13. vuosikerta • Poliittinen lehti • Irtonumero 3 ... · sa. Tämä ei ollutkaan unta vaan todellisuutta, jossa ih-miset kunnissa ja kaupun-geissa eriarvoistuvat. Keskustalla,

12/2008

13. vuosikerta • Poliittinen lehti • Irtonumero 3,- • Perussuomalaiset - Sannfi nländarna rp:n äänenkannattaja

sivu 7

Tässä numerossa:

Puolueen kansanedustajat esittelyssä 4

Politiikassakin on tunteilla tilaa 12

PerusS-nuoret: Äärimmäisesti keskellä 15

Perussuomalaisten tuki auttoi eläkkeelle 16

”Virkamiehilläliikaa valtaakuntapolitiikassa”

Kunnallisvaalityö alkoi suotuisissa merkeissä. Taloustutkimuksen YLE Uutisille tekemän kannatusarvion mukaan Perussuomalaisia äänestäisi kunnallisvaaleissa 4,5 prosenttia (lisäystä edelliseen mittaukseen 0,7 prosenttiyksikköä). Taakse jäävät niin RKP kuin KD.

Porvoolainen Pirkko Ruohonen-Lerner on ak-tiivinen ja rohkea kuntavaikuttaja.

kunnallinenperussuomala inen

va l itsekunnallinenperussuomala inen

va l itse

Perussuomalaisissaon imuaHelsingin Sanomien uutisen mukaan Pe-russuomalaiset ovat nyt Suomen toiseksi hou-kuttelevin puolue. Puolueemme osoittaa häm-mästyttävää nousua tässäkin suhteessa.

Kannatus kasvoi taas

Suomalainen2

PÄÄTOIMITTAJA■Harri Lindell • [email protected] • puh. 020 7920 362 / 040 749 9362

Sisäistä kutinaaPerussuomalaiset tarjoavat äänestäjille 226:ssa kunnas-sa ja kaupungissa todellisen vaihtoehdon nykyiseen kun-nallispolitiikkaan. Puolueen kannatus näyttää nousseen monilla paikkakunnilla lä-hes kymmenen prosenttiyk-sikön verran.

Ihme on tapahtunut: ää-nestäjät ovat heränneet kyl-mään todellisuuteen, kol-me valtapuoluetta tarjoaa toistamiseen vain kuntien tuhoon johtavia ratkaisuja valtuustoissa ja hallituksis-sa. Tämä ei ollutkaan unta vaan todellisuutta, jossa ih-miset kunnissa ja kaupun-geissa eriarvoistuvat.

Keskustalla, Kokoo-muksella ja demareilla on

ollut taas neljä vuotta aikaa laittaa asiat kuntoon paik-kakunnallasi, mutta näin ei ole tapahtunut. Vähän en-nen vaaleja nämä puolueet heräävät vaatimaan uudis-tuksia, vaikka eivät koko vaalikauden aikana ole teh-neet lupaamiaan uudistuk-sia. Siitäkään huolimatta, että heillä olisi ollut täysi mahdollisuus tehdä juuri niin kun he puhuvat vaali-puheissaan. Hullunkurisia puolueita nuo Tupu, Hupu ja Lupu.

Kunnissa jaetaan niukkuutta

Kuntien talous on ajettu nykypolitiikalla raastavaan

säästöjen ja henkilöstön irtisanomisten loppumat-tomalle tielle. Hyvänä esi-merkkinä ovat kyläkoulujen lopettamiset, joiden säästöt kohdistuvat puolustusky-vyttömiin lapsiin. Kaiken lisäksi saavutetut säästöt ovat minimaalisia, jos niitä ollenkaan tulee.

Lapset eivät saa enää käydä turvallisessa tutussa pienessä lähikoulussa en-simmäisiä kouluvuosiaan, vaan heidät ahdetaan suu-riin yksiköihin. Näissä suu-rissa kouluissa vallitsevat vahvimman lait, ja niissä pärjäävät ne oppilaat, joi-den varhaiskypsyys on sitä luokkaa, että he pystyvät ottamaan annetun opetuk-

sen kerralla vastaan. Henki-lökohtaisempaan opastuk-seen opettajilla ei ole aikaa.

Ne lapset, jotka eivät saa tarpeeksi huomiota osakseen, syrjäytyvät hel-posti. Tämä ainakin mak-saa yhteiskunnalle erittäin paljon rahaa ja aiheuttaa monelle inhimillistä kärsi-mystä. Usein byrokratia li-sääntyy eikä todellisia sääs-töjä saavuteta muuten kuin puheissa.

Kuntien ja kaupunkien lakimääräiset velvoitteet vievät leijonanosan kunnan budjetista. Tällöin on tar-kemmin katsottava, miten tarpeellisiin asioihin talou-dellinen liikkumavara sijoi-tetaan.

Nyt valta vaihtuu

Vaalikentiltä kuuluu äänes-täjän ääni, joka kertoo ha-lun muutokseen. Perussuo-malaiset tarjoavat äänestä-jille aidosti varteenotettavan vaihtoehdon. Perussuoma-laiset haluavat tehdä kun-talaisen parhaaksi johtavia päätöksiä, missä kaikkia kuntalaisia kohdellaan ta-sapuolisesti ja arvokkaasti. Kuuluipa hän sitten mihin sosiaaliluokkaan tahansa.

Perussuomalaisten kun-nanvaltuutettujen on mah-dollista muuttaa tuhoon vievän kunnallispolitiikan suuntaa. Perussuomalainen politiikka on ihmisläheis-tä politiikkaa, joka ottaa

huomioon kuntalaisen tar-peet sosiaaliluokasta riip-pumatta. Perussuomalaiset ajattelevat omalla järjellään eivätkä mene kylmän ryh-mäkurin mukana. Perussuo-malaiset uskaltavat myös sanoa asioiden todellisen laidan pelkäämättä kun-nan virkamiehiä tai omien taloudellisten etuisuuksien tai peräti oman työpaikan menettämistä.

Sisäisestä kutinasta pää-tellen monet äänestävät muutoksen puolesta, jonka aidosti tuo Perussuoma-laiset rp. Äänestä sinäkin paremman tulevaisuuden puolesta, äänestä kunnallis-ta perussuomalaista omalla paikkakunnallasi.

PUOLUESIHTEERI■ [email protected]

PerusSuomalainen-lehtiPerussuomalaiset rp:n äänenkannattaja v. 1996 lähtienISSN 1239-2324

Ilmestyy: Kolmen viikon välein.Painos: 450.000 kplJulkaisija: Perussuomalaiset-Sannfi nländarna rpPankkitili: Nordea 218518 - 157282Toimitus: Mannerheimintie 40 B 56, 00100 Helsinki Puh: 0207 430 800 Fax: 0207 430 801 [email protected] Päätoimittaja: Harri Lindell Puh. 0207 920 362e-mail: [email protected]

Erikoistoimittaja: Mika Männistö, puh. 040-352 9368Kuvat: Pauli Artturi Luttinen ja Kuvapörssi Oy sekä toimittajien ja puolueväen ottamia kuvia Taitto: Hyvän Olon Mediat Oy Torikatu 7 A 26, 38700 Kankaanpää Puh: 0207 920 362, fax: 0207 920 370Webmaster: Jussi Niinistö ja Iiris Peltomaa Vakituiset avustajat: Reijo Ojennus, Marjo Pihlman, JormaUski, Vesa-Matti Saarakkala, Vaili K. Jämsä, Alpo Ylitalo.Tilaukset/jäsenrekisteri: Marjo Pihlman 0207 430 802E-mail: [email protected]

Jäsenmaksu: 25,-/vuosi, sisältää lehden Tilaushinnat: Vuosikerta 30,-, 1/2 vuotta 20,- irtonumero 3,-Ilmoitushinnat: Teksti, määräpaikka ja kuulutukset: 3,00,- / pmmRivi-ilmoitus: 5,00,- / riviAineiston muokkaus: 50,- / tuntiPainopaikka: SPOY, KokemäkiPainopinta-ala: 260 x 380 mmPalstojen määrä: 5-6 kpl

Aineisto: Toimitukseen viimeistään ilmoitettuna aineistopäivänä. Toimitus pidättää itsellään oikeuden muokata ja otsiko ida tekstejä. Lehti ei vastaa tilaamattoman aineiston säilyttämisestä tai palauttamisesta.

Kuntavaaleissa valittavat valtuustot päättävät kun-nan toiminnasta, taloudesta ja kunnallisten palvelujen järjestämisestä. Nämä ovat asioita, jotka koskettavat jokaista ihmistä elämänti-lanteesta riippumatta.

Demokratian toimivuus mitataan näissäkin vaaleis-

sa. Kuntaliiton taannoisen tiedotteen mukaan suoma-laisten äänestysinto kunta-vaaleissa näyttää nousevan edellisvaaleista. Ihmiset ovat ilmiselvästi havahtu-massa siihen, että kunta-vaaleissa äänestäjä pääsee vaikuttamaan eniten omaan arkeensa, niihin asioihin

jotka ovat osa jokapäiväis-tä elämää.

Kuntasektori joutuu kamppailemaan historial-lisen suurten muutosten keskellä. Maassa on toista vaalikautta kepujohtoinen hallitus, joka on kohdellut maaseudun kuntia huonom-min kuin koskaan.

Käyttämällä ns. pork-kanarahoja houkuttimena hallitus on onnistunut yl-lyttämään isompia kuntia kyykyttämään pienempiä naapurikuntiaan kunta-liitoksiin. Vapaaehtoisten

(pakko)kuntaliitosten aalto pyyhkäiseekin olematto-miin kymmeniä kuntia Suo-men kartalta tämän vuoden lopussa.

Kokoomus käy kun-tavaaleihin haastelemalla herkällä korvalla väkeä toivotalkoisiin. Toivotta-vasti kansalaiset hoksaavat ajoissa, että talkootyöllä tarkoitetaan palkatonta työtä. Pohattapuolueen is-kulauseet kuulostavat taval-lisen kansan korvissa pilk-kaamiselta. Vasemmistosta ei liioin ole vaihtoehdoksi

haalarikansalle. Se unelmoi paremmista ajoista, mutta harhailee varjojen mailla.

Poliittisten voimasuhtei-den muutokset ovat kuntata-solla olleet pitkään minimaa-lisia, mutta nyt käynee toisin. Perussuomalaiset tarjoaa reilusti oman vaihtoehtonsa kaikille, mutta erityisesti va-semmistolle ja keskustalle.

Ehdokasasettelu jo en-nakoi muutosta, se sujui Perussuomalaisten osalta erinomaisesti. Ehdokkaita on kaikkiaan yli 1800, mi-kä tarkoittaa, että puolueen

Sinä päätätkuka päättää

ehdokasmäärä yli kaksin-kertaistui edellisiin vaalei-hin verrattuna. Ehdokkaita on nyt 226 kunnassa, missä on lisäystä 72. Näillä eväillä menestystä tulee.

Perussuomalaiset on me-nossa kohti tuntuvaa vaali-voittoa. Sen suuruuden rat-kaisee ehdokkaiden vaalityö ja äänestäjien tahto. Meillä on hyvä kunnallisvaaliohjel-ma, jossa määritellään yleiset tavoitteemme. Ohjelmassa on paljon hyviä syitä valita kun-nallinen perussuomalainen. Valitse omasi ja äänestä.

www.perussuomalaiset.fi • [email protected] No: 11 • Lokakuu 2008

Suomen kunnille on annettu enemmän tehtäviä kuin kunnille missään muualla maailmassa.

Suomalainen 3No: 12 • Lokakuu 2008 www.perussuomalaiset.fi • [email protected]

PUHEENJOHTAJA■ [email protected]

Perussuomalaisten läpimurto

Puolueemme on vetovoi-mainen, kasvava sekä po-liittisesti että taloudellisesti riippumaton.

Perussuomalaisten kan-natus on vahvassa myö-tätuulessa. Kuntavaalien luonne on vahvasti paikal-linen ja kuntakohtainen. Paikallisten ehdokkaiden ja vaalityön panos on nyt rat-kaiseva. Monet suomalaiset haluavat äänestää perussuo-malaista ehdokasta, olemme äänen arvoisia.

Perussuomalaisen kun-tapolitiikan perusta on oikeudenmukaisuudessa ja asioiden asettamisessa tärkeysjärjestykseen. Me lähdemme siitä mikä on ihmiselle hyvä. Espoon kaupunginvaltuustossa ja Eduskunnassa olen nähnyt, että asiallisille ja hyvin pe-rustelluille esityksille saa kannatusta yli puoluera-jojen. Me olemme yhteis-työkykyinen puolue. Asia ratkaisee, ei esittäjä.

Politiikassa ei ole mitään sellaista mistä ei normaalil-la järjellä ja halulla oppia selviä. Ihmisten asioista päättäminen edellyttää ky-kyä ja halua perehtyä asi-oihin. On suuri etuoikeus saada tehdä jotakin yhtei-seksi hyväksi. Luottamus ja äänestäjien vaalitahto ovat perusta, joiden varassa kun-tavaltuutettu toimii. Kun tietää mitä ja keitä edustaa on kyky tehdä myös vaikei-ta päätöksiä.

Olen johtanut Perus-suomalaisia vuodesta 1997. Olemme yhteistyöllä ja sit-keydellä tehneet tästä puo-lueesta uskottavan poliitti-sen vaihtoehdon. Jokaisella ihmisellä on yksi ääni, siinä suhteessa olemme täysin ta-sa-arvoisia. Tarvitsemme ja haluamme Sinun tukesi ja

äänesi. Teemme äänilläm-me läpimurron yhteiseksi hyväksi.

Suomi ja sinä olet äänen arvoinen

Politiikassa on kyse yhteis-ten, sinun ja minun, asioiden hoitamisesta. Ilman tekoja ja tekijää ne eivät hoidu. Suomi on kotimaamme ja äidinkielemme. Me pystym-me ja haluamme vaikuttaa tämän maan suuntaan.

Minä en hyväksy vali-tuksia ihmisiltä, jotka eivät äänestä. Kun pystyy valitta-maan, niin pystyy myös ää-nestämään. Meidän jokai-sen tulee arvostaa itseäm-me ja ääntämme. Minä en vaadi keneltäkään enempää kuin itseltäni. Annan ääne-ni, anna äänesi.

Eduskunnassa tänään”Julkisuudessa on ollut aika paljon tietoja siitä, että nuorten syrjäytyminen on lisääntynyt, että he kasvavat ikään kuin yhteiskunnan ulkopuo-lelle. Katsooko ministeri, että tällä ensi vuoden budjetilla pystytään sitä vähentämään ja kiin-nittämään huomiota siihen, että saataisiin näitä nuoria kaidalle tielle?

Eräs asia, joka ainakin tuolla maakunnissa huolestuttaa, on koulujen kunto ja se, että yh-teiskunnan rahaa erityisesti valtiovallan taholta ei näytä riittävän eikä kunnilla taas ole varaa rakentaa ja peruskorjata niitä.”Raimo Vistbacka 18.9.2008

”Kun ministeri Hyssälä on myös Italiassa käy-nyt ja nuoruudessa haaveilin kanssa samankal-taisista mielenterveys- ja muista hoidoista, niin ministeri Hyssälällä oli tämmöinen masennus-työryhmä.

Minä en näe oikein siitä mistään, kuinka se nyt taas uusiintuu ja kuinka näihin nuorten ja vanhempien ja lastenkin mielenterveysasioihin satsataan laadullisesti. Raha ei enää tässä tilan-teessa riitä, vaan me tarvitsemme todella Kelan, lääkäriylivallan ja lääkepolitiikan suhteen ihan uutta asennoitumista.”Pertti Virtanen 19.9.2008

”Tässä budjettiesityksessä näkyy valtiovarain-ministeri Kataisen tyrmäysvoitto Suomen kes-kustasta. Tämä on suuren rahan budjetti ja nimenomaan suurten verohelpotusten budjetti suurituloisille. Jos me ajattelemme tätä tulove-ronkevennystä, niin meille kansanedustajille se merkitsee useita kymmeniä euroja kuussa lisää, pienituloiselle työntekijälle, duunarille, toimi-henkilölle parikymppiä lisää ja pelkän kansan-eläkkeen varassa oleville kevennys on nolla.”Timo Soini 18.9.2008

”Eriarvoisuus yhteiskunnassamme kasvaa huo-lestuttavaan tahtiin, eikä loppua näy. Hallituk-sen esittämät veronkevennykset eivät hyödytä kaikkein pienituloisimpia, kuten opiskelijoi-ta, työttömiä, pienen eläkkeen varassa eläviä, köyhiä, yksinhuoltajia ja lapsiperheitä. Viime vuosina heidän ostovoimansa on infl aation vai-kutuksesta heikentynyt kaikista eniten, ja sama kehitys näyttää jatkuvan. Kotimaan talouden kannalta olisi kuitenkin tärkeää, että juuri pie-nituloisten ostovoimaa parannettaisiin.”Pirkko Ruohonen-Lerner 17.9.2008

”Itä- ja Pohjois-Suomessa on avattu ja ollaan avaamassa useita kaivoksia. Tiet joutuvat ras-kaan rekkaliikenteen käyttöön, ja jo entises-täänkin heikossa kunnossa olevat tiet rikkou-tuvat aivan lähiaikoina käyttökelvottomaan kuntoon.

Vaikka kaivos olisi kuinka kannattava tahan-sa, ei sillä ole suurtakaan merkitystä, jos mal-mia ei saada markkinoille. Kysynkin arvoisalta liikenneministeriltä: Aikooko hallitus ryhtyä erikoistoimenpiteisiin, että kaivoksien toimin-taedellytykset tiestön osalta turvattaisiin?”Pentti Oinonen 10.9.2008

Perussuomalaisilla on kuntavaaleissa mahdollisuus historialliseen läpimur-toon. Perussuomalaiset olivat ainoa puolue, joka pystyi merkittävästi lisää-mään ehdokasmääräänsä.

Etelä-Pohjanmaa on aina ollut Perussuomalaisille vahvaa aluetta. Näissä kun-tavaaleissa tehtiin uusi ennä-tys, kun piirin puheenjohtaja Tapio Pihlaja keräsi yhdessä Kauhajoen vaaliasiamies Veli Rajalan kanssa Kauhajoelle täyden listan, 52 ehdokasta. Huonosti Kauhajoella ei ole mennyt ennenkään – neljä vuotta sitten ehdokkaita oli 35, joista kolme pääsi läpi valtuustoon.

- Ei tämä mikään yllätys ollut, vaan olimme suunni-telleet näin ja aloitimme eh-dokashankinnan jo hyvissä ajoin. Tulijoita olisi ollut enemmänkin, mutta jou-

duimme monelle sanomaan, että valitettavasti lista on jo täynnä, Pihlaja kertoo.

Pihlaja arvioi osana menestyksen salaisuutta olleen Perussuomalaisten aktiivinen kunnallisvaali-työ, esimerkiksi lukuisat valtuustoaloitteet. Kovaa työtä ehdokashankinta on kuitenkin ollut Etelä-Poh-janmaallakin.

- Tottahan se kova urakka oli, koska haimme ehdokkaita muihinkin kun-tiin kuin Kauhajoelle. Kai-ken muun kiireen keskellä perustimme myös Isoonky-röön paikallisosaston. Kilo-metrejä on kertynyt – joka

ilta lähdimme töiden jälkeen ehdokashankintatyöhön.

Etelä-Pohjanmaalla kattava edustus

Kauhajoen kunnallisvaali-ehdokkaista 20 on naista ja 32 miestä. Puolet ehdok-kaista on alle 35-vuotiaita, nuorin vasta 18-vuotias.

- Toivon Perussuoma-laisten näissä vaaleissa saa-van hyvän vaalituloksen kautta maan. Meillä ainakin on hyvä ja kattava edustus, eikä pimeitä alueita jäänyt ollenkaan.

Tapio Pihlaja on Etelä-Pohjanmaan piirin puheen-

johtaja ja istuu Kauhajoen kaupunginvaltuustossa jo viidettä kauttaan. Seinäjo-ella hän istuu myös maa-kuntavaltuustossa. Hän on ehdokkaana näissäkin vaaleissa. Pihlaja omistaa rakennusalan yrityksen, jo-ka työllistää hänen itsensä lisäksi kymmenen henkeä. Firmassa osakkaina ovat vaimo Riitta ja poika Rami, joista Rami on myös töissä siellä.

Veli Rajala on Tapio Pihlajan vanha perhetuttu ja sukulainen, Kauhajoen vaaliasiamies ja sairaseläk-keellä oleva entinen puhe-linasentaja.

Kauhajoella 52 kunnallisvaaliehdokasta

Suomalainen4 No: 12 • Lokakuu 2008www.perussuomalaiset.fi • [email protected]

KOHTI KUNNALLISVAALEJA

Lukuisten luottamustoi-mien, harrastusten ja perhe-elämän yhteensovittaminen on usein vaikea yhtälö rat-kaistavaksi, joka onnistuu välillä paremmin, välillä huonommin. Varsinkin vaa-lien alla suositulla puhujalla ja supliikkimiehellä on ky-syntää.

- Työt sinänsä ovat mie-lenkiintoisia ja koen pysty-väni niihin kyllä, mutta aika-taulu on kieltämättä välillä rankka. Erityisesti vaaliajat ovat kovia, ja niitähän on nyt melkein joka vuosi.

Raskaassa työssä auttaa jaksamaan puolueen kan-natuksen tasainen ja hyvä kasvu sekä oman väen tu-ki. Puolueen kasvu on ollut Timo Soinille suuri ilon ja motivaation aihe.

- Eikä se tähän lopu, vaan jatkuu kuntavaalien jälkeen ja seuraavissa edus-kuntavaaleissa, kun vain tehdään työtä ja pidetään linjat. Kun tunnen väen ja

tunnen tuen, silloin on ras-kaitakin töitä kiva tehdä.

Raviurheilua ja jalkapalloa

Harrastuksikseen Timo listaa raviurheilun, mök-keilyn, lukemisen, uimisen ja jalkapallon, sikäli kuin töiltään ehtii. Hän omistaa myös osakkuuden kolme-vuotiaasta suomenhevoso-rista A.T.Vihtorista, josta koulutetaan ravuria. Radal-la se ei vielä ole ehtinyt olla, mutta on edistynyt koulu-tuksessaan hyvin.

Jalkapallossa Timoon vetoaa pelin perhekeskei-syys. Mies itse on pelan-nut jalkapalloa ja hänen poikansa pelaa myös. Hän on seurannut aika tiiviisti englannin liigaa, joka myös on antanut yhden sortin elä-mänsisältöä.

- Suosikkijoukkueeni on englantilainen Millwall. Kotimaassakin on monta

sellaista, joita sympatisee-raan, mutta ei varsinaista ykkössuosikkia.

Vaalivoitto näyttää vuorenvarmalta, ja Timo

Soini ennustaa kannatuk-sen kolmin-nelinkertais-tuvan. Kun tehdään hyvä vaalityö, antaa se hyvän tuloksen.

Ihmiselle hyvä

Timo Soini omistaa osuuden kolmevuotiaasta suomenhevosorista A.T.Vihtorista, josta koulutetaan ravuria. Radalle se on tarkoitus päästää ensi vuonna.

Timo Soini on paitsi puolueemme pu-heenjohtaja ja kansanedustaja, myös Espoon kaupunginvaltuutettu ja tietys-ti ehdolla näissäkin vaaleissa.

- Perussuomalaiset on kaikista tarjolla olevista puolueista se paras vaihto-ehto. Kannattaa äänestää kotinsa puolustajaa. Käy

äänestämässä, sillä äänesi voit antaa vain sinä itse.

Teksti: Mika Männistö

Ikääntyminen on suuri haaste päättäjille tämän päi-vän ja tulevaisuuden yhteis-kunnassa. Yli 75-vuotiaita on maassamme tällä hetkellä jo yli 300 000 ja heidän mää-ränsä kasvaa koko ajan.

- Siinä tulee riittämään Suomessa työsarkaa. Eläke-asioista päätettäessä tulisi ottaa huomioon, että myös vanhukset ja eläkeläiset ovat merkittävä voimavara yhteiskunnassamme, pohtii Perussuomalaisten eläke-läisvaltuutettu Onni Hiltu-nen Orimattilasta.

Perussuomalaiset toi-mii Oikeutta Eläkeläisille

ry:n kautta puolueemme edustajana Valtakunnalli-set Eläkeläisjärjestöt VENK ry:ssä ja pyrkii sitä kautta edistämään ja valvomaan maamme eläkeläisten ja vanhusväestön etuja myös valtakunnan tasolla.

Eläkeindeksiä tulisi korjata

Tällä hetkellä ajankohtai-nen asia eläkeläisillä on vanhusneuvostojen saami-nen lakisääteiseksi. Van-husneuvoston asettaminen on kunnille vapaaehtoista. Koska neuvoston asemasta

Väestön ikääntymisessä riittää työsarkaaei säädetä laissa, organi-sointi on kunnissa vapaasti harkittavissa.

- Esitän kansanedusta-jillemme, että he tekisivät hallitukselle aloitteen van-husneuvostoa koskevan lainsäädännön uudistami-seksi ja vanhusneuvostojen aseman lakisääteistämiseksi. Myös eläkeindeksin tarkis-taminen pitäisi muuttaa kah-desti vuodessa tapahtuvaksi, tammi- ja heinäkuussa.

- Eläkeindeksiä olisi muutenkin korjattava. Ta-saindeksi 50/50 olisi paras, mutta kun kitupiikit tunne-taan, siihen tuskin koskaan

päästään. Eläkeläisille on suunniteltu myös omaa in-deksiä, mutta mielestäni sitä ei pidä koskaan toteuttaa.

Tärkeä eläkeläisten aja-ma asia on myös vanhusten-huoltolaki, jotta kaikilla oli-si subjektiivinen oikeus saa-da hoitoa tarvearvioinnin pohjalta. Kun tällä hetkellä kunnat saavat itse määrätä, hoitavatko he vanhuksiaan vai eivät, jää tiettyjä asioita hoitamatta.

Muita yhdistyksen aja-mia tavoitteita ovat valta-kunnallinen eläkeläis- ja vanhusasiain valtuutetun virka sekä eläketulovähen-

nyksen laajentaminen kun-nallisverotuksessa siten, että eläketulovähennyksen rajaa nostetaan.

- Tässä vain muutamia ajamiamme tavoitteita ja esityksiä. Kuntavaaleissa huomioitavia asioita ovat myös terveyden- ja van-hustenhoidon olosuhteet, omaishoito- ja vammais-palvelut sekä asuminen. Sotiemme veteraaneille, heidän puolisoilleen ja koti-rintamanaisille on taattava kuntoutus kunnan kustan-tamana.


Oikeutta Eläkeläisille ry:n Onni Hiltunen Orimattilasta toivoo, että päättäjät ottai-sivat paremmin huomioon maamme eläkeläiset ja vanhusväestön. He ovat myös merkittävä voimavara yhteiskunnassamme.

Suomalainen 5No: 12 • Lokakuu 2008


- Olen Pertti Perisuomalai-nen ollut aina, hyvin suo-malainen, vaikka samalla hyvin universaali, jopa kos-minen. Jo Vennamon aikoi-hin liittymiseni oli aika lä-hellä, mutta siinä vaiheessa en vielä kerta kaikkiaan ha-lunnut lähteä politiikkaan.

Virtanen perusti Tampe-reelle Perussuomalaisten val-tuustoryhmän, koska siellä

ei ennen ollut sellaista. Hän kertoo motiivinaan myös ol-leen luoda vahva vastavoima sille, että Keskusta yrittää tunkea itseään Tampereelle.

- Tampere on aina ollut hyvässä mielessä protesti-henkinen kaupunki. Olisi karmeata, jos BB-tyyppi-nen ”hyvä isoveli” –järjestö saisi jalansijaa sieltä, Pertti kauhistelee.

- Vihreät tädit ja RKP tykkäävät meistä vähiten, varsinkin RKP, koska uskal-lamme sanoa suoraan, että RKP on vain pienen ennes-täänkin etuoikeutetun ryh-män etuja ajava järjestö.

Musiikki kannustaa velttoihin suorituksiin

Pertti Virtanen on tehnyt elämässään lähes lukemat-tomia asioita. Yhtenä tär-keimmistä on musiikki.

- Olen aina ollut sitä mieltä, että musiikki on hy-vin tärkeä, rentouttava osa ihmisen elämää. Olen itsekin hyvin rento. Veltoksi tai Vel-hoksikin minua on kutsuttu, koska tarvittaessa pystyn hy-vin velttoihin suorituksiin.

Kosminenperussuomalainen

Muusikko Pertti Virtasta kutsuttiin nuoruusvuosinaan muun muassa punkin profeetaksi. Manserock oli hänelle sekä henkinen että älyllinen liike, jonka kautta hän halusi herättää ihmiset ajattelemaan omilla aivoillaan ja tuntemaan omalla sydämellään.

Pertti Virtaselle Perussuomalaiset on ainoa puolue, missä hän tänä päivänä missään tapauksessa voi olla mukana, vaikka hän haluaakin säilyttää samalla itsenäisyytensä ja omintakeisen luon-teensa.

Virtaselle säveltäminen on monta kertaa sanoitta-mista helpompaa. Laulut tulevat hänen mieleensä mu-siikkina – ne virtaavat hänen päähänsä automaattisesti oikeassa mielentilassa.

- Mutta kun alan sa-noittaa, vaadin itseltäni liikaa. En halua tehdä ol-lenkaan helppoja biisejä, ralleja ja renkutuksia, vaan pyrin johonkin korkeakir-jallisempaan. Minulta on muuten juuri ilmestymässä uusi kirja, Finix – liekkisii-pinen, joka on suomalaisen itsetunnon perusteos, Pertti mainostaa.

Teksti: Mika MännistöKuva: Jussi Niinistö

Kihniön Perussuomalaisten ryhmä kasvoi viisijä-seniseksi maanantain 22.9. valtuuston kokoukses-sa, kun keskustapuolueen valtuutettu maanviljeli-jä Jyri Lehtinen ilmoitti edustavansa loppukauden Perussuomalaisten valtuustoryhmää. Lehtinen on myös Perussuomalaisten ehdokkaana tulevissa kunnallisvaaleissa.

Siirtyminen osoittaa sen suunnan, joka monis-sa keskustaenemmistöisissä kunnissa on havaitta-vissa. Itsevaltainen muutaman henkilön pyörittä-mä ”piiri pieni pyörii” -systeemi alkaa saavuttaa lakipisteensä. Tämä näkyy myös Parkanon ja Kih-niön alueen ehdokasasettelussa.

Perussuomalaiset asettivat puolueista eniten ehdokkaita Kihniössä ja Parkanossakin hyvänä kakkosena. Vain Perussuomalaiset lisäsivät eh-dokasmääräänsä näissä kunnissa. Vaikka kaikki eivät vielä ”isännän” äänen pelossa uskallakaan lähteä ehdokkaaksi, äänestäminen on kuitenkin salaista ja siinä voi kukin ilmoittaa, mitä mieltä nykymenosta todellisuudessa on.

Teksti: Reijo Ojennus

KeskustavaltuutettuPerussuomalaistenryhmään

Aloite Pertunmaalla:Kansantalo Rinnehovi lämpökeskuksen piiriinPertunmaan Perussuomalaisten valtuustoryhmä esittää aloitteenaan tutkittavaksi mahdollisuutta liittää niin sanottu Kansantalo Rinnehovin läm-pökeskuksen piiriin, sillä nykyisillä öljynhinnoilla talon lämmittäminen tulee kalliiksi verrattuna ko-timaiseen ja sillä on työllistävä vaikutus.

Pertunmaalla 14.4.2008

Markku PöyryMarkku Laine



Suuntana oikeudenmukaisempi yhteiskunta

- Jo vuonna -87 minulta usein kysyttiin samaa asiaa, kuten sitäkin, miksi halusin kansanedustajaksi. Sanoin aina, että olen nuoruudes-sani joutunut kokemaan raskaita aikoja ja muistan vielä hyvin, kun isäni pien-tilallisena kuoli ollessani nuori. Olen aina halunnut, että nykyajan nuorilla olisi helpompaa ja että yhteis-kunta saataisiin oikeuden-mukaisemmaksi kuin se silloin oli.

Raimo Vistbacka oli pit-kään ainoa perussuomalai-nen eduskunnassa. Tilanne on kuitenkin muuttunut, ja se on helpottanut miehen työtaakkaa. Kaikkea ei enää tarvitse tehdä itse. Perussuo-malaisten kannatuslukujen kasvuun Vistbacka suhtau-tuu varovaisen myönteisesti.

- On tietysti ilahduttavaa lukea yllättäviä kannatuslu-kuja, mutta gallupit ovat galluppeja. Todellinen kan-natus mitataan vasta kun äänestäjät ovat käyneet ää-nestyskopissa. Suuntaa-an-taviahan gallupit toki ovat.

Kohtuuttomuuksiin ei saa mennä

Raimo tunnetaan myös innokkaana ja etevänä ka-lamiehenä. Tänä vuonna

ilmat eivät ole oikein suo-sineet ja isoja lohia ei ole Suomen puolelta tullut ol-lenkaan. Raimo käy yleensä kalastamassa joko Saimaal-la tai Lappajärvellä.

- Saimaalla tulee ah-venta ja haukea sen verran mitä syömiseen tarvitaan, Lappajärvellä pyydän muikkua, kuhaa ja siikaa. Suurin kala mitä olen saa-nut, oli hiukkasen vaille kymmenkiloinen hauki. Valitettavasti se oli juu-ri ehtinyt kutea, joten tuo maaginen kymmenen kilon raja jäi rikkoutumatta.

Raimo Vistbackan ta-voitteena seuraavalle vaali-kaudelle on peruspalvelujen saattaminen oikeudenmu-kaisemmiksi ja kattavam-miksi, koska vanhusväestö lisääntyy koko ajan. Koto-na asumista pitäisi pyrkiä tukemaan mahdollisimman pitkään.

- Yksi tulevalla vaalikau-della esiin nouseva suuri asia on myös haja-asutusaluei-den talousjätevesikysymys tiukkoine vaatimuksineen. Kuntien on oltava siinä mu-kana ja ymmärrettävä, että kohtuuttomuuksiin ei saa mennä. Talonpoikaisjärjen käyttö on siinäkin sallittua.


Alajärven nimismies Raimo Vistbacka on perussuomalainen, koska puolue ajaa tavallisen suomalaisen asiaa ja pyrkii kohti oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa.

Etevä ja palkittu kalamies Raimo Vistbacka pyytää pääasiassa ahventa, haukea, muikkua, kuhaa ja siikaa. Suurin vonkale oli hippusen alle kymmenkiloinen hauki.

Itsemurha on suomalaisten nuorten yleisin kuolinsyy. Tästä huolimatta kunnol-lisia panostuksia nuorten mielenterveystyöhön ei ole tehty. Hallitus on väistä-mässä vastuussa, sillä Jo-kelan turmasta huolimatta lasten ja nuorten mielenter-veystyö on jäänyt valtion säästöbudjetin jalkoihin.

Pääministeri Vanhanen korosti Kauhajoen jouk-komurhan tiedotustilai-suudessa yhteisöllisyyttä ja lähimmäisen vastuuta. Mie-lestämme on eriskummal-lista, ettei pääministerimme puhunut paperitehtaiden alasajojen yhteydessä yhtei-söllisyydestä, vaan hyvät ja taloudellisesti kannattavat

työyhteisöt voitiin lakkaut-taa. Tämä on todellista se-teliselkärankaisuutta, jos mikä.

Nuorten itsemurhia ei voida ehkäistä pelkästään yhteisöllisyydellä. Tarvitaan myös rahallista panostusta lasten ja nuorten mielenter-veystyöhön sekä erityisope-tukseen.

Myös terveet suomalai-set perusarvot on nostettava keskiöön, jotta olisi pohjaa, jolle yhteisöllisyyttä voidaan rakentaa. Yltiöyksilöllisyys, monikulttuurisuus ja ää-rimmilleen viety tehokkuus eivät juuri pohjaa anna. Nämä valtaapitävien suosi-mat trendiarvot nakertavat myös hyvinvointiyhteiskun-

nan palveluita, sillä moni-arvoisessa yhteiskunnassa palvelutarve muodostuu rajattomaksi, mikä ei ole poliittisesti, taloudellisesti eikä lopulta myöskään inhi-millisesti kestävää.

Yleisesti ottaen myös vanhempien on keskityttä-vä entistä enemmän siihen, millaisia rajoja he lapsilleen

asettavat. Katseet kohdis-tuvat niin ikään sellaisiin päättäjiin, jotka sen sijaan että puuttuisivat hyvin tie-dossa oleviin epäkohtiin itse vaativat lähinnä äänioikeus-iän alentamista ja vastuun siirtämistä nuorille.

Perussuomalaiset Nuoret

Nuorten mielenterveys on yhteinen asiamme



- Maanantaisin ei eduskun-nassa ole istuntoja, jolloin ehdin paneutua porvoolais-ten asioihin. Olen jo vuosia tottunut tekemään töitä lähes poikkeuksetta myös viikonloppuisin. Minulle on kehittynyt aika kova ru-tiini kuntapolitiikassa, sillä

olen ehtinyt osallistua kun-nallisiin luottamustehtäviin jo 25 vuoden ajan. Olen jo sisällä kunnallisen byrokra-tian kiemuroissa, joiden op-piminen kestää vuosia.

Pirkon kaltaista aktiivis-ta ja rohkeaa kuntavaikut-tajaa todella tarvitaan, sillä

niin Porvoossa kuin muual-lakin Suomessa systeemi on tällä hetkellä hyvin epäde-mokraattinen. Virkamiehil-lä ja muutamalla keskeisellä poliitikolla on liikaa valtaa. Esimerkiksi Porvoossa kau-punginvaltuusto kokoontuu noin kymmenen kertaa vuo-dessa, kaupunginhallitus noin 40 kertaa. Useimmat valtuustoon tulevat asiat ovat läpihuutojuttuja, joista on päätetty jo etukäteen.

Raikas vaihtoehto vanhoille puolueille

Työn lisäksi Pirkko Ruo-honen-Lerner ehtii vielä harrastamaankin. Moni-puolisen liikunnan lisäksi

Virkamiehillä liikaa valtaa kuntapolitiikassa

hän harrastaa avantouintia, elokuvien ja dokumenttien katsomista sekä lukemista. Liikunta lisää terveyttä ja vähentää stressiä. Tunti lii-

kuntaa päivässä antaa ener-giaa ja tuo tuplasti tehoa työskentelyyn.

Perussuomalaiset Pirkko on kokenut raikkaaksi vaih-toehdoksi vanhoille puolu-eille. Eduskuntaryhmässä vallitsee avoin keskuste-

lukulttuuri ja myös omat mielipiteet ovat sallittuja, mikä on Pirkon aiempiin kokemuksiin verrattuna yl-lättävää.

Nyky-yhteiskunnassa Pirkkoa huolestuttaa erityi-sesti eriarvoistumiskehitys. On hirveän surullista, että jotkut kansalaiset alkavat syrjäytyä jo lapsina.

- Yhteiskunnan tulisi mieluummin tukea syrjäy-

tymisvaarassa olevien lasten liikuntaharrastuksia kuin rikkaiden golfharrastuksia. Samoin vanhustenhoitoon tulisi panostaa ja tukea mieluummin kodinomaisia asumismuotoja kuin lai-toshoitoa, joka ei ole niin inhimillistä. Peruspalvelu-jen turvaaminen on aivan ykkösasia, johon meillä myös on varaa. Kunnallisen päätöksenteon tulisi olla nykyistä avoimempaa. Kan-salaisilla pitäisi olla oikeus tietää, mihin heidän verora-hojaan käytetään.


Vaativan työn vastapainoksi Pirkko viettää mielellään aikaa luonnossa. Hän kävelee metsässä, puuhailee puutarhassaan ja ui luonnonvesissä ympäri vuoden.

Pirkko Ruohonen-Lerner on paitsi kansanedustaja, myös Porvoon kau-punginvaltuutettu. Kunnallisten ja valtiollisten luottamustoimien yhdis-täminen ei ole mahdoton tehtävä, kun suunnittelee huolella ajankäyttönsä ja keskittyy olennaiseen.

”Peruspalvelujen turvaa-minen on aivan ykkösasia, johon meillä myös on varaa.”



Perussuomalaiset ovat ar-vostaneet jo ammoisis-ta SMP:n ajoista saakka työläisiä, joiden ansiosta Suomi on saatu näinkin hy-vään nousuun kuin se tällä hetkellä on. Työläiset ovat maamme selkäranka, joiden panoksella tämä kansa elää. Mutta näkyykö se hallituk-sen tekemissä päätöksissä? Ei Pentin mielestä.

Kontiolahdella vuonna 1952 pieneen pienviljelijä-perheeseen syntynyt nykyi-nen kansanedustaja ja puo-lueen 1. varapuheenjohtaja Pentti Oinonen on taustal-taan yksi heistä. Jo pienestä pitäen savotta- ja maanvilje-lyshommissa toimeentulon-sa hankkinut Pentti läksi 18-vuotiaana nuorena mie-henä Tampereelle työllisyys-kurssille koneistajalinjalle.

Valmistuttuaan hän muutti Joensuuhun, missä oli lukkotehtaalla töissä noin viisi vuotta. Sittemmin hän kävi Itä-Suomen lii-kuntaopistolla urheiluhie-rojakurssin, jonka jälkeen työskenteli Nurmeksen ter-veyskeskuksen kuntoutus-osastolla. Sieltä hän muutti töihin Utajärvelle Rokuan kuntoutuskeskukseen kun-toutusosastolle. Kotipaik-kakunnalle Rautavaaralle

Pentti muutti 22 vuotta sitten, jossa hänellä oli oma fysikaalinen hoitolaitos ja viimeiset vuodet Pentti on toiminut tukihenkilökou-luttajana.

- Hyvin sosiaalista ja ih-misläheistä työtä olen koko elämäni tehnyt.

Jokainen meistä on tärkeä

Pentti Oinonen on täysin vakuuttunut siitä, että näi-den kunnallisvaalien myötä Perussuomalaiset ottavat jättiaskelen eteenpäin ja valtuutettujen määrä tulee moninkertaistumaan. Pentti itse on istunut jo kaksi kaut-ta Rautavaaran kunnanval-tuustossa ja –hallituksessa, missä hänet tunnetaan yhte-nä aktiivisimmista puheen-vuorojen käyttäjistä.

- Työläiset pyörittävät kuntaa, joten heidän etu-jaan on ajateltava. Kaikille kuntalaisille on myös pys-tyttävä turvaamaan perus-palvelut, ennen kaikkea terveydenhuolto, koulutus ja lähipalvelut.

Erityisesti Pentti kantaa huolta eläkeläisistä, van-huksista, työttömistä, vam-maisista ja lapsiperheistä. Omaishoitajien jaksaminen

Suomen kansa eläätyöläisten panoksesta

Tiistai oli tavallinen työn-täyteinen päivä. Vaalikiireet ajatuksissamme työtove-rini kanssa havahduimme

radiosta tuleviin uutisiin: Kauhajoella nuori mies am-muskelee hillittömästi ihmi-siä, opiskelijoita on kuollut. Myöhemmin ampuja itsekin kuoli. Eihän tällaista voi tapahtua turvallisessa Suo-messa! Kuitenkin se tapahtui taas! Kuinka huonosti lapset ja nuoret tässä maassa todel-lisuudessa voivat? Olenko it-se jäänyt kuuntelemaan toi-sen murhetta tai huolia?

Koulujemme oppilaat pärjäävät hyvin kansainväli-sissä vertailuissa tiedon mää-rän ja laadun suhteen. Toi-saalta tutkimusten mukaan

tyttö- ja poikaoppilaat ovat ahdistuneita, ja erityisesti poikien syrjäytymisvaara pe-ruskoulun jälkeen Suomessa on suuri. Että tuo kunniaa koululleen hyvänä oppi-laana, ei siis ole sama kuin onnellinen ja tasapainoinen koululainen, lapsi tai nuori! Mitä kaikella päähän ahde-tulla tiedolla on merkitystä, jos lapsena aloitetun kilpai-lemisen stressi väsyttää ja voi lopulta sairastuttaa ihmisen?

Koulukiusaaminen on li-sääntynyt ja raaistunut. Mi-tä tapahtuu lapselle ja hänen tulevaisuudelleen muutaman

vuoden aikana, kun lapsi ja nuori viettää useita tunteja päivässä, useiden vuosien ajan ympäristössä, jossa hänen it-setuntoaan murennetaan toi-selta taholta, eikä toisaalla hänen avunpyyntöään oteta aikuisten toimesta todesta? Kasvaakseen tasapainoiseksi aikuiseksi jokainen lapsi ja nuori tarvitsee hyväksytyksi tulemisen kokemuksia.

Terve yhteiskunta huolehtii jäsenistään

Media luo ristiriitaisia mie-likuvia milloin mistäkin

aiheesta. Puhutaan työvoi-mapulasta, mutta tosiasia on, että voiton maksimoin-ti edellyttää suurenevaa työpanosta pienellä hen-kilöstöresurssilla. Perheen yhdessäololle illansuussa jää yhä vähemmän aikaa. Kaikki ovat väsyneitä ja kotityötkin on tehtävä. En mitenkään voi osoittaa syyt-tävällä sormella yksin per-heitä. Ne yrittävät selviytyä yhteiskunnan asettamista vaatimuksista. Syitä on mo-nia ja tahoja useita.

Kuitenkin perheen tulisi olla terveen yhteiskunnan

perussolu. Terve yhteiskun-ta puolestaan huolehtii kai-kista jäsenistään ja tarjoaa tuen tarvittaessa.

Yhteiskuntamme ja yh-teisömme jäseninä jokainen meistä on pätevä tukemaan toinen toisiamme tarvittaes-sa. Usein riittää hyväksyvä katse tai kosketus olkapää-hän, ei tarvitse keksiä rat-kaisuja ongelmiin.

Vain kuunteleminen an-taa uskomattomasti voimia murheelliselle. Joskus voi kysymys olla yhden puuro-kattilallisen keittämisestä ja elämän arki lähtee rullaa-

Pahoinvoivan yhteiskunnan hedelmät



sekä heidän hoitotukien-sa turvaaminen on myös yksi tärkeimmistä Pentin ajamista asioista.

- Arvostan rehelli-syyttä ja toisen ihmisen kunnioittamista. Arvos-tan sitä, että jaksetaan kuunnella pientä ihmistä. Jokainen meistä on tär-keä, jokaisella on paikka tässä maailmassa.

Pentti on harrastanut metsästystä ja kalastusta pikkupojasta lähtien. Vanhemmiten harras-tuksiin on tullut mukaan myös laulaminen ja kita-ransoitto, milloin aika vain antaa myöten.


Metsästys ja kalastus ovat kuuluneet Pentin harrastuksiin pikkupo-jasta saakka.

- Urheilu on hyvin suuri osa elämääni myös. Jääkiekkoa olen pelannut useamman vuoden junioreiden SM-sarjoissa. Nuorempana har-rastin muitakin urheilulaje-ja, mutta jääkiekon edeltä muut lajit väistyivät.

Raumalla Tommia har-mittaa ennen kaikkea se, et-tä erityisesti nuoria ei oteta riittävästi huomioon pää-töksenteossa.

- Nuoria tulisi kuunnella enemmän ja järjestää heille aktiviteetteja. Rauma on myös ikääntyvä muuttotap-piokunta, johon myös ha-luan muutoksen. Rauman kehittäminen vetovoimai-semmaksi on suuri haaste, mutta olisi tärkeätä saada muuttoliikettä kääntymään myös Raumalle päin eikä vain aina pois sieltä.

- Hyvä esimerkki ny-kyisten päättäjien nuoria ja

lapsiperheitä syrjivästä po-litiikasta ovat kyläkoulujen lakkauttamiset, joita päätet-tiin sulkea viisi. Säästösyillä tätä perusteltiin, mutta eipä siinä säästöä juuri synny.

Samat arvot yhdistävät PS-Nuoria

Tommin sai kiinnostumaan perussuomalaisuudesta alunperin puolueen edus-kuntavaaliohjelma, jonka hän huomasi arvomaail-maltaan hyvin samanlaisek-si kuin omansa. Nuorten nettisivuja lukemalla päätös vain vahvistui, ja puolitois-ta vuotta sitten Tommi liit-tyikin jäseneksi.

- Tippaakaan en ole katunut. Perussuomalaiset Nuoret ovat hyvin saman-henkistä porukkaa ja suosi-omme nuorten keskuudessa kasvaa jatkuvasti. Perus-

suomalaiset ajavat juuri nii-tä arvoja, joita itsekin pidän tärkeinä.

Näiksi arvoiksi Tommi mainitsee ennen muuta laa-jojen peruspalvelujen turvaa-misen ja EU-kriittisyyden, samoin kuin myös maahan-muuttokriittisyyden.

Lisääntyneen kiinnos-tuksen myötä Tommi lähti mukaan myös kunnallisvaa-liehdokkaaksi. Raumalla ei

tällä hetkellä ole yhtään pe-russuomalaista valtuutettua, mutta uskottavia ehdokkai-ta on jo nyt niin paljon, että tilanne tullee näiden vaalien jälkeen ratkaisevasti muut-tumaan.


Nuoret otettavavakavasti mukaan

Raumalainen Tommi Otamo on aina ollut kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista. Politiikan ohella nuoren kun-nallisvaaliehdokkaan vapaa-ajan nielee urheilu.

Tommi Otamo on 19-vuotias tämän kevään ylioppilas, Perussuomalaisten Nuorten hallituksen varajäsen ja rau-malainen kunnallisvaaliehdokas. Hän on pelannut myös jääkiekkoa Rauman Lukon junioreissa jo pienestä lähtien, nyt A-junioreissa. Työn ohella Tommin harrastukset politiikka ja urheilu vie-vätkin hänen kaiken vapaa-aikansa.

Suomessa tuhlataan energi-aa - meillä on yksi maapal-lon suurimmista ekologisista jalanjäljistä. Vientiteollisuu-temme haukkaa ison osan tuosta jäljestä, mutta suo-malaiset talotkaan eivät ole niin hyvin rakennettuja, että edes ruotsalaisille pärjäisim-me. Media on nyt herännyt, että “tarttis teherä jotain...”

Käytämme liikaa ener-giaa loputtomiin mate-rianmuunnoksiin ja niin itsemme kuin tavaroidem-

me siirtelyyn paikasta toi-seen. Energia on ollut liian halpaa, sitä on tuhlattu. Tuotekehitys on laahannut perässä, koska ei ole ollut pakkoa järjestelmien sekä menetelmien laajaan ja sys-temaattiseen kokonaiskehit-tämiseen.

Tosipaikka on nyt edessä!

Puhutaan, että ihmiskunta on parhaimmillaan suuren

ulkoisen uhan edessä. Nyt tuo uhka on todellisuutta, se ei ole Suomelle Venäjä - vaan se on koko maapallol-le me itse. Loputon ahneus kasvattaa maattoman rahan vallalla tuottoja ja voittoja on osin vienyt ihmiskun-nan kriisin partaalle, josta vain yhteisellä ja yhdessä ymmärretyllä päämäärällä mobilisoidutaan tekemään vastatoimenpiteet alkaen nyt - ei huomenna.

Koko maapallon katta-

vaan ympäristöoperaatioon tarvitaan kaikki mukaan - ei ole enää blokkiutumia, on vain uhka meistä itsestämme - loputtoman kasvun tie on kuljettu loppuun - on jarrut-tamisen aika. Niin vaikealta kuin se tuntuukin, on juuri meidän pakko pienentää - erityisesti esimerkiksi muille - länsimaissa kulutustamme ja päästöjämme... puolella.

Ilkka Luoma

Tuhlauksen aika on ohitsemaan taas. Tärkeät asiat ovat yksinkertaisia. Tuntei-den ilmaisuun toinen tois-tamme kohtaan ei voi liikaa kannustaa.

Muutama vuosi sitten, kun rakkaan läheiseni kuo-lema pysäytti käsittämättö-mänä ja epäoikeudenmukai-sena, sattui silmääni pieni kirjoitus lehdestä.

Leikkasin sen talteen silloin. Tästä ajan kellasta-masta paperinpalasta siirrän teille ajatuksen ja rukouk-sen, jonka toivon lohdutta-van jotakuta niin kuin se on lohduttanut minua:

”Sinun on pimeyskin

Isä, laadin piirustuksia ja suunnitelmia hallitakseni elämääni. Ja sitten kun myrsky yllättää, ajelehdin virtojen vietävänä. Auta minua näkemään, että myös pimeät ajat kuulu-vat sinun suunnitelmiisi. Tartu käteeni.”

Marjo PihlmanPerusS:n Naistentoiminnanjohtaja


Neljästi vuodessa kunnallis-vaaleja alettiin pitää vuonna 1956, sitä ennen niitä pidet-tiin tiheämpään tahtiin, itse-näisyyden alkuvuosina jopa kerran vuodessa. Sekasor-toisten vuosien 1936-1945 välillä ei kunnallisvaaleja pidetty lainkaan.

Ensimmäisistä kunnal-lisvaaleista on tietoja saa-tavilla niukasti, mutta näin vaalien lähestyessä lienee paikallaan palauttaa mie-liin, miten nykyiset puolueet ovat syntyneet ja mitkä ovat olleet niiden edeltäjiä ja tär-keimpiä tavoitteita itsenäi-syytemme alkutaipaleella.

1800-luvun puolueet

1800-luvun puolivälin jäl-keen, kun Suomen varhais-kantaiset puolueet syntyi-vät, oli puolueryhmityksen perustana kieli- ja kansal-lisuuskysymys. 1860-luvul-la syntynyttä Suomalaista Puoluetta (SP) voidaan pi-tää ensimmäisenä puolue-ryhmittymänä.

Vuosisadan vaihteessa kielikysymys alkoi väistyä samalla kun yhteiskunnalli-nen kysymys ja suhde Venä-jään alkoi nousta etualalle. 1890-luvulla puolueesta erkaantui liberalismia ja pe-rustuslaillisuutta kannatta-nut nuori polvi, joka perusti Nuorsuomalaisen puolueen 1894. Suomalaista puolu-etta alettiin tämän jälkeen kutsua Vanhasuomalaiseksi puolueeksi, ja sen linjaksi muotoutui konservatismi ja myöntyväisyys Venäjän-ky-symyksessä.

Vuosien 1917 ja 1918 lakot ja levottomuudet siir-

sivät vanhasuomalaisten painotukset yhä enemmän lain ja järjestyksen koros-tamiseen ja nostivat val-lalle monarkistisen linjan. Puolue hajaantui kaikissa keskeisissä kysymyksissä, ja sen pääosa muodosti joulukuussa 1918 muiden porvarillisten monarkistien kanssa Kansallisen Kokoo-muspuolueen.

Suomalaisen puolueen vastapainoksi nousi 1870-80-luvuilla Ruotsalainen puolue, joka toukokuussa 1906 pi-detyssä puoluekokouksessa muutti nimensä Svenska Fol-kpartietiksi (Ruotsalainen Kansanpuolue).

1880-luvulla Suomessa vaikutti vähän aikaa myös Liberaalinen puolue.

Sosiaalidemokraatit

Vuonna 1906 perustettu Suo-men työväenpuolue muutti neljä vuotta myöhemmin nimensä Suomen Sosialide-mokraattiseksi Puolueeksi (SDP). Laajoine organisaati-oineen ja ohjelmineen sitä voidaan pitää maamme en-simmäisenä nykyaikaisena puoluejärjestönä.

Vuonna 1916 hallitukseen päässyt SDP sai heinäkuussa 1917 hyväksytyksi valtalain, joka merkitsi eduskunnan julistautumista korkeimman vallan haltijaksi Suomen asioissa. Tuolloin Suomessa korkeinta valtaa käytellyt Venäjän porvarillinen väliai-kainen hallitus vastasi hajot-tamalla eduskunnan.

Uusissa vaaleissa sosia-listit menettivät enemmis-töasemansa eduskunnassa. Pettyneet sosialidemokraa-

tit tempautuivat mukaan punaiseen vallankumous-yritykseen, jonka jälkeen he joutuivat hetkeksi vaike-uksiin, mutta SDP saavutti suurimman puolueen ase-man taas vuonna 1919.

Vuonna 1907 SDP:stä irronnut Suomen Kristilli-sen Työväen Liitto (SKTL) ei pystynyt kilpailemaan so-sialidemokraattien kanssa ja lopetti poliittisen toimin-tansa vuonna 1922.

Maalaisliitto

Maalaisliitto (ML) perustet-tiin vuonna 1908 ajamaan maaseutuväestön asemaa. Vuonna 1917 Maalaisliitto halusi Suomen irtautumis-ta Venäjästä ja itsenäisen Suomen tasavallan perus-tamista.

Maalaisliitto sai yhdes-sä sosiaalidemokraattien ja porvarillisten puolueiden itsenäisyysmiesten kanssa läpi sittemmin jyrätyn val-talain. Maalaisliitto jatkoi hallituksessa työtään valta-lain puolesta, koska uskoi sen olevan paras mahdol-lisuus toteuttaa puolueen itsenäisyyslinjaa ja saada sosialistit luopumaan val-lankumousaikeistaan.

Kansalaissodan jälkeen Maalaisliitto oli ensimmäi-senä puhumassa kansallisen sovinnon puolesta ja nousi suurten puolueiden jouk-koon vuoden 1919 eduskun-tavaaleissa. Suomen Maa-seudun Puolue (SMP) loh-kesi Maalaisliitosta 1959. Vuonna 1965 Maalaisliitto muutti nimensä Keskusta-puolueeksi ja edelleen Suo-men Keskustaksi 1988.

Hallitusmuototaistelun jälkeen

Kansalaissotaa seuranneen hallitusmuototaistelun jäl-keen hajonneiden Suoma-laisen puolueen ja Nuorsuo-malaisen puolueen tasaval-talaiset perustivat yhdessä vuonna 1917 perustetun Kansanpuolueen kanssa Kansallisen Edistyspuolu-een (ED) joulukuussa 1918. Kansallisen Edistyspuo-lueen, sittemmin Suomen Kansanpuolueen seuraajaksi perustettiin 1965 Liberaali-nen Kansanpuolue (LKP).

Suomen Kommunistisen Puolueen (SKP) perustivat elokuussa 1918 Venäjälle paenneet kapinaliikkeen johtajat. Sen tavoitteena oli Suomen muuttaminen neu-

vostovaltioksi. Puolue lak-kautettiin elokuussa 1923 ja kommunistien toiminta tukahdutettiin lopullisesti 1930-luvun alussa lapuan-liikkeen toimesta.

Sisäpoliittisen käymisti-lan synnyttämä Isänmaalli-nen Kansanliike (IKL) pe-rustettiin vuonna 1932. IKL lakkautettiin välirauhanso-pimuksen nojalla vuonna 1944 ja Kommunistinen puolue rekisteröitiin samana vuonna laillisena yhdistyk-senä. SDP:n oppositio ryhtyi yhteistyöhön kommunistien kanssa, joka johti Suomen Kansan Demokraattisen Lii-ton (SKDL) perustamiseen. Vuonna 1990 SKP ja SKDL yhdistettiin Vasemmistolii-toksi (VAS).

Uusia puolueita

Vuoden 1970 vaaleissa edus-kuntaan nousi uusi puolue, Suomen Kristillinen liitto. Se muutti nimensä Suomen Kristillisdemokraateiksi (KD) vuonna 2001. Avoin ekologinen kansanliike re-kisteröityi Vihreäksi liitoksi (VIHR) vuonna 1988.

Vuonna 1959 Maalais-liitosta lohjennut Suomen Maaseudun Puolue (SMP)

nousi valtavalla voimalla ja sai perustajansa Veikko Vennamon johdolla huike-an äänivyöryn vuoden 1970 eduskuntavaaleissa. SMP jakautui kuitenkin pian kahtia ja kaatui taloudelli-siin vaikeuksiin 1990-luvun alussa. Perussuomalaiset (PS) perustettiin vuonna 1995 SMP:n seuraajaksi.

Nyt Perussuomalaiset ovat jälleen nousussa. Vuo-den 2007 vaaleissa saimme viisi edustajanpaikkaa, tä-män vuoden tavoite on vä-hintään kymmenen. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi jokaisen kynnelle kykene-vän on osallistuttava vaali-työhön kykyjensä mukaan.

Ennen kaikkea on tärke-ää äänestää, sillä loppujen lopuksi juuri sen oikeuden puolesta isovanhempamme ovat aikoinaan vuodatta-neet litrakaupalla vertaan kotoisen Suomemme maa-perään. Tämä tosiasia kan-nattaa pitää mielessä myös jokaisen demokraattiseen järjestelmäämme pettyneen kansalaisen.


Lähteet:www.uta.fi /suomi80www.vaalit.fi /36578.htm

Kun Suomessa tänä vuonna pidetään järjestyksessä 30. kunnallisvaalit, tulee kuluneeksi tasan yhdeksänkymmentä vuotta ensimmäisistä kunnallisvaaleista vuonna 1918.

Puolueita kautta aikojen

Kyselin tässä kevään korvilla sitä, mistä nuo päätoimittajat, toimittajat, kommen-toijat ja muu ns. reportteriväki on saanut sen valtavan tiedon ja vallan sen käyttöön mediassa ja muussa esilläolossa. Ei tullut vastausta miltään taholta. Oli kaiketi tul-tu liian lähelle yksityisyyttä.

Oma lukunsa vallankäytöstä ovat vii-saudessaan huuhaata työstävät reportterit niin radiossa kuin lehdistössäkin. Radion valloituksensa jälkeen harvoissa kuun-neltavissa laulu ja musiikkiohjelmissa on kaksi palkollista puhumassa toistensa kanssa ja soitannaksi jää maksimissaan

neljä kappaletta tunnissa, niistäkin osa hälyääniä.

Pelkäksi kirjaimeksi jää perustuslaki mielipidetoimituksissakin, kun heille on an-nettu valta maan päällä estää, muuttaa ja jopa vesittää tervehenkisen mutta muuten vastahankaisen totuudenpuhujan mielipi-

teenvapauden. Kun eduskunnan ulkopuo-liset puolueet ovat ilman puhevaltaa sekä puolue- ja vaalitukea, onko syy kaikkitie-tävän toimittajan ja valtapuolueen vaiko vain kansanvallan eli äänestäjien?

J. Ruokoja

Nuo kaikkitietävät ja kaukaa viisaat!


Kesäkausi näyttää hiljalleen kääntyvän syksyn vaa-likaudeksi, kun erityisesti hallituspuolueet kierrättä-vät ministereitään kansan keskuudessa. Hyvä niin.

Hallituksen sisällä hiertävät verokysymykset; kokoomus ja keskusta ovat eri mieltä veronalennus-ten aikatauluista, kokoomus ja vihreät alennusten kohdentumisesta. Erityisesti VVM Jyrki Kataisen suurituloisille kaavailema veronalennus hiertää vih-reitten sandaaleissa.

Rovaniemelle vihreitten eduskuntaryhmän mukana jalkautunut Tarja Cronberg korosti halli-tusaseman merkitystä; sieltä voi hänen mukaansa parhaiten vaikuttaa asioihin. Esimerkkinä mainitse-massaan päivähoidon 0-maksuluokan asiassa Cron-bergin muisti petti, sillä hallitus esitti vihreittenkin hyväksymänä, että 0-maksuluokka poistuu. Esitys muuttui opposition painostuksesta, joten Cronberg pyrki ratsastamaan lainahevosella.

Kokoomuksen ryhmäpuheenjohtaja Pekka Ravi puolestaan sortui laukalle ja läksytti kovin sanoin vihreitä hallituskumppaninsa arvostelemisesta; se on kuulemma sietämätöntä. Minä kuvittelin Ravin arvostelevan vihreitä, mutta taisin erehtyä. Sehän olisi hänen mukaansa sietämätöntä.

Kokoomus painottaa veronalennusten saman-suuruisuutta, mikä näyttäisi tarkoittavan tasapro-senttia kaikkiin tuloluokkiin. Keskustan kannasta en ole saanut selvää, mutta puukauppojen veronalen-nusten vesittyminen verottajan tulkinnoilla aukais-see kepunkin lausuntoautomaatin. RKP puolestaan kannattaa kaikkia hallituksen esityksiä, kunhan ne eivät rajoita kieliprivilegiota.

Kokoomuksen ”sosiaalisempi” politiikka

VVM:n budjettiluonnoksesta tihkuneitten tietojen mukaan taulukkotarkistukseen käytetään 800 mil-joonaa euroa. Kokoomus halusi vielä pari kuukautta sitten koko 2 miljardin jakovaran heti käyttöön, kepu puolestaan näyttää taipuneen ruuan ALV:n alennuk-sen lykkäämiseen. Sirkka-Liisa Anttilan lehtihaastat-telun mukaan sen piti olla mukana jo viime vuoden budjettiriihessä ja toteutua tämän vuoden alusta.

Tasan jaettuna tuosta esityksestä riittää jokaisel-le veronmaksajalle vajaat 200 euroa. Vuodessa. En halua vähätellä, etteikö tuokin raha olisi riittämät-tömien käyttövarojensa kanssa tuskaileville pienitu-loisille tarpeen, mutta henkseleitään ei hallituksen tuolla esityksellä kannattaisi paukutella. Tuo sum-ma on jo otettu vähävaraistenkin pussista energia-verojen, polttoaineitten, ruuan ja ensi kuusta lähtien terveyspalveluidenkin maksujen korotuksilla.

Oman arvionsa mukaan “edellisiä hallituksia so-siaalisempaa politiikkaa” harjoittavalle kokoomuk-selle tuokin helpotus pienituloisille on mahdoton sulattaa. Se haluaa tasaprosentit. Esimerkiksi yhden prosenttiyksikön alennus veroihin tarkoittaa 10 000 vuosituloilla 100 euron alennusta, 100 000 euron vuosituloilla 1 000 euron. Kun esitetty 800 000 euroa jaetaan tuolla jakosuhteella, on pienituloisen veroale kutistumassa pariksi kympiksi vuodessa.

Kunnallisvaalien yhteydessä sopii kysyä kokoo-mukselta uudelleen, mitä se tarkoittikaan eduskun-tavaaleissa voiton tuoneilla puheilla matalapalk-ka-alojen tukemisesta. Toteutus ainakin vaikuttaa samansuuntaiselta Harri Holkerin hallituksen lan-seeraamien “hallitun rakennemuutoksen” ja “vero-tus kevenee” -politiikan kanssa. Rankimmat seuraa-mukset lankesivat silloinkin pienituloisten kannetta-viksi. Iso osa heistä ei ole toipunut niistä vieläkään.

Jorma UskiPiirisihteeriKeski-SuomenPerussuomalaiset

Veroalesta luu käteen

Valtaosa Suomen kemial-lisesta metsäteollisuudesta on keskittynyt kolmen yhti-ön omistukseen. Markkinat ovat vetäneet ja puunjalos-tus on pysynyt vuosikym-meniä perinteisillä linjoilla. Sellu- ja paperilaatuja on toki kehitetty, mutta koko-naan uusien tuotteiden val-mistus- ja käyttömahdolli-suuksien etsintä on jäänyt ilmeisen vähälle huomiolle. Öljyn voimakas hinnan-nousu on antanut potkua biopolttoaineiden ja säh-köenergian sekä lämmön-tuotantomahdollisuuksien kehittämiseen.

Metsäteollisuuden yli-kapasiteetin ja kysynnän hiipumisen aiheuttamat kannattavuusongelmat pakottavat tuotannonsu-pistuksiin ja puun uusien käyttösovellutusten löyty-misen kautta kannattavuu-

den parantamiseen. Hallitus syytti Venäjän puutulleja, kotimaisen puun hintaa ja myyntihaluttomuutta. Se aikoi selvittää umpikujan, mutta jäi kiinni propakan-distisiksi paljastuneista ve-rohuojennuksista.

Tulosjulkaisujen yhte-ydessä Stora Enson toimi-tusjohtaja Jouko Karvinen totesi realistina, etteivät Venäjän puutullit ratkaise alan ongelmia, vaan su-pistuksia tulee - olivatpa ne mitä tahansa. Lausunto todistaa, ettei verohuojen-nuksella ollut mahdollista välttää tehtaiden sulkemi-sia. Poikkeavana ja ristirii-taisena voidaan pitää UPM:n Jussi Pesosen lausuntoa. Hän sanoi, että puuta pitää olla saatavissa paljon enem-män ja entistä halvemmal-la. - Puuta lisää välittämättä vetävätkö markkinat vai ei! Jos puuraaka-aineen kus-tannusosuus sellutonnista on 4 %, lopettamispaine ei johdu ainakaan puun hinnasta. Kesäkorjuuseen sopivia pystyleimikoita on paljon ja raja-asemat tuon-tipuuta täynnä.

Lainaus UPM:n tiedot-teesta:

”Kajaanin tehtaan ka-pasiteetti on 640 000 ton-

nia sanomalehtipaperia, erikoissanomalehtipaperia ja päällystämätöntä SC-ai-kakauslehtipaperia. Yksi sanomalehtipaperikone on seisonut helmikuusta 2008 alkaen. Tehtaan sulkemisel-la UPM vähentää sanoma-lehtipaperin kapasiteettiaan Euroopassa 13 %, erikois-sanomalehtipaperikapasi-teettiaan 25 % sekä SC-pa-perin tuotantokapasiteettia noin 9 %.

Suunnitelmien mukaan UPM:n saha ja puunhan-kinta jatkavat toimin-taansa Kajaanissa. Sahan vuosituotanto on 220 000 kuutiometriä pääasiassa mäntysahatavaraa ja sen palveluksessa on noin 100 henkeä. Puunhankinnassa työskentelee 34 henkeä.

UPM tekee parhaillaan kannattavuusselvitystä pel-lettien valmistuksesta Kajaa-nissa. Raaka-aineena käytet-täisiin metsätähteitä. Tämän lisäksi yhtiö aikoo selvittää Kajaanin soveltuvuutta bio-öljyn tuotantoon.”

Viime kuukausina on usein esitetty puun hakkuu- ja jalostustähteiden käy-tön lisäämistä energia- ja biopolttoainetuotannossa. Tiellä liikkuvakin voi tode-ta, ettei ole raaka-ainepu-

laa. Hallituksen toimet ovat valitettavan usein mieluum-min estäneet kuin edistäneet puun käyttöä energiatuo-tannossa. Tälläkin hetkellä Suomesta viedään Ruotsiin sekä pellettejä että haketta.

”EU:n ilmastopaketti uhkaa vanhan puun ener-giakäyttöä”, kirjoittaa Maa-seudun Tulevaisuus 5.9. il-mestyneessä numerossaan. Jos direktiivin sanamuoto toteutuu, vanhojen metsien hakkuista ja jalostuksesta tulevaa jätettä, kuten purua ja pintoja, ei saa käyttää biopolttoaineen valmis-tukseen. Viimeistään 2010 EU laatii kestävyyskriteerit myös sähkön ja lämmön tuotannolle, jolloin metsää, jossa ei näy selkeästi ihmi-sen käden jälki, ei saa käyt-tää em. tarkoituksiin.

Pohjois-Suomen metsien hitaasta kiertonopeudesta johtuen ihmisen käden jälki peittyy sammaliin ja jäkä-lään. Odotettavissa on lisää EU-tarkastajia joiden mie-livallasta riippuu näkyykö ihmisen jälki metsässä. Mil-lä lämmitetään, jos puun käyttö kielletään? - Missä EU, siellä ongelma.

Alpo YlitaloKokkola

EU:n ilmastopolitiikkaristiriidassa metsä- ja energiatalouden kanssa


Naisethan eivät perinteisesti halua olla johtajia vaan te-kijöitä. Naisjärjestö haluaa rohkaista naisia uskomaan itseensä ja pyrkimään sinne, missä on valta ja raha.

- Uskon, että voisi mo-ni asia korjaantua, jos nai-sia olisi enemmän vallan kahvassa. Naisen luonne on miestä pehmeämpi ja humaanimpi. Kyllä poli-tiikassa olisi tunteillekin sijaa, varsinkin nykyään kun aikaamme leimaa tun-teettomuus ja ahneus, pohtii Perussuomalaisten Naisten

puheenjohtaja Marja-Leena Leppänen.

Leppänen uskoo, että naiset voisivat antaa poli-tiikkaan aivan toisenlaista säpinää. Naisethan ovat myös miestä diplomaatti-sempia ja keskustelutaitoi-sempia, joka voisi helpottaa asioiden hoitoa. Vaikka nai-sia syytetäänkin myös liias-ta kaunopuheisuudesta, on joskus hyvä että asiat jauhe-taan pohjamutia myöten.

- Naisen euro on edel-leen 80 senttiä. Jos nainen menestyisi ja pärjäisi elä-

Politiikassa on tunteillakin tilaaPerussuomalaiset Naiset ry. yrittää aktivoida naisia mukaan politiikkaan, sillä naiset ovat edelleen Suomessa vähemmistönä poliittisessa päätöksen-teossa.

mässä, auttaisi se myös ko-tona. Nykyäänhän perheis-sä on paljon pahoinvointia.

Perussuomalaisten naiskaarti kasvamassa

Perussuomalaiset Naiset on perustettu samana syksynä kuin puoluekin, ja myös SMP:llä oli oma naisjärjes-tönsä. Järjestäytyminen ei ollut naisten itsensä kek-simä eikä heidän motiivi-naan ollut eriyttää itseään miehistä, vaan se liittyi alun perin puoluetukirahaan. Kun Suomessa valtio alkoi myöntää erillistä puoluetu-kea naisjärjestöille, perusti SMP kuten muutkin puolu-eet oman naisjärjestönsä.

Perussuomalaisten Nais-ten erityisiä teemoja näissä kunnallisvaaleissa ovat muiden muassa: Perheiden pahoinvointi pitäisi kääntää hyvinvoinniksi, naisiin koh-

Perussuomalaisten Naisten puheenjohtaja Marja-Leena Leppänen on riemuissaan siitä, että puolueeseen liittyy mukaan koko ajan enemmän naisia, myös nuoria naisia.

distuvaan väkivaltaan tuli-si puuttua paremmin sekä neuvola- ja perhetoiminnan kehittäminen. Omaishoi-don tuen korottaminen on erityisen tärkeä asia, koska heitä tarvitaan koko ajan enemmän.

Marja-Leena Leppänen on riemuissaan siitä, että Pe-russuomalaisten naiskaarti on selvästi laajenemassa. Naisehdokkaita on nyt en-nätysmäärä, ja esimerkiksi Kymessä on monia kuntia missä on ehdolla pelkästään naisia, myös nuoria.- Se antaa uutta intoa meille vanhemmillekin, kun tietää että työllemme löytyy jat-kajia.


Lahdessa vuodesta 1946 saakka asunut ja vaikutta-nut Vainio liittyi SMP:hen vuoden 1968 kunnallisvaa-lien aikaan.

- En ollut koskaan kuu-lunut mihinkään puoluee-seen eikä politiikka ollut ennen kiinnostanut minua, mutta Sirkka Vennamo sai minut puhuttua ympäri. SMP osoittautui todella makuuni sopivaksi puolu-eeksi.

Ensikertalainen pienen puolueen edustaja sai ää-niä yhtä paljon kuin suur-ten puolueiden ääniharavat Lahden kaupungissa. Huhu kertoo, että se oli lasten ansiota – noihin aikoihin Vainio oli yhteiskoulussa teknisten aineiden suosittu opettaja, jota hänen oppi-

laansa olivat vanhemmil-leen kilvan kehuneet.

Mikko Vainio oli sit-temmin monta monituista vuotta Lahden kaupungin-valtuustossa ja eri lautakun-nissa. Vuonna 1970 hänestä tuli kansanedustaja myös hyvin suurella äänimääräl-lä. Kansanedustajana hän oli yhteensä kolme kautta – kausia olisi muuten ollut neljä, mutta välissä Kekko-nen hajotti eduskunnan.

Yhteiskunta unohti vähäosaisensa

Perussuomalaiset ovat SMP:n aatteen jatkajia. Tarkoitus molemmilla puolueilla on sama – vähäosaisten autta-minen ja yhteiskunnan pa-remmaksi tekeminen. Myös

vuonna 1970 yhteiskunta unohti vähäosaisensa, ja nyt on käymässä aivan samalla tavalla.

Mikko Vainion perhee-seen kuuluu vaimo Tellervo

ja kolme aikuista tytärtä, Marita, Anne ja Kristiina. Keskimmäinen tytär, Anne Louhelainen, on mukana näissä kunnallisvaaleissa Perussuomalaisten ehdok-

kaana keskeisenä ajatukse-naan suurkunnan vastusta-minen.

Mikko Vainio juhlii syn-tymäpäiviään pienessä per-hepiirissä läheisten ja ystä-

vien kanssa. Puoluetoimisto ja PerusSuomalainen-lehti onnittelevat lämpimästi aat-teen- ja päivänsankaria.


Kansanedustajaksi kiitosoppilaiden

85-vuotta täyttävän SMP:n kansanedustajaveteraanin Mikko Vainion tytär Anne Louhelainen jatkaa isänsä jalanjäljillä tulevissa kunnallisvaaleissa. Tyttären houkutteli mukaan Timo Soini.

Tunnettu entinen kansanedustaja, SMP:n veteraani ja Veikko Vennamon läheinen ystävä Mikko Vainio täyttää 85 vuotta 15.10. tänä vuonna.


Perussuomalainen 1/1999

Saamme olla vapaat

Voiko olla tärkeämpää asiaa kuin VAPAUS? Se on mitä suurimmassa määrin kristityn ominaisuus ja tuntomerkki.Jo ajallisestikin vapaus merkitsee niin suurta asiaa, että isänmaamme vapauden saavuttamiseksi ja säilyttämiseksi olemme kansakuntana olleet valmiit uhraamaan paljon. Olemme sen tähden joutuneet käymään raskaita sotia, mutta sotiemme veteraanien ja kotirintamalla vaikeissa oloissa tehtävänsä täyttäneiden uhraukset on katsottu va-pautemme säilyttämisen arvoisiksi.

Pyrimme myös kaikin mahdollisin tavoin välttämään henkilökohtaisen vapautemme menettämistä. Siksi jopa yritämme pysyä lainkuuliaisuuden kaidalla tiellä, ettem-me joutuisi vankilaan. Emme myöskään halua antautua pakko-ohjattaviksi millään mielipiteenmuokkauksella, emmekä helposti muuta oikeina pitämiämme mielipitei-tä. Perussuomalaisuuskin on juuri vapauden, itsemäärää-misoikeuden säilyttämistä. Suomalaisina seisomme omalla pohjallamme, emme tarvitse muita määrääjiä!

Vapaus ympäröi koko kristillistä elämäämme. Apostoli Paavali esittää tämän sattuvasti: Vapauteen Kristus vapaut-ti meidät. Pysykää siis lujina, älkääkä antako uudestaan sitoa itseänne orjuuden ikeeseen. Vapahtajaamme Jeesuk-seen turvaavina olemme vapaita kaikkien asioiden herroja, mutta palvelevassa rakkaudessa lähimmäisiin saammekin olla sidottuja kaikkien palvelijoita.

Jeesuksen seurassa pääsemme tämän verrattoman rak-kauden tien kulkijoiksi. Saamme mennä hänen tykönsä armahdettaviksi sellaisina kuin olemme syntiemme vai-vaamina. Synnin teillä ryvettyneinä saamme puhdistuk-sen. Virrentekijän sanoin Jeesus vaivaiset syntiset korjaa. Vaikka sydämemme olisi kova kuin timantti, niin senkin Hän särkee rakkaudellaan. Me saamme olla tällä pienellä paikalla, jota runoilija Aaro Hellaakoski kuvaa:

Olit likellä, Vapahtaja. / Nyt kauempana liet / ja her-kimmästäni jotain / sinä mukanas veit ja viet. / Veit. Min-ne? / Talteesi veitkö / etten sitä halventais? / Olen joskus

LEIVÄNJAKAJA■

hiljaa ja varron / jos askeles kuulla sais, / jos olisit liki ja katsein / läpi luitteni tunkisit / ja, ellet löytäisi mitään / edes jotain kylväisit.

Anssi Joutsenlahti rovasti Kankaanpää

HISTORIAA■

Ellette usko, niin ette kestä

Meillä on vaalitaistelussa etuna puhdas ja rikkeetön tausta. Kannanottomme ja käytännön toimintamme ovat linjakkaita ja ne perustuvat huolelliseen harkin-taan. Puolueemme on myös hoitanut omat asiansa kun-nolla. Me olemme velaton puolue, jonka asiat ovat kun-nossa. Meillä on aseena hyvä vaaliohjelma, uskottavat vaaliliitot ja hyvät ehdokkaat. Loppu on työstä kiinni. Meidän on uskallettava mennä ihmisten pariin asiaam-me uskoen. Kun näin teemme, voitto on meidän.

Suomen terveydenhuollossa pätkii pahasti

- Kuntien tiukan taloustilanteen johdosta on myös vanhusten kotihoidon ja laitoshoidon tasosta joudut-tu tinkimään henkilökuntaa vähentämällä, palveluja karsimalla ja omavastuuta nostamalla. Tästä johtuen kotipalvelu on muodostumassa monelle vähävaraisel-le vanhukselle liian kalliiksi ja he ovat vaarassa jäädä liian vähälle huolenpidolle kotonaan. Laitoshoidossa olevat vanhukset puolestaan kärsivät vanhainkotien ja sairaaloiden henkilövajeesta ja sen aiheuttamas-ta kiireestä ensimmäisenä. Ei ihme, että suuri joukko kansalaisia on esittänyt huolestuneisuutensa asioiden tämänhetkiseen tilaan.

Virtasen uutuuskirja kaivaa esiin suomalaisen itsetun-non perusteet ja kertoo kan-sakunnan kätketyn tarinan.Mittavassa teoksessaan Fi-nix, liekkisiipinen ja myytti-en alkukoti kansanedustaja Pertti Olavi Virtanen palaut-taa tietoisuuteen Suomen kansan jo miltei unohdetun, alkuperäisimmän tarinan.

Laajaa tausta-aineistoa luovasti ja poikkitieteelli-sesti käsitellen hän osoittaa kielemme ja myyttisten tari-noidemme alkuvoiman, jota me nykysuomalaiset tarvit-semme identiteettimme säi-lyttämiseksi muuttuvassa maailmassa.

Virtanen on tutkinut mytologioiden juuria yli 20 vuotta, metodinaan psyko-historiallinen kielen arke-ologia ja poikkitieteelliset

kytkennät. Tuloksena on vaikuttavaa todistusaineis-toa suomalaisen kansan-runouden ja kreikkalaisen taruston yhtymäkohdista.

Finix, liekkisiipinen tart-tuu aiemman tutkimuksen oleellisiin löytöihin, niitä syventäen ja niistä uutta vi-sioiden. Samalla paljastuvat kansanperinteen paljolti syrjään sysätyt eroottiset motiivit.

Teos on tärkeä osa rock-muusikkona ja par-lamentaarikkona tunnetun Virtasen elämäntyötä. Siinä suomalaisen kansanruno-uden kätköistä kumpuaa Pohjolan myyttinen voima, joka avaa tietä kulttuurisen itsetuntomme kohottamisel-le globalisaation keskellä.

Vaka vanha Väinämöi-nen ja Lieto Lemminkäi-

nen eivät ole nöyristelijöi-tä, vaan suuria vaikuttajia. Heidän terapeuttinen hen-kensä johdattaa Suomi-nei-toa Lönnrotin ja Snellma-nin viitoittamalla tiellä!

Pertti Olavi Virtasen teos Finix, liekkisiipinen ja

Pertti Virtanenmyyttienjuurilla

myyttien alkukoti julkiste-taan lauantaina 4.10. klo 17.00 Turun kirjamessujen Agricola-lavalla.

Teoksen kustantaja on tamperelainen Sanasato Oy. Teos sisältää 510 sivua.

JÄRJESTÖTOIMINTA

SAVONLINNA

Savonlinnan Kristillisdemokraattien valtuustoryhmän ensimmäisenä varavaltuutettuna (sit.) toiminut Erkki Silventoinen perusti Perussuomalaisten valtuustoryhmän Savonlinnan kaupunginvaltuustoon. Erkki Silventoinen on sitoutumattomana ehdokkaana tulevissa kunnallis-vaaleissa Perussuomalaisten listalla.

Hän on toiminut aiemmin Savonlinnan valtuustossa kaksi kautta Kristillisen liiton valtuutettuna. Silventoi-nen menetti luottamuksen ryhmänsä toimintaan heidän antaessaan tukensa käyttää jo KHO:n päätöksen kautta palautettuja varoja 100 000 euroa uudelleen samaan tarkoitukseen.

Erkki Silventoinen arvostaa Timo Soinin rehellistä, luottamusta herättävää ja ihmistä kunnioittavaa linjaa. Erkki Silventoinen harrastaa politiikan tutkimusta ja matkailua. Savonlinnan kunnallispolitiikan tuntemus vuosien takaa antaa hyvän pohjan aistia kuntalaisten tar-peita ja puolustaa oikeudenmukaisuutta ja rehellisyyttä.

PerussuomalaisetEtelä-Savon piiri

SavonlinnaanPerussuomalaistenvaltuustoryhmä


30-vuotias helsinkiläinen Antti Valpas on Pentti Oi-nosen eduskunta-avustaja, aktiivinen Perussuomalais-ten Nuorten jäsen ja kun-nallisvaaliehdokkaana Hel-

singissä. Tunnollisen ja luo-tettavan miehen maineessa oleva Antti on juuriltaan karjalainen, vaikka onkin itse asunut koko ikänsä Helsingissä.

- Olen kasvanut käytännössä kahden kulttuurin kasvatti-na, karjalaisen ja suomalai-sen. Periaate “maassa maan tavalla” kiteyttää oman aja-tusmaailmani hyvin.

Antti Valpas on luonteel-taan synnynnäinen tutkija, joka on aina ollut kiinnos-tunut historiasta ja politii-kasta. Myös sukututkimus kuuluu miehen harrastuk-

Juuret Karjalan maassa

Pentti Oinosen eduskunta-avustaja Antti Valpas on puolueessa tunnollisen ja luotettavan miehen maineessa, joka tekee aina sen minkä lupaa.


siin. Kansallismielisenä Ant-ti on pitänyt itseään aina ja tiesi jo 12-vuotiaana, kun EU:hun liittymisestä alettiin puhua, että siitä ei hyvä seu-raa. Perussuomalaisiin hän liittyi vuonna 2003 edus-kuntavaalien jälkeen, mie-tittyään asiaa pitkään.

- Koska tiesin oman kan-tani, ihmettelin että miksi lykätä asiaa enää kauem-paa? Päätin, että nyt tai ei koskaan.

Yhteiseksi hyväksi

Antti Valpas on koulutuk-seltaan ylioppilas, mark-kinointimerkonomi ja ATK-suunnittelija. Hän on opiskellut myös avoimessa yliopistossa, sillä haluaa oppia aina uusia asioita. Hän on suorittanut opin-toja muun muassa karja-lan kielestä Itä-Karjalassa pidetyillä kielikursseilla. Ennen eduskuntatyötään

hän on ollut muun muassa ATK-liikkeessä myyjänä ja projektikoordinaattorina Sanoma Magazines Finlan-dilla, josta Pentti Oinonen hänet löysi.

- Vaaliteemani liittyvät sosiaali- ja terveyspalvelui-den saatavuuden paranta-miseen. Esimerkiksi ham-maslääkärille pääsyä joutuu Helsingissä odottamaan kes-kimäärin kahdeksan kuu-kautta. Minua ihmetyttää, että kaupungilla on varaa panna 115 miljoonaa euroa automaattimetron kaltaisiin hankkeisiin, mutta perus-palveluista nipistetään.

- Vaalilauseeni on ”Yh-teiseksi hyväksi”. Kannat-taa äänestää, koska joku tässä kaupungissa kuitenkin päätökset tekee. Jos se ei ole oma edustajasi, niin sitten se on jonkun muun edustaja.

Teksti: Mika MännistöKuva: Harri Lindell

Yli 50-vuotias nainen on työttömäksi jäädessään vä-liinputoaja tämän päivän Suomessa. Tämän sai ko-kea oululaissyntyinen sei-näjokelainen konetekniikan diplomi-insinööri Anneli Manninen jouduttuaan irti-sanotuksi joulukuussa 2003 Nokia Oyj:n palveluksesta 20-vuotisen uran jälkeen. Anneli asui tuohon aikaan Vantaalla pienessä erillista-lossa ja oli juuri täyttänyt 50 vuotta, kun ilmoitus ir-tisanomisesta tuli.

Vuoden 2004 alussa alkoi vimmattu työnhaku luottavaisin mielin – olihan Annelilla 15 vuoden työko-kemus esimiestehtävistä eri organisaatioissa, korkea-koulututkinto ja valmius muuttaa työn perässä.

Toisin kuitenkin kävi. Työvoimatoimiston virkai-

lijat tulivat tutuiksi eikä työhakemuksiin vastattu. Anneli suoritti myös isän-nöitsijän ammattitutkinnon kahdeksan kuukauden mit-taisena työvoimahallinnon koulutuksena. Koulutuksen taso oli ala-arvoinen eikä se-kään tuonut Annelille töitä.

Lopulta hän päätti myy-dä asuntonsa Vantaalla ja muutti Seinäjoelle kesä-kuussa 2007. Palkkatyötä ei sieltäkään ole toistaiseksi löytynyt.

Yksilön kunnioittamisesta luovuttiin Nokialla

- Kun pääsin pois oravan-pyörästä, minulle jäi aikaa yhteiskunnallisten asioiden seuraamiseen. Perussuoma-laiset oli minulle luonteva valinta. Vanhat puolueet

ovat johtaneet Suomen ti-lanteeseen, jossa yksittäi-sellä ihmiskohtalolla ei ole merkitystä; raha ratkaisee. Kaikesta on tullut suorit-tamista ja vain hyvät suo-rittajat pärjäävät. Luovalle ajattelulle ja erilaisuudelle ei ole sijaa.

Tästä antaa hyvän esi-merkin Anneli Mannisen entisellä työnantajalla voi-massa olleet Firman Arvot. Työpaikasta luopumisen tuskaa helpotti, kun hän näki jälkeenpäin, että yksi tärkeimmistä arvoista, ”Yk-silön kunnioittaminen”, oli muutettu muotoon ”Kunni-oittaminen”.

- Siis sama, mitä kunni-oitetaan, kunhan kunnioi-tetaan! Tämä näkyy koko Suomen yhteiskunnassa. Vanhusten hoito on retu-perällä, mielenterveyson-gelmaiset eivät saa tarvit-semaansa hoitoa, nuoret työttömät ovat heitteillä, yksinhuoltajaperheiden vai-keuksista puhumattakaan.


”Koska tiesin oman kantani,ihmettelin että miksi lykätäasiaa enää kauempaa?Päätin, että nyt tai ei koskaan.”

Luovaa ajattelua nyky-yhteiskuntaan

Anneli Manninen on Pe-russuomalaisten Etelä-Poh-janmaan piirin piirisihteeri ja kunnallisvaaliehdokkaana Seinäjoella. – Haluaisinpa päästä tutkimaan, mikä terveydenhuollon sys-teemissä oikein mättää ja maksaa. Kannattavuus kun ei parane irtisanomisilla ja virkoja lakkauttamalla, se vaatii osaamista.


Nivalalaissyntyinen Maria Lohela muutti seitsemän vuotta sitten maalta opis-kelujen perässä kaupunkiin opiskelemaan kieliä Turun yliopistoon. Asuessaan mo-nikulttuurisessa Varissuon lähiössä hän on päässyt läheltä seuraamaan, millai-sia vaikutuksia jokseenkin hallitsemattomalla maa-hanmuutolla on yhteiskun-taamme. Ihmisten on vaikea ymmärtääkään, mitä kaik-kea siihen sopeutuminen tulee vaatimaan meiltä.

- On monia ongelmia, joista on saatava puhua nii-den oikeilla nimillä. Tämä ei suinkaan ole ainoa asia, johon haluan muutosta suo-malaisessa yhteiskunnassa, mutta en tule jatkossakaan pitämään kynttilääni vakan alla tämän asian tiimoilta.

Perussuomalaisiin Ma-ria liittyi noin vuosi sitten oman itsenäisen harkintan-sa tuloksena. Päätökseen ei ollut vaikuttamassa yhden-kään tuttavan mielipide.

- Perussuomalaiset on ehdottomasti Suomen isän-maallisin puolue. Itse olen kasvanut hyvin isänmaalli-sessa ympäristössä ja minut on opetettu kunnioittamaan vanhempien polvien työtä ja pyrkimään jatkamaan sitä. Mielestäni perussuomalai-suus on juuri tätä.

Uravalinnassa taidot ohjaavat valintoja

Vuonna 1978 syntynyt Ma-ria on töissä käännöstoimis-tossa, jossa hän koordinoi käännösprojekteja. Opin-not yliopistolla ovat vielä kesken.

- Pääsin jo toisena opis-keluvuotenani omalle alalle töihin ja olen vakituisissa töissä nytkin, joten opinnot ovat sen vuoksi venyneet.

Maria kertoo valinneen-sa kielten opiskelun, koska se on aina ollut hänen mie-lestään mukavaa ja mielen-kiintoista. Uravalinnassa taidot helposti ohjaavat ihmisen valintoja. Lisäksi hän pääsee työssään vai-kuttamaan omalta pieneltä osaltaan myös suomen kie-len kehittämiseen ja edistä-miseen, mitä hän arvostaa myös.

Perussuomalaisissa Ma-ria arvostaa myös sitä, mi-ten onnistuneesti puolue on pystynyt keräämään lippun-sa alle samat arvot jakavia, mutta taustoiltaan erilaisia ihmisiä, jotka kuitenkin toi-mivat samojen päämäärien

puolesta. Perussuomalaiset haluavat pitää huolta kai-kista suomalaisista ja saat-taa heidät yhteen. Tässä he ovat myös kokeneet onnis-tumisia.


Maalaistyttö tulikaupunkiin

Nivalalaissyntyinen Maria Lohela asuu Turussa avopuoli-sonsa ja kahden kissansa kanssa. Monikulttuurinen Varissuon lähiö ennakoi niitä ongelmia, joita humanitaarisiin lähtökohtiin poh-jautuva maahanmuuttopolitiikka tulee yhteiskunnassamme aiheut-tamaan yhä enenevässä määrin.


Perussuomalaiset Nuoret ry. ei var-sinaisesti ole nuor-ten etujen ajami-seen keskittynyt eturyhmä, vaan pikemminkin ka-nava, jonka kautta Perussuomalaisten riveihin nousee uusia nuoria kyky-jä ja puolueemme aate uudistuu.

Koska nuoret ovat usein parhaiten perillä ajan hen-gestä ja haluavat raa’an päivänpolitiikan lisäksi käydä myös fi losofi sta ja ideologista keskustelua sekä muokata maailmaa oman näköisekseen, onnistuu tämä parhaiten nuoriso-järjestön kautta. Millainen sitten on perussuomalainen ideologia?

- On sanottu, että oike-astaan me olemme äärim-mäisesti keskellä. Perintei-set suomalaiset perusarvot on nostettava kunniaan, sillä yltiöyksilöllisyyden ko-rostaminen lisää henkistä pahoinvointia. Haluamme sellaisen maailman, jossa pienikin ihminen voi pär-jätä olematta varsinaisesti menestyjä, kertoo Perus-suomalaiset Nuoret ry:n hallituksen puheenjohtaja Vesa-Matti Saarakkala.

Vanhat puolueet ajavat sellaista vapaata markki-nataloutta ja globaalia ka-pitalismia, jossa vain vah-vimmat selviävät ja heikot jäävät jalkoihin. Sosialismi-kaan ei jätä ollenkaan tilaa yhteisöllisyydelle sokeassa uskossaan rakenteisiin. Nykyisenkaltaisessa ää-rimmäisen pirstoutuneessa yhteiskunnassa vahvojen on helpompi hallita, kun pienet ihmiset tappelevat keskenään.

Raju kasvu tuo haasteita

Perussuomalaiset Nuoret on varsin tuore nuorisojär-jestö. Se saatiin rekisteriin vasta vuonna 2006. Jäseniä on tällä hetkellä 250-300, mutta jäsenmäärä on rajus-sa kasvussa. Koska Nuoret saavat opetusministeriön myöntämää tukea tänä vuonna vain 4000 euroa, on kasvaneeseen kysyntään vastaaminen osoittautunut haasteelliseksi.

- Ongelma on se, että emme pysty korvaamaan esimerkiksi jäsenten mat-koja kaikkiin kokouksiin. Siihen lääkkeeksi alamme vaalien jälkeen perustamaan omia piiriorganisaatioita puolueen tyyliin.

Perussuomalaisiin Nuo-riin voivat liittyä kaikki alle 36-vuotiaat, jotka ilmoitta-vat halukkuudestaan joko sähköisesti tai postittamalla

tulostetun jäsenhake-muksen järjestön sivuil-ta. Liittyminen on ilmais-ta ja käytännössä kaikki hyväksytään – vain jos on välillä jo ehtinyt ero-ta, voidaan asiaa joutua harkitsemaan.

- Järjestömme on saanut riveihinsä jo melkoisia uusia kykyjä antamaan panoksensa myös puolueen käyttöön. Väitän, ettei puolue oli-si saanut heitä kaikkia haalittua yksin. Nuoria ei ole vielä paljon val-tuustoissa, mihin toivot-tavasti tulee muutosta näissä vaaleissa. Kunnal-lispolitiikka on kuitenkin se paras paikka opetella päätöksentekoa ja tais-telua vanhoja puolueita vastaan.


Äärimmäisesti keskellä

Perussuomalaisten Nuorten linja on hieman puolu-etta räväkämpi, ja nuorisojärjestön kautta on helpompi myöhemmin liittyä myös puolueeseen. Perussuoma-laisten Nuorten kautta nuoret saavat myös helpommin omat ajatuksensa läpi kuin jos lähtisivät yrittämään sitä yksin puolueessa, kertoo hallituksen puheenjohtaja Vesa-Matti Saarakkala.


Kädenpuristus on luja ja katse kirkas, kun oululai-sen vuokratalon ovi rappu-käytävään Jalohaukantiellä avautuu. Vastassa minua on Jussi Pekka Auvinen (57) se-kä hänen koiravanhuksensa Jasse. ”Tervetuloa!”, Auvi-nen toivottaa ja ohjaa heti peremmälle. Aikataulu on kiireinen, sillä allekirjoitta-neelle sopivia paluujunia ei Oulu-Helsinki-välillä kulje montaakaan. Asiaan siis:

Kaikki alkaa, kun Jussi Pekka Auvinen -niminen henkilö maaliskuisena il-tapäivänä soittaa kännyk-kääni ja kertoo tilanteensa. Olen juuri lähdössä au-tollani Tampereelta hotel-li Rosendahlista Kurikan kaupungin minulle tarjo-amasta kunnallispoliitti-sesta koulutuksesta, johon ainoana kurikkalaisena val-tuustoryhmän puheenjohta-jana ehdin paikalle. Takana on parin päivän rupeama maailmanparantamista ja kahvipöytäpolitikointia yh-dessä vanhojen puolueiden ”kyllä se Soini hyvä mies on, mutta…” -henkilöi-den sekä perussuomalaisen jyväskyläläisvaltuutetun Kake Tuupaisen kanssa. It-sellä oli tyytyväinen tunne: onpas tullutkin taisteltua äänekkäästi pienen ihmisen puolesta!

Sitten alkaa tulla tari-naa… Voiko tuo olla totta-kaan, ensin ajattelen. Että mies on tehnyt 40 vuotta töitä, sairastunut pahasti, hypännyt lääkärissä kym-meniä kertoja ja saanut käytännössä jokaiselta lau-sunnon että on työkyvytön, mutta työkyvyttömyys-eläkkeen myöntämiseksi ei ylilääkärien ynnä muiden asiantuntijoiden lausunnoil-la ole ollut merkitystä.

Muutoksenhakulauta-kunnat, vakuutusoikeudet ja oikeusasiamiehet on jo käyty pariin kertaan läpi. Vaimo on kuollut viime syksynä keuhkosyöpään ja on paha olla. Vaikka on aurinkoinen kevätpäivä ja räystäät tippuu, on puhelu hyytävää kuultavaa. Tunnel-ma autossa vaihtelee syksyn sävyjen ja takatalven välillä. Lopulta lehdettömät koivut-kin näyttävät syksyisiltä.

Oman elämänsä taistelija

Suuntaan moottoritielle ja kierrokset alkavat nousta, kun kuuntelen neljän lap-sen isän kovaa kohtaloa. Onneton tarina jatkuu ja suorastaan huutaa onnel-lista käännekohtaa: ”Oo-koo, sun tilanne kuulostaa ihan oikeasti siltä, että me puututaan siihen”, vastaan puoliksi pala kurkussa. Tälle tarinalle ei ole vielä viimeistä lukua kirjoitettu, vaikka sisimmässäni pel-kään, että pystyn korkein-taan valamaan mieheen uskoa, vaikka kansanedus-taja Soini tavalla tai toisella puuttuisikin asiaan, kun sen hänelle esittelen.

Aurinko paistaa jo vä-hän korkeammalta, kun saan Auviselta sähköpostia. Samaan aikaan iskee paha ja hyvä olo: Viestin sisältö ei valoisalta vaikuta, mut-ta toisaalta tajuan, että nyt olen saanut hoidettavakseni todellisen oman elämänsä taistelijan asian. On mei-naan aika hyvää tekstiä useampi sivu, ajattelen. On periksi antamaton kaveri: tästä kyllä saadaan jotakin aikaan, tiedän jo. ”Palataan asiaan”, vastaan ja tarkoi-tan sitä, vaikka tiedän, että jos tätä työtä aikoo tehdä vielä vuosienkin päästä, en voi käyttää öitäni näihin.

Toivon liekki kytee

Kuluu joitakin kuukausia. Vaaliohjelmaa työstetään, nuorisojärjestö pyörii aktii-visesti, tulee muita tehtäviä, pitää priorisoida. Yritän pi-tää Auvisen toivon liekkiä yllä viestittelemällä hänen kanssaan aina silloin tällöin samalla kun hän odottaa päätöstä kolmannesta elä-kehakemuksestaan. Lupaan asiaa sivuavan kirjallisen kysymyksen ja lehtijutun eriskummallisesta tilantees-ta, jossa mies on samaan aikaan työkyvytön ja kaik-ki työkokeilut on läpikäyty ja keskeytetty helvetillisen kivun kaataessa miehen vahvasta kipulääkityksestä huolimatta sänkyyn, mut-ta silti hän on työttömänä työnhakijana kortistossa eivätkä työvoimaviran-

omaiset voi tarjota hänelle mitään työtä. Irtisanottu-kaan häntä ei ole kuljetus-yrityksestä, jossa hän on 20 vuotta työskennellyt, koska hän on erittäin arvostettu työntekijä.

Viimeinen uhkaus

On jo elokuu. Lomat on lusittu ja oma muuttokin suoritettu. Pitää käydä os-tamassa kalusteita, kun on tuota tilaakin enemmän. Myös Auvinen on muutta-nut; pienempään tietysti, kun sairauspäivärahakau-sikin on kulunut umpeen, ansiosidonnainen on loppu-nut ja toinenkin sairauspäi-värahakausi on ohi. Kolmas kielteinen eläkepäätös on kuulemma todennäköisesti tulossa, oli Auviselle puhe-linkeskusteluissa Tapiolan ihmisläheisen tuloksente-kijän kanssa heinäkuussa selvinnyt.

Mieskin alkaa olla lop-pu. Viimeinen uhkaus Tapi-olaan on annettu: ”Pyyhki-

kää niillä h....in papereilla vaikka p….nne, mutta nyt on asia etenemässä. Asia on nyt Timo Soinin hoidet-tavana ja siitä tulee aivan varmasti juttu myös Perus-suomalaisten lehteen. Ku-kaan muu ei ole kohtaloani palstoilleen tai eetteriinsä uskaltanut laittaa, asioideni hoitamisesta nyt puhumat-takaan. Taitaa pe...le olla vaalirahoituksella vaikutus-ta siihenkin”, oli Auvinen päättänyt puhelun ja toises-sa päässä oli tullut hiljaista.

Yllättävä käänne

On elokuun viimeinen viik-ko. Soitan Auviselle: ”Olem-me nyt jättäneet kirjallisen kysymyksen asiaasi koskien ja tulen tekemään juttua Pe-rusSuomalaiseen heti, kun haluat. Matkamääräyskin on annettu ja päätoimittaja on luvannut minulle palsta-tilaa.” Puhelu pätkii, olen junassa matkalla kunnal-lisista luottamustehtävistä kohti Helsinkiä. ”Mitä?

Sait eläkkeen? Mitä ihmet-tä? Onneksi olkoon paljon! Miten se on mahdollista? Ai että kolmas eläkehakemus yllättäen tuottikin tulosta? Mitäs nyt? Ai miksi luotta-musmies ei halua, että suos-tut haastatteluun? Tulenko silti?” ”Kyllä, en ole mikään rintamakarkuri, koska on varmaan muitakin”, Auvi-nen vastaa äänessään yhä samaa taistelutahtoa kuin ennen eläkkeen myöntämis-täkin. Sovimme ajan 3.9. klo 16-17.30. Aikataulu on tiukka ja junat kulkevat harvaan. Palstatilakin on ra-jallinen, vaikka paperipino Oulussa on paksumpi kuin kymmenen PerusSuomalai-nen-lehteä yhteensä.

Taistelu on voitettu

Ovi sulkeutuu… Auvisen nuorin poika lähti saliban-dyä pelaamaan. Ovi käy taas, Auvisen keskimmäinen poika tulee töistä iltapalalle tervehtimään isäukkoaan ja käy kättelemässä myös mi-

nut ennen kuin lähtee har-rastustensa pariin. Ovi käy, Auvisen vanhin sosionomi-poika tulee näyttämään yli kilon kokoisia ahveniaan meille ja jää perkaamaan niitä isälleen. Ovi käy, säh-lynpelaaja tulee takaisin.

Ovi käy, lähden lopul-ta kotiin klo 21.10. Enää ei ole kiire mihinkään. On tyytyväinen olo. Jutun ai-neisto on valmis. Onpas pieni ihminen taistellutkin: Syvät haavat jäivät, mutta henki säilyi, vaikka järjes-telmä yritti tappaa katke-roittamalla. Yksi on poissa perheestä, mutta jäljellä olevien läsnäolo on sitäkin vahvempaa.Konduktööri järjestää on-nekseni minulle paikan makuuvaunuun. Puhelin ei pirise vielä, joten suljen sen. Laitan pian kannettavani-kin kiinni ja vedän peiton korviini. Hetki on ohikiitä-vä. Tarraan siihen. Juna on ehtinyt jo Kokkolaan, vaik-ka tuntuu siltä, että olisin yhä Oulussa.

Kyvykäs vai kyvytön?Perussuomalaisten tuki vaikutti ehkä ratkaisevasti Jussi Pekka Auvisen eläkeprosessiin

Jussi Pekka Auvisella on kenkälaatikollinen lääkärilausuntoja, joistavakuutusyhtiö Tapiola tuntui ymmärtävän vähemmän kuin Auvisen koira Jasse.


PUOLUEHALLITUS■

Timo Soinipuheenjohtaja Iivisniementie 2 D 100, 02260 EspooPuh. 050-511 3027, 09-4321*[email protected]

Pentti Oinonen1. varapuheenjohtaja Rautavaara Puh. (09) 432 [email protected]

Auli Kangasmäki2. varapuheenjohtaja Kuitontie 193, 54820 KotimäkiPuh. 040-556 [email protected]

Pirkko Mattila3. varapuheenjohtajaMuhosPuh. 050-517 [email protected]

Ossi SandvikpuoluesihteeriPuh. 0207 430 806, 0400-926 [email protected]

Lauri HeikkiläSepäntie 14, 21490 Marttila Puh. 02-484 5773, 050-514 6764 [email protected]

Osmo KokkoVakkosalmenkatu 8, 80200 JoensuuPuh. 0400-375 472, 013-137 [email protected]

Lasse LehtinenTorikatu 35 B 567100 KokkolaPuh. 0500-704 956

Helena Ojennus Majakkakatu 8, 39700 Parkano Puh. 03-448 0350, 0400-236 154Fax: 03-448 0350 Uusi e-mail: [email protected]

Marjo PihlmanNiittymaanaukea 4 B 23, 02200 EspooPuh. 0207 430 802, 0400-917 [email protected]

Vesa-Matti Saarakkala Nahkelanraitti 39 A 1, 04350 NahkelaPuh. 050-919 [email protected]

Ville VähämäkiAhontie 65, 62800 VimpeliPuh. 040-542 [email protected]

ETELÄ-POHJANMAAPj Tapio PihlajaHonkakuja 13, 61800 KAUHAJOKIPuh: 040-8200 465

ETELÄ-SAVOPj Erkki RakkolainenNaistenlahdentie 82, 57810 SAVONLINNAPuh. 050-559 4855

HELSINKIPj Arto VälikangasMerikorttikuja 2 V621, 00960 HELSINKIPuh: 050-376 [email protected]

HÄMEPj Harri Kerijoki, Kaarnatie 6 C, 18120 HEINOLAPuh: 050-547 7101

KAINUU Pj Pentti KettunenKirkkoahontie 899, 87100 KajaaniPuh: 044-029 6681, [email protected]

KESKI-POHJANMAAPj Alpo YlitaloTrullevintie 17, 67300 KOKKOLAPuh: (06) 822 4900, 0500-369 [email protected]

KESKI-SUOMI Pj Marke TuominenRavitie 28, 44260 VIHIJÄRVIPuh: 040-092 [email protected]

KYMI Pj Juho Eerola, Rastaantie 32, 48220 KOTKAPuh: 040-566 [email protected]

LAPPIMatti SääreläKuusirinteentie 1 B 12, 96100 ROVANIEMIPuh: 040-719 [email protected]

OULUPj Ahti MoilanenIkäläntie 3, 91600 UTAJÄRVIPuh: 040-413 [email protected]

PIRKANMAAPj Reijo OjennusMajakkakatu 8, 39700 PARKANOpuh: (03) 448 0350, 0400-984 238,[email protected]

POHJOIS-KARJALAPj Osmo Kokko Vakkosalmenkatu 20, 80200 JOENSUUPuh.(013)137 529, 0400-375 472,[email protected]

POHJOIS-SAVO Pj Pentti OinonenJuhanilantie 7, 73900 RAUTAVAARAPuh: 050-512 [email protected]

SATAKUNTAPj Seppo TorisevaPenunvahe 10, 26100 RAUMA Puh. 050-517 [email protected]

UUSIMAAPj Pietari JääskeläinenRutarsinpolku 5 A, 01510 VantaaPuh. 050-582 9444,[email protected]

VARSINAIS-SUOMI Pj Lauri HeikkiläSepäntie 14, 21490 MARTTILAPuh: (02) 484 5773, 050-514 6764,[email protected]

PERUSS:N PIIRIEN PUHEENJOHTAJAT■

Teksti ja kuva:Vesa-Matti Saarakkala

Faktat:

- Oululainen neljän lapsen isä, autonkuljet-taja Jussi Pekka Auvinen jäi pysyvästi työelä-mästä sivuun kolmannen nivustyräleikkauk-sen jälkeen 2003- Jussi Pekka Auvisella on yli kymmenen lää-kärilausuntoa, joissa hänet on todettu työ-kyvyttömäksi- Jussi Pekka Auvisella on kroonisen hermo-säryn aiheuttavan neuralgian lisäksi alueen johtavien lääkärien diagnooseja muistakin työkykyä alentaneista sairauksista ja vai-voista- Vakuutusyhtiö Tapiolan lääkärit ovat to-denneet Jussi Pekka Auvisen useaan ottee-seen työkykyiseksi näkemättä häntä kertaa-kaan henkilökohtaisesti- Jussi Pekka Auviselta evättiin asiassaan suullinen käsittely työeläkkeiden oikaisu-lautakunnassa kirjallisesta pyynnöstä huo-limatta- Eduskunnan oikeusasiamies ei ole löytänyt mitään moitittavaa vakuutusoikeuden toi-minnasta- Jussi Pekka Auvinen on ollut pitkään työt-tömänä työnhakijana, jolle ei ole voitu tarjo-ta työvoimatoimistosta mitään työtä työky-vyttömyyden takia. Samaan aikaan hän on ollut kirjoilla Kelpo Kuljetus Oy:ssä- Jussi Pekka Auvista ei voitu uudelleenkou-luttaa sairauden, iän ja vaatimattoman kou-lutustaustan takia- Jussi Pekka Auvisen mukaan hänen valtuut-tamansa luottamusmies oli useaan otteeseen todennut, ettei kielteisille eläkepäätöksille voida mitään- Jussi Pekka Auvisen mukaan uhka hänen asiansa julkitulosta Perussuomalaisten kaut-ta on todennäköisesti keskeisesti vaikuttanut eläkeprosessin lopputulokseen- Jussi Pekka Auvisen mukaan hänen val-tuuttamansa luottamusmies kielsi ankarasti Auvista suostumasta tämän lehtijutun teke-miseen

ESKO■


Perussuomalaisten kunnal-lisvaaliohjelman tiivistel-mä:

Perussuomalaiset halua-vat toimia päättäjinä, jotka eivät katso pelkästään kun-nan, vaan ennen kaikkea kuntalaisten etua. Mieles-tämme tärkeintä on kuun-nella tavallisia kuntalaisia ja tarjota ihmisille ahkera sekä pettämätön vaihtoeh-to, joka puuttuu kunnassa oleviin epäkohtiin vallanpi-täjien pientä piiriä pelkää-mättömästi.

Palveluiden turvaamisesta palveluiden saannin turvaamiseen

Perussuomalaiset eivät hyväksy valtapuolueiden kylmää keskittämislinjaa, jossa painotetaan vain ja ai-noastaan palvelujen turvaa-mista, kun pitäisi turvata myös palvelujen saaminen. Palvelut on säilytettävä koh-tuullisen lähellä asukkaita.

Vähävaraisten maksurasitusta ei saa lisätä

Vastustamme pienitu-loisia sortavia ja infl aatiota entisestään kiihdyttäviä ter-veydenhuollon asiakasmak-sujen korotuksia, koska samaan aikaan hallitus leik-kaa kuntien valtionosuuksia korotuksia vastaavalla sum-malla niin, ettei palveluita korotusten seurauksena todellisuudessa paranneta, vaan kokonaisuus huomi-oon ottaen niitä sen sijaan heikennetään.

Lapsille ja nuorille säännölliset terveystarkastukset

Vaadimme koululaisille ja opiskelijoille säännöllisiä terveystarkastuksia takaisin, koska erityisesti mielenter-veysongelmat vaativat ter-veydenhoidolta ennakoivaa puuttumista.

Pohjoismaisen hyvinvointivaltion puolesta

Suomi on pohjoismai-nen hyvinvointivaltio, jon-ka olemassaolo perustuu käytännössä yhteisille pe-rusarvoille. Kansanvallan toimintamahdollisuuksia ei saa heikentää erilaisilla

lyhytnäköisillä monikult-tuurisuushankkeilla, joiden vaikutukset kansalaisten ve-ronmaksuhalukkuuteen ja siten palvelujärjestelmääm-me saattavat olla kohtalok-kaat. Maassa maan tavalla on Perussuomalaisten mie-lestä ainoa kestävä lähtö-kohta kansanvallan näkö-kulmasta.

Ikäihmiset ovat voimavara

Ikäihmisten palveluista ja eläkkeistä päätettäessä ei pidä unohtaa, että hyvän terveyden ja taloudellisen aseman omaavat vanhukset käyttävät paljon erilaisia yh-teiskunnan palveluja, kuten kulttuuri-, virkistys-, mat-kailu- ja liikuntapalveluja. Heidän roolinsa yhteiskun-nan rattaiden pyörittämises-sä on merkittävä.

Laki hoitomitoituksista suositusten sijaan

Me Perussuomalaiset vaadimme, että hoitomi-toituksista huolehditaan suositusten sijasta säädettä-vällä lailla, jota kuntien on sanktion uhalla noudatet-tava. Näin yhtenäistetään kuntien keskenään erilaiset terveyden- ja vanhusten-huollon olosuhteet. Tällä hetkellä hoitomitoitussuo-situsten noudattamisesta ei kunnissa juurikaan piitata. Valtapuolueiden luottamus-henkilöt pakoilevat vastuu-taan, jättämällä vaatimukset hoitohenkilökunnan mää-rän lisäämisestä omaisten valitusprosessien varaan.

Vanhainkotipaikkoja ei tule vähentää

Vanhusten elämänlaa-tua voidaan parantaa mm. ennalta ehkäisevän kun-touttavan toiminnan avulla sekä lisäämällä kotipalve-luita. Vanhukset haluavat asua mahdollisimman kau-an omassa kodissaan. Kun tulee elämänvaihe, etteivät he selviä enää kotonaan, on heille järjestettävä palvelu-talo- tai vanhainkotipaik-ka. Vanhusväestön kasvun vuoksi vanhainkotipaikkoja ei Perussuomalaisten mieles-tä tule vähentää, toisin kuin monissa kunnissa aiotaan tehdä. Myös ns. seniorita-

loja aktiivisille ja verrattain hyväkuntoisille ikäihmisille pitää olla tarjolla.

Yhteiskunta on markkinoiden vastavoima

Kuntien järjestämiä palveluja voidaan täyden-tää yksityisillä palveluilla, kuitenkin niin, että niiden laatua ja hinnoittelua val-votaan kuntien toimesta. Yksityisten yhteisöjen peri-mien maksujen tulee aset-tua sellaiselle tasolle, että pienituloiset ja pitkäaikais-sairaat pystyvät palveluja käyttämään.

Sotaveteraanien kunnianpalautuksen aika

Me Perussuomalaiset vaadimme, että sotiemme veteraaneille, heidän puo-lisoilleen sekä kotirinta-manaisille taataan kuntou-tus kunnan kustantamana sekä mahdollisuus kerran vuodessa laitoskuntoutuk-seen. Paheksumme valta-puolueiden harjoittamaa politiikkaa, jossa kunnille valtionkonttorilta tulevia veteraanikuntoutusmäärä-rahoja on vuodesta toiseen vähennetty eikä määrära-havähennyksiä ole kom-pensoitu kuntien talousar-vioesityksissä.

Omaishoito on inhimillistä ja edullista

Omaishoitoon on panos-tettava nykyistä enemmän, koska se todettu monien laskelmien mukaan edulli-simmaksi hoitomuodoksi. Totuus tuesta kuitenkin on, ettei se ole tukea, vaan omaishoitajalle maksetta-vaa verotettavaa palkkaa, jota sitäkään eivät kaikki Suomen kunnat kaikille omaishoitajille maksa. Pe-russuomalaiset esittävätkin, että kansalaisten yhdenver-taisuuden varmistamiseksi palkkioiden maksu siirre-tään KELAlle, vähimmäis-palkkio korotetaan 500 euroon kuukaudessa ja palkkio sidotaan yleistä an-siotason nousua kuvaavaan indeksiin. Lisäksi omaishoi-tajille on turvattava koh-tuullinen eläke ja taattava heille laissakin määritelty määrä vapaapäiviä raskaas-ta ja arvokkaasta työstään.

Vammaisten syrjintään puututtava kovalla kädellä

Me Perussuomalaiset emme hyväksy kunnissa usein esiintyvää vammais-ten henkilöiden jallittamista päätöksenteossa, vaan ha-luamme omalta osaltamme puuttua kovalla kädellä nii-hin epäkohtiin, jotka kunta-päätöksenteossa näyttäyty-vät vammaisten syrjintänä.

Erityisesti vammaispal-veluiden osalta kunnan on mielestämme aktiivisesti annettava tietoa kunnan tarjoamista tai tukemista palveluista, ja luottamus-henkilöiden on pidettävä tällaisen tiedonantovelvoit-teen toteutumisesta tarpeen niin vaatiessa huolta. Yh-teiskunnan moraalin yk-si keskeisin mittari on se, miten se kohtelee kaikkein heikoimpiaan.

Vammaispalvelut on hoidettava aina niin, että palveluja tarvitseva voi tun-tea olevansa yhteiskunnan täysivertainen jäsen.

Lapsiystävällisempää politiikkaa

Perussuomalaiset kan-nattavat vanhempien tasa-puolisia mahdollisuuksia valita, miten he haluavat lastensa päivähoidon jär-jestettävän. Päivähoito tai kotihoito - molemmat ovat yhtä arvokkaita elä-mäntilanteesta riippuen. Neuvolapalveluiden tulee olla itsestäänselvyys. Lasten hankkimiseen tulisi kannus-taa erilaisin uusin avustuk-sin, sillä mielestämme lapset perheessä ovat aina toivot-tuja. Syntyvyys on Suomes-sa pudonnut niin matalalle, että ikärakenteemme vää-ristyy, jos asialle ei tehdä mitään.

Sivistys ja koulutus demokratian ja hyvinvoinnin perustana

Suomalainen opettajain-koulutus ja kouluopetus ovat kansainvälisesti ver-tailtuna molemmat erittäin laadukkaita. Jotta kykeni-simme säilyttämään ope-tuksen laadun myös jatkos-sa, tarvitaan lisäresursseja oppilashuoltoon, oppilaa-nohjaukseen ja erityisope-tukseen. Jatko-opiskelun ja työllistymisen kannalta on

tärkeää, että jokainen saa peruskoulusta päättötodis-tuksen.

Lähikouluille erityistukea

Me Perussuomalaiset olemme lähikoulujen säilyt-tämisen puolesta ja vaadim-me valtion mukaantuloa kompensoimaan kuntien opetusmenoja erityisesti ny-kyisillä muuttotappioalueil-la, koska käytännössä näillä alueilla koulutetaan kasvu-keskuksiin tulevaisuuden osaavaa työvoimaa.

Taito- ja taideaineiden tuntimääriä lisättävä

Pidämme taito- ja tai-deaineiden opetuksen li-säämistä tärkeänä, sillä on ristiriitaista, että samaan ai-kaan kun lasten oppimisvai-keudet ja käytöshäiriöt ovat lisääntyneet ja opettajille on sälytetty lisää kasvatusvas-tuuta, on niiden kouluainei-den, jotka auttaisivat lasta kehittymään tasapainoi-seksi ja terveeksi aikuisek-si, tuntimääriä vähennetty. Liikunta pitää yllä fyysistä kuntoa ja mielenvirkeyttä. Kädentaidot, musiikki ja kuvataide antavat lapselle mahdollisuuden ilmaista it-seään ja luovat siten pohjaa kriittisen ajattelun kehitty-miselle.

Tervettä kulttuuria

Kunnan mahdollisuuk-siin tukea liikunta- ja kult-tuuripalveluja vaaditaan lisäresursseja. Tuetun kult-tuuritoiminnan tulee olla tervehenkisiin suomalaisiin arvoihin perustuvaa ja kai-kille kuntalaisille mahdol-lista. Nuorisotyöhön tulee kiinnittää erityistä huo-miota kuntien harrastus- ja vapaa-ajan viettomahdolli-suuksista huolehtimalla.

Työllistämispalvelut

On tärkeätä säilyttää palvelujen saaminen jokai-sella paikkakunnalla.

Työn vastaanottamisen on oltava kannattavaa, ei rangaistavaa, myöskin ly-hyissä työsuhteissa. Myös-kään kuntatyönantaja ei saa keinotella ns. ketjuttamalla

työsuhteita. Erityishuomio on kiinnitettävä nuoriso-työttömyyden hoitamiseen.

Verotus

Perussuomalaisten mie-lestä verot tulee suunnata aina maksukyvyn mukaan. Sen vuoksi kunnallisvero-tusta ei tule kunnissa kiris-tää, sillä veronkorotukset kuntatasolla kohdistuvat kaikkiin tuloluokkiin, myös alempiin yhtä raskaasti.

Elinkeinopalvelut ja asuminen

Perussuomalaisten mielestä koko maata on kehitettävä ja asutettava tasapuolisesti. Kunnan on säilytettävä riittävä määrä vuokra-asuntoja luonnolli-sen asuntotarpeen tyydyttä-miseksi.

Kuntien tulee säilyttää omistuksessaan tuottavat omistukset.

Haja-asutusalueiden asumista ei tule vaikeuttaa kohtuuttomasti esim. ym-päristöviranomaisten tai yleiskaavoituksen toimesta. Myöskin alempitasoisen tiestön osalta kuntien on panostettava kunnossapi-toon ja sitä on vaadittava myöskin valtiolta.

Kunnallisvaaliohjelma on julkaistu kokonaisuu-dessaan Perussuomalai-nen-lehden osana. Lisäksi ohjelmasta on erillinen li-säpainos. Näitä on saatava-na mm. Perussuomalaisilta valtuutetuilta ja toimihenki-löiltä, sekä mahdollisuuksi-en mukaan myös kunnallis-vaaliehdokkailta.

Vain Perussuomalais-ta ehdokasta äänestämällä varmistat, että äänesi kuu-luu ja vaikuttaa kuntasi val-tuustossa!

KunnallisvaaliohjelmantiivistivätVesa-Matti Saarakkala ja Reijo Ojennus

Perussuomalaiset- pelkäämätön ja pettämätön vaihtoehto


VAPAA SANA

Mielipiteitä voi lähettää osoitteeseen: PerusSuo-malainen, Mannerheimintie 40 B 56, 00100 Hel-sinki tai sähköpostilla osoitteeseen: [email protected] .

Kaikkien lehteen tulevien kirjoitusten mukana on oltava kirjoittajan yhteystiedot, vaikka juttu pyydettäisiinkin julkaisemaan nimimerkillä. Ilman yhteystietoja tulleita kirjoituksia ei julkaista.

OhjeetVapaaseen

sanaan

Liikenteen nollatoleranssi

välttämätön!

Jo viimein lainsäätäjiltä tarvittaisiin selkeää signaalia täys-raittiin liikenteen puolesta! Päihteiden aiheuttamia liiken-nekuolemia, uhreja ja vammautumisia on jo nähty liian kanssa. Liikenteen edelleen kasvaessa – näin ei voi jatkua!

Ei ole mitään todellista estettä promillerajojen alenta-miseen ja vähäisenkin vaikutuksenalaisuuden säätämiseksi vähintään rikesakolla rangaistavaksi!

Päihteet eivät kuulu liikenteeseen – eivät vähimmässä-kään määrin! Selkeä laki on tärkeä, valvonta kyllä toteutui-si tarvittavissa määrin ja varmuudella liikenneturvallisuus lisääntyisi tuntuvasti! Lainsäätäjien on aiheellista kantaa vastuunsa tässäkin asiassa! On korkea aika reagoida kas-vavan ongelman karsimiseksi liikenteestä!

Paavo NärvänenPirkanmaa

Oikukasta– muuttuvaa!Ei ole kulunut kuin muutama vuosi siitä, kun yksityisel-lä puolella kovaan ääneen huudettiin, että valtionyhtiöt vääristävät kilpailua.

Mutta kuinkas sitten kävikään? Nyt muutaman vuoden aikana on oikein Kuntaliiton toimesta mark-kinoitu jo lähes koko kuntasektori yrityksiksi, jopa osakeyhtiöiksi, joita kunta verovaroilla ylläpitää ja myös valvoo työn laatua, jos muistaa tai jos resurssit antavat myöden.

Eikö nyt olekaan kysymys kilpailun vääristämises-tä? Mihin tällä pyritään? Voiko Kuntaliitto mahdolli-sesti vastata?

Hilkka SalonenHämeenlinna

On hupaisaa kuunnella päättäjien liturgiaa, kuinka he ovat huolissaan tämän päivän vähäosaisista. Heillä on ollut aikaa korjata nä-mä epäkohdat jo edellisellä vaalikaudella.

Vammaisilta puuttuvat apuvälineet ja tukiasunnot, vammaisavustajien tunti-

Aristoteles sanoi, että ih-misestä tulee se, mitä hän tekee joka päivä. Roskaa-minen on lailla kielletty kaikilla alueilla. Jo terve järki sanoo normaalille ih-miselle, että roskaamista on kaikenlaisten esineiden ja lian jättäminen luontoon, eikä se ole hyväksyttävää käyttäytymistä. Roskaami-nen rumentaa maisemaa, vaarantaa ja haittaa terve-yttä, vähentää viihtyisyyttä ja aiheuttaa lisää epäsiiste-yttä. Roskainen ympäristö lisää turvattomuutta, välin-pitämättömyyttä ja muita ongelmia.

Jos alue on jo valmiiksi epäsiisti, on roskaamisen kynnys matalampi. Tällai-nen on ihminen. Siisti ym-päristö ennaltaehkäisee ros-kaamista ja lisää ihmisten turvallisuudentunnetta.

Kaupungeille ja kunnille koituu vuosittain miljoonien eurojen lasku siivoamisesta. Lasku jää lopulta meidän kaikkien maksettavaksi. Sa-malla säästetään lasten-, sai-raiden ja vanhusten hoidos-sa. Jätelain mukaan ympä-ristöön ei saa jättää roskaa, joka aiheuttaa epäsiisteyttä

tai maiseman rumentumista. Luulisi, että jos jaksaa jota-kin luontoon kantaa muka-naan, jaksaa sen myös tuoda sieltä pois.

Roskat aiheuttavat hait-taa myös eläimille. Moni eläin loukkaa itsensä tai kuo-lee ihmisen heittämän roskan vuoksi. Roskien vaarallisuus

moninkertaistuu vedessä. Muovipussit, karkkipussit, muovirenkulat, -nauhat ja -narut, ilmapallot, vesipallot ynnä muut voivat joutua lin-tujen, kalojen ja nisäkkäiden mahaan aiheuttaen pitkän ja kivuliaan kuoleman. Oma lukunsa ovat lisäksi lasinsi-rut, joihin viiltävät itsensä lukuisat lapset ja eläimet.

Roskaaminen on lain mukaan yksiselitteises-ti aina rikos, josta pitäi-si seurata reilu sakko tai törkeimmissä tapauksissa vankilaa. Suomessa asiaa kuitenkin katsotaan läpi sormien. Asiaa vähätellään eikä pidetä minään. Ennen kevään tulon tiesi siitä kun papparaiset alkoivat hio-maan veneitään ja mummot kiirehtivät mattopyykille. Nyt kevään merkkejä ovat suursiivousten jäänteet, au-ton renkaat, sohvat ja niin edelleen, jotka on viskottu tienpieleen. Tämä kertoo paitsi yleisestä arvojen ra-pautumisesta, myös siitä, että jätehuoltopolitiikkam-me on epäonnistunut.

Raul LehtoPerussuomalaiset

Roskaaminen kertoo arvoista Nyt itketäänmaitopulaa!Kovin on poukkoilevaa ja lyhytjännitteistä tuo maa-seutuammateista huolehtiminen! Kemira myytiin ulko-maille ja lannoitteiden hinnat kohosivat pilviin. Kaiken-laisten tarvikkeiden, koneiden ja polttoaineiden kustan-nukset nousivat samoin huippulukemiinsa.

Samanaikaisesti ohjelmistossa on ollut harkittu rakennemuutos, elikkä tilakokojen suurentaminen. Samoin luopumistuki 10-vuotisine pellonvuokrausso-pimuksineen sellaiselle, jolla jo on entistä tuotantoa. Tämä nostaa hirttosilmukalle pien- ja perheviljelijät, joista monet on kannattamattomuuden edessä jo pako-tettu luopumaan muun muassa maidontuotannosta.

Maitomäärien vähentymiseen on herätty

Nyt on kuitenkin herätty niin Valion kuin muidenkin tahojen suunnalla maitomäärien vähenemiseen ja ol-laan käynnistämässä teho-ohjelmointia maitomäärien lisäämiseksi. Valitettavasti nyt taidetaan olla jo myöhä-junassa. Olisi pitänyt tukea tehokkaasti jo kymmenen vuotta sitten pien- ja perheviljelmiä eikä harjoittaa har-kittua rakennemuutosta. Suosia robotti- ja karusellina-vetoita ja niin edelleen.

Maaseudulla puhaltavat ankarat tyhjentymisen tuulet muutenkin. Kun nuorempi väki on suuntautu-nut opiskelu- ja ansiomahdollisuuksien perässä asutus-keskuksiin, hiljaisia maalaiskyliä jää asuttamaan enää suurten ikäluokkien eläköityvä väestö. Hekin alkavat jo muuttaa palvelujen kuihtuessa olemattomiksi asu-tuskeskuksiin, jotkut jopa lähelle lapsiaan vanhuuden-turvaa hakeakseen.

Mikä sitten on näiden maaseutukylien tulevaisuus jatkossa? Monenlaista kehitysohjelmaa ja paluumuut-toprojektia on ollut nähtävillä, mutta tulokset ovat usein kutistuneet lähes olemattomiksi. Pitääkö ruoasta tulla katastrofaalinen pula tai juomaveden saastua to-taalisesti ennen kuin maaseudun arvostus nousee uu-teen kukoistukseensa?

Joka tapauksessa kaikki hyvä lähtee liikkeelle pie-nestä. Ihmisten tuppautuminen kusiaispesämäisiin yh-dyskuntiin ei voine jatkua loputtomiin, vaan tarvitaan uutta ajattelua ja uudenlaista politiikantekotapaa. Sel-laista, jossa alueellinen eriarvoisuus poistetaan eikä pal-veluja yksityistetä loputtomasti. Ja jossa huomioonote-taan maaseutumaisen asumisen terapeuttinen vaikutus yleensäkin. Muutoinkin kuin erilaisten päihdekotien muodossa.

Vaalienalusterveisin, Liisa SalmiPielavesi

Vammaiset ja vanhuksetpalkka on alle 9 euroa, van-hukset makaavat laitoksissa sängyssä nälissään ja märis-sä vaipoissa. Omaishoitajien terveys pettää liiallisesta työ-taakasta, jota heidän pitää tehdä vuorokaudet ympäri ilman vapaita ja lomia. Tä-täkö päättäjät haluavat itsel-leen ja omille omaisilleen?

Tuoko uusi vammaisla-ki parannuksen nykytilan-teeseen? Avainkysymys on: ”Kuka valvoo, että lakia noudatetaan?” Olisi korkea aika seuraavalla toiminta-kaudella saada nämä asiat järjestykseen. Ei enää hurs-kaita lupauksia!

Jokaisen tulisi muistaa,

että vanhukset ovat entisiä veronmaksajia. Tästä syystä heidän pitäisi saada ihmis-arvoinen vanhuus.

Inga Helin-Savolainenja Pertti Savolainen


POSTI-MAKSU

MAKSETTU

vanha osoite:

PERUSSUOMALAISTEN EDUSKUNTARYHMÄ■

Eduskuntaryhmä: Puh. (09) 4321*, Fax (09)-432 3274

Raimo Vistbacka (pj.) Puh. (09) 4321*, 050-511 [email protected] Avustaja: Toni Kokko, (09) 432 4186 [email protected]

Timo Soini (vpj.) Puh. 050-511 3027, [email protected] Avustajat: Jukka Jusula, 0400-606 220 [email protected] V-M Saarakkala, 050-919 6079 [email protected]

Pentti Oinonen Puh. (09) 432 3131, 050-512 [email protected] Avustaja: Antti Valpas, (09) 432 4131 [email protected]

Pirkko Ruohonen-LernerPuh. (09) 432 3165, 050-512 [email protected] Avustaja: Kirsi Lassila, (09) 432 4165 [email protected]

Pertti VirtanenPuh. (09) 432 3111, 050-512 [email protected] Avustaja: Kimmo Lehtonen, (09) 432 4111 [email protected]

Pääsihteeri: Jussi NiinistöPuh. (09) 432 [email protected]

Eduskuntasihteeri: Toni KokkoPuh. (09) 432 [email protected]

Taloudenhoitaja: Tiina SivonenPuh. 0207 430 803, 0400 917 352Fax 0207 430 [email protected]

Projektisihteeri: Marjo PihlmanPuh. 0400 917 [email protected]

Perussuomalaiset Naiset:(pj.) Marja-Leena LeppänenMäntyläntie 22, 53650 Lappeenranta E-mail:. [email protected] Puh. 05-416 9500, 040-775 1757

Toiminnanjohtaja: Marjo PihlmanTaloudenhoitaja: Auli KangasmäkiSihteeri: Iiris Peltomaa

Perussuomalaiset Nuoret:Pj: Vesa-Matti SaarakkalaVarapj: Ville VähämäkiSihteeri: Johannes Nieminen Myyrmäentie 4 B 12, 01600 VantaaPuh. 044-550 [email protected]

Puoluetoimisto:Mannerheimintie 40 B 5600100 HelsinkiPuh. 0207 430 800 Fax: 0207 430 [email protected]

Perussuomalaiset rp:n tilinumerot:

Nordea 218518-148703Sampo 800013-70212996

Perussuomalaiset - Sannfinländarna rp

Perustettu: 1995

LYHYET■

Yksi Jokela, yksi Kauhajoki, paljon ruumiita, paljon tuskaa, ahdistusta, kauhua, pelkoa. Mittaamaton määrä surua ja tuskaa vuosiksi eteenpäin, loppuelämän ajaksi jälkeen jää-neille läheisille. Sitä tuskaa eivät poista koulukuraattorit ei-vätkä psykologit, eivät mitkään ammattiauttajat eikä mikään maallinen apu. Ihmiset välittäkää toisistanne, rakastakaa toi-sianne. Se on ainoa apu ja lääke. Aito rakkaus ja välittämi-nen on ainoa keino yrittää ehkäistä uusia tragedioita.Nim. Sydän

Pekka Leskinen Etelä-Sa-vosta Kangasniemeltä on todellinen vennamolaisen aatteen veteraani. Jo 12-vuotiaana hän oli yhdessä isänsä kanssa perustamassa Pientalonpoikien Puoluetta Pieksämäellä vuonna 1959. Nyt Leskinen istuu valtuus-tossa viidettä kauttaan. Hän on myös perusturvalauta-kunnassa sekä sivistyslau-takunnassa ja toimii myös muissa paikallisyhdistyksis-sä, esimerkiksi metsänhoi-toyhdistyksen hallituksessa.

Edellisissä kunnallis-vaaleissa Perussuomalaiset olivat vaaliliitossa Kokoo-muksen kanssa. Tuolloin Leskinen sai yksinään enem-män ääniä kuin kaikki Ko-koomuksen ehdokkaat yh-teensä, mutta silti Perussuo-malaiset menettivät yhden paikan Kokoomukselle.

- Kaikilla olisi oltava yhtäläiset mahdollisuudet osallistua kunnan kehittä-miseen yhteisellä omalla työpanoksellaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon tulisi toimia moitteettomasti, ter-veyskeskuksissa, palveluta-loissa ja kouluissa tulisi olla riittävästi henkilökuntaa, Leskinen sanoo.

EU romahdutti Suomen maatalouden

Leskisen mielestä EU muut-ti maaseudun asioita ja romahdutti Suomen maa-talouden. Seurasi raskas,

byrokraattinen systeemi pa-perisotineen.

- Nyt koko ajan väki vä-henee, kouluja lopetetaan ja väki ikääntyy yhä kiihtyvällä vauhdilla. On vain muutama joka enää viljelee, kunnes heidät pakotetaan palvelu-taloihin ja vanhainkoteihin.

Nuoria Leskinen kan-nustaa olemaan rehellisiä ja mahdollisimman paljon esillä. Nyt Perussuomalai-silla on tilaisuus olla ylpei-tä, vaikka lehdistö ei meitä vieläkään juuri noteeraa.

- On uskallettava puhua ja tuoda esiin omaa sano-maansa. Ihmisten asenne meitä kohtaan on muuttu-nut aivan toiseksi: ennen kierrettiin kaukaa, nyt tul-laan kättelemään ja halu-taan olla kavereita.

Mikkelin kaupunki ha-luaisi kaapata itselleen 6 300 asukkaan Kangasnie-men, mutta Kangasniemi haluaa säilyttää itsenäisyy-tensä. Yhteisestä terveyden-huoltopiiristä on neuvoteltu Paras-hankkeen puitteissa.

Karjalan seudulta Har-lusta lähtenyt Leskinen viljelee perunaa. Tilalla on tapahtunut sukupolven-vaihdos – toimintaa jatkaa Leskisen nuorin tytär.

- Jos sinä, hyvä äänestä-jä, haluat muutosta, äänestä rohkeasti valtuustoon pe-russuomalaista ehdokasta. Vain siten voit olla varma äänesi kuulumisesta kun-nallispolitiikassa.

Teksti: Mika MännistöKuva: Pekka Leskinen

Enemmän ääniä kuin Kokoomuksella yhteensä

Pekka Leskisen nuorin tytär Nina Kohvakka jatkaa perunanviljelyä Hiekkoin tilalla yhdessä miehensä Jonin kanssa. Pariskunnalla on myös kaksi tytärtä, Ronja ja Hen-na. Kuvassa perunannosto on juuri alkanut.

Tärkeimmät päivämäärät vuo-

den 2008 kunnallisvaaleissa: * Vaalipäivä sunnuntai 26.10.2008 * Ennakkoäänestys kotimaassa 15.-21.10.2008 * Ennakkoäänestys ulkomailla 15.-18.10.2008

Documents

13. vuosikerta • Poliittinen lehti • Irtonumero 3 ... · sa. Tämä ei ollutkaan unta vaan todellisuutta, jossa ih-miset kunnissa ja kaupun-geissa eriarvoistuvat. Keskustalla,