12012

2014

• suunnitteleejarakentaauudettiet

• perusparantaavanhattiet• hoitaatiekuntienvuosikokouksetjamuuthallintoonliittyvättyöt

• laatiijaylläpitäätiekuntienyksikkölaskelmat

OTSOontiepalvelujenkokeneinkonkari,joltasaatkaikkitarvitsemasipalvelutniinhalutessasivaikka

avaimetkäteenperiaatteella.

Mielestämmemetsänomistamisentuleeollanautinnollista,helppoajatuottavaa.

asiakaspalvelu@otso.fiwww.otso.fi

OTSO

Ajoneuvojen mitat ja massat muuttuivat s. 3

Mitä tiekunnan kannattaa tehdä s. 4

Valtiolta 8 miljoonaa yksityistieavustuksiin s. 6

Yksityisteiden tulvavahingoista s. 9

Yksityistie ja verotus s. 10

2 2014

Pääkirjoitus

12012

2014

YksityistieUutiset 2014Yksityistieasioiden tiedotuslehti

Julkaisija Suomen Tieyhdistys rySentnerikuja 200440 HelsinkiPuhelin020 786 1000Faksi020 786 1009www.tieyhdistys.fi

Päätoimittaja Liisi Vähätalo, Tieyhdistys

ToimitusneuvostoElina Kasteenpohja, TieyhdistysOili Kataja, LiikennevirastoJukka Lyytinen, Keski-Suomen ELY-keskusJaakko Rahja, Tieyhdistys

Taitto/paino Uusimaa Studio/SLY-Lehtipainot OyPainos 22.000

ISSN-L 2243-271XISSN 2243-271X (Painettu)ISSN 2243-2728 (Verkkojulkaisu)

Osoitetietolähde: Tieyhdistyksen yksityistieosoitteisto

Tieyhdistyksen yhteystiedot yksityistieasioissa

Suomen Tieyhdistys rySentnerikuja 2, 00440 HelsinkiPuhelin 020 786 1000Faksi 020 786 1009toimisto@tieyhdistys.fiwww. tieyhdistys.fi

Yksityistieasioissa palvelevatToimialajohtaja Elina KasteenpohjaToimitusjohtaja Jaakko Rahja

Tieyhdistyksen jäsenasiatToimistosihteeri Tarja Flander

Yksityistieasioiden neuvontapuhelin0200 345 20Arkisin 9–18

0,92 euroa/min + pvm

Yksityisteiden valtionavustusten neuvonta

puh. 0295 020 603 (ma–pe 9–16)

Avustushakemukset toimitetaan Pirkanmaan ELY-keskukseen:

Pirkanmaan ELY-keskusYksityistietPL 29733101 Tampereyksityistiet@ely-keskus.fi

Lisätietoja avustuksen hakemisesta:www.ely-keskus.fi/fi/Liikenne/Yksityistieavustukset

OsoitteenmuutosTiekunnan osoitetiedot lehden jakelua varten ovat peräisin Suomen Tieyhdistyksen yksityis-tieosoitteistosta.

Muutokset: Toimistosihteeri Tarja FlanderSähköpostitse: toimisto@tieyhdistys.fiPuhelimitse: 0207 861 000 Postitse: Suomen Tieyhdistys ry, PL 55, 00441 Helsinki

Tieyhdistyksen yksityistieosoitteiston muutosilmoitus (täytä, leikkaa ja postita)

Lehdessä olevat vastaanottajan yhteystiedot;

____________________________________________________________________________________

____________________________________________________________________________________

Korjatut yhteystiedot (vastaanottajan nimi, yhteisö ja osoite);

____________________________________________________________________________________

_________________________________________________________________________________

En halua enää jatkossa kuulua osoitteistoon (x)

Raskaammat rekat ja yksityistietNopealla aikataululla valmisteltu ja voimaan saatettu asetusmuutos ajoneuvojen käytös-tä tiellä toi lokakuun 2013 alussa liikenteeseen entistä suuremmat ja raskaammat ajo-neuvot. Muutoksella nostettiin ajoneuvon suurin sallittu massa 60 tonnista 76 tonniin ja suurin sallittu korkeus 4,2 metristä 4,4, metriin. Muutoksen tavoitteena on pienentää kuljetuskustannuksia.

Raskaammat ajoneuvot edellyttävät teiltä ja silloilta suurempaa kantavuutta. Liikenne-virasto tekee maantieverkon osalta tierakenteiden ja siltojen kestävyysselvityksiä jatkuvas-ti. Virasto on arvioinut, että asetusmuutoksen takia 300–350 siltaa tulisi vahvistaa seuraa-vien 20 vuoden aikana. Laajat parannustoimet aloitetaan maantieverkolla tänä vuonna.

Mihin toimenpiteisiin yksityisteistä vastaavien sitten tulisi ryhtyä asetusmuutoksen ta-kia? Erittäin hyödyllistä olisi arvioida tien kantavuus ja siltojen kunto. Selvitysten perus-teella saadaan selville tarvitaanko tielle tai sillalle painorajoitus. Myös ilmajohtojen kor-keus on syytä tarkistaa ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin.

Suomen Tieyhdistys ja Keski-Suomen ELY-keskus tekivät viime vuonna yksityistiekunnille kyselyn asetusmuutoksen vaikutuksista yksityisteille. Kysely herätti tiekunnat selvittämään teidensä todellista tilaa ja tuloksena oli, että yli puolelle teistä tulee painorajoitus, joka mahdollisesti olisi ollut tarpeen jo 60 tonnin enimmäispainon aikana. Lähes puolet kyse-lyyn vastanneista ilmoitti, että heidän yksityistiensä tarvitsee parannusta, jotta se kestäisi uuden asetuksen mukaiset enimmäispainot.

Tien kunnon jatkuva seuranta ja oikeaan aikaan tehdyt hoitotoimet ovat aina kannat-tavia. Kun esimerkiksi pidetään huoli, että vesi ei pääse tierakenteisiin, säästytään raken-nevaurioilta ja niitä seuraavilta kalliilta peruskorjauksilta. Valtionapua kunnostuksiin ei ole edelleenkään paljoa luvassa.

3 2014

Ajoneuvojen mitat ja massat muuttuivatVESA MänniSTöLiikennevirasto

Ajoneuvon suurin sallittu kor-keus on noussut 4,2 metristä 4,4 metriin ja massa 60 ton-nista 76 tonniin. Asetus tuli voimaan 1. lokakuuta 2013 ja se korvaa vanhan, vuonna 1992 tulleen edellisen ase-tuksen. Asetuksen valmistelu tehtiin erittäin nopeassa ai-kataulussa, mikä teki työstä varsin haasteellisen.

Asetus saatiin voimaan suunnilleen halutussa aika-taulussa. Valmistelussa oli-vat mukana Liikenne- ja vies-tintäministeriö, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, Lii-kennevirasto ja laaja joukko muita tie- ja liikennealan vi-rastoja, järjestöjä ja yrityksiä. Myös kuljetusala on lähtenyt laajasti mukaan tähän muu-tokseen. Ensimmäisen kuu-kauden aikana muutoskat-sastuksia tehtiin jo noin 2500 ajoneuvolle.

Uudistuksen tavoitteena on parantaa Suomen kilpai-lukykyä ja päästä kuljetus-kustannuksissa lähemmäksi keskieurooppalaista tasoa. Kuljetuskustannukset ovat Suomessa pitkien etäisyyk-sien vuoksi suuremmat kuin useissa muissa maissa. Säästö kuljetuskustannuksissa on 20 vuodessa noin 1,6–3,2 miljar-

dia euroa. Lisäksi liikenteen hiilidioksidipäästöjen arvioi-daan vähenevän uudistuksen myötä noin kaksi prosenttia vuodessa, kun saman tavara-määrän kuljettamiseen tarvi-taan vähemmän ajoneuvoja.

Viiden vuoden siirtymäai-kana sallitaan tämänhetkisel-le kalustolle nykyistä suurem-mat kuormat. Edellytyksenä kuitenkin on, että ajoneuvot täyttävät niitä koskevat tur-vallisuusvaatimukset myös suuremmilla massoilla. Ase-tuksessa on paljon muitakin erikoistapauksia, joten tar-kemman tiedon saamiseksi kannattaa tutustua asetuk-sen yksityiskohtiin. Linkki sii-hen löytyy mm. Liikenneviras-ton nettisivuilta.

Muutos johtaa parannustoimenpiteisiin maantieverkollaSallittujen massojen ja kor-keuden muutokset johta-vat erilaisiin, lähinnä siltojen vahventamistoimenpiteisiin. Painorajoitettuja siltojen on maantieverkolla noin 500 kappaletta. Kaikkia näitä sil-toja ei ole tarpeen vahvistaa ja toimenpiteet ajoitetaan sen mukaisesti, kun tiedetään elinkeinoelämän tarpeet kul-jetusreiteillä sekä uusiin mas-soihin ja mittoihin siirtymisen volyymi eri puolella maata.

Nyt arvioidaan, että noin 300–350 siltaa oli-si tarpeen vahvistaa seuraavien 20 vuoden aikana tämän muutok-sen seurauksena.

Ahtaita, alle 4,4 met-riä korkeita alikulkuja on runsaat sata. Alikul-kujen syventämistä tar-vitaan vain muutamalla kymmenellä alikululla. Syventäminen voidaan useimmiten tehdä alit-tavaa tietä alentamalla. Myös näiden korjauskohtei-den toteuttamisessa edetään yhdessä alan kanssa tärkeim-mät kohteet priorisoimalla.

Lautta- ja lossipaikoista joudutaan rajoittamaan sel-keästi yli puolet. Lossien ja lauttojen kantavuuden li-sääminen tapahtuu normaa-lin lauttojen uusimiskierron tahdissa ja silloinkin vain tar-vittaessa. Onneksi Suomen maantieverkko on laaja ja sitä täydentää kuntien ver-kostot ja yksityistiet, jolloin pelkästään lauttojen ja lossi-en varaan jääviä kuljetustar-peita ei ole merkittävästi.

Parannustoimet aloitetaan vuonna 2014Liikennevirasto tekee tiera-kenteiden ja siltojen kestä-vyysselvityksiä jatkuvasti ja seuraa aktiivisesti tieraken-teiden kestävyyttä ja kun-totilan kehitystä vuosittain. Vuosien mittaan tieto isom-pien massojen seurauksista tiestölle ja silloille täsmentyy. Strategisesti tärkeät kuljetus-reitit arvioidaan yhteistyössä

Liikenneviraston, kuntien, ELY-keskusten ja elinkeino-elämän kanssa.

Teiden ja siltojen paran-nustoimet aloitetaan maan-tieverkolla laajassa mittakaa-vassa vuonna 2014. Vuodelle 2014 on ohjelmoitu 15–20 siltaa joko suunnitteluun tai toteutukseen. Tilannetta seurataan yhdessä kuljetus-alan kanssa, tietoa kerätään yrittäjiltä kyselyillä ja Pirkan-maan asiakaspalvelun netti-sivujen kautta. Kunnat päät-tävät omat aikataulunsa ja voivat suunnitella katujen ja siltojen parannuksia niil-le sopivaan tahtiin. Tienpitä-jät voivat liikennemerkkien avulla päättää, millä väylillä rekat ajavat.

Rajoitusten määrää yri-tetään minimoida mahdolli-suuksien mukaan, mutta il-man niitä sillat eivät kestä ja liikenneturvallisuus kärsii.

Myös kunnissa tarvitaan merkittäviä toimenpiteitäKuntien tie- ja katuverkoilla

on myös merkittävä määrä rajoitettavia sil-toja. Kun maantieyh-teyksiä arvioidaan, tu-lee keskusteluja käydä myös kuntien kanssa. Yhdessä Liikennevi-raston kanssa on tar-peen tarkistaa myös katuverkossa olevien rautateiden tasoriste-yksien tilanne.

Maanteillä uusien raskaiden ajoneuvo-jen käytössä on yleen-

sä kyse pidemmän matkan yhteyksistä. Kunnissa tulee kuitenkin huomioida, että esimerkiksi paikallisissa kivi-ainesten tai muussa raken-tamiseen liittyvissä kuljetuk-sissa voidaan käyttää uusia mitoituksia.

SuperrekoistaNykyisen asetusmuutoksen ohella on valmisteltu vieläkin pidempien ja raskaampien ajoneuvoyhdistelmien kokei-lua (high capacity transport, HCT). Näiden pilottien tavoit-teena on kehittää uusia, vas-tuullisempia kuljetusmuoto-ja, jotka ovat hyödyllisiä sekä liikenteen turvallisuuden että ympäristöystävällisyyden nä-kökulmasta.

Suurempien kuormien kuljettaminen yhdellä ajo-neuvolla on taloudellisempaa ja ympäristöystävällisempää. Lisäksi liikenteessä olevien raskaiden ajoneuvojen mää-rä vähenee, kun yhdellä ajo-neuvolla voidaan kuljettaa kerralla suurempi kuorma. Lupa myönnetään aina vain

tietyille reiteille, joiden so-veltuvuus on tarkkaan arvi-oitu.

Ensimmäinen HCT-lupa on juuri myönnetty 80 tonnin painoisen ja 33 metriä pitkän ajoneuvoyhdistelmän kokei-lulle. Kokeilussa liikennöi-dään Vuosaaren satamasta Lahden, Tampereen, Kotkan ja Lappeenrannan suuntaan. Tämäntyyppisiä poikkeuslu-pahakemuksia on käsittelys-sä vajaat 10 kappaletta.

Vaikka nämä superrekat ovatkin muuta liikennet-tä suurempia, niitä tulee lii-kenteeseen niin vähän ja ne-kin lähinnä päätieverkolle, ei niillä ole merkittävää li-sävaikutusta tiestön kulumi-seen.

LisätietojaLiikenneviraston nettisivuilta www.liikennevirasto.fi löytyy tarvittaessa lisätietoja. Sivus-tolla on mm. karttasovel-lus, josta näkee maantiever-kon rajoitetut sillat ja myös alustava lista silloista, joiden parannustyöt on tarkoitus aloittaa vuonna 2014. Sivus-to päivittyy sitä mukaa, kun tulee tietoa uusista tai pois-tuneista rajoituksista ja kor-jaustarpeista.Nettisivustosta löytyy myös yhteydenottolomake, jota kautta voi tehdä aiheeseen liittyviä kysymyksiä ja myös esityksiä niistä silloista, joi-den korjaamisella voidaan poistaa rajoituksia tarpeel-listen kuljetusten tieltä.

Teiden ja siltojen parannustoimet aloitetaan maantieverkolla laajassa mittakaavassa vuonna 2014.

Ajoneuvopainojen ja -mittojen korottamisen vaikutuksista yksityisteille

Kyselytutkimus yksityisteiden tiekunnilleELinA KASTEEnPOhJA Suomen Tieyhdistys

Suomen Tieyhdistys toteutti yhteistyössä Keski-Suomen ELY-keskuksen kanssa kyse-lytutkimuksen yksityisteiden tiekunnille. Kyselytutkimus lähetettiin henkilölle, jot-ka osallistuivat helmi-maa-liskuussa 2013 johonkin 15 paikkakunnalla pidettyyn Alueellinen Yksityistiepäivä -tilaisuuteen ja joiden sähkö-postiosoitteet olivat tiedossa.

Kysely lähetettiin touko-kuun alussa reilulle 1.300 henkilölle. Yksityistien tie-kuntien edustajia vastasi määräpäivään mennessä yli 400 henkilöä.

Vastauksia voidaan mää-rän ja laadun mukaan pitää kohtuullisen luotettavina ja niitä tuli kattavasti ympäri Suomea. Kustannustietojen osalta hajonnat olivat varsin suuria ja saatuja vastauksia voidaan pitää lähinnä viit-teellisinä.

Vastaajien edustamat tiet ovat koko yksityistieverkkoa ajatellen keskimääräistä pi-dempiä sekä niillä vaikuttaisi olevan jonkin verran enem-män asutusta ja puukulje-tuksia.

Pysyviä painorajoituksia yksityisteillä on vain 6 %:lla, mikä vaikuttaa koko yksityis-tieverkkoa ajatellen varsin alhaiselta määrältä. Kuiten-

kin kuljetuksia jää painora-joitusten takia ajamatta jon-kin verran tai paljon 40 %:lla teistä.

Enimmäismittojen ja -painojen korotusten vaikutukset yksityisteilleKyselytutkimuksen perus-teella yli puolelle teistä tu-lee enimmäispainoja estävä painorajoitus ja lähes puolet yksityisteistä tarvitsisi paran-tamista, jotta ne kestäisivät uuden asetuksen mukaiset enimmäispainot.

Enimmäiskorkeuden nos-taminen voi nousta rajoitta-vaksi tekijäksi. Pääasiassa sen vaikutukset vaikuttaisivat

olevan ilmajohtojen korot-tamisia. Alikulkukorkeuden nostamista vaatii kuitenkin 2 % vastanneista.

Puutavarakuljetuksiin käytettävien ajoneuvojen pituuden kasvu vaatisi kah-della kolmasosalla teistä pa-rantamistoimenpiteitä, val-taosalla näistä useampia.

Kyselytutkimus osoittaa, että yksityisteiden kunto ja toimivuus eivät valtaosal-taan vastaa raskaan liiken-teen nykyisiä vaatimuksia. Asetusmuutoksella tulee ky-selyn perusteella olemaan merkittäviä vaikutuksia yksi-tyisteiden tienpitoon, tienpi-don kustannuksiin ja teiden käytettävyyteen.

Ensimmäisen kuukauden aikana muutoskatsastuksia tehtiin jo noin 2500 ajoneuvolle.

Tiemestari.NET Tiekuntien ATK-ohjelma, jolla hoidat yksiköinnin, tiemaksut, laskut, budjetin, kokouskutsut, pöytäkirjat ja postituksen. Kirjanpito-osan avulla laadit tiekunnan kirjanpidon, johon voit suoraan siirtää tositteiksi maksetut tiemak-sut. Se on helppoa kuin heinänteko. Ohjelmaan kuuluu ammattitason tekstinkäsittely-osa, jossa on joukkopostitus tieosakkaille ja valmiita asiakirjapohjia tiekunnan käyttöön. Lisäksi Tiemesta-riin on liitettävissä karttatoiminto, jolla voit piirtää karttoja ja mitata välimatkoja tai pinta-aloja.

Saat Tiemestarin käyttöösi il-maiseksi vuoden ajaksi ilman mitään rajoituksia tai ostovel-voitteita. Kysy 045 131 5156 tai pentti.kuokkanen@pp.inet.fi

katso www.winsu.net

4 2014

Ajoneuvojen uudet enimmäismassat ja -mitat

Mitä tiekunnan kannattaa tehdä?JAAKKO RAhJASuomen Tieyhdistys

Lokakuussa astui voimaan asetus, joka sallii ajoneuvol-le aiempaa suuremman ko-konaismassan ja suuremman korkeuden. Eräissä tapauk-sissa asetusmuutos kasvat-ti myös ajoneuvon pituutta. Tiekunnissa nyt mietitään, mitä asian takia tulisi tehdä tiekunnan oman yksityistien osalta.

Periaatteessa tiekunnan ei tarvitse tehdä mitään, jos niin hyväksi näkee. Elämä jatkuu silloin entiseen malliin sillä erotuksella, että tielle vain saattaa ilmaantua kokonais-painoltaan ja korkeudeltaan aiempaan suurempia ajoneu-voyhdistelmiä.

Mielekkäämpää kuiten-kin on, jos tiekunta varautuu ’viisaan miehen’ lailla eli huo-lehtii ennakoivasti tieomai-suutensa kunnosta ja sen säi-lymisestä. Ainakin seuraavia asioita tiekunta voisi ja kan-nattaisi tehdä:

1. Arvioidaan tien kantavuus. Omatoiminen arviointi ta-pahtuu lähinnä siten, että tarkkaillaan mahdollisia painumia tai jopa vaurioi-ta tilanteissa, kun eripai-noisia raskaita ajoneuvoja on tiellä kulkenut. Syntyy ’maallikkokäsitys’, mitä tie näyttäsi kestävän.

2. Pyydetään tien kantavuus-mittaus asiantuntijalla. Kantavuusmittauksia teke-vät muun muassa konsultit ja jotkut urakoitsijat. Mit-tausten perusteella asian-tuntija tekee kantavuusa-nalyysin sekä suosituksen mahdollisesta kantavuu-den parantamistarpeesta ja siitä, millaisilla tien ra-kennekerroksilla päästään aiempaa parempaan kan-tavuuteen.

3. Arvioidaan sillan kunto. Sitä varten tulee mennä reilusti sillan alle ja tutkia perustukset, mahdolliset välituet sekä kantavat pal-kit tai muut kantavat ra-kenteet. Sen jälkeen katso-taan, missä kunnossa ovat sillan kansirakenteet ja esi-merkiksi sen mahdolliset vesieristeet.

Tällainen kuntoarviointi kan-nattaa tehdä jopa vuosittain, mikä auttaa näkemään ta-pahtuuko rakenteiden rap-peutumista.

4. Jos oman arvioinnin perus-teella on aihetta, pyyde-tään silta-asiantuntija pai-kalle. Hän osaamisensa ja kokemuksensa perusteella pystyy esittämään korjaus-tarpeita sekä mahdollisia

rajoituksia sillan käytölle. Kokeneita suunnittelutoimis-toja on lueteltu mm. Liiken-neviraston internet-sivulla ”Liikenneviraston käyttämiä sillan suunnittelijoita”. Huonokuntoisten ja kaikkien vanhojen, ennen vuotta 1965 suunniteltujen siltojen kanta-vuus tulee aina tarkistuttaa asiantuntijalla.

5. Asetetaan tielle tai sillalle tarvittaessa painorajoitus. Asettamispäätös tehdään tiekunnan kokouksessa ja siihen haetaan kunnalta suostumus. Painorajoituk-sia mietittäessä on otettava huomioon, että tie on pi-dettävä tarkoitustaan vas-taavassa kunnossa kuiten-kin niin, ettei tienpito saa aiheuttaa kohtuuttomia

kustannuksia. Maksimipai-noja ei tien tarvitse kestää, jos osakaskiinteistön kul-jetustarve voidaan hoitaa kevyemmillä ajoneuvoilla ja kuormilla.

Tilapäisen painorajoitusmer-kin voi päättää asettaa toi-mitsijamies tai hoitokunta esi-merkiksi kelirikon tms. takia. Kunnan suostumusta ei tarvi-

ta. Kelirikkoa ja sen aiheut-tamaa painorajoitustarvetta kannattaa jatkossa seurata aikaisempaa aktiivisemmin.Liikennemerkillä voidaan ra-joittaa yksityistielle suurin sallittu• auton ja perävaunun yhdis-

telmän massa• auton massa• telimassa• akselimassa

6. Tarkistetaan onko tiellä il-majohtoja tai muita linjo-ja tai oksia, jotka ovat liian matalalla. Ilmajohdon alla

Esimerkiksi tällainen 9-askelinen yhdistelmä saa uuden asetuksen mukaan painaa enintään 76 ton-nia. (Kuva Ammattilehti).

Asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä• Auton tai perävaunun akselille kohdistuva massa saa olla

enintään 10 t muulla kuin vetävällä akselilla ja 11,5 t ve-tävällä akselilla

• Auton telille kohdistuva massa saa olla enintään 11,5–27 t riippuen muun muassa telillä olevien akseleiden määrästä ja akselivälistä

• Perävaunun telille kohdistuva massa saa olla enintään 11–24 t riippuen telillä olevien akseleiden määrästä ja akselivälistä

• Auton massa saa olla enintään18–42 t riippuen muun mu-assa akseleiden määrästä

• Auton ja perävaunun yhdistelmän massa saa olla enin-tään 36–76 t riippuen muun muassa yhdistelmän koostu-muksesta ja akseleiden määrästä

• Auton, perävaunun ja niiden yhteispituus saa olla enin-tään 12–25,25 m riippuen muun muassa auton ja/tai pe-rävaunun tyypistä ja yhdistelmän koostumuksesta

• Auton ja perävaunun suurin sallittu korkeus on 4,40 m• Ajoneuvon suurin sallittu leveys on 2,50–2,60 m riippuen

ajoneuvon tyypistä

Tällä tiellä on rajoitettu suurin sallittu yhdistelmän massa, akselimassa ja telille kohdistuva massa.

tulee olla myös ’pelivaraa’ ainakin 0,2 m, mieluusti 0,5 m. Tarvittaessa ilmajohtoja korotetaan ja oksia kar-sitaan tai liikennemerkil-lä osoitetaan tielle sallittu suurin korkeus.

7. Tarkistetaan tien ajoradan ja reuna-alueiden leveys, etteivät ajoneuvot oksista tms. naarmuunnu tai pei-lit rikkoudu. Tarkistus on paikallaan, vaikka ajoneu-von suurin sallittu leveys ei syksyisen asetusmuutoksen myötä kasvanutkaan.

www.tetrachemicals.fi

TETRAn kalsiumkloridi – CCRoad sitoo pölyn tehokkaastiPölynsidonta on tärkeä osa tiestön kunnossapitoa. Sillä parannetaan ajamisen turvallisuutta ja luodaan puitteet terveelliselle ja viihtyisälle ympäristölle. TETRA Chemicals on vuosikymmenten kokemuksellaan kehittänyt tulevaisuu-den kalsiumkloridituotteet teiden ympärivuotiseen kunnos-sapitoon.

Tulevaisuuden luotettavat pölynsidontaratkaisut

CRE

AM

EDIA

5 2014

Yksityistien liittymä maantielläOiLi KATAJALiikennevirasto

Jokaiselle kiinteistölle on voitava järjestää kulkuyhte-ys. Käytännössä se tarkoittaa pääsyä maantielle joko toi-sen yksityisen tien kautta tai rakentamalla uusi liittymä. Kulkuyhteyden järjestäminen on edellytyksenä myös raken-nusluvan saamiselle.

LiittymälupaLiittymän rakentamiselle on erilaisia tarpeita. Kyseessä voi olla yksityistien ja maan-tien liittymä, pääsy asuinkiin-teistölle, lomakiinteistölle tai elinkeinonharjoittajan yrityk-seen. Maa- ja metsätalous-käyttöön tarkoitettu liittymä on käytössä vain osan vuot-ta. Jos tällainen liittymä joh-taa rakennukselle, tarvitaan lupa. Jos kyseessä on vain maantien ojan ylitys pellolle tai metsään pääsyä varten, vaaditaan ilmoitus lupavi-

ranomaiselle. Tällöin lupavi-ranomainen antaa tekniset ohjeet liittymän rakentami-selle. Liittymän käyttötar-koituksen muuttaminen on myös luvanvaraista, esimer-kiksi asuinkiinteistöliittymä muuttuu elinkeinonharjoit-tajan liittymäksi.

Lupaviranomaisena toimii paikallinen ELY-keskus. Liit-tymäluvat ovat maksullisia. Luvan hinta määräytyy liitty-män käyttötarkoituksen mu-kaan. ELY-keskus myös valvoo liittymien rakentamista. Jos liittymä on rakennettu ilman lupaa, voi ELY-keskus pahim-massa tapauksessa velvoittaa purkamaan liittymän omista-jansa kustannuksella.

Liittymän paikkaLiittymälupahakemuksessa hakija ehdottaa paikkaa uu-delle liittymälle, mutta vält-tämättä liittymää ei myön-netä ehdotuksen mukaisesti. Lupaviranomainen arvioi liit-

tymän paikan erityisesti lii-kenneturvallisuuden kan-nalta. Liittymät aiheuttavat aina häiriötä maantiellä liik-kujille ja lisäävät onnetto-muusriskiä. Sen vuoksi eten-kin valta- ja kantateillä sekä muilla vilkasliikenteisillä teil-lä pyritään mahdollisimman pitkiin tieosuuksiin ilman liittymiä. Moottori- ja moot-toriliikenneteille ja runkoteil-le liittymän voi saada vain hy-väksytyn tiesuunnitelman perusteella, näille teille ei siis myönnetä liittymälupia. Vähäliikenteisillä teillä liitty-miä voi olla enemmän.

Yksityiseltä tieltä tulevan pitää nähdä riittävän pitkäl-le maantien suunnassa, jotta hän voi olla varma siitä, mil-loin kääntyminen maantiel-le on turvallista. Vastaavas-ti liittymän tulee näkyä niin, ettei kääntyminen yksityisel-le tielle tai liittymästä lähte-vä ajoneuvo tule yllätyksenä maantien käyttäjälle. Liitty-

män toimivuus on varmistet-tava kaikilla keleillä ja on väl-tettävä huonoista näkemistä johtuvia turvallisuusriskejä. Riskitekijöitä ovat muun mu-assa mäenharjanteet, sisä-kaarteet, jyrkät alamäet ja kiinteät näkemäesteet kuten kalliot.

Edellä mainittujen lisäksi liittymäluvan myöntämiseen vaikuttavat monet muutkin tekijät. Useimmiten liittymi-nen pyritään järjestämään jo olemassa olevan liittymän kautta. Maantien liittymi-en tiheydellä vaikutetaan lii-kenteen sujuvuuteen ja tur-vallisuuteen. Päätökseen vaikuttaa myös alueen voi-massaoleva tai vireillä oleva asemakaava ja minkälaista rakentamista alueelle on tu-lossa.

Rakentamisen jälkeen kunnossapitoaLiittymäluvan saajan vastuul-la on liittymän rakentaminen

kustannuksellaan lupaehto-jen ja annettujen teknisten ohjeiden mukaisesti. Yleen-sä rakentamiselle annetaan aikaa 1–2 vuotta riippuen sii-tä, minkälainen liittymä on kyseessä. Jos rakentamista ei tehdä annetun ajan puitteis-sa, liittymälupa raukeaa. Tä-män jälkeen rakentamiselle pitää olla uusi lupa.

Omistajan vastuu ei ra-joitu vain liittymän rakenta-miseen. Liittymän omistajan on huolehdittava liittymän-sä kunnossapidosta. Näky-vyys liittymästä maantien suuntaan ja maantieltä liit-tymään tulee säilyä sekä tal-vella että kesällä. Talvella au-rausvallit ja kesällä vesaikko tai puusto eivät saa olla nä-kemisen esteenä. Liittymä-rumpu on pidettävä auki ja veden tulee päästä virtaa-maan vapaasti tien sivuojas-sa. Jos liittymärumpu tuk-keutuu, saattaa maantielle valuva vesi aiheuttaa vauri-

oita maantien rakenteelle. Kylmänä vuodenaikana tielle valuva vesi voi jäätyessään ai-heuttaa vaaratilanteita tiellä liikkujille. Jos maantien kun-nossapitourakoitsija joutuu esimerkiksi avaamaan liitty-män rummun, peritään työn kustannukset liittymän omis-tajalta. Liittymärummun rik-koutuminen vaatii omistajal-ta korjaustoimenpiteitä.

Lisätietoa saatavillaLiittymäluvista ja liittymän rakentamisesta saa tietoa Liikenneviraston julkaisusta ”Yksityisten teiden liittymät maanteihin, TIEH 2100050 - 07” sekä Liikenteen asiakas-palvelusta, p. 0295 020 600. Tarkempaa tietoa kunnossa-pidosta on Suomen Tieyhdis-tyksen julkaisussa ”Yksityis-tien kunnossapito”.

Tiealue– mikä se on ja missä se sijaitseeJAAKKO RAhJASuomen Tieyhdistys

Yksityistien tiealue on yksi yleisimpiä kysymyksiä – jos-kus jopa riidan aihe. Siksipä on paikallaan kerrata asiaa lyhyesti.

Mitä tiehen kuuluu?Yksityistielain 5. pykälän mu-kaan; tiehen kuuluu ajorata, jalkakäytävä, polkupyörätie sekä niiden säilymistä ja käyt-tämistä varten pysyvästi tar-vittavat alueet, rakenteet ja laitteet kuten piennar, luis-ka, pengermä, oja, välikaista, kohtaamis- ja kääntymispaik-ka, tiehen liittyvä tienpitoon tarvittava varastoimispaikka, valaistuslaitteet ja liikenne-valot, silta, rumpu, melueste, lautta laitureineen ja väyli-neen, kaide ja tiemerkki.

Tuo kauhistuttavan pit-kä lain kohta tarkoittaa sitä, että itse tiehen ja tien aluee-seen tulee saada mahtumaan kaikki, mikä ao. tiehen liittyy. Esimerkiksi kaikki ojat – mu-kaan lukien mahdollinen nis-kaoja ja sen ulkoluiska – pitää saada mahtumaan myönne-tylle tiealueelle. Saman kos-kee tietysti myös liikenne-merkkejä, tien mahdollisia levennyksistä, kohtaamis- ja kääntymispaikkoja jne.

Missä tiealue sijaitsee? Tiealue on aikanaan määri-tetty yleensä maanmittaus-toimiston tietoimituksessa, tai ainakin näin olisi pitänyt tehdä. Tosin varsinkin aiem-

pina vuosina tien leveyden määrittäminen on unohtu-nut, tai sitä ei ole kirjattu asiakirjoihin.

Jos tien leveydestä toimi-tuksessa on päätetty ja se on ylös kirjattu, puhutaan yleen-sä edellä mainitusta koko-naisleveydestä. Sen siis tulee sisältää ajoradan ohella kaik-ki muukin tiehen kuuluva.

Tiealue voi myös levitä maanomistajan niin sanotul-la ’hiljaisella suostumuksella’. Tästä puhuu yksityistielain 16 §. Termi ’hiljainen suostu-mus’ ei laista sanatarkasti löy-dy, mutta kylläkin sen sisältä-mä ajatus: ellei maanomistaja ole esittänyt vastustamistaan tien pikkuhiljaa tapahtuneel-le leviämiselle, niin tie katso-taan myös juridisesti levin-neeksi.

Tie on erittäin harvoin ’ke-pitetty’ tai muutoin merkitty maastoon. Näin ollen voi olla epäselvyyksiä, missä tie juri-disessa mielessä oikeasti si-jaitsee.

Tiedot tien sijainnista maastossa sekä tiealueesta löytyvät maanmittaustoimis-tosta. Paikallinen maanmit-taustoimisto on ainoa avun lähde, mikäli tässä kysymyk-sessä on epäselvyyttä.

Tiealueen leventäminenTiealueen leventäminen tu-lee kysymykseen, kun alue on liian kapea esimerkik-si tien parantamista varten. Näin taitaa olla valtaosassa yksityisteitä. Ne ovat laillisen tiealueen osalta aivan liian

kapeita.Tiealueen juridinen leven-

täminen tapahtuu siten, että haetaan tietoimitusta maan-mittaustoimistosta.

Yksityistielain 64 § sa-noo, että tietoimituksen ha-kemisesta päättää tiekun-nan kokous. Päätöstä ei voi siis tehdä puheenjohtaja tai hoitokunta yksin, vaan osak-kaat yhdessä yhteisessä ko-kouksessa. Ilmeisesti lainsää-täjä on ajatellut osakkaiden oikeus turvaa, koska tietoimi-tus maksaa jonkin verran.

On myös mahdollista, että pyydetään tiealueen le-ventämiseksi maanomista-jilta (kirjallista) suostumus-ta. Myös tämä tapa leventää tietä juridisessakin mieles-sä, mutta tällainen leventä-minen ei tule viranomaisten rekisteriin. Niinpä suositus on, että näissäkin tapauksis-sa haetaan lisäksi tietoimi-tusta myöhemmin vaikkapa parantamishankkeen toteut-tamisen jälkeen. Kun maan-omistajilta on suostumukset valmiina, ei tietoimitus kau-aa kestä eikä maksa kohtuut-tomia.

Mitä tiealue tarkoittaa tiekunnalle?Tiekunnalla on toimivalta vain ja ainoastaan tiealueel-la ja sielläkin vain tienpito-tarkoituksessa. Tiealueen ul-kopuolelle ei tiekunnalla ole asiaa.

Poikkeuksen tekee tietysti se, että maanomistaja on an-tanut luvan vaikkapa kaataa

kenottava ja liikenne-turvallisuutta vaaran-tava puu.

Toinen poikkeus-tilanne tulee siitä, jos tiekunnan hakemuk-sesta kunnan tielau-takunta antaa luvan poistaa liikenneturval-lisuutta ilmeisesti vaa-rantavat puut, pensaat ja oksat. Tällaista pois-tamislupaa lautakun-takaan ei kuitenkaan voi an-taa tontilla, rakennuspaikalla tai puutarhassa ilman paina-via syitä.

On syytä havaita, että tie-aluetta tiekunta vain hallit-see – ei omista – tienpitotar-koituksessa.

Maapohjan omistaa edel-leen maanomistaja. Tiekunta vain hallitsee aluetta ja sitä-kin siis vain tienpitotarkoi-tuksessa. Tiekunta ei voi siis alkaa esimerkiksi viljelemään tiealueella, koska se tuskin on tienpitoa.

Tieoikeuteen sisältyy oi-keus tiealueelta poistaa tien-pitoa haittaavat puut, pen-saat ja muut luonnonesteet. Näissä asioissa on syytä aina ottaa maanomistajaan ensin yhteys.

Maapohjan omistaa maanomistaja. Siksi tiealueel-lakin kasvaneet ja sieltä pois otetut puut, pensaat yms. kuuluvat maanomistajalle. Tiekunta laittaa ne maan-omistajan osoittamaan paik-kaan tien lähellä. Ei puita tie-tenkään tarvitse tiekunnan kuskata kauaksi eikä pilkkoa

klapeiksi.Miten sitten toimitaan si-

vuojien ojamaiden kanssa? Periaatteessa ojamaat omis-taa puoliksi tiekunta ja puo-liksi maanomistaja, koska yleensä ne valuvat puoliksi tieltä ja puoliksi tien vieressä olevalta pellolta tai metsästä.

Käytännössä tiekunnan kan-nattaa kuitenkin antaa maat maanomistajalle, mikäli hän ne haluaa ottaa vastaan. Ellei hän ota niitä, niin sitten tie-kunta vie maat pois eikä jätä niitä tien sivuun ilman maan-omistaja lupaa.

Tiealueelta poistetut puut ja pensaat ovat lähtökohtaisesti maan-omistajan. Samoin periaate on, että halutessaan maanomistaja saa ojamaat, niitä ei ilman maanomistajan lupaa saa jättää tie-alueen ulkopuolelle.

Tiealueeseen tulee saada mahtumaan ajoradan lisäksi kaikki muukin tiehen kuuluva sivu- ja niskaojia myöten. Tienpitäjä on toimivaltainen vain tiealueella.

6 2014

Tieosakkaan velvollisuuksistaJAAKKO RAhJASuomen Tieyhdistys

Aina ei tieosakas tule ajatelleeksi, että hänellä tiekunnan jäsenenä on oikeuksien lisäksi myös eräitä velvollisuuksia.

Velvollisuuksiakaan ei sovi unohtaa. Tieosakkaan pitää• maksaa tiemaksu ja mahdollinen käyttömaksu eräpäivään

mennessä

• ilmoittaa tiekunnalle, jos hänen tienkäytössään tapahtuu tai on tapahtunut muutoksia

• ilmoittaa osoitemuutoksensa

• huolehtia oman kiinteistöliittymänsä kunnosta

• ilmoittaa kiinteistö- tai määräalakaupat osakaskiinteistö-jensä osalta sekä ilmoittaa tiekunnan ja tien kannalta tär-keistä asioista kuten maavuokrasopimuksista ja tarvittavis-ta pylväs- ja kaapelisiirroista

• käyttää tietä aiheuttaen mahdollisimman vähän tien kun-nossapidon tarvetta – esimerkiksi välttäen ajourissa ajamis-ta – sekä välttäen tien vaurioitumista

Tieosakkaan velvollisuuk-siin voidaan katsoa myös kuuluvan huolellinen tien-käyttö, ettei esimerkiksi aja urissa tai muutoin aiheuta turhaa kunnossapitotar-vetta.

Kiinteistöliittymän kunnossa-pito kuuluu liittyjälle.

Oikeuksia osakkaalla on muun muassa osallistua tie-kunnan päätöksentekoon ja tulla halutessaan valituk-si tiekunnan toimielimen jä-seneksi. Vastuuta hänellä on tiekunnan kaikista asioista ja velvoitteista yhtenä osakkaa-na tieyksikköjensä suhteessa.

Valtionavustukset riittävät ensisijaisesti kriittisimpiin yksityisteiden parantamiskohteisiin- Talousarviossa yksityistieavustuksiin 8 miljoonaa -

Muista myös nämä parantamishankkeen suunnittelussa:

JUKKA LYYTinEnKeski-Suomen ELY-keskus

Valtion talousarviossa vuo-delle 2014 on tulossa yksi-tyisteiden valtionavustuk siin 8 miljoonaa euroa. Kahdek-san miljoonan euron määrä-rahataso mahdollistaa oi-keas taan vain kiireellisimpien parantamishankkeiden avus-tamisen, koska samoista mää-rärahoista tarvitaan noin kaksi miljoonaa erityiskoh-teiden (esim. lauttapaikat) avustuksiin.

Määrärahojen vähäisyy-destä johtuen vuonna 2014 ELY-keskukset kohdentavat avustusta ensisijaisesti tien liikennöitävyyden kannal-ta kriittisimpiin parantamis-hankkeisiin. Tällaisia ovat en-nalta arvioiden:• siltojen, putkisiltojen ja suu-

rien rumpukohteiden pa-rantaminen ja

• tulvavauriot ja erittäin pa-hat kelirikkokohdat.

Avustusmäärärahat ovat siis putoamassa entisestään pa-rin viime vuosien 9–13 mil-joonan euron tasosta. Tällä aiemmallakin määrärahata-solla avustushakemusten ky-syntä on ylittänyt monilla alueilla käytettävissä olevan rahoituksen. Vuonna 2013

koko maassa valtionavustus-ta sai noin 240 tiekunnan pa-rantamishanketta.

Valtion talousarvioesi-tyksessä vuodelle 2014 yk-sityisteiden parantamiseen kohdistetun määrärahan niukkuus tarkoittaa sitä, että huomattava osa tiekuntien teiden parantamishankkeis-ta jää ilman valtionavustus-ta. Tämä koskee erityisesti tyypillisiä tien parantamisia, kuten kuivatuksen ja kanta-vuuden parantamista tai tien siirtoa.

Harkinnanvaraista valtion-avustusta voidaan myöntää valtionavustuskelpoisille yksi-tyisteille. Avustuksen hakija-na tulee olla tien tiekunta tai kunta. Parantamisavustusta myönnetään pääasiassa sillan ja tien vaurioiden tai raken-teiden korjaamiseen. Avus-tuksesta päättää ELY-keskus, jonka alueella tie tai suurin osa siitä sijaitsee.

Valtionavustushakemuk-set voi laittaa vireille ym-päri vuoden toimittamalla ne Pirkanmaan ELY-keskuk-seen keskitettyyn käsittelyyn osoitteella: Pirkanmaan ELY-keskus, Yksityistieavustukset, PL 297 33101 TAMPERE.Neuvontaa yksityisteiden

avustusasioissa: Liikenteen asiakaspalvelu puh. 0295 020 603 (pvm/mpm), ma-pe 9–16 jawww.ely-keskus.fi ( > Liiken-ne > Yksityistieavustukset)

ELY-keskukset myöntävät vuosittain tiekunnille yksi-tyistielain mukaista harkin-nanvaraista valtionavustusta, joka on tarkoitettu yksityis-teiden parantamishankkei-siin ja erityiskohteiden kuten lossien, talviteiden ja vuosit-tain purettavien siltojen yllä-pitoon.

Tie on valtionavustus-kelpoinen jos- se on autolla-ajokelpoi-

nen ja- sen asioiden hoitamista

varten on perustettu tie-kunta ja

- se on tarpeellinen py-syvän asutuksen pääsy-tienä yhden kilometrin matkalla ja sen vaiku-tuspiirissä on vähintään 3 pysyvästi asuttua talo-utta tai

- sillä on paikkakunnalla huomattava liikenteelli-nen merkitys

(Laki yksityisistä teistä 93 §)

Parantamishanke on taloudellisesti niin mittava investointi, että tiekunnan kan-nattaa aina käyttää ammattitaitoista suunnittelijaa. Suuremmissa hankkeissa laaditaan parantamissuunnitelma, joka koostuu suunnitelmaselostuksesta, suo-ritepohjaisesta kustannusarviosta, tien suunnitelmakartoista ja poikkileikkaus-kuvista.

Parantamishankkeessa valtionavus-tukseen hyväksyttäviä ovat suunnitte-lun, hankkeen toteutuksen ja valvonnan kohtuulliset kustannukset. Avustusosuus voi olla eräille hanketyypeille (siltojen ja suurien rumpujen peruskorjaus ja poik-keuksellisista olosuhteista aiheutuvat vauriot) enintään 75 % arvonlisäverolli-sista kustannuksista. Yleisimmin tien pa-rantamishankkeessa osuus on 50 %.

Siltahankkeista tarvitaan aina silta-asiantuntijan laatima suunnitelma valti-onavustushakemuksen liitteeksi.

Sillan suunnittelijalla tulee olla riit-tävä koulutus ja kokemusta vastaavien rakenteiden suunnittelusta. Kokeneen suunnittelijan käyttö luo edellytykset turvallisen ja kustannus-, ulkonäkö- ym. vaatimukset parhaiten täyttävän siltarat-kaisun löytämisen. Kokeneita suunnitte-

lutoimistoja on lueteltu mm. Liikennevi-raston internet-sivulla Liikenneviraston käyttämiä sillansuunnittelijoita. (> Sillat ja erikoisrakenteet > Yksityisteiden sillat > Suunnittelu)

Tiekunnan on syytä muistaa, että pa-rantamishankkeesta ja valtionavustuk-sen hakemisesta on päätettävä tiekun-nan kokouksessa. Tiekunnan kokous voi valtuuttaa toimielimen hoitamaan koko hakemus- ja toteuttamisprosessin.

Huolellisesti laaditut avustushake-mukset ja niihin kuuluvat asiantunti-jan laatimat suunnitelmat helpottavat käsittelyä ELY-keskuksissa ja vähentä-vät lisäselvitysten tarvetta. Parantamis-avustuksissa on käytössä jatkuva haku. Suositeltavinta on toimittaa hakemus viimeistään kesäkaudella ennen suunni-teltua töiden tekemisvuotta.

Tutustu ohjeisiin ja mitä avustushake-mukseen vaaditaan ELY-keskuksen internetsivuilta:http://www.ely-keskus.fi/web/ely/yksityis-teiden-parantamisen-avustaminen ja sivuilla olevaan Liikenneviraston Yksi-tyisteiden valtionavustukset -ohjejulkai-suun.

Kuva Ari Eteläniemi

7 2014

Tiekunnan kokouksesta• Tiekunnan kokous on pidettävä vähintään joka 4. vuosi,

mutta tilit on tarkastettava vuosittain • Kokouksen kutsuu koolle toimitsijamies tai hoitokunnan

puheenjohtaja• Kokouskutsu on lähetettävä vähintään 14 päivää ennen

kokousta• Maksuunpanoluettelo on oltava nähtävillä vähintään 14

päivää ennen kokousta• Kokouskutsussa ja lehti-ilmoituksessa on mainittava mak-

suunpanoluettelon nähtävilläolopaikka • Vuosikokouskutsussa on mainittava kaikki merkittävät

asiat • Pöytäkirjan tulee olla nähtävillä 14 päivän kuluttua ko-

kouksesta • Kokouksesta voidaan valittaa 30 päivän sisällä kunnan

tielautakuntaan

Tiekunta tutuksi ja toimivaksiELinA KASTEEnPOhJASuomen Tieyhdistys

Yksityisteitä on kaikkiaan noin 360.000 km. Pysyvän asutuksen käytössä olevia teitä on noin 90.000 km, ra-kennettuja metsäautotei-tä arviolta 120.000 km sekä muita autolla ajokelpoisia metsä- ja mökkiteitä on noin 110.000 km. Näiden lisäksi on vielä huomattava määrä pää-asiassa kiinteistökohtaisia ke-vyempirakenteisia ajouria, pi-hateitä yms.Liikenteellisesti merkittävim-piä ovat valtion apuun oikeu-tetut tiet (vähintään kolme taloa, vähintään 1 km pit-kä tai vilkas läpiajotie), joita on nykyään noin 55.000 km. Niiden varrella asuu puo-li miljoonaa ihmistä ja ke-sämökkejä näiden teiden vaikutusalueella on lähes 190.000, joka on noin 40 % koko loma-asuntokannasta.

Tiekunta -järjestäytynyt/järjestäytymätön -oikeudellinen muotoYksityistien tieosakkaat eli tieoikeuden saaneiden kiin-

teistöjen omistajat vastaavat tienpidosta yhdessä. Yksityis-tie voi olla järjestäytynyt eli sille on perustettu tiekunta tai se voi olla järjestäytymä-tön. Tällä on merkitystä pää-töksenteossa. Tiekunta on järjestäytynyt tapa hoitaa tienpitoa. Tiekunta päättää tienpitoa koskevista asiois-ta säännöllisesti pidettävis-sä kokouksissa, tarvittaessa enemmistöpäätöksillä, jol-loin ne sitovat jokaista tie-osakasta.

Järjestäytymättömässä ti-essä kaikkien tieosakkaiden on periaatteessa oltava yk-simielisiä tehtävistä ja sovit-tava tienpidosta keskenään. Mikäli tienpidosta aiheutuu riita, sen ratkaisee kunnan tielautakunta tai sen tehtä-viä hoitava muu toimielin.

Tiekunta kannattaa pe-rustaa, jos tieosakkaita on paljon ja tie vaatii säännöl-listä kunnossapitoa. Tie-osakkaat eivät voi perustaa tiekuntaa keskinäisellä sopi-muksella. Tiekunta peruste-taan yksityistietoimituksessa tai kunnan tielautakunnan toimituksessa.

Tiekunnan tehtävät ja hallintoTieosakkaat ovat velvollisia vastaamaan omalla kustan-nuksellaan yksityistien raken-tamisesta ja kunnossapidos-ta eli tienpidosta. Tienpidon kustannusten kattamiseksi peritään tiemaksuja. Tiemak-sut jaetaan tieosakkaiden kesken kiinteistöjen liiken-netarpeiden perusteella tie-yksiköiden mukaan.

Tiekunta valitsee asioiden valmistelua ja täytäntöön-panoa varten toimielimen, useimmiten kolmijäsenisen hoitokunnan, mutta toimie-limenä voi olla myös toimit-sijamies.

Tiekunnan ja sen hoito-kunnan toimintaa ohjaa yk-sityistielaki (Laki yksityisistä teistä 358/1962). Muun mu-assa tiekunnan kokousten koollekutsuminen ja koko-usmenettely, uusien tieosak-kaiden ottaminen ja tieyksi-köiden määrääminen sekä tiemaksuista päättäminen on laissa säänneltyä.

Sen sijaan tiekunnalla on suhteellisen laaja harkinta-valta siinä, minkä tasoiseksi

tie rakennetaan ja miten sitä pidetään kunnossa. Tiekunta myös päättää rahoituksesta ja tienpitotoimien ajankoh-dista.

Hoitokunta on vastuussa siitä, että tiekunnan toiminta on laissa säädetyn mukaista. Hoitokunnan on myös huo-lehdittava tiekunnan päätös-ten toimeenpanosta.

Tienpidon rahoitusVaikka tieosakkaat lähtökoh-taisesti vastaavat tienpidon kustannuksista itse, on lii-kenteen ja asutuksen kannal-ta merkittäville yksityisteille saatavilla erilaisia avustuk-sia. Yksityistielain mukaisia valtion avustuksia haetaan elinkeino-, liikenne- ja ym-päristökeskukselta. Valtion avustuksia voi saada perus-parannushankkeisiin, kuten tien kantavuuden ja kuiva-tusjärjestelmän parantami-seen sekä siltojen ja rumpu-jen uusimiseen.

Pääasiassa metsätaloutta palvelevien teiden rakenta-miseen ja perusparantami-seen on mahdollista saada Kestävän metsätalouden ra-

hoituslain (Kemera) mukais-ta tukea. Tämän tuen myön-tää Metsäkeskus.

Kunnat voivat avustaa harkintansa mukaan. Läh-tökohtaisesti kaikki kunnat avustavat tiekuntia jollakin tavalla. Kunnittaiset avus-tusmäärät ja -tavat vaihtele-vat suuresti. Pääsääntöisesti kaikki kunnat avustavat vaki-tuisesti asuttujen teiden osal-

Perusparannushankkeessa valvojan osuus on merkittäväTieisännöitsijä TOnY ROSqViSTInkoo

Yksityistien perusparannus tulee vastaan ennemmin tai myöhemmin; sivu- ja laskuo-jat ovat umpeutuneet, tie-rummut ovat tukossa tai rik-ki, puut ja puskat haittaavat näkyvyyttä, jne.

Inkoossa käynnistettiin syksyllä perusparannushan-ke, jossa asfaltoitiin liitty-mäluiska 51-maantielle, pe-rattiin ja kaivettiin sivu- ja laskuojia, vaihdettiin rum-puja sekä korotettiin tulvi-van tieosuuden kohdalla tie-tä noin 20 cm.

Hoitokunta oli pyytänyt allekirjoittaneelta suunnitte-luapua sekä hoitamaan kon-takteja urakoitsijoihin. Tou-kokuun sateisina päivinä tein muistiinpanija veden käyt-täytymisestä ojissa ja laadin kartan, johon olin merkan-nut toimenpiteet ojienper-kuun ja tierumpujen osalta. Näitä kävin läpi hoitokun-nan kanssa. Työt alkoivat vasta lokakuun puolenvälin jälkeen, paitsi asfaltoinnin osalta. Kolmen viikon jäl-keen kävin tekemässä jälki-tarkastuksen. Vaikka töitä oli tehty kokeneen urakoitsijan kanssa, silti jäi paljon huo-mautettavaa. Kuvissa muu-tamia poimintoja.

ta kunnossapitoa. Lähtökohtaisesti avustus-

ten saamisen edellytykse-nä on se, että yksityistielle on perustettu tiekunta. Vi-ranomaiset auttavat omaan toimivaltaansa liittyvissä ky-symyksissä tiekuntaa avus-tusmahdollisuuksien selvittä-misessä, mutta tiekunnan on itse oltava aloitteen tekijänä.

Liittymään on asennettu uusi rumpu, mutta halkaisijaltaan liian pieni, jolloin se menee tukkoon heti. 100 mm tierum-pu on pääsääntöisesti liian pie-ni liittymärummuksi. Sopivan kokoinen liittymärumpu on halkaisijaltaan 350–400 mm.

Tien profiili on jäänyt muotoilematta – tien reunapalteet pysäyt-tävät veden virtaamisen sivuojiin.

Tilanne ei ole parantunut: tierumpu ei vieläkään täytä tehtä-väänsä vaikka ojaa on hivenen avattu . Tilanne on sama tie-rummun toisessa päässä. Tierummun asentamisesta noin 30 cm alemmaksi oli kyllä ollut puhetta

Maanomistajan kanssa olisi hyvä sopia laskuojan avaamisesta. Hoitokunta arveli, että avaamisen hoitaa maanomistaja. Parem-pi kuin odottaa, olisi tarjota rahaa tiekunnan perusparannuskas-sasta ja saada maanomistaja tai urakoitsija tekemään työ. Tässä tapauksessa molemmat osapuolet olisivat hyödynsaajia.

Sivuoja on minimaalinen. Tässä toimisi niin kutsuttu suotosalaoja, 100 mm salaojaputki käärittynä juurikankaaseen. Jos oja jätetään tällaiseksi, on todennäköistä, että ura on kiinni muutaman vuo-den päästä ja vesi virtaa tien yli.

Kuvateksteissä mainitut puutteet ovat varmastikin aika tyypillisiä. Onko vielä puhtia saada urakoitsijat liik-keelle? Toivottavasti, koska perusparannus on tavallaan ’kerrasta poikki’ -ponnistus. Mikäli budjetissa on vielä ra-haa, kannattaa kaikki käyt-tää pois. Uutta valtionavus-tusta tiekunta tuskin tulee saamaan.

Perusparannuksen suun-nittelu ja työn tarkastaminen kannattaa tehdä sateisina päivinä, jolloin ongelmakoh-dat paljastuvat todistettavas-ti. Kamera kannattaa pitää aina mukana!

8 2014

Tiekuntaohjelmistot

Pienen tiekunnan suuri siltaurakkaTieisännöitsijä SAKARi SEPPäLä www.tiestopalvelu.fi

Santerintien tiekunnan muo-dostaa Pöytyän Riihikoskella viisi osakasta. Santerin yksi-tyistie ylittää Aurajoen perin-nemaisemassa ja on pituu-deltaan 1.030 m. Tie täyttää valtion avustuskelpoisuuden

ehdot myös Aurajokilaak-soon sijoittuvan sillan osalta. Vanhalle teräspalkkisillalle oli jouduttu turvallisuussyistä asettamaan 20 tonnin paino-rajoitus, mikä aiheutti haitan maankäytölle ja elinkeinotoi-minnalle.

Hankkeen alkutoimet Tiekunta oli vähitellen tullut

siihen tulokseen, että vaati-vaa hanketta lähdetään vie-mään määrätietoisesti eteen-päin. Vuoden 2011 kesällä laadittiin vanhan sillan kun-toarvio, joka sisälsi toimen-pide-ehdotuksen ja jo siinä vaiheessa ohjeellisen kus-tannusarvion. Ehdotuksessa päädyttiin ensisijaisesti ko-konaan uuden liimapuisen

palkkisillan rakentamiseen vanhan sillan viereen ja tien linjauksen parantamiseen 150 metrin matkalla. Tiekun-ta pohti jonkun aikaa toteut-tamisedellytyksiä ja jälleen päästiin askel eteenpäin koh-ti käytännön toimia. Näistä ensimmäisenä oli varmistaa, tarvitaanko vesilain mukais-ta käsittelyä. Sitä ei tarvittu,

kun ilmoitettiin, että suunnittelun lähtökoh-daksi otetaan Aurajoen yläjuoksulla sijaitsevan sillan aukkomitat.

Siltasuunnitteluun liittyvät maastotyöt Tammikuussa 2012 päästiin uuden tielin-jauksen vaatimiin vaa-itustöihin ja keväällä maaperäkairauksiin. Nämä molemmat oli-vat välttämättömiä mitoitus-tekijöitä, sillä joen vedenpin-ta tulvatilanteessa nousee 3 m ja tieoikaisu sekä silta pe-rustetaan pehmeikölle. Kor-keiden penkereiden alle to-dettiin kairausten perusteella tarvittavan noin 10 metrin pi-tuiset puupaalut, joiden pääl-le tulee betoniset paaluhatut tai yhtenäinen laatta.

SuunnitteluSiltasuunnittelun lähtökoh-daksi valittiin maastotulos-ten varmistuttua puisten tu-kipaalujen varaan perustettu liimapuinen palkkisilta. Sil-lan jännemitta on 15,00 m ja hyödyllinen leveys 4,50 m. Liimapuisten palkkien kor-keus on 0,95 m ja niitä on 6 kpl. Usein toistuvien tulvien vuoksi sillan palkkien alapin-taa haluttiin nostaa 0,5 m en-tiseen siltaan verrattuna.

Siltasuunnittelu käynnis-tyi kesällä 2012 ja tavoittee-na oli saada valtion avus-tushakemus ja suunnitelma ELY:n käsittelyyn elokuussa, mikä onnistui. Suunnitelmas-sa ajoitettiin vanhan sillan purku siten, että se voi toi-mia työsiltana toteutuksen aikana.

ToteutusValtion avustuspäätös Sante-rintien siltahankkeelle saatiin helmikuussa 2013 ja tiekunta ilmoitti ELY:lle vastaanotta-vansa avustuksen ja toteut-tavansa hankkeen. Talvella päädyttiin tiekunnan kans-sa kokonaisurakkamalliin ja tällaisena urakka kilpailutet-tiin paikallisten siltaurakoit-sijoiden kesken. Huhtikuussa voitiin allekirjoittaa urakka-sopimus Turun Teollisuuden Rakentajat Oy:n kanssa.

Urakoitsijalla oli sopimuk-sen perusteella mahdollisuus vahvistaa heti materiaaliti-laukset ja aloittaa pohjara-kennustyöt vesiolosuhteiden kannalta edullisimpaan ai-kaan. Määrämittaisten paa-lujen ja liimapuupalkkien valmistus sekä toimitus aina ottavat oman aikansa urak-ka-ajan alussa. Urakkatyöt etenivät syyskesällä ripeästi ja pohjarakennustöiden val-mistuttua voitiin siirtyä koko-naan puurakenteisen sillan rakenneosien tekemiseen.

Tukipaalujen varaan pe-rustetun palkkisillan to-teuttamista voi suositella laajemminkin, koska silta-suunnittelussa voidaan so-veltaa Tiehallinnon aikanaan

Tiekuntaohjelmistojen tarjonta on vuosien varrella monipuolistunut. Tällä hetkellä kol-melta toimittajalta löytyvät ohjelmat, joi-den avulla voidaan tehdä tieyksiköinti sekä hoitaa laskutukseen, kirjanpitoon ym. liitty-viä tiekunnan hallinnollisia asioita.

Lisääntynyt ohjelmistotarjonta tarjoaa tiekunnille ja ammattimaisesti toimiville henkilöille mahdollisuuden valita omia tar-peitaan parhaiten palveleva ohjelmisto.

Kaikissa ohjelmissa yksiköinti suoritetaan perustuen Maanmittauslaitoksen suosituk-seen.

WintieMatriset Oy tarjoaa Wintie ja NetWintie yk-sityistieohjelmistoja.

NetWintie-palvelulla tiekunta hoitaa hallintonsa asiat Internetissä. Palvelua käy-tetään www-selaimella. Myös hoitokunnan jäsenet pääsevät katsomaan tiekunnan tie-toja palvelusta. Toimintoja löytyy yksityis-tien yksiköinnistä aina kirjanpitoon asti.

Wintie on Windows-ohjelmisto tiekun-tien hallinnon hoitoon. Lisäosana on saata-villa myös kirjanpito. Yksiköinnissä voidaan erotella sivuhaarat sekä suorittaa maksi-mikustannustarkastelu. Ohjelmassa on toi-mintoja myös kuntien tielautakuntien tar-peisiin.

Ohjelma on saatavana myös ruotsinkie-lisenä.

TiemestariTiemestari on tiekunnille ja tieisännöitsijöil-le tarkoitettu ohjelma, jonka avulla voidaan hoitaa tiekunnan yksiköinti sekä vuotuiset laskutukseen, kirjanpitoon ja budjetointiin liittyvät tehtävät. Ohjelmalla voi mm. käyt-tää valmiita malleja kokouskutsujen, asialis-tojen ja pöytäkirjojen luomiseen.

Kirjanpito-osan avulla voi toteuttaa tie-kunnan kahdenkertaisen kirjanpidon hel-polla tavalla. Tilitapahtumien kirjaaminen on yhtä helppoa kuin yhdenkertaisessa kir-janpidossa.

Tiemestariin voidaan liittää karttatoi-minto, jota käytetään yksiköinnissä matko-jen ja pinta-alojen mittaamiseen ja jonka avulla voidaan piirtää tien perusparannuk-seen liittyviä karttoja. Kartalta saadaan hel-posti mitattua yksiköinnissä tarvittavat väli-matkat ja pinta-alat. Tien peruskorjauksen suunnittelussa ohjelma osaa laskea kartalle tehdyistä merkinnöistä esim. murskeen tai eristekankaan tarpeen.

Ohjelman kaikki tulosteet ovat vietävis-sä mm. pdf-, doc- ja xls- muotoon ja tuetut käyttöjärjestelmät ovat XP, Vista, W7 ja W8.

Tiekunta ProSoftsalo Oy:n tarjoama Tiekunta Pro on sel-keä ja tehokas tiekunnan ylläpito-ohjelma, joka avulla hallitaan tieyksikköjen lasken-ta, tiemaksut, tiekunnan kokous, laskutus sekä kirjanpito.

Kokouskutsu tiekunnan kokoukseen saa-daan tulostettua ja/tai lähetettyä sähköpos-tilla. Tiekunnan kokouksen paikallaolijat

voidaan valita listasta ja äänileikkurin jäl-keen käytössä olevat äänet tulevat näytölle. Kokouksen pöytäkirjan ja mahdolliset ää-nestykset voi tehdä samalla näytöllä, joten kokouksen jälkeen paperityöt on jo tehty.

Vuotuiset tiemaksut saadaan tulostettua muutamalla klikkauksella ja ne linkitetään samalla ohjelmalla tehtävään kirjanpitoon. Kaksinkertaisen kirjapidon tekeminen on si-ten helppoa ja yksinkertaista.

Osakas saa valintansa mukaan tiemaksu-laskun ja kokouskutsun suomen tai ruotsin kielellä. Käännökset tulevat ohjelman mu-kana, mutta niitä voi myös muokata itse.

Suunnitelmassa ajoitettiin van-han sillan pur-ku siten, että se voi toimia työ-siltana toteu-tuksen aikana.

9 2014

Yksityisteiden tulvavahingoistaKAiSA LEEnA VäLiPiRTTiLiikenne- ja viestintäministeriö

Pienen tiekunnan suuri siltaurakkalaatimia tyyppipiirustuksia ja työ sopii erinomaisesti toteu-tettavaksi myös talvella.

Siltaurakka valmistui urakka-ajan kuluessa ja ura-kan vastaanottotarkastus pi-dettiin 8.11.2013. Hankkeen kaikki kustannukset vanhan sillan kuntoarviosta alkaen ovat verollisena 173.000 e. Se on paljon rahaa, mutta maa-peräolosuhteet, tieoikaisu ja sillan koko huomioiden hinta on erittäin edullinen.

PäätelmiäSanterintien tiekunnan mää-rätietoinen asenne parempi-en liikenneolojen saavutta-miseksi on hyvä esimerkki. Tiekunta on nähnyt pidem-mällä aikavälillä syntyvän hyödyn maankäyttöön ja elinkeinojen harjoittamiseen kertaluontoisen investoinnin vastineena.

Tiekuntien oman tark-kailun rinnalle yksityisties-tön laaja siltaverkko odottaa keskitettyä kuntotarkastelua juuri nyt, kun ajoneuvojen kokonaispainoja on äsket-täin korotettu. Tieviranomai-nen on asettanut omana lääkkeenään suuren määrän maantiesiltojen painorajoi-tuksia, mikä jossain määrin luo painetta yksityisteiden lisääntyvälle käytölle. Yksi-tyisteiden siltojen kuntoarvi-oinnin perusteella tulisi myös rajoittaa niiden siltojen käyt-töä, jotka eivät kestä raskas-ta liikennettä. Eräät kunnat ovat alkaneet tilata yksityis-tieverkostonsa siltojen inven-tointeja, jolloin tielautakun-nan toimesta voidaan jakaa informaatiota ja ohjeita tie-kunnille sekä uusista raken-nusluvista päättäville.

Santerin silta oli vuonna 2011 kuntonsa ja kantavuutensa takia uusimisen tar-peessa.

Liimapuukannattajat sopivat hyvin 15 metrin jänteille.

Siltapaikan viimeistelyt ovat tässä vielä hieman kesken, mutta Aurajokilaakson piirteet erottuvat selvästi ja koko ym-päristö on keväällä 2014 edustava.

Yksityisistä teistä annettuun la-kiin lisätty uusi 94 § tulee voi-maan vuoden 2014 alussa. Lainmuutos oli osa ns. tulvava-hinkopakettia, jolla nykyinen tulvavahinkolaki kumottiin. Ensi vuoden alussa rakennusten ja irtaimiston osalta siirrytään va-kuutuspohjaiseen korvausjärjes-telmään.

Valtio on tähän saakka kor-vannut tulvista rakennuksille, sadolle ja yksityisille teille ai-heutuneita vahinkoja. Nykyinen korvausjärjestelmä on kuitenkin ollut hidas ja hallinnollisesti ras-kas. Tulvavahinkoja syntyy aikai-sempaa enemmän, koska ilmas-ton lämmetessä rankkasateet yleistyvät. Suomessa päätettiin siirtyä vakuutuksiin perustuvaan tulvakorvausjärjestelmään, jon-ka avulla vesistön ja meren poik-keuksellisesta vedenkorkeudesta ja poikkeuksellisesta sateesta ai-heutuvia omaisuusvahinkoja kor-vattaisiin nykyistä kattavammin. Nämä vahingot korvataan yksi-tyisten vahinkovakuutusten no-jalla. Uudistuksen myötä vahin-gonkärsijät saavat vahinkonsa korvatuiksi yksinkertaisemmal-la ja nopeammalla menettelyllä, mutta kylläkin vakuutusmaksua vastaan.

Valtion varoista haluttiin edel-leen tarjota avustusta kahdelle omaisuuslajille eli sadolle ja yk-sityisille teille aiheutuville va-hingoille. Yksityisteille tulvista aiheutuvien vahinkojen korvaa-minen siirtyy maa- ja metsäta-lousministeriön hallinnonalalta liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalle eli ELY:jen liiken-teen vastuualueille.

Avustusta voidaan maksaa poikkeuksellisen vesistötulvan aiheuttamista vahingoista. Nykyi-sen lain aikana poikkeuksellisuus on toteutunut silloin kun kyse on keskimääräistä huomattavas-ti suuremmasta tai poikkeukselli-seen aikaan sattuneesta tulvasta. Keskimäärin kerran 50 vuodessa tai sitä harvemmin esiintyvä tulva katsotaan nykytulkinnassa poik-keukselliseksi, mutta tulkinta saattaa myöhemmin kiristyä, jos nyt poikkeuksellisina pidettävät tulvat yleistyvät.

Korvauksen saamisen edel-lytyksenä on, että tietä koske-vien asioiden hoitamista varten on perustettu tiekunta. Tiekun-ta on oikeushenkilö, jonka pää-tehtävä on huolehtia osakkaiden yhteiseen lukuun tienpidosta eli ylläpitää kulkuyhteyttä. Tiekun-tavaatimus koskee muitakin yk-sityistielain mukaisia valtion avustuksia. Tilinpäätöksen, tilin-tarkastuksen ja vuosikokouksen päätöksenteon avulla varmiste-taan, että tieosakkaat kannatta-vat hanketta ja että rahankäyttö on asianmukaista.

Tulvavahinkojen kohdal-la avustuksen enimmäismäärä on 80 % hyväksytyn vahingon

määrästä. Tämä on sama enim-mäismäärä kuin vuoden 2013 loppuun voimassa olevassa tul-vavahinkolaissa. Lisäksi avustet-tavuuden edellytyksenä on, että vahingon määrä on vähintään 1 000 euroa. Tämä korvausraja vastaa omavastuuosuutta, jol-lainen sisältyy yleisesti myös va-kuutuspohjaiseen järjestelmään. Lainvastaisesta menettelystä ai-heutuneita vahinkoja ei korvata kuten ei myöskään kohtuullisesti estettävissä olevia tai muulla pe-rusteella korvattuja vahinkoja. Satovahinkolaissa on samansisäl-töinen säännös. Muuten tulvava-hinkokorvauksen hakemisessa ja käsittelyssä noudatetaan samo-ja säännöksiä kuin yksityisteiden valtionavustuksiin yleensäkin.

Tulvavahinkopakettiin sisäl-tyvät lait valmisteltiin MMM:ssä yhdessä sidosryhmien kanssa. Sen vuoksi eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta oli laki-paketin mietintövaliokunta toi-sin kuin tieasioissa yleensä. Va-liokunnan mietinnössä todettiin, että yksityisteiden kunnossapi-don ongelmana on valtionavus-tuksiin osoitettujen määräraho-jen riittämättömyys. Valiokunta piti tärkeänä, että yksityisteiden kunnossapitoon ja mahdollisten tulvavahinkojen korjaamiseen turvataan riittävät määrärahat. Tähän toiveeseen voi yhtyä. Ny-kyisen budjettikehyksen mukai-sesta 5 miljoonan euron määrä-rahasta ei ole mahdollista varata etukäteen erillisrahaa tulvava-hinkoihin. Jos yksityisteille tulee poikkeuksellisia tulvavahinkoja, niin ainoa mahdollisuus on ha-kea jälkikäteen lisätalousarvios-sa määrärahaa. Avustusmahdol-lisuus on nykyisessä tilanteessa lähinnä symbolinen Se osoittaa kuitenkin, että julkinen valta tunnistaa ja tunnustaa yksityis-ten teiden tärkeän merkityksen liikennejärjestelmän osana.

Lain mukaan ELY:jen liiken-teen vastuualueilla on oikeus saa-da Suomen ympäristökeskukselta asiantuntija-apua vesistötulvan poikkeuksellisuuden selvittämi-sessä. Suomen ympäristökeskus ja Ilmatieteen laitos ovat perusta-neet Tulvakeskuksen, joka aloit-taa toimintansa vuoden 2014 alussa. Tulvakeskus vastaa tulvien ennustamisesta, tulvista varoitta-misesta sekä valtakunnallisen tul-vatilannekuvan ylläpitämisestä yhteistyössä ELY:jen sekä pelas-tusviranomaisten kanssa. Etukä-teistiedon avulla on mahdollisuus vähentää tai estää tulvista aiheu-tuvia vahinkoja.

Yksityistielain muutossäädök-sen numero on 1003/2011. Täl-lä hakusanalla tekstiä voi hakea esimerkiksi maksuttomasta tie-tokannasta www.finlex.fi. Voi-maantulosäännöksen kohdal-la tietokannassa on linkki myös lain esitöihin eli hallituksen esi-tykseen HE 295/2010.

10 2014

Yksityistie ja verotusARi ETELäniEMiKirjoittaja toimii tieisännöit-sijänä Nivalassa ja lähipaikka-kunnilla.

Tiekunta on yhteisetuus eikä ole verovelvollinen tienpi-totoiminnassa. Jos tiekun-ta harjoittaa muuta toimin-taa esim. myy sora-aineksia tai urakoi tienhoitotöitä, on tiekunta näiden ”lisäbisnek-sien” osalta verovelvollinen, mutta tässäkään tilanteessa tienpito ei muutu veronalai-seksi.

TienpitotoimintaTiekunta ei ole arvonlisäve-rovelvollinen, joten tielaskut (myyntilaskut) eivät sisällä ar-vonlisäveroa, tiemaksutuloil-la katetaan arvonlisäverolli-set kustannukset. Ostolaskut sisältävät alv:n jos laskuttaja on alv-velvollinen.

Tiekunta on kuitenkin kir-janpitovelvollinen, riittää kun tuloista ja menoista laa-ditaan yksinkertainen kirjan-pito.

Tiekunnan ei tarvitse mak-saa normaalin käyttötilin (ti-lin joka on tarkoitettu tiekun-nan rahaliikenteen hoitoon) korkotuotosta lähdeveroa, jos pankki on pidättänyt ve-ron tuotosta, kannattaa käy-dä pankissa asia korjaamassa.

Tieosakkaan tekemät työtJos tieosakas tekee tienhoito-töitä tiekunnalle, ovat nämä

veronalaista tuloa tekijäl-le, riippumatta siitä suorite-taanko korvaus maksamalla lasku vai hyvittämällä se tie-maksusta.

Luonnollisesti jos työn-suorittaja on alv-velvollinen, laskussa tulee olla eriteltynä alv:n osuus, näin myös laskel-massa, jos työt on hyvitetty tiemaksusta.

Suositeltavaa on että tie-töitä ei hyvitettäisi tiemak-susta, vaan tiemaksu makse-taan sellaisenaan ja tietöistä esitetään erillinen lasku tie-kunnalle. Tämä menettely on selkeämpi ja virheiden toden-näköisyys on pienempi, vero-tuksellisesti sillä ei ole vaiku-tusta.

Palkkiot ovat palkkaaJos hoitokunnan puheen-johtajalle on sovittu palkkio puheenjohtajan tehtävästä, tämä on saajalle veronalaista palkkaa ja tiekunta on silloin palkanmaksajan roolissa.

Palkkaa joudutaan mak-samaan myös jos tiekunta palkkaa yksityishenkilön töi-hin, esim. kunnostamaan sil-lankaiteet.

Palkasta pitää tehdä palk-kalaskelma, maksaa sotu-maksut, eläkemaksut ja pi-dättää verot ja tarvittaessa ottaa myös vakuutukset työntekijälle.

KulukorvauksetKulukorvaukset ovat vero-vapaata tuloa saajalle. Näitä

ovat kilometrikorvaus, päi-väraha, puhelinkorvaus ja korvaukset, jotka osakas on maksanut omilla rahoillaan tiekunnan puolesta, esim. postitusmaksut.

Kulukorvauksista pitää esittää eritelty lasku. Esimer-kiksi matkalaskussa pitää olla: päivämäärä, matkan kel-lonajat, kilometrimäärä, mat-kankohde, matkantarkoitus.

Laskun pitää perustua to-teutuneisiin kustannuksiin. Km-korvauksessa ja päivära-hassa käytetään verottajan vahvistamia korvauksia (2013 0,45 e/km, 38 e koko päivä-raha, 17 e puoli päiväraha). Muiden kustannusten osalta käytetään toteutuneita kus-tannuksia.

Jos puheenjohtajalle on tiekunnankokouksessa etu-käteen määrätty kulukorva-us vaikkapa 200 euroa, tämä tulkitaan verotettavaksi palk-kioksi, koska se ei perustu to-teutuneisiin kustannuksiin ja tuskin kulut ovat vuodesta toiseen samansuuruiset.

Toki tiekunnan kokouk-sessa voidaan määrätä kulu-korvauksien katoksi esim. 200 euroa, mutta silloinkin mak-sun pitää perusta tositteisiin.

Tiemaksun vähennysoikeus tieosakkaallaPääsääntö on, että tieosakas voi vähentää tiehen kohdis-tuvan laskun verotuksessaan, niiltä osin kuin se kohdistuu

verotettavaan elinkeinotoi-mintaan, kuten maatalous, metsätalous ja muu yritystoi-minta.

Yksityistalouden osuus ei ole vähennyskelpoista. Näitä ovat omassa käytössä oleva vakituinen asunto ja omassa käytössä oleva loma-asunto sekä harrastustoiminta.

Nämä pitää pystyä eritte-lemään. Jos lasku sisältää vä-hennyskelpoisia ja vähennys-kelvottomia eriä, erittelyn apuna voi käyttää yksikkö-laskelmaa.

Vähennyskelpoisen osuuden kirjaaminen verotukseenAluksi kannattaa huomioida kuka on tiehen kohdistuneen laskun lähettäjä. Onko se (A) tiekunta vai (B) yritys (Metsä-keskus, Metsänhoitoyhdistys tai jokin yritys). Verovähen-nyskäytäntö on erilainen.

A. Tiekunta laskun lähettäjänäLasku ei sisällä arvonlisäve-roa, koko vähennyskelpoinen osuus kirjataan tuloveroilmoi-tukseen kertapoistona, riip-pumatta laskun suuruudesta ja siitä kerääkö tiekunta las-kulla varoja rakentamis- tai perusparannuskustannusten kattamiseen vai kunnossa-pitoon. Luonnollisesti kirja-taan eri elinkeinojen osuu-det omiin veroilmoituksiin tai tehdään ns. tulonsiirto.Lasku voi sisältää perusmak-

sun, yksikkömaksua ja käyt-tömaksua. Kaikki ovat vä-hennyskelpoisia niiltä osin kuin ne kohdistuvat elinkei-notoimintaan.

B. Yritys laskun lähettäjänäUsein Kemera-hankkeel-la kunnostettavan tien ar-vonlisävero kirjataan alv-verotukseen. Tämä ei ole osakkaalle kustannus, vaan läpikulkuerä.

Laskussa alv:n summa ko-konaissummasta on usein suurempi kuin 24 %. Tämä johtuu siitä, että osakas jou-tuu maksamaan myös Keme-ra-avustuksen osalta alv:n.

Peruskunnostushankkeen kustannukset (ilman alvia) kirjataan tuloverotukseen ja niistä tehdään hankekohtai-sesti 15 prosentin vuotuinen poisto. Kertapoistona voi tehdä enintään 200 euron menojäännöksen.

Tiehen kohdistuvia kus-tannuksia voivat yritykset laskuttaa osakkailta vaikka kyseessä ei ole Kemera-han-ke, silloin kyseessä on osak-kaiden omarahoitteinen perusparannushanke ja ve-rotuskäytäntö on sama kuin Kemera-hankkeessakin. Täl-lä tavalla pystytään hyödyn-tämään alv-vähennysoikeus.

LopuksiNormaalien kunnossapitome-nojen pitäisi kulkea aina tie-kunnan kautta.

Jos tienkäyttäjänä on osa-keyhtiö, siitä pitää tehdä oma osakas eli yksityistalou-den ja muun elinkeinotoi-minnan kustannuksia ei saa olla samalla laskulla.

Tiekunta ei valvo osakkai-den kustannusten kirjaamista veroilmoitukseen vaan se on osakkaan henkilökohtainen asia ja viimekädessä verotta-ja valvoo oikeellisuutta.

Jos sinulta on jäänyt tie-maksu hyödyntämättä vero-tuksessa, voit hakea muutos-ta vahvistettuun verotukseen 5 vuotta takautuvasti.

Lisätietoja:Yksityistieasioiden neuvonta-puhelin 0200 345 20 arkisin 9-18 (0,92e/min + pvm)Suomen Tieyhdistys ry www.tieyhdistys.fiVerottaja www.vero.fiMetsäkeskus www.metsakeskus.fiOma metsänhoitoyhdistyswww.mhy.fiPalkanlaskenta www.palkka.fiAlueen tieisännöitsijä, yhteystiedot www.tieyhdistys.fiOma tilitoimistoOman tiekunnan puheenjoh-taja tai hallinnon hoitaja

Perusparantaminen takaa tien käyttökelpoisuuden vuosikymmeniksi eteenpäinTieisännöitsijä PETRi LähTEEnMäKiTiekuntapalveluasiantuntija, Otso metsäpalvelutwww.metso.fi

Tien perusparannukseen on monia syitä. Tie on saatta-nut vaurioitua liian rajun kuormituksen johdosta tai tie on alkujaankin rakennet-tu käyttötarkoitukseen so-pimattomaksi. Tie on voinut rapistua myös kunnossapi-don laiminlyönnin seurauk-sena. Hyvin hoidettujakin teitä joudutaan toisinaan peruskorjaamaan. Ajan saa-tossa tienrakennusmateri-aalit sekoittuvat maaperän maa-aineksiin ja menettä-vät kantavuusominaisuuten-sa. Ajoradalle voi roudan vaikutuksesta nousta maa-kiviä, ojat madaltuvat ja ve-sakot valtaavat tien reunat. Nopeimmin perusparannus-ta vaativat tiet, jotka on ra-

kennettu huonosti kantaville tai routiville maille. Tällais-ten teiden käyttöikä ilman perusparannusta on noin 20 vuotta. Kantaville maille ra-kennetut tiet voivat hyvin hoidettuina kestää jopa 50 vuotta.

Mitä tielle tehdäänTien käyttötarkoitus ja tien nykyinen kunto vaikuttavat toimenpiteisiin. Yleensä tien kantavuutta pyritään lisää-mään. Liikenneturvallisuus tai huonokuntoinen silta voi-vat olla hyviä syitä tien kun-nostamiseen.

Suunnitteluvaiheessa teh-dään maastotutkimuksia, joilla pyritään selvittämään tien heikot kohdat, rumpujen uusimistarve sekä materiaa-li ja työmäärät. ELY-keskuk-sen rahoittamissa hankkeissa edellytetään lisäksi tarkem-pia kantavuusmittauksia. Näin kyetään optimoimaan

tielle riittävä käyttötarkoi-tuksen mukainen kantavuus.

Suunnitteluvaiheessa kan-nattaa jo kilpailuttaa urakoit-sijat sekä tarviketoimittajat hankkeen kustannusten sel-vittämiseksi. Kilpailuttami-nen on pakollista, jos avus-tusten osuus ylittää 50 % rajan.

Peruskuivatus on edullisin tapa lisätä tien kantavuutta. Tämän vuoksi perusparan-nuksessa tulisi aina perata kuivatusojat ja uusia huono-kuntoiset rummut. Samalla kun ojat perataan, muotoil-laan tien runko kuperaksi. Suodatinkangas asennetaan vanhan tienrungon päälle es-tämään hienojakoisen maa-aineksen sekoittuminen uu-teen murskekerrokseen.

Vanhan tien päälle aje-taan riittävän paksu murske-kerros. Käyttämällä läpimi-taltaan erilaisia murskeita ja murskekerroksien paksuut-

Tulvan tuhoama rumpu on vaihdettu uuteen Pärmäntintiellä Mynämäellä. Rummun vierellä metsäpalveluesimies Kim Päivärinta.

Kuvaaja: Petri Lähteenmäki

11 2014

kuuluvat kunniakirjat toimitetaan ansiomerkin hakijalle sen jälkeen, kun toimikunta on tehnyt päätöksensä ansiomerk-kien myöntämisestä. Yk-sityistie-ansiomerkki ja sen mukana toimitettava kunniakirja maksaa Suo-men Tieyhdistyksen jäse-nille 75 euroa ja muille

89 euroa (sis. alv ja pos-tikulut).

Ansiomerkki suosi-tellaan luovutettavaksi merkin saajalle tiekun-nan vuosikokouksen tai jonkin muun sopivan ti-laisuuden yhteydessä. Luovuttajana toimii mer-kin hakija.

ta vaihtelemalla saavutetaan tielle tavoiteltu kantavuus. Viimeiseksi tielle levitetään noin 10 cm kerros hienom-paa mursketta, joka muo-dostaa tien pinnan eli ku-lutuskerroksen. Tien pinta tiivistetään ja muotoillaan lanaamalla 4–5 % sivukalte-vaksi ajoradaksi.

Perusparannuksen yhtey-dessä voidaan tehdä muita-kin parannuksia tiehen kuten loiventaa vaarallisia mutkia tai poistaa liikenneturvalli-suutta haittaavia esteitä.

Kärsivällisyyttä vaaditaanTien perusparantaminen on hyvinkin toimivalle tiekun-nalle pitkä projekti.

Valmistelut ja päätökset vaativat useita tiekunnan kokouksia. Kokouksissa on syytä käyttää ammattilaisen apua. Asiantun-teva esitys toi-menpiteistä ja kustannuksista vähentää osak-kaiden epäluu-loja ja helpot-taa päätöksien tekoa. On myös erittäin tärkeää, että kaikki muodollisuudet hoidetaan

kokouksissa oikein. Muutoin edessä voi olla pitkä ja raskas oikeudenkäyntiprosessi. Tien rakentaminen tapahtuu mel-ko nopeasti, mutta hakupro-sessi ja päätöksien saaminen voi kestää useamman vuo-den.

Avustukset perusparantamiseenELY-keskus avustaa peruspa-rantamista määrärahojensa puitteissa. Yleisin haettava peruste on pysyvän asutuk-sen pääsytien avustaminen. Tällöin vaaditaan tiekunnan tielle vähintään kolme vaki-tuista asuntoa ja yhdelle niis-tä on oltava yli kilometrin etäisyys lähimmästä yleisestä tiestä. Tavallinen avustus on 50 % , mutta vaativimmille kohteille, kuten silloille, voi avustus olla 75 %.

Kunta voi avustaa pysyvän asutuksen tei-den perusparan-nushankkeita. Kuntien avustuk-set eivät perustu mihinkään lakiin vaan ne vaihte-levat suuresti eri kunnissa. Kun-

nan avustusta kannattaa aina tiedustella oman paikkakun-

nan yksityistievastaavalta.Suomen metsäkeskus

myöntämää metsäteille ns. Kemera-tukea. Tuen piiriin kuuluvat tiet, joiden metsä-liikenteen osuus on yli 40 %. Lisäksi edellisestä perusparan-nuksesta on oltava vähintään 20 vuotta. Metsäteille tarkoi-tettu tuki on 40 % hankkeen toteutuneista kustannuksista.

Raskaampi kalusto asettaa uusia vaatimuksiaLiikenne rasittaa yksityisteitä entistä enemmän kuljetusten painon ja liikennemäärien kasvaessa. Kaikki perusteolli-suutemme käyttämät raaka-aineet lähtevät tehtaalle yk-sityistien päästä. Pidemmät ja raskaammat yhdistelmät eivät käänny vanhojen stan-dardien mukaan rakenne-tuissa kääntöpaikoissa. Myös yleisten teiden liittymät ja lä-hestymisalueet vaativat päivi-tystä nykyisele kalustolle.

Nykyinen ilmastokehitys pitää tiet sulina ja märkinä yhä suuremman osan vuot-ta, jolloin teiden kantavuus on koetuksella. Tämä luo en-tistä suuremmat haasteet tei-den kunnostamiseen ja erityi-sesti tiekuntien toiminnalle.

Kääntöympyrät ra-kennetaan vastaa-maan nykykaluston vaatimuksia. Kuva Vuotavedentieltä Yläneellä.

Petri Lähteenmäki esittelee peruspa-rannettua tietä.

Kuvaaja: Petri Lähteenmäki

Ku

vaaj

a: K

im P

äivä

rin

ta

Suomen metsäkeskus myöntää metsäteille ns. Kemera-tukea.

Yksityistie-ansiomerkkiYksityistie-ansiomerkki on juhlava tapa muistaa yksi-tyistien hyväksi puurtanut-ta tiekunnan toimielimen jäsentä tai vaikkapa tie-osakasta. Merkki voidaan myöntää myös jollekin muulle henkilölle, joka on merkittävällä tavalla kun-nostautunut yksityistieasi-oissa.

Yksityistie-ansiomerkki on tarkoitettu hoitokun-nan puheenjohtajalle tai jäsenelle, toimitsijamie-helle, tiekunnan osak-kaalle tai jollekin muulle henkilölle, joka on merkit-tävällä tavalla kunnostau-tunut yksityistieasioissa.

Yksityistie-ansiomerk-ki on haettavissa ympäri vuoden

Yksityistie-ansiomerk-kiä voi hakea tiekunta tai jokin muu yhteisö hake-muksella Suomen Tieyh-distyksestä. Hakemus on saatavilla Tieyhdistyksen internetsivuilta: www.tie-yhdistys.fi/yksityistiet/yksi-tyistie-ansiomerkki tai se on tilattavissa yhdistyksen toimistosta.

Ansiomerkin myöntää Ansiomerkkitoimikun-ta, jonka nimeää Suomen Tieyhdistys ry:n hallitus. Ansiomerkin saamisen kri-teerit ja niiden muutokset päättää Suomen Tieyhdis-tyksen hallitus Ansiomerk-kitoimikunnan esityksen pohjalta.

Ansiomerkit ja niihin

Yksityisteiden vastuunkantajat tervetulleita Talvitiepäiville

Talvikunnossapidon tapahtuma JyväskylässäTeiden, katujen, yksityisteiden ja kiinteistöalueiden talviseen kunnossapitoon ja liikentee-seen keskittyvä tapahtuma Tal-vitiepäivät 2014 pidetään Jy-väskylän Paviljongissa tiistaina ja keskiviikkona 21.–22.1.2014. Näyttely on avoinna molempi-na päivinä. Yksityistietilaisuus tiekuntien edustajille on keski-viikkona klo 9–11.

Talvitiepäivät on kansainvä-linen ammattitapahtuma, joka sisältää tien- ja kadunpidon koneiden ja laitteiden erikois-näyttelyn, työnäytöksiä, kan-sainvälisen seminaarin, opiske-lijatilaisuuden sekä tilaisuuden yksityisteiden tiekuntien edus-tajille sekä muille vastuunkan-tajille ja kiinnostuneille.

Talvitiepäivät 2014 -tapahtu-man järjestäjinä ovat Suomen Tieyhdistys, Jyväskylän kaupun-ki, Liikennevirasto, Keski-Suo-men ELY-keskus sekä Pohjois-mainen tie- ja liikennefoorumi PTL.

Näyttely ja työnäytöksiäTapahtumassa maksullinen on ainoastaan seminaari. Näin ol-len pääsy on vapaa näyttelyyn, työnäytöksiin ja yksityistietilai-suuteen.

Näyttely on avoinna tiistai-na 9–16 ja keskiviikkona 9–15. Esillä on kunnossapidon konei-ta, laitteita ja tekniikoita katu-jen, teiden, yleisten alueiden sekä kiinteistöjen ulkoalueiden kunnossapitoon. Näyttelyssä on esillä myös täysin varustel-

Talvitiepäivillä on kone- ja laite-näyttely sekä työnäytöksiä, jois-sa on esillä myös yksityisteille sopivia laitteita ja menetelmiä.

Talvitiepäivien näyttelyssä käy 4.000–5.000 vierasta, jot-ka ovat tekemisissä teiden, katujen ja kiinteistöalueiden hoidon kanssa.

Erikoisuuksina Talvitiepäivien näyttelyssä on kuvan Sisu-tien-hoitoauto vuodelta 1966, polii-siauto ja rallisimulaattori.

tu poliisiauto, rallisimulaattori sekä Maailman Pankin lainalla 1960-luvulla hankittu Sisu-tie-hoitoauto.

Näyttelyssä kävijöiden kes-ken arvotaan useita kävijäpal-kintoja. Arvontaan osallistu-minen edellyttää asiakaskortin täyttämistä ja palauttamista si-sääntulon yhteydessä olevaan laatikkoon.

Koneiden ja laitteiden työ-näytökset ovat ulkona aivan Paviljongin edustalla Lutako-naukiolla tiistaina 21.1. klo 14 ja keskiviikkona 22.1. klo 11. Työnäytöksissä esitetään erityi-sesti koneuutuuksia ja työme-netelmiä.

Tiekunnille maksuton tilaisuusYksityistieasioiden informaa-tiotilaisuus yksityisteiden tie-kunnille pidetään keskiviikko-na 22.1. klo 9–11 Paviljongin auditoriossa Wivi. Tilaisuuden aiheina ovat muun muassa valtionapu, tiekuntien hallin-to ja teiden kunnossapito.

Yksityistietilaisuus on maksuton, mutta siihen täy-tyy ilmoittautua ennakkoon Tieyhdistykseen osoitteella toimisto@tieyhdistys.fi. Käy-tännön syistä osanottajamää-rä on rajallinen.

Tapahtumasta tarkempia tie-toja löytyy internetissä: www.talvitiepaivat.fi

Vuonna 2013 myönnetyt Yksityistie-ansiomerkitHenkilön nimen perässä on mainittu merkin hakenut tiekunta ja kunta, jossa tie sijaitsee.Gorschelnik Börje, Jaakkolan tiekunta, Naantali Heinijoki Pentti, Hirviniementien tiekunta, Tampere Hytönen Seija, Leisniemen yksityistie, Rantasalmi Hyvönen Olavi, Leisniemen yksityistie, Rantasalmi Härmävaara Sirkka, Lainelan yksityistie, Pyhtää Härmävaara Tuure, Lainelan yksityistie, Pyhtää Jokinen Kari, Mettisen yksityistien tiekunta, Nokia Kierikka Pekka, Kierikkalan yksityistie, Kotka Korpikoski Markku, Pirskerin tiekunta, Kokkola Kuusijärvi Olli, Hoikkala-Majaniemi yksityistiekunta, Ruovesi Lehti Raimo, Penttilän yksityistie, Orivesi Leinonen Olli, Parkasen yksityistie, Juva Leppäharju Matti, Hoikkala-Majaniemi yksityistiekunta, Ruovesi Mäkelä Mauno, Pirskerin tiekunta, Kokkola Nevala Paavo, Tervalampi-Ulvi-Peltola tiekunta, Loppi-Tammela Pohjanmaa Ahti, Mynter-Teräväinen Rantatie tiekunta, Lohja Pohju Esko, Kierikkalan yksityistie, Kotka Pykäläinen Sakari, Kierikkalan yksityistie, Kotka Pääkkönen Erkki, Antaverkan yksityistie, Ylöjärvi Suo Tero, Siitimenjärven tiet, Hartola Tamminen Toivo, Hirvijärven yksityistie, Sysmä/Hartola Turtiainen Pekka, Inkilän yksityistie, Savonlinna Viljanen Jukka, Saksila-Keitilä yksityistie, Naantali Välimaa Eino, Brännäsbackin yksityistie, Merikarvia

12 2014

Kantavuusmittauspalvelut

West Coast Road Masters Oy • Puh. 0400 121 907 • www.roadmasters.fi

Pudotuspainolaitteella tehtävä kantavuus-mittaus on luotettava ja nopea tapa varmistuakohteen kuormitus-kestävyydestä.

Pudotuspainolaitteenkäyttökohteita:Suunnittelua palvelevatkantavuusmittaukset

• yleinen tieverkko• kadut ja kaavatiet• yksityis- ja metsäautotiet

Laadunvalvontaa palvelevatkantavuusmittaukset

• päällystyskohteet• teiden perusparannuskohteet ja kelirikkokorjauskohteet• uudet tiet ja kadut ennen päällystämistä

Meiltä myös levykuormitus-kokeet laadunvalvontaan.

Maksuunpano-luetteloTieisännöitsijäTARJA MARTiKAinEnIisalmi

Tiekokoukset lähestyvät jälleen kevään korvalla ja tiekunnat ahkeroivat ko-kousasiakirjojen kanssa. Har-mittavan usein tiekunnat unohtavat esittää kokous-kutsussaan maininnan mak-suunpanoluettelosta. Mikä se maksuunpanoluettelo on ja miksi se on tärkeä asiakirja?

Yksityistielaki § 67 sanoo, että toimitsijamiehen tai hoi-tokunnan tehtävänä on val-mistaa tiekunnan kokouksen vahvistettavaksi maksuun-panoluettelo, joka osoittaa tieyksikköä vastaavan tie-maksun suuruuden, kunkin tieosakkaan suoritettavak-

si tieyksikköjen perusteella lasketun tiemaksun määrän, koottavien tiemaksujen yh-teismäärän ja niiden suorit-tamisajan. Maksupanoluette-lossa tulee siis esittää kunkin osakkaan tieyksiköt, tiemak-sun euromäärä, tiemaksujen yhteismäärä euroina sekä maksujen eräpäivä.

Maksuunpanoluettelon laatimisen työkaluina ovat tieyksikkölaskelma ja ko. vuoden talousarvio.

Tiekunnan tulee jo en-nen kokouksen koolle kutsu-mista valmistella talousarvio tien kunnossapitokuluista ja mahdollisista parantamis-töistä kustannuksineen. Kun kustannukset on hahmoteltu, kulujen yhteismäärä jaetaan tieyksikköjen yhteismäärällä,

jolloin saadaan hin-ta tieyksikölle. Tämän jälkeen yksikköhinta kerrotaan kunkin tie-osakkaan yksikkömää-rällä, jolloin saadaan osakaskohtainen tie-maksu.

Maksuunpanoluet-telossa tulee esittää

myös kerättävä perusmak-su, jolla katetaan tiekun-nan hallintokuluja (esim. pankkipalvelumaksut, kopi-ot, tieisännöintikulut). Myös käyttömaksut tulee esittää maksuunpano-luettelossa.

Tieosakkaalla on oikeus nähdä maksuunpanoluettelo ennen kokousta. Laki sanoo, että maksuunpano-luettelo on pidettävä asianosaisten nähtävänä 14 päivän aika ennen tiekokousta. Kokous-kutsussa on mainittava mak-suunpanoluettelon esilläpi-topaikasta, ei riitä, että se liitetään kokouskutsun mu-kaan.

Maksuunpanoluettelo on tiekokouksen tärkeimpiä asiakirjoja. Kun maksuun-panoluettelo vahvistetaan kokouksessa yksimielisesti, syntyy peruste tiemaksujen perimiselle. Kokouspöytäkir-jaan tulee siis selkeästi kir-joittaa, että maksuunpano-luettelo päätettiin vahvistaa. Vain vahvistettu maksuunpa-noluettelo pätee perittäessä erääntyneitä tiemaksuja ulos-ottoteitse.

Vuoden tieisännöitsijä 2013Tieisännöitsijöiden neu-vottelupäivillä touko-kuussa 2013 vuoden tiei-sännöitsijäksi valittiin Kari Äikäs Sastamalasta.

Kari Äikäs on jo vuo-desta 2004 toiminut tiei-sännöitsijänä ja lukeutuu siten tieisännöitsijätoi-minnan pioneereihin. Kari on myös ensimmäinen henkilö, joka on suoritta-nut isännöinnin ammat-titutkintoon kuuluvan tieisännöinnin tutkinnon Kiinteistöalan koulutus-keskuksessa KIINKO:ssa.

Työssään Kari on tin-kimätön ja seuraa hyvin tarkasti muuttuvaa lain-säädäntöä mm. työturval-lisuuden osalta. Laajakat-seisuus ja avaramielisyys ovat hänen vahvuuksi-aan. Kari on myös pidet-ty ja eläytyvä luennoitsija. TIKO tieisännöitsijäkurs-seilla hän on ollut usein antaumuksella puhumas-sa yrittäjän arjesta. Vuoden 2013 tieisännöitsijä Kari Äikäs vallan keskipisteessä

Eduskuntatalon rappusilla

Kuvaaja: Elina Kasteenpohja

Maksuun-panoluettelo on tiekokouksen tärkeimpiä asiakirjoja.

13 2014

Yksityistien perusparannus Etelä-Karjalassa ulottui myös Pohjois-Kymenlaakson puolelleiLPO TiAinEn Elomäen yksityistien hoito-kunnan puheenjohtaja

Elomäen yksityistie on 12 km pitkä, josta 10 km on Savitai-paleen kunnan ja 2 km Kou-volan kaupungin puolella. Tieosakkaita on 212. Tiellä on runsas liikenne erityisesti kesäaikaan. Raskasta liiken-nettä, lähinnä puutavarakul-jetuksia, on ympäri vuoden. Puolustusvoimat käyttää tie-tä melkein kaikella kalustolla mitä löytyy. Puolustusvoiman korjaavat kyllä vauriokoh-dat, jos niitä tulee. Tilateu-rastamon asiakaskuntakin on runsasta.

Perusparannushankkeen ensimmäinen kustannusarvio oli 150.000 euroa. Hakemus ELY-keskuksen ja kunnan ra-hoituksen saamiseksi tehtiin 1.9.2009. Töiden arvioitiin kestävän kolme vuotta ja ne aloitettiin vuonna 2011.

Vuosikokouksessa 2012 päätettiin perusparannus-työn jatkamisesta. Samalla todettiin, että tarvitaan li-särahoitusta, jotta tie saa-daan koko matkalla korjat-tua. Pankkilainaa päätettiin ottaa ja 23.8.2012 jätettiin li-särahoitushakemus ELY-kes-kukselle, jolloin koko tien kustannusarvioksi tuli yh-teensä 230.000 euroa. Töitä

jatkettiin heinä-elokuussa 2012 ammattilaisten kanssa. Työhön oli valittu Käävänky-län Maansiirto Ky tekemään konetyöt.

Vuosi vaihtui ja alkuvuo-desta 2013 näytettiin vih-reätä valoa ELY-keskuksesta, mikä oli todellinen lottovoit-to Elomäentielle. Elokuussa 2013 aloitettiin tieprojektin loppurutistus. Konetyöt saa-tiin tehtyä syyskuun alkuun mennessä. Pintamurskeen levitystä ei voitu aloittaa kun keli oli liian poutainen. Oja-rumpuja laitettiin kaikkiaan 25 eri kohtaan, lisäksi beto-nirenkaita entisten jatkeeksi. Tien leveydeksi tuli 6 metriä.

Sumupaaluja laitettiin noin 80. Ne olivat tarpeen isojen täyttökohtien merkit-semiseksi. Syyskuun lopulla alkoivat kelit olla sopivam-mat murskeen levitykseen. Mursketta ajettiin noin 2.500 tonnia edellisinä vuosina ajettujen lisäksi.

Tie saatiin lopulta valmiik-si ja siitä suuret kiitokset ELY-keskukselle, ministeri Mer-ja Kyllöselle, Savitaipaleen kunnalle, Kouvolan kaupun-gille ja tietysti myös tekijöil-le: Käävänkylän Maansiirto Ky:lle, Timo Viirulle, Ossi Rä-mälle, Esa Vigrenille, UPM Kymmenelle ja kaikille alu-een maanomistajille.

Kivetkin siirtyivät helposti, kun oli sopiva kone.

Työn jälki oli kiitettävää.

Ojarumpuja laitettiin 25 eri kohtaan.

Tietä korotettu 3 metriä.Tätäkin kohtaa korotettiin suunniteltua enemmän kivisten oja-maiden takia. Kivet työnnettiin tieluiskiin.

Notkopaikan täyttöä.

Kuvaaja: Marita Kylliäinen

Kuvaaja: Marita Kylliäinen

Kuvaaja: Marita Kylliäinen

Kuvaaja: Marita Kylliäinen

Kuvaaja: Ilpo TiainenKuvaaja: Ilpo Tiainen

Ojamaat siirrettiin notkopaikkojen täytteeksi.

Kuvaaja: Marita Kylliäinen

YKSITYISTIEASIOIDEN NEUVONTAPUHELIN0200 345 20Arkisin 9–180,92 euroa/min + pvm

14 2014

Lämmin kesä vauhditti tiehankkeen päätökseenhAnnELE KARhUKainuun Metsätoimistot

Seija ja Pertti Ohtosella on takana varsin toimelias kesä Kuhmossa, Kainuussa. Tilalla on saatu päätökseen harven-nushakkuu, metsälannoitus, kunnostusojitus ja tiehanke. Metsätie valmistui luovutus-kuntoon viidessä kuukau-dessa. Poikkeuksellisen läm-pimän kesän ansiosta runko kuivui hyvin. Murskeet ajet-tiin syksyllä ja lopputarkastus tehtiin marraskuussa. Tilan omistajat voivat syystä olla tyytyväisiä kokonaisuuteen.

Räjäytyksiltä ei vältyttyKainuun Metsätoimistot -verkostoon kuuluva metsä-palveluyrittäjä Heikki Väi-sänen suunnitteli ja toteutti tiehankkeen Ohtosten tilal-le. Tien rakentaminen suun-nittelusta alkaen sujui hyvin. Ratkaistavaksi tosin tuli tien-rakentamisen haasteita, ku-ten pintakalliot ja sähkölin-jan alitus.

Maaperätutk imus ten avul la löy dettiin paras tielin-jaus, mutta pintakalliot joh-tivat ylimääräisen täytemaan ajoon. Liittymässä ollutta kalliota poistettiin räjäyttä-mällä. Kiven louhintaan ja räjäytykseen löytyi paikalli-nen urakoitsija. Sähkölinjan alituksesta tehtiin ennakkoil-moitus sähköyhtiöön. Paikal-linen sähköyhtiön urakoitsi-ja tarkasti paikan ja vaihtoi samalla lähimmän sähköpyl-vään uuteen.

Onnistunut lopputulos edellyttää joustavaa tiimityötäKuhmossa on ammattitai-toisia ja yhteistyökykyisiä tienrakentajia. Kuhmon Ra-kennuspojat Oy onnistui urakoinnissa hyvin. Raken-tamisen aikana esille tul-leet ylimääräiset korjaukset saatiin joustavasti valmiiksi. Hankkeen kustannuksien py-syivät kohtuullisina lisätöistä huolimatta. Rakentaminen toteutettiin yhteishankkee-na, jossa Ohtoset olivat suu-rimpana osakkaana. Tien osakkaana oli myös Met-sähallitus. Leimikoita on jo odottamassa hakkuuta tien vaikutusalueella.

Maastonmuodot aiheuttavat paikoitellen pohdintaa vesien johtamisessa. Kaivutyöt teki Niilo Huo-tari Kuhmon Rakennuspojat Oy:stä.

- Metsähallituksen kans-sa on tehty paljon yhteistyö-tä. Heillä on vahva ammatil-linen osaaminen, korostaa Väisänen.

Kemeralla rahoitettavan tien pituus oli 0,9 km, työ- ja tarvikekustannukset 13.500 € eli 15.000 € /km. Jäsenyys Suomen

Tieyhdistyksessä kannattaa!Rahanarvoisia etuja tiekunnille!

Tutustu tarkemmin: www.tieyhdistys.fi

KU

VA

:Mo

rva

Tiekunnan tarpeelliset tietolähteet- Yksityistien parantaminen- Yksityistien kunnossapito sekä uusi- Yksityisteiden hallinto

Julkaisuista selviävät niin tiekunnan hallinnolliset koukerot kuin yksityistien kunnossapidon ja pa-rantamisen suunnittelun sekä toteuttamisen perusteet.

Esko HämäläinenYksityistien parantaminenSuunnittelun ja toteuttamisen perusteetISBN 978-952-99824-1-7140 s., 48 €Tieyhdistyksen jäsenille 40 €

Esko HämäläinenJaakko Rahja (toim.)Yksityistien kunnossapitoKunnossapitotöiden suunnittelun ja toteuttamisen perusteetISBN 978-952-99824-3-1 (nid.)108 s., 38 €Tieyhdistyksen jäsenille 30 €

Esko HämäläinenYksityisteiden hallintoTiekunta ja tieosakas 2013Liitteenä asiakirjamalleja ja yksityistielakiISBN 978-952-99824-0-0152 s., 32 €Tieyhdistyksen jäsenille 25 €

Tilaa suositut

Hinnat sisältävät arvonlisäveron. Postikulut lisätään hintaan.

TilauksetSuomen TieyhdistysKaupintie 16 A, 00440 HelsinkiPuhelin 020 786 1000Faksi 020 786 1009toimisto@tieyhdistys.fiwww.tieyhdistys.fi

Kuva Hannele Karhu

Metsäsalpietari-lannoitus teh-tiin traktorilla. Lannoituksen antama kasvunlisäys voi tutki-muksen mukaan olla jopa 20 m³ 7–8 vuoden aikana.

Kuva Heikki Väisänen

Kuva Heikki Väisänen

Liittymässä ollut kallio jouduttiin räjäyttämään. Työn teki paikal-linen ammattilainen.

Maaperätutkimuksen perusteella löytyi paras paikka tielinjauk-selle. Kahvikupposen ääressä oli hyvä keskustella myös metsälan-noituksen ajoittamisesta. Pertti Ohtonen keskustelemassa Heikki Väisäsen (oik.) kanssa tilan metsien hoidosta.

Kuva Hannele Karhu

15 2014

30. Talvitiepäivät – 30th Winter Road Congress in Finland

Jyväskylä 21. - 22.1.2014

AsiakaskorttiCustomer card

Kutsu näyttelyyn • Exhibition invitation

Jyväskylän Paviljonki

Talvikunnossapito ja liikkuminentiet ja kadut

yleiset alueetkiinteistöt

Tervetuloa tutustumaan osastoomme • Welcome to our stand

21.1.2014 • 9.00–16.00 22.1.2014 • 9.00–15.00

Työnäytöksiä • Demonstrations 21.1.2014 • 14.00–15.00 22.1.2014 • 11.00–12.00

Näytteilleasettaja • Exhibitor

Jyväskylä Paviljonki International Congress and Trade and Fair Centre

Winter maintenance and trafficroads and streetspublic areasestates

•

••••

LEIK

KA

A IR

TI

Koillismaan metsäteitä kunnostetaan vauhdillahEinO ERVASTiProjektipäällikkö Koillismaan yksityistieverkon kehittämishanke

Koillismaan metsätieverkos-to on rakennettu pääasiassa 80-luvulla. Pelkästään Kuu-samossa Kemera- avustuksil-la rakennettuja metsäteitä on noin 300. Monen metsä-tien tiekunta ei ole pitänyt lakisääteisiä kokouksiaan ja siksi myös tien kunnostami-nen on jäänyt retuperälle.

Kunnostus ja puuston poisto tiealueelta on eri-tyisen tärkeää metsäteillä. Mikäli puustoa ei poisteta, ajoradan reunoihin kasvaa puustoa ja sammalta. La naus estyy ja ajorataa ei pystytä muotoilemaan niin, että vesi poistuu ajoradalta.

Kuusamon Vuotungin ky-lässä oleva Katosvaaran met-sätie rakennettiin Kemera va-roilla vuonna 1985. Tuolloin osakkaita tiellä oli 8 ja tien pituus 3,88 km. Vaikutusalu-etta tiellä on 337 hehtaaria.

Tien perusparannushanke lähti liikkeelle tiekunnan ko-kouksessa elokuussa 2012 ja päätös kunnostuksesta teh-tiin helmikuussa 2013. Ra-hoitusta haettiin Kemera-varoista ja sitä myönnettiin perusparannukseen 60 % kustannuksista maaliskuus-sa 2013. Hankkeen kustan-nusarvio oli noin 32.000 a (alv 0 %) eli noin 8.300 a/km.

Työt aloitettiin syksyl-lä 2013 laskuojien kaivulla, rumputöillä, puustonpoistol-la ja tienrungon muotoilulla. Työt etenivät ripeästi ja pääl-

lysrakennetyöt, soramoree-nin murskaus ja ajo saatiin käyntiin lokakuussa. Tiehank-keen viimeistelytyöt tehdään kesällä 2014 ja luovutetaan osakkaille.

Kunnostushankkeen suun-nittelusta ja toteutuksesta vastaa Suomen metsäkeskus, metsäpalvelut, Koillismaan tiimi.

Metsäteiden merkitys erilaisten toimintojen ja elinkeinojen myötä lisääntyy rajustiPuuhuolto kasvattaa kalustoa yhä suuremmaksi ja paina-vammaksi. Monet metsätiet toimivat jo nyt mökkiteinä ja käyttö lisääntyy jatkuvas-ti. Luonnon moninaiskäyttö, kaivostoiminta, marjastus, metsästys ja muut luontoon kohdistuvat aktiviteetit vaa-tivat entistä paremman met-sätieverkon.

Koillismaalla on panostet-tu viimeisten vuosien aikana runsaasti metsäteiden perus-parannusneuvontaan. Metsä-teiden hallintoja on saatettu ajan tasalle. Metsänomista-jat ovat aktivoituneet ja pe-rusparannushankkeen ra-hoitushakemuksia on tehty runsaasti. Pelkona on kuiten-kin Kemera-rahoituksen riit-tävyys kaikille teille.

Valmista pintaa Katosvaaran metsätiellä.

Metsänparannusesimies Heikki Kämäräinen tutkailee Katosvaaran tien ylittävän joen kaiteita

Mikäli puustoa ei poisteta, ajoradan reunoihin kasvaa puustoa ja sammalta.

Kiinteistötunnus säilyy kuntaliitoksissa

■ Maanmittauslaitos uudis-taa kiinteistötunnusjärjes-

telmää, jotta odotettavissa olevat suuret kuntaliitokset voidaan vie-dä kiinteistörekisteriin. Uudistus tulee voimaan helmikuussa 2014.Nykyisin kaikki liittyvän kunnan kiinteistöt on rekisteröity kunta-liitoksissa uudelleen uudella tun-nuksella. Jatkossa kiinteistöjä ei enää rekisteröidä uudestaan kun-taliitoksessa, joten kiinteistötun-nus pysyy samana myös liitoksen jälkeen.

Tällä hetkellä kiinteistötun-nuksen kolme ensimmäistä merk-kiä on kiinteistön sijaintikunnan kuntanumero ja kolme seuraavaa merkkiä tarkoittavat rekisterikylää tai kaupunginosaa. Seuraavat nel-jä merkkiä ilmaisevat korttelin tai talon numeron ja viimeiset neljä merkkiä ilmaisevat tilan tai ton-tin numeron. Uudistuksen jälkeen kiinteistötunnuksesta ei voi uudis-tuksen jälkeen enää päätellä näi-tä asioita.

Muutoksia kiinteistörekisteri- otteeseen ja -karttaanRekisterikartalla ei jatkossa ole kylien rajoja, eikä rekisterikartal-la näy kylien tai kaupunginosan nimeä. Kaikki rajat esitetään kiin-teistörajoina lukuun ottamatta kunnan rajoja.

Rekisterikylän poistaminen re-kisterikartalta ja kiinteistörekiste-ristä ei vaikuta käytettyyn paikan-nimistöön muilla karttatuotteilla, kuten peruskartalla.

Uutisia lyhyesti

16 2014

Nimi • Name

Työnantaja • Organisation

Osoite • Street - Postal address

Postinumero ja postitoimipaikka • Area code - Post office

Puhelin • Tel.

Sähköposti • E-mail

Palauta tämä kortti täytettynä ja osallistu arvontaan!Return the card duly filled and participate in lottery! Yhteystiedot • Contact information

Palautuslaatikko sisääntulon yhteydessä. • Return into a box at the entrance.

Voittajille ilmoitetaan arvonnan tuloksesta henkilökohtaisesti • All winners will be notified personally

Arvomme kaikkien Talvitiepäivillä käyneiden ja kortin palauttaneiden kesken seuraavat palkinnot

Following prizes will be drawn:

1. Huopa 100 % villaa (Vinga of Sweden)

Wool planket in 100% wool (Vinga of Sweden)

2. Myrskysateenvarjo (Senz)

Storm umbrella (Senz)

3. Grilliessu ja -kinnas laivastosäkki- kankaasta (Globe hope)

Apron and oven mitt made of an army utility sack (Globe hope)

Uutisia lyhyesti

Tiekuntien ja yhteisten alueiden yhteystiedot ajan tasalle

■ Maanmittauslaitoksen verkkosivujen kautta voi nyt ilmoittaa tie-kuntien ja yhteisten alueiden yhteystiedot. Maanmittauslaitos,

useat viranomaiset, yksityiset kansalaiset ja monet muut tahot tarvit-sevat tietoja siitä, keneen täytyy ottaa yhteyttä yksityistietä ja yhteistä aluetta koskevissa asioissa.

Yksityistierekisterissä olevien teiden sijainti selviää kiinteistörekis-terikartasta. Kiinteistörekisteristä käy ilmi, minkä kiinteistöjen alueella yksityiset tiet kulkevat.

Tiekunnan yhteystietojen ylläpito on tärkeää, koska muun muassa eri viranomaistahot kuten kunnat, metsäkeskukset ja ELY-keskukset tarvitsevat tiekuntien yhteystietoja. Yhteystiedot ovat tärkeitä myös Maanmittauslaitokselle, kun tien vaikutusalueella olevista maanmit-taustoimituksista tiedotetaan.

Yhteystietojen ilmoituslomake löytyy maanmittauslaitoksen inter-netsivuilta osoitteesta:www.maanmittauslaitos.fi/lomakkeet/yksityistierekisteri-tiekunnan-yhteystietojen-ilmoittaminen

Muutoksia maaoikeudelle tehtävien valitusten käsittelyyn 2014 alusta

■ Maanmittauslaitoksen organisaatiouudistuksen lakipakettiin (HE 68/2013 vp) sisältyy valitusten käsittelyyn liittyvä toiminnalli-

nen muutos, joka koskee kuntien kiinteistörekisterinpitäjiä ja tielau-takuntia.

Vuoden 2014 alusta lähtien valitukset toimituksista jätetään suo-raan toimivaltaiseen maaoikeuteen eikä rekisterinpitäjälle. Sama me-nettely koskee myös korkeimmalle oikeudelle osoitettuja valituslupa-hakemuksia.

Valitusosoituksiin tulee selkeästi kirjata alueen toimivaltainen maa-oikeus. Jos kuitenkin käy niin, että valituksia toimitetaan väärään paik-kaan, esimerkiksi väärään käräjäoikeuteen tai suoraan rekisterinpitä-jälle, valitukset ohjataan oikeaan maaoikeuteen viran puolesta.

Yksityistieasioiden ”Korkeakoulu” 2014Ensi keväänä järjestetään jo neljättä kertaa suosittu yksityistieasioiden erityisasiantuntijakoulutus. Koulutuksen on käynyt vuonna 2007, 2009 ja 2012 yhteensä 60 julkishallinnon, yritysten ja yhteisöjen henkilöä. Koulutuksen tavoitteena on ollut syventää yksityistieasioiden tuntemusta.

Kurssi koostuu kahdesta kolmipäiväisestä ja yhdestä kaksipäiväisestä kurssijaksosta, niiden välillä tehtävistä välitehtä-vistä ja muusta ohjatusta etäopiskelusta. Kurssiohjelma muodostuu mm. yksityistienpitoon liittyvästä lainsäädännöstä sekä toimitusten ja muiden viranomaistehtävien hoitamiseen liittyvistä asioista, yksityisteiden hallinnoinnista ja tieisännöinnistä, tieyksiköinnistä, yksityistienpidon rahoituksesta ja avustusjärjestelmistä, tienpidon teknisistä asioista ja vastuukysymyksistä.

Kurssijaksot pidetään 11.–13.3.2014 Jyväskylän seudulla, 8.–10.4.2014 Tampereen seudulla ja 13.–14.5.2014 Helsingin seudulla.

Välitehtävät räätälöidään kurssilaisten taustan ja käytännön tehtävien mukaisesti. Kurssi päättyy tutkintoon, josta saa tutkintotodistuksen.

KURSSILLE HAKEMINENKurssilaisten osanottajamäärä on rajoitettu. Kurssille valitaan hakemusten perusteella enintään 25 osallistujaa. Hakijoilta edellytetään hyvä yksityis-tieasioiden perustietämys. Kurssil-le haku tapahtuu erillisellä hakulomakkeella. Haku päättyy 31.1.2014. Valinnasta ilmoitetaan hakijoille heti haun pää-tyttyä.

KURSSIMAKSUKurssimaksu on 2.280 euroa + alv kattaen koulutuksen ja kurssimateriaalin lisäksi majoituksen ja täysihoidon kaikki-na kurssipäivinä. Osallistujat vastaavat itse matkakuluistaan.

KOULUTUSORGANISAATIOKoulutuksen järjestämisestä vastaa Suomen Tieyhdistys. Kurssijaksojen yksityiskohtainen sisältö viimeistellään yh-teistyössä kohderyhmää edustavien organisaatioiden edus-tajien kanssa.Kouluttajina ja luennoitsijoina käytetään kunkin kurssijak-son aihealueiden parhaita asiantuntijoita. Lisätietoja:Toimitusjohtaja Jaakko Rahja 020 786 1001 jaakko.rahja@tieyhdistys.fiToimialajohtaja Elina Kasteenpohja 020 786 1004 elina.kas-teenpohja@tieyhdistys.fiHakulomake:www.tieyhdistys.fi/yksityistiet

Kuvaaja: Elina Kasteenpohja

Kurssin aikana on helppo tutustua muihin vastaavissa tehtävissä toimiviin.

LEIK

KA

A IR

TI