Upload
chyna
View
44
Download
0
Embed Size (px)
DESCRIPTION
-julkaisun tausta-aineisto. Energiayritykset panostavat ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Kompassi – vastauksia ilmastonmuutoksen syihin ja seurauksiin -opas on tarkoitettu energia-alan asiakaspalveluhenkilöille - PowerPoint PPT Presentation
Citation preview
-julkaisun tausta-aineisto
Versio 7.3.2006Tietoruudut
2
Energiayritykset panostavat ilmastonmuutoksen hillitsemiseen
• Kompassi – vastauksia ilmastonmuutoksen syihin ja seurauksiin -opas on tarkoitettu energia-alan asiakaspalveluhenkilöille
• Energiateollisuuden projektiryhmä on koonnut oppaaseen asiantuntijoiden vastauksia asiakkaiden esittämiin kysymyksiin ilmastonmuutoksen syistä ja seurauksista
• Ilmastonmuutoksen viestintäohjelma (ilmastonmuutos.info) on tukenut oppaan tuotantoa osana kansallisen energia- ja ilmastostrategian toteutusta
• Projekti antaa myös koulutusta energiayritysten asiakaspalvelijoille• Kalvot ja Kompassi-esitteet ovat ladattavissa
Energiateollisuuden kotisivulla www.energia.fi/
Versio 7.3.2006Tietoruudut
3
Miksi ilmastonmuutosta hillitään
• Ihmisen toiminta aiheuttaa ilmastonmuutosta • Ilmaston lämpenemisen todellisia vaikutuksia ei täysin tiedetä• On mahdollista, että lämpenemisellä on vahingollisia vaikutuksia
koko maapallolle• Lämpeneminen vaikuttaa ihmisten ja muiden eläinten sekä
kasvien elämään• Ilmastonmuutosta voidaan hillitä kasvihuonekaasupäästöjä
vähentämällä– Jokainen voi toiminnallaan vaikuttaa tähän
Versio 7.3.2006Tietoruudut
4
0
10
20
30
40
50
60
70
80
Itäva
lta
Ruots
i
Port
ugali
Suom
i
Esp
anja
Tansk
a
Italia
Ransk
a
Saks
a
Kre
ikka
Irla
nti
Ala
nko
maat
Luxe
mburg
Iso-B
rita
nnia
Belg
ia
%
Geoterminen energia
Tuulivoima
Biomassa
Vesivoima
Uusiutuvien energialähteiden osuus sähkön kulutuksesta vuonna 2002Lähde: Eurostat
Versio 7.3.2006Tietoruudut
5
0
200
400
600
800
1000
1200
1400
Norja
Sveitsi*
Ransk
a**
Ruot
si
Liettu
a
Latv
ia
Belgia
Itäva
lta*
Suom
i
Espa
nja
Portu
gali
Alank
omaa
t
Saks
a
Italia
*
Bulga
ria
Tans
ka
Tshe
kki
Iso-B
ritan
nia
Rom
ania
Unkar
i
Irlan
ti
Puola
Viro
Hiilidioksidipäästöt tuotettua sähköäkohden g/kWh vuonna 2003 Lähde Eurelectric, * vuoden 2002 tiedot, ** vuoden 2001 tiedot
Versio 7.3.2006Tietoruudut
6
Sähkön hankinta energialähteittäin 200486,8 TWh
Vesivoima 17,0 %
Tuulivoima 0,1 %
Turve 7,5 %
Biopolttoaineet 1,7 %
Ydinvoima 25,1 %
Maakaasu 11,6 %
Kivihiili 18,2 %
Öljy 2,1 %Nettotuonti 5,6 %
Jätepolttoaineet 1,1 %
Versio 7.3.2006Tietoruudut
7
Kivihiili 26 %
Turve 19 %
Puu 10 %
Öljy 4 %
Muut 2 %
Maakaasu 39 %
Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotantoon käytetyt polttoaineet 54 TWh, 2004
Versio 7.3.2006Tietoruudut
8
Lämpöindeksin kehitys kaukolämmitetyissä rakennuksissa
Versio 7.3.2006Tietoruudut
9
Kaukolämmön tuotanto vuonna 200432 TWh
Versio 7.3.2006Tietoruudut
10
0
100
200
300
400
500
1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000
Hiilidioksidipäästöt tuotettua sähköä kohden Suomessag/kWh
Versio 7.3.2006Tietoruudut
11
0
1
2
3
4
5
1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000
rikkidioksiditypen oksidit
Sähkön tuotannon rikki- ja typpipäästöt Suomessa tuotettua sähköä kohden g/kWh Lähde: Enprima
Versio 7.3.2006Tietoruudut
12
Uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön osuuden lisäämistavoitteet ns. RES-E -direktiivin mukaan, lähde Euroopan unioni
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
Itäva
lta
Ruot
si
Portu
gali
Suom
i
Espa
nja
Italia
Ransk
a
Tans
ka
Kreikk
a
Saks
a
Irlan
ti
Alank
omaa
t
Luxe
mbu
rg
Iso-
Britan
nia
Belgia
EU-1
5
1997
2010
Versio 7.3.2006Tietoruudut
13
Yhteistuotannon osuus sähkön tuotannosta vuonna 2000Yhteistuotannon määritelmät poikkeavat eri maissa Lähde: Eurelectric
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %
Ranska
Irlanti
Ruotsi
Belgia
Iso-Britannia
Portugali
Espanja
Kreikka
EU-15
Saksa
Italia
Itävalta
Luxemburg
Suomi
Alankomaat
Tanska
Versio 7.3.2006Tietoruudut
14
Kasvihuonekaasut
• Kasvihuonekaasuiksi kutsutaan kasvihuoneilmiötä aiheuttavia aineita
• Niistä ilmastonmuutoksen kannalta tärkeimpiä ovat luonnossakin esiintyvät vesihöyry (H2O), hiilidioksidi (CO2), metaani (CH4), otsoni ja dityppioksidi (N2O)
• Myös monet ihmisen valmistamista synteettisistä kemikaaleista ovat merkittäviä kasvihuonekaasuja. Tärkeimpiä näistä ovat kloorifluoratut hiilivedyt (CFC:t ja HCFC:t), fluoriyhdisteet (HFC:t, PFC:t ja SF6) sekä bromiyhdisteet (halonit, esim. CF3Br)
Versio 7.3.2006Tietoruudut
15
Varsinaisten kasvihuonekaasujen osuus lämmitysvaikutuksesta
• Hiilidioksidi 60 % • Metaani 20 % • Halogenoidut hiilivedyt ja muut orgaaniset yhdisteet 14 % • Dityppioksidi 6 %
Lähde: IPCC 2001
Versio 7.3.2006Tietoruudut
16
Kioton pöytäkirja
• Kioton pöytäkirja velvoittaa teollisuusmaita vähentämään kuuden kasvihuonekaasun (hiilidioksidi, metaani, dityppioksidi, fluorihiilivedyt, perfluorihiilivedyt ja rikkiheksafluoridi) päästöjä.
• Vuonna 1997 hyväksytty pöytäkirja tuli voimaan 16.2.2005. • Suomi ratifioi muiden Euroopan unionin jäsenmaiden mukana
Kioton pöytäkirjan vuonna 2002. • USA ja Australia ovat jättäytynet pöytäkirjan ulkopuolelle. • Pöytäkirja ei aseta kehitysmaille päästövähennysvelvoitteita.
Versio 7.3.2006Tietoruudut
17
Hiukkaspäästöt
• Suomessa suuri osa kaupunki-ilman hengitettävistä hiukkasista on peräisin liikenteen nostattamasta katupölystä eli epäsuorista päästöistä
• Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet kohoavat etenkin maalis-huhtikuussa, kun jauhautunut hiekoitushiekka ja asfalttipöly nousevat liikenteen vaikutuksesta ilmaan
• Hiukkaspitoisuuksia nostavat myös energiantuotannon, teollisuuden, liikenteen ja puun pienpolton päästöt sekä kaukokulkeuma
• Ultrapienten hiukkasten pitoisuudet ovat korkeimmillaan polttolähteiden, esim. liikenneväylien, välittömässä läheisyydessä
Versio 7.3.2006Tietoruudut
18
Päästökauppa
• EU:n jäsenmaat ovat laskeneet liikkeelle päästöoikeuksia (allowance), jotka on jaettu laitoksille kansallisen jakosuunnitelman mukaan (National allocation plan = NAP)
• Päästöoikeudet ovat voimassa kausittain: 2005-07; 2008-12 jne.• Laitoksen saama päästöoikeusmäärä on kiintiö, jolla voi käydä
kauppaa • Päätös kunkin toimijan saamasta päästöoikeusmäärästä tehdään
koko kaudelle ennen kutakin kauppajaksoa • EU:n päästökaupan piirissä on runsaat puolet Suomen
kasvihuonepäästöistä • Eniten päästökauppa koskettaa energiantuotantoa ja osaa
teollisuudesta. Runsaasti päästöjä aiheuttava liikenne on päästökaupan ulkopuolella
Versio 7.3.2006Tietoruudut
19
Mihin tavoitteisiin EU on sitoutunut
• Kioton pöytäkirjassa Euroopan unionin yhteinen päästövähennys-velvoite vuoden 1990 päästötasosta on 8 prosenttia
• EU:ssa osa maista joutuu vähentämään päästöjä ja osa saa lisätä niitä vertailuvuodesta
• Suomen velvoitteena on pitää kasvihuonekaasujen päästöt vuosina 2008-12 keskimäärin vuoden 1990 tasolla
• Päästöjen vähentämistoimia voidaan tehdä kansallisten olosuhteiden mukaan esimerkiksi energia- ja liikennesektoreilla sekä jätehuollossa.
• Maat voivat käyttää tarkoitukseen sopivia ohjauskeinoja, esimerkiksi säädöksiä tai verotusta
• Näiden toimien lisäksi Kioton pöytäkirja mahdollistaa niin kutsuttujen Kioton mekanismien ja hiilinielujen (lähinnä metsät) käytön velvoitteen täyttämiseksi
Versio 7.3.2006Tietoruudut
20
Kasvihuonekaasujen päästöt 1990-2004Lähde: Tilastokeskus
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004
Kokonaispäästöt
Fossiiliset polttoaineet ja turve
Tavoite 2008-2012
Miljoonaa tonnia
Versio 7.3.2006Tietoruudut
21
Kasvihuonekaasujen päästöt 1990-2005*Lähde: Tilastokeskus
Versio 7.3.2006Tietoruudut
22
Sähköenergian verollisen hinnan kehitysLähde: Energiamarkkinavirasto
0
1
2
3
4
5
6
1/1
99
74
/19
97
7/1
99
71
0/1
99
71
/19
98
4/1
99
87
/19
98
10
/19
98
1/1
99
9
4/1
99
97
/19
99
10
/19
99
1/2
00
04
/20
00
7/2
00
01
0/2
00
01
/20
01
4/2
00
17
/20
01
10
/20
01
1/2
00
24
/20
02
7/2
00
21
0/2
00
21
/20
03
4/2
00
37
/20
03
10
/20
03
1/2
00
4
4/2
00
47
/20
04
10
/20
04
1/2
00
5
snt/kWh
Kotitaloudet
Versio 7.3.2006Tietoruudut
23
Kaukolämmön keskihinnan kehitys1.1.1981 = 100
0
50
100
150
200
250
01/ 81 01/ 83 01/ 85 01/ 87 01/ 89 01/ 91 01/ 93 01/ 95 01/ 97 01/ 99 01/ 01 01/ 03 01/ 05
kaukolämmön hinta elinkustannusindeksi
Lämmön keskihintakehitys 1.1.1981 = 100
Versio 7.3.2006Tietoruudut
24
Kotitalousasiakkaan sähkön hinnan muodostuminen1.2.2005 yht. 9,78 snt/kWh, lähde Energiamarkkinavirasto
Sähkön hankinta 33 %
Sähkön myynti 6 %
Kantaverkkosiirto 2 %
Alueverkkosiirto 2 %
Jakeluverkkosiirto 31 %
Sähköverot 8 %
Arvonlisävero 18 %
Versio 7.3.2006Tietoruudut
25
Energiaa säästäviä tuotantotapoja
• Sähkön ja lämmön yhteistuotannossa saadaan polttoaineen energiasta jopa 80-90 prosenttia hyötykäyttöön
• Yhteistuotanto on ympäristön kannalta hyvä ratkaisu• Vesi- ja ydinvoima ovat tuotettua kilowattituntia kohden
edullisimmat sähkön tuotantotavat
Versio 7.3.2006Tietoruudut
26
Kotitaloudet voivat hillitä ilmastonmuutosta
• käyttämällä lämpöä, sähköä ja vettä säästäen• noudattamalla energiansäästöohjeita• käyttämällä julkista sekä kevyttä liikennettä• vähentämällä yksityisautoilua• käyttämällä kaukolämpöä tai puulämmitystä• ostamalla uusiutuvilla energianlähteillä tuotettua sähköä• ostamalla kestäviä ja laadukkaita kulutustavaroita• kierrättämällä ja korjaamalla laitteita ja tavaroita• lajittelemalla jätteet• laittamalla jätteet hyötykäyttöön