Upload
timoaro
View
604
Download
3
Embed Size (px)
DESCRIPTION
Esityksessä kuvataan Sote -uudistuksen keskeisiä tavoitteita pähkinänkuoressa ja nostetaan esimerkiksi Länsi-Suomen Sote -alue tilastojen valossa
Citation preview
LÄNSI-SUOMEN SOTE –ALUE TULEE
–OLETKO VALMIS?
VTT Timo Aro
20.5.2014
Porin perusturvan yhteistoiminta-alueen valtuustoseminaari
Kuva: www.yle.fi
SISÄLTÖ
I. SOTE –UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA
II. LÄNSI-SUOMEN SOTE –ALUE PALVELURAKENTEEN KANTOKYKYMITTARIEN NÄKÖKULMASTA
III. HAASTEET
I SOTE –UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA
Yhteistoiminta-alue
Erityisvastuualue
Nykyinen järjestelmä
Kunta sosiaali- palvelut
5 kpl
20 kpl
15+1 kpl
304 kuntaa
Valtio (sosiaali- ja terveysministeriö ja hallinnonala) - kansallinen ohjaus
Sairaanhoitopiiri Erityishuoltopiiri
Yhteistoiminta-alue kuntayhtymä
(perusterveyden- huolto) Kunta
sosiaali- palvelut
Kunta sosiaali- palvelut
Erityisvastuualue
Sairaanhoitopiiri Erityishuoltopiiri
Kunta
Kunta
Kunta
Isäntäkunta
Lähde: Kuntaliitto
Kunta järjestää
Kuntayhtymä järjestää
Vastuukunta järjestää
Kunnat yhteensä, Manner-Suomi (304)
Kunta järjestää palvelut itse (89 kuntaa,
väestöstä 59 %)
Yhteistoiminta-alueet (yhteensä 62, kuntia 215,
väestöstä 41 %)
Terveyskeskukset yhteensä (151) Kuntien (89) Kuntayhtymien (31) Vastuukuntien (31)
Terveyskeskukset
Alle 20 000 asukasta (73) Yli 20 000 asukasta (78)
Perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen järjestäminen 2013
Lähde: Kuntaliitto
KUNTARAKENNE-LAKI
KUNTIEN VALTIONOSUUS-JÄRJESTELMÄN UUDISTAMINEN
KUNTALAIN KOKONAIS-UUDISTUS
KUNTIEN TEHTÄVIEN ARVIOINTI
SOSIAALI- JA TERVEYDEN-
HUOLLON RATKAISUT
METROPOLIALUEEN RATKAISUT
KUNTA- UUDISTUS
7
Uudistusten aikataulut 2012 2013
Alue- kierros
ja kuntien kuulemi-
nen
2014 2015 2016
Kuntien yhdistymiset voimaan 2015 – 2017, kuitenkin viimeistään 1.1.2017
Kesäkuu kriteerit
Mahdolliset valtion käynnistämät erityisselvitykset, ainakin 12 kaupunkiseutua
Rakennelaki-työryhmä
HE + eduskuntakäsittely Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen –
selvityshenkilön esitys 2013 loppuun mennessä
Kuntalain kokonaisuudistus Luonnos laista 15.4.2014 mennessä
HE + eduskuntakäsittely
Arvio uudistuksesta 21.1.2014 ja 4/2014
Kuntien ilmoitus selvityskumppaneista 2.12.2013
Selvitysalueiden muodostaminen ja kuntien selvitykset (aikataulusta säädetään erikseen)
Kuntarakennelaki voimaan 1.7.2013 Lakiluonnos ja HE eduskunnalle
Eduskun-
takäsittely
Metropoli-selvitys
5.3.2013
Sote-selvi-tyshenkilöt 19.3.2013
Selvitysalueesta poikkeaminen
Sote järjestämislaki väliraportti 30.6.2013.
loppuraportti 31.12.2013
Sote Palvelurakennetyöryhmä
11.1.2013
Hallituksen sote- ja kuntauudistustyö-
ryhmä15.5.
Kuntien lausunnot 22.5.2013
HE 05/ 2014
Sote-alueet toiminnassa viimeistään 1.1.2017
Kuntien kuuleminen 05-
06/2014
Kuntien lausunnot 11.10.2013
Kuntien lausunnot 13.3.2014
Kuntien II kuulemis-
kierros 7.3.2013
Kuntien tehtävien kartoitus Kuntien
velvoitteiden vähentäminen
Kuntien velvoitteiden vähentäminen, kokeilut
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki voimaan
Uusi kuntien valtionosuusjärjestelmä voimaan
Uusi kuntalaki voimaan
Kuntien lausunnot 17.1. ja 4.4.2014
Kuntien lausunnot 5/14 – 31.8.2014
Rakennelain täydennys –Lausunnot 31.3.2014
Lähde: Kuntaliitto
23.3.2014…
Erityistason palvelut Kuntayhtymä
Palvelurakenne
Järjestämisvastuu
Hyvinvoinnin edistäminen
Peruserikoissairaanhoidon palvelut
Rahoitusvastuu
Tuottaja
Järjestäjä
Sote -alue
Sote -integraatio
Saumattomat palveluketjut
Yhdenvertaiset palvelut
Ennaltaehkäisevät
palvelut
Lähipalvelut
Sote –uudistus pähkinänkuoressa… 1 (3)
Kaikki sote-palvelut järjestetään viiden vahvan alueellisen järjestäjän
toimesta. Alueet rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta, ja ne
tukeutuvat olemassa oleviin toimiviin rakenteisiin.
Sote-alue järjestää palvelut, mutta kunta toimii tuottajana.
Uudistus mahdollistaa sote –sopuun liittyvien linjausten mukaan (…ainakin
periaatteessa seuraavan toivelistan/TA):
yhdenvertaiset palvelut riippumatta asuinkunnasta
toimivat palveluketjut, joissa asiakasta ei pompotella (!)
purkaa hallintoa ja hallinnon raja-aitoja sekä vähentää palvelujen
tarpeetonta päällekkäisyyttä
turvaa varhaisen puuttumisen, siirtää painopistettä ehkäiseviin ja
oikea-aikaisiin palveluihin
kaventaa väestön hyvinvointi- ja terveyseroja
turvaa palvelujen rahoituksen
turvaa osaavan henkilöstön saatavuus, osaaminen ja työhyvinvoinnin.
UGH!!!!
Käytännössä…
Sote –uudistus pähkinänkuoressa… 2 (3)
Kunnat rahoittavat sote-alueita tarvepainotetun kapitaatioperiaatteen
(VOS-periaatteen?) mukaisesti: kunnan rahoitusosuuteen vaikuttaa
väestömäärän lisäksi väestön ikärakenne ja sairastavuus.
Uudistuksen lähtökohta on täydellinen sosiaali- ja terveyspalveluiden
integraatio vahvan alueellisen järjestäjän toimesta: perus- että
erikoispalvelut) saman johdon ja budjetin alla
Kunnille tulee lakisääteinen velvollisuus kuulua yhteen viidestä sote -
alueesta. Hallinto järjestetään kuntayhtymänä.
Uudistuksen yhteydessä lisätään kansallista ohjausta. Perusteluina muun
muassa:
1. Erikoissairaanhoidon tehokkuuserojen kaventaminen.
2. Uuden teknologian ja alueiden välisen ja sisäisen työnjaon
tehokkaampi hyödyntäminen
3. Kansallisen normiohjauksen tehostuminen.
Samalla kun järjestämisvastuuta keskitetään, lähipalvelut varmistetaan
(ministeriöiden ja kuntaliiton yhteinen Lähipalveluprojekti)
Nykyisiä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueita ei voi purkaa
ennen uusien sote -alueiden toiminnan alkamista vuoden 2017 alussa (HE
8.5.2014)
Uudistukselle on asetettu peruspalveluministeri Susanna Huovisen johdolla
toimiva parlamentaarinen ohjausryhmä. Valmistelu tehdään virkatyönä.
Taustalla asiantuntijaryhmä.
Hallituksen esityksen tulee lausuntokierrokselle kesäkuussa. Eduskunnan
käsittelyyn esitys tarkoitus saada syysistuntokaudella.
Uusien sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavien alueiden toiminta alkaa
aiemman suunnitelman mukaisesti 1.1.2017.
Sote –uudistus pähkinänkuoressa… 3 (3)
Lähde: Kuntaliitto
Auki on vielä muutamia pikku juttuja…
Sote-alueiden lopulliset maantieteelliset rajat ja kuntakokoonpanot
Palveluiden tuottaminen (miten) ja kuntien rooli (vain laskujen maksaja?)
Kunnallinen itsehallinto ja perustuslain säädökset ”mammuttisuuralueiden” muodostumisen kohdalla (vrt. kuntauudistuksen juridinen pallottelu)
Ohjaus
Täydellisen integraation varmistaminen (terveyspalvelut vie ja vikisee medikalisoitumisen ja vahvoihin professioihin perustuvan rälssijärjestelmän nimissä…sosiaalipalvelut jäävät lapsipuolen asemaan eikä niiden erityispiirteitä tunnisteta).
Omistamiseen liittyvät kysymykset
Rahoitukseen liittyvät kysymykset
Henkilöstön asemaan liittyvät kysymykset (sote –palveluita tuottavissa peruskunnissa, kuntayhtymissä ja sairaanhoitopiireissä henkilöstöä noin 191000 henkilöä, joista 67 % terveyspalveluissa ja 33 % sosiaalipalveluissa)
Sitoumuksiin liittyvät kysymykset
Nykyisten yhteistoiminta-alueiden rooli jatkossa
Lähde: Kuntaliitto
Lähde: Kuntaliitto
II LÄNSI-SUOMEN SOTE –ALUE KANTOKYKYMITTARIEN
VALOSSA
15-20 %
21 Aluerajat©MML, 2013
Sairaanhoidon erityisvastuualueet, maakuntarajat ja sairaanhoitopiirit, väestö 31.12.2012
HYKS erva 1 869 617 as. 39 kuntaa
KYS erva 817 782 as. 68 kuntaa
OYS erva 739 475 as. 68 kuntaa
TAYS erva 1 106 115 as. 67 kuntaa
TYKS erva 865 184 as. 62 kuntaa
Varsinais-Suomi 472 139 29 kuntaa Satakunta 224 934 20 kuntaa Vaasa 168 111 13 kuntaa
Helsinki ja Uusimaa 1 562 796 24 kuntaa Etelä-Karjala 132 355 9 kuntaa Kymenlaakso 174 466 6 kuntaa
Pohjois-Savo 248 233 20 kuntaa Etelä-Savo 104 803 9 kuntaa Itä-Savo 44 881 4 kuntaa Keski-Suomi 250 369 21 kuntaa Pohjois-Karjala 169 496 14 kuntaa
Pohjois-Pohjanmaa 400 959 29 kuntaa Kainuu 77 435 8 kuntaa Keski-Pohjanmaa 78 237 10 kuntaa Lapin 118 189 15 kuntaa Länsi-Pohja 64 655 6 kuntaa
Pirkanmaa 518 157 23 kuntaa Etelä-Pohjanmaa 198 944 19 kuntaa Kanta-Häme 175 472 11 kuntaa Päijät-Häme 213 542 14 kuntaa
Ahvenanmaa 28 501 as. 16 kuntaa
Länsi-Suomen kolmen maakunnan yleinen profiili eri muuttujilla
MAAKUNTA
BKTA €/AS. 2011
BKT INDEKSI 2011
TYÖTTÖ-MYYSASTE 2014 %
TALOUDEL-LINEN HUOL-TOSUHDE 2012
VÄESTÖL-LINEN HUOLTO-SUHDE 2012
LAINA-KANTA €/AS. 2012
VUOSI-KATE €/AS. 2012
TUTKIN-NON SUORIT-TANEET 2012
TYÖ-PAIKKO-JEN MÄÄRÄ 2012
YRITYSTEN MÄÄRÄ 2012
Varsinais-Suomi 31838 90,9 11,5 1,33 0,57 2157 88,6 68,2 200167 33544 Satakunta 32732 93,5 11,9 1,46 0,63 1545 241,5 65,4 93039 14554 Pohjanmaa 35756 102,1 7,5 1,23 0,61 2439 215,9 67 80984 11490 KOKO MAA 35016 100 11,7 1,32 0,56 2261 249,3 68,5 2354422 349010
Lähde: Tilastokeskus
Länsi-Suomen Sote –alueen maakuntien väestökehitys ja väestöennuste 2014-2030
MAAKUNTA VÄKILUKU
31.3.2014
VÄESTÖ-
ENNUSTE 2030
MUUTOS ABS.
2014-2020
MUUTOS %
2014-2030
POHJANMAA
180 571 197 064 16 493 9,1
SATAKUNTA
224 438 220 157 -4 281 -1,9
VARSINAIS-
SUOMI 470 988 499 915 28 927 6,1
LÄNSI-SUOMEN
SOTE-ALUE 875 997 917 136 41 139 4,7
KOKO MAA
5 455 068 5 847 678 392 610 7,2
Lähde: Tilastokeskus
0
5000
10000
15000
20000
25000
30000
35000
40000
45000
50000
55000
60000
65000
70000
75000
80000
85000
90000
95000
100000
105000
110000
115000
120000
125000
130000
135000
140000
145000
150000
155000
160000
165000
170000
175000
180000
185000
190000
195000
200000
0 10 20 30 40 50 60 70
Väest
öennust
e 2
030
Länsi-Suomen Sote -alueen kunnat
Väestöennuste 2030 Lin. (Väestöennuste 2030)
VÄESTÖENNUSTE 2030
Turku
Ulvila
Kustavi
Rauma
Salo
Vaasa
Pori
Porin perusturvan yta-alue 100.084 asukasta
• Länsi-Suomen Sote –alueella
on neljä yli 50 000 asukkaan
kaupunkia ja kuusi 20.000-
49.999 asukkaan kuntaa
• 11 kuntaa, joissa 10000-
19.999 asukasta
• 42 kuntaa, joissa alle 10 000
asukasta. Alle 5000 asuk-
kaan kuntia 23 ja alle 2000
asukkaan kuntia 9
• Porin perusturvan yta-
alueella väestöennusteen
mukaan 100 084 asukasta
vuonna 2030
Lähde: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005-2013
Länsi-Suomen Sote –alueen maakuntien verotulot, sote –menot
ja valtionosuudet euroina asukasta kohden vuonna 2012
Maakunta Verotulot €/as.
Sote -kustannukset €/as.
Valtionosuudet €/as.
POHJANMAA 3477 3587 1979
SATAKUNTA 3341 3484 1783
VARSINAIS-SUOMI 3368 3416
1674
KOKO MAA 3560 3445 1487
Lähde: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005-2013
2000
2200
2400
2600
2800
3000
3200
3400
3600
3800
4000
4200
4400
4600
4800
5000
5200
5400
0 10 20 30 40 50 60 70
Ve
rotu
lot
eu
roa
pe
r as
uka
s
Länsi-Suomen Sote -alueen kunnat
Verotulot euroa per asukas Lin. (Verotulot euroa per asukas)
Eurajoki
Kustavi Vaasa
Merikarvia
Ulvila
Pori
Turku
Karvia
Porin perusturvan yta-alue 3.294 €/asukas
VEROTULOT EUROA
ASUKASTA KOHDEN
(2012)
• Verotulot asukasta
kohden ylivoimaisesti
korkeimmat Eurajoella
• Verotulot alhaisimmat
Pohjois-Satakunnan ja
Varsinais-Suomen reuna-
alueilla
• Porin perusturvan yta-
alueella verotulot 3.294
euroa asukasta kohden
• Länsi-Suomen Sote –
alueen mediaani 3.307
€/asukas (Tarvasjoki)
Lähde: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005-2013
2500
2700
2900
3100
3300
3500
3700
3900
4100
4300
4500
4700
4900
0 10 20 30 40 50 60 70
Sosi
aali
- ja
ter
veys
toim
en n
etto
kust
ann
uks
et €
/as.
Länsi-Suomen Sote -alueen kunnat
Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset €/asukas
Lin. (Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset €/asukas) SOTE –NETTOKUSTAN-
NUKSET €/ASUKAS
(2012)
• Sosiaali- ja terveystoimen
nettokustannukset korkeim-
mat Kustavissa, Laviassa,
Merikarvialla, Pomarkussa
ja Loimaalla
• Sote –nettokustannukset
alhaisimmat Turun seudun
kehyskunnissa: kymmenen
alhaisimman kunnan
joukossa seitsemän Turun
kehyskuntaa
• Porin perusturvan yta-
alueen sote –kustannukset
medi-aanikuntia
alhaisemmat 3.409 €/as.
• Länsi-Suomen Sote –alueen
mediaani 3.498 €/as.
(Laihia)
Kustavi
Luoto
Rusko
Pomarkku Merikarvia
Lavia
Pori Turku
Vaasa
Ulvila Porin perusturvan yta-alue 3.409 €/asukas
Lähde: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005-2013
500
700
900
1100
1300
1500
1700
1900
2100
2300
2500
2700
2900
3100
3300
3500
3700
3900
0 10 20 30 40 50 60 70
Val
tio
no
suu
det
€/a
suka
s
Länsi-Suomen Sote -alueen kunnat
Valtionosuudet €/asukas Lin. (Valtionosuudet €/asukas)
VALTIONOSUUDET
€/ASUKAS
(2012)
• Valtionosuudet olivat asukasta
kohden korkeimmat Meri-
karvialla ja Pohjois-Satakunnan
kunnissa
• Valtionosuudet olivat alhai-
simmat Turun seudun kehys-
kunnissa ja korkean työpaik-
kaomavaraisuuden kunnissa
(Kaskinen, Rauma): seitsemän
alhaisimman valtionosuuden
kuntaa oli Turun seudulta
• Porin perusturvan yta-alueen
valtionosuudet olivat mediaania
alhaisemmat (1.717 €/as.)
• Länsi-Suomen Sote –alueen
mediaani oli 2.085 €/asukas
(Marttila)
Lavia Merikarvia
Pomarkku
Pori
Karvia
Ulvila
Vaasa
Kaarina
Porin perusturvan yta-alue 1.717 €/asukas
Turku
Lähde: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005-2013
Länsi-Suomen Sote –alueen maakuntien väestö- ja ikärakenne,
työllisyystilanne ja väestön pääasiallinen toiminta
MAAKUNTA
Yli 85 v. osuus % väestöstä
Yli 75 v. osuus % väestöstä
Väestöllinen huoltosuhde
Työlliset väestöstä %
Työttömät % työvoimasta
Pitkäaikais-työttömät työttömistä %
Alle 25 v. työttömistä %
POHJANMAA 3,1 9,7 61,1 44,8 6 22 7,2 SATAKUNTA 3 10,6 62,7 40,7 10,5 26,7 14,3 VARSINAIS-SUOMI 2,7 9,2 56,5 43 9,9 23,7 12,1
KOKO MAA 2,4 8,5 55,7 43,1 9,8 24,2 12,4
Lähde: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005-2013
70
75
80
85
90
95
100
105
110
115
120
125
130
0 10 20 30 40 50 60 70
Sair
asta
vuu
sin
dek
si
Länsi-Suomen Sote -alueen kunnat
Sairastavuusindeksi Lin. (Sairastavuusindeksi)
KELAN SAIRASTAVUUS-
INDEKSI (2013)
• Sairastavuusindeksi oli alhaisin
Pohjanmaan ruotsinkielisissä
kunnissa ja Turun seudun
kehyskunnissa
• Sairastavuusindeksi oli korkein
Pohjois-Satakunnassa ja Var-
sinais-Suomen reuna-alueilla
• Porin perusturvan yta-alueen
sairastavuusindeksi koko maan
indeksin (100) ja Länsi-Suomen
mediaanikuntien yläpuolella:
Luvian indeksi 8:nneksi alhaisin
Länsi-Suomen alueella.
• Länsi-Suomen Sote –alueen
mediaani oli 97,4 (Pöytyä)
Lavia
Siikainen Merikarvia
Vehmaa
Pomarkku
Mustasaari
Pori
Ulvila Turku
Vaasa
Porin perusturvan yta-alue 104,7
Lähde: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005-2013
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
0 10 20 30 40 50 60 70
Yli
75
-vu
oti
aid
en o
suu
s vä
estö
stä
%
Länsi-Suomen Sote -alueen kunnat
Yli 75-vuotiaiden osuus % väestöstä Lin. (Yli 75-vuotiaiden osuus % väestöstä)
Merikarvia
Siikainen
YLI 75-VUOTIAIDEN
OSUUS VÄESTÖSTÄ
(2013)
• Yli 75-vuotiaiden osuus oli
korkein kolmen maakunnan
reuna-alueilla
• Yli 75-vuotiaiden osuus oli
alhaisin Luodon kunnassa ja
Turun seudun kehyskunnissa:
kymmenen alhaisimman
joukossa oli yhdeksän kuntaa
Turun seudulta
• Luodossa ja Maskussa oli kolme
kertaa vähemmän yli 75-
vuotiaita kuin esim. Siikaisissa
• Porin perusturvan yta-alueella
yli 75-vuotiaita joka kymmenes
väestöstä (10,2 %)
• Länsi-Suomen Sote –alueen
mediaani oli 10.7 % (Laitila)
Karvia
Masku Luoto
Pori
Ulvila
Vaasa
Porin perusturvan yta-alue 10,2 %
Lähde: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005-2013
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
49
50
0 10 20 30 40 50 60 70
Työ
llist
en o
suu
s %
väe
stö
stä
Länsi-Suomen Sote -alueen kunnat
Työllisten osuus % väestöstä Lin. (Työllisten osuus % väestöstä)
TYÖLLISTEN OSUUS %
VÄESTÖSTÄ (2012)
• Työllisten osuus oli korkein Turun
ja Vaasan seudun kehys-
kunnissa: Mustasaaressa
työllisiä oli lähes joka toinen
väestöstä
• Työllisten osuus oli alhaisin
Satakunnan pohjoisissa kunnissa
ja Pohjanmaan sekä Varsinais-
Suomen reuna-alueilla: Vaasan
ja Turun seudun kehyskunnissa
työllisten osuus oli 10-13 %-
yksikköä korkeampi kuin maa-
kuntien reuna-alueilla
• Porin perusturvan yta-alueella
työllisten osuus oli 40,5 %
• Länsi-Suomen Sote –alueen
kuntien mediaani oli 41,9 %
(Eurajoki)
Mustasaari Masku
Rusko
Pomarkku Lavia
Merikarvia
Siikainen
Turku
Ulvila
Vaasa
Pori Porin perusturvan yta-alue 40,5 %
Lähde: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005-2013
Länsi-Suomen Sote –alueen maakuntien segregaatiokehitystä
kuvaavia muuttujia
MAAKUNTA
Koulutustaso-mittain
Yksinhuoltajaperheet % lapsiper-heistä
Toimeentulotuki €/asukas
Toimeentulotukea saaneet 25-64 vuotiaat %
Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 v. %
POHJANMAA 330 13,9 74 4,6 0,6 SATAKUNTA 301 20,1 76 5,5 1,4 VARSINAIS- SUOMI 340 20,6 98 5,9 1,3 KOKO MAA 345 20,4 130 6,8 1,4
Lähde: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005-2013
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
0 10 20 30 40 50 60 70
Yks
inh
uo
ltaj
aper
hei
den
osu
us
% la
psi
per
hei
stä
Länsi-Suomen Sote -alueen kunnat
Yksinhuoltajaperheet lapsiperheistä %
Lin. (Yksinhuoltajaperheet lapsiperheistä %)YKSINHUOLTAJAPERHEIDEN
OSUUS LAPSIPERHEISTÄ %
(2012)
• Yksinhuoltajaperheiden osuus
lapsiperheistä vaihteli merkit-
tävästi kuntien välillä: Turussa
oli lähes kuusi kertaa enemmän
yksinhuoltajaperheitä lapsi-
perheistä kuin Luodossa
• Yksinhuoltajaperheiden osuus oli
korkein Turussa, Kustavissa,
Harjavallassa ja Porissa
• Yksinhuoltajaperheiden osuus oli
alhaisin Pohjanmaan kunnissa:
kuusi alhaisinta kuntaa oli
Pohjanmaan kunnissa
• Porin perusturvan yta-alueella
oli yksinhuoltajaperheiden osuus
• Länsi-Suomen Sote –alueen
mediaani oli 15,9 % (Isokyrö)
Turku
Kustavi Harjavalta
Pedersöre Luoto
Pori
Vaasa
Ulvila
Merikarvia
Porin perusturvan yta-alue 22,1 %
Lähde: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005-2013
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
0 10 20 30 40 50 60 70
Toim
een
tulo
tuke
a sa
anei
den
25
-64
vu
oti
aid
en o
suu
s %
Länsi-Suomen Sote -alueen kunnat
Toimeentulotukea saaneet 25-64 v. %
Lin. (Toimeentulotukea saaneet 25-64 v. %)TOIMEENTULOTUKEA
SAANEIDEN 25-64-
VUOTIAIDEN OSUUS %
VASTAAVANIKÄISESTÄ
VÄESTÖSTÄ (2012)
• Toimeentulotukea saaneiden
osuus oli alhaisin Vaasan ja
Turun seudun kehyskunnissa:
osuus oli alle kaksi prosenttia
viidessä kunnassa (Pedersöre,
Luoto, Kruunupyy, Masku ja
Mustasaari)
• Toimeentulotukea saaneiden
osuus oli korkein Harjavallassa
ja keskuskaupungeissa
• Porin perusturvan yta-alueen
kunnissa toimeentulotukea sai
5,9 % 25-64-vuotiaista
suhteessa vastaavanikäiseen
väestöön
• Länsi-Suomen Sote –alueen
mediaaniluku oli 4,4 % (Ulvila)
Pedersöre, Luoto, Kruunupyy
Harjavalta
Raisio Turku
Vaasa
Pori ja Merikarvia
Ulvila
Porin perusturvan yta-alue 5,9 %
Lähde: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005-2013
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
110
120
130
140
150
160
170
180
190
0 10 20 30 40 50 60 70
Toim
een
tulo
tuki
eu
roa
per
asu
kas
Länsi-Suomen Sote -alueen kunnat
Toimeentulotuki euroa per asukas Lin. (Toimeentulotuki euroa per asukas)
Merikarvia
TOIMEENTULOTUKI EUROA
PER ASUKAS (2012)
• Toimeentulotukimenot asukasta
kohden vaihtelivat merkittävästi
alueen kuntien välillä:
• Yhdeksässä kunnassa toimeentu-
lotukimenot olivat yli 100 euroa
asukasta kohden: Raisio, Kus-tavi,
Harjavalta, Vaasa, Turku, Vehmaa,
Naantali, Pomarkku, Uusikaupunki ja
Nakkila
• Kymmenessä kunnassa toimeen-
tulotukimenot asukasta kohden jäivät
alle 30 euron: alle 20 euron tason
jäivät ruotsinkieliset kunnat
Pedersöre, Luoto ja Kruunupyy
• Porin perusturvan yta-alueen tt-
menot olivat 86,5 euroa asukasta
kohden
• Länsi-Suomen Sote –alueen tt-
menojen mediaani oli 60 euroa
asukasta kohden (Vöyri)
Kustavi
Raisio
Harjavalta
Vaasa Turku
Raisio
Pedersöre, Luoto, Kruunupyy
Pori
Ulvila
Lähde: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005-2013
III HAASTEET
Haasteet Tuottajan rooli (mikä on ylipäätään tuottajan rooli jatkossa) ja tuottajan kannusteet
muutostilanteessa
Noin 2,5 vuotta aikaa ”trimmata” Porin perusturvan yhteistoiminta-alueen ”organisaatiokone” kuntoon. Mitä edellyttää ja miten? Profilointi ja erikoistuminen?
Palveluiden saatavuuteen ja palveluverkkoon liittyvät kysymykset: proaktiivinen vai reaktiivinen toimintamalli? Miten lähipalvelut turvataan uudessa mallissa?
Henkilöstön kannustinjärjestelmät muutostilanteessa (organisaatiomuutoksesta toiseen: Paras-uudistus, sosiaali- ja terveyspalveluiden yhdistäminen, yhteistoiminta-alueen muodostaminen, kuntaliitokset ja sote –uudistus)
Julkinen keskustelu pyörii järjestäjän ja tilaajan roolin ympärillä –entä palvelun käyttäjien rooli?
Tuotteistaminen
Jos 10 % asiakkaista aiheuttaa 80 % kustannuksista Porinkin perusturvan yta-alueella, niin mitä on omaehtoisesti tehtävissä ja miten?
Tanskan malli: kunnat maksavat viidelle suuralueelle asukasmäärän ja asukkaiden käyttämien palvelujen perusteella kannustaa kuntia ennaltaehkäiseviin toimintamalleihin: terveysasemat antavat terveysneuvontaa, palkattu runsaasti esim. toiminta- ja fysioterapeutteja, tehdään järjestelmällisesti ehkäiseviä kotikäyntejä, perhelääkärit jne.
K I I T O S ! ! !