Marraskuu 4/2018Kutsu syyskokoukseen1200-luvun penninki Ravattulan Ristimäeltä Porin siltapoletitABN kokoontui LiettuassaHenkilöuutisia409. huutokauppa Balderin salissa 24.11.

NUMISMAATTINEN AIKAKAUSLEHTIFinsk numismatisk tidskrift

Ravattulan kirkosta löytynyt götanmaalainen penninki 1200-luvun alkupuolelta. Kuva: Juha Ruohonen. (Lähemmin s. 88.)

86

SUOMEN NUMISMAATTINEN YHDISTYS – NUMISMATISKA FÖRENINGEN I FINLAND ryperustettu 1914

OHJELMAA – PROGRAM 2018

27.11. Seniorikerho: Aseman Kellon numismaattisesta historiasta28.11. Antiikinkerho: pikkujoulu29.11. Setelikerho: Suomen suuriruhtinaskunnan kopeekka- ja ruplasetelit11.12. Rahakammiokerho, ilmoittautuminen 10.12. mennessä: jani.oravisjarvi@kansallismuseo.fi

Muistathan käydä yhdistyksen internet-sivuilla: www.snynumis.fi

YHTEYSTIEDOT

Mechelininkatu 15 B 47, 00100 HelsinkiHuutokauppa-asiat auctions@snynumis.fi 09 662 281Sihteeri, jäsenasiat sihteeri@snynumis.fi 045 116 3329 HALLITUS JA TOIMIHENKILÖTSTYRELSEN OCH FUNKTIONÄRERNAPuheenjohtaja Petteri Järvi 050 374 7868

VarapuheenjohtajaJuha Hyötyläinen 050 917 9978

SihteeriFrida Ehrnsten 045 116 3329

VarainhoitajaTimo Helle 0400 245 963

JäsenetFrida Ehrnsten 045 116 3329Timo Helle 0400 245 963Juha Hyötyläinen 050 917 9978Yrjö Hyötyniemi 040 348 7477Jyrki Muona 09 1912 8829Jani Oravisjärvi 0295 33 6398

HuutokaupanhoitajaJuha Halén 09 662 281 050 577 0301 auctions@snynumis.fi

ToiminnanjohtajaMarko Salonen 09 662 281 050 588 1105 auctions@snynumis.fi

KIRJALLISET TARJOUKSET HUUTOKAUPPAAN(huutokauppaviikon to klo 18 mennessä)sähköpostilla auctions@snynumis.fipuhelimitse 050 577 0301tai kirjeitse Mechelininkatu 15 B 47, 00100 Hki YHDISTYKSEN PANKKITILIT THE BANK ACCOUNTS OF THE SOCIETY Huutokaupat – AuctionsFI97 5780 3820 0450 10 / OKOYFIHH

Jäsenmaksut – Membership feesFI91 8000 1400 1043 04 / DABAFIHH

Muut maksut – Other paymentsFI48 1025 3000 2168 31 / NDEAFIHH

NUMISMAATTINEN AIKAKAUSLEHTITOIMITUSTuukka Talvio (vast.) ja Yrjö HyötyniemiISSN 1235-4252. Painos 1 500 kappaletta. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.Tilaushinta sisältyy jäsenmaksuun.

LEHDEN ILMOITUSHINNAT 1/1 sivu 250 €, 1/2 sivua 125 €Takakansi 300 €

KERHOTAntiikki Pekka Kemppinen 040 530 1693Kunniamerkit Tuomas Hyrsky 040 550 2367Setelit Antti HeinonenSeniorit Yrjö Hyötyniemi 040 348 7477

Kerhojen kokoukset alkavat klo 18.00 ja ne pidetään yhdistyksen huoneistossa.

HUUTOKAUPAT – AUCTIONS 2018

24.11. Helsinki SNY 409

16.2. Helsinki SNY 41017.4. Helsinki SNY 41114.9. Helsinki SNY 41223.11. Helsinki SNY 413

87

Kutsu Suomen Numismaattisen Yhdistyksen syyskokoukseen

Kokous pidetään  tiistaina 4.12.2018 kello 18:00 alkaen yhdistyksen  toimitiloissa,  Mechelininkatu 15 B 47, Helsinki.

Kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntöjen 10 §:ssä mainitut asiat: – Valitaan puheenjohtaja vuosiksi 2019–2020 – Valitaan kolme hallituksen jäsentä vuosiksi 2019–2020. Erovuorossa ovat Timo Helle, Jyrki Muona ja Jani Oravisjärvi– Valitaan tilintarkastaja ja toiminnantarkastaja ja heille varamiehet– Määrätään jäsenmaksut vuodelle 2019– Vahvistetaan vuoden 2019 talousarvio– Vahvistetaan toimintasuunnitelma vuodelle 2019– Käsitellään hallituksen esitys kunniajäseneksi kutsumisesta Tarjolla glögiä ja tähtitorttuja. Tervetuloa!

Seuraava numero

Seuraava numero ilmestyy helmikuun alussa. Lehteen tarkoitettu aineisto pyy-detään lähettämään Tuukka Talviolle vuodenvaihteeseen mennessä, mielui-ten sähköpostilla tuukka.talvio@iki.fi.

Kirjoittajia pyydetään samalla ilmoitta-maan, mikäli kirjoitusta ei saa myöhem-min julkaista sähköisessä muodossa yhdistyksen internetsivuilla.

Uusi kirja Suomen seteleistä

Marraskuun jälkipuolella julkistettiin Suomen Pankin Rahamuseossa täy-delle salille yhdistyksemme entisen puheenjohtajan Antti Heinosen uu-sin setelikirja, Ruplista markkoihin – Suomen suuriruhtinaskunnan setelit 1812–1898 (Suomen Pankki – Edita, Helsinki). Kyseessä on neljäs nide erit-täin edustavassa sarjassa, jossa on nyt esitelty kaikki Suomessa käytetyt seteli-tyypit Venäjän ajan alusta euron ensim-mäiselle vuosikymmenelle. Pyrimme saamaan teoksesta esittelyn lehden seuraavaan numeroon.

88

1200-luvun götanmaalainen penninki Ravattulan RistimäeltäJuha Ruohonen

1 Kohteesta tarkemmin ks. Ruohonen 2013, 2015 ja 2017.

Suomen vanhimman tähän mennessä tunne-tun kirkkorakennuksen jäännökset todettiin Aurajoen varrelta Kaarinan Ravattulan ky-lästä vuonna 2013. Kun kylän peltoaukean keskellä sijaitsevalla metsäisellä Ristimäellä aloitettiin Turun yliopiston arkeologian oppiaineen kaivaukset tämän kirjoittajan johdolla vuonna 2010, pyrkimyksenä oli varmistaa todeksi olettamus mäellä sijaitse-vasta ruumiskalmistosta. Tieteelliseksi sen-saatioksi kohde osoittautui, kun ristiretki- ja varhaiskeskiaikaisen kalmiston keskeltä saatiin tutkimusten jatkuessa esiin varhai-sen kirkkorakennuksen kivijalka.1 Tällä hetkellä kohteen kaivaukset ovat tauolla, mutta käynnissä on vuosina 2010–2016 kerätyn arkeologisen tutkimusmateriaalin kokonaisvaltainen tutkimus.

Erityisesti tämän julkaisun lukijoita kiin-nostava aineisto koostuu paikalta löytyneistä rahoista. Kaivauksista on vuosien 2013–2016 aikana saatu talteen kaikkiaan 22 varhais-keskiaikaista hopearahaa tai sellaisen frag-menttia. Näistä yhteensä kaksikymmentä on kirkon sisäpuolisista kerroksista kirkko-salista ja kuorihuoneesta. Monet löytyneistä rahoista ovat kooltaan varsin pieniä frag-mentteja, joiden tunnistaminen on osoittau-tunut haasteelliseksi. Fragmenteista rahojen alkuperäistä painoa tai kokoa on myös han-kala luotettavasti arvioida. Pääosa Ristimäen suhteellisen ehjinäkin säilyneistä rahoista on varsin hauraita, kuluneita ja etenkin niiden reunoista on murtunut palasia.

Kaikki tähän mennessä tunnistetut rahat ajoittuvat 1100- ja 1200-lukujen vaihteeseen.

1. Ravattulan kirkosta löytynyt götanmaalai-nen penninki 1200-luvun alkupuolelta (TYA 900:5). Kuva: Juha Ruohonen.

2. Ravattulan raha in situ. Kuva: Juha Ruohonen.

89

Näiden joukossa on sekä gotlantilaisia että mannerruotsalaisia rahoja. Osasta tunnetaan entuudestaan vain yksittäisiä kappaleita, ja aineistossa on myös useita Suomen oloissa harvinaisia, jopa aiemmin kokonaan tunte-mattomia rahatyyppejä. Yksi tällaisista (TYA 900:5; kuva 1) löytyi vuoden 2013 kaivauk-sissa Ravattulan kirkkorakennuksen keski-akselin eteläpuolelta, kirkkosalin itälaidalta, kirkon lattian alle kertyneestä stratigrafisesta maakerroksesta.

Kyseessä on useaan osaan hajonnut, säi-lyneeltä osin 0,08 g painava ja yksipuolisesti lyöty hopearaha, jonka halkaisija on noin 12 mm. Brakteaatin kuva-aiheena on rahaa kiertävän matalan kehän sisäpuolella oleva kuunsirppi (puolikuu) ja kuusisakarainen tähti, jonka väleissä on kookkaat ympyrä-kuviot. Lars O. Lagerqvist on ajoittanut ra-hatyypin (LL XIX:1) 1200-luvun alkuun, ja hän on pitänyt sitä joko götanmaalaisena tai norjalaisena.2

Rolf Alstertun ja Bengt Hemmingsson tarkastelivat rahatyyppiä vuonna 1979 jul-kaistussa artikkelissa En götalandsbrakteat från 1200-talet.3 Tutkimukseen analysoi-tujen kuuden tunnetun rahan keskipaino oli 0,10 g ja niiden hopeapitoisuus korkea. Tuolloin tiedossa olevien rahojen löytötie-tojen perusteella he päätyivät tulokseen, jonka mukaan rahatyyppi olisi tosiaan gö-tanmaalainen ja sitä olisi lyöty viimeistään 1230-luvulla. Samankaltaisista norjalaisista rahoista nämä eroavat kirjoittajien mukaan niin muotonsa, painonsa kuin korkean ho-peapitoisuutensakin puolesta. Kuva-aiheena norjalaisissa rahoissa saattoi esimerkiksi olla kahdeksansakarainen tähtikuvio tai tähden

2 Lagerqvist 1970: 73-74.3 Alstertun & Hemmingsson 1979: 157.4 Ramberg STJ 2c. Ramberg 2017: 115–117, 191, 195, 315.5 Jonsson 1992: 106; Klackenberg 1992: 136, 304; Skedevin rahalöydöstä ks. Wiséhn 2004: 185–186.

tilalla aurinko. Ajankohdan norjalaisia ra-hoja ja rahanlyöntiä on vastikään käsitellyt Linn Eikje Ramberg Tukholman yliopis-toon 2017 esittämässään väitöskirjassa. Väitöksessä tekijä liitti tähtikuvion sisältämät rahat luokkaan STJ ja alkuperältään pää- asiassa norjalaisiksi, vaikka niitä on tavat-tu suhteellisen runsaasti myös lähialueilta, etenkin Ruotsista. Ruotsalaisia saattaisivat Rambergin mukaan kuitenkin olla juuri tässäkin käsiteltävät kuusisakaraista täh-teä kuvaavat rahat, joissa on usein esitet-ty myös kuu.4 Ravattulan löydön myötä rahatyyppiä on entistä haastavampaa mieltää norjalaiseksi, sillä kyseisellä alueella lyödyt ajankohdan rahat puuttuvat Suomesta kokonaan.

Götanmaalaisuuden puolesta puhuvat kaikki tunnetut rahatyypin edustajat, sil-lä niitä oli ennen Ravattulan kirkkolöytöä saatu talteen vain Manner-Ruotsin alueelta. Löydöt on tehty Smoolannista Halltorpin kirkosta (3 kpl kätkö- ja yksi kertymälöy-tönä), Ångermanlandista Torsåkerin kir-kosta (kertymälöytö) sekä Itä-Götanmaalta Brunnsgårdenista (kätkölöytö) ja Skedevin kirkosta (kertymälöytö).5 Kenneth Jonsson pohti vuonna 1992 tunnettujen rahojen – joukosta puuttui vain vuoden 1993 kirkko- kaivauksissa löytynyt Skedevin raha – pe-rusteella rahatyypin ajoitusta, ja hän ajoitti rahan noin vuoteen 1240. Näitä rahoja olisi siis lyöty Lödösessä Ruotsin kuningas Eerik XI Eerikinpojan toisen hallintokauden aika-na vuosina 1234–1250. Mutta kuten Jonsson artikkelissaan totesi, niin tämän rahan, kuin monen muunkin 1200-luvun alkupuolen

90

ruotsalaisen rahatyypin, ajoitukseen liittyi monia epävarmuustekijöitä.6

Rahan ajoitus noin vuoteen 1240 vaikut-taakin Ravattulan Ristimäen löydön kannalta liian myöhäiseltä, etenkin jos vielä ajatel-laan sen olleen jonkin aikaa kierrossa ennen päätymistään Ravattulaan. Ajatusta hieman vanhemmasta rahatyypistä tukevat muut, toistaiseksi julkaisemattomat Ristimäen kir-kon lattian alta löytyneet rahat. Kyseessä on kertymälöytö, josta myös näyttäisivät kokonaan puuttuvan tietyt nuoremmat, 1220-luvun jälkeiset rahatyypit. Jos rahatyy-pille otetaan ajoitukselliseksi lähtökohdak- si Halltorpin kirkon kätkölöydöllekin alun perin esitetty vuosi noin 1230, kuvamotii-vina tähden ja kuun esittävä brakteaatti on mahdollista sijoittaa 1210- tai 1220-luvuille. Raha saattaisikin kuulua siis Eerik Eerikin- pojan ensimmäiselle hallituskaudelle, tai olla tätäkin varhaisempi. Vanhempi ajoitus sopii myös Ristimäen laajempaan arkeologiseen kontekstiin, sillä kirkko todennäköisesti hy-lätään vuosisadan ensimmäisen puoliskon aikana.

Joka tapauksessa kyseessä on toistaisek-si ainoa götanmaalaisena pidetyn tyypin LL XIX:1 edustaja Suomesta. Täällä varhai-set mannerruotsalaiset rahat ovat muutoin-kin hyvin niukasti edustettuina Suomen raha-aineistossa, sillä 1200-luvun puolivä-liin asti kiertäneet rahat olivat suurelta osin gotlantilaista alkuperää.7 Ennen Ravattulan Ristimäen aineistoa on 1200-luvun alku-puolen Ruotsin mantereella lyötyjä rahoja ollut tiedossa ainoastaan viisi kappaletta, joista neljä on Ahvenanmaan Jomalan ja Lemlandin Lemböten kirkoista sekä yksi

6 Jonsson 1992: 105–106. 7 Klackenberg 1992: 165.8 Klackenberg 1992: 308, 310, 314.9 Klackenberg 1992: 173; Talvio 2002: 109–110, 168, 172, 205.

vuosisadan puoliväliin ajoitettu Turun Koroisista.8 Vastaavia 1100-luvun lopun ra-hoja on Suomesta tunnettu yhteensä vain neljä: yksittäiset Halikon Rikalanmäen ruu-miskalmistosta ja Ahvenanmaan Finströmin kirkosta sekä kaksi kappaletta Nousiaisten Moision Myllymäen kalmistosta.9 Mainitut löydöt ovat lähes poikkeuksetta sveanmaa-laisia, Lembötestä löytyneitä göötanmaalai-sia rahoja lukuun ottamatta.

Ravattulan Ristimäen löytökokonaisuu-desta on tekeillä yksityiskohtainen, myös kansainväliselle yleisölle suunnattu tieteelli-nen artikkeli. Vaikka kirkon lattian alta löy-tyneiden rahojen lukumäärä ei ole suuri, muodostavat ne tieteellisesti merkittävän läpileikkauksen varhaisista, 1100- ja 1200- lukujen vaihteessa käytössä olleista rahoista Suomessa. Sen lisäksi, että löytöaineistossa on maastamme aiemmin kokonaan tunte-mattomia rahatyyppejä, sisältyy aineistoon myös Ruotsissa vain harvoin tavattuja ra-hoja ja niiden variantteja. Koska Ravattulan kirkko on ollut muutamista maalaiskylistä koostuneen yhteisön käyttämä pieni seutu-kirkko, kertovat löydöt samalla ajankohdan rahankäytöstä myös yleisellä tasolla.

KirjallisuusAlstertun, Rolf & Hemmingsson, Bengt 1979: En

götalandsbrakteat från 1200-talet. Myntkontakt 8/1979, 156–157.

Jonsson, Kenneth 1992: Erik Knutsson eller Erik Eriksson? Svensk Numismatisk Tidskrift 1992:4/5, 104–106.

Klackenberg, Henrik 1992: Moneta Nostra. Monetariseringen i medeltidens Sverige. Lund Studies in Medieaval Archaeology 10.

LL = Lagerqvist, Lars O. 1970: Svenska mynt under vikingatid och medeltid. Stockholm.

91

Ramberg, Linn Eikje 2017: Mynt er hva mynt gjør. En analyse av norske mynter fra 1100-tallet: pro-duksjon, sirkulasjon og bruk. Stockholm Studies in Archaeology 73.

Ruohonen, Juha 2013: Kirkollisen kulttuurin alku-lähteillä. Kaarinan Ravattulan varhaiskeski-aikainen kirkko ja kirkkomaa. Historiallinen Aikakauskirja 4/2013, 433–440.

Ruohonen, Juha 2015: Lähetyskauden muisto-ja: Ravattulan Ristimäen kalmisto, kirkko ja kirkko maa. Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoria kivikaudelta keskiajalle. Gaudeamus, 395–397.

Ruohonen, J. 2017: Ristimäki in Ravattula: On the Remains of the Oldest Known Church in

Finland. Janne Harjula & Sonja Hukantaival & Visa Immonen & Anneli Randla & Tanja Ratilainen (eds.). New Visits to Old Churches: Sacred Monuments and Practices in the Baltic Sea Region. Cambridge Scholars Publishing, 46–60.

Talvio, Tuukka 2002: Coins and Coin Finds in Finland 800–1200. Iskos 12.

TYA = Turun yliopiston arkeologian oppiaineen kokoelmat.

Wiséhn, Eva 2004. Coin finds 1997. The Royal Coin Cabinet, Stockholm. Nordisk numismatisk årskrift 1997–99 (2004), 170–186.

THE FINNISH NUMISMATIC JOURNAL

In this issue:

Juha Ruohonen gives an account of the coins found in the excava-tions of what appears to have been Finland’s oldest known church building at Ristimäki in Kaarina, near Turku. There were 22 coins and coin fragments from Gotland and mainland Sweden, most of them poorly preserved and dating from the 12th and early 13th cen-turies. One of the coins was in a better condition than the others (see cover picture), a very rare Götaland penny from the early 13th

century. – The stone foundation of a wooden church building was discovered in 2013.

Antti Vuori discusses the dating and classification of the bridge to-kens used in the town of Pori in the early 20th century. They are the best-known bridge tokens of Finland.

Frida Ehrnsten, President of the Association of Baltic Numismatists, gives a report on the annual meeting of the ABN in Vilnius in September

92

Porin siltapoleteista

1 Nygård 1984.

Antti Vuori

Suomen harvalukuisista siltapoleteista taval-lisimpia ovat Porin siltapoletit. Niitä on kahta eri tyyppiä. Vanhempaan sarjaan kuuluvat alumiiniset poletit nimellisarvoilla 12 ja 20 [penniä] (kuvat 1 ja 2) ja uudempaan kuu-luvat alumiiniset poletit nimellisarvoilla 75 [penniä] sekä 1, 2 ja 2:50 [markkaa] (kuvat 3–6). Pekka Nygård julkaisi 1984 laajan ar-tikkelin Porin siltapoleteista.1 Siinä on kui-tenkin vain niukalti tietoja vanhemmasta polettisarjasta ja etenkin tämän sarjan po-lettien käyttötavoista. Tämän artikkelin ta-voitteena on täydentää erityisesti näiltä osin Nygårdin artikkelin tietoja.

Porin siltayhtiön vanhempi polettisarja otettiin käyttöön maaliskuussa 1910. Asiaa koskevissa lehti-ilmoituksissa mainittiin poleteilla pyrittävän liikenteen sujuvoitta-miseen ja että niitä myytiin vain erissä alen-nuksella, joka riippui ostettavasta määrästä:

Liikennettä harjoittavalle yleisölle saam-me täten ilmoittaa, että laskuun merkityt ajot sillan yli ovat tästä päivästä lakkau-tetut. Turhan viivytyksen välttämiseksi sil-tamaksua maksettaissa olemme ottaneet käytäntöön poletit, ja ne jotka tahtovat niitä hyväkseen käyttää, saavat niitä W. Rosenlew & C:o Osakeyhtiön konttorista täältä. Vähin

5. PORIN SILTA / 2. Alumiinia, n. 22,3 mm.

6. PORIN SILTA / 2:50. Alumiinia, n. 24,5 mm.

1. *BJÖRNEBORGS BRO A.B*PORIN SILTA O.Y 12 / BBAB. Alumiinia, n. 19,5 mm.

2. *BJÖRNEBORGS BRO A.B*PORIN SILTA O.Y 20 / BBAB. Alumiinia, n. 21,5 mm.

3. PORIN SILTA / 75. Alumiinia, n. 20,5 mm.

4. PORIN SILTA / 1. Alumiinia, n. 21,0 mm.

93

polettiluku, joka yhdellä kerralla myydään, on 50 kpl. Alennusta myönnetään ostettaissa 50 polettia 5 % ja 100 polettia 10 %. Porissa 1 p:nä maalisk. 1910. Porin Siltayhtiö.2

Ennen polettien käyttöönottoa Porin sil-tayhtiö oli anonut senaatilta lupaa siltapo-lettien myymiseen.3 Anomuksessa viitattiin siihen, että läänin kuvernööri oli vuonna 1855, kun Kokemäenjoen ylittävä ponttoni-silta ”Charlotta” (kuva 7) otettiin käyttöön, oikeuttanut yhtiön kantamaan sillan käy-töstä vahvistetun taksan4 mukaisia maksuja. Senaatin lausunnossa asiasta todettiin kui-tenkin, että siltapoletit ovat lippuja, joita on pidettävä kuitteina, eikä niiden käyttämiseen siis tarvita lupaa (kyse ei toisin sanoen ol-lut lain tarkoittamista ”rahamerkeistä”, joi-den liikkeelle laskeminen oli luvanvaraista). Anomuksen yhteydessä kävi myös ilmi, että

2 Björneborgs Tidning 4.3.1910 (ilmoitus ruotsiksi); Kansalainen 4.3.1910; Satakunnan Sanomat 4.3.1910; Satakunta 5.3.1910.

3 Björneborgs Tidning 31.8.1909; Kansalainen 30.8.1909.4 Satakunnan Kansa 29.9.1926.5 Björneborgs Tidning 7.5.1918; Satakunnan Kansa 3.5.1918, 4.5.1918.6 Satakunnan Sanomat 22.3.1916; Satakunta 21.3.1916; Sosiaalidemokraatti 21.3.1916.

aiotut poletit olivat nimellisarvoltaan 12 ja 20 penniä.

Erilaisten siltamaksujen lista oli 1910- luvulla varsin laaja (kuva 8), mutta paria poikkeusta lukuun ottamatta 12 ja 20 pennin poletit riittivät kattamaan ne.5 Siltamaksua maksettaessa poletteja tarvittiin käytän-nössä kuitenkin joissain tapauksissa useita kappaleita.

Siltapolettien käyttötapaa muutettiin maaliskuussa 1916. Muutosta selostet-tiin sekä sanomalehdissä julkaistuissa ly-hyissä uutisissa että ilmoituksissa: Porin ponttoonasillalla siltamaksua suorittavaa yleisöä kehotetaan pudottamaan siltavar-tijan antaman tarkastusmerkin vartijalla olevaan merkkisäilöön. Porissa maalisk. 20 p:nä 1916. Porin Siltaosakeyhtiö.6

7. Kokemäenjoen ylittävä ponttonisilta ”Charlotta” (postikortti 1800- ja 1900-lukujen vaihteesta).

94

Asian uutisoinnin yhteydessä todettiin myös, että siltavartijan tulee kunkin päivän iltana suorittaa siltayhtiön johtajalle rahassa merkkisäiliöön kertyneiden merkkien mää-rää vastaava summa.7

Muutos liittyi ilmeisesti siihen, että silta-yhtiön osake-enemmistö oli siirtynyt kau-pungin omistukseen ja yhtiölle oli valittu uusi toimeenpaneva johtaja. Asiaa pohjusti helmikuussa nimimerkillä ”Joukko kaupun-kilaisia” eri lehdissä julkaistu kirjoitus, jossa todettiin mm. seuraavaa:

Mielestämme sopisi täällä samallainen järjestely siltamaksujen kannossa otetta-waksi käytäntöön kuin on olemassa esim. Helsingin ja Korkeasaaren wäliä kulkewis-sa höyrylaiwoissa. Maksaja saa peltistä teh-dyn kupongin, joka pistetään n.s. ”pyssyyn”, mikä awataan yhtiön konttorissa ja pyssystä löytywistä kupongeista joutuu asianomai-nen maksun perijä tekemään tilityksen yh-tiön konttoriin.8

Kirjoituksessa todettiin edelleen, että ku-pongit (poletit) voisivat olla samanlaisia, kuin oli jo käytössä ennakko-ostoa varten. Lisäksi korostettiin, että järjestely selkiinnyt-täisi siltamaksujen tilitystä, mikä olisi myös siltavahdin kannalta suotavaa. Epäselväksi tässä yhteydessä kuitenkin jää, miten en-nakkoon myytävien polettien suhteen oli tarkoitus toimia.

Ponttonisillan käytössä oli ajoittain jäiden ja tulvavesien aiheuttamia katkoksia, min-kä vuoksi jo 1800-luvun puolella esitettiin kiinteän sillan rakentamista Kokemäenjoen poikki. Asia eteni kuitenkin verkkaisesti ja vasta vuoden 1925 alussa Porin kaupunki

7 Björneborgs Tidning 21.3.1916; Satakunta 18.3.1916.8 Satakunnan Sanomat 9.2.1916; Satakunta 8.2.1916.9 Satakunnan Kansa 8.6.1924, 26.9.1926, 29.9.1926; Waldenström 2014: 232–233.10 Satakunnan Kansa 26.9.1926, 28.9.1926.11 Satakunnan Kansa 15.2.1925.

hyväksyi sopimuksen kiinteän sillan ra-kentamisesta edellisenä vuonna järjestetyn suunnittelukilpailun tulosten pohjalta.9 Uusi silta (kuva 9) vihittiin käyttöön 26.9.1926 ja vanha ”Charlotta” ponttonisilta purettiin.10

Uuden sillan myötä nostettiin esille myös kysymys siitä, kannetaanko jatkossa silta-maksuja vai ei.11 Tähän liittyen vaativat

8. Siltamaksut Porin ponttonisillalla (Satakunnan Kansa 4.5.1918).

95

Pohjois-Satakunnan manttaalinomistajat syyskuussa 1927 Porin sillan siltamaksujen kannon lopettamista ja päättivät jättää valtioneuvostolle asiaa koskevan anomuk-sen.12 Erinäisten vaiheiden jälkeen antoi Korkein hallinto-oikeus vuonna 1929 asias -ta kuitenkin päätöksen, jonka mukaan Porin kaupunki oli oikeutettu kantamaan silta-maksuja.13

Siltamaksujen kantamisen ohella keskus-telua käytiin myös siitä, eikö siltamaksujen perimiseen olisi mahdollista saada ajanmu-kaisempaa ja täydellisempää kontrollia.14 Rahatoimikamari ehdotti mm. siirtymis-tä järjestelyyn, jossa olisi samanaikaises-ti kaksi siltavahtia, joista toinen toimisi

12 Satakunnan Kansa 11.9.1927, 24.2.1928.13 Satakunnan Kansa 7.2.1929; Uusi Aika 7.2.1929.14 Satakunnan Kansa 26.8.1925, 13.10.1926.15 Satakunnan Kansa 20.10.1926.16 Satakunnan Kansa 3.11.1926, 4.11.1926; Uusi Aika 4.11.1926.17 Nygård 1984.18 Satakunnan Kansa 11.3.1921, 30.3.1922, 11.9.1927; Uusi Aika 11.2.1921.

”kontröllöörinä”. Lisäksi käytössä olisivat erilliset ”ylikulkuliput”.15 Valtuuston koko-uksessa 2.11.1926 mainittiin tähän liittyen sekä ennakkoon myytävät piletit että pole-tit.16 Koska kokouksessa esitettiin n.s. mak-supolettien käyttöönotto, voidaan olettaa, että vanha polettisarja ei enää ollut käytössä. Uusien polettien hankinta käynnistettiin joka ta pauksessa välittömästi valtuuston 2.11. pitämän kokouksen jälkeen.17

Läänin maaherran vahvistamia uusia ko-rotettuja siltamaksuja oli alettu periä vuonna 1922.18 Taustalla oli rahan arvon voimakas heikkeneminen, minkä vuoksi vanhan silta-taksan käyttö oli tuottanut jo useana vuonna siltayhtiölle huomattavia tappioita. Uuden

9. Porin vuonna 1926 valmistunut uusi silta (postikortti 1930-luvulta).

96

sillan käyttöönoton jälkeen marraskuun alussa 1926 julkaistiin lehdissä vastaava luet- telo sisäministerin vahvistamista siltamak-suista.19 Uusi polettisarja kattoi hyvin nämä maksut lukuun ottamatta yksittäisestä nauta-eläimestä perittyä 25 penniä ja irtaimesta tai lisähevosesta perittyä 50 penniä. Nygårdin (1984) mukaan poletit jäivät pois käytöstä todennäköisesti vuonna 1934. Siltamaksujen kantaminen puolestaan lopetettiin vuoden 1945 alusta lukien.

Valtuuston kokouksessa 2.11.1926 mainit-tiin myös siltapiletit. Tällaisia lippuja myös tilattiin, mutta niistä ei ole tarkempaa tietoa. Hankittaviin lippuihin kuului ilmeisesti aina-kin sellaisia, jotka oli tarkoitettu annettavaksi niille, ”jotka mennessään maksavat siltamak-sun myöskin paluumatkalta”.20 Nygårdin (1984) mukaan tunnetut liput olisivat toden-näköisesti 1930-luvun alusta siltamaksujen tehostetun kantojärjestelmän ajalta (1931). Niitä on ollut ainakin arvoilla 2 mk21 sekä 3 ja 5 mk (kuva 10).

Yhteenvetona voidaan todeta, että eten-kin 1910-luvulla siltapoletteja käytettiin eri tavoin sekä ennakkoon myytävinä alennus-poletteina että suoritettujen siltamaksujen kontrollointiin. Ne eivät kuitenkaan rat-kaisseet maksujen kontrollointiin liittyneitä

19 Satakunnan Kansa 5.11.1926; Uusi Aika 7.11.1926.20 Satakunnan Kansa 3.11.1926; Uusi Aika 4.11.1926.21 Nygård 1984.

ongelmia, jotka polettien käyttöönotos-ta huolimatta näyttävät jatkuneen pitkälle 1920-luvulle ja ilmeisesti jopa 1930-luvun puolelle.

KirjallisuusNygård, P. 1984: Porin siltarahoista. Numis maatikko

1984:6, 220–224.

Waldenström, S. 2014: Björneborgs historia I. Björneborg: Svenska Kulturfonden i Björneborg.

Sanomalehtihaut on tehty käyttäen Kansalliskirjaston digitoitua aineistoa vuosilta 1771–1929 (rajatussa käytössä 1930–). Saatavissa: http://digi.kansal-liskirjasto.fi.

10. Porin siltamaksulipukkeet 3 mk ja 5 mk (to-dennäköisesti 1930-luvulta).

97

Baltian numismaatikkojen vuosikokous VilnassaFrida Ehrnsten

Baltian numismaatikkojen järjestö Asso-ciation of Baltic Numismatists kokoontui tänä vuonna Vilnassa 14.–16.9. Vuonna 2005 perustetun järjestön tavoitteena on saattaa yhteen Baltian numismaattisen aineiston kanssa työskenteleviä henkilöitä, edistää yh-teistyötä sekä toimia väylänä, jonka kautta voi jakaa tietoa esimerkiksi tutkimuksesta, uusista julkaisuista, rahalöydöistä ja muista ajankohtaisista asioista. Näin tehtiin myös tänä vuonna, yhden viikonlopun kestävän intensiivisen tapaamisen aikana.

Tapaamiseen saapui edustajia Virosta, Latviasta, Liettuasta ja Valko-Venäjältä. Lisäksi vieraana oli kaksi arkeologia Uk -

rai nan Odessasta. Suomesta osallistuivat Tuukka Talvio ja Frida Ehrnsten. Järjestön kolmannen suomalaisjäsenen, maaliskuus-sa edesmenneen Hannu Sarkkisen muis-toa kunnioitettiin kokouksen yhteydessä. Tapaaminen alkoi vapaamuotoisella illanvie-tolla perjantaina Liettuan Kansallismuseon niin sanotussa Kanalassa, museon sii-pirakennuksessa, jossa sijaitsevat myös raha kokoelmien parissa työskentelevien työhuoneet sekä edustushuone. Ilta sujui runsaan tarjoilun ja leppoisan keskustelun merkeissä.

Lauantaiaamu alkoi seminaarilla. Tuukka Talvio puhui ensin numismatiikan nyky -

ABN:n vuosittainen ryhmäkuva. Kuvan otti Rūta Kuodytė Pūčkoriain näköalapaikalla.

98

tilanteesta Suomessa, jonka jälkeen esitel-miä pidettiin kronologisessa järjestyksessä. Risto P. Koovit puhui Rooman ensimmäi-sen ja toisen vuosisadan rahoista ja tutki-muksistaan liittyen rahojen arvoon niiden käyttöaikana. Mārtiņš Vāveris antoi hyvän yleiskatsastuksen Latvian roomalaisista ra-halöydöistä, joita on Baltiasta huomattavasti enemmän kuin Suomesta. Tämän jälkeen siirryttiin viikinkiajan puolelle. Viron Ivar Leimus kertoi uuden kätkölöydön harvi-naisista viikinkiaikaisista rahoista ja Mauri Kiudsoo ensimmäisistä Tallinnan kaupun-gista löytyneistä viikinkiaikaisista rahoista. Anda Ozoliņa Latviasta kertoi Jaunžūlasta peräisin olevasta grivnasta eli maksuhopea-tangosta. Omassa esitelmässäni siirryttiin jo keskiajan puolelle, kun esittelin Koroisten rahalöytöjä ja miten ne kertovat myös yh-teyksistä Baltiaan.

Tämän jälkeen kieli vaihtui venäjäksi. Valkovenäläinen Ivan Sintchouk piti myös Suomen kannalta mielenkiintoisen esitel-män siitä, miten Venäjällä valmistauduttiin ja reagoitiin ensimmäiseen maailmansotaan muuttamalla rahojen kurssia vuosina 1914–1918. Dalia Grimalauskaitė Liettuan kan-sallismuseosta esitteli vuosien 1914–1915 hyväntekeväisyysmerkkejä ja Rūta Kuodytė kertoi professori Vytautas Landsbergisin tari-nan merkkien kautta. Lopuksi Vincas Ruzas luki tänä vuonna poismenneen keräilijän Vladimir Kakoshkinin muistokirjoituksen.

Kahvitauolla oli hieman aikaa käydä tutus-tumassa Kansallismuseon väliaikaisen näyt-telyyn, jossa oli esillä Liettuan valtioon ja sen historiaan liittyvää modernia mitalitaidet-ta. Näyttelyn kautta pyrittiin myös tuomaan esille, kuinka mitalit pieninä veistoksina voivat viestiä hyvin paljon maan historias-ta, kulttuurista ja koulutuksesta. Kokouksen ekskursio-osuus alkoi seminaarin jälkeen,

jolloin siirryttiin Liettuan suuriruhtinaitten palatsiin. Museo oli täynnä loistoesineitä, ja ilmeisesti sillä on nykyään käytössään huomattavasti enemmän varoja näyttelyiden tuottamiseen, kuin sen kanssa kävijöistä kil-pailevalla Kansallismuseolla. Myös kokoel-mapolitiikan kannalta museot ovat ajoittain joutuneet törmäyskurssille, kun molemmat haluavat kokoelmiinsa esimerkiksi arkeo-logisia löytöjä.

Ison ja aika uuvuttavan palatsimuseon jälkeen Pushkinin museo Vilnan ulkolai-dalla tarjosi sympaattisen hengähdystauon. Museo sijaitsee puurakennuksessa, jossa ru-noilijan poika Grigorij Pushkin ja hänen vai-monsa Varvara asuivat kuolemiinsa saakka. Museo-opastuksen jälkeen matka jatkui ar-keologisilla kohteilla Pūčkoriain mäkilinnan luona ja Rokantiškėsin keskiaikaisilla linnan-raunioilla. Illan jo hämärtyessä saavuimme Medininkain restauroituun linnaan, jossa meille oli järjestetty opastettu kierros. Linna sijaitsee lähellä Liettuan ja Valko-Venäjän rajaa.

Kaikkien ollessa päivän ohjelman jälkeen väsyneitä ja nälkäisiä pidimme lyhyen viral-lisen vuosikokouksen, jonka yhteydessä päätettiin muun muassa, että kokous vuon-na 2019 pidetään Suomessa. Tämän jälkeen ilta jatkui ruokailun, juomien ja myös laulun merkeissä. Illan päätteeksi eri maiden osal-listujat nimittäin esittivät kansallislaulunsa Baltian maiden itsenäisyyden 100-vuotis-muiston kunniaksi. Suomi ja Viro pystyivät tässä asiassa yhdistämään voimansa, ja laula-maan Fredrik Paciuksen sävellyksen sulassa sovussa samanaikaisesti molemmilla kielillä. Tämän jälkeen oli aika julistaa kokous päät-tyneeksi. Hotelliin palattuamme ja seuraa-van päivän kotimatkan aikana ehdimmekin jo sitten tehdä suunnitelmia ensi vuonna Suomessa järjestettävälle kokoukselle.

99

Kauko Hämäläinen 80-vuotias

Opetusneuvos Kauko Hämäläinen täytti 80 vuotta 19.1.2018. Merkkitapausta juhlittiin Suomen Numismaatikkoliiton kevätkokouk-sessa Helsingissä huhtikuussa, jolloin Kauko vastaanotti liiton pronssisen ansiomitalin n:o 214. Tämä oli tiettävästi ensimmäinen kerta, kun liiton ansiomitali myönnettiin Suomen Numismaattisen Yhdistyksen aloitteesta. Koska SNY:llä on oma ansiomitali, ei liiton mitalin anomiselle ole aiemmin ollut tarvet-ta. Nyt oli, sillä Kaukolla oli jo ennestään SNY:n ansiomitali. Se luovutettiin hänelle yhdistyksen 100-vuotisjuhlassa 2014.

Kiteellä syntyneellä Kauko Hämäläisellä on takanaan mittava ura opetusalan ammatti-laisena. Päästyään ylioppilaaksi Joensuun ly-seosta hän opiskeli Helsingin yliopistossa ja valmistui filosofian maisteriksi pääaineinaan pohjoismainen filologia, germaaninen filolo-gia ja psykologia. Vuonna 1963 hän hakeutui opetusalalle ja työskenteli ensin Helsingin

Kauppiaitten Kauppaoppilaitoksen opetta-jana ja vararehtorina, sen jälkeen Suomen Liikemiesten Kauppaopiston yliopettajana ja lopuksi Helsingin liiketalouden ammatti-korkeakoulun yliopettajana.

Kauko oli keskeinen vaikuttaja ammat-tiyhdistystoiminnassa. Hän toimi lukui-sissa luottamustehtävissä, mm Suomen Kauppaopettajat ry:n puheenjohtajana vuo - sina 1983–1996, Akavan ja Opettajien Am- mattijärjestön hallituksissa sekä muissa toi-mielimissä. Kauko pääsi osallistumaan sekä järjestö- että koulutuspoliittiseen ydinvaikut-tamiseen niin valtakunnallisella, pohjois-maisella kuin EU-tasolla. Akavan ja OAJ:n edustajana kotimaassa ja ulkomailla hänelle kertyi matkapäiviä usein noin sata vuodessa. Opetusneuvoksen arvo myönnettiin Kauko Hämäläiselle vuonna 1998.

Aina ystävällinen ja avulias Kauko on mo-nille tuttu hahmo numismaattisista kokouk -

Kauko Hämäläinen valokuvattuna SNY:n 100-vuotisjuhlassa keväällä 2014. Kuvassa myös Elina Screen. Kuva: Jyrki Muona.

100

sista ja huutokaupoista. Liityttyään vuon-na 1992 Suomen Numismaattiseen Yhdis- tykseen Kauko on ollut aktiivinen jäsen. Hän on osallistunut SNY:n edustajana sekä Nordisk Numismatisk Unionin että Suomen Numismaatikkoliiton kokouksiin vuosien ajan. Kaukon hyvästä kielitaidosta ja van-kasta kokousrutiinista – hän on mm vetänyt Akavan liittokokouksen kaksi kertaa – on ollut suurta hyötyä.

Tämän kirjoittaja, joka toimi 18 vuotta SNY:n huutokaupanhoitajana, on erityisen kiitollinen Kaukolta saamastaan avusta. Aivan ensimmäisiä vuosia lukuun ottamat-ta hän oli mukana vapaaehtoisesti autta-massa jokaisen huutokaupan tekemisessä. Huutokauppapäivinä hän osallistui kohtei-den kuljetukseen, näytteille asettamiseen ja valvomiseen sekä lisäksi kirjasi muistiin saavutetut myyntihinnat. Työpäivät olivat pitkiä, alkaen aamuvarhaisella ja päättyen il-tamyöhällä. Raskasta kannettavaa kertyi ison pakettiautollisen verran, sillä ennen netti-huutokauppoja oli mukaan otettava myös painavat kirjat, kansiot ja raha- ja mitalierät. Myytävät kohteet oli kannettava säilytysti-loista pakettiautoon ja huutokauppapaikalle – eikä Balderin salin kolmanteen kerrokseen ole hissiä. Käytännössä lähes sama aineisto oli vietävä takaisin, sillä painavat massakoh-teet päätyivät yleensä kirjallisia tarjouksia tehneille ostajille. Kerran erään huutokau-pan aikana oli satanut niin paljon lunta, että pakettiauto juuttui kinoksiin. Ongelmasta selvittiin, kun Kauko teki puolen tunnin lumityöt.

Kaukosta on ollut korvaamatonta hyö-tyä myös muulloin. Hän auttoi mielellään huutokaupanhoitajaa erilaisten myyntierien työstämisessä sopiviksi kohteiksi. Hän oli taitava ja nopea kohteiden purkaja (esimer-kiksi kiinni liimautuneet rahakehykset oli usein irrotettava kansioista veitsellä tai sak-silla), lajittelija ja määrittelijä. Suurin sisään

jätetty sekalainen ja järjestämätön erä sisäl-si koti- ja ulkomaisia metallirahoja, setelei-tä, mitaleja ja kunniamerkkejä, jotka juuri ja juuri mahtuivat kahteen suureen paket-tiautoon. Tällaisen aineiston käsittely vei vuosikausia, mutta myös pienempien erien myyntikuntoon laittaminen vei aikaa. Monet olivat ne päivät, illat ja viikonloput, jotka Kauko uhrasi tähän vapaaehtoiseen työhön.

Ainutlaatuista talkoohenkeä Kauko on osoittanut myös muussa yhdistystoiminnas-sa. Hän on ollut mukana auttamassa SNY:n muutoissa, Vanhan rahan päivillä ja Turun keskiaikaisilla markkinoilla.

Tuodessaan työmatkoiltaan 1980-luvul-la ulkomaisia metallirahoja nuoremmalle veljelleen Kauko kiinnostui itsekin niiden keräämisestä. Suhteellisen lyhyessä ajassa Kauko on kerännyt meidän oloissamme ai-nutlaatuisen suuren rahakokoelman. Siihen kuului vuoden alussa peräti 44 046 erilais-ta metallirahaa 1500-luvulta nykypäivään saakka, painopisteen ollessa luonnollisesti 1800- ja 1900-luvun rahoissa. Valtava kap-palemäärä muodostuu vuosilyönneistä ja tärkeimmistä varianteista. Erilaisia rahatyyp-pejä on lähes 14 000 kappaletta 455 maas-ta tai valtiosta. Eniten rahoja on Venäjältä, Saksan liittotasavallasta, Yhdysvalloista, Ruotsista ja Isosta-Britanniasta. Arabimaat ja Etelä-Amerikka ovat erityisesti kiinnosta-neet Kaukoa. Rahoja on esimerkiksi Turkista 550 kpl ja Perustakin yli 500. Suurin osa kokoelman rahoista on hankittu Suomesta ja ulkomaanmatkoilta. Paljon on saatu täy-dennyksiä myös ulkomaisilta vaihtoystäviltä. Kokoelma on systemaattisesti järjestetty ja luetteloitu. Jokainen raha löytyy hetkessä.

Muista Kaukon harrastuksista mainitta-koon toiminta Käpylän lionsklubissa, jos-sa hän on ollut sihteerinä vuodesta 2003 lähtien. Lentopalloilu, pyöräily ja säännöl-linen liikunta ovat pitäneet Kaukon hyvässä kunnossa.

101

Onnittelujen lomassa on mieluisaa tode-ta, että Kauko Hämäläinen harrastaa numis-matiikkaa edelleen aktiivisesti osallistuen SNY:n edustajana numismaatikkoliiton ko-kouksiin ja toimien avustajana yhdistyksen

huutokaupoissa. Tätä kirjoitettaessakin hä-nen kokoelmansa on varmasti karttunut.

Hannu Männistö

Hannu Sarkkisen kirjoituksetKoonnut Hannu Männistö

Bibliografia liittyy Hannu Sarkkisen muistokirjoi-tukseen lehtemme viime numerossa.

1978

Päällelyönti, reunakappale… Rahauutiset 1978:2, 36–37, 40.

1979

Rahakin voi muuttaa historiaa. Rahauutiset 1979:1, 7–8.

J. Iversen, Medaillen auf die Thaten Peter des Grossen (näköispainos). Rahauutiset 1979:1, 10 (kirja-arvostelu).

Mainio valikoima Turun rahoja Ahlströmin huuto-kaupassa, Rahauutiset 1979:1, 27.

Novodelit ja B. F. Brekke. Rahauutiset 1979:1, 31–33.

Niin kutsutuista Svappavaaran poleteista. Raha- uutiset 1979:1, 34–35.

Partaradikalismia 1600- ja 1700-lukujen taitteessa. Rahauutiset 1979:2–3, 9–11.

1980

Huomioita venäläisten kuparirahojen päällelyön-neistä. Rahauutiset 1980:1, 4–10, 27.

Persialaisten kaupunkirahojen vastaleimaukset Venäjällä. Rahauutiset 1980:2, 3–5.

Suomalaisten setelien keräämisestä ja luetteloimi-sesta. Rahauutiset 1980:2, 6.

Lisää tietoja Antti Toikkosen seteleistä. Numis- maatikko 1980:5, 186.

1983

Krimin kopeekat. SNY:n tiedotuslehti 1983:1, 30–39 (myös EP:n Keräilyuutiset 1984–85).

1984

Kuukauden raha, Ernest Baijerilaisen 12 solia 1583. SNY:n tiedotuslehti 1984:2, 14–15.

Keräilijäleimoista, SNY:n tiedotuslehti 1984:3, 2–5.

A. Berglund ja V. V. Zakharov, The Novgorod Mint during the Swedish Occupation. Numismaatikko 1984:1, 26 (kirja-arvostelu).

1985

Reinhold Kaim, Russland Serie Spezial, Die Probem nzen der UdSSR 1921–1983. Numis- maatikko 1985:3, 119 (kirja-arvostelu).

H. M. Severin, Gold and platinum coinage of Im- perial Russia from 1701 to 1911 (näköispainos). Numismaatikko 1985:3, 119 (kirja-arvostelu).

Gerard M. M. Houben, The Weighing of Money. Numismaatikko 1985:3, 120 (kirja-arvostelu).

International contacts in numismatic relics, Neuvostoliiton ulkomaankaupan pankin 60-vuo-tisjuhlanäyttely Moskovassa. Numismaatikko 1985:3, 120 (näyttelyluettelon esittely).

1986

Kenneth A. Jacob, Coins and Christianity. Numismaatikko 1986:1, 6 (kirja-arvostelu).

V. V. Uzdenikov, Moneti Rossii 1700–1917. Numismaatikko 1986:1, 7–8 (kirja-arvostelu).

Jefimokit, Aleksei Michailovichin epäonnistunut rahareformi 1654–1659. Numismaatikko 1986:2, 36–43.

Valtioneuvos Mauritz Hallbergin rahakokoelma, Pohjanmaan museo. Numismaatikko 1986:2, 44–45 (kokoelman luettelon esittely).

M. R. Broome, The 1780 Restrike Talers of Maria Theresia (uusintapainos). Numismaatikko 1986:2, 45 (kirja-arvostelu).

Vladimir G. von Richter, Russkoi Voennoi Medalistike i Istorii. Numismaatikko 1986:2, 91–93 (kirja-arvostelu).

Venäläiset päällelyönnit 1700-luvulla. Numis- maatikko 1986:3, 99–110, 120–121.

Gregory G. Brunk, World Countermarks on Medieval and Modern Coins. Numismaatikko 1986:3, 125–127 (kirja-arvostelu).

102

Unkarin rahanäyttely Helsingissä. Numismaatikko 1986:4, 135–142.

A. A. Schelokov, Monety CCCP, Coins of the USSR. Numismaatikko 1986:4, 158 (kirja-arvostelu).

Väärennetty 10 kopeekkaa 1762. Numismaatikko 1986:4, 167.

Helsingin Numismaattinen Yhdistys 15 vuotta. Numismaatikko 1986:4, 169.

Elvira Clain-Stefanelli, Numismatic Bibliography. Numismaatikko 1986:5, 190, 192 (kirja-arvostelu).

Guldskatten från regalskeppet Kronan, Kungliga Myntkabinettet. Numismaatikko 1986:5, 197 (näyttelyluettelon esittely).

Dennis Cooper, Coins and Minting, Numismaatikko 1986:5, 197–198 (kirja-arvostelu)

Jim Newmark, Trade Tokens. Numismaatikko 1986:5, 198 (kirja-arvostelu).

Luxemburgin rahanäyttely Helsingissä. Numis- maatikko 1986:5, 199–203.

500-vuotias taaleri – Arkkiherttua Sigismundin raha-reformi. Numismaatikko 1986:6, 211–219.

1987

Urho Kekkonen 1900–1986, muistomitali. Numis- maatikko 1987:1, 3 (tiedonanto).

Hilkka Kunnas, Kansakunnan omaisuutta – Suomen Pankki 1811 – 1986. Numismaatikko 1987:1, 7 (kirja-arvostelu).

Gunnar Holst, Dirhemen, ett medeltida världsmynt. Numismaatikko 1987:1, 28 (kirja-arvostelu).

1994

Perusteos vanhan Liettuan rahoista. Stasys Sajauskas – Domininkas Kaubrys, Lietuvos Didziosios Kunigaikstystes Numizmatika. Numismaatikko 1994:4, 193–195 (kirja-arvostelu).

Uusia ”puhelinluetteloita”. Chester L. Krause – Clifford Mishler, Standard Catalog of World Crowns and Talers from 1601 to date (1994), Standard Catalog of World Coins 1701–1800 (1993), Standard Catalog of World Coins 1801–1900 (1994); Albert Pick, Standard Catalog of World Paper Money, General issues (1994). Numismaatikko 1994:6, 292–294 (kirja-arvostelu).

1995

Uusi kirja Eestin kodurahoista. Heino Ross, Lokal-, Privat- und Notgelder in Estland. Numismaatikko 1995:2, 85–87 (kirja-arvostelu).

2001

Einige neue Dorpater Vorreform- und Nach- reformkleinm nzen. Eesti Ajaloomuuseum. Töid

ajaloo alalt 3. Studia numismatica II – Festschrift Mihhail Nemerovitš-Dantšenko 80. Beilage/Lisa 1, Tallinn 2001.

2007

Kristinas Riga-riksdaler – 1644 eller 1645? Svensk Numismatisk Tidskrift 2007:2, 29–33.

Johan III:s revalska ferdingar samt ferdingen som inte såldes (1). Svensk Numismatisk Tidskrift 2007:5, 104–109 (Rättelse 1, SNT 2007:7, 167).

Johan III:s revalska ferdingar samt ferdingen som inte såldes (2). Svensk Numismatisk Tidskrift 2007:7, 153–160.

Revals 1 öre 1663 – rart och variantrikt mynt. Mynt- studier 2007:1.

2012

Die dörptschen Electusmünzen. Monetary History of the Baltics in the Middle-Ages (12–16thc.) (Varia historica VI), 92–139.

Unpublished and Little Known Livonian 13th Century Pennies. Tarptautine numizmatikas Konferencija – International Numismatic Conference – Lecture Summaries, Vilnius 2012, 108–109 (lyhennelmä esitelmästä, myös liettuaksi ja venäjäksi). Ks. myös 2015.

2015

Unpublished and Little Known Livonian and/or Baltic 13th and Early 14th Century Pennies – Second Thoughts. Numizmatikos rinkiniai: istorinės Lietuvos ir su ja susijusių šalių pavel-das. Lietuvos Nacionalinio Muziejaus Biblioteka, Vilnius 2015, 143–159. Ks. myös 2012.

2016

Meinhard der Lar’s counterfeiting in Reval (Tallinn) 1568. Between Klaipeda and Turku. Decennary volume of the Association of Baltic Numismatists (Numismatica Baltica 1), 139–148.

2017

Förfalskade rigiska kontramarkeringar 1705/1706 samt en felprägling. Svensk Numismatisk Tidskrift 2017:8, 180–182.

2018

Något om Livland och de livländska mynten. Myntauktioner i Sverige AB, Auktion 27, 25 mars 2018, 114–115.

103

Kari Rahiala 1936–2018

Kamarineuvos Kari Rahiala kuoli 2.7.2018 Helsingissä 82-vuotiaana. Hän oli syntynyt Kurkijoella Laatokan Karjalassa 30.5.1936.

Lapsuuden evakkomatkat päättyivät vuonna 1948 Pöytyälle. Hän kirjoitti yliop-pilaaksi Elisenvaaran yhteiskoulusta 1955 ja valmistui myöhemmin Turun yliopistos-ta humanististen tieteiden kandidaatiksi. Hän oli kiinnostunut ylioppilas- ja osakun-tatoiminnasta, ja myös muita aktiviteettejä oli runsaasti. Hän oli mukana esimerkiksi Algerian sodassa vuonna 1959 ja teki ys-tävänsä kanssa soutumatkan Rymättylästä Norrtäljeen.

Rahiala teki mittavan työuran järjestö- ja pankkitoiminnassa. Hän oli pääsihtee-rinä Turun yliopiston ylioppilaskunnassa ja sen jälkeen Suomen ylioppilaskuntien liitossa. Vuonna 1967 Karin työpaikaksi tuli Kansallis-Osake-Pankki, jossa hän toimi pankinjohtajana 30 vuotta, eläkkeelle siir-tymiseensä saakka.

Kari oli poikkeuksellisen suuri vaikut-taja keräilymaailmassa. Hän oli jäsenenä kymmenissä järjestöissä, yhdistyksissä ja kerhoissa ja hänellä oli valtava ystävä- ja tut-tavaverkosto ulkomaita myöten. Hän oli aina avulias ja erittäin idearikas aloitteiden tekijä, hyödyttäen monia keräilytahoja. Karin nä-kyvimpiä toteutuksia olivat vuotuiset posti- merkkimessut ja filatelian maailmannäyt-telyt FINLANDIA 88 ja 95. Hän osallistui aktiivisesti myös museotoiminnan kehittämi-seen. Suomalaisen kirjan museo Pukstaavi perustettiin hänen aloitteestaan Sastamalaan ja hän oli käynnistämässä useita museoi-den ystäväyhdistyksiä. Rahialaa kiinnosti myös muu kulttuurielämä. Hän oli muun muassa tukemassa kamariyhtye Avantia ja Suvisoitto-festivaalia niiden syntyvaiheissa 1980-luvulla.

Keräily oli Rahialan suuri intohimo. Hän keräsi lähes kaikkea. Taiteen, kirjallisuuden, numismatiikan, filatelian ja postikorttien li-säksi hän oli kiinnostunut arjen käyttökult-tuurista ja sen tallentamisesta. Hänellä oli mielenkiintoiset erikoiskokoelmat esimer-kiksi tupakka- ja sikarirasioista, sikarivöistä, kahvipurkeista, teepusseista, sokeripakka-uksista, matkalaukkujen hotellietiketeistä, pelikorttien patarouvista, lyijy- ja muste-kynistä, mustepulloista, parranajokoneen teristä, sormustimista, huivi- ja hattuneulois-ta, hää- ja hautajaiskutsuista, käyntikorteista ja niin edelleen. Kurkijoen kotiseututyöhön liittyvän aineiston tallentaminen oli Karille luonnollisesti myös tärkeää.

Keräilyharrastuksen edistäminen ja tun-netuksi tekeminen olivat Rahialalle sydä-men asia. Vuonna 1995 hän julkaisi mainion kirjan Onnellinen keräilijä. Siinä esitellään sellaisia keräilyaloja, joissa esineistön tal-lentaminen on halpaa tai ei maksa mitään. Tekijän perusajatuksen mukaan keräilyhar-rastus sopii kaikille. Onnellinen keräilijä on jokainen, joka löytää uuden kohteen ko-koelmaansa. Esineen rahallisella arvolla ei silloin ole mitään merkitystä.

Rahiala oli myös pidetty esitelmöitsijä, joka kiersi ahkerasti ympäri maata luen-noimassa keräilystä. Viime aikoina esitel-mien aiheena oli usein luopumisen aika. Luennoitsija luopui itsekin vähitellen ko-koelmistaan. Paljon myytiin eri alojen huu-tokaupoissa, ja kymmenet museot saivat lahjoituksia.

Kirjassa Onnellinen keräilijä Rahiala kertoo, miten hänen numismatiikan har-rastuksensa sai alkunsa. Keväällä 1967 hän matkusti yhdessä Ulf Sundqvistin kanssa Suomen ylioppilaskuntien liiton lähettä-mänä tarkkailijana junalla Siperian halki

104

Mongoliaan Ulan Batorissa pidettävään ko-koukseen. Junan pysähdyttyä hetkeksi Omskin rautatieasemalla Kari sai ruokaa ostaessaan takaisin vaihtorahana ruplan käyttöjuhlarahan vuodelta 1965. Kertomus jatkuu seuraavasti: ”Palattuani vaunuun pää-dyin siihen, että alan kerätä suomalaisia ko-likoita. Aloitinkin aktiivisesti – ja hyvin pian minulta puuttui vain ne neljä–viisi kolikkoa, jotka minulta puuttuvat vieläkin. Ne olisivat jo silloin maksaneet toistakymmentä tuhat-ta markkaa kappale, joten minulla ei ollut niihin varaa eikä niin ollen myöskään mie-lenkiintoa.”

Mitalitaiteen ystävänä Rahiala keräsi myös suomalaisia mitaleita. Karista itsestäänkin on mitali, jonka muotoili hänen ystävänsä Kauko Räsänen vuonna 1997. Mitaliin on kuvattu kymmeniä esineitä, jotka liittyvät Karin keräilyharrastukseen.

Suomen Numismaattiseen Yhdistykseen Rahiala liittyi syksyllä 1967. Kimmo Kara ja Klaus Selinheimo toimivat suosittelijoina,

KOP:n miehiä hekin. Yhdistyksellä oli sit-temmin suuri onni saada Kari huutokaup-pojensa meklariksi. Hän hoiti tätä tointa erinomaisesti 15 vuoden ajan, syksystä 1996 kevääseen 2011. Kari oli rutinoitunut, jäme-rä ja kielitaitoinen vasaramies, joka selvästi nautti tehtävästään perien siitä vain kulu-korvauksen.

Huutokaupanhoitajana toiminut kirjoittaja muistelee pitkäaikaista ystäväänsä suurella kiitollisuudella. Karin välityksellä yhdistys sai paljon uusia jäseniä ja hyviä huutokaup-pakohteita. Hän johti usein puhetta yhdis-tyksen kevät- ja syyskokouksissa tehden monia hyödyllisiä aloitteita.

Kari Rahialalle myönnettiin SNY:n kultai-nen jäsenmerkki n:o 4 tunnustuksena hänen pitkäaikaisesta ja aktiivisesta toiminnastaan yhdistyksen päämäärien hyväksi. Merkki luovutettiin hänelle juhlallisesti huutokau-pan alussa Balderin salissa 9.4.2011.

Hannu Männistö

409.

H U U T O K A U P P A

Suomen Numismaattinen Yhdistys r.y.

järjestää huutokaupan

lauantaina 24. päivänä marraskuuta 2018 klo 12.00 Balderin salissa,

Aleksanterinkatu 12 A, Helsinki. Huutokauppakohteet ovat nähtävänä klo

10.30 alkaen. Kahvio on auki tilaisuuden aikana.

А У К Ц И О Н

A U K T I O N

Numismatiska Föreningen i Finland håller auktion

lördagen den 24 november 2018 kl. 12 i Balders sal, Alexandersgatan 12 A,

Helsingfors. Objekten finns till påseende från kl. 10.30.

Kaféet är öppet.

A U C T I O N

Аукцион Нумизматического Общества

24-ого ноября 2018 г. начнётся в 12 часов. Адрес Aleksanterinkatu 12 A, Хельсинки.

Просмотр лотов аукциона с 10.30.

The auction of the Finnish Numismatic Society will be held on saturday the 24th of November

2018. The auction will start at 12 o`clock precisely at address Aleksanterinkatu 12 A,

Helsinki. The items are displayed forКафе работает во время аукциона.

inspection from 10.30 am. Café will be open during the auction.

T E R V E T U L O A – V Ä L K O M M E N - W E L C O M E

Д О Б Р О П О Ж А Л О В А Т Ь

Huutokauppa 409 Auktion

Postitse toimitettavat kirjalliset tarjoukset toimitetaan huutokaupanhoitajalle 22.11. klo 18.00 mennessä osoitteella: Skriftliga anbud, som skall vara hos auktionsförrättaren senast den 22 november kl.18 sändes under adress: Mailed bids should arrive by the 22nd of November at 6 PM Finnish time to our address:

SNY Juha Halén e-mail: auctions@snynumis.fi Mechelininkatu 15 B 47 00100 Helsinki Puhelimitse tai sähköpostilla toimitettavien kirjallisten tarjouksien tulee olla perillä viimeistäin 22.11. klo 18.00 mennessä. Skriftliga anbud med e-post eller i telefonen skall vara hos auktionsförrättaren senast den 22 november kl.18 Email and telephone bids should be transferred by the 22nd of November at 6 PM Finnish time Huutokauppaohjelman kautta tulevien tarjousten tulee olla perillä viimeistään 24.11.2018 klo 10.00 mennessä, jonka jälkeen tarjousten ei ole enää mahdollista ohjelman kautta. Anbud till auktionsprogrammet skall anlända senast den 24 november kl 10.00. Det är inte möjligt att sända anbud efter detta till programmet. Bids transferred using our auction programme should be ready by the 24th of November at 10 o´clock precisely. The programme will not accept any new bids after that time. Puhelin 050 577 0301 Telefon Tavattavissa / Anträffbar arkisin / vardagar klo / kl 10.00 – 17.00 Huutokaupassa luovutamme kohteet kassalta vain maksusuoritusta vastaan. Kohteet, jotka halutaan maksaa huutokauppapäivää myöhemmin, voidaan noutaa toimistostamme sopimuksen mukaan maksusuoritusta tai suoritettua laskua vastaan. Kohteiden ostaja menettää oikeuden ostamiinsa kohteisiin ellei hän ole suorittamut kohteiden maksua 20 päivän sisällä huutokaupasta, kirjallisten tarjousten osalta laskun päiväyksestä tai postiennakkolähetyksen lähetyspäivästä lukien. Innan objekten kan överlämnas från kassan, de skall vara betalade. Objekt, som önskas betala senare än auktionsdagen, kan hämtas från kontoret efter överenskommelse mot betalningsbevis. Assurerade försändelser till Sverige har numera ett maximibelopp på 1000 €. Objekten som har högre värde än detta måste hämtas från auktionsplatsen eller kontoret. Om objekten är inte betalade inom 20 dygn efter auktionen förlorar köparen sina rättigheter till de inköpta objekten räknat från auktionsdagen, gällande skriftliga anbud från räkningens datum eller postförskottbrevets datum. Before lots are handed to buyers they must be payed to full amount. If you wish to settle the invoice later than the auction day, the lots may be obtained from our premises showing a settled invoice. If a buyer fails to pay during 20 days after the auction day the buyer loses all rights to the auctioned items, for absentee bids starting from the date of invoice. Чтобы получить лоты они должны быть оплаченными. Хотите ли платить лоты попозже, они остаются у нас и их можно собрать у офиса. Покупатель потеряет свой права на выкупленных лотов если они не оплачены в теченье 20 дней с дня аукциона, у заочных ставок с даты инвойса. Tarkemmat huutokauppaehtomme ovat kotisivuillamme snynumis.fi.

Luettelossa mainitut hinnat ovat lähtöhintoja. Huomioi 16 %:n (sis. alv) ostajanmaksu saavutettuun hintaan ! De i listan angivna priserna är minimipriser i euro. Observera, att 16 % (inkl. mvs) tillkommer på klubbat pris ! Prices shown are starting prices in euro. Please note that 16 % (incl. VAT) will be added to the prices realized !

MINIMIKOROTUKSET • MINIMIFÖRHÖJNINGAR • MINIMUM INCREASES - 100 € = 5 € 1000 € - 5000 € = 50 € 100 € - 500 € = 10 € 5000 € - 10000 € = 100 € 500 € - 1000 € = 20 € 10000 € - = 500 €

Kirjallisten tarjousten tulee noudattaa tätä asteikkoa. Skriftliga anbud bör iaktaga motsvarande intervaller. Mailed bids should be written according to this scale.

KUNTOLUOKITUS • KVALITETSBETECKNINGAR • GRADES OF PRESERVATION

00 Kiiltolyönti / Spegelglans / Proof 0 Virheetön, täysin leimakiiltoinen / Felfritt exemplar med stämpelglans / Faultless and uncirculated

Virheetön, ei pienintäkään taitosta / Felfritt helt utan vikningar / Faultless without folds 01 Ei kulumisen jälkiä, pinta ehjä, leimakiiltoinen, mutta raha voi olla tummunut / Inga spår av

förslitning, ytan oskadd med stämpelglans, men möjligen med mörk ton / No traces of wear, surface undamaged but the coin may possibly be darkly toned Kerran taitettu, puhdas paperi / En vikning, sedelpappret rent / Paper as new but with one fold

1+ Korkeimmissa kohdissa hyvin pieniä käsittelyn jälkiä, muuten yksityiskohdat terävät / Trots små

spår av hantering detaljernas skärpa oförändrad / Minimal traces of wear only in the highest details Kahdesti taitettu, paperi vielä kova / Två vikningar, sedelpappret ännu friskt / Folded two times, paper still remainds new

1 Tasaisesti kulunut korkeimmista kohdista, lähes kaikki yksityiskohdat selvät / Jämnt förslitet,

nästan alla detaljer tydliga / Even wear over the highest parts, most details clear Useammin taitettu, paperi vielä ehjä, mutta pehmeähkö / Flera vikningar, pappret felfritt men börjar mjukna / More folds, paper smooth but undamaged

1? Kulunut, yksityiskohdat epäselvät / Förslitet, detaljer otydliga / Weared, details start to wanish

Useita taitoksia, keskellä usein reikä, repeytymiä, paperi pehmeä / Många vikningar, pappret mjukt med ev. hål, riss osv. / Many folds, paper soft, often with a central hole

2 Huomattavan kulunut, teksti pääosin vielä luettavissa / Kraftigt förslitet, texten ännu läsbar A poor example but text still visible for the most part

Repaleinen tai paloja puuttuu, likainen / En trasig och smutsig sedel, delar kanske fallit bort / Teared and untidy, even small parts missing

****************************************************************** Kohteet seuraavaan huutokauppaan 16.2.2019 on toimitettava huutokaupanhoitajalle 4.1.2019 mennessä. Objekten till följande auktion den 16 februari 2019 bör inlämnas till auktionsförrättaren senast den 4 januari 2019. Objects intended to be sold at the following auction the 16th of February 2019 should be commissioned by the 4th of January 2019.

Suomen Numismaattinen Yhdistys ry - 408

1 70.003 100.004 40.005 400.007 250.009 100.0011 30.0013 50.0015 30.0016 30.0017 35.0018 80.0019 760.0020 68.0021 25.0022 105.0024 115.0026 42.0027 59.0028 40.0029 120.0030 150.0031 120.0032 141.0033 100.0034 130.0035 100.0036 90.0037 141.0038 250.0039 70.0040 100.0041 100.0042 100.0043 170.0044 120.0045 70.0046 50.0047 55.0048 55.0049 55.0050 65.0051 70.0052 40.0053 85.0054 45.0055 80.0056 20.0057 2500.0058 700.0059 20.0060 20.0061 35.0062 40.0064 30.0066 20.0067 25.0068 16.0069 95.0070 89.0071 80.0072 40.0073 20.0074 220.0076 155.0077 350.0078 130.00

79 60.0080 51.0081 45.0082 75.0084 150.0085 95.0086 115.0087 70.0088 310.0089 70.0093 30.0094 40.0095 30.0096 25.0097 45.0098 30.00100 30.00101 95.00102 20.00103 25.00104 25.00105 20.00106 20.00107 40.00108 35.00109 30.00111 55.00112 30.00113 35.00114 25.00115 45.00116 50.00117 40.00118 50.00119 5.00120 250.00121 250.00126 600.00127 1500.00128 80.00129 60.00130 60.00131 80.00133 30.00134 155.00135 30.00136 30.00137 50.00138 30.00143 40.00144 110.00145 105.00148 310.00149 80.00152 491.00153 170.00154 700.00155 180.00156 180.00157 300.00158 75.00159 65.00160 25.00161 25.00162 25.00163 15.00164 4000.00

165 250.00166 140.00168 270.00170 85.00172 35.00173 125.00174 75.00175 30.00176 80.00177 85.00178 85.00180 90.00181 90.00182 500.00183 60.00184 135.00185 60.00186 90.00187 100.00188 115.00189 100.00190 80.00191 80.00192 140.00193 40.00194 115.00195 120.00196 40.00197 120.00198 30.00199 105.00200 165.00201 95.00202 170.00203 110.00204 40.00205 70.00206 170.00207 100.00209 50.00210 65.00211 10.00212 145.00213 150.00214 540.00215 56.00216 260.00217 20.00218 200.00219 68.00220 100.00224 110.00225 110.00226 328.00228 100.00229 70.00230 40.00231 55.00232 230.00233 180.00234 46.00235 60.00236 75.00238 190.00239 100.00240 180.00241 220.00

242 220.00243 135.00244 90.00245 30.00246 140.00247 180.00248 250.00249 90.00250 70.00252 250.00253 270.00254 45.00255 70.00256 85.00257 140.00258 85.00259 740.00260 75.00261 170.00263 135.00265 60.00266 55.00267 70.00269 70.00270 330.00271 125.00272 125.00273 30.00274 1000.00275 155.00276 90.00277 85.00278 210.00279 210.00280 110.00281 70.00282 270.00284 40.00285 190.00286 420.00288 390.00289 190.00290 1550.00291 100.00292 230.00293 180.00294 150.00295 390.00296 300.00297 105.00298 80.00301 80.00302 190.00303 80.00304 105.00305 130.00306 45.00307 390.00309 80.00310 105.00311 1250.00312 50.00313 35.00314 30.00315 40.00316 70.00317 150.00

318 30.00319 120.00322 75.00324 120.00325 85.00326 46.00327 10.00328 75.00330 105.00331 350.00332 540.00333 95.00334 410.00335 160.00336 115.00337 230.00338 400.00339 160.00340 105.00341 200.00342 1200.00343 310.00345 210.00348 511.00349 510.00350 17.00351 280.00353 60.00355 30.00356 270.00357 3550.00358 60.00359 85.00360 200.00361 80.00363 80.00364 100.00365 85.00367 30.00369 270.00370 80.00371 230.00372 250.00373 200.00374 75.00375 10.00376 75.00377 160.00378 80.00379 380.00380 200.00381 40.00382 260.00383 380.00384 40.00385 151.00386 320.00387 135.00388 111.00389 145.00390 150.00391 250.00392 170.00393 70.00394 65.00395 80.00396 85.00

397 115.00398 655.00399 600.00400 320.00401 270.00402 45.00403 180.00404 230.00405 230.00406 20.00407 260.00408 230.00409 220.00410 70.00411 390.00412 170.00413 130.00414 36.00415 230.00416 125.00417 210.00418 270.00419 125.00420 210.00421 350.00422 151.00423 350.00424 340.00425 170.00426 190.00427 360.00432 180.00436 150.00437 100.00438 70.00439 140.00441 720.00442 60.00443 40.00448 50.00449 50.00450 160.00453 65.00454 105.00455 520.00457 65.00458 270.00459 60.00461 60.00462 80.00463 70.00464 740.00465 1000.00466 45.00468 55.00469 110.00470 85.00471 200.00472 50.00473 25.00474 20.00475 45.00476 55.00477 30.00478 37.00479 20.00480 221.00

Huutokaupan 408 tulokset • Uppnådda priser auktion 408 • Auction 408 results

481 231.00482 90.00483 180.00484 170.00485 380.00486 79.00487 100.00488 167.00489 167.00490 217.00491 1000.00492 402.00493 90.00494 330.00495 115.00496 240.00497 105.00498 115.00499 115.00500 700.00501 161.00502 167.00503 330.00504 440.00505 920.00506 250.00507 250.00508 208.00509 212.00510 208.00511 115.00512 215.00513 215.00514 216.00515 214.00516 216.00517 215.00518 215.00519 200.00520 411.00521 411.00523 167.00524 185.00525 900.00526 220.00527 167.00528 167.00529 167.00530 167.00531 170.00532 340.00533 1100.00534 760.00535 125.00536 105.00537 175.00538 175.00539 220.00540 220.00541 211.00542 211.00543 168.00544 170.00545 390.00546 168.00547 164.00548 185.00549 230.00550 160.00551 140.00

552 80.00553 90.00554 2555.00555 90.00556 1005.00557 310.00558 65.00559 210.00560 240.00561 240.00562 25.00564 430.00565 620.00566 250.00567 400.00568 100.00570 40.00571 60.00572 45.00573 520.00574 540.00575 20.00576 820.00577 800.00578 35.00579 60.00581 30.00582 75.00584 220.00587 1600.00588 40.00589 160.00590 50.00591 50.00592 76.00593 40.00596 100.00597 125.00598 1250.00599 405.00600 330.00601 10.00603 220.00604 55.00605 180.00607 100.00608 55.00610 75.00611 160.00613 75.00614 150.00619 49.00620 210.00621 135.00622 70.00623 40.00624 160.00625 23.00626 125.00627 270.00628 25.00630 80.00631 190.00632 30.00633 60.00634 60.00635 65.00636 200.00639 65.00640 40.00

641 110.00642 80.00643 260.00644 300.00645 55.00646 115.00647 150.00648 30.00649 175.00650 600.00651 40.00652 56.00654 71.00655 120.00656 45.00657 780.00658 40.00659 25.00661 175.00662 200.00663 520.00664 72.00665 45.00666 45.00667 40.00668 320.00669 85.00670 220.00671 80.00673 65.00674 10.00675 220.00677 40.00679 30.00680 40.00681 400.00685 100.00686 60.00687 230.00688 300.00689 140.00690 100.00693 125.00694 150.00695 500.00696 85.00697 100.00698 120.00699 160.00700 60.00701 170.00702 190.00703 288.00704 135.00705 180.00706 100.00707 150.00708 22.00709 60.00710 70.00711 80.00712 80.00714 80.00715 60.00716 30.00718 25.00719 30.00720 270.00721 15.00722 30.00

723 600.00724 25.00726 105.00727 20.00728 85.00729 177.00730 95.00731 57.00732 125.00735 45.00736 105.00737 220.00738 500.00739 41.00740 46.00742 70.00743 270.00744 60.00745 80.00746 440.00747 150.00748 430.00749 76.00751 115.00752 65.00753 125.00754 10.00755 20.00756 230.00757 180.00758 80.00759 250.00760 180.00761 210.00762 190.00763 170.00764 200.00765 160.00766 180.00767 200.00768 200.00769 170.00770 160.00771 310.00772 260.00773 360.00774 300.00775 460.00776 280.00777 270.00778 290.00779 300.00780 290.00781 300.00782 300.00783 280.00784 295.00785 305.00786 297.00787 700.00788 680.00789 910.00790 921.00791 180.00792 180.00793 180.00794 180.00795 220.00796 219.00797 210.00

798 220.00799 220.00800 220.00801 440.00802 220.00803 220.00804 220.00805 220.00806 210.00807 220.00808 220.00809 220.00810 210.00811 210.00812 190.00813 180.00814 190.00815 220.00816 230.00817 190.00818 128.00819 124.00820 130.00821 50.00823 65.00824 60.00825 150.00826 100.00827 80.00828 55.00829 50.00830 80.00831 30.00832 50.00833 70.00834 161.00836 125.00837 80.00838 50.00839 420.00840 120.00841 150.00842 30.00843 80.00844 75.00845 30.00846 155.00847 95.00849 1000.00851 155.00852 150.00853 40.00854 160.00855 85.00856 250.00857 180.00858 25.00859 100.00861 50.00863 100.00864 50.00865 45.00867 115.00868 140.00869 240.00870 105.00871 140.00872 110.00873 86.00874 86.00

875 720.00876 740.00877 40.00878 60.00879 100.00880 75.00881 46.00882 200.00883 120.00884 220.00885 205.00886 150.00887 205.00888 50.00889 50.00890 50.00891 85.00892 100.00893 40.00894 900.00895 50.00896 80.00897 30.00898 30.00899 55.00901 80.00904 50.00905 40.00907 50.00908 55.00910 150.00911 150.00912 150.00913 140.00914 140.00915 140.00916 140.00917 140.00918 160.00919 40.00920 20.00921 120.00922 210.00924 150.00925 50.00926 50.00927 55.00928 170.00929 120.00930 140.00931 50.00932 270.00933 120.00934 100.00935 150.00936 110.00937 60.00938 85.00939 170.00940 210.00941 550.00942 200.00943 60.00944 150.00945 360.00946 200.00947 170.00948 80.00949 40.00951 20.00

952 81.00953 180.00954 93.00955 10.00956 50.00957 215.00960 30.00961 140.00962 170.00963 310.00964 181.00965 201.00966 1050.00967 620.00968 660.00969 170.00970 79.00971 180.00972 100.00973 186.00974 136.00975 680.00976 40.00977 70.00978 70.00979 600.00980 100.00981 65.00982 50.00983 58.00984 40.00985 142.00986 250.00987 120.00988 115.00989 200.00990 55.00991 97.00992 50.00993 72.00994 100.00995 50.00996 60.00997 800.00998 80.00999 95.001000 85.001001 150.001002 180.001003 175.001004 155.001005 100.001006 200.001007 210.001008 75.001009 313.001010 95.001011 150.001012 390.001013 380.001014 125.001015 160.001017 56.001018 87.001019 95.001020 410.001021 145.001022 200.001023 100.001024 140.00

1025 135.001026 55.001027 180.001028 180.001029 300.001030 500.001031 500.001032 1150.001035 15.001037 56.001039 210.001041 410.001042 205.001045 720.001046 170.001047 330.001049 15.001051 150.001052 340.001053 660.001054 240.001055 40.00

HUUTOKAUPPAKOHTEISIIN LIITTYVÄÄ KIRJALLISUUTTA REFERENSLITTERATUR ● BOOKS OF REFERENCE And Andolenko Badges of Imperial Russia B Boström Suomen muistorahat I ja II Bit Биткин Сводный каталог монет России (2003) Br Brekke The Copper Coinage of Imperial Russia Cr Crawford Roman Republican Coinage Dav Davenport European Crowns and Talers 1440 – 1932 Diakov Diakov Russian Coins of Peter the Great Part 1- Part 2, Russian Coins of Catherine I and Peter II, Russian Coins of Anna and Ioann III, Russian Coins of Elizabeth I and Peter III, Russian Coins of Catherine II Medals of the Russian Empire Part 1 – Part 6 EB Borg Suomessa käytetyt rahat F Friedberg Gold Coins of the World G-K Гришин, Клещинов Каталог русских средневековых монет 1533 – 1617 гг. Каталог русских средневековых монет 1613 – 1645 гг. Кaтaлог русских средневековых монет 1645 – 1696 гг. Кaтaлог русских средневековых монет 1696 – 1717 гг. Г-M Горянов, Мурадян Бумажные деньги России – Russian Paper Money (1769-2010) Gum Gumovski Handbuch der polnischen Numismatik Haljak¹ Haljak Livonian coins XIII-XVIII century. Part I. Feudal states (2010) Haljak² Haljak Livonian coins XIII-XVIII century. Part II. Kingdoms (2011) Kaipainen Kaipainen Vapaa Suomi. Suojeluskunta- ja Lottamerkit kertovat Kl Klenau Europäische Orden KM Krause-Mishler Standard Catalogue of World Coins Kopicki Kopicki Ilustrowany skorowidz pieniedzy polskich L Laitakari Suomen mitalit 1938 – 1968 LL Lagerqvist Svenska mynt under vikingatid och medeltid M Мельникова Русские монеты от Ивана Грозного до Петра Первого P Passi Ilmiö mitalitaide. 1960-luvulla valetut suomalaiset mitalit P Pick World Paper Money Pas Pasanen Tilapäiset maksuvälineet Suomessa RIC R.I.C. Roman Imperial Coins RSC Seaby Roman Silver Coins S GIC Sear Greek Imperial Coins S Sear Roman, Greek, Byzantine Coins Saarni Saarni Suomen vapaussota 1918, merkit ja tunnukset SB Ahlström ym. Sveriges besittningsmynt (1980) SM Ahlström ym. Sveriges Mynt 1521 – 1977 SNY SNY Keräilijän opas, Suomen rahat arviohintoineen 2018 Sp Spasski The Russian Monetary System Spink Spink Standard Catalogue of British Coins. Coins of England and the United Kingdom, 46th edition 2011 SS Wallén Sveriges sedlar Tetri Tetri Kunniamerkkikirja Ti Tiainen Suomen kunniamerkit (2010) Tingström Tingström Plate Money Uzd Uzdenikov Russian Coins 1700 – 1917 (1992) Wer Werlich Russian Orders, Decorations and Medals Werl Werlich Jettons of Imperial Russia Vih Vihonen Suomen rahat ja varianttikuvasto no 2 Wr Wrede Finlands utmärkelsetecken Y Yeoman A Catalogue of Modern World Coins

YLEISIMMÄT LYHENTEET • NÅGRA FÖRKORTNINGAR I KATALOGTEXTEN • A LIST OF COMMON ABBREVIATIONS hom hometta ärg verdigris p.hom pientä hometta lätt ärgad slight verdigris hp homepiste ärgfläck a spot of verdigris php pieni homepiste liten ärgfläck small spot of verdigris hpä homepisteitä små ärgfläckar small spots of v. ij iskujälki ett hack a nick (one) ijä iskujälkiä flera hack nicks pij pieni iskujälki litet hack a minor nick (one) pijä pieniä iskujälkiä flera små hack minor nicks epij erittäin pieni iskujälki mycket litet hack a very small nick epijä erittäin pieniä iskujälkiä flera mycket små hack very small nicks läik läikkä fläck a spot p.läik pieni läikkä liten fläck a minor spot ep.läik. erittäin pieni läikkä obetydlig fläck unsignificant spot mv metallivika metallfel planchet defect pmv pieni metallivika litet metallfel minor planchet defect epmv erittäin pieni metallivika synnerligen litet metallfel very small planchet d. n naarmu repa a scratch na naarmuja flera repor scratches pn pieni naarmu liten repa a minor scratch pna pieniä naarmuja flera små repor minor scratches hn hiusnaarmu lätt repa unsignificant scratch hna hiusnaarmuja lätt repad hairlined puhd puhdistettu rengjord cleaned l.puhd lievästi puhdistettu något rengjord slightly cleaned el.puhd erittäin lievästi puhdistettu mycket lätt rengjord very slightly cleaned tumm tummunut mörk patina tarnished l.tumm lievästi tummunut mörk ton toned el. tumm erittäin lievästi tummunut lätt mörkaktig ton slightly toned ptsjä painontasausjälkiä viktjusteringsmärken marks of weight adjustment p.ptsjä pieniä painontasausjälkiä små viktjusteringsmärken small marks of weight adjustment rep repeytymä en riss a tear p.rep pieni repeytymä en liten riss a small tear repä repeytymiä riven torn p. repä pieniä repeytymiä lätt riven slightly torn riipp riippunut varit hängd has been mounted rv reunavika ett kanthack an edge nick (one) rva reunavikoja flera kanthack edge nicks prv pieni reunavika ett litet kanthack a minor edge nick prva pieniä reunavikoja flera små kanthack minor edge nicks eprv erittäin pieni reunavika obetydligt kanthack unsignific. edge nick eprva erittäin pieniä reunavikoja flera obetydliga kanthack unsignific. edge nic

Suomen Numismaattisen Yhdistyksen julkaisu Uudenmaan rahalöydöt on ilmestynyt! Julkaisu aloittaa julkaisusarjan Suomen

rahahistoria – Maakuntainventointi, jonka esikuvana toimii ruotsalainen hanke Sveriges mynthistoria – Landskapsinventeringen.

Nyt ilmestynyt kaksikielinen luettelo sisältää yhteensä 213 löytöä Uudenmaan historiallisesta maakunnasta rautakaudelta

uudelle ajalle. Löytöluettelon lisäksi julkaisussa on lyhyt johdanto Uudenmaan rahalöytöihin sekä niiden historiaan, karttoja

löytöpaikoista, paikannimihakemisto sekä kuvaliite, jossa esitellään valikoima rahoja Uudenmaan löydöistä.

Etsimme jatkuvasti rahoja, mitaleita tai kunniamerkkejä myytäväksi huutokauppoihimme.Voit jättää rahoja, mitaleita tai kunniamerkkejä Suomen Numismaattiselle Yhdis-tykselle myyntiin edullisesti. Provisiomme on ainoastaan 10 % myyntisummasta ja 4 € rivimaksu. Kuvattavista kohteista emme peri erillistä korvausta. Huutokaupat 4 kertaa vuodessa Balderin Salissa Senaatin-torin varrella Helsingissä. Lisäksi nettihuuto-kauppoja useita kertoja vuodessa.

Jatkuva sisäänjättö, ota yhteyttä niin sovi-taan tapaamisesta sinulle sopivana ajan- kohtana. Samalla voit selvittää maksutta kohteesi arvon. Olemme Pohjoismaiden suurin toimija sekä alan paras asiantuntija jo yli 100 vuoden kokemuksella. Huutokaup-pojemme kautta tavoitat suuren ja kansain- välisen ostajakunnan.

We are searching lots for our auctionsSell your coins, bank notes, medals and honours in Finnish Numismatic Society’s auctions.

Commission in our sales is only 10 % from the hammer price + 4 € fee for each lot. We don’t charge more for photographed lots in our magazine.

The auctions are held 4 times a year in Balderin Sali, in Aleksanterinkatu Helsinki.

You can leave your numismatic objects to us any time. Just book an appointment with our auction manager. At the same time you get a good valuation for your collectibles. Our customer base is large, international and experienced. We are the largest numismatic soci-ety in the Nordic Countries and have been working in the field for 100 years.

Lisätietoja/information Suomen Numismaattinen YhdistysFinnish Numismatic Society Marko SalonenToiminnanjohtaja050 588 1105auctions@snynumis.fi