7
KANSALLISEN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELU Pohjustus Muotoile Suomi 19.6. työpajaan Creadesign Oy

Muotoiluohjelman visiovaiheen yhteenveto19062012

Embed Size (px)

DESCRIPTION

Kansallisen muotoiluohjelman visiovaiheen yhteenveto: Vuonna 2020 muotoilu on mahdollistanut hyvinvoinnin kasvun epävarmassa maailmassa. Muotoilusta on tullut osa elinkeinoelämän ja julkisen sektorin ydinosaamista. Strategiatyöpajan pohjustusmateriaali sisältää:Muotoilun nykytilan arviointi, koonti aikaisemmasta työvaiheestaKansainvälisiä näkökulmia muotoilupolitiikkaanSuomalaisen muotoilun visio 2020

Citation preview

Page 1: Muotoiluohjelman visiovaiheen yhteenveto19062012

KANSALLISEN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELU

Pohjustus Muotoile Suomi 19.6. työpajaan Creadesign Oy

Page 2: Muotoiluohjelman visiovaiheen yhteenveto19062012

Muotoilun Nykytila, SWOT -nelikenttä analyysi 2012VAHVUUDET

Muotoilun nykytilan kannalta nähdään vahvuuksina suomalaisten läheinen luontosuhde, ekologinen näkökulma kehityksessä, käytännöllisten ja toimien ratkaisujen suunnittelun taito, sekä prosessiosaaminen kun verraten vähillä resursseilla tehdään tehokkaasti tulosta. Muotoilun tutkimus on Suomessa korkealuokkaista. Muotoilu on osa Suomi-brändiä: Suomen otetta kysyntä- ja käyttäjälähtöiseen innovaatiopolitiikkaan arvostetaan kansainvälisesti, Aalto Yliopisto kiinnostaa kansainvälisesti ja World Design Capital status ja promootio v 2012 kasvattavat tietoisuutta suomalaisesta muotoilusta.

HEIKKOUDET Heikkouksina nähdään muotoilun hyödyntäjien ja tarjoajien välinen kohtaamisongelma sekä rohkeuden puute. Yrityksissä muotoilu jää helposti sivuun, koska sen hyödyntämiselle ei ole käytäntöjä. Yrityksillä ja julkisella sektorilla on vain vähän ymmärrystä 1) muotoilu-kompetenssin hyödyntämisestä kilpailukyvyn kasvattamiseksi ja 2) osaamisen ostamisesta (hankintamenetelmät, tilaaja-käytännöt, seuranta, säännöllinen vaikuttavuustutkimus), ja 3) muotoilijoiden mukaan ottamisesta osaksi kehitystoimintaa. Myös IPR -oikeuksien käsittely on puutteellista. Verrattuna teknologiatukeen muotoilun tukijärjestelmät ovat kehittymättömät ja riskirahoitus puuttuu. Muotoilutoimistot eivät ole merkittävästi kasvaneet viime vuosina. Mediassa muotoilua käsitellään edelleen suppeasti ja puuttuu kriittinen kirjoittaminen eri näkökulmista. MAHDOLLISUUDET

Kansallisen kilpailukyvyn kasvattamisen näkökulmasta muotoilun hyödyntäminen on mahdollisuus, johon tulee kehittää tukevia toimia ja ohjausta etenkin startup -yrityksien ja kasvuyrityksien tulevaisuuspotentiaalin maksimoimiseksi. Julkisen sektorin potentiaali muotoilun hyödyntäjänä on valtava mahdollisuus. Muotoilun hyödyntämistä voidaan edistää parhaiten käsittelemällä sitä laaja-alaisesti kompetenssina ja taideteollisuutta omana toimialanaan. Muotoilun jäsentely sovellusalueittain voisi kasvattaa ymmärrystä, kuten myös muotoilun käsittely arvon luomisen näkökulmasta. Olemassa oleviin tukimalleihin tarvitaan joustoa ja kokonaan uudenlaiset instrumentit voisivat edistää muotoilun käyttöä. Kuluvan vuoden lakimuutos yritysten muotoiluinvestointien käsittelemisestä t&k- investointeina tuo muotoilun verovähennyksien alaisiksi. Tutkimuksen hyödyntäminen taloudellisesti ja suomalaisen ympäristöosaamisen hyödyntäminen nähdään mahdollisuuksina. Monialaisen osaamisen hyödyntäminen yrityksissä (ml. brändisaamisen kehittäminen) on mahdollisuus.

Kompetenssi = kyvykkyys, soveltamisen osaaminen, arvonluominen

UHKATSuurin uhka suomalaisen muotoilun kannalta ovat passiivisuus ja kompetenssikeskittymien puute, koska nämä vaikuttavat syrjäytymiseen kansainvälisestä kilpailusta. Aasian maat ja muut nousevat muotoilumaat koetaan uhkana. Julkisen sektorin suuri uhkakuva on hankintapäätösten tekijöiden vähäinen ymmärrys muotoilun hyödyntämisen mahdollisuuksista. Valloillaan oleva konsensus -ajattelu on uhka - jos ei itse tehdä nyt muutoksia ja panosteta rohkeasti, kaikki niukentuu ja kilpailijat ajavat ohi. Yhteistyön puute on korostuneesti esillä. Muotoilun tarjoajien erikoistuminen ja huippuosaaminen on puutteellista. Muotoilun koulutuksen taso ja taitojen vastaavuus työelämän laatuvaatimuksiin vaihtelee. Uhkana on myös että kansainvälinen liikkuvuus ei toteudu.

Page 3: Muotoiluohjelman visiovaiheen yhteenveto19062012

KANSAINVÄLISIÄ NÄKÖKULMIA MUOTOILUPOLITIIKKAAN

Useampien tutkimusten mukaan muotoilun käytön ja kansallisen kilpailukyvyn välillä on vahva korrelaatio, kuten myös kilpailukyvyn sekä muotoiluohjelmien välillä. Muotoiluohjelmista on tulossa olennainen osa kilpailukyvyn kasvattamisen suunnitelmia.

Monet Aasian maat näkevät muotoilun merkityksen kilpailukyvylle ja hyvinvoinnille, sekä ymmärtävät sen investointina. Kasvavien markkinoiden nähdään vaikuttavan muotoilumaailmassa tulevaisuudessa entistä vahvemmin.

Euroopan maissa muotoilu nähdään menestyksellisen innovaatiotoiminnan osana ja suunnitelmissa korostuu kasvun luominen innovaatiotoiminnan avulla.

Kansainvälisesti on samansuuntaista painetta suunnata muotoiluohjelmien fokus kasvun ja innovaatioiden luomiseen sekä yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisuun.

Page 4: Muotoiluohjelman visiovaiheen yhteenveto19062012

Kiina Tanska Iso-Britannia Ruotsi Norja

Kiina korostaa v 2009 julkaisemassaan strategiassa muutosta ”Made in China” suuntaan ”Designed in China” toteutetaan perustamalla mm27 muotoilu-painotteista aluetta, niihin hautomoita, prototypointia ja tutkimuskapasiteettia

Visio: Denmark is known worldwide as the design society - a society that, at all levels and in a responsible way, has integrated the use of design to improve the quality of people's lives, create economic value for businesses, and make the public sector better and more efficient.

Korostetaan haastepohjaista innovointia ja julkisten palveluiden kehittämistä.

The Good Design Plan -muotoiluohjelma asetti Iso-Britanniassa v. 2008 - 2011 tavoitteiksi inspiroida ja mahdollistaa muotoilun hyödyntäminen yrityksissä ja julkisella sektorilla.

Esim. neljän viime vuoden aikana Design Council on sparrannut yli 2,300 p&k -yritystä valtion Designing Demand -ohjelman avulla.

Uusimpia suunnitelmia- Innovation and Research Strategy for Growth, 2011- Design Councilin valmistelema Design For Innovation (2011)

Ruotsissa ei ole yksittäistä muotoiluohjelmaa, vaan muotoilun hyödyntämistä edistetään sisällyttämällä se kunkin toimialan alle.

mm. SVID keskittyy kysynnän rakenta-miseen niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla käsittelee muotoilua työkaluna ja fokusoi panokset nykyisin erillisten hankkeiden avulla.

Norjan Design Council välittää muotoilun hyödyntämiseen valtion rahoitusta Design -driven Innovation Program -ohjelman kautta. Yritykset saavat vipuvoimaa DIP -tuesta sitoutuessaan panostamaan itse.

KANSAINVÄLISIÄ LÄHESTYMISTAPOJA

Page 5: Muotoiluohjelman visiovaiheen yhteenveto19062012

04/14/2023

5

©Anton Cruz

Olemmeko riittävän rohkeita katsomaan tulevaisuuteen ja näkemään asiat toisinpäin?

12.6.2012 VISIOINTI –TYÖPAJAN TULOKSIA

Page 6: Muotoiluohjelman visiovaiheen yhteenveto19062012

04/14/2023

6

©nullboy

Visiointi -työpajan yhteenveto

Vuonna 2020 muotoilu on mahdollistanut hyvinvoinnin kasvun epävarmassa maailmassa. Muotoilusta on tullut osa elinkeinoelämän ja julkisen sektorin ydinosaamista.

Page 7: Muotoiluohjelman visiovaiheen yhteenveto19062012

04/14/2023

7

©lucy loomis