14 059 kaavaselostus - Jyväskylä · Jyväskylän kaupungin yleiskaavassa, joka on hyväksytty 10.11.2014, suunnittelualue on strategis-ta keskustatoimintojen aluetta (vaaleanpunainen

ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

ASEMAKAAVAN SELOSTUS

14. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 32

TONTIN 1 SEKÄ KATU- JA VIRKISTYSALUEEN

ASEMAKAAVAN MUUTOS

Ramoninkatu 4, Rise-kampus

KAAVATUNNUS 14:059

KAAVAN PÄIVÄYS 9.5.2016 SELOSTUKSEN PÄIVÄYS 21.2.2017

14:059 / Ramoninkatu 4, Rise-kampus / ASEMAKAAVASELOSTUS 21.2.2017 (2)


PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee 14. kaupunginosan korttelin 32 tonttia 1 sekä katu- ja virkistysalu-etta.

Asemakaavan muutoksella muodostuu 14. kaupunginosan korttelin tontti 2 sekä katu- ja virkistys-aluetta.

Tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä

Kaava-alueen sijainti Kaavamuutosalue sijaitsee Jyväskylän keskustassa, Tourulan kaupunginosassa osoitteessa Ra-moninkatu 4. Suunnittelualue rajautuu rautatiealueeseen, liikennealueeseen ja Tourujokilaaksoon.

Kaavan nimi ja tarkoitus Kiinteistö Oy Jyväskylän Tourula (Jykes Kiinteistöt Oy) on hakenut asemakaavan muutosta omis-tamalleen toimistorakennusten tontille osoitteessa Ramoninkatu 4.

Kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa Rikosseuraamuslaitoksen avovankilan ja yhdyskun-taseuraamustoimiston muodostaman toimitilakokonaisuuden, ns. Rise-kampuksen rakentaminen ja toiminta kiinteistöllä.

Kaavan nimi Ramoninkatu 4, Rise-kampus Kaavan tunnus 14:059 Kaavan päiväys 9.5.2016 Kaavan laatija Jussi Sievänen, Kaavasuunnittelija

Jyväskylän kaupunki Asemakaavoitus Postiosoite: PL 233, 40101 Jyväskylä Käyntiosoite: Hannikaisenkatu 17

Puh. 014 266 5053 email: [email protected]

Kaavan Sanomalehti Keskisuomalainen 9.5.2016 vireilletulo Hyväksymis- Ltk 20.9.2016 (luonnosvaihe) päivämäärät Ltk 22.11.2016 (ehdotusvaihe)

Ltk 28.2.2017 (hyväksymisvaihe) Kh 13.3.2017

Kv 27.3.2017



SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ ..................................................................................................................................................... 5

1.1 ASEMAKAAVA ............................................................................................................................................... 5 1.2 KAAVAPROSESSIN VAIHEET .................................................................................................................... 5 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN .......................................................................................................... 5

2 LÄHTÖKOHDAT ............................................................................................................................................... 6

2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA ......................................................................................... 6 2.1.1 Alueen yleiskuvaus ................................................................................................................................ 6 2.1.2 Luonnonympäristö ................................................................................................................................. 6 2.1.3 Rakennettu ympäristö ........................................................................................................................... 7 2.1.4 Maanomistus .......................................................................................................................................... 9

2.2 SUUNNITTELUTILANNE .............................................................................................................................. 9 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ...................................................... 9

3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ............................................................................................ 16

3.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE JA KÄYNNISTÄMINEN ................................................... 16 3.2 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ ......................................................................................................... 17

3.2.1 Osalliset ................................................................................................................................................. 17 3.2.2 Vireilletulo.............................................................................................................................................. 18 3.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt ...................................................................................... 18 3.2.4 Viranomaisyhteistyö ............................................................................................................................ 19

3.3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET ................................................................................................................. 19 3.3.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet .......................................................................................... 19

3.4 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT ......................................................................................... 19 3.5 ASEMAKAAVALUONNOKSESTA EHDOTUKSEKSI ............................................................................. 20 3.6 KAAVAEHDOTUKSEEN NÄHTÄVILLÄOLON JÄLKEEN TEHDYT MUUTOKSET ............................ 20

4 ASEMAKAAVAN KUVAUS ........................................................................................................................... 20

4.1 KAAVAN RAKENNE .................................................................................................................................... 20 4.1.1 Mitoitus .................................................................................................................................................. 20 4.1.2 Palvelut .................................................................................................................................................. 20

4.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN ........................................ 20 4.3 ALUEVARAUKSET ...................................................................................................................................... 21

4.3.1 Korttelialueet ......................................................................................................................................... 21 4.3.2 Muut alueet ........................................................................................................................................... 21

4.4 KAAVAN VAIKUTUKSET ............................................................................................................................ 21 4.4.1 Vaikutusten arvioinnin suorittamistapa ............................................................................................. 21 4.4.2 Epävarmuustekijät ............................................................................................................................... 21 4.4.3 Vaikutusten arviointi ............................................................................................................................ 22

4.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT ................................................................................................................ 23 4.6 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET ................................................................................................. 23 4.7 NIMISTÖ ........................................................................................................................................................ 25

5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS ...................................................................................................................... 25

5.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT ........................................ 25 5.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS ................................................................................................................ 27 5.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA ..................................................................................................................... 27



LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA

1) osallistumis- ja arviointisuunnitelma

2) ote ajantasa-asemakaavasta

3) asemakaavan muutosehdotus, pienennös

4) asemakaavan havainnekuvia

5) yhteenveto luonnosvaiheen palautteesta ja vastineet

6) yhteenveto ehdotusvaiheen palautteesta ja vastineet

7) tonttijakokartta

8) asemakaavan seurantalomake

9) lähiympäristösuunnitelma, Rise-kampus, 2016

10) valaistuksen yleisohje, Ramoninkatu 4, 2017

Asemakaavan muutoksen lähtötiedoiksi on laadittu seuraavat taustaselvitykset, jotka ovat saa-tavissa kaavoituksesta:

Luontoselvitys 2016 (Jyväskylän kaupunki), Meluselvitys 2016 (Ramboll), Tärinäselvitys 2016 (Ramboll), Sosiaalisten vaikutusten arviointi 2016 (FCG)

Viistoilmakuva suunnittelualueesta ja lähiympäristöstä (Blom)



1 TIIVISTELMÄ

1.1 ASEMAKAAVA Kaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa Rikosseuraamuslaitoksen avovankilan ja yhdys-kuntaseuraamustoimiston muodostaman toimitilakokonaisuuden rakentaminen ja toiminta kiinteis-töllä.

Asemakaavan muutoksessa korttelialueen käyttötarkoitusmerkintä muutetaan vastaamaan haettua toimintaa. Lisäksi kaavamuutoksessa ratkaistaan tontin pysäköinti, rakentamistapamääräykset, lähiympäristön käsittely sekä tontin muut toiminnot ja liittyminen ympäristöön.

1.2 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Kaavoituksen vireilletulosta tiedotettiin sanomalehti Keskisuomalaisessa 9.5.2016

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) lähetettiin osallisille ja viranomaisille 9.5.2016.

Aloitusvaiheen yleisötilaisuus pidettiin 17.5.2016. (Minnansali, pääkirjasto)

Asemakaavan muutosluonnos on kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä 20.9.2016.

Asemakaavaluonnos oli MRA 30§:n mukaisesti nähtävillä 23.9. - 24.10.2016 välisen ajan.

Luonnosvaiheen kaavan esittelytilaisuus 28.9.2016.

Asemakaavan muutosehdotus kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä 22.11.2016.

Asemakaavan muutosehdotus oli MRL 65§:n mukaisesti nähtävillä 2.12.2016 - 2.1.2017.

Asemakaavan muutosehdotus kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä 28.2.2017.

Asemakaavan muutosehdotus kaupunginhallituksen käsittelyssä 13.3.2017.

Asemakaavan muutosehdotus hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 27.3.2017.

1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Hankkeen toteuttaminen voi käynnistyä asemakaavan tultua voimaan. Kaavamuutoksen hakijan tavoitteena on käynnistää rakennustyö vuonna 2017. Ramoninkadun sillan ja kadun korjaus on ajoitettu vuodelle 2017. Jyväskylän kaupungin viranomaiset valvovat rakentamisen toteutusta ra-kennuslupamenettelyn yhteydessä.



2 LÄHTÖKOHDAT

2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA 2.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Jyväskylän keskustassa Tourulan kaupunginosassa osoitteessa Ra-moninkatu 4. Suunnittelualue koostuu rakentumattomasta toimistorakennusten korttelista, sekä siihen rajautuvista virkistys- ja katualueista. Suunnittelualue rajoittuu koillispuoleltaan valtatien liit-tymäväyliin, kaakkoispuolelta rata-alueeseen ja valtatiehen, lounaispuoleltaan Tourujokeen ja luo-teesta tontti- ja kevyenliikenteen katuun Ramoninkatuun sekä Tourujokilaaksoon.

Suunnittelun kohteena oleva tontti on kooltaan n. 9600 m². Ajoyhteys alueelle on Ramoninkadulta, joka toimii nykyisin tärkeänä kevyen liikenteen yhteytenä Seppälän ja keskustan välillä. Suunnitte-lualue sijaitsee liikenneväylien ja Tourujoen voimakkaasti rajaamassa vehreässä saarekkeessa.

Koillisessa keskustan liittymäramppien takana n. 200 metrin etäisyydellä sijaitsevat Kivääritehtaan yritys- ja asuinalue. Lähimmät asuinrakennukset neljä kerrostaloa sijaitsevat Heikinkadun varressa Tourujoen toisella puolella. Etäisyyttä suunnittelualueelta asuinkiinteistöille on n. 100 metriä.

Suunnittelualue ja lähiympäristö ilmakuvassa

2.1.2 Luonnonympäristö

Maisemarakenne, maisemakuva Maisemarakenteellisesti suunnittelualue sijaitsee Jyväskylän ydinkeskustan kaakon puoleisella reunavyöhykkeellä. Alue ei erotu korostuneesti ympäristöstään kaukomaisemassa. Alue rajoittuu



lähimaisemassa vehreään runsaspuustoiseen Tourujokilaaksoon ja liikenneväyliin. Parhaiten alue on havaittavissa pohjoispuolen liittymäväyliltä, Heikinkadun rautatiesillalta ja Ramoninkadulta.

Tourujoen ranta-aluetta ja Ramoninkadun silta (vasemmalla) sekä näkymä Heikinsillalta suunnitte-lualueelle (oikealla).

Luonnonolot Suunnittelualueena oleva tontti on rakentamaton ja kasvillisuudeltaan pääosin varttunutta koivu- ja leppävaltaista lehtimetsää. Alueella ei ole luontoselvityksen perusteella todettavia luontoarvoja. Tontti on koillisosaltaan melko tasainen, mutta viettää jyrkästi lounaisosassa kohti Tourujokea. Korkeuseroa tontilla on kokonaisuudessaan n. 8 metriä. Tontti on maaperältään pääosin silttiä (Ramboll Oy 2015).

2.1.3 Rakennettu ympäristö

Asuminen ja sosiaalinen ympäristö Suunnittelualue sijaitsee Jyväskylän ydinkeskustan tuntumassa. Lähiympäristön rakennuskanta on toiminnoiltaan sekoittunutta ja monipuolista, mikä on keskustalle luonteenomaista. Rakentamisen käyttötarkoitus vaihtelee asumisesta liike- ja toimistorakentamiseen sekä julkisiin palveluihin pää-painon ollessa asumisessa.

Yhdyskuntarakenne Suunnittelualue sijaitsee aivan Jyväskylän keskustan tuntumassa liikenneväylien ja Tourujokilaak-son voimakkaasti rajaamassa vehreässä saarekkeessa, minkä vuoksi lähiympäristön yhdyskunta-rakenne on osittain hajanainen ja väljä. Yhdyskuntarakenteellisesti alue kuuluu keskustaan, vaikka se sijaitsee aivan sen reunassa ja osittain erillään varsinaisesta ruutukaava-alueesta.

Suunnittelualueen lähiympäristössä on toteutunut ja parhaillaan toteutumassa yhdyskuntaraken-netta tiivistävää täydennysrakentamista, kuten radanvarren opiskelija-asunnot ja kivääritehtaan alueen asuinkerrostalot.

Kaupunkikuva ja rakennuskanta Alue sijaitsee kaupunkikuvallisesti merkittävässä paikassa liikenneväylien solmukohdassa ja kes-kustarakenteen reunavyöhykkeellä. Sitä ympäröivät useilta suunnilta ympäristöä halkovat mitta-kaavaltaan laajat ja avoimet liikenneväylät sekä vehreä Tourujokilaakso.



Kaupunkikuvan kannalta suunnittelualue muodostaa muusta rakentamisesta osittain irrallaan ole-van oman kokonaisuutensa. Kaupunkikuvallisesti alue tukeutuu voimakkaimmin radanvarteen ja sen rakennuksiin sekä vehreään Tourujokilaaksoon. Suunnittelualueella ei ole olemassa olevaa rakennuskantaa.

Radanvarren rakennettua ympäristöä (vasen) ja Ramoninkatu nykytilanteessa Kivääritehtaan suunnasta (oikealla).

Palvelut Alue tukeutuu julkisten ja kaupallisten palvelujen osalta keskustan palveluihin.

Virkistys Suunnittelualueena oleva tontti rajautuu lounaan puolelta Tourujokeen ja näiden väliin jäävään kapeahkoon virkistysaluevyöhykkeeseen. Tällä hetkellä vihervyöhykkeellä ei ole merkittävää virkis-tysarvoa, koska se on vaikeasti saavutettava ja altis liikennemelulle. Tourujoen kehittämissuunni-telmassa rannan tuntumaan on hahmoteltu Tourujoen rantoja pitkin kulkeva virkistysreittiyhteys aina Jyväsjärvelle saakka.

Liikenne Ajoneuvoliikenne Asemakaavallinen ajoyhteys korttelialueelle on Heikinkadun suunnasta Ra-moninkatua pitkin. Liikennöinti alueelle Heikinkadun suunnasta edellyttää Tourujoen ylittämistä siltaa pitkin. Tällä hetkellä silta on peruskorjauksen tarpeessa, eikä sovellu kuntonsa vuoksi ajo-neuvoliikenteelle. Sillan peruskorjaus on suunniteltu toteutettavaksi vuonna 2017.

Kevyt liikenne Alueelta on hyvät kevyen liikenteen yhteydet eri suuntiin mm. Jyväskylän keskus-taan sekä Seppälän ja Halssilan suuntaan.

Joukkoliikenne Alue sijaitsee aivan Jyväskylän keskustan tuntumassa ja joukkoliikenneyhteydet niin lähi- kuin kaukoliikenteen osalta ovat hyvät. Lähimmät linja-autopysäkit sijaitsevat alueen välit-tömässä läheisyydessä Heikinkadulla ja Vapaudenkadulla.

Alue sijaitsee n. 500 metrin etäisyydellä Jyväskylän matkakeskuksesta ja n. 700 metrin etäisyydel-lä Jyväskylän paikallisliikennekeskukselta.

Tekninen huolto ja kunnallistekniikka Suunnittelualueen lähiympäristöön Heikinkadun katualueelle on toteutettu kattavasti kunnallistek-nistä verkostoa. Katualueilla kulkevat kaukolämpö, vesi- ja viemäriverkosto sekä teleliikennekaape-leita. Suunnittelualueella ja sen rajoilla kulkee Jyväskylän Energian sähkökaapeleita sekä telekaa-peleita.



Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Suunnittelualueella ei ole todettavia arvoja, jotka edellyttäisivät ympäristönsuojelullisia toimenpitei-tä. Alue rajautuu ympäristöltään herkkään Tourujokilaaksoon, mikä tulee ottaa huomioon tontin maarakentamisen ja vesien hallinnan suunnittelussa ja toteutuksessa.

Suunnittelualueen itäpuolella kulkevat vilkkaasti liikennöidyt rautatie ja liikennealueet, jotka aiheut-tavat suunnittelualueelle melu- ja tärinähäiriötä. Melu- ja tärinähäiriöiden torjuminen on otettava huomioon alueen maankäytön suunnittelussa osoittamalla tarvittavat melun ja tärinän torjuntaan velvoittavat kaavamerkinnät ja -määräykset.

2.1.4 Maanomistus Suunnittelualueen tontin omistaa Kiinteistö Oy Jyväskylän Tourula (Jykes Kiinteistöt Oy). Katu- ja virkistysalueet ovat Jyväskylän kaupungin omistuksessa.

2.2 SUUNNITTELUTILANNE

2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset

Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet (VAT) Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista 30.11.2000. Valtakunnalliset alu-eidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan 1.6.2001. Valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueiden-käyttötavoitteiden tarkistamisesta 13.11.2008. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009.

Maakuntakaava Alueella on voimassa maakuntavaltuuston 16.5.2007 hyväksymä maakuntakaava, jonka ympäris-töministeriö on vahvistanut 14.4.2009. Vahvistettu maakuntakaava kumoaa aiemman seutukaa-van. Keski-Suomen maakuntakaava on tullut voimaan 10.12.2009 ympäristöministeriön vahvistus-päätöksen mukaisena. Maakuntakaavassa suunnittelualue kuuluu keskustatoimintojen alueeseen (c). Aluetta sivuavat olemassa olevat moottoritie ja valtakunnallisesti merkittävä päärata.



Ote Keski-Suomen maakuntakaavasta.

Yleiskaavat Jyväskylän kaupungin yleiskaavassa, joka on hyväksytty 10.11.2014, suunnittelualue on strategis-ta keskustatoimintojen aluetta (vaaleanpunainen alue). Aluetta sivuaa myös Kehä Vihreä virkistys-reittien ja alueiden kehittämisen kohdealue (vihreä viivoitettu alue).

Ote Jyväskylän yleiskaavasta (2014)

Yleiskaavassa vuodelta 1982 (oikeusvaikutukseton) alue on virkistysaluetta V ja täydennysraken-tamisen osayleiskaavassa (oikeusvaikutukseton, 2001) keskustatoimintojen aluetta C.

Ote yleiskaavasta 1982 (vasen) ja täydennysrakentamisen osalyeiskaavasta (oikea).



Voimassa olevat asemakaavat Suunnittelualueella on voimassa 30.5.1989 hyväksytty asemakaava. Kaavassa alue on toimistora-kennusten korttelialuetta (KT), katualuetta ja puistoaluetta (VP). Rakennusoikeutta tontilla on 3500+200(saunatilat) kerrosalaneliömetriä. Kerrosluvuksi on merkitty ½ III. Autopaikkoja tulee ra-kentaa 1 ap/60 kem².

Karttaote ajantasa-asemakaavasta.

Alueelle laaditut asemakaavaluonnokset Kivääritehtaan alueelle on ollut vireillä asemakaavan muutos vuonna 2010, jossa alueelle suunni-teltiin laajaa yritysaluetta. Hankkeen suunnitelma perustui suunnittelukilpailun voittaneeseen ehdo-tukseen. Hanke keskeytyi kaavan luonnosvaiheen jälkeen.



Ote Kivääritehtaan yritysalueen kaavaluonnoksesta vuodelta 2010

Rakennusjärjestys Jyväskylän kaupungin kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden rakennusjärjestyksen 8.12.2008 (97§). Rakennusjärjestys tuli voimaan 1.1.2009.

Tonttijako- ja rekisteri Asemakaavan muutos koskee 14. kaupunginosan korttelin 32 tonttia 1. Tonttijako on hyväksytty 18.9.1989. Tontti on rekisteröity 4.4.1990.

Pohjakartta Pohjakartta (kaavanpohjakartta) on Jyväskylän kaupungin tonttituotannon laatima ja se täyttää kaavoitusmittausasetuksen vaatimukset. Kaava-alueen pohjakartta on tarkastettu 17.8.2016.

Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Suunnittelualueen lähiympäristöön on tehty runsaasti asemakaavan muutoksia 2000-luvulla. Uudet kaavat ovat pääosin asumispainotteisia sisältäen muun muassa opiskelija-asuntoja rautatiealueen varressa sekä asuinkerrostaloja Kivääritehtaan alueella. Lähialueen asemakaavat ovat pääosin toteutuneet tai parhaillaan toteutumassa Kivääritehtaan alueen muutamia liikekortteleita lukuun ottamatta.

Varsinainen suunnittelualue rajautuu itä- ja pohjoispuoleltaan liikenne- ja rautatiealueisiin (LR ja LT) ja muilta osin Tourujokilaakson virkistys- ja vesialueisiin (VL ja W).

Tourujoen keskustan puoleiset lähialueet muodostuvat lähinnä asuinkerrostalokortteleista (AK). Alueen pohjoispuolella Tourulan suunnalla ns. Kivääritehtaan alue muodostuu asuinkerrostalojen



korttelialueista (AK) ja Kivääritehtaan yritys- ja toimisto- ja liikekortteleista (TKY ja K) sekä näiden paikoitusalueista (LPA).

Alueelle lähtökohtavaiheessa laaditut tai aikaisemmat selvitykset ja suunnitelmat, muun muassa tehdyt inventoinnit

Luontoselvitys 2016: Suunnittelualueelle ja lähiympäristöön on laadittu luontoselvitys keväällä 2016 (Jyväskylän kaupunki) kaavoituksen lähtötiedoksi. Selvityksen tavoitteena oli tunnistaa alu-een arvokkaat luontokohteet ja koota yhteen aluetta koskeva luontotieto. Selvityksessä keskityttiin erityisesti selvittämään alueen liito-oravatilanne ja päivittämään luontoselvityksen tiedot mahdollis-ten uhanalaisten luontotyyppien ja METSO-kohteiden osalta.

Selvitysalueelta havaittiin liito-oravan jätöksiä kahdelta entiseen pihapiiriin kuuluvalta puulta. Liito-oravan pesäpaikkoihin viittavia havaintoja ei tehty, joten todennäköisesti havainnot kertovat liito-oravan liikkumisesta Tourujokivarressa selvitysalueen ulkopuolisten liito-oravareviirien välillä. Alu-eelta ei havaittu kolopuita, risupesiä eikä liito-oravalle soveltuvia ehjiä linnunpönttöjä.

Suunnittelualueelta ei tehty havaintoja erityisistä luontoarvoista, jotka tulisi ottaa huomioon kaavoi-tuksessa. Liito-oravan kulkureitti Tourujoen varressa tulee säilyttää, eli huolehtia siitä, että liikkumi-seen soveltuvaa puustoa säilyy jatkossakin jokivarressa.

Liito-oravan merkkaamat puut Ramoninkadun molemmin puolin ovat entisiä pihapuita. Liito-oravan kulkureittinä tulee säilyttää puustoa Tourujokivarressa. Tourujoen ranta-alue on asemakaavassa virkistysaluetta.



Muut aluetta koskevat luontoselvitykset Aluetta koskevat aiempien luontoselvitysten luontotiedot on koottu kaavoituksen lähtökohdaksi laadittuun yllä mainittuun luontoselvitykseen (2016). Alla on kooste aluetta koskevista aiemmista luontoselvityksistä ja niiden tuloksista suunnittelualueen osalta:

Kivääritehtaan luontoselvitys 2008: Selvityksessä luonto- ja maisema-arvojen sijoittuvat Tourujo-keen ja sen välittömään läheisyyteen (keltainen raidoitus). Kyseiset alueet säilyvät virkistysalueina kaavamuutoksessa. Luontoselvityksessä ei ole havaintoja arvokkaista luontokohteista Ramoninka-tu 4 tontilla.

Kivääritehtaan liito-oravaselvitys 2009 Selvityksessä alueelta löydettiin yksittäisiä liito-oravan jätök-siä ja pesimiseen soveltuvia kolo- ja pönttöpuita. Löydösten perusteella liito-oravan käyttämät pe-säpaikat sijoittuivat Ramoninkadun länsipuolella kasvaviin pöntötettyihin koivuihin. Suosituksena vuonna 2009 oli säilyttää Ramoninkadun länsipuolella sijaitsevat pesäkoivut ja suuri pihta. Ra-moninkadun ympäristö ei ollut selvityksen perusteella osa laajempaa liito-oravan reviiriä, koska alue on pienialainen ja sieltä on heikot kulkuyhteydet laajemmille metsäalueille.

Liito-oravaselvitys on arvioitu vanhentuneeksi selvitysajankohdan (2009) ja tontilla tapahtuneiden puuston harvennustöiden vuoksi.

Otteet aiemmista Kivääritehtaan luontoselvityksestä 2008 ja liito-oravaselvityksestä 2009.

Kooste Kankaan ja Tourujoen alueen luontoselvityksistä 2012

Kankaan alueen osayleiskaavaa varten Tourujoen alueen luontoselvityksistä ja luontotiedoista on laadittu kooste. Osa selvityksistä kattaa myös kaavamuutosalueen. Kooste sisältää seuraavat sel-vitykset: Tourujoki, Saukkoselvitys 2011, Tourujoen kalasto ja pohjaeläinselvitys 2011, Tourujoen ja Kankaan alueen liito-oravat ja linnut 2011, Tourujoen ja Kankaan alueen kasviselvitys 2012 ja Jyväskylän Kankaan alueen lepakkokartoitus 2012.

Selvityksissä nyt kyseessä olevalta suunnittelualueelta ei ole havaittu erityisiä luontoarvoja, joita tulisi ottaa huomioon kaavan laadinnassa. Selvitysten perusteella luonnonarvokohteet keskittyvät Tourujoella luonnonsuojelualueen ja sen vastarannan tuntumaan.

Meluselvitys 2016 (Ramboll Oy): Suunnittelualueelle on laadittu meluselvitys vuonna 2016 (Ramboll Oy). Suunnittelualue sijaitsee n. 500 m päässä Jyväskylän rautatien henkilöasemasta. Asuinyksikön julkisivuun suurimman enimmäistason aiheuttaa ohiajava yöaikainen tavarajunalii-kenne. Selvityksessä radan puoleisiin julkisivuihin ja päätyihin esitetään ääneneristävyysmääräyk-siä, niihin kohdistuvan yöajan keskiäänitason (67 dB) vuoksi. Suoritettujen melulaskentojen perus-teella oleskelupihoja tulee mahdollisesti suojata osittain meluseinärakenteella.



Ote meluselvityksen kartoista päiväajan(vasen) ja yöajan(oikea) meluarvoista.

Ote päiväajan (2030) meluarvoista suunnittelualueella, kun pihaa rajataan meluesteellä. (keltainen viiva)

Ote meluselvityksestä: Julkisivuihin kohdistuvat päiväajan (vasen) ja yöajan (oikea) keskiäänitasot.

Tärinäselvitys 2016 (Ramboll Oy): Suunnittelualueelle on laadittu tärinäselvitys vuonna 2016 Ramboll Oy:n toimesta. Selvitys on laadittu viereisen raideliikenteen tärinän voimakkuuden selvit-tämiseksi. Käytettävissä olevan mittausdatan perusteella liikennetärinä tontilla täyttää suunnittelu-



perusteena käytettävän luokan C ”Suositus uusien rakennusten ja väylien suunnittelussa” vaati-mukset. Luokka C tarkoittaa, että keskimäärin 15 % asukkaista pitää värähtelyitä häiritsevinä ja voi valittaa häiriöistä.

Sosiaalisten vaikutus arviointi 2016 (FCG): Kaavamuutoksen lähtötiedoksi on laadittu sosiaalis-ten vaikutusten arviointi. Sosiaalisia vaikutuksia arvioitiin mm. haastattelujen (Rikosseuraamuslai-toksen henkilökunta, asiantuntijat), keskustelutilaisuuksien, tutustumiskäyntien (Laukaan avovanki-la ja yhdyskuntaseuraamustoimisto) ja hankeselvityksen avulla. Lisäksi vaikutuksia tutkittiin ver-taamalla hanketta muihin vastaaviin ja olemassa oleviin kohteisiin.

Rise-kampuksen hankkeella on vaikutuksia joidenkin asukkaiden turvallisuuden tunteeseen. Lisäk-si ihmisiä on puhuttanut ennakko-odotukset hankkeen vaikutuksista esimerkiksi lähialueen kiinteis-töjen arvoihin. Arvioinnin perusteella on odotettavissa, että nämä sosiaaliset vaikutukset hiipuvat ajan myötä ja esimerkiksi turvattomuuden tunteet helpottavat, kun totutaan ja tutustutaan Rise-kampuksen läsnäoloon ja toimintaan. Arvioinnin kuluessa ei ole ilmennyt sellaisia merkittäviä sosi-aalisia vaikutuksia, jotka edellyttäisivät erityisratkaisuja kaavasuunnittelussa.

Arvioinnin johtopäätöksissä pidettiin kuitenkin tärkeänä muun muassa lähiympäristön ja Ramonin-kadun viihtyisyyden ja sujuvuuden parantamista ja alueellisten myönteisten hankkeiden kiihdyttä-mistä (esim. Tourujoen viheryhteyksien kehittämistä). Suunnittelun ja toteuttamisen aikana hank-keesta tulisi myös tarjota riittävästi oikeaa tietoa asukkaille, jotta toiminta tulisi ihmisille tutuksi. Näillä toimenpiteillä voidaan vähentää mahdollista turvattomuuden tunnetta ja parantaa toiminnan sopeutumista ympäristöön.

Selvityksen sisältöä ja johtopäätöksiä on selostettu myös kappaleessa 4.4. Kaavan vaikutukset (sosiaaliset vaikutukset).

Lähiympäristösuunnitelma 2016: Suunnittelualueelle laaditaan kaavamuutoksen yhteydessä lähiympäristösuunnitelma, jossa esitetään tontin piha-alueiden suunnittelun periaatteet ja liittymi-nen lähiympäristöön. Lähiympäristösuunnitelman sisältöä on selostettu kappaleessa 5. Asemakaa-van toteutus. Lähiympäristösuunnitelma on kaavaselostuksen liitteenä.

Tourujoen kehittämissuunnitelma 2015: Tourujoen kehittämissuunnitelma on valmistunut ja hyväksytty kaupunginvaltuustossa vuonna 2015. Tourujoen varrelle on tarkoitus toteuttaa yhtenäinen, pääosin virkistysalueita pitkin kulkeva reitistö, joka yhdistää Jyväsjärven ja Palokkajärven rantaraitit toisiinsa. Tourujoen jokiraitti on tutkit-tu osana Tourujoen kehittämissuunnitelmaa, ja jokiraitin linjaus kulkee suunnittelualueen kohdalla joen itärantaa. Jokiraitin sijainnista ja linjauksesta välillä Nahkurinkuja – Jyväsjärvi tehtiin kehittä-missuunnitelman yhteydessä vaihtoehtoisia teknisiä toteutettavuus- ja rakenneselvityksiä (Ramboll Oy 2015). Selvityksessä päädyttiin toteutettavuuden kannalta siihen, että jokiraitti kulkisi tällä koh-din itärannalla. Selvityksessä tutkittiin erilaisia vaihtoehtoja radan alittamiseksi ja ylittämiseksi, ja toteuttamiskelpoisin vaihtoehto on radan alitus.

3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET

3.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE JA KÄYNNISTÄMINEN Asemakaavan laadintaan on ryhdytty Jykes Kiinteistöt Oy hakemuksesta. Hakijan tavoitteena on mahdollistaa Rikosseuraamuslaitoksen 60-paikkaisen avovankilan ja yhdyskuntaseuraamustoimis-ton muodostaman toimitilakokonaisuuden, ns. Rise-kampuksen rakentaminen ja toiminta kiinteis-töllä.

Jyväskylän yhdyskuntaseuraamustoimisto sijaitsee tällä hetkellä Jyväskylän keskustassa ja Lau-kaan vankila Vihtavuoressa 20 kilometrin etäisyydellä Jyväskylästä. Toimipaikkojen yhdistäminen



sisältyy Rikosseuraamuslaitoksen toimitilavisioon ja oikeusministeriön päätökseen toimitilaverkon kehittämisestä.

Hankkeen sopijaosapuolina ovat Jykes Kiinteistöt Oy, uudisrakennuksen rakennuttajana, Senaatti-kiinteistöt rakennuksen vuokraajana ja Rikosseuraamuslaitos rakennuksen vuokraajana ja käyttä-jänä.

Hankkeen tarve, perustelut ja suunnittelutilanne Hanke on käynnistynyt, koska Rikosseuraamuslaitoksen nykyiset tilat Laukaassa ja Jyväskylän keskustassa ovat käyneet vanhanaikaisiksi. Tilat ovat tarpeisiin nähden liian suuret ja pidempi jat-kokäyttö edellyttäisi Laukaassa kalliita peruskorjauksia. Toiminnot pyritään yhdistämään yhdeksi toimivaksi, tehokkaaksi ja nykyaikaiseksi rikosseuraamusalan toimitilaksi.

Jyväskylässä ei ole vankilan sijoittumisen mahdollistavaa tonttia ilman kaavamuutosta. Keväällä 2015 Senaattikiinteistöt järjesti hankkeen toteuttamisesta ja sijoittumisesta tarjousmenettelyn avoimena Hilma-kilpailutuksena. Tarjousmenettelyn kautta saatiin yksi tarjous: Jykes Kiinteistöt Oy:n Ramoninkatu 4. Hankkeen toteuttaminen tälle alueelle edellyttää kuitenkin asemakaavan muuttamista, koska nykyisessä kaavassa tontti on osoitettu toimistorakentamiselle.

Hankeselvitys valmistui helmikuussa 2015 Rise:n, Senaatti-kiinteistöjen ja Arkkitehdit MV Oy:n yhteistyönä. Hankeselvityksen mukaan tilojen sijoittuminen hyvien joukkoliikenneyhteyksien ja Jy-väskylän keskustan läheisyyteen on erityisen tärkeää. Toivottavaa on kävelyetäisyys matkakes-kuksesta. Myös hyvät liikenneyhteydet työ-, opiskelu- ja liikuntapaikkoihin sekä ulkoilureiteille ja muihin sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajiin ovat oleellisia kampuksen toiminnan kannalta.

Asemakaavan muutoshakemus on käsitelty kaavoituksen sisäisessä palaverissa 4.4.2016 ja kau-punkirakennepalveluiden sisäisessä palaverissa 21.4.2016.

3.2 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ

3.2.1 Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62§). Tässä asemakaavan muutoksessa osallisia ovat:

Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat (Lu-takon asukasyhdistys ry, Alakaupungin asukasyhdistys ry).

Kaavamuutoksen hakija:

Jykes Kiinteistöt Oy (sopijaosapuolina Senaattikiinteistöt, Rikosseuraamuslaitos)

Viranomaiset:

Keski-Suomen ELY-keskus

Liikennevirasto

Jyväskylän Energia Oy / Kaukolämpö

Jyväskylän Energia Oy / Vesi

JE-Siirto Oy

Maankäyttö

Rakentaminen ja ympäristö

Liikenne ja viheralueet



3.2.2 Vireilletulo Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu sanomalehti Keskisuomalaisessa 9.5.2016 ja osallisille lähetetyillä kirjeillä.

3.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia sekä lausua kaavas-ta mielipiteensä. Viranomaisilta ja tarvittavin osin myös muilta tahoilta pyydetään erilliset lausunnot kaavan ehdotusvaiheessa.

Aloitusvaihe Rikosseuraamuslaitoksen hanketta ja kaavamuutosta on esitelty alkuvuodesta osallisille ja lä-hiasukkaille kolmessa yleisötilaisuudessa sekä päätöksentekijöille kaupunkirakennelautakunnan iltakoulussa.

Kaavaluonnoksen valmistelu (kevät-kesä 2016) Kaavoittaja suunnittelee asemakaavaluonnoksen. Tätä varten hän kerää tarvittavat tiedot sekä neuvottelee tarvittaessa osallisten, viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa.

Osallistuminen: Kaavan vireilletulosta ilmoitettiin sanomalehti Keskisuomalaisessa 9.5.2016 ja osallisille lähetetyillä kirjeillä. Samassa yhteydessä tiedotettiin 17.5.2016 pidettävästä aloitustilai-suudesta.

Asemakaavan muutoksesta järjestettiin kaavoituksen aloitustilaisuus 17.5.2016 klo 18.00–20.00 Jyväskylän kaupungin pääkirjaston Minnansalissa osoitteessa Vapaudenkatu 39–40. Tilaisuudes-sa oli mahdollisuus tutustua Rikosseuraamuslaitoksen hankkeeseen ja toimintaan sekä asema-kaavan muutokseen.

Luonnosvaihe (syksy 2016) Asemakaavan muutosluonnos oli kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä 20.9.2016. Kaava-luonnos oli nähtävillä 23.9.–24.10.2016 välisen ajan MRA 30§:n mukaisesti, jotta osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä luonnoksesta. Kaavaluonnosta esiteltiin luonnosvaiheen aikana 28.9.2016 klo 16–18 Kansalaistoiminnankeskus Matarassa osoitteessa Matarankatu 6.

Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa sekä kaavoituksen www-sivuilla. Kaavaluonnos pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Osallisille tiedote-taan myös kirjeitse. Mielipiteensä (huomautuksen) voi ilmoittaa kirjallisesti tai suullisesti kaavoitta-jalle. Mielipiteistä (huomautuksista) ja niihin annetuista vastineista tehdään kooste, joka on kaa-vaselostuksen liitteenä (LIITE 5).

Ehdotusvaihe (talvi 2016) Kaavoittaja laatii luonnoksesta saatu palaute huomioonottaen kaavaehdotuksen, jonka kaupunki-rakennelautakunta päätti asettaa MRL 65 §:n mukaisesti nähtäville 30 päivän ajaksi 2.12.2016-2.1.2017 väliseksi ajaksi.

Osallistuminen: Nähtävillä olosta on tiedotettu Keskisuomalaisessa ja kaavoituksen www-sivuilla. Kaavaehdotus pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Kaavaehdotukses-ta annetut mielipiteet (muistutukset) tulee osoittaa kaupunkirakennelautakunnalle ja toimittaa ne kirjallisena kaupungin kirjaamoon. Kunnan perusteltu kannanotto muistutuksista toimitetaan niille muistutuksen tehneille, jotka ovat toimittaneet osoitteensa. Ehdotusvaiheen palautteesta ja kaa-voittajan vastineista on laadittu kooste, joka on kaavaselostuksen liitteenä (Liite 6).

Hyväksymisvaihe (kevät 2017)



Kaupunginvaltuusto hyväksyy kaavamuutosehdotuksen.

Osallistuminen: Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Kau-punginvaltuuston päätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen (MRL 191 §).

Asemakaavan voimaan tulosta kuulutetaan Keskisuomalaisessa.

3.2.4 Viranomaisyhteistyö Kaavan laadintaan ei liity sellaisia valtakunnallisia, seudullisia tai muita keskeisiä tavoitteita, joiden selvittämiseksi viranomaisneuvottelu kaupungin ja Keski-Suomen ELY-keskuksen kesken tulisi järjestää (MRL 66 § 2 mom.).

3.3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET

3.3.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista tuli voimaan 6.1.2001. Valtio-neuvosto päätti 13.11.2008 valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009.

Kaupungin asettamat tavoitteet Kaavamuutoksessa tutkitaan Rikosseuraamuslaitoksen toimintojen sijoittaminen Ramoninkadun varteen kaavamuutoshakemuksen mukaisesti. Tavoitteena on turvata Tourujoen kehittämiseen liittyvät virkistys- ja luontoarvot. Tavoitteena on myös muodostaa toiminnan tarpeet ja reunaehdot huomioon ottaen kaupunkikuvaan ja lähiympäristöön sopeutuva yhtenäinen kokonaisuus.

Hankkeen asettamat tavoitteet Hakijan tavoitteena on, että kaavamuutos mahdollistaa Ramoninkadun varteen hankesuunnitelman mukaisen yhdyskuntaseuraamustoimiston ja avolaitoksen muodostaman toimitilakokonaisuuden. Hankesuunnitelmassa on otettu huomioon Rise-kampuksen toiminnan vaatimukset, kuten toimi-vuus, tehokkuus, turvallisuus ja asukkaiden ja asiakkaiden yksityisyys. Hakijan tavoitteena on käynnistää rakennustyö vuonna 2017.

Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Alueen suunnittelussa tulee ottaa huomioon ympäristöhäiriöiden torjunta (melu ja tärinä) sekä Tou-rujoen kehittämiseen, suojeluun ja virkistykseen liittyvät näkökohdat. Lisäksi tulee ottaa huomioon Ramoninkadun viihtyisyys ja toimivuus kevyen liikenteen väylänä.

3.4 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT

Suunnittelualueesta ei ole laadittu varsinaisia vaihtoehtoisia asemakaavaluonnoksia. Kaavaratkai-sun pohjaksi on laadittu hankesuunnitelma hakijan toimesta, jossa on esitetty tontin käyttö, toimin-nan tarpeet, rakentamisen määrä ja pihajärjestelyt. Suunnitelmaa on ohjattu kaavoituksessa raken-tamistavan, massoittelun ja ympäristön rakentamisen kannalta siten, että suunnitelma sopeutuu mahdollisimman hyvin ympäristöönsä toiminnallisesti ja kaupunkikuvallisesti. Kaavaratkaisun vai-kutuksia on kuvattu kappaleessa 4.4. Kaavan vaikutukset.



3.5 ASEMAKAAVALUONNOKSESTA EHDOTUKSEKSI Asemakaavan muutosehdotus on perusratkaisultaan kaavaluonnoksen mukainen. Kaavaan on tehty seuraavia muutoksia luonnosvaiheen palautteen perusteella:

- Kaavakarttaan on lisätty korttelialueelle aluevaraukset maanalaisille johdoille.

- Kaavamääräyksiin on lisätty määräykset alueen valaistusperiaatteista ja aurinkoenergian hyödyn-tämisestä.

- Rakentamistapamääräyksiin on tehty tarkennuksia kattomateriaalin ja rakennusten värityksen osalta.

3.6 KAAVAEHDOTUKSEEN NÄHTÄVILLÄOLON JÄLKEEN TEHDYT MUUTOKSET Asemakaavan muutosehdotukseen on tehty seuraavat tarkistukset julkisen nähtävilläolon jälkeen:

- VL –alueen merkintää on täsmennetty seuraavasti Keski-Suomen ELY-keskuksen lausunnon perusteella: VL/s Lähivirkistysalue, jolla liito-oravan liikkumisen kannalta riittävä puusto tulee säilyt-tää.

- Rakentamistapamääräys kattomateriaalista on poistettu. Loivan kattomuodon kannalta sopivin materiaali ratkaistaan rakennussuunnittelun yhteydessä.

- Tontin lounaisosa on määrätty toteutettavaksi puistomaisena ja puustoisena kaavan lähiympäris-tösuunnitelman periaatteisiin perustuen.

Tarkistukset ovat vähäisiä eivätkä edellytä kaavan uudelleen nähtäville asettamista.

4 ASEMAKAAVAN KUVAUS

4.1 KAAVAN RAKENNE Asemakaavan muutoksella korttelialueelle muodostuu Rikosseuraamuslaitoksen kaupunkikuvaan ja lähiympäristöön sopeutuva toimitilakokonaisuus. Kokonaisuus käsittää yhdyskuntaseuraamus-toimiston, 60 –paikkaisen avovankilan sekä näiden toimintaa tukevat muut tilat, kuten hankesuun-nitelman mukaisen erillisen työpajarakennuksen.

4.1.1 Mitoitus Asemakaavan muutosalueen pinta-ala on n. 1,25 ha ja korttelialueen koko n. 0,9 ha. Rakennusoi-keutta tontilla on 3700 kerrosalaneliömetriä. Kokonaisrakennusoikeus ei nouse kaavamuutokses-sa.

4.1.2 Palvelut Kaava-alueelle ei sijoitu julkisia tai kaupallisia palveluita. Kaava-alue tukeutuu Jyväskylän keskus-tan palveluihin.

4.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Asemakaavan muutoksen keskeisenä ympäristön laatua koskevana tavoitteena on ollut kaupunki-kuvaan ja lähiympäristöön sopeutuvan Rikosseuraamuslaitoksen toimitilakokonaisuuden muodos-tuminen keskeiselle paikalle Jyväskylän keskustaan rautatien varteen. Asemakaavamääräyksillä on ohjattu rakentamisen sijoittelua, ulkonäköä sekä yhtenäisyyttä tavoitteiden saavuttamiseksi. Piha-alueita, maastonmuotoilua sekä muuta ympäristörakentamista koskevilla määräyksillä ja ha-



vainneaineiston avulla on pyritty mahdollistamaan viihtyisän, toimivan ja turvallisen lähiympäristön muodostuminen. Tärkeänä tavoitteena on ollut myös Tourujoen ympäristön kehittämisedellytysten turvaaminen

4.3 ALUEVARAUKSET

4.3.1 Korttelialueet

Y/r Yleisten rakennusten korttelialue. Alueelle saa sijoittaa Rikosseuraamuslaitoksen toimintoja, kuten yhdyskuntaseuraamustoimiston ja avovankilan sekä näiden toimintaa palvelevia toimisto-, liike- ja työtiloja. Korttelialueelle saa sijoittaa myös muuta kuin Rikosseuraamuslaitoksen toimistoti-loja, kuitenkin enintään 20 % rakennusoikeudesta. Tontti on osoitettu yleisille rakennuksille, johon voidaan sijoittaa Rikosseuraamuslaitoksen toiminto-ja. Toiminta voi käsittää yhdyskuntaseuraamustoimiston ja avovankilan asuin-, yhteis-, ja työtiloi-neen.

Korttelialueelle saa sijoittaa myös muuta toimistotilaa, kuitenkin enintään 20 % rakennusoikeudes-ta. Määräyksen tarkoituksena on mahdollistaa tulevien toimistotilojen joustava käyttö, mikäli se katsotaan Rikosseuraamuslaitoksen toiminnan kannalta sopivaksi.

Korttelialueella on rakennusoikeutta 3700 kerrosalaneliömetriä ja kerrosluvuksi on osoitettu III. Pysäköinti toteutetaan korttelialueella.

4.3.2 Muut alueet

Virkistysalue Kaavassa Tourujoen ja Y/r -korttelialueen välillä on säilytetty n. 20 metrin levyinen vyöhyke lähivir-kistysalueena, jolla liito-oravan liikkumisen kannalta riittävä puusto tulee säilyttää (VL/s). Aiempaan kaavaan verrattuna virkistysaluetta on levennetty korttelialueen suuntaan virkistysreitin toteutta-mismahdollisuuksien turvaamiseksi. Virkistysalueelle on osoitettu ohjeellinen varaus kevyen liiken-teen reittiyhteydelle.

Katualue Ramoninkadun katualuetta on laajennettu korttelialueen suuntaan, jotta nykyiset ja tulevat katura-kenteet luiskineen mahtuvat kokonaisuudessaan katualueen puolelle.

4.4 KAAVAN VAIKUTUKSET

4.4.1 Vaikutusten arvioinnin suorittamistapa Vaikutusten arviointia on tehty asiantuntija-arvioina perustuen olemassa oleviin lähtötietoihin, joita täydennetään tarvittavilta osin kaavoituksen edetessä.

4.4.2 Epävarmuustekijät Vaikutusten arvioinnin tuloksiin liittyy epävarmuustekijöitä. Asemakaavan aluevarausten ja muiden kaavamerkintöjen luonteesta johtuen ei ole mahdollista yksiselitteisesti arvioida, miten alue tulee tarkemmin toteutuessaan kehittymään ja minkälaisia muutoksia alueen ilmeessä voi tapahtua. Kaavamerkinnöillä ja –määräyksillä ohjataan rakentamista kuitenkin niin, että suunnittelun yhtey-dessä sovitut periaatteet ja tavoitteet voivat toteutua.



4.4.3 Vaikutusten arviointi Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Hankkeen toteutuessa kaava-alueelle sijoittuu 60 –paikkainen avovankila ja yhdyskuntaseu-raamustoimisto, jossa käy noin 150 asiakasta kuukaudessa. Yhdyskuntaseuraamustoimisto siirtyy Ramoninkadulle keskustasta Yliopistonkadulta ja avovankilatoiminta Laukaasta. Henkilökuntaa alueelle sijoittuu yhteensä n. 35–40 henkilöä. Toiminta tukeutuu pääasiassa keskustan julkisiin ja kaupallisiin palveluihin.

Muutos kohdistuu tiiviiseen ja toiminnoiltaan sekoittuneeseen keskusta-alueeseen eikä sen laajuus keskustan kaupunkirakenteen mittakaavassa ole merkittävä. Alueen rakennustehokkuus ei kaa-vamuutoksessa kasva nykyiseen kaavaan verrattuna.

Vaikutukset kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön Kaavamuutos mahdollistaa kaupunkikuvaan sopeutuvan toimitilakokonaisuuden rakentumisen Ramoninkadun varteen. Rakentamisen määrä ja korkeus ovat lähiympäristöön ja keskustan mitta-kaavaan nähden maltillisia, eivätkä 2-3 –kerroksiset pitkänomaiset rakennukset erotu erityisen ko-rostuneesti kaupunkikuvassa tai keskustan siluetissa. Merkittävimmät muutokset tapahtuvat Ra-moninkadun varressa, jossa katuympäristö muuttuu lähes luonnontilaisesta rakennetuksi ja kau-punkimaiseksi.

Heikinkadun sillalta havainnoituna uudisrakentaminen muodostuu osaksi monimuotoista rautatien varren rakennettua ympäristöä, jonka muodostavat mm. Matkakeskus, pysäköintitalo, KOAS:in opiskelija-asuntojen rakennukset ja etäämmällä Kivääritehtaan vanhat teollisuusrakennukset.

Uudisrakentamista ohjataan asemakaavalla rakentamistavan ja toimintojen sijoittumisen osalta, niin että se sopeutuu radanvarren ja Ramoninkadun ympäristöön ja kaupunkikuvaan, muodostaen kuitenkin selkeästi omaleimaisen ja alueen luonteeseen sopivan yhtenäisen kokonaisuuden.

Vaikutukset maisemaan ja luonnonympäristöön Rakentamisen määrä ja korkeus ovat lähiympäristöön ja keskustan mittakaavaan nähden maltillisia eikä uudisrakentaminen nouse korostuneesti esille kaukomaisemassa. Lähimaisemassa erityisesti Ramoninkadulta havaittuna puustoinen ja lähes luonnontilainen alue muuttuu rakennetuksi ja kau-punkimaiseksi.

Rakennettavalla alueella ei ole havaittu erityisiä luontoarvoja, jotka tulisi ottaa huomioon toteutuk-sen suunnittelussa. Kaavamääräyksillä ohjataan tontin rakentamista mm. hulevesien ja maaston-muotoilun osalta siten, että siitä ei aiheudu haittaa Tourujoelle tai muulle lähiympäristölle.

Vaikutukset viheralueisiin ja virkistysyhteyksiin Kaavamuutoksessa Tourujokeen liittyvä virkistysalue laajenee hieman korttelialueen suuntaan, mikä osaltaan laajentaa Tourujokea suojaavaa vihervyöhykettä. Virkistysalueen laajentamisella turvataan mahdollisuus Tourujoen varren virkistysreittiyhteydelle Jyväsjärven suuntaan.

Sosiaaliset vaikutukset Toteutuessaan korttelialueelle sijoittuu 60 –paikkaisen avovankilan ja yhdyskuntaseuraamustoimis-ton muodostama toimitilakokonaisuus. Asiakkaita alueella käy keskimäärin 150 henkilöä kuukau-



dessa. Henkilökuntaa on yhteensä n. 35–40, joista samanaikaisesti paikalla työssä on noin 26 henkilöä. Hankkeen suunnittelussa on otettu huomioon toimintaan liittyvät turvallisuusnäkökohdat ja tulevien asiakkaiden ja asukkaiden yksityisyys.

Rikosseuraamuslaitoksen hanke ja erityisesti avovankilan sijoittuminen keskustaan on vaikuttanut etukäteen joidenkin asukkaiden turvallisuuden tunteeseen. Lisäksi ihmisiä ovat puhuttaneet en-nakko-odotukset Rise-kampuksen vaikutuksista lähiympäristön kiinteistönarvoihin. On odotettavis-sa, että nämä sosiaaliset vaikutukset hiipuvat ajan myötä ja esimerkiksi turvattomuuden ja pelon tunteet helpottavat, kun totutaan ja tutustutaan Rise-kampuksen läsnäoloon ja toimintaan.

Kaavaprosessin aikana Rise-kampuksen hankkeesta ja toiminnasta on pyritty tarjoamaan mahdol-lisimman paljon oikeaa tietoa mm. esittelytilaisuuksien muodossa, jotta toiminta tulisi tutuksi ja esiin noussutta turvattomuuden tunnetta voitaisiin vähentää.

Asemakaavalla on pyritty ohjaamaan hanketta laadukkaaksi ja ympäristöön sopivaksi kokonaisuu-deksi. Erityistä huomiota on kiinnitetty Ramoninkadun ja lähiympäristön viihtyisyyteen kaavamää-räyksin ja lähiympäristösuunnitelman muodossa. Lähiympäristön viihtyisyys ja toimivuus osaltaan vaikuttavat myönteisesti ihmisten turvallisuuden tunteeseen ja toiminnan sopeutumiseen ympäris-töönsä.

Liikenteelliset vaikutukset Asemakaavamuutoksen liikenteelliset vaikutukset ovat vähäiset. Toiminnan liikennöintitarve tontille on pienempi nykyisen kaavan toimistorakentamiseen verrattuna. Tulevan toiminnan autopaikkatar-ve on n. neljännes vastaavaan toimistorakentamiseen nähden.

Kaavan toteutuessa lähiympäristön katuverkon liikennemäärä kasvaa vähäisesti. Heikinkadun päi-vittäiseen liikennemäärään (n. 9600 ajon./vrk) suhteutettuna n. 20–30 ajoneuvon lisäys on pieni. Ajoneuvoliikenteen mahdollistaminen tontille edellyttää Ramoninkadun sillan ja kadun peruskorja-usta, mikä osaltaan parantaa myös Ramoninkadun kevyen liikenteen sujuvuutta.

Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Tontin toteuttaminen edellyttää Ramoninkadun Tourujoen ylittävän sillan peruskorjaamista, koska nykyiset rakenteet eivät kuntonsa vuoksi enää sovellu säännölliselle ajoneuvoliikenteelle. Sillan peruskorjauksen yhteydessä myös katualue peruskorjataan. Silta ja katu edellyttäisivät peruskorja-usta joka tapauksessa lähitulevaisuudessa, mutta rakennushankkeen käynnistyminen nopeuttaa korjausaikataulua.

Hankkeen myötä nykyiset yhdyskuntaseuraamustoimiston ja Laukaan avovankilan työpaikat siirty-vät Ramoninkadulle. Uusia työpaikkoja ei varsinaisesti synny, mutta Rikosseuraamuslaitoksen työpaikat säilyvät Jyväskylän seudulla.

4.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT Suunnittelualuetta rajaa kaakon suunnasta rautatiealue melu- ja tärinävaikutuksineen. Asemakaa-vassa liikennemelu on huomioitu asianmukaisin kaavamerkinnöin ja -määräyksin. Kaavassa on annettu määräyksiä liikenneväyliin rajoittuvien rakennusten ulkoseinien ääneneristävyydestä. Oleskelualueet tulee sijoittaa tai suojata liikennemelulta siten, että melutasot eivät ylitä em. alueilla valtioneuvoston asettamia ohjearvoja. Rautatien aiheuttama tärinä tulee ottaa huomioon rakennus-suunnittelussa.

4.6 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Alla on lueteltu asemakaavan keskeiset kaavamerkinnät ja – määräykset:



Y/r Yleisten rakennusten korttelialue. Alueelle saa sijoittaa Rikosseuraamuslaitoksen toimintoja, kuten yhdyskuntaseuraamustoimiston ja avolaitos tyyppisen vankilan sekä näiden toimintaa palve-levia toimisto‐, liike‐ ja työtiloja. Korttelialueelle saa sijoittaa myös muuta kuin Rikosseuraamuslai-toksen toimistotiloja, kuitenkin enintään 20 % rakennusoikeudesta.

VL/s Lähivirkistysalue, jolla liito-oravan liikkumisen kannalta riittävä puusto tulee säilyttää. RAKENTAMISTAPA

Rakennusten tulee olla arkkitehtonisesti korkealaatuisia, mittasuhteiltaan sopusointuisia ja muoto-kieleltään moderneja. Korttelin rakennusten ja rakennelmien tulee muodostaa kattomuodoiltaan, väritykseltään ja arkkitehtuuriltaan keskenään yhtenäinen kokonaisuus.

Rakennusten julkisivujen tulee olla väritykseltään ja materiaaliltaan rautatieympäristön kaupunki-kuvaan ja luonteeseen sopivia. Julkisivumateriaalia tulee käyttää selkeänä ja yhtenäisenä pintana sokkelista räystääseen. Rakennusten korttelista ulospäin suuntautuvien julkisivujen tulee olla väri-tykseltään tummia.

Rakennuksen kattomuotona tulee olla rakennuksen pitkittäissuuntaisesti nouseva taitteinen lape-katto, joka on muotoilultaan epäsymmetrinen. Katon tulee olla väritykseltään tumma.

Asemakaavasta on laadittu havainnollistava suunnitelma, jossa on esitetty alueen tavoitteellinen rakenne sekä rakennusten arkkitehtuurin periaatteet.

Tontille ja rakennuksiin/rakennelmiin saa asentaa rakenteita ja laitteita, joilla hyödynnetään aurin-koenergiaa. Rakenteet ja laitteet tulee sovittaa alueen yleisilmeeseen ja rakennusten arkkitehtuu-riin.

Tontille tulee laatia ulkovalaistussuunnitelma, joka hyväksytetään rakennusvalvonnassa. Valais-tuksen tulee sopia rakennusten arkkitehtuuriin. Valaistuksen tulee olla häikäisemätöntä ja alaspäin suunnattua.

PIHA‐ALUEET JA MAASTONMUOTOILU ps Puistomaisena toteutettava alueen osa, jonka tulee liittyä rakentamiseltaan ja kasvilli-suudeltaan luontevasti Tourujoen jokiympäristöön. Alueelle tulee istuttaa suurikokoisiksi kasvavia puita.

Piha‐alueet tulee suunnitella ja toteuttaa laadukkaaksi, viihtyisäksi ja toimivaksi kokonaisuudeksi. Tontin rajaaminen tulee toteuttaa viherrakentamisen ja maamassojen keinoin.Yksityisen ja julkisen tilan erottelu tulee olla hienovaraista ja läpinäkyvää erityisesti Ramoninkadun ja virkistysalueen suuntaan. Umpinaista aitaa ei sallita. Ramoninkadun kevyenliikenteen katuympäristön viihtyisyy-teen tulee kiinnittää huomiota.

Liikennealueisiin rajautuvia tontin osia tulee jäsentää kasvillisuuden esimerkiksi puiden avulla. Ton-tilla syntyvien maamassojen mahdollinen hyödyntäminen tulee toteuttaa hienovaraisesti ympäristö-rakentamisen keinoin olemassa olevia korkeusasemia mukaillen. Korkeuserot tulee ratkaista halli-tusti esimerkiksi asteittain porrastaen. Jyrkkiä ympäristöstä poikkeavia luiskia ei sallita. Maamasso-jen hyödyntäminen ei saa aiheuttaa haittaa viereisille liikenne‐ ja virkistysalueille. Kaavan yhteydessä on laadittu lähiympäristösuunnitelma, jonka periaatteita tulee noudattaa.

Rakennuslupa‐asiakirjoihin on liitettävä erillinen pihasuunnitelma. Pihasuunnitelman laatijan tulee olla ammattitaitoinen ja kokenut pihasuunnittelija, esim. maisema‐arkkitehti tai suunnitteluhortono-mi.

HULEVEDET

Jos korttelialueelta tuleva hulevesivirtaama on yli 48 litraa sekunnissa (l/s), tulee hulevesiä viivyttää korttelialueella. Viivytysrakenteiden tulee tyhjentyä 24 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niissä tulee olla suunniteltu ylivuoto.



MELUN JA TÄRINÄNSUOJAUS

Tontin oleskelualueet tulee sijoittaa tai suojata liikenteen melulta siten, että melutaso ei ylitä em. alueilla valtioneuvoston asettamia ohjearvoja.

Rataliikenteestä aiheutuva tärinä tulee huomioida rakennusten rakenteissa siten, että liikennetäri-nän osalta ei ylitetä VTT:n laatiman ohjeen värähtelyluokan C raja‐arvoa 0,30.

4.7 NIMISTÖ Kaavassa ei ole osoitettu alueelle uutta nimistöä.

5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS

5.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT Asemakaavakartan, kaavamerkintöjen ja määräysten lisäksi kaavamuutoksen yhteydessä laadi-taan alueelle lähiympäristösuunnitelma (liite 9) ja havainnollistava suunnitelma (selostuksen liite 4), joissa esitetään alueen tavoitteellinen rakenne, lähiympäristön käsittely sekä rakennusten arkkiteh-tuurin periaatteet. Lisäksi kaavan yhteyteen on laadittu kaupungin toimesta valaistuksen yleisohje (liite 10).

Lähiympäristösuunnitelma Kaavamuutoksen oheissuunnitelmana on laadittu tontille lähiympäristösuunnitelma WSP Finland Oy:n toimesta. Lähiympäristösuunnitelman tavoitteena on liittää suunnittelualue kaupunkikuvaa tukevalla tavalla ympäristöönsä sekä esittää tontin toiminnallisia tavoitteita tukevia ratkaisuja. Suunnitelmassa on tarkasteltu tontin liittymistä Ramoninkatuun liikenteellisesti ja ympäristön kan-nalta. Suunnitelmassa on tarkasteltu tontin eteläosan maisemoimista ja käyttöä sekä tontilla synty-vien maamassojen hyödyntämismahdollisuuksia.

Suunnitelmaan on laadittu kolme vaihtoehtoa, jotka eroavat toisistaan lähinnä Ramoninkadun lii-kenteellisten ratkaisujen ja tontin eteläosan toteuttamisen kannalta. Kaikki vaihtoehdot ovat toteu-tuskelpoisia.

Vaihtoehto 3 mahdollistaa parhaiten tontin sisäisten maamassojen hyödyntämisen ja alueen vai-heittaisen toteuttamisen. Kaikki vaihtoehdot edellyttävät stabiliteettitarkastelujen laatimista, jotta täyttöjen todellisista toteutusmahdollisuuksista saadaan varmuus.

Pituusleikkaus (VE 3) havainnollista tontilla syntyvien maamassojen hyödyntämistä tontin etelä-osassa täytöillä terassoimalla.



VE 1 ja VE 2: Tontin eteläosan puutarhaan on esitetty esteetön kulkureitti ja se voisi yhdistyä myös suunniteltuun jokiraittiin (VE 1). Liittymä tontille on lyhyt ja avara, mutta haasteena kadun tasauk-sen toteutus ja liittymän epämääräinen jäsentyminen.

VE 3: Suositeltavimpana toteutusvaihtoehtona pidettiin vaihtoehtoa 3, jossa tontin eteläosaan muodostuu terassoitu maisemapuutarha. Vaihtoehto ei ole esteetön eteläosan kannalta, mutta antaa vapaammat mahdollisuudet maastonmuotoilulle, maisemoinnille ja rajaamiselle. Liittymä myötäilee Ramoninkadun suuntaa, jolloin tasaus voidaan toteuttaa suositeltavan loivana.



5.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS Asemakaavan toteuttaminen voi alkaa kaavan tultua voimaan. Kaavamuutoksen hakijan tavoittee-na on käynnistää rakennustyö vuonna 2017. Ramoninkadun sillan korjaus on ajoitettu vuodelle 2017.

5.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA Asemakaavan toteutumista seurataan tiiviissä yhteistyössä Jyväskylän kaupungin kaavoituksen, rakennusvalvonnan sekä yhdyskuntatekniikan kanssa.

Documents

14 059 kaavaselostus - Jyväskylä · Jyväskylän kaupungin yleiskaavassa, joka on hyväksytty 10.11.2014, suunnittelualue on strategis-ta keskustatoimintojen aluetta (vaaleanpunainen