Muuttoliike ja aluekehitys 2010 2014

MUUTTOLIIKE JA ALUEKEHITYS

Mitkä alueet ovat kehityksen dynamoja ja missä moottori yskii?

Valtiotieteen tohtori Timo Aro

Marraskuu 2015

”En tiedä muista

ihmisistä, mutta kun

aamulla kumarrun

laittamaan kengät

jalkaani, ajattelen, että

herrajumala, mitä

seuraavaksi?”

- Charles Bukowski ’Lounaalla’ 1999 -

Analyysi kuntien välisestä

muuttoliikkeestä vuosina

2010-2014

Analyysin kohteena olivat kaikki Suomen maakunnat (18), seutukunnat (70) ja kunnat (317) 1.1.2015 alueluokituksen mukaisesti

Analyysissä selvitettiin eri alueiden veto-voimaa kuntien välisessä muuttoliik-keessä vuosina 2010-2014. Aineisto sisältää noin 1,4 miljoonaa muuttoa kuntien välillä viisivuotisjaksona 2010-2014

Analyysi sisältää määrällisen (nettomuut-to abs.) ja suhteellisen (promillea keski-väkiluvun tuhatta asukasta kohden) tar-kastelun.

Aineistona Tilastokeskuksen muuttoliiketilastot vuosilta 2010-2014

Luonnollinen väestönlisäys

Nettomaahan-muutto

Kuntien välinen

muuttoliike

1.Kovat vetovoimatekijät

2.Pehmeät vetovoimatekijät

3.Identiteettitekijät

4.Sijainti suhteessa kasvukes-kukseen / kasvukeskuksiin

5.Ulkoinen ja sisäinen saavutettavuus

6.Mainekuva

Muuttovetovoimaisen

alueen kuusi tunnus-

merkkiä

2010-luvun alun muuttoliike

pähkinänkuoressa 1 (2)

1.Muuttovoittoa saavien alueiden määrä on entistä alhaisempi: vain yksi neljä kunnasta ja seudusta on saanut muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä. Nuorista (15-24 v.) on saanut muuttovoittoa vain joka kymmenes kunta (18/317)d)

2.Muuttovoittoa saavat alueet sijaitsevat a) laajene-valla metropolialueella, b) suurissa ja keskisuurissa korkeakoulukaupungeissa, c) suurten kaupunkien kehyskunnissa ja d) pistemäisesti muualla maassa. Muuttotappiolliset alueet sijaitsevat ensisijaisesti a) ydinmaaseudun ja harvaan asutun maaseudun alueella, b) maakuntien 2- ja 3 –(seutu)keskuksissa ja c) rakenne-muutospaikkakunnilla

3.Kasvavien ja muuttovoittoisten kaupunkiseutujen sisäisessä dynamiikassa merkittävä muutos 2010-luvulla keskuskaupunkien ja niiden kehyskuntien välillä: keskuskaupunkien vetovoima on kasvanut merkittävästi 2010-luvun aikana suhteessa aikai-sempaan kehitykseen ja kehyskuntien vetovoima vähentynyt

2010-luvun alun muuttoliike

pähkinänkuoressa 2 (2)

4.Muuttoalttius eli muuttajien määrä suhteessa vastaavanikäiseen väestöön on kasvanut keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä kaikissa ikäryhmissä: 15-19-vuotiaiden muuttoalttius on 2,3 kertaistunut ja 20-24-vuotiaiden lähes kaksinkertaistunut 2010-luvulla esim. 1990-luvun vaihteeseen verrattuna

5. Lisääntynyt maahanmuutto: maahanmuutto on usealla alueella ainoa väestökehityksen dynaaminen osatekijä

0

50

100

150

200

250

15–19 -vuotiaat 20–24 -vuotiaat 25–29 -vuotiaat

30–34 -vuotiaat 35–39 -vuotiaat 60–64 -vuotiaat

Esimerkki eri ikäryhmien muuttoalttiudesta suhteessa

vastaavanikäisen väestön kokoon vuosina 1972-2012

Muuttoalttius eli tulo- ja

lähtömuuttajien määrä suhteessa vastaavanikäiseen väestöön on kasvanut kaikissa ikäryhmissä keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä

Muuttoalttius on ylivoimaisesti korkein nuorten 20-24 –vuotiaiden ikäryhmässä: nuorten ikäryhmän muuttoalttius on käytännössä lähes kaksinkertaistunut 1990-luvun alkuun verrattuna

Nuorten 15-19 –vuotiaiden muutto-alttius on 2,3 kertaistunut vuosien 1987-2012 välisenä aikana

Eri ikäryhmien muuttoalttiudessa suuria eroja: esimerkiksi 20-24 –vuotiaiden muuttoalttius 11 kertaa suurempi kuin 60-64 -vuotiailla

Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

16150

5014

26649

33233

27401

8341

0

5000

10000

15000

20000

25000

30000

35000

2000-2004 2005-2009 2010-2014

Keskuskaupungit (5) Keskuskaupunkien kehyskunnat (44)

Suurilla kaupunkiseuduilla tarkoi-tetaan Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun ja Jyväskylän seutuja (keskuskaupungit ja kehyskunnat)

Helsingin muuttovoitto (13 244) oli noin puolet keskuskaupunkien yhteenlasketusta muuttovoitosta: Helsingin kaupunki sai muuttotap-piota vielä vuosina 2000-2004 ja Turun kaupunki vuosina 2005-2009

Suurten kaupunkien kehyskuntien muuttovoitot vähentyneet merkit-tävästi finanssikriisin jälkeen: jopa osa suurten kaupunkiseutujen kehyskunnista on kärsinyt muuttotappioista vuosina 2010-2014 (12 kuntaa)

Esimerkki keskuskaupunkien (5) ja niiden kehyskuntien (44)

nettomuutosta kuntien välisessä muuttoliikkeessä vuosina 2000-2014

1. Kuntien välinen muuttoliike maakunnittain vuosina 2010-2014

Kuntien välinen muuttoliike

määrällisesti maakunnittain

2010-2014

Vain neljä maakuntaa 18:sta sai muuttovoittoa kuntien välisestä muuttoliikkeestä vuosina 2010-2014: Uusimaa, Pirkanmaa, Varsinais-Suomi ja Päijät-Häme

Muuttovoitot keskittyivät Helsinki-Turku-Tampere –kasvukolmion maakuntiin: Uudenmaan osuus muuttovoitosta 60 %, Pirkanmaan 29 %, Varsinais-Suomen 9,6 % ja Päijät-Hämeen 1,4 %

14 maakuntaa kärsi muuttotappiota: eniten määrällistä muuttotappiota saivat Lappi, Kainuu, Kymenlaakso ja Pohjois-Pohjanmaa

Pohjois-Savon muuttotase tasapainottu-massa Kuopion suurten muuttovoittojen ansiosta +16 244

+2 582

-2 016 +7 804

-2 057 -2 411

-1 175

-2 943

-4 182

-3 198

-1 298 -259

-973

-2 097

-1 389

-3 114

+228 -86

Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Kartta ja analyysi: Timo Aro 2015


suhteellisesti (promillea 1000

asukasta kohden) maakunnittain

vuosina 2010-2014

+10,4

-9,0 +15,7

+15,7

+1,1

+5,5

-10,6 -13,4

-17,1

-7,3

-22,9

-39,6

-7,8 -1,0

-3,5

-13,7

-10,5 -17,2


Pirkanmaa sai eniten muutto-voittoa suhteessa asukaslukuun ja Uusimaa toiseksi eniten

Asukaslukuun suhteutettuna eniten muuttotappiota saivat Kainuu ja Lappi. Lisäksi Kymen-laakson, Keski-Pohjanmaan ja Ete-lä-Savon muuttotappiot merkittä-vät suhteessa asukaslukuun

Pohjois-Savon ja Keski-Suomen maakun-tien muuttotase lähellä tasapainoa.

Kaupunki-maaseutu-luokituksen tyyppi

Väestömäärän muutos abs. vuosina 1990-2013

Väestömää-rän muutos % vuosina 1990-2013

KAUPUNKIALUEET 645 189 20,8

Sisempi kaupunkialue

267 304 18,4

Ulompi kaupunkialue

257 368 21,9

Kaupungin kehysalue

120 517 25,6

MAASEUTUALUEET -190 375 -10,4

Maaseudun paikalliskeskukset

-11 331 -3,4

Kaupungin läheinen maaseutu

27 385 7,4

Ydinmaaseutu -92 724 -13,0

Harvaan asuttu maaseutu

-113 705 -27,3

Alueiden väestönkehitys ilman kuntarajoja vuosina 1990-2013

2. Kuntien välinen muuttoliike seutukunnittain vuosina 2010-2014


määrällisesti seutukunnittain

vuosina 2010-2014

16 kaupunkiseutua 70:stä sai muut-tovoittoa ja 54 seutua kärsi muuttotappiota vuosina 2010-2014

Helsingin ja Tampereen seudut saivat kaksi kolmasosaa (63,3 %) koko maan muuttovoitosta

Muuttovoittoa saaneet seudut keskittyivät erityisesti liikenne- ja kasvukäytävien varrelle tai niiden vaikutusalueelle sekä muille suurille tai keskisuurille korkeakouluseuduille (pl. Tunturi-Lapin seutu ja Ahvenanmaa)

Muuttotappiota saivat eniten maakuntien 2- tai 3-keskusten ympärillä olevat kaupunkiseudut tai rakennemuutosseudut (Kemi-Tornion, Kajaanin, Raahen, Kotka-Haminan, Kouvolan, Pietarsaaren, Nivala-Haapajärven, Ylä-Savon jne.


+17 109

+9 556

+4 538

+3 650

+2 697

+1 805

+737

+540

+470

+228

+104

+190

-2 439

-2 118

-1 883

-1 659

-1 455

-1 452

Tampereen seutukunta oli vetovoi-maisin alue suhteessa asukaslukuun vuosina 2010-2014.

Seuraavaksi vetovoimaisimpia seutuja olivat Ålands landbygds, Kuopion, Oulun, Turun ja Tunturi-Lapin seudut.

Helsingin seutukunta oli ”vasta” 7:nneksi vetovoimaisin seutu suh-teessa asukaslukuun

Asukaslukuun suhteutettuna eniten muuttotappiota saivat Haapavesi-Siikalatvan, Sydösterbottens, Raahen, Koillismaan, Järviseudun ja Torniolaakson seudut


suhteellisesti seutukunnittain

vuosina 2010-2014


+25,0

+20,7

+15,5

+13,1

+11,8

+10,2

+5,9

+5,7

+3,8

+1,1

+1,0

+ 14,4

3. Kuntien välinen muuttoliike kunnittain vuosina 2010-2014


kunnittain määrällisesti

vuosina 2010-2014

Kuntien välinen muuttoliike yhteensä vuosina 2010-2014

yli + 400 henkilöä

Yli - 500 henkilöä

-----

Kuntien välinen muuttoliike oli positiivinen 79 kunnassa (24,7 % kunnista) ja negatiivinen 241 kunnassa (75,3 %) vuosina 2010-2014

Kuntien välinen muuttoliike oli positiivinen metro-polialueen laajalla vaikutusalueella, Tampereen, Turun, Jyväskylän, Kuopion, Joensuun, Porin, Seinä-joen, Vaasan ja Oulun seudulla sekä pistemäisesti näiden alueiden ulkopuolella

Kuntien välisestä muuttoliikkeestä sai ylivoimai-sesti eniten muuttovoittoa Helsinki (13.582). Yli tuhat henkilöä muuttovoittoa saivat Helsingin lisäksi 10 muuta kuntaa: mm. Tampere (5441), Oulu (3607), Turku (3559), Kuopio (2653), Espoo (2584) ja Lahti (1684).

Kuntien välisestä muuttoliikkeestä sai kuusi kuntaa yli tuhat henkilöä muuttotappiota: määrällisesti eniten muuttotappiota saivat Kajaani (-1635), Kouvola (-1476), Kemi (-1195), Kotka (-1180), Salo (-1160) ja Raahe (-1138)



kunnittain suhteellisesti vuosina

2010-2014

Kuntien välinen muuttoliike promillea keskiväkiluvusta per vuosi vuosina 2010-2014

yli +10 promillea 1000 as. kohden

yli -10 promillea 1000 as. kohden

Kuntien välisestä muuttoliikkeestä saivat suhteessa asukaslukuun eniten muuttovoittoa Kauniainen, Jomala, Pirkkala, Lempäälä ja Kustavi.

20 eniten muuttovoittoa saaneen kunnan joukossa oli kolme kaupunkia: Seinäjoki, Kuopio ja Tampere. Helsinki sijalla 21.

Muuttotappiollisimmat kunnat suhteessa asukaslukuun sijaitsivat maakuntien reuna-alueilla ympäri maata, pääsääntöisesti harvaan asutulla maaseudulla tai ydinmaaseudulla

39 kuntaa kärsi yli 10 promillea muuttotappiota kuntien välisestä muuttoliikkeestä. Eniten muuttotappiota saivat Siikajoki , Kristiinankaupunki, Pudasjärvi, Kyyjärvi ja Sievi



Muuttoliikkeen ja

liikenneväylien

välinen yhteys

TOP 20 kuntien välinen muuttoliike määrällisesti ja

suhteellisesti 2010-2014

KUNTA KUNTIEN VÄLINEN MUUTTOLIIKE YHTEENSÄ (ABS.) VUOSINA 2010-2014

Helsinki 13582

Tampere 5441

Oulu 3607

Turku 3599

Kuopio 2653

Espoo 2584

Lahti 1684

Seinäjoki 1627

Pirkkala 1250

Jyväskylä 1245

Lempäälä 1086

Ylöjärvi 856

Joensuu 814

Hämeenlinna 717

Lieto 716

Kauniainen 634

Nokia 623

Sipoo 580

Pori 547

Kaarina 503

KUNTA KUNTIEN VÄLINEN MUUTTOLIIKE PROMILLEA 1000 ASUKASTA KOHDEN PER VUOSI (2010-2014)

Kauniainen 14,1

Jomala 13,9

Pirkkala 13,9

Lempäälä 10,2

Kustavi 10,0

Kittilä 8,8

Lieto 8,5

Lemland 8,5

Uurainen 6,9

Marttila 6,2

Sipoo 6,2

Toivakka 6,2

Ylivieska 6,1

Seinäjoki 5,5

Ylöjärvi 5,5

Kontiolahti 5,1

Kuopio 5,0

Tampere 5,0

Ilmajoki 4,8 Lemi, Helsinki, Muurame 4,5 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot: analyysi Timo Aro 2015

4. Nettomaahanmuutto kunnittain vuosina 2010-2014

Nettomaahanmuutto määräl-

lisesti kunnittain vuosina

2010-2014

Maahanmuutosta saivat muuttovoittoa de facto kaikki Suomen kunnat eli 98,8 % kunnista (316/320) vuosina 2010-2014

Kuntien nettomaahanmuutto oli yhteensä 83 600 henkilöä vuosina 2010-2014 eli lähes Porin asukasluvun verran

Siirtolaisuudesta sai 16 kuntaa yli tuhat henkilöä määrällistä muuttovoittoa: eniten määrällistä muuttovoittoa saivat Helsinki (16555), Espoo (7776), Vantaa (6459), Turku (3762), Tampere (2995), Oulu (2235), Kotka (1860), Vaasa (1851) ja Jyväskylä (1629).

Siirtolaisuudesta sai vain neljä kuntaa koko maassa ns. ”tilastollista” muuttotappiota vuosina 2010-2014: Liminka (-28), Lumijoki (-5), Savukoski (-1) ja Luhanka (-1)

Nettosiirtolaisuus yhteensä vuosina 2010-2014

yli + 1000 henkilöä

yli -1 henkilöä

-----


Nettomaahanmuutto suhteel-

lisesti kunnittain vuosina

2010-2014

Nettosiirtolaisuus ylitti +10 promillea keskiväkiluvun tuhatta asukasta kohden seitsemässä kunnassa vuosina 2010-2014.

Manner-Suomen kunnista maahanmuutosta saivat eniten muuttovoittoa suhteessa asukaslukuun Vöyri, Kristiinankaupunki ja Siikajoki (12,3). Tilastoja ”vääristää” vastaan-ottokeskuspaikkakunnat

20 siirtolaisuudesta suhteessa asukaslukuun eniten muuttovoittoa saaneen kunnan joukossa oli kolme kaupunkia Kristiinankau-pungin lisäksi: Kotka, Kemi ja Vantaa

Liminka sai määrällisesti ja suhteellisesti eniten muuttotappiota siirtolaisista (-0,6 promillea).

Nettosiirtolaisuus promillea keskiväkiluvusta vuosina 2010-2014

yli + 10 promillea 1000 as. kohden

yli -0,1 promillea 1000 as. kohden


TOP 20 nettosiirtolaisuus määrällisesti ja suhteellisesti

vuosina 2010-2014

KUNTA NETTOSIIRTOLAISUUS YHTEENSÄ VUOSINA 2010-2014

Helsinki 16555

Espoo 7776

Vantaa 6459

Turku 3762

Tampere 2995

Oulu 2235

Kotka 1860

Vaasa 1851

Jyväskylä 1629

Lappeenranta 1430

Lahti 1413

Kuopio 1298

Rovaniemi 1131

Hämeenlinna 1095

Joensuu 1038

Kouvola 1022

Kajaani 862

Pietarsaari 820

Pori 817

Kerava 746

KUNTA NETTOSIIRTOLAISUUS PROMILLEA 1000 ASUKASTA KOHDEN PER VUOSI (2010-2014)

Geta 18,7

Föglö 17,0

Vöyri 14,4

Kristiinank. 13,5

Siikajoki 12,3

Eckerö 11,3

Kökar 11,1

Pudasjärvi 9,7

Pietarsaari 8,4

Närpiö 7,6

Punkalaidun 7,6

Lumparland 7,4

Lieksa 7,3

Sund 7,0

Kotka 6,8

Vårdö 6,4

Kemi 6,3

Vantaa 6,3

Honkajoki 6,2

Uusikaarlepyy 6,2 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot: analyysi Timo Aro 2015

Johtopäätökset tiivistettynä

25

1.Muuttoliike muovaa aluerakennetta keskittä-vään suuntaan kaksoismekanismin ja valikoivuuden vuoksi: kasvavat seudut hyötyvät samanaikaisesti sekä määrällisestä muuttoliikkeestä että muuttajien rakenteesta

2.Aluerakenteen, liikennejärjestelmän ja muutto-liikkeen välinen kasvava yhteys: kasvu suuntautuu yhtäältä sisäänpäin kasvukeskuksiin ja toisaalta kaupunki-rakenne laajenee ulospäin liikenne- ja kasvukäytävien suun-taisesti (esim. HHT-vyöhyke)

3.Suurten kaupunkiseutujen sisäinen muutto-liikedynamiikka iso kysymysmerkki taantuman jälkeen: onko keskuskaupunkien urbaani imu vain väli-aikainen suhdanneilmiö ja asuntomarkkinakysymys vai pysyvä muutos muuttoalttiiden nuorten ikäluokkien arvoissa, asenteissa ja preferensseissä

4.Maahanmuuttajat ja turvapaikanhakijat ”villi kortti” aluekehityksen ja muuttoliikkeen kannalta

LISÄTIETOJA:

Valtiotieteen tohtori Timo Aro

[email protected]

www.timoaro.fi

@timoaro

045 6577890

http://www.timoaro.fi/

Data & Analytics

Muuttoliike ja aluekehitys 2010 2014