2/2015 SYYSKUU 2015

JO 19 VU

OTTA

YMPÄRIS

TÖASIAA

KOTIKUN

NASTASI!

RIIHIMÄEN, HAUSJÄRVEN JA LOPEN YMPÄRISTÖLINKKI JOKA KOTIIN

19 vuotta

Sienisatoa vielä luvassaYltäkylläisen ja var-haisen sienisadon jälkeen seurasi kuivas-ta kaudesta johtunut hiljaiselo. Syksyn sie-nirunsautta kuitenkin povataan. Sivu 2.

Ravut eivät viihdy mutapohjalla”Ravut viihtyvät ko-valla pohjalla”, näyttää innokas ravustaja Perttu Valonen. Hän on huolissaan Lop-pijärven yleistilasta. Rapukuninkaaksi kruunattu Jukka Muhonen taas toivoo ravustajilta vastuulli-suutta, jotta rapurut-to ei leviäisi. Sivu 7.

Viheralueita vedetään duettonaRiihimäen viheraluetyötä johtaa nyt kaksikko. Viherstrategiasta vastaa kaupunginpuutarhuri Veera Valkama ja puistoyksikköä luotsaa puis-topuutarhuri Lasse Heikkinen. Sivu 5.

Frisbeegolfrata laajeneeRyttylän Ykslammella sijaitsevaa frisbeegolf-rataa ollaan laajentamassa täysmittaiseksi 18 korin radaksi. Myös Lopella ja Riihimäen Riuttassa toimivat frisbeegolfradat. Sivu 11.

Ekokemille uusi toimitusjohtaja”Meidän pitäisi oppia fiksummiksi kuluttajiksi, vaikka meille tarjotaankin outoja juttuja. Olen kuitenkin rohkaistunut, sillä nuorissa on tule-vaisuus” sanoo Karri Kaitue, joka luotsaa nyt Ekokemiä toimitusjohtajana. Sivu 4.

JuLKinEn tiEdOtE JOKaiSEEn KOtiin

Ku

va

: ur

pu

-Ka

ar

ina

yl

i-l

au

ril

aK

uv

a: r

yt

ty

lä

n K

iri

Ku

va

: ur

pu

-Ka

ar

ina

yl

i-l

au

ril

a

Ku

va

: ur

pu

-Ka

ar

ina

yl

i-l

au

ril

aK

uv

a: u

rp

u-K

aa

rin

a y

li-

la

ur

ila

Syyskuu 20152

Puurakentaminen on tätä päivääTuhansia uusia asuinpuukerrostalokohteita on vireillä eri puolille Suomea. Tässä lehdessä ker-rotaan, että lähitulevaisuus näyttää, asutaanko Riihimäen Peltosaaressakin muutaman vuoden kuluttua puurakenteisessa kerrostalossa.

Vanha tuttu puurakentaminen ehti Suomessa puolen vuosisadan aikana menettää jalansijo-jaan betonirakentamiselle, kun alkoi syntyä sää-döksiä, jotka rajoittivat puurakennusten rakenta-mista paloturvallisuuden näkökulmasta.

Sittemmin havahduttiin betonirakentamisen huonoihin puoliin ja mieliin muistuivat taas puun mainiot ominaisuudet.

Suomen palomääräyksiä muutettiin vuonna 1997 siten, että puun käyttö tuli mahdollisek-si tietynlaisten rakennusten rungoissa ja julki-sivuissa aina 4-kerroksisiin rakennuksiin saak-ka. Vuodesta 2011 palomääräykset ovat sallineet puun käytön myös 5 – 8-kerroksisissa puurun-koisissa ja puujulkisivuisissa asuin- ja työpaik-karakennuksissa.

Osittain 8-kerroksinen puukerrostalo on jo val-mistunut Jyväskylään. Maan kuuluisimpia julki-sia puurakennuksia lienee Lahden Sibeliustalo.

Suomeen valmistellaan rakentamismääräyksiä, joissa otetaan huomioon eri rakennusmateriaalien valmistuksen aiheuttamat ja rakentamisen aikai-set ympäristövaikutukset. Kotimaisena, paikalli-sena, uusiutuvana ja ympäristöystävällisenä ener-gialähteenä ja rakennusmateriaalina puu on tässä suhteessa yhä kilpailukykyisempi raaka-aine.

Puurakentaminen on ekotehokasta ja ekolo-gista. Sillä pyritään nyt Peltosaaressakin luo-maan uudenlaista nykyistä houkuttelevaa kau-punkikuvaa ja parantamaan alueen imagoa.

Joutsenmerkki on Pohjoismaiden yhteinen ympäristömerkki, jonka tavoitteena on edistää kestävää kehitystä.

Nyt Joutsenmerkki uudistaa kriteereitään ta-loille ja muille rakennuksille. Tavoitteena on antaa entistä paremmat työkalut ympäristöystä-välliseen ja terveelliseen rakentamiseen. Jout-senmerkityt talot ja päiväkodit ovat menestysta-rina jo muissa Pohjoismaissa.

Käynnissä on projekti, jonka tavoitteena on rakentaa Suomeen ensimmäinen Joutsenmerkit-ty kerrostalo. Myös Suomen ensimmäinen Jout-senmerkitty päiväkotirakennus etsii rakentajaa.

URPU-KaaRiNa YLi-LaURiLa

Runsasta sienisatoa odotellessa”Sienisatoa tulee vielä tänä syksynä, vaikka välillä metsä oli melkein tyhjänä sienistä”, ennustaa eräopas ja sieniin, marjoihin ja yrtteihin eri-koistunut keruutuoteneuvoja Mikko Kalliokoski.

Syyskuun 8. päivänä hän oli opettamassa eräopasopis-kelijoille sienituntemusta Hyvinkäällä, ja palasi reis-sulta melko hämmentynee-nä, sillä opiskelijat olivat löytäneet kaksi pikkuriikkis-tä herkkutattia. Se on yleensä sienisesongin varhainen laji.

Juuri silloin lajitarjonta oli aika heikkoa. Korin poh-jalla oli kantarellien lisäksi vain muutama orakas, lam-paankääpä ja hapero.

Opettajan mieltä ilahdut-ti, että metsästä löytyivät sentään myrkylliset suippu-myrkkyseitikki, pulkkosie-ni ja ruskokärpässieni. Näin myrkkysienituntemustakin tarttui opiskelijoiden tietoi-suuteen.

Kalliokoski muistuttaa, etteivät sienet kaikille sovi.

Vatsanpuruja saattaa tulla mesisienestä, punikkitatista, lampaankäävästä ja kehnä-sienestä, varsinkin jos yksi-löt eivät ole aivan nuoria.

”Kantarelleista saatiin run-sasta satoa jo heinäkuun lo-pulta, mutta elokuussa ollut kuiva jakso tappoi kasvun kokonaan. Syyskuun alun sateet saivat taas kantarellin ja mustan torvisienen kasva-maan.”

”Kyllä satoa vielä tulee. Juuri satoi riittävästi ja läm-pimiä ilmoja on tulossa”, Mikko Kalliokoski lohdut-taa sienestäjiä. Hän povaa varhaisista lajeista kuten ta-teista, kantarelleista ja hape-roista vielä uutta satoa.

Opettele uusi laji joka syksyMiten sieniharrastuksen voisi aloittaa?

Kalliokoski suosittaa muu-taman uuden lajin opettele-mista joka syksy. alkuun voi päästä ohjatulla sieniretkellä tai omin päin kirja kädessä. Kantarellista, herkkuta-

tista, haaparouskusta ja sup-pilovahverosta voisi aloit-taa. Mutta suppilovahveroa ei ole aluksi ollenkaan help-po edes nähdä.

”Suppilovahverosilmä pi-tää kehittyä.”

Suppilovahverot ovat tänä syksynä vasta tulossa. Niitä säät eivät ole häirinneet, mi-käli jatkossa sateita tulee.

”Minulla on ruokasieni-

näkemys, en harrasta sie-niä tieteellisesti. Minulla ei ole tarvetta erottaa toisistaan esimerkiksi keltahaperoa ja munahaperoa. Jos koppaan sujahtaa yksi harvinaisempi, tosin vaatimattomampi, mu-nahapero, ei se haittaa mi-tään.”

TeKSTi Ja KUVaT: URPU-KaaRiNa

YLi-LaURiLa

Haja-asutusalueen jätevesisäännökset muuttuivatYmpäristönsuojelulaissa sää-detään yleisestä velvollisuu-desta johtaa ja käsitellä kiin-teistön jätevedet siten, että niistä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Tar-kemmin käsittelyvaatimuk-sista on säädetty ns. hajajäte-vesiasetuksessa, joka on alun perin annettu 2003 ja jota sit-temmin on muutettu 2011.

asetuksen siirtymäaikaa saattaa vanhat järjestelmät ajan tasalle on pidennet-ty vielä kahdella vuodella niin, että vanhat järjestel-mät tulee saattaa ajan tasal-le 15.3.2018 mennessä.

Ympäristöministeriö on

asettanut työryhmän valmis-telemaan haja-asutuksen jäte-vesiin liittyvän lainsäädännön muutoksia. Työryhmän toi-mikausi kestää vuoden 2015 lokakuun loppuun saakka.

On tärkeää huomioida, että jos kiinteistö sijaitsee vesihuoltolaitoksen tai vesi-osuuskunnan vahvistetulla toiminta-alueella, ei hajajäte-vesiasetus tai sen siirtymäai-ka vaikuta kiinteistöön, vaan kiinteistöllä on liittymisvel-vollisuus verkostoon.

neuvontaa saatavillaTänä vuonna Kokemäenjoen

vesistön vesiensuojeluyhdis-tyksen neuvoja on kiertänyt neuvomassa Hausjärven ja Riihimäen alueen kiinteistö-jä. Neuvontatyön alueet ovat kuntien valitsemia. Neuvon-ta on suunnattu vakituisesti asutuille kiinteistöille. Myös valittujen neuvonta-alueiden ulkopuolella asuvat ja mök-kiläiset ovat voineet kysyä ohjeita jätevesineuvojalta.

Neuvoja on arvioinut, tar-vitseeko kiinteistön nykyinen jätevesijärjestelmä kunnos-tusta ja kertonut mahdolli-sesti tarvittavista saneeraus-toimista. Neuvoja saa myös uusien järjestelmien hoito- ja

huolto-toimenpiteissä. Rii-himäen osalta neuvonta on päättynyt elokuun lopussa ja Hausjärvellä neuvonta jatkuu vielä lokakuulle.

Voimaantulo puhuttaaRiihimäellä eniten keskus-telua on jätevesineuvoja Seija Nissisen mukaan ai-heuttanut jätevesiasetuksen tilanne ja sen voimaantulo. Jätevesijärjestelmien uusi-mistarve ei ole enää ollut neuvottaville yllätys.

Tänä vuonna Riihimäel-lä neuvotuilla kiinteistöillä noin 60 prosenttia sellaisista

järjestelmistä, joissa kaikki jätevedet käsitellään samassa järjestelmässä, vaativat sa-neeraustoimia.

Kiinteistöissä, joissa wc-vedet johdetaan umpisäili-öön ja pesuvedet erilliseen käsittelyyn, noin 40 prosent-tia vaatii tehostamistoimia.

Tähän mennessä Hausjär-vellä neuvotuista kiinteis-töistä noin 75 prosentilla on tarvetta jätevesijärjestelmän saneeraamiseen. Myös muu-tamissa uusissa järjestelmis-sä on tullut vastaan pientä parannettavaa. Hausjärven neuvonnasta saa lisätietoa Kokemäenjoen vesistön ve-

siensuojeluyhdistyksen jäte-vesineuvoja Laura Huhta-lalta, p. 050 4648 653.

Vastaavia jätevesineu-vontahankkeita on toteutet-tu myös aiempina vuosina niin Riihimäellä, Lopella kuin Hausjärvelläkin.

Hankkeiden lisäksi oman kunnan ympäristönsuojelu- ja rakennusvalvontaviran-omaiset neuvovat asukkaita haja-asutuksen jätevesien kä-sittelyyn liittyvissä asioissa.

RiiNa TaMMiNeN

Kirjoittaja on Riihimäen ympäristötarkastaja.

Kantarelli, koivuhapero ja herkkutatti 8.9.2015.

Sienisaalis 8.9.2015

”Kyllä sienimetsään vielä kannattaa mennä”, uskoo Mik-ko Kalliokoski.

Mikko Kalliokosken sienireseptejä:

Herkkutatti- perunavuoka

Raa’at perunat ja herkku-tatit viipaloidaan ja lado-taan uunivuokaan kerrok-sittain. Väliin asetellaan maasdamin tai muun kyp-sytetyn juuston viipaleita. Joukkoon kaadetaan kas-visliemi ja päälle ripotel-

laan juustoraastetta. Kyp-sennetään uunissa.

Kantarelli- lehtikaalimuhennos

Laita pannulle kantarel-lit, sipuli ja lehtikaali pie-niksi silputtuina. Kypsytä jonkin verran. Mausta ja lisää hiukan kermaa. Tar-joile lisukkeena.

3Syyskuu 2015

Peltosaaren uudisrakentamisesta neuvotellaan

nouseeko Peltosaareen puukerrostalo?Peltosaaressa saatetaan ensi vuonna rakentaa Riihimä-en ensimmäistä varsinaista puukerrostaloa, jos suunni-telmat etenevät kaavoitus-päällikkö Raija Niemen toivomalla tavalla.

Kyseessä olisi jo vuonna 2013 kaupunginhallituksen jatkosuunnittelun ohjeek-si hyväksymän Peltosaaren maankäyttösuunnitelman ensimmäisen vaiheen to-teuttaminen.

arkkitehtikilpailun tulok-sena syntynyt maankäyttö-suunnitelma sisältää run-saasti uudisrakentamista rautatien ja nykyisten ker-rostalojen väliin.

Uutta kerrosalaa olisi yh-teensä lähes 45 000 kerros-neliötä. Siitä olisi asumista lähes 37 000 kerrosneliötä, toimistotilaa noin 5 000 ker-rosneliötä ja liiketilaa 2 200 kerrosneliötä. Lisäksi alu-eelle nousisi mahdollisesti 1 000 kerrosneliön kylätalo. Purettavaakin riittäisi yli 5 000 kerrosneliön verran.

Ensimmäiset talot luoteisnurkkaukseenensimmäisessä vaiheessa lähdettäisiin rakentamaan Peltosaaren luoteista nurk-kaa, joka jää Peltosaaren

sillan ja radan kainaloon.”Käymme neuvotteluja

Lakea Oy:n ja avain asumis-oikeus Oy:n kanssa. Kaupun-gin suunnitelmissa on, että ainakin osa korttelista olisi puurakenteista”, sanoo Rai-ja Niemi.

alueelle noussee kaikki-aan kuusi 4-7 -kerroksista kerrostaloa. Kerrosneliöitä on yhteensä lähes 14 000.

Niemi toivoo neuvottelu-jen johtavan tulokseen kulu-van vuoden aikana, jolloin kaavaa päästäisiin muutta-maan. Silloin rakentamaan päästäisiin seuraavana vuon-na. Nyt tyhjällä alueella on asuin- ja liiketalokaava. Uusi kaava sallinee pelkän asumi-sen ja lisännee jonkin verran nykykaavan tehokkuutta.

”Kuuden kerrostalon kes-kelle jäisi vihreä yhteinen piha. Radalle päin sijoittuvat julkisivut olisivat edustavan näköiset. Myös lasiparvek-keet olisivat radalle päin. Ta-loista on parin sadan metrin matka tunnelin kautta rauta-tieasemalle”, Raija Niemi lu-ettelee.

Peltosaareen ollaan luo-massa uutta kaupunkikuvaa radan suuntaan. Pysäköinti-paikat siirrettäneen pitkiksi riveiksi radan varteen. Väi-

nö Sinisalon katu on maan-käyttösuunnitelmassa muo-toiltu uuteen paikkaan.

Puurakentaminen on ekotehokasta”Puurakentaminen sopii mainiosti Peltosaareen, sillä alueen kriteereissä ekotehok-kuus ja ekologisuus on nos-tettu korkealle. Peltosaaresta on tarkoitus tehdä uudenlai-nen houkutteleva kaupungin-osa”, Raija Niemi selvittää.

Suunnitelmilla tähdätään viihtyisän asumisen lisäk-si alueen imagon paranta-miseen. aluetta rasittaneen huonon maineen toivotaan häviävän ja uusien tuulien uskotaan vaikuttavan muun

muassa asuntojen hintojen nousuun.

”Puurakentamisella on pieni hiilijalanjälki. Puu on uusiutuva luonnonvara ja materiaalina paras ekonäkö-kulmasta”, Niemi listaa puu-rakentamisen hyviä puolia.

”Toisaalta puurakentami-sen standardit eivät vielä ole kehittyneitä. Muutaman vuo-sikymmenen aikana meillä ehti kehittyä vahva betoni-rakentamisen perinne. Tosin puurakennustekniikka on viime aikoina kehittynyt val-tavasti. Puukerrostaloja osa-taan jo valmistaa Suomessa.”

URPU-KaaRiNa YLi-LaURiLa

Punkanjoen kunnostusta selvitetään Ryttylässä

Ryttylän kyläyhdistyksen huoli kylän läpi virtaavan Punkanjoen tilasta poiki ky-läyhdistyksen, kunnan edus-tajien ja Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökes-kuksen (eLY-keskus) ve-sistökunnostustiimin maas-tokäynnin joelle keväällä 2015. Maastokäynnin poh-jalta eLY-keskus antoi lau-sunnon Punkanjoen kunnos-tusmahdollisuuksista.

Punkanjoki alkaa Lopen kunnan puolelta ja saa lisäve-siä sivuhaaroistaan Janakka-lassa sekä Riihimäellä. Haus-järven Ryttylän taajaman kautta joki virtaa Puujokeen ja edelleen Vettenjakamon ja Hiidenjoen kautta Vanaja-veden Miemalanselkään. Vesienhoitolain mukaises-sa luokittelussa Punkanjoen ekologinen tila on tyydytty-vä. Vesi on seurantatutkimus-ten mukaan runsashumuksis-ta, sameaa ja rehevää.

isosorsimo rehevöittää, eroosio sortaa penkkojaNäkyvimmät ongelmat Pun-kanjoessa ovat penkkojen paikoittaiset sortumat eroo-sion takia sekä laajalle levin-nyt vieraslaji isosorsimo. Ve-sienhoidon kannalta suurin ongelma on joen rehevyys.

Kyläyhdistyksen tavoitteet Punkanjoen kunnostukselle ovat joen virkistyskäytön ja maiseman parantaminen Ryt-tylän taajaman alueella.

eLY-keskuksen lausunnon mukaan Punkanjoen kun-nostaminen vaatii huolelli-sen suunnittelun, jotta alu-een erityispiirteet (mukaan lukien kuivatusolosuhteet ja tulvasuojelu), joen hydrolo-gia (vedenkorkeus, virtaama, valuma) ja morfologia (joen

muoto ja rakenne) sekä jo-kiluonnon monimuotoisuus voidaan huomioida.

Lausunnon mukaan mah-dollisia kunnostustoimen-piteitä ovat eroosion vähen-täminen sekä isosorsimon poisto.

eroosiota voidaan vähen-tää yhdistelemällä eroosio-suojauksia, pohjakynnyksiä ja tulvatasanteita sekä hyö-dyntämällä joen luontaista mutkittelevuutta esimerkik-si virtausohjaimin.

Punkanjoen kaltaisen ve-sistön kunnostaminen vaatii jatkuvaa työtä ja panostus-ta. Pohjakynnykset keräävät kiintoainesta ja isosorsimot leviävät takaisin ilman kun-nossapitotoimenpiteitä.

Kunnostuksen suunnit-teluun ja toteutukseen on mahdollista hakea rahoitus-ta Hämeen eLY-keskuksel-ta tai hanketta voidaan viedä eteenpäin Leader-hankkeena, jolloin rahoitus tulee maaseu-dun kehittämisrahastosta.

tule keskustelemaan Punkanjoesta 29.9.Ryttylän kyläyhdistys pohtii-kin nyt, miten asian kanssa edetään. asiasta kiinnostu-neita pyydetään olemaan yh-teydessä kyläyhdistykseen, ryttylayhdistys@gmail.com

Kyläyhdistys järjestää asi-asta keskusteluillan tiistaina 29.9.2015 klo 17.30 Rytty-lässä ravintola Vanhassa Tro-karissa, Vanha Kylätie 15. Ti-laisuuteen ovat tervetulleita kaikki aiheesta kiinnostuneet.

LOTTa KöLLiTeksti pohjautuu Hämeen ELY-keskuksen antamaan lausuntoon Punkanjoen kun-nostusmahdollisuuksista.

uutta toimintaa PeltosaaressaPeltosaari-projekti ja Laurea ammattikorkeakoulu sol-mivat elokuussa yhteistyö-sopimuksen, jossa sovittiin Laurean sosiaaalialan opis-kelijoiden mahdollisuudesta osallistua Peltosaaressa ta-pahtuvaan toimintaan. Ky-seessä voisi olla esimerkiksi harjoitustöiden tekeminen, projektin tapahtumissa työs-kentely tai harjoittelu.

alkuvuodesta eräs Laure-an ryhmä teki monikulttuu-

risuus-opintojaksoon liittyen toimintasuunnitelman Pelto-saaren Olohuoneelle, joka on alueen ”toimintakeskus”. Suunnitelmaa varten kartoi-tettiin alueen maahanmuut-tajien toiveita ja ideoita.

Tämän pohjalta aloitet-tiin muun muassa Kieli-kahvila-toiminta eli kerran viikossa on vapaamuotoi-nen suomen kielen keskus-telukerho. Myös Riihimäen kotouttamiskoordinaattorin,

Miina Pyylehdon vastaan-otto on Olohuoneessa ker-ran viikossa.

Kulttuuriviritys on Riihi-mäen kulttuuripalveluiden ja projektin hanke, joka sai rahoituksen noin vuodeksi opetus- ja kulttuuriministe-riöltä. Hankkeen ajatuksena on tuottaa kulttuuripalvelui-ta Peltosaaren asukkaille.

Kesällä toteutettiin lasten teatterikerho ja elokuus-sa aloitti hankkeen osa-ai-

kainen koordinaattori Eeva Vekki. ensimmäinen tapah-tuma oli jo elokuun lopulla, Peltosaaren ensimmäiset Venetsialaiset. Riihimäen asematapahtuma ulotettiin myös Peltosaaren puolelle.

iLaRi SeiTSONeNKirjoittaja on Peltosaari-projektin projektipäällikkö.

http://www.esitteemme.fi/peltosaari/www.peltosaari.net

Ku

va

: Ju

ha

pu

ust

ine

n

Kyläyhdistyksen järjestämän Punkanjoki kuvissa -valoku-vauskilpailun voittajaksi sekä yleisön suosikiksi valikoitui Aurinkoinen Punkanjoki -kuva.

Ku

va

: ur

pu

-Ka

ar

ina

yl

i-l

au

ril

a

Peltosaaren uudisrakentaminen on tarkoitus aloittaa alueen luoteiskulma-uksesta, joka jää Peltosaaren sillan (1) ja rautatien (2) kainaloon. K

ar

tt

a: r

iih

imä

en

Ka

up

un

Ki

Kaavoituspäällikkö Raija Niemi näkee mielellään puu-kerrostalot nostamassa Peltosaaren imagoa.

1.

2.

Syyskuu 20154

Mitä tehdä puutarhajätteille ja ylijäämämaille?Puutarhajätteen oma hyödyntäminenPuutarhajätteen, kuten ruo-honleikkuujätteen, lehdet ja oksasilpun voi kompostoi-da esimerkiksi lautaraken-teisessa kehikossa. Silputun puutarhajätteen voi käyttää myös katteena tai mökin ul-kohuussin kuivikkeena.

Sen sijaan talousjätteelle on oltava lämpö- ja jyrsijäeristet-ty kompostori. Kompostoin-nista ei saa aiheutua haittaa naapureille tai ympäristölle. Kompostointiohjeita saa mm. kuntien ympäristönsuojeluyk-siköistä ja Kiertokapulasta.

Puutarhajätteen kasaaminen metsiin, puistoihin tai toisen maalle on roskaamista ja jä-telaissa kielletty. Jätteen seas-sa kulkeutuvat puutarhakasvi-en siemenet, juurakot ja varret pystyvät myös leviämään uu-sille kasvupaikoille. Haital-liset vierasperäiset kasvilajit valtaavat elintilaa omalta lajis-toltamme. Puutarhajäte myös rehevöittää karumpia elinym-päristöjä ja muuttaa niiden ominaista lajistoa.

avopolttoPuutarhajätteiden avopoltto on vähäisessä määrin sallittu taaja-asutusalueen ulkopuo-lella. Poltosta ei saa aiheutua haittaa tai vaaraa naapureille tai ympäristölle. Taaja-asu-tusalueella avopoltto on kiel-letty.

KiertokapulaKiertokapulan jätteiden kä-sittelyalueille puutarhajätettä voi viedä maanantaista per-jantaihin klo 7-19, lokakuus-sa myös lauantaisin klo 9-14. Haravointijäte ja risut on la-jiteltava omiin kasoihinsa ja muovisäkit poistettava.

Puutarhajätteestä veloite-taan 10 euroa/kuorma. Li-sätietoja Kiertokapulan neu-vontapalveluista, puh. 075 753 0010.

RiihimäkiJärjestetty jätteenkuljetusRiihimäellä kiinteistöittäises-sä keräyksessä haravointijä-te voidaan pakata enintään 15 kg painavaan säkkiin ja si-joittaa jäteastian viereen kul-jetusta varten. Järjestetyssä jätteenkuljetuksessa peritään jäteastian ulkopuolelle jäte-tyistä pusseista taksan mukai-sen irtojätemaksu. Suurem-mat erät on kuljetettava itse. Puutarhajätettä ei saa laittaa biojäteastiaan.

HausjärviOitin maankaatopaikkaKisällintie, 12100 Oitti

aukioloaika ma–to 8–14.30 ja pe 8–13.30.

Syksyllä avoinna kahtena lauantaina erikseen ilmoitet-tavina päivinä.

Oitin maankaatopaikan ympäristölupa päättyy vuo-den 2015 lopussa. Jatkoa

toni Myllynen neuvoo ja tarkastaaLopen tarkastusinsinööri-nä on juhannuksesta lähti-en työskennellyt rakennus-insinööri Toni Myllynen. Hänen työpäivänsä täyttyy puoliksi ympäristöasiois-ta ja toisen puolen täyttävät tekniset palvelut.

Toni Myllynen on mies, jonka puoleen sopii kääntyä, kun loppilainen tarvitsee ympäristöpuolen neuvon-taa ja tarkastuksia. Jatkossa tehtäviin kuulunevat lisäksi ympäristölupahakemusten valmistelut. Teknisellä puo-lella työtehtävinä ovat muun muassa yksityistieasiat ja osallistuminen kunnan ta-lonrakennushankkeisiin.

Syyskuun alusta astuivat voimaan uudet jätehuolto-määräykset, ja jäteasioihin ja jätevesijärjestelmiin liit-tyvä neuvonta työllistääkin Myllystä eniten.

”Jätevesiasioissa riittää ky-syttävää. Uusia ohjeita on tullut jatkuvasti, joten ei ole ihme, että ääntä kentällä on. Nykyisen haja-asutusaluei-den jätevesiasetuksen siirty-mäajan takaraja on 15.3.2018. Mielellään minuun saa ottaa yhteyttä, jos epäselvää on”, Toni Myllynen kannustaa.

Jäteasioissa taas on eniten epäselvyyttä siinä, mitä ta-varaa saa mihinkin keräyk-seen laittaa. Suosittu kysy-mys on saako pihalla polttaa

roskia. Sääntö on selvä. Ha-ja-asutusalueella saa polttaa pientä risua, kaava-alueella ei saa polttaa mitään.

Ympäristötarkastajan omi-naisuudessa Myllynen saa-puu paikalle, kun jossakin epäillään toimitun säädösten vastaisesti. Usein vinkin an-tajina ovat naapurit. aihee-na voi olla vaikkapa jätteen poltto tai roskien levittely ka-dulle tai luontoon.

”Tässä lehdessä kerrotaan toisaalla tarkemmin uusista jätehuoltomääräyksistä. Tu-tustukaa ohjeisiin ja määrä-yksiin. Ne löytyvät koko-naisuudessaan esimerkiksi netistä”, Myllynen selvittää.

Helsingin hässäkästä maaseudun rauhaanKuopiosta kotoisin oleva Toni Myllynen siirtyi hämä-läisen kunnan viranhaltijaksi toimittuaan aiemmin suun-nittelu- ja konsulttitoimis-toissa ja rakennusliikkeissä laskenta-, hankinta- ja pro-jektijohtotehtävissä, pääasi-assa pääkaupunkiseudulla.

Lopesta miehellä tosin oli jo melkoinen tuntuma, sil-lä kolmatta vuotta sitten hän osti omakotitalon Lopen Pe-rintömäestä ja muutti sinne.

”Helsingin hässäkkä tuli nähtyä ja koettua. Halusin maaseudun rauhaan. Tääl-lä on helpompi olla ja asua.

etsin taloa koko etelä-Suo-mesta, ja tosi hyvin olen Lopella viihtynyt”, Mylly-nen kertoo.

Talon mukana harrastuk-seksi tulivat puutarhatyöt. ”Kukkaa ja pensasta olen is-tutellut”.

Vapaa-aikaan kuuluvat myös lenkkeily, kuntosali ja muu liikunta, moottoripyö-räily ja kirpputoreilla ja luon-nossa kiertely.

”aika hyvin kierrätän ja lajittelen jätteetkin.”

Toni Myllysen tavoittaa puhelimesta 019 758 6047 ja sähköpostitse toni.mylly-nen@loppi.fi

TeKSTi Ja KUVa: URPU-KaaRiNa

YLi-LaURiLa

”Minuun saa ottaa yhteyt-tä”, kannustaa Lopen tar-kastusinsinööri Toni Myl-lynen.

Ekokemin uusi toimitusjohtaja Karri Kaitue:

Jätteet ovat raaka-ainettakunnat ja teollisuus osuuksin 34, 33 ja 33 prosenttia.

”agendana on arvon nos-tattaminen. Pystymme kas-vattamaan arvoa samalla kun viiteryhmämme menes-tyvät”, Kaitue suunnittelee. ”Mahdollinen pörssilistautu-minen on omistajan asia.”

Parikymmentä vuotta teollisuusuraaOikeustieteen lisensiaat-ti Karri Kaitue siirtyi parin pankkivuoden jälkeen vuon-na 1990 Outokumpu Oyj:n lakimieheksi ja toimi Suo-messa ja USa:ssa erilaisissa lakimiehen tehtävissä lähes kymmenen vuotta. Seuraa-vat kymmenen vuotta kului-vat Outokummun johdossa erilaisissa operatiivisissa teh-tävissä, viimeksi toimitusjoh-tajan varamiehenä.

Kaitue on ehtinyt tehdä uraa myös hallitusammattilai-sena Cargotec Oyj:ssä, Outo-tec Oyj:ssä, Okmetic Oyj:ssä ja Destia Oy:ssä. ekokem Oyj:n hallitukseen hän tuli 2014. edelleen hän toimii hallituksen jäsenenä Finnpilot Pilotage Oyssä, joka vastaa Suomen luotsiliikelaitokses-

ta, sekä hallituksen puheen-johtajana Capman Oyj:ssä ja Suomen taideyliopistossa.

Kulttuuri ja koulutus ovat kilpailutekijöitäMiten bisnesmiehen rooliin sopii taideyliopisto?

”Kulttuuri ei ole vastakkain bisneksen kanssa, päin vas-toin! Bisnes, joka ei tarvitse luovuutta, tulee ajan mittaan kuolemaan. Oleellista on uu-den innovoiminen ja olemas-sa olevan kyseenalaistami-nen”, Karri Kaitue maalailee.

Hän kertoo elävän esimer-kin New Yorkin eteläisen Manhattanin vanhoista teolli-suusrakennuksista. Siellä val-mistettiin aikanaan hevosen-kenkiä eikä huomattu, että naapurissa kehitettiin poltto-moottoria. Nyt rakennuksissa on muuta toimintaa.

”Näin pienelle maalle oma kulttuuri ja kilpailukykyinen koulutus ovat välttämättö-miä kilpailutekijöitä. Meillä pitää panostaa huippututki-mukseen. Bulkkia myymällä emme tule pärjäämään.”

näyttämötaiteen suurkuluttaja

”Olen näyttämötaiteen suur-kuluttaja”, Karri Kaitue vas-taa, kun häneltä kyselee har-rastuksista. Teatteri oli läsnä jo lapsuuden kodissa, kun hän kulki äitinsä näytteli-jä Liisa-Maija Laaksosen mukana tämän harjoituksis-sa. Juristi-isäkin oli teatterin suuri ystävä, ja sisar Kata-riina Kaitue on näyttelijä.

Haastattelua edeltäneenä iltana Karri Kaitue oli katso-nut Svenska Teaternin Mam-ma Mian ja illalla hän vei tyttärensä tämän syntymäpäi-vän kunniaksi katsomaan Ki-viä taskussa Helsingin kau-punginteatteriin.

Teatterin lisäksi hän lenk-keilee, laskettelee ja viettää paljon aikaa Porvoon saa-riston kesäpaikassa.

Opiskeluaikana hän oli ka-pakkapianistina ja veti yhteis-lauluja. edelleen hän soittaa pianoa kavereiden kanssa.

Saadaanko ekokemin pik-kujouluihin nyt yhteislaulua?

”Lupaan vetää muutaman lurituksen pikkujouluksi, jos vaan tänne saadaan piano.”

TeKSTi Ja KUVa: URPU-KaaRiNa

YLi-LaURiLa

”Oleellista on uuden innovoiminen ja olemassa olevan kyseenalaistaminen”, sanoo Karri Kaitue.

”Jätteet on miellettävä raaka-aineena, jos haluamme kan-taa kortemme luonnon suoje-lussa”, sanoo ekokem Oyj:n toimitusjohtaja Karri Kaitue.

Juuri siihen tähtää Riihi-mäellä rakenteilla oleva kier-totalouskylä. Lineaarisesta taloudesta, jossa tuotannon jälkeen raaka-aineet loppu-sijoitettiin kaatopaikalle tai johonkin muualle, siirrytään kiertotalouteen, jossa jättees-tä tuleekin raaka-ainetta.

”ekokemissä kiertotalo-uskylä on täydessä käytössä 2016. Suurin osa rakennuk-sista on jo pystyssä ja valta-osa prosessilaitteistosta on asennettuna. Yli 90 prosenttia 24 miljoonan euron investoin-tisummasta on sitoutunut eli tilaukset on tehty”, elokuun alussa toimitusjohtajan pestin aloittanut Kaitue selvittää.

Ekokem myös Pohjoismaissaekokem osti vuonna 2012 ruotsalaisen ympäristön-huoltoyhtiö Sakabin ja tam-mikuussa 2015 tanskalaisen Nordin. Nyt myös nämä toi-mivat ekokem-nimellä.

”Haluamme vahvistaa poh-

joismaisen asemamme, kui-tenkin Riihimäki-lähtöisesti. Riihimäellä meillä on kaikkein laajin palvelutarjoama. Riihi-mäelle olemme keskittäneet ongelmajätteiden käsittelyn, kierrätyksen ja ympäristöra-kentamisen eli pilaantuneiden maiden käsittelyn, kaatopaik-kojen maisemoinnin ja vesien puhdistuksen. ”

Riihimäen ongelmajätelai-toksesta on 35 vuodessa ke-hittynyt pohjoismainen kier-totalousyhtiö. Tulevaisuutta ei kukaan tiedä, mutta me-gatrendit antavat suuntaa. Globaalin keskiluokan, jo-hon nyt kuuluu puolisentois-ta miljardia ihmistä, usko-taan käsittävän vuonna 2030 jo kolme miljardia. Kulutuk-sen määrä kasvaa valtavas-ti. Valistuneissa yhteisöissä luonnonvarojen säästämises-tä tulee yhä tärkeämpää sa-malla kun teollinen tuotanto kasvaa hitaasti.

ekokem Oyj:n liikevaihto tuplaantui viidessä vuodes-sa nykyiseen 200 miljoonaan euroon ja liikevoitto viisin-kertaistui samassa ajassa 35 miljoonaan euroon. Yhtiön omistavat Suomen valtio,

selvitetään ja asiasta infor-moidaan mm. kunnan inter-net-sivuilla.

LoppiJokiniemen maankaato-paikka. Puutarhajätettä, risuja ja oksia otetaan vastaan Lopen kunnan maankaatopaikalle, joka sijaitsee Niittypellontien päässä Jokiniemessä, Kantatie 54:n pohjoispuolella. Puutar-hajätteen (myös oksat ja risut) viemisestä tulee sopia Lopen kunnan teknisen toimen kans-sa kunnantalolla (osoite Yh-dystie 5), josta saa ohjeet ja puomin avaimen. avain pa-lautetaan tekniseen toimeen.

Ylijäämämaiden vastaanottoPuhtaita ylijäämämaita vas-taanotetaan erikseen sovitusti kapasiteetin mukaan Kierto-kapula Oy:n Kapulan ja Ka-ranojan jätteenkäsittelyalueilla p. 075 753 0000 (vaihde, pal-velee arkisin klo 8–15). Yksit-täisiä henkilö- ja kuorma-auto-kuormia vastaanotetaan myös ilman erillistä vastaanottosopi-musta hinnaston mukaan.

Hausjärvellä Oitin maan-kaatopaikalla ja Lopella Jo-kiniemen maankaatopaikalla vastaanotetaan puhtaita yli-jäämämaita. Ks. osoitteet ja aukioloajat edellä. Hausjär-ven ja Lopen kunnan järjestä-mät maankaatopaikkapalvelut ovat vain kunnan asukkaille.

5Syyskuu 2015

Puistoduettoa samalla viivalla RiihimäelläRiihimäen pitkäaikaisen kaupunginpuutarhurin Tero Westerlundin jäätyä eläk-keelle puisto- ja viheralue-työtä luotsaa nyt samalla viivalla yhteistyötä tekevä kaksikko.

Kaupunginpuutarhurin ni-mikkeen takaa löytyy Rii-himäellä kunnallisteknii-kan suunnittelijana kolmatta vuotta työskennellyt ym-päristöteknologiainsinöö-ri, miljöösuunnittelija Veera Valkama, jolle kuuluu vi-heralueiden ja puistojen stra-teginen johtaminen eli suuret linjat. Hänen asemansa on asiantuntija, ja hän on mu-kana myös asemakaavojen yleissuunnittelussa.

Vuodesta 1990 Riihi-mäellä puistopuutarhuri-na työskennelleen Lasse Heikkisen tehtävänä taas on puistoyksikön operatii-vinen johtaminen eli yksi-tyiskohdat. Hän on esimies, hänen alaisenaan on koko puistoyksikkö.

”Veera määrittää minne viheralueita perustetaan ja täällä päässä mietitään mi-ten ja minkälaisina ne to-teutetaan”, Heikkinen sel-ventää kaksikon työnjakoa. Molemmat ovat katupäälli-kön alaisia.

Paino pantava perustoimintaanNäkymät eivät puistoyksi-könkään suunnasta katso-en ole kovin valoisat. Las-se Heikkinen muistelee 2000-luvun alkua, jolloin alettiin saada kohtalaisesti rahaa kaupungin viherryt-tämiseen. Laman aikana re-surssit ovat sitten koko ajan laskeneet.

Viime vuosina on ke-säkukkia ja kunnossapi-toa jouduttu vähentämään. Myös henkilöstö on selvästi pienentynyt, kun pois lähte-neiden paikalle ei ole voitu palkata uusia työntekijöitä.

”Rahoitustaso ei var-maankaan ole nousussa, joten huomio pitää kiinnit-tää perustoimintaan ja mah-dollisimman tehokkaaseen suunnitteluun”, Lasse Heik-kinen sanoo.

Hän muistuttaa, että ase-tukset määräävät, että kau-

pungin on oltava turvalli-nen. Riihimäen strategia taas painottaa viihtyisyyttä.

Väki venynyt loistavasti”Kiitän puistoyksikön väkeä, joka on ollut sanomattoman innostunutta niin kesäkuk-kien, leikkipaikkojen ylläpi-don kuin muunkin toimin-nan suhteen. Vähät rahat on saatu tehokkaasti käytettyä ja väki on venynyt tilanteen mukana erittäin hyvin. Vaik-ka ruohonleikkaajien mää-rä väheni kesällä kolman-neksella, he venyivät todella kiitettäviin suorituksiin. Po-rukka on muutenkin ollut in-novatiivista: keskustassakin käytettiin perunaa koristeena ja monissa infopisteissä ja ja-kajissa hyödynnettiin erilai-sia kylvökukkia”, Heikkinen kiittelee.

Puistoyksikössä työsken-telee 10 vakinaista työnte-kijää ja kesällä lisäksi 10-15 kausityöntekijää. Koululai-sia on kesällä työllistetty nelisenkymmentä kolmessa ryhmässä.

Sydämellä koko kaupungin viheralueetVeera Valkamalla on ollut sormet mukana puistoyk-sikön asioissa viheralueoh-jelman kautta, jota hän on

suunnitellut ennen nykyistä tehtäväänsä.

”Riihimäellä on paljon vi-heralueita ja se tunnetaan kukkaloiston kaupunkina, joten ymmärrän hyvin, että kaupunkilaiset ovat huolis-saan määrärahojen vähenty-essä”, Veera Valkama sanoo.

”Haluan varmistaa koko kaupungin viheralueiden kehittämisen ja luoda käy-tännöllistä ja kaunista kau-punkiympäristöä.”

Oikeanlaisia alueita oikeassa paikassaHän pyrkii siihen, että oi-keanlaisia viheralueita olisi tarpeeksi oikeissa paikois-sa. Viheralueisiin kuuluvat sekä istutetut alueet että lä-himetsät.

Veera Valkama muistut-taa, että viheralueilla voi olla muutakin toimintaa kuin vir-kistykseen liittyvää.

Joillekin viheralueille voi soveltua esimerkiksi lumien lähisijoituspaikkoja tai hu-levesien viivytysratkaisuja ”ettei kaikkea tarvitse joh-taa putkessa Vantaaseen”. Uuden kaupunginpuutarhu-rin työnkuvaan on kirjattu vastuu hulevesien hallinnan kehittämisestä.

Riihimäellä on raken-nettua puistoa yhteensä 73 hehtaaria, rakennettua katu-

viherrysaluetta 41 hehtaa-ria, puistometsää ja niittyjä 536 hehtaaria, luonnonsuo-jelualueita 121 hehtaaria ja talousmetsää 332 hehtaa-ria. Tästä luettelosta puut-tuvat vielä kiinteistöjen vi-heralueet.

Hoitoluokkajako otetaan käyttöönPuistoyksikkö on kaksi vuot-ta kokeillut aluehoitojärjes-telmää eli tietyt ihmiset on nimetty hoitamaan tiettyä aluetta. Näin on saatu aikaan tehokkuutta ja säästöjä.

”Nyt olemme ottamas-sa uudelleen käyttöön myös hoitoluokkajakoa, joka on viime aikoina päivitetty”, Lasse Heikkinen selvittää.

ihan kohta tulee eteen kes-kustan puistojen saneeraus-tarve. esimerkiksi itsenäi-syydenpuiston ikääntynyttä kasvustoa ja käytäväverkkoa tulee huoltaa. Urheilupuiston turhankin tiheiksi kasvanei-ta vesakoita on pakko alkaa harventaa. Myös urheilupuis-ton vanhaa koivikkoa har-vennetaan ja uutta istutetaan tilalle. ensi vuonna rakenta-misvuorossa on Metsäkorven leikkipuisto.

TeKSTi Ja KUVa: URPU-KaaRiNa

YLi-LaURiLa

Miten erotan espanjan- siruetanan ukkoetanasta?Menneenäkin kesänä es-panjansiruetanat ovat vaivanneet puutarhoja ja kansa on yrittänyt teh-dä parhaansa viheliäi-sen vieraan nitistämisek-si. Siinä sivussa on myös moni kotimaiseen eläi-mistöön kuuluva, kuol-leita lehdenosia syövä ja siis sinänsä puutarhakas-veille vaaraton ukkoeta-na päätynyt virhetunnis-tuksen vuoksi jäteastiaan. Miten espanjansirueta-nan ja ukkoetanan erot-taa, Riihimäen puis-topuutarhuri Lasse Heikkinen?

”Vaikeata se onkin, sillä espanjansiruetana kasvaa hyvin samankokoisek-si kuin Suomessa erittäin yleinen ukkoetana. Väri-tyskin voi kummallakin vaihdella kellertävästä lä-hes mustaan. ilmanotto-aukko on espanjansirueta-nalla kuitenkin lähempänä päätä ja etana on jotenkin limaisempi.”Mitä elintapaeroja eläi-millä on?

”Siruetanoita voi luon-nossa havaita suurinakin keskittyminä, kun taas

ukkoetanat l i ikkuvat usein yksinään.” Entä ruokailutavat?

”espanjasiruetana syö kaiken, mitä eteen sattuu, elävistä kasvinosista omiin lajitovereihinsa saakka. Ukkoetana taas on hajot-taja, joka syö vain kuollei-ta kasvinosia eikä siis ole puutarhalle vaarallinen.”Onko vieraslajin torjun-taan olemassa keinoja?

”Maastoon voi levittää rautaoksidijauhetta, jota saa ostaa maatalousliik-keistä. Sanotaan myös, että etana ei tule kuparin yli. Molemmat mainitut keinot ovat kuitenkin kal-liita. Nurmikot kannat-taa pitää mahdollisimman matalina ja leikkuusilput kerätä pois.”Ovatko riihimäkeläiset jaksaneet kerätä espan-jansiruetanoita tänä ke-sänä?

”Kiitettävästi. Meillä on kymmenkunta etanaros-kista, jotka tyhjennetään pari kertaa viikossa. Vi-heliäiset vieraat tapaavat tiensä pään jätteen joukos-sa ja päätyvät ekokemille poltettavaksi.”

Vieraslajiuutisial Jättiputkesta lainsuojaton?l Muista ajoitus jättipalsamin niitossa!l Lupiini on jo voittanut ihmisen”Jättiputki on monella ta-solla hankala kasvi, ja sitä jokaisen kannattaa suitsia omilla maillaan”, sanoo Riihimäen puistopuutarhuri Lasse Heikkinen.

Tiettävästi lainsäätäjä on

valmistelemassa säädöksiä, jotka tulevat aiheuttamaan seuraamuksia jättiputken hävittämisen laiminlyöville maanomistajille.

”Jättipalsamia olemme torjuneet niittämällä. Siinä

ajoitus on tärkeää. Työ pi-tää tehdä ennen kuin kasvit poksauttavat siemenensä il-moille”, Heikkinen vink-kaa.

Hänen mukaansa esimer-kiksi lupiini on jo saavutta-nut meillä sellaisen aseman, että piennarniityillä se on mahdoton vastustaja.

Kaupungin puistoyksi-köllä ei ole viranomais-

valtuuksia eikä se voi vel-voittaa ketään hävittämään vieraslajeja puutarhoistaan tai pihoiltaan.

Jättipalsami kannattaa niittää ennen kuin siemenet poksahtavat metrien pää-hän emokasvista.

tYHMÄ KYSYMYS

”Olemme samalla viivalla”, sanovat Riihimäen viherstrategiasta vastaava kaupungin-puutarhuri Veera Valkama ja puistoyksikköä luotsaava puistopuutarhuri Lasse Heikki-nen. Taustalla auringonkukkapelto ja oikealla osa varikon pihalle istutettua monivuotis-ten puutarhakasvien kasvuvyöhykekokeilua.

Kuva: urpu-Kaarina yli-laurila

Luonnontieteellisen keskusmuseon mukaan espan-jansiruetana kasvaa 7-14 cm pituiseksi. Sen väritys on hyvin vaihteleva, yleispiirteenä on värien likaisuus.

Suomen yksilöt ovat olleet likaisen oranssinpuna-ruskeita ja niiltä ovat useimmiten puuttuneet sivu-juovat. Yksilöt voivat olla myös harmaan vihertäviä, jolloin niillä on usein tumma sivujuova ja kilvellä lyyramainen kuvio. anturan alapinta on valkea ja lima jokseenkin väritöntä.

ukkoetana on väritykseltään harmaan raidallinen.

Espanjansiruetana.Kuva: KJetil lenes,Creative Commons Attribution 2.5

Ukkoetana.Kuva: teemu mäKi, Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0

Syyskuu 20156

Pakkausjätteen tuottajavastuu tulee – oletko valmis?Uusi pakkausasetus siirtää vastuun kuluttajapakkausjät-teiden (lasi, metalli, kuitu- ja muovipakkausten) keräämi-sestä pakkausten tuottajille eli kaupalle ja teollisuudelle. Tuottajat järjestävät pakka-usasetuksen mukaisen kerä-ysverkoston, jonka pitää olla valmis 1.1.2016.

Keräyspisteistä tulee aikai-sempaa yhtenäisempiä, jo-kaisessa pisteessä kerätään vähintään lasia, metallia ja kuitupakkauksia ts. karton-kia ja osassa myös muovi-pakkauksia.

Muutos tarkoittaa myös sitä, että pisteiden tyhjentä-misestä ja siivoamisesta vas-taa eri taho kuin aikaisem-min.

Mikä on Rinki Oy?Pakkausjätteiden keräyksen organisoi Rinki Oy (Suomen Pakkauskierrätys Rinki Oy), jolle tuottajayhteisöt Mepak-Kierrätys Oy, Suomen Kerä-yslasiyhdistys, Suomen Kui-tukierrätys Oy ja Suomen Uusiomuovi Oy ovat anta-neet tehtävän.

Rinki suunnittelee keräys-järjestelmän, rakentaa kerä-yspisteet astioineen ja vastaa tyhjennyksistä ja siivouksesta.

Tuottajavastuun laajenemi-

nen tuo kaupalle ja teollisuu-delle huomattavan lisäkustan-nuksen, kaikki kustannukset katetaan myynnillä, joten uu-det vastuut saattavat hieman nostaa tuotteiden hintoja.

Keräyspisteet vähenemässä?Tavoitteena on sovittaa yh-teen jätteiden mahdollisim-man tehokas keräys ja kulut-tajia hyvin palveleva verkko. Tällöin keräyskustannukset saadaan myös mahdollisim-man alhaisiksi.

Rinki Oy:n tuleva keräys-pisteiden määrä on huomat-tavasti pienempi kuin aikai-semmassa verkostossa. Jos keräyspisteiden määrä ja si-jainti tuntuu puutteelliselta, kunnilla on mahdollisuus

täydentää verkostoa. Syksyn aikana kunnat, jä-

telautakunta ja Kiertokapula pohtivat tätä asiaa. Mahdol-listen täydentävien keräys-pisteiden tyhjennyksestä ja siivouksesta vastaisi Kierto-kapula.

Kauppamatkalla eroon pakkausjätteistä Rinki Oy on pisteiden suun-nittelussa ottanut huomioon sen, että asiakkaiden oli-si mahdollisimman helppoa palauttaa pakkaukset samalla kun asioivat kaupassa.

Riihimäelle, Hausjärvel-le ja Lopelle Rinki on suun-nitellut yhteensä 18 keräys-pistettä. Paikoista ei vielä ole kauppojen kanssa sovittu, jo-ten niitä ei voi julkaista. Täl-löin kuitenkin 42 harvemmin tyhjennettyä, syrjemmässä olevaa pistettä poistuisi.

Kokonaisuutena pakkaus-kartongin keräyspisteet li-sääntyvät ja lisäksi aivan uutena tulee mukaan pak-kausmuovin keräys.

Lisäksi muiden toimijoi-den kanssa tehdään yhteis-työtä, jotta samoissa pisteis-sä vastaanotettaisiin myös esimerkiksi paperia ja teks-tiilejä. Jätehuoltomääräys-ten mukaan kaikki pakkaus-jäte on lajiteltava ja vietävä

uudet jätehuoltomääräykset muuttavat käytäntöjäKiertokapula Oy:n alueen kuntiin laaditut uudet yh-tenäiset jätehuoltomäärä-ykset ovat tulleet voimaan 1.9.2015.

Kuntien yhteinen jätehuol-toviranomainen, jätelauta-kunta Kolmenkierto, päätti jätehuoltomääräyksistä ko-kouksessaan 16.6.2015, ja määräykset koskevat kaik-kia alueen kuntia eli Hattu-laa, Hausjärveä, Hyvinkäätä, Hämeenlinnaa, Janakkalaa, Järvenpäätä, Keravaa, Lop-pea, Mäntsälää, Riihimäkeä, Tuusulaa ja Valkeakoskea.

Mitä ovat jätehuoltomääräykset?Jätehuollon velvoitteet pe-rustuvat jätelainsäädäntöön, ja jätehuoltomääräykset ovat jätelainsäädäntöä täy-dentäviä sitovia määräyksiä.

Jätehuollon tulee aina olla asianmukaista ja vas-tuullista, ja jätteet on kulje-tettava sekä käsiteltävä hal-litusti.

Uudet määräykset ku-moavat vanhat, ja niitä on noudatettava välittömästi.

Määräyksiä annetaan muun muassa jätteen vä-hentämisestä, keräyksestä, lajittelu- ja erilliskeräysvel-voitteista, jäteastioista sekä

niiden tyhjennysväleistä ja sijoittamisesta, kuljetukses-ta, hyödyntämisestä ja lop-pukäsittelystä, yhteisten jä-teastioiden eli ns. kimppojen käytöstä, sako- ja umpikaivo-lietteiden tyhjennysväleistä ja omatoimisesta käsittelystä sekä jätehuoltoa koskevista teknisistä vaatimuksista.

asukkailla on oleellinen rooli jätteen synnyn ehkäi-syssä, jätteiden lajittelussa ja jätteistä syntyvien haitto-jen ehkäisyssä.

Kaikkien asuinkiinteistö-jen tulee kuulua järjestetyn jätehuollon piiriin, mukaan lukien vapaa-ajan kiinteis-töt, eikä vapautusta jäte-huollosta voi saada.

Poikkeuksen jätehuolto-määräysten noudattamisesta voi myöntää vain jätehuol-toviranomainen, ja mahdol-linen poikkeus myönnetään erityisestä syystä yksittäis-tapauksissa.

Jätehuoltomääräyksiin on tehty myös yleinen osa sekä määräysten perustelut.

Yleisessä osassa kerro-taan jätehuoltomääräysten taustalla olevista velvoit-teista sekä annetaan tietoa ja neuvontaa jätehuollosta.

Perustelujen tarkoitukse-na on tulkita määräysten si-

sältöä ja ohjata määräysten soveltamista.

Merkittävimmät muutoksetasukkaiden kannalta keskei-simmät muutokset uusissa jätehuoltomääräyksissä ovat:u Yhteis- eli kimppa-asti-

an perustamisesta ja sen käy-töstä luopumisesta sekä sitä käyttävien kiinteistöjen muu-toksista on aina ilmoitetta-va. Hausjärvellä ja Riihimä-en taajama-alueella ilmoitus tehdään Kiertokapula Oy:n askaspalveluun, Riihimäen haja-asutusalueella ja Lopel-la jätehuoltoviranomaiselle. ilmoituksessa on oltava yh-dyshenkilön yhteystiedot, yhteisastian sijainti ja koko, tiedot yhteisastiaa käyttävis-tä kaikista kiinteistöistä sekä laskutustiedot.u Biojäte ja kartonki-

pakkausjäte on lajiteltava ja erilliskerättävä omiin kiin-teistökohtaisiin jäteastioihin taaja-asutusalueella vähintään 5 asuinhuoneiston kiinteistöil-lä. Syksy on siirtymäaikaa, ja erilliskeräys on oltava käyn-nissä 1.1.2016 alkaen. Biojäte voidaan vaihtoehtoisesti myös kompostoida jätehuoltomää-räyksiä noudattaen. Vanhois-sa jätehuoltomääräyksissä

Opas öljysäiliön omistajille ja haltijoilleRakennuksen öljyläm-mityslaitteisto tarvitsee huoltoa ja kunnossapitoa toimiakseen turvallisesti.

ennakoi ja karta kallii-ta öljyvahinkoja - Opas öljysäiliön omistajille ja haltijoille antaa ohjeita säiliötarkastuksiin, kun-nossapitoon ja käytös-tä poistamiseen liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi op-paassa käsitellään muun muassa lämmitysjärjestel-

män vaihtotilanteessa huo-mioitavia asioita.

Opasta on saatavana painettuna Riihimäen ym-päristönsuojeluyksikös-tä yritystalolta osoittees-ta eteläinen asemakatu 2 (2. krs).

Lisätietoa: ympäristön-suojelusuunnittelija Jen-ni Lehtonen, p. 019 758 4161 tai jenni.lehtonen@riihimaki.fi sekä www.rii-himaki.fi/Ymparisto

joko kiinteistön omaan ke-räysastiaan tai alueellisiin keräyspisteisiin.

Lajitteluohjeet yhtenäisiksiPakkausjätteiden lajitte-luohjeet ovat vihdoin samat koko maassa, mikä helpot-taa kotitalouksien lajittelua. Kiertokapula on muuttanut lajitteluohjeistuksensa näi-den ohjeiden mukaisiksi jo toukokuussa.

Lasin ja metallin osalta la-jitteluohjeet eivät käytännös-sä muuttuneet, ainoastaan ni-mikkeet muuttuivat 1.5.2015. Uusina nimikkeinä ovat pak-kauslasi, pakkausmetalli ja pakkauskartonki.

Kartongin osalta lajitte-luohjeistus muuttui vain hieman, eli keräykseen saa viedä ainoastaan pakkaus-kartonkia, ei esim. askarte-lukartonkia tai piirustuksia.

Muovipakkausten keräys alkaa 1.1.2016, mutta muo-via ei kerätä kaikissa kerä-yspisteissä.

Oikea lajittelu ja pakkaus-ten tyhjentäminen/puhdistus on hyvin tärkeää, koska vir-heellinen ja välinpitämätön lajittelu vaikeuttaa materiaa-lin hyödyntämistä ja aiheut-taa vain lisäkustannuksia.

Lasin ja muovin hyötykäyttö paranee Kotitalouksilta kerätty lasi-pakkausjäte kuljetetaan eng-lantiin, jossa lasi lajitellaan ja puhdistetaan. Tämä lasi on saanut eU:n end-of-Waste -statuksen, eli se ei ole jätettä vaan raaka-ainetta. Lasimurs-kaa menee mm. Coca Cola -pullojen valmistukseen.

Suomessa syntyvästä muo-vipakkausjätteestä 70 pro-senttia on peräisin kotitalo-

uksista. Kuluttajat ovat jo vuosia toivoneet pakkaus-muoville keräystä, joka nyt vihdoin alkaa.

Muovin kierrätys uusio-raaka-aineena on ekokemin teettämän tutkimuksen mu-kaan polttoa parempi vaih-toehto ympäristön kannalta.

2016 alkaen tyhjille ja puh-taille muovipakkauksille on keräysastioita osassa Rinki Oy:n keräyspisteistä. Kulut-tajilta kerätty pakkausmuovi toimitetaan ekokemille Rii-himäelle, missä siitä jaloste-taan uusiomuovituotteita.

TeKSTi:LiiSa SiVUSaaRi

PiiRROKSeT: KieRTOKaPULa

Kirjoittaja on Kiertokapula Oy:n asiakaspalvelupääl-likkö.

kiinteistökohtainen jäteastia on edellytetty yli 10 huoneis-ton kiinteistöiltä. u Pikakontteja ei saa

käyttää 1.1.2016 alkaen.u Kuivajäteastian (kui-

vajäte ei sisällä bio- eikä muuta hyödynnettävää jä-tettä) pisin tyhjennysväli on 8 viikkoa. aiemmin Riihi-mäellä pisin tyhjennysväli on ollut 4 viikkoa, Hausjär-vellä ja Lopella 8 viikkoa. u Jätevesilietteiden oma-

toiminen käsittely on lähtö-kohtaisesti kiellettyä. Omassa asumisessa syntyvän lietteen levittämisestä käsiteltynä (esim. kalkkistabilointi) lan-noitustarkoituksessa omal-

le pellolle tai omassa hallin-nassa olevalle pellolle tulee ilmoittaa etukäteen jätehuol-toviranomaiselle. Naapuri- tai muut lähekkäin sijaitsevat kiinteistöt voivat käsitellä yh-teensä enintään neljältä kiin-teistöltä asumisessa syntyvän lietteen ja levittää sen pel-toon lannoitustarkoitukses-sa samoin edellytyksin kuin omassa toiminnassa synty-neen lietteen. Jätevesilietteen yhteiskäsittely vaatii poik-keamislupaa jätehuoltomää-räyksistä, ja poikkeamista haetaan jätehuoltoviranomai-selta. Poikkeamista hakee se, joka vastaanottaa, käsittelee ja hyödyntää lietteen.

Lisätietoja jätehuoltomää-räyksistä saa jätehuoltovi-ranomaiselta sähköpostitse jatelautakunta@hameenlin-na.fi tai puhelimitse (03) 621 4196, palvelusihteeri Jenna Järvinen tai (03) 621 4194 jätehuoltokoordinaat-tori Heli Haapea.

Määräykset perustelui-neen löytyvät muun muas-sa jätehuoltoviranomaisen verkkosivuilta www.kol-menkierto.fi

HeLi HaaPeaKirjoittaja on Jätelauta-kunta Kolmenkierron jäte-huoltokoordinaattori.

7Syyskuu 2015

Rapuvuoden alku heikko, jatko tavanomainenKun kaverit istuvat tieto-koneen ääressä vapaa-ai-kanaan, loppilainen lukio-lainen Perttu Valonen, 16, ottaa haulikon tai kiväärin ja lähtee metsälle. Toinen in-nostava harrastus on kalas-tus ja ravustus.

Perttu muutti perheensä mukana Lopelle 2002. Hän on ravustanut Lopella yli 10 vuotta isänsä ja Helge Jout-sin kanssa.

Hänellä on metsästys-kortti ja rinnakkaislupa isän aseisiin. Niillä kaatuu pien-riistaa. Tihkusateessa saat-taa hyvinkin kulua tuntikau-sia pellon reunassa. Riuskaa liikuntaakin näissä harras-tuksissa saa, kun ensin pyö-räilee ja soutaa ja talvel-la kairaa 80 senttiä paksua jäätä.

”Kalastus ja metsästys

ovat verenperintöä monen polven kautta. Ravustus tuli elämääni luonnollisena kalastuksen sivussa. Rapu kiinnostaa minua eläimenä”, Perttu sanoo.

Hänen ravustuspaikkojaan löytyy lähinnä Loppijärveltä ja Ojajärveltä. Kalastamaan taas voi lähteä useille muil-lekin järville. Sakaralta saa hyvin muikkuja.

takana kolmet rapujuhlat”Tänä vuonna ravustuksen alkukausi oli tosiheikko. Se johtui kylmästä kelistä, jos-ta seurasi myöhäinen kuo-ren vaihto. Siihen tarvitaan tarpeeksi lämmin vesi. ilmat lämpenivät muutama viikko tavanomaista myöhemmin, ja ravut lähtivät liikkeelle vasta saatuaan kuoren vaih-dettua”, Perttu Valonen sel-vittää.

Ravustuskausi alkaa 21.7. klo 12. Nyt lähtö myöhästyi parilla viikolla.

”Kyllä me heti ravustim-me, mutta alussa oli hiljais-ta. Myöhemmin rapuja saa-tiin hyvin.”

Perttu arvioi, että Lopella hänen rapuseurueensa saalis on keskimäärin ollut rapu

per merta ja yö. Porukalla on viritettynä yhteensä 20 mertaa. Kolmet rapujuhlat on tällä sesongilla pidetty.

entä päätyykö rapuja myyntiin?

”Onko ravustus sitten enää kivaa?” Perttu Valo-nen naurahtaa.

Merrat on parasta kat-soa heti aamulla, sillä pyy-tävyydeltään hyvistä Ra-pu-Rosvo -merroista ravut saattavat lähteä itse pois.

Nyt Pertun rapuporukka pitää taukoa, mutta syksyn mittaan ravustusta aiotaan vielä jatkaa kunnes ravus-tuskausi 31.10. loppuu.

Loppijärven tila paremmaksi!Täplärapuja vai jokirapuja?

”Täplärapuja ne ovat. Lo-pen järvistä ilmeisesti vain Melkuttimista ja iso-Mal-valta löytyy jokirapuja”, Perttu tietää.

Ojajärvi on Lopen uusi ra-pujärvi. Joku toi sinne täplä-ravun, ja sittemmin sinne saatiin lupa istuttaa sitä li-sää.

Loppijärvessä on rapujen elintila pienentynyt. Rapu viihtyy kovalla pohjalla, ja Lopenkylän puolella järven

kova pohja on jäänyt mudan alle. Sajaniemen puolel-ta taas saadaan rapuja, kun siellä on enemmän kivikoita ja muita kovia pohjia.

Perttu Valonen on kuiten-kin huomannut, että järven mutaisuus on koko ajan li-sääntynyt. esimerkiksi Ki-visilta on ollut kova tasan-ne, mutta se on jatkuvasti

kaventunut.”Järven tilaa on pyritty

parantamaan hoitokalastuk-sella ja tekemällä laskeutus-altaita sekä viemällä fosfo-risieppareita laskuojiin.”

Perttu Valonen tähtää tu-levaisuudessa kalatalous-puolelle, todennäköisesti iktyonomiksi.

”Se on ollut haaveena pik-

kupojasta saakka. Läksyjen luku tosin häiritsee harras-tuksia”, lukion ekaluokka-lainen virnistää, ja jatkaa: ”Läksyt on tehtävä hyvin, että on luvassa jatkoa.”

TeKSTi Ja KUVa: URPU-KaaRiNa

YLi-LaURiLa

Vastuullinen ravustaja ei levitä rapuruttoaRavustuskausi on juuri päättymässä. Lain mukaan ravustusta voisi jatkaa vielä lokakuun ajan. Käytännös-sä ravustus kuitenkin lop-puu elo-syyskuun vaihtees-sa, kun lomakausi päättyy ja kesämökeiltä siirrytään takaisin kaupunkeihin. Toki kaupalliset ravustajat jatka-vat niin kauan kuin kysyn-tää riittää.

Suomessa on kaksi hyö-dynnettävää rapulajia: joki-rapu ja täplärapu. Jokirapu on maassamme alkuperäi-nen laji. Rapurutto tuhosi etelä-Suomen suurten järvi-en tuottavat jokirapukannat kuitenkin jo yli sata vuotta sitten, eivätkä ne sen jäl-keen enää yrityksistä huoli-

matta elpyneet.Täplärapu tuotiin maaham-

me 1960-luvulla korvaamaan näitä tuhoja. Sen systemaatti-nen kotiuttaminen alkoi laa-jassa mitassa 1990-luvulla, ja nykyisin useimmissa ete-lä-Suomen suurissa reittive-sissä on tuottavat täplärapu-kannat.

Täplärapu elvytti etelä-Suomen ravustuskulttuurin. Ravustajia on jo yli 100 000 ja rapusaalis on jo lähes 10 miljoonaa kpl vuodessa. Se on noin puolet 1900-lu-vun alun parhaista saaliista. Saalis kasvanee lähivuosina edelleen, vaikka vuosittai-nen vaihtelu voi olla suurta.

Täplärapukantojen voimis-tumisen kääntöpuolena on

jokiravun ahdinko. Hämees-sä sen kantoja on enää pie-nissä latvavesissä. Täplärapu kantaa jokiravun tappavaa ra-puruton tyyppiä sairastumat-ta siihen itse. aggressiivisena ja nopeasti kasvavana lajina täplärapu syrjäyttää jokira-vun kilpailussa muutenkin.

Täpläravun kotiuttamista Suomeen on ohjattu valta-kunnallisin strategioin, jois-ta uusimman maa- ja met-sätalousministeriö vahvisti viime vuonna. Ohjelma ra-jaa täpläravun kotiuttami-sen vain sellaisiin vesis-töihin, joissa se ei aiheuta vaaraa olemassa oleville tai elvytettävissä oleville joki-ravun kannoille. Täplära-vun istuttamiseen vaaditaan aina eLY-keskuksen lupa.

On erittäin tärkeää, ettei täplärapuja siirretä vesistös-tä toiseen ilman lupaa. Sum-mittaiset istutukset voivat aiheuttaa suurta tuhoa joki-ravulle. On myös tärkeää, ettei ravustettaessa siirre-tä mertoja tai muita pyynti-välineitä vesistöstä toiseen. Jos siirto on välttämätön, on pyydykset desinfioitava asi-anmukaisesti pakastamalla, kuivaamalla tai desinfioin-tiaineella. Jos syöttikalat on pyydetty toisesta vesistöstä, on ne ennen käyttöä pakas-tettava. Saaliiksi saatuja ra-

puja saa sumputtaa ainoas-taan pyyntivesistössä.

Kansallisen rapustrategian mukaan jokirapu halutaan säilyttää hyödynnettävänä lajina ja elvyttää sen kanto-ja koko sen levinneisyysalu-eella. Tutkimusten mukaan jokirapu viihtyy parhaiten pienissä vesissä. Siksi kaik-ki pienet latvavesistöt, joissa ei ole yli 500 hehtaarin jär-viä, tulisi varata jokiravulle.

Tällaisia pienvesiä on jo-kiravun onneksi Suomessa valtavan paljon. Vesialueiden omistajien kannattaa yhdes-sä kalastusalueiden kanssa selvittää omien pienvesien-sä tilanne, ja ryhtyä mah-dollisuuksien mukaan el-vyttämään jokirapukantoja. Neuvontajärjestöt ja eLY-keskukset antavat tarvittaes-sa asiantuntija-apua.

Kansallinen rapustrategia löytyy maa- ja metsätalous-ministeriön verkkosivuil-ta: http://www.mmm.fi/at-tachments/kalariistajaporot/P4hhgvN0f/mmm_kansalli-nen_rapustrategia_WeB_2.pdf

TeKSTi Ja KUVa: JUKKa MUHONeN

Kirjoittaja on Rapukunin-gas ja ELY-keskuksen joh-tava kalatalousasiantun-tija, joka jää eläkkeelle 1.10.2015.

Kanta-Hämeen eli Suo-men rapumaakunnan rapu-kuningas valittiin kuudetta kertaa elokuussa. Tusinas-ta ehdokkaita valituksi tuli Jukka Muhonen. Hän on koko ikänsä ollut into-himoinen ravustaja ja ra-pujen syöjä, ja on myös toiveammatissaan – eLY-keskuksen johtavana kala-talousasiantuntijana – pääs-syt edistämään Hämeen maakuntien raputaloutta.

Hän on tehnyt merkittä-vää yhteistyötä kalatalous-alueiden, neuvontajärjes-töjen ja tutkimuslaitosten kanssa parikymmentä vuot-ta. Muhosen työ on tuotta-

nut tulosta. Pitkän ”kuivan kauden” jälkeen Suomessa on taas yli 100 000 ravus-tajaa. Ravuilla on jälleen merkitystä myös kaupalli-sessa kalastuksessa ja maa-seutumatkailussa.

Jukka Muhosen suurek-si ansioksi katsottiin se, että hän toimi ministeriön asettaman kansallisen ra-pustrategiatyöryhmän pu-heenjohtajana. Näin hän pääsi aitiopaikalta kehit-tämään suomalaista ja hä-mäläistä rapukulttuuria. Maa- ja metsätalousmi-nisteriö vahvisti Muhosen johdolla laaditun rapustra-tegian vuosi sitten.

Nam...

”Rapuja siellä on”, toteaa Marjatta Muhonen.

Jukka Muhonen on Rapukuningas 2015

Tällä veneellä Perttu Valonen lähtee ravustamaan Loppijärvelle.

Kuka varasti ravut Ojajärveltä?Satakunta rapua hävisi sumpusta, jossa niitä säi-lytettiin Lopen Ojajär-vellä. tapaus ei ole ainoa laatuaan.

Pitkäkyntinen, pilasit monen rapujuhlat!

Syyskuu 20158

Mummon kasvihuoneessa

Viivi oli mummonsa kans-

sa kasvimaalla ke-räämässä kesän satoa.

Mummo oli varhain ke-väällä istuttanut perunaa, porkkanaa, sipulia ja her-nettä kasvimaallensa ja nyt ne olivat kasvaneet suu-riksi ja meheviksi. Viiviä kuitenkin kiinnosti mum-mon kasvihuoneesta tuleva herkullinen tuoksu. Siellä

mummo kasvatti to-maatteja.

Viivi hiipi kasvihuoneen ovelle ja pujahti oven raosta sisään. Mutta huh, olipa siel-lä kuuma! Viiviä alkoi pyör-ryttää. Silloin tuli mummo sisään kasvihuoneeseen ja antoi Viiville vettä. Viivi joi ja pyyhki hikikarpalot otsal-taan.

”Miksi täällä on näin kuuma?” ihmetteli Viivi.

Mummo selitti, että kas-vihuoneessa oleva lasi pääs-tää auringonvalon sisään, mutta estää lämpöä karkaa-

masta ulos. Siksi sisällä oli niin lämmin. Vaikka Viivi pitikin kesästä ja sen tuo-masta lämmöstä oli hän tyy-tyväinen, ettei ulkona ollut yhtä kuuma.

”Kuvitella, jos taivaal-la olisi tuollaisia laseja niin mehän sulaisimme kuu-muudesta!”, huudahti Viivi.

Mummo nauroi ja kertoi, että itse asiassa korkealla ilmassa on paljon pienen pieniä kaasuja, joista osa toimii samalla tavoin kuin kasvihuoneen lasi.

”Nuo kaasut, joita kut-

sutaan kasvihuonekaasuik-si, pitävät osan auringosta tulevasta lämmöstä tääl-lä maan pinnalla, muuten lämpö karkaisi avaruuteen ja täällä olisi todella kyl-mä”, kertoi mummo. ”Sitä kutsutaan kasvihuoneilmi-öksi”, hän jatkoi.

Viivi katseli ihmeissään vuoroin kasvihuonetta ja vuoroin taivasta.

”Me emme siis sula?” ky-syi Viivi.

”ei, emme me sula”, nau-roi mummo ja jatkoi: ”Mut-ta kasvihuonekaasuja alkaa olla taivaalla liikaa, koska me ihmiset päästämme niitä sinne. Sekään ei ole hyvä.”

Viivi kysyi, mistä niitä

kasvihuonekaasuja sinne tai-vaalle sitten päätyi. Mummo kertoi, että niitä tulee esimer-kiksi ulos auton pakoputkes-ta autolla ajaessa tai jätteen maatuessa kaatopaikalla. Nii-tä syntyy usein myös sähkön ja lämmön tuotannossa.

”Tuleeko niitä kun minä ajan uudella pyörälläni?” ky-syi Viivi hieman epäröiden.

”ei tule, pyöräillessä niitä ei synny. Päinvastoin, pyö-räily on oikein hyvä ja ter-veellinen liikkumistapa”, sanoi mummo.

Viivi huokaisi helpotuk-sesta koska oli vasta saanut uuden polkupyörän ja piti siitä kovasti.

Mummo otti tomaatin ja

sanoi: ”Syö myös näitä kas-viksia, ne tekevät hyvää sekä sinulle että ilmastolle”.

Mummo antoi tomaatin Viiville, joka ihaili tomaa-tin sileää ja kauniin punaista pintaa hetken kunnes hauk-kasi. Herkullista! Viivi päätti ottaa muutaman tomaatin ko-tiin vietäväksi sillä kohta oli-si ruoka-aika.

Lähtiessään tomaattisaa-liinsa kanssa Viivi kääntyi ovella vielä mummon puo-leen ja kysyi: ”Onko sillä ih-misen aiheuttamalla ilmas-ton lämpenemisellä jotain nimeä?”

Täytä ristikko ja katso, mitä mummo vastasi.

aiNO VOUTiLaiNeN

1. Mitä mummon kasvihuoneessa kasvoi? 2. Mikä on ilmaston kannalta hyvä liikkumistapa? 3. Kenen kanssa Viivi oli kasvimaalla? 4. Mitä kasvihuone päästää sisään? 5. Mistä materiaalista kasvihuone on tehty? 6. Minne Viivi katseli kasvihuoneesta? 7. Kulkuväline, jota ajetaan? 8. Mikä pitää auringosta saatavan lämmön maan pinnalla? 9. Mitä kasvihuone estää karkaamasta ulos? 10. auton osa, josta tulee kaasuja? 11. Minne lämpö maan päältä katoaisi ilman kasvihuoneilmiötä? 12. Missä muun muassa syntyy kasvihuonekaasuja? 13. Millä sanalla kuvataan jonkin alueen säätä ja siihen vaikuttavia tekijöitä? 14. Mikä on terveellistä syötävää ja hyväksi ilmastolle?

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

10.

11.

12.

13.

14.

Ristikko:

täytä oheinen ristikko sanoilla, jotka löytyvät tarinasta. Käytä sanojen perusmuotoja. Pystysuoralle rivil-le muodostuu mummon vastaus. Lähetä vastaus 30.11.2015 mennessä osoitteeseen: Lopen ympäristötoimi, Yhdystie 5, 12700 Loppi.Vastaajien kesken arvomme kivoja palkintoja!

Viime toukokuun Ekokaaren ristikon oikea vastaus oli ViHannESPaLSta. Onnetar suosi vastaajista P. Stålham-maria Lopelta ja Emilia Suo-melaa Riihimäeltä. Palkinnoksi heille on lähetetty Kasveja Suomen luonnossa -kirja.Onnea voittajille!

Kaupungin reilut kahvittelijatRiihimäen kaupunki tem-paisee reilun kaupan vii-kolla osallistumalla jälleen valtakunnalliseen Reilu kah-vitauko -kilpailuun. Kau-punki haastaa henkilöstönsä kahviringit järjestämään rei-luja kahvitaukoja työpaikoil-laan teemaviikon aikana.

Reilulla kahvitauolla nau-titaan reilun kaupan kah-via sekä mahdollisesti myös muita reilun kaupan herkku-ja. Juotujen kahvikupillis-

ten määrä ilmoitetaan Reilu kauppa ry:lle ja teemaviikon jälkeen yhdistys laskee yh-teen kaikkien koko Suomes-sa juotujen reilujen kahviku-pillisten määrän sekä niiden pienviljelijöitä työllistävän vaikutuksen.

Viime vuonna Riihimäen kaupungin reilulle kahvitau-olle osallistui parikymmen-tä kahvirinkiä ja kaupunki raportoi kilpailuun kaiken kaikkiaan yli 1000 nautittua

Reilun kaupan kahvikupil-lista! Nähtäväksi jää, pääs-täänkö tänä vuonna parem-paan tulokseen!

Haasta sinäkin oman työ-paikkasi, harrastus- tai vaik-ka kaveriporukkasi kahvirin-ki valtakunnalliseen Reilu kahvitauko -kilpailuun! Oh-jeet ja lisätietoa löydät osoit-teesta reilukauppa.fi

aiNO VOUTiLaiNeN

Riihimäki sai Reilun kaupan kaupungin arvonimen vuonna 2012. Reilun kaupan kaupun-kina kaupunki on sitoutunut muun muassa tarjoamaan omissa virallisissa tilaisuuksis-saan reilusti tuotettua kahvia ja teetä sekä tiedottamaan Reilusta kaupasta asukkailleen.

Riihimäellä toimii myös kanna-tusryhmä, jossa ovat edustettui-na kaupungin lisäksi Riihimäen Martat, Riihimäen seurakunta, Riihimäen Vihreät ja Riihimäen

kierrätyskeskus.Reilun kaupan kannatustyö-

ryhmä on avoin ryhmä, johon otetaan mieluusti lisää jäseniä. Mukaan voi liittyä yksityis-henkilönäkin. http://www.riihimaki.fi/reilukauppa/

Reilu kauppa näkyy kau-pungissa esimerkiksi erilaisina tempauksina sekä yhä lisäänty-neenä Reilun kaupan tuotteita tarjoavien kahviloiden, ravinto-loiden ym. määränä.

Kaupunki ja Reilun kau-

Merja Lilius (vasemmalta), Jenni Pekonen, Katja Vuori-nen-Parm ja Mika Lampinen nauttivat Taidemuseon kah-viringissä kahvin lisäksi myös muita reiluja herkkuja.

Ku

va

: rii

him

äe

n

Ka

up

un

Ki

Mikä reilu kauppa?Reilun kaupan kaupungin

arvonimi myönnetään kau-pungille, joka on sitoutunut käyttämään eettisesti kaikkien kaupunkilaisten yhteisiä va-roja, verovaroja. Arvonimen myöntää Reilu kauppa ry.

Reilun kaupan kaupungin arvonimi on saanut alkunsa

yksittäisten kaupunkilaisten aloitteesta Iso-Britanniassa vuonna 1999, ja yhä edelleen Reilun kaupan kaupungin tekevät aktiiviset kaupunkilaiset. Reilun kaupan kaupungissa paikalliset yritykset, yhdistykset, seurakun-nat, kaupunkilaiset ja kaupunki toimivat yhdessä eettisten julkis-ten hankintojen puolesta.

Suomessa Reilun kaupan kaupunkeja ja kuntia on 12, tuoreimpana Vantaa, joka sai arvonimen maaliskuussa 2015. Nyt 30 prosenttia suoma-laisista asuu Reilun kaupan kaupungeissa.

JAANA MAKKulAKirjoittaja on Reilu Kauppa ry:n markkinointikoordinaattori.

pan kannatusryhmä pyrkivät jakamaan tietoa kaupunkilaisille omien vaikutuskanaviensa kaut-ta, mm. tiedottamalla kaupungin verkkosivuilla ja jakamalla mate-riaalia omissa toimipisteissään.

Riihimäen asema Reilun kau-pan kaupunkina on huomioitu myös kaupungin hankintastra-tegiassa, jonka mukaan kau-pungin hankinnoissa pyritään ottamaan eettiset ja kestävät näkökulmat huomioon.

AINo VoutIlAINeN

Reilun kaupan viikolla Rii-himäellä on luvassa ainakin seuraavat reilut kahvit.

l 21.10. klo 14-17 Puutarha-kahvit taidemuseossa.

l 22.10. klo 14-16 reilu kahvi-tarjoilu Kierrätyskeskuksessa.

l 23.10. klo 19 nuorisotyön olkkarikahvit nuorisotila Narniassa, Kirkkopolku 2a, Riihimäen seurakunta.

l Herkkupuoti Woima pitää teepannun kuumana koko viikon ajan.

9Syyskuu 2015

Vapaaehtoistyön peruskoulutus 2015 syksy

Ti 20.10. klo 17.30-19.30Vapaaehtoistoiminnan perusteet

Ti 27.10. klo 17.30-19.30Vapaaehtoisen itsetuntemus ja jaksaminen

Ti 3.11. klo 17.30-19.30 Vuorovaikutus

Ti 10.11. klo 17.30-19.30 Vapaaehtoistyö Riihimäellä käytännön työssä

Kahvit klo 17 alkaen. Paikka: Öllerinkatu 7, Rautatiepuiston päivätoiminnantila.

Koulutuksen järjestää Riihimäen seurakunta & Riihimäen kaupunki

& SPR - Riihimäen osasto & Kotokartanosäätiö & Riihimäen seudun omaishoitajat ja läheiset ry.

Tule mukaan! Maksuton. Ilmoittautuminen 13.10. mennessä:

Eero Haltia, 040 576605, eero.haltia@evl.fi tai kirkkoherranvirasto (019) 7481.

Teollisuuskatu 28, 11100 RMK

Lähikosteikkojen suojelu on tärkeääMaailman kosteikkopäivä (World Wetlands Day), jota Pohjoismaissa vietettiin 2. syyskuuta, muistuttaa lähi-kosteikkojen suojelun mer-kityksestä. Suomen riistakes-kuksen Kotiseutukosteikko LiFe+ -hanke kannustaa maanomistajia ympäri Suo-men perustamaan ja kunnos-tamaan kosteikkoja. Kostei-kot vähentävät maatalouden ravinteiden virtaamista jär-viin, suojaavat tulvilta, tuovat elinympäristöjä vesilinnuil-le ja muutenkin lisäävät lähi-luonnon monimuotoisuutta.

Suomen riistakeskuksen Kotiseutukosteikko LiFe+ -hankkeessa on perustet-tu tai kunnostettu valmiiksi eri puolille Suomea yhteen-sä 47 esimerkkikohdetta, joi-den yhteispinta-ala on yli 220

hehtaaria. Lisäksi on neuvot-tu kymmenien kosteikko-hankkeiden suunnittelussa, rahoitusmahdollisuuksissa ja lupa-asioissa. Kiinnostusta kosteikkojen perustamiseen on ollut tänäkin vuonna ym-päri Suomea.

Paikallisilla asukkailla ja metsästysseurojen jäsenillä on ollut ratkaiseva merkitys kos-teikkohankkeiden käynnistä-misessä, sillä heillä on tärkeää tietoa alueista ja paikallisten suhtautumisesta kosteikkoi-hin. Paikalliselta taholta käyn-nistyvät kosteikkohankkeet ovatkin olleet Kotiseutukos-teikko LiFe+ -hankkeessa parhaiten menestyviä. Täl-löin maanomistajat sitoutu-vat hankkeen toteuttamiseen ja erityisesti kosteikon hoi-toon tulevina vuosina, mikä

on elinympäristön säilymisen kannalta ensiarvoisen tärkeää.

Kosteikkojen perustami-sessa ja kunnostamisessa metsästäjät ja metsästävät maanomistajat ovat olleet avainasemassa. Heillä on usein huoli siitä, että monet aiemmin hyvät vesilintujen elinympäristöt ovat luontai-sen kasvillisuuden muutok-sen tai hoidon puutteessa hei-kentyneet tai muuttuneet jopa kokonaan kelvottomiksi. Kotiseutukosteikko LiFe+ -hankkeen mallikosteikoilla maanomistajat tai metsästys-seurojen jäsenet ovat tehneet tyypillisesti kymmeniä tai jopa satoja tunteja talkootöi-tä kosteikon perustamisen eri vaiheissa. Osalla näistä kos-teikoista metsästetään, mutta monet kosteikot ovat koko-

JaSKa-hanke puhdistaa öljyistä maata LopellaYmpäristöministeriö ja öl-jysuojarahasto ovat pari vuotta sitten käynnistäneet JaSKa-hankkeen, uuden määräaikaisen tutkimus- ja kunnostushankkeen, jolla tehostetaan riskialueilla si-jaitsevien, vanhojen öljyllä pilaantuneiden alueiden kun-nostustarpeen selvittämistä ja alueiden kunnostamista.

Maaperän pilaantumis-

ta ovat tyypillisesti aiheut-taneet polttoaineen jakelu, korjaamotoiminta tai muu öljyn käsittely ja varastointi.

aikaisemmassa SOiLi-maaperän kunnostusohjel-massa on kunnostettu vuo-desta 1997 lähtien suljettujen huolto- ja jakeluasemien öl-jyllä pilaantunut maaperä noin 650 kohteessa. Ympä-ristöhallinnon mukaan Suo-

messa on edelleen noin 800 öljyllä pilaantunutta riski-kohdetta.

JaSKa-hankkeeseen ha-keutuminen on alueiden omistajille vapaaehtoista, mutta hankkeen avulla voi saada luotettavaa tietoa alu-een tilasta ja mahdollisesta kunnostustarpeesta. öljysuo-jarahasto rahoittaa alueiden maaperätutkimukset. Jos ne osoittavat, että alue pitäisi kunnostaa, omistaja voi erik-seen hakea kunnostamista öl-jysuojarahaston varoin.

neljä tutkittiin, kaksi löytyiLopella on JaSKa-hank-keessa tutkittu tähän men-nessä neljä kohdetta. Kaikki ovat entisiä kauppoja tai au-tokorjaamoja, joissa on ol-lut polttoaineiden myyntiä. Kahdessa kohteessa maa-perä on todettu puhtaaksi ja kahdessa pilaantuneeksi.

Pilaantuneissa kohteissa on Pilpalassa Rautakosken-tiellä olevan entisen kylä-

kaupan osalta tehty päätös maaperän puhdistamisesta. Toimenpiteet ovat pääasias-sa biokäsittelyä, jossa hait-ta-aineiden biologista hajoa-mista tehostetaan lisäämällä maaperään happea, ravintei-ta, kosteutta ja lämpöä tar-peen mukaan. Tarvittaessa kunnostuksessa käytetään myös massanvaihtoja. Puh-distamistöiden on suunnitel-tu alkavan kuluvana syksynä ja niiden arvioidaan valmis-tuvan vuoden 2016 loppuun mennessä.

Toinen todettu pilaantunut kohde on Salosen autokor-jaamon kiinteistö Jokinie-mentiellä. Sen osalta rahoi-tushakemus on käsittelyssä öljysuojarahastossa. Rahoi-tuspäätöstä odotetaan tehtä-väksi loppuvuoden aikana.

Hausjärvellä on hank-keessa tutkittu yksi kohde. Tutkimusraportin perusteel-la ei kohteessa ole tarvetta maaperän eikä pohjaveden puhdistustoimenpiteille.

JUHa ViiNiKKa

Ku

va

: lo

tt

a K

öl

li

Hausjärvellä sijaitseva Jokirannan kosteikko rakennettiin patoamalla veden vaivaa-maan metsä- ja suonotkoon.

etelä-Hämeen mallikosteikot ovat Jokiranta Hausjärvellä, Kiipu Jokioisilla ja Vitikankorpi Hämeenlinnassa.

Jokirannan kosteikko rakennettiin patoamalla veden vaivaamaan metsä- ja suonotkoon.

Kohteen pinta-ala on puolisentoista hehtaaria, josta vesipinta-alaa on hehtaarin verran. Valuma-alue on noin 5,5 hehtaaria. Kosteikon vesisyvyydet vaihtelevat patopenkereen edustan yli 2 metrin syvännealueista mataliin muutamien senttien vesipeileihin.

Jokirannan kosteikkoon tu-tustumisesta kiinnostuneiden kannattaa ottaa yhteys Mika tonteriin, puh. 0400 807 559.

naan metsästyksen ulkopuo-lella ja toimivat vesilintujen muuton aikaisina ruokailu- ja levähdysalueina.

Kosteikot on luokiteltu maailman uhanalaisimmaksi ekosysteemiksi. Suomella on merkittävä kansainvälinen rooli kosteikkoluonnon suo-jelussa, koska merkittävä osa euroopan vesilinnuista pesii maassamme. Monimuotoi-sessa kosteikkoluonnossa viihtyy myös valtava mää-rä muuta lajistoa. Palaute-tut kosteikkoelinympäristöt parantavat jopa pintavesien laatua, tasoittavat tulvavir-taamia ja voivat olla merkit-täviä virkistyskäyttökohteita.

JUHa SieKKiNeNKirjoittaja on Suomen riista-keskuksen projektipäällikkö.

Ku

va

: lo

pe

n K

un

ta

JASKA-tutkimus meneillään Pilpalan entisen kyläkaupan pihassa.

Eduskunnassa hävikkiruoka-seminaarieduskunnan Köyhyysryh-mä järjesti hävikkisemi-naarin syyskuussa.

Suomalainen yhteiskun-ta on yhä selvemmin ja-kaantunut hyväosaisiin ja huono-osaisiin. Kasvavat leipäjonot ovat kansallinen häpeä, jonka olemassaolo-ja ei tule hyväksyä.

Samaan aikaan hyvää syömäkelpoista ruokaa päätyy kaatopaikalle.

”Haluamme herättää kes-kustelua, kuinka voisimme yhdistää eri toimijoita si-ten, että syntyvä hävikki saataisiin paremmin nii-tä tarvitseville pois heittä-misen sijaan. Miten lain-säädännöllä asiaa voisi

edistää? Onko Suomessa otettava mallia Ranskas-ta, jossa ollaan säätämäs-sä lakia, joka kieltää isoja marketteja käyttökelpoisen ruuan hävittämisen? Hä-vikki ei ole käyttökelvo-tonta.”

On moraalisesti oikein antaa ylimääräinen ruoka yhteiskunnan köyhimmille ja turvaverkkojen läpi pu-donneille. elintarvikkeiden päätyminen roskikseen on myös iso ekologinen ongel-ma. Parhaassa tapauksessa köyhyyden vähentäminen, ruuan tehokas käyttö ja il-mastonmuutoksen torjumi-nen kulkevat käsi kädessä, Köyhyysryhmä sanoo.

ma - pe 10-17 la 10-14

LOPPUUNMYYNTIMATKALAUKUT -15%

NAHKASALKUT -25%KAIK

KI

-50% -40% -20%-30%

-10%

Hämeenkatu 9-15Riihimäki

p. 019-734 493www.ainolaukku.fi

Syyskuu 201510

SYYSPIHAT KUNTOON!

• .. . . ..•• • • ••• ••• •••• • 1f . ..

... .

. ..

.. .Y.' • • •

• • ••

Pihan syyssiivouksen tulokset. kuten roskat. risut ja haravolntljätteet otamme vastaan jätteldenkäslttelyaluelllamme. Sleltl

ne päätyvät hyötykäyttöön. Suursiivousta varten voit tilata melltl wokralavan kulJetukslneen. Lisäksi noutopalvelumme noutaa Isommat esineet.

LlsltlMojllja tD•ukNI: puh. 075 753 0010.

Myymme myös multaa, jolla saat puutarhasl kukoistamaan.

Lisätiedot, ohjeet ja osoitteet www.ldertolrapulLft

ÄLÄ PUDOTA KAPULAA. Sinä lajlttelet jätteesl, me Klertokapulassa hoidamme loput. Vastuulllsestl ja ympäristöstä huolehtien.

Riihimäen kaupunki kannustaa omalla esimerkillä ympäristövastuullisuuteenRiihimäen kaupungin ta-voitteena on turvata riihi-mäkeläisille terveellinen, turvallinen ja viihtyisä elin-ympäristö sekä monimuo-toinen luonto. Työ ympäris-tön hyväksi vaatii kuitenkin jatkuvaa kehittämistä ja tar-vitsee toteutuakseen kaikki-en, niin kaupungin kuin sen asukkaidenkin panosta.

Tuodakseen ympäristö-vastuullisuuden osaksi kau-pungin omaa toimintaa sekä asukkaidensa arkea on Rii-himäen kaupunki ottanut käyttöönsä erilaisia toimin-tamuotoja ja sitoutunut eri sopimuksiin ympäristöasi-oiden huomioimiseksi.

Kaupunki on muun muas-sa sitoutunut kasvihuonekaa-supäästöjen vähentämiseen laatimalla kaupunkia koske-van ilmastostrategian, jonka tavoitteena on vähentää vuo-teen 2020 mennessä Riihimä-en kulutuksen kasvihuone-kaasupäästöjä 25 prosentilla. Strategiaa toteutetaan esi-merkiksi ottamalla osaa kun-tien ilmastokampanjaan sekä edistämällä energiansäästöä energiatehokkuussopimuk-sen toimintasuunnitelmaa noudattamalla.

Tärkein keino kaupun-gin sisäisen ympäristötie-toisuuden ja –vastuun lisää-miseen on koko kaupungin hallinnon kattava ympäris-töjärjestelmä, jota ympäris-töpolitiikka ohjaa. Ympäris-töjärjestelmä pyrkii tuomaan ympäristönäkökulmat osak-si kaikkea kaupungin ja sen

tytäryhteisöjen toimintaa ja järjestelmän avulla toimin-nalle asetettujen ympäris-tötavoitteiden toteutumista voidaan seurata.

asukkaalle kaupungin te-kemä ympäristötyö näyt-täytyy kokonaisuudessaan vuosittain julkaistavassa ym-päristöraportissa. Siinä esitel-lään kuluneen vuoden ajalta kaupungin ja sen tytäryhtei-söjen tekemää työtä ympä-ristön hyväksi. Vuotta 2014 koskeva ympäristöraportti ja siitä erityisesti asukkaiden käyttöön laadittu tiivistelmä julkaistiin kesällä 2015.

Toiminnallaan kaupunki pyrkii paitsi ympäristövas-tuullisuuteen omalla tahol-laan niin myös näyttämään esimerkkiä ja tuomaan ympä-ristöasiat osaksi riihimäkeläis-ten arkea. Ympäristöraportin tiivistelmässä onkin esitetty käytännön vinkkejä siitä, mi-ten jokainen voi omalta osal-taan tehdä ympäristötietoisia valintoja arjessaan.

Miten lähteä mukaan ympäristötalkoisiin?Jo pienillä teoilla on suuria vaikutuksia, kunhan kaikki osallistumme yhdessä. Liik-keelle kannattaa lähteä itselle helpoista ja arkisista asiois-ta, kuten jätteiden lajittelus-ta, energian säästämisestä ja kestävämpien liikkumis-muotojen valitsemisesta.

Kestävillä valinnoilla on ympäristövaikutusten lisäk-si usein myös monia muita positiivisia vaikutuksia. esi-

merkiksi työmatkojen pyö-räileminen autoilun sijaan säästää energiaa ja pienen-tää hiilijalanjälkeä mutta se voi säästää myös aikaa: kes-kusta-alueella pyörän on to-dettu olevan nopein kulku-neuvo alle viiden kilometrin matkalla! Mikäli matkat on kuitenkin taitettava autolla, voi taloudellisella ajotavalla vähentää päästöjä sekä polt-toaineen kulutusta.

Kotona energiaa voi sääs-tää sähkön, lämmityksen ja veden kulutuksessa. Säästö-jä syntyy omien käyttötot-tumusten muutoksilla mutta myös sillä, että kodin laittei-ta hankittaessa valitaan vä-hän energiaa kuluttavia ja pitkään kestäviä tuotteita.

Mikäli kestävän elämänta-van perusasiat ovat jo hallus-sa, voi jokainen myös edistää ympäristöasioita omassa lä-hipiirissään välittämällä tie-toa ja asenteita tai esimerkik-si vaikuttamalla Riihimäen kaupungin ympäristötyöhön osallistumalla ekoarkityöhön tai Reilun kaupan kaupunki -kannatustyöryhmän toimin-taan.

aiNO VOUTiLaiNeN

tutustu kaupungin ympäristö-työhön ja hae vinkit kestäväm-pään arkeen Riihimäen kau-pungin ympäristöraportin 2014 tiivistelmästä. tiivistelmän voit lukea kaupungin verkkosivuilta tai hakea painettuna Riihimäen kaupungintalon tietotuvasta, yritystalon asiakaspalvelupis-teeltä tai ympäristönsuojeluyk-sikön infopisteeltä.

Energiansäästöviikko tulee jälleen! Valtakunnallista energian-säästöviikkoa vietetään vuosittain viikolla 41. Tänä vuonna se ajoittuu päiville 5.-11.10.

energiansäästöviikko on Motivan koordinoima tee-maviikko, jolloin kiinnite-tään huomiota energiate-hokkaisiin ratkaisuihin ja mietitään, missä ja millai-silla toimenpiteillä turhaa energiankäyttöä voidaan vähentää.

Teemaviikkoa voivat viet-tää kaikki – niin yritykset,

kunnat, yhteisöt kuin asuk-kaatkin. Tehostamalla ener-giankäyttöä ja lisäämällä uu-siutuvaa energiaa voimme hillitä ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia elinympäris-töömme. energiatehokkuus ja energian säästäminen säästävät myös rahapussia, joten hyötyjiä ovat sekä ym-päristö että kuluttaja!

Riihimäen kaupungin ympäristötiimi on valin-nut vuoden 2015 energian-säästön teemavuodeksi ja energiansäästöviikolla kau-

SYKLI - YMPÄRISTÖOSAAJIEN TEKIJÄ KOULUTUSTA - KONSULTOINTIA - KEHITTÄMISPALVELUITA

Energiatehokkuus JätehuoltoKestävä kehitysKestävä liiketoimintaKorttikoulutuksetKunnallistekniikkaLaatu-, ympäristö- ja turvallisuusjohtaminenLogistiikka

LyhytkoulutusMateriaalitehokkuusOpetus ja kasvatusRekrytoiva koulutus korkeakoulutetuilleTeollisuuden palvelutVesihuoltoViemäri- ja putkistohuoltoYmpäristökasvatus

www.sykli.fi11101 Riihimäki info@sykli.fiPL 72 019 764 200II I

pungin työyksiköitä muis-tutellaankin energiansääs-töstä. Kaupunkilaisille on jaossa materiaalia yritysta-lon asiakaspalvelupistees-sä ja kierrätyskeskuksessa. Tietoa ja vinkkejä energian-säästöstä julkaistaan myös kaupungin verkkosivuilla – pysy siis kuulolla!

Teemaviikkoa odotelles-sa voit käydä lukemassa li-sää ja nappaamassa parhaat vinkit jo etukäteen osoit-teessa: www.energiansaas-toviikko.fi

Kaupungin ka-tuvalojen säh-könkulutus oli 4 300 MWh vuonna 2014. Katuvalojen sähkönkulu-tus on laskenut viitenä vuonna peräkkäin.

11Syyskuu 2015

Luontoon ja liikkumaan!Riihimäki

Perheliikunnan peuhapäi-vissä sekä perheiden lii-kuntamaailmoissa perheil-lä on mahdollisuus liikkua, peuhata sekä pelata yhdessä saliin rakennetuilla temppu-radoilla ja peliareenoilla. Ta-pahtumat ovat maksuttomia.

Urheilutalossa, Pohjolan-katu 6, klo 10-12 su 6.9., su 4.10., su 8.11. (Liikkuva isänpäivä) ja su 6.12.

Peltosaaren koulussa, Tel-luskatu 8, klo 10-11.30 la 12.9., la 10.10., la 14.11. ja la 12.12.

Lasitehtaan koulussa, Tehtaankatu 27, klo 18-19, pe 18.9., pe 16.10., pe 20.11. ja pe 18.12.UKK-kävelytesti ja Coo-perin testi to 24.9. klo 16-18 Peltosaaren yleisurheilu-kentällä (Hj. elomaankatu 6). Maksuton, ei ennak-koilmoittautumista. Viimei-set testattavat Cooperissa ja kävelytestissä lähetetään klo 17.30. Mahdollisuus testata oma fyysinen kunto juoksemalla matkaa 12 mi-nuutin ajan (Cooperin testi) tai kävelemällä 2 km matka (UKK-kävelytesti).Harratemessut pe 2.10. klo 12-14.30 Urheilutalossa (Pohjolankatu 6). Riihimä-keläiset liikuntayhdistykset esittelevät toimintaansa ala- ja yläkouluikäisille suunna-tussa tapahtumassa. Mak-suton.Vanhusten ulkoilupäivä to 8.10., lähtö Granitin au-kiolta. alkujumppa 13.00 - 13.15, jonka jälkeen kä-velykierros (2 km). Kier-roksella aktivointipisteet

Virsussa ja kaupunginmu-seossa. Reitti on helppokul-kuinen! Maksuton.Avoin kuntosaliopastus Vanhusten viikolla pe 9.10., liikunnanohjaaja kuntosalil-la klo 12-14 (yleisövuorol-la). Uimalan hinnaston mu-kainen maksu kuntosalille, opastus maksuton.Syysloman temmellys-päivä ma 12.10. Urheilu-talo, Pohjolankatu 6. alle kouluikäiset klo 9.30-11, alle kouluikäiset ja koulu-ikäiset klo 12.30-14. Lap-set huoltajan seurassa. Maksuton tapahtuma.Vahteriston ulkoilupäi-vä su 25.10. klo 11 alkaen. Maksuton tapahtuma. Klo 11 kevyt alkulämmittely Uh-kolan kioskin luona (Teerin-mäenkadun ja erkyläntien risteyksessä), jonka jälkeen osallistujilla mahdollisuus osallistua erimittaisille ohja-tuille kävelylenkeille.Järj. Riihimäen Kiista-Vei-kot ja Riihimäen kaupun-gin liikuntapalvelut.Halloween-uinti pe 30.10. klo 18.30-20 Riihimäen uimalassa (Salpausseläntie 16). Hinta 3 e/ henkilö.Lisätiedot: Eeva Saarinen, p. 019 758 4743, eeva.saarinen@riihimaki.fi

Loppi

Poronpolun polkaisu la 26.9. Retkipyöräillään Po-ronpolun reiteillä ilman kil-pailua ja ajanottoa. Lähtö Riihisalosta klo 9-11 ja ta-pahtuma loppuu klo 15. Ly-hin reitti 13 km, pisin 50 km. Tapahtumaan otetaan enintään 20 osallistujaa il-

moittautumisjärjestyksessä. Osallistumismaksu 15 eu-roa. Lisätietoja Poronpolun polkaisu -facebook-sivuilla.Poronpolku su 27.9. Läh-tö reitistöille Riihisalon toi-mintakeskuksesta klo 9–12. Reittivaihtoehdot 5 km, 13 km, 18 km, 24 km ja 30 km. Osallistumismaksu aikuisil-ta 8 euroa ja lapsilta 2 eu-roa, sisältää reitin, vesistön ylityksen kapulalossilla tai soutuveneellä, saunan ja ar-vottavia palkintoja. Kaikille osallistujille kunniakirja.Lisätiedot: Mira Sydän-maa, 040 330 6033, mira.sydanmaa@loppi.fi

Hausjärvi

14.11. koko perheen kyl-pylämatka, kohteena Tu-run Caribia, ilm. liikuntatoi-mistoon 29.10. mennessä.28.12. kinkunsulatus-jumppa Oitissa.29.12. kinkunsulatus-jumppa Hikiässä ja Ryt-tylässä.27.1. Kuutamohiihto klo 18.00-20.00 Ryttylän Yks-lammella, maksuton tapah-tuma koko perheelle. Hiih-don lisäksi avantouintia, pulkkamäki, tikkupullan paistoa yms. 6.3. Kallen laturetki klo 8.30-13., kuntohiihtota-pahtuma koko perheelle, maksuton, reitti kulkee Hi-kiän ja Oitin välissä, perin-teinen ja luistelulatu.19.3. koko perheen kyl-pylämatka, kohteena Se-rena, ilm. liikuntatoimis-toon 9.3. mennessä.Lisätiedot: Jari Kovanen, 040 330 6780 tai jari.ko-vanen@hausjarvi.fi

Luontokerhot vetävät syksylläLuontokasvatus on koettu tärkeäksi sekä luonnonsuo-jeluyhdistyksessä että Rii-hiladussa.

Yhdistykset ovatkin nyt yh-distäneet voimansa, ja ovat aloittaneet kuluvana syksy-nä kaksi luontokerhoa: alle 10-vuotiaille suunnatun Ret-kihemulit-kerhon, jota vetää Sirpa Parviainen sekä yli 10-vuotiaiden retkikerhon, jota vetää Mikko Kalliokoski.

Retkihemulit on jo täyn-nä, mutta retkikerhoon on vielä tilaa.

Retkikerho kokoontuu noin joka toinen viikko ja painot-tuu vaativampaan retkeilyyn.

Ohjelma voi sisältää osan-ottajien toiveiden mukaan erilaista toimintaa geokät-köilystä melontaan.

Mukaan mahtuu 12 osal-listujaa. Mukaan voi il-moittautua Kalliokoskelle,

p. 040 689 6584. Hinta on syyskaudesta 20 euroa jäse-niltä, muilta 30 euroa.

Ympäristökasvatus oli vah-vasti esillä myös Riihimäen Suomen luonnon päivässä 29.8.2015, jolloin Riihimä-en nuorisoteatterin haltijat opastivat lapsiperheitä Hat-lamminmäen metsässä. Ta-pahtumasta ja kerhoista lisää osoitteessa www.rsly.net

TaRJa HeiKKONeN

Luonnonsuojeluyhdistys 40-vuotias Kansalaisjärjestöllä voi olla suurikin rooli paikallisessa luonnonsuojelussa. Se käy ilmi, kun Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys jul-kaisee lokakuussa historiik-kinsa Vahteristosta Samma-listoon.

Yhdistys täyttää 40 vuot-ta. Historiikki on jatko-osa edelliselle ja se valottaa kymmenen viime vuoden aikaansaannoksia.

Historiikin kirjoittaja toi-mittaja Tarja Heikkonen, yhdistyksen pitkäaikainen puheenjohtaja, toteaakin että siihen aikaan kiteytyy yhdis-tyksen valtakunnallisesti suu-rimmat koitokset. ”Yksistään ekokemin jätevoimalahank-keen kuvioista ja Vahteriston luonnonsuojelualueen syn-nystä olisi saanut omat histo-riikkinsa.”

Molemmat nielevät his-toriikista suuren osan, ja ne valottavat nyt myös tapah-tumien poliittista taustaa ja

vääntöä kulisseissa.Loppu hyvin, kaikki hyvin

- Vahteristo-liike ja luonnon-suojeluyhdistys löysivät toi-sensa, ja Riihimäelle saatiin perustettua kompromissilla ja valtuuston päätöksellä ensim-mäinen hieno suojelualue.

ekokemin jätteenpolttolai-tos on saanut laajentua. Siinä paikallisyhdistys joutui ko-vaan välikäteen, kun valta-kunnallinen emojärjestö aset-tui jätteenpolttoa vastaan.

Riihimäen seudun luon-nonsuojeluyhdistys julkaisee historiikin 14.10.2015 klo 19 juhlassaan Riihimäen kansa-laisopistolla, jossa historiik-kia on myynnissä. Yleisöti-laisuuteen on vapaa pääsy. Juhlassa nähdään myös Juha Mälkosen kuvia Riihimäen lintukeitaan Sammalistosuon linnustosta. ennen juhlaa on kahvitarjoilu klo 18.30 alkaen.

TaRJa HeiKKONeN

Ryttylän frisbeegolfrataa laajennetaanRyttylän Ykslammella si-jaitsevaa frisbeegolfrataa ol-laan laajentamassa täysmit-taiseksi, 18 korin radaksi. Nykyisin alueella sijaitsee yhdeksänkorinen rata. Rata valmistuu vuoden 2015 ai-kana ja se tehdään yhteis-työssä Hausjärven kunnan, Ryttylän Kirin ja Rudus Oy:n kanssa.

Rata sijoittuu Rudus Oy:n vanhalle soranottoalueelle. Osoite on Riihiviidantie 616. aluetta kunnostetaan par-haillaan, ja työn on tarkoitus valmistua vuoden loppuun mennessä. Jälkihoitoa teh-dään yhteistyössä paikallisen urheiluseura Ryttylän Kirin sekä Suomen luonnonsuo-jeluliiton Uudenmaan piirin Ketosirkka-hankkeen kans-sa. alueella järjestettiin elo-kuun lopulla talkoot portai-den rakentamiseksi.

Tavoitteena on luoda alu-eesta monipuolinen virkis-tysalue paikallisten asuk-kaiden käyttöön luonnon monimuotoisuutta edistäen. Virkistyskäyttö pitää alueen avoimena ja edesauttaa siten harjukasvillisuuden ja