5.3. Äidinkieli ja kirjallisuus5.3. Äidinkieli ja kirjallisuus 5.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä

5.3. Äidinkieli ja kirjallisuus

5.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenäÄidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jollaihminen jäsentää maailmaa ja rakentaa sosiaalista todellisuutta. Äidinkielen myötä ihminenomaksuu yhteisönsä kulttuurin ja rakentaa omaa identiteettiään. Tämä mahdollistaa sosiaalisenvuorovaikutuksen sekä kulttuurin jatkuvuuden ja sen kehittämisen.Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus on lukio-opetuksen keskeinen taito-, tieto-, kulttuuri- jataideaine, joka tarjoaa aineksia kielelliseen ja kulttuuriseen yleissivistykseen. Se saa sisältöjä kieli-,kirjallisuus- ja viestintätieteistä sekä kulttuurin tutkimuksesta. Kielen, kirjallisuuden ja viestinnäntietoja sekä lukemisen, kirjoittamisen ja puheviestinnän taitoja opitaan erilaisissa viestintä- javuorovaikutustilanteissa. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus opastaa arvostamaan omaa kulttuuriaja kieltä. Oppiaine ohjaa monikulttuurisuuden ja monikielisyyden ymmärtämiseen ja kielelliseen jakulttuuriseen suvaitsevaisuuteen.Lukion kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on kaunokirjallisuuden ymmärtäminen, tekstieneritteleminen ja tulkitseminen eri näkökulmista. Kaunokirjallisuus tarjoaa aineksia henkiseenkasvuun, kulttuuri-identiteetin muodostumiseen ja omien ilmaisuvarojen monipuolistamiseen.Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus tähtää sellaisiin viestintä- ja vuorovaikutustaitoihin, jotkaluovat riittävät edellytykset jatko-opinnoille, osallisuudelle työelämässä ja aktiivisellekansalaisuudelle. Sosiaalinen vuorovaikutus ja oppiminen perustuvat monipuoliseenviestintäosaamiseen ja vankkaan luku- ja kirjoitustaitoon sekä taitoon käyttää kieltä tilanteenvaatimalla tavalla. Oppiaine äidinkieli ja kirjallisuus ohjaa aktiiviseen tiedon hankkimiseen, tiedonkriittiseen käsittelyyn ja tulkintaan.Opetuksessa pyritään oppiaineen sisäiseen integraatioon, sillä eri tietoja taitoalueet ovattoiminnallisessa yhteydessä toisiinsa. Niitä yhdistävänä tekijänä on kieli ja näkemys ihmisestätavoitteellisesti toimivana, itseään ilmaisevana, merkityksiä tulkitsevana ja tuottavana viestijänä.Opetuksen tavoitteetÄidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

syventää tietojaan kielestä, kirjallisuudesta ja viestinnästä ja osaa hyödyntää niihin liittyviäkäsitteitäsyventää ja monipuolistaa viestintä- ja vuorovaikutustaitojaan niin, että hän pystyytavoitteelliseen ja tarkoituksenmukaiseen vuorovaikutukseenoppii käyttämään kieltä entistä tarkoituksenmukaisemmin sekä puheessa että kirjoituksessaoppii ymmärtämään ja analysoimaan tekstin ja kontekstin suhdettasyventää tekstitaitojaan siten, että hän osaa eritellä, tulkita, arvioida, hyödyntää ja tuottaaerilaisia tekstejä entistä tietoisempana niiden tavoitteista ja konteksteistaoppii arvioimaan tekstin ilmaisua, esimerkiksi retorisia keinoja ja argumentaatiota, sekäsoveltamaan tietojaan tekstien vastaanottamiseen ja tuottamiseensyventää kirjallisuuden tuntemustaan ja kehittää siten ajatteluaan, laajentaa kirjallistayleissivistystään, mielikuvitustaan ja eläytymiskykyään ja rakentaa maailmankuvaansahallitsee kirjoitetun kielen normit ja ymmärtää yhteisen kirjakielen tarpeellisuudenosaa valikoida ja kriittisesti arvioida erilaisia tietolähteitä, tiedon luotettavuutta,käyttökelpoisuutta ja tarkoitusperiä, osaa hyödyntää tietoja viestintätekniikkaa oppiaineenopiskelussanauttii kulttuurista ja arvostaa sen monipuolisuutta.

ArviointiÄidinkielen ja kirjallisuuden kurssien arvioinnin tulee kohdistua monipuolisesti oppiaineen erialueisiin. Arvioinnin pohjana on opiskelijan tieto kurssien tavoitteista ja sisällöistä niin, että hänpystyy seuraamaan omaa edistymistään. Kurssiarvosanaan vaikuttavat kirjalliset ja suullisettuotokset sekä aktiivinen osallistuminen. Henkilökohtainen tavoitteenasettelu ja palaute sekä toisilta

1

opiskelijoilta että opettajalta ovat opiskelijan puheviestinnän ja kirjoittamisen taitojenkehittymisessä tärkeitä. Opetuksessa tulee kehittää opiskelijan itsearviointitaitoja, joiden avulla hänvoi rakentaa myönteistä mutta realistista käsitystä itsestään puhujana, lukijana ja kirjoittajana.

Mikkelin etä- ja aikuislukioEdellä arvioinnista mainitun lisäksi kurssin alussa opiskelijoille kerrotaan kurssin

arviointiperusteet. Pakolliset ja syventävät kurssit arvostellaan numeroin (4 – 10), soveltavatkurssit suoritusmerkinnällä (S/H). Arvioinnissa noudatetaan kokonaisarvioinnin periaatetta:kaikki kurssin aikana tehdyt työt kuuluvat arvioinnin piiriin. Opiskelijoita ohjataanitsearviointiin.

Itsenäinen opiskelu ja kurssien suoritusjärjestysPakolliset kurssit on sopivinta suorittaa järjestyksessä, kurssit 4, 5 ja 6 voivat kylläkin

keskenään vaihtaa paikkaa. Lukion ensimmäistä äidinkielen kurssia sekä puheviestinnän jaluovan kirjoittamisen kursseja ei voi suorittaa itsenäisesti.

AihekokonaisuudetKaikille maan lukioille yhteisistä aihekokonaisuuksista äidinkielen ja kirjallisuudenopetuksessa Mikkelin kaupungin lukioissa huomioidaan erityisesti aktiivinen kansalaisuus jayrittäjyys, kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus sekä viestintä- ja mediaosaaminen.Kurssitasolla aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys otetaan huomioon erityisesti lukion 4.kurssin tavoitteissa ja sisällöissä, kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus puolestaanlukion 5., 6. ja 9. kurssin tavoitteissa ja sisällöissä ja viestintä- ja mediaosaaminen lukion 1.,2., 4. ja 7. kurssin tavoitteissa ja sisällöissä.

PAKOLLISET KURSSITKursseilla toteutetaan aineen sisäistä integraatiota: lukeminen, kirjoittaminen, puheviestintä, kieli,kirjallisuus ja media kytkeytyvät jokaisen kurssin tavoitteisiin ja sisältöihin siten, että tietojen jataitojen opiskelu on jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Kaikilla kursseilla syvennetäänkirjoitetun kielen hallintaa ja kehitetään lukemisen, kirjoittamisen ja puheviestinnän taitoja sekäluetaan runsaasti kaunokirjallisia ja muita tekstejä kunkin kurssin näkökulmasta.1. Kieli, tekstit ja vuorovaikutus (ÄI1)Opiskelijan käsitys kielestä, teksteistä ja niiden tulkinnasta syvenee, ja hänen taitonsa lukea tekstejäkehittyy. Hän osaa jäsentää viestintäympäristöään sekä tunnistaa omia taitojaan puhujana,kuuntelijana, kirjoittajana, lukijana ja median käyttäjänä niin, että hänen viestijäkuvansa tarkentuu.

TAVOITTEETKurssin tavoitteena on, että opiskelija

syventää tekstikäsitystäänoppii tarkastelemaan monenlaisia tekstejä entistä tietoisempana tulkintaansa ohjaavistaseikoistaymmärtää tekstin merkityskokonaisuutena ja tarkastelee sen piirteitä tavoitteen,viestintätilanteen ja -välineen kannaltaoppii tarkastelemaan kielenkäyttöään, lukemistapojaan ja viestintäänsä entistä tietoisemmintottuu huoltamaan tuottamiensa tekstien kieliasuasyventää tietojaan ryhmäviestinnästä: hän kehittää ja oppii arvioimaan omiaosallistumistapojaan ryhmän vuorovaikutuksen ja ilmapiirin sekä ryhmätyön tai keskusteluntuloksellisuuden kannalta.

KESKEISET SISÄLLÖTtekstien tulkintaa ja tuottamista ohjaavia perustekijöitä kuten tavoite, vastaanottaja, tekstilajija tekstityyppiviestintätilanteen ja -välineen vaikutus tekstiintekstikäsityksen syventäminen, esimerkiksi puhutut ja kirjoitetut tekstit, mediatekstit,sähköiset ja graafiset tekstit, asia- ja kaunokirjalliset tekstit, julkiset ja yksityiset tekstit

2

erilaisten tekstien kielen ja sisällön havainnointia ja harjoittelua: ymmärrettävyys,havainnollisuus ja eheystekstien referointi ja kommentointiomien viestintätietojen, -taitojen, -asenteiden ja -motivaation arviointi lukio-opiskelunnäkökulmastavuorovaikutustaidot ryhmässä

HaukivuoriKurssin aikana jokainen lukee itse valitsemansa teoksen, josta pidetään lukupäiväkirjaa(luetaan 1-2 romaania, referaatti ja kommentti).

PuumalaEritellään omaa lukukokemusta 1-2 luetun romaanin pohjalta. kurssia ei voi suorittaaitsenäisesti. Kirjoitetaan referaatti ja kommentti.

2. Tekstien rakenteita ja merkityksiä (ÄI2)Opiskelija harjaantuu erittelemään tekstien kieltä, rakenteita ja merkityksiä sekä oppii näkemääntekstin yhteyden kontekstiin ja muihin teksteihin. Opiskelija syventää tekstilajituntemustaan jakehittyy erilaisten tekstien tuottajana.


osaa arvioida tekstien sisältöä, näkökulmia, tyyliä ja muotoa sekä oppii erittelemään tekstiätemporaalisista, kausaalisista, kontrastiivisista ja muista merkityssuhteista koostuvanakokonaisuutena, oppii tekstien erittelyssä tarvittavaa käsitteistöä ja pystyy soveltamaan sitämyös tuottaessaan itse tekstiätottuu työstämään tekstiään oman ja toisten arvion pohjaltaoppii suunnittelemaan ja laatimaan puhuttuja ja kirjoitettuja asiatekstejä sekä kykeneevälittämään sanomansa kuuntelijoille tai lukijoille tavoitteittensa mukaisestioppii tiedonhankintastrategioita, käyttää painettuja ja sähköisiä tietolähteitä sekä löytääkäyttökelpoista ja luotettavaa tietoa kirjoitelmansa tai puhe-esityksensä pohjaksi.

KESKEISET SISÄLLÖTtekstuaaliset keinot, esimerkiksi lausetyypit ja -rakenteet, sananvalinnat, kielen kuvallisuus;jaksotus, viittaussuhteet, kytkökset; fokusointi, aiheen rajaus ja näkökulman valintainformatiivisen puheenvuoron rakentaminen, kohdentaminen, havainnollinen esittäminen jaarviointikirjoittaminen prosessina: tarkoituksenmukaisen aineksen haku, kriittinen valikointi jasiihen viittaaminen ja hyödyntäminen omassa tekstissä sekä tekstin ja sen kieliasunhiominen erityisesti rakenteen ja tekstin eheyden kannalta.

HaukivuoriKurssin aikana tutustutaan novelleihin ja luetaan novellikokoelma (luetaan kaksi teosta).

PuumalaVahvistetaan tiedonhankintataitoja oman kirjoitelman ja puhe-esityksen pohjaksi.Opiskellaan omien tekstien ja puheenvuorojen suunnittelua, rakentamista ja viimeistelyä.Luetaan kaksi teosta.

1. Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (ÄI3)Opiskelijoiden käsitys kaunokirjallisuudesta, kielen taiteellisesta tehtävästä ja sen kulttuurisestamerkityksestä syvenee.


oppii ymmärtämään kielen kuvallisuutta ja monitulkintaisuutta

3

syventää tietojaan kirjallisuuden lajeista ja niiden ominaispiirteistäkehittyy fiktiivisten tekstien analysoijana erilaisia lukija- ja tulkintalähtökohtia sekätarpeellisia kirjallisuustieteellisiä käsitteitä käyttäenoppii perustelemaan tulkintaansa teksteistä sekä suullisesti että kirjallisestiharjaantuu käyttämään kurssilla havainnoituja kielen keinoja tarkoituksenmukaisesti omassailmaisussaan.

KESKEISET SISÄLLÖTkirjallisuuden erittelyä ja tulkintaa tulkinnan kannalta perusteltua käsitteistöä jalähestymistapaa hyödyntäenproosa kirjallisuudenlajina: kerrontateknisiä keinoja, esimerkiksi kertoja, näkökulma, aihe,henkilö, aika, miljöö, teema, motiivilyriikka kirjallisuudenlajina: käsitteinä esimerkiksi runon puhuja, säe, säkeistö, rytmi,mitallisuus, toisto, kielen kuvallisuusdraama kirjallisuudenlajinanovellien, runojen ja draaman erittelyäkirjallisuuden keinojen käyttöä omissa teksteissä

Mikkelin etä- ja aikuislukioHaukivuori

Kurssin aikana jokainen lukee itse valitsemansa teoksen, jonka esittelee muulle ryhmällesuullisesti (luetaan novelli- ja/tai runokokoelma sekä näytelmä tai joku muu kokonaisteos).

PuumalaLuetaan novelli- ja/tai runokokoelma sekä näytelmä tai jokin muu kokonaisteos.

4. Tekstit ja vaikuttaminen (ÄI4)Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden kieltä erityisesti vaikuttamisen

näkökulmasta. Hän perehtyy argumentointiin ja syventää siihen liittyviä tietoja. Hän oppiianalysoimaan ja tuottamaan argumentatiivisia tekstejä.


syventää medialukutaitoaan, jolloin hän pystyy analysoimaan ja tulkitsemaan erilaisiamediatekstejä, niiden taustoja ja tavoitteita sekä kriittisesti arvioimaan median välittämääinformaatiota ja vaikutusta yksilöihin ja yhteiskuntaanosaa niin kirjoittajana kuin puhujanakin perustella monipuolisesti näkemyksiään sekäarvioida vaikuttamispyrkimyksiä ja tekstin luotettavuuttaosaa tarkastella kirjallisuuden yhteiskunnallista vaikutustaoppii tarkastelemaan ja arvioimaan tekstejä ja niiden välittämiä arvoja myös eettisistälähtökohdista.

KESKEISET SISÄLLÖTsuora ja epäsuora vaikuttaminen: esimerkiksi suostuttelu, ohjailu, manipulointi; mainonta,propaganda; ironia, satiiri, parodiavaikuttamaan pyrkivien tekstien lajeja, graafisia ja sähköisiä tekstejä: mielipide, kolumni,pakina, arvostelu, pääkirjoitus, kommentti, mainosargumentointitavat ja retoriset keinotkantaa ottavia puheenvuoroja, keskusteluja ja väittelyitätietoisesti vaikuttamaan pyrkivää kirjallisuutta ja muita kantaa ottavia tekstejätekstien ideologisuus, lähdekritiikki ja mediakritiikkiviestijän vastuu; mediavalinnat ja verkkoetiikka.

4

HaukivuoriKurssin aikana luetaan Tuntematon sotilas tai (ja) muu vaikuttamaan pyrkivä teos, josta tehdäänkirjallisuusarvostelu.

PuumalaLuetaan Tuntematon sotilas -romaani ja yksi vapaavalintainen teos.

5. Teksti, tyyli ja konteksti (ÄI5)Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden tyyliä siten, että hän osaa ottaa huomioon

kontekstin merkityksen tulkinnassa ja tekstin tuottamisessa.TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelijaoppii tarkastelemaan niin fiktiivisiä tekstejä kuin asiatekstejäkin niiden kulttuurikontekstissaja suhteessa muihin teksteihinoppii erittelemään tyylin elementtejä ja niiden vaikutusta tekstin kokonaisuuteenpystyy itsenäiseen kirjoitusprosessiin aiheen ja näkökulman valinnasta, aineiston koonnistaja järjestelystä tekstin muokkaamisen ja tyylin hionnan kautta oman pohdiskelevan tekstinlaadintaankehittää omaa ilmaisutapaansa ja kirjallista tyyliään.

KESKEISET SISÄLLÖTeri aikakausia ja tyylejä edustavia kaunokirjallisia ja muita tekstejä erityisesti kulttuurisenkontekstin näkökulmastatekstien tarkastelua ihmiskuvan, maailmankuvan, arvoja aatemaailman ilmentäjinä sekäoman aikansa että nykyajan kontekstissatyylin aineksien kuten sananvalinnan, sävyn, kielen kuvallisuuden, rytmin ja lauserakenteenvaikutus tekstiinoppiaineen sisältöihin valitusta näkökulmasta laadittu pohdiskeleva tekstioman tyylin hiontaa ja huoltoa

HaukivuoriKurssin aikana luetaan kaksi länsimaista klassikkoteosta, joista tehdään kirjallisuusessee jamainos.

PuumalaLuetaan kaksi klassikkoa.

6. Kieli, kirjallisuus ja identiteetti (ÄI6)Opiskelija saa yleiskuvan suomen kielen sekä suomalaisen kirjallisuuden ja kulttuurinmerkityksestä yksilölle ja yhteiskunnalle.


oppii tuntemaan suomen kielen kehityksen vaiheita ja ymmärtää eurooppalaisten kieli- jakulttuurikontaktien vaikutuksen suomalaisen kulttuurin muotoutumiseen ja jatkuvaanmuutokseenarvostaa nyky-Suomen monikulttuurisuutta ja -kielisyyttä ja ymmärtää äidinkielenmerkityksen jokaiselle ihmiselletuntee suomalaisen kirjallisuuden keskeisiä teoksia ja teemoja. Hän osaa arvioida niidenmerkitystä oman kulttuurinsa näkökulmasta kulttuurisen ja yksilöllisen identiteetinrakentajana.

5

KESKEISET SISÄLLÖTteksti suullisessa ja kirjallisessa traditiossa: kansanrunoudesta kirjallisuuteen, kirjoitetustakulttuurista nykyviestintäänsuomen kielen muotoutuminen ja muuttuminen kansainvälisessä ympäristössä;kielenohjailun periaatteet opiskelijan kielenkäytön näkökulmastakielen ja kirjallisuuden merkitys kansallisen identiteetin rakentamisessasuomalaista kaunokirjallisuutta aika- ja kulttuurikontekstissaan, keskeisiä teoksia ja teemojakirjallisia ja suullisia tuotoksia kurssin teemoihin liittyvistä aiheista

HaukivuoriKurssin aikana luetaan kaksi suomalaista klassikkoteosta, joista tehdään vertaileva essee.

PuumalaLuetaan Seitsemän veljestä ja yksi vapaavalintainen suomalainen teos.

SYVENTÄVÄT KURSSIT7. Puheviestinnän taitojen syventäminen (ÄI7)Opiskelija syventää ja monipuolistaa puheviestintään liittyviä tietojaan ja taitojaan sekä oppiiarvioimaan puheviestinnän merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa ja työelämässä.


syventää tietojaan vuorovaikutuksen luonteesta, ominaispiirteistä ja puhekulttuuristakehittää puhumisrohkeuttaan ja ilmaisuvarmuuttaan sekä esiintymis- ja ryhmätaitojaantunnistaa ja osaa analysoida sekä puhujan että sanoman luotettavuuteen vaikuttavia tekijöitä.

KESKEISET SISÄLLÖTvuorovaikutustilanteiden osatekijät ja ominaispiirteetverbaalinen ja nonverbaalinen viestintäesiintymisen, neuvottelujen, kokousten ja erilaisten keskustelujen ominaispiirteet jamenettelytavatesiintymis- ja ryhmätaitojen harjoittelua erilaisissa vuorovaikutustilanteissapuheviestinnän kulttuurisia piirteitä ja suomalaista puhekulttuuria

HaukivuoriKurssin lopputyönä pidetään esitelmä opiskelijan itse valitsemasta aiheesta.

8. Tekstitaitojen syventäminen (ÄI8)Opiskelija syventää ja monipuolistaa taitojaan analysoida ja tuottaa tekstejä.

TAVOITTEETKurssin tavoitteena on, että opiskelijavahvistaa taitoaan lukea analyyttisesti ja kriittisesti erilaisia tekstejävarmentaa taitoaan kirjoittaa sisällöltään, rakenteeltaan ja tyyliltään ehyttä jajohdonmukaista tekstiä

KESKEISET SISÄLLÖTKerrataan ja syvennetään seuraavia asioita:tekstityypit ja tekstilajittekstianalyysi ja siinä tarvittavat käsitteettekstin rakentaminen: ideointi, suunnittelu, näkökulman valinta, jäsentely, muokkaaminen,tyylin hionta, otsikointi ja ulkoasun viimeistelykielenhuolto

HaukivuoriKurssilla harjoitellaan ylioppilaskirjoituksissa tarvittavia tekstitaitoja. (suositellaansuoritettavaksi viimeisenä vuonna)

6

PuumalaTutustutaan ylioppilaskokeen tehtävätyyppeihin ja vaatimuksiin.

9. Kirjoittaminen ja nykykulttuuri (ÄI9)Opiskelija perehtyy kulttuuri- ja yhteiskunnalliseen keskusteluun, median ajankohtaisaiheisiin janykykirjallisuuteen. Hänen kriittinen ja kulttuurinen lukutaitonsa syvenee, ajattelutaitonsa kehittyyja kirjallinen ilmaisunsa kypsyy kohti lukion päättötason vaatimuksia.


kykenee keskustellen ja kirjoittaen käsittelemään ajankohtaisia kielen, kirjallisuuden javiestinnän teemojaoppii arvioimaan ja arvottamaan ajankohtaisia tekstejä eettisin ja esteettisin perustein janäkemään niiden merkityksen osana yhteiskunnallista keskustelualöytää nykykirjallisuudesta itseään kiinnostavia tekstejä ja osallistuu niistä käytäväänkeskusteluunosoittaa kypsyyttä oman tekstinsä näkökulman valinnassa, aiheen käsittelyssä, ajattelunitsenäisyydessä ja ilmaisun omaäänisyydessä.

KESKEISET SISÄLLÖTnykykirjallisuutta ja sen ilmiöitäajankohtaisia suullisia ja kirjallisia puheenvuoroja kieltä ja kulttuuria käsittelevistä aiheistamediatekstien ajankohtaisaiheiden, ilmaisukeinojen ja vaikutusten tarkasteluaosallistumista lukija- ja kirjoittajayhteisöön

HaukivuoriKurssin aikana luetaan suomalainen nykykirjallisuutta edustava teos (1-2), joka esitelläänsuullisesti muulle ryhmälle.Puumala

Opiskelija lukee kurssia varten 1-2 nykyteosta. (suositellaan suoritettavaksi viimeisenälukuvuonna)

PAIKALLISET SOVELTAVAT KURSSITHaukivuoriLehdentekokurssi (ÄI10H) (Haukivuoren soveltava)Kurssilla paneudutaan lehden tekemisen eri vaiheisiin, kuten suunnitteluun, haastattelutekniikkaan,valokuvien ottamiseen, juttujen kirjoittamiseen ja taittoon. Lehdentekokurssilaisten työn tuloksenailmestyy paikallislehdessä, Haukivuoren seudussa, kerran kuukaudessa (lukuvuoden aikana) koulunoma sivu Kyyveden aalto. (Arvioidaan yhdessä ja opettajapalautteen pohjalta työprosessia jatulosta. Ulkopuolisia asiantuntijoita voidaan käyttää.)

7

5.4. Toinen kotimainen kieli5.4.1 Ruotsi

Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heilleruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja sekä tarjoaa heille mahdollisuuden kehittääpohjoismaista yhteiskuntaa ja kulttuuria koskevaa tietoisuuttaan, ymmärtämystään ja arvostustaan.Se auttaa opiskelijoita syventämään tietojaan kaksikielisestä Suomesta. Ruotsin kielen opetus antaaopiskelijoille valmiudet ruotsin kielen omaehtoiseen opiskeluun auttamalla heitä ymmärtämään, ettäviestintätaidon saavuttaminen edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua.Ruotsin kieli oppiaineena on taito-, tietoja kulttuuriaine.Opetuksen tavoitteetTavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot

seuraavasti:Oppimäärä Kuullun

ymmärtäminenPuhuminen Luetun

ymmärtäminenKirjoittaminen

A-oppimäärä B2.1 B1.2 B2.1 B1.2B1-oppimäärä B1.2 B1.1 B1.2 B1.1

Tavoitteena on myös, että opiskelijaosaa viestiä ruotsin kielelle ja sen kulttuurialueelle ominaisella tavallaosaa arvioida kielitaitoaan suhteessa tavoitteisiintuntee omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijänä ja kielen opiskelijanaosaa kehittää kielitaitoaan kehittymistarpeensa ja opiskelu- ja viestintätehtävän kannaltatarkoituksenmukaisin strategioin.

ArviointiOppiaineen arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki alueet kurssikuvausten painotustenmukaisesti.

Mikkelin etä- ja aikuislukioArvioinnin osa-alueita ovat kuullun- ja luetun ymmärtäminen, suullinen ja kirjallinen viestintä

sekä jatkuva näyttö. Opetukseen osallistuminen ja läsnäolo oppitunneilla ovat osa arviointia.

Pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan numerolla. Soveltavat kurssit arvioidaansuoritusmerkinnällä S (hyväksytty) / H (hylätty).

KurssitKurssien aiheita käsitellään oman kulttuurin sekä suomenruotsalaisen ja pohjoismaisenkulttuurialueen kannalta niin, että opiskelijoille tarjoutuu mahdollisuus vertailuihin. Aiheidenkäsittelyssä otetaan lisäksi huomioon aihekokonaisuuksissa esiin tuodut näkökulmat. Kullakinkurssilla voidaan käsitellä myös muita aiheita opiskelijoiden harrastuneisuuden ja toisaaltaajankohtaisuuden vaatimusten huomioon ottamiseksi.Opiskelijoilla tulee olla jokaisella kurssilla tilaisuuksia kuunnella, lukea, puhua ja kirjoittaa erilaisiatarkoituksia varten, vaikka painotukset vaihtelevat kursseittain. Rakenteiden ja sanastontuntemuksen laajentamiseen ja käytön monipuolistamiseen ja tarkkuuteen kiinnitetään huomiotakaikilla kursseilla kummankin oppimäärän tavoitteiden mukaisesti. Huomiota kiinnitetäänäidinkielisen ja ruotsinkielisen viestinnän eroihin ja eroja selittäviin kulttuurisiin tekijöihin.Kaunokirjallisuus ja muu autenttinen materiaali tarjoaa tähän mahdollisuuksia. Kulttuurisenherkkyyden kehittymiseksi opiskelijoita tulee ohjata tiedostamaan oman toiminnan ja omienarvostuksien kulttuurisidonnaisuus.Opiskelijoiden opiskelutaitoihin kiinnitetään huomiota jokaisella kurssilla. Heitä ohjataantunnistamaan omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijöinä ja kielen opiskelijoina. Heitäohjataan käyttämään strategioita, jotka ovat tarkoituksenmukaisia heidän oman kehittymistarpeensaja kulloisenkin opiskelu- ja viestintätehtävän kannalta.

8

Mikkelin etä- ja aikuislukioPerusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A).

Opetussuunnitelmaa täydennetään oppiaineen osalta tarvittaessa.Perusopetuksen vuosiluokilla 7–9 alkanut oppimäärä (B1).

Kaikilla kursseilla aihekokonaisuuksiin tulee erityisesti kulttuuri-identiteetti ja kulttuurientuntemus.

Kurssien suoritusjärjestysPakolliset kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä, koska uusi opittava ainesrakentuu edellisten kurssien aikana opitulle sanastolle ja rakenteille.

Itsenäinen opiskeluKurssia 1 ei suositella opiskeltavaksi itsenäisesti. Muut pakolliset ja numeroin arvioitavat

syventävät kurssit voi opiskella itsenäisesti. Soveltavia kursseja ei voi suorittaa itsenäisesti.Itsenäiseen suoritukseen kuuluu opettajan kanssa erikseen sovittavat tehtävät ja yleensäkurssikoe.

PAKOLLISET KURSSIT

1. Koulu ja vapaa-aika (RUB1)Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteidenhallintaa opiskelijoiden tarpeen mukaan. Aihepiireinä ovat opiskelu ja nuorten harrastukset, ja kielion tuttavallista ja epämuodollista. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua jakeskeisiä puheviestinnän strategioita.

Mikkelin etä- ja aikuislukioKeskeisiä puheviestinnän strategioita harjoitellaan esim. pienryhmä – ja parikeskustelujenmuodossa.

2. Arkielämää Pohjoismaissa (RUB2)Kurssilla jatketaan sanaston ja rakenteiden vahvistamista ja painotetaan puheviestinnänharjoittamista sekä kirjoittamista lyhyiden viestinnällisten tehtävien avulla. Kurssilla jatketaannuorten elämän, opiskelun, työn, harrastusten, palveluiden ja vapaa-ajan tarkastelua.Aihekokonaisuudet ”hyvinvointi ja turvallisuus” ja ”viestintä- ja mediaosaaminen” antavatnäkökulmia kurssin aiheiden tarkasteluun. Vankennetaan suullisen viestinnän strategioiden hallintaaja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen.3. Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa (RUB3)Aihepiireinä ovat kotimaa, suomenruotsalaisuus, vertailu muihin Pohjoismaihin sekä Suomipohjoismaisena valtiona Euroopassa. Aihekokonaisuus ”kulttuuri-identiteetti ja kulttuurientuntemus” tarjoaa mahdollisuuksia käsitellä kurssin aiheita. Kirjoittamistaitoa harjoitellaankirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävänlukemisen strategioita.

Mikkelin etä- ja aikuislukioKurssin tavoitteena on mm. opastaa opiskelijaa kertomaan sekä suullisesti että kirjallisesti

kotiseudustaan (Mikkeli ja Järvi-Suomi) ja kotimaastaan.

4. Elämää yhdessä ja erikseen (RUB4)Aihepiireinä ovat elämänarvot, ihmissuhteet, sukupuolten ja ikäryhmien kohtaaminen opiskelussa jatyössä sekä ajankohtaiset yhteiskunnalliset ilmiöt. Aihekokonaisuuksista korostuu ”hyvinvointi jaturvallisuus”.

9

Mikkelin etä- ja aikuislukioKurssin yhtenä tavoitteena on, että opiskelija osaisi ottaa kantaa ja ilmaista mielipiteensä

yhteiskunnallisista ja kotiseudullisista ilmiöistä. Aihekokonaisuuksista ”aktiivinen kansalaisuusja yrittäjyys” sopivat myös kurssin aihepiireihin.

PuumalaAihekokonaisuuksista ”aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys” mukana.

5. Elinympäristömme (RUB5)Aihepiireinä ovat luonto, muuttuva elin- ja työympäristö sekä joukkoviestimet. Aihekokonaisuudet”kestävä kehitys”, ”teknologia ja yhteiskunta” sekä ”viestintä- ja mediaosaaminen” tarjoavatnäkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Harjoitellaan ymmärtävän lukemisen strategioita jahiotaan kirjallista ilmaisua kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä.

SYVENTÄVÄT KURSSITSyventävillä kursseilla kielitaitoa kehitetään monipuolisesti.6. Puhu ja ymmärrä paremmin (RUB6)Kurssilla harjoitellaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissaoppimäärälle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Puhumisen harjoittelun aiheina ovat ajankohtaisettapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit. Kurssi vankentaa myös jokapäiväisen elämänkielenkäyttötilanteissa tarvittavaa suullista kielitaitoa. Puhumista harjoitellaan kyseisiin aiheisiinliittyvien tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien materiaalien avulla.7. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (RUB7)Aihealueita ovat maailmanlaajuiset ilmiöt ja kansainvälinen vaikuttaminen. Kurssilla käsitelläänyhteiskunnallisia asioita, päätöksentekoon osallistumista sekä kansainvälistä vaikuttamista javastuuta. Kurssilla painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä entistä vaativammankieliaineksen avulla.

Mikkelin etä- ja aikuislukioAihekokonaisuuksista mm. ”aktiivinen kansalainen ja yrittäjyys” soveltuu hyvin tähän

kurssiin. Valmistaudutaan yo-kirjoituksiin kertaamalla lukioaikana opittua kieliainesta.

PuumalaAihekokonaisuuksista ”aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys” yhtenä näkökulmana

käsiteltävissä aiheissa ja/tai oman maan historia.PAIKALLISET SOVELTAVAT KURSSIT

8. Ruotsin kielen kertauskurssi (RUB8)Kurssilla pyritään vahvistamaan lukio-opiskelussa tarvittavaa peruskielitaitoa. Kurssillavahvistetaan ja laajennetaan perussanastoa ja kerrataan perusrakenteita sekä harjoitellaankuullunymmärtämistä. Kurssi suositellaan suoritettavaksi ennen pakollisia kursseja.5.5. Vieraat kielet

5.5.1. Englanti

Vieraiden kielten opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja: se antaa heillekieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja ja tarjoaa heille mahdollisuuden kehittääopiskeltavan kielen kielialueen tai yhteisön kulttuuria koskevaa tietoisuuttaan, ymmärtämystään jaarvostustaan. Tällöin otetaan huomioon erityisesti eurooppalainen identiteetti ja eurooppalainenmonikielisyys ja -kulttuurisuus. Kielten opetus antaa opiskelijoille valmiudet kielten omaehtoiseenopiskeluun auttamalla heitä ymmärtämään, että viestintätaidon saavuttaminen edellyttääpitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Vieras kieli oppiaineena on taito-, tieto- jakulttuuriaine.

TAVOITTEETTavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasotseuraavasti:

10

Tavoitteena on myös, että opiskelijaosaa viestiä kohdekielelle ja sen kulttuurille ominaisella tavalla

osaa arvioida kielitaitoaan suhteessa tavoitteisiin

tuntee omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijänä ja kielen opiskelijana

osaa kehittää kielitaitoaan kehittymistarpeensa ja opiskelu- ja viestintätehtävän kannaltatarkoituksenmukaisin strategioin.


Mikkelin etä- ja aikuislukioPakolliset ja syventävät kurssit arvostellaan numerolla ja mahdolliset soveltavat kurssit

suoritusmerkinnällä.

KurssitAiheita käsitellään oman maan, opiskeltavan kielen kulttuurialueen ja kielestä ja aiheesta riippuenmyös laajemmasta näkökulmasta niin, että opiskelijoille tarjoutuu mahdollisuus vertailuihin.Aiheiden käsittelyssä otetaan lisäksi huomioon aihekokonaisuuksissa esiin tuodut näkökulmat.Kullakin kurssilla voidaan käsitellä myös muita aiheita opiskelijoiden harrastuneisuuden ja toisaaltaajankohtaisuuden vaatimusten huomioon ottamiseksi. Opiskelijoilla tulee olla jokaisella kurssillatilaisuuksia kuunnella, lukea, puhua ja kirjoittaa erilaisia tarkoituksia varten, vaikka painotuksetvaihtelevat kursseittain. Opiskeltavan kielen rakenteiden ja sanaston tuntemuksen laajentamiseen jakäytön monipuolistamiseen ja tarkkuuteen kiinnitetään huomiota kaikilla kursseilla kunkinoppimäärän tavoitteiden mukaisesti. Vaativimpia viestinnän muotoja harjoitetaan oppimäärissä,joiden opiskelu on alkanut peruskoulussa. Huomiota kiinnitetään äidinkielen ja opiskeltavan kielenviestinnän eroihin ja eroja selittäviin kulttuurisiin tekijöihin. Kaunokirjallisuus ja muu autenttinenmateriaali tarjoaa tähän mahdollisuuksia. Kulttuurisen herkkyyden kehittymiseksi tulee opiskelijoitaohjata tiedostamaan oman toiminnan ja omien arvostuksien kulttuurisidonnaisuus. Opiskelijoidenopiskelutaitoihin kiinnitetään huomiota jokaisella kurssilla. Heitä ohjataan tunnistamaan omatvahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijöinä ja kielen opiskelijoina. Heitä ohjataan käyttämäänstrategioita, jotka ovat tarkoituksenmukaisia heidän oman kehittymistarpeensa ja kulloisenkinopiskelu- ja viestintätehtävän kannalta.

Mikkelin etä- ja aikuislukioKurssien suoritusjärjestys

Pakolliset kurssit suositellaan suoritettaviksi numerojärjestyksessä, koska uusí opiskeltava

aines rakentuu edellisten kurssien aikana opitulle sanastolle ja rakenteille.

Itsenäinen opiskeluKurssia 1 ei suositella opiskeltavaksi itsenäisesti. Muut pakolliset ja numeroin arvioitavatsyventävät kurssit voi opiskella itsenäisesti. Soveltavia kursseja ei voi suorittaa

itsenäisesti. Itsenäiseen suoritukseen kuuluu opettajan kanssa erikseen sovittavat tehtävätja yleensä kurssikoe.

Arvioinnista opinto-oppaassa:Kurssit ENA1–ENA6 on suositeltavaa suorittaa numerojärjestyksessä.Kurssit ENA2–ENA8 voidaan suorittaa itsenäisesti opiskellen sopimuksen mukaan. KurssitENA1–ENA8 arvostellaan numeroin ja hyväksytysti suoritetut kurssit ENA9, ENA10,ENA12 JA ENA13 merkinnällä S. Arviointi perustuu kirjalliseen kokeeseen ja aktiiviseentyöskentelyyn kurssin aikana.

11

Perusopetuksen vuosiluokilla 1–6 alkanut oppimäärä (A)Mikkelin etä- ja aikuislukio

Yleistavoitteena on antaa jokaiselle opiskelijalle valmius selviytyä omalla kielitaidollaansuullisesti ja kirjallisesti sekä halu kehittää englannin kielen taitoaan. Tavoitteena on myösantaa opiskelijalle mahdollisemman hyvät valmiudet englannin kielen ylioppilaskoetta varten.PAKOLLISET KURSSIT

1. Nuori ja hänen maailmansa (ENA1)Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteidenhallintaa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät jokapäiväiseen elämään jahenkilökohtaiseen kanssakäymiseen ja ihmissuhteisiin, ja kieli on tuttavallista ja epämuodollista.Aihekokonaisuus ”hyvinvointi ja turvallisuus” tarjoaa näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn.Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita.2. Viestintä ja vapaa-aika (ENA2)Kurssilla harjoitetaan puheviestintää monipuolisesti ja vahvistetaan ja laajennetaan rakenteidenhallintaa. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät vapaa-aikaan ja harrastuksiin ja niiden yhteydessäkäytettäviin palveluihin. Aihekokonaisuudet ”hyvinvointi ja turvallisuus” sekä ”viestintä- jamediaosaaminen” korostuvat kurssin aiheiden käsittelyssä. Kirjoittamistaitoa harjoitellaanviestinnällisten tehtävien avulla. Puheviestinnän strategioiden hallintaa vankennetaan ja kiinnitetäänhuomiota ilmaisuvarmuuteen.3. Opiskelu ja työ (ENA3)Kurssin aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun ja työelämään, ja kurssilla harjoitellaan niilletyypillistä suullista ja kirjallista viestintää. Harjoitetaan myös muodollisten tilanteiden vaatimankielen ymmärtämistä ja käyttämistä. Aihekokonaisuus ”aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys” tarjoaanäkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn.4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (ENA4)Kurssilla painotetaan puhumista ja tekstin ymmärtämistä vaativahkolla tasolla. Lähtökohtana ovatoman maan ja kohdemaiden yhteiskuntiin liittyvät tekstit. ”Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys” -aihekokonaisuus tarjoaa näkökulmia käsitellä kurssin aiheita. Kurssilla harjoitellaan erilaisiaymmärtävän lukemisen strategioita. Kirjallista ilmaisua harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiintarkoituksiin sopivia tekstejä.5. Kulttuuri (ENA5)Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Aihekokonaisuudet ”kulttuuri-identiteetti jakulttuurien tuntemus” ja ”viestintä- ja mediaosaaminen” tarjoavat näkökulmia kurssin aiheidenkäsittelyyn. Opiskelijat valmistavat valitsemastaan aiheesta laajahkon tuotoksen ja esittelevät sen.

Mikkelin etä- ja aikuislukioOpettaja voi myös ohjata opiskelijaa lukemaan englanninkielisen kaunokirjallisen teoksen.

6. Tiede, talous ja tekniikka(ENA6)Kurssilla painotetaan vaativan kieliaineksen ymmärtämistä. Aiheina ovat eri tieteenalat, tekniikansaavutukset, viestinnän eri muodot ja talouselämä. Aihekokonaisuus ”teknologia ja yhteiskunta”korostuu kurssin aiheiden käsittelyssä. Jatketaan lukemisstrategioiden harjoittelua ja hiotaankirjallista ilmaisua kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä.SYVENTÄVÄT KURSSITSyventävillä kursseilla keskitytään kielitaidon monipuoliseen kehittämiseen.7. Luonto ja kestävä kehitys (ENA7)Kurssi antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävänkehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä.8. Puhu ja ymmärrä paremmin (ENA8)Ylioppilaskirjoituksiin ja moniin jatko-opintohaasteisiin voit valmistautua nyt myös puhumalla!Puhu ja ymmärrä paremmin - kurssilla kerrataan ja syvennetään jo monia tuttujakin aihepiirejäkäyttämällä niihin liittyviä sanastoja ja tekstejä erilaisissa suullisissa muodoissa ja tilanteissa.Emme unohda myöskään ääntämisen harjoittelua ja aksenttien tunnistamista. Kurssilla syvennät

12

englanninkielisen kommunikoinnin tuntemusta ja tilannetajua. Käytämme eri medioitaajankohtaisten asioiden käsittelyn pohjana (esim. lehdet, Internet).Kurssin aikana esittelemme, haastattelemme, kuvailemme, kerromme tarinaa tai mielipiteemme,referoimme, väittelemme, ja/tai pidämme puhetta englanniksi. Kuunteleminen ja kirjoittaminen ovatluonnollinen osa suulliseenkin kielenkäyttöön painottuvaa kurssia, joten älä unohdakirjoitusvälineitä! Kurssin aikaisia tuotoksiasi voit mahdollisuuksien mukaan tallentaa ja tuodatallennukset (äänitteet, videot, jne.) arvioitavaksi.Kurssiarvosana perustuu kurssin aikana suoritettuun arviointiin ja suulliseen päättökokeeseen.Suullisesta valtakunnallisesta päättökokeesta saat myös erillisen todistuksen. Kurssi arvioidaantuttuun tapaan asteikolla 4-10.

Mikkelin etä- ja aikuislukioKursseilla 7 ja 8 hiotaan monipuolisesti ylioppilaskirjoituksissa tarvittavia taitoja.

SOVELTAVAT KURSSITHaukivuori ja Puumala9. Ylioppilaskokeen valmennuskurssi (ENA9H)Monipuolinen valmennuskurssi englannin ylioppilaskokeeseen. Kurssilla käydään läpi pääasiassaaikaisempien yo-tutkintokokeiden tehtäviä.10. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (Paikallinen soveltava, ENA10H)

Entinen syventävä kurssi 8. Aihealueita ovat yleismaailmalliset kehityslinjat, ihmisoikeudet jaerilaisiin maailmankuviin liittyvät aiheet. Kurssilla syvennetään ylioppilaskirjoituksissa tarvittaviataitoja ja harjoitellaan eri tehtävätyyppejä.Puumala9. Englannin kuuntelukurssi (ENA 9P)Kurssilla kerrataan ja valmistaudutaan ylioppilaskokeeseen vanhojen ylioppilastekstien jakuunteluiden avulla. Puolikaskurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.

13

5.5.2. Saksa ja Ranska

Vieraiden kielten opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja: se antaa heillekieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja ja tarjoaa heille mahdollisuuden kehittääopiskeltavan kielen kielialueen tai yhteisön kulttuuria koskevaa tietoisuuttaan, ymmärtämystään jaarvostustaan. Tällöin otetaan huomioon erityisesti eurooppalainen identiteetti ja eurooppalainenmonikielisyys ja -kulttuurisuus. Kielten opetus antaa opiskelijoille valmiudet kielten omaehtoiseenopiskeluun auttamalla heitä ymmärtämään, että viestintätaidon saavuttaminen edellyttääpitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Vieras kieli oppiaineena on taito-, tieto- jakulttuuriaine.

TAVOITTEETTavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasotseuraavasti:Tavoitteena on myös, että opiskelija

osaa viestiä kohdekielelle ja sen kulttuurille ominaisella tavallaosaa arvioida kielitaitoaan suhteessa tavoitteisiintuntee omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijänä ja kielen opiskelijanaosaa kehittää kielitaitoaan kehittymistarpeensa ja opiskelu- ja viestintätehtävän kannaltatarkoituksenmukaisin strategioin.


KurssitAiheita käsitellään oman maan, opiskeltavan kielen kulttuurialueen ja kielestä ja aiheesta riippuenmyös laajemmasta näkökulmasta niin, että opiskelijoille tarjoutuu mahdollisuus vertailuihin.Aiheiden käsittelyssä otetaan lisäksi huomioon aihekokonaisuuksissa esiin tuodut näkökulmat.Kullakin kurssilla voidaan käsitellä myös muita aiheita opiskelijoiden harrastuneisuuden ja toisaaltaajankohtaisuuden vaatimusten huomioon ottamiseksi. Opiskelijoilla tulee olla jokaisella kurssillatilaisuuksia kuunnella, lukea, puhua ja kirjoittaa erilaisia tarkoituksia varten, vaikka painotuksetvaihtelevat kursseittain. Opiskeltavan kielen rakenteiden ja sanaston tuntemuksen laajentamiseen jakäytön monipuolistamiseen ja tarkkuuteen kiinnitetään huomiota kaikilla kursseilla kunkinoppimäärän tavoitteiden mukaisesti. Vaativimpia viestinnän muotoja harjoitetaan oppimäärissä,joiden opiskelu on alkanut peruskoulussa. Huomiota kiinnitetään äidinkielen ja opiskeltavan kielenviestinnän eroihin ja eroja selittäviin kulttuurisiin tekijöihin. Kaunokirjallisuus ja muu autenttinenmateriaali tarjoaa tähän mahdollisuuksia. Kulttuurisen herkkyyden kehittymiseksi tulee opiskelijoitaohjata tiedostamaan oman toiminnan ja omien arvostuksien kulttuurisidonnaisuus. Opiskelijoidenopiskelutaitoihin kiinnitetään huomiota jokaisella kurssilla. Heitä ohjataan tunnistamaan omatvahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijöinä ja kielen opiskelijoina. Heitä ohjataan käyttämäänstrategioita, jotka ovat tarkoituksenmukaisia heidän oman kehittymistarpeensa ja kulloisenkinopiskelu- ja viestintätehtävän kannalta.Haukivuoren toimipisteessä Saksan ja Ranskan opetusta annetaan tiiviissä yhteistyössä MikkelinLyseon lukion sekä erilaisten paikallisten ja seudullisten yhteistyötahojen kanssa etä-, verkko- jamonimuoto-opetusta hyödyntäen.

Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A)Mikkelin etä- ja aikuislukio

Kurssien suoritusjärjestysA-kielessä on tarjolla kuusi valtakunnallista pakollista, kaksi syventävää ja kaksi

soveltavaa kurssia. Kurssit 1-6 suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä ja niitäseuraavien kurssien 7 ja 8 suoritusjärjestys on vapaa. Soveltava kurssi 9 suositellaan

suoritettavaksi aikaisintaan kurssin 6 ja kurssi 10 kurssin 3 jälkeen.

14

Itsenäinen opiskeluKurssit 1 - 8 voi suorittaa itsenäisesti. Kuitenkin kurssien 1 ja 2 tai useamman peräkkäisen

kurssin itsenäisestä suorittamisesta sovitaan opettajan kanssa. Soveltavia kursseja ei voisuorittaa

itsenäisesti. Kurssit 1 - 8 arvostellaan numerolla ja soveltavat kurssit suoritusmerkinnällä.

Arviointi perustuu kirjalliseen kokeeseen ja aktiiviseen työskentelyyn kurssin aikana.

ArviointiKurssit 1-8 arvostellaan numerolla ja soveltavat kurssit suoritusmerkinnällä. Kurssinoppimäärää arvioidaan kirjallisella kurssikokeella, johon sisältyy kuullun- ja

tekstinymmärtämistä, kurssin sanastoa ja rakenteita sekä omaa tuotosta mittaavia tehtäviätai joitakin näistä osioista. Osana arviointia on myös jatkuva näyttö, joka perustuu kurssin

aikana osoitettuun suulliseen ja kirjalliseen näyttöön ja aktiiviseen työskentelyyn kurssintavoitteiden saavuttamiseksi, kuten kotitehtävien säännölliseen suorittamiseen ja

tuntityöskentelyyn osallistumiseen.PAKOLLISET KURSSIT

1. Nuori ja hänen maailmansa (RAA1, SAA1)Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston japerusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Aihepiirit ja tilanteet liittyvätjokapäiväiseen elämään ja henkilökohtaiseen kanssakäymiseen ja ihmissuhteisiin, ja kieli ontuttavallista ja epämuodollista. Aihekokonaisuus ”hyvinvointi ja turvallisuus” tarjoaanäkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisuaja keskeisiä puheviestinnän strategioita.2. Viestintä ja vapaa-aika (RAA2, SAA2)Kurssilla harjoitetaan puheviestintää monipuolisesti ja vahvistetaan ja laajennetaan rakenteidenhallintaa. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät vapaa-aikaan ja harrastuksiin ja niiden yhteydessäkäytettäviin palveluihin. Aihekokonaisuudet ”hyvinvointi ja turvallisuus” sekä ”viestintä- jamediaosaaminen” korostuvat kurssin aiheiden käsittelyssä. Kirjoittamistaitoa harjoitellaanviestinnällisten tehtävien avulla. Puheviestinnän strategioiden hallintaa vankennetaan jakiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen.3. Opiskelu ja työ (RAA3, SAA3)Kurssin aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun ja työelämään, ja kurssilla harjoitellaan niilletyypillistä suullista ja kirjallista viestintää. Harjoitetaan myös muodollisten tilanteiden vaatimankielen ymmärtämistä ja käyttämistä. Aihekokonaisuus ”aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys”tarjoaa näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn.4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (RAA4, SAA4)Kurssilla painotetaan puhumista ja tekstin ymmärtämistä vaativahkolla tasolla. Lähtökohtanaovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntiin liittyvät tekstit. ”Aktiivinen kansalaisuus jayrittäjyys” -aihekokonaisuus tarjoaa näkökulmia käsitellä kurssin aiheita. Kurssilla harjoitellaanerilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita. Kirjallista ilmaisua harjoitellaan kirjoittamallaerilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä.5. Kulttuuri (RAA5, SAA5)Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Aihekokonaisuudet ”kulttuuri-identiteetti jakulttuurien tuntemus” ja ”viestintä- ja mediaosaaminen” tarjoavat näkökulmia kurssin aiheidenkäsittelyyn. Opiskelijat valmistavat valitsemastaan aiheesta laajahkon tuotoksen ja esittelevätsen.6. Tiede, talous ja tekniikka (RAA6, SAA6)Kurssilla painotetaan vaativan kieliaineksen ymmärtämistä. Aiheina ovat eri tieteenalat,

15

tekniikan saavutukset, viestinnän eri muodot ja talouselämä. Aihekokonaisuus ”teknologia jayhteiskunta” korostuu kurssin aiheiden käsittelyssä. Jatketaan lukemisstrategioiden harjoitteluaja hiotaan kirjallista ilmaisua kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä.SYVENTÄVÄT KURSSITSyventävillä kursseilla keskitytään kielitaidon monipuoliseen kehittämiseen.7. Luonto ja kestävä kehitys (RAA7, SAA7)Kurssi antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävänkehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä.8. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (RAA8, SAA8)Aihealueita ovat yleismaailmalliset kehityslinjat, ajankohtaiset tapahtumat ja erilaisiinmaailmankuviin liittyvät aiheetSOVELTAVAT KURSSIT11. Berliini – Pariisi – Pietari (RAA11, SAA11).Kurssi on omakustanteinen, vuorovuosin Berliiniin ja Pariisiin, vuosittain Pietariin, toteutettavamatkakurssi. Kurssille voivat osallistua ko. kieltä opiskelevat, etusijalla ovat pidemmälleehtineet. Kurssi on kolmivaiheinen: tutustuminen kohteeseen, matka ja lopputyö.

Perusopetuksen vuosiluokilla 7 - 9 alkanut oppimäärä (B2)Mikkeli

Kurssien suoritusjärjestysB2-kielessä on tarjolla kahdeksan valtakunnallista syventävää ja kaksi soveltavaa kurssia.

Syventävät kurssit 1-6 suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä ja niitäseuraavien kurssien 7 ja 8 suoritusjärjestys on vapaa.

Itsenäinen opiskeluSyventävät kurssit 1-8 voi suorittaa itsenäisesti. Kuitenkin kurssien 1 ja 2 tai useamman

peräkkäisen kurssin itsenäisestä suorittamisesta sovitaan tapauskohtaisesti opettajanharkinnan mukaan. Opiskelijan tulee osallistua kirjalliseen kurssikokeeseen,

kuullunymmärtämisen kokeeseen ja tehdä opettajan kanssa erikseen sovitut tehtävät esim.käännös- rakenne- ja sanastotehtävät, kirjoitelmat, tiivistelmät ja suulliset tehtävät.

Soveltavia kursseja ei voi suorittaa itsenäisesti.

ArviointiSyventävät kurssit 1-8 arvostellaan numerolla ja soveltavat kurssit suoritusmerkinnällä.Kurssin oppimäärää arvioidaan kirjallisella kurssikokeella, johon sisältyy kuullun- ja



tuntityöskentelyyn osallistumiseen.

AihekokonaisuudetB2-kielen oppimäärään liittyvät kiinteästi kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemuskuten myös aktiivisen toimijan rooli ihmisten välisissä suhteissa, yhteiskunnassa ja

ympäristössä. Aihepiireissä kiinnitetään huomiota seudun ominaisluonteeseen esimerkiksijärviluontoon, matkailuun ja itäsuomalaiseen identiteettiin.

16

SYVENTÄVÄT KURSSIT1. Vapaa-aika ja harrastukset (RAB21, SAB21,VEB21)Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaaajanviettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssi vahvistaaperusopetuksessa opiskellun sanaston ja rakenteiden hallintaa. Kurssilla painotetaan puheenymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisua ja laajennetaan kielenperusrakenteiden tuntemusta.2. Meillä ja muualla (RAB22, SAB22,VEB22)Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia,nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä japuhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaanviestinnällisten tehtävien avulla.3. Ennen ja nyt (RAB23, SAB23,VEB23)Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovatesimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaanperusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla.4. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (RAB24, SAB24,VEB24)Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuortentulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista jakirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua.5. Kulttuuri (RAB25, SAB25,VEB25)Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki,elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita.6. Yhteinen maapallomme (RAB26, SAB26,VEB26)Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan ja maapallon tilaan jatulevaisuuteen liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstinymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti.7. Tiede ja tekniikka (RAB27, SAB27, VEB27)Lähtökohtana ovat eri tieteenaloihin, tekniikkaan ja viestinnän eri muotoihin liittyvätyleistajuiset tekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista.8. Luonto ja kestävä kehitys (RAB28, SAB28, VEB28)Kurssin aihepiireinä ovat luonto ja sen ilmiöt ja luontoon suhtautuminen omassa ja kohdekielenkulttuurissa. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista.11. Berliini – Pariisi – Pietari (RAB211Y, SAB211)Kurssi on omakustanteinen, vuorovuosin Berliiniin ja Pariisiin, vuosittain Pietariin, toteutettavamatkakurssi. Kurssille voivat osallistua ko. kieltä opiskelevat, etusijalla ovat pidemmälleehtineet. Kurssi on kolmivaiheinen: tutustuminen kohteeseen, matka ja lopputyö.


B3-kielessä on tarjolla kahdeksan valtakunnallista syventävää kurssia.

Syventävät kurssit 1-6 suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä ja niitäseuraavien kurssien 7 ja 8 suoritusjärjestys on vapaa.

Itsenäinen opiskeluSyventävät kurssit 1-8 voi suorittaa itsenäisesti. Kuitenkin kurssien 1 ja 2 tai useamman

peräkkäisen kurssin itsenäisestä suorittamisesta sovitaan tapauskohtaisesti opettajanharkinnan mukaan. Opiskelijan tulee osallistua kirjalliseen kurssikokeeseen,

kuullunymmärtämisen kokeeseen ja tehdä opettajan kanssa erikseen sovitut tehtävät esim.käännös- rakenne- ja sanastotehtävät, kirjoitelmat, tiivistelmät ja suulliset tehtävät.

17

ArviointiSyventävät kurssit 1-8 arvostellaan numerolla ja soveltavat kurssit suoritusmerkinnällä.Kurssin oppimäärää arvioidaan kirjallisella kurssikokeella, johon sisältyy kuullun- ja



tuntityöskentelyyn osallistumiseen.

AihekokonaisuudetB2-kielen oppimäärään liittyvät kiinteästi kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemuskuten myös aktiivisen toimijan rooli ihmisten välisissä suhteissa, yhteiskunnassa ja

ympäristössä. Aihepiireissä kiinnitetään huomiota seudun ominaisluonteeseen esim.järviluontoon, matkailuun ja itäsuomalaiseen identiteettiin.

SYVENTÄVÄT KURSSIT1. Hyvää päivää, hauska tutustua (RAB31, SAB31)Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely jaesittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään vastaavia asioitakeskustelukumppanilta.Aihepiirit kattavat myös perheen ja lähimmät ihmissuhteet, ja kurssilla opitaan selviytymäänyksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. Kurssilla painotetaan puheviestintää.2. Näin asiat hoituvat (RAB32, SAB32)Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit.Kurssilla harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa kutenostoksilla ja käytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-, lääkäri-, liikenne-, majoitus- jaateriointipalveluita. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista.3. Vapaa-aika ja harrastukset (RAB33, SAB33, VEB33)Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajanviettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssilla painotetaanpuheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisemista ja laajennetaankielen perusrakenteiden tuntemusta.4. Meillä ja muualla (RAB34, SAB34, VEB34)Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia,nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä japuhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaanyksinkertaisten viestinnällisten tehtävien avulla.5. Ennen ja nyt (RAB35, SAB35, VEB35)Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovatesimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaanperusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla.6. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (RAB36, SAB36, VEB36)Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuortentulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista jakirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua.7. Kulttuuri (RAB37, SAB37, VEB37)Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki,elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita.

18

8. Yhteinen maapallomme (RAB38, SAB38, VEB38)Lähtökohtana ovat esimerkiksi oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan sekämaapallon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit.Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimistasuullisesti ja kirjallisesti.11. Berliini – Pariisi – Pietari (RAB311Y, SAB311Y)Kurssi on omakustanteinen, vuorovuosin Berliiniin ja Pariisiin, vuosittain Pietariin, toteutettavamatkakurssi. Kurssille voivat osallistua ko. kieltä opiskelevat, etusijalla ovat pidemmälleehtineet. Kurssi on kolmivaiheinen: tutustuminen kohteeseen, matka ja lopputyö.

Puumala9. Pietarin kulttuurikurssi (VEB29P/39P)Kurssi on kolmiosainen, eikä välttämättä vaadi venäjän kielen taitoa.Ennen matkaa opiskelija suorittaa netissä olevat etukäteisopinnot. Niiden avulla hän hahmottaa

itselleen Pietarin kaupunkia, sen tärkeimpiä paikkoja ja nähtävyyksiä sekä kulttuuritarjontaa.Seuraava vaihe on yleensä torstaista sunnuntaihin kestävä bussimatka Pietariin, minkä aikana

kierretään kaupunkia, käydään tutustumassa joihinkin etukäteen nettiopintojen avulla tutuksitulleeseen paikkaan sekä kulttuuritapahtumaan.

Matkan jälkeen seuraa kolmas vaihe. Opiskelija tekee tekstiä, kuvaa, valo- tai videokuvaa jamatkalta keräämäänsä materiaalia (karttoja, pääsylippuja, mainoksia, esitteitä, esineitä) hyödyntäenlopputyön joko paperille, nettiin tai vaikkapa näyttelyn koulun vitriiniin matkastaan Pietariin.

19

5.6. MatematiikkaMatematiikan asema aikamme kulttuurissa edellyttää valmiutta ymmärtää, hyödyntää ja tuottaamatemaattisesti esitettyä tietoa. Matematiikan opetuksen tehtävänä on tutustuttaa opiskelijamatemaattisen ajattelun malleihin sekä matematiikan perusideoihin ja rakenteisiin, opettaakäyttämään puhuttua ja kirjoitettua matematiikan kieltä sekä kehittää laskemisen ja ongelmienratkaisemisen taitoja.Matematiikan opetustilanteet järjestetään siten, että ne herättävät opiskelijan tekemäänhavaintojensa pohjalta kysymyksiä, oletuksia ja päätelmiä sekä perustelemaan niitä. Erityisestiopiskelijaa ohjataan hahmottamaan matemaattisten käsitteiden merkityksiä ja tunnistamaan, kuinkane liittyvät laajempiin kokonaisuuksiin.Opiskelijaa myös kannustetaan kehittämään luovia ratkaisuja matemaattisiin ongelmiin.Opetuksessa tutkitaan matematiikan ja arkielämän välisiä yhteyksiä sekä tietoisesti käytetään eteentulevia mahdollisuuksia opiskelijan persoonallisuuden kehittämiseen, mikä tarkoittaa muun muassahänen kiinnostuksensa ohjaamista, kokeiluihin kannustamista sekä tiedonhankintaprosessienkehittämistä.Kurssikuvausten väljyyttä voidaan käyttää resurssien salliessa keskeisten sisältöjen syventämiseenja eheyttävien kokonaisuuksien muodostamiseen.

Mikkelin etä- ja aikuislukioAihekokonaisuuksissa otetaan lisäksi huomioon yrittäjyys, jota käsitellään erityisesti

talousmatematiikan kurssissa (MAA15/MAB7).

ArviointiMatematiikan opetuksessa arvioinnin tulee kehittää opiskelijan kykyä esittää ratkaisuja, tukeaopiskelijaa matemaattisten käsitteiden muodostamisprosessissa ja arvioida kirjallista esitystä sekäopettaa opiskelijalle oman työnsä arvioimista. Osaamisen arvioinnissa kiinnitetään huomiolaskutaitoon, menetelmien valintaan ja päätelmien täsmälliseen ja johdonmukaiseenperustelemiseen.

Oppimäärän vaihtaminenMatematiikan oppimäärää vaihdettaessa pitkästä lyhyeen suositellaan hyväksi lukemisessaseuraavia vastaavuuksia: MAA1 MAB1, MAA3 MAB2, MAA6 MAB5, MAA7 MAB4 jaMAA8 MAB3. Opetussuunnitelmassa voidaan määrätä myös lisänäyttöjä etenkin kurssinarvosanaa uudelleen arvioitaessa.

Mikkelin etä- ja aikuislukioKurssien arvostelussa huomioidaan kokeen lisäksi jatkuva näyttö eli kotitehtävien

suorittaminen sekä tuntiaktiivisuus

Matematiikan pitkä oppimääräMatematiikan pitkän oppimäärän opetuksen tehtävänä on antaa opiskelijalle matemaattisetvalmiudet, joita tarvitaan ammatillisissa opinnoissa ja korkeakouluopinnoissa. Pitkän matematiikanopinnoissa opiskelijalla on tilaisuus omaksua matemaattisia käsitteitä ja menetelmiä sekä oppiaymmärtämään matemaattisen tiedon luonnetta. Opetus pyrkii myös antamaan opiskelijalle selkeänkäsityksen matematiikan merkityksestä yhteiskunnan kehityksessä sekä sensoveltamismahdollisuuksista arkielämässä, tieteessä ja tekniikassa.

Mikkelin etä- ja aikuislukioPakolliset kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. Pakolliset kurssit voidaan

suorittaa myös itsenäisesti lukuun ottamatta kurssia MAA1.

TAVOITTEETMatematiikan pitkän oppimäärän opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

tottuu pitkäjänteiseen työskentelyyn ja oppii sitä kautta luottamaan omiin matemaattisiinkykyihinsä, taitoihinsa ja ajatteluunsarohkaistuu kokeilevaan ja tutkivaan toimintaan, ratkaisujen keksimiseen sekä niidenkriittiseen arviointiin

20

ymmärtää ja osaa käyttää matematiikan kieltä, kuten seuraamaan matemaattisen tiedonesittämistä, lukemaan matemaattista tekstiä, keskustelemaan matematiikasta, ja oppiiarvostamaan esityksen täsmällisyyttä ja perustelujen selkeyttäoppii näkemään matemaattisen tiedon loogisena rakenteenakehittää lausekkeiden käsittely-, päättely- ja ongelmanratkaisutaitojaanharjaantuu käsittelemään tietoa matematiikalle ominaisella tavalla, tottuu tekemääotaksumia, tutkimaan niiden oikeellisuutta ja laatimaan perusteluja sekä arvioimaanperustelujen pätevyyttä ja tulosten yleistettävyyttä.harjaantuu mallintamaan käytännön ongelmatilanteita ja hyödyntämään erilaisiaratkaisustrategioitaosaa käyttää tarkoituksenmukaisia matemaattisia menetelmiä, teknisiä apuvälineitä jatietolähteitä.

PAKOLLISET KURSSIT1. Funktiot ja yhtälöt (MAA1)

TAVOITTEETKurssin tavoitteena on, että opiskelijavahvistaa yhtälön ratkaisemisen ja prosenttilaskennan taitojaansyventää verrannollisuuden, neliöjuuren ja potenssin käsitteiden ymmärtämistääntottuu käyttämään neliöjuuren ja potenssin laskusääntöjäsyventää funktiokäsitteen ymmärtämistään tutkimalla potenssi- ja eksponenttifunktioitaoppii ratkaisemaan potenssiyhtälöitä.

KESKEISET SISÄLLÖTpotenssifunktiopotenssiyhtälön ratkaiseminenjuuret ja murtopotenssieksponenttifunktio

2. Polynomifunktiot (MAA2) (kurssin MAA01 jälkeen)TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelijaharjaantuu käsittelemään polynomifunktioitaoppii ratkaisemaan toisen asteen polynomiyhtälöitä ja tutkimaan ratkaisujen lukumäärääoppii ratkaisemaan korkeamman asteen polynomiyhtälöitä, jotka voidaan ratkaista ilmanpolynomien jakolaskuaoppii ratkaisemaan yksinkertaisia polynomiepäyhtälöitä.

KESKEISET SISÄLLÖTpolynomien tulo ja binomikaavatpolynomifunktiotoisen ja korkeamman asteen polynomiyhtälöitätoisen asteen yhtälön juurten lukumäärän tutkiminentoisen asteen polynomin jakaminen tekijöihinpolynomiepäyhtälön ratkaiseminen

21

3. Geometria (MAA3) (kurssin MAA02 jälkeen)TAVOITTEETKurssin tavoitteena on, että opiskelija

harjaantuu hahmottamaan ja kuvaamaan tilaa sekä muotoa koskevaa tietoa sekä kaksi ettäkolmiulotteisissa tilanteissaharjaantuu muotoilemaan, perustelemaan ja käyttämään geometrista tietoa käsitteleviälauseitaratkaisee geometrisia ongelmia käyttäen hyväksi kuvioiden ja kappaleiden ominaisuuksia,yhdenmuotoisuutta, Pythagoraan lausetta sekä suora- ja vinokulmaisen kolmiontrigonometriaa.

KESKEISET SISÄLLÖTkuvioiden ja kappaleiden yhdenmuotoisuussini- ja kosinilauseympyrän, sen osien ja siihen liittyvien suorien geometriakuvioihin ja kappaleisiin liittyvien pituuksien, kulmien, pinta-alojen ja tilavuuksien

o • laskeminenoo 4. Analyyttinen geometria (MAA4) (kurssin MAA03 jälkeen)


ymmärtää kuinka analyyttinen geometria luo yhteyksiä geometristen ja algebrallistenkäsitteiden välilleymmärtää pistejoukon yhtälön käsitteen ja oppii tutkimaan yhtälöiden avulla pisteitä, suoria,ympyröitä ja paraabelejasyventää itseisarvokäsitteen ymmärtämystään ja oppii ratkaisemaan sellaisiaitseisarvoyhtälöitä ja vastaavia epäyhtälöitä, jotka ovat tyyppiä | f(x) | = a tai | f(x) | = | g(x) |vahvistaa yhtälöryhmän ratkaisemisen taitojaan

KESKEISET SISÄLLÖTpistejoukon yhtälösuoran, ympyrän ja paraabelin yhtälötitseisarvoyhtälön ja epäyhtälön ratkaiseminenyhtälöryhmän ratkaiseminenpisteen etäisyys suorasta

5. Vektorit (MAA5) (kurssin MAA03 jälkeen)TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelijaymmärtää vektorikäsitteen ja perehtyy vektorilaskennan perusteisiinoppii tutkimaan kuvioiden ominaisuuksia vektoreiden avullatutkii kaksi- ja kolmiulotteisen koordinaatiston pisteitä, etäisyyksiä ja kulmia vektoreidenavulla.

KESKEISET SISÄLLÖTvektoreiden perusominaisuudetvektoreiden yhteen- ja vähennyslasku ja vektorin kertominen luvullakoordinaatiston vektoreiden skalaaritulo

22

suorat ja tasot avaruudessa

6. Todennäköisyys ja tilastot (MAA6) (kurssin MAA02 jälkeen)TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelijaoppii havainnollistamaan diskreettejä ja jatkuvia tilastollisia jakaumia sekä määrittämään jatulkitsemaan jakaumien tunnuslukujaperehtyy kombinatorisiin menetelmiinperehtyy todennäköisyyden käsitteeseen ja todennäköisyyksien laskusääntöihinymmärtää diskreetin todennäköisyysjakauman käsitteen ja oppii määrittämään jakaumanodotusarvon ja soveltamaan sitäperehtyy jatkuvan todennäköisyysjakauman käsitteeseen ja oppii soveltamaannormaalijakaumaa.

KESKEISET SISÄLLÖTdiskreetti ja jatkuva tilastollinen jakaumajakauman tunnusluvutklassinen ja tilastollinen todennäköisyyskombinatoriikkatodennäköisyyksien laskusäännötdiskreetti ja jatkuva todennäköisyysjakaumadiskreetin jakauman odotusarvonormaalijakauma

7. Derivaatta (MAA7) (kurssin MAA04 jälkeen)TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelijaosaa määrittää rationaalifunktion nollakohdat ja ratkaista yksinkertaisiarationaaliepäyhtälöitäomaksuu havainnollisen käsityksen funktion raja-arvosta, jatkuvuudesta ja derivaatastamäärittää yksinkertaisten funktioiden derivaatatosaa tutkia derivaatan avulla polynomifunktion kulkua ja määrittää sen ääriarvotosaa määrittää rationaalifunktion suurimman ja pienimmän arvon sovellusongelmienyhteydessä.

KESKEISET SISÄLLÖTrationaaliyhtälö ja -epäyhtälöfunktion raja-arvo, jatkuvuus ja derivaattapolynomifunktion, funktioiden tulon ja osamäärän derivoiminenpolynomifunktion kulun tutkiminen ja ääriarvojen määrittäminen

8. Juuri- ja logaritmifunktiot (MAA8) (kurssin MAA07 jälkeen)TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelijatuntee juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioiden ominaisuudet ja osaa ratkaista niihinliittyviä yhtälöitätutkii juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioita derivaatan avullaoppii yhdistetyn funktion derivoimisentutkii aidosti monotonisten funktioiden käänteisfunktioita.

23

KESKEISET SISÄLLÖTjuurifunktiot ja -yhtälöteksponenttifunktiot ja -yhtälötlogaritmifunktiot ja -yhtälötyhdistetyn funktion derivaattakäänteisfunktiojuuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioiden derivaatat

9. Trigonometriset funktiot ja lukujonot (MAA9) (kurssin MAA07 jälkeen)TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelijaoppii tutkimaan trigonometrisia funktioita yksikköympyrän symmetrioiden avullaoppii ratkaisemaan sellaisia trigonometrisia yhtälöitä, jotka ovat tyyppiäsin f(x) = a tai sin f(x) = sin g(x)osaa trigonometristen funktioiden yhteydet sin2x + cos2x = 1 ja tan x = sin x / cos xtutkii trigonometrisia funktioita derivaatan avullaymmärtää lukujonon käsitteenoppii määrittelemään lukujonoja palautuskaavojen avulla osaa ratkaista käytännön ongelmiaaritmeettisen ja geometrisen jonon ja niistämuodostettujen summien avulla.

KESKEISET SISÄLLÖTsuunnattu kulma ja radiaanitrigonometriset funktiot symmetria- ja jaksollisuusominaisuuksineentrigonometristen yhtälöiden ratkaiseminentrigonometristen funktioiden derivaatatlukujonorekursiivinen lukujonoaritmeettinen jono ja summageometrinen jono ja summa

10. Integraalilaskenta (MAA10) (kurssin MAA09 jälkeen)TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelijaymmärtää integraalifunktion käsitteen ja oppii määrittämään alkeisfunktioidenintegraalifunktioitaymmärtää määrätyn integraalin käsitteen ja sen yhteyden pinta-alaanoppii määrittämään pinta-aloja ja tilavuuksia määrätyn integraalin avullaperehtyy integraalilaskennan sovelluksiin.

KESKEISET SISÄLLÖTintegraalifunktioalkeisfunktioiden integraalifunktiotmäärätty integraalipinta-alan ja tilavuuden laskeminen

24

SYVENTÄVÄT KURSSIT (valtakunnalliset)11. Lukuteoria ja logiikka (MAA11)


oppii formalisoimaan väitelauseita ja tutkimaan niiden totuusarvoja totuustaulujen avullaymmärtää avoimen lauseen käsitteen ja oppii käyttämään kvanttoreitaoppii todistusperiaatteita ja harjoittelee todistamistaoppii lukuteorian peruskäsitteet ja perehtyy alkulukujen ominaisuuksiinosaa tutkia kokonaislukujen jaollisuutta jakoyhtälön ja kokonaislukujen kongruenssin avullaosaa määrittää kokonaislukujen suurimman yhteisen tekijän Eukleideen algoritmilla.

KESKEISET SISÄLLÖTlauseen formalisoiminenlauseen totuusarvotavoin lausekvanttoritsuora, käänteinen ja ristiriitatodistuskokonaislukujen jaollisuus ja jakoyhtälöEukleideen algoritmialkuluvutaritmetiikan peruslausekokonaislukujen kongruenssi

12. Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä (MAA12)TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelijaoppii ymmärtämään absoluuttisen ja suhteellisen virheen käsitteet ja niiden avullalikiarvolaskujen tarkkuutta koskevat säännöt peruslaskutoimitusten tapauksessaymmärtää iteroinnin käsitteen ja oppii ratkaisemaan yhtälöitä numeerisestioppii tutkimaan polynomien jaollisuutta ja määrittämään polynomin tekijätoppii algoritmista ajatteluaharjaantuu käyttämään nykyaikaisia matemaattisia välineitäoppii määrittämään numeerisesti muutosnopeutta ja pinta-alaa.

KESKEISET SISÄLLÖTabsoluuttinen ja suhteellinen virheNewtonin menetelmä ja iterointipolynomien jakoalgoritmipolynomien jakoyhtälömuutosnopeus ja pinta-ala

25

13. Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi (MAA13)TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelijasyventää differentiaali- ja integraalilaskennan teoreettisten perusteiden tuntemustaantäydentää integraalilaskennan taitojaan ja soveltaa niitä muun muassa jatkuvientodennäköisyysjakaumien tutkimiseentutkii lukujonon raja-arvoa, sarjoja ja niiden summia.

KESKEISET SISÄLLÖTfunktion jatkuvuuden ja derivoituvuuden tutkiminenjatkuvien ja derivoituvien funktioiden yleisiä ominaisuuksiafunktioiden ja lukujonojen raja-arvot äärettömyydessäepäoleelliset integraalit

Kurssi 13 suositellaan suoritettavaksi kurssin 10 jälkeen.

14 Kertauskurssi (MAA14 HP)

TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

varmentaa matemaattisten perustietojen ja -taitojen hallintansakehittää taulukkokirjan käyttötaitoaanharjaantuu kertaamaan ja harjoittelemaan itsenäisestisyventää ja vahvistaa piotkän matyematiikan keskeisten käsitteiden, menetelmien ja niiden

perusteiden ymmärtämistäsaa kokonaiskuvan matematiikan eri osa-alueista

Keskeiset sisällötLukion pitkän matematiikan pakollisten kurssien eri osa-alueet:

funktiot ja yhtälötanalyyttinen geometriataso- ja avaruusgeometrian keskeiset sisällöttrigonometrialukujonotvektoritdifferentiaali- ja integraalilaskentatodennäköisyyslaskenta

ArviointiKoulukohtainen syventävä kurssi MAA14 arvioidaan numeroarvioinnilla.

Koulukohtainen soveltavaHaukivuoriJohdantokurssi (MAA15H)

Valmistaa matematiikan opiskeluun lukiossa.Kerrataan murtolausekkeita, potenssioppia, neliöjuurta, yhtälöitä ja yhtälöryhmiä. Sovelluksinakäsitellään probleemoja.

Matematiikan lyhyt oppimääräMatematiikan lyhyen oppimäärän opetuksen tehtävänä on tarjota valmiuksia hankkia, käsitellä jaymmärtää matemaattista tietoa ja käyttää matematiikkaa elämän eri tilanteissa ja jatko-opinnoissa.

26

Mikkeli etä- ja aikuislukioPakolliset kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. Pakolliset kurssit voidaanmyös suorittaa itsenäisesti lukuun ottamatta kurssia MAB1.

Opetuksen tavoitteetMatematiikan lyhyen oppimäärän opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

osaa käyttää matematiikkaa jokapäiväisen elämän ja yhteiskunnallisen toiminnan apuvälineenäsaa myönteisiä oppimiskokemuksia matematiikan parissa työskennellessään ja oppii luottamaanomiin kykyihinsä, taitoihinsa ja ajatteluunsa, rohkaistuu kokeilevaan, tutkivaan ja keksiväänoppimiseenhankkii sellaisia matemaattisia tietoja, taitoja ja valmiuksia, jotka antavat riittävän pohjan jatko-opinnoillesisäistää matematiikan merkityksen välineenä, jolla ilmiöitä voidaan kuvata, selittää ja mallintaaja jota voidaan käyttää johtopäätösten tekemisessäsaa käsityksen matemaattisen tiedon luonteesta ja sen loogisesta rakenteestaharjaantuu vastaanottamaan ja analysoimaan viestimien matemaattisessa muodossa tarjoamaainformaatioita ja arvioimaan sen luotettavuuttatutustuu matematiikan merkitykseen kulttuurin kehityksessäoppii käyttämään kuvioita, kaavioita ja malleja ajattelun apuna.

27

PAKOLLISET KURSSIT1. Lausekkeet ja yhtälöt (MAB1)TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelijaharjaantuu käyttämään matematiikkaa jokapäiväisen elämän ongelmien ratkaisemisessa ja oppiiluottamaan omiin matemaattisiin kykyihinsäymmärtää lineaarisen riippuvuuden, verrannollisuuden ja toisen asteen polynomifunktionkäsitteetvahvistaa yhtälöiden ratkaisemisen taitojaan ja oppii ratkaisemaan toisen asteen yhtälöitä.

KESKEISET SISÄLLÖTsuureiden välinen lineaarinen riippuvuus ja verrannollisuusongelmien muotoileminen yhtälöiksiyhtälöiden graafinen ja algebrallinen ratkaiseminenratkaisujen tulkinta ja arvioiminentoisen asteen polynomifunktio ja toisen asteen yhtälön ratkaiseminen

2. Geometria (MAB2)TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelijaharjaantuu tekemään havaintoja ja päätelmiä kuvioiden ja kappaleiden geometrisistaominaisuuksistavahvistaa tasokuvioiden ja kolmiulotteisten kappaleiden kuvien piirtämisen taitojaanosaa ratkaista käytännön ongelmia geometriaa hyväksi käyttäen.

KESKEISET SISÄLLÖTkuvioiden yhdenmuotoisuussuorakulmaisen kolmion trigonometriaPythagoraan lausekuvioiden ja kappaleiden pinta-alan ja tilavuuden määrittäminengeometrian menetelmien käyttö koordinaatistossa

3. Matemaattisia malleja I (MAB3)TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelijanäkee reaalimaailman ilmiöissä säännönmukaisuuksia ja riippuvuuksia ja kuvaa niitämatemaattisilla malleillatottuu arvioimaan mallien hyvyyttä ja käyttökelpoisuutta.

KESKEISET SISÄLLÖTlineaarisen ja eksponentiaalisen mallin soveltaminenpotenssiyhtälön ratkaisemineneksponenttiyhtälön ratkaiseminen logaritmin avulla

4. Matemaattinen analyysi (MAB4)TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelijatutkii funktion muutosnopeutta graafisin ja numeerisin menetelminymmärtää derivaatan käsitteen muutosnopeuden mittanaosaa tutkia polynomifunktion kulkua derivaatan avulla

28

oppii sovellusten yhteydessä määrittämään polynomifunktion suurimman ja pienimmän arvon.

KESKEISET SISÄLLÖTpolynomifunktion derivaattapolynomifunktion merkin ja kulun tutkiminenpolynomifunktion suurimman ja pienimmän arvon määrittäminengraafisia ja numeerisia menetelmiä

5. Tilastot ja todennäköisyys (MAB5)TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelijaharjaantuu käsittelemään ja tulkitsemaan tilastollisia aineistojatutustuu laskinten ja tietokoneiden käyttöön tilastotehtävissäperehtyy todennäköisyyslaskennan perusteisiin.

KESKEISET SISÄLLÖTjatkuvien ja diskreettien tilastollisten jakaumien tunnuslukujen määrittäminennormaalijakauma ja jakauman normittaminenkombinatoriikkaatodennäköisyyden käsitetodennäköisyyden laskulakien ja niitä havainnollistavien mallien käyttöä

6. Matemaattisia malleja II (MAB6)TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelijavarmentaa ja täydentää yhtälöiden ratkaisutaitojaanosaa ratkaista käytännön tilanteisiin liittyviä lineaarisia optimointitehtäviäymmärtää lukujonon käsitteenratkaisee käytännön ongelmia aritmeettisen ja geometrisen jonon ja summan avulla.

KESKEISET SISÄLLÖTkahden muuttujan lineaariset yhtälötlineaarisen yhtälöparin ratkaiseminenkahden muuttujan epäyhtälön graafinen ratkaiseminenlineaarinen optimointilukujonoaritmeettinen ja geometrinen jono ja summa

SYVENTÄVÄT KURSSIT (valtakunnalliset)7. Talousmatematiikka (MAB7)


oppii ymmärtämään talouselämässä käytettyjä käsitteitäsaa matemaattisia valmiuksia oman taloutensa suunnitteluunsaa laskennallisen pohjan yrittäjyyden ja taloustiedon opiskeluunsoveltaa tilastollisia menetelmiä aineistojen käsittelyyn.

KESKEISET SISÄLLÖTindeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina-, verotus- ja muita laskelmiataloudellisiin tilanteisiin soveltuvia matemaattisia malleja lukujonojen ja summien avulla

29

8. Matemaattisia malleja III (MAB8)TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelijalaajentaa käsitystään teknologisoituvassa yhteiskunnassa tarvittavasta matematiikastasaa apuneuvoja jaksollisten ilmiöiden matemaattiseen käsittelyyn.

KESKEISET SISÄLLÖTTrigonometristen funktioiden määrittely yksikköympyrän avulla

radiaanityyppiä f(x) = a olevien trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminenmuotoa f(x) = A sin (bx) olevien funktioiden kuvaajat jaksollisten ilmiöiden mallintajinavektorin käsite ja vektoreiden peruslaskutoimitusten periaatteetkoordinaatiston vektoreiden komponenttiesitys ja skalaaritulokaksi- ja kolmiulotteisen koordinaatiston pisteiden ja kulmien tutkiminen vektoreiden avulla

9 Kertauskurssi (MAB9HP)

TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija kertaa ja varmentaa tietoja ylioppilaskirjoituksia varten.

Keskeiset sisällötlukion lyhyen oppimäärän kertaus ja vanhojen ylioppilaskokeiden harjoittelu.

Koulukohtainen soveltavaJohdantokurssi (MAA/B15H)

Valmistaa matematiikan opiskeluun lukiossa.Kerrataan murtolausekkeita, potenssioppia, neliöjuurta, yhtälöitä ja yhtälöryhmiä. Sovelluksinakäsitellään probleemoja.

30

5.7 BiologiaBiologia on luonnontiede, joka tutkii elollisen luonnon rakennetta, toimintaa javuorovaikutussuhteita molekyyli- ja solutasolta biosfääriin. Biologialle tieteenä on ominaistahavainnointiin ja kokeellisuuteen perustuva tiedonhankinta. Biotieteet ovat nopeasti kehittyviätiedonaloja, joiden sovelluksia hyödynnetään laajasti yhteiskunnassa. Biologia tuo esille uutta tietoaelollisen luonnon monimuotoisuudesta ja kestävän kehityksen edistämisestä.Biologian opetuksentarkoituksena on, että opiskelija ymmärtää toimivan eliömaailman rakenteen ja kehityksen, ihmisenosaksi eliömaailmaa sekä ihmisen toiminnan merkityksen ympäristössä. Lukion biologian tuleemyös luoda perusta ymmärtää biotieteiden tarjoamia mahdollisuuksia edistää ihmiskunnan, muuneliökunnan ja elinympäristöjen hyvinvointia. Opetus kehittää opiskelijan luonnontieteellistäajattelua, herättää kiinnostusta biotieteisiin sekä edistää opiskelijan luonnon monimuotoisuuttasäilyttävää ja ympäristövastuullista käyttäytymistä.Opetuksen tavoitteetBiologian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

hallitsee biologian keskeiset käsitteettunnistaa elämän tuntomerkit ja osaa jäsentää elämän ilmiöt sekä biologian eriorganisaatiotasot molekyylitasolta biosfääriinoppii arvostamaan eliökunnan monimuotoisuutta ja ymmärtämään eliöiden sopeutumisenerilaisiin ympäristöihinymmärtää perimän ja evoluution merkityksen eliökunnan kehittymisessäperehtyy biologisen tiedonhankinnan ja tutkimuksen menetelmiin sekä osaa arvioidakriittisesti eri lähteistä saamaansa biologista tietoaosaa suunnitella ja toteuttaa yksinkertaisen biologisen kokeen sekä tulkita sen tuloksiatuntee biotieteiden, esimerkiksi bioteknologian ja lääketieteen sovelluksiatuntee ihmiselimistön toiminnan peruspiirteetymmärtää perimän ja ympäristötekijöiden merkityksen terveyden taustana sekä yksilön ettäihmiskunnan kannaltatiedostaa kestävän kehityksen välttämättömyyden ja ymmärtää oman vastuunsaekosysteemien tulevaisuudesta.

ArviointiBiologiassa arvioidaan opiskelijan kykyä hallita ja käyttää biologian keskeisiä käsitteitä sekäsoveltaa biologisia tietoja. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota luonnontieteellisten lainalaisuuksiensekä syy- ja seuraussuhteiden ymmärtämiseen, vuorovaikutussuhteiden merkityksen oivaltamiseensekä kokonaisuuksien hahmottamiseen. Taitojen arvioinnissa painotetaan opiskelijanluonnontieteellisiä työskentelytaitoja, ryhmässä toimimista, kykyä käyttää erilaisia lähteitäbiologisen tiedon hankinnassa sekä kykyä arvioida tietoa kriittisesti. Harrastuneisuus biologian eriosa-alueisiin voidaan ottaa arvioinnissa huomioon.

Mikkelin etä- ja aikuislukioArviointi

Pakolliset ja syventävät kurssit arvostellaan numerolla ja mahdolliset soveltavat kurssitsuoritusmerkinnällä.

AihekokonaisuudetBiologian opetuksessa keskeisin aihekokonaisuus on kestävä kehitys, jota käsitellään kaikilla

biologian kursseilla. Muita keskeisiä aihekokonaisuuksia ovat aktiivinen kansalaisuus jayrittäjyys (BI3 ja BI5), hyvinvointi ja turvallisuus (BI3, BI4 ja BI5), teknologia ja yhteiskunta(BI3 ja BI5). Viestintä ja mediaosaamisen aihekokonaisuus läpäisee kaikki biologian kurssit.

Kurssien suoritusjärjestysKurssi BI5 (Biotekniikka) suositellaan opiskeltavaksi vasta kurssin BI2 (Solu ja perinnöllisyys)

jälkeen.

31

Kurssien itsenäinen opiskeluOpiskelijan ensimmäisenä opiskeltavaksi valitsema kurssi suositellaan opiskeltavaksi

luokkamuotoisesti.PAKOLLISET KURSSIT1. Eliömaailma (BI1)


tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaanymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla tarkoittaaymmärtää evoluution jatkuvuuden, mekanismit ja merkityksentuntee muuntelun, sopeutumisen ja lajien välisten suhteiden merkityksen elämänkehitykselleosaa jäsentää nykyisen eliökunnan rakenteen ja tulkita sen kehitystätuntee ekosysteemien keskeiset toimintaperiaatteet.

KESKEISET SISÄLLÖTBiologia tieteenä

elämän ominaisuudet ja perusedellytyksetbiologiset tieteet ja tutkimusmenetelmät

Luonnon monimuotoisuuden ilmeneminenekosysteemien ja lajien monimuotoisuuseläinten käyttäytyminen monimuotoisuuden ilmentäjänägeneettinen monimuotoisuus

Evoluutio – elämän kehittyminenelämän syntyvaiheetlisääntymisstrategiat ja evoluutiovoimatlajien syntyminen ja häviäminennykyinen eliökunta

Miten luonto toimii?elollisen ja elottoman luonnon vuorovaikutusekosysteemien rakenne ja toimintapopulaatioiden ominaisuudetlajien väliset suhteeteliöiden sopeutuminen ympäristöönsä ja levinneisyys

Mikkelin etä- ja aikuislukioKurssi luo pohjan kestävän kehityksen ymmärtämiselle. Aihekokonaisuutta käsitellään

monimuotoisuus- ja evoluutioteemojen yhteydessä erityisesti ekologisen kestävyydennäkökulmasta.( biologialle ominaisten työtapojen käyttöä)

2. Solu ja perinnöllisyys (BI2)


ymmärtää solun merkityksen elämän perusyksikkönä, tunnistaa erilaisia soluja ja niidenrakenteitaymmärtää solurakenteiden kehityksen ja merkityksen sekä evoluutioprosessinkokonaisuuden

32

osaa solun kemiallisen rakenteen ja toiminnan sekä osaa kytkeä ne yksilön toimintaanhallitsee solun energiatalouden prosessit ja niiden merkityksentuntee geneettisen informaation rakenteen sekä sen siirtymisen solusta soluun jasukupolvelta toiselletietää miten geenit ohjaavat solun toimintaaosaa periytymisen lainalaisuuksien perusperiaatteettietää kuinka soluja tutkitaan ja hallitsee kokeellisen työskentelyn taitoja.

KESKEISET SISÄLLÖT(tehdään soluun liittyviä laborointeja)Solu elämän perusyksikkönä

miten soluja tutkitaanerilaisia solujasolun rakenne ja toiminta

Solun energiatalousenergian sitominenenergian vapauttaminen

Solujen toiminnan ohjaaminenDNA:n rakenne ja toimintaproteiinisynteesi

Solujen lisääntyminenmitoosi ja sen merkityssolujen jakautuminen, kasvu ja erilaistuminen

Periytymisen perusteetgeenit ja alleelitsukusolut ja niiden synty meioosissaperiytymismekanismit

Populaatiogenetiikka ja synteettinen evoluutioteoriaSYVENTÄVÄT KURSSIT

3. Ympäristöekologia (BI3)


osaa ekologian perusteet ja ymmärtää ihmisen toiminnan vaikutuksen elolliseen luontoonymmärtää biodiversiteetin merkityksen ihmiskunnan tulevaisuudellehahmottaa ympäristöongelmien syitä ja niiden seurauksia ekosysteemeissätutustuu suomalaisiin ekosysteemeihin ja niiden erityispiirteisiin sekä perehtyy myösihmisen muokkaamiin ekosysteemeihintuntee ja osaa arvioida menetelmiä, joilla voidaan tarkkailla ympäristön tilaa ja ratkaistasyntyneitä ongelmiaosaa suunnitella ja toteuttaa pienen tutkimuksen ympäristön tilasta ja esittää sen tuloksetkehittää ympäristölukutaitoaan, ymmärtää vastuunsa ympäristön tilasta ja osaa toimiakestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.

33

KESKEISET SISÄLLÖTEkologinen tutkimus

ekologisten peruskäsitteiden syventäminenekologisen tutkimuksen tehtäväympäristön laadun indikaattoritoman tutkimuksen suunnittelu ja toteuttaminen

Biodiversiteetti ja sen merkitysbiodiversiteetti luonnonvaranaeliölajien ja elinympäristöjen uhanalaisuus ja suojelubiodiversiteetin väheneminen

Ekologiset ympäristöongelmat, niiden syyt ja ratkaisumahdollisuudetaineiden kiertoon liittyvät ongelmatpaikalliset ympäristöongelmat

Suomen luonnon haavoittuvuuspohjoiset metsätsuotjärvet ja virtavedetItämeri

Kestävä tulevaisuusekologisesti kestävä kehitys ja yksilön valinnatrakennettu ympäristö ja kaupunkiekologiaekologisesti kestävä tuotantoympäristötekniikan mahdollisuudet

Mikkelin etä- ja aikuislukioKestävän kehityksen aihekokonaisuutta käsitellään erityisesti ihmisen toiminnan vaikutusten

tarkastelussa. Keskeisenä asiana on myös opiskelijoiden ympäristölukutaidon kehittäminen.Aktiivisen kansalaisuuden ja yrittäjyyden sekä hyvinvoinnin ja turvallisuuden

aihekokonaisuuksia käsitellään ympäristöongelmien ratkaisemisen yhteydessä painottaen omaaaktiivisuutta, vastuuta ja yritteliäisyyttä erityisesti oman kunnan ja seudullisten ajankohtaistenympäristöongelmien ratkaisemisessa.

4. Ihmisen biologia (BI4)


osaa ihmissolun erilaistumisen pääpiirteet sekä kudosten ja elinten rakenteet jatoimintaperiaatteetymmärtää ihmisen kemiallisen tasapainon säätelymekanismeja sekä ulkoisten ja sisäistentekijöiden vaikutuksia niihinymmärtää hermoston toiminnan ja hormonaalisen viestinnän merkityksen yksilöntoimintojen ohjaajanaymmärtää lisääntymiseen ja ihmisen elinkaareen liittyviä fysiologisia muutoksia sekäihmisen yhteisöllisyyden merkityksen terveyden kannaltapystyy selittämään elimistön kykyä sopeutua muutoksiin ja puolustautua ulkoisia uhkiavastaan ja tuntee merkityksellisimpien sairauksien syntymekanismeja

34

ymmärtää ihmisen lajinkehityksen sekä perimän ja ympäristön yhteisvaikutuksen ihmisenterveyteenpystyy tarkastelemaan oppimiaan asioita arkielämän esimerkkien avulla ja tutustumaan alanuutisiin ja arvioimaan niitä kriittisesti.

KESKEISET SISÄLLÖTIhmisen solujen ja kudosten erityispiirteet

solujen synty, kasvu ja erilaistuminen kudoksiksi sekä kantasolujen merkityssolujen vanheneminen ja kuolemasyöpä

Elimistöjen rakenne, toiminta ja merkitysruoansulatus ja ravitsemushengityselimistö ja hengityksen säätelyveri ja verenkiertoerityselimistöt ja kemiallinen tasapainotuki- ja liikuntaelimistö

Elintoimintojen säätelyumpirauhaset ja hormonithermosto ja aistitlämmönsäätely

Ihmisen lisääntyminensukupuolinen kehitys ja seksuaalisuushedelmöitys, raskaus ja synnytys

Ihmisen elämänkaari ja yhteisöllisyysPerimän merkitys

ihmisen evoluutio ja ihminen lajinaperinnöllisyys ja terveys

Elimistön sopeutuminen ja puolustusmekanismitelimistön puolustusjärjestelmätihminen ja mikrobitmyrkylliset aineet ja mutageenit

MikkeliKestävän kehityksen aihekokonaisuutta käsitellään erityisesti sosiaalisen kestävyyden

näkökulmasta ihmisen ravitsemukseen, elämänkaareen ja yhteisöllisyyteen liittyen.

Hyvinvointi ja turvallisuus aihekokonaisuus korostuu opiskeltaessa elimistön sopeutumista,puolustusjärjestelmiä sekä perinnöllisyyteen ja terveyteen liittyvien teemojen yhteydessä.Hyvinvointi ja turvallisuus tulee esille kaikissa elämänvaiheissa ja erityisesti kriisitilanteissa.Aihekokonaisuuteen sisältyy myös suvaitsevaisuuteen kasvattaminen erilaisuutta kohtaanerityisesti psyykkisellä ja sosiaalisella tasolla.( opiskelijoilla on mahdollisuus tehdä kurssillaitseään koskevia mittauksia)

5. Bioteknologia (BI5)


syventää tietojaan solun hienorakenteesta ja solun eri osien toiminnastaymmärtää elämän keskeisten molekyylien rakenteen ja merkityksen solun toiminnassa

35

hallitsee tärkeimpien mikrobiryhmien kuten bakteerien ja virusten rakenteen, toiminnan jalisääntymisen periaatteettuntee geenien toiminnan ja sen säätelyntuntee geenien etsintä- ja tunnistusmenetelmiä sekä geenien siirtämisen tekniikan pääpiirteetja hallitsee geeni- ja biotekniikan keskeiset käsitteettuntee biotekniikan tarjoamia sovellusmahdollisuuksia eri biotieteissä ja teollisuudessapystyy arvioimaan biotekniikan kehittymisen luomia mahdollisuuksia, uhkatekijöitä jaeettisiä ongelmia sekä tekemään niiden pohjalta perusteltuja arkielämän ratkaisuja.

KESKEISET SISÄLLÖTSolun hienorakenne ja solujen välinen viestintäSolut proteiinien valmistajina

DNA:n, geenien ja genomien rakenneentsyymit solun ja biotekniikan työkaluina

Geenien toimintageenin toiminta ja sen säätelymutaatiot

Geeniteknologia ja sen mahdollisuudetgeenitekniikan menetelmät ja geenikartoitusgeenitutkimus lääketieteessägeenitutkimus yksilöiden tunnistamismenetelmänä

Mikrobit ja niiden merkitysbakteerin ja viruksen rakenne, toiminta ja lisääntyminenbakteerien viljely ja käsittelymikrobit luonnossa ja ihmisen taloudessa

Biotekniikka teollisuudessaKasvien ja eläinten jalostus

Geenitekniikan etiikka ja lainsäädäntöMikkeli

Kestävän kehityksen aihekokonaisuus tulee erityisesti esille maailman nälkäongelmanratkaisemiseen, terveellisiin ja turvallisiin tuotteisiin sekä biotekniseen lääketeollisuuteenliittyvien aiheiden yhteydessä. Kestävän kehityksen ja hyvinvoinnin ja turvallisuudenaihekokonaisuudet liittyvät näiltä osin kiinteästi yhteen.

Biotekniikka kurssin yhteydessä tulee opiskelijoiden kanssa myös harjoitella kriittistä suhtautumistamedian uutisointiin.(geenitekniikan perusmenetelmiin tutustutaan myös laborointien avull

Koulukohtainen soveltavaPuumala6. Saimaan uhanalaiset lajit (BI6P) (koulukohtainen soveltava)

Kurssilla tutustutaan uhanalaisuuden biologiaan ja lajien suojeluun. Kurssilla keskitytääntarkastelemaan erityisesti saimaannorppaa (Phoca hispida saimensis), sen levinneisyyttä, historiaa,määrää ja tyypillisiä ominaispiirteitä. Kurssin aikana tullaan suunnittelmaan ja toteuttamaanPuumalan kunnan vesialueille saimaannorpasta kertovat opastetaulut, jotka päivitetään sopivinväliajoin.

36

TAVOITTEET:

Kurssin tavoitteena on, että opiskelijaymmärtää lajien suojelun merkityksen osana luonnon monimuotoisuuden säilyttämistätutustuu uhanalaisuuden biologiaan ja lajien suojeluuntutustuu erittäin uhanalaiseen saimaannorppaan, sen levinneisyyteen, määrään ja tunnusomaisiinpiirteisiinosaa tuottaa kirjallista tietoa saimaannorpan uhanalaisuudesta ja suojelustaosaa käyttää erilaisia tiedonhankintamenetelmiä

KESKEISET SISÄLLÖT

lajien suojelu ja luonnon monimuotoisuusuhanalaisuus: määritelmä ja luokitteluSaimaan vesistöalueSaimaannorppaSaimaannorpan tutkimusSaimaannorpan suojelu ja sen tavoitteet

ArviointiKurssi arvioidaan hyväksytty/hylätty -suoritusmerkinnällä.7. Vesistöntutkimuskurssi (BI7P/KE6P) (koulukohtainen soveltava)

JohdantoKurssi integroi biologiaa, kemiaa, fysiikkaa ja maantiedettä. Kurssilla tutkitaan Puumalan kunnanalueella sijaitsevaa pientä valuma-aluetta (lampi, järvi). Kurssi toteutetaan intensiivikurssina, jossateoria ja mittaukset ajoittuvat noin 2-3 viikon ajalle elo-syyskuulla. Kurssille osallistuviltaedellytetään kemian pakollisen kurssin (KE1) hyväksytty suorittaminen.TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

tuntee vesiekosysteemin keskeiset toimintaperiaatteetymmärtää valuma-alueen merkityksen osana veden kiertokulkua luonnossaosaa tunnistaa tärkeimmät veden tilaa kuvaavat kasvilajittunnistaa yleisimmät kasvi- ja eläinplanktonittekee veden kemiallisiin ja fysikaalisiin ominaisuuksiin liittyviä mittauksia ja tutustuuerilaisiin mittausmenetelmiinkykenee tulkitsemaan ja arvioimaan kokeellisesti saatua tietoa sekä esittämään sitä suullisestija kirjallisestiosaa käyttää erilaisia tiedonhankintamenetelmiä

Sisältövaluma-alue: kuormitus, valuntavesikasvitkasvi- ja eläinplanktonitkemialliset mittaukset: pH, happipitoisuus, ravinnepitoisuusfysikaaliset mittaukset: lämpötila, näkösyvyys, johtokyky, väri, sedimentaatio

ArviointiKurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. Arvioinnin kohteena ovat kemiallisen ja biologisen tiedonymmärtäminen ja soveltaminen, kokeellisen työskentelyn taidot, tiedonkäsittely- ja hankintataidot,tulosten esittäminen ja raporttien kirjoitus sekä ryhmätyöskentely.

37

5.8 MaantiedeMaantieteessä tarkastellaan elottoman ja elollisen luonnon sekä ihmisen luomien järjestelmienrakennetta ja toimintaa. Maantieteen opetuksen tulee ohjata opiskelijaa tiedostamaan luonnon jaihmistoiminnan vuorovaikutussuhteita sekä tarkastelemaan maailmaa muuttuvana ja kulttuurisestimonimuotoisena elinympäristönä. Maantieteen opetuksessa integroituvat luonnontieteelliset jayhteiskuntatieteelliset aiheet. Opetuksen tavoitteena on, että opiskelija saa valmiuksiaympäristökysymysten alueelliseen jäsentämiseen ja kestävän kehityksen mukaisten ratkaisujenetsimiseen.Lukion maantieteen opetuksen tulee auttaa opiskelijaa ymmärtämään maailmanlaajuisia,alueellisia ja paikallisia ilmiöitä ja ongelmia sekä niiden ratkaisumahdollisuuksia. Tavoitteenaon, että opiskelija oppii maantieteellisen tiedon avulla havaitsemaan muuttuvaan maailmaanvaikuttavia tekijöitä, muodostamaan perusteltuja mielipiteitä, ottamaan kantaa lähialueilla jakoko maailmassa tapahtuviin muutoksiin sekä toimimaan aktiivisesti luonnon ja ihmisen

hyvinvoinnin edistämiseksi.Opetuksen tavoitteetMaantieteen opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

osaa hankkia, tulkita ja kriittisesti arvioida maantieteellistä tietoa, kuten karttoja, tilastoja,kirjallisia, digitaalisia ja muita medialähteitä sekä osaa hyödyntää monipuolisestitietotekniikkaa maantieteellisten tietojen esittämisessäymmärtää, mitä alueellisuus, tila ja paikka merkitsevät maantieteessä ja maantieteellisessäajattelussaosaa kuvata luonnon ja ihmistoiminnan alueellisia ilmiöitä, rakenteita javuorovaikutussuhteita sekä osaa kriittisesti arvioida ajankohtaisia maailman tapahtumiaosaa havainnoida, analysoida ja arvioida luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön tilaa,niissä tapahtuvia muutoksia sekä ihmisten hyvinvointia paikallisesti ja maailmanlaajuisestiymmärtää, mitä alueellinen kehittyneisyys merkitsee ja osaa pohtia mahdollisuuksiaratkaista taloudellisia ja sosiaalisia eriarvoisuusongelmiatuntee ja ymmärtää erilaisia kulttuureja sekä suvaitsee ja kunnioittaa erilaisuuttatuntee suunnittelun keinoja eri aluetasoilla ja tietää mahdollisuudet vaikuttaa omanympäristönsä kehitykseenosaa toimia ympäröivän maailman kysymyksiin kantaaottavana ja kestävän kehityksenpuolesta toimivana aktiivisena maailmankansalaisena.

ArviointiMaantieteessä arvioidaan maantieteellisen ajattelun kehittymistä tietojen ja taitojen suhteen.Arvioinnin kohteina ovat peruskäsitteiden hallinta, valmius perustella maantieteellisiä väittämiä jakannanottoja sekä taito havaita alueellisia riippuvuuksia. Arvioinnissa otetaan huomioon myös taitotulkita ja arvioida maantieteellistä tietoainesta sekä soveltaa maantieteellistä tietoa eri tilanteissa.Arvioitavia taitoja ovat maantieteellisen tiedon analysointi-, käsittely- ja esittämistaidot kutenkartan tulkintataito ja muut graafiset taidot sekä opiskelijan yhteistyötaidot.

Mikkelin etä- ja aikuislukioPakolliset ja syventävät kurssit arvostellaan numerolla ja mahdolliset soveltavat kurssit

suoritusmerkinnällä.

AihekokonaisuudetMaantieteen opetuksessa keskeisin aihekokonaisuus on kestävä kehitys, jota käsitellään

kaikilla maantieteen kursseilla. Erityisen hyvin kestävän kehityksen aihekokonaisuus soveltuukäsiteltäväksi kursseilla GE2, GE3 ja GE4. Muita tärkeitä aihekokonaisuuksia ovat aktiivinenkansalaisuus ja yrittäjyys (GE2, GE3, GE4), hyvinvointi ja turvallisuus (GE3) sekä viestintä- jamediaosaaminen, joka tulee esille erityisesti graafien ja karttojen tulkinnassa sekä tietojenhakemisessa erilaisista tietokannoista (GE4).

38

Kurssien suoritusjärjestysKurssi GE4 suositellaan opiskeltavaksi vasta kurssien GE1 ja GE2 suorittamisen jälkeen.

Kurssien itsenäinen opiskeluOpiskelijan ensimmäiseksi opiskeltavaksi valitsemaa kurssia suositellaan opiskeltavaksi

luokkamuotoisesti.PAKOLLISET KURSSIT

1. Sininen planeetta (GE1)TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelijaosaa käyttää luonnonmaantieteen peruskäsitteitäymmärtää maapallon planetaarisuudesta johtuvat ilmiötosaa kuvata ilma-, vesi- ja kivikehän rakenteen ja toiminnanymmärtää, miten ja miksi luonnonmaisemat muuttuvat ja osaa tulkita kuvista ja kartoiltaluonnonmaisemien rakennetta, syntyä ja kehitystäymmärtää elottoman ja elollisen luonnon vyöhykkeisyyden maapallollaosaa soveltaa hankkimaansa luonnonmaantieteellistä tietoa sekä paikallisesti ettämaailmanlaajuisesti.

KESKEISET SISÄLLÖTMaantieteellinen ajattelu

mitä on maantiede?maantiede luonnontieteenämaantieteellinen tietoaines, tutkimusmenetelmät ja tutkimuksen kulkumaailmankuvan muutos ja karttakuvan kehitys

Maan planetaarinen luonneaurinkokunnan synty ja perusrakenneAurinko ja sen vaikutukset maapallollaMaan planetaariset liikkeet ja niistä johtuvat ilmiöt

Ilmakehä liikkeessäilmakehän rakenne ja merkitystuuli ja sen synty, planetaariset ja alueelliset tuulet sekä paikallistuulet

Vesikehä liikkeessäveden kiertokulku luonnossasateiden synty ja jakautuminenmeriveden liikkeet ja merkitys

Sää ja ilmastosää ja sen ennustaminenlämpö- ja ilmastovyöhykkeetilmastonmuutos

Maapallon muuttuvat pinnanmuodotmaan rakenneendogeeniset ja eksogeeniset tapahtumat maanpinnan muokkaajina

Maapallon kasvillisuusvyöhykkeetkasvillisuusvyöhykkeiden sijainti ja kuvausihmisen toiminnan edellytykset ja vaikutukset eri kasvillisuusvyöhykkeillä

39

Luonnonmaisemien tulkinta karttojen ja kuvien avullaMikkelin etä- ja aikuislukio

Kestävän kehityksen aihekokonaisuutta käsitellään maapallon kasvillisuusvyöhykkeidenyhteydessä tarkasteltaessa ihmisen toiminnan edellytyksiä ja vaikutuksia.

2. Yhteinen maailma (GE2)TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelijaosaa käyttää kulttuurimaantieteen käsitteitä sekä osaa tulkita ihmisen toimintaan liittyviäilmiöitä ja rakenteita kulttuurimaantieteen teorioita ja malleja hyväksi käyttäentuntee eri kulttuureja ja osaa arvioida niiden kehittymiseen vaikuttaneita tekijöitäosaa analysoida maapallon eri alueiden väestönkehitystä ja asutuksen piirteitä sekäkaupungistumisen syitä ja seurauksiaosaa arvioida luonnonvarojen ja ympäristön tarjoamien mahdollisuuksien vaikutustaihmisen toimintaan eri alueilla sekä ymmärtää ekologisesti ja taloudellisesti kestävänkehityksen merkityksentuntee aluesuunnittelun tavoitteita ja vaikuttamiskeinojatuntee kehittyneisyyserojen erilaiset ilmenemismuodotosaa arvioida ihmisten hyvinvointia, ympäristön tilaa sekä kulttuurisesti ja sosiaalisestikestävää kehitystä nyt ja tulevaisuudessa maapallon eri alueilla.

KESKEISET SISÄLLÖTKulttuurimaantieteen olemus ja tehtävät

lähestymistavat ja näkökulmatmaantieteellinen mieltäminen ja miellekartatpaikkojen kokeminen ja alueellinen identiteetti

Väestö ja asutusväestönkehitys ja väestönkasvuasutuksen alueellinen jakautuminen, muuttoliikkeet ja kaupungistuminenkulttuurit ja kulttuurien muuttuminen sekä vähemmistökulttuurit

Luonnonvaratluokittelu ja riittävyys

Alkutuotanto ja ympäristöravinnontuotanto ja ravinnon riittävyys sekä kestävä maa- ja kalatalousmaatalouden muodotmetsät luonnonvarana ja kestävä metsätalous

Teollisuus ja energiaraaka-aineet ja energialähteetteollisuuden sijaintikestävän teollisuuden ja energiatalouden periaatteet

Liikkuminen ja vuorovaikutusliikennejärjestelmätmatkailu ja sen merkitys eri alueillamaailmankauppaalueellinen leviämisilmiö – maantieteellinen diffuusio

40

Ihmistoiminnan alueellinen rakenneytimet ja periferiatmaankäyttö maaseudulla ja kaupungeissakeskukset ja vaikutusalueetkulttuurimaisemien tulkinta karttojen ja kuvien avulla

Kehityksen ohjailu ja kestävä kehitysaluesuunnittelu ja osallistuvan suunnittelun periaatteetkehittyneisyyserot eri aluetasoillakansainvälinen yhteistyöglobalisaatio

Mikkelin etä- ja aikuislukioKestävän kehityksen aihekokonaisuus kaikkine osa-alueineen tulee esille kaikissa kurssin

keskeisissä sisällöissä. Aktiivisen kansalaisuuden ja yrittäjyyden aihekokonaisuutta käsitelläänerityisesti globalisaatioon liittyvien teemojen yhteydessä sekä aluesuunnittelun ja osallistuvansuunnittelun aiheina. Hyvinvointi ja turvallisuus aihekokonaisuus liitetään erityisestiväestötieteen ja ravinnontuotannon kurssisisältöihin.

SYVENTÄVÄT KURSSIT3. Riskien maailma (GE3)


tuntee luonnon toimintaan, ihmisen toimintaan sekä ihmisen ja luonnon vuorovaikutukseenliittyvät riskit maapallolla sekä osaa arvioida niiden merkitystä ihmisen ja ympäristönkannaltatuntee millaisia riskejä maapallon eri alueilla ilmenee sekä osaa vertailla ja arvioida erialueiden riskiherkkyyttä sekä maailmanlaajuisesti että paikallisestiosaa arvioida alueiden kehittyneisyyden ja alueilla ilmenevien riskien välistä suhdettaosaa seurata ja kriittisesti arvioida ajankohtaisia riskiuutisia eri medioissa sekä osaa soveltaaoppimaansa tietoa riskiuutisten analysointiin ja arviointiintietää, millaisten ratkaisujen avulla uhkia voidaan välttää tai niiden vaikutuksia lieventääymmärtää, että ihminen vaikuttaa omalla toiminnallaan maapallon elinkelpoisuuteen sekäihmisten hyvinvointiin ja turvallisuuteentietää mahdollisuudet ennakoida ja varautua riskeihin, säädellä ristiriitoja sekä toimiakestävän kehityksen mukaisesti.

KESKEISET SISÄLLÖTRiskien maantiede, riskien luokittelu ja merkitysLuonnon toimintaan liittyvät riskit ja riskialueet

avaruuteen liittyvät uhkat, endogeeniset riskit, myrskyt, tulvat, kuivuus ja eliöperäiset riskitluonnonriskeihin varautuminen

Ihmisen ja luonnon riippuvuuteen liittyvät ympäristöriskit ja riskialueetluonnonvarojen käyttöön liittyvät riskit: energiakysymykset ja luonnonvarojen riittävyys,puhtaan veden saatavuus, eroosio ja aavikoituminen, ilmaston muutos, saastuminen jabiodiversiteetin heikkeneminenmahdollisuudet estää ja pienentää ympäristöriskejä kestävän kehityksen keinoin

41

Ihmiskunnan riskit ja riskialueetväestönkasvu ja nälkä, kaupungistuminen, globalisoitumiseen liittyvät riskit,yhteiskunnalliset ja poliittiset jännitteet, sodat, pakolaisuus ja sosiaalinen eriarvoistuminenristiriitojen säätelymahdollisuudet

Tekniset riskitMikkelin etä- ja aikuislukio

Kestävän kehityksen aihekokonaisuutta käsitellään kaikkien kurssin sisältöjen yhteydessä.Hyvinvoinnin ja turvallisuuden aihekokonaisuus liitetään riskienhallintaan ja ihmisenaiheuttamien hasardien syntyyn. Aktiivisen kansalaisuuden ja yrittäjyyden aihekokonaisuuskorostuu sosiaalista eriarvoisuutta, globalisaatiota sekä yhteiskunnallista ja poliittista jännitystäkäsittelevien sisältöjen yhteydessä.

4. Aluetutkimus (GE4)TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelijaosaa kartografian perusteettuntee maantieteellisten paikkatietojärjestelmien periaatteita ja sovellusmahdollisuuksiaosaa kerätä tiettyyn alueeseen liittyvää tietoa eri tavoin kuten kenttähavainnoinnin, kyselyntai haastattelun avulla sekä kartastoista, kartoista, tilastoista ja muista lähteistäosaa käyttää tietoverkkoja aineistojen hankinnassa, vuorovaikutteisessa työstämisessä jatulosten julkaisemisessaosaa visualisoida alueellista tietoa karttoina, diagrammeina ja valokuvinaosaa analysoida ja tulkita hankkimaansa aineistoa ja laatia aineiston avulla kuvauksenalueestaosaa tieteellisen kirjoittamisen periaatteet, kuten kriittisen lähteiden käytön javiittaustekniikan sekä tuntee tekijänoikeudet.

KESKEISET SISÄLLÖTKartografian perusteet ja maantieteelliset lähdeaineistot

kenttähavainnot, kysely ja haastattelukartat, niiden mittakaavat, karttaprojektiot ja karttatyypit, ilmakuvat ja satelliittikuvatnumeeriset lähteet sekä niiden visualisointi karttoina ja diagrammeinapainettu lähdekirjallisuus ja digitaalisessa muodossa kuten tietoverkoissa ja CD-ROM-tallenteina olevat lähteet

Paikkatietojärjestelmätpaikkatiedon perusteet ja sen sovellusmahdollisuudetesimerkkejä maantieteellisen lähdeaineiston käsittelystä, tulkinnasta ja visualisoinnistaeritasoisilla alueilla paikkatieto-ohjelman avulla

Oma aluetutkimustutkimusalueen valintaaineiston keruu karttojen, tilastojen, digitaalisen paikkatietoaineiston tai muidentietolähteiden avulla, aineiston käsittely ja tulkinta sekä pienimuotoisen aluekuvauksenraportointiaihealueet: tutkimusalueen sijainti osana laajempia aluekokonaisuuksia, alueen koko,luonnonolot, väestö ja asutus, luonnonvarat ja maankäyttö, elinkeinot, liikenne ja palvelut,alueen jako osa-alueisiin sekä alueen ongelmat ja kehittäminen

42

Mikkelin etä- ja aikuislukioViestintä ja mediaosaamisen aihekokonaisuus korostuu opiskeltaessa kartografiaa ja

paikkatietojärjestelmiä sekä oman aluetutkimuksen tekemisen yhteydessä (tiedonhankinta,työskentelytavat). Kestävän kehityksen ja aktiivisen kansalaisuuden ja yrittäjyydenaihekokonaisuudet tulevat esille siinä laajuudessa kuinka ne liittyvät opiskelijan valitsemaantutkimusaiheeseen.

43

5.9 FysiikkaFysiikka on empiirinen luonnontiede, jossa luonnon perusrakennetta ja -ilmiöitä pyritäänymmärtämään ja selittämään käyttäen luonnosta kokeellisin menetelmin saatavaa tietoa.Tavoitteena on löytää luonnossa yleispäteviä lainalaisuuksia ja esittää ne matemaattisina malleina.Fysiikan opiskelulle luonteenomainen kokeellisuus voi olla aihepiirin, opetuksen vaiheen javälineiden mukaan opiskelijoiden omakohtaista työskentelyä, opettajan esittämiä demonstraatioita,vierailujen, videoiden tai vain kerronnan kautta tapahtuvaa toimintaa. Kokeellisuudella tuetaanopiskelijaa omaksumaan uusia luonnontieteellisiä käsitteitä, periaatteita ja malleja. Fysiikanopiskelu kehittää opiskelijan kokeellisen työskentelyn ja yhteistyön taitoja. Kokeellisuus auttaaopiskelijaa hahmottamaan luonnontieteiden luonnetta ja tukee luonnontieteellisen ajattelunkehittymistä.Opiskelija oppii tarkastelemaan luonnon rakenteita ja ilmiöitä omien aikaisempien tietojensa jakäsitystensä valossa. Hän oppii tiedostamaan ja kyseenalaistamaan ennakkokäsityksiään jatarkentamaan maailmankuvaansa hankkimansa uuden tiedon perustella. Opiskelija oppiisuunnittelemaan kokeita yhdessä ja keskustelemaan kokeellisesti hankitusta tiedosta tai aineistosta,sen käsittelystä ja mallintamisesta sekä sen luotettavuuden arvioimisesta. Opiskelijayhteisö oppiijakamaan uuden tiedon keskenään.Luonnontieteiden opiskelussa tiedon hankkimiseen käytetään kokeellisia menetelmiä, erilaisiatiedon lähteitä sekä tapoja käsitellä tietoa. Fysikaalisen tiedon lähteenä on ensisijaisesti luonto.Koulussa luonnontieteellisen tiedon lähteinä ovat lisäksi oppi- ja tietokirjat, digitaalisettietovarannot ja alan asiantuntijat.Opetuksen tavoitteet

fysiikan opetuksen tavoitteena on, että opiskelijatiedostaa ihmisen osana luontoa ja ymmärtää fysiikan merkityksen luonnon ilmiöidenmallintamisessaymmärtää kokeellisen toiminnan ja teoreettisen pohdiskelun merkityksen luonnontieteellisentiedon muodostumisessahahmottaa fysiikan merkityksen tieteessä, taiteessa, tekniikassa, kommunikaatiossa jaelinkeinoelämässä sekä ihmisen arkiympäristössävaikuttaa aktiivisesti ja vastuullisesti terveellisen ja turvallisen ympäristön luomiseksijäsentää käsitystään luonnon rakenteista ja ilmiöistä fysiikan käsitteiden ja periaatteidenavullapystyy ratkaisemaan luonnontieteiden ja teknologian alaan kuuluvia ongelmia fysiikanlakeja ja käsitteitä luovasti hyväksi käyttäenhankkii ja käsittelee tietoa yhdessä muiden opiskelijoiden kanssa asiantuntijayhteisön tapaansuunnittelee ja tekee yksinkertaisia mittauksia, kykenee tulkitsemaan ja arvioimaan tuloksiasekä soveltamaan niitähyödyntää erilaisia tietolähteitä tiedonhankinnassa sekä kykenee esittämään ja julkistamaantietoja monipuolisella tavalla myös teknisiä apuvälineitä käyttäentarkastelee fysiikan merkitystä yksilön ja yhteiskunnan kannalta sekä ihmistä fysiikantietojen soveltajana, tutustuu fysiikan sovelluksiin ja niiden taitavaan, eettiseen ja hallittuunkäyttöön tuotteiden aikaansaamisessa ja arkielämän helpottamisessa sekä saa valmiuksiaymmärtää teknologisten sovellusten vaikutuksia.

ArviointiFysiikassa arvioidaan opetussuunnitelman perusteissa esitettyjen kurssikohtaisten fysiikan tietojenja niiden soveltamistaitojen saavuttamista erityisesti matemaattisia malleja käyttäen. Arvioinninkohteena ovat myös tiedonkäsittelytaitojen, kokeellisen työskentelyn taitojen sekä muiden opiskeluatukevien taitojen kehittyminen, kuten fysikaalisen ongelman ratkaisuprosessin jäsennettykuvaaminen.

44

Mikkelin etä- ja aikuislukioPakollinen kurssi ja syventävät kurssit arvostellaan numeroin. Numeroarvostelu perustuu

kurssikokeeseen ja tuntiaktiivisuuteen. Soveltavista kurssista annetaan suoritusmerkintä.

Kurssin suoritusjärjestysKurssit suositellaan suoritettaviksi numerojärjestyksessä.

Itsenäinen opiskeluHyvin menestyvä opiskelija voi halutessaan suorittaa syventäviä kursseja itsenäisesti

PAKOLLINEN KURSSI1. Fysiikka luonnontieteenä (FY1)

TAVOITTEETKurssin tavoitteena on, että opiskelija saa tyydytystä tiedon ja ymmärtämisen tarpeelleensekä saa vaikutteita, jotka herättävät ja syventävät kiinnostusta fysiikkaa kohtaantutustuu aineen ja maailmankaikkeuden rakenteeseen liittyviin peruskäsitteisiin ja osaajäsentää käsitystään luonnon perusrakenteista ja ilmiöistä fysiikan käsitteiden japeriaatteiden avullaymmärtää, kuinka luonnontieteellinen tieto rakentuu kokeellisen toiminnan ja siihenkytkeytyvän mallintamisen kauttasuunnittelee ja tekee yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita sekä kykenee tulkitsemaan jaarvioimaan kokeellisesti saatua tietoa ja esittämään sitä muilletulkitsee ja mallintaa kokeellisen työn tuloksia graafisestikäyttää opiskelun tukena tietoja viestintätekniikkaa.

KESKEISET SISÄLLÖTfysiikan merkitys historian eri vaiheissa ja nykyaikanaaineen ja maailmankaikkeuden rakenteet ja perusvuorovaikutuksetenergian, erityisesti säteilyn, sitoutuminen ja vapautuminen luonnon ja ihmisenaikaansaamissa prosesseissakokeellisuus ja mallintaminen perustana fysikaalisen tiedon rakentumisessa, mittaaminen,tulosten esittäminen ja niiden luotettavuuden arviointivoima liikkeen muutoksen aiheuttajanaliikkeen kuvaamisessa tarvittavat peruskäsitteet ja liikkeen graafinen esitys

SYVENTÄVÄT KURSSITSyventävien kurssien tavoitteena on, että opiskelija saa valmiuksia opiskellaluonnontieteellisillä ja luonnontieteitä soveltavilla aloillatutkii luonnon ilmiöitä sekä mallintaa ja esittää niitä matemaattisten ja graafistenmenetelmien avullarakentaa fysiikan malleja ja käyttää niitä ennusteiden tekemiseentutkii ja havainnollistaa malleja tietoja viestintätekniikan avullatutustuu klassisen fysiikan osa-alueisiin ja modernin fysiikan alkeisiintutustuu fysiikan eri osa-alueisiin liittyvään teknologiaantutustuu fysiikan merkitykseen yhteiskunnan eri alueillatutustuu fysiikan sovelluksiin ja niihin liittyviin turvallisuustekijöihin.

2. Lämpö (FY2)


tuntee lämpöön liittyvät ilmiöt

45

tutkii aineen termodynaamiseen tilaan tai lämpöopin pääsääntöihin liittyviä ilmiöitäsaa valmiuksia osallistua ympäristöä ja teknologiaa koskevaan kriittiseen keskusteluun japäätöksentekoon.

KESKEISET SISÄLLÖTkaasujen tilanmuutokset ja lämpölaajeneminenpaine, hydrostaattinen painekappaleiden lämpeneminen, jäähtyminen, olomuodon muutokset ja lämpöenergiamekaaninen energia, työ, teho ja hyötysuhdelämpöopin pääsäännöt, sisäenergiaenergiavarat

3. Aallot (FY3)


saa yleiskuvan luonnon jaksollisista ilmiöistä ja perehtyy niitä selittäviin keskeisiinperiaatteisiinperehtyy värähdys- ja aaltoliikkeen perusteisiin tutkimalla mekaanista värähtelyä, ääntä taisähkömagneettisia aaltoja.

KESKEISET SISÄLLÖTharmoninen voima ja värähdysliikeaaltoliikkeen synty ja aaltojen eteneminenaaltoliikkeen interferenssi, diffraktio ja polarisoituminenheijastuminen, taittuminen ja kokonaisheijastuminenvalo, peilit ja linssitääni, melun terveysvaikutukset ja kovalta ääneltä suojautuminen

4. Liikkeen lait (FY4)


ymmärtää liikkeeseen liittyviä ilmiöitä ja käsittelee niitä selittäviä mallejatutkii etenemisliikkeeseen liittyviä ilmiöitä kokeellisesti ja perehtyy niiden avulla Newtoninlakeihinymmärtää säilymislakien merkityksen fysiikassa.

KESKEISET SISÄLLÖTliikkeen mallit ja Newtonin laitetä- ja kosketusvoimat, erityisesti liikettä vastustavat voimat, nosteliikemäärän säilyminen ja impulssiperiaateliike- ja potentiaalienergia sekä työperiaatevärähdysliikkeen energia

5. Pyöriminen ja gravitaatio (FY5)


syventää osaamistaan mekaniikassa sekä statiikkaan ja pyörimiseen liittyvien ilmiöidenlaskennallista hallintaasyventää tuntemustaan mekaniikan maailmankuvasta.

46

KESKEISET SISÄLLÖTmomentti ja tasapaino pyörimisen suhteenpyörimisliikkeen mallit, tasainen ja tasaisesti kiihtyvä pyörimisliikepyörimisen liikeyhtälöpyörimismäärän säilyminenpyörimisliikkeen energiaympyräliike ja ympyräliikkeen kiihtyvyysgravitaatio ja gravitaation alainen liikeheittoliike ja planeettojen liikesatelliitit ja niiden käyttö

6. Sähkö (FY6)


ymmärtää sähköön liittyviä peruskäsitteitä, tutustuu mittaustekniikkaanosaa tehdä sähköopin perusmittauksia sekä rakentaa ja tutkia yksinkertaisia virtapiirejä.

KESKEISET SISÄLLÖTsähköpari, sähkövirran kulku metallijohteessajännitteen ja sähkövirran mittaaminenOhmin lakiJoulen lakivastukset, vastusten kytkennät ja Kirchoffin laitCoulombin laki, homogeeninen sähkökenttä ja aine sähkökentässäkondensaattori, kytkennät ja energiasähkövirran kulku puolijohteessa, esimerkkinä diodi

7. Sähkömagnetismi (FY7)

TAVOITTEETKurssin tavoitteena on, että opiskelijasyventää tuntemustaan sähkömagnetismin ilmiöistäperehtyy sähköturvallisuuteensyventää tuntemustaan sähkömagneettisten ilmiöiden merkityksestä yhteiskunnassa.

KESKEISET SISÄLLÖTmagneettinen voima, magneettikenttä ja aine magneettikentässävarattu hiukkanen homogeenisessa sähkö- ja magneettikentässäinduktiolaki ja Lenzin lakiinduktioilmiöitä - pyörrevirrat, generaattori ja itseinduktioenergian siirto sähkövirran avullatehollisen jännitteen ja sähkövirran mittaaminen sekä impedanssin taajuusriippuvuudenmäärittäminenvärähtelypiiri ja antenni, sähkömagneettinen viestintäsähköturvallisuusenergiateollisuus

47

8. Aine ja säteily (FY8)


tutustuu kvantittumiseen, dualismiin sekä aineen ja energian ekvivalenssiin aineenrakennetta ja rakenneosien dynamiikkaa hallitsevina periaatteinasyventää kokonaiskuvaa fysiikan kehityksestä ja sen pätevyysalueesta luonnonilmiöidentulkitsijana.


sähkömagneettinen säteilyröntgensäteilymustan kappaleen säteilyvalosähköilmiösäteilyn hiukkasluonne ja hiukkasten aaltoluonneatomimallit esimerkkinä Bohrin atomimallikvantittuminen, viivaspektri, atomin energiatilat ja energiatasokaavioatomiytimen rakenneradioaktiivisuus ja säteilyturvallisuusmassan ja energian ekvivalenssiydinreaktiot ja ydinenergiaaineen pienimmät osaset ja niiden luokittelu

SOVELTAVAT KURSSITHaukivuori

9. Kertauskurssi (FY9H) (Haukivuoren soveltava)

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelijasyventää ja jäsentää fysiikan kokonaiskuvaa.saa hyvät valmiudet ylioppilaskirjoituksiin ja jatko-opintoihin.


kerrataan lukion pakollisten kurssien keskeisiä sisältöjä.

10. Fysiikan työkurssi I (FY10H) (Haukivuoren soveltava)

Tehdään kursseihin 1-5 liittyviä mittauksia ja tulosten analysointia perinteisesti ja tietokonettahyväksi käyttäen (mekaniikka, olomuotojen fysiikka ja moderni fysiikka)11. Fysiikan työkurssi II (FY11H) (Haukivuoren soveltava)

Tehdään kursseihin 6-8 liittyviä mittauksia ja tulosten analysointia perinteisesti ja tietokonettahyväksi käyttäen (sähköoppi, magnetismioppi ja moderni fysiikka)12. Fysiikan matemaattisen apuneuvot (FY12H) (Haukivuoren soveltava)

Fysiikassa tarvittavaa matematiikkaa; yhtälön ratkaisua, geometriaa, trigonometriaa, suora(kulmakerroin), graafinen derivointi ja integrointi sekä vektorilaskentaa.

Puumalan toimipiste9. Modernin fysiikan jatkokurssi (FY9P) (Puumalan soveltava)Tavoitteet

48

Kurssin tavoitteena on, että opiskelijasyventää tuntemustaan hiukkasfysiikastaperehtyy hiukkasfysiikan tutkimusmenetelmiin ja teknologiaanosaa yhdistää teorian ja käytännöntutustuu hiukkasfysiikan sovelluksiintutustuu kansainväliseen yhteistyöhönosaa käyttää erilaisia tiedonhankintamenetelmiä

Sisältöhiukkasfysiikan perusteethiukkaskiihdyttimet ja -ilmaisimetaineen rakenteen standardimalliantimateriaisotooppitutkimus ja isotooppien valmistusastrofysiikkaatiedeopiskelumatka CERNiin

ArviointiKurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.

49

5.10 KemiaKemian opetuksen tarkoituksena on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun ja nykyaikaisen

maailmankuvan kehittymistä osana monipuolista yleissivistystä. Opetus välittää kuvaa kemiastayhtenä keskeisenä perusluonnontieteenä, joka tutkii ja kehittää materiaaleja, tuotteita, menetelmiä japrosesseja kestävän kehityksen edistämiseksi. Opetus auttaa ymmärtämään jokapäiväistä elämää,luontoa ja teknologiaa sekä kemian merkitystä ihmisen ja luonnon hyvinvoinnille tutkimalla aineita,niiden rakenteita ja ominaisuuksia sekä aineiden välisiä reaktioita.Kemian opetukselle on luonteenomaista kemiallisten ilmiöiden ja aineiden ominaisuuksienhavaitseminen ja tutkiminen kokeellisesti, ilmiöiden tulkitseminen ja selittäminen mallien jarakenteiden avulla, ilmiöiden kuvaaminen kemian merkkikielellä sekä ilmiöiden mallintaminen jamatemaattinen käsittely. Monipuolisin työtavoin ja arviointimenetelmin opiskelijoita ohjataankemian tietojen ja taitojen sekä persoonallisuuden kaikkien osa-alueiden kehittämiseen. Kemianopetuksen toteutuksessa otetaan huomioon opiskelijoiden opiskeluvalmiudet ja luodaan myönteinenkuva kemiaa sekä sen opiskelua kohtaan.Opetuksen tavoitteetKemian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

osaa kemian keskeisimmät peruskäsitteet ja tietää kemian yhteyksiä jokapäiväisen elämänilmiöihin sekä ihmisen ja luonnon hyvinvointiinosaa kokeellisen työskentelyn ja muun aktiivisen tiedonhankinnan avulla etsiä ja käsitellätietoa elämän ja ympäristön kannalta tärkeistä kemiallisista ilmiöistä ja aineidenominaisuuksista sekä arvioida tiedon luotettavuutta ja merkitystäosaa tehdä ilmiöitä koskevia kokeita ja oppii suunnittelemaan niitä sekä osaa ottaahuomioon työturvallisuusnäkökohdatosaa tulkita ja arvioida kokeellisesti tai muutoin hankkimaansa tietoa ja keskustella siitäsekä esittää sitä muilleperehtyy tietoja viestintätekniikan mahdollisuuksiin tiedonhankinnan ja mallintamisenvälineinäperehtyy nykyaikaiseen teknologiaan teollisuudessa ja ympäristötekniikassaosaa käyttää kemiallista tietoa kuluttajana terveyden ja kestävän kehityksen edistämisessäsekä osallistuttaessa luontoa, ympäristöä ja teknologiaa koskevaan keskusteluun japäätöksentekoonsaa kokemuksia, jotka herättävät ja syventävät kiinnostusta kemiaa ja sen opiskelua kohtaan.

ArviointiKemiassa arvioinnin kohteena on kemiallisen tiedon ymmärtäminen sekä soveltamisen taito.Arvioinnissa tulee lisäksi ottaa huomioon kokeellisen tiedonhankinnan ja –käsittelytaitojenkehittyminen, johon kuuluvat

havaintojen tekeminen, mittausten ja kokeiden suunnittelu ja toteutustyövälineiden ja reagenssien turvallinen käyttötulosten esittäminen sekä suullisesti että kirjallisestitulosten tulkitseminen, mallintaminen ja arviointijohtopäätösten tekeminen ja soveltaminen.

Kemiassa arvioinnin menetelminä käytetään kurssikokeita, osallistumisaktiivisuuden seurantaa,kokeellista työskentelyä, työselostuksia, projektitöitä, esitelmiä tai tutkielmia. Lisäksi opiskelijankäsitteellisten ja menetelmällisten tietojen ja taitojen kehittymistä seurataan jatkuvasti.

Mikkelin etä- ja aikuislukioKurssikokeella on suurin painoarvo arvosanan määräytymisessä, johon vaikuttavat myös

jatkuva näyttö ja kokeelliset työt. Soveltavat kurssit arvostellaan suoritusmerkinnällä.

50

Aihekokonaisuudetkestävä kehitys kursseissa KE1, KE3 jaKE4teknologia ja yhteiskunta kursseissa KE3, KE4 ja KE5.

Kurssien suoritusjärjestysPakollinen kurssi KE1 on suoritettava ensimmäisenä, syventävät kurssit voidaan suorittaa

missä järjestyksessä tahansa. Suositeltavin järjestys on kurssien numerojärjestys.

Itsenäinen opiskeluKurssia KE1 ei voida suorittaa itsenäisesti. Hyvin menestyvä opiskelija voi suorittaa

syventävän kurssin itsenäisesti.PAKOLLINEN KURSSI

1. Ihmisen ja elinympäristön kemia (KE1)TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelijasaa kuvan kemiasta, sen mahdollisuuksista ja merkityksestäsyventää aiemmin opittujen kemian perusteiden ymmärtämistä kurssilla käsiteltävienasioiden yhteydessäosaa orgaanisten yhdisteiden rakenteita, niiden ominaisuuksia ja reaktioita sekä ymmärtääniiden merkityksen ihmiselle ja elinympäristölletuntee erilaisia seoksia sekä niihin liittyviä käsitteitäkehittää tietojen esittämisessä ja keskustelussa tarvittavia valmiuksiaoppii kokeellisen työskentelyn, kriittisen tiedonhankinnan ja -käsittelyn taitojaosaa tutkia kokeellisesti orgaanisten yhdisteiden ominaisuuksia ja reaktioita, tuntee erotus-ja tunnistamismenetelmiä sekä osaa valmistaa liuoksia.

KESKEISET SISÄLLÖTorgaanisia yhdisteryhmiä kuten hiilivetyjä, orgaanisia happiyhdisteitä, orgaanisia typpiyhdisteitä sekä niiden ominaisuuksia ja sovelluksiaorgaanisissa yhdisteissä esiintyvät sidokset sekä poolisuuserilaiset seokset, ainemäärä, pitoisuusorgaanisten yhdisteiden hapettumis- ja pelkistymisreaktioita sekä protoninsiirtoreaktioita

51

Mikkelin etä- ja aikuislukioPyritään lisäämään epäorgaanisen kemian osuutta painottamalla vähemmän joitakin

orgaanisen kemian osa–alueita.SYVENTÄVÄT KURSSIT

2. Kemian mikromaailma (KE2)TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelijatuntee aineen rakenteen ja ominaisuuksien välisiä yhteyksiäosaa käyttää aineen ominaisuuksien päättelyssä erilaisia kemian malleja, taulukoita jajärjestelmiäymmärtää orgaanisten yhdisteiden rakenteita ja tuntee rakenteen määrityksessä käytettäviämenetelmiäosaa tutkia kokeellisesti ja erilaisia malleja käyttäen aineiden rakenteeseen, ominaisuuksiinja reaktioihin liittyviä ilmiöitä.


alkuaineiden ominaisuudet ja jaksollinen järjestelmäelektroniverhon rakenne ja atomiorbitaalithapetuslukujen määräytyminen ja yhdisteen kaavakemiallinen sidos, sidosenergia ja aineen ominaisuudetatomiorbitaalien hybridisoituminen ja orgaanisten yhdisteiden sidos- ja avaruusrakenneisomeria

Mikkelin etä- ja aikuislukioPainotetaan erityisesti kemiallisia sidoksia ja niistä aiheutuvia aineiden ominaisuuksia.

3. Reaktiot ja energia (KE3)TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelijaymmärtää kemiallisen reaktion tapahtumiseen vaikuttavia tekijöitä sekä niiden merkityksenelinympäristössä (teollisuus)ymmärtää energian sitoutumisen ja vapautumisen kemiallisissa reaktioissa sekä niidenmerkityksen yhteiskunnassaosaa kirjoittaa reaktioyhtälöitä ja käsitellä reaktioita matemaattisestiosaa tutkia kokeellisesti ja erilaisia malleja käyttäen reaktioihin, reaktionopeuteen ja -mekanismeihin liittyviä ilmiöitä.

KESKEISET SISÄLLÖTkemiallisen reaktion symbolinen ilmaisuepäorgaanisia ja orgaanisia reaktiotyyppejä, mekanismeja sekä sovelluksiastoikiometrisia laskuja, kaasujen yleinen tilanyhtälöenergianmuutokset kemiallisessa reaktiossareaktionopeus ja siihen vaikuttavat tekijät

4. Metallit ja materiaalit (KE4)TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelijatuntee teollisesti merkittäviä raaka-aineita sekä niiden jalostusprosesseja

52

tuntee hapettimia ja pelkistimiä ja niiden käyttöä sekä osaa kirjoittaa hapettumis-pelkistymisreaktioitaosaa sähkökemiallisten ilmiöiden periaatteet sekä niihin liittyviä kvantitatiivisia sovelluksiatuntee erilaisia materiaaleja, niiden koostumusta, ominaisuuksia ja valmistusmenetelmiäsekä kulutustavaroiden ympäristövaikutusten arviointiin käytettäviä menetelmiäosaa tutkia kokeellisesti ja malleja käyttäen metalleihin ja sähkökemiaan liittyviä ilmiöitä.

KESKEISET SISÄLLÖTsähkökemiallinen jännitesarja, normaalipotentiaali, kemiallinen pari ja elektrolyysihapettumis-pelkistymisreaktiotmetallit ja epämetallit sekä niiden happi- ja vety-yhdisteetbio- ja synteettiset polymeerit, komposiitit

Mikkelin etä- ja aikuislukioPolymeerikemian osuutta voidaan keventää, jos kurssin alkuosan käsittelyssä tarvitaan

enemmän aikaa.

5. Reaktiot ja tasapaino (KE5)TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelijaymmärtää reaktion tasapainotilan muodostumisen ja niihin liittyviä laskennallisiatasapainosovelluksiaymmärtää tasapainon merkityksen ja tutustuu tasapainoon teollisuuden prosesseissa jaluonnonilmiöissäosaa tutkia kokeellisesti ja malleja käyttäen kemialliseen tasapainoon liittyviä ilmiöitä.

KESKEISET SISÄLLÖTreaktiotasapainohappo-emästasapaino, vahvat ja heikot protolyytit, puskuriliuokset ja niiden merkitysliukoisuus ja liukoisuustasapainotasapainoon liittyvät graafiset esitykset


6. Kemian työkurssi (KE6H)Laboratoriotyöskentelyä. Suoritusmerkintä.Puumala. Vesistöntutkimuskurssi (BI7P/KE6P) (koulukohtainen soveltava)Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee vesiekosysteemin keskeiset toimintaperiaatteet jaymmärtää valuma-alueen merkityksen osana veden kiertokulkua luonnossa. Opiskelija osaatunnistaa tärkeimmät veden tilaa kuvaavat kasvilajit ja yleisimmät kasvi- ja eläinplanktonit.Kurssilla tutkitaan Puumalan kunnan alueella sijaitsevaa pientä valuma-aluetta (lampi, järvi).Kurssilla tehdään veden kemiallisiin ja fysikaalisiin ominaisuuksiin liittyviä mittauksia ja tutustuuerilaisiin mittausmenetelmiin. Kurssi toteutetaan intensiivikurssina, jossa teoria ja mittauksetajoittuvat noin 2-3 viikon ajalle elo-syyskuulla. Kurssille osallistuvilta edellytetään kemianpakollisen kurssin (KE1) hyväksytty suorittaminen. Kurssi arvioidaan hyväksytty/hylätty -suoritusmerkinnällä. Kurssi voidaan merkitä joko kemian tai biologian oppimäärään.

53

5.11 UskontoUskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa, senkulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen ja eettiseen ajatteluun.Muihin uskontoihin tutustutaan niiden omista lähtökohdista käsin. Uskonnonopetuksessa uskontoatarkastellaan laajasti osana kulttuuria ja yhteiskuntaa sekä yhteisön ja yksilön elämää.Uskonnonopetus on erilaisia näkemyksiä huomioon ottavaa ja yksilöllistä vakaumustakunnioittavaa. Oppiaineksen opetuksessa hyödynnetään viimeaikaista teologista jauskontotieteellistä tutkimusta. Koska uskonto on osa kulttuuria ja yhteiskuntaa,uskonnonopetuksella on luontaiset kytkennät myös humanistis-yhteiskunnallisiin tieteisiin jataideaineisiin.Uskonnonopetuksessa luodaan edellytykset ymmärtää uskontoja ja soveltaa tätä tietoa omanmaailmankatsomuksen, kulttuurin ja yhteiskunnan jäsentämisessä sekä kulttuurien välisessävuorovaikutuksessa. Opetuksessa käytetään hyväksi uskontojen omia lähteitä, tutkimusta ja erimedioiden välittämää ajankohtaista materiaalia. Opetuksessa painottuvat aktivoivat työtavat, joidenavulla uskonnon sisältöjä liitetään opiskelijoiden kokemusmaailmaan ja autetaan heitäprosessoimaan ja sisäistämään kurssien sisältöjä ja kasvamaan asetettujen tavoitteiden suuntaan.Mikkeli

Mikkelin lukioissa oman uskonnon opetusta annetaan evankelis-luterilaisen ja ortodoksisenuskonnon ryhmissä.

Tarvittaessa pyritään järjestämään muiden uskontokuntien jäsenille oman uskonnon opetusta.Opetuksen tavoitteetUskonnon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

hallitsee uskontoihin liittyvää kulttuurista lukutaitoa niin, että hän ymmärtää uskonnonmerkityksen ja vaikutuksen niin yksityisen ihmisen ja yhteisön elämässä kuinyhteiskunnassa

ja kulttuurissakin

hallitsee käsitteitä, tietoa ja taitoa, joiden avulla hän osaa pohtia ja analysoida erilaisiauskontoihin liittyviä kysymyksiäkykenee rakentamaan, jäsentämään ja arvioimaan omaa maailmankatsomustaan ja kulttuuri-

identiteettiään sekä arvostaa oman kulttuurinsa ja muiden kulttuurien uskonnollista perinnettä

kunnioittaa ihmisiä, joilla on erilainen vakaumus ja pystyy elämään ja toimimaan erikulttuureista tulevien ja eri tavoin ajattelevien ja uskovien ihmisten kanssamonikulttuurisessa yhteiskunnassa ja maailmassaymmärtää henkilökohtaisen vastuun merkityksen sekä tiedostaa erilaisten eettistenratkaisujen taustalla vaikuttavat arvot ja niiden merkityksenhallitsee uskonnollisiin ja moraalisiin kysymyksiin liittyviä keskusteluja ajattelutaitojasekä uskontoihin liittyvän tiedon itsenäistä hankintaa ja kriittistä arviointia.

Arviointi

Uskonnon opetuksessa arviointi kohdistuu katsomuksellisten ajattelutaitojen hallintaan, jokatarkoittaa kykyä yhdistellä, eritellä ja arvioida uskontoja, uskonnon ja kulttuurin sekä uskonnon jayhteiskunnan vuorovaikutusta. Opetuksessa opiskelijoita ohjataan arvioimaan asetettujen ja omientavoitteiden saavuttamista. Arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan työn määrä ja laatu sekäopiskelijoiden yksilölliset taidot. Arvioinnin tulee kannustaa opiskelijoita oman työskentelynsäsuunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen.Mikkelin etä- ja aikuislukioKurssien suoritusjärjestys

UE1 suositellaan suoritettavaksi ensin, koska kurssilla perehdytään uskonnonperuskäsitteisiin, uskontoon ilmiönä ja se johdattaa opiskelijan lukio-opiskeluun. Muutenkurssien suoritusjärjestys on vapaa.

54

Itsenäinen opiskeluKurssin itsenäisestä suorittamisesta ja sen edellyttämistä tehtävistä on sovittava aineen

opettajan kanssa.

Itsenäinen suorittaminen edellyttää tehtävien hyväksyttyä suorittamista sekä osallistumistakurssin kirjalliseen kokeeseen.

ArviointiKurssit UE1-UE5 arvioidaan numeroilla. Arviointi perustuu kurssityöskentelyyn ja

mahdolliseen kurssikokeeseen.Soveltavat kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.

5.11.1 Evankelis-luterilainen uskontoPAKOLLISET KURSSIT

1. Uskonnon luonne ja merkitys (UE1)


tietää, millainen ilmiö uskonto on, ja tuntee Raamatun ominaislaadun pyhän kirjallisuudenedustajanaymmärtää uskonnon yleismaailmallisen luonteen, uskonnoissa ilmenevätkysymyksenasettelut

ja uskonnon nivoutumisen kulttuuriin ja yhteiskuntaan

saa aineksia ja käsitteellisiä välineitä oman maailmankatsomuksensa jäsentämiseentuntee Raamatun vaikutuksen länsimaisessa kulttuurissa ja Raamatun tutkimuksen osanauskonnon tutkimustaoppii pyhyyden ymmärtämisen avulla kunnioittamaan ihmisiä, joilla on erilainen vakaumus.

KESKEISET SISÄLLÖTuskonnon määrittely ja tutkiminenuskonnon ydinkysymyksetuskonto yhteisössä ja yksilön kokemuksessaRaamattu pyhänä kirjallisuutenayleispiirteet Raamatun synnystä ja sisällöstäRaamatun tutkimus- ja tulkintatavatRaamatun vaikutukset maailmankuvaan ja kulttuuriin

Mikkelin etä- ja aikuislukioAihekokonaisuudetAktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys

oman katsomuksen tunnistaminen ja rakentaminen sekä toisten katsomustentunteminen ja arvostaminen

Hyvinvointi ja turvallisuususkonnon merkitys elämän peruskysymysten käsittelyssä ja turvallisuutta luovanatekijänä

Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemusRaamatun ja uskonnon vaikutus suomalaisiin ja eurooppalaisiin arvoihinRaamatun ja uskonnon merkitys suomalaisessa kulttuurissa esim. taide jakirkkovuosiuskonto osana kulttuuri-identiteetin muodostumista

55

uskonnollisten ilmiöiden ymmärtäminen eri kulttuureissa

Viestintä ja mediaosaaminenuskonnollisten käsitteiden ja kielen ymmärtäminenuskonnollisen aineksen havaitseminen ja kriittinen tulkinta

2. Kirkko, kulttuuri ja yhteiskunta (UE2)


ymmärtää, miten kristillinen kirkko on muotoutunut, levinnyt ja vaikuttanut ympäristöönsäeri aikoina ja miten se on ollut vuorovaikutuksessa aikansa kulttuurin ja yhteiskunnankanssatuntee kirkon opin rakentumisen, jumalanpalveluselämän ja taiteen vuorovaikutuksen, sekäkirkon poliittisen ja sosiaalisen merkityksen historian eri vaiheissaymmärtää, miten kristinusko vaikuttaa erilaisina kirkkokuntina eri puolilla maailmaaosaa analysoida erilaisten kristillisten perinteiden ilmenemistä nykyajassa ja ymmärtäänäihin sisältyvän yhteisen, ekumeenisen perustan.

KESKEISET SISÄLLÖTkristillisen kirkon syntyalkukirkosta idän ja lännen kirkon eroonlännen kirkko keskiajallaidän kirkon kehitysreformaatio ja kirkkojen kehitys uudella ajallanykyinen kristikunta ja kirkkojen rooli nykyajan maailmassakirkkojen ja uskontojen välinen vuoropuhelu

Mikkelin etä- ja aikuislukioAihekokonaisuudetHyvinvointi ja turvallisuus

taustaa nykyajan ongelmien ymmärtämisellelänsimaisen kulttuurin hyvinvoinnin kristillinen perusta, esim. kristinuskon merkityssosiaalisen auttamisen historiassa

Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemuskristinuskon merkitys eurooppalaisen kristillisen kulttuurin syntyyn sekäsuomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin muotoutumiseenopiskelijan oman kulttuuri-identiteetin ymmärtäminen ja vahvistaminen

Teknologia ja yhteiskuntateknologian haasteet kirkolleteknologian hyödyntäminen kirkkojen auttamistyössä esim. Raamatun käännöstyö,sairaalat ja katastrofiaputeknologian vaikutus yhteiskunnan ja kirkon toimintamuotoihin

Viestintä ja mediaosaaminenUskontohistoriallisten taustatietojen merkitys nykyajan yhteiskunnallisten ilmiöiden käsittelyssä

56

3. Ihmisen elämä ja etiikka (UE3)TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelijahallitsee eettisen kysymyksenasettelun ja ymmärtää elämänkysymysten ja eettisenpohdinnan merkityksensaa käsitteellisiä välineitä eettisten kysymysten tarkasteluunymmärtää tekevänsä päivittäin moraalisia valintoja ja tietää olevansa vastuussaratkaisuistaansaa perustiedot ihmisen elämänkysymyksistä ja ajankohtaisista etiikan aiheista ja osaakytkeä ne uskonnon kannalta keskeisiin kysymyksenasetteluihinymmärtää Raamatun yhteyden elämänkysymyksiin ja etiikkaanymmärtää kristinuskon ja etiikan yhteyden, erityisesti luterilaisen etiikan keskeisen sisällönja kirkkojen eettisten kannanottojen taustalla olevia teologisia perusteita.

KESKEISET SISÄLLÖTihmisen tärkeät elämänkysymykset: elämän tarkoitus, kärsimys, kuolemakristillinen käsitys Jumalasta, ihmisestä, luonnosta ja pelastumisestahyvän ja pahan käsitteetkristillinen etiikka ja etiikan teoriatyksilöeettisiä kysymyksiäyhteiskuntaeettisiä kysymyksiä


opiskelija aktiivisena, kantaaottavana, oikeudenmukaisena ja vastuullisena yksilönä elämänarjessa

Hyvinvointi ja turvallisuusyksilön elämän ja ympäristön hyvinvointiin liittyvien kysymysten kohtaaminen japohdintaristiriitatilanteiden ja ongelmien rakentava kohtaaminen

Kestävä kehitysihmisen elintapojen ja luonnon hyvinvoinnin välisen yhteyden ymmärtäminenyksilö vastuullisena kuluttajanakirkon ympäristöeettiset näkökulmat

Teknologian ja yhteiskuntalisääntyvän tiedon ja teknologian tuomat haasteet ja kysymyksetteknologian käyttö kriittistä näkökulmaa unohtamatta; ihmisarvon ja luonnonhyvinvoinnin huomioiminenteknologian ja tieteen sovellutuksissa

57

Viestintä ja mediaosaaminenmedia ihmiskäsityksen muokkaajanamainosten ja kaupallisen median eettiset kysymyksetuskonto mediassakriittinen lukutaito

SYVENTÄVÄT KURSSIT4. Uskontojen maailmat (UE4)


tuntee maailmanuskontojen ominaispiirteetymmärtää uskontoihin liittyvän sisäisen monimuotoisuuden ja niiden vaikutuksen ajatteluun,kulttuuriin ja yhteiskuntaanymmärtää eri uskonnoissa ilmenevien ihmiselämän peruskysymysten samankaltaisuuden jaoppii arvostamaan muiden kulttuurien uskonnollista ja eettistä perinnettä.

KESKEISET SISÄLLÖTKurssilla käsitellään hindulaisuutta, buddhalaisuutta, Kiinan ja Japanin uskontoja, juutalaisuutta jaislamia alla olevien teemojen näkökulmasta. Lisäksi tarkastellaan luonnonkansojen uskontojenyhteisiä piirteitä.

uskontojen levinneisyys ja kannattajamäärätuskontojen pyhät kirjat ja oppiuskontojen eettiset ohjeetuskontojen kultit ja rituaalituskontojen suuntauksetuskonnot ja yhteiskunta

Mikkelin etä- ja aikuislukioAihekokonaisuudet

Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyysmaailmanuskontojen vaikutus kansalaisten aktiivisuuteen ja yrittäjyyteenyhteiskunnassa

Hyvinvointi ja turvallisuususkontojen merkitys ihmisen jokapäiväisessä elämässämuiden uskontojen tunteminen ennakkoluulojen vähentäjänä ja turvallisuuttatuovana tekijänä

Kestävä kehitysuskontojen näkemykset ihmisen ja luonnon suhteesta

Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemusmuiden uskontojen tunteminen osana kulttuurien välistä vuoropuheluamuiden kulttuurien ja arvostaminen osana kasvavaa kansainvälistä toimintaamaailmanuskontojen kohtaaminen osana Mikkelin katukuvaa

Viestintä ja mediaosaaminenmaailman tapahtumien kulttuurillisten ja uskonnollisten taustojen ymmärtäminenmedian antama kuva uskonnoista ja siihen liittyvä kriittinen lukutaito

58

5. Mihin suomalainen uskoo (UE5)


tuntee uskonnon ilmenemismuodot Suomessa muinaissuomalaisesta uskonnosta nykypäivänuskonnollisuuteenymmärtää Suomen uskonnollisista ja maailmankatsomuksellisista kysymyksistä käytyäkeskustelua ja siihen liittyviä taustatekijöitäosaa jäsentää Suomen uskonnollisia liikkeitä niiden toiminnan ja opillisten korostustennäkökulmasta.

KESKEISET SISÄLLÖTmuinaissuomalainen uskontoSuomen kirkkohistorian yleislinjatluterilainen kirkko ja muut kristilliset kirkot nykypäivän Suomessaei-kristilliset yhteisöt Suomessakristinuskon vaikutus suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan


Luterilainen kirkko ja muut uskonnolliset yhteisöt vaikuttamisen kanavina

Hyvinvointi ja turvallisuusLuterilaisen kirkon tarjoamat tukiverkot ja apu elämän eri kriisitilanteissauskonnollisen yhteisön antama turva arjessa ja juhlassa

Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemussuomalaisten uskonnollisten juurien ja historian tunnistaminenSuomen uskonnollinen moni-ilmeisyys kulttuurin eri osa-alueilla ja juhlaperinteessäoman suomalaisen identiteetin jäsentäminen rikkautena ja vahvuutenaMikkelin uskonnollisen kentän hahmottuminen

Viestintä ja mediaosaaminenuskonnolliset yhteisöt mediassa

59

5.11.2 Ortodoksinen uskontoOrtodoksisessa uskonnossa erityishaasteina ovat maahanmuuttajat. Maahanmuuttajilla puutteellistakielitaitoa pyritään kompensoimaan tarjoamalla mahdollisuuksien mukaan käytettäväksiomakielistä oppimateriaalia. Mahdollisesti puutteellisia pohjatietoja voidaan paikata tukiopetuksenja lisämateriaalin avulla. Tavanomaisen tuntityöskentelyn lisäksi voidaan käyttää opetuksessaesseitä tms. itsenäisiä töitä sekä retkiä tai tutustumiskäyntejä.Kurssien suoritusjärjestys

Suoritusjärjestys on vapaa.

Itsenäinen opiskeluItsenäistä opiskelua ei suositella uskonopin ja etiikan kurssilla (UO2). Muilla kursseilla on

itsenäinen opiskelu mahdollista oppilaalla, jolla on ennestään kohtuullinen tietopohja.Perustellusta syystä voidaan rajoituksesta poiketa.

ArviointiArvioinnissa keskeisimpänä kriteerinä on kirjallinen näyttö: kurssikoe sekä mahdolliset esseet

ja tutkielmat. Lisäksi otetaan huomioon jatkuva näyttö. Harrastuneisuus ja asennekoulunkäyntiin voidaan ottaa arvostelussa huomioon.

AihekokonaisuudetValtakunnallisesti määriteltyjä aihekokonaisuuksia käsitellään seuraavissa kursseissa:

aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys: UO2kestävä kehitys ja hyvinvointi: UO2kulttuuri-identiteetti ja monikulttuurisuus: UO1, UO4teknologia ja yhteiskunta: UO2viestintä- ja mediaosaaminen: UO5

PAKOLLISET KURSSIT1. Ortodoksinen maailma (UO1)


tuntee Kirkon synnyn ja kehityksen sekä kirkon nykyisyyttä muovanneet tekijätymmärtää oman kirkkonsa muotoutumisen historian kulussatuntee ortodoksisia paikalliskirkkoja sekä niiden historiallista ja kulttuurista merkitystänäkee oman uskonnollisen perinteensä osana historiallista ketjua.

KESKEISET SISÄLLÖTVarhaiskirkkoBysantin aika - oppi ja hallinto määräytyvätidän ja lännen eroVenäjän kirkko ja muut ortodoksiset paikalliskirkotortodoksit idän ja lännen välissäitsenäisen Suomen ortodoksinen kirkko

AihekokonaisuudetTuodaan esille ortodoksisen kirkon oma kulttuurinen identiteetti osana suomalaisen yhteiskunnanmonileimaista kulttuuri-identiteettiä. Esitetään ortodoksisuus yhtaikaa sekä vahvastisuomalaiskansallisena että kansainvälisenä ilmiönä. Karjalainen, saamelainen, suomalainen javenäläinen ortodoksia tuodaan esille osana ortodoksisten kulttuurien maailmanlaajuista kirjoa.

60

Mikkelin etä- ja aikuislukioMainitaan erityisesti Savilahden pogostan vaiheet. Mainitaan myös Mikkelin ortodoksinen

sotilasseurakunta kirkkoineen. Kerrotaan ortodokseista sotien välisessä Mikkelissä sekä uudenseurakunnan perustamisesta kirkkoineen. Korostetaan Mikkelin seudun nykyasemaa idän jalännen välissä.

2. Uskonoppi ja etiikka (UO2)


tuntee Kirkon opin lähteet ja perusteethahmottaa eri kirkkojen opillisia eroja ja eriävään kehitykseen johtaneita syitätuntee ortodoksisen ihmiskuvan ja etiikan perusteet sekä ymmärtää, kuinka näiden pohjaltaKirkko voi muodostaa eettisiä kannanottoja uusiin esille tuleviin kysymyksiin

KESKEISET SISÄLLÖTortodoksisen opin lähteet ja pyhän käsitePyhä KolminaisuusJumalansynnyttäjäpyhät ihmiset ja ajan pyhittäminenortodoksinen ihmiskuvayksilö- ja yhteisöeettisiä kysymyksiä


Tavoitteisiin kuuluu keskeisesti opiskelijan kasvattaminen aktiiviseen ja vastuuntuntoiseenkansalaisuuteen suhteessaan yhteiskuntaan, luontoon, sekä teknologian vastuulliseen käyttöön.

3. Raamattutieto (UO3)


tuntee Raamatun synnyn ja rakenteen sekä taustalla vaikuttaneen kulttuurihistorianhahmottaa jumalakuvan kehityksen historian kulussa ja Raamatun sisällä sekämessiasodotuksen syntymisen ja täyttymisentuntee Raamatun käytön Kirkossa ja sen liturgisessa elämässäymmärtää eri Raamatun kirjain merkityksen tämän päivän kristinuskolle ja erityisestiortodoksiselle kirkolle sekä Raamatun merkityksen etiikan muotoutumisessaosaa omatoimisen Raamatun käytön

KESKEISET SISÄLLÖTJumala ja ihminen Pentateukissaviisauskirjallisuusprofeetat ja messiasodotusevankeliumien synty ja niiden erityispiirteetJeesusApostolien tekojen kuvaus Kirkon alkuvaiheistaPaavali ja hänen kirjeensä

61

SYVENTÄVÄT KURSSITMikkelin etä- ja aikuislukio

Syventävien ja soveltavien kurssien opetus toteutetaan opettajan ohjauksessa itsenäisenätyöskentelynä tai verkko-opetuksena, jollei tarvittavaa ryhmäkokoa saada kokoon.

4. Uskontojen maailma (UO4)


tuntee maailmanuskontojen ominaispiirteetymmärtää uskontoihin liittyvän sisäisen monimuotoisuuden ja niiden vaikutuksen ajatteluun,kulttuuriin ja yhteiskuntaanymmärtää eri uskonnoissa ilmenevien ihmiselämän peruskysymysten samankaltaisuudenoppii arvostamaan muiden kulttuurien uskonnollista perinnettä

KESKEISET SISÄLLÖTKurssilla käsitellään hindulaisuutta, buddhalaisuutta, Kiinan ja Japanin uskontoja, juutalaisuutta jaIslamia alla olevien teemojen näkökulmista. Lisäksi tarkastellaan kristillisperäisiä uskontoja,uususkontoja sekä muita marginaaliliikkeitä.

uskontojen levinneisyys ja kannattajamäärätuskontojen pyhät kirjat ja oppiuskontojen etiikkauskontojen kultit, rituaalit ja taideuskontojen suuntauksetuskonnot ja yhteiskunta

Mikkelin etä- ja aikuislukioKurssiin kuuluu toisten ajattelutapojen ymmärtäminen ja monikulttuurisuuteen oppiminen.

5. Ortodoksinen Suomi (UO5)


tuntee Suomen ortodoksisen kirkon historian ja nykypäivänymmärtää eri kirkkojen merkityksen suomalaisessa yhteiskunnallisessa kehityksessähahmottaa uskonnon ilmenemisen taiteessatuntee Suomessa elävää monikansallista ortodoksista kulttuuriaosaa jäsentää nykyistä uskonnollista tilannetta Suomessa

KESKEISET SISÄLLÖTsuomalainen muinaisuskontoortodoksit idän ja lännen välissäkatolisuudesta luterilaisuuteenitsenäisen Suomen ortodoksinen kirkkomaahanmuuttajain ortodoksinen perine - ykseys ja erilaisuususkonnollinen tilanne nykypäivän Suomessa

Mikkelin etä- ja aikuislukioOrtodoksisen kirkon opetuksessa on perinteisesti käytetty monipuolista viestintää (kuva, sana,

toiminta, symboliikka), jonka tuntemista kurssilla pyritään oppimaan.

62

5.12. ElämänkatsomustietoElämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntääniin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa ihmisiäpidetään luonnollisina, tajunnallisina ja kulttuurisina toimijoina, jotka luovat ja uusintavatmerkityksiä keskinäisessä kanssakäymisessään. Inhimilliset katsomukset ja käytännöt nähdäänyksilöiden, yhteisöjen ja traditioiden vuorovaikutuksen tuloksena syntyneinä.Elämänkatsomustiedon opetus rakentuu ihmiskäsitykselle, joka korostaa ihmisten mahdollisuuttaelää vapaina ja keskenään tasavertaisina, aktiivisina ja tavoitteellisina. Oppiaineen opetuksessapainotetaan ihmisten kykyä tutkia maailmaansa ja laajentaa sitä koskevaa tietämystään sekäyhteisellä toiminnallaan tietoisesti ohjata elämäänsä. Näistä lähtökohdista oppiaine tukeeopiskelijoiden elämänkatsomuksen ja identiteetin muotoutumista sekä heidän yhteisöllisten hyvänelämän ihanteidensa ja käytäntöjensä hahmottamista.Elämänkatsomustieto kartuttaa pohdiskelevasti ja keskustellen opiskelijoiden kulttuurista jakatsomuksellista yleissivistystä, toiminnallista arviointikykyä ja tilannetajua, eettisiä valmiuksia jasuvaitsevaisuutta sekä keskustelun, kuuntelun ja itseilmaisun taitoja. Katsomuksellisenarviointikyvyn kehittyminen on avain hyvään elämään sekä yksilöllisesti että yhteisöllisesti.Opetuksen tavoitteetElämänkatsomustiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija saa tukea

pyrkimyksilleenrakentaa identiteettiään j a elämänkatsomustaanlaajentaa katsomuksellista ja kulttuurista yleissivistystäänkehittää arvostelu-, harkinta ja toimintakykyäänsisäistää ihmisoikeuksien, myönteisen monikulttuurisuuden, yhteiskunnallisen ja globaalin

oikeudenmukaisuuden sekä kestävän kehityksen periaatteita.

ArviointiElämänkatsomustiedossa arvioidaan sisällöllisen tiedon omaksumisen ja katsomuksellisenymmärryksen kehittymisen lisäksi opiskelijan valmiutta tarkastella sekä ilmaista katsomuksellisiaaiheita monipuolisesti, taitavasti ja luovasti. Katsomukselliset kysymykset ovat useinhenkilökohtaisia, mutta niiden pohdiskelun perustana ovat ajattelun tiedolliset hyveet: kriittisyys,johdonmukaisuus, ristiriidattomuus ja systemaattisuus. Katsomusten, arvostusten ja uskomustenarviointi- ja ilmaisutavoissa arvostetaan suvaitsevaisuutta, eri näkökulmien ja toistenkatsomustapojen huomioimista.

Mikkelin etä- ja aikuislukio

ArviointiElämänkatsomustiedossa perustuu opiskelijan aktiiviseen työskentelyyn ja mahdolliseen

kurssikokeeseen.

Kurssien suoritusjärjestysElämänkatsomustiedon kurssien suoritusjärjestys on vapaa.

AihekokonaisuudetAihekokonaisuudet tulevat monipuolisesti käsittelyiksi elämänkatsomustiedon kursseilla.

Itsenäinen opiskeluElämänkatsomustiedon kurssit voi suorittaa itsenäisesti.

PAKOLLISET KURSSIT1. Hyvä elämä (ET1)

Kurssilla pohditaan, mitä on hyvä elämä, millaisista aineksista identiteetti ja yksilöllinen elämäkoostuvat ja millaiset mahdollisuudet ihmisillä on tavoitella hyvää elämää.

63


kasvattaa kykyään sitoutua valitsemiinsa moraalisiin periaatteisiin ja haluaan toimiaarvostustensa mukaisestikasvattaa valmiuttaan ja haluaan välittää ja kantaa vastuuta itsestään, toisista ihmisistä,yhteiskunnasta ja luonnostakehittää kykyään nähdä kokonaisuuksia yhä monimuotoisemmaksi käyvässä maailmassa janäin vahvistaa kykyään muodostaa omaa identiteettiään ja elämänkatsomustaanoppii arvioimaan uskomuksia ja elämänkatsomuksia koskevia väitteitäkehittää taitojaan ilmaista identiteettiään ja elämänkatsomustaan sekä niihin liittyviänäkemyksiään ja tuntemuksiaan suvaitsevaisesta, johdonmukaisesti ja luovasti.

KESKEISET SISÄLLÖTperuskäsitteet: elämänkatsomus, elämänkatsomustieto, hyvä elämä, minuus, identiteettihyvä elämä: ihmisen perustarpeita, maallisia ja uskonnollisia hyvän elämän mallejaihmisen yksilöllisen olemassaolon peruskysymykset: vapaa tahto ja valinnat, syntymä jakuolema, optimismi, pessimismi ja realismielämänhallinnan keinot: yksilön mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämäänsä, perimän jaympäristön merkitysidentiteetin muodostaminen ihmisen elämänkaaren aikana sekä eettiset valinnat erielämänvaiheissayksilöllinen elämä ennen sekä nykyisessä monien mahdollisuuksien yhteiskunnassa

hyveitä ja paheita koskevia käsityksiä ennen ja nyt sekä niiden suhde elämäntapoihin jatottumuksiin

2. Maailmankuva (ET2)

Kurssilla pohditaan maailmankuvan muodostumista ja maailmankuvien eroja. Kurssillaperehdytään maailman käsitteellistämisen tapoihin sekä tiedon ja eri yhteisöllisten instituutioidenmerkitykseen siinä.


oppii tuntemaan historiallisesti merkittäviä ja nykyajassa vaikuttavia maailmankuvaa sekäkasvattaa tietämystään niiden perustalla olevista uskomusjärjestelmistäoppii kysymään ja arvioimaan väitteiden ja uskomusjärjestelmien perustelujakehittää ymmärrystään eri instituutioiden merkityksestä maailmankuvan muokkaajana javälittäjinäjäsentää omaa maailmankuvaansa samalla pitäen sen avoimena mielekkäälle keskustelulle.

KESKEISET SISALLOTmaailmankuvan, maailmankatsomuksen ja elämänkatsomuksen käsitteet ja niidenkeskinäinen suhdemaailmankuvan rakenne ja ydinalueet: käsityksiä ihmisestä, yhteiskunnasta, kulttuurista jaluonnosta sekä todellisuuden rakenteestamaalliset ja uskonnolliset katsomukset maailmankuvan perustana: tieteiden,näennäistieteiden ja uskontojen rajankäyntikoulu, media ja taide maailmankuvaa luovana ja välittävinä instituutioinalänsimaisen maailmankuvan murrokset ja mullistajatkokemusten, arkikäsitysten ja uskomusten synty ja tiedollinen luotettavuusmaailmankuvien ja tiedon lähteiden järkiperäinen arviointi

64

3. Yksilö ja yhteisö (ET3)

Kurssilla pohditaan yksilöä, yhteisöllisyyttä, yhteiskuntaa ja ihmisten välistä vuorovaikutusta.Kurssilla perehdytään oikeudenmukaisuuden, ihmisoikeuksien ja demokratian toteutumiseen.


ymmärtää yhteisöllisyyden merkityksen ihmisyydelle ja yksilölliselle identiteetilleoppii arvioimaan omaa asemaansa yksilönä yhteisöissä ja yhteiskunnassa, kansalaisenavaltiossa ja toimijana talousjärjestelmässäoppii tarkastelemaan yksilöiden, yhteisöjen ja instituutioiden toimintaa osanayhteiskunnallista vallankäyttöäoppii arvioimaan poliittisia keinoja ja päämääriä sekä kasvattaa kykyään ja haluaanrakentavaan yhteiskunnalliseen osallistumiseenymmärtää ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeudenmukaisuuden merkityksen hyvänyhteiskunnan ja tulevaisuuden kannalta.

KESKEISET SISÄLLÖTihminen sosiaalisena olentona, yksilöiden vuorovaikutus ja yhteisöllisyys, yksityinen jajulkinenvallan käsite, vallan muodot ja valtasuhteet sekä erilaiset vaikuttamiskeinotteorioita yhteiskunnan rakenteesta ja muutoksestahyvä kansalainen suomalaisena, eurooppalaisena ja maailmankansalaisenaihmisoikeudet ja niiden historiapoliittiset ihanteet, ideologiat, utopiat ja demokratian muodotoikeudenmukaisuus yhteiskunnallisena, maailmanlaajuisena ja ekologisena kysymyksenä

SYVENTÄVÄT KURSSIT4. Kulttuuriperintö ja identiteetti (ET4)

Kurssilla pohditaan kulttuuriperintöä hyvän elämän lähtökohtana ja hyvän elämän mittana sekätoisaalta jatkuvasti kehittyvänä ja muuttuvana ilmiönä. Kurssilla perehdytään sekä maailman ettäsuomalaisen nyky-yhteiskunnan monikulttuurisuuteen.


oppii tuntemaan kulttuuria merkityksiin perustuvana inhimillisenä toimintanatutustuu erilaisiin kulttuuriperintöihin ja niihin liittyviin elämäntapoihinkehittää kykyään arvioida ihmisten käsityksiä ja tekoja suhteessa heidän omiinarvostuksiinsa ja uskomusjärjestelmiinsäoppii suvaitsevaisuutta erilaisia elämänkatsomuksellisia ratkaisuja ja identiteettivalintojakohtaanperehtyy suomalaisen identiteetin ilmenemismuotoihinymmärtää rasismin, muukalaisvihan ja syrjinnän ihmisoikeusloukkauksina.

KESKEISET SISÄLLÖTkulttuurin käsite ja merkitys ennen ja nytidentiteetti, etnisyys ja kulttuuriperintösaamelaiset, suomalaiset ja eurooppalaiset kulttuuripiirteet ja niiden nykyinen merkityskulttuurien ja sivilisaatioiden vuorovaikutuseteinen ja kulttuurinen moninaisuus Suomessa ja maailmassaelämä monikulttuurisessa yhteiskunnassaetnosentrisyys sekä rasismin ja suvaitsevaisuuden historiaa

65

5. Maailman selittäminen katsomusperinteissä (ET5)

Kurssilla pohditaan erilaisia tapoja selittää maailmaa myyttisissä, uskonnollisissa jakatsomuksellisissa perinteissä. Kurssilla perehdytään erilaisten katsomusten syntyyn, historiaan jatutkimukseen.


kehittää herkkyyttään arvioida arvostuksissa ja uskomusjärjestelmissä esiintyviä eroja jayhtäläisyyksiäoppii arvioimaan uskomuksia ja elämänkatsomuksia koskevia väitteitätuntee eri kulttuureissa vaikuttavia ja tärkeinä pidettyjä uskomusjärjestelmiä jaelämänkatsomuksellisia ratkaisuja sekä kasvattaa tietämystään niiden taustoista sekä niidenvälittymisestä nykyajassaymmärtää myyttien ja uskonnollisten käsitysten historiallisen synnyn ja nykyisenmerkityksen maailman ilmiöiden selittäjinäoppii hahmottamaan maailman selittämistä eurooppalaisessa kulttuuriperumossa.

KESKEISET SISÄLLÖTmaailman myyttinen selittäminen ennen ja nytuskonnon j a uskonnollisuuden olemususkontokritiikki: sosiologinen, moraalinen, antropologinen ja psykologinenateismi ja agnostismisekulaarin humanismin ja vapaa-ajattelun historiaa ja nykysuuntauksiahumanismi ja kristinusko länsimaiden katsomuksellisina perusvirtauksina

66

5.13 FilosofiaFilosofinen ajattelu käsittelee koko todellisuutta, sen monimuotoista hahmottamista sekä ihmisentoimintaa siinä. Filosofian erityisluonne on sen tavassa jäsentää ongelmia käsitteellisesti,järkiperäisesti ja keskustellen. Filosofian opiskelu lukiossa tukee opiskelijoiden yksilöllistäkehitystä ja edistää yleisiä oppimisen ja ajattelun valmiuksia, joita tarvitaan muuttuvassa jamonimutkaisessa yhteiskunnassa. Filosofiassa opiskeltavat tiedolliset kokonaisuudet ovatvälttämättömiä kulttuuriperinnön ja nykykulttuurin ymmärtämiseksi.Filosofian käytännön merkitys perustuu siihen, että opiskelija oppii jäsentämään käsitteellisestiarvoja, normeja ja merkityksiä koskevia kysymyksiä. Filosofian opiskelu auttaa näkemään, mitämerkitystä erilaisilla tiedoilla ja taidoilla on yksilölle ja yhteiskunnalle. Tietojen ja taitojenerikoistumisen vastapainona filosofian opiskelu opettaa hahmottamaan laajempia käsitteellisiäkokonaisuuksia ja yhteyksiä. Se auttaa näkemään, miten eri tieteenalojen ja ajatteluperinteidenkäsitykset todellisuudesta, arvoista ja normeista voivat muodostaa keskenään johdonmukaisiakokonaisuuksia tai olla keskenään ristiriidassa. Filosofia kehittää arvostelukykyä.Filosofian opetus edistää luovan ja itsenäisen ajattelun kehitystä. Filosofiassa annetaan runsaastitilaa opiskelijoiden yksilöllisten näkemysten muodostamiselle. Kun opiskelijat paneutuvatfilosofian peruskysymyksiin, joihin ei ole yksinkertaisia ratkaisuja, he oppivat muodostamaan japerustelemaan omia näkemyksiään sekä samalla kunnioittamaan toisenlaisia perusteltujanäkemyksiä. Mutkikkaiden kysymysten pohdiskelu ryhmässä kasvattaa opiskelijoissa kykyä luottaaomiin yksilöllisiin mahdollisuuksiinsa selvittää vaikeitakin ongelmia. Filosofian opiskelu tukeeoppilaiden kasvua aktiivisiksi, vastuullisiksi ja suvaitsevaisiksi kansalaisiksi.Opetuksen tavoitteetFilosofian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija:

osaa hahmottaa filosofisia ongelmia ja niiden erilaisia mahdollisia ratkaisujaosaa jäsentää puhetta ja tekstiä käsitteellisesti sekä tunnistaa väitteitä ja niidenperustelujaymmärtää erilaisten filosofisten käsitysten perusteluja sekä pystyy keskustelemaan niistäjohdonmukaisesti ja järkevästihallitsee yleissivistävät perustiedot sekä filosofian historiasta että nykysuuntauksista jaosaa suhteuttaa niitä yhteiskunnan ja kulttuurin ilmiöihin

ArviointiFilosofiassa arvioidaan filosofisten käsitteiden ja teorioiden omaksumista sekä kykyä ilmaista omaafilosofista ajattelua. Opiskelijan suhde filosofisiin kysymyksiin on yksilöllinen, mutta kysymystenkäsittelyn perustana ovat ajattelun tiedolliset hyveet: kriittisyys, johdonmukaisuus, ristiriidattomuusja järjestelmällisyys.


Filosofian arviointi perustuu opiskelijan aktiiviseen työskentelyyn ja mahdolliseenkurssikokeeseen.

Kurssien suoritusjärjestysFilosofian ensimmäinen kurssi Johdatus filosofiseen ajatteluun (FI1) tulee suorittaa ensin.Syventävien kurssien suoritusjärjestys on vapaa, mutta kurssi FI2 suositellaan suoritettavaksi ennenkurssia FI4.

AihekokonaisuudetAihekokonaisuudet tulevat monipuolisesti käsittelyiksi kaikilla filosofian kursseilla. Erityisetaihekokonaisuuspainotukset on ilmaistu kunkin kurssin yhteydessä.

67

Itsenäinen opiskeluFilosofian kurssit voi suorittaa itsenäisesti, joskin ensimmäinen kurssi suositellaan suoritettavaksilähiopetuksessa. Itsenäisessä suorittamisessa arvioidaan opiskelijan johdonmukaisuutta jaanalyyttista kykyä käsitellä laajojakin filosofisia kysymyksiä.

PAKOLLINEN KURSSI1. Johdatus filosofiseen ajatteluun (FI1)


hahmottaa filosofisia ongelmia ja niiden erilaisia mahdollisia ratkaisuja, ymmärtää, mitenfilosofiassa käsitteellistetään todellisuutta, tietämistä, toimintaa ja arvojatunnistaa erilaisia filosofisia, tieteellisiä ja arkisia käsityksiä todellisuudesta, sen tietämisestäja siinä toimimisestahahmottaa kuvailevien ja normatiivisten väitteiden eroja ja osaa perustella käsityksiähyvästä ja oikeasta.

KESKEISET SISÄLLÖTmitä filosofia on, filosofisten kysymysten luonne ja niiden suhde käytännöllisiin, tieteellisiinja uskonnollisiin kysymyksiin, filosofian osa-alueettodellisuuden luonnetta koskevia filosofisia perusnäkemyksiä: hengen ja aineen suhde sekävapaus ja välttämättömyystietämistä koskevia filosofisia perusnäkemyksiä ja niiden suhde tieteellisiin ja arkisiinnäkökulmiin: käsitteellisen ja kokemuksellisen suhde, totuus ja perusteluarvot, toimintaa ja elämää ohjaavien arvojen luonne: moraalisten arvojen suhde muihinarvoihin sekä hyvä ja onnellisuuden käsitteet, oikeudenmukaisuus ja vapaus

Mikkelin etä- ja aikuislukioItsenäinen opiskelu

Filosofian johdantokurssilla opiskellaan filosofian menetelmää, joka antaa valmiudetymmärtää filosofian erityistä luonnetta. Filosofisen argumentaation opiskelu vuorovaikutteisestion erityisen tärkeää, siksi johdantokurssin voi suorittaa itsenäisesti vain erittäin hyvinperustelluista syistä.

AihekokonaisuudetFilosofian johdantokurssi on läpileikkaus filosofian eri osa-alueisiin, joten kaikki

aihekokonaisuudet tulevat kurssilla esille.

SYVENTÄVÄT KURSSIT2. Filosofinen etiikka (FI2)


perehtyy filosofisen etiikan tärkeimpiin ongelmiin, käsitteisiin ja teorioihinosaa arvioida elämää ja toimintaa moraalisista näkökulmista sekä perustella arvioitaanetiikan käsitteinkykenee jäsentämään omia moraalisia ratkaisujaan ja perusteitaan filosofisen etiikanvälineinoppii kriittisyyttä ja suvaitsevaisuutta niin itseä kuin toisia kohtaan.


moraali ja sitä pohtiva soveltava ja normatiivinen etiikka sekä metaetiikka

68

moraalisia arvoja ja normeja koskevien vakaumusten erilaiset perustat, moraalin suhdeoikeuteen ja uskontoon, järjen ja tunteiden asema moraalisissa vakaumuksissamoraalisten arvojen ja normien objektiivisuus ja subjektiivisuus, kysymys eettistenperusteiden tiedollisuudesta ja eettisten totuuksien mahdollisuudestaklassisen hyve-etiikan sekä seuraus- ja velvollisuusetiikan perusteetfilosofinen etiikka ja kysymys hyvästä elämästä

Mikkelin etä- ja aikuislukioAihekokonaisuuksista etenkin aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys sekä hyvinvointi ja

turvallisuus tulevat kurssilla hyvin esille.

3. Tiedon ja todellisuuden filosofia (FI3)


hahmottaa, mitä tieto ja tietäminen ovat filosofiassa, tieteessä ja arkielämässäosaa arvioida, millaisia kuvia todellisuuden perusrakenteesta muodostuu filosofiassa,tieteessä ja katsomuksissaoppii erittelemään ja arvioimaan kriittisesti tiedollisia uskomuksia ja väitteitäoppii hahmottamaan tieteellisen tutkimuksen ja päättelyn luonnetta.

KESKEISET SISÄLLÖTmetafysiikan keskeisiä kysymyksiä ja peruskäsitteitä, erilaisia käsityksiä metafysiikanluonteesta, todellisuuden rakenne luonnontieteellisen, ihmistieteellisen ja käytännöllisentiedon valossatotuuden luonne ja totuusteoriattiedon mahdollisuus ja rajat, tiedon oikeuttaminentietäminen, ymmärtäminen ja tulkinta, käytännöllisen ja tieteellisen tiedon eroja jayhtäläisyyksiä, tietäminen luonnontieteissä ja ihmistieteissätieteellisen tutkimuksen luonne ja sen metodologisia peruskäsitteitäargumentoinnin ja päättelyn perusteita

Mikkelin etä- ja aikuislukioAihekokonaisuuksista etenkin teknologia ja yhteiskunta sekä viestintä- ja mediaosaaminen

tulevat kurssilla hyvin esille.

4. Yhteiskuntafilosofia (FI4)


perehtyy yhteiskuntafilosofian keskeisiin käsitteisiin ja suuntauksiinoppii hahmottamaan yhteiskunnan luonnetta ja sen keskeisten instituutioiden toimintaaosaa arvioida yhteiskunnallisen järjestyksen oikeutustaosaa jäsentää yhteiskunnan ja yksilön suhdetta sekä yhteiskunnallista ja poliittista toimintaa.

KESKEISET SISÄLLÖTyhteiskunnallinen oikeudenmukaisuusyksilön oikeudet ja velvollisuudet, rikos ja rangaistusyhteiskuntajärjestyksen, vallan ja omistamisen oikeuttaminen: yhteiskuntasopimusteoriat,anarkismi ja yhteiskunnalliset utopiatpoliittinen filosofia: konservatismin, liberalismin ja sosialismin perusajatukset ja niidenyhteiskuntafilosofiset nykytulkinnat

69

nykykulttuuriin liittyviä filosofisia kysymyksiä: sukupuoli ja sukupuolisuus, identiteetti jaidentiteetin rakentuminen, toiseus, vieraus ja monikulttuurisuus

Mikkelin etä- ja aikuislukioAihekokonaisuuksista etenkin aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys, hyvinvointi ja turvallisuus,

kestävä kehitys sekä kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus tulevat kurssilla hyvin esille.Kurssin yhteydessä suositellaan tehtäväksi vierailukäynti esim. kulttuurikeskukseen.

70

5.14 HistoriaLukion historian opetus luo opiskelijoille edellytyksiä ymmärtää eri aikakausien luonnetta, omanaikansa ongelmia ja muutosprosesseja sekä auttaa hahmottamaan kansainvälistä maailmaa. Historiaon yksilöllistä, kansallista ja eurooppalaista identiteettiä luova oppiaine.Opetuksen lähtökohtana ovat historian luonne tieteenalana ja sen tiedon muodostumisen perusteet.Sen vuoksi huomiota kiinnitetään tietojen kriittiseen pohdintaan ja tulkintaan sekä pyritäänottamaan huomioon ilmiöiden moniperspektiivisyys. Historian keskeisiä käsitteitä ovat aika,muutos ja jatkuvuus sekä syy-yhteydet. Opetuksessa korostetaan ihmisen ja ympäristön välistäsuhdetta sekä inhimillisen kulttuurin laaja-alaisuutta, kulttuurien erilaisuuden ymmärtämistä jakansainvälisen yhteisymmärryksen merkitystä. Oman maan menneisyyttä tarkastellaanmaailmanhistorian taustaa vasten.

Mikkelin etä- ja aikuislukioHistoria on paitsi yksilöllistä, kansallista ja eurooppalaista niin myös paikallista ja

seutukunnallista (maakunnallista) identiteettiä luova oppiaine. Aina, kun mahdollista, pyritäänlaajempien asiakokonaisuuksien tarkastelun yhteydessä tarkastelemaan tapahtumienheijastusvaikutuksia ja ilmenemistä myös paikallisella ja/tai seutukunnallisella tasolla.

Opetuksen tavoitteetHistorian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

oppii tuntemaan Suomen ja maailmanhistorian päälinjat ja keskeisimmät historiallisettapahtumat sekä niiden taustat ja seuraamukset ja ilmenemiset.näkee nykyhetken historiallisen kehityksen tuloksena ja tulevaisuuden lähtökohtana,kykenee suhteuttamaan oman aikansa ja itsensä historian jatkumoon ja näin rakentamaanhistoriatietoisuuttaan sekä toimimaan vastuullisena kansalaisenaosaa hankkia menneisyyttä koskevaa tietoa ja arvioida sitä kriittisesti sekä ymmärtää senmonitulkintaisuuden, suhteellisuuden ja syy-yhteyksien monisäikeisyydenosaa arvioida menneisyyden ihmisen toimintaa ja historiallisia ilmiöitä kunkin ajan omistalähtökohdista sekä nykyajan näkökulmastaymmärtää kulttuurin erilaisia ilmenemismuotoja ja niiden erilaisuuttasaa aineksia ihmisoikeuksia ja demokratiaa arvostavan maailmankuvan luomiseen.

Mikkelin etä- ja aikuislukioHistorian opetuksen tavoitteena on niin ikään oppii tuntemaan Suomen ja maailmanhistorian

päälinjat ja keskeisimmät historialliset tapahtumat sekä niiden taustat ja seuraamukset jailmenemiset seudullisella ja paikallisella tasolla.

Varsinkin Suomen historiaa kursseilla (pakollinen HI4 ja syventävät HI5 ja HI7) on paikallis-seudullinen näkökulma itsestään selvä.

ArviointiOppimisen arvioinnin perusteina ovat historialle ominaiset taidot ja ajattelutavat sekä oppimääränkeskeisten sisältöjen hallinta.Arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota opiskelijan valmiuteen rakentaa tiedoistaan jäsentyneitäkokonaisuuksia, erottaa olennainen ja epäolennainen tieto, hallita aikasuhteita ja syy-yhteyksiä sekäarvioida historian ilmiöitä ja tiedonlähteitä kriittisesti.Kurssien arvioinnissa käytetään monipuolisia menetelmiä: kokeiden asemasta voidaan käyttääopintotehtäviä, tutkielmia muita vaihtoehtoisia arviointikeinoja.


Historian kurssien suoritusjärjestys on vapaa. Kuitenkin on toivottavaa, että opiskelija

suorittaa pakolliset kurssit ennen syventäviä ja soveltavia kursseja.

71

AihekokonaisuudetKaikki aihekokonaisuudet sisältyvät kaikkiin historian kursseihin, joten opetussuunnitelmassa

eri historian kurssien kohdalle ei ole katsottu tarpeelliseksi kirjata kaikkia aihekokonaisuuksia.Historiassa painottuu aihekokonaisuuksista Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus, jokakulkee ydinsisältönä kaikkien kurssien läpi. Erityisesti se nousee esille silloin, kun käsitelläänLänsimaisen ihmisen kulttuurihistoriaa (HI2) ja sen kohtaamia Euroopan ulkopuolisiakulttuureja (HI6) sekä luonnollisesti oman maamme historiaa käsittelevillä kursseilla HI4, HI5,HI7 sekä paikallishistorian kurssilla.

Toinen oleellisella tavalla historian kursseissa korostuva aihekokonaisuus on Hyvinvointi jaturvallisuus. Kursseilla HI3 (yleisen historian näkökulma) ja HI4 (Suomen historiannäkökulma)eli 1800-1900-lukujen konfliktien ja sotien käsittelyn yhteydessä korostuvatturvallisuus teemat. Länsieurooppalaisen, varsinkin pohjoismaisen hyvinvointivaltionkehittyminen on nähtävä reaktiona kriisiaikojen sosiaaliseen turvattomuuteen.

Itsenäinen opiskeluOpiskelijan on mahdollista anoa itsenäisesti suoritettavaksi mikä tahansa historiankurssi.

Itsenäinen suoritus perustuu opettajan ohjauksessa tapahtuvaan kurssin suorittamiseen.Itsenäinen opiskelu sopii hyvin sisäisen yrittäjyyden periaatteisiin, joissa korostuvat opiskelijantavoitteellisuus, suunnitelmallisuus, pitkäjänteisyys ja periksi antamattomuus.

Itsenäisesti suoritettavasta kurssista tehdään kirjallinen anomus, joka muuttuu osapuoltenväliseksi sopimukseksi. Sen mukaan opiskelija sitoutuu noudattaa opettajan antamia ohjeita sekätekee hänelle annetut tehtävät ajallaan.

Tehtävät vaihtelevat kursseittain ja ne voivat olla esseiden kirjoittamista, käsitekarttoja,tutkielmia, ajankohtaiskatsauksia tms. selvityksiä, joilla opiskelija osoittaa hallitsevansa kurssintavoitteet ja sisällöt. Itsenäiseen suoritukseen saattaa sisältyä osallistuminen luokkaopiskelussaolevan ryhmän mukana toteutettavalle opintokäynnille.

Opiskelija kokoaa kurssinaikaisesta työskentelystään ja suoritetuista tehtävistään portfolion,jonka opettaja arvioi. Opiskelijan kurssiarvosana muodostuu joko pelkän portfolion tai sekäportfolista että kurssikokeesta saaman arvosanan perusteella.PAKOLLISET KURSSIT

1. Ihminen, ympäristö ja kulttuuri (HI1)

Kurssi tarkastelee ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta sekä tämän tuloksena tapahtunuttakulttuuriympäristön rakentumista ja kehittymistä esihistoriasta nykyaikaan.

TAVOITTEETKurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää

ihmisen ja luonnon välisen riippuvuussuhteen osana kestävää kehitystämiten ihminen käyttää luonnonvaroja toimeentulon lähteenä ja miten se vaikuttaaympäristöön ja yhteiskuntarakenteeseentuotantotalouden kehityslinjat ja vaikutukset elämäntapaanväestönkasvun pääpiirteet ja siihen vaikuttavat tekijät.

KESKEISET SISÄLLÖTEsihistoria – pyyntikulttuurin aika

ihmisen kehitysvaiheetkeräilijöiden ja metsästäjien elämäntapa

Maanviljely ja sen aiheuttamat muutoksettyönjako ja kulttuurin synty

72

suurten jokilaaksojen kulttuurit

Välimeren talousalue antiikin aikanaKreikan talouselämäRooma – miljoonakaupunki ja imperiumiorjuus ja antiikin ajan tekniikka

Keskiajan talous- ja yhteiskuntajärjestelmäfeodaaliyhteiskuntakeskiajan väestö, kauppa ja kaupunki

Löytöretketlöytöretkien edellytykset ja seurauksetmaailmantalouden syntyminen

Teollistuva maailmatekniset innovaatiot ja koneteollisuuden alkuvaiheetmuutokset sukupuolten työnjaossayhteiskunnalliset muutokset ja ympäristövaikutuksetmuutokset kaupunkirakenteessa

Globaali kulutusyhteiskuntaraaka-aineiden ja markkinoiden jakaminenmassatuotanto ja kulutusyhteiskuntasosialistinen suunnitelmatalouskolmannen maailman muotoutuminenkasvun rajat ja uudet haasteet

Mikkelin etä- j a aikuislukioOpiskelijan kurssisuoritus arvioidaan numerolla, joka muodostuu esimerkiksi

tuntityöskentelyn, kirjallisten tuotosten ja kokeiden perusteella.

2. Eurooppalainen ihminen (HI2)

Kurssi tarkastelee eurooppalaisen kulttuurin keskeisiä saavutuksia, sekä eurooppalaisen ihmisenmaailmankuvan muutosta ja sen taustalla vaikuttanutta tieteellistä ja aatehistoriallista kehitystä.Kurssilla tutustutaan eurooppalaisen kulttuurin tuotoksiin erityyppisen historiallisen lähdeaineistonavulla. Kulttuuri ymmärretään laaja-alaisena käsitteenä.

TAVOITTEETKurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää, mistä eurooppalaisuus rakentuu tutustumalla senkeskeiseen kulttuuriperintöön ymmärtää tieteen saavutusten merkityksen ihmisen maailmankuvanmuokkaajana osaa analysoida kulttuuri-ilmiöitä aikakautensa ilmentäjinä tuntee yhteiskunnallisenkehityksen taustalla vaikuttavia aatehistoriallisia virtauksia tuntee eri aikakausien elämäntapoja jamaailmankuvaa.

KESKEISET SISÄLLÖTAntiikin aika

demokratian syntyantiikin kulttuuri

Keskiajan yhtenäiskulttuurikeskiajan ihmisen maailmankuva ja tapakulttuuri

73

uskonnon merkitys kulttuurissa

Uuden ajan murrosrenessanssi ja tiedon vallankumoususkonpuhdistusbarokki itsevaltiuden ja vastauskonpuhdistuksen ilmentäjänäluonnontieteellisen maailmankuvan synty

Valistuksen aikakausivalistusfilosofia ja sen vaikutukset yhteiskuntaan ja taiteeseenYhdysvaltain itsenäistymisen ja Ranskan suuren vallankumouksen aatteellinen perintö

Aatteiden vuosisatakeskeiset aatesuuntaukset ja taidevirtauksettiede haastaa uskonnonporvariston vuosisata

Nykyaikakulttuurin pirstoutuminenpopulaarikulttuuri massaviihteeksi

Mikkelin etä- ja aikuislukioOpiskelijan kurssisuoritus arvioidaan numerolla, joka muodostuu esimerkiksi


3. Kansainväliset suhteet (HI3)

Kurssi tarkastelee kansainvälisen politiikan keskeisiä tapahtumia, taustoja ja muutoksia 1800–luvunlopulta lähtien. Kurssilla analysoidaan kansainvälisen politiikan ilmiöitä taloudellisen ja aatteellisenkilpailun perusteella. Kurssin keskeisiä tarkastelukulmia ovat demokratia vastakohtanaan diktatuuri.


tuntee kansainvälisen politiikan pääpiirteet ja teoriaaymmärtää kansainvälisten yhteistyörakennelmien sekä vastakkainasettelujen perusteitaymmärtää aatteiden ja taloudellisten eturistiriitojen vaikutuksen kansainvälisten suhteidenhistoriassa.

KESKEISET SISÄLLÖTSuurvaltojen ylivaltapyrkimykset

maailmanpolitiikan peruskäsitteetimperialismin teoria ja käytännötensimmäinen maailmansota ja sen vaikutukset kansainväliseen politiikkaanmaailmansotien välinen aika ja toinen maailmansotaeurooppalaiset ääriliikkeet, demokratian kriisi ja kansanvainottoinen maailmansota seurausilmiöineen

Kylmä sotakylmän sodan teoriat: Yhdysvallat ja Neuvostoliitto kaksinapaisen maailman johtajinakylmän sodan ideologiset, taloudelliset ja sotilaalliset rintamatkylmän sodan kriisien luonneSaksa kylmän sodan näyttämönä

74

Kiinan rooli kansainvälisessä politiikassa

Uusi epävarmuuden aikaNeuvostoliiton hajoaminen ja kaksinapaisuuden purkautuminenkansainväliset rauhanpyrkimyksetkolmas maailma osana maailmanpolitiikkaaLähi-idän ongelmakenttäYhdysvaltain aseman muutos maailmanpolitiikassauudet kansainväliset rakenteet



4. Suomen historian käännekohtia (HI4)

Kurssin tarkoituksena on analysoida Suomen historian keskeisiä muutosprosesseja ja kehityslinjoja1800-luvulta nykyaikaan. Keskeisiä tarkastelunkohteita ovat Suomen valtiollisen ja kansainvälisenaseman muuttuminen, muutoksiin liittyvät kriisit, siirtyminen sääty-yhteiskunnastakansalaisyhteiskuntaan sekä taloudelliset ja kulttuuriset murrokset.


tuntee keskeiset yhteiskunnalliset ja taloudelliset muutoksetosaa suhteuttaa Suomen valtiollisen kehityksen yleiseurooppalaiseen ja maailmanpoliittiseentaustaanymmärtää talouden, yhteiskunnan, kulttuurin, aatteellisen ja valtiollisen elämän ilmiöidenkeskinäisen riippuvuuden.

KESKEISET SISÄLLÖTRuotsin vallan perintöVallanvaihdos

Suomen liittäminen Venäjäänautonomian synty

Suomalaisuuden synty ja kansallinen herääminenaatteellinen ydin ja keskeiset vaikuttajat

Taloudellinen murroselinkeinovapaus ja Suomen teollistuminen

Sääty-yhteiskunnan murros ja kansalaisyhteiskunnan syntyalamaisista kansalaisiksi - kansanliikkeiden synty ja vaikutus

Sortokaudetautonomian ja itsenäisyyden puolestakansanvallan synty

Suomen itsenäistyminenitsenäistymisprosessisisällissotahallitusmuoto

75

Kahtiajaosta eheytymiseenoikeistoradikalismin nousuelintason nousukulttuurista kulutustavaraa

Toinen maailmansota jälkiseurauksineensodat ja jälleenrakentaminenuusi ulkopolitiikka

Hyvinvointivaltion rakentaminenrakennemuutos1960- ja 70-lukujen kulttuurinen ja yhteiskunnallinen muutos

Suomen uusi kansainvälinen asemakytkeytyminen kansainväliseen talouteen kulttuurisesti, taloudellisesti japoliittisestisuomalaisten tulevaisuus yhdentyvässä Euroopassa


tuntityöskentelyn, kirjallisten tuotosten ja kokeiden perusteella.SYVENTÄVÄT KURSSIT

5. Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan (HI5)

Kurssi tarkastelee Suomen historian keskeisiä kehityslinjoja ennen vuotta 1809 sekä suomalaistakulttuuriperintöä.


tuntee maamme historialliset kehityslinjat ja niiden yhteydet Itämeren alueeseentuntee Suomen väestö-, sosiaali- ja taloushistoriallisen kehityksen.ymmärtää suomalaisen sivistyksen yhteydet länsimaiseen kulttuuriinoppii arvostamaan suomalaista kulttuuriperintöäoppii yhdistämään historialliset kehityslinjat oman kotiseudun historiaan

KESKEISET SISÄLLÖTEsihistoria

esihistoria ja tulkinnat suomalaisten alkuperästäasutus, elinehdot, uskonnot ja uskomukset sekä ulkoiset yhteydet

Suomen liittyminen länsieurooppalaiseen kulttuuriyhteisöön keskiajallaSuomi idän ja lännen välimaastossasääty-yhteiskunnan syntyasutus, elinkeinot, uskonnolliset ja poliittiset muutokset

Uuden ajan uudet tuuletuskonpuhdistus ja keskusvallan voimistuminen

Suurvaltakausisuurvaltakauden vaikutukset Suomessatalous, väestö, koulutus

76

Vapauden ja hyödyn aikakulttuurillinen ja taloudellinen kehityskustavilaiset uudistuksetkansallisen tietoisuuden ensi askeleet

Mikkelin etä- ja aikuislukioOpiskelijan kurssisuoritus arvioidaan numerolla, joka muodostuu esimerkiksi tuntityöskentelyn,kirjallisten tuotosten ja kokeiden perusteella.6. Kulttuurien kohtaaminen (HI6)

Kurssilla tarkastellaan valinnaisesti jonkun tai joidenkin kulttuuripiirien ominaispiirteitä janykyaikaa, sekä kulttuurien välistä vuorovaikutusta. Kulttuuri ymmärretään kokonaisvaltaisenakäsitteenä. Käsiteltävät kulttuurialueet valitaan Euroopan ulkopuolelta.


tuntee kulttuurin peruskäsitteitä ja oppii ymmärtämään omasta kulttuuristaan poikkeavankulttuurin arvomaailmaa ja elämäntapaaymmärtää kulttuurin, yhteiskuntarakenteen, talouselämän ja luonnonolosuhteidenkeskinäisen riippuvuudentuntee tarkasteltavan kulttuurin historiallisen kehityksen sekä sen vuorovaikutuksen muidenkulttuurien kanssaoppii analysoimaan kulttuurin erilaisia ilmenemismuotoja esimerkiksi taiteissa, uskonnossaja sosiaalisissa rakenteissaosaa ottaa huomioon kulttuuritaustojen erilaisuuden vuorovaikutustilanteissa.

KESKEISET SISÄLLÖTTarkasteltavaksi kulttuurialueeksi valitaan yksi tai useampi seuraavista:

Afrikkaarktiset kulttuuritAustralian ja Oseanian alkuperäiskulttuuritIntiaislamin maailmaJapaniKiinaKoreaLatinalainen AmerikkaPohjois-Amerikan alkuperäiskulttuurit



Paikalliset syventävät:Puumalan toimipiste

Paikallinen soveltava:Arkeologia (HI7P)

Kurssi tarkastelee Suomen esihistorian keskeisiä vaiheita ennen historiallista aikaa sekäkulttuuriperintöä.

TAVOITTEET:Kurssin tavoitteena on, että opiskelija:

tuntee esihistorian keskeiset vaiheet ja niiden yhteydet muuhun Eurooppaanymmärtää Suomen väestön kulttuurisiteet Euroopan esihistoriaan

77

ymmärtää jääkausien vaikutuksen Suomen esihistoriaanoppii ymmärtämään esihistoriallisen ajan jatkumon historialliseen aikaanymmärtää paikallisen esihistoriallisen asutuksen todennäköisen jatkumon historialliseen aikaan

KESKEISET SISÄLLÖTesihistorian tulkinnat suomalaisten alkuperästänykytietämyksen tulkintaa asutuksesta ennen viimeistä jääkauttamaakunnan ja Etelä-Savon sijoittuminen esihistorialliseen aikaanpaikallinen asutus. elinolot ja uskomukset sekä kaupalliset yhteydet alueeltakivikauden, pronssikauden ja rautakauden päävaiheetvierailut alueen merkittäviin esihistoriallisiin kohteisiin

78

5.15 YhteiskuntaoppiYhteiskuntaopin opetus syventää opiskelijoiden käsitystä ympäröivästä yhteiskunnasta.Yhteiskunnan rakennetta ja keskeisiä ilmiöitä, valtaa, taloutta ja vaikuttamista tarkastellaansuomalaisen yhteiskunnan, Euroopan ja maailman näkökulmasta. Yhteiskuntaoppi rakentuu eriyhteiskuntatieteiden ja oikeustieteiden sisällöistä. Se luo opiskelijoille edellytyksiä aktiiviseen jakriittiseen ajankohtaisten ilmiöiden tutkimiseen ja yhteiskunnalliseen toimintaan.Opetus perustuu myönteisiin yhteiskuntaeettisiin arvoihin kuten sosiaaliseen vastuuntuntoon,ihmisoikeuksiin, työn ja yrittäjyyden arvostukseen sekä aktiiviseen kansalaisuuteen.

Mikkelin etä- ja aikuislukioYhteiskuntaopin opetus syventää opiskelijoiden käsitystä ympäröivästä yhteiskunnasta.Yhteiskunnan rakennetta ja keskeisiä ilmiöitä, valtaa, taloutta ja vaikuttamista tarkastellaanniin paikallisesta ja seutukunnallisesta kuin suomalaisen yhteiskunnan, Euroopan ja maailmannäkökulmastakin.

Opetuksen tavoitteetYhteiskuntaopin opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

ymmärtää yhteiskunnan olemuksen historiallisen kehityksen tuloksenatuntee Suomen valtiollisen ja paikallisen tason yhteiskuntajärjestelmän ja talouselämänperusteet ja toimintatavat ja osaa suhteuttaa ne eurooppalaisiin ja kansainvälisiin yhteyksiinhallitsee keskeisen yhteiskunnallisen ja taloudellisen käsitteistönon selvillä vaikutus- ja osallistumismahdollisuuksista kansalaisyhteiskunnassa ja osaa myöskäyttää niitäpystyy hankkimaan ajankohtaista tietoa eri lähteistä sekä arvioimaan kriittisesti verbaalista,kuvallista ja tilastollista informaatiotakykenee muodostamaan itselleen perustellun näkemyksen ristiriitaisista ja arvosidonnaisistayhteiskunnallisista ja taloudellisista kysymyksistäsaa edellytyksiä vastuuntuntoisen, tasa-arvoa kunnioittavan ja suvaitsevan yhteiskunta-käsityksen rakentamiseen.

Mikkelin etä- ja aikuislukioYhteiskuntaopin opetuksen tavoitteena on, että opiskelija tuntee sekä Suomen valtiollisen ettäpaikallisen ja seutukunnallisen tason yhteiskuntajärjestelmän ja talouselämän perusteet jatoimintatavat ja osaa suhteuttaa ne eurooppalaisiin ja kansainvälisiin yhteyksiin.

ArviointiYhteiskuntaopin oppimisen arvioinnissa huomio kiinnitetään oppimäärän asiasisällön ja keskeistenkäsitteiden hallintaan, opiskelijan valmiuteen ilmaista tietonsa jäsentyneesti sekä arvioida ja tulkitayhteiskunnallisia ilmiöitä ja eri tavoin esitettyä sanallista, numeerista ja graafista informaatiotakriittisesti.Näitä valmiuksia arvioidaan kurssien yhteydessä monipuolisten koetehtävien avulla tai käyttämällävaihtoehtoisia arviointikeinoja.


Yhteiskuntaopin kurssien suoritusjärjestys on vapaa.

AihekokonaisuudetKaikki aihekokonaisuudet sisältyvät kaikkiin yhteiskuntaopin kursseihin, joten

opetussuunnitelmassa eri kurssien kohdalle ei ole katsottu tarpeelliseksi kirjata kaikkiaaihekokonaisuuksia.

Selkeimmin yhteiskuntaopissa painottuu aihekokonaisuuksista Aktiivinen kansalaisuus jayrittäjyys, Hyvinvointi ja turvallisuus sekä Viestintä ja mediaosaaminen.

Erityisesti Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys nousevat esille silloin, kun opiskellaanYhteiskuntaopin(YH1)ja Taloustiedon (YH2) pakollisia kursseja sekä syventävillä

79

Lakitiedon(YHs 3) ja Eurooppalaisuus ja Euroopan Unioni (YHs 4). Yrittäjyyden, varsinkin,ulkoisen yrittäjyyden painotus on voimakas Yritystalouden kurssilla (YHs5).

Toinen oleellisella tavalla yhteiskuntaopin kursseissa korostuva aihekokonaisuus onHyvinvointi ja turvallisuus. Varsinkin pohjoismaisen hyvinvointivaltion syntyminen, toiminta jatulevaisuus on oleellisella tavalla esillä Yhteiskuntaopin(YH1)ja Taloustiedon (YH2) pakollisillakursseilla. Ulkoisen (turvallisuuspoliittisen) ja fyysisen turvallisuuden näkökulma korostuvatYhteiskuntaopin (YH1) ja Eurooppalaisuus ja Euroopan Unioni (YH4) kursseilla sekäsyventävällä Turvallisuuspolitiikan kurssilla.

Viestintä ja mediaosaaminen –aihekokonaisuuden tematiikkaa käsitellään Yhteiskuntaopin(YH1) ja Taloustiedon (YH2) kursseilla vaikuttamisen ja vallankäytön näkökulmasta.Itsenäinen opiskelu

Periaatteessa seutukunnan lukioissa opiskelijan on mahdollista anoa itsenäisestisuoritettavaksi mikä tahansa yhteiskuntaopin kurssi.

Itsenäinen opiskelu sopii hyvin sisäisen yrittäjyyden periaatteisiin, joissa korostuvatopiskelijan tavoitteellisuus, suunnitelmallisuus, pitkäjänteisyys ja periksi antamattomuus.Itsenäinen suoritus perustuu opettajan ohjauksessa tapahtuvaan kurssin suorittamiseen. Se eisiis ole vain opetukseen osallistumattomuutta ja kokeeseen osallistumista.

Opintosuoritukseen saattaa kuulua opintokäyntejä. Pääsääntöisesti opettaja antaaopiskelijalle erilaisia tehtäviä, jotka opiskelijan tulee suorittaa määräaikaan mennessähyväksytysti. Opiskelijan kurssiarvosana muodostuu joko pelkästään kurssiaikaisten tehtäviensuorittamisesta tai sekä tehtävien että kurssikokeen perusteella.

PAKOLLISET KURSSIT1. Yhteiskuntatieto (YH1)

Kurssi perehdyttää valtiolliseen ja yhteiskunnalliseen järjestelmään. Se pohjautuu valtio-oppiin,sosiaalipolitiikkaan ja sosiologiaan. Kurssi keskittyy suomalaisen yhteiskunnan analyysiin.Keskeisiä näkökulmia ovat yhteiskunnan sosiaalinen kehitys, valta ja vaikuttaminen.


ymmärtää suomalaisen yhteiskunnan perusrakenteettuntee kansalaisen vaikuttamiskeinot ja -mahdollisuudetomaksuu tasapainoisen ja kriittisen näkökulman yhteiskuntaantuntee hyvinvointiyhteiskunnan perusteet.

KESKEISET SISÄLLÖTSuomalaisen yhteiskunnan kehitys

Suomen väestörakennehyvinvointivaltion rakentuminenhyvinvointivaltion haasteet

Valtavalta käsitteenä ja vallankäytön muodotpoliittiset järjestelmät

Vaikuttaminendemokratia ja kansalaisyhteiskuntaglobaali vaikuttaminenvaikuttamisen haasteet

80

Oikeusvaltio ja turvallisuusjärjestelmättuomio- ja järjestysvaltaturvallisuuspolitiikka ja vaihtuvat uhkakuvat

Sosiaalipolitiikkatarkoitus, tehtävä ja muodot



2. Taloustieto (YH2)

Kurssi johdattaa taloustieteisiin. Se käsittelee mikro- ja makrotalouden kysymyksiä kuluttajan,yritysten ja valtioiden näkökulmasta. Kurssilla tutustutaan talouselämään erityyppisten tilastojen jamuiden lähteiden avulla.


tutustuu kansantalouden keskeisiin käsitteisiin ja teorioihinoppii ymmärtämään kansantalouden perusteettutustuu Suomen ja kansainvälisen talouselämän nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiinsaa taitoja tehdä jokapäiväisiä taloudellisia päätöksiä ja tarkastelee taloudellisia kysymyksiämyös eettiseltä kannaltatuntee yrityksen ja yrittäjyyden merkityksen kansantaloudelle.

KESKEISET SISÄLLÖTSuomalaisten elinkeinot

alkutuotantoteknologia ja teollistuminenpalveluyhteiskunta

Taloudellinen toiminta ja yrityksettalouden peruskäsitteetkysyntä, tarjonta ja tasapaino markkinatalouden perusteinakilpailu ja sen muodotyritystoiminta

Talouselämän vaihtelut ja häiriöttaloudellinen kasvukeynesiläisyys ja uusliberalismi talouden häiriöiden vaihtoehtoisina ratkaisumalleina

Rahapolitiikka ja rahoitusmarkkinatmarkkinoiden vapautuminenrahoitusmarkkinoiden rakennerahapolitiikka ja korko

Suomi kansainvälisessä kaupassakansainvälistyvä talous ja Suomiglobalisaation vaikutuksia

81

Julkinen talous ja talouspolitiikkaverotus ja finanssipolitiikkapolitiikka ja markkinavoimattulopolitiikka

Suomen talouden tulevaisuudennäkymätuhkatekijät, mahdollisuudet ja kasvun rajat

Mikkelin etä- ja aikuislukioOpiskelijan kurssisuoritus arvioidaan numerolla, joka muodostuu esimerkiksi tuntityöskentelyn,kirjallisten tuotosten ja kokeiden perusteella.SYVENTÄVÄT KURSSIT

3. Kansalaisen lakitieto (YH3)

Kurssi antaa perustiedot Suomen oikeusjärjestyksestä ja opettaa opiskelijaa valvomaan omiaoikeuksiaan sekä hoitamaan yksinkertaiset oikeustoimet itse.


oppii perustiedot Suomen oikeusjärjestyksestä ja sen keskeisistä periaatteistasaa perustiedot Suomen tuomioistuinlaitoksesta ja kansalaisen kannalta merkittävistäkansainvälisistä tuomioistuimistaoppii hoitamaan itse tavanomaisimmat oikeusasiattuntee oikeutensa, etunsa ja velvollisuutensa kansalaisena, työntekijänä ja kuluttajanakykenee löytämään ja oppii käyttämään keskeisiä oikeudellisen tiedon lähteitähaluaa toimia oikein ja lainmukaisesti.

KESKEISET SISÄLLÖTLakitiedon perusteet

Suomen oikeushistoriaoikeusjärjestys ja oikeusjärjestelmäperuskäsitteetoikeudellisen tiedon hankkiminen

Kansalaisen yleisimmät oikeustoimetperheoikeustyöoikeuskuluttajansuojavelka, takaus ja maksukyvyttömyysasuminenmuutoksenhaku viranomaisten päätöksiin

Prosessioikeusoikeudenkäynti ja sen vaihtoehdotrangaistuksetkansainvälinen oikeus ja siihen vetoaminen

Mikkelin etä- ja aikuislukioOpiskelijan kurssisuoritus arvioidaan numerolla, joka muodostuu esimerkiksi tuntityöskentelyn,kirjallisten tuotosten ja kokeiden perusteella.

82

4. Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni (YH4)

Kurssi perehdyttää opiskelijat Euroopan unionin toimintaan, yksittäisen kansalaisen asemaanyhdentyvässä Euroopassa sekä kannustaa osallistumaan ajankohtaiseen Euroopan unionistakäytävään keskusteluun.


saa monipuolista ja syventävää tietoa Euroopan unionista ja sen toiminnastaoppii toimimaan Euroopan unionin kansalaisenatuntee Euroopan yhdentymisen tarjoamia etuja ja haittoja, mahdollisuuksia ja uhkiaosaa hankkia Euroopan unionia ja kansalaisia koskevaa vertailevaa tietoaymmärtää Euroopan yhdentymisen merkityksen oman elämänsä ja Suomen poliittisenjärjestelmän kannalta.

KESKEISET SISÄLLÖTEurooppalainen identiteetti

yhteiset eurooppalaiset arvotEuroopan unionin kansalaisuus

Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmävallankäyttö ja vaikuttaminen EU:ssasuomalaiset Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässäerilaiset jäsenet

Euroopan unionin alueelliset vaikutuksetnuorten opiskelu ja työnteko EU:ssaalueitten unioni kansalaisen näkökulmasta

Euroopan unionin haasteetEU:n laajeneminenyhteinen turvallisuuspolitiikkaEU ja globaalit järjestelmät

Mikkelin etä- ja aikuislukioOpiskelijan kurssisuoritus arvioidaan numerolla, joka muodostuu esimerkiksi tuntityöskentelyn,kirjallisten tuotosten ja kokeiden perusteella.SYVENTÄVÄT KURSSITHaukivuoren toimipiste

5. Yrittäjyyskurssi (YH5H)

Kurssilla tutustutaan yritysmuotoihin ja yrittäjyyden perusteisiin. Kurssin toteutetaan osittainsuolentopalloturnauksen yhteydessä kesäaikana, jolloin opiskelijat järjestävät majoitusta pelaajille.6. Matkailu- ja asiakaspalvelukurssi (YH6H)

Yhteistyössä palveluyrittäjien ja Haukivuoren tapahtumat ry:n kanssa. Sisältää työharjoittelua.Puumalan toimipiste

5. Yrittäjyyden peruskurssi (YH5P)

Kurssi perehdyttää yrittämisen perusasioihin ja tutustuttaa opiskelijoita paikalliseen yrittämiseen.6. Asiakaspalvelu (YH6P)

Kurssi valmentaa opiskelijoita asiakaspalvelutyöhön. Kurssin työmenetelminä ovat lähiopetus japortfolion tekeminen. Lähikoulutuspäivät suoritetaan asiantuntijoiden ohjauksessa ja ne sisältävät

83

runsaasti aktiivisia toimintaharjoituksia. Portfolio kootaan kesätöiden tai muista nuorenasiakaspalvelukokemuksista.TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

- tutustuu hyvään asiakaspalveluun ja sen merkitykseen- perehtyy palveluammattien toimiviin käytäntöihin- lisää taitojaan ja toimintavalmiuksiaan osaavaan asiakaspalveluun- saa ohjausta kohdata vieraiden kulttuurien edustajia asiakaspalvelutilanteissa

Keskeiset sisällöt- hyvä asiakaspalvelu ja sen merkitys- toimivia käytänteitä palveluammateissa- vieraiden kulttuurien kohtaaminen asiakaspalvelutilanteissa

7. Markkinointi (YH7P)

Kurssi antaa opiskelijoille yleiskuvan markkinoinnista ja sen keskeisimmistä osa-alueista. Kurssintyömenetelminä ovat lähiopetus ja portfolion tai harjoitustyön tekeminen. Harjoitustyö voi ollaesim. omalla paikkakunnalla järjestettävän tapahtuman markkinoinnin suunnittelua ja/tai toteutusta.Lähikoulutuspäivät suoritetaan asiantuntijoiden ohjauksessa ja ne sisältävät runsaasti aktiivisiatoimintaharjoituksia.TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

saa yleiskuvan markkinoinnistaymmärtää markkinoinnin merkitykseen yritykselletutustuu mainontaan, tapahtumien markkinointiin sekä internetin käyttöön markkinoinnissapystyy soveltamaan lähikoulutuspäivien aikana saamiaan tietoja ja taitojaharjoitustyössään/portfoliotyössään

Keskeiset sisällötmarkkinoinnin merkitys yrityksellematkailumarkkinointiinternetmarkkinointihyvä mainostapahtumamarkkinointigraafinen suunnittelu markkinoinnin osana

OKEY-hankkeen kurssit

8. YH8P Ponnahdus bisnekseen. (YH8P)

9. Yrityksen ihmissuhteet/johtaminen. (YH9P)

10. Yrittäjyys ja matkailupalvelut Puumalassa.

84

5.16 PsykologiaIhmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida jaymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon jakäsitteiden avulla opiskelija voi omakohtaisesti tunnistaa, tiedostaa ja käsitellä psyykkisiä ilmiöitä.Psykologian tiedot ja taidot tukevat itsetuntemusta, itsensä kehittämistä ja psyykkisen hyvinvoinninylläpitämistä. Psykologian yhtäältä empiirinen ja toisaalta pohdiskeleva ote luo opiskelijallemahdollisuuden kehittää omaa kriittistä ajatteluaan.Opetuksessa luodaan edellytykset psykologisen tiedon ymmärtämiseen ja omakohtaiseensoveltamiseen. Opiskelijaa autetaan oivaltamaan psykologisen tiedon yhteys sosiaalisiin,kulttuurisiin ja ajankohtaisiin kysymyksiin sekä ymmärtämään psyykkisten, biologisten jasosiaalisten tekijöiden välistä vuorovaikutusta ja vastavuoroista riippuvuutta.Opetuksessa käsitellään psykologisen tiedon luonnetta ja tiedon muodostumista painottaenajankohtaisen tutkimuksen ja tutkimusperinteen keskeisiä sisältöjä.Opetuksen tavoitteetPsykologian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

hahmottaa tutkimustiedon pohjalta ihmisen toiminnan kokonaisuutena, joka perustuupsyykkisten, biologisten ja sosiaalisten tekijöiden vuorovaikutukseenhallitsee psykologian keskeisiä käsitteitä, kysymyksenasetteluja ja tiedonhankintakeinojasekä tietää psykologian tutkimustuloksia ja pystyy niiden pohjalta arvioimaan tieteellisentiedon mahdollisuuksia ja rajoituksiaymmärtää psykologista tietoa siten, että pystyy soveltamaan tietojaan elämäntilanteidensa jamahdollisuuksiensa tunnistamiseen, oman psyykkisen kasvunsa ja hyvinvointinsaedistämiseen, opiskeluunsa sekä ajattelunsa, ihmissuhteidensa ja vuorovaikutustaitojensakehittämiseenosaa hankkia psykologista tietoa eri tietolähteistä ja kykenee arvioimaan tiedonluotettavuuttakehittää valmiuksiaan sosiaaliseen ja yhteiskunnalliseen toimintaan, yhteiskunnallisten jakulttuurillisten muutosten – kuten teknologisen kehityksen – tunnistamiseen jakohtaamiseen sekä erilaisista kulttuuritaustoista ja yhteiskunnallisista oloista tulevienihmisten toiminnan ymmärtämiseen.

ArviointiArvioinnissa kiinnitetään huomiota opiskelijoiden kognitiivisesti korkeatasoiseen ymmärrykseentähtäävään osaamiseen. Arvioinnissa painotetaan tiedon muokkaamista ja kokonaisuuksien hallintaayksittäisten tietojen toistamisen sijasta. Opiskelijan tulee osoittaa, että hän on ymmärtänytopiskelemansa asiat ja että hän pystyy soveltamaan oppimaansa tietoa.


Kurssiarviointi perustuu kaikkiin kurssin aikana tehtyihin tehtäviin, aktiiviseentuntityöskentelyyn sekä mahdolliseen kurssikokeeseen.

Kurssien suoritusjärjestysPakollinen kurssi on suoritettava ensin, muuten kurssien suoritusjärjestys on vapaa.

AihekokonaisuudetAihekokonaisuuksien käsittelyssä korostuu opiskelijan kyky toimia yhteistyössä toisten kanssa

sekä kyky itse vaikuttaa tulevaisuuteensa. Nämä molemmat periaatteet liittyvät oleellisestipsykologia-oppiaineeseen, jossa käsitellään ihmisen toimintaa. Kaikki aihekokonaisuudetsisältyvät kaikkiin psykologian kursseihin, joten opetussuunnitelmassa eri psykologian kurssienkohdalle on kirjattu vain kussakin kurssissa korostuneesti esiin tulevat aihekokonaisuudet.

Psykologiassa painottuu aihekokonaisuuksista Hyvinvointi ja turvallisuus, joka kulkeeydinsisältönä kaikkien psykologian kurssien läpi. Erityisesti se nousee esille silloin, kun

85

käsitellään mielenterveyttä, tunteita, stressiä, yksilön kykyä vaikuttaa oman elämänsä hallintaanja ohjailuun. Psykologia pyrkii ohjaamaan opiskelijoita kokemaan elämänsä mielekkäänä jaantamaan heille eväitä vaikuttaa oman elämänsä säätelyyn niin, että myös ongelmatilanteetnähtäisiin uusina mahdollisuuksina. Hyvinvoinnin ja turvallisuuden aihekokonaisuuskonkretisoituu myös koulun tasolla, kun käytetään psykologista tietämystä mm. valmisteltaessakoulun kriisisuunnitelmaa tai kun käsitellään opiskelijahuoltoon liittyviä kysymyksiä.

Itsenäinen opiskeluOpiskelijan omaa yrittäjyyttä korostetaan itsenäisessä opiskelussa. Kaikki psykologian kurssit

sopivat itsenäisesti suoritettaviksi, mutta vaativat opiskelijan omatoimisuutta,suunnitelmallisuutta ja tavoitteellisuutta. Itsenäinen suoritus sisältää monia erilaisia tehtäviä,jotka sovitaan opiskelijan kanssa ennen kurssin alkua. Itsenäisessä opiskelussa käytetäänvaihdellen erilaisia työtapoja, kuten esseiden kirjoittamista, käsitekarttoja, vierailuja javerkkotyöskentelyä. Kaikki annetut tehtävät opiskelijan on suoritettava ajallaan ja hyväksytysti.

PAKOLLINEN KURSSI1. Psyykkinen toiminta, oppiminen ja vuorovaikutus (PS1)TAVOITTEETKurssin tavoitteena on, että opiskelija

tutustuu psykologiaan tieteenä ja psykologian soveltamiseen yhteiskunnan eri alueillaymmärtää erilaisia tapoja tutkia ja selittää ihmisen toimintaatietää psykologian keskeisiä aihepiirejä, kuten emootio, motivaatio ja kognitiivisettoiminnot, sekä osaa havainnoida ja pohtia ihmisen toimintaa näitä kuvaavien käsitteidenavullaymmärtää oppimista psykologiseen tietoon tukeutuen ja osaa pohtia psykologisen tiedonavulla omaa opiskeluaanosaa soveltaa sosiaalipsykologista tietoa sosiaalisen vuorovaikutuksen tarkastelussa jaymmärtää itseään ryhmän jäsenenä.

KESKEISET SISÄLLÖTpsykologia tieteenä: psykologian tutkimuskohteet ja sovellusalueet, psykologisen tiedonmuodostuminen, keskeisiä lähestymistapoja psykologisten ilmiöiden selittämiseenpsyykkisen toiminnan luonne: psykologian peruskäsitteitä, toimintaa ohjaavia psyykkisiä,biologisia ja sosiaalisia tekijöitäoppimisen psykologian perusteet ja sovelluksiasosiaalipsykologian perusteita, kuten ryhmädynamiikka, roolit ja normit

Mikkelin etä- ja aikuislukioItsenäinen opiskelu

Kurssin voi suorittaa itsenäisesti vain pakottavista syistä, koska kyseessä on aiheeseenorientoiva kurssi, jossa opiskelija tutustuu psykologiaan tieteenä. Kurssilla opiskellaanoppisisältöjä, jotka auttavat opiskelijaa oman elämänsä rakentamisessa esim. sosiaalisiavuorovaikutustaitoja, joita opitaan parhaiten lähiopetuksessa yhdessä muiden kanssa. Lisäksikurssilla käydään läpi taitavan oppimisen keskeisiä asioita.

AihekokonaisuudetPakollisessa kurssissa painottuu Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys, jossa korostuu

erityisesti ns. sisäinen yrittäjyys. Opiskelijan tulee ottaa vastuu omasta oppimisestaan ja senkehittämisestä, häntä ohjataan itsenäiseen ja omatoimiseen asenteeseen ja pärjäämään myöstulevaisuudessa. Viestintä- ja mediaosaaminen sekä teknologian aihekokonaisuudet tulevathuomioiduiksi esiteltäessä sosiaalisen vuorovaikutuksen tunnuspiirteitä. Lisäksi opiskelijaaohjataan mediakriittisyyteen.

86

SYVENTÄVÄT KURSSIT2. Ihmisen psyykkinen kehitys (PS2)


ymmärtää yksilön psyykkisen kehityksen perustana olevia psykologisia, biologisia jasosiaalisia tekijöitä ja näiden keskinäistä riippuvuuttatietää keskeisiä kehityspsykologisia teorioita ja osaa soveltaa kehityspsykologista tietoaomaan elämäänsäymmärtää yksilön psyykkisen kehityksen jatkuvan monimuotoisena koko elämän ajanymmärtää yksilön kehitykseen liittyviä mahdollisia ongelmia ja ymmärtää, että kehitykseenvoidaan vaikuttaaymmärtää, miten psyykkistä kehitystä tutkitaan.

KESKEISET SISÄLLÖTyksilön psyykkinen kehitys elämän eri vaiheissa

psyykkisen kehityksen osa-alueet kehityspsykologisten teorioiden valossapsyykkisen kehityksen yhteydet biologisiin tekijöihin, esimerkiksi perintötekijöihin jahermoston kehitykseensosiaalisen vuorovaikutuksen ja kulttuurin merkitys ihmisen psyykkisessä kehityksessäpsyykkisen kehityksen ongelmia ja niihin vaikuttaminenpsyykkisen kehityksen tutkiminen


Opiskelijan psyykkiseen kehitykseen vaikuttavat olennaisesti vuorovaikutussuhteet jaympäröivä kulttuuri. Kurssi antaa rakennusaineksia oman identiteetin muodostumiseenkorostaen toisaalta kulttuuriympäristön vaikutusta ja toisaalta yksilön omiavaikutusmahdollisuuksia. Kurssilla käsitellään median vaikutusta yksilön maailmankuvan jaminäkäsityksen sekä eri käyttäytymismallien muodostumiseen. Tiedostamalla terveen kehityksenedellytyksiä opiskelija lisää omaa ja toisten hyvinvointia.

3. Tiedon käsittely ja taitava ajattelu (PS3)TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelijaymmärtää kognitiivisten perusprosessien, kuten tarkkaavaisuuden, havaitsemisen ja muistintoiminnan periaatteitaymmärtää vireystilan säätelyä ja sen merkitystä ihmisen hyvinvoinnin kannaltaymmärtää hermoston perusrakenteen ja toiminnan periaatteita sekä niiden yhteydenkognitiivisiin perustoimintoihintietää, miten kognitiivisia perusprosesseja ja hermoston toimintaa tutkitaan.

KESKEISET SISÄLLÖTkognitiiviset perusprosessitvireystilan säätely, nukkuminen ja unihermoston rakenne, hermosolun ja hermoverkkojen toiminta ja niiden yhteys psyykkisiintoimintoihinkognitiivisen toiminnan häiriöt ja aivovauriot sekä niiden kuntoutuskognitiivisen psykologian ja neuropsykologian tutkimus ja sovelluksia

87


Opiskelijaa kannustetaan aktiivisuuteen tutustumalla tiedonkäsittelyn lainalaisuuksiin jaohjataan taitavaan ajatteluun. Teknologian kehittymisen myötä on tullut uusia tutkimuslaitteitaesim. aivojen magneettikuvauslaitteet, jotka ovat lisänneet tietoa ihmisen psyykkisen ja fyysisenpuolen yhteistoiminnasta. Psykologiassa teknologian kehitys nähdään mahdollisuutena tiedonkäyttöön ja lisäämiseen. Toisaalta teknologia voi myös kapea-alaistaa esim. tiedon etsintää jakäsittelyä.

4. Motivaatio, tunteet ja toiminnan ohjautuminen (PS4)TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelijaymmärtää ihmisen toiminnan olevan sekä tietoisen ohjauksen että tiedostamattomientekijöiden vaikutuksen alaistatutustuu motivaation ja emootioiden perusteorioihin ja tietää, miten ihmisen motivaatiota jaemootioita koskeva tutkimustieto syntyy niiden pohjaltaymmärtää, miten motivaatio, emootiot ja kognitiiviset toiminnot muodostavat dynaamisentoimintaa ohjaavan kokonaisuudenymmärtää, miten motivaatio ja emootiot ovat yhteydessä yksilön ja yhteisön hyvinvointiinymmärtää tietoisuuden, ajattelun ja kielen merkityksen ihmisen toiminnassaymmärtää taitavan ajattelun, älykkyyden, asiantuntijuuden ja luovuuden edellytyksiä jakehittämismahdollisuuksia yksilön ja yhteisön näkökulmasta.

KESKEISET SISÄLLÖTeritasoiset motiivit sekä motivaation kehittäminen ja ylläpitäminentunteet moniulotteisina prosesseina sekä niiden muodostuminen, ilmeneminen ja merkitysmotivaation ja emootioiden perusteoriat ja tutkimusmotivaation, emootioiden ja kognitiivisten toimintojen keskinäiset vaikutukset ihmisentoiminnassamotivaation, emootioiden ja niiden säätelyn yhteys hyvinvointiin yksilö- ja yhteisötasollamotivaation ja tunteiden yhteydet sosiaalisiin ja kulttuurisiin tekijöihin sekä motivaation jatunteiden biopsykologinen perustakorkeatasoinen kognitiivinen toiminta, kuten ajattelu, ongelmanratkaisu ja päätöksenteko


Motiivien ja tunteiden tiedostaminen, tunnistaminen ja käsittely ovat keskeinen osa psyykkistähyvinvointia. Motiivit, tunteet ja älykäs toiminta ovat merkittäviä myös aloitteellisen ja aktiivisentoiminnan säätelijöinä. Ongelmanratkaisun ja luovuuden avulla turvataan nykyisille ja tulevillesukupolville hyvän elämän mahdollisuudet kestävän kehityksen periaatteita noudattaen.

5. Persoonallisuus ja mielenterveys (PS5)TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelijaymmärtää persoonallisuuskäsitteen laaja-alaisuuden ja tietää, millaisin tutkimusmenetelminpersoonallisuutta koskeva tieto on syntynytymmärtää erilaisia lähestymistapoja persoonallisuuden kuvaamiseenymmärtää mielenterveyden määrittelyn vaikeuden sekä sen, miten psyykkiset, biologiset,sosiaaliset ja kulttuuriset tekijät ovat yhteydessä mielenterveyteentietää keskeisiä mielenterveyden häiriöitä ja niiden erilaisia hoitomuotoja

88

tietää psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitämisen keinoja.

KESKEISET SISÄLLÖTpersoonallisuuspsykologian keskeisiä käsitteitä, esimerkiksi minuus ja identiteettipersoonallisuuden määrittely ja selittäminen psykologian eri näkökulmistapersoonallisuuden tutkiminenmielenterveyteen vaikuttavat tekijät ja mielenterveyden häiriötpsykoterapia ja lääkehoito mielenterveyden ongelmien hoidossapsyykkisen hyvinvoinnin ylläpitäminen


Mielenterveyden aihealueella keskitytään entistä selvemmin voimavaroihin, ongelmienratkaisuihin, myönteisen kehityksen edellytyksiin ja psyykkisen hyvinvoinnin turvaamiseen.Tähän pyritään korostamalla yksilön aktiivista roolia ja tukea antavaa sosiaalista ympäristöäunohtamatta kuitenkaan fyysistäkään ympäristöä, kuten esim. puhdasta luontoa. Työssäjaksaminen, työuupumus ja stressi liittyvät paitsi psyykkisen hyvinvoinnin myös yhteiskunnan jayrittäjyyden aihekokonaisuuteen. Kulttuurien vaikutus huomioidaan mielenterveyskäsitteenmäärittelyssä.

Paikalliset syventävät:Aihekokonaisuudet

Sosiaalipsykologian kurssilla korostuu aihekokonaisuuksista Aktiivinen kansalaisuus jayrittäjyys, Teknologia ja yhteiskunta sekä Viestintä ja mediaosaaminen. Opiskelijaa ohjataantiedostamaan yksilön sekä ryhmien vaikutusmahdollisuuksia hyödyntäen esim. nykyteknologiankeinoja. Lisäksi käsitellään viestinnän tulkinta- ja vastaanottotaitoja sekä ohjataanmediakriittisyyteen.

Paikalliset soveltavat:7. Opi oppimaan – kurssi 0,5 (PS7H) (Haukivuoren soveltava)Vaaditaan pakollisena niiltä jotka aikovat suorittaa lukion kursseja itsenäisesti. Sovelletaanoppimista koskevaa psykologista tietoa lukio-opiskeluun.8. Ihmisen kohtaaminen – yhteisöpalvelun kurssi (PS8H) (Haukivuoren soveltava)Kurssi on suunnattu PS2:n suorittaneille. Tavoitteena saada perusvalmiuksia erilaisten ihmistenkohtaamiseen ja auttamiseen. Sisältää teoriaosan sekä harjoittelujakson paikallisissa laitoksissa.Kurssi päättyy palauteosioon, johon sisältyy kirjallinen työ. Suoritusmerkintä.

89

5.17 MusiikkiLukion musiikinopetus perustuu ajatukselle, että musiikki on merkittävä osa ihmisen kulttuuria.Musiikinopetus tähtää siihen, että opiskelija tiedostaa musiikkisuhteensa ja syventää sitä.Omakohtainen musiikkisuhde vahvistaa itsetuntemusta ja kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä tukeeitsetuntoa. Opiskelija oppii ymmärtämään musiikin monenlaisia ilmenemismuotoja ja merkityksiä.Tehtävänä on tarjota elämyksiä, taitoja ja tietoja, jotka lisäävät opiskelijan musiikillista sivistystä jarohkaisevat häntä elinikäiseen musiikin harrastamiseen. Musiikinopetuksessa on keskeistäopiskelijan oma ilmaisu, luovuus, vuorovaikutustaidot ja myönteiset kokemukset. Musiikillinenosaaminen, ajattelu ja kyky oman toiminnan arviointiin kehittyvät vuorovaikutuksessa muidenkanssa. Yhdessä musisoiminen on ainutlaatuista ryhmätoimintaa, joka vahvistaa sosiaalisia jakommunikaatiotaitoja. Musiikin tuottaminen – laulaminen, soittaminen ja musiikillinen keksintä –ja kuunteleminen ovat opetuksen keskeisiä sisältöjä. Oppisisältöjen valinnassa otetaan huomioonopiskelijoiden erilainen suuntautuminen ja lähtötaso. Musiikin kursseilla pyritään tarjoamaanjokaiselle mielekkäitä musiikillisia tehtäviä. Taideaineena musiikin tulee tukea ja luoda koulunkulttuuritoimintaa. Se on tärkeä osa koulun juhlia ja muita tapahtumia. Musiikinopiskelu syventääoman ja muiden kulttuurien tuntemusta. Se auttaa arvostamaan kulttuurien monimuotoisuutta jaymmärtämään kulttuurien- jataiteidenvälistä vuorovaikutusta. Opiskelija saa valmiuksia taiteelliseen työskentelyyn, aktiiviseenkulttuurivaikuttamiseen, teknologian hyödyntämiseen musiikin alalla ja median tarjonnan kriittiseentarkasteluun.Opetuksen tavoitteetMusiikinopetuksen tavoitteena on, että opiskelija

tiedostaa oman suhteensa musiikkiin ja kykenee arvioimaan sitä sekä oppii arvostamaanerilaisia käsityksiä musiikistaoppii ilmaisemaan itseään musiikillisesti, laulaen ja soittaenkehittää taitoaan kuunnella musiikkia ja tulkita kuulemaansa, myös musisoidessaansyventää tietojaan musiikin eri tyyleistä, lajeista ja historiasta

tunnistaa oman kulttuuri-identiteettinsä sekä oppii ymmärtämään musiikkikulttuurienmonimuotoisuutta ja toimimaan kulttuurien välisessä vuorovaikutuksessaoppii ymmärtämään musiikin ja äänen merkitystä mediassa

osaa toimia vastuullisesti ja pitkäjänteisesti aktiivisessa vuorovaikutuksessa ryhmän kanssaosaa asettaa musiikinopiskelulleen tavoitteita ja arvioida niiden toteutumista.

ArviointiMusiikinopetus tarjoaa samanaikaisesti useita tapoja kehittää opiskelijoiden muusikkoutta jamusiikillista osaamista. Kukin opiskelija syventää musiikillisia valmiuksiaan sekä itsenäisesti ettäyhdessä ryhmän kanssa. Nämä musiikinopiskelun erityispiirteet edellyttävät jatkuvaa jamonipuolista arviointia, jolla suunnataan ja tarkennetaan oppimisprosessin kulkua. Arviointi tukeemyönteisesti opiskelijan musiikillista edistymistä ja hänen musiikkisuhteensasyventymistä.Luottamuksellisessa ja turvallisessa ilmapiirissä tapahtuva arviointi kohdistuu kokomusiikinopiskelun prosessiin ja opiskelulle asetettujen tavoitteiden toteutumiseen. Arvioinnissaotetaan huomioon opiskelijan lähtötaso sekä se, että opiskelijan osaaminen voi ilmetä millä tahansamusiikin osa-alueella. Opiskelijan itsearviointi on olennainen osa arviointia. Musiikissa arvioidaanopiskelijan musiikillista toimintaa koulussa, ei hänen musikaalisuuttaan.

Mikkelin etä- ja aikuislukioKurssien itsenäistä suorittamista ei suositella. Pakolliset ja syventävät kurssit arvostellaan

numerolla.Musiikin kurssien työtapoja ovat laulaminen, soittaminen ja musiikin kuuntelu. Kurssientyötapoihin kuuluvat olennaisesti myös itsenäinen tiedon etsiminen, keskustelut, projektityöt,kirjoitelmat, arvostelut, esitelmät ja ryhmätyöt. Opetukseen voi sisältyä myös konserttikäynti tai

90

vastaava Kurssi MU1 tulee suorittaa ennen kurssia MU2 ja ennen syventäviä kursseja. Muidenkurssien suoritusjärjestys on vapaa. Musiikin kurssien itsenäistä suoritusta ei suositella. Pakollistenja syventävien kurssien arvostelu muodostuu kokeesta, kuuntelusta, tuntiaktiivisuudesta,harrastuneisuudesta ja asennoitumisesta oppiaineeseen.

PAKOLLISET KURSSIT1. Musiikki ja minä (MU1)Kurssin tavoitteena on, että opiskelija löytää oman tapansa toimia musiikin alueella. Hän pohtiioman musiikkisuhteensa kautta musiikin merkitystä ihmiselle ja ihmisten välisellevuorovaikutukselle. Hän tutkii omia mahdollisuuksiaan musiikin tekijänä ja tulkitsijana,kuuntelijana sekä kulttuuripalvelujen käyttäjänä. Kurssilla tutustutaan opiskelijoiden omaan jamuuhun paikalliseen musiikkitoimintaan.Opiskelija kehittää äänenkäyttöään ja soittotaitoaan musiikillisen ilmaisun välineenä. Kurssillasyvennetään musiikin peruskäsitteiden tuntemusta käytännön musisoinnin avulla. Opiskelijaoppii tarkkailemaan ääniympäristöään ja perehtyy kuulonhuoltoon.2. Moniääninen Suomi (MU2)Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan suomalaista musiikkia ja vahvistaa omaakulttuurista identiteettiään. Opiskelija tutkii erilaisia Suomessa esiintyviä musiikkikulttuureja janiiden sisäisiä osakulttuureja ja oppii ymmärtämään niiden taustatekijöitä, kehitystä ja olennaisiapiirteitä. Kurssilla tarkastellaan eurooppalaisen taidemusiikin vaikutuksia suomalaiseenmusiikkikulttuuriin.Opiskelussa käytetään monipuolisia työtapoja, erityisesti musisointia ja kuuntelua. Musisoitaessakiinnitetään huomiota oman ilmaisun sekä kuuntelu- ja kommunikointivalmiuksienkehittämiseen.Sisältöjen tulee edustaa eri musiikinlajeja: populaari-, taide- ja perinnemusiikkia.

SYVENTÄVÄT KURSSIT3. Ovet auki musiikille (MU3)Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan itselleen vieraita musiikinlajeja jamusiikkikulttuureja sekä ymmärtää musiikin kulttuurisidonnaisuutta. Hän tarkastelee erimusiikkikulttuurien käytäntöjen samankaltaisuutta tai erilaisuutta ja oppii ymmärtämään, mitenjokainen kulttuuri määrittelee itse oman käsityksensä musiikista. Kurssilla tutustutaan syvällisestijoihinkin musiikinlajeihin tai musiikkikulttuureihin. Opiskelija kehittää musisointi- jatiedonhankintataitojaan.4. Musiikki viestii ja vaikuttaa (MU4)Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tutustuu musiikin käyttöön ja vaikutusmahdollisuuksiin eritaidemuodoissa ja mediassa. Opiskelija perehtyy musiikin osuuteen esimerkiksi elokuvassa,näyttämöllä, joukkoviestimissä ja Internetissä sekä tutkii musiikin yhteyttä tekstiin, kuvaan jaliikkeeseen. Sisältöjen tarkastelussa ja työskentelytavoissa painottuu monipuolisuus. Musiikinvaikuttavuutta tutkitaan analysoimalla olemassa olevaa tai itse tuotettua materiaalia.5. Musiikkiprojekti (MU5)Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii suunnittelemaan ja toteuttamaan ryhmässä taiitsenäisesti musiikillisen kokonaisuuden, jossa hän käyttää aiemmin hankkimiaan tietoja ja taitoja.Kyseessä voi olla esimerkiksi pienimuotoinen konsertti, ohjelmaa koulun juhliin, äänite taitaiteidenvälinen projekti.

SOVELTAVAT KURSSITHaukivuoren toimipiste

Kuoro- ja orkesterikursseja voidaan integroida keskenään sekä muiden aineiden kuten äidinkielentai ilmaisutaidon kursseihin.6. Kuorokurssi (MU6H)

Kuorokurssilla harjoitellaan erityylisiä kuorolauluja sekä tehdään äänenmuodostusharjoituksia.Harjoitellaan ohjelmistoa esim. koulun juhliin ja muihin pienimuotoisiin juhlatilaisuuksiin.

91

7. Yhtyesoittokurssi (MU7H)

Yhtyesoittokurssilla soitetaan pienimuotoisia erityylisiä sävellyksiä klassisesta viihteelliseenmusiikkiin soitinvalikoiman tarjoamien mahdollisuuksien mukaan. Edellyttää jonkin soittimenaikaisempaa soittamista..

8. Rockmusiikin kurssi (MU8H)

Rockmusiikin kurssilla on tavoitteena tutustua kansainvälisen populaarimusiikin kehitykseenpainottaen kuuntelua ja mahdollisuuksien mukaan musisointia. Kurssilla tutustutaan erivuosikymmenillä syntyneisiin nuorisokulttuurin ilmiöihin ja musiikkityyleihin.

Puumalan toimipiste6. Kuorolaulu, 1-3 kurssia (MU6P-MU8P)Monipuolista ja moniäänistä yhtyelaulua. Esiintymistä koulun ja Puumalan kunnan juhlissa.Kuorotoiminta järjestetään kerhotunteina normaalin kouluajan jälkeen.

92

5.18 KuvataideLukion kuvataideopetuksessa opiskelija oppii tulkitsemaan, arvostamaan ja arvottamaan omaa jamuiden kuvallista kulttuuria. Kuvataideopetuksen tarkoituksena on kehittää opiskelijan ymmärrystäyhteiskunnan ja ympäristön visuaalisista ilmiöistä ja niiden merkityksistä. Omakohtainentaiteellinen työskentely antaa opiskelijalle mahdollisuuden taiteesta nauttimiseen, onnistumisenkokemuksiin ja itselle tärkeiden asioiden ilmaisemiseen. Opetuksessa tuetaan opiskelijanmielikuvituksen, luovan ajattelun ja assosiaatiokyvyn kehittymistä. Opiskelijaa ohjataan pohtimaanja perustelemaan esteettisiä ja eettisiä arvovalintojaan omassa elämässä, kuvataiteessa, mediassa jakulttuuriympäristössä. Opetuksen keskeisenä tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää taiteenmerkityksen omassa elämässään ja yhteiskunnassa. Opetuksessa syvennetään visuaalisen kulttuurinyleissivistyksen perusteet ja luodaan riittävät edellytykset jatko-opinnoille.Opetuksen sisältöjä ovat kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu, taiteen tuntemus ja kulttuurinenosaaminen, ympäristön suunnittelu, arkkitehtuuri ja muotoilu sekä median visuaaliset tekstit.Opetuksessa pyritään oppiaineen sisäiseen integraatioon, jossa taidolliset ja tiedolliset sisällöttäydentävät toisiaan. Oppisisällöistä rakennetaan teemallisia kokonaisuuksia ja opetuksessa tehdäänyhteistyötä eri taiteen- ja tieteenalojen kanssa. Opetuksen lähtökohtana on opiskelijan omakokemus, jonka pohjalta opiskelija toteuttaa monipuolisia kuvien tuottamista ja tulkintaprosesseja.Oppiaineiden välistä yhteistyötä tehdään kouluympäristön viihtyvyyden ja kulttuuritoiminnanlisäämiseksi. Opiskelija hankkii projekti- ja kulttuuriosaamista työskennellessään yhdessäpaikallisten toimijoiden kanssa.

Mikkelin etä- ja aikuislukioTaiteen opinnoista kiinnostuneiden opiskelijoiden on mahdollista harjoitella jatko–opintoihin

pyrkimistä syventävissä opinnoissaan. Soveltavilla kursseilla kehitetään omaa taiteellistaosaamista eri tekniikoiden parissa.

Opetuksen tavoitteetKuvataiteen opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

oppii tunnistamaan, ymmärtämään ja arvottamaan kuvataidetta ja muuta visuaalistakulttuuria omassa elämässään ja yhteiskunnassatuntee kuvataiteen ja visuaalisen kulttuurin keskeisiä käsitteitä ja osaa käyttää niitätaideteosten, visuaalisten viestien sekä omien ja toisten töiden tulkinnassa, arvioinnissa jatyöskentelyprosessin kuvailussaharjaantuu tavoitteelliseen prosessinomaiseen työskentelyyn ja itsearviointiin sekäyhteistyöhönoppii valitsemaan ja käyttämään tarkoituksenmukaisesti eri materiaaleja, tekniikoita javälineitä kuvallisessa ilmaisussaantuntee nykytaidetta ja kuvataiteen historiaaymmärtää mediakulttuuria ja sen vaikutusta ihmiseen ja yhteiskuntaanoppii mediatuotannon visuaalisen sisällön suunnittelua, tuottamista ja esteettistä arviointia jaosaa soveltaa mediateknologiaa omassa kuvallisessa työskentelyssääntuntee arkkitehtuurin, muotoilun ja esinekulttuurin visuaalista kieltä ja historiaatiedostaa oman toimintansa vaikutukset luontoon, kulttuurimaisemaan, rakennettuunympäristöön ja niitä koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoonosaa käyttää ja arvostaa kulttuuripalveluja.

Mikkelin etä- ja aikuislukioOpiskelija kehittää omaa kuvataiteellista ilmaisukieltään sekä asettaa omia tavoitteita

opinnoissaan.

ArviointiKuvataiteen arviointi on pitkäkestoista ja vuorovaikutteista. Arvioinnin tulee antaa tietoaopiskelijan edistymisestä ja samalla kannustaa häntä ilmaisemaan itseään rohkeasti luottaen omaan

93

kuvalliseen ilmaisuunsa. Kuvataideopetuksen tulee kehittää opiskelijan itsearviointitaitoja.Arvioinnin kohteina ovat työprosessit, työskentelyn tulokset, sisällölliset, ilmaisulliset ja teknisettaidot ja kyky soveltaa teoriatietoa omassa ilmaisussaan. Kuvataidekurssien arvioinnissa otetaanhuomioon kuvalliset ja kirjalliset yksilö- ja ryhmätehtävät, luonnokset, itsenäisesti suoritettavattehtävät ja yleinen aktiivisuus.

Mikkelin etä- ja aikuislukioKuvataiteen soveltavista kursseista annetaan vain suoritusmerkintä (s) eli ne arvioidaan

hyväksytty/hylätty –arvosanoin.

Kursseilla eteneminenKU1 suoritetaan ennen muille kursseille osallistumista. KU2 – KU 8 voidaan suorittaa siinä

järjestyksessä, kuin opiskelija ne valitsee.

Itsenäinen suorittaminenKuvataiteen kursseja on mahdollista suorittaa itsenäisesti, tosin kuvataiteen ensimmäistä

kurssia (KU1) ei suositella itsenäiseen suoritukseen.

Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyysAktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys näkyy kuvataiteen opetussuunnitelmassa kaikessa;

työskentelytavoissa, tehtävänannoissa, opetusmenetelmissä. Ulkoista yrittäjyyttä ja prosessinhallintaa harjoitellaan esimerkiksi portfoliotyöskentelyssä, koulun sisällä ja ulkopuolellatapahtuvissa projekteissa sekä oppilaiden itsenäisessä työskentelyssä. Taiteen tekemisessä jaopiskelussa näkyy sisäisen yrittäjyyden luonne, oman työskentelyn kehittäminen jatoteuttaminen, tavoitteiden asettaminen itselle ja niihin pyrkiminen.

Omassa elinympäristössä toimiminen on erityisesti huomioitu pakollisessa kurssissa. Ympäristö,paikka ja tila (KU2). Yrittäjyyteen, kaupallisuuteen ja visuaaliseen viestintään tutustutaanMedia ja kuvien viestit (KU3) kurssin aikana.

Hyvinvointi ja turvallisuusKuvataiteessa opiskelijan on mahdollista käsitellä sisäiseen hyvinvointiinsa liittyviä asioita:

ristiriitaisia kokemuksia, tunteita ja konflikteja, sillä kuvataide on henkilökohtaisten mielikuvienja tunteiden käsittelyä. Muutoksien ja epävarmojen asioiden edessä nuori tarvitsee uskallustavisioida ja kokeilla asioita, eli ajatella ja toimia luovasti. Koulun ulkoiseen ja sisäiseenviihtyvyyteen voidaan vaikuttaa kuvataiteen keinoin esimerkiksi muokkaamalla kouluympäristöävisuaalisemmaksi ja huomioimalla tehtävänannoissa opiskelijoiden ja koulun sosiaalista elämääkoskevia kysymyksiä. Yleensäkin opiskelijan kykyä aistia, vastaanottaa ja tulkita omanympäristönsä voidaan kehittää herkemmäksi ja monipuolisemmaksi.

Kestävä kehitysKursseissa Minä, kuva ja kulttuuri(KU1 )ja Ympäristö, paikka ja tila(KU2) käsitellään

opiskelijan omaa ympäristökokemusta, luontokokemusta, luonnon sekä kulttuurimaisemanarvoa. Lisäksi Taiteen kuvista omiin kuviin(KU4) käsitellään taidehistoriaa eli taiteen ajallistaperspektiiviä, mikä auttaa opiskelijaa hahmottamaan asioiden ja ilmiöinen kehityskaarta.Nykytaiteen työpaja(KU5) sisältää nykytaiteen työtapoja sekä tämän päivän taiteen filosofiaa,jossa yhteiskunnallinen tiedostaminen ja ympäristössä vaikuttaminen on esillä.

Kulttuuri –identiteetti ja kulttuurin tuntemusKuvataiteen kaikki kurssit käsittelevät tätä aihekokonaisuutta. Minä, kuva ja kulttuuri -

kurssin(KU1) sisältöä on painotettu suomalaisuuteen seudullisesti ja kaupunginopetussuunnitelmassa. Taiteen kuvista omiin kuviin(KU4) on taidehistoriaan ja kuvataiteenkulttuurihistoriaan syventyvä kurssi, jossa perehdytään ennen kaikkea visuaaliseen kulttuuriin.Media ja kuvien viestit(KU3) käsittelee nyky-yhteiskunnan eri viestimiskeinoja, niiden välittämiämerkityksiä ja piilomerkityksiä sekä tutkia arkikuvaa yhteiskunnallisena ja kulttuurisenakuvaajana. Nykytaiteen työpajassa(KU5) tutkitaan tämän päivän ilmiöitä nykytaiteen keinoin.

94

Teknologia ja yhteiskuntaKuvataiteen opetuksessa opiskelijat harjoittelevat eri mediavälineiden käyttöä useilla eri

kursseilla. Media ja kuvien viestit –kurssin sisältö (KU3) keskittyy teknologiatäyteisen nyky-yhteiskunnan kuvakulttuuriin, tutkimme ja tulkitsemme kriittisesti sen viestimiskeinoja jatavoitteita.

Viestintä –ja mediaosaaminenKuvataiteessa harjoitellaan joka kurssilla visuaalista viestimistä. Erityisesti kurssi Media ja

kuvien viestit(KU3), kurssin tavoitteissa on tutkia taidetta ja arkikuvaa yhteiskunnallisena jakulttuurisena kuvaajana.

PAKOLLISET KURSSIT1. Minä, kuva ja kulttuuri (KU1)


tuntee visuaalisen kulttuurin sisältöjä ja perusteitaoppii ilmaisemaan itseään kuvataiteen keinoin ja tekemään omakohtaisia ratkaisujaoppii käyttämään taiteen käsitteistöä tarkastellessaan ja arvioidessaan omia, muidenopiskelijoiden, taiteen ja median kuviaoppii tarkastelemaan visuaalisen kulttuurin ilmiöitä kriittisesti ja tulkitsemaan niidensisältöjä, muotoja ja merkityksiä yksilön ja yhteiskunnan kannalta sekä soveltamaanoppimaansa omassa työskentelyssäänymmärtää kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin merkityksen omassa elämässään jayhteiskunnassa.

KESKEISET SISÄLLÖTmitä taide on: taide yksilön ja yhteiskunnan kannalta ja erilaiset taidekäsityksetkuvan valta ja vallan kuva kulttuurissataide kulttuurin tulkkina: suomalaisuus, pohjoismaisuus, eurooppalaisuus ja Euroopanulkopuolisia kulttuureitaoma kuvallinen ilmaisu: piirtäminen, maalaaminen, kolmiulotteinen työskentely, digitaalisenkuvan käyttökuvan rakentamisen keinot: sommittelu, muoto, väri, liike, tila ja aikakuvan tulkinta ja analysointi kuvallisin ja sanallisin keinoin, analysointitapoihin, kutenformalistiseen, semioottiseen, ikonografiseen ja reseptioanalyyttiseen tulkintaantutustuminen

Mikkelin etä- ja aikuislukioKurssilla harjoitellaan kuvanrakentamista, tulkintaa ja palautteenantoa itselle sekä muille

opiskelijoille. Pohditaan kuvan vaikutusta omaan itseen ja yhteiskuntaan eri aikoina. Tutkitaanvallan kuvaa, suomalaista kuvaperintöä suhteessa meihin ja/tai muihin kulttuureihin.

Kuvan valta ja valta kuvassaSuomalainen kuva

Erilaiset tekniikat: piirtäminen, maalaaminen, kolmiulotteinen työskentely, mahdollinendigitaalinen työskentely

Kuvanrakentamisen sanasto, kuvan tulkinta ja analysointi

95

2. Ympäristö, paikka ja tila (KU2)TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelijaoppii muotoilun ja arkkitehtuurin perusteita, ilmaisutapoja, materiaalituntemusta, estetiikkaaja suunnitteluprosessejaoppii ympäristön suunnittelussa ja muotoilussa tekemään havaintoja eri näkökulmista, kutenesteettiseltä ja eettiseltä sekä sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän kehityksen kannaltaoppii tarkastelemaan ympäristöä luonnonvaraisena, rakennettuna, sosiaalisena japsyykkisenä ilmiönä sekä kulttuurisena viestinäymmärtää yhteisö- ja ympäristötaiteen merkityksen ympäristösuunnittelussa ja laajemminvisuaalisessa kulttuurissa.

KESKEISET SISÄLLÖTtila käsitteenä: tilan kokeminen psyykkisenä, fyysisenä ja sosiaalisena paikkanaarkkitehtuurin ja muotoilun peruskäsitteet: mittakaava, liike, tila, suhdejärjestelmät, rakenne,väri, muoto ja materiaalimaisema, rakennus, esine ja taideteos materiaalisena, henkisenä, esteettisenä ja omanaikansa kulttuurihistoriallisena viestinäarkkitehtuuri ja muotoilu kulttuurisesti kestävän kehityksen ja talouselämän näkökulmastamallintaminen, havainnekuvat, pienoismallit ja materiaalikokeilut

Mikkelin etä- ja aikuislukioTAVOITTEET

Kurssilla käsitellään arkkitehtuurin ja muotoilun perusteita sekä harjoitellaan ympäristönsuunnittelua ja pyritään mahdollisesti vaikuttamaan omaan ympäristöön esimerkiksi ympäristö-ja tilataiteen keinoin.


Paikallinen rakennuskulttuuri ja/tai arkkitehtuuri sekä mahdollisesti esinesuunnittelunperusteita ja kulttuurihistoriaa, rakennusten ja esineitten pienoismallit ja tuotesuunnitelmat.

SYVENTÄVÄT KURSSIT3. Media ja kuvien viestit (KU3)


oppii erittelemään ja tulkitsemaan median kuvaaman maailman suhdetta kulttuuriin jatodellisuuteenymmärtää kuvailmaisun vaikutuskeinoja mediassaoppii käyttämään erilaisia kuvia ja tekniikoita eri viestintäympäristöissä oman ilmaisunsavälineenäoppii analysoimaan ja kehittämään omaa mediasuhdettaan.

KESKEISET SISÄLLÖTkuva mediassa: kuvajournalismi, mainonta, viihteen kuvat, populaarikulttuuri, sarjakuva,www-sivujen ja tietokonepelien kuvailmaisugraafinen suunnittelu: taitto, typografia, kuvan muokkaus- ja siirtomenetelmätmediakuvien aatekriittinen ja kulttuurinen tarkastelu eri aikoina, paikoissa jaosakulttuureissavalokuva mediassaelokuva ja video: perinteinen ja uudistuva kuvakerrontavisuaalisuus tuotteistamisessa ja tuotemerkkien luomisessa

96

Mikkelin etä- ja aikuislukioKurssilla tutkitaan median eri keinoja vaikuttaa yleisöön, kuvan valtaa todellisuuteen ja

ihmiseen, mitä eri rooleja ja tehtäviä kuvalla on nykymaailmassa. Harjoitellaan kuvantulkitsemista, kuvalla viestimistä ja kuvalla vaikuttamista.

4. Taiteen kuvista omiin kuviin (KU4)TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelijahahmottaa kuvataiteen historian pääpiirteitä teemallisesti ja kronologisestiymmärtää kuvataiteen sisältöjä ja ilmaisutapoja eri aikoina ja eri kulttuureissakäyttää omassa ilmaisussaan hyväkseen taiteen tuntemustaanoppii työskentelemään itsenäisesti ja harjaantuu pohdiskelevaan, sanalliseen itsearviointiin.

KESKEISET SISÄLLÖTtaidekuvan tulkinta ja analyysi kuvin ja sanoineri aikakausien kulttuuristen merkitysten ja käsitysten ilmeneminen kuvataiteessaaiheen kehittely ja luonnostelu osana taiteellista luomisprosessiakuvan sisältö ja muoto taiteilijan ja kulttuurin viestinä, sommittelu, kuten: väri, valo, varjo jaliike sekä illusorisuus ja kolmiulotteisuus sekä pinnan rakenne ja materiaali

5. Nykytaiteen työpaja (KU5)TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelijaoppii seuraamaan ja arvioimaan nykytaiteen ajankohtaisia ilmiöitäoppii havaitsemaan ja oivaltamaan visuaalisia merkityksiä ympäristössä sekä soveltamaanhavaintojaan omassa ilmaisussaanoppii ymmärtämään ja käyttämään nykytaiteen keinoja työskennellessään erilaistenilmiöiden parissaharjaantuu tavoitteelliseen prosessinomaiseen työskentelyyn.

KESKEISET SISÄLLÖTmitä nykytaide on: nykytaiteen taustalla vaikuttavat ilmiöt ja erilaiset taidekäsityksetnykytaide ja kulttuurien välinen vuorovaikutus, visuaaliset alakulttuurittaiteiden väliset projektit koulussa tai koulun ulkopuolellaoman produktion toteuttaminenvisuaaliset ammatit yhteiskunnassa ja taidealan organisaatioita

Mikkelin etä- ja aikuislukioKurssilla käsitellään taiteen yhteisöllistä ja prosessinomaista luonnetta. Kurssiin voi sisältyä

myös mahdolliset vierailut ympäristön taideyhteisöihin.

Haukivuoren toimipiste6. Kuvataiteen lukiodiplomi( KU6H) (Haukivuoren soveltava)Tavoitteena on kuvataiteen lukiodiplomikurssin suorittaminen mahdollisimman itsenäisesti jaluovasti. Portfolion ja päiväkirjan avulla kerrotaan teoksen tekoprosessista ja omastaoppimisprosessista. Opetushallituksen antamat aiheet vaihtuvat vuosittain.

Lukiodiplomi suoritetaan tekemällä portfolio ja taideteos yhden kurssin aikana (38h). Ennenosallistumista lukiodiplomikurssille tulee opiskelijalla olla 4 kurssia hyväksytysti suoritettuna.Kurssi suoritetaan itsenäisesti opettajan valvonnassa ja kirjallinen tehtävä kokeenomaisessatilanteessa (4h). Työn suunnittelun, teknisen ja materiaalisen toteutuksen tulee olla opiskelijan

97

tekemiä.Arviointi: Arvioijana ovat oma kuvataiteen opettaja ja yksi ulkopuolinen. Portfoliossa arvioinninkohteena ovat prosessi ja teos (75% arvosanasta) sekä kirjallinen tehtävä (25%). Yleisarvosanaannetaan asteikolla 1-5. Lisäksi arvioijat kirjoittavat portfoliosta sanallisen arvioinnin, jossa ilmeneetehtävä ja suoritustapa sekä työn vahvuudet.

Diplomin suorittaja voi saada ylimääräisiä pisteitä hakiessaan opiskelijaksi alan ammatillisiinoppilaitoksiin.

7. Kuvataiteen leirikoulu (KU7H) (seudullinen soveltava)

Kuvataiteen leirikoulu järjestetään seudullisena kurssina. Haukivuoren kuvataideopettajan lisäksikurssia ohjaa toinen opettaja Mikkelistä, Joroisista, Ristiinasta tai Mäntyharjulta

Kuvataiteen leirikoulu on seudullinen soveltava kurssi, jonka kohderyhmänä on pääasiassa lukiontoisen ja kolmannen vuosikurssin opiskelijat. Kurssisuoritus koostuu leiripäivien aikanasuoritettavien tehtävien lisäksi kurssipäiväkirjasta. Leirikoulu toteutetaan viikonloppuna 26.-28.8.2005 Haukivuorella vesistön lähellä, lisäksi varsinaista leirikoulua edeltää kurssintiedotustilaisuus 16.5.2005 omalla koululla. Kurssin vetäjänä toimii kuvataideopettaja AnnaToljamo. Mahdollinen majoituspaikka varmistuu lähempänä ajankohtaa. Opiskelijan tulee itsejärjestää omat piirustus- sekä maalausvälineet: vesi- tai peitevärit, mahdollisesti akryyli- taiöljyvärit, lyijykynä sekä vesiväripaperia (mielellään väh. koko A3). Lisäksi opiskelijan on itsejärjestettävä eväitä ja välipalaa sekä mahdolliseen yöpymiseen tarvittavat makuupussi,peseytymisvälineet ja vaihtovaatteita. Majoitus järjestetään tarvittaessa. Kurssi ei sisälläosallistumismaksua.

TAVOITTEETOpiskelijat syventävät ja laajentavat taiteen tuntemustaan ja taiteen tekemisen tapoja intensiivisellätyöskentelyjaksolla leirikouluolosuhteissa. Kurssin teemana ja aiheena on luonto.

SISÄLLÖTOpiskelija tulkitsee ja syventää omaa taide- ja luontokokemustaan piirtäen, maalaten ja rakentaen.Kurssin teemoina ovat kuvataiteen tekemisen perustekniikat sekä kokeileva kuvataiteellinen ilmaisuluonnon materiaaleista luonnon olosuhteissa. Kurssin aikana opiskelija kokoaa oppimispäiväkirjanleiripäivistään sekä leirin jälkeisistä ajatuksista ja tunnelmista.

Puumalan toimipiste6. Itsenäinen lopputyö (KU6P)Tehdään kuvataiteen lopputyö oman kiinnostuksen mukaan hyödyntäen aiemmin opittua jasyventäen itsenäisesti valittua erityistekniikkaa. Vaihtoehtoisesti voi suorittaa valtakunnallisenkuvataiteen diplomityön. Diplomityön suorittamisen edellytyksenä on neljän kuvataidekurssinhyväksytty suorittaminen.

98

5.19 LiikuntaLiikunnanopetuksen tehtävänä on edistää terveellistä ja aktiivista elämäntapaa sekä ohjataopiskelijaa ymmärtämään liikunnan merkitys fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille.Liikunnan myönteiset kokemukset vahvistavat psyykkistä vireystilaa ja jaksamista koulutyössä.Liikunnassa opiskelija ilmaisee itseään ja kokee elämyksiä. Se on toiminnallinen oppiaine, jossakehitetään opiskelijoiden fyysis-motorisia ominaisuuksia sekä tuetaan heidän tasapainoistakasvuaan ja kehitystään.Liikunnan avulla vahvistetaan sosiaalisia taitoja ja yhteenkuuluvuutta, ohjataan vastuullisuuteen jareilun pelin hengen ymmärtämiseen sekä hyviin tapoihin. Liikunnanopetus tukeutuu eettiseen jaesteettiseen arvopohjaan. Fyysisen kunnon harjoittamisen ja seurannan avulla opiskelijaa ohjataanymmärtämään hyvän kunnon merkitys jaksamiselle ja työkyvylle. Monipuolisella liikunnanopetuksella luodaan valmiuksia omaehtoiseen liikunnan harrastamiseen.Liikuntaa opetetaan monipuolisesti ottaen huomioon vuodenajat ja paikalliset olosuhteet.Opetusjärjestelyinä käytetään yksilö-, pienryhmä- sekä ryhmäopetusta. Suomalaisenliikuntakulttuurin perinteet otetaan huomioon valittaessa liikuntamuotoja. Erityistä tukeatarvitseville opiskelijoille opetusta eriytetään yksilöllisten tarpeiden pohjalta. Opetuksentoteuttamisessa otetaan huomioon turvallisuus, monikulttuurisen oppilasaineksen erityistarpeet sekäuskonnollinen vakaumus.


Hyvinvointi ja turvallisuusLukion liikunnan keskeisenä tavoitteena on ymmärtää liikunnan merkitys fyysiselle,

psyykkiselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille sekä toimintakyvylle. Liikuntakurssien aikanaopiskelija oppii huolehtimaan omasta kunnostaan. Häntä ohjataan liikunnalliseen elämäntapaansekä välittämään toisista ryhmän jäsenistä. Lisäksi häntä rohkaistaan vuorovaikutustilanteessailmaisemaan tunteita ja näkemyksiä yhteisödynamiikkaa kehittävällä tavalla sekä käsittelemäänmyös pettymyksiä, ristiriitaisia kokemuksia ja konflikteja väkivallattomasti. Hän noudattaasääntöjä ja osaa työskennellä rakentavasti, turvallisesti ja vastuullisesti sekä itsenäisesti ettäryhmässä.

Kestävä kehitysOpiskelijaa opastetaan liikkumaan luonnossa luonnonarvoja kunnioittaen. Tämä huomioidaan

erityisesti kursseilla, joiden ohjelmassa on talviliikuntaa, suunnistusta ja luontoliikuntaa. Lisäksiliikuntakursseilla painotetaan hyötyliikunnan merkitystä oleellisena osana terveysliikuntaa.

Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemusSuomalaisten liikuntamuotojen harjoittaminen on osa lukion liikuntakursseja. Erityisesti

kulttuuri-identiteetin kehittämiseen paneudutaan liikunnan 4. kurssilla, joka on perinteitäkunnioittava vanhojen tanssien ja seuratanssien kurssi.

Kurssien suoritusjärjestys ja itsenäinen opiskeluKurssien suoritusjärjestys on vapaa. Pakollisten kurssien suorittamista suositellaan ennen

syventäville kursseille osallistumista. Koska liikuntakurssien suorittaminen vaatii jatkuvaa

näyttöä, niitä ei voi pääsääntöisesti voi suorittaa itsenäisesti.Opetuksen tavoitteetLiikunnan opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

kehittää taitojaan ja tietojaan eri liikuntamuodoissasaa valmiuksia omaehtoiseen liikuntaharrastukseenosaa arvioida omaa fyysistä kuntoaan sekä asettaa itselleen tavoitteitatoimii hyvien tapojen mukaisesti, noudattaa sovittuja sääntöjä sekä osaa liikkualuonnonarvoja kunnioittaen

99

osaa työskennellä rakentavasti, turvallisesti ja vastuullisesti sekä itsenäisesti että ryhmässä.

ArviointiLiikunnan arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan aktiivisuus, vastuullisuus ja asennoituminensekä taidot, tiedot ja toimintakyky.

Mikkelin etä- ja aikuislukioPakolliset ja syventävät kurssit arvostellaan numerolla ja soveltavat kurssit

suoritusmerkinnällä. Arvioinnissa voidaan ottaa huomioon myös opiskelijan suorittamaitsearviointi.PAKOLLISET KURSSIT

Pakollisilla kursseilla syvennetään peruskoulussa opittuja taitoja ja tietoja sekä annetaanmahdollisuus tutustua uusiin lajeihin. Tarvittaessa opetusta eriytetään opiskelijalähtöisesti. Kurssiensuunnittelussa tulee ottaa huomioon vuodenajat niin, että pakollisten kurssien aikana pyritäänharjoittamaan kesä- ja talviliikuntaa sekä sisä- ja ulkoliikuntaa. Opetuksessa tulee korostaaliikunnan vaikutusta terveyteen ja hyvinvointiin. Opiskelussa huomioidaan turvallisuus ryhmiämuodostettaessa.1. Taitoa ja kuntoa (LI1)


jatkaa peruskoulussa opittujen liikuntataitojen syventämistä ja harjoittamistasaa ohjausta monipuoliseen liikuntaansaa myönteisiä liikuntakokemuksiatutustuu mahdollisuuksien mukaan uusiin liikuntalajeihinymmärtää monipuolisen fyysisen kunnon harjoittamisen periaatteet ja toimii terveyttä,hyvinvointia ja turvallisuutta edistävästi.

KESKEISET SISÄLLÖTfyysisen kunnon harjoittelu, oman fyysisen kunnon mittaaminen ja arviointilihashuolto ja rentoutussisä- ja ulkopalloilu, mailapelitvoimistelu eri muodoissaantanssi eri muodoissaantalviliikuntauinti ja vesipelastusyleisurheilusuunnistus ja luontoliikunta

2. Liikuntaa yhdessä ja erikseen (LI2)TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelijamonipuolistaa lajitaitojaan ja -tietojaansaa perustiedot kunto-ohjelman laatimiseen ja toteuttamiseensaa ohjausta henkilökohtaisen, terveyttä edistävän liikuntaharrastuksen aktivoimiseenoppii vastuulliseen toimintaan itsenäisesti ja ryhmässäoppii arvostamaan ja ylläpitämään terveyttä ja työkykyäkehittyy sosiaalisessa kanssakäymisessä.

KESKEISET SISÄLLÖTfyysisen kunnon harjoittelu, lihashuolto ja rentoutussisä- ja ulkopalloilu, mailapelit

100

voimistelu eri muodoissaantanssi eri muodoissaantalviliikuntakuntouinti ja vesiliikuntaluontoliikuntajokin uusi liikuntalaji

SYVENTÄVÄT KURSSITKurssien tavoitteena on opiskelijalähtöisyyden korostuminen, yhteistoiminnallisuuden edistäminenja koulun yhteishengen vahvistaminen. Syventävien kurssin sisältöjen tarkentaminen tapahtuuopiskelijoiden kanssa yhdessä.3. Virkisty liikunnasta (LI3) (valtakunnallinen syventävä)Kurssin tavoitteena on tukea opiskelijan jaksamista ja lisätä opiskeluvireyttä rentouttavien ja elämyksellisten

liikuntakokemusten kautta. Kurssi koostuu yhdestä tai useammasta liikuntamuodosta. Opettaja tarkentaa yhdessä

opiskelijaryhmän kanssa kurssin sisällön.

4. Yhdessä liikkuen (LI4) (valtakunnallinen syventävä)Kurssin tavoitteena on edistää opiskelijoiden yhteisiä liikuntaharrastuksia. Työtavoissa painottuuopiskelijaryhmän yhteistoiminta. Kurssin sisältönä ovat vanhat tanssit tai jokin muu yhdessätoteutettava liikunta.

Mikkelin etä- ja aikuislukioKurssi sisältää vanhoja tansseja sekä pari- ja seuratansseja. Kurssilla paneudutaan myös

tapakasvatukseen.

5. Kuntoliikunta (LI5) (valtakunnallinen syventävä)Kurssin tavoitteena on oman säännöllisen liikunnan tehostaminen, oman kunnon kohottaminen jaseuraaminen sekä jatkuvan liikunnan harrastamisen merkityksen oivaltaminen. Opiskelijat laativathenkilökohtaisen liikuntasuunnitelman kurssille, joka toteutetaan sekä itsenäisesti että ryhmässä.Opettaja tarkentaa sisällön yhdessä opiskelijaryhmän kanssa.

SOVELTAVAT KURSSIT

10. Luonto ja liikunta (LI10H) (Haukivuoren soveltava)Tavoitteena on luonnossa liikkuminen. Kurssin sisältönä voi olla esim. pyörä-, melonta- ja

eräretki, ratsastusta, patikointia ja yöpymistä luonnossa. Opiskelija voi joutua osallistumaankurssin kustannuksiin.

Puumalan toimipiste6. Luontoliikunta (LI6P)

Kurssin tavoitteena on edistää oppilaan retkeilytaitoja ja luonnossa liikkumisen taitojapaikalliseen luontoon tutustuen. Kurssin sisältöinä ovat esimerkiksi retkeily, hiihto, patikointi,melonta, kirkkovenesoutu.

101

5.20 TerveystietoTerveystieto on monitieteiseen tietoperustaan nojautuva oppiaine, jonka tarkoitus on edistääterveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista. Tämä osaaminen ilmenee tiedollisina,sosiaalisina, tunteiden käsittelyä ohjaavina, toiminnallisina, eettisinä sekätiedonhankintavalmiuksina. Terveysosaamiseen kuuluu valmius ottaa vastuuta oman ja toistenterveyden edistämisestä. Lukion terveystiedon opetuksessa terveyttä ja sairautta sekä terveydenedistämistä ja sairauksien ehkäisyä ja hoitoa tarkastellaan yksilön, perheen, yhteisön jayhteiskunnan näkökulmasta.Terveys ymmärretään fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena työ- ja toimintakykynä. Lukionterveystiedon opiskelussa terveyteen ja sairauksiin liittyviä ilmiöitä tarkastellaan tutkimus- jakokemustiedon avulla. Tärkeää on myös terveyttä koskeva arvopohdinta. Pakollisen kurssin aikanaopiskelija perehtyy terveyteen ja sairauksiin vaikuttaviin tekijöihin kansantautien ja yleisimpientartuntatautien ehkäisyn sekä työ- ja toimintakyvyn edistämisen näkökulmasta. Keskeistä on myösitsehoitovalmiuksien kehittäminen.Syventävillä kursseilla perehdytään seikkaperäisemmin nuoren arkielämässään tarvitsemiinterveysresursseihin, terveystottumuksiin ja selviytymisen keinoihin sekä terveyskysymystenkäsittelyyn vastuullisen aikuisuuden ja vanhemmuuden näkökulmasta. Terveyteen ja sairauksiinliittyviä tekijöitä ja niihin vaikutusmahdollisuuksia tarkastellaan tutkimuksen, terveydenhuollonammattikäytäntöjen, palvelujen käytön sekä historiallisen ja yhteiskunnallisen kehityksennäkökulmasta.


Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyysAktiiviseen kansalaisuuteen kuuluu itsestä ja muista huolehtiminen. Terveystiedon kursseilla

korostetaan omien valintojen merkitystä terveyden rakentumisessa. Syventäville kursseillatutustutaan myös erilaisiin terveysjärjestöihin, joita aktiiviset kansalaiset ylläpitävät.

Hyvinvointi ja turvallisuusYhtenä terveystiedon opetuksen päätavoitteena on antaa opiskelijalle avaimet omasta ja

muiden hyvinvoinnista huolehtimiseen nyt ja tulevaisuudessa.

Kestävä kehitysIhmisen ja ympäristön terveys edellyttää kestävän kehityksen huomioimista ihmisen

arkikäyttäytymisessä. Kestävä kehitys on erityisenä teemana terveystiedon kolmannella kurssilla,jossa syvennytään eri maiden terveysongelmiin ja niiden ratkaisukeinoihin.

Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemusTerveystiedon peruskurssilla paneudutaan erityisesti Suomen ja suomalaisten terveydentilaan

vaikuttaviin terveystottumuksiin ja tyypillisiin terveysongelmiin. Syventävillä kursseillatutustutaan laajemmin kulttuurisiin tekijöihin, jotka vaikuttavat terveyserojen syntyyn erivaltioiden ja maanosien välillä.

Viestintä ja mediaosaaminenTerveyttä koskevissa asioissa nuori tarvitsee hyvää terveyden lukutaitoa. Kaikkien

terveystiedon kurssien tavoitteena on opettaa terveysinformaatiotulvan kriittistä seurantaa jatulkintaa.

Terveystiedon pakollinen kurssi suoritetaan ennen syventäviä kursseja. Terveystiedonpakollista kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. Sen sijaan syventäviä kursseja on mahdollistasuorittaa itsenäisesti erityisin perustein.

Opetuksen tavoitteetTerveystiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

ymmärtää työ- ja toimintakyvyn, turvallisuuden sekä sairauksien ehkäisyn ja terveydenedistämisen merkityksen

102

osaa käyttää terveyden edistämiseen, terveyteen ja sairauteen liittyviä keskeisiä käsitteitäymmärtää sairauksien, erityisesti kansantautien ja tartuntatautien, ehkäisyn merkityksen jatuntee niiden keskeisiä ehkäisy- ja hoitomahdollisuuksia yksilön ja yhteiskunnannäkökulmastapohtii terveyttä koskevia arvokysymyksiä ja osaa perustella omia valintojaan ja oppiiarvostamaan terveyttä voimavarana sekä edistämään terveyttätuntee kansanterveyden historiallista kehitystä ja väestöryhmien välisten terveyserojensyntyyn vaikuttavia tekijöitätuntee terveyden- ja sosiaalihuollon peruspalveluja sekä kansanterveyteen liittyvääkansalaistoimintaaperehtyy terveyttä koskevan tiedon hankintamenetelmiin sekä osaa kriittisesti arvioida jatulkita terveyttä ja sairauksia koskevaa tietoa ja erilaisia terveyskulttuuriin liittyviä ilmiöitä.

ArviointiArvioinnissa korostetaan terveyttä ja sairautta koskevan tiedon ymmärtämistä ja soveltamista.Huomio kiinnitetään siihen, miten opiskelija osaa käyttää ja yhdistää erilaisiin lähteisiin perustuvaatietoa. Arvioinnin kohteena on opiskelijan valmius terveyttä ja sairautta koskevaan eettiseenarvopohdintaan ja taito perustella omia terveysvalintoja sekä taito arvioida yhteisössä tehtyjäterveyttä ja sairautta koskevia ratkaisuja. Terveystiedon arvioinnissa voidaan käyttää kurssikokeita,yksilö- ja ryhmätehtäviä, esitelmiä, pienimuotoisia kartoituksia ja tutkimuksia sekä toiminnallisiatehtäviä.

Mikkelin etä- ja aikuislukioPakolliset ja syventävät kurssit arvostellaan numerolla.

PAKOLLISET KURSSIT1. Terveyden perusteet (TE1)


tuntee fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen työ- ja toimintakykyyn sekä työ- ja muuhunturvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä ja osaa arvioida niiden toteutumista omassaelämäntavassaan ja ympäristössääntietää kansantautien ja yleisimpien tartuntatautien ehkäisyn merkityksen yksilön jayhteiskunnan näkökulmasta sekä oppii pohtimaan niiden ehkäisyyn liittyviä ratkaisujayhteiskunnassatunnistaa terveyserojen syntyyn vaikuttavia tekijöitäosaa hankkia, käyttää ja arvioida terveyttä ja sairauksia koskevaa tietoa sekä pohtiaterveyskulttuuriin ja teknologiseen kehitykseen liittyviä ilmiöitä terveysnäkökulmastatuntee keskeiset terveyden ja sosiaalihuollon palvelut.

KESKEISET SISÄLLÖTtyö- ja toimintakykyyn sekä turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä: ravitsemus, uni, lepo jakuormitus, terveysliikunta, mielenterveys, sosiaalinen tuki, työhyvinvointi, työturvallisuus,turvallisuus kotona ja vapaa-aikana, ympäristön terveysseksuaaliterveys, parisuhde, perhe ja sukupolvien sosiaalinen perintökansantaudit ja yleisimmät tartuntataudit sekä niihin liittyvät riski- ja suojaavat tekijät sekäniihin vaikuttaminensairauksien ja vammojen itsehoito, ensiapu ja avun hakeminenterveyserot maailmassa, terveyseroihin vaikuttaviin tekijöihin tutustuminenterveystietojen tiedonhankintamenetelmiä sekä terveyttä koskevan viestinnän, mainonnan jamarkkinoinnin kriittinen tulkintaterveydenhuolto- ja hyvinvointipalvelujen käyttö, kansalaistoiminta kansanterveystyössä

103

SYVENTÄVÄT KURSSIT2. Nuoret, terveys, ja arkielämä (TE2) (valtakunnallinen syventävä)Kurssilla syvennetään pakollisen kurssin tavoitteita nuoren arkielämän terveystottumuksien jaselviytymisen keinojen osalta. Eri sisältöalueiden avulla tarkastellaan terveysongelmia selittäviäkulttuurisia, psykologisia ja yhteiskunnallisia ilmiöitä ja niiden tulkintoja. Lisäksi perehdytäänkäsitykseen itsestä ja muista fyysisellä, psyykkisellä ja sosiaalisella tasolla. Erityisesti korostetaanterveyden ylläpitoon liittyvää vastuullisuutta. Työskentelyssä korostuvat arvopohdinta, yksilö- jaryhmäharjoitukset, draama ja sosiaalisten taitojen harjoittelu sekä keskustelu- jaargumentaatiotaitoja kehittävät työmuodot.TAVOITTEETKurssin tavoitteena on, että opiskelija

oppii tarkastelemaan elämäänsä aikuisuuden ja vanhemmuuden näkökulmastaosaa pohtia ja tarkastella terveyteen ja sairauteen liittyviä arvoja ja arvostuksiaosaa perustella omia valintojaan terveyden näkökulmasta ja arvioida elämäntapaan jaympäristöön liittyvien valintojen merkitystä terveydelle ja hyvinvoinnilleosaa kuvata koettua terveyttä ja terveysongelmia selittäviä ilmiöitä ja niiden erilaisiatulkintoja.

KESKEISET SISÄLLÖTitsetuntemus, aikuistuminen, sosiaalisen tuen merkitys perheessä ja lähiyhteisössävanhemmuuteen ja perhe-elämään valmentautuminenelämänilo, mielenterveyden ylläpitäminen ja jaksaminen, masennuksen ja kriisienkohtaaminenruuan terveydelliset, kulttuuriset ja yhteiskunnalliset merkitykset sekä painonhallinta,terveysliikunta, syömishäiriötfyysinen ja psyykkinen turvallisuus, väkivallaton viestintäseksuaaliterveysterveysongelmia selittäviin kulttuurisiin, psykologisiin ja yhteiskunnallisiin ilmiöihin janiiden tulkintoihin tutustuminen, esimerkiksi elämän mielekkyyden kokeminen,ruumiinkuva/kehollisuus, mielihyvä ja riippuvuudet nykyaikanatupakka, alkoholi ja huumeet yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan sekä globaalisestanäkökulmasta

3. Terveys ja tutkimus (TE3) (valtakunnallinen syventävä)Kurssilla perehdytään terveyteen vaikuttaviin historiallisiin tekijöihin ja näkökulmiin, terveyden jasairauden tutkimiseen sekä kuolleisuuteen ja sairastavuuteen liittyviin kehityslinjoihin. Kurssillakäsitellään myös terveydenhuollossa ja itsehoitona toteutettaviin tavallisimpiin tutkimuksiin, niidentulosten tulkintaan ja johtopäätöksiin. Lisäksi perehdytään pakollisen kurssin tavoitteita syventäenterveydenhuollon eri käytäntöihin, terveyspalvelujen tarjontaan sekä yksilön asemaan terveyden- jasairaudenhoidossa. Työskentelyssä korostuvat toiminnallisuus, tekemällä oppiminen, tutkivaoppiminen ja vierailukäynnit.


osaa pohtia kansanterveystieteen ja ehkäisevän terveydenhuollon kehityksen päälinjojakansallisesti ja maailmanlaajuisestiosaa hankkia, arvioida ja tulkita terveyteen ja sairauksiin liittyvää tutkimus- ja arkitietoatoteuttaa pienimuotoisia terveys-/terveyskäyttäytymiskartoituksia omassaopiskeluympäristössäänosaa käyttää terveydenhuollon palveluja sekä tuntee asiakkaan ja potilaan oikeudetosaa pohtia ja arvioida teknologisen kehityksen merkitystä terveyden ja turvallisuudennäkökulmasta.

104

KESKEISET SISÄLLÖTterveyden edistämiseen, sairauksien tunnistamiseen ja ehkäisyyn liittyviä eri aikakausienmenetelmiäterveyskäyttäytymisen ja koetun terveyden tutkiminen: fyysisen ja psyykkisen työ- jatoimintakyvyn mittaaminen, ergonomiamittaukset, työhyvinvointi ja siihen vaikuttavattekijätterveydenhuollon ja hyvinvointipalvelujen käytäntöjä, asiakkaan ja potilaan oikeudettutkimustiedon ja median terveydestä välittämien mielikuvien kriittinen lukutaito,medikalisaatioterveystottumusten arvioiminen ja seuranta sekä tutkimusten tekeminen

105

5.21 Opinto-ohjausOpinto-ohjauksen tehtävänä on tukea opiskelijaa opinnoissa lukioaikana ja huolehtia siitä, ettäopiskelijalla on riittävästi sellaisia tietoja ja taitoja, joita hän tarvitsee siirtyessään jatko-opintoihinja työelämään.Ohjaustoiminnan tulee muodostaa koko lukiokoulutuksen ajan kestävä jatkumo, jonka aikanaopinto-ohjauksen kurssit tarjoavat opiskelijoille mahdollisuuden hankkia perustiedot ja taidot,joiden varassa heidän on mahdollista suunnitella jatko-opintoja ja pohtia ammatillistasuuntautumista. Valinta- tai muissa ongelmatilanteissa sekä päätöksentekotaitojensa kehittämiseksiopiskelijoiden tulee saada henkilökohtaista tai pienryhmäohjausta. Henkilökohtaisessa ohjauksessaopiskelijan tulee voida keskustella opintoihinsa, koulutusvalintoihinsa sekä ammatti- jaurasuunnitteluunsa, tulevaisuuteensa jaelämäntilanteeseensa liittyvistä kysymyksistä. Opiskelijalla tulee olla mahdollisuus käsitelläpienryhmissä asioita, jotka ovat muiden opiskelijoiden kanssa jaettavissa olevia ja joiden esilleottaminen ryhmässä on mielekästä.Opinto-ohjauksen tehtävänä on tukea ja auttaa erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita myös

opintoihin liittyvissä käytännön kysymyksissä.Opinto-ohjauksen tavoitteet

Opinto-ohjauksen tavoitteena on ohjata opiskelijaa itsenäisyyteen ja vastuullisuuteen siten, että hänpystyy suunnittelemaan oman henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa, tunnistamaanopiskeluunsa liittyviä ongelmia ja etsimään tietoa, miten hän saa apua näihin ongelmiin.Tavoitteena on, että opiskelija pystyy opiskelemaan täysipainoisesti koko lukion ajan, kykeneekehittämään oppimaan oppimisen taitojaan sekä löytämään omat yksilölliset oppimisen tapansa javahvuutensa opiskelijana.Opiskelijaa tulee ohjata hankkimaan tietoa ja hyödyntämään tietoja viestintäteknologian tarjoamiamahdollisuuksia. Tavoitteena on, että opiskelija tuntee keskeiset jatkokoulutus- ja ammatinvalintaanliittyvät hakuoppaat ja muut tietolähteet sekä osaa käyttää tietoverkoissa olevaa informaatiotaitsenäisesti jatko-opintoihin hakeutumisen tukena.Opiskelijaa tulee ohjata ja tukea elämänsuunnittelun ja -hallinnan taidoissa. Opiskelijan tulee saadaohjausta jatko-opintojen suunnittelussa ja päätöksenteossa siten, että hänellä on tietoaopiskeluvaihtoehdoista lukion jälkeen ja että hän tuntee toisen asteen ammatillisten oppilaitosten,ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen keskeisen koulutustarjonnan. Tarkoituksena on, ettäopiskelijalla on valmiudet hakeutua jatko-opintoihin välittömästi lukio-opintojen jälkeen.Tavoitteena on, että opiskelija pystyy ammatillisen suuntautumisen etsimisessä ja päätöksenteossaarvioimaan realistisesti omia edellytyksiään ja mahdollisuuksiaan opintojen eri vaiheissa.Tavoitteena on, että opiskelija suunnittelee lukio-opintojaan ja tekee valintojaantarkoituksenmukaisella tavalla ottaen koko ajan huomioon jatko-opintosuunnitelmansa.Opinto-ohjauksen tehtävänä on välittää tietoa työ- ja elinkeinoelämästä sekä yrittäjyydestä.Opiskelijalla tulee olla mahdollisuus tutustua eri ammatteihin ja työelämään sekä opiskeluun muissaoppilaitoksissa. Opiskelijaa tulee ohjata siten, että hän osaa etsiä tietoa muiden maiden tarjoamistaopiskelumahdollisuuksista ja työskentelystä ulkomailla.

Mikkelin etä- ja aikuislukioKaikki aihekokonaisuudet sisältyvät opinto-ohjaukseen. Selvimmin opinto-ohjauksen

tavoitteisiin ja sisältöihin liittyvät aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys, teknologia ja yhteiskuntaja viestintä ja mediaosaaminen.

1. Koulutus, työ ja tulevaisuus (OP1)Opinto-ohjauksen pakollisen kurssin tavoitteena on, että opiskelija saa lukio-opintojen aloittamiseenja suorittamiseen sekä jatko-opintoihin hakeutumiseen liittyvät keskeiset tiedot ja taidot. Kurssiinliittyen järjestetään tutustumista työelämään sekä toisen ja korkea-asteen koulutuspaikkoihin.Opinto-ohjauksen kurssilla tulee käsitellä kaikille opiskelijoille yhteisiä, lukio-opintoihin,ylioppilastutkintoon, jatko-opintoihin, ammatti- ja urasuunnitteluun liittyviä kysymyksiä sekäkulloinkin lukio-opintojen kannalta ajankohtaisia asioita.

106

KESKEISET SISÄLLÖTopintojen rakentuminen ja omien opiskelutaitojen kehittäminenitsetuntemusomien toimintamallien ja vahvuuksien tunnistaminentyöelämätietousylioppilastutkintoammatillinen suuntautuminen ja jatko-opintojen pohtiminenjatko-opintoihin hakeutuminentyöelämään siirtyminen

Mikkelin etä- ja aikuislukioKurssin sisällöstä vastaavat oppilaitoksen eri ohjaukselliset tahot yhdessä. Kurssi jakaantuu

opiskelijan lukio-opintojen ajalle.Opettajan kanssa erikseen sovittavan osan voi suorittaa itsenäisesti opiskellen. Kurssi

arvioidaan päättötodistukseen suoritusmerkinnällä, jonka edellytyksenä on osallistuminenkurssin luokkamuotoiseen opetukseen sekä ryhmänohjaukseen.

SYVENTÄVÄ KURSSI2. Opiskelu, työelämä ja ammatinvalinta (OP2)Opinto-ohjauksen syventävän kurssin keskeisenä tavoitteena on lisätä opiskelijanopiskeluvalmiuksia, parantaa hänen itsetuntemustaan ja ohjata häntä perehtymäänjatkokoulutuksen ja työelämän kannalta sellaisiin keskeisiin kysymyksiin, joihin muussaohjauksessa ei ole mahdollista syventyä. Kurssin puitteissa voidaan tutustua mahdolliseen jatko-opiskelupaikkaan.Opetussuunnitelmassa määritellään opinto-ohjauksen syventävän kurssin tavoitteet ja keskeisetsisällöt kunkin koulun opiskelijoiden keskeisten tarpeiden pohjalta painottaen alueellisen työ- jaelinkeinoelämän kysymyksiä, itsetuntemusta ja opiskelun taitoja tai ammatti- ja urasuunnittelua taikäsitellen kaikkia osa-alueita yhdessä.

Mikkelin etä- ja aikuislukioKurssilla tutustutaan jatko-opiskelupaikkoihin sekä työelämään. Kurssin tavoitteena on

jäsentynyt mielikuva tulevaisuuden työn vaatimuksista, hakeutumisesta työelämään. Päävastuuohjauksen kurssien toteuttamisesta on opinto-ohjaajalla, mutta ne voidaan toteuttaa yhteistyössäryhmänohjaajien, muiden opettajien ja koulun ulkopuolisten tahojen kanssa.

Opettajan kanssa erikseen sovittavan osan voi suorittaa itsenäisesti opiskellen. Kurssiarvioidaan päättötodistukseen suoritusmerkinnällä.

PuumalaKurssilla tutustutaan jatko-opiskelupaikkoihin ja työelämään sekä pohditaan ammatinvalintaa.Kurssin keskeisenä sisältönä ovat korkea-asteen koulutus ja yrittäjyys työelämässä. Kurssintarkempi sisältö määritellään tarkemmin kurssille osallistuvien opiskelijoiden toiveiden pohjalta.Sisältönä voi olla mm.

vierailut ja tutustuminen yrityksiintyöelämä- ja elinkeinotietouden syventäminentyönhakututustumiskäynnit korkea-asteen koulutuspaikkoihin ja jatko-opintomessuilletutustuminen jatko-opiskelupaikkaantyö- ja jatkokoulutuspaikkojen vierailijatpääsy- ja soveltuvuuskokeisiin tutustuminen

107

Päävastuu kurssin toteuttamisesta on opinto-ohjaajalla. Kurssi voidaan toteuttaa yhteistyössämuiden opettajien ja koulun ulkopuolisten tahojen kanssa. Opinto-ohjaajan kanssa erikseensovittavan osan voi suorittaa itsenäisesti. Kurssi arvioidaan päättötodistukseensuoritusmerkinnällä.SOVELTAVA KURSSIHaukivuoren toimipiste3. Tutorkurssi (OP3H)TAVOITTEETKurssin tavoitteena on antaa opiskelijalle sellaisia tietoja, taitoja ja valmiuksia, joiden avulla hänpystyy helpottamaan uuden opiskelijan sopeutumista kouluyhteisön jäseneksi ja parantaa kokokouluyhteisön toimintaa. Lisäksi kurssi tukee opiskelijan persoonallista kehitystä.

SISÄLTÖTutorien tehtävänä on olla ryhmänohjaajan apuna perehdyttämässä uusia lukiolaisia lukionkäytänteisiin. Ryhmänohjaaja ja luokan tutorit voivat sopia työnjaosta lukuvuoden alkaessa. Tutor-oppilaat toimivat myös lukionsa tiedottajina ja markkinoijina.

Tutorien antama ohjaus voi muodostua seuraavista asioista: arkipäiväisistä asioista kertominen,ymmärtävä auttaminen, toimiminen koulun edustajana erilaisissa tilaisuuksissa, opinto-ohjelmanlaadinnan ohjaus, oman koulun esittely lähialueiden kouluissa ja opiskelutekniikan ohjaus.Tutorien tehtäviä ovat esimerkiksi:1. selviytymistaitojen opettaminen mistä saa apua tarvittaessa2. talon tapoihin perehdyttäminen3. opiskeluympäristön esittely4. vapaa-aika, opiskelijatoiminta5. tutustuttaminen: toisiinsa, vanhempiin opiskelijoihin, henkilökuntaan myöhemmin: mitä kuuluu, miten menee?6. tietoa ja tukea

Arviointi: Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. Osa kurssista voidaan järjestää seudullisenayhteistyönä. Kurssin aikana pidetään päiväkirjaa, joka auttaa kurssiraportin laadinnassa.

108

Tekninen työ

Lukion teknisen työn opetuksen tavoitteena on kehittää peruskoulussa opittuja kädentaitoja.Pyrkimyksenä on oppia työn ja materiaalin laadun arvostamista sekä pitkäjänteistä sekä itsenäistätyöntekoa ja näin saada iloa ja tyydytystä itse tehdystä työstä. Kurssin aikana syvennetäänperuskoulussa opittuja suunnitteluun ja valmistusprosessiin liittyviä tietoja ja taitoja. Töissäpyritään entistä viimeistellympään ulkonäköön ja laatuun. Tekemisen prosessi esitetäänpienimuotoisena portfoliona.Kurssi voidaan toteuttaa yhteistyössä kansalaisopiston kanssa.

SOVELTAVA KURSSIHaukivuori1. Puutyöt - Ideasta esineeksi (TN1H)KURSSIN SISÄLTÖ:Harjoitellaan esineen / tuotteen suunnittelua käytännössä. Tutustutaan tietokonepohjaiseensuunnitteluun CAD -ohjelman avulla ja valmistetaan suunniteltu esine / tuote. Yläasteella suoritettupuutyö(t)kurssi katsotaan eduksi.Sisältö:Tuotesuunnittelun perusteita ja teknistä piirtämistä. Työvaiheiden ja raaka-aineiden käytönsuunnittelua. Puutyöstökoneilla ja –laitteilla työskentelyä työturvallisesti sekä työvälineidenhuoltoa. Puun erilaisiin pintakäsittelymenetelmiin tutustuminen. Valmiin työn arviointi japalautekeskustelu.

KURSSIN TAVOITE:Opiskelija tuntee esineen suunnittelun ja sen merkityksen yhtenä osana esineen valmistusprosessia.Osaa hahmottaa suunnitteluvaiheessa esineen valmistukseen liittyviä näkökohtia ja tekijöitä. Osaatyöskennellä itsenäisesti (koulun) puuntyöstökoneilla ja – laitteilla. Pystyy soveltamaan opittuakäytännön tilanteissa ja ongelmissa. Osaa arvioida valmista työtään ja siinä onnistuneisuutta esim.työsuunnitelman pohjalta.

KURSSIN ARVIOINTIPERUSTEET:Kurssista tulee suoritusmerkintä. Mikäli oppilas haluaa, arvostellaan myös numerolla.Arviointiperusteena ovat kurssin tavoitteet ja kuinka ne ovat saavutettu.

109

Tekstiilityö

Lukion tekstiilityön opetuksen tavoitteena on kehittää luovuutta ja peruskoulussa opittujakädentaitoja sekä lisätä suomalaisen käsityökulttuurin tuntemista ja käsityöperinteen jatkamista.Kursseilla pyritään yhdistämään taide, käsityö ja teknologia. Tavoitteena on oppia työn jamateriaalin laadun arvostamista sekä pitkäjänteistä ja itsenäistä työntekoa ja näin saada iloa jatyydytystä itse tehdystä työstä. Kurssin aikana syvennetään suunnittelun ja valmistusprosessien,kuten ompelun, neulomisen tai erikoistekniikoiden taitoja. Töissä pyritään entistäviimeistellympään ulkonäköön ja laatuun. Tekemisen prosessi esitetään pienimuotoisenaportfoliona.

Tekstiilityön tavoitteena on paitsi tehdä jokin tuotos myös oppia ajattelemaan ja ilmentämäänkokonaisvaltaisesti käsityöprosessia sekä arvostamaan käsillä tehtyä työtä.


1. Tekstiilityö (TS1H)

Opiskelija suunnittelee kurssilla juhla- tai arkiasun tai vanhojenpäiväpuvun. Mikäli asu onyksinkertainen, se valmistetaan ja viimeistellään kurssin aikana. Isotöisempi puku tehdään valmiiksitoisen kurssin aikana.

Opiskelija valmistaa asun ja siihen liittyvät asusteet neulomalla, ompelemalla, huovuttamalla,painamalla tai muulla tekstiilityöhön liittyvällä menetelmällä. Tutkimus-, suunnittelu- javalmistusprosessi kootaan portfolioksi.

2. Tekstiilityö (TS2H)

Opiskelija jatkaa 1. kurssin työtä TAI aloittaa uuden työn. Tekstiilityö 2. –kurssin työ voi olla myössisustukseen liittyvä. Kurssilla voi myös täydentää 1. kurssin asua erilaisin asustein (laukku, huivijne.) ja samalla opetella uusiakin tekniikoita.

3. Käsityön lukiodiplomi (TS3H)

Opiskelija voi suorittaa käsityön lukiodiplomin, kun hän on suorittanut kaksi käsityön kurssia.

Lukiodiplomi suoritetaan tekemällä portfolio ja taideteos yhden kurssin aikana (38h). Ennenosallistumista lukiodiplomikurssille tulee opiskelijalla olla kurssit hyväksytysti suoritettuna.Kurssi suoritetaan itsenäisesti opettajan valvonnassa ja kirjallinen tehtävä kokeenomaisessatilanteessa (4h). Työn suunnittelun, teknisen ja materiaalisen toteutuksen tulee olla opiskelijantekemiä.

Arviointi: Arvioijana ovat oma tekstiilityön opettaja ja yksi ulkopuolinen. Portfoliossa arvioinninkohteena ovat prosessi ja teos (75% arvosanasta) sekä kirjallinen tehtävä (25%). Yleisarvosanaannetaan asteikolla 1-5. Lisäksi arvioijat kirjoittavat portfoliosta sanallisen arvioinnin, jossa ilmeneetehtävä ja suoritustapa sekä työn vahvuudet.

Taiteellisen tuotoksen tehtävän antaa vuosittain opetushallitus. Tehtävänannot ovat samat kaikille

110

Aihekokonaisuudet käsityössä:1. AKTIIVINEN KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS

- omatoimisuuteen ja pitkäjänteiseen työskentelyyn kannustaminen- käsityöteollisuuden tuotteisiin, välineisiin ja tekniikoihin tutustuminen- kädentaitoammatteihin tutustuminen

2. HYVINVOINTI JA TURVALLISUUS

- oppia työturvallisuusasioita- huomioida pukeutumisen vaikutus liikenneturvallisuuteen- oppia käyttöturvallisuusasioiden huomioimista

3. KESTÄVÄ KEHITYS

- oppia taloudellista materiaalien käyttöä, kierrätystä ja kunnostustaitoja- kiinnittää huomiota ekologisiin valintoihin (kulutuskäyttäytyminen) ja tuotteen elinkaareen

4. KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KULTTUURIEN TUNTEMUS

- tutustua oman ja muiden maiden kulttuuriperintöön kuuluviin käsityötaitoihin ja perinteisiin sekä kokeilla niitä- pukeutumisetikettiin tutustuminen

5. TEKNOLOGIA JA YHTEISKUNTA- tutustua käsityössä tarvittaviin työvälineisiin ja koneisiin sekä harjoitella niiden käyttöä- opetella koneiden ja laitteiden toimintaperiaatteiden ymmärtämistä- tutustua eri materiaalien pinta- ja viimeistelykäsittelyihin

6. VIESTINTÄ JA MEDIAOSAAMINEN

- esteettisyyteen kasvattaminen, esteettisten arvojen tunnistaminen- oppia tietotekniikan hyödyntämistä esim. suunnittelussa ja työn kuvaamisessa

ymmärtää oman ja muiden pukeutumisen, sisustustekstiilien, vaatteiden ja tekstiilitaiteenviestejä sekä mainontaa

111

Documents

5.3. Äidinkieli ja kirjallisuus5.3. Äidinkieli ja kirjallisuus 5.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä