2016 - RIL · kira-digi-hankkeen keulahahmo teemu lehtinen osaa koodata ja puhua mandariinikiinaa. hÄn uskoo, ettÄ digipalvelut avaavat kiinteistÖ- ja rakentamisalan palvelut maailmanlaajuisiksi

2016

3

TEEMU LEHTINEN:DIGIPALVELUT AVAAVAT KIRA-ALAN

GLOBAALIKSI s.8

22ROBOTITvaltaavat rakennusalaa

34KESTÄVYYSINNOVAATIOIHINsijoittaminen kannattaa

28NAISJOHTAJIENosuus kasvussa pörssiyhtiöissä

RAKENN

USTEKN

IIKKA 3—2016

uutta.rakennustieto.fi

opastaa > luotettavaan > rakennustietoon > helposti

> RT tietoväylä avaa kortistot ja muun tietosisältömme käyttöösi uudella tavalla. Rakenna oma työpöytäsi ja jaa sisältö projektiryhmällesi.

> KorjausRYL -sarjan ensimmäinen julkaisu käsittää korjaushankkeen esiselvitykset, purkamisen ja säilyttämisen – nyt ennakkomyynnissä.

> RT-hankeohjaustyökalu rakennushankkeiden ympäristösertifi ointiin.

> RT urakoitsijan tuotetieto -sovellus Rakennuksen tuoteseloste ™ -yhteenvedon laadintaan ja hankkeen tuotetietojen hallintaan.

> RT-kustannuslaskenta – uudistuva ’Klara Net’ tarjouslaskennan työkaluksi. Kattava rakennekirjasto, työ- ja materiaalimenekit sekä linkitykset Ratu-kortistoon.

> Rakennusalan parhaat kirjat ja ammattilehdet

> Tule tutustumaan uutuuksiin messuosastollamme tai katso netistä!

Uudet digitaaliset palvelumme – paras tieto rakentamiseen!

Pikatie rakennustietoon

FinnBuild 2016Messukeskus12.–14.10.2016Osastomme

6f98

Lue lisää: finnbuild.fi

Suomen suurin rakennus- ja talotekniikka-alan tapahtuma12.–14.10 Messukeskuksessa Helsingissä. Tervetuloa!

Mukana satoja yrityksiä, niin kotimaiset kärkitoimijat kuin uudet, innovatiiviset yrittäjät. Entistäkin kansainvälisemmässä tapahtumassa osaamistaan esittelee yli 50 ulkomaista yritystä 15 eri maasta. Kolmen päivän ajan ennätysmäärä ohjelmaa; syventäviä teema-alueita, toista sataa puheenvuoroa sekä kymmeniä kohdennettuja seminaareja.

FinnBuild 2016 ke–to 12.–13.10. klo 9–18 pe 14.10. klo 9–16

Rekisteröidy veloituksetta kävijäksi jo nyt finnbuild.fi

Lataa uusi Messukeskusapplikaatio älypuhelimeesi ja tee omat suosikkilistasi!

Samaan aikaan myös:

VERKOSTOIDU TEHOKKAASTI BRELLA-TYÖKALUN AVULLA! Sovi tapaamiset etukäteen tarpeitasi ja kiinnostuksiasi parhaiten vastaavien henkilöiden joukosta.

uutta.rakennustieto.fi

opastaa > luotettavaan > rakennustietoon > helposti

> RT tietoväylä avaa kortistot ja muun tietosisältömme käyttöösi uudella tavalla. Rakenna oma työpöytäsi ja jaa sisältö projektiryhmällesi.

> KorjausRYL -sarjan ensimmäinen julkaisu käsittää korjaushankkeen esiselvitykset, purkamisen ja säilyttämisen – nyt ennakkomyynnissä.

> RT-hankeohjaustyökalu rakennushankkeiden ympäristösertifi ointiin.

> RT urakoitsijan tuotetieto -sovellus Rakennuksen tuoteseloste ™ -yhteenvedon laadintaan ja hankkeen tuotetietojen hallintaan.

> RT-kustannuslaskenta – uudistuva ’Klara Net’ tarjouslaskennan työkaluksi. Kattava rakennekirjasto, työ- ja materiaalimenekit sekä linkitykset Ratu-kortistoon.

> Rakennusalan parhaat kirjat ja ammattilehdet

> Tule tutustumaan uutuuksiin messuosastollamme tai katso netistä!

Uudet digitaaliset palvelumme – paras tieto rakentamiseen!

Pikatie rakennustietoon

FinnBuild 2016Messukeskus12.–14.10.2016Osastomme

6f98

JULKAISIJA JA KUSTANTAJA Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL PAINOSMÄÄRÄ Keskimäärin 6 000 kpl

PÄÄTOIMITTAJA Helena Soimakallio TOIMITUS Henriikka Hellström, Kirsti Tikkanen, Teemu Vehmaskoski, [email protected] ULKOASU Susa Laine www.susalainen.fi ILMOITUSMYYNTI T:mi Petteri Pankkonen, Hanna Torenius, [email protected] RIL Henriikka Hellström, [email protected] KANSIKUVA Katri Lehtola

PALAUTE JA JUTTUIDEAT Helena Soimakallio, [email protected] TOIMITUKSEN OSOITE Rakennustekniikka c/o Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL, Lapinlahdenkatu 1, 00180 Helsinki PAINOPAIKKA Printall AS

THE FINNISH CIVIL ENGINEERINGCONSTRUCTION JOURNAL72. vuosikertaAikakauslehtien Liiton jäsen

ISSN 0033-913X (painettu)ISSN 2243-0369 (verkkojulkaisu)

2016

3

5 Pääkirjoitus

6 Signaalit

8 Teemu Lehtinen KIRA-digin vetäjäksi

14 Kolumni: Suomen investoitava uuteen

16 CIBin tiekartat

22 Robotit tulevat!

28 Naisjohtajat

34 Innovaatiot

40 Maailmalta: Soulin DDP

44 Maailmalta: Vuosi Turkissa

46 Kulma: Sopivasti huippu myy parhaiten

48 RILin ajankohtaiset

54 Asiantuntijat äänessä

4 RAKENNUSTEKNIIKKA 3—2016 5

Liikkumisen muuttuminen palveluksi (Mobili-ty as a Service, MaaS) on keväällä lausuntokier-roksella olleen Liikennekaaren keskeinen viesti ja tavoite.

Liikenneministeriön mukaan MaaS’issa koko liikennejärjestelmä rakentuu käyttäjä- ja palve-lulähtöisesti: Matkustaja saa tarvitsemansa pal-velut helposti ovelta ovelle yhdellä maksulla ja lipulla. Ministeriön toiveissa tieto liikkuu liikku-jan ja logistiikan matkassa sujuvasti yli liikenne-muotovaihdosten.

Tuore suomalainen startup-yritys Maas Glo-bal lanseerasi syyskuussa oman versionsa liik-kumisen tulevaisuudesta älypuhelinpohjaisella palvelulla, jossa määrätyllä kuukausimaksulla saa matkustaa rajoituksetta valitsemallaan laa-tutasolla (HS 16.9.2016).

Whim’iksi nimetty sovellus tähtää ”autoilun Netflixiksi” ja yritys satojen miljardien firmaksi. Toistaiseksi palvelu on rajatun testiasiakasryh-män käytössä, jotta palvelukokemus ei happa-nisi heti aluksi toimimattomiin matkaketjuihin.

Samaan aikaan Tesla, Google ja monet pe-rinteiset autonvalmistajajätit kehittävät autoi-lua tuomalla markkinoille automaattiohjauksella toimivia robottiautoja. Varsin yleisesti ennus-tetaan, että liikenteen automaatiolla liikenne-järjestelmän turvallisuus ja sujuvuus nostetaan

uudelle tasolle.Tällöin pystytään automati-

soimaan aikaisemmin ihmisen vastuulla olleita toimintoja eri-tyisesti ajoneuvojen kuljettami-sessa, mutta myös liikenteen oh-jauksessa ja yleensä liikennejär-

jestelmän operoinnissa. Inhimillisten virheiden eliminointi parantaa liikenneturvallisuutta ja in-himillisen toiminnan vaatimien toimintapusku-rien vähentäminen puolestaan sujuvuutta.

Kolmas ja arkisempi kehityspolku ovat julki-sen liikenteen lisääntyvä hintakilpailu ja lippujen hinnanmuodostus kysynnän mukaan. Juna- ja bussiliikenteen matkustajia hellitään pääreiteillä muutaman euron lipuilla.

Kaikki tämä kuulostaa erittäin hyvältä. Liik-kuminen lukeutuu perustarpeisiin, joten mark-kinapotentiaali on globaalissa mittakaavassa valtava. Vuoteen 2030 mennessä alan arvon ennustetaan nousevan tuhansiin miljardeihin.

Toisaalta sekä ministeriön että yrittäjien toi-voma kehitys vaatisi merkittäviä muutoksia sekä ihmisten liikkumistottumuksiin että niihin liitty-viin liiketoimintamalleihin. Lähes ihme pitäisi ta-pahtua, että amerikkalainen yksityisautoilija tai edes suomalainen insinööri luopuisi omasta au-tostaan ja sen tuomasta liikkumisen vapaudesta.

Amerikkalainen startup-guru ja enkelira-hoittaja Derek Andersen on todennut, että ai-don startupin tunnistaa siitä, että se vaatii me-nestyäkseen ei vain yhden ihmeen, vaan useita.

Mutta historia on jo todistanut, että näitä ih-meitä tapahtuu jatkuvasti; kuluttajat muuttavat tottumuksiaan, yritykset liiketoimintamallejaan ja yhteiskunnat normejaan. Tällöin rohkeista ja ennakkoluulottomista vanhojen totuuksien ky-seenalaistajista ja uuden luojista syntyy menes-tystarinoita.

Tällä kriteeristöllä MaaS voi olla Suomen seu-raava Nokia.

LIIKENNEPALVELUILLA SUOMI NOUSUUN

PÄÄTOIMITTAJA HELENA SOIMAKALLIO

[email protected] @HSOIMAKALLIO

PÄÄKIRJOITUS

5

SIGNAALITKoonnut: Henriikka Hellström

SUOMI KASVUN TIELLEUseiden kansainvälisten selvitysten mukaan Suomi on menettämässä innovaatiokykyään. Aalto-ylipis-ton rehtori Tuula Teeri ja Aallon hallituksen jäsen, Suomen Akatemian asiantuntijana toiminut Colin Whitehouse ovat sitä mieltä, että säilyttääkseen joh-tavan asemansa innovaatiomaana Suomen on:

Kehitettävä rahoitusjärjestelmä, joka kannustaa suo-malaisia yliopistoja aivan kansainväliseen kärkeen.

Sisällytettävä osaksi valtion rahoitusjärjestelmää kansainvälinen arviointi siitä, miten yliopistot edistävät yhteiskunnallista kehitystä pitkällä aikavälillä.

Uudistettava yliopistollista koulutustarjontaa siten, että se tukee seuraavan sukupolven elinkeinoelämää ja työllisyyttä.

Useista maista, mm. Iso-Britanniasta ja Pohjoismais-ta saatu tutkimustieto viittaa siihen, että tiivis ja pitkäai-kainen yhteistyö yritysten ja yliopistojen välillä on kes-tävän kasvun avain.

ERJA TURUNEN VTT:LLA UUTEEN TEHTÄVÄÄNVTT:n Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät -liiketoiminta-alueen vetäjänä (Executive Vice President) aloitti elokuun alussa Erja Turunen (TkT).

”Digitalisaatio muuttaa jatkuvasti toimintaympäristöämme. Tämä vaatii VTT:ltä ainutlaa-tuista osaamista, uusia palveluita ja toimintamalleja sekä lisääntyvää ketteryyttä kehittyä yhdessä asiakkaidemme kanssa”, Turunen sanoo.

TIEKARTTA KIERTOTALOUTEENSitra on tehnyt maailman ensimmäisen kansallisen kier-totalouden tiekartan yhteistyössä ympäristö-, maa- ja metsätalous-, työ- ja elinkeinoministeriön, elinkeino-elämän ja muiden merkittävien sidosryhmien kanssa.

Hiilineutraali kiertotalous maksimoi materiaalien ja niiden arvon säilymisen kierrossa mahdollisimman pit-kään siten, että syntyvien päästöjen määrä on mahdol-lisimman vähäinen.

Sitran arvion mukaan kiertotalous toisi joka vuo-si 2–3 miljardin arvonlisän vuoteen 2030 mennessä. Rooman klubi eli kansainvälinen tulevaisuudentutki-muksellinen keskustelufoorumi arvioi, että uusia työ-paikkoja syntyisi yli 75 000.

Raportin voi ladata Sitran sivuilta: https://bitly.fi/N2X0W


JÄTTIMÄISTÄ PYÖRÄILYKONFERENSSIA HAETAAN SUOMEEN

2 X HIENO SIJOITUS

LUT GLOBAALISTI 20 HAASTAJAYLIOPISTON JOUKOSSA

Korkeakoulutuksen konsulttiyritys Firetail on listannut maailmanlaajuisesti 20 yliopistoa, jotka voisivat haastaa yliopistomaailman eliitin ja nousta globaaliin maineeseen vuoteen 2030 mennessä. Lappeenrannan teknillinen yli-opisto (LUT) on yksi näistä. Näitä nousevia yliopistoja yh-distää muun muassa pitkäkantoisen vision ja nopeasti to-teutettavan strategian yhdistelmä, selkeä näkemys muut-tuvasta maailmasta ja omasta roolista siinä, kestävä tapa suunnata resursseja, menestykseen tarvittava henkilöstö ja kulttuuri sekä keskittyminen vaikuttavuuteen.

TTY MAAILMAN NUORTEN YLIOPISTOJEN SIJALLE 30

Maailmanlaajuinen korkeakoulutuksen ajatushautomo QS Quacquarelli Symonds listasi Tampereen teknillisen yli-opiston parhaana suomalaisyliopistona sijalle 30 maail-man nuorten, alle 50-vuotiaiden yliopistojen joukossa.

Maailman kärkikolmikossa olivat Nanyang Technolo-gical University Singaporesta, The Hong Kong University of Science and Technology sekä KAIST – Korea Advanced Institute of Science and Technology.

Edellisvuonna TTY sijoittui samalla Top 50 under 50 -listalla sijalle 48.

”Toteutuessaan Velo-city voi tuoda Helsinkiin jopa 1 500 osallistujaa eri puolilta maailmaa. Edellisellä yrityk-sellä jäimme haussa kakkoseksi – toivotaan, että nyt pää-semme isännöimään tätä upeaa tapahtumaa”, johtaja Tee-mu Vehmaskoski Suomen Rakennusinsinöörien Liitosta kertoo. Konferenssin isännyys ratkeaa vuoden vaihteessa.http://rilevents.fi/velocity2019/

MÄRKÄHIILELLÄ VOIDAAN TUOREEN VÄITÖSTUTKIMUKSEN MUKAAN POISTAA YLI 70 PROSENTTIA VEDEN HAITTAAINEISTA.www.doria.fi/handle/10024/124322

70%

Velo-city 2019 Helsinki • 1

VELO-CITY 2019 HELSINKI PROPOSAL

CITY OF HELSINKIFINNISH ASSOCIATION OF CIVIL ENGINEERS RIL

Sense of Cycling

Helsingin kaupunki on päättänyt hakea European Cyclists’ Federation ECF:ltä kansainvälisen Velo-city-konferenssin järjestämistä Helsingissä 21.-26.5.2019. Suomen Raken-nusinsinöörien Liitto RIL on mukana järjestelyissä ja jatkaa samalla jo vuosia kestänyttä menestyksekästä toimintaan-sa rakennusalan konferenssien järjestäjänä. Yhteistyötä teh-dään sekä Helsingin kaupungin että Visit Helsingin kanssa.

7

Teksti: Henriikka HellströmKuvat: Katri Lehtola, Teemu Lehtisen oma kuva-arkisto

98 RAKENNUSTEKNIIKKA 3—2016

HENKILÖKUVA

DIGITAALISEN MUUTOKSEN VIITOITTAJAKIRA-DIGI-HANKKEEN KEULAHAHMO TEEMU LEHTINEN

OSAA KOODATA JA PUHUA MANDARIINIKIINAA. HÄN

USKOO, ETTÄ DIGIPALVELUT AVAAVAT KIINTEISTÖ- JA

RAKENTAMISALAN PALVELUT MAAILMANLAAJUISIKSI.

KAIKKI ON MAHDOLLISTA, KUN RIITTÄVÄN MONI

USKALTAA TOIMIA ENNAKKOLUULOTTOMAMMIN MYÖS

OMASSA ARKITYÖSSÄÄN.

”Digitaalisuus mahdol-listaa asiakaslähtöisyyden miettimisen aivan uudella tavalla”, tuore digipäällikkö Teemu Lehtinen sanoo ja esittelee ennen uuden tehtä-vänsä vastaanottamista Ota-niemen kampuksella moni-tieteisen tutkimusryhmän, SimLabin, tiloja. Ne heijaste-levat enemmänkin mainos-toimiston työtiloja säkkituo-leineen kuin perinteisiä lu-entosaleja tai laboratorioita.

Ymmärrys vielä vasta tu-

lossakin olevista teknolo-gioista on laajan verkoston ja luovan ajattelun ohella joita-kin uudessa tehtävässä vaa-dittavista ominaisuuksista. Digipäällikön vastuualue on kokonaisuudessaan vaa-tiva. Tavoitteena on uudis-taa lähivuosina koko alan toimintamalleja ja käytän-töjä. Hallituksen kärkihank-keisiin kuuluvan KIRA-digin rahoitus on noin 16 miljoo-naa euroa, josta puolet mak-saa valtio ja puolet kiinteis-

tö- ja rakentamisala. Hanket-ta toteuttavat yhdessä Kiin-teistö- ja rakentamisfooru-mi (KIRA-foorumi), kunnat ja ministeriöt.

Lehtinen tuo tuoreuden tuntua alan moniin vakiin-tuneisiin toimintamallei-hin. Hän ei usko odottami-seen ja pitkiin projekteihin. Hyviä tuloksia syntyy no-pealla kokeilukulttuurilla. ”KIRA-digi on Suomelta erinomainen avaus toimia rakennetun ympäristön di-

9

gimurroksen etunenässä. Hankkeessa on valtavasti potentiaalia uusille palvelui-den ja innovaatioiden me-nestystarinoille, myös kan-sainvälisesti.”

Yksi avainsanoista on Lehtisen mukaan avoimuus. ”Kun oma tekeminen tulee näkyväksi myös muille alan toimijoille, syntyy aiempaa suurempi ekosysteemi. Ja sitä kautta saa alkunsa uu-sia liiketoimintamahdol-lisuuksia. Onnistuminen tässä vaatii yhteiskunnalta muun muassa rajapintojen ja palvelualustojen muutta-mista avoimiksi. Kiinteistö- ja rakennusalaa onkin muo-kattava ketterämmäksi ja il-mapiiriä yhteistyökykyisem-mäksi.”

Lehtisen mukaan ei sovi myöskään unohtaa asiakas-kokemusta, joka on kaiken a ja o. Se sanelee hankkei-den tahdin.

AASIA-OPINNOT LAAJENSIVAT ALAN NÄKÖKULMIA

Uuden digipäällikön työ-paikka vaihtui syyskuun alussa Rakennustietosää-tiö RTS:n tiloihin Helsingin Kamppiin. Lehtinen kulkee matkat sähköautolla ja pari-talonsa katolle hän haluai-

si asentaa aurinkopaneelit. Uudenlainen teknologia on kiehtonut häntä aina - tek-niset uutuudet on kokeilta-va ensimmäisten joukossa.

Omakotirakentajaa Leh-tisestä ei kuitenkaan hel-posti saa, niin kuin monis-ta rakennusalan toimijois-ta. Hän haluaa kuluttajana mieluummin ostaa palve-luita kuin tehdä itse. Taus-tat löytyvätkin informaatio-teknologiasta, jonka diplo-mi-insinööriksi hän valmis-tui Aalto-yliopistosta kuu-si vuotta sitten. Alun perin hän aloitti opinnot puunja-lostuspuolella isänsä ja vel-jensä jalanjäljillä ja ehti työs-kennellä Kirkniemen pape-ritehtaallakin kolmivuoro-töissä. - Kunnes paperiteh-tailla alkoi alamäki.

Lehtinen mietti tulevai-suudelleen uutta suuntaa ja aloitti opinnot silloisen Tek-nillisen korkeakoulun uu-dessa informaatioverkos-tot-nimisessä koulutusohjel-massa. Opintojen tavoittee-na oli yhdistää tietotekniik-kaa sekä tuotantotaloutta ja luoda täten osaajia, jotka ymmärtävät tarpeeksi sekä tekniikasta että käyttäjistä. ”Ensimmäiset kurssit olivat koodaamista ja painottuivat vahvasti tuotantotalouden

suuntaan. Opinnot saivat vaikutteita myös Aasiasta, etenkin Kiinasta.”

Ja sinne, tutustumaan käytännössä kiinalaiseen bisnekseen Lehtinen lähti-kin. Hän opiskeli puoli vuot-ta Chengdussa perehtyen Aasian liiketoimintaym-päristöön ja pärjäsi arjes-sa mandariinikiinalla. Mu-kaan tarttui lisäksi innostus kalligrafiaan. Toinen puoli-vuotinen kului myöhemmin Kuala Lumpurissa.

Vielä Aallossa digipäällik-kö työsti väitöskirjaansa ai-heesta ”Monimutkaisten ra-kennusprojektien integraa-tiomekanismit”. Nyt sen vii-meistely saattaa jäädä uu-sien työtehtävien edessä het-keksi taustalle.

HACKATHONIT YHDIS TÄVÄT TOIMI-JOITA

Tuoreelta digivelholta on ehditty kysyä jo use-asti, kuinka hän ymmär-tää kiinteistö- ja rakennus-alan lainalaisuuksia ilman käytännön kokemusta. ”Siinä on puolensa; toisaal-ta asioita on helppo katsoa tuoreesti ja kyseenalaistaa. Ja toisaalta joidenkin asioi-den opettelu vaatii todella paljon työtä. Mutta tutkijana

olen saanut alasta kuitenkin syvällistä kokemusta muun muassa erilaisten case-hank-keiden kautta. Olen osallis-tunut big room-työskente-lyyn sekä haastatellut ja ha-vainnoinut tekijöitä raken-nustyömailla. Olen myös ol-lut usein asiakkaan roolissa remonttien tilaajana ja huo-mannut silloin, kuinka pal-jon alalla on kehitettävää.”

Lehtinen on luonut kiin-teistö- ja rakennusalalla toimiville myös uudenlaisia kohtaamisia muiden alojen taitajien kanssa. Suomessa on vuoden sisällä järjestet-ty kahdesti AEC Hackathon (AEC=Architecture, Enginee-ring and Construction), vii-konlopun kestävä alan va-kiintuneiden toimijoiden ja start up-yritysten kohtaami-nen. Eri alojen osaajat kehit-tävät näissä yhteisöllisissä tapahtumissa nopeita pro-totyyppiratkaisuja yritysten todellisiin haasteisiin.

Tilaisuudet ovat suosit-tuja ja esimerkiksi Finn-Build-messuilla julkiste-taan Swecolla järjestetyn kesäkuisen Hackathonin voittaja, joka kuittaa pal-kinnoksi 3 000 euron ar-voiset Microsoft HoloLens lisätyn todellisuuden lasit. ”Startupit saavat Hackat-


HENKILÖKUVA

Siviilielämässä Lehtisen tärkeysjärjestyksen huipulla ovat 1- ja 4-vuotiaat pojat ja vaimo, joiden kanssa hän puuhailee kotona ja 100-vuo-tiaalla mökillä Suvisaaristossa. Myös matkustelu on lähellä sydäntä.

Teemu Lehtinen mainitsee mentoreikseen kaksi henkilöä: professorit Martin Fischerin (Stanford) ja Riitta Smedsin (Aal-to). ”Fischer on saanut ajattele-maan isosti; kaikki on mahdollista, kun päättää niin. Smeds on opet-tanut tiedemaailman pelisäännöt ja valtavasti analyyttistä ajattelua. Hänellä on urani kannalta iso merkitys.”

”Kun tulin tutkijavaihdosta Stanfordin yliopistosta takai-sin, olin täynnä energiaa ja halusin tehdä asioita uudella tavalla. Siellä syntyi myös laaja verkosto, jonka kontakteja olen voinut hyödyntää Suo-messa.”

11

honeissa näkyvyyttä ideoil-leen, eikä korkeankaan tason alustajia, kuten Rovion entis-tä johtajaa Peter Vesterbac-kaa tai BIM-gurua, professo-ri Arto Kiviniemeä, ole ollut vaikea saada puhumaan ti-laisuuksiimme. Roviokin sai alkunsa tämän tyyppisestä tapahtumasta.”

Lehtisen mukaan hac-kathonit luovat parhaim-millaan alalle uusia inno-vaatioita, uusia arvover-kostoja ja uutta bisnestä. ”Kun tietoisuus mahdolli-suuksista lisääntyy koko alalla, myös omassa arjessa työskentely muuttuu ennak-koluulottomammaksi.”

ALA UUSIUTUU KO-KEILUJEN KAUTTAIdean hackathonien järjestä-misestä Lehtinen sai Yhdys-valloissa, missä hän oli tut-kijavaihdossa vuonna 2014. ”Olin ällikällä lyöty, mitä kaikkea osallistujat saivat aikaan viikonlopussa. USAn kokemusten perusteella syn-tyi ajatus sellaisen alustan luomisesta, jossa perinteiset rakennusalan toimijat pää-sevät helpommin keskuste-lemaan mahdollisista yhtei-sistä toimintamalleista tek-nologiatoimijoiden kanssa.”

Seuraava askel tällä sa-ralla on marraskuussa Slush-viikonloppuna, Hel-

singissä. Silloin järjestetään Ultrahack, jossa AEC Hac-kathon on mukana oma-na rakennetun ympäristön trackinaan.

”Saamme lisämuskelia omaan tekemiseemme, sil-lä tiimeillä on tätä kautta mahdollisuus päästä kiinni 1,3 miljoonan euron palkin-topottiin, josta miljoona eu-roa on jatkorahoitusta Nest-holman kautta.”

Lehtinen pitääkin vah-vuutenaan laajaa verkos-toa, joka on kasvanut tut-kijavuosien aikana ympä-ri maailmaa. Hän on iloi-nen, että yhteisö on laajen-tunut ja siihen on liittynyt asiantuntijoita alan eri lai-doilta ja ulkopuoleltakin. ”Uusi ilmiö mielestäni on, että KIRA-alan vakiintuneet yritykset ovat alkaneet teh-dä tiivistä yhteistyötä pien-ten yritysten kanssa myös hackathon-tyyppisten ta-pahtumien ulkopuolella. Mikään yritys ei pärjää kil-pailussa enää yksin.”

Hyväksi esimerkiksi suo-malaisesta edelläkävijästä Lehtinen mainitsee Firan. ”Yrityksessä on ymmärret-ty digitaalisuuden mah-dollisuudet. Perinteisesti KIRA-alalla on toimittu pai-kallisesti, mutta digipalvelut avaavat mahdollisuudet glo-baaliksi. Onkin hienoa, että

suomalaiset toimijat voivat kehittää KIRA-alan palvelui-ta, joita voidaan hyödyntää missä vain”, Lehtinen sanoo.

Hän mainitsee myös, että YIT Garagessa yrityk-sen työntekijät pääsevät te-kemään omia kokeilujaan työajalla. Ja Swecolla poh-ditaan sisäisten hackatho-nien järjestämistä uusien ketterien toimintatapojen kehittämiseksi.

SUOMI ON VALMIS, OLETKO SINÄ?Ensitöikseen uusi digipääl-likkö syventää alan verkosto-jaan ja aikoo käynnistää sar-jan uudenlaisia kokeiluhaku-ja. Kokeilujen tavoitteena on testata datan jakamiseen pe-rustuvan ekosysteemin toi-mintamalleja käytännössä ja löytää uusia innovaatioi-den siemeniä.

Vaikka tavoitteena on-kin nopea uudistumisen tahti, hankkeen keulahah-mo on itse rauhallisuus. ”Toinen vallitseva piirteeni on ikuinen optimismi. Elä-mänasenteeseeni kuuluu, että kaikki järjestyy. Totta kai onnistuneeseen teke-miseen liittyy aina kova työ, mutta osaan mielestäni tun-nistaa, kuinka eri mahdolli-suudet loksahtavat eri tilan-teissa paikoilleen.”

Lehtinen haluaa luoda

alalle uudenlaista tekemi-sen meininkiä ja positiivis-ta ilmapiiriä, jossa kaikki on mahdollista. Hän uskoo myös, että KIRA-ala on kyp-sä digitaaliseen murrokseen maailmanlaajuisesti. Muu-tos on jo saanut isot pelu-rit kiinnostumaan alasta. ”Mutta isokaan toimija ei pysty ottamaan alaa hal-tuunsa yksin. Tulevaisuu-dessa yhteistyö lisääntyy entisestään muun muassa tiedonhallintaan liittyvien toimijoiden, isojen operaat-toreiden ja verkkojen valmis-tajien kanssa.”

Se taho, kenellä on liitty-mäpintaa datan hallintaan, on alan murroskohdassa keskeisessä roolissa.

Lehtinen toivoo, että KIRA-digi-hankkeen pää-töspisteessä vuoden 2018 lopussa datan jakamiseen liittyvien yritysten asenteet ovat muuttuneet ja tekninen puoli, kuten avoin tietoväy-lä on kehittynyt. Samalla no-peiden kokeilujen kautta on löydetty menestystarinoita, joita voi skaalata maailman mittakaavassa.


HENKILÖKUVA

DIGITAALISUUS ON MAHDOLLISUUS, EI UHKA. ASENTEET MUUTTUVAT POSITIIVISTEN KOKEMUSTEN KAUTTA.

NOPEILLA KOKEILUILLA OPITAAN LYHYESSÄ AJASSA KUSTANNUSTEHOKKAASTI MIKÄ TOIMII JA MIKÄ EI. MENESTYSTARINAT SKAALATAAN LAAJEMMIN.

PELKKÄ DIGITOINTI EI RIITÄ, VAAN DATAN TÄYTYY OLLA KONELUETTAVAA. TÄHÄN TARVITAAN STANDARDEJA.

UUSIEN EKOSYSTEEMIEN SYNNYTTÄMINEN VAATII KAIKEN DATAN AVAAMISTA KAIKKIEN KÄYTTÖÖN.

ASIAKASKOKEMUS PITÄÄ MUOTOILLA AINA ASIAKKAAN, EI TUOTANTORAKENTEIDEN NÄKÖKULMASTA. DIGITALISAATIO MAHDOLLISTAA ASIAKASLÄHTÖISEN RAKENTAMISEN.

TEEMU LEHTISEN TEESIT RAKENNETUN YMPÄRISTÖN PARANTAMISEKSI DIGITAALISUUDEN AVULLA

13

VIERAS

euroa ja sen saaja voi ostaa innovaatiotoimintaan liittyviä asiantuntijapalveluita valitsemaltaan pal-veluntarjoajalta.

Meidän tulisi myös avoimin mielin lähteä etsi-mään täysin uudenlaisia yhteiskehittämisen toi-mintamalleja korkeakoulujen ja yritysten välille. Avoimen innovaatiotoiminnan kehitysympäristöt ja liiketoimintaekosysteemit avaavat uusia kana-via tutkimustulosten kaupallistamiseen ja uusien yritysten perustamiseen.

Rakentaminen ja kaupunkiympäristöt tarjo-avat oivallisen alustan yhteiskehittämiselle. Kau-pungistuminen, digitalisaation hyödyntäminen ja käyttöönotto, internetpohjaiset liiketoimintamal-lit sekä kestävää kehitystä korostavat eettiset ar-vot viitoittavat tietä tulevaisuuden innovaatioille. Tämän tiedostaminen sekä yritysten ulkopuolis-ten kehittäjien osaamisen laajamittainen hyödyn-täminen ovat kilpailuvaltteja alan yrityksille.

Äskettäin uuteen pienkerrostaloon muutta-neena olen myönteisesti yllättynyt paljon parja-tun suomalaisen rakentamisen laadusta. Pieniä puutteita lukuun ottamatta asunto on toimiva ja rakentamisen jälki laadukasta. Mieleeni hiipii kui-tenkin kysymys: olisiko nuo puutteet ja suunnit-teluvirheet voitu välttää yhteiskehittämisellä ja kuuntelemalla asiakkaiden näkemyksiä jo suun-nitteluvaiheessa?

Tulevaisuuden innovaatiot syntyvät oivalluk-sista yhdistää laadukas osaaminen ja kansalaisten tarpeet. Uudistuminen vaatii myös riskinottoa ja uskallusta.

Suomi on kulkenut pitkään innovaatiotoimin-nan eturintamassa. Vaikka osaamiseen ja kou-lutukseen on tehty viime vuosikymmenten ajan merkittäviä investointeja, olemme jäämässä jäl-keen lähimmistä verrokkimaista, kuten Saksasta ja Ruotsista sekä muista Pohjoismaista. Miten näin on käynyt?

Viimeaikaisista selvityksistä käy ilmi, että yri-tyksiämme vaivaa uskalluksen puute sekä halu ja kyky uudistua. Suomalaisten yritysten t&k-pa-nostukset suuntautuvat uusien avausten sijaan tuoteparannuksiin. Myös korkeakoulujen ja elin-keinoelämän hyvä yhteistyö näyttäisi hiipuneen 2000-luvun alun kultaisista vuosista.

Perinteiset tutkimushankkeet eivät näytä hou-kuttelevan yrityksiä yhteistyöhön. Tässä tilantees-sa meidän on uskallettava kyseenalaistaa niitä toi-mintamalleja, jotka eivät toimi eivätkä tuota tavoi-teltua lisäarvoa.

Korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyön vahvistaminen on yksi hallituksen kärkihankkeis-ta, joilla vastataan talouden ja yhteiskunnan uu-distumishaasteeseen. Tavoitteena on parantaa tieteeseen ja tutkimukseen tehtyjen investointi-en yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Korkeakoulu-jen rakenteellisten uudistusten lisäksi käynnissä on joukko toimenpiteitä, joilla mahdollistetaan tutkimustiedon ja osaamisen nopeampi hyödyn-täminen yrityksissä.

Tekesin kautta toteutettavalla innovaatiosete-likokeiluilla vauhditetaan pk-yrityksiä käyttämään osaamisintensiivisiä innovaatiopalveluita kilpai-lukykynsä kehittämisessä. Setelin arvo on 5 000

PIRJO KUTINLAHTINEUVOTTELEVA VIRKAMIESTEM, ELINKEINO JA INNOVAATIOOSASTO

SUOMEN ON TULEVAISUUDESSAKIN INVESTOITAVA UUTEEN


Teräs- ja betoni-rakenteiden liitosratkaisut Raudoitusjatkokset

Parvekeliitokset

A-Palkki

Kiinnityslevyt

Ansaat

Pultit ja kengät Nostojärjestelmät

Ristikkoliitokset

Konsolit ja kannakkeet

Anstar valmistaa paikallavalu- ja betoni-elementtirakenteisiin liitostuotteita, joilla rakennuksen rungon ja siihen kiinnitettävien rakenteiden liitokset voidaan toteuttaa nopeasti ja luotettavasti työmaaolosuhteissa. Tuoteperheeseemme kuuluu seuraavia tuotteita.

SMART STEEL. SINCE 1981.

Anstar OyErstantie 215540 Villähde

Tel. 03 872 [email protected]

Sertifioinnin palvelukattauksemme on laajentunut.

Uutena palveluna nyt myös EN 13084-7 standardin

mukaiset, vapaasti seisovat savupiiput.

Teemme tehtaan ja sen sisäisen laadunvalvonnan (FPC)

arvioinnin ja myönnämme sertikaatin tuotannon

sisäisen laadunvalvonnan vaatimustenmukaisuudesta.

CE merkintä on edellytys mikäli tuotteet saatetaan

markkinoille Suomessa tai muualla EU-maissa.

www.dekra.fi

Vapaasti seisovat savupiiput -suoritustason arviointi

15

CIBin TIEKARTAT PIIRTÄVÄT KIINTEISTÖ- JA RAKENNUSALAN TULEVAISUUTTA

KIINTEISTÖ- JA RAKENNUSALAN TUTKIMUS- JA KEHI-

TYSORGANISAATIOIDEN GLOBAALIN KATTOJÄRJESTÖ

CIBin KESKEISENÄ TEHTÄVÄNÄ ON LAATIA TUTKIMUS-

TOIMINNAN TIEKARTTOJA ALAN KANNALTA AJAN-

KOHTAISISTA AIHEISTA. NIIDEN AVULLA ERI TOIMIJAT

VOIVAT TEHDÄ TOIMINTAANSA KOSKEVIA STRATEGISIA

VALINTOJA.


TUTKIMUS JA KEHITYS

Teksti: Helena Soimakallio Kuvat: Shutterstock

CIBin tiekartat ohjaavat tutkijoita, tutkimusrahoit-tajia sekä tutkimustiedon soveltajia ja päätöksenteki-jöitä tunnistamaan oman toimintansa kannalta tär-keimmät toimintaympäris-tön kehitysnäkymät. CIBin komissioiden laatimia tie-karttoja on toistaiseksi val-mistunut viisi. Niiden aihe-piirit ovat asiakas- ja käyt-täjälähtöinen rakentami-nen, integroidut suunnitte-lu- ja tuotantoprosessit, esi-valmistus ja valmisosatuo-tanto, älykkäät kaupungit ja korkeat rakennukset.

Tänä vuonna ovat lisäksi valmistuneet kestävään ra-kentamiseen, Public Private

Partnership eli ns. PPP-pro-sesseihin, työturvallisuu-teen, tuottavuuden mittaa-miseen sekä luonnonilmi-öihin liittyvät raporttiluon-nokset. Valmisteilla on lisäk-si useita raportteja ja tiekart-toja, joiden odotetaan val-mistuvan vuoden 2017 ai-kana.

Tiekarttojen valmistelus-ta vastaavat CIBin jäsenko-missioiden asiantuntijat. En-nen hyväksyntää ne käyvät läpi laajan valmistelu- ja ver-taisarviointiprosessin.

ASIAKAS- JA KÄYT-TÄJÄLÄHTÖINEN RAKENTAMINEN

Tiekartan tutkimuskokonai-

suuden tavoitteena on löytää keinoja, joilla asiakkaiden ja käyttäjien roolia rakentami-sen arvoketjun eri vaiheissa voitaisiin vahvistaa ja hyö-dyntää alan kehitystyössä nykyistä paremmin. Asia-kasnäkökulman vahvista-minen nähdään keskeisenä keinona parantaa rakennus-ten käytettävyyttä, muunto-joustavuutta ja elinkaarikes-tävyyttä.

Tiekartta suosittelee aihe-piiriin kolmea erillistä tutki-musteemaa, joiden aiheina ovat asiakkaan roolit ja vas-tuut rakentamisprosessissa, asiakasorganisaatiot ja nii-den toiminta sekä asiakas-lähtöinen innovointi.

17

ASIAKKAAN ROOLIT JA VASTUUTEnsimmäisen teeman tavoit-teena on kartoittaa asiak-kaiden ja käyttäjien arvo-ketjujen sisältö ja laajuus eri maissa ja erityyppisissä organisaatioissa. Näkökul-ma on tärkeä, koska raken-nuksia ei enää nähdä vain fyysisinä rakennusprosessin lopputuotteina, vaan käyttä-jän toiminnallisten ja emoti-onaalisten tarpeiden täyttä-jinä heille räätälöityine pal-veluineen.

Samalla teema pyrkii tun-nistamaan yhteiskunnassa vallitsevien sosioteknisten rakenteiden vaikutusta käyt-täjien rooliin ja toiminta-mahdollisuuksiin sekä päin-vastoin. Esimerkiksi lainsää-däntö, erilaiset hallintomal-lit ja markkinoiden toimin-ta vaikuttavat keskeisesti sii-hen, kuinka asiakkaat tosi-asiallisesti toimivat raken-nusprosessissa. Asiakkaiden toimintamahdollisuuksien ja siihen vaikuttavien tekijöi-den analysointi ja vuorovai-kutussuhteiden kuvaaminen ovat siten keskeisessä roolis-sa asiakkaiden käyttäytymi-sen ymmärtämisessä.

Teemaan sisältyy myös

asiakkaita kuvaavan koko-naismallin luominen. Mallia varten tulee määritellä pait-si edellä kuvatut käyttäjätar-peet ja -vaatimukset, myös asiakkaiden omat ydinkom-petenssit. Kokonaismallilla voidaan tällöin luotettavas-ti simuloida ja testata erilai-sia toimintamalleja ja -kon-septeja esimerkiksi yhteis-työn osalta.

ASIAKASORGANI-SAATIOT JA NIIDEN TOIMINTA

Toisen tutkimusteeman kes-keinen kysymys on se, kuin-ka asiakasorganisaatot toi-mivat sisäisesti ja miten ne ovat vuorovaikutuksessa toimintaympäristön mui-den edustajien kanssa.

Tutkimuksen ensivai-heessa analysoinnin koh-teena ovat asiakkaiden ja käyttäjien hankintamenet-telyt sekä rakennetun ym-päristön hallintaa ja käyttöä koskevat prosessit ja osaami-nen. Tutkimuksella voitaisiin tunnistaa näiden toiminto-jen eroavaisuuksia ja saman-kaltaisuuksia sekä tuloksia, mikä osaltaan auttaisi tun-nistamaan niiden joukosta parhaita käytäntöjä.

Toisessa vaiheessa tavoit-teena tulisi olla käyttäjien nykyistä varhaisempi ja tii-viimpi integrointi rakennus-prosessiin. Tällöin tutkimus-kohteeksi tulevat luonnolli-sesti erilaiset käyttäjät huo-mioon ottavat toteutusmuo-dot, kuten allianssit ja public private partnership -mallit.

Kolmanneksi osa-alueeksi on tunnistettu oppimispro-sessit. Tutkimuksen tehtä-vänä olisi analysoida ja ver-tailla sekä onnistuneita että epäonnistuneita hankkeita pyrkien tunnistamaan niis-tä menestykseen vaikuttavia tekijöitä ja ongelmien juuri-syitä. Tutkimustyön tulok-sena voitaisiin laatia ohjeis-tusta asiakkaiden käyttöön esimerkiksi projektinhallin-taa varten.

ASIAKASLÄHTÖINEN INNOVOINTIInnovointi koetaan rakenta-misessa yleisesti sekä riskinä että mahdollisuutena. Inno-vaatioiden tärkeys kehityk-sen ajureina tunnistetaan, mutta samalla uudet toimin-tamallit ovat riskillisiä. Tut-kimusteeman lähtöajatuk-sena onkin viime vuosina yleistynyt ajatus siitä, että

asiakkailla tulisi olla muun muassa hankintamenette-lyjen kautta nykyistä suu-rempi rooli innovaatiotoi-minnan edistämisessä. Jul-kisissa hankinnoissa tämä aiheuttaa kuitenkin ristirii-taisen tilanteen, koska julki-sia varoja tulee käyttää vas-tuullisesti ja riskittömästi.

Asiakasinnovaatio-tee-man tavoitteen onkin selvit-tää keinoja, joilla asiakkaat voivat toimia alan muutosa-gentteina ilman kohtuuton-ta riskinottoa. Samaan tee-maan sisältyy myös kysymys siitä, kuinka uusi teknologia vaikuttaa asiakkaiden osal-listumismahdollisuuksiin ja toimintamalleihin.

Yhä useammin rakennet-tu ympäristö toimii myös asiakasorganisaation muu-toksen tukena. Tutkimusta tarvitaan uusista työympä-ristöistä ja niiden vaikutuk-sista organisaatioiden tuot-tavuuteen ja ympäristön viihtyisyyteen.

INTEGROIDUT SUUN-NITTELU- JA TUOTAN-TOPROSESSIT

Englanninkielisellä ilmai-sulla Integrated Design and Delivery Systems (IDDS) tar-


TUTKIMUS JA KEHITYS

VALMISTUNEET TIEKARTAT• Clients and Users in Construction• Integrated Design and Delivery Solutions• Offsite Production and Manufacturing• Smart Cities• Tall Buildings• Luonnosvaiheessa olevat raportit:• Sustainable Construction• Public Private Partnership• Safety and Health in Construction• Performance Measurement in Construction• Disasters and the Built Environment

VALMISTEILLA OLEVAT TIEKARTAT• Climate Change and Building Regulations• Construction Industry Economics• Organisation and Management of Construction• Facilities Management and Maintenance• Education in the Built Environment• Intelligent Buildings• Usability of Workplaces• Construction Materials Stewardship

Tiekartat ovat vapaasti luettavissa ja ladattavissa (englanniksi) verkossa osoitteessa:www.cibworld.nl/site/roadmaps.html

koitetaan uudenlaista koko-naisvaltaista toimintamallia, jossa yhdistyvät tietomalli-pohjainen suunnittelu (BIM), automaatiota hyödyntävä ja hukan minimoiva toteutus (Lean) sekä uudet hankinta- ja toteutusmuodot. IDDS on ollut CIBin pääteema jo usei-den vuosien ajan, ja sen ym-pärille valmisteltiin myös en-simmäinen yleiskatsaus ja globaali tutkimusagenda.

Vuonna 2013 laadittu tie-kartta tyytyykin ensisijaises-ti esittelemään IDDS-ajatus-mallin sekä kuvailemaan ai-hepiirin ajureita, mahdollis-tavia ja hidastavia tekijöitä sekä sen tarjoamia mahdol-lisuuksia ja hyötyjä. Raport-ti sisältää myös katsauksen BIMin käyttöönotolle eri puolilla maailmaa (vuoden 2013 tilanne).

IDDS-tutkimuksessa on raportissa tunnistettu neljä toisiinsa linkittyvää tavoitet-ta. Tavoitteiden valinnassa on painotettu tulosten hyö-dynnettävyyttä ja käytännön sovelluksia.

Tavoitteina ovat entistä parempien kestävää raken-tamista kuvaavien mallien ja toimien kehittäminen, ra-kennetun ympäristön tieto-

varannon (BEIF eli Build En-vironment Information Fab-ric) määrittely, toimintapro-sessien sekä tiedonhallinnan parantaminen.

Kestävän rakentamisen mallintamisessa tavoitteina ovat esimerkiksi taloudellis-ten hyötyjen mittaaminen, käyttäjien toiminnan kuvaa-minen ja parempi huomioon ottaminen sekä jätevirtojen ja kierrätyksen kuvaaminen.

BEIF puolestaan pyrkii varmistamaan muun muas-sa tietovarantojen pitkäai-kaista käytettävyyttä sekä luomaan standardeja ja so-pimuksia, joilla varmistetaan tiedonsiirtoa ja rajapintojen yhteensopivuus.

Nykykäytännöistä paran-nuksia tulisi ensisijaises-ti tehdä niin, että ne mah-dollistaisivat eri osapuolten yhteistyön sekä sujuvoittai-sivat erilaisia viranomais-käytäntöjä esimerkiksi luo-malla sähköisiä palveluita ja käsittelyprosesseja. Teema tunnistaa myös rakennus-ten hoitoon ja kunnossapi-toon liittyvät tieto- ja kehi-tystarpeet.

Lopuksi raportti listaa toi-mintakulttuurin muutoksen tueksi tarvittavia toimenpi-

19

de- ja tutkimustarpeita. Niis-tä etusijalle nousevat aihe-piirin tutkimus- ja kokemus-tiedon jakaminen sekä kou-lutuksen kehittäminen.

ESIVALMISTUS JA VAL-MISOSATUOTANTORakennusosien teollinen esi-valmistus on jo pitkään ol-lut normaali osa rakennus-tuotantoa länsimaissa, mut-ta kehittyvissä maissa se on vasta saamassa jalansijaa. Tästä syystä teollista esival-mistusta koskevassa tiekar-tassa on tunnistettu erilaiset painopisteet eri kehitysvai-heessa oleville markkinoille.

Lyhyellä, 0-5 vuoden tähtäimellä kehittyneil-lä markkinoilla kehitystoi-minnan tärkeimpiä kohtei-ta ovat logistiikka ja suun-nittelu sekä tuote- ja tieto-mallin (BIM) linkittäminen tuotannonohjaukseen. Ke-hittyvillä markkinoilla kehi-tyskohteiksi nousevat myös uudet liiketoimintamallit ja perustyökalujen, kuten BIMin laajempi käyttöön-otto.

Keskipitkällä aikavälillä kehittyneiden markkinoiden kohdalla tutkimuskohteeksi nousevat riskien- ja tiedon-

hallinta. Vastaavasti kehit-tyvissä maissa, kuten Inti-assa, työn uudelleen organi-sointi ja työvoiman koulu-tus vaativat myös kehitys-panostuksia.

ÄLYKKÄÄT KAUPUNGITÄlykkäitä kaupunkeja käsit-televän raportin lähtökohta on eräs globaali megatren-di eli kaupungistuminen. Haasteena on tällöin tuot-taa kaikki ihmisten ja elin-keinoelämän tarvitsemat tuotteet ja palvelut mah-dollisimman vähän ympä-ristöä kuormittaen.

Ratkaisuksi on tunnistet-tu holistisesti toimivat älyk-käät kaupungit, joissa osin autonomisesti toimivat tie-totekniset järjestelmät yh-distävät eri toimintasekto-reita. Esimerkkinä maini-taan IoT, Internet of Things, joka linkittää tulevaisuudes-sa yhä kattavammin palve-lut, asumisen, liikkumisen, infrastuktuurin ja energia-

talouden.Älykkäitä kaupunkeja kä-

sittelevässä tiekartassa on kehityskohteiksi tunnistettu:• digitalisaatio, jonka avulla

synnytetään uusia palve-luita, innovaatioita ja en-tistä tehokkaampia järjes-telmiä

• integroitu ja sektorira-jat ylittävä suunnittelu ja hallinto

• kaupunkien muuttuvat ar-voketjut ja ekosysteemit

• rakennusten ja alueiden energiatehokkuus

• uudet palvelut; Mobility as a Service MaaS, Building as a Service Baas, Energy as a Service Eaas, jne.

• resilienssi ja turvallisuus• korjausvelan hallinta

KORKEAT RAKENNUKSETKorkeaa rakentamista kä-sittelevä tiekartta on laadit-tu yhteistyössä CTBUHin (The Council on Tall Buil-dings and Urban Habitat) ja

UNESCOn kanssa. Raport-ti listaa 11 tutkimusaluetta, joissa kussakin on tunnistet-tu viisi tärkeintä tutkimusai-hetta. Jokaiselle aiheelle on edelleen määritelty priori-teetti, joka kuvastaa aiheen tärkeyttä ja kehitysvaihetta.

Tutkimusalueet ovat kau-punkisuunnittelu ja sosiaali-nen kestävyys, arkkitehtuu-ri ja sisustussuunnittelu, ta-loudellisuus ja kustannuk-set, rakenteellinen turvalli-suus ja geotekniikka, verti-kaali liikkuminen ja evaku-ointi, paloturvallisuus, ver-hoilu ja ulkovaippa, raken-nusmateriaalit ja -tuotteet, kestävä suunnittelu, raken-taminen ja käyttö, rakennus-hankkeen hallinta ja ener-giatalous.


TUTKIMUS JA KEHITYS

2016-06-Tekla-finland-bim-awards-ad.indd 1 9.9.2016 12.43.23

21

news.mit.edu/topic/3-d-printing

LÄHTEET JA LISÄTIEDOT

www.contourcrafting.org/

rob-technologies.com/

www.construction-robotics.com/

youtu.be/6aZbJS6LZbs


TUTKIMUS JA KEHITYS

ROBOTIT TULEVAT!RAKENTAMINEN AUTOMATISOITUU VAUHDILLA. ROBOTIT

OVAT JO VALLANNEET RAKENNUSOSATUOTANNON JA PIAN

ON TYÖMAIDEN VUORO. ROHKEIMMISSA VISIOISSA ENNUS-

TETAAN RAKENNUSTEN TULEVAISUUDESSA RAKENTAVAN,

YLLÄPITÄVÄN JA KORJAAVAN ITSE ITSENÄ.

Teksti: Helena Soimakallio Kuvat: Shutterstock, Husqvarna

Osa tästä futuristiselta kuu-lostavan vision toteuttami-seen tarvittavista teknolo-gioista on jo markkinoilla. Esimerkiksi tietomalliohjat-tu rakentaminen ja koneau-tomaatio, 3D-tulostus, mie-hittämättömät pienet len-toalukset eli dronet sekä rakennusrobotit ovat jo nyt käytettävissä.

TALO PRINTTERILLÄ – KUUHUN?3D-tulostamisen ennuste-taan saavuttavan läpimur-tonsa kuriositeetista kaik-kien ulottuvilla olevaksi pe-rusteknologiaksi. Kolmiulot-teisten objektien tulostami-

nen rakentamisen vaatimas-sa mittakaavassa ja teknisil-tä ominaisuuksiltaan sovel-tuvilla materiaaleilla on kui-tenkin edelleen haasteellista.

Tällä hetkellä maail-man suurin 3D-tulostin on CAD-ohjattu D-Shape, jonka italialainen Enrico Dini ke-hitti alkujaan tulostamaan suurikokoisia patsaita ja muita taideteoksia. Hollan-tilainen arkkitehti Janjaap Ruijssenaars innostui tek-nologiasta, koska sen avul-la olisi mahdollista toteut-taa hänen suunnitteleman-sa Möbiuksen nauhan muo-toinen rakennus. Nyt pari-valjakko kehittää talokon-

septia, jossa noin puolet käy-tettävästä materiaalista olisi tulostettu rakennuspaikalla.

Ensimmäinen Dinin printterillä tulostettu ra-kennus valmistui Suffol-kiin Englantiin jo liki kym-menen vuotta sitten 2007. Sittemmin Dini on printan-nut koralliriuttoja Australi-aan ja rakenteilla on silta Es-panjaan. Hänen haaveenaan on viedä printteri kuuhun, ja tulostaa siellä rakennuksia kuupölystä.

Kuupöly rakennusmate-riaalina saattaa kuulostaa jo hieman liian utopistisel-ta, mutta se kuvastaa hyvin Dinin paikallisia materiaale-

23

ja korostavaa ajattelua: Hän pyrkii käyttämään tulostus-materiaalina muun muassa hiekkaa ja kivipölyä, johon lisätään sideaineeksi mag-nesiumia.

Dini elää kuten opettaa ja hän on sijoittajana mukana yrityksessä, joka yrittää tuo-da markkinoille älypuhelin-sovelluksella ohjattavan, 99 dollaria maksavan jokaisen ulottuvilla olevan 3D-tulos-timen.

3D-tulostamisen ongel-mana on toistaiseksi hitaus ja heikko resoluutio, min-kä vuoksi tulostetut objek-tit ovat varsin karkeita sekä

pinnaltaan että muodoltaan. Kuuluisa teknillinen yliopis-to MIT on tarttunut ongel-maan, ja sen tuottamat esi-neet voidaan hioa toivotun viimeistellyn pinnan aikaan-saamiseksi. MITin kuoria voidaan käyttää rakentami-sessa muotteina, joihin vale-taan betonia rakenteellisen lujuuden saavuttamiseksi.

Myös NASA on innostu-nut avaruuden asuttamises-ta ja sen tarvitsemasta suu-ren mittakaavan 3D-tulosta-misesta. He tekevät yhteis-työtä Etelä-Kalifornian yli-opiston kanssa, jossa tutki-muskohteena on professo-

ri Behrokh Khoshnevisin kehittämä ns. contour craf-ting eli CC-menetelmä. Ker-roksittain suuttimen avulla valettava rakenne on itses-sään kantava, ja sen luvataan sisältävän myös kaikki talo-tekniset asennukset.

CC-menetelmän ehdot-tomana etuna onkin nope-us: neliömetrin seinä tulos-tuu reilussa kolmessa mi-nuutissa.

DRONE LAAJENTAA AISTEJA JA LISÄÄ KÄSIÄ

Muita viime vuosina vauh-dikkaasti yleistyneitä ja

halventuneita rakentami-sen apuvälineitä ovat pie-net ja kevyet miehittämät-tömät lennokit, dronet. Nii-den avulla kiinteistövälittä-jän kohdemateriaali nousee sananmukaisesti uudelle ta-solle, mutta niitä käytetään nykyisin varsin laajasti kar-toittamiseen ja hankalasti saavutettavien tai näkyvyy-deltään rajoitettujen paik-kojen ja kohteiden tarkas-tamiseen.

Kansainvälisissä konfe-rensseissa on esitelty dro-nien käyttöä työmaiden tar-kistamiseen – hieman kärjis-täen voisi todeta, että työn-

Husqvarnan kauko-ohjattava DXR 310 -purkurobotti edustaa alansa huippusuunnittelua.


TUTKIMUS JA KEHITYS

ISCCBE JA ICCCBEISCCBE (International Society for Computing in Civil and Building Engineering) on kansainvä-linen foorumi, joka pyrkii kokoamaan yhteen tieto- ja informaatiotekniikasta kiinnostuneet rakennusinsinöörit ja muut alan asiantuntijat.

Yhdistyksen tavoitteena on edistää alan asiantuntijoiden kansainvälistä verkostoitu-mista ja tiedonvaihtoa sekä järjestää aihepiirin konferensseja ja muita tapahtumia. Järjestön piirissä toimii myös erillinen BIM-ryhmä, jon-ka tavoitteena on edistää BIMin käyttöä ja jakaa sitä koskevaa tietoa eri tahoille sekä koordinoi-da kansainvälistä yhteistyötä aihepiirin parissa. Ryhmä on koonnut tietokannan BIM-julkaisuis-ta ja artikkeleista eri maissa: www.isccbe.org/global-bim-publications.html

ICCCBE (International Conference on Com-puting in Civil and Building Engineering) on ISCCBEn joka toinen vuosi järjestämä kansain-

välinen konferenssi, jonka teemoihin sisälty-vät laskennallisten menetelmien ohella tieto-mallinnus (CIM ja BIM), paikkatietojärjestelmät (GIS), visualisointi sekä virtuaalitodellisuuden ja laajennetun todellisuuden (VR/AR) käyttö, big data, koneoppiminen, automaatio sekä robo-tiikan ja kiinteistöjen ylläpitoon liittyvän tiedon järjestelmät ja sovellukset (BEMS/HEMS).

Sarjan seuraava konferenssi järjestetään Suomessa Tampereella TTYn ja RILin yhteis-työnä vuonna 2018. Lisätiedot rilevents.fi/icccbe2018/

25

johto lennättää päivän päät-teeksi työmaan ylle lenno-kin, joka kerää tiedot työvuo-ron aikana tehdyistä työsaa-vutuksista ja siirtää ne paik-katiedolla varustettuun tie-tomalliin.

Lennokit voidaan varus-taa myös erilaisilla antureil-la, joiden avulla esimerkiksi kaasuvuotojen paikantami-nen pitkillä putkilinjoilla te-hostuu merkittävästi lisäten samalla henkilöturvallisuut-ta. Vastaavasti niiden avulla voidaan tarkistaa visuaali-sesti tai erilaisten heijastei-den avulla rakenteiden kun-toa ja vaurioita, kuten hal-keamia tai muodonmuu-toksia.

Tulevaisuudessa dronien käytön ennustetaan kas-vavan myös olemassa ole-vien rakennusten ja tilojen tiedonkeruussa. Niitä on jo menestyksekkäästi testattu kaupunkimallien lähtötieto-jen kokoamisessa.

Seuraava suuri askel dro-

nien käytössä saattaa kuiten-kin olla fyysinen rakentami-nen. Ranskassa dronit koko-sivat 1 500 stryrox-palikasta liki kaksi metriä korkean ja rakenteellisesti vakaan tor-nin. Pilotissa käytetyt 50 dro-nia lensivät yli sadan met-rin sekuntinopeudella tör-määmättä toisiinsa, mikä on testin varsinainen saavutus.

Sittemmin droneille on soviteltu lukuisia automati-soituja tehtäviä rakennus-työmaalla aina materiaalien nostoista laastin levitykseen.

TERMINAATTORIT TULEVATMaanläheisempi versio auto-maattisesta rakentamisesta on automatisoidun tuotan-tolinjan tuominen työmaal-le konttiin pakattuna. Sveit-siläinen ROB Technologies on julkistanut ohjelmistot, joilla voidaan sekä suunni-tella että ohjata rakenteen suunnittelua ja valmistusta. Ohjelmat ovat tarjolla tiili- ja

puurakenteille.Yhdysvalloissa robotit

ovat tulleet jo työmaille. SAM100 on robotti, jonka toimii ihmismuurarin apu-miehenä suorittaen työhön liittyvät fyysisesti kuluttavat osuudet, kuten nostot.

Pisimmällä robottien käyttö on kuitenkin purka-misessa, missä muun muas-sa ruotsalaisen Husqvarnan markkinoilla jo olevat lait-teet leikkaavat, murskaavat ja poraavat poistettavia ra-kenteita. Robotit toimivat toistaiseksi etäohjattuina, mutta niiden täysautomati-sointi on mahdollista jo lä-hitulevaisuudessa.

KIRA-SEIKKAILU 2100Rakentamisen tulevaisuus ei rakennu yksin robottien ja muiden laitteiden va-raan. Varsinkin suurten tie-tomäärien – big datan – en-nustetaan muuttavan alal-la toimivien yritysten liike-toimintamalleja merkittä-

västi. Big data mahdollistaa entistä tehokkaammin esi-merkiksi kohteiden analy-soinnin ja riskien arvioinnin. Näin yritykset voivat arvioi-da, mitkä hankkeet ovat niil-le sopivia ja mistä tarjousta ei kannata antaa.

Pisimmällä scifi-ajatte-lussa ovat ne tutkijat, jot-ka ovat kehittäneet modu-laarisen robotin. Se voi itse-näisesti hakeutua tiettyyn muotoon, hajota ja muodos-taa jälleen uuden, erilaisen muodon. Nämä M-palikat kiinnittyvät toisiinsa mag-neettien avulla ja niiden pro-sessoreiden ohjaamaa raken-tumista on mahdollista hal-lita langattomasti. Tulevai-suudessa rakennus onkin ro-botti, joka voi muuttaa muo-toaan kulloisenkin käyttö-tarpeen mukaan – sekun-neissa.


TUTKIMUS JA KEHITYS

www.destia.fi

27


TYÖELÄMÄ

RAKENNUSALA LAAHAA PERÄSSÄ NAISTOIMITUS-JOHTAJIEN NIMITYKSISSÄ

Teksti: Henriikka Hellström Kuvat: Shutterstock, Liikennevirasto/Mikko Käkelä, Ympäristöministeriö, Sweco PM

KÄDENVÄÄNTÖ NAISTEN OSUUDESTA YRITYSTEN YLIM-

MÄSSÄ JOHTOPORTAASSA ON VALLALLA VUODESTA TOI-

SEEN. ERI TUTKIMUKSET PUOLTAVAT NÄKEMYSTÄ, ETTÄ

NAISTEN MÄÄRÄ ON KASVUSSA NIIN PÖRSSIYRITYSTEN

TOIMITUSJOHTAJINA KUIN HALLITUKSEN JA JOHTORYH-

MÄNKIN JÄSENINÄ. TOISAALTA, VAIKKA OSUUS KASVAA

PROSENTUAALISESTI, MÄÄRÄLLISESTI OLLAAN JOILTAKIN

OSIN VIELÄ AIKA VAATIMATTOMISSA LUVUISSA.

Keskuskauppakamarin keväällä 2016 julkaiseman selvityksen mukaan Hel-singin pörssissä noteera-tuista yhtiöistä viidellä on naistoimitusjohtaja: Tiina Alahuhta-Kasko, Marimek-ko Oyj, Susan Duinhoven, Sanoma Oyj, Nina Kopola, Suominen Oyj, Kaisa Vik-kula, Soprano Oyj ja Pad-ma Ravichander, Tecnot-ree Oyj. Prosentteina tämä vastaa neljää prosenttia kai-kista pörssiyhtiöiden toimi-tusjohtajista.

Joukosta ei siis löydy yh-tään kiinteistö- tai rakennus-alan yritystä, vaikka pörssi-yhtiöiden toimitusjohtajis-ta suurin osa on diplomi-in-sinöörejä tai kauppatieteen maistereita. Koulutustaus-ta poikkeaa Keskuskauppa-kamarin mukaan Suomes-sa esimerkiksi Ruotsista, jos-sa puolet toimitusjohtajis-ta on valmistunut kauppa-korkeakoulusta. Ja edelleen, Keskuskauppakamari nos-taa esille Harward Business Reviewin artikkelin ”maail-

man sadasta parhaasta toi-mitusjohtajasta”, joista vain 24:lla on insinööritausta. Ti-lanne on Suomessa siis poik-keuksellinen.

Myös Yhdysvalloissa päästään samoihin lukui-hin, sillä Fortune 500-yhtiöi-den toimitusjohtajista neljä prosenttia on naisia. Iso-Bri-tanniassa luku on aavistuk-sen suurempi – kuudessa prosentissa maan suurim-mista yrityksistä (FTSE) on naistoimitusjohtaja.

Pörssiyhtiöiden hallitus-

paikoissa tilanne on naisten osalta parantunut huomat-tavasti. Kun osuus oli vuon-na 2008 vielä 12 prosenttia, on lukema noussut tänä vuonna 25 prosenttiin. Suu-rissa pörssiyhtiöissä osuus on tätäkin suurempi 32 pro-sentillaan. Lukema on hyvä myös maailman mittapuus-sa.

Johtoryhmätasolla pörs-siyhtiöissä päästään nais-ten osalta 21,5 prosenttiin. Huomattavaa Keskuskaup-pakamarin mukaan on se,

29

että alle 45-vuotiaiden johto-ryhmän jäsenten keskuudes-sa naisten osuus ylittää kes-kiarvolukeman. Alle 35-vuo-tiaiden kohdalla tilanne pa-ranee entisestään osuuden ollessa 29 prosenttia.

DI-NAISISTA KOL-MANNES KOKENUT SYRJINTÄÄ

Vaikka lukemat osoittavat naisten kannalta positiivis-ta suuntaa, osoittaa Teknii-kan Akateemisten Liitto TE-Kin syksyllä 2015 tekemä sel-vitys syrjinnän olevan diplo-mi-insinöörien kohdalla to-siasia. Kyselyyn vastanneis-ta noin 11 000 vastaajasta (25-64 vuotta) syrjintää oli nai-sista kokenut 30 prosenttia, kun miesten osalta luku oli vain kymmenesosa tästä. ”Kaikkein eniten syrjintää oli kokenut keskijohto. Li-säksi vastanneista naisis-ta vain kuusi prosenttia toimii yritysten ylimmässä johdossa, kun miehillä luku oli kaksitoista prosenttia ”, TEKin koulutus- ja työvoi-mapolitiikan johtaja Jari Jo-kinen kertoo.

Syrjintää ovat kokeneet kaikenikäiset naiset, kai-kista vähinten 55-64-vuoti-aat. Tulokset eivät siis kul-je täysin käsi kädessä Kes-kuskauppakamarin tutki-muksen kanssa, jossa nuor-

ten naisten osuus johtoryh-missä on kasvanut.

TEKin jäsenistä 22 pro-senttia on naisia. RILissä naisten osuus on suurem-pi; varsinaisista jäsenistä 47 prosenttia on naisia.

Selvityksen mukaan syr-jintää ovat kokeneet vä-hiten yliopistoissa ja eni-ten teollisuudessa ja kun-nissa työskentelevät. Pa-himmat epäkohdat löyty-vät uralla etenemisestä ja palkkauksesta. Käytännös-sä tämä tarkoittaa arvostuk-sen puutetta ja vähättelyä. Esimerkiksi ylimmässä joh-dossa työskentelevän naisen euro on vain 84 senttiä. Eni-ten yksittäisiä mainintoja sai uralla etenemisen vaikeus. ”TEK kiinnittää koko ajan enemmän huomiota tasa-ar-von edistämiseen. Yritämme löytää keinoja, joilla tilanne naisten osalta paranisi. Nyt luku on aivan liian suuri”, Jo-kinen sanoo.

NAISTEN JOHTAMAT YRITYKSET MENES-TYVÄT

Vaasan yliopistossa teh-dyn ja Suomen Akatemi-an rahoittaman tutkimuk-sen perusteella naisten joh-tamat yritykset ovat talou-dellisesti vakaammalla poh-jalla kuin miesten johtamat. Tutkimusaineisto perustuu

pääosin Yhdysvalloissa ke-rättyyn materiaaliin johtu-en suomalaisnaisten pienes-tä määrästä pörssiyritysten toimitusjohtajina. Tutkimus-ajankohtana 2014 toimitus-johtajanaisia oli Suomessa pörssiyhtiöiden johdossa vain yksi.

Professori Sami Vähä-maan johtaman hankkeen tuloksista selviää myös, että Norjassa naisedustus halli-tuksissa on suurinta. Se joh-tuu maassa käytössä olevis-ta sukupuolikiintiöistä. Käy-täntö on ainutlaatuinen, eikä esimerkiksi Keskuskauppa-kamarin mukaan tarpeelli-nen. Kuitenkin Euroopan Unionin direktiiviehdotuk-sen mukaan pörssiyhtiöiden hallituksen jäsenistä vähin-tään 40 prosentin olisi olta-va naisia vuoteen 2020 men-nessä.

”Norjassa on havaittu, että sukupuolikiintiön vuoksi hallituksiin on jouduttu va-litsemaan entistä kokemat-tomampia henkilöitä. Nais-ten olisikin pyrittävä aktii-visemmin yritysten johto-tehtäviin, jotta asia muuttuu. Kiintiöt eivät ole paras vaih-toehto, tällöinhän tiettyyn tehtävään ei voida valita pa-rasta ja pätevintä henkilöä.”

Vähämaan mukaan nais-edustus voi vaikuttaa positii-visesti yrityksen toimintaan.

”Naiset ovat esimerkik-si useammin läsnä kokouk-sissa ja he ovat valmistautu-neet niihin paremmin. Kai-ken kaikkiaan naiset ovat vastuuntuntoisempia. Toi-saalta yritysten ylimpään johtoon valitut naiset ovat poikkeuksellisen kyvykkäitä, keskimäärin kyvykkäämpiä kuin huipulla olevat miehet.”

Esimerkiksi Yhdysval-tojen rahoitusmarkkina-kriisissä vuosina 2008-2010 naisjohtoiset pankit selvisi-vät tilanteesta miesten joh-tamia pankkeja paremmin. Vähämaa näkee syyn löyty-vän naisten pienemmästä riskin ottohalusta.

Vähämaa uskoo, että ti-lanne naisjohtajuuden suhteen on kehittymäs-sä myönteiseen suuntaan. ”Nouseva toimitusjohtajasu-kupolvi muuttaa tilannetta. Naiset menevät pian koulu-tuksessa ohi, joten tilanne muuttuu varmasti.”

Toivottavaa on, että myös kiinteistö- ja rakennusalan toimijat tunnustavat asian tärkey den. Nähtäväksi jää mikä yritys toimii tienrai-vaajana sen suhteen, että pörssiyhtiön johtoon nou-see ensimmäinen naistoimi-tusjohtaja?


TYÖELÄMÄ

ÄITIYSLOMALTA YRITYKSEN TOIMITUSJOHTAJAKSI

Sweco PM:n toimitusjohtaja Maija Jokela oli äitiyslomalla syksyllä 2013, kun hän sai mielenkiintoisen soiton. Yrityksen toimitus-johtaja oli vaihtumassa, ja soittaja tiedusteli Jokelan halukkuutta tulla haastatteluun.

”Tyttäreni oli tuolloin vasta puolivuotias, joten otin hänet mukaan tapaamiseen Ruot-siin.”

Hän otti haasteen vastaan – ja sai aloittaa yrityksen johdossa vasta seuraavan vuoden puolella, kun tytär täytti vuoden.

”Suhtautuminen osoitti arvostusta työn-tekijöitä kohtaan. Swecolla kannustetaan perhevapaille myös johtoryhmäläisiä, olipa kyseessä mies tai nainen. Lisäksi nuorille an-netaan paljon vastuuta.”

Jokela on työskennellyt yrityksessä 16 vuotta: aluksi harjoittelijana assistenttien sekä valvojien tuuraajana ja diplomityönteki-jänä, myöhemmin monipuolisissa tehtävissä projektipäällikkönä ja projektijohtajana. Välis-sä työ sisälsi myös markkinointiviestintää ja henkilöstöasioita.

Jokelalla ei ole koskaan ollut varsinaista urasuunnitelmaa. Häntä on aina ohjannut halu uuden oppimiseen.

”Kun olen sisäistänyt jonkin asian hyvin, olen halunnut haastaa itseni taas uudelleen. Tahdon astua mukavuusrajan ulkopuolelle.

Rajoja täytyy uskaltaa rikkoa.”Toimitusjohtaja nimeää elämän varrel-

ta muutaman tärkeän uraan vaikuttaneen henkilön. Rakentamistalouden professori Juhani Kiiras haastoi hänet diplomityötä ohjatessaan ja Swecon liiketoimintajohta-ja Kari Auranen antoi uran alussa vastuuta, mutta toimi tukena taustalla ja antoi kasvaa yhä suurempiin saappaisiin.

”Meillä on erittäin hyvä työyhteisö ja yh-teistyöhenki. Myös viestintäpäällikkö Cari-ta Kottila ja sihteeri Irma Norja ovat olleet erittäin tärkeitä henkilöitä täällä Swecossa. Ja ylipäänsä oma opiskeluporukka, Otaniemes-tä tiiviinä säilynyt yhteisö, jonka kanssa istu-taan usein työasioissakin samassa pöydässä.”

Jokela sanoo, ettei hän ole koskaan tör-männyt lasikattoon. Kaikki on kiinni omasta asenteesta.

”Töitä täytyy tehdä kovasti. Asioihin pitää sitoutua ja hoitaa ne parhaalla mahdollisella tavalla loppuun. Aina ei voi onnistua, mutta silloinkin on tärkeää olla rehellisesti oma it-sensä ja tunnustaa se.”

VINKIT URANSA ALUSSA OLEVILLE (NAISILLE):

1. Ole avoin mahdolli-suuksille. Suhtaudu uu-siin ihmisiin ja asioihin avoimesti, älä turhan kriittisesti.

2. Olen rohkea ja tartu haasteisiin. Tunnusta, et-tet osaa kaikkea, mutta haluat oppia.

3. Suhtaudu asioihin huu-morilla, sillä se auttaa hankalien hetkien yli-pääsemisessä.

31

TIETOMALLINNUKSEN EKSPERTTI EROTTUU JOUKOSTA

Geotekniikkaa pääaineenaan lukenut Tiina Perttula vaihtoi juuri työpaikkaa Liikenne-virastosta Rambollille. Uudessa työpaikas-sa hänen vastuulleen kuuluu laaja raken-netun ympäristön kokonaisuus sisältäen pääosin infra- ja liikenneasioita, ja siellä kehittämistehtävät koko konsernin tasol-la. Tuore Rambollin InfraBIM:stä vastaa-va johtaja osallistuu konsernin strategia-työhön ja sen jalkauttamiseen Suomeen. ”Tämä on erittäin mielenkiintoista, koska ala muuttuu ja menee eteenpäin vauhdilla. Vie-lä viisi vuotta sitten olisi ollut vaikea hah-mottaa tämän hetkistä digitaalista murrosta rakennetun ympäristön sektorilla. Muutos on ollut valtava.”

Perttula onkin ollut onnekas, hän on päässyt näkemään muun muassa tietomal-linnuksen kehityksen etujoukoissa. Hän aloitti kehitystehtävät vuonna 2012 toimit-

tuaan sitä ennen muun muassa geotek-nisenä suunnittelijana ja -konsulttina.

”Sain hypätä liikkuvaan junaan ja pysytellä samassa vaunus-

sa, kun kaikki vielä opetteli-vat asiaa. Vaikka alan gurut puhuivat digitaalisuuden vaikutuksista jo 1990-lu-vulla, ei asia lyönyt läpi vielä silloin.”

Aloitettuaan opin-not Otaniemessä Pert-

tulalla ei ollut sel-


1. Ole valmis kovaan työn-tekoon ja tee se, mitä lupaat.

2. Tutustu ja opettele asioita monipuolisesti.

3. Kerro, että vastuullisem-pi tehtävä ja uusi osa-alue omalla alalla kiin-nostavat sinua. Liity alan yhteisöihin.

keää urasuunnitelmaa. Mahdollisuu-det ovat tulleet eteen matkan varrella. ”On minulla tietenkin ollut tietynlaista kun-nianhimoa. En halua jäädä makoilemaan mukavuusalueelle. Aina pitää lisäksi tun-nustaa, jos ei osaa jotakin. Ihmiset ovat ha-lukkaita neuvomaan. Samalla voi toki haas-taa muiden tapoja tehdä asioita. Kollegoita pitää kyetä ymmärtämään ja kuuntelemaan. On hienoa, kun tiimissä voi sparrata toinen toisiaan ja kehittää asioita yhdessä.”

Perttulan tehtävä on ollut ja on jatkossa-kin kansainvälinen. Hän uskoo, että suku-puolella on ulkomaisten kollegoiden kans-sa toimiessa aiempaa suurempi merkitys. ”Alan kansainvälisiin tehtäviin halutaan osaavia naisia.”

Lasikatosta tuore rambollilainen ei tee numeroa, vaikka ilmiö on olemassa.

”Vielä en ole kokenut lasikaton olemas-sa oloa, vaikka voihan se tulla jossakin vai-heessa vastaan vielä voimakkaastikin. Mi-nulla on lisäksi ollut kotona loistava coach, joka on sanonut, että tietenkin teet ja osaat.”

Perttula on myös kohdannut työvuosien varrella useita hyviä ja positiivisia esikuvia. Hän on saanut tehdä virheitä ilman tuomit-semista.

”Geomap Oy:ssa Vesa Oksanen opetti etsimään ratkaisua, ei syyllistä, mikä tuot-taa paljon paremman lopputuloksen asias-sa kuin asiassa. Brittiläinen herrasmies Phil Jackson UK BIM taskgroup:sta on osannut yksinkertaistaa vaikeita asioita mallintami-sesta käsittämättömän taitavasti.”

Vaikka rakentamisala on todella miehi-nen, ei Perttula ole kokenut sitä koskaan pahaksi. Tärkeämpinä asioina uralla etene-misen kannalta hän kokee oppimisen halun sekä vastuuntunnon.


TYÖELÄMÄ

LVIURALTA MINISTERIÖN JOHTOPORTAASEEN

Vuonna 1982 LVI-tekni ikan diplo-mi-insinööriksi valmistunut Ympäris-töministeriön ylijohtaja Helena Säte-ri valittiin opiskeluaikana LVI-kerhon en-s immäiseks i na ispuheenjohta jaks i . ”Kai se johtui osin siitä, että olen aina halun-nut hoitaa asiat hyvin ja ottaa vastuuta.”

Säteri sanoo, ettei hän ole koskaan luo-nut uraa tietoisesti. Avoimuus ja innostunei-suus kaikkea uutta kohtaa on vienyt uralla eteenpäin, kohti vastuullisempia tehtäviä. ”Itseään täytyy kehittää koko ajan, paikoilleen ei saa jäädä. En voi turvata ollenkaan siihen tietoon, jonka sain opiskeluaikanani 40 vuot-ta sitten.”

Säteri opiskeli LVI-tekniikan lisäksi teolli-suustaloutta ja henkilöstöhallintoa. Hän ni-mittää itseään pehmoinsinööriksi, vaikka teki pian valmistuttuaan töitä myös suun-nittelutoimistossa. Uran varrelle mahtuu Ympäristöministeriön lisäksi muun muassa kansainvälisiä tehtäviä sekä lobbarin töitä LVI-keskusliiton toimitusjohtajana.

Hän ei ole koskaan kokenut, että naissu-

kupuoli olisi estänyt uralla etenemistä. Tai että sukupuolella olisi muutenkaan työelä-mässä merkitystä.

”Olen aina tehnyt enemmän töitä miesten kanssa ja voinut olla oma itseni. Minulla on myös kolme lasta, joiden kanssa olen ollut äitiyslomalla. Enkä ole koskaan kokenut, että uraa ja perhettä ei voisi yhdistää.”

Nykyisessä tehtävässä Säterillä on 80 alaista. Näin on ollut vuodesta 2008 alkaen. Hän uskoo, että tulevaisuudessa – ja jo nyt – mennään suuntaan, jolloin itsensä joh-taminen nousee yhä tärkeämpään rooliin. Organisaatiot madaltuvat ja johtajien roolit muuttuvat.


1. Tartu haasteisiin ja innostu uudesta.

2. Älä pelkää vastuuta.

3. Ole oma itsesi.

33


INNOVAATIOT

”Systemaattisesti tutkimukset tukevat sitä näkemystä, että kestävyysinnovaati-oihin sijoittaminen on rahataloudellises-tikin kannattavaa”, Aalto-yliopiston kiin-teistöliiketoiminnan professori Seppo Junnila sanoo.

Kun esimerkiksi energiatehokkuus lii-tetään mukaan kiinteistöinvestointiin, energiatehokkuuden kokonaisvaltainen kehittäminen tuottaa Junnilan mukaan parempaa tuottoa kuin alkuperäinen kiin-teistöinvestointi.

”Meillä on esimerkiksi LeaseGreenin tyyppisiä yrityksiä, jotka tuovat uusia tuotteita energiansäästöön. Kiinteistö-omistajan kannalta nähdään tässäkin, että energiansäästöön ja energiatehok-kuuteen kohdistuvat tuotteet ovat ihan suoraan kannattavia investointeja. Ener-

giatehokkuusinvestointien arvonmuo-dostusta voidaan arvioida osana kiinteis-tön arvonmuodostusta tai omana erilli-senä investointinaan.”

Energiatehokkuuden tuoma arvon-lisä jakaantuu Junnilan mukaan kah-teen osaan: rationaaliseen, eli siihen, että energiatehokkuus säästää energiakustan-nuksia ja toisaalta tunnepohjaiseen, joka myös näkyy tutkimuksissa.

YMPÄRISTÖSERTIFIKAATIT NOSTAVAT KIINTEISTÖN ARVOA”Olen itse ollut mukana tekemässä kol-mea kestävyystutkimusta. Niissä näh-dään toimistorakennuspuolella, että esi-merkiksi Leed Platinalla ja vastaavilla ympäristösertifikaateilla on noin kym-menen prosentin markkinapreemio täl-

Teksti: Jari Peltoranta Kuvat: Shutterstock ja Aalto-Yliopisto

KESTÄVYYS-INNOVAATIOIHIN SIJOITTAMINEN KANNATTAAKESTÄVÄN RAKENTAMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOL-

LISUUDET OVAT VALTAVAT MAAILMANLAAJUISESTI.

LISÄKSI RAKENNUSALAN KESTÄVÄN KEHITYKSEN IN-

NOVAATIOT OVAT KIINTEISTÖSIJOITTAJAN KANNAL-

TA USEIN TUOTTOISAMPIA SIJOITUSKOHTEITA KUIN

VARSINAINEN KIINTEISTÖSIJOITTAMINEN SINÄNSÄ.

35

lä hetkellä. Ympäristöserti-fikaatti siis lisää kiinteistön myyntiarvoa markkinapree-mion verran. Tämän suurui-sen energiatehokkuusinves-toinnin voi kiinteistösijoitta-ja olettaa saavansa takaisin kiinteistöä myytäessä”, Jun-nila kertoo.

Yksi merkittävä ympäris-tösertifikaatteihin vaikutta-va tekijä on se, että kansain-välisille kiinteistömarkki-noille tähdättäessä ympäris-tösertifikaatit alkavat olla jo perusvaatimus, jotta kaup-poja ylipäätään syntyy.

”Olemme tutkineet myös aurinkopaneeli-investointi-en kannattavuutta. Ennus-teiden mukaan niiden käyt-tö tulee lisääntymään räjäh-dysmäisesti myös Suomes-sa. Täälläkin on juuri saavu-tettu niin sanottu tipping point -piste, eli se piste, jos-sa investointi muuttuu kan-nattavaksi kiinteistöinves-

toinniksi. Nyt aurinkopanee-lit ovat ihan kovana rahata-lousinvestointina kannatta-via kohteita.”

Nykyisin verotus suosii aurinkoenergian omakäyt-töä esimerkiksi energiave-rovapauden muodossa, mikä edistää aurinkoenergiain-vestointien kannattavuutta. Kannattavuuteen vaikutta-vat myös julkiset energiain-vestointiavustukset ja koti-talousvähennykset.

”Lainsäädäntö voi jossa-kin vaiheessa muuttua, kun aurinkosähköstä tulee oi-keasti merkittävä energi-antuottotapa. Silloin nämä tuotteet saattavat myös tul-la energiaveron piiriin. Valtio tarvitsee tuottonsa, ja tällai-nen muutos on minusta loo-gisesti odotettavissa”, Junni-la ennustaa.

Lainsäädännön kehitty-miseen jossakin muodos-sa menee Junnilan arvion

mukaan 5–10 vuotta, koska aurinkosähkön tuotannon lähtötaso Suomessa on täl-lä hetkellä pieni. Esimerkiksi Espanjassa uusiutuvan ener-gian osuus on suurimmil-laan jopa 40–50 prosenttia kokonaistuotannosta. Het-kellisesti aurinkosähkön osuus yksin saattaa olla Es-panjassa jo yli 40 prosenttia.

INNOVAATIOIDEN EKOSYSTEEMI RATKAISEE

Kestävän kehityksen inno-vaatioita ei pitäisi Junnilan mukaan tarkastella yrityk-sen sisällä syntyvinä erillisi-nä tuotteina. Rakennusalalla ratkaisevassa roolissa on in-novaatioiden ekosysteemi.

”Kestävyysinnovaatiot tapah tuvat systeemeissä ja organisaatioissa. Siksi myös itse systeemiin vaikutta-vien tahojen tulisi ymmär-tää oma vaikutuksensa. Se

on iso vaatimus, mutta tut-kimuksissa näkyy selvästi, että kestävyysinnovaatiot tapahtuvat systeemitasolla eikä enää tuotetasolla”, Jun-nila korostaa.

Hänen mukaansa julki-nen toimija on keskeinen osa kiinteistöjen arvonluon-tilogiikkaa esimerkiksi sen suhteen, milloin energiave-ro tuodaan myös aurinkoe-nergialle.

”Jos julkinen toimija ei ymmärrä tätä roolian-sa, sillä voi olla iso vaiku-tus kumpaankin suuntaan kestävyys innovaatioiden le-viämisen kannalta.”

Junnila on ollut sisältä päin seuraamassa ja vaikut-tamassa rakennusalan eko-systeemien rakentamiseen, esimerkiksi SHOK RYM Oy:n hallituksessa.

”Minusta on selvää, että se Tekes SHOK -jatkumo, jolla alaa kehitettiin, on ollut to-

TUTKIMUKSET TUKEVAT SYSTEMAATTI-SESTI SITÄ NÄKEMYSTÄ, ETTÄ

KESTÄVYYSINNOVAATIOIHIN SIJOITTAMINEN ON RAHATALOUDELLISESTIKIN KANNATTA-VAA”, PROFESSORI SEPPO JUNNILA SANOO.


INNOVAATIOT

JUHOKUSTI KAJANDERIN VÄITÖS:

TYÖKALUJA KIINTEISTÖINNOVAATIOIDEN TALOUDELLISEEN ARVIOINTIIN

ETLAn mukaan Suomen kansantalou-den kaikkien toimialojen yhteenlasket-tu arvonlisäys oli vuonna 2012 oli noin 132 miljardia euroa. Koko kiinteistö- ja rakennusalan osuus arvonlisäyksestä oli lähes 17 prosenttia, eli puhutaan merkittävästä taloudellisesta potenti-aalista.

”Rakennusalalle on parin viime vuo-den aikana tullut paljon uusia innova-tiivisia startup-yrityksiä, mikä on ilah-duttavaa. Yhdysvalloissa tämä alue on tänä vuonna ollut pääomasijoitusten ykköskohde ensimmäistä kertaa his-toriassa. Se on lupaava merkki kehi-tyksestä”, tekniikan tohtori Juho-Kus-ti Kajander sanoo.

Alalla on valtavat liiketoimintamah-dollisuudet kestävää kehitystä edistä-ville uusille innovaatioille.

”Yhä useammat rakennushankkei-den tilaajat ja tilojen käyttäjät odotta-vat urakoitsijoilta ja tuoteosavalmista-jilta uusia tuotteita ja palveluita, jotka liittyvät esimerkiksi rakennuksen käyt-tö- ja muuntojoustavuuteen, sisäil-maan ja pienenergiantuotantoon. Yri-tysten on perusteltava uusien tuottei-den ja palvelujen hyödyt rahoittajilleen ja asiakkailleen.”

Kajander tutki väitöstutkimukses-saan, miten rakennusalan yritykset voi-vat arvioida uusien tuotteiden ja palve-

lujen hyödyt osakkeenomistajilleen ja rakennushankkeiden tilaaja- ja käyttä-jäorganisaatioille.

Tutkimuksessa on kehitetty ja tes-tattu työkaluja, joilla urakoitsijat ja tuo-teosavalmistajat voivat arvioida uusien kestävää kehitystä edistävien tuottei-den ja palvelujen taloudellisia hyötyjä ja epävarmuuksia.

Kajanderin käyttämät työkalut ovat Event study -menetelmä ja Reaaliop-tioanalyysi. Väitöksessä on kuvattu toi-mintamallit ja toimenpiteet, joilla tut-kittuja menetelmiä voi hyödyntää. Las-kentamallit ovat kohtuullisella työllä organisaatioiden käytettävissä.

REAALIOPTIOANALYYSILLÄ KÄYTÄNNÖN LÄHEISIÄ PÄÄTÖSTIETOJA

Reaalioptioanalyysin avulla voidaan arvioida uusiin tuotteisiin ja palvelui-hin liittyviä hyötyjä ja epävarmuuksia tilaajille ja käyttäjille rakennushank-keen tarveselvitys- ja hankesuunnitte-luvaiheessa.

”Rakennusten tilaajalta ja käyttäjiltä tulee vahvasti viestiä, että urakoitsijoi-den ja tuotevalmistajien kanssa pitäisi päästä entistä enemmän yhdessä arvi-oimaan tulevia hankkeita faktojen pe-rusteella. On tarve päästä mittaamaan ennalta innovaatioiden hyötyjä. Inno-

della tärkeä alalle. Itse olen vanhojen Tekes-ohjelmien kannattaja. Niissähän Tekes ja teollisuus yhdessä mietti-vät, mitkä ovat kehityksen tarpeet toimialalla. Sitten ra-kennettiin 4–5 vuoden ohjel-ma, johon satsattiin aidosti. Se oli minusta hyvä malli.”

Jälkikäteen tarkasteltu-na Tekesin malli toimi Jun-nilan mukaan todella hyvin, kun SHOKkeja pystytettiin. ”SHOKit kuitenkin sekoit-tivat täysin Tekesin mallin. Nyt rakennusalan SHOK RYM Oy tapetaan lyhyellä ajalla. Tekesin malli on edel-leen sekaisin, joten nyt ei syntynyt rakennusalan kan-nalta hyvää ratkaisua.”

37

vaatioihin liittyy aina epävarmuus kan-nattavuudesta. Esimerkiksi jonkin uu-den rakennuksen muuntojoustavuutta parantavan rakenteen tuottoja voi olla vaikea arvioida ennalta uskottavasti. Urakoitsijat ja tuoteosavalmistajat tarvit-sevat työkalun jolla voi osoittaa uusien innovaatioiden taloudellisiakin hyötyjä asiakkaalle”, Kajander sanoo.

Urakoitsijoiden ja toimittajien kannat-taa Kajanderin mukaan arvioida innovaa-tioita ja taloudellisia hyötyjä yhdessä ti-laajien ja käyttäjien kanssa. Silloin asiak-kaat ja kumppanit voidaan samalla sito-uttaa työhön ja tunnistamaan hyötyjä. Samalla voidaan käsitellä epävarmuu-det, jotka ovat innovaatioiden leviämi-sen keskeisenä jarruna.

Kajander testasi reaalioptioanalyysia väitöskirjassaan rakennushankkeiden käyttö- ja muuntojoustavuuden, sää-tyvän ilmanvaihtojärjestelmän ja maa-lämpöjärjestelmän hyötyjen arviointiin. Tutkimuksen tuloksia hyödynnetään ra-kennusalan yrityksissä ja kansainvälisissä standardointiorganisaatioissa.

”Uutta tässä oli erityisesti se, että me-netelmä on käytännönläheinen. Se toi-

mii nopeissa päätöstilanteissa epävar-moillakin tiedoilla. Laskentamenetelmä ottaa hyvin huomioon tämän epävar-muuden. Menetelmä tuo hyvin yhteen päätöksentekoporukan, näin voidaan löytää uusia parannuksia suunnitelmiin”, Kajander kertoo.

EVENT STUDY MENETELMÄ TUO ESIIN MARKKINAARVOVAIKUTUKSET

Event study -menetelmän avulla voidaan arvioida uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämisen vaikutusta yrityksen mark-kina-arvoon.

”Tähänkin luotiin käytännönläheinen sovellus erityisesti rakennusalan julki-sesti listatuille yrityksille. Sovelluksella voi seurata tietyn tyyppisiä innovaati-oita ja niiden vastaanottoa markkinoilla. Samoin sitä, miten yritys suoriutuu suh-teessa kilpailijoihin. Menetelmällä voi perustella päätöksiä rahoittajille.”

Kajander tutki Event study -menetel-mällä kansainvälisen aineiston, johon kuului suuria urakoitsijoita ja tuoteosa-valmistajia. Tutkimuksen tuloksista ilme-ni, että julkaistulla kestävyysinnovaatiol-la on ollut keskimäärin 0,82 prosentin

positiivinen vaikutus tutkittavien yritys-ten markkina-arvoon.

Tilastollisesti merkittävä tulos osoit-taa, että osakkeenomistajat tunnistavat kestävyysinnovaatioiden potentiaalisen taloudellisen arvon. Tulos on myös lin-jassa aiemman kirjallisuuden tutkimus-ten kanssa.

”Suuruusluokka on muuten täsmäl-leen sama kuin pörssiyhtiön positiivi-sella tulosvaroituksella”, Kajander huo-mauttaa.

Hänestä olisi todella kiinnostavaa luoda rakennushankkeiden yhteyteen yhteis arviointityökalu, jolla voidaan ar-vioida sekä taloudellinen kannattavuus että ympäristövaikutukset samassa käte-vässä menetelmässä.

”Uskon, että tällaisen työkalun voisi luoda hyvin nopeastikin, ehkä kuukau-sissa, jos asialla olisi oikea ryhmä. Työ-kalu olisi epätäydellinen, mutta se toisi kuitenkin lisätietoa päätökseen ja päätös voitaisiin tehdä aina parhaalla käytettä-vissä olevalla tiedolla. Asioita pohdittai-siin systemaattisesti, mikä on olennaista”, Kajander korostaa.

Juho-Kusti Kajanderin väitöskirja, Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu, maankäyttötieteiden laitos: Kestävää kehitystä edistävien innovaatioiden arviointi rakennusalalla. Evaluation of sustainability innovations in the construction sector.

Väitöskirjan verkko-osoite: http://urn.fi/URNISBN:978-952-60-6956-2

RAKENNUSALALLE ON PARIN VIIME VUODEN AIKANA

TULLUT PALJON UUSIA INNOVATII-VISIA STARTUP-YRITYKSIÄ. YHDYS-VALLOISSA TÄMÄ ALUE ON TÄNÄ VUONNA OLLUT PÄÄOMASIJOITUS-TEN YKKÖSKOHDE ENSIMMÄISTÄ KERTAA HISTORIASSA.


INNOVAATIOT

UPONOR R2IKASETTI PUTKIREMONTTIEN TEHOSTAMISEENUPONOR R2IKASETIN AVULLA KERROSTALON KÄYTTÖVESI JA VIEMÄRIPUTKISTOJEN UUSIMINEN TOTEUTETAAN NOPEASTI JA KUSTANNUSTEHOKKAASTI READY TO INSTALL –RATKAISULLA

Korkean teollisen esivalmistusasteen omaava Uponor R2I-kasetti vähentää merkittävästi työtä itse asennuspai-kalla. Tämä vähentää suoraan rakennusaikaa ja kustan-nuksia, sekä minimoi myös rakennusvirheiden mahdol-lisuuden. Tarkoituksena on tehostaa rakentamista ele-menttijärjestelmien avulla niin, että haitta asumiselle oli-si mahdollisimman lyhyt.

Tämä tarkoittaa koko rakentamisen kulttuurissa siir-tymistä paikalla rakentamisesta paikalla asentamiseen.

FINNBUILD MESSUILLA ESILLÄ ALAN INNOVAATIOITARAKENNUSTOIMIALALLA INNOVAATIOVAUHTI ON OLLUT PERINTEISESTI MELKO HIDAS, MUTTA TILANNE ON PARANEMASSA JA INNOVAATIOIDEN MÄÄRÄ ON LISÄÄNTYNYT.

Tässä muutama tärppi FinnBuild 2016 -messuilla esillä olevista innovaatioista. Ne ovat mukana myös FinnBuild Highlights -kilpailussa, jonka tarkoituksena on esitellä FinnBuildin sekä sen sisartapahtumien mielenkiintoi-simmat tuotteet, järjestelmät, menetelmät ja palvelut. Highlights-tuotteet valitsee puolueeton tuomaristo.

HögforsGST HybridiLTO POISTOILMALÄMPÖPUMPPU RINNAKKAISLÄMMÖNLÄHTEENÄ

Vanhemmissa kerrostaloissa kiinteistön ilmanvaihto pe-rustuu siihen, että poistoilmaa imetään poistoilmakana-viin ja puhalletaan sellaisenaan taivaalle. Tällöin poistoil-ma on yleensä 22-24 asteista ja 35-45 prosenttia kiin-teistön käyttämästä lämmitysenergiasta poistuu tätä kautta.

Asentamalla kiinteistön poistoilmaan lämmön tal-teenottoyksikkö ja hyödyntämällä yksikön keräämä energia saavutetaan jopa 40 prosentin säästöt lämmi-tyskuluissa.

HögforsGST HybridiLTO -järjestelmä on yksi koko-naisuus, käytännössä yksi laite. FIKSU -järjestelmä etä-ohjaa kokonaisuutta.

CONGRIDOHJELMISTOKOKONAISUUS TUOTANNON OHJAUKSEENTUOTANNONOHJAUS YMMÄRRETÄÄN YLEENSÄ RASKAANA PROSESSINA, JOKA PALVELEE VAIN ISON YRITYKSEN TARPEITA.

Congrid Oy tarjoaa markkinoiden helppokäyttöisimmän pilvipalveluohjelmiston räätälöitynä yrityksen laadun- ja turvallisuuden hallintaan. Yrityksen koolla ei ole merki-tystä, koska kokonaisuus skaalataan asiakaslähtöisesti yrityksen mukaan.

39


MAAILMALTA

MAAILMAN SUURIN EPÄRAKENNUSDONGDAEMUN DESIGN PLAZA - TAI TUTTAVALLISEMMIN DDP –

ON ETELÄ-KOREAN PÄÄKAUPUNGIN SOULIN TUNNETUIMPIA

UUSIA RAKENNUKSIA. EDESMENNEEN BRITTILÄISEN

TÄHTIARKKITEHDIN ZAHA HADIDIN YHDESSÄ ETELÄ-

KOREALAISEN SUUNNITTELUTOIMISTO SAMOON KANSSA

SUUNNITTELEMA KULTTUURIKESKUS VALMISTUI ETELÄ-KOREAN

PÄÄKAUPUNGIN SOULIN MAAMERKIKSI VUONNA 2014.

Teksti: Helena SoimakallioKuvat: Vincent St. Thomas, Teerachat paibung (Shutterstock) ja Brigitte Lacombe

41

Futuristisen rakennuk-sen kahdeksan kerrosta pi-tävät sisällään konferens-si- ja näyttelytilojen lisäksi erilaisia julkisia tiloja aina kauppakeskuksesta mu-seoon. Rakennuksen katol-la on 30 000 neliömetrin laa-juinen puisto.

Yhteisinä nimittäjinä ti-loilla on digitaalisuus ja au-kiolo; kaupunkilaiset ja tu-ristit voivat nauttia DDP:n tarjonnasta vuorokauden ympäri viikonpäivästä riip-pumatta. DDP pyrkii myös olemaan näyteikkuna ja tes-tiympäristö etelä-korealaisil-le tuotteille ja muotoilulle.

Yli 85 000 neliömetrin laa-juisen kompleksin raken-nustyöt aloitettiin vuonna 2009. Kokonaisuuden tiel-tä raivattiin alueen maan-merkkinä aiemmin ollut pesäpallostadion sekä laaja katumarkkina-alue myynti-kojuineen. Hanke oli lähtö-laukaus Soulin kaupungin kunnianhimoiselle kaupun-kikehitysohjelmalle.

KOREALAINEN VIRTUAALIPIONEERIDDP on wow-arkkitehtuu-ria puhtaimmillaan. Hadi-din kädenjälki on helposti tunnistettavissa rakennuk-sen kaarevissa ja epäsään-nöllisissä muodoissa, jotka

on toteutettu betonielemen-teistä ja teräsristikoilla.

Julkisivuverhoiluun on käytetty yli 45 000 keske-nään eri kokoista ja eri ta-voin kaareutuvaa alumiini-levyä. Julkisivu on taustava-laistu siten, että pimeään ai-kaan värilliset valot kajasta-vat rei’itettyjen verhoilulevy-jen läpi. Valaistus on dynaa-minen, mistä johtuen raken-nuksen väri ja muoto näyt-tävät jatkuvasti muuttuvan.

Kaarevien kattojen kan-tavat rakenteet on toteutet-tu pääosin kolmiulotteisil-la ristikkorakenteilla ja me-ga-ristikoilla, jollaisia on to-tuttu näkemään esimerkiksi korkeissa mastoissa ja silta-rakenteissa. Ristikoiden käy-töllä on pystytty minimoi-maan kantavien pilareiden määrää ja luomaan laajoja avoimia sisätiloja.

Monimuotoisten raken-teiden suunnittelu ei olisi ollut mahdollista ilman te-hokkaita 3D-suunnittelu-työkaluja. Kohde olikin Ete-lä-Korean ensimmäinen jul-kinen projekti, jossa raken-nusosien suunnittelussa ja tuotannossa käytettiin alus-ta loppuun BIM-malleja. Ti-laajan lujaa tahtotilaa osoitti se, että yhteistyön sujuvoit-tamiseksi kaikki suunnitte-lijat ja keskeiset urakoitsi-

jan edustajat perehdytettiin hankkeen aluksi BIM-työka-luihin.

TILA VAI TALO?Epäsäännöllisen muoton-sa sekä saumattomasti toi-siinsa linkittyvien sisä- ja ulkotilojen vuoksi kokonai-suutta onkin kutsuttu maa-ilman suurimmaksi epära-kennukseksi. Arvostelijat ovat luonnehtineet raken-nuksen muotokieliltä liian hallitsevaksi ympäristöön-sä. Hadid itse on todennut, että hän halusi ratkaisuil-laan ”saada ihmiset ajatte-lemaan”.

Arkkitehtonisen ajatus-pajan rakennuskustannuk-set olivat yli 466 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria. DDP:n ylläpitokustannuksia ei ole paljastettu, mutta niitä on eräissä lähteissä luonneh-dittu hyvin korkeiksi, ja jopa kohtuuttomiksi.

DDP:n rakennuttajana oli Soulin kaupunki ja keskuk-sen ylläpidosta vastaa Seoul Design Foundation. Pääura-koitsijana kohteessa toimi monialayhtiö Samsung ja ra-kenneteknisestä suunnitte-lusta vastasi Arup.


MAAILMALTA

ZAHA HADIDZaha Hadid (1950-2016) oli irakilaissyntyinen arkkiteh-ti. Hadidille myönnettiin vuonna 2004 ensimmäisenä naisena maailmassa arvostettu Pritzker-arkkitehtuuri-palkinto.

Hadidin Lontoossa sijaitseva suunnittelutoimisto Zaha Hadid Architects tunnetaan orgaanisesta muoto-kielestä, jota on sovellettu moneen mittakaavaan kau-punkisuunnittelusta hotellihuoneisiin.

Hadid on suunnittelut useita kulttuurirakennuksia, joista esimerkkejä ovat muun muassa nykytaiteen mu-seo Maxxi Roomassa ja Lontoon olympialaisiin valmis-tunut London Aquatics Centre.

Lähteet: Wikipedia, Zaha Hadid Architecswww.zaha-hadid.com/ www.archdaily.com/tag/zaha-hadid-architects/

43

MIDDLE EAST TECHNICAL UNIVERSITY – ORTA DOĞU TEKNIK ÜNIVERSITESI, ANKARA, TURKKILUKUVUOSI 2015–2016

VUOSI TURKISSA OPETTI KÄRSIVÄLLISYYTTÄ

Päätin lähteä vuo-deksi ERASMUS+

vaihtoon Turkkiin, sillä olin tavannut todella mukavia turkkilaisia opiskelijoita Tampereella, eikä monikaan TTY:läinen ollut aiemmin va-linnut vaihtokohteekseen samaa maata. Opiskelijavii-sumin saaminen Suomes-sa oli helppoa, mutta maas-saololuvan saaminen An-karassa oli melko turhaut-tava ja vaivalloinen proses-si. Virastossa täytyi vierailla muutamiakin kertoja, sillä sen työntekijät keksivät vä-lillä omia sääntöjään. Ne kos-kivat vain yksittäistä henki-löä pakottaen jonottamaan virastossa uudelleen toisena päivänä. Jotkut paikalliset tutorit jopa luopuivat teh-tävästään maassaololuvan saamisen vaikeuden takia.

Opiskelin ankaralaises-sa Middle East Technical Universityssä (METU), jos-sa kaikkien kurssien opetus pitäisi olla periaatteessa eng-lanniksi. Joidenkin turkki-laisten oppilaiden englan-ninkielen taito on kuiten-kin niin huono, että he eivät osaa puhua sitä ollenkaan. Vain muutamissa maan yli-opistoissa kaikki opetus on englanniksi ja niissä ensim-mäinen opiskeluvuosi onkin yleensä pelkkää englannin-kielen opettelua.

Itse opiskelin suurimmak-si osaksi diplomi-insinööri-vaiheen kursseja, joissa opis-kelijoiden kielitaidon taso oli jo huomattavasti parempi ja opettajatkin puhuivat pää-osin vain englantia. Kuulin vaihtokavereiltani, että tur-kin kieli aiheutti ongelmia kandivaiheen kursseissa. Oppilaat kysyivät ja opetta-jat vastasivat turkiksi, jolloin opetuksen kieli saattoi välil-lä vaihtua kokonaan.

METU on Turkissa tun-nettu sadasta eri kerhostaan ja järjestöstään sekä niiden aktiivisesta toiminnasta. Pai-kalliset oppilaat ottavat har-rastuksensa tosissaan: esi-merkkinä METUn vuorikii-peilykerho, joka on järjestä-nyt excun Everestin huipul-le. Itse liityin suunnistusker-hoon, suoritin myös muuta-man tenniskurssin ja liityin paikalliseen kuoroon, kos-ka halusin kokeilla jotain ai-van uutta. Siellä tapasi myös turkkilaisia opiskelijoita.

Yliopistolla on myös pal-jon poliittisesti aktiivisia opiskelijoita, jotka järjestä-vät mielenosoituksia aina sil-loin tällöin. Muutaman ker-ran eri aatteiden kannatta-jat ottivat melko pahastikin yhteen kampuksella, jolloin poliisi tuli paikalle vesityk-keineen. Muuten kampus oli hyvin rauhallinen ja kaunis

kampuskoirineen kaikki-neen.

Yliopistolla on useita asuntoloita, joiden taso ja hinta vaihtelevat paljon. Vaihto-oppilaat ovat etusijal-la, joten melkein kaikki vaih-to-oppilaat saivatkin halua-mansa asunnon. Itse asuin syksyn asuntolassa kampuk-sella ja keväällä muutin tut-tavan asuntoon kampuksen viereen.

Asuntola oli välillä kuin päiväkoti. Asuntolan työn-tekijät esimerkiksi soittivat paikallisten oppilaiden van-hemmille, jos opiskelijat tu-livat liian myöhään asun-toonsa. Tämän ja monen muun syyn takia yliopis-ton kampuksen ulkopuo-lelle oli muodostunut opis-kelijoiden suosima asuina-lue, josta oli mahdollista saa-da asunto jopa halvemmalla kuin kampukselta.

Kampuksen ulkopuoli-sessa vanhassa talossa syn-tyi ongelmia muun muassa veden ja sähkön katkeilun johdosta. Talossa oli myös


MAAILMALTA

Teksti: Lauri Rantala Kuva: Can Ergin

huono lämmöneristys, jonka vuoksi siellä oli talvella jat-kuvasti kylmä. Siellä asues-sani sain kuitenkin paljon paremman kuvan turkkilai-sesta elämästä – hyvässä ja pahassa.

Asuntoni lähellä oli pai-kallinen tori, joka oli auki kahdesti viikossa. Vaik-ka siellä tulikin huijatuksi joka toinen kerta, niin pala-sin torin hedelmäpyramidi-en ja vihanneskekojen ää-relle sen tunnelman vuoksi kerta toisensa jälkeen.

METUssa oli vaihto-opis-kelijoita monista maista. En-simmäisellä lukukaudella heistä suurin osa tuli Sak-sasta, sillä osalla oli turk-kilainen tausta. Toisella lu-kukaudella saksalaisia ei ol-lut montaakaan, joka saat-toi osaksi johtua Istanbu-lissa tapahtuneesta, saksa-laiseen turistiryhmään koh-distuneesta pommi-iskusta. Ankarassakin sattui kolme isoa pommi-iskua vuoden sisällä, jotka kyllä muuttivat kaupungin tunnelmaa joksi-

LAURIN SUORITTAMAT KURSSITCE 534 FLUID TRANSIENTS IN CLOSED CONDUITSKurssin harjoitustöissä käytettiin Fortran ohjelmoin-tikieltä, koska opettaja oli suunnitellut harjoitustyöt yli 30 vuotta sitten. Vaikka Fortran onkin ohjelmoin-tikielenä melko vanhentunut, oli hyvin opettavais-ta koodata vesiaiheiseen asiaan liittyen. Opettaja oli yksi parhaista yliopistoissa kohtaamistani opettajista.

ENVE 506 ADVANCES IN WATER SUPPLY ENGINEERING Kurssi perustui WaterCAD -ohjelmiston opetteluun. Sen avulla voidaan suunnitella ja mallintaa vesijoh-toverkoston toimintaa tekemällä erilaisia energian käytön, vedenlaadun tai vaikka paloveden riittävyy-den tarkastelumallinnusta. Ohjelman oppiminen olisi ollut paljon helpompaa, jos luennot olisi pidetty tie-tokoneluokassa. Nyt opettaja vain nauhoitti luennot ja laittoi ne myöhemmin saataville.

Kaikkiaan METUssa on panostettu vesihuollon opet-tamiseen. Tämä ilmeni mielenkiintoisina kursseina aiheista, joita TTY:llä ei tarjota ollenkaan.

kin aikaa.Turkissa kaikki onnistuu

melko hitaasti ja bussit tule-vat silloin kuin tulevat. Itse olin tottunut Suomessa hah-mottelemaan päivän aika-tauluni tarkemmin etukä-teen, mutta Turkissa suun-nitelmat menivät aina sekai-sin, syystä tai toisesta.

Turkissa kulttuurishok-ki on edessä melkein väis-tämättä. Sen yli pääsee, kun-han vain muistaa ottaa turk-kilaisittain rennosti: istah-taa alas missä vain ja juoda teekupposen. Suosittelenkin vaihtoon lähtemistä kaikille, erityisesti koko lukuvuodek-si. Vuodessa ehtii paremmin kierrellä ympäri Turkkia, jos-sa on todella paljon kulttuu-ria ja monimuotoista luon-toa nähtävänä ja koettava-na. Vaihtovuosi kannattaa ja kasvattaa.”

45

TEEMU VEHMASKOSKI [email protected]

@TVEHMASKOSKI

KULMA

SOPIVASTI HUIPPU MYY PARHAITEN

Suomalainen ei kuulemma osaa myydä, insinöö-ri vielä vähemmän, ja ulkomaille ei lainkaan. Yhtä epätotta kuin muutkin vanhat viisaudet.

Kävin syyskuussa Tampereen teknillisellä yliopis-tolla luennoimassa ensimmäisen vuosikurssin opis-kelijoille aiheesta Rakentaminen osana yhteiskuntaa. Luentoa seurasi kolme opiskelijoiden esitystä alan ajankohtaisista aiheista: Tampereen raitiotiehank-keesta, rakentamisen lainsäädäntöympäristöstä sekä kotimaan lento- ja linja-autoliikenteen vertailusta. Jo-kainen ryhmä myös opponoitiin, minkä jälkeen yleisö esitti kysymyksiä.

Lopuksi myös minä sain yrittää sanoa joka ryhmäl-le lisää heidän aiheestaan tai sen esitystavasta. Se oli haastavampaa kuin olin ennalta arvannut: esitykset olivat nimittäin hyviä, parhaimmillaan erinomaisia. Niissä esiteltiin teknisiä ratkaisuita ja euromääriä, mutta myös vaihtoehtoja, historiaa, päätöksentekoa sekä vastustajien näkemyksiä.

Lopputulos vetosi sekä järkeen että tunteisiin niin, että tavanomainen ”aikuisen” konsultin esitys olisi hä-vinnyt näille aivan pystyyn. Ja tässä kohtaa fuksit oli-vat siis ehtineet olla yliopistolla kolme viikkoa.

Tästä tuli mieleen tuo aloituksen kulunut totuus. Suomalainen ei osaa myydä.

Rakennetun ympäristön alalla voisi kyllä järkeil-lä, ettei rajojen ulkopuolelle edes voi myydä. Jossain Neuvostoliitossa oli toki hauskaa (sotilaskylästä alle-kirjoitettiin sopimus neljännentoista vodkapaukun jälkeen), mutta yritäpä nyt.

Vaikka kauppapakotteet eivät olisi tiellä, alalle tu-lon esteitä on kaikissa maissa henkilöpätevyyksistä henkilösuhteiden puuttumiseen. Ja vaikka olisi osaa-mista ja intoakin, viimeistään pääkonttori kieltää. Suo-malainen yritys on ostettu osaksi ulkomaista konser-nia siksi, että hoitaisimme kotimarkkinamme.

Toisaalta, jos on ostettu, on myös myyty. Suoma-laiset rakennusalan yrittäjät ovat osanneet myydä yri-tyksensä. Se ei ole sen huonompi suoritus kuin päivä-lehtien hehkuttama kauppa nyhtökaurasta.

Mutta kun myytiin, myytiinkö hyvin? Hyvä myyjä saa enemmän. Paitsi kaupan, myös paremman hin-nan. Todennäköisesti myös tyytyväisemmän osta-jan. Hyvä tarina ja siitä seuraava tunne kuorruttavat kaupan.

Kohtaaminen fuksien kanssa olikin erinomainen muistutus kolmesta insinööriyden muodosta, joista voimme valita – joko koko elämämme tai sitten ti-lanteen kerrallaan.

Perusinsinööri kutsutaan paikalle, kun faktois-ta halutaan absoluuttinen arvio ja summista kolmas desimaali. Ne saadaan kaikista niistä vaihtoehdoista, jotka on briiffattu. Jos ei ole, mennään vanhaa latua. Peru s insinööriä ei yleensä paljon naurata.

Myynti-insinööri katsoo isoa kuvaa ja pyöristää sinne, minne on hyödyksi. Muuta ei olekaan kuin vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia. Latu tarkoittaa hä-nelle uraa tunturista päiväkaraokeen. Myynti-insinöö-ri olettaa naurattavansa koko ajan.

Huippuinsinööri on perusinsinöörin ja myynti-in-sinöörin summa, ja enemmän. Vaihtoehtoja ja mah-dollisuuksia on paljon, mutta ne ovat järjestettävissä. Ladussa kiinnostaa paitsi tekotapa, myös keskuste-lu siitä miksi lähtö on A:sta ja maali B:ssä. Huippuin-sinööri osaa myös nauraa itselleen – tai naurattaa kuulijoita sopivasti keskellä vakavintakin presistä.

Ja siinä se sana tuli: sopivasti. Hankalinta niille, jot-ka eivät ole elämässään liikaa sivuille vilkuilleet. Liian perus tai liian myynti ei kumpikaan tee loistokauppaa, koska he ovat sokeita kuulijan odotuksille ja tarpeille. Huippu aloittaa niistä. Ja huippu ei koskaan sano ole-vansa huippu, paitsi amerikkalaisille.

Tampereella sain terveellisen muistutuksen siitä, että heikkojen pisatulosten ja yliopistouudistusten seurauksena alaamme ei odotakaan yksisilmäisyys ja perikato. Meitä odottaa yhä kasvava määrä nuoria huippuinsinöörejä.

Ja mikä parasta, ei huippuyliopiston ansiosta - vaan siitä huolimatta.


Puristuslujuutta, palonkestoa ja todellista energiatehokkuutta – Finnfoam, FF-EPS ja FF-PIR tekevät eristämisestä nopeampaa, turvallisempaa ja kestävämpää.

tarjoaa lattioiden, seinien ja kattojen eristämiseen huomattavasti perinteistä valkoista EPS-lämmöneristettä kustannustehokkaamman vaihtoehdon.

takaa energiatehokkuuden seinissä ja yläpohjissa perinteistä merkittävästi ohuemmalla eristepaksuudella.

on poikkeuksellisen monikäyttöinen lämmöneriste. Lujuutensa ja vettymättömyytensä ansiosta se soveltuu erinomaisesti niin routaeristeeksi kuin alapohjien ja käännettyjen kattojen eristämiseen sekä erilaisiin lisälämmöneristyksiin.

Kaikki kolme eristettä ovat kosteusteknisesti turvallisia ja poistavat eristyskykyä heikentävien ilmavirtausten mahdollisuuden.

Löydät ne yhdestä paikasta – Finnfoamilta.


ILMOITTAUDUTHAN TILAISUUTEEN RILIN TAPAHTUMAKALENTERIN KAUTTA!

RIL PALKINNON JULKISTUSEnnen syysliittokokousta Säätytalolla julkistetaan vuoden 2016 RIL-palkin-non saaja. Tarkka ohjelma lisätään ta-pahtumakalenteriin ilmoittautumisen yhteyteen.

RILIN AJANKOHTAISET

SYYSLIITTOKOKOUSKUTSUSuomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry:n sääntömääräinen syysliittokokous pidetään torstaina 17.11.2016 alkaen klo 17.00 Säätytalolla, osoitteessa Snellma-ninkatu 9 - 11, 00170 Helsinki.

KOKOUKSEN ASIALISTA:

1. Avaus2. Kokouksen järjestäytyminen; Puheenjohtajan, sihtee-

rin, pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta3. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen4. Työjärjestyksen hyväksyminen5. Kokouksen äänestysmenettelyn toteaminen6. Hallituksen uusien jäsenten valinta vuosiksi 2017 – 2019; va-

littavana on varapuheenjohtaja ja kolme jäsentä7. RIL ry:n tilintarkastajien valinta vuodelle 20178. RIL-Säätiön tilitarkastajien valintamenettely9. Talousarvio, toimintasuunnitelma ja vuosi-

maksun suuruus vuodelle 201710. Evästyskeskustelu11. Kokouksen päättäminen

Hallituksen vaalin äänestysmenettelynä käytetään tie-toliikenneyhteyden kautta 31.10.-14.11.2016 tapahtuvaa äänestystä ja syyskokouspaikalla 17.11.2016 kello 15.30–16.30 suoritettavaa äänestystä. Äänestystä varten kaikki RILin äänioikeutetut jäsenet saavat sähköpostitse henki-lökohtaiset tunnukset.

Liiton sääntöjen mukaan äänioikeutettuja ovat kaikki liiton varsinaiset jäsenet ja kunniajäsenet, jotka ovat suo-rittaneet jäsenmaksunsa huhtikuun loppuun mennessä (30.4.2016) tai jotka on hyväksytty jäseneksi viimeistään hallituksen kokouksessa 25.8.2015 ja jotka ovat suorit-taneet jäsenmaksunsa.

Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILHallitus

49

POHJOISSUOMEN OSASTON GOLF 2016

Pohjois-Suomen osaston golfkisat järjestettiin Siikajoella Raahentienoon golfissa 10.8.2016.

VOITTAJAT:

• pisin draivi: Kari Poropudas• lähimmäs lippua: Jukka Sydänmetsä• tasoitukseton lyöntipeli:

Tapani Hoppu tuloksella 85• pistebogey 3/4 tasoituksin:

Tapani Hoppu tuloksella 33

RILIN GLÖGI KUUMENEE TAAS!Perinteinen RILin glögitilaisuus järjestetään jäsenille 9.12.2016 osoitteessa Lapinlahden-katu 1 B, 00180 Helsinki. Tervetuloa!

RILin suunnistusmestaruuskisat järjestet-tiin 16.8.2016 Rakentaja-Rastien yhtey-dessä Keravalla.

Kilpailuun ilmoittautui 18 kilpailijaa, joista 16 osallistui kisaan sateisesta sääs-tä huolimatta. Ratamestari oli laatinut todella vaativat radat, joten kilpailussa menestyminen edellytti hyvän kunnon lisäksi erinomaista suunnistustaitoa ja onnistuneita reitinvalintoja.

MESTARUUS KILPAILUT

RILGOLF

RILSUUNNISTUS

RIL

TAPA

HTU

MIA

pelattiin Hämeenlinnassa 22.8.2016 Hä-meenlinnan Tawast-Golfissa. Sateinen sää ei lannistanut pelaajia ja paikalle saa-pui 63 innokasta golfaajaa.

TULOKSET:

SCR Markus Tanninen, 86 Sauli Gustafsson, 88 Kimmo Huuhtola, 89A-Sarja Markku Pyy, 33 Markus Tanninen, 32 Kimmo Huuhtola, 32B-sarja Janne Hietala, 37 Petri Jalasaho, 33 Eero Honkavaara, 32Pisin drive väylällä 5 Jouni Taipale ja lä-hinnä lippua väylällä 11 Timo Viljamaa. Seniorisarjan voitti Markku Pyy tulok-sella 33.

ONNEA VOITTAJILLE!

Tarkemmat tulokset on julkaistu RILin nettisivuilla: www.ril.fi/fi/jasenyys/ril-klubi/ril-golf.html

RILIN SARJOJEN VOITTAJAT: B-rata (H35) Kim LindholmB-rata (H50) Juhani KatkoB-rata (H65) Ilkka NiemiB rata (H70) Leo OllikainenB-rata (H75) Jouko RimminenC-rata (D21) Marika SuominenC-rata (D50) Maritta Maanpää

KIITOKSET KAIKILLE RIL:N SUUNNISTUSKILPAILUIHIN OSALLISTUNEILLE!


RILIN AJANKOHTAISET

51

RILRUN 2016 JA RILIN 4. JUOKSUMESTARUUSKILPAILUT järjestettiin 3.9.2016 Kuopio Maratonin yhteydessä.

Vuoden 2016 RIL-mestareiksi juoksivat:• miesten maraton (42,2 km) Esko Jussila• miesten puolimaraton (21,1 km) Aarno Valkeisenmäki• seniorimiesten puolimaraton Tapio Katko• seniorinaisten puolimaraton Laila Hosia.

Vaikka mukaan lähti lopulta vain kuusi kilpailijaa ja sää suosi, helpolla eivät voitot kuitenkaan irronneet. Siitä piti huolen sa-volaisen kiero reitti, johon mäkiä ja noususummaa oli jo puo-limaratonillekin saatu piilotettua 125 m.

Juoksun jälkeen kokoonnuttiin seuralaisten kera yhteisel-le illalliselle ja palkintojenjakoon. Kaikista sarjoista palkittiin vanhaan tapaan kolme parasta, joten kaikki osallistujat pää-sivät palkinnoille. Tavarapalkinnot ja illallisen tarjosi jälleen Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy Virpi Riekkisen toimesta.

Onnea voittajille ja kaikille osallistujille, sekä kiitos tapah-tuman tukijalle!

RILNUORTEN GAALAILLASSA ENNÄTYSMÄÄRÄ OSALLISTUJIAPääkaupunkiseudun RIL-Nuorten organisoima Gaala järjestet-tiin neljännen kerran syyskuussa Design Factorylla Otaniemes-sä, Espoossa. Tapahtuman tarkoituksena oli tutustuttaa Aal-to-yliopiston uudet opiskelijat rakennetun ympäristön alaan. Tapahtuma teki historiansa osallistujaennätyksen; iltaan osal-listui yhteensä yli 200 opiskelijaa Energia- ja ympäristöteknii-kan, Rakennetun ympäristön sekä Kone- ja rakennustekniikan koulutusohjelmista. Opiskelijoita rakennetun ympäristön alaan tutustutti tapahtumaan osallistuneet lähes 70 yritysedustajaa 34 eri rakennetun ympäristön alan yrityksestä.

Illalla puheenvuoron sai muun muassa Anni Sinnemäki – Helsingin kaupungin kaupunkisuunnittelun ja kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtaja. Puheenvuorot korostivat rakennetun ympäristön alan suurta merkitystä ja monipuolisuutta.

Illan viihteellisestä puolesta vastasi stand up -koomikko Tomi Haustola. Muilta osin ilta sisälsi vapaata keskustelua eri osapuolten kesken maittavan ruoan ja juoman siivittämänä.

Tapahtuma oli erittäin onnistunut ja illan aikana käytiin vilk-kaita keskusteluja yritysedustajien ja opiskelijoiden välillä. Uu-sien opiskelijoiden aktiivisuus sai kiitosta ja yritysedustajilla piti kiirettä, kun opiskelijat haastoivat heitä näkemyksillään. Yritys-edustajat kertoivat rakennetun ympäristön alan laajoista eri-koistumismahdollisuuksista ja haastavista tehtävistä. Taisi illan aikana jokin käyntikorttikin vaihtaa omistajaa. Rakennettu ym-päristö on varmasti monen opiskelijan mielessä tulevia opin-tosuuntauksia suunniteltaessa tai ensi vuoden kesätöiden haun ollessa ajankohtaista.

Joonas HoikkalaRIL-Nuoret PKS, johtoryhmän varapuheenjohtaja ja Gaalan päävastuuhenkilö

51

TIESITKÖ, ETTÄ RILIN JÄSENENÄ VOIT LIITTYÄ RILIN TEKNIIKKARYHMIIN JA OSALLISTUA ESIMERKIKSI NIIDEN JÄRJESTÄMIIN TAPAHTUMIIN JA EKSKURSIOIHIN? VOIT VALITA KUULUTKO YHTEEN TAI USEAMPAAN TEKNIIKKARYHMÄÄN.

Tekniikkaryhmät ovat oman alansa asiantun-tijoiden yhteistoimintaryhmiä ja RILin toimin-nalle tärkeä ammattilaisten verkosto. Ryhmien tarkoituksena on muun muassa edistää alalla toimivien henkilöiden kanssakäymistä ja yh-teistyötä sekä seurata alan kehitystä ja tiedot-taa siitä jäsenistölle.

NYKYISET TEKNIIKKARYHMÄT:Rakennus- ja rakennetekniikkaKiinteistön hallinta ja rakennuttaminen Energia- ja talotekniikka Pohja-, maa- ja kalliorakentaminenSillat ja erikoisrakenteetVäylät, liikenne ja logistiikka Ympäristö- ja yhdyskuntatekniikka

VOIT LIITTYÄ TEKNIIKKARYHMIIN RIL EXTRANETISSÄ: JÄSENSIVUT: OMIEN TIETOJEN MUUTTAMINEN


RILIN AJANKOHTAISET

53

PUOLIVUOSISATA!

Pitkältähän se tuntuu eteen-päin katsoen, mutta eipä toi-seen suuntaan. Sen huomasi taas, kun vuonna 1966 Ota-niemen Rakennusosastolla opiskelunsa aloittaneet tapa-sivat riemuteekkareina Aal-to-yliopiston avajaisissa.

Kari Lautson vetämä työ-ryhmä oli valmistellut koko kevään R66-tapaamista. Eni-ten työtä vaati yhteystietojen esille kaivaminen. Niitä sin-nikkäästi esille kaivanut Mat-ti Haapala saikin lähes port-tikiellon Väestörekisteriin, mutta tulostakin syntyi.

Teksti: Risto Pesonen, diplomi-insinööri, [email protected]

RIEMUTEEKKARIT, LOKAKUU 2016

R66 RULES !Opiskelun 120 aloittanees-

ta (kaikki miehiä) vain pariin ei löytynyt yhteyttä ja 15 oli kuollut. Mukaan syyskuussa saatiin huikeat lähes 90 ra-kentajaa.

Loistavaa ryhmähenkeä, joka syntyy tiiviistä yhteis-työstä, yhteisistä työvuosista sekä RIL:n ja RIL-Seniorien ak-tiivisesta toiminnasta! Toisilla osastoilla ei vastaavaa ole ja avajaisiin olikin saapunut muita riemuteekkareita vain puolitusinaa.

Otaniemen toiminta on muuttunut 1960-luvulta täy-sin ja se heijastui avajaisissa-kin. Tilaisuudessa puhuttiin englanniksi ministeriä myö-ten. Ja musiikkiesityksistä vastasi Taiteiden korkeakoulu ja se kuulosti teekkarikorvaan radion vinkuvalta häiriöltä. Juhlamaljanakin pikkurilli so-jossa nautimme kuusenkerk-käjuomaa.

Päästyämme turvaan omalle lafkalle kuulimme huippupuheenvuoroja. Es-poon kaupunginjohtaja Juk-ka Mäkelä kertoi Espoon ke-hittymisestä viiden kaupunki-keskuksen dynaamiseksi ver-kostoksi, nyt maamme kak-koskaupungiksi.

Ja tunnelma kävi vielä tu-tummaksi rakentajille, kun Länsimetro Oy:n toimitus-johtaja Matti Kokkinen se-litti hankkeensa viivästymiä ja kustannusylityksiä. Lopul-ta tuntui, että vika tässäkin asiassa oli mediassa. Tosin bussikierroksella metroase-mien työt näyttivät niin kes-keneräisiltä, että veikkaan länsimetron liikenteen alka-van aikaisintaan ensi kesänä.

Lopullisesti tilanne repe-si rakentajahenkiseksi, kun pääsimme illanviettoon. Tari-naa riitti myöhään yöhön tu-tuksi osoittautunen naapurin kanssa pöydässä ja mikrofo-ni kourassa koko joukon ilok-si. Muisteluissa nousivat esil-le Leningradin ekskursio, joka johti rehtorin puhutteluun ja poliisien kanssa käydyt jäynä-kisat, joiden tuloksena pum-pattava barbara löytyi polii-siopiston lipputangosta.

Otaniemessä vaikutti R66:n opiskelun loppuvuosina puo-luepolitiikka ja korkeakoulun hallinnonuudistus, mutta lo-pulta kuitenkin ulos pääsim-me ja sijoituimme yhteis-kuntaan mitä moninaisimpiin tehtäviin, lääkärinkin vara-mieheksi.

Eipä siis oppi R66:a ojaan kaatanut!

53

ATLAS COPCON RAKENNUSKONEET

Louhintaan, purkuun ja rakentamiseen kaivukoneiden lisälaitteet ja käsikoneet kaikilla voimanlähteillä

www.atlascopco.fi

The problem of knowledge in construction is not ‘just’ about knowledge, but about learning and about putting knowledge into action in order to change practices. This paper will use the Danish knowledge system as a case study in order to analyse where and why problems with regard to knowledge occur in construction.

This paper suggests that an analytical framework to understand knowledge and learning within construction should: 1) adopt a systemic perspective on construction and refurbish-ment, 2) highlight the absorptive capacity of firms as a crucial concept for adopting new knowl-edge, 3) be sensitive to the historicity and path-dependency of the individual construction pro-ject, 4) embrace communities of practice as the key framework for learning; and 5) manage the recurrent changes in knowledge types during construction projects, notably from tacit to explicit knowledge and vice versa.

Based on this analytical framework, this paper has in broad terms analysed how the various Danish policy studies of the knowledge system have articulated the problem of knowledge in construction, identified how these articulations become controlling of the corresponding solutions, and pointed out some of the shortcomings as a result. With these insights in mind, it is the hope that future studies and public policies will adopt a more reflexive and reflective approach to the problem of knowledge in construction.

This is a summary article based on an original contribution published in the proceedings of CIB World Building Congress 2016, Vol 3 pp. 57-68

KIM HAUGBØLLE,Danish Building Research Institute, Aalborg [email protected]

CHANGING CONSTRUCTION:

PERSPECTIVES ON KNOWLEDGE AND LEARNING

World Building Congress 2016 (WBC16) järjes-tettiin 30.5.–3.6.2016 Tampereella. Tampereen teknillisen yliopiston professori Kalle Kähkö-nen valitsi esitysten joukosta Rakennustekniik-kaan oheiset kaksi artikkelia.


ASIANTUNTIJAT ÄÄNESSÄ

55

CHANGING CONSTRUCTION:

PERSPECTIVES ON KNOWLEDGE AND LEARNING

THE PROBLEM OF KNOWLEDGE IN CONSTRUCTIONA SYSTEMIC PERSPECTIVE

Gann and Salter (2000) adopt a systemic perspective on con-struction, where innovation must be understood in the context of both the technological support infrastructure for producing knowledge and the regulatory and institutional environment.

The individual elements of the system are connected to each other through flows of knowledge. Haugbølle et al. (2012) has developed Gann and Salter (2000) systemic pers-pective to also explicitly include the building users and suggest that links between the individual element can predominantly be understood as business processes between actors in three different types of markets, learning processes and policy pro-cesses (see Figure 1).

A systemic perspective on the problem of knowledge as mentioned above indicates that it is far too narrow to focus on the dissemination from knowledge institutions. A systemic perspective would rather suggest that the problem of knowl-edge can be found in four different locations:• The interaction between the political-institutional appara-

tus on one side and business as well as users on the oth-er side.

• The interaction between the individual companies and its customers throughout the entire supply chain span-ning three separate markets of products, construction and property.

• The interaction between knowledge institutions and each of the business actors – supply network, project-based firms, owner and users of buildings.

• The capabilities and interaction within each of the individ-ual units.

Figure 1: Systemic perspective on construction (Haugbølle et al., 2012: 452)

Learning Process Business ProcessPolicy Process

SYSTEMIC PERSPECTIVE ON CONSTRUCTION

Regulatory and Institutional Framework

Technical Support Infrastructure

Supply Network

Project-based Firms

Owners UsersProduct market

Construction market

Property market

55

FIRM VERSUS PROJECT: ABSORPTIVE CAPACITY

Especially the capabilities and interaction within each organi-sation has often been neglected in Danish policy studies, even though this is central to a firm’s ability to adopt new knowl-edge. A central key concept in this context is ‘absorptive ca-pacity’. Cohen & Levinthal (1990: 128) defines this ability to absorb knowledge in the following way:

In project-based industries like construction, the absorptive capacity is not solely linked to the firm as such, but as well to the often many projects being managed by the firm simulta-neously and over time. Hence, the interplay between the firm as the basis and the individual projects as well as across pro-jects is crucial for understanding and dealing with the prob-lem of knowledge in construction. In his earlier work with in-novation in the project-based organisations of construction, Winch (1998) has suggested the following model for different types of knowledge flows between the project, the firm and the surroundings of both (see Figure 2).

The model is a reminder that the problem of knowledge must be addressed along at least three dimensions:• External to the firm – either horizontally in networks with

like-minded people for example within the same profession or vertically in networks across disciplines.

• In-between the individual projects and the firm.• Within the project between the respective project partici-

pants, but external to the firms involved in a project.

What the model however fails to acknowledge is the need to address the knowledge flows taking place between different projects either simultaneously in time or consecutively over time.

NO PROJECT IS AN ISLAND: HISTORICITY AND PATH DEPENDENCY

Projects are not only vital for both new construction and re-furbishment but the very organising principle of construction firms. The uniqueness of projects is often used as an expla-nation for why it is difficult to share knowledge and create change in construction. Despite the widely held assumption of projects being both unique and isolated events, projects are not isolated islands as Engwall (2003) points out. Instead

projects are embedded in an organisational context and with a historicity marked by previous projects, parallel courses of events and ideas about the post-project future.

Following Engwall (2003), knowledge in projects is not isolated or necessarily unique, but is tied up on experience from previous projects as well as project-independent factors such as general business policies that go beyond the individ-ual project. In this way, previous experience and general pol-icies creates a path dependency that sets the scene for future projects (Figure 3).

In most Danish policy studies there is a strong rhetoric on the project-based nature of construction and the barriers to knowledge and change created by this very nature. However, a range of possible interventions related to the contingencies influencing the interior process dynamics of a project tend to be ignored. While these contingencies may be overlooked in policy studies, some of the major Danish consulting firms and contractors now attempt to address these in their inter-nal training and course activities on management. But man-agement and learning within and across projects is only side of the knowledge problem in construction. Another side of the problem is related to how trades and professions operate and are organised.

LEARNING: COMMUNITIES OF PRACTICE

Collaboration, knowledge-sharing and learning across the many trades and professions within construction is notori-ously challenging as have been recognised by several (see e.g. Christensen, 2008 and Thuesen, 2007). But these shared communities of practice within trades and professions also hold strong a potential for being a part of the solution to (part of) the problem of knowledge in construction.

With regard to innovation and change management, the problem of knowledge in Danish construction projects is not only a matter of learning new things, but also to ‘unlearn’. The ability to discard knowledge – where appropriate – is also an important aspect of communities of practice, although this is often overlooked.

Knowledge and learning across communities of practice like trades and professions within construction presents chal-lenges because of the very characteristics that are also their strengths, i.e. the internal autonomy of the communities, their



57

Figure 2: Knowledge flows between project and firm (Winch, 1998: 273)

Enviroment

Enviroment

Firm

Project

adoption

learningimplementation

problem solving

KNOWLEDGE FLOWS BETWEEN PROJECT AND FIRM

Figure 3: Factors affecting the project’s dynamics (Engwall, 2003: 805)

Technical content of the project mission

Parallel courses of events evolving in the context

Time

Institutionalized norms, values and routines of the context

Pre-project politics

Ideas about the post-project future

Experiences from the past

FACTORS AFFECTING THE PROJECT’S DYNAMICS

Project Interior Process Dynamics

57

informal nature, and not least their differences in prevalence of knowledge types.

TACIT VERSUS EXPLICIT KNOWLEDGE: REPEATED SHIFTS

The construction process is typically characterised by the in-volvement of several firms and trades, which implies numer-ous and repeated shifts between tacit knowledge and explicit knowledge. The ability to handle these shifts in order to accu-mulate, disseminate and apply knowledge in practice is prob-ably one of the construction industry’s main challenges with regard to knowledge. As pointed out bluntly by Danish prac-titioners: First, the client must articulate his tacit and more or less explicit knowledge about his needs for a new building. The consultant then turns these into to explicit knowledge in the shape of formal documents such as drawings and speci-fications. This explicit knowledge is then being adopted and adapted to tacit knowledge, which is the primary knowledge base among the craftsmen in construction companies. Fi-nally, the actual building will be managed by building care-takers based on their mix of explicit and tacit knowledge on caretaking of that particular building, and it will be measured against the more or less tacit knowledge of the end-users of how appropriate the services delivered by the building suits their needs.

CONCLUSIONS

This paper has provided a brief exploration of an extensive number of Danish policy studies and initiatives on knowledge and learning in construction over the past two decades.

The paper outlines an analytical framework to understand knowledge and learning within construction. This paper sug-gests an analytical framework that: 1) adopt a systemic per-spective on construction, 2) highlight the absorptive capacity of firms as a crucial concept for adopting new knowledge, 3) is sensitive to the historicity and path-dependency of the individ-ual construction project, 4) embrace communities of practice as the key framework for learning; and 5) manage the recur-rent changes in knowledge types, notably from tacit to explicit knowledge and vice versa.

Based on this analytical framework, this paper has in broad terms analysed how the various Danish policy studies of the knowledge system have articulated the problem of knowl-edge in construction, identified how these articulations be-come controlling of the corresponding solutions, and pointed out some of the shortcomings as a result. With these insights in mind, it is the hope that future studies and public policies will adopt a more reflexive and reflective approach to the problem of knowledge in construction.

REFERENCES

Christensen, R. M. (2008). Development Practically Speak-ing - Learning Processes in the Danish Construction Industry. Aalborg: Department of Production, Aalborg University. PhD thesis.

Cohen, W. M. & Levinthal, D. A. (1990). Absorptive Capacity: A New Perspective on Learning and Innovation, Administrative Science Quarterly, Vol. 35 (1), 128-152.

Engwall, M. (2003). No project is an island: linking projects to history and context. Research Policy, Vol. 32, 789-808.

Gann, D. M. & Salter, A. J. (2000). Innovation in pro-ject-based, service-enhanced firms: The construction of complex products and systems, Research Policy, Vol. 29 (7-8), 955-972.

Haugbølle, K. & Clausen, L. (2002). Kortlægning af bygge/boligforskningen i Danmark. Hørsholm: Statens Byggeforsk-ningsinstitut.

Thuesen, C. L. (2007). Anvendelse af den rette viden - et studie af byggeriets kulturelle organisering. Lyngby: Depart-ment of Civil Engineering, DTU. PhD thesis.

Winch, G. M. (1998). Zephyrs of creative destruction: un-derstanding the management of innovation in construction, Building Research & Information, Vol. 26 (5), 268-279.



59

Virtual Reality (VR), sometimes referred to as immersive environment, is a comput-er-generated 3D environment that can simulate the real world environment. A user wearing VR headsets can feel the same experience, as he/she would have in the real world. The aim of this pilot study is to investigate the feasibility of 3D VR Headsets in jobsite planning and management, from educational as well as industry implemen-tation perspectives. We found that VR headsets are indeed very beneficial - allowing the users to immerse into a near-actual environment. The users were able to inter-act, identify, and gain an in-depth experience pertaining to jobsite management. The application of textures, materials and site development were found to create a life-like feeling. Each participant became physically involved in his/her exploration, exhibiting natural movements outside of the VR environment.

This is a summary article based on an original contribution published in the pro-ceedings of CIB World Building Congress 2016, Vol 3 pp. 462-473

VIRTUAL REALITY HEADSETS FOR IMMERSIVE 3D ENVIRONMENT:

INVESTIGATING APPLICATIONS IN CONSTRUCTION JOBSITE ORGANIZATION

CONGWEN KAN,

McWhorter School of Buil-ding Science, Auburn Univer-sity, Auburn, Alabama, USA(email: [email protected])

SALMAN AZHAR,

McWhorter School of Buil-ding Science, Auburn Univer-sity, Auburn, Alabama, USA(email: [email protected])

Photos: Oculus

59

VIRTUAL REALITY AND JOBSITE ORGANIZATIONThe definition of virtual reality is quite straightforward. ‘Virtu-al’ means ‘near’, so the term ‘Virtual Reality (VR)’ basically im-plies ‘near-reality’. VR refers to “a computer-simulated reality computer technology that replicates an environment, real or imagined, and simulates a user's physical presence that envi-ronment in a way that allows the user to interact with it. VR can be extremely useful in the construction industry. Among possible applications, VR technology could significantly aid in jobsite organization, which comprises of a substantial number of tasks spanning from planning to execution stage.

However, to develop an effective jobsite organization plan, a wide range of factors need to be taken into account. As with the construction of any project, unforeseen complications most likely exist. While preventing all of these issues may not always be possible, having a clear strategy in place to resolve a potential problem can lead to significant cost and time sav-ings. According to Voigtmann and Bargstadt (2008), jobsite logistic processes take up to one third of the total execution time on site, and well-planned and executed construction logistics have the potential to reduce the construction time by 10 percent and the cost by 4 percent in outfitting processes.

This research was conducted using the Oculus Rift De-velopment Kit 2 VR Headset as shown in Figure 1. The Ocu-lus Rift was chosen for its support and integration with Uni-ty 3D® software. The Unity 3D® software was an essential tool for digital model development. For now, Oculus Rift has not yet been launched in the construction industry as a com-mercial product. However, it has the potential to revolution-ize the industry in several aspects. With time, the VR headsets will evolve, with applications becoming more apparent and widespread.

RESEARCH FRAMEWORK AND METHODOLOGYTo test the feasibility of 3D VR headsets in construction ed-ucation and practice, this pilot study focused on the area of jobsite organization. The following were objectives of this: (1) to study current industry workflows for site logistics, layout and planning; (2) to investigate the feasibility of VR Headsets for jobsite planning simulations; and (3) finding ways on how to enhance the effectiveness of jobsite management through the use of VR Headsets.

Key questions we seek to answer included the following: (1) Can VR Headsets offer any advantages in jobsite organization as compared to traditional methods?; (2) Should VR Headsets be used alone or in conjunction with the traditional methods?; (3) Are VR Headsets economically viable for commercial us-age?; (4) What are the potential benefits and drawbacks of VR Headsets for jobsite organization?; and (5) Are there any po-tential barriers to widespread adoption within the construc-tion industry?

The study was conducted utilizing mixed methods research using both qualitative and quantitative research instruments.

Figure 1: Oculus Rift Develop-

ment Kit 2 (Desai et al., 2014)



61

The study was divided into three phases: 1) Conceptual Plan-ning, 2) Modeling, and 3) Implementing and Validation.

PHASE I: CONCEPTUAL PLANNING

The purpose of the conceptual planning phase was to explore existing uses of VR Headsets in construction industry and to develop a detailed plan for creating the jobsite organization models. During an extensive literature review, the following referenced areas of application in construction were identified: (1) Site layout and planning; (2) Rehearsing erection sequenc-es; (3) Progress and monitoring of construction processes; (4) Evaluation of construction scenarios; (5) Inspection and main-tenance; and (6) Healthy and safety training.

PHASE II: MODELLING

A model simulating a jobsite was created in this phase. The fol-lowing software were selected: (1) Autodesk Revit® for creat-ing the 3-story structure, (2) SketchUp® for editing and export-ing all the material stack, equipment, characters and related families needed onsite, (3) Unity 3D® for rendering the model, (4) MonoDevelop® for creating the script; and (5) Camtasia Re-corder® and Camtasia Studio® for producing the end prod-uct videos. Oculus Rift® headset was used to view the model in Unity 3D®. The terrain texture mapping was first created in Unity 3D® software. Unity® is a cross-platform game engine developed by Unity Technologies and is used to develop video games for PC, consoles, mobile devices and websites. A 3-sto-ry steel framing structure was created in Autodesk Revit® and then imported into Unity 3D®. All the material, equipment and characters were imported from the SketchUp® warehouse to make the simulated jobsite looks real. Figure 2 shows a screen-

shot of the model.After rendering the above model, three scenarios were

created, stressing how variation in jobsite organization plans can affect the effectiveness of site utilization. Scenario 1 and 2 were created based on the specific location of this project. Differences of site orientation, site access, crane placement, equipment path, material storage and waste access between these two scenarios. Scenario 3 was created as a vacant jobsite and its purpose was to allow users to create an ideal jobsite. All the material and equipment were placed off-site. By dragging and placing the material and equipment onsite, the end users were able to create their own jobsite layout.

PHASE III: IMPLEMENTING AND VALIDATION

For model testing and relevant data collection the following steps were performed: (1) Opinions were collected from a fo-cus group consisting of eight BIM professionals; (2) After con-sidering the opinions recorded in step 1, modifications were made to the model. Fourteen construction students were then invited to test the model. They were shown how Oculus Rift works in the above-mentioned scenarios. Afterwards, a ques-tionnaire was used to gather their opinions as how they think of trying on Oculus Rift compare to the traditional methods; (3) Responses were analysed using descriptive statistics. Based upon these responses the advantages and disadvantages of Oculus Rift and its use in the construction industry were iden-tified.

Figure 2: The Jobsite Organization Test Model

61

VIRTUAL REALITY HEADSETS – WINDOW OF OPPORTUNITY FOR CONSTRUCTION SITES

ANALYSIS OF RESPONSES OF THE FOCUS GROUP

A focus group of eight BIM professionals was formed. The three scenarios and accompanying narrated videos were shown to them and their opinions were recorded. The partic-ipants were first shown the 2D site plan, then the traditional 3D site plans, and finally the 3D site plans in immersive envi-ronment. They were asked to identify strengths and weak-nesses in all the models. They were also asked to identify any advantages of utilizing the Oculus Rift®. Participants consid-ered ‘Jobsite Virtual Tour’ as best candidate for VR applications. Some specific comments were as follow: (1) “Very promising way to assess potential danger without being put in the actual situation.” (2) “It reminds me of a game. It’s very interactive and effective. I think it’s an interactive idea for safety training and the immersive environment is definitely useful.” (3) “It shows actual situation, real life experience rather than Revit model”.

The following comments were collected for the applica-tion of VR in jobsite management: (1) “Crane placement has a great deal to gain from a VR interface. This would allow work-ers to see where a jobsite is in relation to the crane. The im-proved awareness would be beneficial for jobsite safety and planning.”; (2) “Was a good tool for identification and orienta-tion of the jobsite, which provided a better understanding of what to expect on the site.”; (3) “Slower assessment but you get a real life hands on idea of the site layout.”; and (4) “Very beneficial when determining jobsite area and organization as well as safety.”

At the end of the focus group session, the participants were asked ‘Is your company currently using or plan to use the Oc-ulus Rift®?’ Among the eight BIM professionals, five said ‘No’, two of them were ‘in testing and researching stage’, and one company currently utilizing it.

Material storage

Equipment location/path

Crane placement

Site access

Site orientation

Definetly Very Probably Probably Possibly

LEVEL OF POSSIBLE ADVANTAGES

9

9

9

7

6

1

1

1

2

3

3

3

3

4

3 1

Figure 3: Distribution of the Responses



63

ANALYSIS OF RESPONSES OF THE QUESTIONNAIRE SURVEYFourteen graduate students with some construction experi-ence were invited to participate in the testing process. Each participant was given 30 minutes to test all models (i.e. the 2D site plan, the 3D site plans and 3D walk-through model using Oculus Rift®) and then asked to complete a short question-naire. Key words identified from the focus group discussion were used for opinions’ measurements in the questionnaire. Respondents were asked to indicate the level of possible ad-vantages that Oculus Rift® offers in jobsite organization. Some results are shown in Figure 3.

Of the five measurements indicated that Oculus Rift® of-fers ‘Definitely Probable’ to ‘Very Probable’ offer advantages in jobsite organization. Following are some specific comments from the survey respondents:

‘Crane placement has a great deal to gain from a VR inter-face. This would allow workers to see where a jobsite is in re-lation to the crane. The improved awareness would be bene-ficial for jobsite safety and planning.’

‘Was a good tool for identification and orientation of the jobsite, which provided a better understanding of what to ex-pect on the site.’

‘Slower assessment but you get a real life hands on idea of the site layout.’

‘Very beneficial when determining jobsite organization.’Some users complained about motion sickness, which

could be directly related to the amount of time spent in the VR environment. Collective feedback from participants indicated there is a strong interest in learning more about VR headsets in the construction industry. The participants interacting with the built scenarios and being able to identify key aspects as well as conflicts confirms VR as a viable option for jobsite manage-ment. Many participants wanted to explore beyond the built scenarios such as visiting the surrounding site and testing var-ious site logistics options to obtain the best combinations (e.g. best location for tower crane placement).

CONCLUDING REMARKS AND RECOMMENDATIONS

This pilot study aimed to test the feasibility of 3D VR headset applications in construction practice and education with fo-cus on jobsite management. The results showed positive re-sponses from both industry professionals and students. VR headsets and their applications in the construction industry have endless potential. Overall, we found that VR headsets are indeed very beneficial - allowing the users to immerse into a near-actual environment. The users were able to interact, identify, and gain an in-depth experience pertaining to job-site management.

From this research, we have also uncovered a number of limitations concerning the effective use of the VR Head-set such as: (1) Single user limitation. While conducting focus group, other people have no visibility of what the tester could see in the virtual world. To enhance communication and inter-activity, a projector connected to that computer could be used to show the inherent movement of the user to other partici-pants; and (2) Improvement in model quality. Some further im-provements to the 3D immersive model could be made. Spe-cifically reducing the size of the model to eliminate the lag while moving in the model and using more real information to rationalize the model.

REFERENCES

Desai, Parth Rajesh et al. 'A Review Paper on Oculus Rift - A Virtual Reality Headset'. International Journal of Engineering Trends and Technology 13.4 (2015): n. pag. Web. 22 June 2015.

Voigtmann, J. K. and H.-J. Bargstädt. (2008) Simulation of Construction Logistics in Outfitting Processes. In: EWork and EBusiness in Architecture, Engineering and Construction: ECP-PM 2008, ed. A. Zarli and R. Scherer, 195-203. London: Taylor & Francis Group.

63

PELTOMAAN KUIVATUKSESTA ON HUOLEHDITTAVAKOTIMAISEN MAATALOUSTUOTANNON EDELLYTYKSIÄ OVAT SALAOJITUKSET JA PERUSKUIVATUSVERKOSTOT OSANA YHTEISKUNNAN PERUSINFRASTRUKTUURIA.

Teksti: Helena Äijö, Salojayhdistys ry, toiminnanjohtaja Kuvat: Salaojayhdistys ry

Viljelyn perusedellytys Suomessa on peltomaiden tehokas kui-vatus. Kasvit tarvitsevat tiettyä kuivatussyvyyttä ja pellon kanta-vuus on edellytys peltotöiden suorittamiselle oikeaan aikaan.

Nykyiset hydrologiset olosuhteet ovat viljelyn kannalta haasteellisia. Etelä-Suomessa vuosittainen sadanta on keski-määrin noin 700 mm, haihdunta 400 mm ja valunta 300 mm. Pohjois-Suomessa vuosittainen sadanta on vastaavasti 550 mm, haihdunta 250 mm ja valunta 300 mm. Lisäksi maanpin-ta on pääosin tasainen ja maaperä on tiivistä.

On ennustettu, että ilmastonmuutoksen seurauksena tal-vet muuttuvat leudommiksi, kesät lämpimimmiksi ja sateiden rankkuus sekä määrä kasvavat. Tämä lisää entisestään maan vesitalouden hallinnan merkitystä niin kuivatuksen kuin kas-telun osalta. Keväällä on myös entistä tärkeämpää päästä pel-lolle mahdollisimman aikaisin, jotta kasvit saavat hyödynnettyä lämpötilan nousun ja maassa olevan kosteuden. Leudommat talvet merkitsevät routimisen vähentymistä, mikä lisää maan tiivistymisen riskiä erityisesti savimailla.

Peltomaiden kuivatustila vaikuttaa olennaisesti ympäristö-kuormitusriskiin sekä vesistöjen rehevöitymiseen. Ellei pellon kuivatus ole kunnossa, eroosio ja huuhtoutumat kasvavat pin-tavalunnan osuuden lisääntyessä.

60 PROSENTTIA PELLOISTA SALAOJITETTU

Peltomaan riittävä kuivatus tarvitsee sekä toimivan paikalliskui-

vatuksen että hyvän peruskuivatuksen. Paikalliskuivatus toteu-tetaan nykyisin salaojilla ja toteutettiin aikaisemmin avo-ojilla. Peruskuivatuksessa peltojen kuivatusvedet johdetaan valta-ojien tai perattujen uomien kautta jokiin ja järviin sekä edel-leen mereen. Salaojitukset ja peruskuivatusverkostot ovat tär-keä osa yhteiskunnan perusinfrastruktuuria.

Suomessa on 2,3 miljoona hehtaaria peltomaata, josta noin 60 prosenttia on salaojitettuja, 25 prosenttia on avo-ojissa ja ainoastaan 15 prosenttia pinta-alasta voidaan viljellä ilman kuivatusta. Suurin osa pelloista on salaojitettu 1960, -70 ja -80-luivuilla ja osa niistä on nyt täydennys- tai uusintaojituk-sen tarpeessa. Nykyinen raskas maatalouskalusto asettaa maan kantavuudelle suuret vaatimukset ja vaatii tiheämpää ojaväliä kuin mitä aikaisemmin on käytetty. Täydennys- tai uusintaoji-tustarve voi myös syntyä muun muassa maan painumisesta, tiivistymisestä ja putkien tukkeutumisesta.

Salaojitus on kallis ja pitkäaikainen investointi, jonka laadus-ta tulee huolehtia jo suunnittelu- ja toteutusvaiheessa. Mah-dollisia rakennusvirheitä saattaa tulla ilmi vasta vuosia toteu-tuksen jälkeen.

YHDISTYS ENSI VUONNA 100VUOTIAS

Ojituksen laadun merkitys on tiedostettu kauan. Valtion tuen ehtona on ollut jo 1920-luvulta lähtien suunnittelijan päte-vyysvaatimus. Vuonna 2015 salaojituksen valtiontuen ehdois-



65

ta poistettiin vaatimus suunnittelijan pätevyydestä ja muista laatukriteereistä.

Suomessa salaojituksen kehittämisestä, koulutuksesta, suunnittelusta ja laatuvaatimuksista on pitkälti vastannut Sa-laojayhdistys ry. Yhdistys perustettiin vuonna 1917 huolehti-maan suomalaisen peltosalaojituksen laadusta. Yhdistys toimi pitkään nimellä Salaojakeskus. 1990-luvun alussa sen suunnit-telutoiminta ajettiin alas.

Nykyisin yhdistys toimii yleishyödyllisenä asiantuntijaorga-nisaationa ja jäsenistö koostuu viljelijöistä ja muista salaojitus-alan toimijoista. Yhdistyksen toimintaan kuuluu muun muassa salaojakarttatietokannan ylläpitäminen. Kantaan on tallennettu lähes kaikki Suomessa tehdyt peltosalaojituskartat. Arkistossa on noin 150 000 skannattua rasterimuodossa olevaa salaoja-karttaa, jotka on paikannettu tiettyyn peltolohkoon.

Peruskuivatuksesta huolehdittiin pitkään maataloushallituk-sen alaisissa maanviljelysinsinööripiireissä, jotka myöhemmin muuttuivat vesipiireiksi, ympäristökeskuksiksi ja Ely-keskusten ympäristö ja luonnonvara -vastuualueiksi. Nykyisin peruskui-vatuksesta huolehtii maanomistajat ja suunnitelmat teetetään alan konsulteilla.

Maanviljelysinsinöörit koulutettiin Teknillisen korkeakoulun rakennusinsinööriosastolla ja he perustivat vuonna 1934 Maanviljeysinsinööriyhdistyksen, joka vuonna 1963 yhdistyi Rakennusinsinööriyhdistyksen kanssa ja nämä muodostivat

yhdessä nykyisen Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry:n.

JULKAISU:

RIL 128 Salaojaputkien laatuvaatimukset ilmestyi vuonna 1981. Putkien laatuvaatimukset olivat tärkeitä, koska oltiin siirtymäs-sä tiiliputkien käytöstä muoviputkiin. Tämän jälkeen julkaisua on päivitetty 1987, 2002 ja 2016 sisällön ja nimenkin osalta. Nyt uudistettu ja täydennetty RIL 128-2016 Peltosalaojituksen ohjeet ja laatuvaatimukset määrittelee peltosalaojituksen laa-tuvaatimukset sekä suunnittelun, tarvikkeiden että työn osalta. Julkaisussa kuvataan myös suunnittelun ja toteutuksen vaihei-ta sekä eri osapuolten tehtäviä ja vastuita.

Päivitetty julkaisu on tarpeen salaojituksen hyvän laadun ja kustannustehokkuuden ylläpitämiseksi. Se on tarkoitettu sala-ojituksen tilaajille, suunnittelijoille, urakoitsijoille ja viranomai-sille. Julkaisuun voidaan viitata esimerkiksi salaojituksen tilaa-jan ja suunnittelijan sekä tilaajan ja urakoitsijan välisissä sopi-muksissa. Tukikäsittelijät voivat hyödyntää ohjeen määrittele-miä laatuvaatimuksia tukipäätöksissään.

Julkaisu on laadittu Suomen Rakennusinsinöörien Liiton RIL ry:n ja Salaojayhdistys ry:n yhteistyönä.

Tutustu julkaisuun osoitteessa: https//bitly.fi/F0GHV

muokkauskerros

ruokamulta- jatäyttömaakerros

sora/ympärysaine

salaojaputki

30...60 cm

110 cm

salaojasora

sorasilmäke

salaojaputki

putkioja

niskaoja

salaoja

piirioja

kokooja

valtaoja

65

4/2015 • Rakennustekniikka 1

TIETOA, TAITOA,

tutkimuksia, TAPAHTUMIA, KOULUTUKSIA ja JULKAISUITA AMMATTITAIDON KEHITTÄMISEEN

Alan parhaAT ammattiuutisET ja niiden verkkopalveluT

TULEVAISUUDEN RAKENTAJIEN TUKEMIsta APURAHOILLA JA MENTOROINNILLA

MONIPUOLISTA TURVAA TYÖELÄMÄN KÄÄNTEISIIN

asiantuntijuus esille projekteilla, KILPAILUIlla JA PALKINNOIlla

SOSIAALISTA KANSSAKÄYMISTÄ JA RENTOUTTAVAA VAPAA-AIKAA

rakennetun ympäristön akateemiset

Labkotec OyMyllyhaantie 6, 33960 PirkkalaPuh. 020 006 260, faksi 020 006 1260E-mail [email protected]

4/2015 • Rakennustekniikka 1

TIETOA, TAITOA,

tutkimuksia, TAPAHTUMIA, KOULUTUKSIA ja JULKAISUITA AMMATTITAIDON KEHITTÄMISEEN

Alan parhaAT ammattiuutisET ja niiden verkkopalveluT

TULEVAISUUDEN RAKENTAJIEN TUKEMIsta APURAHOILLA JA MENTOROINNILLA

MONIPUOLISTA TURVAA TYÖELÄMÄN KÄÄNTEISIIN

asiantuntijuus esille projekteilla, KILPAILUIlla JA PALKINNOIlla

SOSIAALISTA KANSSAKÄYMISTÄ JA RENTOUTTAVAA VAPAA-AIKAA

rakennetun ympäristön akateemiset

TW57TW57SERTIFIOITU ERISTERATKAISU TUULETTUVIIN P1-PALOLUOKAN JULKISIVUIHIN

Kingspan ThermaTM TW57 – ratkaisu on kosteusteknisesti turvallinen ja sertifioitu valinta P1-paloluokan tuulettuvien julkisivujen eristämiseen. Entistä ohuemmilla rakenteilla päästään huippuluokan lämmöneristävyyteen: vain 140 mm eristekerroksella saavutetaan määräystason U-arvo 0,17 W/m2∙K. Onnistuneen kehitystyön ansiosta ratkaisua on nyt mahdollista käyttää kevyemmällä palosuojauksella. Tavataan Finnbuild -messuilla osastolla 6k69.www.kingspaneristeet.fi

Nytkevyemmällä palosuojauksella.

LBKG_160992_TW57_FIN_print_172x211.indd 1 14.09.16 13:20

Documents

2016 - RIL · kira-digi-hankkeen keulahahmo teemu lehtinen osaa koodata ja puhua mandariinikiinaa. hÄn uskoo, ettÄ digipalvelut avaavat kiinteistÖ- ja rakentamisalan palvelut maailmanlaajuisiksi