4 / 2013 · Murtolan työpäivä 21 Liivinäytös vanhainkodissa 22 Maahanmuuttajat ja ay-liike 26 Tehokkuutta vastaanottoon 28 Rentoudu nauraen 30 Kirjapalsta 32 Koulutusohjelmat

4 / 2013

Maarit Mäkinenohjaa perusliikuntaan

Draamaa opiskeluun:Lahdessa valmistutaanlähihoitajaksitaiteen tuella

huhtikuu

sisällys 4/2013

38Viivi Suhosen ja Noora Jangerin lähihoitajaopintoihin on kuulunut draaman ja vuorovaikutustaitojen opiskelua.52

Sairastuminen ja sairauden oireiden hoitaminen ja saivoivat23

3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 5 Puheenjohtajalta 6 Päivähoitoselvitys huomattiin 7 Oppisopimusopiskelijat mitoitukseen? 8 Tietopaketteja valtuustoille 10 Syöpätilastot julki 11 Perhevapaisiin

uusi malli 12 Huhtikuun lyhyet 13 Näin vastattiin, Lehtikatsaus 14 Lähi- ja perusruokaa: hirvenlihapullat 16 Saara Murtolan työpäivä 21 Liivinäytös vanhainkodissa 22 Maahanmuuttajat ja ay-liike 26 Tehokkuutta vastaanottoon

28 Rentoudu nauraen 30 Kirjapalsta 32 Koulutusohjelmat esittelyssä 3/10 34 Hyvä hoitaja heittäytyy hetkeen 35 LH Tuomo ”Tumppi” Valokainen 36 Pieniä iloja 38 Maarit Mäkiseltä kuntoiluneuvot! 40 Nyt liikkumaan 1/22

42 Lukijalta 43 Palasia sieltä täältä 44 Oppia akuuttihoitoon 46 Aika hyvä työpaikka Alastarolta 48 Edunvalvontayksikkö tiedottaa 50 Superristikko 51 Lähihoitaja Kähönen, Paras juttu

52 Lähihoitajaopiskelijat teatteriopissa 56 Jäsenyksikkö tiedottaa 57 Siskon pakina 58 Työttömyyskassan ajankohtaiset 59 Jaksotyöaikakokeilu käynnistyi 63 Kuulumisia 66 Luonnossa 67 P.S. Urjalasta

2 sUPER 4 / 2013

Fredi Buttner asuu asumis-palveluyksikössä, jossa lähi-hoitaja Timo Lepistö työs-kentelee työvalmentajana.

32

Mikä on maahanmuuttajien asema suomalaisessa ay-liikkeessä?22

Maarit Mäkinen antaa hoitajille kuntoiluvinkkejä.

sUPER 4 /2013 3

Mistä alkaaeläMä?

PääKiRJOiTUs

a

[email protected]

60. vuosikerta

Tilaushinta 56 €/vuosi

Aikakauslehtien Liiton jäsen

julkaisija

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto

Ratamestarinkatu 12

00520 Helsinki

Fax 09 2727 9120

päätoimittaja

Jukka Järvelä, ma. 09 2727 9174

Leena Lindroos vuorotteluvapaalla

taittava toimittaja

Sonja Kähkönen, ma. 09 2727 9175

toimittajat

Marjo Sajantola 09 2727 9173

Henriikka Hakkala 09 2727 9177

Minna Lyhty, ma. 09 2727 9176

vierailevat kirjoittajat

Maarit Mäkinen, Virpi Saarinen,

Liisa Uusiniitty, Antti Vanas

kannen kuva

Marjo Sajantola

ulkoasu

Timo Numminen, Joonas Väänänen,

Sonja Kähkönen

painos

87200

ilmoitukset

Katriina Alfa 09 2727 9298

osoitteenmuutokset

Jäsenet: jäsenrekisteri 09 2727 9140

Tilatut: toimitus 09 2727 9298

kirjapaino

ISSN 0784–6975

SuPer ei vastaa tilaamatta lähetettyjen

juttujen eikä kuvien säilyttämisestä tai

palauttamisesta.

Painotuote

super

lkaako elämäsi aina siitä, kun työpäivän jälkeen saat sulkea työpaikan oven takanasi? Monella alkaa, mutta näin ei pitäisi olla. Jos olet työpaikassasi vain töissä ja elät muualla, hälytys-kellojen pitäisi alkaa kilkuttaa. Myös esimiesten ja työkaverien kellojen tulisi kilistä, koska työpaikalle kärsimään tulijat eivät

ole hyviä hoitajia eivätkä hyvää mainosta kenellekään.Pelkästään työn ulkopuolista elämää elävää ei lohduta se, että työs-

säjaksamisesta, työpaikalla viihtymisestä, motivaatiosta ja muusta tär-keästä on kirjoitettu satoja lausumia, tutkimuksia ja kirjoja. Kun ei vain natsaa, niin ei natsaa. Nuorilla ja vanhoilla työntekijöillä on eri syyt tuntea työpaikka pakkolaitokseksi, mutta heille voi tarjota nipun yhteisiä avaimia: työssä on elämän makua, kun näkee työnsä tuloksen ja saa tehdä omana itsenään sitä mitä osaa. Pieni vastuukaan ei tämän jälkeen tunnu ollenkaan pahalta, vaikka vastuu aina painaakin. Nämä vinkkinä myös työnantajille.

Asiakkaiden kohtaaminen tuo voimaa työssäkäyntiin. Parhaimmil-laan hoitaja oikein odottaa työvuoron alkua ja kuulumisten vaihtamis-ta muun työn lomassa. Hänellä on taito olla läsnä, ja tämä näkyy hoi-dossa. Lopulta kaikilla osapuolilla on hyvä olla. Voiko tällaisen taidon oppia? Kyllä voi, jos ymmärtää työnsä tarkoituksen ja keskittyy sen hy-vin tekemiseen. Jonakin päivänä sisältä voi leimahtaa: minähän teen huipputarpeellista hoitajan työtä!

Aina ei työstä voi nauttia, vaikka suurin osa työhyvinvointiin vai-kuttavista tekijöistä olisi kunnossa. Sivulla 42 voitte lukea kiusatun ko-kemuksia. Mieleen painettavaa asiaa meille kaikille. Jotta työssä jak-

saisi paremmin, kannattaa lukea myös sivulla 40 alka-va liikuntasarjan juttu. Tulevissa lehdissä annetaan lisää vinkkejä kaikille superilaisille sopivaan perus-kuntoiluun..

4 sUPER 4 /2013

käydä varaamassa vapaita Holiday Club -lomaviikkoja ja SuPerin loma-asuntoja: www.superliitto.fi.

kaivaa arkistosta munkkien ja siman valmistusohjeet.

merkitä kalenteriin Taitaja2013-kisojen ajankohta 14.–16.5. ja lähteä kannustamaan kisapareja.

viimeistellä ammattiosaston vuo-sikertomus ja tilinpäätös, käsitellä ne kevätkokouksessa ja toimittaa liittoon.

tehdä hyvinvointitesti ja osallistua arvontaan osoitteessa pht.fi.

tutustua Lähihoitajatapahtuman ohjelmaan lehden sivulla 61.

AJANKOHTAisTAUusimmat kannanotot jamuistamisen arvoiset tapahtumat

Kalenteri

huhtikuu

nyt on aika

8.–14.4.

9.4.

11.–12.4.

11.-12.4.

11.–14.4.

13.–14.4.

18.–19.4.

19.–21.4.

23.4.

24.4.

25.–26.4.

26.–28.4.

Valtakunnallinen allergiaviikko

Ammattiosastojen kotisivut kuntoon, Helsinki, SuPer

Svenska studiedagar, SuPer, Åbo

STTK:n Luottamusmies 2013 -seminaari, Helsinki

Oma Koti, Oma Mökki, Kevät-puutarha, Sisusta! Helsinki

Naisday 2013, Turku

Puheenjohtajan ja sihteerin yhteistyö, Helsinki, SuPer

Lähihoitajat laineilla VI, SuPer

Superilaisen laadukas ja pitkä työura, Helsinki, SuPer

Kansainvälinen opaskoirapäivä

Pääluottamusmiesten neuvot-telupäivät, Helsinki, SuPer

Lapsimessut, Kädentaito, Helsinki

ing

ima

ge

toukokuu

1.5.

6.–7.5.

9.5.

12.5.

Vappu, suomalaisen työn päivä

Puheenjohtajien valmennus, 2. jakso, Helsinki, SuPer

Helatorstai

Äitienpäivä

Työvoiman tarve ja oppilaitosten tulos-tavoitteet ovat vie-mässä lähihoitaja-koulutusta kohti epätervettä kehitys-

tä. Suomen lähi- ja perushoitajaliittoon on kantautunut eri puolilta maata vies-tejä siitä, että pääsykokeita tulisi kier-tää ja lähihoitajaopintoihin pitäisi oh-jata ihmisiä heidän soveltuvuudestaan välittämättä. Oppisopimuskoulutusta tarjotaan henkilöille, joiden motivaatio ja soveltuvuus jätetään testaamatta, ja työttömille annetaan katteettomia lu-pauksia alasta.

SuPerin puheenjohtaja Silja Paavo-la toteaa, etteivät yhteiskunnan haasteet saa johtaa lähihoitajien koulutuksen pol-kumyyntiin ja ammattiosaamisen riman laskuun.

Koulutuksen taso säilytettävä

STTK ja muut työmarkkinajärjestöt vetoavat, että tasa-arvoasiat laitettaisiin työpaikoilla ajan tasalle. Tasa-arvosuun-nittelu antaa mahdollisuuden kehittää työoloja ja parantaa henkilöstön työhy-vinvointia. Se hyödyttää sekä työnanta-jia että työntekijöitä.

Tasa-arvo ajan tasalle

– Koulutus on pidettävä laadukkaana väestön ikääntymisen tuomista haasteis-ta huolimatta, Paavola painottaa.

Lähihoitajien ammattitaidon hyvään tasoon on vaikutettu valtakunnallises-ti yhtenevillä ammattitaitovaatimuksil-la, opiskelijavalinnoilla sekä laadukkaal-la opetuksella ja ohjauksella. Ammatil-lisen osaamisen arviointia on kehitetty ja työelämän merkitystä ammattitaidon arvioinnissa on vahvistettu. Koulutus-ta on kehitetty yhteistyössä työnantaji-en kanssa.

Lähihoitajien laadukkaalla työllä vas-tataan yhteiskunnan velvollisuuteen huolehtia ihmisten terveydestä ja tur-vata heille tasokkaat palvelut. Jo yksis-tään uudistuneet potilasturvallisuussää-dökset edellyttävät, että lähihoitajakou-lutus tuottaa jatkossakin korkeatasoisia ammattiosaajia..

Tasa-arvolain mukaan vähintään 30 henkilöä säännöllisesti työllistävän työnantajan on tehtävä vuosittain tasa-arvosuunnitelma. Tasa-arvosuunnitel-ma on tehtävä, vaikka koko henkilös-tö tai suurin osa henkilöstöstä edustaisi samaa sukupuolta..

sUPER 4 /2013 5

Erikoinen ratkaisumalli kehysriihestä

uunnellessani mediasta hal-lituksen selvitystä siitä, mi-ten Suomen talous saadaan työn ja kasvun tielle, minul-la oli kuumetta 40 astetta. Luulin että kuulen omiani,

sen verran erikoiselta ratkaisu kuulosti. Mietin viimeviikkoisia asioita. Elin-

keinoelämän keskusliitto EK oli sano-nut, että yritysvero pitää laskea 15 pro-senttiin. Määrä oli niin paljon, että kaikki tiesivät, ettei sellaiseen ole varaa. Tunnusteluja käytiin muutama viikko, ja työntekijäpuolella oli aito halu löy-tää ratkaisuja, joilla olisi haettu toimia luoda kasvua ja siten saada työpaikkoja. Ehtona oli palkkaratkaisu, jolla halut-tiin yleiskorotus kaikille. Vaan ei löyty-nyt yhteistä säveltä. Työnantajien puo-li olisi kustantanut halutut palkankoro-tukset syömällä tulevaisuuden eläkera-hoitusta, ja se taas ei sopinut työnteki-jöille. Siinä sitä sitten oltiin erimielisinä ja televisiossa sanottiin, että osapuolet syyttävät toisiaan.

Ei tämmöinen pattitilanne työmark-kinoiden välillä ole mitään uutta. Usein hallituksen väliintulo on antanut uut-ta potkua neuvotteluille ja on löydet-ty konsensus. Nyt sitä vääntövoimaa ei jostain syystä löytynyt. Tuli ratkaisu-malli, jossa yksi osapuoli sai enemmän kuin osasi toivoa. Raamia ja siten saa-vutettavaa yhteiskuntarauhaa ei tullut. Mutta tuliko toimintatapa, jossa pyy-detään vain itselle kaikki heti ja nyt?

Yritysverotuksen lasku 4,5 prosent-

tuli ratkaisuMalli, jossa yksi osapuoli sai eneMMän

kuin osasi toivoa.

PUHEENVUO RO

tiyksiköllä on todella paljon rahaa, lä-hes miljardi euroa, joten sen verran pi-täisi valtion kerätä tuloja jostain muual-ta. Päätetty on, että jotain leikataan, ja joitakin veroja korotetaan. Silti haalit-tavaa jää muhkeat 360 miljoonaa. Se on niin paljon rahaa, etteivät maksajak-si jää kuin tavalliset palkansaajat. Tä-män vuoksi hallituksen ratkaisumalli oli erikoinen. Hallituksen tavoiteaja-tus on hyvä, mutta paljon ladataan us-koon ja toivoon, että yritykset saades-saan näin huikean verohuojennuksen alkaisivat sankoin joukoin investoida ja lisäätä työpaikkoja. Viime vuosilta vain ovat muistissa Kela-korvausten se-kä työeläkemaksujen vähennykset: tu-los on ollut aika laihanlainen.

Kaikki veronkorotukset eivät koske kaikkia ainakaan heti, mutta energiave-rotuksen nousu tuntuu kaikille ja kaik-kialla. Kokonaiskustanne näkyy muu-taman kuukauden kuluessa jo kohtuul-lisen hyvin.

Mutta, ratkaisu on tehty. Oli siel-lä ihan ilon aiheitakin, muun mu-assa vuokra-asuntorakentaminen kasvupaikoissa saa tukea. Myös valtiovallan herääminen Las-tenklinikan kurjuuteen ja uu-den rakentamisen kustannuk-siin osallistuminen olivat asial- lista ajassa, jolloin maassa on enemmän vaurautta kuin koskaan. Sitä vaurautta olisi toivonut jaettavan myös pal-kansaajille.

Puheenjohtaja Silja Paavola

KNäillä eväillä mennään kohti uusia

aikoja ja liittokierroksia. Mutta kuten sanotaan, toivossa on hyvä elää, ja me-hän toivomme näiden toimien tuotta-van lisää työpaikkoja. Kotitalouksien kulutuksen kasvuun tarvitaan myös rahaa. Siitä neuvotellaan erikseen en-si syksynä..Terveisin Silja

6 sUPER 4 /2013

UUTisETEsillä juuri nyt

SuPer selvitti viime syksyisellä suurel-la kyselyllä päivähoidossa työskentele-vien jäsentensä työoloja ja päivähoidon tilaa. Kyselyyn vastasi 1200 lähi- ja las-tenhoitajaa. Heidän mukaansa päivä-hoidon suurimmat ongelmat ovat lii-an suuret lapsiryhmät, toistuvat lasten ja kasvattajien suhdeluvun ylitykset, si-jaisten puute ja liian pieni palkka.

Laaja selvitys päivähoidosta tuotiin julkisuuteen 5. maaliskuutta Helsingis-sä ja Tampereella pidetyissä tiedotusti-laisuuksissa.

– Syrjäytyminen alkaa yleensä jo päiväkodissa. Yhteiskunnassa on mie-tittävä, mihin panostamme eniten, Su-Perin puheenjohtaja Silja Paavola sanoi.

Selvityksen tulokset nostettiin he-

ti laajaan käsittelyyn eri tiedotusväli-neissä, esimerkiksi Yle, Helsingin Sa-nomat ja useat maakuntalehdet kertoi-vat asiasta. Myös lehtien kolumnistit nostivat päivähoidon tilan kirjoitusten-sa aiheiksi.

Selvitystä ei aiota jättää hyllylle pö-lyttymään, vaan SuPer aikoo ratkais-ta päivähoidon ongelmia vaikuttamal-la uuden varhaiskasvatuslain sisältöön. SuPerin suunnittelija Johanna Pérez on mukana opetus- ja kulttuuriminis-teriön työryhmässä, jossa tehdään esi-tys uudesta varhaiskasvatuslaista halli-tukselle.

– 95 prosenttia kyselyyn vastanneis-ta oli sitä mieltä, että lakiin täytyy kirja-ta ryhmäkokokatto. Tämä on yksi asia, jonka puolesta aion työryhmässä pu-hua, Pérez sanoi toimittajille.

SuPer haluaa vaikuttaa siihen, että lähi- ja lastenhoitajilla on mahdollisuus tehdä työnsä hyvin. Päivähoidossa las-ten pitää saada hoivaa ja turvaa. Lasten täytyy saada oppia, toteuttaa itseään ja päästä halutessaan hoitajan syliin.

Jos päivähoidon superilaisten näke-

mykset otetaan huomioon varhaiskas-vatuslakia suunniteltaessa, päivähoidon arki paranee varmasti.

oikeus päivähoitoonSuPerin puheenjohtaja Silja Paavola ha-lusi nostaa yhteiskunnalliseen keskuste-luun kokopäiväisen subjektiivisen päi-vähoito-oikeuden. Myös päivähoidos-sa työskentelevät jäsenet ovat pitäneet kokopäivähoitoa uhkana lapsen hyvin-voinnille ja perheen muodostumiselle, mikäli toinen vanhemmista on kotona.

– Tämä on sellainen asia, ettei täs-tä pidä määrätä. Tärkeämpää on nostaa keskusteluun, mitä vanhemmuus on ja onko yhteiskunnan tehtävä kasvattaa pientä lasta, jos toinen vanhemmista on kotona, Paavola totesi.

Paavolan mukaan kokopäivähoito on perusteltua vain erityistapauksissa, jos lapsella olisi mahdollisuus olla myös oman vanhempansa hoidossa.

SuPerin selvitys Joustakaa, joustakaa, kyllä te pärjäätte on luettavissa SuPerin nettisivuilla..

SuPerin selvitys päivähoidostasai laajaa huomiotateksti minna lyhty

Lähi- ja lastenhoitajat saivat äänen- sä kuuluviin laajasti eri tiedotusvä-lineissä, kun SuPer julkisti suuren päivähoitokyselyn tulokset. Päivä-hoidon ongelmat on nyt nostettu yleiseen keskusteluun, seuraavaksi SuPer aikoo tarttua ongelmiin konkreettisella tavalla.

SuPer esittää, että alle 3-vuotiaiden hoito tultaisiin järjes-tämään pääosin ryhmäperhepäivähoitona. Monissa kun-nissa on käytettävissä perheasuntoja, jotka pienillä muu-toksilla voitaisiin muuttaa ryhmäperhehoitoon sopiviksi.

Yhdessä yksikössä työskentelisi kaksi kasvattajaa, jot-ka olisivat koulutukseltaan lähihoitajia, lastenohjaajia tai perhepäivähoitajan ammattitutkinnon suorittaneita. He vastaisivat 6–8 lapsen hoidosta. Kiertävä varahoitaja tu-

Ryhmäperhepäivähoitoa alle 3-vuotiaillelisi tarvittaessa sijaiseksi.

Ryhmäperhepäivähoidon laatu varmistettaisiin per-hepäivähoidon ohjauksella. Kasvattajat saisivat tukea työllensä lastentarhaopettajalta ja erityislastentarhaopet-tajalta. Tämä kodinomainen hoitomuoto olisi lapsiystä-vällinen ja kustannustehokas.

SuPer korostaa, että vanhempien valinnanvara hoito-paikan valinnassa pitää kuitenkin säilyttää jatkossakin..

ing

ima

ge

sUPER 4 /2013 7

Lääke ikäihmisten yksinäisyyteenVanhustyön keskusliitto laajentaa ikään-tyneiden yksinäisyyttä lievittämään ke-hitettyä Ystäväpiiri-toimintaa valtakun-nalliseksi verkostoksi. Ystäväpiiri-toi-mintaa laajennetaan kouluttamalla lisää Ystäväpiiri-ohjaajia ja perustamalla uu-sia Ystäväpiiri-ryhmiä. Ystäväpiiri-ryh-mätoiminta on tarkoitettu ikäihmisil-le, jotka kokevat yksinäisyyttä joskus tai jopa päivittäin. Tutkimusten mukaan runsas kolmannes 75 vuotta täyttäneis-tä suomalaisista kärsii yksinäisyydestä ai-nakin toisinaan. Tietoa ryhmistä ja ryh-mänohjaajien koulutuksista löytyy osoit-teesta www.ystavapiiri.fi.

Valtio osallistuu Pandemrix-korvauksiinVuonna 2009 sikainfluenssaa vastaan annetun Pandemrix-rokotteen aiheutta-mat lääkevahingot rahoitetaan osittain valtion varoista. Rokote aiheutti joilla-kin lapsilla ja nuorilla narkolepsian puh-keamisen. Pandemrixin aiheuttamat hai-tat korvataan Lääkevahinkovakuutus-poolin kautta lääkevahinkovakuutukses-ta. Koska korvauksensaajia on Pandem-rix-tapauksessa poikkeuksellisen paljon, vakuutukseen varattu korvaussumma ei arvion mukaan riittäisi täysimääräisten korvausten maksuun. Valtion osallistu-misella kustannuksiin turvataan oikean-suuruiset korvaukset kaikille niihin oi-keutetuille.

ing

ima

ge

Suomen lähi- ja perushoitajaliittoon tu-lee paljon mitoitukseen liittyviä kysy-myksiä.

Suunnittelija Soili Nevala, voidaan-ko oppisopimusopiskelija laskea mi-toitukseen?

– Oppisopimusopiskelijan asema so-siaali- ja terveydenhuollossa puhutut-taa laajasti. Valviran yhden näkemyksen mukaan osa opiskelijan työpanoksesta voidaan laskea mitoitukseen, kun kak-si kolmasosaa opinnoista on suoritet-tu. Työnantajan tulee varmistua osaa-misesta ja määritellä, mitä työtehtäviä oppisopimusopiskelija saa tehdä. Yksin opiskelija ei voi kuitenkaan työskennel-lä, sillä hän ei täytä lähihoitajalta vaa-dittavia kelpoisuusehtoja.

Onko suoritetuilla kursseilla merki-tystä siinä, saako opiskelija osallistua lääkehoitoon?

– On. Turvallinen lääkehoito-opas määrittelee eri ammattiryhmien, kuten sosiaalialan ja lääkehoitoon koulutta-mattoman, osallistumisesta lääkehoi-toon.

Milloin opiskelija saa osallistua lää-kehoitoon?

– Lähihoitajaopiskelija saa osallistua lääkehoitoon valvotusti sen jälkeen, kun hän on suorittanut hyväksytysti kaikki lääkehoitoon liittyvät opinnot ja antanut näytöt. Työnantajan velvol-lisuus on arvioida työntekijän tai oppi-sopimusopiskelijan osaaminen ja mää-riteltävä, miten tämä voi osallistua lää-kehoitoon – voiko hän esimerkiksi an-taa valmiiksi jaetut lääkkeet potilaal-le. Työnantajan on myös huolehditta-va, että paikalla on aina lääkehoidon koulutuksen saanut hoitaja. Oppisopi-musopiskelija ei voi yksin vastata lää-kehoidosta.

Lasketaanko opiskelijan kesälomasi-jaisuus mitoitukseen?

– Jos opiskelija on työpaikalla opiske-

lijan roolissa, häntä ei lasketa mitoituk-seen. Jos hän työskentelee palkallisena si-jaisena, osa hänen työpanoksestaan voi-daan laskea mitoitukseen, kun opinnois-ta on takana kaksi kolmasosaa. Työnan-taja vastaa, että osaamista on ja että hän ei ole koskaan yksin vuorossa vastaamas-sa potilaista.

Eroaako oppisopimusopiskelija työs-säoppimisjaksolla olevasta opiskeli-jasta?

– Kyllä. Oppisopimusopiskelija on työsuhteessa ja opiskelee ammattiin työnteon ohessa. Hän on siis sekä työn-tekijä että oppisopimusopiskelija. Oppi-sopimusopiskelijalla on työpaikkakou-luttaja, joka koordinoi ja ohjaa hänen opiskeluaan työpaikalla. Opiskelua oh-jaavat tutkinnon perusteet ja opiskeli-jan henkilökohtaiset oppimistavoitteet. Työssäoppimisjaksolla ollaan opiskelijan roolissa ja on täysin työpaikkaohjaajan vastuulla, jos jotakin sattuu. Työssäoppi-misjaksolla opiskelijat eivät saa palkkaa eivätkä ole työntekijöitä. Myös oppiso-pimusopiskelija voi olla työssäoppimassa toisessa yksikössä, jolloin hän on opiske-lijan roolissa, ei palkattuna työntekijänä.

– Pääperiaate on se, että toisen as-teen tutkintoa edellyttävissä tehtävissä kelpoisuus määräytyy laissa, ja se tar-koittaa, että tutkinto on suoritettu. Su-Perin kanta on, että oppisopimusopis-kelijan aseman työyhteisössä tulee olla selkeä ja kaikkien tiedossa..

Lasketaanko oppisopimus-opiskelija mitoitukseen?

ju

kk

a j

är

ve

lä

8 sUPER 4 /2013


Espoon ja Kauniaisten ammattiosaston puheenjohtaja Arja Ilomäki sekä halli-tuksen jäsen ja varapääluottamusmies Teemu Hiilinen olivat tyytyväisiä tem-pauksen tuloksiin. Ammattiosasto kä-vi myös valtuustoryhmissä esittelemässä lähihoitajakoulutusta ja hoitotyön mo-nimuotoisuutta. Monet valtuutetut toi-voivatkin, että ammattijärjestöt ottaisi-vat yhteyttä nykyistä aktiivisemmin ja myös kertoisivat omat näkemyksensä käsiteltäviin asioihin.

– Olemme jo suunnitelleet tempauk- selle jatkoa. Ajattelimme, että voisim-me käydä vuosittain muistuttamassa olemassaolostamme jollain konstilla, Ilomäki kertoi.

Teemu Hiilinen totesi olleensa yllät-tynyt siitä, miten vähän tietoa valtuute-tuilla oli lähihoitajan ammatin laajuu-desta, vaikka monet valtuuston jäsenis-tä toimivat päättäjinä jo edellisellä kau-della. Lähihoitajakoulutusta on järjes-tetty jo 20 vuotta, mutta lähihoitajan ammatin monimuotoisuus ei vieläkään ole päivänselvää asiaa.

– Valtuuston ryhmätapaamisissa pääsimme keskustelemaan myös hoiva-avustajien roolista työpaikoilla. Vaikka olemme penänneet tarkkaa faktaa hoi-va-avustajien toimenkuvasta, vastauk-set ovat olleet ympäripyöreitä, tulkitta-vissa olevia. Erittäin huolestuttavaa on, jos lähi- ja sairaanhoitajia vähennetään samassa suhteessa kuin hoiva-avustajia palkataan.

kiitosta aMMattiosastoilleSuPerin järjestöpäällikkö Raija Moila-

nen painottaa kuntien yhteistyökump-panuuden tärkeää merkitystä liitolle. Väärässä kohdassa tehty säästöpäätös tai oikeassa paikassa tehty ennakoiva panostus voivat kunnissa ratkaista pal-jon. SuPer haluaakin olla osaltaan vai-kuttamassa hyvien päätösten syntyyn.

Moilanen kiittää superilaisten ak-tiivisuutta Valtaa valtuusto! -tempauk-sessa. Monissa kunnissa valtuuston pu-heenjohtaja oli antanut superilaisille ti-laisuuden esitellä tietopaketin sisältöä valtuutetuille ja myös mahdollisuuden

vastata kysymyksiin. – Mielestäni tempaus oli kaikin

puolin onnistunut. Puheenjohtajat ovat hoitaneet tehtävänsä hyvin. He ovat luoneet uusia kontakteja päättäjiin ja monissa paikoissa on tultu tutuiksi.

Myös yksityissektorin ammattiosas-tot osallistuivat tempauksiin monilla paikkakunnilla yhdessä kuntasektorin ammattiosaston kanssa.

– Sairaanhoitopiirien valtuustot tu-levat myös saamaan omat pakettinsa, Moilanen lupaa..

Valtuustot vallattiin!teksti ja kuva marjo sajantola

Valtaa valtuusto! –tempauksella superilaiset ottivat kontaktin kun- nanvaltuutettuihin ja jakoivat heille vankkaa SuPer-tietoa muun muassa lähihoitajakoulutuksesta ja supe-rilaisten ammatillisesta osaami-sesta sekä esimerkkejä mitoituksen laskemisesta.

Espoon ja Kauniaisten ammattiosaston puheenjohtaja Arja Ilomäki sekä hallituksen jäsen ja varapääluottamusmies Teemu Hiilinen jakoivat SuPer-tietoa molempien kaupunkien valtuus-toille. Kaikkiaan SuPerin ammattiosastot jakoivat tietoa 6636 valtuutetulle. Nyt tiedonpuut-teeseen jääneet kuntapäättäjät saavat omat tietopakettinsa postitse.

sUPER 4 /2013 9

SuPer on mukana kaksivuotisessa kan-sainvälisessä hankkeessa, jossa luodaan työelämän tarpeista nouseva vanhus-tenhoidon opintokokonaisuus. Tavoit-teena on helpottaa EU-maiden amma-tillisen koulutuksen opintosuoritusten siirtojärjestelmän eli ECVETin käyt-töönottoa sosiaali- ja terveysalalla.

Tarkoituksena on sujuvoittaa alan opiskelijoiden liikkuvuutta siten, että opintoajat ja -polut eivät veny. Tätä var-ten hankkeen aikana kartoitetaan työ-elämän tarpeita osallistujamaissa sekä työstetään muun muassa yhteistä kä-sitteistöä ja siirtokelpoisia opintokoko-naisuuksia.

Vanhustenhoidon yhteistyöhanke ECVET for Elderly Care polkaistiin käyntiin 4. maaliskuuta seminaaripäi-vällä Espoon Omniassa. Aloitusseminaa-riin osallistui hankepartnereita niin kun-nista, vanhainkodeista, oppilaitoksista ja opetusta kehittävistä virastoista kuin yk-sityisen sektorin toimipaikoista ja työ-markkinajärjestöistä Isosta-Britanniasta, Italiasta, Liettuasta, Saksasta, Suomes-ta ja Virosta. SuPer edustaa hankkees-sa laajaa suomalaisen lähihoitajakoulu-tuksen ja lähi- ja perushoitajien työken-tän tuntemusta.

Lue lisää SuPerin verkkosivujen osi-osta Uutisia..

Hoitajien ja muiden kunta-alalla työs-kentelevien työturvallisuutta pyritään parantamaan Turvallisuus hallintaan kuntatyössä -turvallisuushankkeella.

Vuosina 2012–2015 toteutettavan hankkeen tavoitteena on vähentää työ-tapaturmien ja ammattitautien mää-rää ja yleisyyttä työpaikoilla ainakin 25 prosentilla vuoteen 2015 mennes-sä. Tähän päästään parantamalla johta-mista, työympäristöä, töiden sisältöä ja työssä jaksamista. Hankkeella halutaan vaikuttaa asenteisiin ja saada aikaan nä-kyvää sekä tuloksellista työturvallisuus-

toimintaa kunta-alalla. Lähtökohtana hankkeessa on nol-

la tapaturmaa -ajattelu, jonka mukaan kaikki tapaturmat ovat torjuttavissa. Toimintaa kohdistetaan erityisesti niil-le työpaikoille, joissa sattuu paljon työ-tapaturmia. Hankkeessa nostetaan esil-le myös huonon työturvallisuuden ai-heuttamat lisäkustannukset ja toisaalta työturvallisuustoiminnalla aikaan saa-tavat kustannussäästöt. Hyvin hoidettu työsuojelu säästää aina myös työnanta-jan rahoja. Lisää tietoa aiheesta löytyy osoitteesta www.ttk.fi..

Parannusta työturvallisuuteen

Opintosuoritteiden siirtoa sosiaali- ja terveysalalla halutaan helpottaa

he

nr

iik

ka

ha

kk

al

a

Ideoi liikkumisen apuvälineMaaliskuussa käynnistyneen Helppo liikkua -nimisen apuvälineiden ideakil-pailun kautta etsitään uusia ratkaisu-ja sujuvampaan liikkumiseen. Uusi in-novaatio voi olla pitkään mietitty sovel-lus tai arjen käytännössä keksitty pieni apuri, joka helpottaa jokapäiväistä liik-kumista tai harrastamista. Kilpailussa ar-vostetaan erityisesti ratkaisuja, joista on apua mahdollisimman monelle. Kilpai-luaika jatkuu 30. elokuuta saakka ja voit-taja saa 5000 euron palkinnon, joka luo-vutetaan Apuväline-tapahtuman avajai-sissa marraskuussa. Lisää tietoa kilpailus-ta löytyy osoitteesta www.expomark.fi, kohdasta Apuväline-messut.

ing

ima

ge

Helpompi kevät allergisilleKoivun siitepölykaudesta ennakoidaan tänä keväänä heikkoa. Herkät saavat kui-tenkin oireita vähäisestäkin siitepölymää-rästä. Jos siitepöly on aiheuttanut oireita aiemmin, allergialääkitys on syytä aloit-taa normaalisti muutamaa viikkoa en-nen siitepölykauden käynnistymistä. Jos siitepölyallergia on heikentänyt elämän-laatua, Allergia- ja astmaliitto kannustaa harkitsemaan siedätyshoitoa.

10 sUPER 4 /2013


Syöpään sairastuu jo yli 30 000 vuodessa

5,3 %

0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 %

Kymmenen yleisintä syöpää naisilla

4,4 %

5,5 %

32,5 %Rinta

4,0 %

3,6 %

5,8 %

5,7 %

Paksusuoli

Kohdunrunko

Keuhkot, henkitorvi

Iho, ei melanooma

Ihomelanooma

Aivot, keskushermosto

Haima

Non-Hodgking-lymfooma

Peräsuoli, peräaukko

Vuosittain syöpään sairastuvien määrä on ylittänyt 30 000 tapauksen rajapyy-kin ensimmäistä kertaa Suomen syöpä-rekisterin yli 60-vuotisen historian ai-kana. Tämä selviää juuri valmistuneista, vuotta 2011 koskevista tilastoista. Mies- ten syöpätapausten määrä ylitti vuonna 2011 ensimmäistä kertaa 15 000 rajan. Naisia sairastui 14 951.

Rintasyöpä on Suomessa yleisin syö-pä, johon vuonna 2011 sairastui 4865 naista ja 17 miestä. Eturauhasen syö-pä on lähes yhtä yleinen – sitä sai tietää sairastavansa 4719 miestä. Myös suolis-tosyövät ja keuhkosyöpä ovat yleisiä, ja molempiin sairastui yli 2000 henkilöä. Kuolemaan keuhkosyöpä johti 2100 ta-pauksessa. 90 prosenttia keuhkosyöpä-tapauksista on aiheutunut tupakasta, joten valtaosa tähän sairauteen liittyvis-tä kuolemista olisi ehkäistävissä.

Monet syövät yleistyvät iän myö-tä. Suurten ikäluokkien ikääntyminen voikin johtaa uusien syöpien lukumää-rän kasvuun myös siinä tapauksessa, et-tä syöpään sairastumisen todennäköi-

Syöpään sairastuneiden määrä ylitti ensimmäistä kertaa 30 000 rajapyykin vuonna 2011. Oireet-tomina piileviä syöpiä löydetään yhä enemmän, mutta moniin syö-pätauteihin kuollaan aiempaa har-vemmin.

syys pienenisi kaikissa ikäluokissa. Kos-ka osa syöpätapausten määrästä johtuu siitä, että oireettomina piileviä syöpiä löydetään enemmän kuin aikaisempi-na vuosikymmeninä, syövän ilmaantu-vuuslukujen rinnalla on syytä seurata kuolleisuuden kehitystä.

Miehillä syöpäkuolleisuus on pie-nempi kuin koskaan ennen. Suurin syy tämän taustalla on keuhkosyövän vä-heneminen kolmasosaan 1970-luvun alun huippuvuosista. Naisilla keuhko-syöpäkuolleisuus ei ole vielä käänty-nyt laskuun, mutta kuolleisuus muihin syöpätauteihin laskee. Esimerkiksi rin-tasyövän kuolleisuus oli vuonna 2011 pienin kautta aikojen..

3,6 %

2,9 %

Miesten yleisin syöpätyyppi on eturauhassyöpä, jonka osuus kaikista miesten syövistä on 31,1 prosenttia. Toiseksi yleisimmän eli keuhko- tai henkitorvisyövän osuus on 10,3 prosenttia ja kolmanneksi yleisimmän paksusuolisyövän osuus 5,8 prosenttia.

i n g i m a g e

sUPER 4 /2013 11

Ulkomaalaisen sairaan-hoito-opas uudistuiOppaaseen on koottu kattavasti oh-jeet niitä tilanteita varten, joissa ulko-mailla asuvaa henkilöä hoidetaan Suo-messa. Lisäksi Suomesta toiseen maa-han hoitoon hakeutumisen periaatteet on selitetty. Myös muualla EU:n alueel-la asuva suomalainen kuuluu oppaas-sa valotettujen säädösten piiriin. Op-paan avaamat säädökset koskevat EU- ja ETA-maita, Sveitsiä sekä niitä mai-ta, joiden kanssa Suomella on sopimus. Näistä maista tulevia kohdellaan pää-osin samoin kuin kotikuntalaisia. Muis-sa maissa asuvilla henkilöillä on oikeus saada Suomen julkisessa terveydenhuol-lossa vain kiireellistä sairaanhoitoa. Hoi-don kulut peritään todellisten kustan-nusten mukaan. Opas julkaistaan lähi-aikoina Kelan verkkosivuilla.

Puuttuvat tiedot Kelalle puhelimitseKela pyytää yhä useammin hakemuk-sesta puuttuvia tietoja puhelimitse. Asi-akkaat ovat olleet tyytyväisiä käytän-töön, sillä se helpottaa asiointia ja no-peuttaa ratkaisun saamista. Mahdolli-simman moni puuttuva tieto pyydetään puhelimitse. Kuitenkin esimerkiksi tu-lotiedot ovat sellaisia, että niistä vaadi-taan kirjallinen selvitys. Parhaimmillaan puhelimessa annetut lisätiedot nopeut-tavat käsittelyä pariviikkoa.

Perhevapaiden tasaisempi jakaminen tu-kisi työllisyysasteen nousua sekä naisten palkka- ja urakehitystä. Lyhyempi pois-saolo työmarkkinoilta tarjoaisi lisäksi molemmille vanhemmille mahdollisuu-den pysyä ajan tasalla työelämän muut-tuvista vaatimuksista. Samalla jaettu per-hevapaa tukisi isien ja lasten välisiä suh-teita sekä koko perheen hyvinvointia.

Lakimies Anja Laherma STTK:sta toteaa, että malli kannattaisi toteuttaa asteittain vuoteen 2020 mennessä.

– Asteittainen siirtyminen 6+6+6 -malliin veisi perhevapaiden tasa-arvoa koko ajan eteenpäin ja antaisi samal-la tietoa eri toimien vaikutuksista asian edistymiseen.

vanheMMuus on jaettu oikeus ja vastuuSTTK juhlisti kansainvälistä naistenpäi-vää 8. maaliskuuta keskustelutilaisuudel-la, jossa perättiin tasa-arvoa työelämään ja perhevapaisiin teemalla Lapsisakko ei ole pakko. Aiheesta keskustelivat sosi-aali- ja terveysministeriön ylitarkastaja, tutkija Jenni Kellokumpu, lapsiasiaval-tuutettu Maria Kaisa Aula sekä Taideyli-opiston rehtori Tiina Rosenberg.

– Lapsisakolla tarkoitetaan palk-kaeroa yhtäältä äitien ja lapsettomien naisten ja toisaalta myös isien ja lapset-tomien miesten välillä. Naisten osalta palkkaero on keskimäärin viidestä kym-meneen prosenttia heti perhevapaiden jälkeen. Pidemmän urakatkon vaikutus

on tietysti suurempi kuin lyhyen, Jenni Kellokumpu avasi käsitettä.

Maria Kaisa Aula toivoi yhteiskun-nalta parempia mahdollisuuksia erilai-siin ratkaisuihin perheissä.

– Perheen sisällä yhteistyö on tärkeää. Jokaisen pitäisi miettiä, miten itse voi joustaa perheen hyväksi.

Perhevapaita Aula pitää investointi-na varhaislapsuuden hyvinvointiin.

– Ajatus lapsisakosta lähtee nähdäkse-ni vain työntekijäroolista käsin. Ratkaisu voisi löytyä eri roolien paremmasta yh-teensovittamisesta ja kumppanuudesta.

Tiina Rosenberg vaati vastuun pa-rempaa jakamista ja sitä, ettei yksittäi-nen ihminen joutuisi yksin vastuuseen yhteiskunnallisista rakenteista ja perin-teistä nousevista ilmiöistä.

– Jos kumppanit haluavat satsata yh-teiseen elämään, työnjako täytyy sopia 50/50, ja siitä ei tingitä. Luuttu käteen itse kullekin.

– Laajentaisin tämän kysymyksen myös taloudelliseen tasa-arvoon. Per-heet pitäisi nähdä osana koko taloudel-lista systeemiämme..

Perhevapaisiin 6+6+6-malliteksti henriikka hakkala

Perhevapaiden jakoon tarvitaan konkreettinen ohjelma tasa-arvon lisäämiseksi. Tätä esittää toimi-henkilökeskusliitto STTK. Kol-meen kuuden kuukauden jaksoon perustuvassa mallissa kumpikin vanhemmista käyttäisi ainakin yhden jakson. Kolmannen jakson jakamisesta vanhemmat voisivat päättää itse.

ing

ima

ge

Lääkekorvaukset myösilman Kela-korttiaApteekit saavat jatkossa tiedon asiak-kaan oikeudesta korvaukseen sähköises-ti suoraan Kelasta. Maaliskuussa käyt-töön otetun sähköisen kyselypalvelun avulla apteekki saa ajantasaiset tiedot esimerkiksi lääkekaton täyttymisestä tai asiakkaalle myönnetystä uudesta kor-vausoikeudesta. Asiakkaan on mahdol-lista saada kaikki hänelle kuuluvat lää-kekorvaukset suoraan apteekista, vaikka Kela-kortti olisi jäänyt kotiin. Kortti on kuitenkin hyvä pitää mukana myös jat-kossa, sillä se nopeuttaa apteekissa asi-ointia ja helpottaa sähköisen reseptin toimittamista.

12 sUPER 4 /2013

HUHTiKUUN lyHyETKoonnut Sonja Kähkönen

Joka vuosi työkyvyt-tömyyseläkkeelle jää yli 23 000 suoma-laista.

Idässä enemmän psykoottisia häiriöitäPsykoottiset häiriöt ovat Suomessa luul-tua yleisempiä: niiden esiintyvyys on 3,5 prosenttia, osoittaa tuore väitöstutki-mus. Yleisin psykoosi on skitsofrenia. Pohjois- ja Itä-Suomessa psykoottisia häiriöitä esiintyy enemmän kuin muualla maassa. Vähiten niitä esiintyy Lounais-Suomessa. Tutkimuksen mukaan synty-mäpaikka on asuinpaikkaa ja kaupunki- tai maaseutuympäristöä tärkeämpi psy-koottisen häiriön ja erityisesti skitsofre-nian riskiin vaikuttava tekijä.

stt info

Keuhkosyöpä rintasyövän ohiKeuhkosyöpä ohittaa lähi-vuosina rintasyövän nais-ten yleisimpänä syöpä-kuolemien aiheuttajana Euroopassa, tuore selvi-tys paljastaa. Syynä on todennäköisesti naisten tupakoinnin yleistymi-nen 60- ja 70-luvuilla, mutta myös rintasyöpä-kuolleisuuden alentu-minen. Keuhkosyöpä on jo naisten tappa-vin syöpä Isossa-Bri-tanniassa ja Puolassa.

duodecim

Suun pitkät tarkastusvälit ovat ongelma

Lasten pysyvät kulmahampaat voivat joskus jäädä puhkeamatta, jol-loin ne on autettava esille ja ohjattava oikeaan paikkaan. Pysyvät ylä- ja alakulmahampaat puhkeavat kymmenen ikävuoden korvilla, mutta vaihteluväli voi olla jopa neljä vuotta. Viipyvät hampaat olisi löydet-tävä ajoissa, koska varhainenkin oikomishoito voi kestää vuosia. On-gelmana ovat kuitenkin hampaiston pitkät tarkastusvälit. Valtioneu-voston asetus velvoittaa tekemään oppilaalle suun terveystarkastuk-sen ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella vuosiluokalla. Pu-rennan kehityksen ja hampaan puhkeamishäiriöiden suhteen optimi olisi kolmas vuosiluokka.

apollonia

MS-riski riippuu myös synnyinkuusta Tuoreen brittitutkimuksen mukaan MS-tauti eli multippeli-skleroosi iskee herkemmin huhtikuussa syntyviin. Riski on noin viisi prosenttia suurempi kuin muina kuukausina syntyvien. Loka- tai marraskuussa syntyvien sairastumisriski on sen sijaan tavallista pienempi. Havainnot tukevat teoriaa, jonka mukaan äidin D-vitamiinitasot raskauden aikana vaikuttavat jälkeläisen MS-riskiin.

duodecim

ing

ima

ge

sUPER 4 /2013 13

MiTä MiElTäVastaus kuukauden kysymykseen.

Pitäisikö vanhemmista huolehtiminen tehdä lakisääteiseksi?

Lasillinen raikasta vettä kesähel-teellä järvenrannassa – voiko olla mitään parempaa!

uimari hanna-maria seppälämotiivi 3/2013

Työntekijät eivät uskalla kertoa epä-kohdista ja huonosta kohtelusta. Jos uskaltaa olla eri mieltä, kosto voi ol-la pitkäaikaistakin.

työhyvinvoinnin professori marja-liisa manka

polemiikki 1/2013

Emme ole koskaan nähneet lasten satu- tai kuvakirjoissa tai elokuvissa vanhempina kahta naista.

sateenkaariperheen toinen äitinina blomerus

pari&perhe 1/2013

Apuhoitajaliitto ko-keili uutta kenttä-palvelua. Eri puo-lille maata nimet-tiin 16 apuhoita-jaa asiamiehiksi auttamaan edun-valvonta- ja jär-jestökysymyksis-

sä. Käynnissä oli myös piirisihteeri-kokeilu. Vilkas työmarkkinakevät jat-kui. Apuhoitajaliitto tavoitteli viiden palkkaluokan palkannousua seuraa-valle sopimuskaudelle, mutta Kun-nallinen sopimusvaltuuskunta tarjo-si vain työmarkkinoiden yleislinjaa. Työtaisteluvaroitus oli jätetty, ja hoi-tajalakko häämötti.

”Työnantaja vei työtaisteluvaroituk-sen virkariitalautakuntaan, joten mah-dollinen työtaistelu alkaa aikaisintaan 28.4.1983.”

apuhoitajalehti 4/1983

maaliskuun kysymys oli:

muut lehdet

huhtikuun kysymys löytyy liiton jäsensivuilta. kaikkien 17. huhtikuuta mennessä vastanneiden kesken arvotaan super-lehden pyyhe-saippuasetti.

maaliskuussa arpa suosi jaana sundvallia akaasta. onnittelut!

80 %

30 vuotta sitten

• Jotenkin sitä pitäisi kannustaa, jotta enemmän huolehdittaisiin.

• Minusta lapset ovat velvollisia huolehtimaan omien kykyjen ja varojen mukaan.

• Vanhuuden päivät on siten turvattu, ei hoitolaitokseen vanhuksia! Parasta hoivaa kun omat lapset pitävät huolen kokonaisvaltaisesti.

• Tänä päivänä lapset puolisoineen käyvät työssä ja elävät muutoinkin usein jaksamisensa äärirajoilla. He hoitavat työnsä ja lapsensa. Ei todellakaan!

• Kaikilla ei ole mahdollisuutta hoitaa vanhempiaan johtuen monista syistä, esimerkiksi asumisoloista tai liikenneyhteyksistä.

• Läheisten auttamisen pitää lähteä omasta halusta, ei velvoitteesta totella lakia!

• Hoitotyön arvostuksen puute ei millään tavoin motivoi tukemaan lakiin kirjattua velvoitetta. Rakenteellisia muutoksia kaipaisin ennen lakivelvoitteita.

• Luonnollisesta asiasta tehdään silloin läheisille ”ikävä velvollisuus”.

20 %

14 sUPER 4 /2013

Hirvenlihapullissamaistuu jänkä

teksti ja kuvat sonja kähkönen

läHi- JA PERUsRUOKAAsuperilaiseen makuun

Lähihoitaja, ex-kokki Eila Heikkilä kattaa ruokapöytäänsä todellista lähiruokaa: lähes kaikki ravinto lihasta kasviksiin tulee omalta piha-

maalta tai Tunturi-Lapin erämaasta.

un kittiläläinen lähihoitaja Eila Heikkilä kysyy kylään tulevilta lapsenlapsiltaan, mitä nämä toi-vovat päivällispöytään, on vastaus lähes aina sa-ma – hirvenlihapullia. Hirvenlihaa perheessä syödään paljon muussakin muodossa, sillä lähi-hoitajan mies on kova metsästämään. Myös Eila

on usein mukana hirvijahdissa ja pitää huolen siitä, että liha irrotetaan ruhosta asianmukaisesti.

– Viime syksynä mieheni kaatoi seitsemän eläintä, ja saim-me varastoon kolmesataa kiloa lihaa. Teimme siitä jauhelihaa, osan kuivatimme ja osan veimme jatkokäsiteltäväksi kylmä- ja lämminsavulihaksi.

Heikkilän perheen ruokapöytä notkuu lähiruokaa. Eila metsästää miehensä kanssa myös vesi- sekä maalintuja, ja ka-laa he saavat lähihoitajan veljeltä. Pariskunnan Ylläs-tunturin kupeessa sijaitsevan kotipihan rajalta avautuu jänkä, josta löy-tyvät marjat ja sienet. Pihamaallaan Heikkilä viljelee ainakin mansikkaa, perunaa, porkkanaa ja naurista.

– Yksi suurimmista herkuistani onkin nuotion hiilloksessa kypsennetty nauris, jonka päälle sivellään nokare voita.

reseptit syntyvät kokkaushetkelläEila Heikkilän intohimo ovat tavalliset kotiruuat, jotka hän tekee alusta asti itse. Lähihoitaja karttaa kauppojen valmiskas-tikkeita eikä halua peittää raaka-aineiden luonnollisia arome-ja voimakkailla mausteilla.

– Parhaan maun saa lisäämällä yksinkertaisesti suolaa ja voita, hän paljastaa.

Heikkilä keksii reseptit aina kokkaushetkellä omassa pääs-sään, ja raaka-aineeksi kelpaa se, mitä kaapista sattuu löyty-mään. Hän saa tuotoksistaan paljon kehuja, mutta luottaa eniten miehensä palautteeseen.

– Hän ei kaunistele asioita. Jos hän sanoo, että ruoka on hyvää, niin siihen on uskominen.

Eila valmistui 90-luvun alussa keittäjäksi, joitakin vuosia

Kmyöhemmin kokiksi ja työskenteli pitkään huoltoaseman ra-vintolassa. Sitten tuli välilevyn pullistuma ja nivelrikko.

– Rintarangan kuluman vuoksi en voinut tehdä käsilläni enää hämmentävää liikettä. Työura oli mietittävä uusiksi. Olin työskennellyt kodinhoitajana ja harkinnut jo silloin hoitoalan opintoja. Aloitinkin lähihoitajaopinnot ja valmistuin sairaan-hoidon ja huolenpidon koulutusohjelmasta vuonna 2008.

Heikkilä tekee kolmivuorotyötä kehitysvammaisten paris-sa palvelutalo Metsolassa.

– Haastavinta työssäni on ehkä asukkaiden mielialan vaih-telut. On kuitenkin palkitsevaa nähdä, miten pienistä asioista he saavat hyvän mielen. Meillä on myös hyvä työyhteisö, jos-sa asiat joskus riitelevät, mutta eivät ihmiset.

Eilan lapset ovat seuranneet äitinsä jalanjälkiä. Kaikki kol-me lasta ovat oppineet laittamaan ruokaa, ja kaksi heistä opis-kelee parhaillaan lähihoitajaksi.

uusi ruokavalio vei kilotKun nivelrikko paheni entisestään ja kulumat vaivasivat, Heik- kilä päätti hakea apua uudesta ruokavaliosta.

– Jätin ruokavaliostani pois sokerin, hiivan ja vehnäjauhot ja tasasin ruokailuvälejä. Painoni putosi kolmessa kuukaudessa kymmenen kiloa kuin itsestään ja oloni on nyt paljon parempi.

Heikkilä huomauttaa, että edes liikunnalla ei ole osuutta näin roimaan painon pudotukseen, sillä akillesjänteen katket-tua hän ei ole juuri kyennyt kuntoilemaan. Lähihoitaja kui-tenkin nauttii luonnossa liikkumisesta. Göteborgin kaupun-gissakin aikoinaan asuneelle Heikkilälle kotipaikka Lapissa on yhtä kuin rauha. Kun hän ajaa 40 kilometrin matkan työpai-kalta kotiinsa, jäävät työasiat taakse.

– Minulla on jännä kaipuu erämaan hiljaisuuteen. Yksi vii-me syksyn huippuhetkistä oli se, kun odotimme haukulle jää-nyttä hirvikoiraamme mieheni kanssa keskellä lumista met-sää. Istuimme nuotion äärellä ja katselimme kuutamoa kai-kessa rauhassa. Sellaisista hetkistä saan paljon voimaa..

sUPER 4 /2013 15

Noin 30 kappaletta

• 400 g hirven jauhelihaa• 400 g sieniä• 1–2 sipulia• 1–2 munaa• noin 1 dl korppujauhoja• 1 tl maustepippuria• 1/2 dl kermaa• 1/2-1 tl suolaa

Sipuli ja sienet pilkotaan pieneksi tai soseutetaan.Kaikki ainekset sekoitetaan keskenään. Pyöritetäänmassa pieniksi lihapulliksi ja paistetaan pannulla til-kassa voita tai öljyä.

Hirvenlihapullat

sUPER 3 /2013 15

16 sUPER 4 /2013

sUPER 4 /2013 17

ittilän terveyskeskuksessa kuunnellaan aamuseit-semältä yövuorolaisten raportteja. Pitkäaikaispoti-laiden vuodeosaston kansliassa istuu myös perus-hoitaja Saara Murtola. Hän on herännyt hetkeä aiemmin paukkuvaan pakkasaamuun, kiirehtinyt autollaan puolentoista kilometrin matkan terveys-

keskukseen ja vaihtanut päälleen työvaatteet.Raporttia jatkuu viisitoista minuuttia, sitten Saara on val-

mis aloittamaan päivän rutiinit – mummot ja papat odotta-vat vatsantoimituksia, aamupalaa ja pesuja.

Terveyskeskuksen vuodeosastot on jaettu kolmeen mo-duuliin, joista yhdessä hoidetaan akuuttipotilaita, toisessa pitkäaikaissairaita ja kolmannessa molempia. Saaran työvuo-rot voivat sijoittua mille tahansa osastolle, mutta tänään hän työskentelee pitkäaikaisosastolla.

– Osastolla on viisitoista potilaspaikkaa, mutta nyt meillä on viisi ylipaikkalaista. Vuodeosastolle on tunkua, niin kuin kaikkiin muihinkin hoitoyksiköihin täällä Kittilässä.

Perushoitaja lähtee aamukierrolle sairaanhoitajaksi pian pätevöityvän, Unkarista Suomeen muuttaneen Siko Csillan ja lähihoitaja Hellevi Kumpulan kanssa.

Kolmikko astuu huoneeseen yksitoista ja toivottaa potilail-le hyvät huomenet. Saara käy raottamassa sälekaihtimia. Kaa-mos on päättynyt pari kuukautta sitten, ja maaliskuun aamu-na aurinko nousee jo reippaana horisontin takaa. Hoitajat ot-tavat seinätelineestä hoitokäsineet ja vaihtavat rouvien vaipat. Sitten kammataan hiukset ojennukseen.

villasukkia ja niMipäiväkahvit

Ensimmäinen työtunti vierähtää siivillä. Huoneessa kaksi-toista rouvat siristävät vielä unihiekkaa silmistään, kun Saa-ra Murtola kävelee sisään. Perushoitaja käy pöyhimässä vaa-tekaapin sisältöä.

– Teillä ikäihmisillä on sen verran huono verenkierto, et-tä laitetaanpa jalkoihin villasukat, Saara valikoi korista värik-käimmät lappilaistöppöset.

Aamutoimille sängystä nouseva rouva toivoo, että saa pu-kea päähänsä mustikaksi kuvioidun myssyn. Lyhyen etsinnän jälkeen sekin löytyy kaapista.

Seuraavaksi aamutoimille lähtee naapurivuoteen potilas. Hänet nostetaan istumaan sängyn reunalle, sitten ponniste-taan ylös. Saara Murtola ja Hellevi Kumpula tukevat kaikin voimin, kun vanhus tapailee askelia sivusuunnassa ja hapui-lee otetta rollaattorista.

– Tämähän meneekin nyt ihan meidän hoitajien kun-toiluksi.

Puoli tuntia myöhemmin Saara ja Hellevi tervehtivät naa-purihuoneen potilaita, osaston ainoita miesasiakkaita. Kak-sikko kertoo suunnittelevansa aamun ohjelmaksi parranajoa.

– Siinä on se vaara, että sinusta tulee joulupukki, Saara huomauttaa, kun toinen miehistä nikottelee vastaan.

Kun kasvot on siistitty, Saaran työlistalla on vielä yhden potilaan vatsantoimitus, aamupesu ja syöttäminen. Perushoi-taja kävelee käytävän perimmäisen huoneen ovelle, ottaa vie-

k

Saara Murtola hoitaa Kittilän terveyskeskuksessa

vanhuksia ja napapiirin sankareita

Perushoitaja Saara Murtola on tehnyt Kittilän terveyskeskuksessa monipuolista työtä jo lähes 40 vuotta. Hän huolehtii siitä, että vuodeosastot säilyvät makuuhaavattomina ja että vanhukset

voivat levätä kotoisan värikkäissä petivaatteissa.

teksti ja kuvat sonja kähkönen

18 sUPER 4 /2013

321

reisestä kaapista suojavaatteet ja pukee ne päälleen.

– Osastollamme on yksi mrsa-tapaus, muuten pöpö on pysynyt hyvin kurissa. Bakteeri on kantautunut tänne toden-näköisesti keskussairaalasta.

Laitoshuoltajat tulevat jakamaan aa-mupalaa, ja Saara lähtee auttamaan ruo-kailussa. Hänen mukaansa talon van-hukset syövät hyvin, ja toteavat joskus, että ruokaa on tarjolla liikaakin.

– Laitetaanko telkkari päälle, Saara kysyy huoneen yksitoista rouvilta.

– No se nyt on sama, yksi potilais-ta vastaa.

Saara näpäyttää aamu-tv:n päälle, asettuu potilaan vierelle ja avaa tarjot-timella olevat muoviastiat. Televisios-sa keskustellaan kiivaasti työmarkkina-neuvotteluista.

– Voi että, nyt nuo tunnustelut ovat menossa. Mitenköhän tässä vielä käy? Olemme seuranneet täällä tilannetta sil-lä mielellä, että liikoja ei kannata odot-taa. Pelkäämme, että jos jotain saamme, niin jotain muuta menetämme.

Yhdeksän korvilla aamupalat on syöty. Saara suuntaa osaston kahvin-tuoksuiseen taukotupaan, jonne myös muu henkilökunta on saapunut. Tun-nelma on iloinen ja syystäkin: tänään

vietetään Tarjan nimipäivää ja sankari tarjoaa työkavereilleen itse leipomaan-sa rahkapullaa.

Makuuhaavaton vuoDeosastoAamupäivä vuodeosastolla jatkuu pesu-jen parissa. Saara Murtola ottaa Hellevi Kumpulan ja Siko Csillan kanssa yhden potilaista sänkyineen mukaansa, ja ko-koonpano siirtyy pesutilaan, josta löy-tyy suihku, sauna ja vaatevarasto.

Hoitajat laskevat kolmeen ja nosta-vat rouvan tukevasti suihkupaarille.

– 70-luvulla terveyskeskuksessa käytettiin vielä ammeita. Vanhusten nostaminen niihin oli hankalaa ja kä-vi selän päälle. Lopulta kehitimme it-se oman suihkupaarin. Päällystimme tavalliset kuljetuspaarit kylpyhuoneen matoksi tarkoitetulla tekstiilillä. Sen

kittilän MaiseMat ja urheilu- MahDollisuuDet houkuttelevat

hoitotyöntekijöitä Muualta suoMesta Määräaikaisiin työsuhteisiin.

jälkeen tekniikka onkin kehittynyt vauhdilla, Saara kertoo.

Hän napsauttaa päälle vaatevaraston puolella olevan cd-soittimen, joka al-kaa toistaa muistitikulta Erinin ja Chi-sun tuotantoa. Tunnelma on heti astet-ta rennompi.

– Entinen esimiehemme keksi tuo-da tänne mankan, ja ammattiosastom-me puheenjohtajana toimiva perushoi-tajamme Johanna Köngäs on huolehti-nut musiikkitarjonnastamme. Vanhuk-sista on mukava kuunnella musiikkia.

Sillä aikaa, kun kollegat hoitavat po-tilaan pesun, Saara vaihtaa tämän sän-kyyn puhtaat lakanat. Perushoitaja on pitänyt huolen siitä, että osastolla ei loi-koilla haaleissa, kliinisissä lakanoissa.

– Kaikilla työyhteisömme jäsenillä on omat vastuualueet. Minä olen talon tekstiilivastaava ja olen tilannut käyt-

1. Perushoitaja Saara Murtola kirjaa päivän tapahtumat kansliassa iltapäivän rauhallisempina tunteina. 2. Terveyskeskuksen käytävän vitrii-niin on kerätty hoitotyössä käytettyjä apuvälineitä menneiltä vuosikymmeniltä. 3. Johanna Köngäs, Siko Csillan ja Saara Murtola nauttivat

sUPER 4 /2013 19

54

töömme mahdollisimman kodinomaisia ja värikkäitä peti-vaatteita.

Saara etsii potilaalle varastosta vaaleanpunaiset vaatteet ja asettelee ne sängyn päälle. Hän kertoo, että talon yhdelläkään potilaalla ei ole makuuhaavoja. Jos potilaan iho ei kestä laitos-vaatteita, voi tämä käyttää omia vaatteitaan.

– Käymme myös kääntämässä potilaita tasaisin väliajoin eli toteutamme asentohoitoa. Lisäksi käytämme esimerkiksi kan-tapäiden alla geelipatjoja. Tämä on kestävää kehitystä. Näin vältämme kalliit haavahoidot.

Saara lähtee hakemaan seuraavaa potilasta suihkuun.

pojan vuoro huolehtiaEnnen puolta päivää Reijo Yritys tulee vuodeosastolle tapaa-maan äitiään Jenny Yritystä. Pakkanen on lauhtunut, ja kak-sikko suunnittelee lähtevänsä ulkoilemaan – kylänraitilla tulee vastaan tuttuja lähes aina. Yritys pukee äidilleen toppavaatteet ja auttaa tämän pyörätuoliin.

– Viiden vuoden aikana vain neljänä päivänä en ole päässyt tänne vierailemaan. Äitini on aikoinaan hoitanut minua, jo-ten nyt on minun vuoroni huolehtia hänestä, mies hymyilee.

Saara Murtola ehtii suihkuttaa potilaat kollegojensa kans-sa ajallaan. Sitten kolmikko pitää parinkymmenen minuu-tin lounastauon. Puhelimet ovat kuitenkin mukana hälytys-ten varalta.

Kahdeltatoista laitoshuoltajat lähtevät jakamaan potilaille lounasta. Murtola hörppää kahvinsa loppuun ja lähtee jälleen avustamaan ruokailuissa. Osa potilaista syö itsenäisesti, toiset tarvitsevat apua. Television äärellä pyörätuolissa istuva rouva lusikoi suuhunsa paloitellun maksapihvin ja perunamuusin.

Seuraavaksi hän ottaa käteensä jälkiruoka-astian, kallistaa sen suunsa eteen ja nuolee puhtaaksi.

Lounasajan jälkeen Saara Murtola siirtyy kanslian vierei-seen huoneeseen jakamaan lääkkeet dosetteihin. Murtola on tarkkana ja kertaa viivoittimen avulla paperilla olevien poti-laiden lääketiedot.

Terveyskeskuksen vuodeosastoilla työskentelee kolmetois-ta sairaanhoitajaa sekä yhdeksän lähi- ja perushoitajaa. Saaran mukaan jokainen saa tehdä töitä osaamisensa rajoissa.

– Kun terveyskeskuksessa tehtiin lääkehoidon suunnitelma, siinä huomioitiin kaikki ammattiryhmät. Me kaikki olemme suorittaneet lääketentit ja jokainen osallistuu lääkehoitoon.

napapiirin sankareitaSaara Murtola tekee terveyskeskuksessa kolmivuorotyötä ja aamu-unisena hän tulee mieluiten ilta- tai yövuoroon. Kol-men viikon työvuorolistaan yövuoroja sattuu muutama. Sil-loin perushoitaja huolehtii työparinsa kanssa kaikista kolmen moduulin potilaista sekä poliklinikan päivystyksestä.

Turismista elävän kunnan kuusituhatpäinen väki jopa ne-linkertaistuu talvisesongin aikana, ja joukkoon mahtuu mo-nenlaista napapiirin sankaria. Läheiset laskettelukeskukset toivat aikoinaan paljonkin asiakkaita Kittilän terveyskeskuk-seen, mutta nykyään suuri osa potilaista käy yksityisillä lää-käriasemilla ja vakavimmat tapaukset hoidetaan Rovaniemen keskussairaalassa.

Joskus poliklinikan päivystykseen tulee laskettelutapatur-missa loukkaantuneita. Saara on hoitanut jalka-, sääri- ja ran-nemurtumia sekä seurannut aivotärähdyksen saaneita.

– Tänä talvena on ollut hiljaisempaa. Poliklinikalla näkee

kahvihetkestä sohvalla, jonka entinen osastonhoitaja teetätti taukotilaan läksiäislahjanaan. 4. Värikkäistä kuoseista pitävä Saara Murtola etsii potilaille näyttävimmät villasukat. 5. Reijo Yritys ja hänen äitinsä Jenny Yritys lähtevät kävelylle läheiselle huoltoasemalle.

20 sUPER 4 /2013

iltaisin pikemminkin talviurheilun lieveilmiöitä. Otetaan lii-kaa kuppia, sitten kompuroidaan ja päädytään tänne hoi-toon. Jostain syystä nämäkin tapaukset ovat kuitenkin vä-hentyneet. Terveyskeskukseen tulee enimmäkseen turisteja, jotka ovat lomalle lähtiessään unohtaneet lääkkeensä kotiin.

Murtola myöntää, että sesonkiaikaan elämä laskettelukes-kusten kupeessa on parhaimmillaan kuin elokuvasta.

– Kerran hoidettavaksemme polille tuli koirasafarissa it-sensä satuttanut julkkis, aikamoinen persoona. Ja viime tal-vena saimme lukea uutisista, kun koiravaljakon koirat karka-sivat ja jättivät ajelulla olleet turistit keskelle erämaata.

työyhteisö korjautuu itsestäänIltapäivällä osasto hiljenee. Saara Murtolan mukaan päivä on tavallista rauhallisempi.

– Välillä on ollut tiukkaa, kun henkilökunta on sairastel-lut, olemme tehneet tuplavuoroja ja pelkästään ylipaikkalais-ten vuoksi kuormitusprosentti on 120.

Töitä jaksetaan kuitenkin painaa, koska terveyskeskuksessa on Saaran mukaan hyvä, itsekorjautuva työyhteisö.

– Joskus meillä on eripuraa, mutta hetken päästä toimim-me taas sulassa sovussa. Meillä on paljon pitkäaikaisia työn-tekijöitä ja tunnemme toisemme hyvin.

Jumpat ja muu liikunta, käsityöt ja lukeminen. Viettää mielellään aikaa luonnossa ja marjastaa kaikkea hillas-ta mustikkaan ja karpaloon.

Työ terveyskeskuksessa on vaihte-levaa, toimintaa riittää. Työvuoros-ta jää hyvä mieli, kun asiat menevät suunnitelmien mukaan ja esimer-kiksi akuuttiosaston potilas saa hy-vän ennusteen.

Alan hierarkia. Vaikeat sairaudet, ih-misten kipu ja potilaiden sekä omais-ten hätä.

Noin 40 vuotta hoitajana työsken-nellyt kittiläläinen perushoitaja Saa-ra Murtola vietti viime heinäkuussa 60-vuotisjuhlia. Valmistui apuhoita-jaksi jouluna 1974. On Kittilän am-mattiosaston taloudenhoitaja sekä varapuheenjohtaja.

Aloitti työt Kittilän terveyskeskuksen vuodeosastolla 1975. Jatkoi osastol-la puoli vuotta, sitten siirtyi polikli-nikalle ja myöhemmin takaisin vuo-deosastolle. Oli vuosina 1994–1995 työnkierrossa Kittilän vanhainkodissa.

Mies ja 36-, 31- sekä 25-vuotiaat po-jat ja 8-vuotias pojantytär.

Tänään töissä

kuka harrastukset

parasta työssä

työura hoitajana

perhe

haastavinta työssä

Murtolan mukaan Kittilän maisemat ja urheilumahdolli-suudet houkuttelevat hoitotyöntekijöitä muualta Suomesta määräaikaisiin työsuhteisiin. Se on hyvä asia paikkakunnalla, jolla podetaan hoitajapulaa.

Saara ehtii vielä iltapäiväkahville. Sitten hän asettuu kans-liaan tietokoneen ääreen kirjaamaan päivän tapahtumat. Toi-sella puolella huonetta pirisee puhelin, jossain miespotilas huutaa luokseen hoitajaa.

– Aiemmin käytimme Pegasosta, nykyään Efficaa. Mieles-täni tämä nykyinen järjestelmä on vähän monimutkaisempi. Merkitsen tänne, ketkä kävivät aamuvuoron aikana suihkus-sa, miten potilaille maistui ruoka, miten vatsat toimivat ja ku-ka sai luokseen vieraita, perushoitaja kertaa.

Kello lähestyy kolmea ja Saaran työvuoro on päättymässä. Myös hänen viralliset työvuotensa ovat täynnä. Murtola olisi päässyt eläkkeelle vuoden vaihteessa, mutta päätti jatkaa vie-lä elokuuhun. Hän suunnittelee tekevänsä keikkaa satunnai-sesti sen jälkeenkin.

– Eläkkeelle jääminen on iso elämänmuutos ja tuntuu hai-kealta, vaikka en ole koskaan ollut mikään uraihminen. Mut-ta toki haluan nauttia vapaista vielä hyväkuntoisena ja tervee-nä. Eläkepäivinä ohjelmassa on ainakin aktiivisempaa kyläi-lyä lasten luona Etelä-Suomessa. Ja ehkä rikon myös nykyi-sen marjastusennätykseni, 700 kiloa kesässä..

sUPER 4 /2013 21

– Vanhukset pitivät tapahtumasta to-si paljon. Entisajan alusvaatteet he-rättivät muistoja vuosikymmenten ta-kaa. Kuulin, että Ui liiviin -tapahtu-man jälkeen jotkut asukkaat olivat jo-

pa nähneet unia liiveistä, Seniorisääti-ön vapaaehtoistyön suunnittelija Kirs-ti Holmberg kertoo.

Tapahtumassa käytiin läpi naisten alusvaatteiden historiaa 1700-luvun korseteista tämän päivän trendeihin. Eri vuosikymmenten alusvaatteita kier-si yleisön joukossa. Musta sukkanauha herätti asukkaissa keskustelua.

– Tulee sellainen kevytkenkäisyys mieleen, eräs asukkaista totesi.

Seniorisäätiössä on otettu tavaksi kysyä asukkailta, millaista virkistystoi-mintaa he haluaisivat. Vastaukset ovat yllättäneet Holmbergin.

– Vaikka olisi ulkoisesti 100-vuo-tias, sisällä saattaa olla nuoruuden pa-

lo. Vanhukset kaipaavat monenlaisia kulttuuritapahtumia. Suosittelen, että muissakin vanhainkodeissa lähdetään rohkeasti tekemään jotain sellaista, mi-tä ei ole ennen tehty.

Tapahtuma oli osa Helsingin kau-punginmuseon seniorityötä, ja sen ideoi työpajaohjaaja Marja Nykänen. Mu-seo kokoaa liivitapahtuman perusteella Ihonläheisen muistojen matkalaukun, joka lähtee kiertämään helsinkiläisissä palvelutaloissa ja vanhainkodeissa.

Alusvaatteet tapahtumaan toivat Patricia ja Play it again, Sam. Tilaisuu-dessa oli rentoa musiikkia, josta vasta-sivat Pop & Jazz konservatorion opis-kelijat..

Kukkaset kuihtuvat, liivit ovat ikuisia!

teksti ja kuva minna lyhty

Helsingin Seniorisäätiön asukkaita ilahdutettiin kuk-kasten sijasta liivein. Se-niorisäätiön Kannelkodissa järjestettiin maaliskuussa vanhanajan mannekiininäy-tös, jossa säätiön asukkailla oli mahdollisuus hypistellä liivejä ja muistella menneitä.

Luonnollisuus on harvoin ollut valttia kauneusihanteissa. Aina on pitänyt kuristaa ja puskea juuri oikeista koh-dista, jotta olisi kulloisenkin muodin mukainen, todettiin Ui liiviin -tapah-tumassa.

22 sUPER 4 /2013

sUPER 4 /2013 23

aahanmuuttajien työllisyysluvut ovat kolme ker-taa huonommat kuin suomalaissyntyisten. Eten-kin kehitysmaista tulleet työllistyvät huonosti jos ollenkaan, eikä esteenä ole läheskään aina koulu-tuksen tai kielitaidon puute. THL:n tutkija Tiina Ristikari väittää monien Helsingin metron afrikka-

laissyntyisten siivoojien tekevän työtään korkeakoulupohjalta.Suomalaisten ammattiliitot tiedostavat Ristikarin mukaan

etnisen työmarkkinasyrjinnän yleisyyden ja ymmärtävät sen muodot. Liittojen asenteessa on kuitenkin mukana vastuun pakoilua: syrjintä nähdään työmarkkinoiden yleisenä piirtee-nä, ei oman toimialan ongelmana.

60 prosenttia Ristikarin kyselyyn osallistuneista ammatti-liittojen edustajista piti maahanmuuttajiin työmarkkinoilla kohdistuvaa syrjintää melko yleisenä ja 9 prosenttia hyvin ylei-senä. Kysyttäessä syrjinnästä omalla toimialalla Hyvin yleistä -vastausten osuus putosi nollaan. Peräti neljännes vastaajista piti oman liittonsa edustamaa alaa täysin vapaana syrjinnästä.

uhreista ei ole auttajiksi

Suomessa asuvista nelisen prosenttia on maahanmuuttajia. Eniten heitä on tullut Venäjältä, Virosta, Ruotsista, Somali-asta ja entisen Jugoslavian alueelta. Joka kymmenes maahan-muuttaja on pakolainen.

Kaksien työmarkkinoiden pelossa ay-liike on vaivojaan säästämättä suojellut suomalaisten ja ulkomaalaisten palkka-tasa-arvoa. Maahanmuuttajien oma panos on kuitenkin jää-nyt tasa-arvotaiston tuoksinassa hyödyntämättä.

Ristikari arvostelee ay-liikettä asenteesta, jota voisi kut-sua surkeuttamiseksi: maahanmuuttajien toimijuus kiiste-tään yleistämällä heidät uhreiksi ja avun tarvitsijoiksi. Ulko-mailta tulleita työntekijöitä autetaan ja opastetaan, mutta hei-tä ei rohkaista ajamaan omaa asiaansa ammattiliiton aktiivi-sina toimijoina.

Tulijoihin suhtaudutaan lähtökohtaisesti kielitaidottomi-na ja kouluttamattomina pakolaisina. Kuitenkin vain kym-menisen prosenttia Suomeen tulevista maahanmuuttajista on pakolaisia.

Maahanmuuttajien heikkoja kohtia korostava linja toistuu tutkijan mukaan työmarkkinoilla. Suomalaisen työntekijän oletetaan osaavan hommat, mutta maahanmuuttajan kohdal-la oletusarvo on päinvastainen. Maahanmuuttaja ei osaa mi-tään, kunnes toisin todistetaan.

Ay-liike on Ristikarin mukaan maahanmuuttajiin kohdis-tuvissa asenteissaan samalla tasolla muun yhteiskunnan kans-

Syrjitäänkö Suomen työmarkkinoilla ihmisiä syntyperän tai ihonvärin perusteella? Kyllä, ja ammattiliitot tuntevat tilanteen, vastaa tutkija Tiina Ristikari. Liittojen vahvuuksiin ei kui-tenkaan kuulu syrjinnän tunnistaminen niiden omilla toimialoilla.

Tutkijan mielestä maahanmuuttajia pitäisi auttaa auttamaan itseään

teksti antti vanas kuvitus salla pyykölä

kaipaako ay-joukkueulkoMaalaisvahvistusta?

M

24 sUPER 4 /2013

sa. Ongelmat johtuvat kokemattomuudesta: Suomen ja suo-malaisten ammattiliittojen historia ulkomaalaisten vastaanot-tajana on vielä kovin lyhyt.

kaikille saMaaRistikari tutkii väitöskirjassaan suomalaisen ay-liikkeen suh-tautumista maahanmuuttoon ja vertasi tilannetta muiden Euroopan maiden ammattiliittoihin. Omilla nimillään tutki-muksessa esiintyvät vain kolme suomalaista keskusjärjestöä; yksittäisten ammattiliittojen tietoja tai kannanottoja väitök-sestä ei löydy, eikä tutkijalla ole lupa niistä kertoa.

Tutkimusaineisto on koottu ammattiliittojen verkkojul-kaisuista, liittojen jäsenille tehdyllä kyselyllä ja ryhmähaas-tatteluin vuosina 2007–2010.

Aktiivisin ulkomaalaisia koskevissa asioissa on ollut SAK, mikä johtuu Ristikarin mukaan lähinnä siitä, että sen edusta-milla aloilla on ollut maahanmuuttajia eniten ja pisimpään.

STTK saa erityismaininnan monikulttuuristen työmark-kinoiden puolestapuhujana. Esimerkiksi järjestön vuonna 2006 toteuttaman Mosaiikki-projektin tarkoituksena ei ol-lut vain edistää etnistä tasa-arvoa, vaan nostaa monikulttuu-risuus esiin suomalaista työelämää rikastuttavana resurssina.

Kyselyn tulokset kertovat suomalaisten ammattiliittojen luottavan edunvalvonnassaan kaikille samaa -periaatteeseen. Ristikarin mukaan linja toistaa pohjoismaista hyvinvointipal-velujen tuotantotapaa.

Yli puolessa Suomen ammattiliitoista ei ole lainkaan ni-menomaan maahanmuuttaja-asioihin erikoistunutta henki-löstöä. STTK:n jäsenliitoista tällaista henkilöstöä oli noin 40 prosentissa.

Tilanne on kansainvälisessä vertailussa sangen omalaatui-nen, sillä muiden Euroopan maiden ammattiliitoissa maahan-muuttoasioihin erikoistuneiden työntekijöiden puuttuminen on harvinainen poikkeus. Muualla ulkomaalaisasioista vastaa-vat työntekijät ovat usein ulkomaalaisia, Suomessa he ovat lä-hes poikkeuksetta syntyperäisiä suomalaisia.

Kolmella neljästä suomalaisesta liitosta ei ollut palkkalistal-laan ainuttakaan Suomen ulkopuolella syntynyttä, ja 60 pro-sentissa ulkomaalaiset puuttuivat tyystin myös liiton päättä-vistä elimistä. Maahanmuuttajiin keskittyvä toimielin puut-tui 93 prosentista liitoista.

virallisuus vieroittaaTärkeimpinä maahanmuuttajiin liittyvinä tehtävinä liitoissa pidettiin ay-tietouden lisäämistä ja jäsenten värväämistä. Sil-ti Ristikarin kysyessä, kuuluuko liiton strategiaan ulkomaa-laisjäsenten määrän kasvattaminen, vain 16 prosenttia vasta-si kyllä ja 83 prosenttia ei.

Puolet liitoista ilmoitti julkaisevansa värväysmateriaalia muullakin kielellä kuin suomeksi, ja 64 prosentilla oli ulko-maalaisille suunnattuja koulutusohjelmia. Suunnilleen kol-mannes Suomen ammattiliitoista ei tiennyt ulkomaalaisten jäsentensä lukumäärää. STTK:n jäsenliitoista sen tiesi ta-san puolet.

Kaiken kaikkiaan suomalaista ay-liikettä rasittaa Ristika-rin mukaan kolmikantavirallisuus ja jäykkyys. Asiat valmis-tellaan ja niistä sovitaan kabineteissa; puhetta ja pöytäkirjoja riittää, mutta suora toiminta ei jaksa innostaa pitkän virkaiän kangistamia paikallistason päättäjiä.

Vanhoissa maahanmuuttajamaissa, esimerkiksi Saksassa ja eteläisessä Euroopassa, työelämän ajankohtaiset kysymykset tuo-daan reippaasti kadulle. Mielenosoituksissa ja joukkokokouk- sissa on kielimuurit ylittävää elämysvoimaa, joka rohkaisee maahanmuuttajia osallistumaan muuhunkin ay-toimintaan.

Tutkija ei pidä kansallisuuteen perustuvia me vastaan muut -asenteita ammattiliittojen ongelmana sen enempää keskus- kuin paikallistasollakaan. Ammattiosastojen jäyk-kä klikkiytyneisyys rajoittaa kaikkien tulokkaiden – ei vain maahanmuuttajien – mahdollisuuksia vaikuttaa paikallisiin toimintatapoihin..

tiina ristikari: finnish trade unions and immigrant labor.

tampereen yliopisto 2013.

sUPER 4 /2013 25

– Maahanmuuttajat ovat yksilöitä siinä missä suomalaissyntyisetkin lähihoitajat. Kaikki eivät halua osallistua kaikkeen. Tärkeätä on, että kaikki tietävät mistä apua saa silloin kun sitä tarvitaan, tuu-mii SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola.

Aktiivisuus vaihtelee. Venäjältä tul-leille lähihoitajille liittoon kuuluminen on Paavolan mukaan tärkeä asia, mutta ay-toiminta ei yleensä houkuttele työajan ulkopuolella. Liittoon luotetaan, mutta sille ei haluta uhrata vapaa-aikaa.

– Yritetty on. Helsingin seudun ul-komaalaistaustaisia lähihoitajia houku-teltiin jokunen vuosi sitten SuPerin il-lanviettoihin. Ensimmäisellä yrittämällä 150 mahdollisesta tuli paikalle viisitois-ta, toisella seitsemän. Perheillat veivät voiton ay-riennoista, Paavola arvelee.

Myös kotimaan kokemukset pai-navat. Etelästä ja Kaukoidästä tulleet maahanmuuttajat pitävät usein ay-toimintaan osallistumista vaarallisena. Heidän luottamuksensa voittaminen voi viedä vuosia.

– Lähihoitaja itse olisi ehkä valmis ottamaan riskin, mutta perheen tur-vallisuutta ei haluta vaarantaa mistään hinnasta. Jäsenyyttä ei kuuluteta vaan asiat hoidetaan mieluiten kahden kes-ken luottamusmiehen tai ammattiosas-ton puheenjohtajan kanssa.

Paavolan mielestä Tiina Ristikari on väärässä ainakin SuPerin suhteen väit-täessään liittojen pitävän maahanmuut-

tajia avuttomina reppanoina. SuPerissa ulkomailta Suomeen tulleet lähihoita-jat nähdään nimenomaan lähihoitajina – ei maahanmuuttajina, saati uhreina.

Ristikarin arvostelema kaikille samaa -periaate pätee, mutta se ei tarkoi-ta ylimalkaisuutta vaan sitä, että tuen ja edunvalvonnan lähtökohtana on sa-ma ala, ei eri kansallisuus. SuPeriin kuuluvia ei myöskään kirjata erikseen kansallisuuden tai äidinkielen mukaan. Maahanmuuttajataustaisten superilais-ten määrää ei siis tiedä kukaan.

Tulijoilla on omat yksilölliset heikkoutensa ja vahvuutensa. Akuutein pul-ma on yleensä kielitaito.

SuPer ei Paavolan mukaan vastusta hoitajien rekrytointia ulkomailta, kun-han kotimainen työvoimalaari on en-sin koluttu viimeistä nurkkaa myöten ja työnantaja kantaa vastuu tulijoiden kou-lutuksesta ja kielitaidon kehittämisestä.

Työvoimaa tuotaessa on katsotta-va myös työvoimaa vievien maiden olosuhteet; esimerkiksi Puolaa ollaan

Kaikille samaa – mutta yksilöllisestiparhaillaan pumppaamassa tyhjäksi ammattitaitoisesta hoitohenkilöstös-tä. Paavola kaipaa työvoiman tuontiin vastavuoroisuutta ja eettistä kauppa-taseen arviointia: kun kerran tuodaan, niin pitäisi pohtia myös sitä, mitä voi-taisiin viedä.

– Sitäkin sopisi miettiä, että ulko-mailta rekrytoidut hoitajat eivät ole tul-leet Suomeen jäädäkseen, puheenjoh-taja huomauttaa.

SuPerin pääsihteeri Arja Niittysen mielestä nimenomaan maahanmuut-tajille räätälöidyt ay-aktiviteetit olisi-vat keskustelun arvoinen asia. Ristika-rin kuuluttamaa räväkkyyttä ja elämyk-sellisyyttä suomalaiseen edunvalvon-taan tuskin ihan ensi hätään saadaan, vaikka syytä olisi.

– Suomalaiset eivät ole tottuneet julkisesti näyttämään mieltään mielen-osoituksissa. Täkäläisen toimintakult-tuurin muuttamiseksi maahanmuuttajia on kuitenkin aivan liian vähän, ja nekin vähät ovat hajallaan ympäri maata..

tulijoilla on oMat yksilölliset heikkoutensa ja vahvuutensa.

akuutein pulMa on yleensä kielitaito.

26 sUPER 4 /2013

Yksi päivien antoisista luennoista keskittyi Hyvä vastaanotto -hankkeeseen ja sillä tavoiteltavaan edistykselliseen julkisen terveydenhuollon saatavuuteen. Luennoitsijana oli hankkeen suunnittelija ja valmentaja Henna Korte.

Huonon saatavuuden tunnistaa muun muassa siitä, et-tä asiakkaat soittelevat toistuvasti, antavat akuutin syyn ei-akuutille vaivalleen ja ovat tyytymättömiä. Henkilökuntaa

puolestaan stressaa tilanteen jatkuva selittäminen asiakkaille ja aikojen metsästäminen ajanvarauskirjasta. Hyvä vastaan-otto -hanke perustuu ajatukselle siitä, että terveydenhuol-lon tarkoitus on vastata asiakkaan tarpeisiin ilman tarpeeton-ta jonottamista.

Parantamalla kapasiteetin ja kysynnän tasapainoa voidaan lisätä sekä asiakkaan tyytyväisyyttä saamaansa palveluun että

Vastaanotto-osastoavustajat kokoontuivat Helsingissä

teksti henriikka hakkala ja sonja kähkönen kuvat jukka jarvela

Vastaanotto-osastoavustajat tapasivat vuotuisilla koulutus-päivillään Helsingissä maaliskuussa. Yhdistyksen päättäjien valinnan lisäksi päivien aikana saatiin seurata monipuolista

ohjelmaa muun muassa KanTa-palveluiden etenemisestä, ter-veysportin hyödyntämismahdollisuuksista sekä ergonomiasta

työhyvinvoinnin lisääjänä.

sUPER 4 /2013 27

ohimennen opintopäivillä

Elina Maasalo- Tuoriniemi

Perushoitaja Elina Maasa-lo-Tuoriniemi työskentelee Ähtärin terveyskeskukses-sa sisätautien erikoislääkä-rin sihteerinä. Reilun kol-men vuoden kokemuksella hän sanoo, että osastosihtee-

rin työ sisätautipoliklinikalla on hyvin monipuolista.Maasalo-Tuoriniemi pitää sii-

tä, että voi itse määritellä työryt-minsä. Haastavaksi hän kokee palvelu-

jen suuren kysynnän. Jonot ovat pitkiä ja ai-kojen sopeuttaminen on joskus vaikeaa.

Maasalo-Tuoriniemi osallistui Suomen Vastaanotto-osasto-avustajien koulutuspäiville toistamiseen ja oli tyytyväinen ohjel-maan. Hän odotti erityisesti KanTa-palveluja koskevaa luentoa.

– Työpaikallani on otettu käyttöön sähköinen resepti, jo-ten aihe on ajankohtainen. On hyvä, että tulevan lakimuu-toksen myötä myös me lähi- ja perushoitajat pääsemme arkis-toon. Nythän me saamme nähdä vain reseptin..

Johanna Niemi-Raittinen

Lähihoitaja Johanna Nie-mi-Raittinen työskenteli kolmetoista vuotta päi-väkodissa. Sitten hän palasi koulun penkille ja suoritti asiakaspalvelun ja tietohallinnan koulutus-ohjelman. Valmistuttuaan hän sai vakipaikan Lempää-län pääterveysaseman infopis-teestä. Laajaan työnkuvaan kuuluu muun muassa lähtevän ja saapuvan pos-tin koordinointia, asiakkaiden neuvomista ja ajanvarausten hoitamista.

Ensimmäistä kertaa Vastaanotto-osastoavustajien koulu-tuspäiville osallistunut Niemi-Raittinen odotti erityisesti hy-vää vastaanottoa käsittelevää luentoa sekä luentoa Terveyspor-tista terveydenhuollon apuna.

– Meillä on Lempäälässä väestövastuu. Halusin kuulla, mi-ten hyvä vastaanotto toimii. Teen myös paljon hoidon tar-peen arviointeja.

Lähihoitaja pitää työnsä ytimenä hyvää asiakaspalvelua.– Haluan, että asiakkaat tulevat kuulluksi ja tietävät vas-

taanottotiskiltä lähtiessään, mitä seuraavaksi tapahtuu..

Vastaanotto-osastoavustajien koulutuspäivät keräsivät Helsinkiin toistasataa osallistujaa eri puolilta Suomea.

Yhdistyksen puheenjohtaja Toini Koistinen oli tyyty-väinen siihen, että mukana oli työntekijöitä monipuoli-sesti sekä kunnalliselta että yksityiseltä puolelta esimer-kiksi työterveydestä, avoterveydestä ja hammashuollon puolelta.

– Monipuolinen osallistujakunta on positiivinen merkki meille järjestäjille siitä, että tällaisia päiviä kai-vataan.

Osallistujat olivat tyytyväisiä päivien tarjontaan. Eni-ten keskustelua herättivät KanTa-arkisto ja sähköinen re-septi. KanTa-palveluissa odotetaan isoa askelta ensi vuon-na, eli keskustelu asiasta varmasti jatkuu.

Vastaanotto-osastoavustajien hallitukseen valittiin päivillä kaksi uutta jäsentä: Elina Maasalo-Tuoriniemi Ähtäristä ja Johanna Niemi-Raittinen Lempäälästä.

Ensi vuoden koulutuspäivien suunnittelu on alkanut. Yhdistys on uudistumassa, muun muassa nimen muut-taminen on otettu asialistalle..

Onnistuneet päivät

henkilökunnan hyvinvointia turhan jononselvitystyön ja kiireen vähetessä.

– Usein yksiköiden tasapainolaskelmat osoittavat, et-tä henkilökuntaa on kyllä riittävästi, mutta voitaisiin toi-mia viisaammin, Henna Korte totesi.

Tilanteen korjaaminen voi edellyttää esimerkiksi jo etukäteen tiedettävien kiirepäivien rauhoittamista ko- kouksilta tai koulutuksilta, lisätyötä jononpurun ajaksi tai hyviä varasuunnitelmia.

– Edistykselliseksi saatavuudeksi katsotaan ajan saa-minen 1–3 päivässä. Suurimmassa osassa osallistuneis-ta yksiköistä tavoitteeksi on valittu akuuttiajan saami-nen samana päivänä ja kiireettömän ajan saaminen seit-semän päivän sisällä.

– Jokainen hankkeeseen osallistuva yksikkö tekee ke-hitystyötä omista lähtökohdistaan.

Parhaimmillaan saavutetaan tilanne, jossa jonottami-sesta syntyvä hukkatyö vähenee ja puheluiden määrä se-kä akuuttiaikojen tarve laskevat. Oikeat potilaat ovat sil-loin saaneet oikeat ajat.

– He voivat luottaa siihen, että tarvitessaan he saavat ajan nopeasti.

Hyvä vastaanotto -hanke on osa sosiaali- ja terveysmi-nisteriön perusterveydenhuollon kehittämistä. Vuodesta 2010 lähtien kehittämistyötä on tehty noin 60 tiimissä yli 400 terveydenhuollon ammattilaisen voimin. Kehi-tystyö koostuu seminaaripäivistä sekä yksikössä tehtäväs-tä arvioinnista ja muutoksista. Parantuneen palvelun vai-kutukset ulottuvat jopa 1,5 miljoonaan kuntalaiseen..

sUPER 4 /2013 27

Hyvä vastaanotto -hankkeen suunnittelija Henna Korte korosti, että työyksiköiden erilaisten alkuti-lanteiden takia sopivimmat kehittämistoimenpiteet voivat olla erilaisia.

28 sUPER 4 /2013

auru poistaa jännitystä ja on tehokas ryhmäyt-täjä. Yhteinen nauruhetki vapauttaa tunnelman ja saa ihmiset keskustelemaan seminaareissa ja tiimipalavereissa. Lähihoitaja, naurujoogaoh-jaaja Antti Nissinen suositteleekin työpaikoil-le aamupalaverin sijaan yhteistä naurutuokiota.

– Naurujooga on mainio harjoitusmuoto stressin pois-toon. Se lisää hyvänolon tunnetta, vahvistaa vastustuskykyä ja pitää mielen positiivisena. Koheneva pintaverenkierto an-taa meille samalla kasvojenkohotuksen luomuna.

Nissinen painottaa, että kaikki nauru – niin aito kuin te-konauru – on hyväksi. Ihmisen keho ei erota aitoa ja teko-

naurua toisistaan. Vaikutukset ovat aivan samat, mutta nau-rujoogassa naurusta tulee pitkäkestoista.

– Naurulla on monia hyviä vaikutuksia. Mikään ihmelääke se ei kuitenkaan ole. Omalle itselle ja vastoinkäymisille nau-raminen saa elämän tuntumaan helpommalta ja häpeäntun-teen väistymään.

Antti Nissinen aloittaa naurujoogatuntinsa hengitys- ja nauruharjoituksilla. Hän on huomannut, että fyysinen lii-ke lisää naurun herutusta. Jokainen harjoitus päätetään tapu-tuksiin ja yhteiseen kannustukseen: tosi hyvä, tosi hyvä, jee! Kaikki muu puhuminen kurssilaisten keskuudessa onkin kiel-lettyä, jotta tietty jännite ja vire säilyvät ryhmässä.

– Puhuminen ehdollistaa nauramista, eli antaa naurulle jonkun syyn. Naurujooga ei perustu älylliseen nauruun, eikä se vaadi tuekseen vitsejä tai komediaa.

Nauruharjoituksissa harjoitellaan esimerkiksi öljysheikki-naurua, eläimellistä naurua tai ujoa naurua. Katsekontaktin ottaminen toisiin kurssilaisiin harjoitusten aikana on tärkeää.

TERAPiAN TARPEEssA 4 /11Toimittajat tekevät iloisen ihmiskokeen

Hohottaen hyvä olo

N

teksti marjo sajantola ja henriikka hakkala kuvat henriikka hakkala

Minuutti tehokasta naurua vastaa kymmentä minuuttia soutulaitekuntoilua. Tekonaurukin tekee terää. Hohotusharjoitus muuttuu her-kästi ihan aidoksi iloksi.

Antti Nissinen, Nicholas Andersson, Heli Lehtelä ja Olga Kemppinen tietävät, että hyvässä seurassa nauraminen on kaikkein hauskinta.

sUPER 4 /2013 29

Harjoituksissa syke nousee rasvanpolt-totasolle, verenkierto vilkastuu ja kuo-na-aineet poistuvat kehosta hikoilun myötä. Siksi veden juominen omaan tahtiin on tärkeää, sillä varsinaisia juo-mataukoja Nissinen ei suosi, jotta ryh-mädynamiikka säilyy hyvänä.

Kun sitten on aika keskittyä naura-maan aivan vapaasti, kurssilaiset aset-tuvat istumaan tai makaamaan ja anta-vat naurun virrata. Loppurentoutumi-nen päättää harjoituksen. Sen tarkoi-tuksena on tuoda osallistujat takaisin maanpinnalle.

– Jos lähtisimme kotiin suoraan va-paanaurusta, ihmiset saattaisivat olla aika hämmentyneitä. On pakko maa-doittaa kurssilaiset ja antaa niiden, joi-ta vielä naurattaa, nauraa naurut pois.

lapset rakastavat naurujoogaaKun lähihoitaja Antti Nissinen osallis-tui ensikertaa naurujoogaan, hän suh-tautui siihen aika skeptisesti. Kokemus oli kuitenkin hyvä, ja hän alkoi suunni-tella, miten voisi hyödyntää naurujoo-gaa päiväkodissa lasten parissa, kunhan hankkisi ensin ohjaajakoulutuksen.

– Vedän nyt pari kertaa viikossa lap-sille naurujoogaa. He ovat ihan fiiliksis-sä. Suosituin harjoitus on teekuppinau-ru. Otamme nauravan teepussin, joka on haudutettaessa hiljaa. Kun teepussi nostetaan ylös, annamme naurun virra-ta. Lapset ihan kihisevät, milloin, mil-loin, milloin nostetaan teepussi.

Syksyllä 2012 Nissinen perusti oman yrityksen, Naurupalvelun, jonka yhteystiedot löytyvät niin netistä kuin Facebookistakin. Yrityksen perustami-nen lähihoitajatyön ohella oli melko kuluttavaa, mutta nauraminen toi hel-potusta tähänkin:

– Nauraminen auttaa totisesti jaksa-maan sekä omassa työssä että yrittäjyy-dessä. Muistakaa nauraa paljon! Se on elämässä erittäin tärkeää!

marjo: Hiki laiskan nauraessa, vai mi-ten se sananlasku kuuluu. Minulle ai-nakin tuli hiki ja jano kuin kuntosalil-la konsanaan. Mitä naurutreeni sinuun vaikutti?henriikka: Tunnin harjoitus sai ai-kaan koko illan kestäneen hyvän mie-len. Ja myönnän myös, että pallealihak-set olivat hellinä vielä seuraavana aamu-na. En muista, koska olisin viimeksi nauranut niin paljon ja niin kovaan ää-

neen. Alun hetkellinen vierastuskin ka-tosi kuin iskusta. Oliko sinun helppo heittäytyä naurun vietäväksi?marjo: Minuahan nauratti jo val-miiksi koko tilanne ja ajatus naurami-sesta. Vetäjäkin oli kuin luotu tähän rooliin. Hänen röhönauruaan ei voi nauramatta kuunnella. Eniten minua nauratti, kun näin sinut! Mistähän se-kin johtui?henriikka: Nauraessa naama puneh-tuu ja silmät menevät sirrilleen. Tunnin aikana oli yllättävän helppo noudattaa ohjaajan käskyjä nauraa savannin eläi-men tavoin tai ujosti tai oikein rehvak-kaasti. Eri naurut vaativat eri elekieltä

Terapian tarpeessa -sarjassa tutustutaan pehmeisiin ja län-simaista lääketiedettä täyden-täviin hoitomuotoihin. Sarjas-sa on kaikkiaan yksitoista osaa, joista tämä on neljäs. Seuraa-vassa SuPer-lehden numerossa kokeilemme akupunktiota.

ja varmaan myös hengitystä. Siinä tai-taakin olla naurujoogan juju. Kunnol-lisessa hengityksessä.marjo: Niin varmaan, testasimme-han monentyylisiä nauruja. Minä nau-roin kuin hyeena, nauroin kuin hieno rouva teetä siemaillessani posliinikup-pi kädessä ja nauroin kuin öljysheikki vatsa tutisten.henriikka: Toisten nauru yllytti he-kottamaan pitkään ja hartaasti, koko-naisen vartin ihan ilman syytä. Se tun-tui vapauttavalta. Lopuksi oli kyllä hyvä rentoutua kunnolla ja palata rauhalli-seen olotilaan. Muuten olisin ehkä tirs-kunut yöhön asti..

oMalle itselle ja vastoinkäyMisille nauraMinen saa eläMän tuntuMaan

helpoMMalta ja häpeäntunteen väistyMään.

– Naurujooga on intialaisen lää-käri Madan Katarian kehittämä metodi. Se sopii tunnelmanva-pauttajaksi niin tiimipalaverissa kuin kehityspäivillä, lähihoitaja ja naurujoogaohjaaja Antti Nis-sinen kertoo.

30 sUPER 4 /2013

yksinäisyyDen tarve ja taakka

Yksinäisyys on yleistä ja maailmanlaajuista, ja samalla hyvin henkilökohtainen kokemus. Valtaosa ihmisistä kokee yksinäisyyden taakkana, ja sanalla on suomen kielessä

negatiivinen kaiku. On kuitenkin hyvä huomata, että yksinäisyys voi olla myös tavoiteltua yksin olemista, josta kumpuaa luovia ajatuksia. Ihminen voi elää yksin olematta

yksinäinen. Hän voi myös kokea itsensä yksinäiseksi muiden joukossa.

UUdET KiRJATKoonnut filosofian maisteri,erikoissairaanhoitaja Virpi Saarinen

asuntoon. Arvoituksellinen mies ei pal-jasta itsestään mitään. Hän kuittaa Ro-san kysymykset ulkoa opituilla fraaseil-la, mutta iltaisin hän puhuu ja hymyi-lee katsojille television ruudussa.

Kultakutri-sadun aineksista käyn-nistyvä romaani tarkastelee parisuh-teen vaikeuksia ja ihmisen erillisyy-den kokemuksia. Jokainen henkilö-

hahmo tuntuu tar-povan omassa yksi-näisyydessään. Laura ikävöi syntymätöntä lastaan, Onni-Ilma-ri ei kykene jakamaan tunteitaan kenenkään kanssa ja Rosan isän on dementia sulkenut vankilaansa. Miesten yksinäisyys näyttäytyy eristäytymisenä ja pa-kenemisena, kun taas naiset toimivat ja etsi-vät, lopulta löytävät-kin sekä ratkaisuja et-tä toinen toisensa.

Kirja oli upea lu-kukokemus, sillä teks-ti on lyyristä, hiottua ja ilmavaa. Mielikuvat ja vertaukset tuntui-vat paikoin suorastaan terapeuttisilta. Huu-moriakin löytyi, niin tapahtumista kuin il-maisujen monimerki-tyksisyydestä..

Matias Hollo edus-taa yksinäistä keski-ikäistä tavismiestä, jota ei kukaan tun-nu enää tarvitse-van. Tekniikka on korvannut miehen ammattitaidon, po-mo antaa potkut ja

naisetkin nirsoilevat. Matiaksen päivät ovat yhtäkkiä kovin tyhjiä.

Työtä etsiessään Matias sattuu avaa-maan vanhusten palvelutalon oven. Sen seurauksena hän ajautuu kolmen yk-sinäisen ikäihmisen luottohenkilöksi. Matias saa uutta merkitystä elämään-sä muiden auttamisesta. Vähitellen hän huomaa, että vanhuksen hauras julkisi-vu kätkee monikerroksisen eletyn elä-män, josta ei puutu yllätyksiä eikä ar-voituksiakaan. Matiaksesta itsestäänkin löytyy vallan uusia piirteitä.

Romaanin sivuilla haahuilee useam-pia yksinäisiä miehenhissukoita, jot-ka koettavat tavalla tai toisella raken-taa merkityksellistä elämää. Rakennus-aineina toimii perinteinen puu, mut-ta myös salaa näpsityt valokuvat ja vir-tuaaliset identiteetit. Naisten asiat ovat paremmin, ja he pärjäävät ilman mies-tä niin työelämässä kuin lasten alkuun panemisessakin..

Rosa herää ja löytää ällistyksekseen vie-reltään vieraan miehen. Vähitellen il-menee, että mies on muuttanut Rosan

vanhojenpoikien salaiset elämätulla-maija paavilainen: vanhapoika. otava 2012.

yksinäisyys kuin hautavajoamakristiina lähde: joku on nukkunut vuoteessani. teos 2012.

sUPER 4 /2013 31

sä seksuaalinen väkivalta muuttaa muo-toaan, kun yhteisön moraalisäännöt kieltävät ehkäisyn ja alituiset raskaudet murtavat Maijan terveyden.

Uskonyhteisö kuvautuu epäoikeu-denmukaisuuden pesäpaikkana, mutta usko sinänsä tuo Maijalle lohtua ja tur-vaa. Aikuisiällä hänen tukenaan ovat myös ymmärtävä puoliso sekä omat lapset. Psykoterapian avulla Maija op-pii suojelemaan itseään ja asettamaan rajoja, joten tarinan loppupuolella al-kaa jo pilkottaa valoa.

Kirja on syntynyt peitenimellä esiintyvän Maijan ja teologi Mari Lep-päsen yhteistyön tuloksena. Kerto-mukseen on liitetty asiantuntijateks-tejä, jotka tulkitsevat Maijan elämän-tarinaa psykoterapian, teologian ja so-siaalityön näkökulmista. Leppänen ilmaisee kirjan esipuheessa, että tar-koitus ei ole osoittaa sormella yhtä he-

Maijan tarina on esimerkki siitä, että yhteisöön kuuluminen ei suojaa yksi-näisyyden kokemukselta. Maija kasvaa vanhoillislestadiolaisessa suurperhees-sä ja elää aikuistuttuaankin samassa us-konyhteisössä. Maijan ympärillä on tii-vis ihmissuhdeverkosto, mutta hän ko-kee jo lapsena itsensä yksinäiseksi ja eri-laiseksi kuin muut.

Maija eristäytyy, ja yhteisö lyö hä-neen syntipukin leiman. Lapsuus- ja nuoruusvuosinaan Maija joutuu sek-suaalisen väkivallan kohteeksi, jopa omassa perhepiirissään. Kun hän koet-taa pyytää apua, väkivallan tekijät vyö-ryttävät syyn uhrin niskoille. Aikuisiäs-

Länsimaisessa kulttuuris-samme ihanneihminen on ulospäinsuuntautunut ja seurallinen. Työnantajat ar-vostavat hyviä vuorovaiku-tustaitoja ja sosiaalisia ver-kostoja. Yksinäisyyteen ha-keutuva introvertti luon-ne nähdään usein vajavai-suutena, ja siihen liitetään mielikuvia syrjäytymisestä, psyykkisistä ongelmista ja tyhmyydestäkin.

Amerikkalainen juristi ja kirjailija Susan Cain haluaa päästää hiljaiset introvertit ulos kaapista. Ihmiset ovat erilaisia temperamentiltaan. Sisäänpäin kääntyneellä ihmisellä on suuri yksinäisyyden tarve. Hän la-taa akkujaan yksin, ei toisten seurassa. Introversio ei ole on-gelma, vaan rikkaus. Yksin viihtyvä ihminen on usein pitkä-jänteinen, keskittymiskykyinen ja luova. Hän keskittyy ihmis-suhteissaan laatuun eikä määrään.

Paksu opuksenjärkäle on Cainin tutkimusmatka oman int-roversionsa ymmärtämiseen. Kirjailijan kokemuksista liik-keelle lähtevä teksti kritisoi länsimaista ulospäinsuuntautu-vuuden normia ja nostaa esiin kulttuureja, joissa yksin viih-tyminen on arvostettua. Cain pureutuu myös siihen ikuisuus-kysymykseen, missä määrin ihmisluonne määräytyy geneetti-sesti ja mikä on olosuhteiden ja oppimisen tulosta. Runsas ai-neisto on kiteytettävissä yksinkertaiseen viestiin: ihmisellä on lupa olla oma itsensä ja nauttia yksin olemisesta..

Kaiken keskellä yksin koos-tuu kymmenen eri kirjoittajan tekstistä. Toimittajat lupaavat esipuheessa kirjan avaavan eri-laisia ovia yksinäisyyteen. Tä-män lupauksen opus lunastaa-kin ansiokkaasti, ja lukija pää-see tarkastelemaan yksinäisyy-den ja syrjäytymisen proble-matiikkaa monelta taholta.

Teksti valottaa muun muassa syrjäytymisen taustalla ole-via ajallisia ja yhteiskunnalli-sia muutoksia. Yhteiskunnan

ja yhteisöjen ulkopuolelle ajautuminen koettelee erityises-ti vanhuksia, maahanmuuttajia ja vankeja. Yksinäisyys kir-joittautuu myös verkkoon ja saa siellä omia muotojaan. Kir-jan ongelmalähtöisyyttä tasapainottaa kirjailija Torsti Leh-tisen kirjoitus itse valitusta ja luovuutta synnyttävästä yksi-näisyydestä.

Omasta mielestäni kiinnostavimpiin osioihin lukeutui ge-rontologisen hoitotyön opettajan Pirjo Tiikkaisen artikkeli, jossa hän tarkastelee yksinäisyyttä eri teorioiden valossa. Lu-kiessa aloin huomaamattani jäsentää omia yksinäisyyden ko-kemuksiani pohtien niiden syitä ja seurauksia.

Mikä sitten avuksi, kun yksinäisyys painaa? Tämä kysy-mys jää varsin vähäiselle käsittelylle, vaikka kirjan alaotsi-kossa on maininta hallintakeinoista. Kirjan loppuun on sen-tään koottu kymmenen kohdan huoneentaulu yksinäisyy-den torjumiseksi..

erilaisia ovia yksinäisyyteentarja heiskanen – liisa saaristo (toim.): kaiken keskellä yksin. yksinäisyyden syyt, seuraukset ja hallintakeinot. ps-kustannus 2011.

lupa nauttia yksinäisyydestäsusan cain: hiljaiset. introverttien manifesti. avain 2012.

yhteisön uhrin kertomusjohanna hurtig & mari leppänen (toim.): maijan tarina. lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö yksilön ja yhteisön trau-mana. kirjapaja 2012.

rätysliikettä, vaan samankaltaisia piir-teitä on löydettävissä muistakin yhtei-söistä, niin uskonnollisista kuin maal-lisistakin..

32 sUPER 4 /2013

Mikään koulutus ei ole mennyt Timo Lepistöllä hukkaan. Työvalmentajana hän voi hyödyntää myös rakennus-alan kokemustaan.

sUPER 4 /2013 33

Timo Lepistö työskenteli rakennusmaalarina kaksikymmen-tä vuotta, kunnes hän kyllästyi rakennusalan jatkuvaan epä-vakauteen.

– Oli yksinkertaista nähdä, mikä ala työllistää. Hoitoala oli ollut mielessäni jo nuorena, sillä armeijassa työskentelin lää-kintämiehenä. Silloinen elämäntilanne ei kuitenkaan sallinut toisen tutkinnon suorittamista.

Timo pääsi lähihoitajakoulutukseen 37-vuotiaana, ja nuo-ruuden unelma alkoi tulla todeksi. Hänen omat elämänko-kemuksensa ja kavereiden päihdeongelmat vaikuttivat siihen, että hän halusi suuntautua mielenterveys- ja päihdetyöhön.

Timon mukaan Amiedun järjestämä lähihoitajakoulutus antoi työhön hyvän perustan. Ainoastaan koulutusohjelma-opintojen alussa Timo ja hänen opiskelukaverinsa eivät olleet tyytyväisiä opetuksen tasoon. He ottivat yhteyttä SuPeriin.

– Koulussamme reagoitiin nopeasti tyytymättömyyteem-me, ja opetuksen taso parani.

Timo valmistui lähihoitajaksi vuonna 2010. Jo opiskeluai-kana hän työskenteli mielenterveys- ja päihdetyössä. Viimei-set kaksi vuotta hän on työskennellyt Pelastusarmeijan yllä-pitämässä Pitäjänmäen asumispalveluyksikössä, joka tarjoaa kodin 111 vaikeasti asutettavalle pitkäaikaisasunnottomalle.

– Kun talo avattiin kaksi vuotta sitten, asukkaat tulivat tänne kadulta. Kesti aikansa, että luottamus syntyi. Aluksi

toteutunut unelMateksti ja kuva minna lyhty

Timo Lepistö vaihtoi alaa, eikä ole katunut sitä hetkeäkään. Työvalmentajan työ on niin paljon entistä ammattia mielenkiintoisempi.

KOUlUTUsOHJElMA JA OsAAMisAlA 3 /10

jouduin tekemään ilmoituksia uhka- ja vaaratilanteista. Nyt en edes muista, milloin olisin viimeksi sellaisen tehnyt.

Ainoa kriteeri asukkaaksi pääsemiseksi on pitkäaikaisasun-nottomuus. Timo kertoo, että pitkäaikaisasunnottomuuteen johtavat monet syyt kuten mielenterveys- ja päihdeongelmat. Monilla on myös muita terveydellisiä ongelmia.

– Täällä lähihoitajan työn kokonaisuus tulee esiin, koska työssä tarvitaan tietoa mielenterveydestä, päihdeongelmista ja somaattisista sairauksista sekä sosiaalipuolesta.

Asumispalveluyksikön työntekijän ensisijainen tehtävä on turvata asuminen haasteista huolimatta, sillä asunto on ih-misarvoisen elämän edellytys. Talossa on selkeät säännöt, esi-merkiksi väkivalta on ehdottomasti kielletty. Päihteettömyyt-tä asukkailta ei vaadita.

– Toki annamme kaiken tuen, jos asukas haluaa raitistua. Tarvittaessa vaikka viemme hänet katkolle. Kaikki toimin-tamme lähtee asukkaan omista tavoitteista.

Ensimmäisen vuoden Timo työskenteli ohjaajana, ja sen jälkeen hän ollut työvalmentajana.

– Asukkaat voivat ilmoittautua päivittäin työryhmiin, joi-ta ovat esimerkiksi remontti-, siivous- ja kanttiiniryhmä. Ver-taispajaan osallistuvat käyvät auttamassa esimerkiksi siivouk-sessa sellaisia asukkaita, jotka eivät huonon kuntonsa vuoksi siihen itse kykene. Huollamme lähes kaiken tässä talossa itse. Lisäksi teemme alihankintatöitä.

Timo puhuu matalan kynnyksen työtoiminnan puolesta. – Asukkailla on paljon erilaista osaamista, ja sen käyttöön

ottaminen voimaannuttaa ihmistä. Yhdessä tekemällä olemme onnistuneet luomaan tähän taloon yhteisöllisen ilmapiirin..

Opinnoissa perehdytään eri-ikäisten mielenterveys- ja päihdepotilaiden hoi-toon ja kuntoutukseen.

Tästä koulutusohjelmasta valmistu-neen lähihoitajan työpaikkana voi olla esimerkiksi päiväkeskus, kotihoito, kun-toutuskoti, psykiatrinen sairaala tai kat-kaisuhoitoyksikkö. Viime vuonna mie-lenterveys- ja päihdetyöhön erikoistui noin 900 lähihoitajaopiskelijaa.

Mielenterveys- ja päihdetyön koulutusohjelmaMielenterveys- ja päihdetyö on ih-

missuhdetyötä, jossa tarvitaan hyviä vuorovaikutustaitoja. Työ on usein tii-mityötä, jota tehdään yhdessä asiak-kaan tai potilaan, hänen perheensä ja moniammatillisen työryhmän kanssa.

– Työssä parhaiten pärjää rento, ei liian pedantti, persoona, jolla on lä-himmäisenrakkautta ja joka on valmis puolustamaan heikoimpia. Työssäjaksa-

mista parantaa se, jos ei ole taipumus-ta jäädä miettimään työasioita vapaa-ajalla. Oman mielenterveyden on olta-va tasapainoinen, SuPerin suunnittelija Soili Nevala kertoo.

Mielenterveys- ja päihdetyössä vaa-ditaan jatkuvaa oman ammattitaidon ja itsetuntemuksen kehittämistä sekä kykyä huolehtia omasta hyvinvoinnis-ta..

Jo eläkkeelle jäänyt espoolainen hoitaja Marja-Liisa Olermo tekee yhä mielellään keikkatöitä. Pitkään työuraan on mah-tunut vaihtelevia hoiva-alan töitä, mutta perusasiat pysyvät. Hyvä hoitajuus on asiakaspalvelua ja hetkeen heittäytymistä.

Millainen on hyvän hoitajuuden ydin?– Asiakaspalveluahan se on, olipa sitten lääkäriasemalla,

osastolla tai labrassa. Olen halunnut kohdata asiakkaat aina omana itsenäni, rehellisesti ja katsonut silmiin. Voi kuulostaa falskilta, mutta positiivisuus on tärkeää. Ja se että oma elä-mä on hallinnassa ja on halua heittäytyä juuri tähän hetkeen.

Milloin olet tuntenut itsesi hyväksi hoitajaksi?– Silloin, kun pystyn tukemaan potilaan tai asiakkaan omia

voimavaroja. Nyt viimeksi, kun olen ollut aivohalvauspotilai-den kuntoutusosastolla, niin siellä nimenomaan ollaan sen potilaan kanssa hänen omien voimavarojensa mukaan. Psyyke on myös aina mukana. Potilaana oleminenhan on masenta-vaa. Minä voin kyllä kuunnella, miltä hänestä tuntuu. On erit-täin tärkeää muistaa, että lähihoitaja on se, joka ihan oikeas-ti on siellä potilaan vieressä.

Miten hyvä hoitajuus näkyy työyhteisössä?– Ryhmä on juuri niin vahva kuin sen heikoin jäsen. Pitäi-

si ymmärtää tukea toista, joka on vähän heikommalla, tai jol-la on huono päivä. Sanoa, että mä kuule autan sua. Sellai-nen tsemppihenki, että tämä tehdään vaikka olisi vaikeata. Eikä kukaan ole valmis hoitaja valmistuessaan. Uutta kolle-gaa pitää tukea, sillä se vastaanotto jää hänen kokemukseen-sa ikuisesti.

Tuleeko hoitaja opintiellään koskaan valmiiksi?– Ei. Kyllä se on koko elämä oppia..

marja-liisa olermo on kohdannut asiakkaita niin helsingin kau-pungin kotisairaanhoidossa, jorvin sairaalassa, yksityisellä lääkäriasemalla, markkinointityössä kuin espoon kaupungilla.

teksti ja kuva henriikka hakkala

HyVä HOiTAJAMillainen hän on?

Elämän mittainen opintie

34 sUPER 1/2013 34 sUPER 3 /2013

sUPER 4 /2013 35

TUMPi N KOlUMNiTuomo ”Tumppi” Valokainen on lähihoitaja

ja monipuolinen musiikkimies

n ystävällistä soittaa ovikelloa kun menen ksh:n asi-akkaan luokse.

Rappu on siisti, jossain haukkuu koira. Aamu työntää kahvintuoksun rappuun, sillä kello on 8.20. Odotan erään oven aukeamista.

Kuulen rapinaa, hiiri se ei ole, vaan ovea raottaa vapiseva käsi, ja sen jatkeena vartalo, joka kuuluu kotisairaan-hoidonpiirin asiakkaalle.

– Huomenta, olen Tuomo Valokainen kotisairaanhoidos-ta! Olen tuuraamassa vakituista hoitajaa, vakuutan rauhoit-tavalla äänellä.

Vanha nainen päästää sisään ja jää eteisen hämärään seiso-maan hieman epäluuloisena.

Hymyilen naiselle ja tartun varovasti hänen käteensä ja ky-syn, eikö hänellä ole rollaattoria. Nainen pitelee seinistä kiin-ni ja vastaa

– Se on tuolla makuuhuoneessa.– Sitten teidän pitäisi liikkua aina rollaattorilla, huomautan.– Niin niin, mutta en minä niin vanha ole, nainen lisää.Tiedän asiakkaani olevan 91 vuotias, ja hän asuu kotonaan

kolmannessa kerroksessa. Hän jäi yksin asuntoon miehensä kuoltua kymmenen vuotta sitten. Naisella on diabetes, johon hän pistää itse insuliinin.

Hänellä on sormissaan reuma ja Parkinsonin tautiin viit-taavia oireita, kuten vapina ja heikkoutta. Noudamme rollaat-torin, jonka avulla hän liikkuu varovasti vessaan.

– Kyllä minä täällä pärjään! Hän huikkaa minulle ja vetää vessan oven kiinni.

Kuuntelen ähellystä ja pian veden solinaa. Katselen ympä-rilleni hieman nukkavierua asuntoa. Olohuoneessa on tauluja ruskeasävyisessä kirjahyllyssä, missä on radio ja pitsiliina sen päällä. Seinällä on käsiommeltu ryijy. Huomaan vihreän nup-pukankaisen nojatuolin ja keltaisen olohuoneen pöydän. Ne ovat 70-luvulta. Olen nähnyt niitä nuoruudessani ja sittem-min tv-sarjoissa. Makuuhuoneessa on parisänky, jonka toinen puoli on koskematon. Oion lakanan ja petaan sängynpuolis-kon. Siistin lattialla olevia nenäliinoja roskapussiin.

Kuulen kolinaa, ovi aukeaa. – Pesitkö kädet ja kasvot, kysyn. – Illalla on suihku, hän muistuttaa minua. Illalla? mietin itsekseni. Ohjaan rouvan keittiöönsä.Nainen istahtaa tuoliin, tukien vapisevilla heiveröisillä

käsillään käsinojiin. Hänen polvensakin vapisevat. Katseeni kiinnittyvät hetkeksi jalkoihin, ne näyttävät hilseilevän.

– Milloinkas jalkoja on rasvattu, kysyn. – Tytöt kyllä tekevät sen, se tehdään sitten illalla. Mietin jälleen naisen vastausta ja tarkistan, että iltavuo-

aDekvaattiasiakas.

ro tosiaan käy täällä. Kyllä, iltavuoro tulee kello 18. Asiak-kaamme on adekvaatti, niinhän paperille painetussa raportis-sa kerrotaan. Varmistan vielä asian muutamilla kysymyksillä-ni. Saan kuulla, että hän on ollut töissä teatterissa ja näytellyt Suomi-filmeissä. Katson häntä tarkempaan ja tunnistan nai-sen. Vanhuus on tehnyt hänestä hauraan ja tutisevan, mut-ta tähteys ei ole kadonnut silmistä. Tutkin jääkaappia ja val-mistan rouvalle leivän sekä puuroa. Hän juo mieluusti kahvia ja saan kupillisen minäkin. Hän kertoo elämästään, sodasta, miehestään ja lapsistaan.

Hänellä on paljon muistoja, mutta vielä elämääkin, joskin rajoitteista sellaista. Näen senkin hänen sinisistä silmistään.

– En uskalla lähteä ulos, hän jatkaa katso-en minua silmiin.

– Jalat kangistuvat nopeasti ja sel-kää särkee ja tasapaino heittelee yl-lättäen. Toivoisin pääseväni vielä torille ja teatteriin.

Nyökkään ja kysyn lapsista.– Heillä on omat kiireensä ja

perheensä. Tytär asuu Ranskassa. Huomaan että käyntiaikani täyt-

tyy. Mittareiden mukaan minun pi-täisi jatkaa muualle. Nainen tiskaa kuppimme, ja minä puolestani koppaan roskapussin mukaani.

Olen liikkeellä toiseen, kolman-teen ja neljänteen osoitteeseen, kunnes saavun pääkallonpai-kalle kotisairaalan keskukseen kello 12. Huomaan, etten ole pitänyt taukoa itse-kään. Työn tilaaja kysyy minulta:

– Kävitkös näin äk-kiä kaikki paikat?

– En, mulla on neljä iltapäiväpaik-kaa vielä.

– No hyvä, muu-ten keikkalaista ei olisi tarvittukaan!

Olin hetken huuli pyöreänä ja näin nä-län ja kiukun aiheut- tamia tähtiä silmissä-ni..

ojo

onas väänänen

lakki päässä löylyynSauna hellii kankeita jäseniä, mutta kuuma löy-ly voi kiusata hiuksia ja päänahkaa. Puhtaas-ta villasta valmistettu saunahattu suojaa hiuk-set kuumalta ja pidentää hiusvärin kestoa. Viileämpi pää on myös virkeämpi saunan jäl-keen. Soma saunahattu on saunojan paras ka-veri..www.saunalahja.fi

naamiosta apu takkutukallePehmeän hoidetuista hiuksista harja solahtaa läpi kevyesti. Curtin Sen-sitive -hoitonaamio antaa hiuksille kestävää kosteutta. Vaikutusajaksi riittää viidestä kymmeneen minuut-tia. Orgaaninen 100-prosenttinen pellavauute rauhoittaa myös kipris-televää hiuspohjaa..www.cutrin.fi

elinvoimaa hauraille hiuksilleHormonaaliset muutokset stressin, raskauden tai vaikkapa vaihde-vuosien aikana voivat ohentaa ja haurastuttaa hiuksia. Iän myö-tä vähenevä estrogeeni ja nouseva testosteronin määrä heikentävät hiusjuurta ja sen ravinnonsaantia. Kofeiinia ja kasviperäisiä, estro-geenia muistuttavia fytoflavonoideja sisältävät Plantur 39 -hius-tenhoitotuotteet auttavat hiuksia ja hiuspohjaa voimaan hyvin.. www.paaasiaa.fi

hyvinvointi on pääasia

sileää ja sähkötöntäKun sähköiset suortuvat litistyvät kaulal-le ja kiinni poskiin, ovat hyvät neuvot kal-liit. Kotimaisen Favoran Hoitosuihke Hiuk-sille sekä hoitaa että tukee lentäväistä tuk-kaa. Suihke myös vähentää rasitusta, jota sään vaihtelut ja föönaus tai suoristaminen hiuksille aiheuttavat..www.favora.fi

PiENiä ilOJAPalsta esittelee uutta hyvää ja kaunista. Yhteydenotot [email protected]

alennuskoodilla ”pääasia” saat 10 prosentin alennuksen kaikista saunalahja-verkkokaupan tuotteista. lisää koodi ostoskorissa kohtaan kuponkikoodi. alennus on voimassa toukokuun loppuun.

36 sUPER 4 /2013

sUPER 4 /2013 37

38 sUPER 4 /2013

teksti liisa uusiniitty kuvat esko soini

SuPer-lehden uusi kuntoneuvoja Maarit Mäkinen tietää, kuinka vaikeaa on ryhtyä vuosien jälkeen harrastamaan liikuntaa. Vasta aikuisena hän löysi ilon monipuolisesta liikku-misesta.

alkoinen omakotitalo seisoo hankien keskellä hiu-kan sivussa pohjoishämäläisellä Vilppulan omako-tialueella. Metsäistä luonnon rauhaa riittää, katsoi mihin suuntaan tahansa.

Kuntoneuvoja, liikuntatoimittaja Maarit Mäki-nen on yksin kotona. Erityisopettajana työskente-

levä aviomies Kai ja lapset, Samuli 17 ja Roosamari 14, ovat koulussa.

Mäkinen keittää vieraalle kahvit. Itse hän tyytyy vesilasiin.– Olen kamppaillut painoni kanssa, sen jälkeen, kun sai-

rastuin kilpirauhasen vajaatoimintaan. Tiedän omakohtaises-ti, millaista on yrittää karistaa kilojaan, hän tunnustaa.

Saarijärvellä syntynyt Mäkinen muutti parikymmentä vuotta sitten Jyväskylästä Vilppulaan, josta hänen miehensä on kotoisin. Mäkinen on koulutukseltaan yo-atk-merkonomi ja hän on käynyt Suomen Yrittäjäopiston. Vuoteen 2003 hän teki toimistotehtäviä Mäntässä ja Vilppulassa.

liikunta vei– Olin ohjannut kymmenen vuotta naisvoimistelijoita, ja lii-kunta ammattina alkoi kiinnostaa. Opiskelin vuodet 2003–2006 Varalan urheiluopistossa liikuntaneuvojaksi. Sain eri-tyisryhmien ohjaajan, vesiliikunnan ohjaajan ja kansainväli-sen FISAF-kuntosaliohjaajan pätevyyden. Päädyin erityislii-kunnanohjaajaksi, koska halusin ohjata heitä, joilla on jokin vamma, liikapainoa, liikkumisvaikeuksia tai ylipäätään vai-keaa aloittaa liikunta.

Mäkinen on huomannut, että vastahakoiseen liikkumiseen löytyy monia tunneperäisiä syitä. Joillakuilla on ikäviä ja tur-hauttavia koulumuistoja. Kuka pelkäsi pukkihyppelyä, toi-nen ei päässyt kipuamaan köyttä pitkin apinan vikkelyydellä. Muisto tamburiinia paukuttavasta opettajasta käskevine ääni-neen aiheuttaa vilunväreitä vielä vuosien perästä.

Myös Mäkisellä on näitä varjoisia koulumuistoja.– En ollut erityisen liikkuvasta perheestä ja pelkäsin kou-

lun ala-asteella liikuntatunteja. Yläasteella liikuntatunnit taas

olivat liiankin vapaita. Saimme tehdä suunnilleen mitä lystä-simme. Aloitin liikunnan vasta aikuisena.

Oma perhe on liikkuva, vaikkei Mäkinen ole mielestään läheisiään patistanut. Poika harrastaa muun muassa BMX -taitopyöräilyä ja tytär esteratsastusta. Mies käy kuntosalil-la ja lenkkeilee.

voiMia luonnostaMäkinen vilkaisee ikkunasta puutarhaansa, jota peittää vie-lä paksu lumi. Hän odottaa malttamattomana kevättä, jotta saisi iskettyä kätensä multaan. Isolla tontilla kasvaa herukka-pensaiden sekä omena- ja kirsikkapuiden lisäksi noin 30 eri-laista perennalajia.

– Kasvatan kesäkukat enimmäkseen siemenistä, koska se tulee edulliseksi. Ruusutarhani ei onnistunut, eikä pioni tah-do löytää paikkaa, jossa se menestyisi. En liioin saa laventelia kasvamaan, hän harmittelee.

Maanläheinen ja yksinkertainen elämä viehättävät. – Käytän luomuravintoa ja yritän tulla toimeen vähällä ta-

varalla. Harkitsen nykyään tarkkaan, mihin ryhdyn, jotta voi-mavarani riittäisivät ja perheelle jäisi aikaa.

Mäkinen on työllistänyt viime vuodet itsensä ohjaajana ja kirjoittajana. Viime marraskuussa hän aloitti puolitoista vuot-ta kestävät terveydenhuollon sihteerin opinnot.

– Haluan osa-aikaisen päivätyön, jotta minulle jäisi aikaa kirjoittamiselle. Nykyiset tulot ovat usein epävarmoja ja työ-väenopistossakin on viikossa vain muutama liikuntatunti, joista saisi korvausta.

v

liiku huviksesiSuPer-lehden kuntoneuvoja Maarit Mäkinen:

vaikka paino ei näyttäisi putoavan, liikunta

vaikuttaa silti positiivisesti. Minusta liikunta on kuin

täsMälääkettä.

sUPER 4 /2013 39

paikallista neuvontaa

Kotiseutunsa ihmisten liikuttajana Mäkisellä on vuosien ko-kemus. Hän käynnisti 2007 kuntoneuvonnan, joka kesti kak-si vuotta. Projektiin saatiin palkkatukea ja sen perustana oli Mäntän kaupungin liikuntatoimen ja Mäntän seudun tervey-denhuoltoalueen välinen yhteistyösopimus.

– Suunnittelin sisällön, terveydenhuoltoalue järjesti tilat ja kaupunki antoi muuta tukea. Aloin pitää kuntoneuvonta-sivustoa netissä. Projekti koostui sekä henkilökohtaisesta oh-jauksesta että matalan kynnyksen kuntovoimistelu-, sauvakä-vely- ja kuntosaliryhmistä. Ryhmät oli tarkoitettu vähän liik-kuneille miehille ja naisille, joilla oli ylipainoa.

Projekti päättyi eikä lisärahoitusta herunut, mutta Mäki-nen ohjaa edelleen kuntoneuvontaa tarvitsevia asiakkaita.

– Monet haluavat tietää, paljonko viikossa pitää liikkua, jotta terveysarvot paranisivat tai mikä liikuntamuoto sopi-si silloin, kun on esimerkiksi polvivaivoja. Ihmiset ovat kyl-lä kiinnostuneita kunnostaan, mutta toinen asia on lähteä liikkeelle.

Mäkisen mielestä kuntien liikuntatoimen ja työterveys-huollon pitäisi kiinnittää enemmän huomiota ennaltaehkäi-sevään kuntohoitoon, sillä vikojen korjailuun vasta tarvitaan-kin rahaa. Lonkkamurtuma maksaa yhteiskunnalle tällä het-kellä noin 20 000 euroa. Hyvä tapa olisi järjestää liikuntati-laisuuksia heti töiden jälkeen.

– Hoitajien liikuntaan pitäisi kiinnittää erityistä huomio-ta. Ymmärrän, ettei energia riitä, jos tekee kolmivuorotyötä ja hoitaa perheensä. Muiden hyvinvointia ajatellessa ei eh-di huomata itseään. Illalla ei yksinkertaisesti jaksa lähteä harrastamaan mitään.

kannustus kannattaaMissin mittoja Mäkinen ei ihannoi ja televi-sion laihdutussarjat saavat hänet miette-liääksi. Laihduttajia kohdellaan niissä joskus hyvin julmasti.

– Ihmisiä ei pitäisi itkettää, vaan kannustaa, että tosi hienoa, kun sait tehtyä

35 minuutin lenkin. Vaikka paino ei näyttäisi putoavan, lii-kunta vaikuttaa silti positiivisesti. Minusta liikunta on kuin täsmälääkettä.

Aina ei liikunta maita toisten liikuttajallekaan. Mäkinen kertoo, miten eräänä talvena häntä ei kerta kaikkiaan huvit-tanut. Liikkumattomuutta kesti parisen viikkoa, kunnes oli pakko ottaa koira mukaan ja lähteä läheisen järven jäälle.

– Kaikille sattuu retkahduksia. Itse aloin kaivata hyvää oloa, jonka sain liikkumisen jälkeen. Ja miten hienoa oli men-nä lenkiltä saunaan! .

40 sUPER 4 /2013

iikunnasta puhuttaessa voitaisiin puhua käsittees-tä liikuntahoito, sillä se on terveydenhoitoa siinä missä esimerkiksi ravitsemushoito. Ravitsemusta on käsitelty SuPer-lehden aiemmissa numeroissa.

Liikunta vaikuttaa terveyden osatekijöihin mo-nin eri tavoilla. Tässä artikkelisarjassa kerrotaan

liikunnan monipuolisista vaikutuksista terveyskuntoon se-kä esitellään vähän liikkuneelle aloittelijalle helpot liikunta-muodot ohjeineen.

Terveysliikunta ylläpitää terveyttä, kuntoliikunta kohentaa myös kuntoa. Vaikka jonkun liikuntalajin katsotaan kuuluvan kestävyyskuntoa kehittäviin lajeihin, sillä on vaikutuksia ter-veyskunnon muihinkin osa-alueisiin. Hiihto, pyöräily, juok-su ja uinti kohottavat kestävyyskuntoa, mutta sen lisäksi niil-lä on vaikutuksia myös esimerkiksi lihaskuntoon.

annokset pienistä pätkistä Arjen pätkäliikunta rakentaa osaltaan hyvää kuntoa. Terveyt-tä edistää jo se, että liikut esimerkiksi kymmenen minuuttia useamman kerran päivittäin. Kauppa-, asiointi- ja työmat-

Liikunnan vaikutukset

•ehkäiseejaalentaakorkeaaverenpainetta

•auttaakehittämäänjaylläpitämäänluuston,lihak-siston ja nivelten toimintakykyä

•vähentääsydän-javerisuonitauti-,etenkinsepel-valtimotautikuolleisuutta

•terveydenosatekijöitätasapainottamallavoipäästäeroon ylipainosta ja ehkäistä tyypin 2 diabetesta

•edistääpsyykkistähyvinvointiajavähentääahdis-tuksen ja masennuksen tuntemuksia

•pienentääriskiäsairastuapaksusuolensyöpään

•vähentääverenkohonneidentriglyseridi-,glukoosi-ja insuliinipitoisuuksien määrää ja lisää hyvän HDL-kolestrolin määrää veressä

•auttaaiäkkäitäselviytymäänitsenäisestijapie-nentää heidän kaatumisriskiään. Yhden lonk-kamurtuman perushoito maksaa 20 000 euroa, komplisoituneena tai pysyvään laitoshoitoon johta-vana huomattavasti enemmän

•pienentääennenaikaisenkuolemanriskiä.

Liikunnan mahdollisuudet terveyden hoidossa

teksti maarit mäkinen

NyT liiKKUMAAN 1/22Vinkkejä arkiseen ja iloiseen kuntoiluun

L

Terveysliikunta antaa hyvän olon, ehkäisee sairauksia ja saattaa vähentää lääkkeiden tarvetta. Voimia ja kestävyyttä voi lisätä ikään tai kuntoon katsomatta. Pienikin liikun-ta lisää hapenottokykyä ja niin fyysistä kuin psyykkistä hyvää vointia.

i n g i m a g e

sUPER 4 /2013 41

Liikunnalla on monenlaisia vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin. Tavoitteet voidaan jakaa seuraavasti:

Psykomotoriset eli toiminnalliset tavoitteet:

•ylläpitääjaparantaaterveyttäjatoimintakykyäsekäselviytyy mahdollisimman itsenäisesti jokapäiväisistä tehtävistään

•oppiiliikunnanperustaitoja,esimerkiksitasapainon

•tunteeomatliikuntamahdollisuutensa

•ylläpitääjakohottaaterveyspainotteistafyysistäkuntoaan (aerobinen, lihasvoima, notkeus)

•harrastaaliikuntaasäännöllisesti.

Tiedolliset eli kognitiiviset tavoitteet:

•tunteeruumiinsarakenteetjatoiminnan

•tietääliikunnanjaterveydenvälisiäyhteyksiä

•tunteeomatrajoitteensajaliikunnanvaikutuksetsiihen

•löytääsopivatvarusteetjaapuvälineetjaoppiikäyttämään niitä

•tietääitsellesopivatliikuntamuodotjaniidenharrastusmahdollisuudet.

Tunnealueen eli sosiaalis-affektiiviset tavoitteet:

•kokeeonnistumisenelämyksiä

•saaitseluottamusta-jaarvostusta

•kokeeliikuntaharrastuksentärkeäksijahaluaaliikkua

•kokeeliikunnanvirkistävänäjamielihyväätuottavana

•oppiituntemaanomaakehoaanjahyväksyysen

•kykeneeottamaanmuuthuomioon

•kykeneevuorovaikutukseen

•vastaanottaatukeajakannustustamuilta

•tunteekuuluvansasosiaaliseenyhteisöön.

Kannattaa panostaa siihen, mitkä ovat vahvuudet,ei tuijottaa siihen, mitä ei pysty tai osaa tehdä.

Kysy liikunnasta!

Kieppuuko mielessäsi jokin kuntoiluun liittyvä kysy-mys? Voit lähettää kysymyksesi sähköpostitse osoit-teeseen [email protected].

kat tai ainakin osa niistä kannattaa tehdä kävellen tai pyöräil-len. Porraskävely on yksi parhaista liikuntamuodoista. Se ke-hittää kestävyyskunnon lisäksi reisilihasvoimaa sekä tasapai-noa. Iän myötä erityisesti jalkalihasten voima heikkenee, jo-ten niitä tulisi vahvistaa.

Jotta liikunta esimerkiksi laskisi verenpainetta ja kolestero-lin määrää, tulisi sitä harrastaa vähintään kaksi ja puoli tuntia viikossa. Rasittavuudeltaan liikunnan tulisi olla sellaista, että edes hieman hengästyy ja hikoilee.

Jotta liikkumisen lähtemisen kynnys olisi mahdollisimman matala, liikkeelle tulee lähteä hyvin yksinkertaisista perusasi-oista. Siinä voi auttaa esimerkiksi UKK-instituutin liikunta-piirakka. Siinä esitellään hyötyliikunnan lisäksi kestävyyskun-toa kehittäviä liikuntamuotoja ja lihaskuntoa sekä liikehallin-taa kehittäviä lajeja.

Liikuntapiirakan ajatus on, että kahden ja puolen tunnin liikunta-annos kerätään pienistä pätkistä kuten työmatkalii-kunnasta ja puutarhatöistä. Hyvä olisi, jos yksi tunti viikos-sa olisi selkeästi lihaskuntopainotteista liikuntaa kuten jump-paa tai kuntosaliharjoittelua. Mikäli liikut mieluummin yksin kuin ryhmässä, yksinkertainen kotijumppa on helppo tehdä. Kuntosalillakin voi käydä yksin, samoin uinti ja esimerkiksi lenkkeily, pyöräily ja hiihto ovat helppoja toteuttaa. Monet ihmiset eivät ehdi ulkoilla riittävästi, mutta aivojen hapen-saannin takia etenkin ulkoliikunta olisi erittäin tärkeää.

Perusliikuntaa on arkirutiineihin liittyvä aktiivisuus kuten kaupassa käynti, asioiminen, siivoaminen, leikki, mäenlasku, pihatyöt, remontointi tai vaikka metsätyöt ja halkojen hakkuu.

Täsmä- eli kuntoliikuntaa ovat kestävyysliikuntalajit kuten uinti, soutu, juoksu, hiihto, pyöräily ja reipas kävely.

Lihaskuntoa ja liikehallintaa kehittävät lajit kuten tanssi, kuntosalilla käynti, tasapaino- ja ketteryysjumpat, venyttely, pallopelit, laskettelu ja kuntojumpat.

Jos liikunnan aloittaa vahvasti ylipainoisena, tulee juoksua, pallopelejä ja laskettelua aloitella hyvin varovaisesti..lisätietoa:

•SuomalaisenLääkäriseuranDuodeciminjaKäypähoito-johtoryhmän asettama työryhmä on julkaissut vuonna 2012 liikuntasuosituksen, jonka tavoitteena on edistää liikunnan käyttöä sairauksien ehkäisyssä, hoidossa ja kun-toutuksessa. Se löytyy osoitteesta www.kaypahoito.fi > kirjoita hakuun ”liikunta” > suositukset > liikunta. Sivus-tolta löytyy myös liikuntaohjeita esimerkiksi selkäkipuiselle.

•UKK-instituutinliikuntapiirakkalöytyyosoitteesta www.ukk-instituutti.fi.

kirjallisuutta:

•MikaelFogelholm,IlkkaVuori,TommiVasankari(toim.):Terveysliikunta. Duodecim 2011

•EskoMälkiä,PauliRintala: Uusi Erityisliikunta. Liikuntatieteellinen seura 2002

•RikuAalto:UusiKuntoilijankäsikirja– opas tulokselliseen kuntoliikuntaan. Docendo 2013

•EnäkoskiRitva,AhonenJarmo,BjurströmMarco,Lehto-koski Anne, Parkkinen Kirsi, Raitio Hanna: Tee edes tämä! WSOY 2002

Liikunnan tavoitteet

42 sUPER 4 /2013

Sana on vapaa!

SuPer-lehden Lukijalta-palstalla sana on vapaa.

Kirjoita ytimekäs mielipiteesi, palautteesi, kehusi tai haukkusi ja

lähetä se meille sähköpostilla:

[email protected]

tai kirjepostilla:

SuPer-lehtiLukijalta

Ratamestarinkatu 1200520 Helsinki

Muista liittää mukaan henkilötietosi ja

mahdollinen nimimerkki.

lUKiJAlTAKommentteja, kehuja, haukkuja

Olen ollut hoitotyössä parikymmen-tä vuotta kahden tutkinnon suoritta-neena hoitotyön ammattilaisena. Työ on ollut antoisaa erilaisten ihmisten ja hoidettavien parissa. Heidän kanssaan työssä onnistuminen on ollut se palkka, joka on antanut voimia jaksaa. Aineel-lisesta palkasta on ollut hyötyä jokapäi-väisen leivän hankinnassa. Alalle lähti-essä en ole ajatellut työstä tulevaa palk-kaa, vaan suuntautumista ovat ohjan-neet korkeammat arvot: auttamisenha-lu, pyrkimys saada hyvää aikaan, usko siihen, että se on mahdollista.

Viimeisen viiden vuoden aikana on tapahtunut totaalinen järkytysten ja vastoinkäymisten aalto. Henkilökoh-taisesti olen joutunut kokemaan mitä on olla työpaikkakiusaamisen kohde ja kuinka vakavat seuraamukset sillä on ollut terveydentilaani. Olen käyttänyt kaikki mahdolliset saatavilla olevat sel-viytymisen keinot. Olen ollut vuorot-teluvapaalla, osa-aikalisällä, vaihtanut työyksikköä vapaaehtoisesti ja lopulta joutunut heittopussiksi.

Tilanne työyhteisöissä ei ole mennyt lainkaan parempaan suuntaan. Alku-jaan aloitin yksikössä, jossa kuntoutta-va työote oli toivottavaa ja luonnollista, siten asiakkaiden toimintakyky pysyisi mahdollisimman pitkään hyvänä. Mut-ta tällainen ajatus ei ollut monenkaan muun hoitajan mielestä kiinnostavaa. Kaiken olisi mennä niin kuin ennen-kin, mieluiten kahvipöydässä ja työvuo-roissa juoruillen. Näihin minä en osal-listunut, niinpä olin se henkilö, joka koettiin pelottavaksi, ja porukalla hios-tettaisiin ulos.

Keinot hoitotyöntekijöillä olivat ala-arvoisia: porukasta ulosjättämistä, selän takana haukkumista, valehtelua yhtei-sin tuumin perättömiä tarinoita eteen-päin vieden. Olin aivan yksin tilantees-sa, joka tuli todella pommina päälle. Esimiesasemassa sekä tiimin vastaavana työskennelleet henkilöt olivat joukkion puolella. Hekin pyrkivät vain omien etujensa ajamiseen, sillä edessäpäin oli uusia toimia, joihin heillä oli tavoite

päästä. Kohteluni oli heille läpihuuto-juttu – tapa, jolla he olivat aiemminkin tilanteita hoitaneet, kertoivat toiset sa-maan tilanteeseen joutuneet.

Pääsin vaihtamaan työyksikköä ja sain työnohjaajan, jonka kanssa purim-me kokemustani. Hän suositteli minua viemään asian eteenpäin. Hän oli sitä mieltä, että olen joutunut syyttömänä kaltoin kohdelluksi. Kunniaani ja mai-nettani oli loukattu valheellisin puhein ja toimintatavoin. Olin myös ensim-mäisen kerran elämässäni yhteydessä paikalliseen luottamushenkilöön heti, kun jouduin kokemaan tämän yllätys-hyökkäyksen. Hän laittoi välittömästi asian käsittelyn vireille ja kutsui koolle asiaan liittyneet henkilöt, paitsi ei hei-tä, jotka tämän virityksen olivat alkuun laittaneet. Tämän kaiken myllerryksen keskellä olin tietenkin joutunut pitkäl-le sairauslomalle ja terveyteni romahti.

Asian käsittely oli läpihuutojuttu. Minun kokemuksellani ei ollut mitään merkitystä, vaan asia oli jo etukäteen päätetty. Ehdotettiin työnkiertoa, sillä eihän entiseen työyksikkööni olisi ol-lut mitään mieltä, eikä järkeä enää pala-ta, sillä siellä oli koko joukkio ollut mi-nua vastaan. Pieni yksikkö täynnä kata-lia selkäänpuukottajia. Luottamusmies kysyi vain, että miltä tuntuu? Jäin aivan tyhjän päälle.

Luottamusmies tuumasi asiaa myö-hemmin mietittyään, että hänen pitäi-si katsoa itseään peiliin, hänen olisi pi-tänyt viedä asia pidemmälle työpaik-kakiusaamisena. Kysyi vielä, että ha-luaisinko jatkaa käsittelyä. En todella-kaan enää olisi jaksanut. Olen jatkanut työntekoa eri yksikössä ja terveydenti-lani on vuosien kuluessa pysyvästi ro-mahtanut, olen enää viisikymmenpro-senttisesti töissä.

Järkyttyneenä olen todennut, kuin-ka kylmäkiskoista yksittäisen ihmisen, työkaverin kohtelu voi olla ja kuinka vä-linpitämätöntä on esimiesten toiminta. Mietinkin usein mikä saa ihmiset toi-mimaan kyseisillä tavoilla? Oman edun tavoitteluko, itsekkyys, välinpitämättö-

Minua kiusattiin työpaikalla

myys, kateus, ilkeys? Missä ovat amma-tilliset käytöstavat työyhteisössä työka-vereita ja potilaita kohtaan? Onko täl-laista käyttäytymistapaa vain täällä pie-nessä, pikkusuuressa kyläpajulassa, jos-sa ihmiset ovat toisensa tunteneet aina sukujuuria myöten? Tällainen muualta muuttanut toisin ajatteleva koetaan uhkaksi, joka pitää eliminoida. Käyt-täytymistavat ovat olleet todellakin ala-arvoisia.

Kuka enää kestää? Onneksi SuPer-lehdessämme on esitelty myös toisen-laisia työpaikkoja, jollaisessa minäkin mielelläni työskentelisin. Yhteinen hy-vä tulee meidän kaikkien toistemme ih-misarvon kunnioittamisesta. Muista se, kun seuraavan kerran joudut tilantee-seen, jossa työkaveria mollataan. Ase-tu toisen asemaan, ja mieti, miltä si-nusta tuntuisi, jos itse olisit herjauksen kohteena?.

kohtele toista, kuten toivoisit itseäsi kohdeltavan

sUPER 4 /2013 43

”Minun mielestäni on mennyt oikein."

iltalehti 14.3.2013

lUE MyÖs NäMäPalasia sieltä täältä

huhtikuu

VertailuVuonna 1991 raskauden

aikana tupakoi

16,6 % äideistä.

Vuonna 2010 raskauden

aikana tupakoi

15,1 % äideistä.

thl

kehitysministeri heidi hautalan ensikommentti, kun häneltä kysyttiin mahdollisesta pimeän työn teettämisestä.

Viime vuonna valtakunnalliseen kriisi-puhelimeen tuli 161 569 soittoa. Ylei-simmät syyt yhteydenottoon olivat yksi-näisyys, ahdistuneisuus sekä parisuhde- ja perheongelmat. Kriisipuhelintoimin-nan päällikkö Susanna Winterin mukaan ihmiset aktivoituivat selvästi hakemaan apua parisuhteessa ja perheissä koet- tuihin ongelmiin. Niissä vuorovaikutuk-seen liittyvät hankaluudet nousevat ylei-simmin puheenaiheeksi.

Parisuhdeongelmiin haetaanapua kriisipuhelimesta

– Huomattavaa on, että erityises-ti miesten soittamien puheluiden mää-rä on kasvussa. Soittajista peräti 40 pro-senttia on miehiä, mikä on selvästi enem-män kuin aiemmin, kertoo Winter.

Valtakunnallisessa kriisipuhelimessa käytyihin puheluihin vastaa yhä useam-min koulutettu vapaaehtoinen päivys-täjä. Vuoden 2012 keskusteluista perä-ti 65 prosenttia oli vapaaehtoisten käy-miä..

Yli puolet iäkkäistä suomalaisista ei tie-dä, että eteisvärinän voi tunnistaa itse tunnustelemalla pulssiaan. Terveyden-huollon ammattilaiset luottavat veren-painemittareiden lukemiin, vaikka nii-

Pulssin tunnustelun taito unohtumassa

den avulla ei voi tunnistaa luotettavasti sykkeen epäsäännöllisyyttä ja siihen liit-tyvää eteisvärinää.

Lääkäreistä 39 prosenttia mittaa syk-keen verenpainemittarilla, 38 prosenttia stetoskoopilla ja 13 prosenttia käsin tun-

nustelemalla. Hoitajista vain murto-osa mittaa pulssin käsin aina – silloinkin kun käyttää elektronista pulssin näyttävää verenpainemittaria. Syyksi kä-sin mittauksen pois jättämisek-si hoitajat näkevät taidon puut-teen ja jatkuvan työkiireen.

Tämä käy ilmi TNS Gal-lupin tutkimuksesta, joka on osa Aivoliiton ja Sydänliiton Tunne pulssisi -kampanjaa..

Työmarkkinatuki on monelle työttö-mälle pysyvä tulonlähde. Vuonna 2012 työmarkkinatukea saaneista 30 pro-senttia sai sitä koko vuoden ajan. Kaksi kolmesta vuonna 2012 tukea saanees-ta oli saanut sitä myös edellisvuonna. Alle 25-vuotiaat ovat työmarkkinatuel-la usein vain lyhyen aikaa. Iäkkäät työ-markkinatuen saajat ovat tyypillisesti pitkäaikaistyöttömiä, ja heistä osa on

elänyt tuella monia vuosia.Keskimääräinen maksettu työmark-

kinatuki kuukaudessa oli 720 euroa ja ansiopäiväraha 1390 euroa.

Kaikkiaan työttömyyskassat ja Kela maksoivat viime vuonna työttömyystur-vaetuuksia 3,5 miljardia euroa. Lisäys- tä vuoteen 2011 oli 12 prosenttia, mi-kä johtui pääosin perusturvan tasoko-rotuksesta..

Työmarkkinatuki monelle pysyvä tulonlähde

ing

ima

ge

44 sUPER 4 /2013

lisäoppia ikääntyneen akuuttihoitotyöhön

Jyväskylän aikuisopistossa kurssillinen oppimishaluisia lähi- ja perushoitajia päivittää tietojaan ikääntyneen akuuttihoidosta. Myös opiskelijoiden työnantajat ovat halunneet tukea suoraan

käytännön tarpeisiin vastaavaa koulutusta.

– Tarve tällaiselle lisäkoulutukselle tuli aivan selkeästi työelä-mästä. Tavoitteena on sellainen lisäosaaminen, jota voi hyö-dyntää suoraan omalla osastolla, kertoo koulutuspäällikkö Riitta Saarinen Jyväskylän aikuisopistosta.

Ikääntyneen akuuttihoitotyön kymmenen opintoviikon li-säkoulutus lähi- ja perushoitajille suunniteltiin yhteisvoimin. Partnereina työssä ovat olleet työyksiköiden esimiehet, työn-tekijät itse, aikuisopisto sekä oppisopimuskeskus. Näin on voitu järjestää myös se, että kurssilaisten opiskelupäivät lue-taan työpäiviksi.

– Tämä kertoo työnantajan vahvasta sitoutumisesta ja suu-resta tarpeesta. Kuudentoista opiskelijan ryhmälle ne työpäi-vät ovat myös iso taloudellinen satsaus.

teksti ja kuvat henriikka hakkala

uusi osaaMinen arkikäyttöön

Nyt käynnissä olevan, jo toisen kurssin opiskelijat työskente-levät pitkäaikaishoidon yksiköissä Jyväskylän yhteistoiminta-alueella. Kurssin teemoja ovat muun muassa suunnitelmalli-nen hoito ja kuntoutus, fysiologiset muutokset, elintoiminto-jen tarkkailu, hoitotoimenpiteet, lääkehoito ja ravitsemushoito, ikääntyneen kohtaaminen ja saattohoito. Kultakin osastolta on kaksi osallistujaa. Näin koulutuksessa opittu kulkeutuu osas-toille tehokkaammin. Kurssiin kuuluu myös kehittämistehtävä, jonka pari tekee yhdessä työyksikkönsä hyödyksi ja käyttöön.

Selvitettyään vuoden mittaiset, kymmenen lähiopintopäi-vää ja laajan kirjon etätehtäviä sisältävät opinnot sekä tutkin-

Kun luokassa keskustellaan paljon, kouluttaja Niina Mäkelä oppii itsekin opiskelijoiltaan. Irene Helanderia opinnot ovat kannustaneet ajattelemaan työtä uudella tavalla.

sUPER 4 /2013 45

Käynnissä on ikääntyneen akuuttihoi-toytön kurssin kolmas lähipäivä Jyväs-kylän aikuisopistossa. Luokassa aletaan kohta käsitellä kansansairauksia sairas-tavan ikääntyneen suunnitelmallista hoitoa ja kuntoutusta. Kaksi opiskeli-jaa, lähihoitaja Irene Helander ja perus-hoitaja Anne Päivärinta, raottavat Su-Per-lehdelle opiskelijan näkökulmaa koulutukseensa.

Miltä koulun penkille palaaminen tuntuu?

Anne: Mukavalta tämä tuntuu, kun asiaan pääsee sisälle. Minä olen ollut alalla yli 20 vuotta, eli aika pitkä aika on jo opinnoistani.

Irene: Koulutus on mennyt siihen suuntaan, että tehdään hyvin paljon it-se. Opettaja ei enää anna, että ajatte-let näin ja teet noin, vaan itse pitää et-siä ja löytää.

Millainen ryhmä teillä on?Irene: Toimiva. Eri puolilta tulee

mielipiteitä ja kysellään asioista. Asu-kaspohja on kuitenkin erilainen eri osastoilla.

Onko osastoillanne oltu kiinnostu-neita opiskelustanne?

Anne: Kyllä työkaverit ovat kyselleet, että mitä te siellä teette ja mitä teistä tu-lee. Minusta on hyvä, kun on pari samal-ta osastolta. Voidaan hänen kanssaan jo käydä läpi niitä asioita. Kun siinä on jo kaksi ihmistä, niin toinen näkee saman

asian yhdellä ja toinen toisella tavalla.Irene: Olen sanonut, että en tiedä

vielä, mutta oottakaa hetki, kunhan päästään vähän eteenpäin. Meillä aina-kin on työpaikkaohjaaja ollut hyvin in-nokas ja halunnut kuulla.Mitä haluatte saada tästä koulutuk-sesta?

Anne: Ainakin tosi paljon tietoa ja tietysti kokemusten vaihtoa eri yksiköi-den välillä sekä niitä uusia hoitokeino-ja. Että katsoisi tätä omaa työtään vä-hän eri tavalla.

Irene: Katsoisi sitä omaa työtän-sä, että missä ehkä tarvitsisi satsata vä-hän enemmän. Sitä niin helposti tur-tuu kaavoihin, että näin tehdään, kos-ka näin tehdään. Tuntuu, että aika mo-nessa asiassa tarvitsisi vähän jotakin li-sää. Täytyy myöntää, että tässä on lait-tanut mietintämyssyn päähän.

Anne: Vaikka nämä päihdepuolen ihmiset, joita meillä ei ole oikeastaan ollutkaan. Tulevaisuudessa heitä var-masti tulee koko ajan lisää.

Irene: Juuri äsken juttelin toisten kurssilaisten kanssa tästä. Se puoli on varmasti sellainen, että tarvittaisiin li-sää työkaluja. Kun asukaspohja muut-tuu, ei homma toimi pelkällä vanhus-puolen hoitolinjalla.

Oletteko jo valinneet kehittämisteh-tävänne aihetta?

Anne: Olemme miettineet ja vähän jo aloittaneetkin. Ajattelimme kerätä yhteen kaikki sellaiset tärkeät asiat, jot-ka pitäisi tietää, jos tulee sijaisia tai uu-sia työntekijöitä. Sellaista hiljaisen tie-don siirtoa.

Irene: Sehän voi olla itsellekin sel-laista, jota ei tule edes ajatelleeksi.

Mikä tällaisessa opiskelussa on parasta?Anne: Kyllä tämä minusta on ihan

se paras tapa.Irene: Ja kun työnantaja on vielä tul-

lut vastaan. Voisi sanoa, että saattaisi ol-la hyväkin määrätyin väliajoin käydä tällaista koulutusta, jossa tulee mietti-neeksi asioita uudelleen.

Anne: Käytänteetkin muuttuvat jat-kuvasti. Jos vaan jollekulle tulee tällai-nen mahdollisuus, niin kannattaa läh-teä, vaikka vähän jännittäisi etukäteen. Oppi on aina hyvästä.

Irene: Juu, se ei mene koskaan huk-kaan..

Uuden oppiminen aktivoi ajattelemaan

totilaisuuden opiskelijat saavat suoritus-merkinnän osasta vanhustyön erikois-ammattitutkintoa. Tärkeintä on kuiten-kin entisestään tukevoitunut osaaminen, jonka hankkimisessa tukena ovat myös työyksikössä ohjaajina toimivat lähi- ja sairaanhoitajat.

– Sairaanhoitajat on nimetty ohjaa-jiksi juuri siksi, että opinnoissa on sel-laista asiaa, joka menee yli perus- ja lä-hihoitajan perusosaamisen, Riitta Saa-rinen toteaa.

Kurssin lähipäivien opettajina toi-mivat aikuisopiston hoitotyön, ana-tomian ja lääkehoidon opettajat. Tär-keitä oppimisen välineitä ovat lisäk-si opiskelijoiden oman työnsä poh-jalta ennakkotehtävänä valmistelema

osaamiskartoitus sekä asukastapauk-set. Näiden tuiki tavallisia asiakkaita edustavien tapausten käsittely tarjo-aakin pohjan koko oppimisprosessil-le. Työtä tehdään keskustellen ja osaa-mista vaihtaen.

Vastuukouluttaja Niina Mäkelälle kurssin opettaminen on mieluisaa.

– Etätehtävänä tehtyihin asukasca-seihin perehtyminen vaatii meiltä opet-tajilta työtä, mutta kun me sitoudum-me, he saavat sitä, mitä todella tarvitse-vat työssään.

– Näillä opiskelijoilla on aivan mah-tava kokemuspohja, ja tällä kurssilla he pääsevät jakamaan omaa osaamistaan. He ovat hyvin sitoutuneita ja innokkai-na mukana..Koulutuspäällikkö Riitta Saarinen

Anne Päivärinta

46 sUPER 4 /2013

ieni työyhteisö tuo läheisyyt-tä. Tunnemme kaikki toisem-me, sanoo lähihoitaja Sirpa Saarinen, joka on työsken-nellyt Alastaron vanhainko-dissa vuodesta 1973 lähtien.

Hoitajat pitävät sitä vahvuutena, et-tä jotkut ovat työskennelleet vanhain-kodissa vuosikymmeniä.

– Heillä on korvaamatonta tietoa asukkaiden taustoista, perushoitaja Ai-ri Mäntyharju kertoo.

Airi on työskennellyt vanhainko-dissa vasta alle kaksi vuotta. Hän sai yli 50-vuotiaana vakituisen työpaikan

Kun Alastaron vanhainkodin hoitajat kokoontuvat yhteen, kuuluu naurua ja pulinaa. Tunnelma on leppoisa ja rento. Täällä on varmasti mukava tehdä töitä.

Alastaron vanhainkodissa töitä tehdään

Leppoisassa tunnelmassateksti ja kuvat minna lyhty

P

Alastarolta.– En ollut ollut täällä koskaan sijaise-

na, enkä tuntenut henkilökuntaa, asuk-kaita ja omaisia. Soitin tänne ja kysyin, onko paikka sovittu jo etukäteen. Mi-nulle sanottiin, ettei ole. Tehtävään va-litaan juuri nyt meille sopivin hoitaja.

Säkyläläisen Airin valinta herätti aluksi hämmennystä ja pettymystäkin, mutta kuitenkin hänet toivotettiin reh-disti tervetulleeksi.

– Airi toi meille ihania uusia tuulia, perushoitaja Pirjo Lehto sanoo.

– Tässä työyhteisössä olen voinut ol-la sellainen kuin olen. Se on valtavan tärkeää, Airi kertoo kyyneleet silmissä.

Muut nyökyttelevät. Täällä saa teh-dä töitä omalla persoonallaan.

norsunluutorneja ei pystytetäHoitajien mukaan vanhainkodin esi-miehet eivät ole norsunluutornissa,

vaan he ovat helposti lähestyttäviä työn-tekijöitä. Myös hallinnollinen osaston-hoitaja Virpi Pakkanen pyrkii käymään säännöllisesti maanantaipalavereissa.

– Vanhainkodissa on erityinen ilma-piiri, ja täältä lähtiessä huomaan itsekin voimaantuneeni. Kun näen täällä asuk-kaiden saavan erinomaista huolenpitoa, median pahat sanat vanhustenhoidos-ta unohtuvat.

Palavereissa käsitellään myös risti-riidat, joita kaikissa työyhteisöissä jos-kus syntyy.

– Usein ne syntyvät vääristä tulkin-noista, Airi tuumaa.

– Se on kuin rikkinäinen puhelin -leikki. Viestit muuttuvat matkalla, vas-taava hoitaja Lea Talvitie jatkaa.

Ristiriitoihin auttaa avoimuus ja keskustelu. Toisen persoonaa ja elä-mäntilannetta pyritään ymmärtämään. Joskus omassa elämässä tapahtuu asioi-ta, jotka vaikuttavat omaan mielialaan

sUPER 4 /2013 47

Alastaron vanhainkoti

Vanhainkoti tarjoaa ympärivuorokautis-ta laitoshoitoa seitsemälletoista muis-tisairaalle vanhukselle korostaen ko-dinomaisuutta, yksilöllisyyttä ja tur-vallisuutta. Tavoitteena on hyvän arjen sekä viihtyisän ympäristön ja ilmapii-rin luominen. Asukkaiden toimintakyky vaihtelee paljon, ja osa asukkaista on vuodepotilaita. Henkilökuntaan kuuluu yksitoista vakituista lähihoitajaa, osa-aikainen sairaanhoitaja, vastaava sai-raanhoitaja ja hallinnollinen osaston-hoitaja. Superilaisia on seitsemän.

myös töissä. – Meillä voi pyytää toiselta hoita-

jalta apua esimerkiksi tarkkuutta vaa-tivassa lääkehoidossa, jos tuntee, ettei ole skarppina juuri sillä hetkellä, Ai-ri kertoo.

Vanhainkodissa vaitiolovelvollisuus koskee myös työkaverin asioita. Jos jo-ku haluaa kertoa elämästään, siitä ei juoruilla muille.

Hoitajat kehuvat vastaavaa hoitajaa Lea Talvitietä esimerkilliseksi sairaan-hoitajaksi, joka tekee lähiesimiehen tehtävät hyvin.

– Hän tekee myös rivihoitajana kaik-kia työvuoroja, jotta tietää, miten kuor-mittavia eri vuorot ovat. Sen mukaan hän miettii henkilöstömitoitusta, Ai-ri kertoo.

Henkilöstömitoitus näyttää olevan kohdallaan, sillä hoitajat eivät koe työ-tään liian raskaana. Kun kaikki menee hyvin, vanhainkodissa on hyvin rau-haisaa. Kun yksi asukkaista on levoton, se tarttuu helposti muihinkin. Silloin hoitajillakin on kiirettä.

kotoisa ilMapiiriAlastaron vanhainkodissa halutaan luo-da sellainen ilmapiiri, että myös omai-set kokevat sen kotoisaksi. Taukotilassa hekin voivat keittää kahvit.

– Siitä tulee myös asukkaalle hyvä mieli, kun voi tarjota jotain vieraalleen, Lea sanoo.

Saattohoitovaiheessa omainen saa halutessaan olla yötä vanhainkodissa. Jotkut tulevat kaukaakin hoitamaan vanhusta.

– Läheisen viimeisiä päiviä ei voi uu-sia. Niistä pitäisi jäädä lämmin ja tur-vallinen olo, Airi pohtii.

Koska asukkaat ovat muistisairaita, palaute tulee yleensä omaisten kautta.

– Omaisten kiitollisuus tuo hyvän mielen, Sirpa sanoo.

Hoitajien mielestä paras palkka työs-tä on kuitenkin asukkaiden tyytyväi-syys. Muistisairaille pyritään luomaan turvallinen olo ja turhasta lääkityksestä on luovuttu. Levottomia rauhoitellaan läsnäololla ja keskustelulla. Asukkaille halutaan tarjota elämyksiä esimerkiksi

musiikin, liikunnan, tuoksujen ja ma-kujen avulla.

Pienet arkiset asiat tuottavat iloa hoitajille. Kun yleensä huonosti syö-välle vanhukselle ruoka on maistunut hyvin, mielihyvä siitä jaetaan muiden kanssa.

Kaikesta tästä voi päätellä, että Alas-taron vanhainkodissa viihtyvät asuk-kaat, hoitajat ja esimiehet. Pirjo muis-telee tunnelmia siitä, kun hän sai van-hainkodista vakituisen työpaikan.

– Ajattelin, että ihanaa työtä ja tästä saa vielä rahaakin..

Hyvä ilmapiiri luodaan yhdessä. Takarivissä vasemmalla lähihoitaja Jaana Laaksonen, lähi-hoitaja Susanna Santahuhta ja hallinnollinen osastonhoitaja Virpi Pakkanen. Keskellä va-semmalla lähihoitaja Sirpa Saarinen, lähihoitaja Päivi Isokyykö, sairaanhoitaja Lea Talvitie, kodinhoitaja Päivi Rinne ja opiskelija Saara Mäkinen. Eturivissä vasemmalla perushoitaja Airi Mäntyharju ja perushoitaja Pirjo Lehto.

48 sUPER 4 /2013

EdUNVAlVONTAyKsiKKÖ TiEdOTTAAHyvä tietää sopimusedunvalvonnasta

Olenko velvollinen tekemään korvaavaa työtä?

Korvaavan työn käsite. Korvaavalla työllä tarkoitetaan sitä, että työntekijä tekee kevennettyjä työtehtäviä ollessaan työkyvytön tekemään työsopimuksensa mukaisia työtehtäviä. Korvaavan työn on kuitenkin aina oltava työntekijän työsopimuksen mukaista työtä.

Työlainsäädännössä ei ole säädetty korvaavasta työstä. TSN tai TNJ eivät ole sopineet solmimissaan työehtosopi-muksissa korvaavasta työstä.

Työehtosopimuksissa on säädetty työntekijän oikeudesta palkalliseen sai-rauslomaan. Sairausajan palkan vähim-mäis- ja enimmäiskestot määräytyvät sovellettavan työehtosopimuksen mu-kaan. Edellytyksenä palkalliselle sairaus- poissaololle on se, että työkyvyttö-myys on seurausta sairaudesta tai tapa-turmasta. TSN:n ja TNJ:n solmimis-sa työehtosopimuksissa ei ole määritel-ty millä sairausdiagnooseilla työnteki-jä on oikeutettu sairausajan palkkaan. Työehtosopimukset eivät rajaa tietty-jä icd-koodeja maksettavien sairauksi-en ulkopuolelle, esimerkiksi Z-koodit. Työnantaja ei voi yksipuolisesti ilmoit-taa mitkä sairaudet johtavat palkatto-maan sairauslomaan, koska työehtoso-pimuksissa ei ole sovittu tällaisesta me-nettelystä.

Työntekovelvoitteen laajuus. Työso-pimus määrittää työntekijän työnteko-velvoitteen laajuuden. Työnantaja ei voi määrätä työntekijää muihin kuin työso-pimuksen mukaisiin työtehtäviin. Kor-vaava työ ei laajenna työntekovelvoi-tetta, vaan korvaavien työtehtävien on aina oltava työsopimuksen mukaisia. Työntekijä ei ole velvollinen sopimaan

edes väliaikaisesti sellaisten työtehtävi-en tekemisestä, jotka eivät ole työsopi-muksen mukaisia.

Velvollisuus tehdä korvaavaa eli ke-vennyttyä työtä on riippuvainen siitä mitä työsopimuksessa on sovittu työ-tehtävistä. Työtehtävistä sovitaan pää-sääntöisesti seuraavasti:

1. Tarkkaan määritellyt ja rajatut työ- tehtävät 2. Lähihoitajan tehtävät3. Lähihoitajan tehtävät ja kaikki muut työnantajan määräämät tehtävät

Mikäli työnantaja edellyttää, että työntekijä tekee muuta työtä kuin työ-sopimuksessa sovittua työtä korvaavana työnä, on työnantajan pyydettävä työn-tekijältä nimenomainen suostumus ky-seisten työtehtävien tekemiseen. Jos korvaava työ on työsopimuksen mu-kaista työtä, suostumusta ei edellytetä. Sopiminen on kuitenkin tarkoituksen-mukaista ja suotavaa, vaikka korvaavan työn tekeminen ei sitä työsopimuksen mukaan edellyttäisikään. Neuvotteluis-sa on aina oltava läsnä työpaikan luotta-musmies ja työsuojeluvaltuutettu.

Lääkärintodistuksen merkitys. Työn-antaja ei voi määrätä työntekijää teke-mään korvaava työtä, vaikka työsopi-mus mahdollistaisikin korvaavan työn tekemisen ilman, että lääkäri on lausu-nut asiasta lääkärintodistuksessa. Työn-antaja ei voi ohittaa tai antaa itse lääkä-rinlausuntoa tai näkemystään siitä mi-hin tehtäviin työntekijä pystyisi silloin, kun tämä on kykenemätön tekemään normaalia työsopimuksensa mukaista

työtä. Lääkäri arvioi aina tapauskoh-taisesti onko työntekijä kykenevä ter-veydentila huomioon ottaen tekemään korvaavaa työtä.

Luottamusmiehen rooli. Työpaikal-la käytössä oleva korvaavan työn mal-li tulee käsitellä yhteistoimintamenette-lyssä lain määräämällä tavalla. Ensisijai-sesti työpaikan luottamusmies neuvot-telee ja sopii asiasta. Jos työpaikalla ei ole luottamusmiestä, malli käsitellään muun henkilöstönedustajan tai yksit-täisten työntekijöiden kanssa.

Työnantajalla on aina kuitenkin tul-kintaetuoikeus ristiriitatilanteessa. Tä-mä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että työn-antaja voi tulkita lääkärintodistusta toi-sin. Työnantaja voi antaa työntekijälle varoituksen, mikäli työntekijä kieltäy-tyy tekemästä työsopimuksen ja lääkä-rintodistuksen mukaista korvaavaa työ-tä. Tällöinkin on kuitenkin aina otet-tava huomioon työntekijän tosiasialli- nen terveydentila ja siinä tapahtuvat mahdolliset muutokset lääkärintodis-tuksen antamisen jälkeen. Perusteetto-mat tapaukset voidaan tapauskohtai-sesti riitauttaa jälkikäteen. Ristiriitati-lanteissa auttaa ensisijaisesti luottamus-mies.

Muuta huomattavaa. Työntekijälle on maksettava vähintään työsopimuksen ja työehtosopimuksen edellyttämää palk-kaa. Mikäli työntekijä tekee vaativam-paa työtä korvaavana työnä kuin mitä hänen normaalit työtehtävät ovat, on työntekijälle maksettava vaativamman tehtävän edellyttämää palkkaa.

Määrätessä työntekijä tekemään

sUPER 4 /2013 49

Edunvalvontayksikkö huolehtii SuPerin jäsenten sosiaalistaloudellisesta edunvalvonnasta valtakunnallisesti ja paikallisesti. Yksikön vastuualueeseen kuuluvat virka- ja työehtosopimusneuvottelutoiminta, lainsäädäntö sekä eläkeasiat ja muu sosiaaliturva. Myös yhteistoiminta- ja työturvallisuusasiat ovat edunvalvontayksikön vastuulla. Huolehdimme jäsenten oikeusturvasta työhön liitty-vissä erimielisyyksissä. Järjestämme edunvalvontakoulutuksen ja -tiedotuksen sekä annamme neuvontaa edunvalvonta-asioissa.

edunvalvontayksikön yhteystiedot

Päivystys ma–pe kello 9.00–15.00 numerossa 09 2727 9160

Sähköposti [email protected]. Henkilökohtaiset sähköpostit muotoa [email protected]

Postiosoite: Suomen lähi- ja perushoitajaliitto, Edunvalvontayksikkö, Ratamestarinkatu 12, 00520 Helsinki

Fax: 09 2727 9120

”Jos myöhästyt töistä puoli tuntia joudut kor-vaamaan ajan 50 pro-sentilla korotettuna.”

Voitto kotiin!julkaisemme tällä palstalla tuomioistuimissa voitettuja juttuja sekä työnantajan kanssa jäsentemme työsuhdeasioista tehtyjä sopimuksia.

Pirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi yk-sityisen työnantajan korvaamaan su-perilaiselle lähihoitajalle 10 000 euroa työsuhteen perusteettomasta päättä-misestä. Superilainen lähihoitaja teki työnantajan kanssa oppisopimuksen ja määräaikaisen työsopimuksen tammi-kuussa 2010. Maaliskuussa 2011 työn-antaja päätti työsopimuksen ilman työ-sopimuslain 8 luvun 1 pykälän mukai-sia päättämisperusteita.

Määräaikaisen työsopimuksen päät-täminen edellyttää lain mukaan erittäin painavaa purkuperustetta eikä sitä voi ir-

tisanoa, ellei irtisanomisen mahdollisuu-desta ole sovittu työsopimuksessa. Työn-antajan edustajan mukaan oppisopimus ja työsopimus purettiin, koska lähihoi-tajalle ei voitu järjestää ohjaajaa ja lisäksi työnantaja väitti lähihoitajan käyttäyty-neen epäasiallisesti. Käräjäoikeuden mu-kaan työnantajan ilmoittamia ja esiin-tuomia päättämisperusteita ei voitu pi-tää laissa tarkoitettuina erittäin paina-vina työsuhteen päättämisperusteina. Tuomion mukaan työnantaja ei pysty-nyt näyttämään oikeudessa toteen väit-teitä epäasiallisesta käyttäytymisestä..

Työsuhteen perusteettomasta purkamisesta korvausta 10 000 euroa

korvaavaa työtä, on huomioitava työn-tekijän sairaus ja siihen liittyvä lääkitys ja niiden vaikutukset työn tekemiselle. Sairausloman tarkoitus on, että työn-tekijän työkyky palautuu. Korvaavan työn tekemisessä on huomioitava työ-kyvyn palautuminen ja se, että työnte-kijä saa tosiasiallisen mahdollisuuden lepoon. Mikäli työntekijä, tehtyään korvaavaa työtä, on edelleen sitä miel-tä, ettei hän kykene korvaavaan työhön, voi hän hakeutua uudestaan lääkärin vastaanotolle. Lääkäri tekee tällöin uu-den diagnoosin.

Ongelmana korvaavan työn tekemi-sessä on myös henkilötietojen käsittely. Korvaavan työn teettäminen edellyttää, että työnantaja on yhteydessä työter-veyslääkäriin. Muussa tapauksessa on vaarana, että lääkäri antaa työnantajalle henkilötietolaissa ja laissa yksityisyyden suojasta työelämässä säädettyjä salassa pidettäviä henkilötietoja. Työterveys-huollolla ei ole oikeutta välittää sairaut-ta koskevaa tietoa henkilön työkyvystä ennen diagnoosin tekemistä. Työter-

veyshuollon tehtävä on arvioida työn-tekijän työkyky ehdotettuun korvaa-vaan työhön. Työnantajan on siten il-moitettava ennakollisesti työterveyteen ne tehtävät, joita kukin työntekijä voi tehdä korvaavana työnä työpaikalla.

Työntekijällä on voimassa olevan oikeuskäytännön mukaan oikeus käy-dä haluamansa laillistetun lääkärin vas-taanotolla. Eri työehtosopimuksissa on tarkemmat määräykset siitä, millä eh-doilla työnantaja voi määrätä työnteki-jän käyttämään työterveyslääkäriä. Täl-löin työnantaja vastaa aina kustannuk-sista.

Lääkäri vastaa diagnooseistaan. Myös siinä tilanteessa, kun työnteki-jä ei itse katso olevansa työkykyinen, mutta tästä huolimatta hänet määrä-tään korvaavaan työhön.

Korvaavan työn teettämisessä on otettava huomioon myös muiden työn-tekijöiden työssäjaksaminen ja mitoi-tus. Korvaavaa työtä tekevä työnteki-jä ei työskentele omissa työtehtävissä. Tällöin hänen tehtävänsä siirtyvät mui-

den työntekijöiden tehtäväksi. Ongel-mana tämä on erityisesti silloin, kun korvaavaa työtä tekevän työntekijän ti-lalle ei palkata sijaista vaan työt teete-tään muilla työntekijöillä. Tämä kuor-mittaa muita työntekijöitä. Korvaavaa työtä tekevää työntekijää ei voida myös-kään laskea mitoitukseen muutoin kuin silloin, jos hän tekee hoitotyötä..

karoliina partanenlakimies, varatuomari

50 sUPER 4 /2013

Lähetä ratkomasi ristikko toimitukseen 15. huhtikuuta mennessä ja

osallistu SuPer-tuotteiden arvontaan! Palautusosoite: SuPer-lehti,

Ristikkokisa, Ratamestarinkatu 12, 00520 Helsinki.

Ratkaisijan nimi

Katuosoite

Postiosoite

sUPERRisTiKKOTuuli Rauvola

VAL-VOO

KIT-SAAT

APU- NA

JANOT- TAA

KAAK- KI

PARA- TIISI

PUHUTTI HELMI- KUUSSA

1

MAA-VÄRI

LAU-PEUS

PIRKKO ARVO-PAPERI

SAAT

HÖY- RY

PE-RUSTA

VIL-JALLE

KALA

AIKAAN- SAAN- NOS

ELÄIN

“KAAVA”

HUONE

-PUTKI

TURUNKAUPUN- GINOSA

KAUPPAPALO

PRO-VINSSI

KIERRE-NUOTAT

KOHTA LUMI

LIN- TU

HAR-MAA?

LAHOTA

HYÖK-KÄYKSET

HERK- KYYS

ALUS SO-DISSA

LAN-NOITE

PIET

YÖLLÄNÄHTY

YLIVUO- TINEN KASKI

SEINILLE KOR-HOLA

VÄ-LISSÄ?

OH-JAAJA

NÄKY-MÄTÖN?

KALLIO-

PORU

EI TÄSSÄVIELÄ KAIKKI

TUTKIISILMIÄ

KALA

HANK- KIA

KALU

PIENIÄSATTU- VAT

””

www.ristikkotuuli.fi

sUPER 4 /2013 51

Koskettava ja ihmisläheinen juttuMaaliskuun lehden parhaaksi jutuksi valittiin Muistisairaan omainen unoh-taa usein itsensä, jonka oli kirjoittanut Liisa Uusiniitty. Koskettava mutta hempeilemätön tarina koettiin kiinnostavaksi ja aidoksi, eikä silmien kyy-neltymiseltäkään kokonaan vältytty. Toiseksi eniten ääniä sai Marjo Sajan-tolan juttu Ihminen hoidetaan kokonaisuutena ja kolmannelle sijalle nou-si uramahdollisuuksia ja ammatillista kehittymistä pohtinut Antti Vanaksen kirjoittama Kaikki kehittyy – paitsi ura. SuPer-repun voitti Johanna Hyvä-rinen Helsingistä. Onnittelut!

Paras juttu?Kerro meille, mikä mielestäsi on paras juttu tässä SuPer-lehdessä. Lähetä vastauksesi 15. huhtikuuta mennessä. Kaikkien määräaikaan mennessä vastanneiden kesken arvotaan SuPer-lehden retkikassi.

miksi?

nimi

osoite

puhelin

olen iältäni alle 20 20–30 31–45 46–60 yli 60

lehden 4/2013 paras juttu oli:

Vastaanottajamaksaa

postimaksun

Voit osallistua myös sähköpostitse: [email protected]. Kirjoita sähköpostin aihekenttään ”Paras juttu?” ja tekstikenttään mielipiteesi perusteluineen.

sivulla:

SUPER-LEHTI

Tunnus 5005172

00003 Vastauslähetys

SUPER 3 /2013 51

50 SUPER 3 /2013

Se oli tuiki tavallinen arkipäivä. Pirkko Koskela

on lähdössä töihin Porin kaupunginsairaalaan.

Hän huikkaa miehelleen Antille, paljonko kel-

lo on. Kun vastausta ei kuulu, hän kysyy uudel-

leen. Mies vastaa, ettei hän näe. Hän ei tunnista-

nut kellonaikaa.

– Antti oli töissä Porin kaupungin vesilaitoksella ja pääsim-

me heti tutkimuksiin työterveyshuollon kautta. Pää kuvattiin

ja lääkäri sanoi, että kyseessä on Alzheimerin tauti. Se oli sokki-

diagnoosi terveestä, 55-vuotiaasta seurallisesta miehestä, Pirkko

kertaa neljän vuoden takaisia tapahtumia.

Aurinkoinen pakkaspäivä tulvii valoa Koskeloiden ennes-

tään valoisaan olohuoneeseen, jota hallitsee vaalea sohvaryh-

mä. Televisio on auki ja lääkäri kertoo sydänsairauksien edis-

Muistisairaan omainen unohtaa usein itsensä

teksti liisa uusiniitty kuvat harri joensuu

Kun lääkäri ilmoitti diagnoosiksi Alzheimerin taudin, lähihoitaja Pirkko

Koskela tiesi heti, mikä hänen miestään odottaa. Miehen sairauden

edetessä hän on oppinut, ettei omaishoitaja saa unohtaa itseään.

tyneestä hoidosta. Nelivuotias cockerspanieli Amanda hyö-

rii jaloissa. – Amanda on pojan koira, mutta Antti on hoitanut sitä

pennusta asti.Antti istuu enimmäkseen hiljaa, mutta toisinaan hymyn-

kare leviää miehen kasvoille, ja hän nyökkää vaimonsa esittä-

mään kysymykseen.Puheen alkuun olisi varmasti vaikeampi päästä, ellei Pirk-

ko olisi jo sinut miehensä sairauden kanssa niin paljon kuin

se ylipäätään on mahdollista. Puolisoiden henkinen side vai-

kuttaa vahvalta.– Kerroin Antille heti, millaisesta sairaudesta on kysymys.

Puhuimme ja vatvoimme. Onneksi pääsimme Kelan kor-

vauksella Porin Diakonialaitoksella järjestettyyn vertaisryh-

mään. Saimme paljon tietoa muistisai-

raan kuntoutuksesta ja erilaisista tuista.

Pirkko ei elättele toiveita. Työssään

hän kohtaa päivittäin muistisairaita,

joiden tilanne vain huononee. Itse asias-

sa osaston asukkaista vain pari elää tä-

tä päivää.– Hoitajan ammatistani on hyötyä

sikäli, että olen realisti. Tiedän, missä

mennään, mikä vaihe tulee seuraavak-

si. Alzheimerin tautiin ei ole keksitty

lääkettä, eikä sitä ole pitkään edes tut-

kittu. Anttia hoitava diakonissalaitok-

sen geriatri Markus Salminen kehotti

meitä heti sairauden alussa suunnitte-

lemaan elämää päivä kerrallaan.

Koskelat tekivät etelänmatkoja ja

kävivät laivaristeilyillä. Antti on ollut

nuoruudestaan saakka innokas tanssija.

Hän sai jatkaa harrastustaan niin pit-

kään kuin sairaus antoi myöten.

– Ei kannata jäädä sisälle murehti-

maan, vaan on mentävä toisten jouk-

koon, koska se piristää. Ja huumori aut-

taa aina. Sitä on koetettava repiä aina,

kun vain on mahdollista, Pirkko nau-

rahtaa ja pukkaa miestään:

– Eik ol näin, ravist ny päätäs.

Molemmat ovat perusporilaisia ja se

kuuluu puheesta.

HOITOPAIKKA LUJASSA

Kun miehen sairaus vain paheni, Pirk-

ko pelkäsi jatkuvasti, miten tämä pärjää

kotona yksinään. Kun Antti ei tunnis-

tanut enää kotinsa tuttuja paikkoja, vai-

mo alkoi hakea miehelleen hoitopaik-

kaa syyskuussa 2012. Hän pelkäsi mie-

hensä lähtevän yksinään ulos muista-

matta minne mennä tai mihin palata.

– Kotisairaanhoidosta käytiin kerran

päivässä katsomassa Anttia noin 15 mi-

nuutin ajan. Maksoimme siitä 20 eu-

roa. Pirkko on oppinut sen, että asioista

on itse otettava selvä. On myös jakset-

tava pitää puoliaan, vaikkei aina saisi-

kaan suopeaa vastaanottoa.

– Kun hain Antille paikkaa, minulle

ilmoitettiin Porin kaupungin vammais-

tuesta, ettei hoitopaikkoja ole tämän-

tyyppiselle sairaalle. Kaupungin paikat

on varattu yli 65-vuotiaille tai alkoholi-

ja huumekuntoutujille. Invalidisäätiön

palvelutaloon taas ei oteta, koska sieltä

tullaan auttamaan vain silloin, kun itse

osaa pyytää apua. Antti tarvitsee jatku-

vaa valvontaa. Pirkolle ehdotettiin kahta hoito-

kotia, joista hän valitsi 80 kilometrin

päässä Jämijärvellä sijaitsevan Onniko-

din. Paikka on kaukana, mutta hänen

hoitajan silmänsä ratkaisi.

– Talossa on 15 asukasta ja iltaisin-

kin töissä viisi hoitajaa. Antti on muka-

na askartelu- ja kuntosalitoiminnassa.

En ymmärrä, miten hoitokoti on tällä

henkilömäärällä kannattava, kun julki-

sella puolella henkilökuntaa vähenne-

tään jatkuvasti. Vammaistuki maksaa hoidon ja

huolenpidon. Eläkkeestään Antti mak-

saa vuokran, ruuan, puhtaanapidon ja

lääkkeet. – Antilla on korkein mahdollinen

lääkitys. Meille tulee lääkkeiden oma-

vastuun katto täyteen heinäkuussa.

MUISTA MYÖS ITSEÄSI

Antti Koskela on nyt ollut kolme kuu-

kautta Jämijärvellä, josta Pirkko Kos-

kela hakee hänet joka kuukausi muu-

tamaksi päiväksi kotiin. Lisäksi hän

ajelee viikoittain tapaamaan miestään.

Miehen siirtäminen toisten hoidetta-

vaksi oli raskas päätös 40 vuoden avio-

liiton jälkeen.

– Olen Antille selittänyt, että tunti-

sin jättäväni hänet heitteille, jos antai-

sin hänen olla yksin kotona.

Pirkon oma, kodin ja työn väli-

nen jaksamistaistelu on kestänyt koko

puolison sairauden ajan. On riipaise-

vaa katsoa vierestä, miten vielä vuosi

sitten lähes kaikki 1960-luvun tunnet-

tujen kevyen musiikin orkesterien jä-

senet muistanut mies liukuu pikku hil-

jaa omaan hiljaiseen maailmaansa.

Miten oikein olet jaksanut?

– Perhe on ollut iso tuki. Tytär ja poi-

ka sekä 16- ja 14-vuotiaat lapsenlapset,

hevostyttö ja jääkiekkoilijapoika, asuvat

onneksi Porissa. Esimies on joustanut

työajoissani. Tein Antin kotona ollessa

työtä kahdessa vuorossa, mutta nyt taas

teen kolmivuorotyötä. Olen osa-aikai-

sella sairauseläkkeellä nivelreuman takia.

Työtoverit muistuttivat, että minun pi-

täisi ajatella itseänikin. Aloin käydä kun-

tosalilla ja vesijumpassa.

Pirkko johtaa myös SuPerin Porin

seudun yli 800-jäsenistä ammattiosas-

toa ja käy puhumassa opiskelijoille am-

mattiliitosta ja lähihoitajan työstä.

– Valmistuin 1992 lähihoitajaksi ja

olin sitä ennen tekstinkäsittelijä. Kir-

joitin lääkäreiden saneluja, mutta työ

ei enää antanut mitään. Halusin hoito-

työhön ja olen viihtynyt. Potilaat ovat

tyytyväisiä. Hyvästä työporukasta olen

viime vuosina saanut paljon voimaa..

Antti ja Pirkko Koskelalla on

takana 40 yhteistä vuotta.

Huumorintajuinen pariskunta

on päättänyt elää päivän ker-

rallaan murehtimatta huomista.

Cockerspanieli Amanda on kiintynyt Antti

Koskelaan. Pirkko Koskela muistuttaa,

miten lemmikkieläimet ovat tärkeitä.

Muistisairas tuntee suojattinsa, vaikka

muu maailma olisi jo unohtunut.

52 sUPER 4 /2013

teksti ja kuvat minna lyhty

Koulu, jossa harjoitellaan

kohtaaMista ja läsnäoloa

Mitä yhteistä on teatterilla, taiteella ja hoito-työllä? Voisi luulla, ettei juuri mitään, mutta Lahden diakonian instituutissa ollaan toista mieltä.

ihin ammattiin valmistuu oppilaitoksesta, jos-sa on oma hiilikuiluun rakennettu moderni stu-dioteatteri ja puvustamo? Tai jossa harjoitellaan Romeota ja Juliaa, Aladdinin taikalamppua tai Grimmin satuja? Tai jossa tehdään esitysten avul-la näkyväksi koulukiusaamiskokemukset tai ih-

miskaupan uhreiksi joutuneiden lasten tarinat? Tai jossa opis-kellaan voimaannuttavaa valokuvausta?

Ei, tämä ei ole teatterikoulu. Täältä ei valmistu näyttelijöi-tä, eikä edes luovan ilmaisun ammattilaisia. Lahden diakoni-an instituutissa valmistuu lähihoitajia, lastenohjaajia ja nuo-riso- ja vapaa-ajanohjaajia, mutta miksi koulussa opiskellaan luovia menetelmiä?

– Näiden opintojen tavoitteena on, että opiskelija löytää itsestä ja ryhmästä voimavaroja itsensä ja arkensa kohtaami-seen. Parhaimmillaan luovien menetelmien avulla opiskeli-ja oppii kuuntelemaan, sanoittamaan tunteitaan ja tulee it-se kuulluksi, Lahden diakonian instituutin draamapedagogi Lasse Kantola kertoo.

Draamapedagogi ei halua puhua ilmaisutaidosta vaan laa-jemmin luovista menetelmistä, kuten draamasta, kuvallisesta ilmaisusta, sanataiteesta ja musiikista.

– Ilmaisutaidosta tulee mieleen vanhan kansan näyttämö-piiri. Tarkoitus ei ole, että meidän opiskelijat perustavat näy-telmäkerhoja sairaalan osastoille, vaan että luovat menetelmät ovat osa heidän arkeaan. Kaikkein hienointa on se, jos opis-kelija oppii näiden opintojen avulla tuntemaan itseään ja saa voimavaroja työhönsä.

joutua vai saaDa tehDä teatteria?

Lahden diakonian instituutissa ei sooloilla, vaan sielläkin lä-hihoitajien opinnot pohjautuvat valtakunnalliseen opetus-suunnitelmaan. Opetussuunnitelmaan kuuluu ilmaisuainei-ta ja niiden lisäksi on mahdollista ottaa valinnaiseksi kymme-nen opintoviikkoa Theatrum Olga -opintoja.

– Se tarkoittaa 280 tuntia draaman ja vuorovaikutustaito-jen opiskelua. Ja se on paljon. Joillekin se on niin paljon, et-tä he sanovat, etteivät halua tehdä tätä enää ikinä. Sekin on löytö. Ihan yhtä hyvä löytö kuin se, että huomaa haluavansa opiskella tätä lisää.

Toiset innostuvat niin, että tekevät kymmeniä opintoviikko-ja draaman ja teatterin opintoja. Jotkut hakeutuvat instituut-tiin opiskelemaan juuri näiden opintojen vuoksi. Kantola ei tie-dä kuitenkaan ketään, joka olisi päättänyt ruveta näyttelijäksi.

Viime vuonna Lahden diakonian instituutista valmistu-nut Noora Janger kertoo, ettei hakeutunut kouluun Theat-rum Olgan vuoksi, mutta se lisäsi vetovoimaa.

– Olen aina ollut kiinnostunut teatterista ja luovista ilmai-sutavoista. Ne antavat minulle välineitä työskennellä itseni kanssa. Arvostan myös sitä yhteisöllisyyttä, jota olen Olgassa kokenut. Vaikka olen hieman eristäytyvä persoona, olen ko-kenut olevani aktiivinen osa ryhmää.

Noora oli Theatrum Olgassa mukana kolme lukukautta. Hän esiintyi muun muassa Romeossa ja Juliassa. Vaikka hän on jo valmistunut, hän on mukana tekemässä opetusmateri-aalia siitä, miten muistisairas vanhus voidaan kohdata avoi-men dialogin avulla.

– Haluan, että luovat menetelmät ovat osa elämääni aina. Kun lavalle kerran pääsee, sieltä ei ihan heti lähdetä.

Lasse Kantolan mukaan draaman yllä lepää sellainen har-ha, että se on jotain arjen ulkopuolista.

– Ajatellaan, että jos ihminen on hyvä dialogin taidoissa,

M

Tänä keväänä lähihoitajaksi valmistuva Viivi Suhonen aikoo viedä luovia menetelmiä työelämään. Koulussa hän on osallistunut esimerkiksi voimauttavan valokuvan kurs-sille. Siinä keskeisenä ajatuksena on se, että jokaisella on oikeus tulla nähdyksi kauniina.

52 sUPER 4 /2013

sUPER 4 /2013 53

54 sUPER 4 /2013

niin se tarkoittaa kaunista äänenkäyt-töä, selkeää artikulaatiota ja lausetta, jossa on selkeä alku, keskikohta ja lop-pu. Hoitotyössä dialogin taito on tätä enemmän. Se on kykyä kuunnella, ol-la läsnä ja esittää avoimia kysymyksiä.

itsetunteMusta luovista MenetelMistäInstituutin nykyinen opiskelija Viivi Suhonen ei edes tiennyt kouluun haki-

essaan, että siellä on mahdollisuus teh-dä draama- ja teatteriopintoja.

– Asia selvisi minulle ensimmäisinä koulupäivinä. En ole koskaan harrasta-nut mitään luovaa, enkä aluksi ollut ko-vin innostunut näistä opinnoista. Mut-ta luova ilmaisu on ollut minulle to-si hyvä juttu. Olen oppinut tuntemaan itseäni paremmin. En ole enää se ujo 15-vuotias, joka aloitti opinnot.

Viivi erikoistuu lapsiin ja nuoriin, ja hän valmistuu tänä keväänä. Hän

sanoo saaneensa luovista opinnoista paljon hyviä työmenetelmiä kentälle. Opintoihin on kuulunut ryhmän oh-jaamista, kättentaitoja, liikettä, leikkiä ja musiikkia. Niiden lisäksi Viivi on ol-lut mukana esimerkiksi voimauttavan valokuvan kurssilla. Siellä pohdittiin si-tä, miten minusta tuli minä.

– Opiskelijoiden tarinat olivat hyvin koskettavia, ei niistä kaikista itkemättä selvitty. Välillä tarvittiin kahvia ja Fani-paloja, ryhmää ohjannut Kantola kertoo.

Viivi Suhonen kertoo nähneensä uusia puolia ryhmän jäsenistä kurssin aikana.

– Ymmärsin, että jokaisella on histo-ria, joka vaikuttaa siihen, millainen hän on ja miten hän käyttäytyy. Vaikeasti lä-hestyttävä persoonakin saattoi osoittau-tua hyväksi tyypiksi.

jokaiselle sopiva tehtäväTheatrum Olgassa kaikki eivät ole la-valla. Opiskelijat tuottavat yhdessä pu-vuston, lavastuksen, maskeerauksen, markkinoinnin ja tiedotuksen. Jokai-nen saa itse miettiä, mikä olisi sopiva tehtävä.

– Draama lähtee liikkeelle vapaaeh-toisesta aktiivisuudesta, Lasse Kanto-la korostaa.

Theatrum Olga tekee yhteistyötä eri oppilaitosten ja yritysten kanssa. Pro-duktioissa on ollut mukana esimerkiksi vaatesuunnittelun, korusuunnittelun ja elokuvaohjauksen opiskelijoita. Yhteis-työkumppaneina ovat olleet muun mu-assa Yleisradio ja Sinfonia Lahti.

Toiset produktiot ovat pienempiä, toiset isompia.

– Luomiskertomuksessa oli muka-na 120 ihmistä. Sitä tehtiin seitsemän kuukautta. Nuorin esiintyjä oli kolmen kuukauden ikäinen ja vanhin minun 82-vuotias, muistin kanssa kamppaile-va äitini. Hän kysyi ennen esitystä, että missä kohdin minä sitten laulan. Vas-tasin, että kun sinä et tässä esityksessä laula ollenkaan. Olimme sopineet, että esityksen merimakkara hakee äitini pois lavalta, jos hän aloittaa Punertaa marjat pihlajan -laulun, Lasse muistelee hetkeä ennen ensi-iltaa.

Olgan esitykset pidetään joko omas-sa studioteatterissa tai esiintyjät vierai-levat esimerkiksi sairaaloissa ja päiväko-deissa. Myös kaduilla on järjestetty per-formansseja. Aina esitys ei ole päämäärä.

– Itse prosessi on tärkeä. Voimme tehdä draamatyötä myös ilman yleisöä,

Kun Theatrum Olgassa tehtiin esitys kiusaamisesta, harjoituksissa monella nousivat pintaan omat kiusaamisko-kemukset. Kun esitys pidettiin, tuskin kukaan katsoja selvisi siitä liikuttumatta.

Lähihoitaja Noora Jan-ger oli kolme lukukaut-ta mukana Theatrum Olgassa. Hän esiintyi muun muassa Juliana.

th

ea

tr

um

ol

ga

n k

uv

a-

ar

kis

to

th

ea

tr

um

ol

ga

n k

uv

a-

ar

kis

to

sUPER 4 /2013 55

Lasse kertoo.Yksi draaman salaisuus on vieraan-

nuttaminen. Roolin kautta voi käsitellä kaikkia elämään liittyviä asioita.

– Kun eräs opiskelijoistamme kohta-si kuolevan potilaan ensimmäisen ker-ran, hän tajusi yhtäkkiä, että minähän olen jo harjoitellut tätä. Hän oli lavalla ollut roolissa, jossa oli kuolevan lähellä.

ettei pelkäisi MitäänNoora Janger kokee saaneensa draaman avulla taitoja hoitotyöhön.

– Draama opettaa keskustelutaitoja,

mon lapsi muisti omia kokemuksiaan asiasta.

– On hetkiä ohjaajana, jolloin voin olla vain läsnä. Sanoa, ettei noin saa ta-pahtua kenellekään. Kun joku kertoo kiusaamiskokemuksista, tuntuisi ihan rikolliselta sanoa, että ei tuo vielä mi-tään, jossain maassa ihmisiä ammutaan.

Noora näkee tässä selvän yhteyden lähihoitajan työhönsä.

– Jos potilaalla on tunne päällä ja mi-nä vain taputtelisin olalle, ettei tuo ole mitään, se olisi hänen tunteensa kiel-tämistä.

Lassen mukaan yleensä näissä tilan-teissa riittää läsnäolo ja kuunteleminen.

– Tarjoamme mielellämme valmiik-si paketoituja vastauksia: minä soitan omaisille, minä soitan taksin tai minä menen ja hakkaan sen. Asiat pitäisi jos-kus pitää avoimina pitempään.

Kun Theatrum Olgassa työryhmä käy läpi koko prosessin ja siihen liit-tyvät tunteet, esitys ei voi muuta kuin onnistua. Lopulta jokainen tietää mis-tä puhutaan..

DraaMan perusajatus on se, ettei pelkäisi Mitään ja että olisi riittävän rohkea tutkiMaan kaikkia inhiMillisen

eläMän ilMiöitä.

oheisviestintää ja hiljaisuuden sietämis-tä. Sillä on merkitystä, kuinka elehdin ja lähestyn potilasta.

Lassen mukaan draaman perusajatus on se, ettei pelkäisi mitään ja että olisi riittävän rohkea tutkimaan kaikkia in-himillisen elämän ilmiöitä.

– Ja juuri sitä on hoitajan työ. On oltava riittävän rohkea kohtaamaan kaikki puolet elämästä, akuuttiosastol-la työskentelevä Noora sanoo.

Draama on terapeuttista sekä teki-jälle että vastaanottajalle. Kun Theat-rum Olgassa tehtiin esitys kiusaami-sesta, moni työryhmän jäsen ja katso-

Tältä kolmikolta onnistuu kuvaustilanteeseen heittäytyminen. Draamapedagogi Lasse Kantola tarjoilee teetä kauniille neidoille Viivi Suhoselle ja Noora Jangerille Theatrum Olgassa.

56 sUPER 4 /2013

Nimi:

Jäsennumero:

Henkilötunnus:

tilaus:

Tilaan jäsenmaksuviitteet alkaen (pvm) . .

Tilaan ammattimerkin: lähihoitaja (12,30 €) perus- tai apuhoitaja (12,00 €) muu koulutus (8,40 €)

Tilaan valtakirjalomakkeita: kpl

Tilaan liittymispaketteja: kpl

Tilaan uuden jäsenkortin

muutos:

Uusi sähköpostiosoitteeni:

Uusi postitusosoitteeni:

Uusi sukunimeni:

uudet työsuhdetietoni:

Työnantajani:

Työpaikkani:

Työsuhteeni on voimassa:

Toistaiseksi alkaen . 20 Määräaikaisesti ajalla . 20 – . 20

ilmoitus:

Olen ajalla . 20 – . 20

jatko-opiskelija virkavapaalla ulkomailla yrittäjänä muu, mikä

eläkkeellä alk. . 20 . (jään liiton eläkeläisjäseneksi, mutta työttömyyskassan jäsenyyteni päättyy)

haluan säilyttää eläkeläisenä työttömyyskassan jäsenyyden (63 €/vuosi)

eroan SuPer liitosta ja Super työttömyyskassasta alk. (pvm) . 20

jäsenmaksuvapautus:

Haen jäsenmaksuvapautusta ajalle . 20 – . 20 koska olen

palkattomalla sairausvapaalla kuntoutustuella

palkattomalla äitiys- tai isyysvapaalla hoitovapaalla/kotihoidontuella

työttömänä (Kelan työttömyyskorvaus). Ilmoita työttömyysjakso takautuvasti.

terveiset superille:

yhteydenottopyyntö:

Haluan, että minuun otetaan yhteyttä.

Sähköpostitse. Sähköpostiosoite:

Puhelimitse. Puhelinnumero:

Asiani liittyy (esim. jäsenyysasiat, työsuhdeasiat, ammattiosastoasiat jne.):

Allekirjoitus: Päiväys: . 2013

maksuton palautusosoite:

SUPER RYJäsenyksikköTunnus 500517300003 VASTAUSLÄHETYS

(Hintoihin lisä- tään postikulut.)

Obs! Det här servicekortet finns på svenska på www.superliitto.fi/sv

sUPER 4 /2013 57

koti ei ole suoritei Elsa enää halua asua kotonaan. Kaikki kyllä oletta-vat niin – valtakunnan ministeriöstä alkaen – mutta se ei pidä paikkaansa. Tottahan Elsakin haluaisi, jos olisi terve ja jos muisti ja ymmärrys pelaisivat kuten ennenkin. Eikä yksinäisyys pelottaisi, vaan tuntisi olevansa turvassa. Jos saisi istua vaikka lastenlasten

ympäröimänä kiikkustuolissa virkaten ja radiota kuunnellen. Tai katsellen Sydämen asialla -ohjelmaa ja Emmerdalea ja il-tapäivän kotimaisia. Jos olisi joku, jonka kanssa jutella, joku jonka kanssa syödä yhdessä, joku jonka kanssa jakaa hiljaista, pitkää, yksinäistä päivää sopivan ko-koisiin siivuihin.

Nyt Elsan päivät ja yöt ovat vain yhtä pelottavaa hiljaisuutta ja odotta-mista. Oman kodin tutut seinät ovat muuttuneet vieraiksi eivätkä anna enää kodin turvaa. Niin kuin pie-nelle lapselle myös vanhalle ihmisel-le koti on enemmän tunne kuin sei-nien ympäröimä tila. Turvallisuuden tunne, että joku pitää oikeasti huolta ja että siihen tunteeseen saa luottaa.

No juu, onhan sitä kysytty ja tut-kimuksia tehty ja todettu, että kyllä ne vanhat kotonaan haluavat olla. Suurin osa vastaamaan ky-kenevistä ihmisistä haluaa asua kotona loppuun asti. Mutta kuvittelevat sen lopun erilaiseksi. Jos näkisimme ja tietäisim-me, haluaisimme ehkä toisin. Ja pitää muistaa, että haluta ja kyetä on kaksi eri asiaa.

Elsa on nyt jonossa, ja se on onnellista. Jono on pitkä ja juttuseuraa siinä riittäisi, mutta kukin jonottaa omilla tahoil-laan, omissa yksinäisissä asunnoissaan. Jos oikein hyvä tuuri käy, pääsee jonottomaan terveyskeskuksen vuodeosastolle tai muulle puskuripaikalle. Einolla, Almalla ja Fransilla kävi tuu-ri. Eino löytyi harhailemasta kadulta, Alma oli kaatunut pos-tilaatikolla yöpaitasillaan ja Frans tavoitettiin lumitöistä suk-kasillaan -17 asteen pakkasessa.

Tämä on kotiin annettavan turvallisuuden ja hoivan tilanne

sisKON PAKi NAPakinoitsija Sisko on yli 30 vuotta

perushoitajan työtä tehnyt superilainen

e tänään Suomessa, vuoden kylmimpien ja pimeimpien kuukau-sien aikana. Eino, Alma ja Frans eivät ole poikkeuksia vaikka ei-vät lehtien otsikoihin – onneksi – ehtineetkään. Heillä kävi tuu-ri, kun joku näki ja pelasti. Pääsivät jonottomaan heti sisätiloi-hin. Ja se turvallinen ja valvottu paikkakin löytyi aika pian. Se koti. Näin tapahtuu vaikka kaikki tekevät parhaansa.

Niitä kodinomaisia lempeitä paikkoja oli enemmän ennen puitelakeja ja parashankkeita, muistatteko? Nyt niitä on lo-petettu oikein urakalla, koska kaikki olettavat, että vanhat ih-miset haluavat asua kotonaan. Kotihoito on ykkönen ja sitä

kehitetään. Se on oikein ja niin pi-tää ollakin. Mutta se on valtavan iso asia, jonka kanssa ei pidä hötkyillä.

Ei kotihoitoa kehitetä sänkypaik-koja vähentämällä tai pelkästään ko-tihoidon suoritteita lisäämällä! Sän-gyt vähenevät itsestään, kun jokaisen päättäjän ja virkamiehen, jokaisen lä-heisen ja naapurin, ystävän, vapaaeh-toistyötä tekevän ja jokaisen perus-työntekijän aivojen rattaissa kuuluu oivalluksen naksahdus, jotta asenne-muutos on mahdollista. Sitä se to-dellakin vaatii, uudenlaista ajattelua

meiltä kaikilta. Uusia ideoita ja uusia tapoja ja uutta ymmär-rystä ja uutta tahtomista. Me pystymme siihen. Totta kai me – kokonainen kansa – pystymme antamaan kodin sitä tarvitse-valle. Ei se ole ollenkaan niin vaikea asia kuin esimerkiksi kehi-tellä kännyköitä ja muita vempaimia ja siinäkin olemme maa-ilman huipulla. Meiltä löytyy ammattitaitoa ja osaamista myös huolehtimaan vanhuksistamme.

Niin, se Elsa. Hänen kotinsa seinät eivät enää anna turvaa. Pitävät ne lämpimänä, jos hän pysyy sisällä eikä koske patte-rin termostaattiin. Kaikki asiat kyllä hoituvat, pesut ja pyykit, ruoka ja tiskit ja lääkkeet. Tulee monta suoritetta päivässä, ja se näyttää hyvältä tulostettuna raporttina. Mutta Elsa toivoo, ettei tarvitsisi olla yksin, että saisi olla turvassa, että joku oli-si lähellä, tavoitettavissa. Ja kotihoitaja toivoo leutoa säätä..

s o n j a k ä h kö n e n

58 sUPER 4 /2013

Yllättäin yrittäjäteksti sirkka rytinki kuva janne harju

sUPERTKSuper työttömyyskassa

hakemusten postitusosoite:

Super työttömyyskassa, PL 117, 00521 helsinki

Käyntiosoite Kellosilta 3 Fax 09 278 6531, www.supertk.fi

Toimisto avoinna arkisin klo 8.30−16.00

Palvelunumero arkisin klo 9−13 09 2727 9377

[email protected]

super ty öttömyyskassa

Yrittäjäksi katsotaan henkilö, joka on velvollinen ottamaan päätointaan var-ten yrittäjän eläkelain tai maatalousyrit-täjän eläkelain mukaisen vakuutuksen.Myös yrityksen osaomistaja katsotaan yrittäjäksi. Osaomistajana pidetään hen-kilöä, joka

1. työskentelee johtavassa asemassa osakeyhtiössä, jossa hänellä itsellään on vähintään 15 prosenttia tai hänen per-heenjäsenillään tai hänellä yhdessä per-heenjäsentensä kanssa on vähintään 30 prosenttia osakepää-omasta tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä, tai muutoin vastaava määräämisvalta, tai

2. työskentelee osakeyhtiössä, jossa hänellä itsellään tai hä-nen perheenjäsenillään tai hänellä yhdessä perheenjäsenten-sä kanssa on vähintään puolet osakepääomasta tai osakkei-den tuottamasta äänimäärästä tai muutoin vastaava määrää-misvalta, tai

3. joka kohdassa 1 tai 2 säädetyllä tavalla työskentelee muussa yrityksessä tai yhteisössä, jossa hänellä tai hänen per-heenjäsenillään tai hänellä yhdessä perheenjäsentensä kans-sa katsotaan olevan mainituissa kohdissa sanottua vastaava määräämisvalta.

Sivutoiminen yrittäjäSivutoiminen yrittäjä voi olla esimerkiksi henkilö, joka harjoittaa yritystoimintaa kokoaikatyönsä ohella. Sivutoi-minen yrittäjä voi jatkaa Super-työttömyyskassan jäsene-nä ja saada päivärahaa, jos TE-toimisto katsoo yritystoi-minnan sivutoimiseksi. Tulot selvitetään kassalle kuukau-sittaisella kirjanpidolla tai vahvistetulla veropäätöksellä.

Omistusosuutta laskettaessa huomioidaan myös välillinen toisten yritysten ja yhteisöjen kautta tapahtuva omistami-nen, jos henkilö tai hänen perheenjäsenensä tai henkilö yh-dessä perheenjäsentensä kanssa omistaa väliyhteisöstä vähin-tään puolet tai heillä on vastaava määräämisvalta.

Johtavalla asemalla tarkoitetaan muun muassa toimitus-johtajaa ja hallituksen jäsentä. Perheenjäseneksi katsotaan

avio- tai avopuoliso ja henkilö, joka on yrityksessä työskentelevälle henkilölle sukua suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa ja asuu henkilön kanssa samas-sa taloudessa.

Jos Super työttömyyskassan jäsen työskentelee samassa taloudessa asuvan puolisonsa omistamassa yrityksessä ja työ jostain syystä päättyy, mutta yrityk-sen toiminta jatkuu, työ- ja elinkeinotoi-misto voi katsoa henkilön edelleen työl-listyvän yrityksessä, eikä oikeutta pal-kansaajan päivärahaan synny. Puolison

vähintään 50 prosenttia omistamassa yrityksessä työskente-levä henkilö katsotaan päätoimiseksi yrittäjäksi. Johtavassa asemassa oleva, kuten esimerkiksi hallituksen jäsen muuttuu yrittäjäksi jo pienemmällä prosenttiosuudella.

Jos kassan jäsenenä suunnittelet vaikka vain pienimuotoi-sen yrityksen perustamista, selvitä työttömyysturvasi kassasta jo ennen toiminnan aloittamista. Palkkatyön aikana kassaan liittynyt päätoiminen yrittäjä voi säilyttää jäsenyytensä enin-tään 18 kuukauden ajan päätoimisen yritystoiminnan alusta lukien. Suositeltavampaa on kuitenkin siirtyä yrittäjäkassan jäseneksi heti toiminnan alettua. Yrittäjäkassat Suomessa ovat Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassa www.ayt.fi ja Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa www.syt.fi..

Palkansaajasta voi työttömyysturvassa tul-la päätoiminen yrittäjä, jos hän työskentelee puolisonsa yrityksessä omistamatta yritystä miltään osin. Päätoiminen yrittäjä ei voi liittyä palkansaajakassaan, kuten Super työttömyys-kassaan, eikä työ kerrytä palkansaajan työssä-oloehtoa.

sUPER 4 /2013 59

Viime syksynä muutamissa kunnis-sa aloitettiin jaksotyöaikakokeilu, jos-sa testataan yksinkertaisempia työajan laskusääntöjä. Tavoitteena on, että uu-det työajan laskusäännöt ovat niin sel-keät, että jokainen osaa itse laskea työ-tuntinsa. Samalla kokeilussa pyritään parantamaan työhyvinvointia ja työn tuloksellisuutta.

– Kokeilun lopussa selvitämme, mil-laisena uudistukset on koettu. Haluam-me esimerkiksi tietää, ovatko työnteki-jät tarvinneet aikaisempaa vähemmän ohjausta työvuorolistojen tarkistamises-sa ja onko listojen tekijöiltä vapautunut aikaa muihin tehtäviin, SuPerin laki-mies Riitta Saarikoski kertoo.

uuDistukset käytännössäJaksotyöaikakokeilussa on mukana Ou-lusta kuusi kaupungin toimipistettä. Oulun kaupungin pääluottamusmies Paula Vartiainen kertoo, että kokeilu on alkanut heillä erinomaisesti.

– Esimiehet tykkäävät uudistuksis-ta, eivätkä työntekijätkään ole moitti-neet niitä. Ainoastaan lomapäivien las-kemisessa on ollut jotain hämminkiä.

Kokeilussa työaikajakson pituus on kolme viikkoa, eikä jaksopareja käytetä. Vartiaisen mukaan esimiesten on hel-pompi tehdä työvuorolistat kolmen vii-kon tasoittamisjaksoina aikaisemman kuuden viikon sijasta, ja työntekijöi-denkin on helpompi seurata työtunte-jaan lyhyemmissä jaksoissa.

Kokeilussa arkipyhät alentavat yli-työkynnystä, mistä työntekijä saa sel-vää hyötyä.

– Tänä vuonna kun vappu on keskel-lä viikkoa, kolmen viikon normaalista tuntimäärästä 114 tunnista 45 minuu-tista vähennetään yhden työpäivän tun-nit eli 7 tuntia 39 minuuttia, jolloin tun-timääräksi tulee 107 tuntia 6 minuuttia. Kaikki tämän määrän ylittävät tunnit ovat ylityötä, joista saa ylityökorvauk-sen. Nykyisen KVTES:n mukaan ylityöt alkavat vasta 114 tunnin 45 minuutin rajan jälkeen, Vartiainen selventää.

Nykyisen KVTES:n mukaan esi-merkiksi äkillinen sairastuminen ja en-nalta tiedetty sairausloma vaikuttavat eri tavoin työvuorolistan tuntimäärään. Kokeilussa työaikajakson keskeytyessä ei tehdä eroa yllättävän ja ennalta tie-detyn keskeytyksen välillä. Tämä hel-pottaa tuntien laskemista.

palkkaa lisääJaksotyöaikakokeilussa merkittävä ero voimassa olevaan KVTES:iin on se, et-tä lähtökohtaisesti työaikakorvaukset maksetaan rahana.

– Yleensä työnantaja saa päättää, korvataanko ylityöt aikana vai rahana

ja useimmiten ne annetaan aikana. Su-Periin tulee kuitenkin paljon ilmoituk-sia siitä, että työntekijät haluaisivat yli-työkorvaukset rahana. Kokeilussa ha-lutaan selvittää, ollaanko rahakorva-ukseen tyytyväisiä, lakimies Saarikos-ki kertoo.

Työvuorolistan muuttamista kos-kevia sääntöjä ei ole kokeilun aikana muutettu. Jos esimerkiksi työntekijä it-se haluaa ottaa tuplavuoron tunnit toi-sena päivänä vapaana kuluvan kolmen viikon aikana, ei sitä ole estetty.

– SuPer suosittelee ottamaan ylityöt rahana, koska silloin saa tunnit korotet-tuna, Saarikoski sanoo.

Työaikakorvauksilla on vaikutusta myös työntekijän työhyvinvointiin.

– Jos aikahyvityksiä käytetään, ai-na joku saattaa olla vapaalla. Kun ei käytetä aikahyvityksiä, työpaikalla on enemmän työntekijöitä. Sillä on suo-ra vaikutus työssä jaksamiseen, Saari-koski jatkaa.

Lakimies Saarikoski kertoo, että muutokset on tarkoitus viedä KVTES:n työaikasäädöksiin, jos kokeilusta saa-daan hyviä tuloksia..

Jaksotyöaikakokeilu käynnistyi hyvinJaksotyön vuorolistojen suunnit-telu ja listojen tarkistaminen on koettu hankaliksi, koska nykyisen KVTES:n jaksotyöaikasäännöt ovat monimutkaiset. Jaksotyöaikakokei-lussa etsitään ratkaisuja vaikeasel-koisuuteen.

Oulun kaupungin ylläpitämä Tui-renkartanon Väinöläkoti on muka-na jaksotyöaikakokeilussa. Ennen kokeilun alkamista Väinölänko-dissa ylityöt otettiin vapaana tunti tunnista -periaatteella. Nyt kokei-lun aikana ylityöt saa aina rahana.

– Mielestäni tämä on reilua. Ai-kaisemmin koin, että joutui taval-laan tekemään ilmaista työtä työn-antajalle. Piti saada tietty tuntimää-rä täyteen yhdistetyllä listalla en-

nen kuin maksettiin ylityökorvaus. Nyt saamme jokaisesta ylityötun-nista ylityökorvauksen, perushoi-taja Anna-Kaija Tuohimaa Väinö-länkodista kertoo.

Muutokset herättivät keskuste-lua, mutta ensimmäisten listojen jälkeen Tuohimaa ei ole kuullut mitään negatiivista.

– Kokeilu vaikuttaa todella on-nistuneelta. Olisi hyvä, jos muu-tokset tulisivat KVTES:iin..

Ylityöt rahana vai aikana?

teksti minna lyhty

Suosittele SuPeria

SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuollon lähihoitajien ja muiden toisen asteen tutkinnon suorittaneiden ja alalle opiskelevien ammattiliitto. Suosittele SuPerin jäsenyyttä ja kasvata yli 84 000 superilaisen joukkoa.

Mahtavat palkinnot odottavat Sinua!Suosittele SuPeria! Suosittelijana saat jokaisesta uudesta varsi-naisesta jäsenestä Promocardin lahjakortin. Sen avulla pääset nettikauppaan ja voit itse valita sopivan lahjan.

Kaikkien varsinaiseksi jäseneksi ajalla 1.1.–31.12.2013 liittyneiden kesken arvotaan kaikkiaan 10 kappaletta matkalahjakortteja (arvo 500 €). Sinä voit olla yksi voitta-jista! Lisäksi jokainen uusi varsinainen jäsen saa hienon kosketusnäyttökynän. Liittymislomakkeen tulee olla lii-ton toimistossa viimeistään 16.1.2014. Lisätietoja suosit-telusta löydät SuPerin jäsensivuilta osoitteesta www.superliitto.fi.

Mahtavat palkinnot!

Suosittelijana saat jokaisesta

uudesta jäsenestä

Promocardin lahjakortin.

Varsinaiseksi jäseneksi

liittyneiden kesken

arvotaan kymmenen

500 euron arvoista

matkalahjakorttia.

Lisäksi jokainen uusi jäsen

saa kosketusnäyttökynän.

sUPER 4 /2013 61

Lähihoitajaopiskelijoiden ja opettajien oma tapahtuma

perjantaina 13.9.2013Helsingin Messukeskus, KongressisiipiMessuaukio 1

10.00–10.10 Tapahtuman avaus10.10–10.30 Valtiovallan tervehdys10.30–10.45 Ajankohtaiset SuPer-terveiset •puheenjohtajaSiljaPaavola,SuPer10.45–11.15 Hankkeiden avulla uusia väyliä lähihoitajaopiskelijoille •kokemuksiajatuloksia11.15–11.30 Maahanmuuttaja oppisopimusopiskelijana11.30–12.15 Lähihoitajasta on moneksi •ohjaajana,yrittäjänä,vanhustyönosaajana, kuntouttajana ja vastaanottotyössä12.15–13.00 Harmaa ylityö ja muita työelämän koukeroita13.00–14.30 Ravinnon merkitys hyvinvointiin 14.30–14.45 Vuoden oppilaitoksen valinta15.00–15.30 Krisse Salminen -show

Laaja ja monipuolinen näytteilleasettaja-alue. Kysy lähihoitajan työstä. Lisäksi hyvinvointia, toimintaa,kilpailuja ja arvontoja!

Lisätiedot: [email protected]

62 sUPER 4 /2013

SAIRAANHOITAJA, HALUATKO KANSAINVÄLISTÄ TYÖKOKEMUSTA?Haemme nyt hoitotyöhön ja ensihoitoon perehtyneitä hoitoalan osaajia mm. Libanoniin. Lue lisää: rauhanturvaajaksi.fi

Haku käynnissä 24 h

Katso videot

www.youtube.com/puolustusvoimat

[email protected] puh. (02) 630 4900

www.ymparistojaterveys.fi

Tilaushinta 35,00 euroa(sis. alv. 10 %) + toimituskulut)

Helppokäyttöinen ja kätevä hakemisto auttaa löytämääntarvittavat yhteystiedot nopeasti

Hakemistossa julkaistaan terveys-

keskusten, terveyskeskuskunta-

yhtymien,- liikelaitosten sekä kuntien

sosiaalitoimen yhteystiedot sekä

johtavien viranhaltioiden nimi- ja

yhteystiedot, kunnallisten vanhain-

kotien, sairaanhoitopiirien ja

sairaaloiden yhteystiedot.

Lisäksi hakemistosta löytyy mm.

aluehallintovirastojen ja kuntoutus-

laitoksien ja kylpylöiden yhteystietoja

TILAA NYT!

Sosiaali- ja terveydenhuollon hakemisto 2013

hakemisto on ilmestynyt!UUSI

Parkinsonpotilaan hoito -koulutuspäivät

sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöstölle

Päivän ohjelmassa mm. neurologin, sairaanhoitajan, fysioterapeutin, sosiaalityöntekijän ja ravitsemus-terapeutin luennot parkinsonpotilaan hoidosta sekä Parkinsonin tautia sairastavan puheenvuoro.

Koulutuspäivän hinta 60 e/osallistuja sis. ohjelman, laajan materiaalipaketin

ja ohjelman mukaiset tarjoilut.

Tarkemmat ohjelmat ja ilmoittautumislomakkeet löytyvät verkkosivultamme

www.parkinson.fi/parkinson-liitto/koulutukset. Ilmoittautumiset viimeistään kolme viikkoa ennen

ko. koulutuspäivää.

23.5.2013 Seinäjoen keskussairaala Hanneksenrinne 7, Seinäjoki 24.10.2013 Toimistotalo Ruori, Auditorio 1 Valto Käkelän katu 5 53130 Lappeenranta7.11.2013 Joensuun keskussairaala Tikkamäentie 16, Tikkasali

Järjestäjä: Suomen Parkinson-liitto ry

sUPER 4 /2013 63

KUUlUMisiALue, mitä superilaisille sattuu ja tapahtuu

Koonnut Henriikka Hakkala

Aktiivien tapaaminen

Varsinais-Suomen ammattiosastojen aktiivit tapasivat 18.2. piknik-ristei-lyn merkeissä. Päivän aikana keskustelimme ajankohtaisista asioista ja ammattiosaston toiminnasta. Ideoimme myös keinoja ja tapoja alueelli-

sen yhteistyön lisäämiseksi ja jäsenistön aktivoimiseksi. Paluumatkalla Ahvenan-maalta tutustuimme uuteen Viking Grace -laivaan ja nautimme maittavan päi-vällisen. Kiitos kaikille mukana olleille!

Jaana Dalén

Työhyvinvointiviikko VSSHP:ssä

Varsinais-Suomen sairaan-hoitopiirissä järjestettiin ensimmäisen kerran työ-

hyvinvointiviikko tammi–helmi-kuun vaihteessa Aamun ja Valon viikolla.

Viikon aikana oli tarjolla muun muassa luentoja, tietotoreja ja ty-hy-toiminnan esittelyä. Myös jär-jestöille oli varattu mahdollisuus esitellä omaa tyhy-toimintaansa.

TYKS:n superilaiset olivat in-nolla mukana kertomassa ja jaka-massa esitteitä niin ao:n omasta kuin liittomme työhyvinvointia li-säävästä toiminnasta.

Jaana Dalén

Siispä rokki soi!

Vanhuus Rokkaa -kiertueen Helsingin konsertti sai vauhdikkaan alun, kun yksi illan esiintyjistä eli Yö-yhtyeen nokkamies Olli Lindholm nappasi kutsuvieraskatsomosta kainaloonsa kansanedustajat Tuula

Peltosen ja Suna Kymäläisen. Täydelle Savoy-teatterin salille esiintyivät myös Kolmas Nainen ja Pau-

li Hanhiniemen Perunateratteri -yhtyeistä tuttu muusikko, säveltäjä ja sa-noittaja Pauli Hanhiniemi, musiikin monitoimimies Pave Maijanen, ihana Vicky Rosti ja tapahtuman juontaja Markku Toikka.

SuPer tuki tänäkin keväänä seniori- ja vanhustyötä tällä Suomen Settle-menttiliiton järjestämällä kuuden konsertin kiertueella.

64 sUPER 4 /2013

KUUlUMisiALue, mitä superilaisille sattuu ja tapahtuuKoonnut Henriikka Hakkala

Kokouskutsut• Hyvinkään sairaanhoitoalueen ao

817:n sääntömääräinen kevätko-kous ke 17.4.2013 klo 18 ravintola Ros-sossa, Torikatu 9, Hyvinkää (Kauppa-keskus Willa). Asialistalla sääntömää-räiset asiat: vuoden 2012 toimintaker-tomus ja tilinpäätös. Ilmoittautumi-set pikaisesti [email protected]. Tervetuloa!

• Ikaalisten ao 626:n sääntömääräi-nen kevätkokous pidetään 24.4.2013 klo 17 Jyllin kodeilla. Kokouksen jäl-keen Raija Moilanen SuPerista luen-noi aiheesta Työn iloa etsimässä! Tar-joilun vuoksi sitovat ilmoittautumiset Tarjalle 17.4. mennessä puh. 040 593 8561. Tervetuloa!

• Jyväskylän ao 413:n sääntömääräi-nen kevätkokous pidetään 7.5.2013 klo 18 Punaisella Pirtillä, Ilmarisenkatu 20 A 1. Esillä sääntöjen määräämät asiat. Ilmoittautuminen 29.4. mennessä [email protected]. Tervetuloa mukaan!

• Järvenpään ao 804:n sääntömää-räinen kevätkokous pidetään ke 24.4.2013 klo 17-19.30 Lounaskah-vila Tyynissä Järvenpäässä. Ruokailun takia sitovat ilmoittautumiset viimeis-tään 15.4. sähköpostilla [email protected]. Muista mainita myös mahdollisesta erityisruokavaliosta. Tervetuloa!

• Kanta-Hämeen yksityissektorin ao 651:n sääntömääräinen kevätko-kous pe 26.4.2013 klo 18 Inkalan kar-tanossa. Iltapalan vuoksi pyydämme ilmoittautumiset 19.4. mennessä osoitteeseen [email protected]. Tervetuloa!

• Keminmaan ao 101:n kevätko-kous ma 22.4.2013 klo 18. kunnan-toimiston yläkerrassa. Ei ennakkoil-moittautumista, kahvitarjoilu. Muista myös seurata ao:n omia nettisivuja, olemme taas lähdössä patikoimaan 14–16.6.2013, kymmenen jäsentä mahtuu mukaan, sitovat ilmottau-tumiset 10.5.2013 mennessä Mal-lulle sähköpostitse [email protected].

• Keravan ao 805:n sääntömääräi-nen kevätkokous 17.4.2013 klo 17.30 ravintola Revanssissa, Asemanaukio 2. Ammattiosasto vastaa tarjoilusta. Ilmoittautumiset 10.4. mennessä [email protected] tai puh. 041 435 7228. Tervetuloa!

• Kirkkonummen-Siuntion ao 824:n sääntömääräinen kevätkokous pide-tään 23.4.2013 klo 17 Rosson kabi-netissa. Kokouksen jälkeen ruokai-lemme. Tervetuloa!

• Kouvolan ao 708:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään 25.4.2013 klo 18 ravintola Kastanjapuistossa, Oikokatu 2, 45100 Kouvola. Kokouksessa käsi-tellään ammattiosaston sääntöjen 10 §:n mukaiset asiat: vuoden 2012 toi-mintakertomus, tilinpäätöksen vahvis-taminen, toiminnantarkastajien lau-sunto sekä vastuuvapauden myöntä-minen, SuPerille tehtävät aloitteet ja mahdolliset muut asiat. Kokoustar-joilusta vastaa ammattiosasto. Sito-

vat ilmoittautumiset ammattiosaston s-postiin 8.4. mennessä [email protected]. Tervetuloa kevätkokouk-seen!

• Laitilan ao 601:n sääntömääräinen kevätkokous pe 26.4.2013. Kokouk-sen pidämme kevätretken yhteydessä matkalla Helsinkiin. Lähtö Helsinkiin klo 6.00 Laitilan linja-autoasemalta. Päivän ohjelma: klo 9.30 tutustuminen SuPe-rin toimistoon ja 13.30 vierailu eduskun-tatalolle. Eduskuntatalokierroksen jäl-keen on vapaata ostosaikaa. Lähdemme Helsingistä siten, että olemme takaisin Laitilassa noin klo 21. Matka on jäse-nille ilmainen. Sitovat ilmoittautumi-set Anulle 7.4. mennessä puh. 040 542 4601 tai [email protected]. (7.4. jäl-keen tehdyistä peruutuksista perimme 20 euroa, mikäli tilalle ei saada uutta lähtijää.)

• Lahden ao 403:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään ma 6.5.2013 klo 17 Cumuluksen ravintola Huviretkessä, Vapaudenkadulla. Kokouksessa käsitel-lään ammattiosaston sääntöjen 10 §:n mukaiset kevätkokousasiat: 1. Vuoden 2012 toimintakertomuksen hyväksymi-nen; 2. Tilinpäätöksen vahvistaminen, toiminnantarkastajien lausunto, vas-tuuvapauden myöntäminen; 3. SuPe-rille tehtävät aloitteet; 4. Mahdolliset muut asiat. Esityslistan mahdollisista muista asioista saa tietoa hallituksen jäseniltä tai työpaikan yhdysjäseneltä. Sitovat ilmoittautumiset ruokailua var-ten 30.4.2013 mennessä [email protected]/puh. 040 809 8216. Kokoustarjoiluista vastaa ammatti-osasto. Tervetuloa kevätkokoukseen!

• Lappeenrannan ao 714:n sääntömää-räinen kevätkokous pidetään Lappeen Ruustinnassa 17.4.2013 klo 18. Käsitte-lemme sääntöjen määräämät asiat ja nautimme pitopöydän antimista. Ilmoittautumiset ja tieto mahdollisista ruoka-aineallergioista Katjalle osoit-teella [email protected] 8.4.2013 mennessä. Tervetuloa!

• Laukaan-Hankasalmen ao 416:n sääntömääräinen kevätkokous 22.4.2013 klo 18 Laukaassa, hotelli Vuolakkeessa, Uimarannantie 2. Esillä kevätkokousasiat. Tarjoilun järjestä-misen vuoksi ilmoittautumiset 15.4. mennessä osoitteella [email protected] tai puh. 044 356 6660. Ter-vetuloa.

• Parikkalan ao 503:n sääntömääräi-nen kevätkokous ke 24.4.2013 klo 18 ravintola Karpalossa, Parikkalassa. Esillä sääntömääräisen ja muut esille tulevat asiat. Osasto tarjoaa pizzabuf-fetin. Tarjoilun vuoksi ilmoittautumiset ti 16.4. mennessä Marjolle tekstivies-tillä ao:n puhelimeen 044 319 1616 tai sähköpostilla [email protected]. Kerrothan samassa yhteydessä mahdollisista ruokavaliorajoituksistasi. Lämpimästi tervetuloa!

• Peijaksen ao 823:n sääntömääräi-nen kevätkokous to 18.4.2013 klo 17, Flamingossa, Hohtogolf West Coas-tin kabinetissa. Kokouksessa käsitel-

lään 10 §:n mukaiset sääntömääräi-set kevätkokousasiat. Ilmoittautumi-set 15.4. mennessä osoitteella [email protected] tai puh. 050 427 9424. Kokouksen jälkeen ruokailu ja mah-dollisuus pelata hohtominigolfia.

• Raision seudun ao 604:n sääntö-määräinen kevätkokous pidetään ke 17.4.2013 klo 18 Maalaisleipomon Herkkupirtissä, Minttumaarintie 73, 20400 Turku. Sitovat ilmoittautumi-set ruokailun vuoksi viimeistään 12.4. Johannalle puh. 0400 803 176. Ilmoita myös mahdolliset ruoka-aineallergiat.

• Sotkamon ao 225:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään 25.4.2013 klo 17 ravintola Messissä, Kainuuntie 14. Iltapalatarjoilua varten sitovat ilmoit-tautumiset 14.4. mennessä sihteerille, puh. 044 543 0050.

• Vaasan ao 312:n sääntömääräinen kevätkokous ke 17.4.2013 klo 18 Soti-laskodissa, Kasarmintorilla. Salaatti- ja kahvitarjoilu. Sitovat ilmoittautumiset 15.4. mennessä Ullalle, puh. 050 320 5013, mielellään tekstiviestinä. Ter-vetuloa!

• Lahden sairaanhoito-oppilaitos AJ 1/82. 27.5.1983 valmistuimme apu-hoitajiksi. Siitä tulee toukokuussa 30 vuotta. Olisi kiva tavata teitä ja kuulla mitä teille kuuluu, miten ovat vuodet vierineet. Olen ajatellut, että tapai-simme toukokuussa Vääksyssä. Otat-han yhteyttä minuun: Saara Riihilahti, puh. 0400 751492.

• Oulaisten seudun ao 207 järjes-tää keväisen Virkistysillan Oulais-ten Honkamajalla (Hietalantie 91) to 25.4.2013 klo 18. Ohjelmassa mm. SuPerin Sari Erkkilän luento työhyvin-voinnista, kevyttä iltapalaa ja muuta mukavaa. Ilmoittaudu 18.4. mennessä Päivi Jokiselle, puh. 0400 359683 tai [email protected].

• Vaasan ao 312:n ostosmatka Tal-linnaan jäsenille 30.–31.5.2013. Ter-vetuloa ammattiosaston järjestä-mälle ostosmatkalle, 40 paikkaa varattu, paikat ilmoittautumisjärjes-tyksessä. Lähdemme Vaasasta to 30.5. klo 12.55 kaupungintalon edestä. Paluu perjantain ja lauantain väli-senä yönä. Ammattiosasto kustan-taa matkan, buffet-illallisen laivassa sekä aamiaisen Tallinnassa. Ilmoittau-tumiset Annelle 18.4. mennessä [email protected], tai tekstivies-tillä puh. 040 7475 839 nimi, synty-mäaika sekä mistä haluat nousta bus-siin (Bussi ajaa Porintietä, esim. ABC). Passi tai EU-henkilökortti mukaan (ei ajo- tai kelakortti). Ilmoittautuminen on sitova, perimme matkan hinnan 95 euroa 22.4.2013 jälkeen peruuttaneilta. Hinta on 95 euroa myös ei-jäseniltä, jos paikkoja jää yli.

Muut kutsut

sUPER 4 /2013 65

KUUlUMisiALue, mitä superilaisille sattuu ja tapahtuu

Koonnut Henriikka Hakkala

in memoriam

Hannele VESAs. 5.4.1951

k. 17.2.2013

Vaikka tiesimme surun saapuvan, silti toivoimme elämän jatkuvan. Ei auttanut apu ihmisten, ei rakkaus, rukous läheisten.

Saat nukkua luona enkelten.

Työtoveria ja ammattiosastomme pitkäaikaista sihteeriä kaipaamaan jäävät

Palvelukoti Kyläsaaren henkilökuntaPorin seudun ammattiosasto 619:n jäsenet

Terttu AnitaTÖRMÄNEN(os. Kilpivaara)

s. 5.4.1958 Kuusamok. 11.1.2013 Kuusamo

Kauniit muistot voimaa antaa,surun raskaan hiljaa kantaa.

Lämpimästi muistaenKotihoidon henkilökuntaSuPer Kuusamon ao 204

Kiitos!

Haluan kiittää Kouvolan Su-Perin yksityisalojen am-mattiosasto 713:a muista-

misesta syntymäpäivänä.

“Sitä on tullut keski-ikään, kun kynttilät alkavat maksaa

enemmän kuin kakku.”

Pirjo Kärkkäinen

Paula Annikki RANTAMÄKI

s. 20.8.1938 Valkjärvik. 31.10.2012 Ylöjärvi

Tule tuuli, pohjatuuli,tunnen keitahan keväisen,

luo lunta polulle talvi,tunnen palmun päivälatvan,

messua jumalan myrsky,kuulen kukkuvan käkösen.

(Eino Leino)

Kaivaten ystävät

Paula Rantamäki jäi eläkkeelle KSS Tilkasta, joka oli hänelle hyvin tärkeä.

Maaliskuun ristikkokisan voitti Tarja Kurvinen Ristiinasta.

Lämpimät onnittelut!

ristikkoratkaisu 3/2013

Kakut ja SuPer-tieto tekivät kauppansa Jyväskylässä

SuPerin kakkukampanjan innoittamana sekä kansallisen lähihoitajapäivän kunniaksi Keski-Suomen yksityissektorin ammattiosasto 426 tarjoili kak-kua, mehua ja SuPer-tietoutta Jyväskylän aikuisopiston aulassa 25. tam-

mikuuta. Kakut maistuivat hyvin ja vastaanotto oli kiinnostunut sekä opettajien että opiskelijoiden puolelta. Meidät toivotettiinkin lämpimästi vierailemaan toi-senkin kerran.

Katri JuppiKeski-Suomen yksityissektorin ao 426

V A N U A N S A A TA N O P P I Ä L L IR O S E M A I L A TR A T A M O L A R IA I A S Y S IS A N A I L U T V E S S E L I

I T A A P E L I T A S A SA K N E K I T A S K R I K OT A A T T U Ä I T I A M O SO H U T Ä N Ä Ä N I EM A A H I N E N R I K E E TI S T U J A T K Y L M Ä S S Ä

U M A A R A T A I R SS T O P L A M A K Y S I TU S U S I U H R I T A OO N T U A A R A I A L A T IL I E K A A H T I T U P A SA L L I T T A A S U T A R ET A U T I S E T I H M I S E T

66 sUPER 4 /2013

aunis valkea lintu istuu kaatuneen kelon rungol-la. Aurinko paistaa siniseltä taivaalta ja lämmittää mukavasti, vaikka horisontissa onkin pyryn mer-kit. Hiljalleen taivas tummuu ja honkien latvat tai-puilevat voimistuvassa tuulessa. Pulmunen nousee siivilleen ja heittäytyy tuulen mukaan. Huonosta

ilmasta välittämättä se ottaa suunnan kohti pohjoisen puut-tomia tuntureita. Se muistaa siellä olevan turvallisen kiveliön, jonka kätköissä on hyvä pesiä.

Tunnen itseni pieneksi ja voimattomaksi luonnon rinnal-la. Toivon pääseväni lentoon tuon pulmusen mukaan, mutta minun on jäätävä tähän ja otettava vastaan mitä tulee. Ja si-tä tulee. Hetken aikaa lumimyrsky piiskaa maisemaa peittäen alleen keväisen maiseman. Upea kevätpäivä on vaihtunut tal-veksi. Pälvi, josta pian nousisivat kevään ensimmäiset kauniit kukat, taipuu pyryttäneen lumen alle.

Laulujoutsen on tullut ruokailemaan tutun sulan reunalle. Lumipyry on peittänyt maiseman valkeaan vaippaan ja tehnyt vedestä uimakelvotonta sohjoa. Joutsen lepäilee jäällä ja kerää voimia. Jo kymmenen vuotta se on pesinyt läheisen suon pie-nessä, veden ympäröimässä saarekkeessa. Syksyisellä muutto-matkallaan se on eksynyt puolisostaan, mutta lintu on palannut

kevät keikkuen tulevi

k

lUONNOssAMarkku Pirttimaan kuvia ja kertomuksia

takaisin pesimäseudulleen kuten aina. Joutsen on muutamana päivänä turhaan etsinyt vielä hangen alla olevaa pesäkumpu-aan. Se on myös lennellyt ympäriinsä puolisoaan kutsuen. Ohi-lentävien joutsenparvien äänet ja kutsut eivät ole olleet tuttuja.

Keväällä ei ole kiire. Tuntuu aivan kuin se vetäisi välillä henkeä ennen suurta muutosta. Mutta se tulee – vääjäämät-tä. Onneksi.

Huhtikuu on kuin lah-ja, jonka saa pian avata. Pa-ketissa on aurinkoa, linnun-laulua ja tuoksuvia kuk-kasia. Sieltä löytyy myös kimaltelevia timantteja han-gen pinnalla ja uuden kas-vun huumaavia tuoksu-ja. Siellä on joutsenten jäl-leennäkemisen onnelli-sia toitotuksia. Tuon lah-jan avaaminen on joka vuosi yhtä jännittävää. Sii-hen ei kyllästy koskaan.. www.pirttimaa.fi

P.S.superin ammattiosastojen puheenjohtajat eri puolilta maata kommentoivat lehden aiheita.

URJALANAMMATTIOSASTO

aktiivinen osasto!Urjalan ammattiosastossa on vain noin 90 jäsentä, mutta kokouksissa heistä käy harvinaisen moni eli lähes puolet.

– Meillä on hirveän aktiivisia jäse-niä, puheenjohtaja Eeva Savolainen iloitsee.

– Moni jäsen haluaa jäädä osas-toomme, vaikka vaihtaisi työpaik-kaa kauemmaksikin. Meillä on sellai-nen käytäntö, että toimihenkilöt vali-taan kolmen vuoden ajaksi, joten kak-si vuotta voi käydä kokouksissa pelkää-mättä, että tulisi valituksi johonkin teh-tävään. Viime kerralla oli vaikea löytää puheenjohtajaa, joten päätin vielä it-se jatkaa tällä paikalla, että osaston toi-minta jatkuisi. Ei tätä kannata lopettaa eikä liittää toiseen osastoon, niin aktii-vista toimintamme on ollut.

Ammattiosaston kokouksissa vie-railee luennoitsijoita, viimeksi syksyl-lä liiton toimistosta. Osasto kustantaa 2-4 jäsentä opintopäiville vuosittain. Valmis-tuneita opiskelijoita osasto onnittelee ja toivottaa tervetulleeksi varsinaiseksi jäse-neksi. Tasavuosia täyttäneitä superilaisia muistetaan erilaisin lahjoin: muistikirjoin, lahjakortein tai viirein. Eläkkeelle siirtyvä saa lasitehtaan lahjakortin. Vaikka bud-jetti on pieni, vuosittain tehdään myös yhteinen retki.

Savolainen on tyytyväinen alueensa hyvään työllisyystilanteeseen. Minimimiehi-tys ja sijaisten huono saatavuus puolestaan heikentävät työolosuhteita. Puheenjoh-taja toivoo nopeampaa rekrytointia hoitajien valinnassa, jotta koulutettuja hoitajia saataisiin avoimiin toimiin ja sijaisiksi.

– Olemme vanhuspainotteinen kunta. Silti hoitopaikkoja on vähän ja moni jou-tuu lähtemään Akaan Toijalan vuodeosastolle.

Eeva Savolainen valmistui apuhoitajaksi 36 vuotta sitten ja on siitä asti ollut mukana ammattiosastotoiminnassa useissa eri tehtävissä. Viimeiset yli kymmenen vuotta hän on ollut töissä yövalvojana vanhainkodissa, mutta on näillä näkymin vaihtamassa toukokuussa päivävuoroihin..

jukka järvelä

Oletko tyytyväinen suomalaiseen päivähoitojärjestelmään? s. 6

Mummon roolissa olen tutustunut Humppilan palveluihin. Hyvin siellä pelittää ja joustavuutta löytyy. Kun lap-si sanoo, että mummu tulee liian aikai-sin hakemaan, asiat päivähoidossa ovat varmaan kunnossa.

Käytkö usein hiihtämässä? s. 16Hyvät maastot meillä olisi, mutta

selkä oirehtii. Talvilajeista osallistuin juuri elämäni ensimmäiseen pilkkiki-saan. Saaliina oli kolme ahventa ja yksi särki. Olin neljäs.

Onko teillä päin maahanmuuttajia hoitajina? s. 22

Olin samassa vuorossa välittäjäfir-man tuoman filippiiniläisen hoitajan kanssa, jonka kotikieli oli englanti. Jon-kun verran hän puhui suomea, mutta minä en englantia. Tuntui, että hän ei ihan vanhainkotityöhön soveltunut yli 90-vuotiaiden kanssa toimimaan. Kie-litestit toki hoitajille tehdään, mutta ei se aina riitä normaalielämässä.

Kuinka usein naurat ja mitkä asiat naurattavat eniten? s. 28

Silloin tällöin nauran. Viimeksi nau-roin yöllä vanhainkodin Helge-herraa eli kissaamme, joka juoksi käytävällä edes-takaisin jotain haamua metsästellen. Helge-herra on muuten hyvin tärkeä asia vanhuksille, mustavalkoinen katti.

Minkä kirjan olet lukenut viimeksi? s. 30

Juoksijan treeniopas on ollut esillä. Haen sieltä ohjeita kävelyyn eli siihen, kävelenkö oikein. Kirjasta saa myös oi-kein kohdistettuja venyttelyohjeita. Myös lääkehoidon LOVe-tentin kirjoja on tullut silmäiltyä toukokuuta varten.

Käytätkö saunahattua? s. 36En, mutta lahjaksi olen niitä virkan-

nut, huovuttanut sekä ostanut.

Minkälaista taidetta veisit vuodeosas-toille? s. 52

Urjalassa täyttää maamme vanhin la-sitehdas tänä vuonna 220 vuotta, joten totta kai lasitaidetta veisin. Sekä urjala-laisia keinutuoleja. Voisin viedä myös raanuja. Pitäisin myös koulujen taide-ryhmien vaihtuvan näyttelyn.

Eeva Savolaisen mukaan SuPer on liitto-na kehittynyt vuosien saatossa: se pitää huolta jäsenistään entistä paremmin.

sUPER 4 /2013 67

super Myös internetissä: www.superliitto.fiSähköpostit: [email protected]

kehittäMisyksikkö•johtajaJussiSalop.0927279171•suunnittelijaKariBaggep.0927279169•suunnittelijaSariErkkiläp.0927279152•suunnittelijaSoiliNevalap.0927279157•suunnittelijaElinaOttelap.0927279154•suunnittelijaJohannaPérezp.0927279115•suunnittelijaPaulaSoiviop.0927279156•suunnittelijaTeaBrusasp.0927279296•suunnittelijaKristinaLambergp.0927279148•opiskelija-asiamiesMarjoRautanenp.0927279102•opiskelija-asiamiesHeliSaarinenp.0927279150•sihteeriRailiNurmip.0927279172•sihteeriKatriinaAlfap.0927279298

super-lehti•johtajaArjaNiittynenp.0927279123•päätoimittajaJukkaJärveläp.0927279174•taittavatoimittajaSonjaKähkönenp.0927279175•toimittajaMarjoSajantolap.0927279173•toimittajaHenriikkaHakkalap.0927279177•toimittajaMinnaLyhtyp.0927279176•sihteeriKatriinaAlfap.0927279298•[email protected]

tietohallintayksikkö•johtajaArjaNiittynenp.0927279123•it-päällikköSakariHulkkonenp.0927279145•järjestelmäasiantuntijaIrjaNevalap.0927279158•sihteeriKatriinaAlfap.0927279298•atk-tuki:[email protected]

jäsenyksikkö•puhelinpalvelu0927279140ma–peklo9–15•johtajaAnnePanttilap.0927279127•jäsenyksikönpäällikköSariKainulainenp.0927279149•jäsensihteeritPiiaPartanen,PäiviAskolin,KatjaSirkiä, Irma Dahlbacka, Miia Heikkonen, Rita Brand, PaulaWirénjaJenniTimonen •telefax0927279155•palvelevasähköposti:[email protected]•postiosoite:PL11200521Helsinki

työttöMyyskassa•postiosoite:PL117,00521Helsinki•käyntiosoite:Kellosilta3•internet:www.supertk.fi(24h)•puhelinpalvelu:0927279377ma–peklo9-13•sähköpostit:[email protected]•telefax092786531•johtajaStefanHögnabba0927279310

superin toiMistoRatamestarinkatu 1200520 HelsinkiPuhelinvaihde 09 2727 910Telefax 09 2727 9120

•puheenjohtajaSiljaPaavolap.0927279121•puheenjohtajansihteeriSariÄikäsp.0927279122

yleishallinto•pääsihteeriArjaNiittynenp.0927279123•tiedotuspäällikköSariTirronenp.0927279162•tiedottajaReitaWaarap.0927279137•tiedottajaSariJärvinenp.0927279138•järjestöpäällikköRaijaMoilanenp.0927279136•järjestöasiantuntijaTiinaEteläahop.0927279134•järjestöasiantuntijaEeroLemolap.0927279153•järjestöasiantuntijaAnneMeriläinenp.0927279113•järjestöasiantuntijaTiinaPendolinp.0927279297•koulutuskoordinaattoriMarianneRonkainenp.0927279124•sihteeriAiraSilvastop.0927279135

talous- ja henkilöstöyksikkö•talous-jahenkilöstöjohtajaAnnePanttilap.0927279127•asiakaspalvelusihteeriMerjaPoikselkä-Takalap.092727910•henkilöstösihteeriHeliUtterp.0927279130•henkilöstösuunnittelijaKirsiKauppinenp.0927279126•kiinteistösihteeriKaarinaLaintilap.0927279118•kirjanpitäjäLeenaLuostarinenp.0927279128•laskentasihteeriMariaHietalap.0927279129•laskentasihteeriMerviHärkönenp.0927279125•toimistopalvelusihteeriTiaKahrip.0927279119•toimistoapulainenOlliHytönenp.092727910

eDunvalvontayksikkö•puhelinpalvelu0927279160ma–peklo9–15•johtajaAnneSainila-Vaarnop.0927279167•yksityissektorinneuvottelupäällikköPiaZaerensp.0927279163•edunvalvonta-asiamiesEijaKemppainenp.0927279131•edunvalvonta-asiamiesEilaKoponenp.0927279132•edunvalvonta-asiamiesRiinaKurkinenp.0927279168•edunvalvonta-asiamiesJukkaParkkolap.0927279117•edunvalvonta-asiamiesMarkettaVuorinenp.0927279116•edunvalvonta-asiamiesAnneVillmanp.0927279104•edunvalvontasihteeriSariKaartoahop.0927279179•lakimiesJaninaHaaralap.0927279183•lakimiesMerjaHyvärinenp.0927279166•lakimiesJuhoKasanenp.0927279161•lakimiesNiinaKiviluotop.0927279165•lakimiesKaroliinaPartanenp.0927279178•lakimiesRiittaSaarikoskip.0927279114•koulutuskoordinaattoriTarjaSundqvistp.0927279164•sihteeriSirpaLahtiluomap.0927279182

Documents

4 / 2013 · Murtolan työpäivä 21 Liivinäytös vanhainkodissa 22 Maahanmuuttajat ja ay-liike 26 Tehokkuutta vastaanottoon 28 Rentoudu nauraen 30 Kirjapalsta 32 Koulutusohjelmat