Upload
others
View
0
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
Työnteki jän
huumetestaus ja
kameravalvonta
Ir t isanominen vai
lomautus
Aiesopimukset
ASIANAJOTOIMISTO ASTREA OY:N ASIAKAS- JA SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2005
A s t r e a
Sumentola Suominen & Itälä ja
Korhonen Leikas ja Vainionpää
yhdistyivät Astreaksi
2 ASTREA
Pääkirjoitus
ASTREA
Helsinki • Oulu • Turku
Asianajotoimisto Astrea Oy:n
asiakas- ja sidosryhmälehti
Asianajotoimisto Astrea Oy:n asiakas-
ja sidosryhmälehti on tarkoitettu
ainoastaan yrityksen toiminnan alaan
kuuluvan tiedon välittämiseen lehden
lukijoille. Sivut ja niillä oleva tieto ei ole
tarkoitettu oikeudelliseksi neuvon-
naksi. Asianajotoimisto Astrea Oy ei
vastaa näillä sivuilla olevista tiedoista,
erityisesti niiden täsmällisyydestä tai
ajan tasalla olemisesta, vaikkakin
tietojen oikeellisuuteen luonnollisesti
pyritään. Suosittelemme kääntymään
asiantuntijoidemme puoleen kussakin
asiassa erikseen.
Lisätilaukset, peruutukset ja
osoitteenmuutokset:
Pieni Roobertinkatu 11,
00130 Helsinki
Puh. (09) 681 8290
Fax (09) 6818 2910
E-mail: [email protected]
www.astrea.fi
Toimituksen yhteyshenkilö: Kaija Voipio
Painopaikka: Hansaprint, Turku
ARKTINEN HULLUUS
Asianajotoimisto Astrea Oy palvelee asiakkaitaan liikejuridiikan
alalla Helsingissä, Turussa ja Oulussa. Helsingin merkitys pää-
kaupunkina ja suomalaisten yritysten kansainvälisen toiminnan
keskipisteenä on itsestään selvä. Turun seudulla on panostettu
erityisesti bioteknologian alan yritysten toimintaympäristön
kehittämiseen. Oulun seudun kasvun lähteenä on jo vuosien
ajan toiminut tieto- ja viestintäteknologian alan yrittäjyys. Missään ei kuitenkaan pidä vähek-
syä perinteisempien toimialojen merkitystä.
Mikä sitten selittää ”kaukana pohjoisessa” sijaitsevan Oulun seudun nousun maailman-
laajuisesti merkittävänä pidettäväksi teknologiakeskukseksi? Nokian eri yksiköiden toiminta
Oulun seudulla on luonnollisesti antanut vauhtia monelle, nyttemmin kansainvälistyneelle,
paikkakunnalla toimivalle ICT-alan yritykselle. Yrittäjyyden arvostus on ollut Pohjois-Pohjan-
maalla perinteisesti korkeassa arvossa.
Oulun maine teknologiakaupunkina ei kuitenkaan perustu yksin yritysten toimintaan,
vaan merkittävässä määrin myös esimerkiksi yliopiston ja VTT:n sekä kaupungin tiiviiseen
yhteistyöhön teknologiayritysten kanssa. Tällaisesta yhteen hiileen puhaltamisesta, jota voisi
kutsua vaikkapa arktiseksi hulluudeksi, on pyritty ottamaan mallia muillakin paikkakunnilla
ja toimialoilla.
Astrea toimii yritysten ja yrittäjien apuna yhteen hiileen puhaltamisessa yritysten mah-
dollisimman kitkattoman kasvun ja kehityksen turvaamiseksi yrittäjyyden koko elinkaaren ajan.
Toimistomme palveluksessa työskentelee tällä hetkellä 20 lakimiestä, joilla erityisosaamisensa
perusteella on valmiudet hoitaa mitä erilaisimpia yrityksen ja yrittäjän lainopillisia asioita.
Tieto kulkee nykyisin helposti ja nopeasti, ja myös maantieteelliset etäisyydet ovat ajallisesti
lyhentyneet. Astrean palveluksessa olevien lakimiesten erityisosaaminen siirtyy yhtä helposti ja
nopeasti paikkakunnalta toiselle tai vaikkapa valtakunnan rajojen yli asiakkaiden tarpeiden
mukaisesti.
Yhteistyöterveisin, menestyksekästä loppukevättä ja kesää toivottaen sekä arktista
hulluutta levittäen.
Jouni Vainionpääasianajaja, varatuomari
hallituksen jäsen
Jouni Vainionpää on varatuomari ja asianajaja. Hän on toiminutliikejuridiikan alalla jo vuodesta 1990. Omassa asianajotoimistossaVainionpää on työskennellyt vuodesta 1992 lähtien. Vainionpää toimiiAsianajotoimisto Astrea Oy:n senior partnerina ja hallituksen jäsenenä.Lisäksi hänen erityisenä vastuualueenaan ovat kotimaiset ja kansain-väliset yritysjärjestelyt ja -kaupat sekä sopimusoikeudelliset asiat ml.IT-alan sopimukset.
(08) 3125 272 • [email protected]
3 ASTREA
Sisältö
Kannen kuva: Eeva Sivula.
Irtisanominen vai lomautus? s. 6
Kuljetussopimuksista s. 8
Viestintämarkkinalaki muuttui
s. 10
2 Pääkirjoitus: Arktinen hulluus
4 Työntekijän huumetestaus sekä kameravalvontatyöpaikalla – lakiuudistus voimaan 1.10.2004
6 Irtisanominen vai lomautus?
8 Kuljetukset ja jakelu kansainvälistyvät – juridisethaasteet kasvavat
9 Cross-border distribution and transportation – risinglegal challenges
10 Viestintämarkkinalaki muuttui – valintamahdollisuuslisääntyi ja hinnat laskevat
11 Laajakaistapalveluja tarjoavan yrityksen oikeudestarajoittaa palvelun käyttöä
12 Maapolitiikka ja kaavoitus
13 Aiesopimus – samalla sopimuksella monta eri nimeä
14 California Dreaming
14 Lähikuvassa
15 Sinua palvelevat
15 Nimitysuutiset
3 ASTREA
4 ASTREA
Työntekijän huumetestaus sekäkameravalvonta työpaikalla
Huumausaineiden käytön lisääntyessä työnantajien tarve suojautua huumausaineita
käyttävien työtekijöiden aiheuttamilta vaaratilanteilta on kasvanut. Työntekijöiden
huumetestit ovatkin yleistyneet Suomessa viime vuosien aikana. Myös kamera-
valvonta on yleistynyt työpaikoilla – osin seurauksena valvontakameroiden teknisestä
kehityksestä. Aikaisemmin laissa ei ollut säännöksiä siitä, millä edellytyksillä työn-
antaja voi suorittaa kameravalvontaa. Myös huumausainetestien edellytykset ovat
olleet vailla selkeitä säännöksiä.
Työpaikan kameravalvontaa ja huumausaineiden käyttöä koskevien tietojen
käsittelyä koskevat säännökset on otettu lakiin yksityisyyden suojasta työelämässä
1.10.2004 lukien. Tällä sääntelyllä on pyritty selkeyttämään työpaikoilla noudatettavia
kirjavia menettelytapoja ja käytäntöjä.
Merkille pantavaa on, että näille työntekijöiden valvontamuodoille on asetettu
tiukkoja ja monilta osin tulkinnanvaraisia edellytyksiä ja muotosääntöjä. Sääntelyn
ankaruutta korostaa se, että samalla näiden edellytysten ja muotosäännösten
noudattaminen on säädetty rangaistavaksi. Kaikkien työpaikkojen tuleekin tarkistaa
toimintansa vastaamaan uutta sääntelyä ensi tilassa. Esimerkiksi kameravalvonnan
on vastattava uusia säännöksiä 1.4.2005 mennessä.
Lakiuudistus voimaan 1.10.2004
5 ASTREA
KAMERAVALVONTA
Missä tilanteissa kameravalvontaavoi käyttää?Työnantaja saa käyttää kameravalvontaa
käytössään olevissa tiloissa, mikäli tarkkai-lun tarkoituksena on työntekijöiden ja
muiden tiloissa olevien henkilöiden turval-
lisuuden varmistaminen, omaisuuden suo-
jaaminen tai tuotantoprosessien toiminnanvalvonta. Kameravalvonnan on oltava mah-
dollisimman avointa. Tämä tarkoittaa sitä,
että kameravalvonnan tarkoitus, käyttöön-
otto ja menetelmät on käsiteltävä yhteistoi-
mintamenettelyssä henkilöstön edustajienkanssa. Lisäksi työntekijöille on tiedotetta-
va kameravalvonnasta. Valvonnasta on il-
moitettava näkyvällä tavalla niissä tiloissa,
joihin kamerat on sijoitettu.Kameravalvontaa ei saa käyttää tietyn
työntekijän tai tiettyjen työntekijöiden
tarkkailuun työpaikalla. Työntekijöiden
käymälässä, pukeutumistilassa tai muissahenkilöstötiloissa ei myöskään saa olla ka-
meravalvontaa. Lisäksi se on kiellettyä
työntekijälle henkilökohtaiseen käyttöön
osoitetussa työhuoneessa.
Kameravalvontaa voidaan kohdentaatiettyyn työpisteeseen, jos valvonnan tar-
koituksena on ehkäistä työntekijän työhön
liittyvää ilmeistä väkivallan uhkaa, haittaa
tai vaaraa hänen turvallisuudelleen taiterveydelleen tai, jos tarkkailu on välttämä-
töntä omaisuuteen kohdistuvien rikosten
estämiseksi ja selvittämiseksi.
Kalle Kuusisto
(02) 2730 222 • [email protected]
5 ASTREA
HUUMAUSAINETESTAUS
Yleiset edellytykset testaukselleHuumausainetestauksen tavoitteena on
tavallisesti suojata henkeä, terveyttä ja työ-
turvallisuutta sekä luonnollisesti myöstyönantajan liike- ja ammattisalaisuuksia
sekä omaisuutta.
Yleisenä edellytyksenä työntekijän
huumausainetestaukselle on, että työnanta-ja on yhteistyössä henkilöstön kanssa laati-
nut kirjallisen päihdeohjelman. Ohjelman
tulee sisältää työpaikan yleiset tavoitteet ja
noudatettavat käytännöt päihteiden käytön
ehkäisemiseksi ja päihdeongelmaisten hoi-toon ohjaamiseksi.
Lisäksi yhteistoimintamenettelyssä on
käsiteltävä/listattava ne työtehtävät, joissa
työnantaja pyytää työnhakijalta tai edel-lyttää työntekijältä huumausainetestitodis-
tusta. Jos työnantaja ei ole yhteistoiminta-
lainsäädännön piirissä, työnantajan on kui-
tenkin ennen työtehtävien valintaa ja listaa-
mista varattava työntekijöille taikka heidänedustajilleen tilaisuus tulla kuulluksi.
Edellä on kuvattu huumausainetes-
tauksen yleisiä edellytyksiä. Muilta osin
työnhakijaa ja työsuhteessa olevaa työnteki-
jää koskevat huumausainetestauksen edelly-
tykset ja menettelyt ovat erilaisia.
Työnhakijaa koskeva testausTyönhakuvaiheessa työnantaja voi pyytää
todistusta huumausainetestistä vain tehtä-vään valitulta henkilöltä. Tämä toisaalta
johtaa siihen, että valinta on syytä tehdä
ehdollisena siltä varalta, ettei huumausaine-
testin tulos olisikaan puhdas.
Työnantaja voi pyytää huumausaine-testausta koskevaa todistusta vain, jos työn-
hakijan työtehtävät täyttävät tietyt edelly-
tykset – muun muassa tarkkuutta, luotet-
tavuutta ja itsenäistä harkintakykyä.Lisäksi edellytetään, että työntekijä
toimii tehtävissä, joiden suorittaminen
huumeiden vaikutuksen alaisena tai huu-
meista riippuvaisena esimerkiksi vaarantai-
si henkeä, terveyttä tai työturvallisuutta taivoisi aiheuttaa muuta vähäistä suurempaa
vahinkoa.
Työsuhteessa jo olevan työntekijäntestausTyösuhteen aikana huumausainetestauksel-
le on asetettu huomattavasti tiukemmatedellytykset. Työntekijä on nimittäin vel-
vollinen esittämään todistuksen huumaus-
ainetestistä vain, kun työnantaja epäilee,
että työntekijä on huumeiden vaikutuksenalaisena työssä tai jos työnantaja epäilee,
että työntekijä on riippuvainen huumeista.
Lisäksi edellytetään, että testaaminen on
välttämätöntä työntekijän työ- tai toimin-
takyvyn selvittämiseksi.Työntekijän työtehtävien on lisäksi
täytettävä tietyt edellytykset. Esimerkiksi
erityistä tarkkuutta tai luotettavuutta
edellyttävät tehtävät, joiden suorittaminenhuumeiden vaikutuksen alaisena vakavasti
vaarantaa henkeä, terveyttä, työturval-
lisuutta tai aiheuttaa muuta merkittävää
vahinkoa.
Asianajaja, varatuomari Kalle Kuusistoon toiminut Asianajotoimisto AstreaOy:n palveluksessa vuodesta 1998 javuodesta 2001 lähtien sen osakkaana.Kuusisto on yhtiön hallituksen jäsen jahän on erikoistunut erityisesti sopimus-yhtiö- ja työoikeudellisiin kysymyksiin.
,
6 ASTREA
Liiketoiminnassa ja yritysten toiminta-
ympäristössä tapahtuvien nopeiden
muutosten ja järjestelyiden johdosta
voidaan joutua harkitsemaan joidenkin työn-tekijöiden työsuhteiden päättämistä ja tähän
toimenpiteeseen liittyviä kysymyksiä.
Uusi työsopimuslaki tuli voimaan 1.
kesäkuuta 2001. Se on yleislaki ja työsuhtei-
ta koskeva perussäännös, jonka ohella yksit-täisiin työsuhteisiin tulee mahdollisesti vielä
sovellettavaksi kyseisen alan työehtosopimus.
Asiallinen ja painava syy
Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus
voidaan päättää irtisanomalla se päättymään
irtisanomisajan jälkeen. Irtisanomista koske-
van yleissäännöksen mukaan työnantaja voiirtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työ-
sopimuksen vain asiallisesta ja painavastasyystä. Irtisanomisperusteiden arviointi suo-
ritetaan kokonaisarvioinnilla, jossa huo-mioidaan mahdollisuuksien mukaan kaikki
asiaan vaikuttavat positiiviset ja negatiiviset
seikat.
Työsuhteen irtisanomiseen oikeuttavat
asialliset ja painavat syyt jaotellaan työsopi-muslaissa työntekijän henkilöön liittyviin(individuaaliperusteisiin) sekä tuotannollisiinja taloudellisiin irtisanomisperusteisiin.
Tämän talven aikana on nähty, että tuotan-nolliset ja taloudelliset syyt lomautusten jairtisanomisten perusteena voivat koskeajopa voitollisia yrityksiä. Useimmiten niidentäyttymistä kuitenkin harkitaan tilanteessa,jossa voitto uhkaa kutistua olemattomiin taiyrityksen kannattavuus on jopa miinuksenpuolella. Mitä mahdollisuuksia työsopimus-laki antaa joustavaan työvoiman – siishenkilökulujen – supistamiseen?
Irtisanominenvai lomautus?
Asianajaja Lauri Ylipukki on toiminutaikaisemmin lakimiehenä FinnveraOyj:n tytäryhtiössä Tietolaki Oy:ssäsekä Asianajotoimisto Korhonen,Leikas ja Vainionpää Oy:ssä ja edel-leen sen liiketoiminnan siirtymisen jäl-keen Asianajotoimisto Astrea Oy:ssä.Ylipukki toimii erityisesti insolvenssi-asioiden ja yritysjärjestelyjen parissa.Asianajotehtävissä Ylipukki on toimi-nut vuodesta 2002 lukien.
7 ASTREA
Tuotannolliset ja taloudelliset syytTyönantajan toimintaedellytyksissä tapah-
tuneet muutokset, joiden perusteella työn-tekijä voidaan irtisanoa tuotannollisilla ja
taloudellisilla syillä edellyttävät, että työn-
antajayrityksessä tarjolla oleva työ on talou-
dellisista, tuotannollisista tai työnantajantoiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvistasyistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi.
Mikäli yrityksen liiketoiminta on kan-
nattamatonta ja tappiollista, niin yrityksel-
lä on taloudelliset perusteet työsuhteenpäättämiseen. Työn vähentyminen voi olla
seurausta myös liikkeenjohdollisista pää-
töksistä tai esim. yrityksen liikeidean muut-
tamisesta. Yleensä tuotannolliset ja talou-delliset sekä liiketoiminnan uudelleenjärjes-
telyihin liittyvät perusteet nivoutuvat
yhdeksi kokonaisuudeksi, jonka loppu-
tuloksena työn määrä vähenee.
Työn vähentymisellä tarkoitetaan irti-sanottavalle työntekijälle tarjottavissa ole-
van työn vähentymistä olennaisesti ja lisäksi
vähentyminen tiedetään tai ainakin arvioi-
daan pitkäaikaiseksi. Mikäli työ on vähen-tynyt tilapäisesti, niin tällöin työnantajalla
on perusteet työntekijän lomauttamiselle,
mutta ei irtisanomiselle.
Kun yritys harkitsee työntekijän irti-
sanomista tuotannollisilla ja taloudellisilla
syillä, niin työnantajan on selvitettävä,
onko työntekijälle tarjottavissa hänen työ-
sopimuksensa mukaista työtä tai hänenkoulutustaan ja ammattitaitoaan vastaavaa
muuta työtä. Tähän liittyen työnantajalla
on myös velvollisuus järjestää työntekijälle
uusien tehtävien edellyttämää koulutusta,mikäli sitä voidaan pitää molempien osa-
puolten kannalta kohtuullisena.
Irtisanominen tuotannollisilla ja talou-
dellisilla syillä ei ole mahdollista, jos työn-
antaja on ennen irtisanomista tai irtisano-misen jälkeen palkannut toisen työntekijänsamankaltaisiin tehtäviin ja työnantajan
toimintaedellytyksissä ei ole tapahtunut
olennaisia muutoksia.Työnantajalle on asetettu ns. takaisin-
ottovelvollisuus eli velvollisuus tiedustella
työvoimatoimistosta onko tuotannollisilla
ja taloudellisilla perusteilla irtisanottu työn-
tekijä työnhakijana, mikäli työnantaja tar-vitsee työntekijöitä 9 kk kuluessa irtisano-
tun työntekijän työsuhteen päätymisestä
samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin. Tätä
takaisinottovelvollisuuteen liitettyä 9 kkmääräaikaa voitaneen käyttää jonkinlaisena
suuntaa antavana ohjeena myös ennen irti-
sanomista mahdollisesti palkattujen uusien
työntekijöiden kohdalla.
Harkittaessa työntekijän irtisanomista
taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä tulisi
tarkasteluun vaihtoehtona ottaa myös työn-
tekijän lomauttaminen. Työnantajalla onoikeus yksipuolisesti lomauttaa työntekijä,
jos työnantajalla on taloudellinen tai tuo-
tannollinen irtisanomisperuste. Lomaut-
taminen on yrityksen kustannussäästöjenaikaansaamiseksi ja kassan korjaamiseksi
vaikutuksiltaan yleensä merkittävästi tehok-
kaampi kuin irtisanominen, jonka vaiku-
tukset näkyvät vasta pisimmillään 6kk:n
irtisanomisajan jälkeen. Lomautusperus-teeksi riittää myös työn tilapäinen vähenty-minen, jonka kestoksi arvioidaan enintään
90 päivää, jos muuta sopivaa työtä tai työn-
antajan tarpeita vastaavaa koulutusta eikohtuudella ole järjestettävissä.
Lomauttamisen yhteydessä työnanta-
jan on syytä tiedostaa, että lomautuksen ai-
kana työntekijällä on oikeus irtisanoa työso-pimuksensa sen kestosta riippumatta ilmanirtisanomisaikaa ja lomautuksen kestettyäyhtäjaksoisesti vähintään 200 päivää työn-
tekijällä on oikeus irtisanoessaan työsopi-
muksensa saada korvauksena irtisanomis-ajan palkkansa.
Lauri Ylipukki
(08) 3125 274 • [email protected]
Mikäli työ on vähentynyt tilapäisesti, niintällöin työnantajalla on perusteet työntekijän
lomauttamiselle, mutta ei irtisanomiselle.
8 ASTREA
puutteellisuus voi johtaa odottamattomiin-
kin seurauksiin ja tämä vaatii yrityksen so-
pimuksentekokulttuurin uudelleentarkaste-
lua ja ennakoivuuden käyttöönottoa.Juristien suosittelemassa etupainot-
teisessa riskien hallinnassa hyötynä on
riidanratkaisun helpottuminen, koska
sopimusosapuolet ovat joutuneet miet-
timään ja ottamaan kantaa sopimusvelvoit-teisiinsa jo etukäteen. Maailmankaupan
kielenä englanti on kehittynyt hyvinkin
spesifiksi sopimuskieleksi, jonka käyttö kui-
tenkin vaatii laaja-alaista tietoa käsitteistönjuridisesta alkuperästä.
Sopimuskentän läpinäkyvyysSopimusjärjestelmän hallitsemiseksi huo-
linta voi olla kansainvälistä kauppaa käyvil-le yrityksille houkutteleva vaihtoehto. Täl-
löin yrityksen tehtäväksi tulee laatia vain
yksi sopimus huolitsijaliikkeen kanssa.
Sopimusten hallinnan kannalta erityisestitietoteknisten järjestelmien kehittyminen ja
integroituminen tuovat uusia mahdolli-
suuksia ja riskejä. Tiedon ”arkipäiväistyes-
sä” siirtymisen automatisoituihin toiminta-
muotoihin on arvioitu tuovan yrityksillekilpailuetua.
Huolinnan sijasta monien yritysten nä-
kökulmasta paras tapa varmistaa velvoittei-
den täyttäminen ovat kuitenkin suorat so-pimussuhteet, joiden avulla voidaan säilyt-
tää läpinäkyvyys koko sopimuskenttään. Yl-
lättävät ongelmat ja toisaalta liiketoiminta-
mahdollisuuksien realisoiminen näyttävät
usein vaativan informaation kulkeutumistatiiviissä kommunikointisuhteessa liiketoi-
minnasta vastuullisille henkilöille. Nyrkki-
sääntönä voitaneenkin todeta, että mitä pi-
demmäksi omistuksen ja kuljetusten siirto-ketjut kasvavat, sitä tärkeämmäksi johdon
kontrollin säilyttäminen, vastuukysymysten
kanavoiminen ja vakuutuskysymykset nou-
sevat yritysten liiketoiminnalle.
Kai Lintunen
(02) 2730 225 • [email protected]
Samalla kun valmistus- ja myyntitoi-
mintojen kansainvälistyminen kas-
vattaa liiketoimintamahdollisuuksia,yritysten riskit kasvavat. Erityisesti kansain-
välisissä sopimusneuvotteluissa epäselvyyt-
tä syntyy usein mm. siitä, kuka korvaa,
mitkä vahingot ja mihin määrään silloin josyhteistyö ei sujukaan. Vastuukysymysten
kanavan pitäminen selkeänä koko tuotteen
elinkaaren ajan aina valmistuksesta loppu-
käyttöön vaatii monien eri asioiden yhtä-
aikaista tarkastelua.
HerrasmiessopimuksistariskienhallintaanNopealiikkeisessä kaupassa riskejä katetaanusein niukkasanaisin herrasmiessopimuk-
sin. Riidan syntyessä tai vahingon sattuessa
seurauksena voi olla joutuminen kalliiseen
ja julkiseen riitaprosessiin vieraassa maassa
vieraan lainsäädännön mukaan. Takapai-notteisena riitojen ratkaisu on epävarmem-
paa, aikaavievempää ja siten kalliimpaa
kuin asioiden tarkasteleminen etukäteen.
Toisaalta kattavienkin kirjallisten sopi-musten laatimisessa tulee ottaa huomioon
monia eri tekijöitä. Meri-, maantie-, rauta-
tie- ja ilmakuljetuksia sääntelevien eri
kansainvälisten konventioiden mukaisesti
normeista poikkeavat sopimuslausekkeetvoivat olla mitättömiä eikä niitä voida kan-
sallisesti saattaa täytäntöön. Monien esim.
Itä-Euroopan maiden lainsäädäntöjen
Kuljetukset ja jakelu kansainvälistyvät –juridiset haasteet kasvavat
Maailman puhutuin kieli on huonoenglanti – myös kauppaa tehdessä jasuurista summista sovittaessa. Yritys-ten kansainvälistyessä tulisi kuitenkinymmärtää paitsi vieraita kieliä, myöserilaisia business- ja oikeuskulttuureja.Yritysten sopimusverkoston kannaltakansainvälistyminen moninkertaistaahuomioon otettavat tekijät. Lisääntyvääepävarmuutta voidaan lieventää joh-donmukaisella, mutta tilanteeseen so-peutetulla sopimuksentekokulttuurilla.
OKT, MLE, KTM Kai Lintunenon toiminut lakimiehenäAsianajotoimisto Astrea Oy:ssävuodesta 2004. Immateriaali-oikeudellisten toimeksiantojenhoitamisen lisäksi hän onerikoistunut erityisesti koti-maiseen ja kansainväliseensopimusoikeuteen.
LL.M., MLE, M.Sc.(Econ.) KaiLintunen has worked as legalcounsel in Astrea Attorneysat Law Ltd since 2004. Inaddition to taking care of IPRassignments he is specializedin domestic and internationalcontract law.
8 ASTREA
9 ASTREA
While companies international-
ise their manufacturing and
sales functions, the level of
legal risks involved is on the rise. Cross-border trade negotiations often involve
ambiguity as to the liabilities and damages
involved, the case often culminating in
particular to the terminal phase of the co-
operative relationship. Keeping a clear viewof the risks and liabilities under multi-
factor influenced circumstances is a truly
challenging task.
From gentlemen’s agreement tocontrolling of risksTradesmen under high time-pressure much
too often cover risks with mere gentlemen’s
agreements. A disagreement may result ina very expensive public litigation in a for-
eign country under foreign law. Such reac-
tive litigation is often more uncertain, time-
consuming and thus more expensive thanits alternative, proactive conflict resolution
carried out by way of prior risk analysis.
The task of analysing the multi-factor
contractual environment often results in
the drafting of extensive agreements. Onemay consider two examples of such analy-
sis. Ignoring mandatory requirements re-
sulting from e.g. the international conven-
tions on sea -, road -, railway -, and airtransportation may annul contractual
clauses, as well as render legal enforcement
impossible. Legal systems e.g. in Eastern
Europe are developing rapidly, but may
demonstrate unexpected legal consequenc-es. Such factors call for a reconsideration of
the contractual culture preferable for inter-
nationalised companies.
Lawyers prefer risk analysis to be car-ried out at an early phase and proactively.
Such strategy benefits from the comprehen-
sive analysis and positioning in regard to
the risks involved reducing environmental
uncertainty. Language-wise English has as
the world trading language cultivated a very
specific legal vocabulary for contractual
purposes. Mastering such vocabulary re-
quires, however, extensive knowledge of itslegal foundations.
Transparency of the contractualnetworkOne solution for managing the increasing-ly complex contractual network is forward-
ing (shipping). Forwarding simplifies the
contractual network, since it often requires
only one contract with the forwarder. Thedevelopment and integration of informa-
tion and communications technologies
(ICT) is having an increasing effect on the
management of the contractual network in
terms of new risks and opportunities. Theabundance of information available is ex-
pected to yield competitive advantage
through automated ICT-enabled solutions.
Instead of drafting forwarding agree-ments, however, often the best way to se-
cure contractual compliance are direct con-
tractual relationships. Direct contracts en-
able companies to maintain transparency
over their contractual network. Contingen-cy factors and realisation of business oppor-
tunities seem to require firm informational
links between persons accountable. As a
rule of thumb, the longer the chains ofownership and transportation grow, the
more important it becomes to maintain
managerial control, channel liabilities and
organise proper insurance policies.
Kai Lintunen
(02) 2730 225 • [email protected]
Cross-border distribution andtransportation – rising legal challenges
The most spoken language inthe world is poor English alsowhen it comes to trade. Theability to understand foreignlanguages and cultures is,however, increasingly importantas companies internationalisetheir operations. For the con-tractual network of a companyinternationalisation means themulti-plication of factors thatneed to be taken into account.Uncertainties can be reducedwith the help of a consistent,but contextual contractualculture.
9 ASTREA
10 ASTREA
Viestintämarkkinalaki muuttui –valintamahdollisuus lisääntyi ja hinnat laskevat
Viestintämarkkinalain muutos
astui voimaan 1.3.2005 antaen
kiinteän puhelinverkon palvelu-
jen käyttäjälle lisää mahdolli-
suuksia valita telepalvelunsa
tarjoaja. Suurin mielenkiinto
varmaankin kohdistuu
kiinteästä puhelinverkosta
matkaviestinverkkoon soitet-
taviin puheluihin, sillä erittäin
todennäköistä on, että tällaisten
puheluiden hinta tulee lain
muutoksen johdosta laskemaan
tuntuvasti. Samoin kävi aikoi-
naan matkapuheluhintojenkin,
joten onko odotettavissa
kissanpäivät puhelimen käyt-
täjälle?
Asianajaja, varatuomari Jari Maaranenon toiminut asianajotehtävissä jo vuodes-ta 1991 lukien. Asianajotoimisto AstreaOy:n palvelukseen hän on siirtynyt vuon-na 2004 toimipaikkanaan yhtiön Helsin-gin toimisto. Hänen erityisalueinaan ovatyhtiö-, sopimus- ja insolvenssioikeus.
Hinnoittelussa kaksi eri malliaPuhelun kulkiessa kahden tai useamman teleyrityksen puhelinverkon kautta, se voidaan
hinnoitella kahdella eri tavalla.
Segmenttihinnoittelussa jokainen pu-
helun välittämiseen osallistunut teleoperaat-
tori määrää oman osuutensa puhelunhinnasta. Segmenttihinnoittelun laskutus-
käytännön mukaan käyttäjän kanssa sopi-
muksen tehnyt teleyritys laskuttaa käyttä-
jältä myös muiden teleyritysten puheluistaperimän hinnan. Ns. päästä-päähän-
hinnoittelussa yksi teleyritys määrää koko
puhelun hinnan ja ostaa tarvittavat yhtey-
det muilta teleyrityksiltä. Hinnoittelun
erilaisuus näkyy puhelinlaskussa, silläpäästä-päähän-hinnoittelu näkyy yhtenä
hintana kun taas segmenttihinnoittelussa
laskussa näkyy useamman teleyrityksen pe-
rimä hinta.Soitettaessa kiinteästä liittymästä mat-
kapuhelinliittymään on aikaisemmin ollut
käytössä segmenttihinnoittelu. Tällöin pu-
helun hinta on muodostunut kiinteän
puhelinverkon teleyrityksen perimästä pai-kallisverkkomaksusta (pvm) ja matkapuhe-
linoperaattorin perimästä puhelumaksusta.
Viestintämarkkinalain muutos avaa
kiinteästä liittymästä matkapuhelimeen soi-tetut puhelut kilpailulle ja mahdollistaa
myös päästä-päähän-hinnoittelun. Itsestään
tämä ei kuitenkaan toteudu vaan käyttäjän
on joko valittava käytettävä puhelinverkko
puhelukohtaisella operaattoritunnuksella taiensisijaisverkkosopimuksella.
EnsisijaisverkkosopimusEnsisijaisverkkosopimus (ESV) tarkoittaasopimusta, joka kattaa yhden tai jopa kaik-
ki seuraavista puhelulajeista: paikallispuhe-
lut, kaukopuhelut, ulkomaanpuhelut ja
kiinteästä puhelinverkosta matkapuhelin-
liittymään soitetut puhelut. Sopimuksenperusteella liittymäteleyritys kytkee liitty-
mästä lähtevät puhelut käyttäjän ennalta
valitsemaan verkkoon. Käyttäjällä voi olla
ensisijaisverkkosopimus jokaiseen edellä
mainittuun puhelulajiin erikseen tai sittenyhden teleyrityksen kanssa sopimus, joka
kattaa kaikki puhelutyypit.
ESV-sopimus tehdään kirjallisesti sen
teleyrityksen kanssa, jonka verkon kautta
käyttäjä haluaa puhelunsa ohjautuvan. Ha-lutessaan käyttäjä voi ohittaa ESV-valinnan
käyttämällä operaattorikohtaista tunnusta.
Puhelimen käyttäjän tulee siis itse olla ak-
tiivinen, jotta hän saisi mahdollisimmansuuren hyödyn parhaan verkon valinnasta.
Mikäli hänellä ei ole ESV-sopimusta tai hän
ei käytä operaattoritunnusta, puhelu ohjau-
tuu automaattisesti segmenttihinnoitteluun
ja sen jälkeen puhelinlaskusta on tunnetustivaikea saada mitään selvää!
Viestintämarkkinalain muutos tulee
varmasti vaikuttamaan kustannuksiin soi-
tettaessa kiinteästä liittymästä matkapuheli-miin. Erityisesti yrityksille tällä saattaa olla
huomattavaa taloudellista merkitystä, sillä
varsin suuri osa yritysten puhelinliikentees-
tä kulkee kiinteästä verkosta matkapuhelin-
verkkoon. Uusi, aito kilpailutilanne takaajatkossa kilpailukykyiset puhelinmaksut
soitit minkälaisesta liittymästä mihin ta-
hansa liittymään.
Jari Maaranen
(09) 6818 2922 • [email protected]
-
11 ASTREA
Laajakaistapalveluja tarjoavan yrityksenoikeudesta rajoittaa palvelun käyttöä
Artikkelissani tarkastelen
laajakaistapalveluita tarjoavan
yrityksen ja laajakaistapalveluita
hankkivan yrityksen välillä
solmittavaan sopimukseen
otettavaa laajakaistapalvelun
käyttämistä koskevaa rajoitus-
ehtoa. Vanha 25.7.2003
kumottu viestintämarkkinalaki
antoi jokaiselle palveluita
hankkivalle oikeuden tarjota
hankkimiaan palveluita edelleen
muille käyttäjille.
Uusi, 25.7.2003 voimaantullut
viestintämarkkinalaki asettaapalveluntarjoajan ja palvelun-
hankkijan välillä solmittavalle sopimuksel-
le tiettyjä muodollisia ja aineellisia pakot-
tavia vähimmäisvaatimuksia, joita viestintä-
markkinalaissa on kutsuttu käyttäjän oike-uksiksi. Uuden viestintämarkkinalain mu-
kaan sopimusosapuolet voivat kuitenkin
ottaa sopimukseen palvelun käyttöä rajoit-
tavia sopimusehtoja.
Sopimuksen muodosta jarajoitusehdostaPalveluntarjoajan ja palvelunhankkijan vä-
linen laajakaistapalvelua koskeva sopimuson tehtävä kirjallisesti. Sopimus voidaan
tehdä myös sähköisesti, edellyttäen, että
sähköiseen sopimuksen sisältöä ei voi yksi-
puolisesti muuttaa ja että sopimus säilyyosapuolten saatavilla. Sopimuksessa on yk-
silöitävä laajakaistapalveluita tarjoavan yri-
tyksen nimi ja yhteystiedot. Viestintämark-
kinalaki asettaa edellä mainittujen muodol-
listen vaatimusten lisäksi aineellisia vaati-muksia, joista laajakaistapalveluita koske-
vassa sopimuksessa on ainakin sovittava.
Laki edellyttää, että sopimuksessa tulee
muun muassa sopia palveluntarjoajan oi-
keudesta lopettaa laajakaistapalvelun tarjoa-
minen tai rajoittaa laajakaistapalvelun käyt-tämistä. Palveluntarjoaja ei kuitenkaan saa
estää palvelunhankkijaa liittämästä hankki-
maansa laajakaistapalveluun lain vaatimus-
ten mukaista radio- ja telepäätelaitetta, suo-
jauksen purkulaitetta tai televisiovastaan-otinta.
Viestintäviraston asema ja sentulkintasuositukset
Viestintäviraston toimivalta ja tehtävät onmääritelty viestintämarkkinalaissa. Se
muun muassa valvoo viestintämarkkinalain
ja sen nojalla annettujen säännösten nou-
dattamista sekä tutkii viestintämarkkinalainvastaista toimintaa koskevat tutkintapyyn-
nöt ja antaa laintulkintaa koskevia suosi-
tuksia.
Laajakaistapalveluiden rajoittaminen
on toistuvasti ollut esillä viestintävirastossa.Viestintävirasto on 6.6.2003 antanut vasta-
uksen tulkintapyyntöön, joka koski muun
muassa palveluntarjoajan oikeutta rajoittaa
yksityisasiakkaan hankkimaa laajakaistapal-velua. 20.11.2003 viestintävirasto on anta-
nut päätöksen tutkintapyyntöön, joka kos-
ki erään palveluntarjoajan sopimusehtoon
otettua määräystä tarjottavan palvelun ra-
joittamisesta. Lisäksi viestintävirasto on,laajakaistapalveluiden käyttäjien piirissä he-
ränneen keskustelun johdosta julkaissut
27.9.2004 muistion laajakaistapalvelun ja-
kamisesta.Viestintäviraston antaman vastauksen,
päätöksen ja muistion perusteella voi tehdä
johtopäätöksen, etteivät voimassa olevat
säännökset anna palvelunhankkijalle ni-
menomaista oikeutta tarjota laajakaistapal-veluita tarjoavalta yritykseltä hankkimiaan
palveluita edelleen muille käyttäjille, vaan
asia on jätetty sopimuksenvaraiseksi. Laaja-
kaistapalveluita tarjoava yritys voi siten
tuotteistaa erilaisia palveluita eri käyttäjä-
ryhmille ja rajoittaa palvelun käyttöä sopi-
musehdoissaan.Petri Kokko
(08) 3125 277 • [email protected]
Oikeustieteen kandidaatti Petri Kokkoon toiminut aikaisemmin lakimiehenäAsianajotoimisto Korhonen, Leikas jaVainionpää Oy:ssä ja sen liiketoiminnansiirtymisen jälkeen AsianajotoimistoAstrea Oy:ssä. Kokon erityisalana ovatmm. IT-toimialaan liittyvät sopimusoikeu-delliset asiat.
11 ASTREA
12 ASTREA
Oulun kaupunki on linjannut
maapoliittisen ohjelmansa aikaajoin vuodesta 1978 lähtien,
viimeksi vuonna 2003. Linjauksen avulla se
pyrkii takaamaan tonttimaan riittävyyden
ja kaikkien maanomistajien tasapuolisen
kohtelun. Maapolitiikallaan Oulu ymmär-tää kaupungin maahankintaan – ja luovu-
tukseen, yksityisen maan kaavoittamiseen
sekä yksityisessä omistuksessa olevien ra-
kentamiskelpoisten tonttien rakentamisenedistämiseen liittyviä tavoitteita ja toimen-
piteitä.
Vapaaehtoisuus lähtökohtanaPääasiallinen maahankintakeino on vapaa-ehtoinen kiinteistökauppa, jolla maa han-
kitaan kaupungille ennen asemakaavoitus-
ta, jotta maan hankintahinnat säilyisivät
kohtuullisina. Kaupunki saa kaavoituksentuottaman arvonnousun tonttien kauppa-
hintana ja vuokrina korvaamaan kaavan
tuottamia kustannuksia. Näin tapahtuu eri-
tyisesti laajojen, kaavoittamattomien raaka-
maa-alueiden hankinta ja yhdyskuntatar-kenteiden toteuttaminen.
Ensimmäisen asemakaavan mukaiseen
katualueeseen liittyy ns. ilmaisluovutusvel-
vollisuus, mistä on säädetty maankäyttö- jarakennuslaissa.
Kunnalla on oikeus käyttää lunastusta
maanhankintakeinona yleisen tarpeen niin
vaatiessa. Kunnalla on etuosto-oikeus yli
5000 m2:n suuruisiin alueisiin määrätyinehdoin.
Maankäyttösopimukset täydentäjinäMaankäyttösopimuksiksi kutsutaan sopi-
muksia, jotka käsittelevät asemakaavojentoteuttamisen vastuunjakoa, oikeuksia ja
velvoitteita sekä kustannusten jakamista.
Oulussa maankäyttösopimuksia käytetään
vapaaehtoisia kauppoja täydentävänä ja
korvaavana keinona.
Kehittämiskorvauksen pohjanatodelliset kustannuksetHeinäkuun 1. päivänä 2003 astui voimaan
maankäyttö- ja rakennuslain muutos maan-käyttösopimuksia täydentävästä kehittämis-
korvausjärjestelmästä. Maanomistaja, joka
saa asemakaavoituksesta merkittävää hyö-
tyä, on velvollinen osallistumaan kunnanohella yhdyskuntarakentamisesta aiheutu-
viin kustannuksiin. Tavoitteena on luoda
kunnille paremmat edellytykset ylläpitää
kohtuuhintaisen asuntotuotannon ja muun
rakentamisen turvaamiseksi riittävää tont-titarjontaa ilman, että kaavojen toteutta-
misesta aiheutuvat kustannukset olisivat
esteenä.
Maanomistaja osallistuu kustannuksiinensisijaisesti vapaaehtoisin maankäyttö-
sopimuksin. Jos yksimielisyyttä ei synny,
kunnalla on oikeus periä maanomistajalta
kehittämiskorvauksena yhdyskuntaraken-tamisesta aiheutuvat kustannukset julkis-
oikeudellisena maksuna. Ylärajana ovat to-
dennettavat kustannukset ja joka tapaukses-
sa enintään 60 % asemakaavoituksen
maanomistajalle tuottamasta hyödystä.Kyseessä siis ei ole kategorinen arvonnou-
sun leikkuri.
Maankäyttösopimukset ja vapaaehtoi-
set kaupat tullevat säilyttämään asemansaensisijaisena menettelytapana kunnan ja
maanomistajan kesken.
Kaavamonopolin haltijalle rahana, ra-
kennusoikeutena tai maa-alueina suoritetut
korvaukset siirtyvät joka tapauksessa raken-nettavien asuntojen hintoihin.
Hannu Korhonen
(08) 3125 270 • [email protected]
Maapolitiikka ja kaavoitus
Erityisesti pääkaupunkiseudulla
törmää jatkuvasti keskusteluun
tonttimaan riittävyydestä, yksi-
tyisten maanomistajien oikeudes-
ta hyötyä maan niukkuudesta
sekä kaupunkien mahdollisuu-
desta määrätä yksityisesti omis-
tetuista maista. Maan arvon
nousu kaavoituksen jälkeen on
useimmiten kiistaton, ja laki
antaakin kaavoitusmonopolia
hallitseville kunnille mahdollisuu-
den leikata osa hyödystä itsel-
leen. Kunnasta riippuu, miten se
oikeutta käyttää ja kuinka pitkä-
jänteisesti se maanhankintaansa
hoitaa. Oulu on esimerkki kauas-
katseisesta kaupunkikunnasta
ruuhka-Suomen ulkopuolella.
Asianajaja, varatuomari Hannu Korhonen on toiminut liikejuridiikan parissa ja asianajajanajo 1970-luvulta lähtien. Vuodesta 1976 lukien noin 14 vuoden ajan hän työskenteli OulunOsuuspankissa mm. lainopillisista asioista ja yritysasiakkaista vastaavana johtajana.Korhonen on toiminut perustajaosakkaana Asianajotoimisto Korhonen, Leikas ja VainionpääOy:ssä vuodesta 1990 lähtien ja sen liiketoiminnan siirtymisen jälkeen lakimiehenä Asianajo-toimisto Astrea Oy:ssä. Korhosen erityisalaa ovat mm. kiinteistöoikeus ja yrityskaupat.
12 ASTREA
13 ASTREA
muksen neuvotteluja. Kirjaamalla seikat,
joista asianosaiset ovat samaa mieltä,
saadaan selväksi pohja, jolta neuvotteluja
viedään eteenpäin. Aiesopimus on hyödyl-linen myös, jos neuvottelujen käymiseen
tarvitaan yrityksen sisältä erillinen valtuu-
tus esimerkiksi hallitukselta tai toimitus-
johtajalta. Neuvotteluvaltuutus voidaan
antaa aiesopimuksen mukaisesti, jos siihenon jo kirjattu pääperiaatteet tulevasta pää-
sopimuksesta.
Sitovia lausekkeita aieilmaisujenlisäksiMonet käytännön tulkintavaikeudet aie-
sopimuksissa liittyvät siihen, että niihin
kirjataan tavallisesti myös lausekkeita,
jotka on tarkoitettu osapuolia sitoviksi.Jotta nämä lausekkeet todella sitovat ja
toisaalta aieilmaisut pysyvät ei-sitovina, so-
pimukseen kirjoitetaan nimenomaisesti
auki, mitkä lausekkeet ovat sitovia ja mitkäeivät. Yleisiä sitovia lausekkeita ovat esimer-
kiksi salassapitoon liittyvät velvoitteet ja
eräät neuvottelujen kulkuun liittyvät
velvoitteet. Käytännössä salassapidosta
tehdään usein erillinen sopimus, johon aie-sopimuksessa vain viitataan. Neuvotteluja
koskevat sitovat velvoitteet voivat liittyä esi-
merkiksi eksklusiviteettiin tai kustannusten
jakoon. Eksklusiivinen neuvotteluoikeustarkoittaa, että toinen osapuoli sitoutuu
olemaan neuvottelematta kolmansien kans-
sa samasta asiasta. Kustannusten osalta on
tavallista sopia, että molemmat osapuolet
Aiesopimukset ovat yleisiäliike-elämässä. Silti asian-osaisille on usein epäsel-vää, mitä aiesopimus tar-koittaa ja mitä hyötyä siitätodella on. Muutaman pe-rusasian tarkistamisella ai-esopimuksia voi parantaamerkittävästi ja samallaehkäistä ennakolta sopi-musosapuolten välisiä eri-mielisyyksiä.
Aiesopimuksen tarkoituksena on sen
nimen mukaisesti osapuolten
aikeiden kirjaaminen. Aiesopi-muksilla tarkoitetaan yleensä kirjallista
sopimusta, joka ei ole juridisesti sitova, ja
jossa ilmaistaan osapuolten suunnitelmia
ja pyrkimyksiä tai kirjataan seikkoja, joista
sopimuskumppanit ovat yksimielisiä.Sopimuksessa voidaan todeta esimerkiksi,
että asianosaiset pyrkivät neuvottelemaan ja
solmimaan tietyn yrityskaupan tai lisenssi-
sopimuksen. Sopimuksen tarkoituksena voiolla myös, että osapuolet kirjaavat aloitta-
vansa esimerkiksi teknisen selvitystyön,
jonka lopputulos vaikuttaa siihen, neu-
votellaanko ja solmitaanko myöhemmin
pääsopimus. Tällöin molemmat sopimus-kumppanit kantavat oman taloudellisen
riskinsä selvitystyöstä ja toisaalta on mo-
lempien osapuolten etu tehdä pääsopimus
juuri toistensa kanssa, jos selvitystyö onnis-tuu tavoitteiden mukaisesti. Aiesopimus ei
kuitenkaan velvoita kumpaakaan osapuol-
ta pääsopimuksen tekemiseen. Niille syntyy
korkeintaan velvoite neuvotella vilpittö-
mässä mielessä (in good faith).Aiesopimus tehdään neuvottelujen ai-
kana ennen kuin varsinaista pääsopimusta
on solmittu ja aiesopimus ohjaa pääsopi-
Samalla sopimuksellamonta eri nimeä
Varatuomari Liisa Alanen on aloittanut lakimiehenä Asian-ajotoimisto Astrea Oy:n palveluksessa maaliskuussa 2005.Hänen erityisalueinaan ovat sopimus-, kilpailu- ja yhtiö-oikeus sekä teollisoikeudet. Viimeiset runsaat kuusi vuottaAlanen on toiminut lakimiehenä kansainvälisessä lääke-teollisuudessa Leiras Oy:ssä ja Schering Oy:ssä.
AIESOPIMUS
LETTER OF INTENT
HEADS OF AGREEMENT
MEMORANDUM OFUNDERSTANDING
TERM SHEET
vastaavat omista neuvottelukustannuksis-
taan. Lisäksi sopimukseen otettu lauseke
sovellettavasta laista määritellään yleensä
sitovaksi. Samoin sen lausekkeen itsessään,jossa määritellään sitovat ja ei-sitovat
lausekkeet, tulee luonnollisesti olla sitova.
Sitovaksi määritellään tavallisesti myös aie-
sopimuksen voimassaoloaika.
Onko huonoja puolia?Aiesopimusten tekeminen vie aikaa, eikä
niistä aina välttämättä saada vastaavaa hyö-
tyä. Jos aiesopimuksen kieli on epätarkkaa,saatetaan vahingossa luoda sitovia velvoit-
teita. Vaikka aieilmaisut eivät ole sitovia, on
osapuolen neuvotteluasema käytännössä
heikko, jos se haluaa pääsopimuksessa poi-
keta aiesopimuksen periaatteista ilman pe-rusteltua syytä. Jos pääsopimus ei perustu
aiesopimuksen periaatteille, on jouduttu
neuvottelemaan sama asia kahteen kertaan,
mikä on yleensä resurssien tuhlausta.Kansainvälisissä yhteyksissä on syytä pitää
mielessä myös se, että eri maiden säännök-
set ja käytäntö aiesopimusten suhteen poik-
keavat toisistaan, joten ne voivat tuoda
omia yllätyksiään suunniteltuihin liiketoi-miin. Oikein käytettynä aiesopimus on kui-
tenkin erinomainen instrumentti selkeyttä-
mään osapuolten tahtotiloja ja edistämään
neuvotteluja suurten sopimuskokonaisuuk-sien yhteydessä.
Liisa Alanen
(02) 2730 243 • [email protected]
14 ASTREA
LÄHI-KUVA
Ikä: 31 v.Koulutus: Oikeustieteen kandidaatti.Erikoisala: IT-toimialaan liittyvät sopimus-oikeudelliset asiat.Aikaisempi kokemus: Muun muassa vuok-rattuna in house lawyerina IT-alan yrityksessä.Harrastukset: Monipuolinen fyysistä kuntoaylläpitävä ja kohottava liikunta sekä henkistähyvinvointia edistävä lukeminen.Perhesuhteet: Avioliitossa, yksi lapsi.Petri Kokko,
Oulu
ESITTELYKORTTI PRESENTATION CARD
Ikä: 24 v.Koulutus: Oikeustieteen ja kauppatieteenylioppilas.Erikoisala: Perehtyy liikejuridiikkaanosa-aikaisena työntekijänä.Aikaisempi kokemus: Opinnot loppusuoralla.Harrastukset: Salibandy, golf, penkkiurheilu.Perhesuhteet: Kihloissa.
TuomasLehtimäki,Turku
ESITTELYKORTTI PRESENTATION CARD
Lähikuvassa
CALIFORNIADREAMINGKiitos myötämielisen työnantajani, sain puolitoista vuotta sitten
mahdollisuuden matkata ”expatin” partnerina San Franciscon
ja San Joseen väliin sijoittuvaan ns. Piilaaksoon viettämään
IT-puolison elämää. Alun perin tarkoituksena oli paneutua
puolen vuoden ajan lähinnä kielen opiskeluun, mutta aika
venähtikin puoleksitoista vuodeksi, ja opiskelun ohella pääsin
tutustumaan myös periamerikkalaiseen lakitoimistoon –
sellaiseen, joka toimii hyväntekeväisyysperiaatteella!
Asuimme Sunnyvalessa, asukasmää-rältään suunnilleen Turun kokoi-
sessa kaupungissa. Sieltä on San
Franciscoon noin tunnin ajomatka ja San
Joseen puolet vähemmän. Jotta elämä ei
aivan kuluisi shoppailun, golfin ja laiskot-telun merkeissä olin hankkinut itselleni
opiskelupaikan Oaklandista. Erityisen mie-
lenkiintoiseksi osoittautui lukuihin kuu-
luva työelämäjakso, joka tuli viettää itsehankitussa työpaikassa. Minua lykästi kun
pääsin töihin San Josessa sijaitsevaan laki-
toimistoon nimeltään Law Foundation of
Silicon Valley. Tein Amerikassa niin yleistä
vapaaehtoistyötä, joka sopikin kyseisen
lakitoimiston yrityskulttuuriin paremminkuin hyvin.
Kyseinen lakitoimisto tarjoaa lainopil-
lista apua Santa Clara Countyn (johon San
Josenkin kuuluu) asukkaille, ja toimisto
osoittautui erityisesti eri vähemmistöryhmi-en asioiden ajajaksi ja jonkinasteiseksi esi-
taistelijaksi. Lakiin liittyvien asioiden hoi-
don lisäksi osallistuin erilaisiin koulutus-
tilaisuuksiin, San Joseen kaupunginvaltuus-ton kokouksiin, lobbauskokouksiin ja jopa
mielenosoitukseen! Toimiston olemassa-
olon mahdollisti hyväntekeväisyys: varat
toimintaan kerättiin suurilla illallisilla,
joihin myytiin lippuja ja ohjelmia isoista
rahoista. Kilpailullisuus ja positiivinenbusiness-henkisyys näkyivät kyllä hyvänte-
keväisyyttäkin harrastavassa organisaatiossa.
Rohkaisu, keskinäinen kehuminen ja tsem-
pin kerääminen tuntuivat aluksi hyvinkin
vieraalta, mutta ajan mittaan yltiöpositiivi-suuteen tottui. Voitte vain kuvitella, miten
selkeänä temperamenttiero näkyi takaisin
Suomeen saavuttuani: harmaa räntäsade ja
hillityn asiallinen toimistokäyttäytyminenolivat todellakin toisesta maailmasta Kali-
fornian valoon ja “how wonderful” -fiilis-
ten jälkeen.
Kaija Voipio
Assistentti • Astrea Helsinki
15 ASTREA
Juha Sumentola, senior partner, asianajaja, varatuomariJari Suominen, senior partner, asianajaja, varatuomariEerik Leikas, senior partner, asianajaja, varatuomariJouni Vainionpää, senior partner, asianajaja, varatuomariVille Itälä, partner, asianajaja, varatuomari,Euroopan parlamentin jäsenHannu Hakala, partner, asianajaja, varatuomariKalle Kuusisto, partner, asianajaja, varatuomari
Liisa Alanen, varatuomariAnu Kangasniemi, asianajaja, varatuomariPetri Kokko, oikeustieteen kandidaattiHannu Korhonen, asianajaja, varatuomariKai Lintunen, oikeustieteen kandidaatti, KTM, MLEJari Maaranen, asianajaja, varatuomariJaakko Ossa, finanssioikeuden professori,oikeustieteen tohtori, varatuomariPirkko Ossa, oikeustieteen kandidaattiSamuel Ståhlberg, asianajaja, varatuomari, VTMVeli Suortamo, asianajaja, varatuomariLauri Ylipukki, asianajaja, varatuomariTuomas Lehtimäki, oikeustieteen ylioppilas,kauppatieteiden ylioppilasAri Pekkala, oikeustieteen ylioppilas
Päivi Arola, kirjanpitäjäRita Lehtimaa, asianajosihteeriKatja Markkanen, asianajosihteeriMaarit Mäkelä, asianajosihteeriKirsi Nieminen, asianajosihteeriSatu Nykänen, asianajosihteeriRaili Ponto, asianajosihteeriKaija Voipio, asianajosihteeri
Asianajotoimisto Astrea Oy on yksi suurista suomalaisista asian-ajotoimistoista. Liikejuridiikkaan ja muuhun siviilioikeuteen
keskittyvän toiminnan keskeisimpiä arvoja ovat asiantuntemus,
luotettavuus ja työn korkea laatu. Toimisto on kansainvälisen The
Association of Independent European Lawyers -ketjun jäsen, jollaon yhteistyötoimistoja lähes kaikkialla maailmassa. Yhteistyöverkos-
ton avulla kansainvälisesti toimivat asiakkaat saavat asiantuntevaa
palvelua juuri niissä juridisissa ympäristöissä, joissa he sitä tarvit-
sevat.
Astrea Attorneys at Law Ltd is a large law firm in Finland with
offices in Helsinki, Oulu and Turku. The most essential values of
our activities, concentrated in the commercial law and other areas
of civil law, are expertise, reliability and the high quality of ourwork. Astrea Attorneys at Law Ltd is a member of the interna-
tional network of the Association of Independent European
Lawyers, with cooperation offices all over the world. With the
help of our cooperation network, our clients who do business
internationally can get expert service in any jurisdiction.
Varatuomari Liisa Alanen on nimitetty lakimieheksiyhtiön Turun toimistoon 7.3.2005 lukien. Hän tuleetoimimaan osan ajasta myös yhtiön Helsingintoimistossa. Viimeiset runsaat kuusi vuotta Alanenon toiminut lakimiehenä kansainvälisessä lääke-teollisuudessa Leiras Oy:ssä ja Schering Oy:ssäTurussa. Hänen erityisalueenaan ovat mm. sopi-mus-, kilpailu- ja yhtiöoikeus sekä teollisoikeudet.
Asianajotoimisto Astrea
Sinua palvelevat
Nimitysuutiset
Uudet www-sivut avattu:
www.astrea.fi
16 ASTREA
Kauppiaskatu 5, FI-20100 Turku
tel. +358 (0)2 273 0200
fax +358 (0)2 251 3913
Löydät meidät ydinkeskustasta.
HELSINKI OULU TURKU
Pieni Roobertinkatu 11, FI-00130 Helsinki
tel. +358 (0)9 681 8290
fax +358 (0)9 6818 2910
Asemakatu 37, FI-90100 Oulu
tel. +358 (0)8 312 5270
fax +358 (0)8 312 0683