten aika laiskaa, HJK:n valmentaja Antti Muuri-nen ruoti.

Klubi säilytti kuitenkin hii-puneen otteensa Partizan Bel-gradiin siirtyvän taiturimaisen keskikenttäpelaajansa Medon jäähyväisottelussa. Espanjasta kotimaahan palanneen ja HJK:hon siirtyneen Teemu Pukin päästyä kentälle viimeiseksi kymmenminuuttiseksi isän-nät komistivat voittoaan. Er-fan Zeneli syötti ja pörssikärki Juho Mäkelä laukoi liigakauden 13. osumansa puolustaja Ma-son Traffordin estelyistä huo-limatta.

– Avausjakso oli pettymys. Pää-simme maalin päähän, mutta sitten tuli harmittava virhe, IFK Mariehamnin valmentaja Pekka Lyyski kuvasi.

Klubi säilytti kuitenkin hii-puneen otteensa Partizan Bel-gradiin siirtyvän taiturimaisen keskikenttäpelaajansa Medon jäähyväisottelussa.

STT

HJK voitti Medon jäähyväisottelun

HJK:n Teemu Pukki (vas.), Juho Mäkelä ja Dawda Bah juhlivat Mäkelän voittomaalia jalka-palloliigassa IFK Mariehamnia vastaan. Kuva: Lehtikuva/Jussi Nukari

TamU-Jaro 1–4 (0–1)

TAMPERE. Jaro halusi näyttää kaikille maanantaina, että Ale-xei Jeremenkon viimeinen ot-telu seurassa tulee olemaan iki-muistoinen.

Joukkue olisi voinut tyylitellä vaikka 8–3-voittonumerot hyvät tekopaikat huomioiden, mutta 4–1-lukemat olivat nekin tyy-likkäät. Valmentaja Aleksei Je-remenko senior oli todella tyy-tyväinen.

– Pelasimme kurinalaisesti.

Teimme monta hienoa maalia. Olen onnellinen poikien puo-lesta, Jeremenko sanoi.

Junior lähtee siis ainakin neljäksi kuukaudeksi Kilmar-nockiin. Jaro saattaa vielä kai-vata häntä, mutta ainakin Tam-pereella onnistujia oli monta muutakin kuin parhaana pal-kittu Jeremenko.

– Ymer Xhaferi on hyvä vaih-toehto tälle paikalle. Aiomme yhä pelata samalla tavalla, vaikka Losa on poissa kokoon-panosta, valmentaja Jeremenko

sanoi.Jeremenko jr teki 0-2-maalin

hienolla zipillä takanurkkaan, mutta menetti minuuttia myö-hemmin pallon omalla alueella ja Jonne Hjelm kavensi.

Unitedin toive viidennen pe-räkkäisen tappion välttämi-sestä eli 14 minuuttia, sitten Jeremenko syötti Markus Kron-holmille. Tämä latasi uransa en-simmäisen liigamaalin, kun Ta-mun Sakari Saarinen potkaisi tyhjää. Päätösminuuteilla Ve-nance Zeze teki toisen zippi-

maalin Mikko Kavenin taakse.– Meille tuli liikaa isoja vir-

heitä. Osaamisellakin on mer-kitys, pitää antaa tunnustus vastustajan hyökkääjille. Osaa-mistaso oli heillä aivan eri kuin meillä, myönsi Tamun valmen-taja Ari Hjelm.

Junior teki siis yhden maa-lin, se oli hänelle kauden seit-semäs. Zezelle maali oli kauden kuudes.

– Pelissämme oli hyvä laatu ja yritystä riitti. Kenttä oli toki raskas pelata, valmentaja Jere-

menko sanoi.Oletko tyytyväinen poikasi

panokseen kauden aikana?– Losa tuli, koska halusi päästä

kuntoon ja pelata 90 minuutin otteluita. Nyt hän siirtyy Mixun joukkueeseen ja on kunnossa. Pääsimme tavoitteeseen mo-lemmat, Jeremenko sr sanoi.

– Suomen kausi päättyy liian aikaisin hänen kannaltaan. Nyt hän menee Skotlantiin isom-piin ympyröihin, Jeremenko sr sanoi.

Juha Savela

Jeremenko Junior lopetti tyylikkäästi

KOUVOLA. Myllykosken Pallon tilanne jalkapalloliigassa helpot-tui huomattavasti, kun kotiken-tällä tuli 2–1 (2–0) voitto Valkea-kosken Hakasta.

MyPa hallitsi pelin ensi jaksoa ja teki kaksi maalia. Toisella ote

kirposi ja loppua kohti piristynyt Haka teki vaarallisia hyökkäyksiä MyPan maalille. Antti Kuismala kuitenkin kesti maalissa tulituk-sen ja Hakan kavennus tuli tur-han myöhään. Hakan valmentaja Sami Ristilä harmitteli ensimmäi-

sen jakson esitystä. – Toisella jaksolla tulimme jo lä-

hemmäs palloa ja saimme pelistä kiinni. Se ei kuitenkaan riittänyt ja menetimme tärkeitä pisteitä, Ristilä sanoi. Hakan uudet pelaa-jat Toni Lehtinen piikissä ja Timi

Lahti topparina pelasivat kelpo pelin ja ovat joukkueelle selkeitä vahvistuksia. MyPan valmentaja Janne Lindberg harmitteli liikaa passivoitumista ja pallon roiski-mista sinne tänne.

– Peliä pitää saada aktiivisem-

maksi. Meille kuitenkin tärkeä voitto, Lindberg arvioi.

Kotijoukkueen parhaimmis-toa olivat topparipari Sampsa Timoska–Tuomas Aho ja maali-vahti Antti Kuismala.

STT

Hyvä alku riitti Myllykosken Pallolle

TENNIS

JALKAPALLO

TENNIS

VOIMISTELU

Lottokierros 00 / 2010:0, 0, 0, 0, 0, 0, 0Lisänumerot: 0, 0, 0Jokeri:000000.

VOITONJAKO:Keno 35/10

Maanantai 30. 8.Voittonumerot: 1, 10, 12, 13, 14, 15, 21, 25, 38, 41, 46, 47, 48, 49, 50, 53, 54, 58, 67, 70.Lottokierroksella oli kaksi seitsemän oikein.Voittajat saavat 1,2

milj.eVakio 2 JalkapallovakioOikea rivi: 212 122 121 X21Voitonjako:12 oikein ei yhtään kappaletta, 11 oikein 11 kpl voitto-osuus 5 588,30 e, 10 oikein

RAHAPELIT

TORSTAINA 2. SYYSKUUTA 2010Irtonumero 2€237. numero

108. vuosikertaPuh: (06) 247 7930

www.pohjalainen.fi

Vaasan yliopistossa aloittaa tänä syksynä noin 800 uutta opiskelijaa, Vaasan ammattikorkeakoulussa runsas 600. Ammattikorkeakoulun fukseista osa istui luennoilla jo maanantaina. Keskiviikkona oli vuorossa Rehtorin rasti -tapahtuma, jossa fuksit tutustuivat koulun tiloihin, uuteen rehtoriin ja toisiinsa. Vaasan yli-opiston uudet opiskelijat saapuivat kampukselle keskiviikkona ja aloittivat heti nelipäiväisen orientaatiojak-son, jonka aikana tutustutaan kaupunkiin, kampukseen ja opiskelukäytäntöihin. Sivu 4

Fuksit saapuivat kaupunkiin KUVA: HENRI KOSKINEN

PIRKKO LEHTIMÄKIVAASA Elinaikakerroin eli elä-keleikkuri pienentää työeläk-keiden tasoa enemmän kuin vii-si vuotta sitten arvioitiin.

Professori Hannu Piekkola Vaasan yliopiston kansantalo-ustieteenlaitokselta sanoo, että

vanhuuseläkkeen alarajaa on nostettava Suomessa.

Piekkola laskee, että elinajan pidennyksestä kaksi kolmas-osaa pitäisi kulua työssäoloon ja korkeintaan yksi kolmasosa eläkeaikaan. Näin eläke-etu py-syisi samana.

– Elinikä pitenee horisontissa ainakin vielä kolmella vuodella. Silloin eläkeiän alarajankin pi-täisi nousta kahdella vuodella.

Hän nostaisi alarajan nykyi-sestä 63 vuoden iästä 65 vuo-teen. Ylärajaksi hän asettaisi 70 ikävuoden.

– Se on kuitenkin poliittinen päätös, hän muistuttaa.

Hän ei usko, että eläkeasia nousee eduskuntavaalien isok-si kysymykseksi.

– Puolueet, jotka nostaisivat alarajaa, haluavat siirtää asian seuraavaan hallitukseen sovit-

tavaksi.Eläkeleikkuri on mekanismi,

jolla varaudutaan kansalaisten eliniän pitenemiseen. Kerroin pienentää kuukausieläkettä.

Pankit markkinoivat kansa-laisille erilaisia pitkäaikaistile-jä säästämiseen eläkepäivien

varalle. Eläketurvakeskuksen selvityksen mukaan pankkien laskurit antavat kuitenkin vir-heellisen kuvan lakisääteisis-tä työeläkkeistä ja aliarvioivat eläketurvaa. Sivu 5

Eläkeleikkuri vähentää työeläkettä oletettua ahneemminIsojen pankkien laskurit puolestaan aliarvioivat lakisääteisen eläketurvan määrää

TAPIO SAARTENOJASEINÄJOKI Suomessa erit-täin harvinainen ampiaishä-mähäkki on löytynyt läheltä Seinäjoen keskustaa. Tätä en-nen Suomesta on tavattu vain kolme yksilöä, ensimmäinen Vantaalta vuonna 2007 ja kak-si samaan aikaan Hirvensal-melta viime vuonna.

Ampiaishämähäkki on al-kujaan Välimeren laji, joka on viime vuosikymmeninä le-vittäytynyt pohjoisemmaksi. Tanskassa niitä on jo varsin

runsaasti ja ampiaishämähäk-kejä on löydetty myös Virosta ja Ruotsista.

Seinäjoelta löytynyt yksilö on pohjoisin Euroopasta tä-hän asti löydetty.

Ampiaishämähäkki on help-po tunnistaa, se on ainut laji, jonka ruumista mustat, keltai-set ja valkoiset poikkiraidat. Täysikokoisen naaraan ruu-mis on 14 - 17 millimetrin pi-tuinen ja sen jalkojen kärki-väli voi olla lähes kymmenen senttiä. Sivu 8

Harvinainen hämähäkki löytyi Seinäjoelta

Seinäjoelta löydetyn ampiaishämähäkin arvellaan saapuneen paikalle Virosta tai Ruotsista. KUVA: JOUKO HÄNNINEN

ANNE LAURILAHELSINKI Ympäristöystä väl-lisyys, kestävä kehitys ja kier-rätysmateriaalit. Nämä ovat tämän päivän trendejä sisus-tuksessa ja huonekalusuunit-telussa. Tämä käy ilmi Habi-tare-messuilla, jotka järjeste-tään viikonloppuna Helsingin Messukeskuksessa.

Kurikkalainen huonekalu-valmistaja Pohjanmaan ka-luste julkisti keskiviikkona, messujen ammattilais- ja me-

diapäivänä, uuden Luonto-malliston, jonka sohvat on valmistettu kierrätysmateri-aaleista. Esimerkiksi sohvan istuintyynyjen täyte on käy-tetyistä muovisista juoma-pulloista valmistettua PET-kuitua.

Habitaressa on muka-na useita pohjalaisyrityksiä omilla osastoillaan tapaamas-sa kuluttajia ja jälleenmyyjiä sekä esittelemässä uutuus-mallistojaan. Sivu 22

Eko on in Habitaressa

JARNO RANTAVAASA Ei siinä vielä ole mi-tään kovin erikoista, jos per-heellä on yhteinen harrastus. Mutta Ala-ahojen yhteinen puuha on ainakin vaasalaisit-tain erikoinen: isä, äiti ja kol-me tytärtä kaikki harrastavat ampumajuoksua ja -hiihtoa.

– Tämä on vain niin kivaa ja jännempää kuin pelkkä juok-su tai hiihto, koska kaksi lajia on samassa, kuvailee 13-vuoti-as Katri Ala-aho.

Tuskin mikään maailmas-sa on ilmaista ja tästä harras-tuksesta kuluja kertyy muun muassa kisamatkojen polt-toaineista sekä ammuksista. Sivu 24

Bensaa ja patruunoita

Katri Ala-aho haaveilee olym-pialaisista. KUVA: ANNA EGUTKINA

Palosaaren kirkko torneineen on koonnut kirkko-kansaa nyt täydet sata vuotta. 17

Dragsvikiin, mars! Valtaosa Vaasan ruot-sinkielisestä ikäluokasta suuntaa kutsunnoista Raaseporiin. 7

Aalto-yliopiston professori Matti Pohjola varoittaa, että talouden kasvu voi jäädä vain puoleen siitä, mihin olemme viime vuosina tottuneet. 2

Voimistuvaa pohjoistuulta. Selkeää, läm-pötila 12...16 astetta. 17

mmmmmaaarrkkkkkkiinnnaatt Su 5.9 klo 11–16

Puh. (06) 344 2200www.stundars.fi

Vapaa sisäänpääsy

* Ohjelmaa

* Klimppisoppaa

* Kahvia ja hillopossuja

Koulukatu 30 A2, 65100 VaasaPuh. 06 317 0187 www.boutiquebeauty.fi

Boutique BeautyVaraa aika!

Morsius- ja juhla-asuAle-30% -50%

TO-PE-LA-SU KLO 12-18

Taidemyymälä RAASTUVANKATU 32 VAASA

Järj. Taidejätti 045-1119500

TAIDEMYYNTI

VAIHTOVARASTONTYHJENNYS

HUIPPUTILAISUUSVaihdossa tulleet -50%

päivää4

(vesitornin vieressä)

Silakka & SiikaMarkkinat

V A B ASUL A C M S ERN IOIL

Vaasan Sisäsatama 3.-4.9.

V A B ASUL A C M S ERN IOIL

Silakka & SiikaMarkkinat

V A B ASUL A C M S ERN IOIL

Vaasan Sisäsatama 3.-4.9.

V A B ASUL A C M S ERN IOIL

Silakka & SiikaMarkkinat

V A B ASUL A C M S ERN IOIL

Vaasan Sisäsatama 3.-4.9.

V A B ASUL A C M S ERN IOILPerinteiset

TERVETULOA bENKOMAAN!

2€3€5€ 10€

KEVÄTbENKOJAISET29.3.-3.4. ALE

Vaasanp. 15 puh. 06-3128 366ma-pe 10-18, la 10-15

15.-18.10.kiiruhdA

shoppAAmAAnTERVETULOA bENKOMAAN!

shoppAAmAAnshoppAAmAAnshoppAAmAAnshoppAAmAAnshoppAAmAAnshoppAAmAAnshoppAAmAAnshoppAAmAAnshoppAAmAAnshoppAAmAAnshoppAAmAAnshoppAAmAAnshoppAAmAAnshoppAAmAAnshoppAAmAAnshoppAAmAAnshoppAAmAAnshoppAAmAAnshoppAAmAAnshoppAAmAAn- osTA ELÄmÄsi TAkki

23. elokuuta 2010 | paakirjoitus@pohjalainen.fi

PÄÄTOIMITTAJA Kalle Heiskanen PÄÄKIRJOITUSTOIMITTAJA Matti Peltokangas

UUTISPÄÄLLIKÖT Seppo Nurmi ja Janne Lehtonen

PERUSTETTU 1903

ANNA UUTISVINKKIPohjalaisen toimitus (06) 247 7962 toimitus@pohjalainen.fi

PÄÄKIRJOITUS

B. VIRTANEN

LAINATUT

UUTISVIIKKO

PÄIVÄN KYSYMYS

LUKIJAN KUVA

Lähetä oma kuvasi MMS-viestinä numeroon 173521. Kirjoita viestin alkuun PO KUVA ja sen jälkeen kuvateksti. Viestin hinta on 0,70 €. Voit lähettää kuva-si myös sähköpostilla osoitteeseen po.kuva@moblog.fi Kuvat myös verkossa osoitteessa galleria.pohjalainen.fi

Kyllä 57%

Ei 43%

2 MAANANTAINA 23. ELOKUUTA 2010

KAKKOSSIVU

Tänään kysymme www.pohjalainen.fi

Oletko osallistunut katastrofikeräyksiin?

Peruskoulu on päässyt kiitettävästi julki-suuteen.

Tutkijat ovat arvostelleet perusopetuk-sen rikkonaisuutta ja keinotekoista oppiai-nejakoa. Yksittäiset vanhemmat puolustele-vat kotikoulua ja ovat tyytymättömiä perus-koulun arvopohjaan ja sekalaisen oppilasai-nekseen.

Koulutuksen tutkimuslaitoksen professo-ri Jouni Välijärvi on arvostellut 45 minuutin mittaisia oppitunteja, kiinteitä opetusryh-miä ja vuosiluokka-ajattelua. Välijärven mu-kaan ei ole nykyaikaa, että keskushallinnos-sa päätetään kymmeneksi vuodeksi pilkun-tarkasti, mitä oppiaineita ja kuinka monta tuntia niitä pitää opettaa.

Tutkijasta tiukka oppiainejako tarkasti määriteltyine sisältöineen synnyttää turhaa kilpailua oppiaineiden kesken ja vaatimuk-sia yhä uusista aineista, mikä lisää opetuk-sen pirstaleisuutta. Lisäksi se on esteenä yk-silölliselle opetukselle.

Kotikoulussa vanhemmat opettavat lapsi-aan kotona. Suomessahan ei ole koulupak-koa, mutta oppivelvollisuus koskee eräin poikkeuksin 7-17-vuotiaita lapsia. Kotikoulua käyvien tulee osoittaa kunnalle opintojen edistyminen säännöllisin väliajoin.

Lehtijuttujen perusteella kotikoulun käy-misen syyt ovat usein uskonnollisia tai filo-sofisia. Tietyn ajattelumallin valinneet van-hemmat haluavat siirtää oppinsa lapsilleen. Moniarvoinen ja sosiaalistava peruskoulu ei näitä kasvattajia miellytä. Toki suotta ei pe-lätä ruman kielenkäytön ja tyhmien tapojen tarttuvan.

Innostuin 90-luvun alussa eheyttävästä opetuksesta. Leipääntynyt opettaja löysi pe-lastuksen opetushallituksen Heinolan kurssi-keskuksesta.

Eheyttävän opetuksen uranuurtaja, ame-rikkalainen kasvatuspsykologi John Dewey

neuvoi asettamaan koulun yhteyteen elä-män kanssa, jolloin kaikki oppiaineet jou-tuvat pakostakin vuorovaikutukseen kes-kenään. Opetuksen eheyttäminen on oppi-aineiden ja opetustilanteiden jäsentämistä mielekkäiksi kokonaisuuksiksi.

Aloitin oman eheyttämiseni jaksottamisel-la. Pinosin kasaan kaikki käytössäni olevat oppikirjat. Matematiikan ja äidinkielen kir-jat siirsin pois, koska niitä ei otettu mukaan jaksoihin.

Laskin käytettävissä olevat työpäivät ja vertasin niitä opetussuunnitelman määrää-miin asioihin. Karsin kirjoista pois kappa-leet, joita ei opetussuunnitelmassa mainit-tu. Niihin voitaisiin palata, jos aikaa jää.

Koossa oli pian kalenteri, jossa uskontoa, historiaa, ympäristötietoa ja kuvaamataitoa opetettiin kahden tai kolmen viikon jaksoi-na.

Oppilas kanniskeli repussaan äidinkielen, matematiikan ja englannin kielen kirjan li-säksi vain yhtä muuta kirjaa. Jakso päättyi kokeeseen tai kertaukseen. Kuvaamataidon aiheet liittyivät jaksoon.

Pitemmälle vietynä eheyttävässä opetuk-sessa oppilaat otetaan mukaan opetuksen suunnitteluun. Heidät myös sitoutetaan työ-hön suunnittelemalla yhdessä tavoitteita ja arviointia. Myös vanhemmat saavat etukä-teen tietoa lukuvuoden opetuskokonaisuuk-sista, mikä lisää kiinnostusta koulun työtä kohtaan.

Eheyttävää opetusta käytetään edelleen. Miksei siitä kirjoiteta lehtiin? Onko eheyt-tämisellä oma ansionsa Pisa-menestykseen.

Eheyttämisellä eroon pirstaleista

Pitemmälle vietynä eheyttä-vässä opetuksessa oppilaat otetaan mukaan opetuksen suunnitteluun.

RAIMO HAUTANENKirjoittaja on Seinäjoella työskentelevä rehtori ja taidekriitikko

Hankala ongelmaSavon Sanomat kiinnittää huomiota Ranskan päätökseen karkottaa satoja ro-maneja Romaniaan. Karkotus on tulehdut-tanut tunteita Euroopan unionissa, mut-ta osa EU-maiden edustajista ymmärtää presidentti Nicolas Sarkozyn jyrkän linjan politiikan. Ihmisoikeusjärjestöt suhtautu-vat Ranskan hallituksen politiikkaan pen-seästi.

Ranskan päämies ja turvallisuusviran-omaiset ovat vedonneet EU:n säädökseen, jonka mukaan toiseen maahan asettuvan EU-kansalaisen on osoitettava kolmessa kuukaudessa, että hän pystyy elättämään itsensä.

Sarkozy on ilmoittanut, ettei Ranska sie-dä romanien laittomien leirien pystyttämis-tä maahansa. Presidentti on saanut omassa maassaan paljon ymmärtämystä näkemyk-silleen ja toimilleen. Ranskassa elää noin puoli miljoonaa romania.

Ongelman ydin on monisäikeinen eikä si-tä ratkaista karkotuksilla ja kielloilla. EU:n olisi pystyttävä vaikuttamaan olosuhteisiin Romaniassa niin, ettei maan kansalaisten tarvitsisi lähteä kerjuulle.

Rauhaan vielä matkaa

Viimeisetkin amerikkalaiset taistelujoukot poistuivat muutama päivä sitten Irakista Kuwaitin puolelle liput liehuen. Rauhaan on kuitenkin vielä pitkä matka, Satakun-nan Kansa otaksuu.

Yhdysvaltain vetäytyminen vuonna 2003 alkaneen sodan jälkeen on pitkälti näen-näistä. Yhdysvaltain sotavoima on alueella edelleen valtava.

Tarvittaessa amerikkalaiset ovat valmii-ta puuttumaan asioihin, jos joku menee pie-leen. Samoin neuvonantajien, asiantuntijoi-den ja muiden erikoisosaajien määrä alueel-la on suuri. Irakin sota on nykysotaa siinä-kin mielessä, että se on pitkälti ulkoistettu yksityisille turvallisuusjoukoille.

Maailmaa koskettava kysymys on, mitä Irakissa tapahtuu, jos amerikkalaiset todel-la jättävät vastuun maan hallinnosta iraki-laisille? Pahimmat arviot ovat, että sota sil-loin vasta todellisuudessa alkaa.

Vakavin uhka tietenkin on, että taiste-lut jostakin syystä leimahtaisivat uudelleen käyntiin. Irak on kuitenkin valtio, jonka kol-me pääkansakuntaa on jakautunut toisil-leen osin vihamielisiksi omien islamin tul-kintojensa perusteella.

Oli varmasti kuuma talon sisällä wanhan waasan tulipalossa. KUVA: TIMO SALIN

Onko sinulta varastettu jotain arvokasta?

Tiina: Ei ole..mutta edellisinä kesinä kylläkin..suosittelisin kunnon kettinki lukkoja..en luottaisi pelkkään pyörän lukkoon..ne saa helposti pois.

paska kaupunki: Pyörä lukitusta pyöräkellarista.Erikseen vielä Pyörän juomapullo ja kori. Kaikki lähtee Vaasassa mikä ei ole kettingillä kiinni.

Duunari: Taitamaton esimies on pöllinyt mun työntekemisen ilon.

väiiski: Sitä hetkeä odotan pelolla ja vavistuksella, mutta yritän suojella

Elinkeinoelämän keskusliitto nappasi aloitteen käsiinsä, kun se ilmoitti, että tulevalla palk-kakierroksella yleiskorotukset

eivät saisi ylittää yhtä prosenttia.Taso noudattaa teknologiateollisuu-

den päänavausta, johon kuuluu lisäk-si puolen prosentin henkilökohtainen lisä.

Kansantalouden iskukyvyn huomi-oon ottaen EK:n määrittelemä palkka-katto ei yllätä ja edustaa realismia.

Sekään ei yllätä, että EK:n linja sai vastapuolelta tyrmäyksen. Tietty mää-rä ärhentelyä kuuluu aina työmark-kinakierrosten käsikirjoitukseen.

Tosiasiassa ehdotus on luonteva jat-ko viime kierrokselle, jossa EK aset-ti kuuluisan puolen prosentin palk-ka-ankkurinsa. Sen viitoittama niukka linja piti loppuun saakka melko hyvin, ja Eteläranta lieneekin kierroksen an-tiin aika tyytyväinen.

Mitään ankaraa arvostelua ei ole kuultu, vain normaalit puheet kilpai-lukyvyn rapautumisesta. Siihen suu-rimpana syynä ovat kuitenkin ensim-mäiset tupokauden jälkeiset ratkaisut. Niissä työnantajaleirin tärkein tavoite oli lopettaa tupot ja päästä liittojen vä-liseen sopimiseen. Sillä oli silloin oma hintansa.

Työmarkkinoilla eletään edelleen eräänlaista siirtymäkautta tupojen ajas-ta liittojen väliseen ja yhä paikallisem-paan sopimiseen, ja se hiertää jatku-vasti ammattiyhdistysliikkeen kengäs-sä.

EK:ta on jo arvosteltu siitä, että se

haluaa tehdä liittokohtaisia sopimuk-sia mutta asettelee samalla koko vasta-puolta kahlitsevia palkkakattoja ihan tupohengessä.

Arvostelu ei kuitenkaan osu oikein maaliinsa.

Tupojen ongelma oli se, että työeh-tosopimusten kylkeen ympättiin usein suuri joukko sellaisiakin päätöksiä, joi-den teko kuuluu demokratiassa maan eduskunnalle ja hallitukselle.

Sellaisia olivat esimerkiksi verotuk-seen tai tulonsiirtoihin liittyvät asiat.

Rahapuolella taas tupojen tiukan yh-tenäinen palkkalinja johti siihen, että vientiliittojen vetoavulla hyviä palkan-korotuksia maksettiin niilläkin aloilla, joiden palkanmaksukyky ei ollut par-haiden alojen veroinen.

Molemmista vääristymistä on ollut korkea aika päästä eroon.

Juuri tuosta palkkojen pakkopaidasta EK on halunnut irti. Kyky maksaa palk-koja vaihtelee nykyään paljon eri toi-mialojen välillä ja myös saman alan yri-tysten kesken.

On hyvä, kun järjestelmää korjataan niin, että työmarkkinaosapuolet pitäy-tyvät omassa rootelissaan ja puhuvat lähinnä rahasta. Vastaavasti poliitti-nen järjestelmä hoitakoon sen työken-tän, joka sille kuuluu.

Ammattiyhdistysliikkeen haikai-lu tupojen perään selittyykin kahdel-la seikalla. Ensinnäkin tupoista luopu-minen merkitsee niiden vallan kaven-tumista. Toinen tekijä liittyy palkkoi-hin. Kun sopimukset tehdään liitoissa, palkkahaitari uhkaa revetä.

EK:n palkkalinja ei yllätä

Kansantalouden iskukyvyn huomioon otta-en EK:n määrittelemä yhden prosentin ja 0,5 prosentin

EK:n toimitusjohta-jan Leif Fagernäsin kauden merkittävin-tä antia on irtautu-minen tupoista. KUVA:

HARRI TOIVOLA

Vaasalainen ministeri Ole Norrback (r.) nostaa esille sunnuntain Pohjalaises-sa tärkeän näkökulman liikennepolitiik-kaan. Hän asettaa kyseenalaiseksi ny-kysuuntauksen ja arvostelee sitä, että valtio tukee rinnakkaisia liikennejärjes-telmiä, jotka ovat kannattamattomia ja jotka eivät aidosti toimi.

Esimerkiksi hän ottaa lentoliikenteen Rengonharjulta pääkaupunkiin ja epäi-lee, ettei nykyisenlainen tukipolitiikka ole lopulta eteläpohjalaisten edun mu-kaista. Ehkä parempi olisi kehittää sa-moilla summilla junaliikennettä, Norr-back sanoo ja kuvittelee itsensä Seinäjo-en seudun päättäjäksi.

Norrback tietää varsin hyvin, et-

tä aihepiiri on arka. Siksi hän korostaa-kin, ettei halua ryhtyä asiassa mestaroi-maan. Silti hän tekee aivan oikein nos-taessaan tärkeän kysymyksenasettelun esille.

Siinäkin Norrback on oikeassa, että monesti liikennehankkeissa ollaan val-miita maksamaan mielikuvista. Esimer-kiksi lentokentät koetaan kaikissa maa-kuntakeskuksissa erittäin tärkeiksi ima-gotekijöiksi. Niiden todellista ja lopul-lista hyötyä on kuitenkin mahdotonta mitata luotettavasti.

Sama ongelma koskee myös esimer-kiksi Vaasan radan sähköistystä. Hank-keessahan on kyse pitkälle siitä, että sen ajatellaan lisäävän seudun vetovoimaa.

Hyvä huomio Norrbackilta

Tero Koskela kärsii korvasairaudesta, eikä välttämättä pelaa enää tällä kau-della. Valmentaja Tommi Pikkarainen odottaa erilaista KuPS:ia kuin touko-kuussa Vaasassa. KUVA: LOTTA PARKKALI

Vaasan Palloseura jatkaa pelejään jalkapalloliigassa. Joukkue matkus-taa Kuopioon, jossa se kohtaa yllättä-jä KuPS:n.

Savolaiset ovat olleet tällä kaudel-la liigan ehdoton piristysruiske. Jouk-kue on taulukossa kolmantena vain pisteen kakkosena olevaa Honkaa pe-rässä. VPS on tasaisen keskikastin alapäässä. Sarjan tasaisuutta kuvaa se, että kuudentena olevan Inter Tu-run ja viimeistä edellisenä (13.) ole-van AC Oulun välillä on vain viisi pis-tettä.

VPS:n ja KuPS:n edellinen kohtaa-

minen päättyi 23. toukokuuta vaa-salaisten 2-0-kotivoittoon. VPS-luot-si Tommi Pikkarainen kertoo seuran nettisivuilla odottavansa luonteel-taan täysin erilaista ottelua.

– Emme tule pääsemään yhtä hel-polla. Heillä on siellä vielä se koti-muovi, mikä vaikuttaa pikkuisen. Nä-en, että meillä on mahdollisuudet. On tietysti selvää, että KuPS on pelis-sä ennakkosuosikki.

Ottelu alkaa Kuopion Magnum Areenalla maanantaina 23.8. kello 20.30 alkaen.

VPS reissulle Savoon

MAANANTAI 23.8.

Palosaaren kirjasto jälleen aukiRemontin vuoksi kesän ajan suljet-tuna ollut Palosaaren kirjasto avaa ovensa. Kirjasto on 23.–31. elokuuta avoinna kesäaukioloajan mukaan ma-to 12–19, pe 10–17 ja la suljettu.

KESKIVIIKKO 25.8.

Teatterissa makupaloja tulevastaVaasan kaupunginteatterissa viete-tään näytäntövuoden ohjelmallisia avajaisia klo 19 suurella näyttämöl-lä. Silloin saadaan makupaloja syksyn tulevista ensi-illoista.

Kalastus on päivän sanaTänään vietetään valtakunnallis-ta kalastuspäivää. Päivän teemana on”Tarraa vapaan”.

Manner marssittaa joukkonsa VaasaanSportin jääkiekon mestisjoukkueen entinen luotsi Mikko Manner marssit-taa Kuparisaaren jäähalliin vierailulle nykyisen laumansa oululaisen K-La-serin. Joukkueet kohtasivat edellisen kerran Oulussa 10. elokuuta, jolloin Sport oli parempi maalein 0-3.

PERJANTAI 27.8.

Sport pelaa VantaallaJääkiekon mestikseen valmistautuva Vaasan Sport valmistautuu alkavaan kauteen pelaamalla turnauksessa Vantaalla 27.-28. elokuuta. Sport koh-taa perjantaina Turun Toverit.

LAUANTAI 28.8.

Asiaa jätevedestäÄystön nuorisoseura järjestää Suu-pohjassa jätevesimessut. Tapahtu-massa alan valmistajat ja myyjät esit-televät tuotteitaan.

Huvilakausi päättyyHuvilakauden päättäjäisi juhlitaan Pohjanmaan rannikolla. Vielä on mahdollista mökkeillä ja nauttia hy-västä seurasta mökkimaisemissa.

SUNNUNTAI 29.9

VPS saa vieraaksen HonganVaasan Palloseuran taival jalkapal-loliigassa jatkuu, kun Espoon Hon-ka saapuu vierailulle Vaasaan. Touko-kuun 30. joukkueet tasasivat pisteet maalittomassa ottelussa Espoossa.

4 MAANANTAINA 23. ELOKUUTA 2010

UUTISET >>

TERHI EKOLAVAASA Kappelinmäentien ja Vesilaitoksentien risteys Vaa-san Ristinummella on erikoi-nen paikka.

Muutaman sadan metrin si-sällä sijaitsee viisi hautaus-maata, joista neljä on käytös-sä. Edelleen käytössä olevista kaksi on Mustasaaren seura-kuntayhtymän, yksi ortodok-sien ja yksi tunnustuksettomi-en hautausmaa. Viides käsittää kaksi juutalaisten hautaa viime vuosisadan alusta. Juutalaisten hautakivet on sijoitettu juuri ja juuri ortodoksisen hautaus-maan kiviaidan ulkopuolella.

Vaasan seurakuntayhtymän hautaustoimen päällikkö Pek-ka Mäkinen on nimennyt pai-kan ekumeeniseksi risteyksek-si. Hän pitää paikkaa hyvin eri-koisena.

— Olisi mielenkiintoista tie-tää, kuinka tämä alue on muo-dostunut, hän sanoo.

Vaasalainen paikallishisto-rioitsija ja vapaa-ajattelija Pentti Suksi sanoo, että eku-meeninen risteys ja Ristinum-mella sijaitseva Kappelinmäki ovat Vaasan vanhimpia paikko-ja. Nimi Kappelinmäki juontaa aikojen takaa.

— Tiettävästi Mustasaaren vanhan hautausmaan eli Ma-riegårdin läheisyydessä on ol-lut kirkko.

Mustasaaren seurakuntayh-tymän hautaustoimen päälli-kön Kaj Löfvikin mukaan Ma-riegårdin iäkkäimmät haudat ovat 300 vuotta vanhoja. Tä-nä päivänäkin siellä on käytös-sä joitakin vanhoja sukuhauto-ja, mutta uusia hautapaikkoja sieltä ei saa.

— Muut hautaukset on siir-retty jo 1930-luvulla uudelle puolelle. Siellä riittää paikko-ja kymmeniksi vuosiksi eteen-päin, Löfvik sanoo.

Mutta miksi Mustasaaren hautausmaa sijaitsee Vaasan puolella?

— Alue on vanhaa Mustasaar-ta, joka liitettiin 1970-luvulla Vaasaan.

Löfvikin mukaan Vaasan multiin hautaaminen ei ole mustasaarelaisille ongelma.

— Asiaa ei mietitä sen kum-memmin. Mustasaarelaisten viimeinen leposija on ollut kautta aikojen siellä. Se on heil-le tuttu paikka.

Myös ortodoksinen hautaus-maa on aktiivikäytössä, vaikkei hautauksia ole runsaasti.

— Syy on siinä, että Vaasan ortodoksisen seurakunnan alue on maantieteellisesti hy-vin laaja. Jos jäsenemme kuo-lee Alajärvellä, niin luultavasti hänet haudataan siellä evanke-liluterilaiseen maahan, kertoo Vaasan ortodoksisen seura-kunnan kesäpappi Aleksej Sjöberg.

Toisaalta Vaasassa asuu run-saasti venäläisiä, mutta heidän-kään vainajiaan ei aina hauda-ta Vaasan ortodoksimaahan.

— Se on osa isompaa ongel-maa eli sitä, että venäläisiin on hieman hankala saada yhteyt-tä. Seurakuntamme on niin pieni, ettemme pysty mainos-tamaan. Venäläiset eivät aina

tiedä, että Suomessa heidän pi-tää rekisteröityä kirkkoon erik-seen.

Vaasan ortodoksisessa seu-rakunnassa on runsas 1000 jä-sentä.

Ortodoksiselta hautaus-maalta löytyy hautoja aina-kin 1850-luvulta. Tuoreempaa historiaa edustaa 75 neuvos-tosotilaan viimeinen leposija 1940-luvulta.

— He lepäävät kolmessa rivis-sä, jotka erottaa selvästi muis-tomerkin luona olevista kum-pareista, sanoo paikkaa tutki-nut Mäkinen.

Aivan ortodoksien hautaus-maan kiviaidan toisella puolel-la on kaksi juutalaisten hautaa. Ainakin toisessa lepää venäläi-siä sotilaita viime vuosisadan

alusta. Unohdetulle paikalle vievät kapeat kiviportaat.

Pentti Suksen mukaan vielä joitakin vuosikymmeniä sitten juutalaiset haudattiin Suomes-sa kirkkomaan ulkopuolelle.

— Mutta aika on muuttunut ja ajattelu vapautunut. Enää ei ole näin tiukkaa.

Ekumeenisen risteyksen vii-des hautausmaa on vapaa-ajattelijoiden perustama tun-nustuksettomien eli Kullervon hautausmaa. Pentti Suksi hoi-taa sitä.

— Siellä on vapaa-ajattelijoita ja kirkosta eronneita sekä hei-dän puolisoitaan, Suksi kertoo.

Vapaa-ajattelijoiden lisäksi siellä on oma alue islaminus-koisille. Heidän viimeinen le-posijansa on sijoitettu Mekkaa

päin.— Islamilaisten hautaukset

ovat meille nuori asia. Niitä on ollut runsas viisi vuotta. So-vimme tuolloin maakunnan is-lamilaisten kanssa, että he voi-vat halutessaan käyttää Kul-lervon hautausmaata olivat-pa vainajat kotoisin Närpiöstä tai Vöyriltä. Siellä ei myöskään erotella shiioja tai sunneja.

Oikeaoppisen muslimihauta-uksen toteuttaminen Suomes-sa voi olla hankalaa, sillä is-lamin mukaan vainaja pitäisi haudata heti seuraavana päi-vänä. Tämä asia jää kuitenkin hautaustoimiston huoleksi.

— Vapaa-ajattelijoiden osuus on siinä, että hautaustoimisto ilmoittaa tulossa olevasta mus-limihautauksesta ja minä alle-kirjoitan paperit, Suksi kertoo.

Vaihtoehdoista huolimat-ta Vaasassakin evankelisluteri-laisen kirkon ylläpitämille hau-tausmaille haudataan nykyään kaikenuskoisia.

— Valtio on antanut seura-kunnille tehtäväksi huolehtia kuntalaisten hautaamisesta maailmankatsomuksesta riip-pumatta, Mäkinen kertoo.

Hän uskoo, että jos juutalai-nen, ortodoksi tai muslimi va-litsee viimeiseksi leposijak-seen Vaasan seurakuntayhty-män hautausmaan, johtuu se siitä, että hän kokee olevansa ennen kaikkea vaasalainen tai sitten hän ei tiedä muista vaih-toehdoista.

— Muslimit kuitenkin vierok-suvat meidän hautausmaatam-me, hän toteaa.

Viiden hautausmaan risteyksessä lepäävät uskovat ja uskonnottomatEvankelisluterilaisilla, ortodokseilla, muslimeilla, juutalaisilla ja vapaa-ajattelijoilla on viimeinen leposija Vaasan Ristinummella

Arto Toivola Alavuden Ter-veyskeskuksessa nukkui pois lyhyen, vaikean sairau-den murtamana sunnuntaina 22.8.2010 Arto Olavi Toivola Kuortaneelta. Hän oli syntynyt 26.8.1955 Kuortaneella. Kai-paamaan jäivät puoliso lapset ja lastenlapset, äiti, sisarukset perheineen sekä muut sukulai-set ja ystävät.

Kaija Koivusalo Ylihärmän terveyskeskuksen vuorohoi-to-osastolla kuoli perjantaina 20.8.2010 pitkään jatkuneen sairauden uuvuttamana Kai-ja Kyllikki Koivusalo, o.s. Halt-tunen Kauhavalta. Hän oli syn-tynyt Ähtärissä 1.9.1928. Häntä jäivät lähimpinä kaipaamaan puoliso, tytär ja poika perhei-neen sekä muut sukulaiset ja ystävät.

Irma Salo Irma Meeri Annik-ki Salo o.s. Salmela Lapualta kuoli Seinäjoen keskussairaa-lassa perjantaina 20.8.2010 ly-hyen sairauden uuvuttama-na. Hän oli syntynyt 10.9.1938 Tuupovaarassa. Kaipaamaan jäivät tytär ja pojat perhei-neen, sisaret, joista osa perhei-neen, veli perheineen, veljen perhe sekä muut sukulaiset ja ystävät.

Hanna Tuppurainen Han-na Maija Tuppurainen o.s. Pih-lajamäki nukkui pois vaikean sairauden murtamana Ylista-ron Västinkartanossa lauan-taina 21.8.2010. Hän oli synty-nyt 25.1.1963. Kaipaamaan jäi-vät puoliso, tyttäret, veljet per-heineen, sisaren perhe sekä muut sukulaiset, ystävät ja työ-toverit.

Ilmari Lusa Tenho Jaakko Il-mari Lusa nukkui pois lyhyen sairauden uuvuttamana lauan-taina 21.8.2010 Seinäjoen kes-kussairalaassa. Hän oli synty-nyt 13.4.1927 Kurikassa. Kaipaa-maan jäivät lapset perheineen, sisar ja veljet perheineen sekä muut sukulaiset ja ystävät.

Raija Viljanmaa Raija Helena Viljanmaa nukkui pois perjan-taina 20.8.2010 Teuvan Hen-riikkakodissa. Hän oli synty-nyt 17.1.1945 Teuvalla. Kaipaa-maan jäivät sisar ja veli perhei-neen sekä muut sukulaiset ja ystävät.

Lauri Kuoppala Härmän hoi-vaosastolla nukkui pois lau-antaina 21.8.2010 sotaveteraa-ni Lauri Matias Kuoppala Ala-härmästä. Hän oli syntynyt 16.9.1923 Ylistarossa. Kaipaa-maan jäivät puoliso, tytär per-heineen ja pojat perheineen, sisarukset perheineen sekä muut sukulaiset ja ystävät.

KUOLLEET

JARKKO KANGASVAASA Kuvaamojen kouluil-le tarjoamista kylkiäisistä on noussut kohu. Koulukuvausyri-tykset ovat tarjonneet kouluil-le muutaman vuoden sopimuk-sesta jopa tuhansien eurojen arvosta kaupanpäällisiä, ku-ten videokameroita ja datapro-jektoreja. Kuvaamot ovat myös maksaneet kouluille osuuksia kuvien tuotosta niin sanottuna järjestelykorvauksena.

Opetushallitus on päättänyt selvittää koulukuvaukseen liit-tyvät epäkohdat. Huolta ovat herättäneet erityisesti virka-miehille, eli koulun henkilö-kunnalle tarjotut kylkiäiset. Kuvaamot ovat tarjonneet esi-merkiksi ilmaisia käyntikortte-ja rehtoreille tai yksittäiskuvia opettajille.

– Jos etuuksia tarjotaan yksit-täisille henkilöille, voidaan ky-syä, onko kysymys lahjuksesta, kouluneuvos Matti Lahtinen Opetushallituksesta toteaa.

Ongelmana on myös se, et-tä ilman kylkiäisiä kuvien hin-ta olisi todennäköisesti halvem-pi. Kylkiäiset koituvat siis lopul-ta huoltajien maksettaviksi.

– Kouluhan toimii tässä huol-

tajien puolesta, Lahtinen muis-tuttaa.

Kouluhallituksen ohjeet kou-lukuvausten järjestämisestä valmistunevat syksyksi.

Vaasassa asiaan tartuttiin jo vuosia sitten. Varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunta muo-toili koulukuvauksen yhteiset periaatteet joulukuussa 2006.

Koulujen tulee valita kuvi-en ottaja oppilaskohtaisen ku-vapaketin hinnan perusteella. Koulut eivät saa ottaa vastaan kylkiäisiä tai osuuksia kuvien hinnasta. Lautakunnan ohjees-sa sanotaan myös, että koulun henkilökunta maksaa kuvis-taan itse.

Toisen asteen koulutuksen hallinnossa päätettiin vuon-na 2006, että sopimushyvityk-set otetaan mieluummin alen-nuksina kuin tavara- tai raha-lahjoina.

Vaasan toisen asteen koulu-tuksen johtava rehtori Timo Kantokari pitää kylkiäisiä ja järjestelymaksuja huonoina ta-poina tehdä koulukuvaussopi-muksia.

– Kaikki tällaiset kylkiäiset maksaa kuitenkin joku. Minus-

ta on moraalisesti väärin, että ne päätyvät oppilaiden ja van-hempien maksettaviksi, Kanto-kari sanoo.

Yhteisistä periaatteista huo-limatta kouluissa on erilaisia tapoja päättää koulukuvaajan valinnasta. Ratkaisun voi teh-dä yhtä hyvin rehtori, opettaja-kunta, oppilaskunta, vanhem-painyhdistys, nimetty yhteys-henkilö tai työryhmä.

Koulutoimenjohtaja Merja Krookin mukaan vanhempain-yhdistykset tekevät päätöksen-sä itsenäisesti. Sen sijaan oppi-laskuntien on perusopetuksen osalta noudatettava Varhaiskas-vatus- ja perusopetuslautakun-nan linjauksia.

Koulukuvista herännyt kes-kustelu ihmetyttää Seppä-län Koulukuvien myyntijohta-ja Jari Lintalaa. Hän huomaut-taa, että sopimushyvityksenä annetut laitteet, kuten videoka-merat, tulevat kouluilla opetus-käyttöön.

– Se ei ole mikään lahja vaan hyvitys, joka on osa sopimusta, Lintala sanoo.

Hän myöntää, että myös Sep-pälän Koulukuvat on tarjonnut

ja tehnyt esimerkiksi rehtorien käyntikortteja koulukuvien kyl-kiäisenä.

– En nyt osaa ottaa kantaa, onko se arveluttava tapa. Ei meillä siinä ainakaan mitään

peiteltävää ole.Lintala sanoo, että kuvaa-

mossa toimitaan Kuluttajaviras-ton ohjeiden mukaan. Hän huo-mauttaa, että koulun ja kuvaa-mon suhteesta virasto ei ole an-

tanut ohjeita.Kuluttajaviraston lakimies

Katri Väänänen sanoo, ettei kylkiäisten käytössä ole yritys-ten markkinoinnin kannalta mitään laitonta.

Kylkiäisiä ei hyväksytä Vaasan kouluissaHinta ratkaisee koulukuvaajan. Periaatteet laadittiin vuosia sitten

Opetushallituksen mukaan kylkiäiset eivät saa nousta pääasiaksi koulukuvauksen kilpailuttami-sessa, vaan tärkeintä on kuvien laatu ja hinta. KUVA: HARRI TOIVOLA

Pekka Mäkinen seisoo Vaasan ortodoksisella hautausmaalla. Se on yksi ekumeenisen risteyksen viidestä hautausmaasta. KUVAT: ANNA EGUTKINA

200 m

Kappelinmäentie

Vesilaitoksentie

Vanhan Vaasan Katu

Mustasaaren vanha hautausmaa

Ortodoksinenhautausmaa

Juutalaisten hautoja

Tunnustuksettomien hautausmaa

Lumivaarantie

Ristinummi

Mustasaaren uusi hautausmaa

VIIDEN HAUTAUSMAAN RISTEYS

GRAFIIKKA: SATU HAAVISTO

Kullervon hautausmaalle on erotettu oma alue islaminuskoisille. He lepäävät Mekkaan päin.

Juutalaisten haudat ovat 1900-luvun alusta.

Vapaa-ajattelijat ovat perustaneet Kullervon hautausmaan.

Jos etuuksia tarjotaan yksittäisille henkilöille, voidaan kysyä, onko kysymys lahjuksesta. Kouluneuvos Matti Lahtinen Opetushallituksesta

HYVÄ OLO13TIISTAINA 24. ELOKUUTA 2010

HELI VÄYRYNENSuomalaislasten hampaiden kunto on heikentynyt. Yhä use-ammalta perusterveeltä lapsel-ta joudutaan jopa poistamaan maitohampaita, koska niitä ei voida enää paikata.

Erikoishammaslääkäri Sari Koskinen on erityisen huolis-saan alle 5-vuotiaiden potilai-den määrän kasvusta Oulun yli-opistollisen sairaalan hammas- ja suusairauksien klinikassa.

Varhaislapsuuden reikiin-tyminen etenee kovaa vauh-tia. Kyse ei ole vain Oysin alu-een ongelmasta, vaan Koskisen mukaan samanlaista viestiä tu-lee hänen kollegoiltaan ympäri maan.

Koskinen on joutunut poista-maan hampaita jopa kaksivuo-tiailta, sillä mitään muuta ei ole enää ollut tehtävissä.

”Joka toinen viikko tapaan al-le 4-vuotiaan ja joka viikko al-le kouluikäisen, jolla 20 maito-hampaasta vähintään puolet on reikiintyneitä. Yleensä tilanne on niin paha, ettei hampaiden poistolta voida välttyä”, Koski-nen kertoo.

Pahimmillaan hampaasta on jäljellä lähes vain juuret siinä vaiheessa, kun lapsi tulee hoi-toon.

”Apua vanhemmat hakevat usein vasta silloin, kun lapsi ei pysty nukkumaan kovien särky-jen takia.”

Hampaiden poistosta seuraa lapselle lisää ongelmia. Pysyviin hampaisiin voi kehittyä puren-tavirheitä, puheenkehitys saat-taa vaikeutua, ja syöminen han-kaloituu.

Lapsille voi tulla myös sosiaa-lisia ongelmia. Kiusaamista il-menee jo päiväkodeissa.

Tutkimusten mukaan lasten hampaiden varhainen reikiinty-minen voi ennustaa myös pysy-vien hampaiden reikiintymistä.

Perheelle ja lapselle voi olla järkytys, kun lapsi herää nuku-tuksesta osaksi hampaattoma-na. Pahimmillaan lapselta on pitänyt poistaa puolet maito-hampaista, useammin ylhääl-tä kuin alhaalta.

Syitä lasten hampaiden kun-non heikentymiseen on usei-ta. Vanhemmat voivat olla tie-tämättömiä hampaiden hoidon tärkeydestä, jolloin hampaat jäävät pesemättä.

Lisäksi lapset saavat napostel-

la aterioiden välissä pitkin päi-vää. Toisinaan taustalla voi olla myös muita perheen sisäisiä on-gelmia.

Hyvin usein pienetkin lapset vastaavat itse hampaiden har-jaamisesta. Koskinen muistut-taa, että vanhempien kuuluu harjata lasten hampaat pitkälle kouluikään.

”Lapsen hienomotoriikka on vasta noin 10-vuotiaana sen ta-soista, että lapsi pystyy puh-distamaan hampaansa itse. Sii-hen saakka vanhempien pitää vastata hampaiden pesusta.”

Lapsi saa alusta asti auttaa harjauksessa, mutta varsinai-nen puhdistusvastuu on aina vanhemmilla. Usein pesuvas-tuu siirretään lapselle viimeis-tään silloin, kun hän menee kouluun.

Jotkut vanhemmat kertovat, ettei lapsi anna vanhempien pestä hampaita, joten lapsi pe-see ne itse.

”Ei kyse ole siitä, antaako lap-si harjata vai eikö anna. Ham-paat pitää pestä. Eihän lapsia päästetä pakkasella ulos ilman kenkiäkään, vaikka he kuin-ka haluaisivat”, Koskinen huo-

mauttaa.”Itselläni toinen lapsi on

12-vuotias, ja vieläkin harjaan häneltä hampaat joka toinen il-ta. Toinen lapsi on 9-vuotias, ja harjaan hänen hampaansa joka ilta. Aamuisin he harjaavat ham-paansa itse”, hän lisää.

Hampaat pitää pestä aamuin illoin, mutta alle puolet suoma-laislapsista tekee niin. Erityises-ti iltaharjaus on tärkeää, koska hampaita huuhtelevaa sylkeä erittyy yön aikana vähemmän kuin päivällä.

Vanhempien on vaikea myön-

tää, että he ovat laiminlyöneet lastensa hampaiden hoidon. Moni puolustautuu sanomalla, ettei meillä edes syödä karkkia. Koskinen muistuttaa, ettei kyse ole vain karkista. Herkku jäl-kiruuaksi ei ole niin paha asia kuin jatkuva napostelu.

”Jos koko ajan syödään jotain, hampaisiin kohdistuu jatkuva happohyökkäys.”

Viisi ateriaa päivässä yleensä riittää. Ksylitolipastilli on suosi-teltavaa ruuan jälkeen.

Napostelu johtaa muihinkin terveysongelmiin, kuten liho-miseen.

Tutin ja tuttipullon pitkäai-kainen käyttö altistaa hampai-den reikiintymiselle. Moni lapsi

saa tuttipullosta mehua tai kaa-kaota jopa yöllä, vaikka paras ja-nojuoma on vesi.

Jo parivuotiailla rikkinäiset hampaatYhä useammalta alle 5-vuotiaalta poistetaan maitohampaita, koska niitä ei voida paikata

Erikoishammaslääkäri Sari Koskinen hoitaa joka viikko nukutuksessa lapsia, joiden maitohampaat ovat pahoin reikiintyneet. ”Ongelma on vuosi vuodelta lisääntynyt. Nytkin nukutusajat ovat täynnä syyskuun loppuun saakka”, Koskinen kertoo. Kädessään hänellä on lasten hampaistoa kuvaava muotti. KUVA: JUKKA-PEKKA MOILANEN

Lapsen hampaat kuuluu pestä aamuin illoin. Pari minuuttia on minimiaika.

Harjaus pitää aloittaa, kun ensimmäinen maitohammas puhke-aa.

Lasten hammastahnaa pitäisi alkaa käyttää, kun ensimmäiset maitoposkihampaat puhkeavat.

Vanhemmat vastaavat lapsen hampaiden pesusta noin 10-vuoti-aaksi. Lapsi saa auttaa pesussa pienestä pitäen.

Tutin käyttö tulisi lopettaa kahteen vuoteen mennessä. Tuttipul-losta kannattaa tarjota yöllä korkeintaan vettä.

PUHDAS HAMMAS EI REIKIINNY

TARJA RANTA-ALA-AHOKesän helteillä huivia on ollut ihan pakko käyttää. Se on suo-jannut paahtavalla auringolta. Se on ollut myös keino kätkeä helteen käkertämät hiukset. Pi-an täytyy taas kaivaa fööni pe-suhuoneen kaapin uumenista. Ihan pakko.

Kevytmielistä sanailua? No on, mutta yhtä kevytmielis-tä kuin se, että länsimaalaisten mielestä huivipakko koetaan aina naista alistavaksi. Ihan il-man muuta, miettimättä sen enempää. Se on tietysti osalle naisista näyttö Allahille, merk-ki oikeasta tiestä, mutta ei suin-kaan kaikille.

Helsingin yliopiston maail-man kulttuurien laitoksessa tohtorikoulutettava Sanni Saa-rinen on sanonut HS:n Vieras-kynä-palstalla, että monille musliminaisille huivi on osa pu-keutumiskoodia yhtä lailla kuin suomalaisnaisille farkut, valke-at, siniset tai mustat.

Olen samaa mieltä. Jossain määrin horjuva suhtautumiseni asiaan sai vahvistusta toukokui-sella Istanbulin matkalla. Ko-ko aikuisikänsä Turkin metro-polissa asunut suomalaisnainen kertoi, kuinka korkeasti koulu-tetut naiset ovat protestoineet huivin kieltämistä. Nykysää-dösten mukaan valtion viras-toissa työskentelevät naiset tai yliopiston professorit eivät voi käyttää enää huivia, mutta he-ti kun työpaikan ovi sulkeutuu, he kattavat päänsä huivilla. Ne-kin, jotka eivät ole sitä koskaan ennen tehneet. Solidaarisuut-ta siskoille.

Suomalaisturkkilaisen nai-sen kertomus tuli todeksi jo ta-paamisemme jälkeisenä päivä-nä Istikal-kadulla, Istanbulin tunnetuimmalla kauppakadul-la. Muotiliikkeissä shoppailevat nuoret naiset kantoivat asuihin-sa sopivia, tyylikkäitä huiveja riippumatta oliko muuna asus-teena minihame ja pikkuriikki-nen toppi vai maahan saakka ulottuva popliinitakki. Kannat-taisi mennä katsomaan kuin-ka todellisuudessa käsikynk-kää nauraen voi kulkea mini ja maksi, huivilla tai ilman.

Turkkilaiset naiset sano-vat, että he ovat itse itsensä asi-antuntijoita. Naisia kiukuttaa suunnattomasti se yksipuolinen kuva, joka maan naisten ase-masta annetaan yhtä lailla kuin pohjoismaalaisia suututtaisi kä-sitys siitä, että vähissä vaatteis-sa aamuyön tunteina keskustan kaduilla kulkevat naiset ovat vapaata riistaa, humalassa tai ilman.

Pakko pahasta

Veera Pietilä, 12, aloitti yläasteen Karjasillan koulun liikuntaluokalla. ”Tuntuu tosi hienol-ta, että tulin valituksi”, lentopalloa kolmisen vuotta pelannut tyttö kertoo. Liikuntaluokille Karjasillan ja Kastellin kouluihin on paljon hakijoita eivätkä läheskään kaikki halukkaat pääse sisään. ”Pääsykokeessa testattiin ketteryyttä ja otettiin aika lyhyen ja pitkän matkan juoksuista. ” Nyt Pietilällä on mah-

dollisuus kehittää taitojaan lentopallossa, sillä liikuntaluokkalaisilla on kahden opetusoh-jelman mukaisen koululiikuntatunnin lisäksi kaksi tuntia lajikohtaista harjoittelua viikossa. Lisäksi Pietilä aikoo osallistua koulun järjes-tämään liikuntakerhoon. Pietilä on liikunnal-lisesta perheestä, sillä isosisko on liikunta-luokalla Kastellin koulussa ja isä valmentaa lentopallojoukkuetta.

ILO:  Lentopallo houkutti liikuntaluokalleParasetamoli-tulehdus-kipulääkkeen käyttö voi lisätä nuorten astmaoirei-ta, ihottumaa ja muita al-lergisia oireita. Jos tuoreet havainnot pitävät paikkan-sa, voi jopa satunnainen käyttö liittyä suurentunee-seen riskiin,

UUTTA

Korjaamattomat näkövirheet voivat huonontaa kou-lumenestystä. Oppimisvaikeuden ja lukihäiriön voivat joskus korjata pel-kät silmälasit.

MUISTA:  Hyvä näkö auttaa oppimaan

JAANA SKYTTÄKun painosta putoaa liki kaksi-kymmentä kiloa, muuttuu mi-näkuva myönteisemmäksi ja jopa valintakriteerit vaatteita ostettaessa uudistuvat.

”Ennen ensisijainen ajatuk-seni oli, että löydän jotain, mi-kä mahtuu päälleni. Nyt mie-tin, miltä vaatteet näyttävät päälläni ja sopivatko ne tyylii-ni”, kertoo vuoden alussa laih-duttamisen aloittanut Kirsi Keskiaho.

Vaateostoksilla tulee tehtyä monenlaisia löytöjä. ”Tuntuu ihanalta, kun voi pukea pääl-leen pitkästä aikaa tiukempia asusteita. Paino antaa myöten laittaa juhlahetkinä korkoken-gätkin.”

Olo on naisellinen ja vaate-kaappiin ovat löytäneet tiensä muodonmukaiset, tummat me-kot. Uuden, linjakkaan syysta-kin osto on haaveissa.

”Kaikki tämä hoitaa mieltä ja

mitä tyytyväisempi olen itsee-ni, sitä tyytyväisempi olen lä-heisiäni kohtaan. Eräs ystävä-

ni sanoikin, että hyvä Kirsi, nyt elät täysillä.”

Mukavalta tuntuu myös avio-

mieheltä saadut kehut ja kan-nustus. ”Mieheni on kyllä aina hyväksynyt pyöreyteni, mut-

ta on toki muutoksestani hy-villään ja muistaa myös sanoa sen.”

Terveydelliset seikat ovat kuitenkin tärkeimmät lähtö-kohdat.

”Veren kolesteroliarvot oli-vat hieman yli viiden aloitta-essani laihduttamisen tammi-kuun alussa. Mielenkiinnolla odotan uusia tuloksia, kun syk-syllä käyn jälleen verikokeis-sa.”

Kesän aikana Keskiaho on saanut yhden kilon lisää. Ta-voitteena oli, että paino pysyi-si loma-ajan vakiona.

Syitä pienelle lipsahduksel-le on monia. Juhannuksen tie-noilla Keskiaho lopetti ENED (erittäin niukkaenerginen di-eetti) -jakson. ”Sen jälkeen tu-li monenlaisia mielitekoja, kun syöminen oli taas sallittua. Lo-malla tulee muutenkin helpos-ti syötyä enemmän, kun lasten

kanssa tehdään vierailuja ja ret-kiä. En masennu yhdestä lisäki-losta, sillä arkirytmi on koulu-jen alettua palannut ja olen en-tistä kurinalaisempi. Ja aika hy-vin pysyin tavoitteessani.”

ENED-kuurin jälkiseurauk-siin on kuulunut myös runsas hiustenlähtö.

”Ilmiö johtuu siitä, että eli-mistön ollessa lähes paastoti-lassa hiusnystyistä tavallista suurempi määrä menee saman-aikaisesti lepotilaan. Hiusten-kasvun pitäisi normalisoitua muutamassa kuukaudessa.”

Painoindeksi on nyt 30, ja ta-voite on 27. Matkaa sinne on kahdeksan kiloa.

”Vaikka laihduttaminen ei olekaan mukavaa, on energia-tason nousu ollut aivan usko-matonta. Enää en edes puusku-ta liikkuessani.”

Sarjassa seurataan Kirsi Kes-kiahon elämäntaparemontin edistymistä.

Kilot lähtivät, itsetunto koheniLähes parinkymmenen kilon pudotus vaikuttaa kehon lisäksi ihmisen mieleen

Reilusti painoa pudottanut Kirsi Keskiaho löytää nyt helpommin uusia vaatteita itselleen. ”Tuntuu ihanalta, kun voi pukea päälleen pitkästä aikaa tiukempia asusteita”, Keskiaho riemuitsee. KUVA:

JAANA SKYTTÄ

HELI VÄYRYNENOulun yliopiston geriatrian pro-fessori Timo Strandberg tor-juu julkisuudessa esitetyt väit-teet kolesterolilääkkeiden ja muistihäiriöiden yhteydestä. ”Näyttöä siitä, että statiinit ai-heuttaisivat muistihäiriöitä, ei ole”, Strandberg sanoo.

Muistiongelmien ja kolestero-lilääkkeiden väitetty yhteys pe-rustuu yksittäisiin potilastapa-uksiin. Jotkut statiinien käyttä-jät ovat saaneet muistihäiriöitä lääkityksen aloittamisen jäl-keen, mutta Strandbergin mu-kaan tämä ei todista, että ne johtuisivat statiineista. ”He ovat sen ikäisiä, että muistihäiriöitä voi esiintyä muutenkin.”

Epidemiologisissa tutkimuk-sissa on Strandbergin mukaan saatu viitteitä pikemminkin siihen suuntaan, että statiini-

en käyttäjillä olisi vähemmän muistihäiriöitä kuin muilla, mutta tämäkään ei välttämättä johdu statiineista.

Kontrolloiduissa tutkimuksis-sa taas on testattu, heikkeneekö potilaan muisti kolesterolilääk-keiden käytön aloituksen jäl-keen. Tulos on ollut, ettei lää-kitys vaikuta asiaan. Muisti ei huonone eikä parane.

Vedenpitävää näyttöä ei ole saatu siitäkään, että statiineista olisi hyötyä Atzheimerin taudin ehkäisyssä.

”Minusta olisi kuitenkin to-dennäköistä, että statiinit ko-konaisuutena ennemminkin ehkäisivät kuin aiheuttaisivat muistihäiriöitä. Statiinien käyt-tö vähentää aivoverenkierto-häiriöitä, ja aivoverenkierto-häiriö puolestaan altistaa muis-tiongelmille”, Strandberg lisää.

Näyttö kolesteroli-lääkkeen yhteydestä muistiin puuttuu

16 SUNNUNTAINA 29. ELOKUUTA 2010

KULTTUURI

Laura Kurko-Kauranen, Vaasa (06) 247 7587, Anne Laurila, Vaasa (06) 247 7587, Aino Mäki-Mantila, Seinäjoki (06) 247 7585, Tero Hautamäki, Seinäjoki (06) 247 7586 kulttuuri@pohjalainen.fi

ANNE LAURILAVAASA Wasa Teaterin näyttä-möllä nähdään tänä näytäntö-vuonna kaksi uutta kasvoa, jot-ka kuitenkin ovat vaasalaisille tuttuja.

Näyttelijät Sofie Lybäck ja Jo-han Aspelin siirtyivät ruotsin-kieliseen teatteriin Vaasan kau-punginteatterista, jossa molem-mat näyttelivät viime näytäntö-vuonna muun muassa My Fair Lady -musikaalissa ja Kaislikos-sa suhisee -lastennäytelmässä.

Näyttelijälle, joka työskente-lee koko ajan sanoilla ja sanojen kanssa, on varmaan iso muutos vaihtaa työskentelykieltä?

– Ruotsi on meidän molem-pien äidinkieli, joten nykyinen työkieli on meille itse asiassa luonnollisempi, sanoo Aspelin.

Sekä hän että Lybäck ovat tyy-tyväisiä viime vuoteen kaupun-ginteatterissa.

– Se oli hyvä kokemus, ja toi-von, että saan tulevaisuudessa työskennellä enemmän myös suomeksi, koska haluan oppia sen kunnolla, sanoo Kruunu-pyystä kotoisin oleva Lybäck.

– Niin, jos osaa molemmat kie-let, suomen ja ruotsin, se avaa useampia ovia, täydentää As-pelin.

Hän vakuuttaa, että kun vuo-rosanat harjoittelee kunnolla, ne oppii kyllä, vaikka ei puhui-si äidinkieltä.

– Vaikeinta on suomeksi näy-tellessä se, jos täytyy improvi-soida. Jos vaikka tulee itselle black out, että mitä tässä koh-taa pitikään sanoa, tai jos vas-tanäyttelijä sanoo väärän replii-kin, ja minun pitää yrittää pe-lastaa kohtaus, niin se on paha tilanne.

Sofie Lybäckin tie on kulke-nut Kruunupyystä Vaasaan, jos-sa hän oli Wasa Teaterissa näyt-telijänä vuosina 2001–2003. Sit-ten hän lähti Göteborgiin, jossa hän opiskeli ja valmistui mu-sikaalinäyttelijäksi, minkä jäl-keen hän oli pari vuotta näytte-lijänä Tukholmassa.

Vuosi sitten syksyllä hänet kiinnitettiin vuodeksi Vaasan kaupunginteatteriin. Työ ei ol-

lut pelkästään näyttelemistä.– Jouduin My Fair Lady -musi-

kaalin harjoituksissa tulkiksi, koska ohjaaja, koreografi ja la-vastaja olivat ruotsalaisia, eivät-kä kaikki kaupunginteatterissa puhu ruotsia. Se oli haastavaa. Kaislikossa suhisee -näytelmään tein myös koreografian, mikä oli minulle uusi kokemus, mut-ta sujui hyvin.

Tänä syksynä hän siis vaihtoi Wasa Teateriin, jossa pesti kes-

tää näillä näkymin maaliskuun loppuun saakka.

Lybäckin kihlattu on amma-tiltaan lennonjohtaja ja asuu Kokkolassa.

– Nyt elämä on vähän edes-takaisin kulkemista, ja tulevai-suudessa voin tehdä keikkoja muualle, mutta minusta tuntuu silti, että koti on Vaasassa.

Myös Johan Aspelin on viihty-nyt Vaasassa hyvin ja aikoo jää-

dä tänne, jos vain töitä riittää.– Minulla on vaimo ja kak-

si lasta, kolmas tulossa. Lapset ovat viihtyneet päivähoidossa hyvin, ja me pidämme Vaasas-ta, koska täällä elämän pulssi on rauhallisempi kuin pääkau-punkiseudulla.

Sipoosta kotoisin oleva Aspe-lin asunut Porvoossa ja Espoos-sa, jossa hän näytteli Unga Tea-ternissa vuosina 2004–09. Siel-tä hän tuli Vaasaan. Hänet on

kiinnitetty Wasa Teateriin nyt vuodeksi.

– Toivon, että voin jäädä, kos-ka olemme niin kotiutuneet Vaasaan.

Vaasan kaupunginteatterista jäi hyvät muistot sekä Aspelinil-le että Lybäckille.

– Ei mitään pahaa sanotta-vaa sieltä. Se on erittäin hyvä työpaikka. Wasa Teater on pie-nempi, mutta jotenkin kodik-

kaampi. Muutos toi uutta virtaa omaan työhön, ja sopeutumi-sessa auttaa, kun ei yksin siir-tynyt uuteen taloon, sanoo As-pelin vilkaisten Lybäckiä.

Molemmat ovat mukana syk-syn suurmusikaalissa Allt eller inget (suom. Housut pois).

– Se on hauska, mutta kertoo tärkeistä asioista. Ja siinähän heitetään vaatteetkin pois. Sil-loin on hyvä, että viihtyy työ-porukassa, velmuilee Aspelin.

Työkieli vaihtui suomesta ruotsiinWasa Teaterin uudet näyttelijät ovat tuttuja kaupunginteatterista

Wasa Teaterin uudet näyttelijät Johan Aspelin ja Sofie Lybäck ovat mukana muun muassa syksyn musikaalissa Allt eller inget (eli Housut pois). KUVA: ANNE LAURILA

Nyt elämä on vähän edestakaisin kulkemista, ja tulevaisuudessa voin tehdä keikkoja muualle, mutta minusta tuntuu silti, että koti on Vaasassa. Näyttelijä Johan Aspelin

LOS ANGELES Elokuvaohjaajat Francis Ford Coppola ja Jean-Luc Godard saavat Oscar-palkinnot elämäntyöstään marras-kuussa eli ennen Oscar-gaalaa, joka pidetään helmikuussa. Amerikkalainen Coppola, 71, on voittanut tätä ennen viisi Oscar-palkintoa. Ranskalaiselle Godardille, 79, Oscar on ensimmäinen. Godard ei ehkä tule vastaanottamaan Oscaria, sillä elokuva-akatemia ei ole onnistunut tavoittamaan ohjaajakonkaria.

Coppola ja Godard saavat Oscarit elämäntyöstä

HELSINKI Lauri Tähkä & Elonkerjuu julkaisee livealbu-min Iholla 13. lokakuuta. Livelevyä täydentää samanni-minen dvd-julkaisu. Materiaalia on äänitetty ja kuvattu muun muassa tämän kesän kiertueella. Lauri Tähkä & Elonkerjuu soittaa loppuvuodesta kuusi keikkaa, joiden jälkeen yhtye vetäytyy määrittelemättömäksi ajaksi tauolle.

Tähkä & Elonkerjuu keikkatauolle joulukuussa

ELOKUVATSoul Kitchen Gloriassa. Oh-jaus: Fatih Akin. Pääosissa: Adam Bousdoukos, Moritz Bleibtreu, Birol Ünel, Anna Be-derke, Pheline Roggan, Lukas Gregorowicz, Dorka Gryllus ja Udo Kier.

ANSSI LEHTIMÄKIVAASA Saksalaisohjaaja Fa-tih Akinin (Taivaan reunal-la, 2007 ja Suoraan seinään, 2004) palkittu, lämminhenki-nen komedia Soul Kitchen on täynnä tuttuja teemoja, mutta totuttua rosoisemmalla otteel-la kerrottuna.

Adam Bousdoukosin (Ke-bab Connection, 2004) esittä-mä saksankreikkalainen Zinos pitää huonosti menestyvää ra-vintolaa sattuman oikusta. Nuo-ri mies ei jaksa tai osaa ajatella elämäänsä huomiseen asti. Hy-vä kun välttämättömimmät asi-at saa hoidettua.

Zinosin perisaksalaisella tyt-töystävällä Nadinella (Pheli-ne Roggan) on toisenlaiset aat-teet tulevaisuuden suhteen. Konservatiivisen perheen tytär on omaksunut vanhempiensa maailmankuvan ja yhteiskunta-käsityksen lähes kapinatta. Ai-noan särön kuvaan tekee Zinos.

Nadinea poikaystävän pese-mättömät kalsarit ja muu ylei-nen suttuisuus eivät tietenkään lyö liekkeihin, mutta lähinnä Zi-nosin kunnianhimoton elämän-asenne ja näköalattomuus aja-vat tytön Kiinaan.

Miehen identiteetti määrittyy elokuvassa työn kautta. Zinos tuntee kasvavansa ihmisenä ja etenkin miehenä ravintolan alka-essa tehdä reipasta tulosta. Syy onneen on kuitenkin vain välilli-

sesti Zinosin itsensä ansiota.Määrätietoinen uusi kok-

ki Shayn (Birol Ünel) valot-taa nuorelle yrittäjälle onnistu-neen ravintolakonseptin resep-tiä: ei pidä tarjota isoja ja edul-lisia annoksia, vaan pieniä ja kalliita. Homma toimii, sillä pi-an kaikki haluavat käydä suosi-tussa ravintolassa.

Kokki on isähahmo, mut-ta tulisen temperamenttinsa ja veitsenheittoharrastuksensa myötä myös klisee. Ravintolan menestyminen antaa Zinosil-le kuitenkin itsetuntoa ja mah-dollisuuden miettiä elämäänsä eri tavalla. Iso kysymys on tie-tysti, lähteäkö Nadinen perään Shanghaihin, vai ei.

Rakkautta ja itsenäistymis-tä peilaava elokuva pohtii per-hettä ja sen merkitystä ihmisel-le. Ote on kuitenkin raikas ja ky-seenalaistava. Mistään jenkkilef-foille tyypillisestä empaattisesta melodraamasta ei ole kyse.

Tämän rainan lopussa jo alus-sa viisaat vanhemmat eivät ha-laa silmät kosteina entisistä vil-likkolapsista sukeutuneita me-nestyjiä.

Erinomaisesti valittu musiik-ki tekee paljon. Elokuvassa on jonkin verran kohtuullisesti onnistuneita elementtejä, mut-ta henkilöohjaus sen sijaan on velttoa. Tosin tahatonta koo-millisuutta tai muuta epäonnis-tumista ei ole pelätty.

Mahtipontinen arvokkuus, joka niin helposti muuttuu to-tisuudeksi ja lopulta jäykäksi typeryydeksi, ei tätä elokuvaa vaivaa. Pääosia myöten henki-löhahmot ovat karismaattisia ja moniulotteisia. Moritz Bleibt-reu tekee hienon roolin ravinto-loitsijan roistona veljenä.

Draamakomedia saksalaisittain

Tyttö lähtee, poika jää saksanturkkilaisen elokuvaajaohjaaja Fatih Akin Soul Kitchen -komediassa.

KIRJATSinikka Nopola: Teepussit. Gummerus Jyväskylä 2010 (1987). 192 s.

NADIA PAAVOLASinikka Nopola tunnetaan ny-kyisin parhaiten lastenkirjois-ta, jotka hän on kirjoittanut si-sarensa Tiina Nopolan kans-sa. Etenkin Risto Räppääjä -kir-jat sekä Heinähattu ja Vilttitossu -sarja ovat monenikäisten luki-joiden suursuosikkeja.

Jo ennen läpimurtoaan las-tenkirjailijana Nopola ihastut-ti kokoelmilla Helsingin Sano-mien kuukausiliitteessä jul-kaistuista kolumneistaan. Tänä vuonna kirjailijalta julkaistiin uudelleen hänen vuonna 1987 ilmestynyt esikoisteoksensa, novellikokoelma Teepussit, jo-hon Nopola on toimittanut ret-rospektiivisen esipuheen.

Esipuheessaan Nopola tiivis-tää tuonaikaiset tunnelman-sa ja sukeltaa samalla nuoruu-den minänsä ajatusmaailmaan. ”Yritin olla viksu ja urpaani”, Nopola toteaa itseironisesti, ja samalla suojaa itsensä jälkikri-tiikiltä nuoruuden ja naiiviuden viitan taakse.

Kuitenkin esikoisteoksessa on jo oraalla Nopolan ainutlaa-tuinen tilannehuumorin taju. Hän näkee huvittavia piirteitä arkisissa inhimillisen kanssa-käymisen tilanteissa, mutta ei yritä liikaa huvittaa niillä. Hie-novarainen huumori tulee esil-

le, jos sille antaa mahdollisuu-den. Myöhemmissä teoksissa tämä taito on vain vahvistunut.

Teepussit kertoo tarinoita 1980-luvulta, ja aikalaiskuvauk-sena se on myös hieman hellyt-tävä. Novellien ihmisten elämä on erilaista kuin nykyään, kir-jailijan työkin vain harvoin pai-navan kirjoituskoneen kanssa puurtamista, mutta toisaalta kirjoituksissa kansainvälistyvä Suomi on löytänyt halvat viinit, etelänmatkat ja spagetin. On oikeastaan nerokasta julkaista teos nyt kun hitaammasta elä-mäntavasta ennustetaan tule-van seuraava megatrendi.

Temaattisesti Nopolan novel-lihenkilöitä yhdistää päänsisäi-nen monologi, jota lukija todis-taa. Nämä ihmiset ovat vähän va-rovaisia olemisessaan ja elävät enemmän ajatustensa tasolla.

Ihmisiä, jotka elävät ajatuksissaan

ANNE PUUMALASEINÄJOKI Seinäjoen Harras-tajateatterikesässä nähtiin lau-antaina seitsemän ryhmän esi-tykset.

Päivän klassikkoannista vas-tasi kolmen kokkolaisnäytteli-jän esittämä August Strindber-gin Fröken Julie.

Ryhmä veti näytelmän kah-teen otteeseen peräjälkeen. Ru-peaman jälkeen takki oli tyhjä, mutta fiilikset hyvät.

– Oli mukava nähdä, että ylei-söä riitti siitä huolimatta, et-tä esityksemme on ruotsinkie-linen, summasi Julien roolissa nähty Gita Backlund.

Myös tuomariston palaute tyydytti.

– Keskustelimme melko pit-kään. Ehkä parhaat vinkit saim-me rekvisiitan käytöstä, kertoi Pauliina Holmqvist.

Tikkurilan teatterilla esitys oli lauantaina iltapäivällä vielä edessä. Ryhmä oli tuonut Seinä-joelle Jari Tervon tekstiin perus-tuvan näytelmän Rikos ja Rak-kaus. Esitys oli illan viimeinen.

– Toivottavasti väki jaksaa vielä olla liikkeellä, näytelmän lavastuksesta ja valosuunnitte-lusta vastannut Pikku-Markku Tuominen toivoi.

Tikkurilan teatteri kiertää ah-

kerasti alan tapahtumia eri puo-lilla Suomea. Vantaalaiset pääsi-vät Seinäjoen Harrastajateatteri-kesään myös viime vuonna. Sil-loin tuli kunniamaininta.

Toiminnanjohtaja Leena Tiurin mielestä tämän vuo-den katselmukseen valikoitu-neet esitykset ovat hyvä katta-

us siitä, millaista harrastajate-atteria Suomessa tällä hetkellä tehdään.

Teattereiden kilpailu katsojis-ta ja median huomiosta on eten-kin pääkaupunkiseudulla kova. Tiurin mukaan Seinäjoen Har-rastajateatterikesän kaltaiset ta-

pahtumat ovat lähes ainoita ti-laisuuksia, joissa harrastajat voi-vat saada pureksittua ja pohdit-tua palautetetta ammattilaisilta.

Pikku-Markku Tuomisen mu-kaan suoran palautteen antami-nen toiselle harrastajalle ei aina ole helppo laji.

– Täällä ei häiritse niin pal-

jon, jos tulee esimerkiksi tyrmä-tyksi. Paikallehan tullaan juuri kuulemaan rehelliset kommen-tit, hän totesi.

Vantaalaiset aikoivat katsoa Harrastajateatterikesässä mah-dollisimman monta muuta esi-tystä. Perspektiiviä tapahtu-maan on: Leena Tiuri ja ohjaa-ja Carita Välitalo osallistuivat Seinäjoen Harrastajateatterike-sään ensimmäisen kerran viiti-sentoista vuotta sitten.

– Silloin meno oli suureelli-sempaa kuin nyt. Tapahtumas-sa oli lähes karnevaalitunnel-

maa. Koulutusta oli ainakin las-tenteatterin ohjauksessa, Tiuri muistaa.

Koulutus on osittain palaa-massa Harrastajateatterike-sään. Tänä vuonna ohjelmis-tossa oli näyttelijä Jani Toivo-lan vetämä työpaja.

– Tämänkaltaiseen tapatu-maan olisi hyvä tilaisuus yhdis-tää esimerkiksi ohjaajakoulu-tusta. Sen puitteissa voitaisiin vaikka käydä katsomassa esi-tyksiä ja analysoida niitä, Cari-ta Välitalo ehdotti.

Seinäjoen Harrastajateatteri-kesä jatkuu sunnuntaina.

Palaute saa konkarit palaamaan Harrastajateatterikesään

Pikku-Markku Tuominen, Leena Tiuri ja Carita Välitalo Tikkurilan teatterista pitävät tärkeänä, että teatteria tekevät yhdessä kai-kenikäiset. Se on tavoite myös Tikkurilassa. KUVA: ANNE PUUMALA

Anders Hassel ja Gita Backlund nähtii lauantaina August Strinbergin klassikkonäytelmässä. KUVA:

UNTO TAPIO/SEINÄJOEN KAMERAKERHO

KULTTUURI17TIISTAINA 31. ELOKUUTA 2010

Laura Kurko-Kauranen, Vaasa (06) 247 7587, Anne Laurila, Vaasa (06) 247 7587, Aino Mäki-Mantila, Seinäjoki (06) 247 7585, Tero Hautamäki, Seinäjoki (06) 247 7586 kulttuuri@pohjalainen.fi

Minulle paras palaute on se, että kirjani herättää tunteita: häpeää, vihaa tai surua. Pelästyisin, jos kukaan ei reagoisi mitenkään. Kirjailija Susanna Alakoski

HELSINKI Kustannusosa-keyhtiö Tammen viestin-täpäälliköksi on nimitetty Maria Romantschuk. Hän on toiminut viimeksi Fortumin viestintäjohtajana vuosina 2007–2009 ja sitä ennen ta-

savallan presidentin lehdistö-päällikkönä vuosina 2000–2007. Vuosina 1997–2000 hän toimi Suomen suurlähetystön lehdistöneuvoksena Tukhol-massa. Taustaltaan hän on toimittaja.

Romantschukista Tammen viestintäpäällikköOULU Oulun musiikkivideofestivaa-leja ja ilmakitaransoiton MM-kisoja seurasi viiden päivän aikana yh-teensä 13 500 ihmistä. Kävijämäärä kasvoi noin 2 500 vierailijalla viime vuodesta. Tapahtuma houkutteli myös kymmeniä toimittajia eri

puolilta maailmaa. Kuvat ilmakita-rafinaalista levisivät kansainvälisten uutistoimistojen kautta, ja muun muassa amerikkalainen CNN uutisoi tapahtumasta. Ilmakitaramesta-ruuden voitti ranskalainen Sylvian ”Günther Love” Quimene.

Oulun musiikkivideofestivaali oli menestys

Susanna Alakoski ai-koo tulevaisuudessakin kirjoittaa aiheista, joita muut karttavat. Sikalat-romaanissa alkoholismista kertonut kirjailija paneu-tuu kirjassaan huumeon-gelmaisten elämään.

HETA ÄNGESLEVÄHELSINKI Ruotsinsuomalai-nen kirjailija Susanna Ala-koski kertoo uudesta romaa-nistaan hotelli Katajanokassa, joka on ennen ollut Helsingin lääninvankila. Puitteet haastat-telulle ovat osuvat, sillä kalte-reiden taa joutuu myös Hyvää vangkilaa toivoo Jenna -romaa-nissa (Schildts 2010) huumeita käyttävä Sami.

Romaanin päähenkilö ja ker-toja on Samin sisko, Anni, jo-ka joutuu seuraamaan veljensä tietä rappiota kohti. Annilla on kirjassa kaksijakoinen rooli: yh-täältä hän on huumeriippuvai-sen omainen, joka yhä rakastaa hänet monta kertaa pettänyttä veljeään, toisaalta huumeiden-käyttäjien parissa työskentele-vä sosiaalityöntekijä, joka on köyhästä ja kurjasta lapsuudes-ta huolimatta pärjännyt elä-mässä hyvin.

Alakosken kirjassa puheen-vuoro annetaan niille, joiden ääni harvemmin virallisessa huumekeskustelussa kuuluu.

– Monet omaiset häpeävät lä-heistensä puolesta. Alkoholi- tai huumeongelmasta kertominen on hankalaa. Olisi hyvä, jos hä-peästä päästäisiin eroon.

Alakosken kirjassa pikkuri-kolliseksi päätyvä Sami on sää-littävä lurjus, joka murtautuu asuntoihin ja varastelee autoja.

– Kaikki me voimme kohda-ta tällaisen tyypin, vaikkemme haluaisikaan. Hän on arkipäi-väinen ihminen, joka kuitenkin vie paljon tilaa ja maksaa yhteis-kunnalle paljon. Tästä meidän pitäisi puhua.

Edellisessä romaanissaan Si-kalat (Schildts 2007) Alakos-ki kuvasi Suomesta Ruotsiin muuttaneen perheen köyhyyt-tä ja alkoholismia lapsen näkö-kulmasta.

Alakoski on jo tottunut ole-maan se, joka nostaa esiin yh-teiskunnassamme tabuina pi-dettyjä asioita.

– Haluankin olla sellainen kir-jailija. Olen itse kiinnostunut niistä aiheista, ja enhän muus-ta voisi kirjoittaakaan.

Sitä paitsi lukijoilta saatu pa-laute kertoo, että muitakin kiin-nostaa.

– Minulle paras palaute on se, että kirjani herättää tunteita: häpeää, vihaa tai surua. Peläs-tyisin, jos kukaan ei reagoisi mi-tenkään.

Vaasassa syntynyt Alakos-

ki muutti 5-vuotiaana vanhem-piensa kanssa Skåneen Ruot-siin. Molemmat maat ovat Ala-koskelle tärkeitä, mikä näkyy hänen kirjoissaankin. Sekä Si-kaloissa että uudessa romaa-nissa päähenkilöt ovat ruotsin-suomalaisia. Elämä uudessa ko-timaassa ei näyttäydy ruusuise-na.

– Eihän historiaa voi yliviiva-ta mustalla tussilla. Joillakin on mennyt oikein hyvin, toisilla ei. Minun kirjani kertovat heistä. He ovat olemassa.

Seuraavan romaaninsa kir-joittamiseen Alakoski suunnit-telee paneutuvansa täysipai-noisesti ensi keväänä. Aihepii-

rikin on jo selvillä.– Työläishistoria vetää puo-

leensa jo taustani takia. Mum-moni oli 40 vuotta työssä puu-villatehtaalla, mutta en tiedä siitä mitään. Työläisnaisen ase-ma tehtaalla kiinnostaa.

Keväällä ilmestyy Alakosken kirjoittama lastenkirja, joka kertoo 10-vuotiaasta suomen-ruotsalaisesta tytöstä.

Alakoski vakuuttaa, ettei las-tenkirjoissakaan tarvitse väl-tellä tabuja.

– Siinä on allergiaa, huumei-ta ja kuolemaa. Olen antanut tytön kertoa asioista sellaisina kuin hän ne näkee ja kuulee.

Yhteiskunnan tabut julki

TEATTERI

Janosch: Oi ihana Panama. Ohjaus Kirsi Karvonen, lavastus Markus Serala, puvustus Henna Mustamo. Rooleissa Sini Hukka-nen, Marjo Lahti ja Eija Varima. Ensi-ilta Kokkolan kaupunginte-atterissa 28.8.2010.

PIA BYSKATAKOKKOLA Syyskausi aloitettiin Kokkolan kaupunginteatteris-sa värikkäällä Janoschin kir-joittamalla lastennäytelmällä Oi ihana Panama. Pieni Katarii-nan Kamari oli ääriään myöten täynnä ensi-illassa, ja yleisön nuorimmat edustajat olivat san-gen tyytyväisiä näkemäänsä.

Näytelmä kertoo kahden ys-tävän, Pienen Karhun ja Pienen Tiikerin, huimasta matkasta kohti Panamaa. Ystävykset luu-levat Panaman olevan paikoista parhain, sillä siellä tuoksuu ba-naaneille.

Matkan aikana he tapaavat

monia eläimiä, jotka yrittävät auttaa heitä löytämään perille. Onni löytyykin lopulta lähem-pää kuin ystävykset arvaavat-kaan.

Jo astuessa kamariin sisäl-le katsojan silmät nauliintuvat upean värikkäisiin lavasteisiin. Markus Serala on tehnyt todel-la hienoa työtä.

Lavastuksesta löytää koko ajan uusia katseenvangitsijoi-ta, ja upea väriloisto vie suo-raan satumaahan. Perheen vilkkaimmatkin jaksoivat py-syä aloillaan, sillä pelkästään la-vastuksen ihasteluun kului pal-jon aikaa.

Lavastuksen lisäksi vesi ja ää-nimaailma lisäsivät oikean sa-tumaan tunnelmaa oivasti.

Näyttelijävalinnat osuivat täy-dellisesti kohdalleen. Eija Va-rima Pienenä Karhuna ja Sini Hukkanen Pienenä Tiikerinä täydentävät toisiaan mainiosti.

Marjo Lahti esittää näytel-

män muut roolit, ja etenkin pri-madonna-lehmä sai aikuiset-kin kikattamaan lasten tavoin. Vaikka Lahti vaihtoikin vähän väliä roolia, pysyivät perheen nuorimmat hyvin mukana juo-nessa.

Näytelmä kertoo kahden ys-tävän, Pienen Karhun ja Pienen Tiikerin, huimasta matkasta kohti Panamaa. Ystävykset luu-levat Panaman olevan paikoista parhain, sillä siellä tuoksuu ba-naaneille.

Jos itse näytelmän tapahtu-mat ilahduttivat perheen pie-nimpiä, niin aikuisiakaan ei ol-lut unohdettu. Teksti oli pai-koittain hykerryttävän viihdyt-tävää ja mukaansa tempaavaa.

Näytelmän ohjannut Kirsi Karvonen oli myös onnistunut luomaan näytelmään tempon, joka piti mielenkiinnon yllä ko-ko 45 minuutin ajan.

Lainatakseni erästä nuorta miestä yleisöstä: ”Näytelmä oli mahtava”.

Ystävien seikkailu kauniissa satumaassa

Pieni Karhu (Eija Varima) ja Pieni Tiikeri (Sini Hukkanen) lähtevät etsimään banaanintuoksuista onnea Panamaan näytelmässä Oi ihana Panama. Matkalla he tutustuvat erilaisiin eläimiin, kuten Jänikseen (Marjo Lahti) ja Siiliin. KUVA: VESA LAHTI

Susanna Alakoski kertoi uudesta romaanistaan entisessä vankilassa Helsingissä. Vankila on keskeinen paikka myös Alakosken uutuudessa, Hyvää vangkilaa toivoo Jenna -kirjassa. KUVA: MIKKO STIG

• Susanna Alakoski syntyi Vaasassa ja muutti 5-vuotiaana van-hempiensa kanssa Ruotsiin Ystadiin.

• Asuu nykyään Tukholmassa.

• Koulutukseltaan sosionomi ja naistutkija.

• Perheeseen kuuluvat mies ja kolme lasta.

• Esikoisteos Svinalängorna (suom. Sikalat) sai arvostetun ruot-salaisen August-palkinnon.

• Sikalat on esitetty myös näytelmänä Suomessa ja Ruotsissa.

• Pernilla Augustin ohjaama elokuva Sikaloista saa ensi-iltansa joulukuussa. Pääosaa esittää ruotsalainen Noomi Rapace. Suomalai-sista näyttelijöistä mukana ovat Outi Mäenpää ja Ville Virtanen.

KUKA?

KIRJAT

Susanna Alakoski: Hyvää vangkilaa toivoo Jenna. Schildts 2010. 349 s.

ANNA-LEENA EKROOSVaasalaissyntyinen Susan-na Alakoski tavoitti esikoisro-maanissaan Sikalat hienosti lap-sen näkökulman. Leena-tytön kautta kuvaus lapsuudesta ruot-sinsuomalaisessa alkoholisti-perheessä kosketti.

Juuri ilmestyneessä Hyvää vangkilaa toivoo Jenna -romaa-nissa kertojanääni on aikuisen, mutta teemoissa ja tunnelmissa on paljon samaa kuin Sikaloissa.

Anni ja Sami ovat sisaruksia, joilla on takanaan lasinen lap-suus. Anni on sinnitellyt koleis-ta ja turvattomista lähtökohdis-ta yhteiskunnan valoisammalle puolelle ja työskentelee sosiaali-työntekijänä. Perheeseen kuulu-vat aviomies Dan ja tytär Jenna.

Samille on käynyt huonom-min, hänestä on tullut narko-maani. Aineet, kuivat kaudet, retkahtamiset, vankila-ajat ja kuntoutusjaksot muodostavat hänen elämänsä oravanpyörän.

Alakoski näyttää romaanil-laan, miten pitkälle ulottuu huonon lapsuuden jälki.

Jos äiti kuolee, minä kuolen. Jos isä kuolee, Sami kuolee. Näin Anni ajatteli lapsena.

Aikuisena hän oivaltaa, et-tä jos vanhemmat olisivat kuol-leet, he olisivat saaneet elämän.

Vaikka Annin elämä on ulkoi-sesti kunnossa, surkea lapsuus ja aikuiselämää varjostava jat-kuva huoli isoveljestä riistävät hänen elämästään ilon. Annis-ta tuntuu kuin hän katsoisi elä-määnsä usvan takaa.

Usvatytöstä on tullut haja-mielinen usva-aikuinen. Iloa ja onnea Anni ei osaa ottaa vielä-kään vastaan, elämä on haaleaa suorittamista ja naisen sisällä kytee patoutunut viha. Pahim-pia Annille ovat juhlapyhät, jou-lu etenkin. Koska Samille ei tule joulua, ei saa tulla Annillekaan. Anni yrittää kyllä välillä pyris-tellä eroon veljestään, mutta tietämättömyys veljen tekemi-sistä ei poista huolta ja tuskaa.

Karua tarinaansa Alakoski kehrää kauniilla kielellä. Kie-li virtaa, liimaa sanoja pötköik-si, toistaa ja lähenee paikoin ru-

noa. Ja niin tehdessään menee lukijan ihon alle.

Alakoski panee kirjallaan kat-somaan todellisuuksia, joita ei oikeastaan haluaisi katsoa.

Läsnä on Sikaloista tuttu luokkatietoinen näkökulma. Mitä köyhyys ja huonot lähtö-kohdat tekevät ihmiselle, ro-maani kysyy. Päihderiippuvai-sen läheisen tuskan kirjailija kuvaa taitavasti.

Hyvää vangkilaa toivoo Jen-na ei ole helppo lukukokemus, mutta tärkeä se on.

Lasisen lapsuuden pitkä varjo

Seinäjoen harrastajateatterikesän päätöstilaisuudessa jänni-tys kipusi kattoon, kun raati, johon kuuluivat Jaana Saarinen, Ve-sa Tapio Valo ja Samuli Reunanen, jakoi rahaa ja kunniaa.

1 500 euron olemattoman palkintosumman jakamisessa on nähty niin monta konstia kuin on ollut raatejakin. Pohjanotee-raus koettiin muutama vuosi sitten, kun raati jakoi rahat tasan osallistujien kesken.

Ensimmäinen palkinto eli 700 riihikuivaa euroa ojennettiin loimaalaiselle Haaran kyläteatterille. Heidän esityksensä Saviseu-tuni (s)oi toi mieleen historialliset kuvaelmat, joita esitetään vuo-sittain Törnävän kartanolla. Niiden avulla tallennetaan ajanku-vaa ja ehkä siirretään perinnettä tuleville sukupolville. Jaarittele-vassa kuvaelmassa oli toki lämmintä henkeä ja tunnelmaa.

Toinen palkinto eli 400 euroa annettiin helsinkiläiselle Teatte-ri Reippaalle Irmalle. Ryhmän Sataa kaatamalla jäi kokonaisuu-desta mieleeni parhaiten. Reippaan Irman nuoret naiset kertoi-vat vaikuttavasti luopumisesta ja kuolemasta lähes yksinomaan liikkeen ja mimiikan keinoilla. Kuvataiteelliset viitteet ja monivi-vahteinen symboliikka ihastuttivat myös.

Kolmas huomionosoitus ojennettiin Kajaanin Harrastajateatte-rille, joka on ennenkin pokannut Seinäjoella kunniaa. Kajaanilai-set nuoret näyttelijät vyöryttivät estradille musiikkia ja fyysistä teatteria tulvivan Meidän sukupolvemme tarinan. Kajaanilaisten esitys oli hauska ja vakuuttava, mutta tiivistämisen tarpeessa.

Harrastajateatterikesän kokonaisuus oli valitettavan tasa-paksu. Seinäjoella tuskin nähtiin ja palkittiin parasta suomalais-ta harrastajateatteria. Maamme sadoista harrastajanäyttämöistä vain pieni prosentti haki katselmukseen ja vielä pienempi pääsi. Seinäjoella nähtiin silti monipuolinen otos kotimaisesta harrasta-jateatterikentästä.

Yhden esityksen korottamisen sijasta olisi voitu palkita useita osa-alueita lukuisista näytelmistä. Kokkolalaisten ja pietarsaare-laisten ruotsinkielinen Fröken Julie oli huolella tehty ja neidin ly-hyttä hametta lukuun ottamatta loppuun saakka harkittu koko-naisuus. Joistakin esityksistä olisi voitu palkita musiikkiosuus ja toisista muutamia herkullisesti toteutettuja roolitöitä.

Tasapaksu teatterikesä

KOLUMNI

RAIMO HAUTANENKirjoittaja on kulttuurikriitikko

KUUKAUDEN KUVA

MAARIA NIEMIHELSINKI Syksyn kuvataide-kauden kiinnostaviin uutuuk-siin kuuluu Helsingin taidemu-seon tuore näyttely PEEKABOO – Uusi Etelä-Afrikka.

Vaikka kansainvälisillä aree-noilla afrikkalainen nykytaide on yhä enenevässä määrin sa-mankaltainen edustaja kuin län-simainen, ei Suomessa ole aiem-min nähty näin laajaa kokonai-suutta eteläafrikkalaista taidetta.

Tunnettujen William Kent-ridgen ja Jane Alexanderin ohessa kaikkiaan 20 taiteilijaa esiintyy Tennispalatsissa var-sin vaikuttavine tulkintoineen afrikkalaisesta maailmasta.

Keskipolven taiteilija Anton Kannemeyer (s.1967) käyttää maalauksissaan sarjakuvatai-teen ylikorosteista kuvakieltä, suurentaa yhden sarjakuvaruu-dun mittakaavan suuriksi maa-lauksiksi.

Tämän ilmaisun juuret löy-tyvät länsimaisesta jälkimoder-nismista. Poptaiteen käyttämä populaarikulttuurin kuvasto on jo vuosikymmeniä palvellut

maalaustaiteen ilmaisua.Teoksessaan Musta huu-

to (2010) Kannemeyer ironisoi maansa siirtomaapoliittista ja apartheidin värittämää histori-aa. Sanan varsinaisessa merki-tyksessä hän tulkitsee satiirisen mustavalkoisesti Edvard Mun-chin ikonisoitunutta maalausta Huuto (1893).

Näin hän kiinnittää maala-uksen yhä kiinteämmin taide-historian klassikoihin. Ihmisen eksistentiaalisen olemassaolon tuska on Kannemeyrin käsissä siirtynyt yhtä olennaiseksi in-himilliseksi kokemukseksi af-rikkalaiselle.

Kannemeyrin maalausten ää-rimmäisyyksiin viety erotte-lu mustan ja valkoisen ihmisen vastakkaisuudesta on osa hänen satiirisia tulkintojaan aparthei-din jälkeisestä maanosasta, jota hän ylikorostaa stereotyyppisel-lä, leijonantaljaan pukeutuneen paksuhuulisen mustan kuvana.

PEEKABOO – Uusi Etelä-Afrik-ka Helsingin taidemuseon Ten-nispalatsissa 16.1.2011 saakka. Taiteilija Anton Kannemeyer ker-too työstään sarjakuvafestivaa-leilla 11.9. klo 15 Tennispalatsissa ja esittelee sen jälkeen näyttelyä.

Musta huuto Etelä-AfrikastaAnton Kannemeyer: Musta huuto (2010).