Metropolialueen muuttoliikeananalyysi final

Valtiotieteen tohtori Timo Aro

METROPOLIALUEEN MUUTTOLIIKEANALYYSI

© Timo Aro 2012

Sisältö

1. Tausta

2. Metropolialueen muutto-

liikkeen määrällinen kehitys

vuosina 2000-2011

3. Metropolialueen

muuttoliikkeen laadullinen

(muuttajien rakenne) kehitys

vuosina 2000-2009

4. Tulkinnat

© Timo Aro 2012

1. Tausta © Timo Aro 2012

ALUE- JA KAUPUNKIKEHITYKSEN NELJÄ ISOA TEEMAA

2010-LUVULLA:

- Keskittyminen

- Kehityskäytävät, -vyöhykkeet ja –kehät

- Sopimuksellisuus (kaupunkiseutulähtöisyys)

- Mainekuva

© Timo Aro 2012

HAJAUTETTU HYVINVOINTIVALTIO

1950-1990’

• Keskeisiä toimenpiteitä: Teollistava aluepolitiikka, kehitysaluetuet, syrjäisyyslisät, hajasijoittaminen, valtionyhtiöiden sijoituspäätökset, valtionosuudet, alueyliopistot jne.

• Koheesiopolitiikka keskiössä:

50-100 keskittymää

HAJAUTETTU KILPAILUVALTIO 1990-2010’ • Keskeisiä toimenpiteitä: ammattikorkeakoulut, yliopistokeskukset, rakennerahastot, osaamiskeskusohjelma, aluekeskusohjelma, KOKO-ohjelma, elin-keino- ja kehitysyhtiöt, aluehallinto

•Koheesio- ja kilpailukykypolitiikka keskiössä: noin 30 keskittymää

METROPOLIVALTIO

2010’- • Keskeisiä toimenpiteitä: Toiminnalliset alueet, suuret

kaupungit ja kaupunkiseudut, sopimukselliset menettelyt (kasvu- ja kaupunki-sopimukset, MAL-aiesopimukset, innovatiiviset kaupungit 2014-2020, innovaatiokeskittymät jne.), kunta- ja palvelurakennereformit jne.

•Kilpailukykypolitiikka keskiössä: noin 5-12 keskittymää

Lähde: mukaillen Sami Moisio 2012: © Timo Aro 2012

Muuttoliikkeen erityispiirteet 2000-luvulla 1 (2)

Joka kolmas kunta tai seutukunta on saanut määrällistä muuttovoittoa 2000-luvulla. Kunnittain tarkasteltuna eniten määrällistä muuttovoittoa saivat maan sisäisestä muuttoliikkeestä Tampere (4 130), Oulu (3 231), Seinäjoki (2 872) ja Hämeenlinna (2 601) vuosina 2005-2011. Esimerkiksi Seinäjoen muuttovoiton suuruutta kuvaa se, että väkilukuun suhteutettuna se vastaa sitä, että Tampere olisi saanut noin 15 000 henkilöä muuttovoittoa (Tampereen väestöpohja 3,6 kertaa suurempi kuin Seinäjoen). Suhteessa väkilukuun eniten muuttovoittoa saivat Vesilahti (Tre), Liminka (Oulu), Pirkkala (Tre) ja Masku (Tku)

Muuttovoittoa saaneet kunnat ovat keskittyneet a) suuriin kasvukeskuksiin ja niiden kehyskuntiin, b) Helsingin ja Tampereen laajenevalle vaikutusalueella ja c) pistemäisesti yksittäisille paikkakunnille. Yli tuhat henkilöä muuttovoittoa sai vain 24 kuntaa vuosina 2005-2011, jotka sijaitsivat Seinäjokea ja Jyväskylää lukuun ottamatta Helsingin, Tampereen, Turun tai Oulun vaikutusalueella.

Kuntien määrällisen muuttovoiton sijaan on olennaisempaa tarkastella kuntien muuttotasetta suhteessa muuttajien rakenteeseen: määrällistä muuttovoittoa sai vain joka kolmas kunta, mutta työllisistä (työssä olevat) sai muuttovoittoa joka neljäs kunta, korkea-asteen tutkinnon suorittaneista joka toinen kunta ja nettomuuton tulokertymä oli positiivinen joka toisessa kunnassa. Toisin sanoen kuntataloudellisesti merkittävästä määrällisestä muuttovoitosta voi aiheutua negatiivisia seurausvaikutuksia (keskuskaupungit) ja lievistä muuttotappioista voi olla hyötyä jos muuttajien rakenne on optimaalinen. Optimaalisin tilanne on kunnissa, jossa kunta saa samanaikaisesti maltillista määrällistä muuttovoittoa ja tulo- ja lähtömuuttajien rakenne/profiili on ideaali (keskuskaupunkien kehyskunnat).

© Timo Aro 2012

Muuttoliikkeen erityispiirteet 2000-luvulla 2 (2)

Asumis- ja ympäristöperustaiset lähimuutot ovat kasvaneet yhtäjaksoisesti 1970-luvun puolivälistä alkaen.

2000-luvulla tehty keskimäärin noin 850 000-900 000 muuttoa vuodessa. Kaksi kolmesta muutosta kuntien sisäisiä ja yksi kolmesta ylittää kunnan rajat. Kunnan rajat ylittävistä muutoista noin puolet saman kaupunkiseudun / työssäkäyntialueen sisäisiä muuttoja. Toisin sanoen keskimäärin vain joka viides muutto niin sanottu aito muutto, jossa vaihtuu asuin- ja työpaikka sekä päivittäinen sosiaalinen elinpiiri.

Kuntien välinen muuttoliike oli viisivuotisjaksoittain tarkasteltuna vuosina 2005-2009 niin määrällisesti kuin suhteellisesti vilkkaampaa kuin koskaan aikaisemmin. Muuttoliikkeen kasvu tulee esiin kaikissa ikäryhmissä. Vuonna 2011 rikottiin aikaisempi kuntien välinen muuttoliike-ennätys vuodelta 1974

Siirtolaisuuden osuus väestönkasvussa on noussut jo suuremmaksi tekijäksi kuin maan sisäinen muuttoliike joissakin kaupungeissa ja kaupunkiseuduilla. Nettosiirtolaisuudesta saivat muuttovoittoa

käytännössä kaikki kunnat (pl. 6 kuntaa) .

© Timo Aro 2012

25,3 % (2011)

65,8 % (2000-2011)

35,8 % (2009)

30,3 % (2010)

24,1 % (2010)

42,4 % (2010)

42,9 % (2010)

42,9 % (2010)

0

10

20

30

40

50

60

70

Väestöstä

Väestönkasvusta 2000-2011

Bruttokansantulosta

Työpaikoista

Yritystoimipaikoista

Tutkimus- ja kehitysmenoista

Tutkimus- ja kehityshenkilöstöstä

Ylemmän korkeakoulututkinnon tai tutkijakoulutuksen suorittaneista

© Timo Aro 2012 Lähde: Tilastokeskus

Metropolialueen 14 kunnan osuus (%) koko maasta eräillä mittareilla

Käsitteet ja aineistot

Keskeiset käsitteet:

Nettomuutto = tulo- ja lähtömuuton välinen erotus

Nettosiirtolaisuus = maahan- ja maastamuuton välinen erotus

Maassamuutto = kuntien välinen muuttoliike, maan sisäinen muuttoliike

Siirtolaisuus = kansainvälinen muuttoliike

Määrällinen kehitys = kehitys ilmaistaan absoluuttisina lukuina

Suhteellinen kehitys = kehitys ilmaistaan joko prosentteina sataa henkilöä tai promillena tuhatta henkilöä kohden

Keskiväkiluku = jonkun alueen väkiluku keskimäärin erikseen määriteltynä aikana

Työmarkkina-asema, pääasiallinen toiminta = henkilön työmarkkina-asema voi olla työllinen (työssä oleva), työtön tai työvoiman ulkopuolinen (lapsi, eläkeläinen, opiskelija, varusmies, muu työvoimaan kuulumaton tai tuntematon)

Tulokertymä = jonkun alueen kaikkien tulo- ja lähtömuuttajien kalenterivuoden kaikki tulot (valtionveronalaiset tulot, kunnallisveronalaiset tulot, yrittäjätulot ja muut tulot). Tulokertymä saadaan on tulo- ja lähtömuuttajien kaikkien tulojen välinen erotus, joka voi olla joko positiivinen tai negatiivinen

Keskimääräiset tulot = jonkun alueen kaikkien tulo- tai lähtömuuttajien keskimääräiset tulot kalenterivuoden aikana. Tulot pitävät sisällään valtionveronalaistet tulot, kunnallisveronalaiset tulot, yrittäjätulot ja muut tulot)

Aineistot:

Muuttoliikettä koskevat määrälliset tiedot: Tilastokeskuksen StatFin –tietokannan vuositaulukot vuosien 2000-2011 välisenä aikana

Muuttoliikkeen rakennetta koskevat tiedot: Tilastokeskuksen Muuttajien taustatiedot tietokannan vuositaulukot vuosien 2000-2009 välisenä aikana

Muut Tilastokeskuksen väestönkehitykseen ja muuttoliikkeeseen liittyvät tilastot ja tietokannat

Muuttoliikkeeseen liittyvät tutkimukset, selvitykset, kartoitukset ja analyysit: omat ja muiden tekemät

© Timo Aro 2012

Analyysin viitekehyksenä ns. valikoiva muuttoliike

Muuttoliikkeen määrällisten ja laadullisten aineistojen yhdistäminen. Määrälliset aineistot ovat usein harhaanjohtavia varsinkin kuntatalouden, sosiaalisen ja demografisen rakenteen näkökulmasta. Luotettavien johtopäätösten tekemiseksi on tutkittava muuttoliikkeen määrällistä ja laadullista rakennetta samanaikaisesti. Alueiden kannalta kriittinen kysymys on, keitä ovat tulo- ja lähtömuuttajat taloudellisilta, sosiaalisilta ja demografisilta ominaisuuksiltaan ja mitä seurausvaikutuksia rakenteesta on kuntatalouteen ja väestörakenteeseen lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

Muuttoliikkeen valikoivuus = tulo- ja lähtömuuttajien profiilien välillä on merkittäviä eroja työmarkkina-asemassa, muuttojen suuntautumisessa, ikä-, koulutus- ja tulorakenteessa, jonka seurauksena taloudelliset, sosiaaliset ja demografiset erot kasvavat niin saman toiminnallisen kaupunkiseudun kuntien välillä kuin keskuskaupungin sisällä eri osa-alueiden välillä. Erot tulevat esiin keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

Jokainen muuttaja aiheuttaa sekä tulo- ja menovaikutuksia sekä luovuttavalle että vastaanottavalle kunnalle. Tulovaikutukset liittyvät verotuloihin, verotulotasaukseen ja valtionosuuksiin ja menovaikutukset julkisten palveluiden kysyntään, palvelutuotantoon, infrastruktuuriin, asuin- ja tonttitilan tarpeeseen jne. Kaikki keskeisimmät tulo- ja menovaikutukset liittyvät kytkeytyvät muuttajan työmarkkina-asemaan.

© Timo Aro 2012

2. Metropolialueen muuttoliikkeen määrällinen kehitys vuosina 2000-2011

© Timo Aro 2012

-3000

0

3000

6000

9000

12000

15000

18000

21000

24000

27000

30000

33000

36000

39000

42000

45000

Luonnollinen väestönlisäys Maassamuutto Siirtolaisuus


Metropolialueen määrällinen väestönkehitys kunnittain vuosina 2000-2011

Helsingin ja Espoon

väkiluku kasvoi noin

42 000 henkilöllä. Helsingin

kasvu perustuu

maahanmuuttoon ja

Espoon

luonnolliseen

väestönlisäykseen.

Metropolialueen

väkiluku kasvoi

158 000 hlöllä vuosina 2000-

2011. Kaikki alueen

kunnat väestöl-

lisellä kasvu-uralla.

Metropolialueen väkiluku kasvoi

158 000 henkilöllä vuosina 2000-

2011…eli:

Yhdessä Pendolino –junassa on 309

paikkaa ja junan pituus on 159 metriä

158 000 uutta asukasta = 511 Pendo-

lino junallista ihmistä

Jos Metropolialueen väestön-

lisäys huomioidaan ja istutettaisiin kaikki

uudet asukkaat Pendolino –juniin, niin

junan pituus olisi yhteensä 81,2 km

- Juna ulottuisi Helsingin rautatieasemalta

lähelle Hämeenlinnaa tai Lahtea…

© Timo Aro 2012

-20 %

-10 %

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %

Maassamuutto Siirtolaisuus Luonnollinen väestönlisäys


Metropolialueen väestönkehityksen osatekijöiden osuus (%) kasvussa vuosina 2000-2011

Vähintään 50 %

kunnan väestön-

kasvusta perustui

maan sisäiseen

muuttoliikkeeseen

Sipoossa,

Mäntsälässä,

Nurmijärvellä,

Pornaisissa ja

Vihdissä

Järvenpään,

Vantaan ja

Espoon kasvu

perustuivat

ensisijaisesti

luonnolliseen

väestönlisäykseen

. Helsingin kasvu

perustui

siirtolaisuuteen

1,7

2,8

2,3

6,6

5,6

8,2

9,5

4,6

6,7

6,2

5,8

7,6

8,9

9,3

-0,6

1,7

0,2

0

4,2

0,4

2,6

9,9

7,7

8,3

10,4

9,4

9,8

8,2

1,8

1,5

3,7

1,1

1,7

2,9

3,1

0,7

0,9

1,3

1

0,8

0,4

1,9

-5 0 5 10 15 20 25

Kauniainen

Hyvinkää

Helsinki

Järvenpää

Metropolialue

Kerava

Vantaa

Espoo

Sipoo

Tuusula

Vihti

Mäntsälä

Nurmijärvi

Pornainen

Kirkkonummi

Luonnollinen väestönlisäys Maassamuutto Siirtolaisuus

© Timo Aro 2012

Metropolialueen suhteellinen väestönkehitys (promilleina tuhatta asukasta kohden keskiväkiluvusta) vuosina 2000-2011

Metropolialueen

nopeimmin

kasvaneet

kunnat olivat

väkilukuun

suhteutettuna

Kirkkonummi,

Pornainen ja

Nurmijärvi.

Metropolialueen

kaikki kunnat

kasvoivat. Kasvu

oli vähäisintä

Kauniaisissa,

Hyvinkäällä,

Helsingissä ja

Järvenpäässä

Lähde: Tilastokeskus

2,9

6 6,2

7,7 8,3

11,5 11,5

15,2 15,2 15,3 15,8

17,2 17,8

19,1 19,4

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

20

22

© Timo Aro 2012

Metropolialueen suhteellisesti eniten kasvaneet kunnat vuosina 2000-2011

(promillea vuodessa keskiväkiluvun 1000 asukasta kohden)

Lähde: Tilastokeskus

Yhteenveto metropolialueen määrällisen muuttoliikkeen kehityksestä

vuosina 2000-2011 Joka neljäs suomalainen (25,3 %) asuu metropolialueella, mutta kaksi kolmasosaa (65,3 %) koko maan väestönkasvusta

kohdistui metropolialueelle vuosina 2000-2011

Metropolialueen väkiluku kasvoi noin 158 000 henkilöllä vuosina 2000-2011 eli noin 13 100 henkilöllä vuodessa.

Väestönlisäyksestä luonnollisen väestönlisäyksen osuus oli 52 % ja muuttoliikkeen 48 %. Siirtolaisuuteen perustuva

väestönkasvu oli ensimmäisen kerran suurempaa kuin maan sisäinen muuttoliike (5- ja 10 -vuotisjaksoittain

tarkasteltuna)

Määrällisesti eniten kasvoivat alueen suurimmat kaupungit Helsinki (42 598), Espoo (42 415) ja Vantaa (26 118).

Kehyskunnista määrällisesti eniten kasvoivat Nurmijärvi, Kirkkonummi ja Tuusula.

Asukaslukuun suhteutettuna nopeimmin kasvoivat Kirkkonummi, Pornainen, Nurmijärvi ja Mäntsälä. Yli 1,5 %:in

vuosittaista väestönkasvua voidaan pitää haastavana palvelurakenteen ja investointien kannalta. Tämän rajan ylittivät

Kirkkonummi (1,9 %), Pornainen (1,9 %), Nurmijärvi (1,8 %), Mäntsälä (1,7 %), Tuusula (1,5 %), Sipoo (1,5 %) ja Espoo

(1,5 %).

Maan sisäisestä muuttoliikkeestä saivat kaikki kunnat muuttovoittoa pl. Kauniainen. Maassamuuton merkitys

väestönkasvussa oli suurin Sipoossa, Nurmijärvellä ja Vihdissä sekä vähäisin Kauniaisissa (negatiivinen), Järvenpäässä

(negatiivinen) ja Helsingissä.

Nettosiirtolaisuus oli positiivinen kaikissa alueen kunnissa. Siirtolaisuuden merkitys väestönkasvussa oli suurin Helsingissä,

Espoossa ja Vantaalla sekä vähäisin Pornaisissa, Sipoossa ja Nurmijärvellä.

Syntyvyys oli kuolleisuutta suurempaa kaikissa metropolialueen kunnissa. Luonnollisen väestönlisäyksen merkitys

väestönkasvussa oli suurin Kirkkonummella, Pornaisissa ja Nurmijärvellä sekä alhaisin Kauniaisissa, Hyvinkäällä ja

Helsingissä.

© Timo Aro 2012

3. Metropolialueen muuttoliikkeen laadullinen/rakenteellinen kehitys

vuosina 2000-2009

© Timo Aro 2012

Muuttajien työmarkkina-asema

© Timo Aro 2012

Työllisten nettomuutto metropolialueella vuosina 2000-2009

6822

7402

629

1103

-209

841

1795

868

2185

220

718

1501

3750

1188

3351

9705

842 492

-88

1140

1668

1053 1260

221

874 1110

4164

1134

-500

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

4500

5000

5500

6000

6500

7000

7500

8000

8500

9000

9500

10000

2000-2004 2005-2009

Metropolialueen

kunnat saivat

työllisistä muut-

tovoittoa

yhteensä noin

56 000 hlöä vuosina

2000-2009

Työlliset ovat

jokaisen kunnan

kannalta tavoi-

teltavinta muutta-

jia useiden posi-

tiivisten ker-

rannaisvaikutus-

ten vuoksi

Helsinki sai

neljänneksen

enemmän työllisiä

vuosina 2005-2009

kuin edellisenä

viitenä vuotena.

Espoo taas noin

puolet vähemmän.

© Timo Aro 2012 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta

4,4

3

3

4,3

-3,5

6,2

10,5

10,6

9,4

9,5

8,7

7,5

4,2

9

4,4

-6 -4 -2 0 2 4 6 8 10 12

Espoo

Helsinki

Hyvinkää

Järvenpää

Kauniainen

Kerava

Kirkkonummi

Mäntsälä

Nurmijärvi

Pornainen

Sipoo

Tuusula

Vantaa

Vihti

Metropolialue Mäntsälä ja

Kirkkonummi

saivat eniten

muuttovoittoa

työllisistä

suhteessa

asukaslukuun

Kauniainen oli

ainoa metropoli-

alueen kunta,

joka kärsi

muuttotappiota

työllisistä.

© Timo Aro 2012

Työllisten nettomuutto suhteessa keskiväkiluun (promillea 1000 asukasta kohden

vuodessa) vuosina 2000-2009

Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta

122

833

-87 -125 -33

-141 -33 -78 -142 -9 6 -82 -75 -69 -112

589

8 -112 -20

-168 -61

-89 -56 -19 -38 -116

97

-16

-200

-100

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

2000-2004 2005-2009 © Timo Aro 2012

Työttömien nettomuutto metropolialueella vuosina 2000-2009

Helsinkiin

suuntautuu

työttömien

muuttoja niin

metropolialueelta

kuin koko

maasta.

Espoon ja

Vantaan osalta

työttömien tulo-

ja lähtömuutto

tasapainossa

Kehyskuntien

työttömät

hakeutuvat

Helsinkiin ja

muualle maahan,

joka parantaa

edelleen niiden

suhteellista

asemaa


3536

2105

177 -221

228 9

490 329

1037

123 214

732

-890

257

2373

5646

184 -270

320 384 456

311 306

77

406 222

-1044

278

-1500

-1000

-500

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

4500

5000

5500

6000

2000-2004 2005-2009 © Timo Aro 2012


Työvoiman ulkopuolisten nettomuutto metropolialueella vuosina 2000-2009

Helsinki sai

erittäin paljon

muuttovoittoa

työvoiman ul-

kopuolella

olevista

opiskelijoista

Espoon

työvoiman

ulkopuolisten

muuttovoitto

perustui

lapsiin

Kehyskuntien

tilanne on

opti-maalinen:

muuttovoittoa

työllisistä ja

tappiota

työvoiman

ulkopuolisista

59,5

58,7

53,5

59,9

53

60,8

58,9

54,3

58,3

48,8

58,9 59,3

61,2

57,1

59,1

40

45

50

55

60

65

Työllisten tulomuuttajien määrä jokaista 100 tulomuuttajaa kohden vuosina 2000-2009

Noin kaksi

kolmesta tulo-

muuttajasta

työllisiä

Vantaalla, Ke-

ravalla, Järven-

päässä,

Espoossa ja

Tuusulassa

Noin joka

toinen

tulomuuttaja

työllinen

Pornaisissa,

Kauniaisissa (!),

Hyvinkäällä ja

Mäntsälässä


Muuttajien ikärakenne

© Timo Aro 2012

Kunta Lapset 15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 65+ Yhteen

sä

Espoo -834 8191 6993 1125 -335 -1976 -307 12857

Helsinki -14115 54793 -7772 -10236 -483 -3649 -1601 16847

Hyvinkää 419 -302 878 310 100 -43 194 1556

Järvenpää -257 20 1024 -15 -57 -105 66 676

Kauniainen 424 -386 -103 285 -136 -115 23 -8

Kerava 200 328 824 355 69 -141 192 1917

Kirkko-nummi

1597 -1596 3277 1028 -21 -188 25 4072

Mäntsälä 982 -917 1445 642 106 73 14 2345

Nurmijärvi 2342 -2026 3339 1284 -129 -272 -82 4456

Pornainen 332 -357 466 141 5 17 -7 597

Sipoo 1047 -1131 1402 853 43 -80 -83 2051

Tuusula 1761 -2106 2860 1018 -21 -257 -25 3230

Vantaa -1884 3870 5210 270 -181 -1987 -380 4918

Vihti 1028 -1091 1926 712 153 -68 12 2672

METRO-

POLIALUE -6958 57290 21769 -2228 -887 -8791 -1959 58236

Nettomuutto ikärakenteen mukaan metropolialueella vuosina 2000-2009

Helsinki saa

muuttovoittoa

ainoastaan 15-

24-vuotiaiden

ikäryhmästä,

lähinnä

nuorista ja

opiskelijoista

Espoo,

Vantaa ja muut

kehyskunnat

saavat eniten

muuttovoittoa

aktiivi-ikäisistä

ja lapsista

© Timo Aro 2012

Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

-tietokanta

46,3

41,1 40,6

43,3

39,5

42,3

49,4

43,7

48,1

39

48,8

47,3

45,5 45,5

43,8

35

37

39

41

43

45

47

49

51

Uramuuttajien (25-44-vuotiaat) määrä jokaista 100 tulomuuttajaa kohden vuosina 2000-2009

Noin joka

toinen

tulomuuttaja

aktiivi-ikäinen

Kirkkonummel

la, Sipoossa,

Nurmijärvellä

ja Tuusulassa

Aktiivi-

ikäisten

tulomuuttajien

osuus alhaisin

Pornaisissa,

Kauniaisissa,

Hyvinkäällä ja

Helsingissä


Muuttajien koulutusrakenne

© Timo Aro 2012

4584

3397

4876

-375

30967

-13745

1756

1097

2065

Perusaste

Keski-aste

Korkea-aste

Espoo Helsinki Vantaa

Nettomuutto koulutuksen mukaan metropolialueen keskuskaupungeissa vuosina 2000-2009

Espoo ja

Vantaa saivat

muuttovoittoa

kaikilta

koulutusasteilta

. Espoon

korkea-asteen

muutto-voitto

erittäin suuri

Helsingin

koulutustarjonta

veti toiselle ja

korkealle asteelle

tulevia nuoria.

Korkea-asteen

suorittaneista

taas suuret

muutto-tappiot


Nettomuutto koulutuksen mukaan metropolialueen kehyskunnissa vuosina 2000-2009

Korkea- ja

perusasteen tut-

kinnon suoritta-

neista saivat

muuttovoittoa

kaikki

kehyskunnat

Toisen asteen

suorittaneet ha-

keutuvat sinne

missä on koulu-

tustarjontaa.

Kerava ja

Pornainen

poikkeuksia


1258

302

423

1067

1705

1052

2159

285

866

1482

1383

-476

-346

-457

134

-519

282

-177

33

-174

-393

-193

774

716

26

716

2886

1011

2474

279

1359

2141

1482

Hyvinkää

Järvenpää

Kauniainen

Kerava

Kirkkonummi

Mäntsälä

Nurmijärvi

Pornainen

Sipoo

Tuusula

Vihti

Perusaste Keski-aste Korkea-aste

29,9

24,3

21,6

23,7

31,9

22,1

30,7

20,4

25,7

15,8

27,8

24,9

22,8

24,1

25,2

14

16

18

20

22

24

26

28

30

32

34

Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden määrä jokaista 100 tulomuuttajaa kohden vuosina

2000-2009

Noin joka

kolmas tulo-

muuttaja oli

suorittanut

korkea-asteen

tutkinnon

Kauniaisissa,

Kirkkonummella ja

Espoossa.

Korkea-asteen

suorittaneiden

tulomuuttajien

osuus oli

ylivoimaisesti

alhaisin

Pornaisissa (vain

joka kuudes).


Muuttajien muuttosuunnat

© Timo Aro 2012

Espoo -14 093

Vantaa -15 110

Vihti -827

Tuusula -2248

Sipoo -2076

Pornainen -194 N-järvi -2417

Mäntsälä -940 K-nummi

-1606

Kerava -785

J-pää -1679

Hyvinkää -145

© Timo Aro 2012

Helsingin muutto-

tappio suunnittain

metropolialueella

vuosina 2000-2011

Helsingin

muuttotappiot

muille

metropolialuee

n kunnille

- 41 189 henkilöä

Helsinki kärsi

muuttotappioita

kaikille metro-

polialueen

kunnille lukuun

ottamatta

Kauniaista

(+331)


Helsinki +14 093

Vantaa +155

Kauniainen +62

Espoon

muuttovoitto

metropolialu-

een kunnista

vuosina

2000-2011

Lähde: Tilastokeskus, kuntien välinen muuttoliike muuttosuunnittain

Vihti -2119

Tuusula -757

Sipoo -281

Pornainen -10

Nurmijärvi -1946

Mäntsälä -318

Kirkkonummi -4071

Kerava -424 J-pää

-508

H-kää -277

Espoo sai

noin

1 200 hlöä

muuttovoit-toa

Helsingistä

vuodessa

2000-2011

välisenä

aikana

Espoosta

taas vuosi

keskimäärin

730 hlöä vuodessa

Kirkkonummelle

, Vihtiin ja Nur-

mijärvelle

Espoon muut-

totappio metro-

polialueen kun-

nista vuosina

2000-2011

© Timo Aro 2012

Helsinki +15 110

Kauniainen; +16

Vantaan

muuttovoitto

metropolialu-

een kunnista

vuosina

2000-2011

Lähde: Tilastokeskus, kuntien välinen muuttoliike muuttosuunnittain

Espoo -155

Pornainen -404

Kirkkonummi -491

Hyvinkää -678

Vihti -800

Mäntsälä -1 036

Sipoo -1 042

Järvenpää -1 444

Kerava -1 796

Tuusula -2 941

Nurmijärvi -3 142

Vantaan muutto-

tappio metropoli-

alueen kunnista

vuosina 2000-

2011

Vantaa sai

keskimäärin

1 259 hlöä

muuttovoit-toa

Helsingistä

vuodessa

2000-2011

välisenä

aikana

Vantaa kärsi

14 000 hlöä muutto-

tappiota muille

metropolialueen

kunnille

vuosina 2000-

2011

© Timo Aro 2012

Muuttajien tulorakenne ja -kertymä

© Timo Aro 2012

Kunta Tulot

2-11 999 €

Tulot

12000-26

999 €

Tulot

27000-41

999€

Tulot

Yli 42000

€

Espoo 11 379 2 740 1 351 1 699 Helsinki 51 308 7 568 -11 903 -6 871 Vantaa 4 350 3 003 804 -330

Metropolialueen keskuskaupunkien nettomuutto tuloryhmittäin vuosina 2000-2009

Espoo sai muut-

tovoittoa kaikkien

tuloryhmien

muuttajista.

Hyvätuloisten

muuttajien veto-

voima oli ylivertai-

nen Helsinkiin ja

Vantaaseen

verrattuna

Helsinki sai

muuttovoittoa tulot-

tomista ja pienitu-

loisista (nuoret, ma-

mut ja opiskelijat),

mutta merkittävää

muuttotappiota

keski- ja

hyvätuloisista


-13

-123

-1

325

-625

-471

-984

-201

-526

-946

-468

715

697

-232

952

897

674

949

125

227

521

773

539

601

-111

431

1350

915

1620

272

758

1455

976

196

-6

223

73

1253

369

856

115

734

801

532

-1500 -1000 -500 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000

Hyvinkää

Järvenpää

Kauniainen

Kerava

Kirkkonummi

Mäntsälä

Nurmijärvi

Pornainen

Sipoo

Tuusula

Vihti

2-11999 12000-26999 27000-41999 Yli 42000

Metropolialueen kehyskuntien nettomuutto tuloryhmittäin vuosina 2000-2009

Kehyskuntien

muuttajien rakenne

oli optimaalinen

taloudellisesta

näkökulmasta:

muuttotappiota

tulottomista ja

pienituloisista sekä

muuttovoittoa keski-

ja hyvätuloisista

Hyvätuloisista

saivat

muuttovoittoa

kaikki kunnat pl.

Järvenpää ja

pienituloisista

muuttotappiot

kaikki kunnat pl.

Kerava


11,1

6,7 6,2

7,3

16,4

6,6

12,8

7,4

10,1

7

13,7

9,9

7

9

8,2

5

7

9

11

13

15

17

19

Hyvätuloisten (+42000 €) tulomuuttajien osuus (%) kaikista tulomuuttajista vuosina 2000-2009

Hyvätuloisten

tulomuuttajien

osuus oli korkein

Kauniaisissa,

Sipoossa ja

Kirkkonummella

Hyvätuloisten

tulomuuttajien

osuus oli alhaisin

radanvarsikunniss

a eli Hyvinkäällä,

Keravalla,

Helsingissä,

Pornaisissa ja

Vantaalla


15000

17000

19000

21000

23000

25000

27000

29000

31000

33000

35000

37000

39000

2000-2004 2005-2009

Tulomuuttajien keskimääräiset tulot (€) vuosina 2000-2004 ja 2005-2009

Tulomuuttajien

keskimääräiset tulot

olivat ylivoimaisesti

suurimmat Kauniaisissa

niin vuosina 2000-2004

kuin 2005-2009.

Kauniaisiin muuttaneen

tulot olivat keskimäärin

kaksi kertaa korkeammat

kuin Helsinkiin

muuttaneen

Espoolaisen

tulomuuttajan

keskimääräiset tulot

ovat yli 2000 euroa

suuremmat kuin

vantaalaisen

tulomuuttajan ja noin

3000 euroa suuremmat

kuin helsinkiläisen

tulomuuttajan


Tulo- ja lähtömuuttajien kunnallisveronalaisten keskimääräisten tulojen

erotus kunnittain vuosina 2000-2009 (pl. vuosi 2004)

Kunta 2000 2001 2002 2003 2005 2006 2007 2008 2009

Espoo 462 -2208 -1320 -779 -1520 211 1229 -2032 -987 Helsinki -3605 -3004 -4146 -4282 -4272 -5254 -5954 -4357 -3057 Hyvinkää 138 -20 1435 759 1137 -3447 -564 -81 1170 Järvenpää 288 89 695 649 -847 -64 99 810 543 Kauniainen 26819 8031 14168 3398 8697 14203 3609 8931 4750 Kerava -5545 711 1558 -529 584 779 -326 -1467 -876 K-nummi 7044 4324 3358 2205 4965 4464 2875 4458 1422 Mäntsälä 3557 2648 3998 3679 1848 5033 2936 3702 3387 Nurmijärvi 3634 3263 2933 3740 3287 2341 3654 1828 2740 Pornainen 2835 3451 1781 3377 6787 3404 7059 5350 6106 Sipoo 6102 5301 7442 4899 5497 6898 4491 4234 4155 Tuusula 4044 4622 3357 3065 2042 2245 3269 2255 2401 Vantaa -1534 -1509 -897 -351 -228 -942 -484 -1301 -994 Vihti 1736 2911 3137 2992 3569 2199 1677 2932 2526


-772

-4215

59 251

10290

-568

3902 3421

3047

4461

5447

3033

-916

2631

-5000

-4000

-3000

-2000

-1000

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

9000

10000

11000


Tulo- ja lähtömuuttajien kunnallisveronalaisten tulojen erotus euroina

keskimäärin vuodessa (2000-2009)

Kauniaisiin

tulomuuttavan

henkilön

keskimääräiset

tulot

10 290 € suuremmat kuin

lähtömuuttajan

Helsinkiin

tulomuuttavan

henkilön

keskimääräiset

tulot

-4215 € alhaisemmat kuin

lähtömuuttajan

© Timo Aro 2012

Kaupunki Nettomuuton

tulokertymä

miljoonaa

euroa

vuosina 2005-

2009

Nettomuuton

tulokertymä

miljoonaa

euroa

keskimäärin

per vuosi

Nettomuuton

tulokertymä

asukasta

kohden euroa

per vuosi

Espoo

133,1 26,6

112

Helsinki -137,4 -27,5 -48

Vantaa

62,3 12,5

65

Keskuskaupunkien muuttajien tulokertymä vuosina 2005-2009

Espoon

tulokertymä on

vuodessa

keskimäärin

26,6 miljoonaa euroa ja

Vantaan

12,5 meuroa

Helsingin

tulokertymä on

keskimäärin

-27,5 miljoonaa euroa eli

-112 euroa jokaista

nettomuuttajaa

kohden


Metropolialueen kehyskuntien muuttajien tulokertymä vuosina 2005-2009

Metropolialueen

kehyskuntien

muuttajien tulo-

kertymä oli

yhteensä

361,6

miljoonaa euroa

vuosina 2005-2009

Kaikkien

metropolialueen

kuntien tulokertymä

oli vahvasti positii-

vinen. Tulokertymä

oli määrällisesti

suurin Kirkko-

nummella.

19,7

41,8

77,9

10,4

36

41,3

47,8

43,6

26

9,5

7,6

3,94

8,4

15,6

2,1

7,2

8,3

9,6

8,7

5,2

1,9

1,5

Kauniainen

Sipoo

Kirkkonummi

Pornainen

Mäntsälä

Vihti

Nurmijärvi

Tuusula

Kerava

Järvenpää

Hyvinkää

Tulokertymä miljoonaa euroa per vuosi Muuttajien tulokertymä miljoonaa euroa 2005-2009


Muuttajien tulokertymä (€)vuodessa keskimäärin asukasta kohden vuosina 2005-2009

463 449 444

425

379

306

248 243

158

50 34

112

65

-48

-100

-50

0

50

100

150

200

250

300

350

400

450

500

Muuttajien

tulokertymä oli

positiivinen kaikissa

muissa kunnissa

kuin Helsingissä.

Tulokertymä oli

alhainen Hyvinkäällä,

Järvenpäässä ja

Vantaalla

Muuttajien

tulokertymä oli

asukasta kohden

korkein Kauniaisissa,

Sipoossa,

Kirkkonummella ja

Pornaisissa


Yhteenveto metropolialueen laadullisen muuttoliikkeen kehityksestä

vuosina 2000-2009 1 (2)

Metropolialueen kunnat saivat työllisistä muuttovoittoa noin 56 000 henkilöä vuosina 2000-2009 eli noin

5600 henkilöä vuodessa. Työllisistä saivat muuttovoittoa kaikki metropolialueen kunnat pl. Kauniainen.

Mäntsälä ja Kirkkonummi saivat suhteessa väkilukuun eniten muuttovoittoa työllisistä. Helsingin ja

Tampereen vaikutusalueille kohdistuu neljä viidesosaa koko maan työllisten muuttovoitoista.

Työttömien ja työvoiman ulkopuolisten muuttovirrat (pl. lapset) kohdistuvat kehyskunnista ja koko maasta

Helsinkiin. Kehyskuntien tilanne on päinvastainen: tulijat työllisiä ja lähtijät työttömiä ja muita työvoiman

ulkopuolella olevia (pl. lapset).

Helsingin muuttovoitto perustuu vain ja ainoastaan 15-24-vuotiaiden nuorten ja nuorten aikuisten

ikäryhmään. Kaikista muista ikäryhmistä tulee muuttotappiota. Espoo, Vantaa ja kehyskunnat saavat

ensisijaisesti muuttovoittoa aktiivi-ikäisistä ja lapsista sekä muuttotappiota vanhemmista ikäryhmistä.

Espoo ja Vantaa saavat muuttovoittoa kaikkien koulutusasteiden muuttajista. Espoo saa huomattavaa

muuttovoittoa varsinkin korkea-asteen tutkinnon suorittaneista. Helsinki saa yhtäältä merkittävää

muuttovoittoa keskiasteen tutkinnon suorittaneista ja toisaalta merkittävää muuttotappiota korkea-asteen

tutkinnon suorittaneista. Kaikki kehyskunnat saavat muuttovoittoa sekä korkea- että perusasteen

tutkinnon suorittaneista. Kauniainen, Kirkkonummi ja Sipoo ovat vetovoimaisimpia korkea-asteen

tutkinnon suorittaneiden tulomuuttajien suhteen.

© Timo Aro 2012

Yhteenveto metropolialueen laadullisen muuttoliikkeen kehityksestä

vuosina 2000-2009 2 (2) Helsinki kärsi muuttotappiota muille metropolialueen kunnille noin 41 000 henkilöä vuosina 2000-2011. Helsingin

muuttotase on negatiivinen kaikkien metropolialueen kuntien suhteen (pl. Kauniainen). Helsinki kärsi 30 000

henkilöä muuttotappiota Vantaalle ja Espoolle vuosina 2000-2011. Espoo sai muuttovoittoa metropolialueen sisältä

Helsingistä, Vantaalta ja Kauniaisista yhteensä 14 310 henkilöä, josta Helsingin osuus oli 98,5 %. Espoo kärsi

muuttotappiota kaikille muille metropolialueen kehyskunnille. Espoo menetti vuodessa keskimäärin 730 henkilöä

Kirkkonummelle, Vihdille ja Nurmijärvelle. Vantaa sai muuttovoittoa vain Helsingistä ja Kauniaisista. Vantaa sai Helsingistä

muuttovoittoa yhteensä15 110 hlöä eli keskimäärin 1 259 asukasta vuodessa. Vantaa kärsi muille metropolialueen kunnille

muuttotappiota noin 14 000 hlöä, josta radanvarsikuntien + Nurmijärven osuus oli 71,4 %

Helsinki saa muuttovoittoa tulottomista ja pienituloisista sekä muuttotappiota keski- ja hyvätuloisista muuttajista.

Espoon tilanne on täysin päinvastainen. Espoolaisen tulomuuttajan keskimääräiset tulot ovat noin 2 000 euroa

korkeammat kuin vantaalaisen tulomuuttajan ja 3000 euroa korkeammat kuin helsinkiläisen tulomuuttajan. Vantaan tilanne

on tasapainoisempi: tasaista muuttovoittoa kaikista tuloryhmistä pl. korkein tuloryhmä. Metropolialueen kehyskuntien

tilanne on samankaltainen kuin Espoossa: muuttotappiota tulottomista ja pienituloisista sekä muuttovoittoa keski- ja

hyvätuloisista muuttajista. Kehyskuntien sisällä erottuvat optimaalisesta muuttajien rakenteesta vielä hyvistä

parhaimmat omaksi ryhmäkseen.

Espoon nettomuuton tulokertymä oli keskimäärin 26,5 miljoonaa euroa positiivinen vuodessa vuosina 2005-2009,

Vantaalla + 12,5 meuroa ja Helsingissä keskimäärin -27,5 meuroa vuodessa. Espoon nettomuuton tulokertymä oli

vuodessa 112 euroa asukasta kohden, Vantaalla 65 euroa ja Helsingissä – 48 euroa. Metropolialueen kehyskuntien

muuttajien tulokertymä oli yhteensä 361,6 miljoonaa euroa vuosina 2005-2009 eli 72,3 miljoonaa euroa vuodessa.

Muuttajien tulokertymä oli asukasta kohden laskettuna suurin Kauniaisissa, Sipoossa, Kirkkonummella ja Pornaisissa.

Kaikkien metropolialueen kuntien tulokertymä oli positiivinen Helsinkiä lukuun ottamatta.

© Timo Aro 2012

4. Tulkinnat © Timo Aro 2012

Keskeiset johtopäätökset 1 (3)

Metropolialueen muuttoliikkeen perusmekanismi ollut samankaltainen vaihtelevalla intensiteetillä 1980-luvun vaihteesta alkaen: koulutus- tai työuran alkuvaiheessa olevat pienituloiset, keskiasteen tutkinnon suorittaneet , yhden henkilön kotitaloudet ja maahanmuuttajat tulevat sisään Helsinkiin, mutta hakeutuvat koulutettuna, työllistyttyään ja perheen laajentuessa muualle metropolialueelle. Helsinki säilyy edelleen pendelöinnin kohteena, mutta asuinkuntaan jäävät verot. Metropolialueen kehyskunnissa ”muuttopolku” on täysin päinvastainen. Tämä perusmekanismi muovaa Helsingin ja sitä kautta koko metropolialueen aluerakennetta asteittain eriytyvään suuntaan. Lisääntynyt maahanmuutto kiihdyttää kehitystä.

Sosiaalisesti, taloudellisesti ja demografisesti valikoitunut muuttoliike vaikuttaa kuntien ja koko alueen tulevaisuuteen sekä toiminnallisesti yhtenäisen alueen rakenteen hajautumiseen. Kaupunkiseutujen sisäisen kehitysdynamiikan näkökulmasta avainkysymys on, millaisia tulo- ja lähtömuuttajat ovat yksilöllisiltä, sosiaalisilta, demografisilta ja taloudellisilta ominaisuuksiltaan. Tulo- ja lähtömuuttajien profiilin poikkeamat aiheuttavat joko myönteisiä tai kielteisiä kerrannaisvaikutuksia saman kaupunkiseudun sisällä olevien kuntien välillä. Valikoivan muuttoliikkeen positiiviset ja negatiiviset seurausvaikutukset tulevat näkyviin muiden väestönkehitykseen liittyvien ilmiöiden tavoin vasta keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Kaupunkiseudun sisäisissä lähimuutoissa tulo- ja lähtömuuttajien rakenteelliset erot ylläpitävät tai voimistavat jo valmiiksi epätasapainoista tilannetta.

Työllisten, aktiivi-ikäisten, koulutettujen ja keski- ja hyvätulosten muuttaneiden tuloalueen ja alueellisen kehityksen välillä vahva positiivinen yhteys. Esimerkiksi yhden työllisen tulot ovat keskimäärin noin neljä kertaa suuremmat kuin työvoiman ulkopuolella olevien tai työttömien.

© Timo Aro 2012

Keskeiset johtopäätökset 2 (3)

Muuttoliikkeen ja alueen asuntomarkkinoiden välinen kiinteä yhteys. ”Valikoivan

asuntopolitiikan” avulla voidaan vaikuttaa millaisia muuttajia kuntaan halutaan. Osa

metropolialueen kunnista keskittyy käytännössä vain korkean profiilin omaavien asumispalvelujen

tuottamiseen tulomuuttajille eli keski- ja hyvätuloisia alueelle houkuttelevaa ja pienituloisia

syrjivää kaavoituspolitiikkaa. Kaavoittamalla tontteja pelkästään suurten pientaloasuntojen

rakentamista varten kunta harjoittaa valikointia, minkä kautta tapahtuu asukkaiden alueellista

eriytymistä ja ongelmallista alueellista keskittymistä. Kunta voi olla esimerkiksi haluton

rakentamaan vuokra-asuntoja tai vuokra-asunnon ehdoksi voidaan asettaa erilaisia kriteereitä,

kuten vakituinen työpaikka. Kunta voi halutessaan kaavoittaa omistusasumiseen liittyviä

korkeatasoisia asuinalueita parhaille paikoille, mikä taas takaa tulevien muuttajien olevan

ominaisuuksistaan mahdollisimman hyvää ainesta. Yksi tapa harjoittaa valikoivaa

muuttopolitiikkaa on järjestää julkiset palvelut siten, että niiden avulla voidaan vaikuttaa siihen

millaisia muuttajia kuntaan seuloutuu

Tulkintojen ja johtopäätösten tekeminen metropolialueen kuntien osalta on haastavaa, koska

muuttoliikkeen määrällisiä ja rakenteellisia kehityspiirteitä voidaan tulkita useasta eri

näkökulmasta ja eri tasoilla. Suurimman haasteen muodostaa valikoivaa muuttoliikettä

koskevissa tulkinnoissa niiden poliittinen herkkyys: se mikä merkitsee yhdelle tervettä ja

normaalia kilpailua, on toiselle seudullista vapaamatkustajuutta tai kermankuorintaa.

© Timo Aro 2012

Kiitos !!!! YHTEYSTIEDOT:

VTT Timo Aro

[email protected]

045 657 7890

www.timoaro.fi

mailto:[email protected]

Business

Metropolialueen muuttoliikeananalyysi final