V A I H T O E H T OEU

:LLE

2/2007

-sivu 3 -sivu 4 -sivu 6 -sivu 8

Sosiaalifoorumi on vakiinnuttanut paikkansa erilaistenkansalaisjärjestöjen ja –liikkeiden yhteisenä tapahtuma-na. Myös Vaihtoehto EU:lle-liike on mukana tässä tärkeäs-sä vaihtoehtoja etsivässä keskustelussa.

Helsingissä huhtikuussa järjestetystä Suomen sosiaali-foorumista VEU järjesti keskustelutilaisuuden EU:n vai-kutuksista kunta- ja palvelurakennehankkeeseen. Aiheesta

alusti toimistopäällikkö Olli Salin Helsingin sosiaalipäi-vystyksestä.

Nyt on aika olla valppaana myös EU:n perustuslakikysy-myksessä.

Kuvassa vasemmalla VEU:n uusi puheenjohtaja MirvaTossavainen ja oikealla Petra Packalén.

Kansalaistoiminnan aika!

VEU:n uudenpuheenjohtajanMirvaTossavaisenhaastattelu

Perustuslaillistahuijausta

EU jakansanmurhat

Puolueet,uusliberalismija EU

2 Vaihtoehto EU:lle 2/2007

PÄÄKIRJOITUS

Vanhasen 2. hallitus on aloit-tamassa. Uuden hallituksenohjelma jatkaa edeltäjänsäEU –linjauksia. Hallitus si-toutuu ajamaan kaatunuttaperustuslakiesitystä vaikkase samassa paperissa tun-nustaa kansalaisten voimak-kaan EU-kritiikin olemassa-olon. Kansalaisten EU-kri-tiikki on moneen kertaanmitattu ja sille löytyy vankatperusteet. Onkin kysyttäväeikö hallitus, jonka pitäisikaiketi edustaa kansaa, väli-tä äänestäjien, tavallistenihmisten mielipiteistä? Ku-vaavaa on, että Euroopanunionissa ja nyt myös Suo-messa kaavaillaan laajaamainoskampanjaa, jolla py-ritään ”myymään” EU:ta ih-misille. Sen sijaan hallitus eipuhu mitään mahdollisuu-desta kansalaisten aktivoimi-seksi keskustelemaan EU-

asioista, esittämällä vaikka-pa selvän tavoitteen kansan-äänestyksen järjestämiseksiuudesta sopimusesityksestä,kun se aikanaan valmistuu.

EU:n militarisoinnin tuke-minen on toinen seikka, jokahallituksen ohjelmasta nou-see esiin. Olisi tarpeen sel-ventää mitä tarkoitetaan kunSuomi osallistuu ”täysipai-noisesti” EU:n sotilaalliseentoimintaan, tukee asevientiäja EU-maiden aseteollistayhteistyötä. Hyväksymäs-sään perustuslaissa Suomitosin jo sitoutui asteittain li-säämään varustelumeno-jaan! Sen sijaan kun Suomivuonna 2008 on ETYJ:n pu-heenjohtajamaa, ei tälle jak-solle ole asetettu mitään ta-voitteita.

Tällä tavoin ollaan tuke-massa sitä politiikkaa, jokaperustuu yksinomaan ase-

VEU:n vuosikokous

Vanhasen uusi hallitusvanhalla linjalla

varaiseen turvallisuusajatte-luun.

Vaihtoehto EU:lle –kan-sanliike haluaa, että kansa-laiset otetaan mukaan siihenprosessiin, jolla päätetäännäistä asioista ja vaatii ettätulevat perussopimuksenmuutokset, uusi EU:n perus-tuslakiesitys mukaan luet-tuna, alistetaan kansanää-nestykseen.

VaihtoehtoEU:lle uusi johto

Vaihtoehto EU:lle–järjestönvuosikokouksessa 21.4. Hel-singissä valittiin järjestölleuusi hallitus, johon valittiinseuraavat henkilöt LeenaBrunberg, Päivi Eskola, StigLång, Mauri Nygård, TanjaPelttari, Mirva Tossavai-nen, Thomas Wallgren, ArtoViitaniemi ja Jyrki Yrtti-aho sekä varajäseniksi GerdSöderholm, Teijo Virolai-nen, Risto Hohenthal, Jar-mo Mukkala ja Elina Haa-pala.

Hallituksen järjestäyty-miskokous pidettiin 15.5.Sääntöjen mukaan hallitusvalitsi keskuudestaan pu-heenjohtajat. Keskustelunjälkeen valittiin VEU:n pu-heenjohtajaksi Mirva Tossa-vainen Tampereelta ja vara-puheenjohtajaksi ThomasWallgren Helsingistä.

Maahan on saatu hallitus. Keskustan ja kokoomuksenvaraan rakentuva neljän puolueen porvarihallitus on hal-litusohjelmassaan linjannut tavoitteitaan hallituskaudel-le. Erityisen mielenkiinnon kohteena ovat julkisuudessaolleet eräät puolueiden vaalilupaukset.

Nimenomaan kokoomuksen lupaama tasa-arvo–tupoon ollut mielenkiinnon herättäjä. Hallitusohjelman kirjauson moniselitteinen. Sen mukaan hallituksen tuki riippuusiitä, ”kuinka selkeästi kuntasektorilla tehtävä palkkarat-kaisu onnistutaan kohdentamaan koulutetuille, naisval-taisille aloille, joiden palkkaus ei vastaa työn vaativuutta.”Ota siitä selvää.

Sen voi sanoa, että suuri osa matalapalkkaisista nais-valtaisista työntekijäryhmistä on epämääräisesti rajatturatkaisun ulkopuolelle. Kun hallitus samaan aikaan jat-kaa veropolitiikassa pääomanomistajien jo ennestään suu-rituloisten suosimista voi vain ennustaa kuumaa syksyä,jolloin valtaosa sopimuksista päättyy. Valtakunnansovit-telija Juhani Salonius onkin ehtinyt huomauttaa hallitus-ohjelmaan kirjatun palkkalinjan aiheuttavan riitoja työeh-toneuvotteluissa.

Turvallisuuspolitiikassa vahvistuu Nato-suuntaus. Uu-tena asiana ja yllättäen tuli esiin, että Suomi on jo sitou-tunut osallistumaan myös Naton nopean toiminnan jouk-koihin kun samaan aikaan hallitusohjelmassa koroste-taan Suomen osallistumista täysipainoisesti EU:n soti-laalliseen toimintaan. Eduskunnan hyväksymä ja sitäennen jo kaatunut EU:n perustuslakiesitys vaatikin jäsen-maita asteittain lisäämään varustelumäärärahoja ja Suo-mi mallioppilaana tietysti pyrkii sitoumuksensa täyttä-mään. Myös meillä on näin konkreettisesti omaksuttuturvallisuusajattelun linja, joka perustuu muodossa taitoisessa aseisiin.

Suomen liittyessä Euroopan unioniin, eivät puolustus-ministerit pitäneet yhteisiä kokouksiaan, koska yhteinenulko- ja turvallisuuspolitiikka ei kuulunut EU:n toimival-taan. Mikä on muuttunut? Ei mikään. Nykyisten perus-asiakirjojen mukaan yhteinen ulko- ja turvallisuuspoli-tiikka kuluu edelleen jäsenvaltioiden omaan päätösval-taan. Uudessa perustuslaissa tämä asia pyritään ohitta-maan ja tuomaan se yhteisöpolitiikan piiriin. Tosin epävi-rallisesti asia on jo edennyt, niin kuin uudesta hallitusoh-jelmasta käy ilmi, vaikka EU:lla perustuslakia ei vielä edesole.

Jussi LiljaVEU:n pääsihteeri

Tähän on tultu

VaihtoehtoEU:lle-lehtiJulkaisija: Vaihtoehto EU:lle Tiedotuskeskus ryPäätoimittaja: Mirva TossavainenOsoite: Mäkelänkatu 62 C (kulku A-portaan kautta),00520 HelsinkiPuh. (09) 682 3422,fax. (09) 682 3544Sähköposti: veu@co.inet.fi, Kotisivut: www.veu.fiPankki: Sampo 800015-926663Painopaikka: Kangasalan Lehtipaino OY

Alustaa puutarhayrittäjäPälkäneeltä, entinen VEU:n

puheenjohtajaURHO KITTILÄ

VEU Keski-Pohjanmaanvuosikokouksessa

Keskiviikkona 6.6. kl 13.00Kokkolan kaupungintalon

Mercator kabinetissaTilaisuus on kaikille avoin.

Tervetuloa!

Käsitellään myös vuosikokousasiat.

VEU Keski-Pohjanmaan hallitus

MIHIN MAAILMAJA MAATALOUS

OVAT MENOSSA?

Vaihtoehto EU:lle 2/2007 3

VEU:lle valittiin toukokuunpuolivälissä uudeksi puheen-johtajaksi tamperelainen Mir-va Tossavainen. Tossavainenon nuoresta iästään huoli-matta ehtinyt toimia useitavuosia monissa kansalaisjär-jestöissä. Hän on ollut mm.Attacin hallituksessa sekätoiminut aktiivisesti rauhan-liikkeessä.

EU:n vaikuttaa laajasti- Kärjistäen voisi sanoa, etteisuomalaista politiikkaa ny-kyisellään edes ole olemassailman Euroopan unionia. Eu-rooppaoikeus on oman lain-säädäntömme yläpuolella, jo-ten sen vaikutus kansalliseenja jopa paikalliseen päätök-sentekoon on siten merkittä-vä. Samaan aikaan kun EUon tavallisille ihmisille hyvinkaukainen ja byrokraattinen-kin rakennelma, sen vaiku-tus on kuitenkin unionin alu-een kansalaisten jokapäiväi-seen elämään suuri, Tossa-vainen kertoo näkemyksiäänEU:sta.

- Jos seuraa, mitä maail-malla tapahtuu, ei voi siisolla seuraamatta mitä tapah-tuu Euroopan unionissa, jokaon muuttunut rajoittunees-ta vapaakauppa alueestamerkittäväksi toimijaksimyös kansainvälisessä poli-tiikassa ja kansainvälisissäsuhteissa. Koen itse kansain-välisen yhteistyön monissakysymyksissä erittäin tär-keäksi, mutta sen täytyy kui-tenkin pohjautua demokra-tiaan. Nykyisellään Euroopanunioni ei täytä sellaisia de-mokratian kriteerejä, hän li-sää.

Lisää avointakeskustelua

Suomessa merkittävä osakansasta on EU-kriittisiä,mutta aina se ei näy julkises-sa keskustelussa.

- Euroopan unioni näyt-täytyy kansalaisille etäisenä,läpinäkymättömänä ja epä-demokraattisena toimijana,jonka vaikutuspiiriä monetymmärtävät heikosti. Osit-tain tämä johtuu siitä, ettäEU:ssa todella on monia uni-onin kansalaisilta suljettujaja epädemokraattisia raken-teita, jotka syystäkin lisää-vät ihmisten epäluottamus-ta, Tossavainen pohtii.

- Ongelmana mielestäni onollut Suomalaisessa EU-kes-kustelussa se, että sitä ei ta-vallaan ole. Johtavat poliiti-kot ja EU:sta käytävä julki-nen keskustelu ovat taipu-vaisia usein vähättelemäänunionin vaikutusta kansalli-

VEU:n uusi puheenjohtaja Mirva Tossavainen:

- Kansainvälisen yhteistyönpitää pohjautua demokratiaan

seen päätöksentekoon, ilmei-sesti siitä syystä, ettei unioninauti kovinkaan suurta luot-tamusta kansalaisten kes-kuudessa. Tämä on sinänsäharhaanjohtavaa, koska pi-täisi enemminkin pyrkiä sii-hen, että ihmiset todella tie-täisivät missä mennään javoisivat siten osallistua kes-kusteluun, hän jatkaa.

Mikä on sitten VEU:n roolisuomalaisessa EU-keskuste-lussa?

- Ajattelen, että VEU:n roolisuomalaisessa EU-keskuste-lussa on tuoda esille näkö-kulmia ja tietoa, jonka kaut-ta voidaan paremmin tarkas-tella sitä, että minkäslainense unioni onkaan ja kenenedut siellä asettuvat etusijal-le. On tärkeää, että tätä kes-kustelua käydään monellatasolla ja myös kansainväli-sillä foorumeilla, uusi VEU:npuheenjohtaja pohtii.

- Ihmisten tietouden lisää-minen ja sitä kautta kansal-lisen parlamentin välityksel-lä vaikuttaminen Euroopanunionin politiikkaan on yksitärkeä rooli VEU:lle.

Itse näen huolenaiheenasen, että ihmiset vieraantu-vat poliittisesta järjestelmäs-tä, olipa kyseessä sitten esi-merkiksi EU:n parlamentti-vaalit tai kansalliset sellai-set. Unionia on uskallettavatarkastella avoimen kriitti-sesti.

VEU:n ohjelmassa lukee,että EU:sta on myös mahdol-lista irtaantua. Mielestäni onhyvä pitää mielessä, että

kaikki ihmisen luomat jär-jestelmät on mahdollistavaihtaa, purkaa tai muuttaa.Uskon, että silloin kun kes-kustelua käydään siinä hen-gessä, että asioihin on mah-dollista vaikuttaa, se myösinnostaa.

Tässä tilanteessa, jossa nytolemme, tulisi voimavaratsuunnata mielestäni siihen,

millaista sosiaalipolitiikka taiympäristöpolitiikkaa Euroo-pan unioni tulevaisuudessatulee harjoittamanaan. Sekäsosiaalisten että ekologistenkysymysten tulisi olla etusi-jalla Euroopan unionin poli-tiikassa, samoin kun senpohtiminen, miten täyttää il-meinen demokratiavaje, Tos-savainen lisää.

VEU:n tulevaisuusMiten uusi puheenjohtajanäkee VEU:n tulevaisuuden?

- VEU aikoo jatkossakinkäydä aktiivisesti keskuste-lua Euroopan unionista janostaa esille uusia näkökul-mia ja mahdollisuuksia. VEUtulee nostamaan toiminnas-saan entistä vahvemmin esil-le Euroopan unionin demo-kratiavajeeseen liittyvät ky-symykset ja kansalaisten vai-kutusmahdollisuudet. Seu-raamme myös kansainvälis-tä tilannetta tarkasti sekäEuroopan unionin perustus-laillisen sopimuksen etene-mistä.

EU vaikuttaa laajasti Suo-meen, mutta mitkä ovat tär-keimmät asiat Suomelle, jot-ka liittyvät EU:hun?

- Tärkeimmät asiat liitty-vät varmasti julkisiin palve-luihin, kuten koulutukseenja sosiaaliturvaan sekä ter-veydenhoitoon.

Vaikka nyt nämä palvelutjäivät EU-palveludirektiivinulkopuolelle, uskon että vii-meistään perustuslaillisensopimuksen uudelleenkäsit-telyn myötä näiden palvelu-jen osalta arviointi alkaa alus-ta. Hyvinvointi- ja koulutus-palvelut tulisi pitää kansal-listen parlamenttien päätet-tävänä, Tossavainen toteaa.

Ari Sardar

Mirva Tossavainen- syntynyt1982-hallintotieteiden ylioppi-las, pääaineena kunnallis-oikeus, sivuaineina valtio-oppi ja hallintotiede- kansalaisaktivisti ja pu-navihreä, puolivallaton fe-ministi- Tampereen logistiikka-keskuksen johtokunnanjäsen ja kunnallissihteeri- Tampereen yliopistonkauppa- ja hallintotietei-den tiedekuntaneuvostonvarajäsen- Tampereen yliopistonkauppa- ja hallintotietei-den opiskelijavalintalauta-kunnan jäsen 2006 -- ainejärjestö Hallat ry hal-lituksen jäsen 2006 -- Attacin hallituksen jäsen2002 - 2004- Pohjois-Hämeen Rauhan-puolustajien piiritoimi-kunnan jäsen 2002 - 2005

Yleisteema: ”EU-JÄSENYYDEN VAIHTOEHTOJA”TORSTAI 2.8.2007, ilta (Hotelli Arthur)I -TEEMA: HYVINVOINTIVALTIOISTA GLOBAALIIN HY-PERKILPAILUUN – SUOMI ESIMERKKINÄPERJANTAI 3.8.2007 (Hotelli Arthur)II - TEEMA: EU-JÄSENYYDEN VAIHTOEHTOJAIII - TEEMA: HELSINGIN SOPIMUS SEKÄ SÄILYTÄLUONTO PUHTAANA – IRTI URAANINLOUHINNASTA,RADIOAKTIIVISUUDESTA JA ATOMIVOIMASTALAUANTAI 4.8.2007IV – TEEMA: SOGNDALIN MANIFESTISUNNUNTAI 5.8.2007PÄÄTÖSTILAISUUS JONKA YHTEYDESSÄ PANEELI

Pohjoismaiset kansankäräjät 2007 ovat kaksikieliset si-ten, että pohjoismaisista kielistä on tulkkaus suomeksija suomesta ruotsiksi.

ILMOITTAUTUMISET:Vaihtoehto EU:lle Tiedotuskeskus ry, VEU.s-posti. veu@co.inet.fiVastuuhenkilö: Gerd Söderholm,s-posti gerdsoderholm@yahoo.com

POHJOISMAISET KANSANKÄRÄJÄT 2007HELSINGISSÄ 2.–5.8.

- Euroopan unioni näyttäytyy kansalaisille etäisenä, läpinäkymättömänä ja epädemokraattisena toimijana, jonkavaikutuspiiriä monet ymmärtävät heikosti, sanoo VEU:n uusi puheenjohtaja Mirva Tossavainen.

4 Vaihtoehto EU:lle 2/2007

Euroopan unionille runno-taan uutta perustuslakia.Suomen eduskuntakin saasiis uuden esityksen hyväk-syttäväkseen. EU:n 50-vuo-tispäivillä Berliinissä jäsen-maat suostuivat Saksan eh-dotuksesta sitoutumaan ai-katauluun, jolla suoritetaankaatuneen perustuslakiesi-tyksen elvytys.

Juhlajulistuksessa tode-taan: ”Tänään, 50 vuotta Roo-man sopimusten allekirjoitta-misen jälkeen, yhteisenä ta-voitteenamme on, että Euroo-pan unionille luodaan uudis-tettu yhteinen perusta vuon-na 2009 pidettäviin Euroopanparlamentin vaaleihin men-nessä.” Tarkoituksena onsaattaa se siis voimaan kesä-kuussa 2009.

Mitä sitten suunnitellaan?Ei esimerkiksi asiakirjan tuo-mista avoimeen kansalais-keskusteluun sillä tarkoitusei ole ”sotkea” kansalaisiamillään tavalla koko proses-siin. Päinvastoin! Saksansuunnitelmiin kuuluu kar-sia esityksestä pois kaikkisellainen tavara, joka mah-dollisesti vaarantaisi uudel-leen sen läpimenon. Saksanliittokansleri Angela Merkelon lähettänyt jäsenmaidenhallituksille 12 kysymystä,joihin on pitänyt vastata 4.5.mennessä. Mitähän meidänhallituksemme on Merkelillevastannut? Kysymykset ovatsinällään varsin paljastavia.

Kysytään, josko sopisi lopet-taa perustuslaista puhumi-nen ja voitaisiin sen asemes-ta käyttää nimitystä ”uusiyhteinen perusta”, toki siten,ettei asiasisältö muutu!

Uusi perustuslaki ilmankansanäänestyksiä?

Tämänkaltaista peliä aiotaanryhtyä harrastamaan laajem-minkin! Propagandakoneis-to on jo käynnistetty ja sentehtävänä on eri tavoin va-kuuttaa, että kyseessä ei ole

perustuslaki! Tällä tavointuleva perustuslakiesitys,jota siis ei sanota perustus-laiksi, voidaan jäsenmaissajättää parlamenttien päätet-täväksi. Niissäkin maissa,joissa on luvattu perustus-laista kansanäänestys, ei sitätarvitse järjestää, koska ky-seessä ei ole perustuslaki.Esimerkeiksi kelpaavat hy-vin vaikkapa Englanti jaRanska, joissa näiden mai-den johtajat ovat jo kiirehti-neet toteamaan, ettei uudes-

Perustuslaillista huijausta

ta ”perussopimuksesta” tar-vitse järjestää kansanäänes-tystä.

Meillähän tätä ongelmaaei ole, koska hallitus voi ainatodeta - että A-asia on niinvaikea, ettei sitä voida viedäkansanäänestykseen -tai B-muutokset eduskunnan ker-ran hyväksymään ehdotuk-seen ovat niin pieniä, etteiniillä ole merkitystä -tai C-niin kuin nytkin ”esitys vainselkiyttää EU:n monimut-kaista päätöksentekoa”. Niin

EU-parlamentti on hyväksynyt täysistunnossaan neuvoston

kanssa neuvotellut komp-romissitarkistukset, jotkakoskevat asetusehdotustauusista. säännöistä rauta-teiden ja maanteiden julki-sille henkilöliikennepalve-luille ja niiden kilpailutta-miselle.

Asetuksen tarkoitukse-na on luoda edellytykset”säännellylle” kilpailulle jasamalla kuitenkin taatajulkisen palvelunvaati-mukset. Suomessa ase-tuksesta käytetään nimeä

EU-parlamentti hyväksyi julkisiahenkilöliikennepalveluja koskevat

kompromissitarkistuksetpalvelusopimusasetus.

Kompromissin olennai-simpia kohtia ovat seuraa-vat:

- Toimivaltaiset viranomai-set voivat toissijaisuusperi-aatteen mukaisesti vapaastivalita tavan, jolla ne asetta-vat sosiaalisia ja laadullisiaehtoja ylläpitääkseen ja pa-rantaakseen julkisen palve-lun velvoitteiden laatuvaati-muksia esimerkiksi. työolojakoskevat vähimmäisehdot,matkustajan oikeudet, lii-kuntarajoitteisten henkilöi-den tarpeet, ympäristön suo-

jelu. Avoimien ja vertailtavis-sa olevien kilpailuolojen var-mistamiseksi ja sosiaalisenpolkumyynnin riskin välttä-miseksi viranomaiset voivatasettaa sosiaalisia ja palve-lun laatua koskevia erityis-normeja.

- Tarjousasiakirjoista ja jul-kisia palveluhankintoja kos-kevista sopimuksista on il-mettävä, onko alihankintamahdollinen ja missä laajuu-dessa. Jos alihankinnat ovatmahdollisia, julkisen henki-löliikenteen palvelujen hal-linnointiin ja hoitamiseen

tämän asetuksen mukaises-ti valittu liikenteenharjoitta-ja velvoitetaan hoitamaan itseenin osa julkisen henkilölii-kenteen palveluista.

- Jos julkisia palveluhankin-toja koskeva sopimus on teh-ty ilman tarjouskilpailua pie-nen tai keskisuuren yrityk-sen kanssa, jolla on käytös-sään enintään 23 ajoneuvoa,enimmäismääriä voidaankorottaa joko alle 2 000 000euroon keskimääräisen en-nakoidun vuosittaisen arvonosalta tai alle 600 000 kilo-metriin vuodessa julkisten

henkilöliikennepalvelujenosalta.

- Rauta- ja maanteiden jul-kisia palveluhankintoja kos-kevien sopimusten tekemi-nen on aloitettava 10 vuottatämän asetuksen voimaan-tulosta. Asetus tulee voi-maan 24 kuukautta siitä,kun se on julkaistu viralli-sessa lehdessä.

Nähtäväksi jää missämäärin nyt hyväksyttykompromissi avaa tai jar-ruttaa julkisen liikenteenkilpailuttamista ja yksityis-tämistä.

kuin eduskunnan entinenpuhemies sattuvasti on to-dennut ”kansanäänestystä eipidä järjestää, jos ei ole var-muutta että se voitetaan”.

Salainen valmisteluSaksan esittämät kysymyk-set antavat aavistaa, että tu-levasta esityksestä poistetaansana perustuslaki, liput jalaulut eli ulkoiset valtion tun-nusmerkit. Presidentti ja ul-koministeri voidaan valita il-man perustuslakitekstiäkin.Myös eräistä muita hanka-liksi koettuja kohtia kutenmaininta EU-lakien ensisijai-suudesta esitetään muute-tavaksi tai ”käytetään erilais-ta terminologiaa asiasisällönsilti muuttumatta”, kuteneräässä kysymyksessä asiaesitetään.

Saksa on saanut aikatau-lun uudelle perustuslaille.Sen suojissa valmistellaansalassa asiakirjaa. Tarkoituson kutsua jo Portugalin pu-heenjohtajakaudella loppu-vuonna hallitusten välinenkonferenssi HVK, jossa uusiesitys valmistellaan. Tulok-set käsiteltäisiin jäsenmaidenparlamenteissa siten, ettäRanskan puheenjohtajakau-della loppuvuonna 2008 asiavietäisiin päätökseen ja voi-maan vuoden 2009 kesä-kuussa.

Jussi Lilja, VEU:n pääsihteeri

EU eliitti herättelee perustuslakia henkiin.

Vaihtoehto EU:lle 2/2007 5

Young 4fun (Young for Frei-heit, Unabhängigkeit, Neut-ralität, Nuoriso vapauden,riippumattomuuden ja puo-lueettomuuden puolesta) jär-jesti Sveitsissä, Wilissä maa-liskuun 24 – 25. päivinä suu-rimman kansanvälisen EU-kriittisen konferenssin mitäkoskaan Sveitsissä oli järjes-tetty. Osanottajia konferens-siin oli yli 200 neljästätoistamaasta. Konferenssi toisenapäivänä pidettiin myös TEA-Min vuosikokous. Samanai-kaisesti Berliinissä EU:n joh-tajat juhlivat Rooman sopi-

muksen 50-vuotista taivalta.Konferenssissa käsiteltiin

mm. Norjan ja Sveitsin tilan-netta EU:n ulkopuolella, kan-sanäänestystilanteesta Tans-kassa, Sloveniassa ja Ruot-sissa, demokratia ja EU, kan-sainväliset haasteet ja EU.Suomalaisten aiheina olivatitsenäisyys, demokratia jaaikamme suuret haasteetsekä hyvinvointivaltio Suomi– katosi EU:n myötä.

Konferenssissa annetussajulkilausumassa sanotaanmuun muassa, että EU:n pe-rustuslain synnyttämispro-

sessi oli jo sinänsä epädemo-kraattinen ja osoittaa mitenEuroopan Unioni toimii.Ranskan ja Hollannin ei EU:nperustuslaille oli osoitus de-mokratiasta koko Euroopal-le. Useat EU-maiden halli-tukset ovat vähätelleet näitätuloksia ja ovat jatkaneetperustuslain ratifioimista il-man varsinaista julkista jatasapuolista keskustelua.

Saksa on EU puheenjoh-tajuutensa aikana julkaissutBerliinin deklaraation, jollase haluaa viedä läpi EU:nperustuslain. Tässä EU joh-

Euroopan päättäjien onkunnioitettava kansan tahtoa

tajat kuitenkin erehtyvät, joshe uskovat että tekevät EU:llenäin hyvän palveluksen.

Eurooppalainen yhteistyökunnioittaa kansallista de-mokratiaa ja kulttuuria sekäantaa tilaa julkiselle keskus-telulle ja luo mahdollisuudetkansan tehdä päätöksiä. Eitämän päivän EU eikä EU:nperustuslaki anna näitä mah-dollisuuksia.

Demokraattista eurooppa-laista yhteistyötä ei voi ra-kentaa ilman kansalaistenhyväksyntää eikä varsinkaanepädemokraattisella perus-

14.05.2007 järjestettiin Hel-singissä PikkuparlamentinKansalaisinfossa paneelikes-kustelu teemalla “Hyvä pahaEU? - Euroopan Unioni julki-sessa keskustelussa Suomes-sa”. Vaihtoehto EU:lle keskus-telussa edusti Thomas Wall-

tuslailla.Siksi TEAMin vuosikoko-

us vaatii, että Euroopan kan-salliset hallitukset aloittavatkuunnella kansalaistensaääntä. Kansalaisten on vaa-dittava oikeudenmukaista jaavointa kansanäänestystä jaunioni ei voi olla piittaamattaomista määräyksistään, jos-sa se vaaditaan että kaikkiunionin jäsenvaltiot hyväk-syvät perustuslain. Siksi onvälttämätöntä kunnioittaaranskan ja hollannin Eitäperustuslaista.

Lea Launokari

Suomen hallitus on saanutpostia Saksasta, kuten myösmuut Euroopan Unioniinkuuluvat Maat. Kirjeen onlähettänyt kansleri tosin eitällä kertaa rautakanslerivaan liittokansleri AngelaMerkel.

Jos Suomen ja muiden EUmaiden hallitukset ovat ol-leet kuuliaisia niin kansleriMerkel on saanut haluaman-sa vastaukset. Vastausten

EU:n puheenjohtaja Saksanliittokansleri Angela Merkelon lähettänyt kirjeen, jokasisältää 12 kysymystä EU:nperustuslaista, jäsenvaltioi-den hallituksille. Vastauksetkysymyksiin hän halusi tou-kokuun neljänteen päiväänmennessä.

Kolme Pohjolan EU-maanEU-jäsenyyden vastaistakansanliikettä haluaisi tie-tää miten hallitukset ovat 12kysymykseen vastanneet – jaerityisesti näihin kolmeenkysymykseen:

Miten suhtaudutte siihen, ettäkäytetään eri terminologiaamuuttamatta laillista sisältöä.Esimerkkinä sopimuksen nimija EU:n ulkoministeri.

Miten suhtaudutte joidenkinjäsenmaiden ehdotukseenartiklan poistamiseen, jossaovat EU:n symbolit?

Mekin halutaan tietää!jättöaika oli jo 4. toukokuu-ta, mutta Vaihtoehto EU:n -lehden toimitus ei tiedä olikoEU:n mallioppilas, Suomenuusi Vanhasen hallitus, vas-tannut jo huhtikuun puolel-la.

Se on tiedossa että vasta-uksista ei olla pidetty suurtaääntä kansan suuntaan.Tämä tosin vaikuttaa olevanyleinen käytäntö EU asiois-sa. Pidetään homma niin sa-

notusti asiaan vihkiintynei-den kesken ettei vahingossatulisi näitä väärin menneitääänestyksiä, jotka ovat vai-vanneet EU:ta viime vuosi-na. Tällähän asia on hoidettuniin, ettei tehdä äänestyksiäniin ei tule mitään ylimääräi-siä riskejä päätöksentekoon.

Mutta mielenkiintoisiaEU:n nykyiseltä puheenjoh-taja maalta tulleet kysymyk-set ovat. Varsinkin kolmeniistä. Yhdessä kyselläänmitä mieltä on siitä, jos vaik-kapa EU:n perustuslain nimimuutettaisiin – ei tosin sisäl-töä. Ja samassa kysymyk-sessä kysellään myös mieli-

pidettä siitä, jos muutettai-siin EU:n ulkoministerin tit-teli joskus toiseksi. Keksikö-hän Vanhanen tunnettunahuumorimiehenä noihin jo-tain nasevaa. Perustuslaki jaEU:n ulkoministerihän ovatvarsin pelottavia nimi, jokuvoisi jopa ajatella että ne ai-van rehellisesti kuvaavatvaikkapa liittovaltiokehitys-tä. Niin Eurooppa yhden hal-linnon allahan on itse asias-sa aika vanha unelma.

Mitähän Suomen hallituson vastannut joidenkin jä-senmaiden ehdotukseen, ettäpoistettaisiin artikla, jossaovat EU:n symbolit. Siinä on

tainnut olla kieli keskelläsuuta ja kynä täristä kunvastausta mallioppilas ontehnyt.

Jotkut takapenkin oppi-laat ovat keksineet hauskanjutun ja menneet ehdotto-maan etteivät EU:n lait olisiensisijaisia. Miten mallioppi-laamme on suhtautunut täm-möiseen ilkikurisuuteen?

Jäämme jännitykselläodottamaan, koska Vanha-sen hallitus kertoo meillekinvastauksia, sillä olisihan setylsää jos vain Brysselissätiedettäisiin mitä mieltä tääl-lä ollaan.

Ari Sardar

gren, joka toi esiin suomalais-ten huolen omista vaikutusmah-dollisuuksistaan EU-asioihin japainotti EU:n perustuslaista jär-jestettävän kansanäänestyksentärkeyttä kansalaisten aktiivi-suuden ja EU-kiinnostuksen li-säämiseksi.

Miten suhtaudutte joidenkinjäsenmaiden ehdotukseenpoistaa artikla, jossa viitataanEU-lakien ensisijaisuuteen?

Samalla me haluaisimmeesittää kysymyksen, mitenhallitukset kuulevat parla-menttejään kolmessa poh-joismaassa vastatessaan näi-hin kysymyksiin. Onko halli-tusten toiveena, että Euroo-pan tulevaisuudesta pitääkäydä avointa ja demokraat-tista keskustelua?

Søren Søndergaard (MEP)Folkebevægelsen mod mod EU

(Denmark)

Jan-Erik Gustafsson (president)Folkrörelsen Nej till EU (Sweden)

Lea LaunokariAlternativ till EU/ Vaihtoehto

EU:lle (Finland)

Kysymyksiä Pohjolanmaiden hallituksille

6 Vaihtoehto EU:lle 2/2007

Virallisesti EU:n ulkopolitiik-ka pyrkii pyyteettömästi edis-tämään demokratiaa ja ih-misoikeuksia. Ihan samallatavalla kun EU virallisesti onrauhanprojekti. Että näin eikäytännössä ole, ei valitetta-vasti ole edes alkajaisiksi vai-keaa todistaa. Eikä kaikentämän myöskään pitäisi tul-la minään yllätyksenä kuntiedämme ketkä alun perinpanivat nykymuotoisen län-si-eurooppalaisen integraa-tiokehityksen liikkeelle toi-sen maailmansodan jälkeen.

Liikkeellä oli lähinnä iäk-käämpiä, oikeistolaisia kato-lilaisia miehiä, joilla oli lähei-set suhteet niin pääomapii-reihin kuin USA:n imperia-listeihin. Tältä pohjalta eimyöskään ole syytä yllättyäsiitä, että kaikki EU:n (jokasitä ennen esiintyi mm. ni-millä EEC ja EY) maat ovatalusta alkaen harrastaneetvarsin samanlaista taantu-muksellista ulkopolitiikkaa,siitä huolimatta että alku-vuosikymmeninä ei virallises-ti ollut mitään yhteistä ulko-politiikkaa.

Tälle käytännössä yhtei-selle ulkopolitiikalle oli tyy-pillistä että parhaimmassa ta-pauksessa ummistettiin sil-mät sellaisille kansanmurhil-le ja muille hirmuteoille, joi-hin syyllistyivät USA:n tuke-mat hallitukset. Sen sijaantietenkin reagoitiin varsin ki-pakasti paljon vähäisempiin-kin ihmisoikeusrikoksiin so-sialistisissa maissa. Ja vas-taava menohan jatkuu vielätänä päivänä.

EU:n rooli RwandassaOn myös tapauksia, joissatämän päivän EU-maat ovatolleet huomattavan aktiivisia.

Esimerkiksi monet EEC-maat tukivat USA:n ohellainnolla vuonna 1959 Rwan-dassa valtaan autettua ääri-hutujen hirmuhallitusta. Seettä kyseisen hallituksen her-rat aina silloin tällöin teuras-tivat muutamia kymmeniätuhansia ihmisiä, niin etni-sin kuin poliittisin perustein,ei tätä tukea millään tavoinjärkyttänyt. Syy on helppolöytää: Rwandaa hallinneetäärihutut olivat myös kiih-komielisiä antikommuniste-ja.

Rwandan ainoa sallittupuolue oli Rwandan kristil-lisdemokraattinen puolue. Jahe olivat tietenkin mukanaKristillisdemokraattisessa In-ternationaalissa, missä hepääsivät veljeilemään Länsi-Euroopan vallassa istuvienkristillisdemokraattistenpuolueiden kanssa.

Tämä tuki jatkui vieläRwandan vuoden 1994 kan-sanmurhan aikaan, jolloinäärihutut teurastivat lähesmiljoona ihmistä sadassa päi-vässä. Muun muassa. Kris-tillisdemokraattinen Interna-tionaali ja Belgian moniker-tainen ja erittäin EU-myön-teinen entinen pääministeriWilfried Martens yrittivätvastoin parempaa tietämys-tä väittää, että tutsikapinal-liset olivat todelliset kansan-murhaajat. Tämän johdostaei tietenkään ollut mikäänyllätys, että EU ei vuonna1994 pannut tikkua ristiinRwandan kansanmurhanestämiseksi.

EU ja IndonesiaSamoin kun voidaan todeta,että EU:lla oli huomattavavastuu niin tekojen kuin te-kemättä jättämisen tasolla

Rwndan kansanmurhansuhteen, niin samaa voidaansanoa myös Indonesian ja Itä-Timorin suhteen. Ei ole liioi-teltua sanoa että kenraaliRaden Suharton kansan-murhaajahallinto (1965–1998) nautti niin USA:n kuinEU:n varauksetonta tukeaalusta loppuun. Se että Su-harto teurasti ehkä jopa mil-joona maan omaa kansalais-ta, ja ainakin 250 000 lisääItä-Timorilla, ei tätä tukeahaitannut.

Tuki Indonesian verenhi-moisille kenraaleille jatkuimyös Suharton seuraajanHabibien aikaan, joka vuo-den 1999 kansanäänestyk-sen aikoihin pyrki pitämäänItä-Timorin osana Indonesi-aa kansan murhaa kovastimuistuttavin keinoin.

EU:n kaksinaamainenulkopolitiikka

Mikään ei olemuuttumassa

Mikään ei viittaa siihen ettäEU myöskään tulevaisuudes-sa tekisi mitään esimerkiksiTiibetin ja Tshetstheniankansanmurhien pysäyttämi-seksi. Ei ole näköpiirissä, ettäesimerkiksi Pekingin olym-pialaisia boikotoitaisiin, ku-ten Moskovan suhteen teh-tiin vuonna 1980. Syy tähänkaksinaamaisuuteen onmyös selvä. Neuvostoliittovuosimallia 1980 oli sosialis-tinen valtio, kun taas tämänpäivän Kiina ja Venäjä kai-kessa oleellisessa ovat mu-kautuneet USA:n ja EU:n aja-maan globaaliin rosvokapi-talistiseen maailmanjärjes-telmään.

Pari viikkoa sitten EU poistine minipakotteet, jotka ke-

sällä 2005 asetettiin Uzbe-kistania vastaan sen jälkeenkun Andizjanin pikkukau-pungissa oli ammuttu yli 800mielenosoittajaa. Uzbekista-nin hirmuhallinto myös ki-duttaa hengiltä ei vain toi-sinajattelijoita vaan myösheidän ala-ikäisiä lapsiaan.Sen sijaan EU jatkaa demo-kraattisen palestiinalaishal-linnon boikotointia. Ja myösKuubaa ja Valko-Venäjää boi-kotoidaan vaikka kummas-sakaan maassa ei ammutahallituksen vastaisia mielen-osoittajia, eikä ihmisiä kidu-teta toisin kuin esimerkiksiUSA:n Guantanamon tuki-kohdassa.

Kirjoittaja on Stig Lång, VEU:nhallituksen jäsen

EU sulki silmänsä mm. Rwandan kansanmurhalta.

Allekirjoita

adressi

internetissä

EU:n

perustuslakia

vastaan

osoitteessa:http://

www.adressit.com/eulait

Vaihtoehto EU:lle 2/2007 7

Puolustusvoimilla on ollut jovuosikymmeniä harjoitus-alue merenrannalla Keski-Pohjanmaalla, tarkemmin sa-nottuna Lohtajan kunnanhiekkadyyneillä. Alueen si-sällä on ollut kuitenkin pie-nehkö yksityisten huvila-alue. Sitä ministeriö on nytottamassa itselleen sekä sa-malla laajentamassa aluet-taan muutoinkin. Kunnassaon luonnollisesti noussutvoimakas vastustus. Sielläkatsotaan, että ”Pohjoismai-den parhaat hiekkarannat”menevät lähes ilmaiseksi javain häiriötä kunnan asuk-kaille tuottaen.

Harjoitusalueita on muu-allakin Suomessa ja esimer-kiksi Kuhmon Vuosanganalueen ympäristössä on säi-kähdetty ministeriön suun-nitelmista tehostaa alueenkäyttöä. Asialla on Yli-Viek-sin kyläyhdistys, mikä onpyrkinyt esittelemään asiaan-sa mm. internetin avulla.

Kuhmolaiset kertovat puo-lustusministeriön asettamantoimikunnan työstä. He ovatlaatineet 15.12.2006 julkis-tetusta raportista kommen-toidun tiivistelmän. Koko ra-portti löytyy ministeriön si-vuilta www.defmin.fi.

Ministeriön toimikunnanpuheenjohtajana oli kenraaliArto Räty ja toimikunta kut-sui itseään Harjoitusaluetoi-mikunnaksi.

Toimikunnan tehtävä poh-jautui vuoden 2004 valtio-neuvoston selontekoon, jos-sa todetaan, että harjoitus-alueiden kehittämisessä onotettava huomioon mahdol-lisuudet eurooppalaiseen yh-

teistoimintaan. Rädyn toimi-kunnan tehtävänä oli sittenselvittää Suomen mahdolli-suuksia avata harjoitustoi-mintaan soveltuvia maa- jamerialueita sekä ilmatilaakansainvälistä harjoitustoi-mintaa varten.

Johtopäätöksissään toimi-kunta toteaa, että resurssienyhteiskäyttö lisääntyy Euroo-

Harjoitusalueet EU:n, Natonja yksityisten käyttöön

Euroopan parlamentin sisämarkkina- jakuluttajansuojava-

liokunta pyysi tänään ko-missiota sisällyttämään ter-veyspalvelut uudestaan pal-veludirektiiviin. Tähän lop-putulokseen valiokuntapäätyi tiukan äänestyksenjälkeen. Valiokunnan oi-kean sivun (EPP ja ALDE)parlamentaarikot yllättivätmyös ryhmäjohtajansa. Asi-

asta kertoo PalkansaajienEU-edustusto tiedotteessaan8.5.

Valiokunta käsitteli ja ää-nesti kokouksessaan oma-aloitteisesta mietinnöstä.Mietintö käsitteli mitä vaiku-tuksia ja seurauksia on sillä,että terveyspalvelut jätettiinpalveludirektiivin soveltamis-alan ulkopuolelle.

Äänestyksessä valiokuntahyväksyi mietintöön muutok-

sen, jossa esitetään, että ko-missio valmistelisi ehdotuk-sen sisällyttää terveyspalve-lut palveludirektiivin piiriin.

Viime vuoden helmikuus-sa parlamentti teki komissi-on direktiiviehdotukseenolennaisia muutoksia, jotkaliittyivät direktiivin sovelta-misalaan, jäsenmaiden val-vontamahdollisuuksien tur-vaamiseen ja sosiaalisendumpingin estämiseen. Par-

Parlamenttivaliokunnan oikeisto haluaaterveyspalvelut palveludirektiiviin

PUOLUSTUSVOIMAT

passa ja että EU:ssa on ke-hitteillä harjoitusaluerekiste-ri. Erityisen hyvänä pidettiinsellaista toimintaa, missäSuomi johtaisi kansainväli-siä isoja sotilasharjoituksia.Saataisiin suurempi ja ajan-mukaisesti varustettu jouk-ko harjoituksiin. Harjoitus-alueita voitaisiin kyllä vuok-rata kaupallisillekin yrityk-

sille.Vattajalaisilla ja vieksiläi-

sillä on siis yhteinen kan-sainvälinen vastapuoli.

Eräs vieksiläisten kom-mentti koski ministeri Kää-riäisen toteamusta30.1.2007, että alueen mah-dollinen vuokraaminen tailuovuttaminen kansainväli-seen käyttöön on ”hölynpö-

lyä”. Kuhmolaiset näkivätsuuren eron ministeriön omi-en suunnitelmien ja ministe-rin lausuman välillä.

Mauri NygårdVEU Keski-Pohjanmaan

puheenjohtaja

lamentti ei hyväksynyt ko-mission ehdottamaa direktii-vin laajaa soveltamisalaa.Direktiivin ulkopuolelle jätet-tiin muun muassa. terveys-palvelut, yleishyödylliset, ei-taloudelliset palvelut sekäeräiltä osin sosiaalipalvelut.Muutoksia tehtiin komissionehdotukseen muun muassa,alkuperämaaperiaatteen, pe-rusoikeuksien, työoikeuden,vuokratyön ja lähetettyjen

direktiivin osalta.Valiokuntamietintö tulee

myöhemmin täysistuntokä-sittelyyn. Valiokunnan ää-nestystulos on kuitenkin oi-reellinen. ja kertoo siitä, ettäoikeisto ja työnantajapiiritvyöryttävät edelleen julki-sia palveluja laajasti palve-lukaupan piiriin.

Kohta myös Lohtajan rannoilla sotaharjoitellaan.

Vaihtoehto EU:lle vuodelle 2007 valittu hallitus:

Mirva Tossavainen,puheenjohtajapuh.050-596 6930, email.mirva.tossavainen@uta.fi

Thomas Wallgren,varapuheenjohtaja,puh. k. (09) 241 3236,email.thomas.wallgren@helsinki.fi

Leena Brunberg,puh. 050-539 5087, email.leena.brunberg@pp.inet.fi

Päivi Eskola,puh. 040-7077 977,email. paivie@nic.fi

Stig Lång,puh. 044-312 2470, email.stiglang84@hotmail.com

Mauri Nygård,puh.0400-540 678,email. mnyg@pp.kpnet.fi

Tanja Pelttari,puh. 040-716 1982, email.tanjapelttari@suomi24.fi

Arto Viitaniemi,puh. 041-460 6916, email.arto.viitaniemi@kolumbus.fi

Jyrki Yrttiaho,puh. 050-553 6349, email.jyrki.yrttiaho@eduskunta.fi

Varajäsenet:Gerd Söderholm,puh. 050-567 0279, email.gerdsoderholm@yahoo.com

Teijo Virolainen,puh. 040-728 0465, email.

tvirolainen@yahoo.co.uk

Risto Hohenthal,puh. 040-542 5768, email.Risto.Hohenthal@vero.fi

Jarmo Mukkala,email.jarmo.mukkala@netti.fi

Elina Haapala,puh. 040-700 0715, email.elina.haapala@pp.inet.fi

Toimisto,puh. (09) 682 3422

Jussi Lilja, pääsihteeri,puh 0400-722 706,email. jussi.lilja@iki.fi

Tuloerot ovat Suomessa läh-teneet kasvuun. Köyhätköyhtyvät, rikkaat rikastu-vat ja hyvinvointivaltion krii-si syvenee. Syyksi epäilläänuutta, uusliberaalia politiik-kaa. Mutta miksi Suomenpolitiikka kääntyi oikealle?Moni on syyttänyt kääntees-tä puolueita. VEU:n varapu-heenjohtaja Thomas Wall-grenin mielestä Euroopanunionin jäsenyys voi olla tär-keämpi osa selitystä.

Hän väitti Suomen sosiaa-lifoorumissa järjestetyssä Mi-ten puolueista tuli uuslibe-ralistisia - keskustelussa, ettäpuolueet kyllä toteuttavatuusliberaalia muutosta, mut-ta on väärin syyllistää puolu-eita.

- “On väärin” tarkoittaa,että se vie metsään poliitti-sesti. Toisin sanoen mitäänhyvää ei seuraa siitä ettäjankkaamme kuinka kauhei-ta puolueet ovat. Sen kaikkiovat jo liian hyvin muuten-kin tajunneet.

- Väitän, että on hedelmäl-lisempää tarkastella asiaaseuraavasti: On todellakintotta, että kaikki pääpuolu-eet toteuttavat uusliberaaliapolitiikkaa. Mutta ei se johduniinkään siitä, että puoluei-den sisällä on huonompia taioikeistolaisia ihmisiä kuinaiemmin. Se johtuu ennem-minkin siitä että puolueidentoimintaan osallistuu enäähyvin vähän väkeä. Puolu-een johto tulee tällöin yhäenemmän riippuvaiseksi hal-linnosta. Hallinto valmiste-lee tietynlaisia asioita ja te-kee niistä tietynlaisia ja tie-tynnäköisiä. Tähän hallinnonpaineeseen oli aiemmin vas-tapainona kansalaisten, eri-tyisesti puolueiden jäsentenalhaalta päin muodostuvapaine. Mutta kun kansalai-set passivoituvat suhteessapuolueisiin eikä puolueissaenää ole riittävästi aktiivisiajäseniä vastapaino puuttuuja hallinto jyrää ja määrääpuolueiden linjan. Tässä mie-lessä kansalaiset ovat vas-tuussa siitä että tällaisetuusliberaalia politiikkaa to-teuttavat puolueet uusine

nokkamiehineen ja –naisi-neen saavat pitää valtaa Suo-messa. Me olemme luovutta-neet puolueet hallinnon hal-tuun.

- Väitän siis, että valtioi-den ja kuntien uusliberaalinpolitiikan takana on pikem-min vallan luisuminen puo-lueilta ja politiikoilta sekäkansalaisilta hallinnolle kuinpuolueiden oman tahtotilanmuuttuminen sisältä käsin.Meidän pitää siksi ymmärtäämiksi hallinto on muuttunutuusliberaaliksi, eikä niin-kään puhua siitä, että puo-lueet ovat näin muuttuneet,totesi Wallgren.

Hallinto onintegroitu EU:hun

Wallgren mukaan vastaus -tai ainakin eräs merkittäväosavastaus kysymykseenmiten hallinto Suomessamuuttui uusliberaaliksi, onEU - ja WTO -jäsenyys. Näi-den 1.1.1995 alkaneiden jä-senyyksien myötä Suomenhallinto muuttui olennaises-ti osaksi ylikansallista hal-lintojärjestelmää. Tällä muu-toksella on ollut syvällinenvaikutus suomalaiseen val-tajärjestelmään. Se on edis-tänyt hallinnon vallan kasvupoliitikkojen, puolueiden,edustuksellisen järjestelmänja kansanliikkeiden kustan-nuksella. Samalla se ylikan-sallinen järjestelmä, jonkaosaksi Suomen hallinto onyhä suuremmassa määrin in-tegroitunut, oli tendenssil-tään jo ennen vuotta 1995hyvin uusliberaali. Tämä ten-denssi on sen jälkeen vahvis-tunut.

Syitä tähän on selvittänytmuun muassa Corporate Eu-rope Observatory, jonka joh-tohommissa Wallgren on ol-lut alusta lähtien mukana.EU-jäsenyys ja ylipäätään in-tegraatiopolitiikka, on keskei-nen syy ongelmiimme mu-kaan lukien. Suomen uusli-beralisoituminen. Lissabon-prosessi tai Raimo Sailasesityksineen ovat tästä esi-merkkejä.

- Raimo Sailas ei ole mi-kään innovaattori, hän on

Virkamiehet vievät puolueet vikisevät

ennen kaikkea energinen jatottelevainen toteuttaja, to-teaa Wallgren.

Hän katsoi, että hänen eh-

dottamansa diagnoosi auttaahaukkumaan enemmän oi-keaa puuta eli integraatioke-hityksen rakennevikoja ja vä-

hemmän väärää puuta elihenkitoreissaan kituvia puo-lueita jotka kyllä tarvitsevatkaikki aktivistinsa kipeästi.

VEU:n varapuheenjohtaja Thomas Wallgren.