View
173
Download
1
Category
Preview:
DESCRIPTION
Erityisasiantuntija, tutkija Ritva Pihlajan esitys MontEri-hankkeen päätösseminaarissa Lappeenrannan Kasinolla 13.11.2014
Citation preview
Järjestöt– palvelujen tuottajia, hyvinvoinnin tukijoita vai lähidemokratian vahvistajia?
Ritva Pihlajaerityisasiantuntija, tutkija
ritva.pihlaja@pp.inet.fi0400 895140
Kolmas sektori 1.palvelujen tuottajana
2.ihmisten hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden tukijana
3.lähidemokratian vahvistajana
Mitä näistä karttaharjoituksista pitäisi ajatella?
4
Esityksen kolme teesiä1. Suomalainen (yhteis)kunta ja maailma
ympärillä ovat muuttumassa todella paljon ja todella nopeasti. Ihmisten pitäisi olla hereillä ja toimia hyvän elämän puolesta.
2. On paljon sellaista työtä ja sellaisia alueita, palveluja ja ihmisryhmiä, joiden kohdalla a. keskittäminen ja isot organisaatiot ja b. perinteinen yritystoiminta eivät ole ratkaisu. Pitää rakentaa uudenlaisia toimintatapoja, korostaen paikallisuutta ja kumppanuutta.
3. Kansalais- ja järjestötoiminnalla on oma paikkansa myös tulevaisuuden Suomessa. Mutta kansalais-ja järjestötoiminnankin on elettävä ajan mukana.
Julkinen talous tiukkenee, kun huoltosuhde heikkenee
Hyvinvointi(yhteis)kuntaei säily yksin julkisen sektorin toimin ja voimin
7
Kansalais- ja järjestötoiminnasta on moneksi
8
Suurimmat järjestöryhmätyhdistyksiä jäseniä
kulttuuri- ja harrastusjärjestöt 28 000 5 000 000
sosiaali- ja terveysjärjestöt 13 000 1 000 000
ammatti- ja elinkeinoyhdistykset 12 000 4 500 000
kansalaistoimintaan ja edunvalvontaan keskittyneet yhdistykset
11 000 3 000 000
koulutus- ja tutkimusyhdistykset 4 500 1 000 000
Erityisesti sosiaali- ja terveysjärjestöillä on tärkeä rooli palvelujen tuottajana ja uusien palvelumuotojen kehittäjänä.
Joissain sosiaalipalveluissa järjestöjen rooli on avainasemassa. Esimerkiksi ensikotien hoitopäivistä yli 90% on järjestöjen tuottamia, turvakotien hoitopäivistä yli 80% ja päihdehuollon asumispalvelun asumispäivistä lähes 70%.
Myös kulttuuri- ja harrastusjärjestöjen toiminta on suurelta osin ”palvelutoimintaa”.
Lähteet: kansalaisyhteiskunta.fi, Aaro Harju, soste.fi
Maaseutukunta, jolle tyypillistä usein pitkät välimatkat ikääntyvä väestö vinoutuva
huoltosuhde
Palvelujen tarve kasvaa
tulevaisuudessa
Kunnan tulo- ja palvelujen
rahoituspohja on heikompi kuin
keskuksissa
Väestön ikääntymisen myötä kasvavat hoivamenot
heikentävät mahdollisuuksia rahoittaa muita palveluja
Kunnan taloudellinen liikkumavara menee
lakisääteisten palvelujen tuottamiseen
Kunta ei pysty tarjoamaan riittävästi palveluja
Monet ei-lakisääteiset, ihmisten kannalta tärkeät tehtävät jäävät julkiselta sektorilta hoitamatta
Kasvavien kustannusten kierre:
asiakkaat ajautuvat aikaisemmin raskaampiin ja kalliimpiin palveluihin, jos
ennaltaehkäisevät ja tukipalvelut vähenevät
Kannattavalle palveluyritystoiminnalle on
rajalliset edellytykset (välimatkat, asiakkaiden maksukyky)
Monet tukipalvelut ja apu jäävät kolmannen sektorin, omaisten ja
naapurien varaan
Maaseutu-kuntien
palvelujen järjestämisen ”kova kehä”
Helsingin yliopisto, Ruralia-instituuttiKolmas sektori maaseutukunnissa –tutkimusPihlaja 2010
10
Kansalais- ja järjestötoiminnasta on moneksi
11
Kunnat tarvitsevat järjestöjä kumppaniksi
myös työllistämään
Euro on kova konsultti:
Kuntien työmarkkinatukimaksut kasvavat
2013 215 miljoonaa €2014 250 miljoonaa €, arvio2015 450 miljoonaa €, ennuste
lähde: kunnat.net
Maaseutukunta, jolle tyypillistä usein pitkät välimatkat ikääntyvä väestö vinoutuva
huoltosuhde
Palvelujen tarve kasvaa
tulevaisuudessa
Kunnan tulo- ja palvelujen
rahoituspohja on heikompi kuin
keskuksissa
Väestön ikääntymisen myötä kasvavat hoivamenot
heikentävät mahdollisuuksia rahoittaa muita palveluja
Kunnan taloudellinen liikkumavara menee
lakisääteisten palvelujen tuottamiseen
Kunta ei pysty tarjoamaan riittävästi palveluja
Monet ei-lakisääteiset, ihmisten kannalta tärkeät tehtävät jäävät julkiselta sektorilta hoitamatta
Kasvavien kustannusten kierre:
asiakkaat ajautuvat aikaisemmin raskaampiin ja kalliimpiin palveluihin, jos
ennaltaehkäisevät ja tukipalvelut vähenevät
Kannattavalle palveluyritystoiminnalle on
rajalliset edellytykset (välimatkat, asiakkaiden maksukyky)
Monet tukipalvelut ja apu jäävät kolmannen sektorin, omaisten ja
naapurien varaan
Omaiset asuvat usein
kaukana
Kolmannella sektorillakaan ei ole
resursseja: ei riittävästi aktiivisia
ihmisiä eikä rahaa
Kolmannella sektorilla tai naapuriapuna tehtävän
vapaaehtoistyön varaan ei voida laskea
jatkuvaa avuntarvetta
Kolmas sektorikin tarvitsee
palkattuja työntekijöitä ja rahaa
tuottaakseen palveluja, jotka edellyttävät
sitoutumista ja pitkäjänteisyyttä
Palvelujen tuottaminen
hankevaroin ja lyhytkestoisin
työllistämisvaroin kyseenalaistetaan
Perusoikeuksia toteuttavien palvelujen tuottamiseen tarvitaan
julkista tukea
Kumpi maksaa: kunta vai
valtio?
Voidaanko tukea maksaa
kilpailuoikeuden rajoittamatta?
Maaseutu-kuntien
palvelujen järjestämisen ”kova kehä”
Helsingin yliopisto, Ruralia-instituuttiKolmas sektori maaseutukunnissa –tutkimusPihlaja 2010
2
2
7
15
16
46
49
58
58
60
Kunnan työntekijät ja luottamushenkilöt eivät näe, ettäjärjestöt voisivat olla yksi vaihtoehto palvelujen tuottamiseksi.
Ei ole tarvetta järjestöjen tuottamille palveluille, kunta pystyyvastaamaan palvelujen tuottamisesta itse.
Palvelujen tuottaminen on julkisen sektorin ja yritystentehtävä, ei järjestöjen.
Järjestöt eivät pysty kilpailemaan ammattitaitoisestatyövoimasta.
Lainsäädäntö ja verotuksen tulkinnat rajoittavat järjestöjentoimintaa liiaksi.
Kunnassamme ei ole sellaisia järjestöjä, jotka olisivatkiinnostuneita palvelujen tuottamisesta.
Järjestöissä ei ole riittävästi osaamista palvelujen tuotantoon.
Järjestöissä ei ole tarpeeksi aktiivisia toimijoita.
Järjestöväki alkaa olla ikääntynyttä ja nuoria on vähän.
Järjestöjen toiminnan rahoitus on epävarmaa.
Kolmannen sektorin roolin kasvuapalvelujen tuottajana jarruttaa eniten…
N=111 maaseutumaisen kunnan kunnanjohtajaa, sosiaalijohtajaa tai kunnansihteeriä
14
Kansalais- ja järjestötoiminta lähtee aina aktiivisista ihmisistä, alhaalta ylös
Hyvä hallinto ja politiikka mahdollistaa ja tukee kumppanuutta
15
”Kansalaisyhteiskunnallisia toimijoita on historiallisesti Suomessa pidetty enemmän avustajina kuin julkisen vallan kumppanina sosiaalisen kysymyksen ratkaisemisessa.
Kumppanuus edellyttää tasaveroisia suhteita, ei alisteista asemaa.”
Kumppanuuden
sosiaalipolitiikkaa etsimässä 2014
Briitta Koskiaho, professori emerita,
Tampereen yliopisto
16
Sote-lakiluonnos:
Vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä kuuluu jatkossakin ensisijaisesti kunnille
Hallituksen esitys, sote-laki, 8§, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnassa:”Kunnan on strategisessa suunnittelussaan asetettava hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle tavoitteet. Lisäksi sen tulee määritellä tavoitteita tukevat toimenpiteet. Päätösten vaikutukset ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen on arvioitava ennakkoon ja otettava huomioon kunnan eri toimialojen päätöksenteossa. Kunnan eri toimialojen on tehtävä yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Lisäksi kunnan on nimettävä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuutahot ja tehtävä yhteistyötä muiden kunnassa toimivien julkisten toimijoiden sekä yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa.”
Kunnat
tarvitsevat
järjestöjä
kumppaniksi
tähän työhön!
17
Kansalais- ja järjestötoiminnasta on moneksi
Maaseutukunta, jolle tyypillistä usein pitkät välimatkat ikääntyvä väestö vinoutuva
huoltosuhde
Palvelujen tarve kasvaa
tulevaisuudessa
Kunnan tulo- ja palvelujen
rahoituspohja on heikompi kuin
keskuksissa
Väestön ikääntymisen myötä kasvavat hoivamenot
heikentävät mahdollisuuksia rahoittaa muita palveluja
Kunnan taloudellinen liikkumavara menee
lakisääteisten palvelujen tuottamiseen
Kunta ei pysty tarjoamaan riittävästi palveluja
Monet ei-lakisääteiset, ihmisten kannalta tärkeät tehtävät jäävät julkiselta sektorilta hoitamatta
Kasvavien kustannusten kierre:
asiakkaat ajautuvat aikaisemmin raskaampiin ja kalliimpiin palveluihin, jos
ennaltaehkäisevät ja tukipalvelut vähenevät
Kannattavalle palveluyritystoiminnalle on
rajalliset edellytykset (välimatkat, asiakkaiden maksukyky)
Monet tukipalvelut ja apu jäävät kolmannen sektorin, omaisten ja
naapurien varaan
Omaiset asuvat usein
kaukana
Kolmannella sektorillakaan ei ole
resursseja: ei riittävästi aktiivisia
ihmisiä eikä rahaa
Järjestöjen merkitystä ihmisten aktiivisuuden, osallistumisen, kanssakäymisen, sosiaalisen elämän ja
yhteisöllisyyden ylläpitäjänä korostetaan enemmän kuin palvelutuottajaroolia
Kolmannella sektorilla tai naapuriapuna tehtävän
vapaaehtoistyön varaan ei voida laskea
jatkuvaa avuntarvetta
Kolmas sektorikin tarvitsee
palkattuja työntekijöitä ja rahaa
tuottaakseen palveluja, jotka edellyttävät
sitoutumista ja pitkäjänteisyyttä
Palvelujen tuottaminen
hankevaroin ja lyhytkestoisin
työllistämisvaroin kyseenalaistetaan
Perusoikeuksia toteuttavien palvelujen tuottamiseen tarvitaan
julkista tukea
Kumpi maksaa: kunta vai
valtio?
Voidaanko tukea maksaa
kilpailuoikeuden rajoittamatta?
Maaseutu-kuntien
palvelujen järjestämisen ”kova kehä”
Helsingin yliopisto, Ruralia-instituuttiKolmas sektori maaseutukunnissa –tutkimusPihlaja 2010
19
Kansalais- ja järjestötoiminnasta on moneksi
Vanha paradigma:
”Demokratiassa on kysymys vallasta.
Kansalaisten osallistuminen ja vaikuttaminen vain lisää kuntien tehtäviä ja hallintoa.
Miksi kuntalaisia pitäisi ottaa mukaan osallistumaan ja vaikuttamaan, kun tähänkin asti on pärjätty edustuksellisen demokratian keinoin?”
Uusi paradigma:
”Kansalaisten osallistuminen ja vaikuttaminen on konkreettista toimintaa, tekemistä ja vastuunottoa hyvinvoinnin, oman elinympäristön ja koko yhteiskunnan kehittämiseksi.
Kansalaiset motivoituvat aidosti mukaan omavastuisempaan toimintaan, kun heille tarjotaan uusia vaikuttavia osallistumisen ja vaikuttamisen kanavia.”
Mitä lähidemokratia on?
Harju & Pihlaja 2013paradigma = oikeana pidetty, yleisesti hyväksytty ja auktoriteetin asemassa oleva teoria tai viitekehys www.wikipedia.fi
Demokratian vanha ja uusi paradigma
Lähidemokratia tarkoittaa järjestöjen näkökulmasta paitsi tiivistyvää yhteistyötä ja erilaisia
kumppanuuksia kunnan kanssa, myös vireää ja aktiivista järjestöjen
omaa toimintaa.
”Kukoistava kansalaisyhteiskunta on edellytys pidemmälle viedylle lähidemokratialle.”
Pihlaja & Sandberg 2012!
Mitä kaikkea
kukoistava kansalaisyhteiskunta voikaan tarkoittaa?
Kuntalaisten arjen tavoittavaa kunnan
viestintää
Aidosti toimivia väyliä kuntalaisten toiveille ja
palautteille
Kylä-suunnitelmia
Matalan kynnyksen tapaamis-paikkoja
Kylätaloja & asukas- ja
korttelitupia
Säännöllisiä ”kunnanisien” ja kuntalaisten tapaamisia
ja keskusteluja
Kansalais-foorumeita, -raateja ja
-neuvostoja
Osallistuvaa budjetointia
Järjestöjä palvelujen tuottajina
Leader-toimintatavanhyödyntämistä
Kuntien järjestö-
strategioita
Helposti lähestyttäviä ja tavoitettavia kunnan
virkamiehiä
Yhteis-suunnittelua
Alueiden kehittämis-
suunnitelmia
Uuden ajan talkoita
Keskustelu-tilaisuuksia
Matalan kynnyksen
palvelu-pisteitä
Yhteiskunnallista yrittäjyyttä
Paikallista kulttuuria, liikuntaa, taidetta, myös spontaaneja tapahtumia
Kortteli- ja kylä-kokouksia
Yhteisöviestinnän uusia muotoja
Kuntien ja järjestöjen toiminnallista yhteistyötä ja
työnjakoa
Elävää ja monipuolista kansalais- ja järjestö-
toimintaa
Palvelu-osuuskuntia
Ravintola-päiviä
23
Lähidemokratia on erilaisia kumppanuuksia kunnan ja kansalais- ja järjestötoimijoiden kesken
1. Keskustelukumppanuutta
2. Kehittämiskumppanuutta
3. Suunnittelukumppanuutta
4. Palvelukumppanuutta
5. Budjettikumppanuutta
6. Toimijakumppanuutta
Kunta-organisaatio• henkilöstö ja poliitikot• keskushallinto ja sektorit
Seurakunta• työntekijät ja päättäjät• vapaaehtoiset Järjestöt
• perinteiset: sote, urheilu, kylät, nuoriso, kulttuuri jne jne
• uudenlainen kansalais- ja järjestötoiminta
Kuntayhteisön muut toimijat• yritykset, oppilaitokset jne
”Rivi-kuntalaiset”
Tarvitaan keskustelua ja sopimista, kuka tekee mitäkin
”Suunnitelma pohtii konkreettisin toimenpide-ehdotuksin miten asukkaat, yhdistykset ja kylät voivat tehdä entistä hedelmällisempää yhteistyötä keskenään ja kunnan kanssa.”
Hyviä ajankohtaisia esimerkkejä
”Strategiaan on kiteytetty lappilaisen järjestökentän tulevaisuuden tahtotilan lisäksi pitkän aikavälin tavoitteet sekä vuosille 2014–2017 konkreettiset järjestöjen toimenpiteet. Erityisesti paikalliset yhteistyösuhteet kuntiin on haluttu nostaa keskiöön.”
26
”Britannian tapaan myös Suomessa tarvitaan pelisäännöt julkisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnallisten toimijoiden kumppanuuden harjoittamiselle.
Suomalaisessa kumppanuusohjelmassa kaikkien asianosaisten tahojen tulisi istua saman pöydän ääreen sopimaan vastuistaan ja velvollisuuksistaan.”
Kumppanuuden
sosiaalipolitiikkaa etsimässä 2014
Briitta Koskiaho, professori emerita,
Tampereen yliopisto
27
sisempi kaupunkialue
ulompi kaupunkialue
kaupungin kehysalue
maaseudun paikalliskeskukset
kaupungin läheinen maaseutu
ydinmaaseutu
harvaan asuttu maaseutu
Kaupunki-
maaseutuluokitus 2010
(SYKE)
Alueelliset erot otettava huomioon
28
Esityksen kolme teesiä1. Suomalainen (yhteis)kunta ja maailma
ympärillä ovat muuttumassa todella paljon ja todella nopeasti. Ihmisten pitäisi olla hereillä ja toimia hyvän elämän puolesta.
2. On paljon sellaista työtä ja sellaisia alueita, palveluja ja ihmisryhmiä, joiden kohdalla a. keskittäminen ja isot organisaatiot ja b. perinteinen yritystoiminta eivät ole ratkaisu. Pitää rakentaa uudenlaisia toimintatapoja, korostaen paikallisuutta ja kumppanuutta.
3. Kansalais- ja järjestötoiminnalla on oma paikkansa myös tulevaisuuden Suomessa. Mutta kansalais-ja järjestötoiminnankin on elettävä ajan mukana.
Recommended