Mitä pohjalaisille kuuluu? Pohjanmaan Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) tulokset

Mitä pohjalaisille kuuluu? -Pohjanmaan Alueellisen terveys- ja

hyvinvointitutkimuksen (ATH) tulokset

Risto Kaikkonen, kehittämispäällikkö Jukka Murto, tutkija

22.3.2013 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 1

Vaasa 19.03.2013

”Medicine is a social science, and politics is nothing but medicine at a larger scale” -Rudolf Virchow, 1848

Iso kiitos pohjalaisille tahoille!

Description of Public Health

• Society´s obligation to assure the conditions for people´s health

– Gostin 2001

• ”… yhteiskunnallisen edistyksen luonnollinen taipumus on saattaa henkisen ja ruumiillisen työn harjoittajat parempaan tasa-arvoon keskenänsä.”

– Yrjö-Sakari Yrjö-Koskinen 1874

22.3.2013 THL / Kaikkonen 6/2012 3

”Kun jossakin ryhtyy tutkimaan terveyssuhteita ja oloja, saadakseen paikkakunnalla vallitsevista olosuhteista ja tavoista selville syyt, joko yleiseen kivuloisuuteentahi, muihin paikkakuntiin verraten, hyvään terveyskantaan, on tietysti suotava, että kaikki mahdollisesti tarjona olevat lähteet käytetään terveyskannan valaisemiseksi”

Terveysseuranta: Konrad Relander (Reijowaara) vuosi 1892

22.3.2013 THL / Kaikkonen 6/2012 4

Informaatiotulva

Vuosi 1983, Lääkärilehti

Tietoperustainen päätöksenteko

• Evidence based policy making

– Päätöksentekoa ohjaa halu monipuoliseen tiedon hyödyntämiseen

• Päätöksentekoa suunnataan

– toiminnalliset tavoitteet voidaan asettaa seuranta-, arviointi- ja tutkimustietoon perustuen

• Päätöksentekoon tarvitaan

– Useista tietolähteistä poimittuja koonnoksia, koosteita, selvityksiä, tilastoraportteja

– Tietojalosteita, joissa numeroille annettu merkitys ja tulkinta

• Päätöksissä tarvitaan

– Työkaluja ja keinoja kuvaamaan päätöstä koskevat skenaariot

– Päätöksenteon läpinäkyvyyttä niitä jälkikäteen arvioitaessa

22.3.2013 THL / Kaikkonen 6/2012 5

Mihin Pohjanmaalla ja sen osa-alueilla tarvitaan tietoa väestön terveydestä, hyvinvoinnista ja palveluiden käytöstä?

• Asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on kunnan perustehtävä!

– Parhaiten tätä elinvoimaisuutta voidaan edistää, kun suunnittelun ja päätöksenteon pohjana on luotettavaa aluetasoista ja väestöryhmittäistä tietoa asukkaiden, ei vain palveluita käyttävien terveydestä, hyvinvoinnista ja palveluiden käytöstä sekä niihin vaikuttavista tekijöistä.

– Tietoa tarvitaan palvelutarpeen arviointia, toimien kohdentamista, resurssien ohjausta ja tavoitteiden toteutumisen seurantaa varten.

– Uusi Terveydenhuoltolaki (§12) velvoittaa kuntia seuraamaan väestönsä terveydentilaa väestöryhmittäin.

Tähän pitäisi vaikuuttaa kaiketi?

Saappaat savessa kokemuksia kunta/alueyhteistyöstä

TEROKA, INDI, ATH, LATE jne. alueyhteistyön pohjalta tiedämme:

• Aluekohtainen tieto puhuttelee päätöksentekijöitä

• Tiedolla herättely toimii

• Tietojen helppo lähestyttävyys tärkeää

• Muodostuu laajat ja monipuoliset verkostot, yli hallintorajojen

• Tavoitteet viedään strategioihin, sitoutuminen

22.3.2013 8 THL / Kaikkonen 6/2012

THL: kansallinen kehittämisnäkökulma aluetasoiseen terveysEROseurantaan

• Väestöön kohdistuvat kyselytiedot tulisi kerätä kansallisesti yhtenäisesti koordinoidulla tavalla

– Parhaat mahdolliset indikaattorit tärkeimmistä ilmiöistä

– Tällöin varmistetaan tietojen avoin saatavuus ja niiden hyvä vertailukelpoisuus keskenään ja kartutetaan lisäarvona myös kansallisen tason tietoja

– Lisäksi samalla tutkimuslaitosyhteistyö tuo ison laitoksen asiantuntijatulkinnan lähemmäksi alueita ja mahdollistaa vuorovaikutuksen

– Isomman haasteen muodostaa se, että mikäli alueilla kerätään itsenäisesti pieniltä alueilta tietoja, ei em. asioita saavuteta

– Näistä aluiden tietotarpeia koskevista syistä THL on käynnistänyt uuden tutkimusperinteen

– Toiminnan tulee olla kiinteässä vuorovaikutuksessa

– Alueiden kehittämistyö osana kansallista kehittämistyötä (KASTE) ja toisinpäin

– THL:ssä meneillään olevaan indikaattoriohjelmaan ns. INDI-ohjelmaan, missä on tarkoitus esittää keskeisimmät aluetasoiset indikaattorit ja identifioida tietoaukot.

– Tietoaukkojen kansallinen paikkaaminen alueita palvellen

Moni keskeinen seurattava ilmiö saadaan jatkossa Alueellisesta terveys- ja

hyvinvointitutkimus ATH:sta

Merkitys- ja tulkintatiedolla suuri rooli

• Ilmiön merkitys ja tulkinta

• Määritelmä

• Vaikutus väestön hyvinvointiin

• Taloudellinen merkitys

• Miten ilmiöön kyetään vaikuttamaan

• Mitä kunnassa/alueilla tulisi tehdä

• Katso myös seuraavat osoittimet

• Asiasanat

• Tekninen kuvaus ja lisätiedot

• Laskeminen

• Taustamuuttujat, joiden mukaisissa ryhmissä tulokset esitetään

• Päivitystiedot

• Lisätiedot ja käytön rajoitukset

• Tietoaineisto

• Viitteet

• Tiedon saatavuus, luotettavuus, ajallinen kattavuus

• Yhteystiedot

• Tietoaineiston yhteystiedot

Esimerkki: http://www.terveytemme.fi/ath/tulokset/notes/ath_alco_cr.htm

10 22.3.2013 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013

Väestön terveys- ja hyvinvointiseuranta KANSALLISET

REKISTERIT

- väestö

- elinolot ym.

- esim. HILMO, AVOHILMO

TUTKIMUKSET

- koettu terveys

- koettu hyvinvointi

- elintavat

- palvelutarve

- esim. ATH –tutkimus

PALVELUJÄRJESTELMÄN

PAIKALLISET

TIETOJÄRJESTELMÄT

- palvelujen käyttö ja sisältö

- esim. Effican, Pegasoksen

sisältämät tiedot

AINEISTOJEN

YHDISTELYT

Tutkimushankkeet

- esim. THL:n

sairastavuusindeksi

HAVAINNOLLISET

INDIKAATTORIT +

metatiedot + tulkinta

- esim. INDI -hanke

INDIKAATTORITIETOJEN RAPORTOINTI,

JAKELU JA ESITTÄMINEN

- esim. SOTKAnet, Terveytemme,

TEAviisari, Hyvinvointikompassi ym. Koskinen 2008 (muokattu)

THL:lla lakisääteinen rooli terveyden ja hyvinvoinnin seurannassa

Kansallisesti merkittävien THL:n väestötutkimusten esittely

• Riskitekijätutkimukset: Finriski-tutkimusperinne

• Laaja-alaiset kliinisiä mittauksia sisältävät tutkimukset: Terveys2000-tutkimusperinne

• Aikuis- ja eläkeikäisen väestön terveyskyselyt(AVTK/EVTK)-tutkimusperinne

• Hyvinvointi ja palvelut: HYPA-tutkimusperinne

• AvoHilmon mahdollisuudet tulevaisuudessa

• Hyvinvointikompassi: julkaistu (8.5.2012)!

• Lasten ja nuorten terveysseurannan kehittäminen LATE

• Kouluterveyskysely-perinne

• Uutena avauksena alueiden tietotarpeisiin: ATH-perinne

22.3.2013 THL / Kaikkonen 6/2012 12

Mistä hyvinvointi- ja terveys(ero)tietoa on saatavissa?

SOTKAnet: Väestörakennetta, hyvinvointia ja terveyttä sekä

palvelujärjestelmää koskevia tilastotietoja kaikista Suomen kunnista sekä

muilta keskeisiltä aluetasoilta.

•-Ei sosiaaliryhmittäin

•+Sisältää merkittävän määrän terveyserorelevanttia tietoa mm. elinoloista

työttömyydestä, pienituloisuudesta jne.

•Terveytemme: Tietoa väestöryhmien välisistä terveyseroista. Rajattu määrä

kansanterveyden kannalta merkityksellisiä terveysosoittimia

•+liki kaikki tiedot alueittan sosiaaliryhmittäin (koulutuksen mukaan)

•-Rajallinen alueellinen kattavuus: ei kuntatasolle kuin suurimmissa

kaupungeissa

•TEA-viisari: kertoo terveyden edistämisaktiivisuudestanne

•+Kattavasti tietoja eri alueilta

•-Tuottaja arvioi itseään ja vastaajissa variaatioita

•Hyvinvointikompassi: valitut indikaattorit alueille ATH-kytkös

•Muut tieto/raportointilähteet: Tilastokeskus, KELA, Findikaattori, TEHO..

•+Kattavasti tietoja vertailtavassa muodossa

•-Ei väestöryhmittäin

22.3.2013 THL / Kaikkonen 6/2012 14

THL:n sairastavuusindeksi:

• Tavoitteena kuntien välisten sairastavuuserojen kuvaaminen mahdollisimman kattavasti nimenomaan sairauksien yleisyyttä kuvaavien tietojen perusteella

• Kokoaa yhteen useiden kansallisten rekistereiden tietoa 7 keskeisen sairausryhmän yleisyydestä kunnissa

THL:n sairastavuusindeksi:

• Sairausryhmien painotus indeksissä perustuu niiden merkitykseen

a) kuolleisuuden,

b) työkyvyttömyyden,

c) elämänlaadun vajeen ja

d) terveydenhuollon suorien kustannusten

näkökulmasta

• Yleisindeksin lisäksi myös sairausryhmittäiset indeksit sekä vain yhden näkökulman huomioon ottavat indeksit; sekä ikävakioidut että –vakioimattomat luvut

24:n indeksin sarja (2*(1+7+4) lukua)

Muuta tärkeää

• THL:n teemapalvelut kokoavat aihepiirejä yhteen:

– www.thl.fi/kaventaja : terveyseroasiaa

– www.thl.fi/kasvunkumppanit : lasten asiaa

• Sähköinen hyvinvointikertomus, KASTE-työtä

– www.hyvinvointikertomus.fi : pohjautuu SotkaNetin tietoihin, PROSESSIn kuvaaminen!

3/22/2013 THL / Kaikkonen 10/2012 17

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä niissä havaittavien [sosiaaliryhmien välisten] erojen kaventaminen (kunnat, alueelliset sekä kansalliset toimijat) edellyttää toimenpiteitä kaikilla seuraavilla osa-alueilla:

Tavoitteen asettelu:

strategiat, ohjelmat, poliittinen

sitoutuminen

Yhteistyö: rakenteet, vastuut,

työnjako

Tieto, seuranta ja arviointi

Tiedosta toimintaan:

kehittäminen, palvelut, kohdentaminen

Tavoitteen asettelu: strategiat,

ohjelmat, poliittinen sitoutuminen

Tietoa, seuranta ja arviointi:

tieto päätöksenteon,

kehittämistyön, ja seurannan ja

arvioinnin perustana

Yhteistyötä (ylihallinnollista,

monitoimijaista): rakenteet,

vastuut, työnjako

Toimenpiteitä:

kehittämishankkeet, palvelut,

kohdentaminen

Tieto keskiössä, jolloin sen pitää olla avointa eri tarpeisiin

TUTKIMUS

Tietoperusteinen päätöksenteko

Väestöryhmittäiset terveyserot

21 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 22.3.2013

Aiemmin niukasti, THL:n maamu-tutkimuksen osalta jo

enemmän venäläis- somali- ja kurditaustaisista.

22.3.2013 THL / Kaikkonen 6/2012 22

Lähde: Sihvonen A-P ym. 2007.

Nykyään meillä Suomessa • Terveyden ja hyvinvoinnin alueellisia ja kunnallisia seurantatietoja tarvitaan

– Kunnat tarvitsevat väestöryhmittäistä tietoa vaikutettavissa olevista ilmiöistä palvelutarpeen arviointia, toimien kohdentamista, resurssien ohjausta ja tavoitteiden toteutumisen seurantaa varten.

– Lainsäädäntö velvoittaa kunnat seuraamaan väestönsä terveydentilaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin. (Kansanterveyslaki, 2006, § 14 1a; Terveydenhuoltolaki §12, HE 90/2010, voimaan 1.5.2011)

– SHP:n rooli korostunut kuntien suuntaan (Terveydenhuoltolaki §34-36)

• Nykyinen tilanne on huono

– Väestökyselytietoihin perustuvia tietoja esimerkiksi elintavoista ja kansalaisten omista kokemuksista ei useimmiten ole saatavissa kuntatasolla tai edes aluetasolla. (myös lasten 0-13-vuotiaiden terveysseurannassa merkittäviä puutteita)

– Saatavilla olevat – lähinnä rekistereihin perustuvat – seurantatiedot eivät yleensä kuvaa tilannetta väestöryhmittäin.

– Kansallisissa terveysohjelmissa seurattaviksi esitettyjä osoittimia on runsaasti, ja samaa ilmiötä koskevat seurantasuositukset ovat keskenään osin ristiriitaisia.

– Seurantaosoittimien tulkinnassa tarvittava asiantuntemus on monissa kunnissa riittämätön.

• Näistä syistä kunnat eivät nykyisin suoriudu lakisääteisestä velvoitteestaan seurata väestönsä terveyttä. Kunnat tarvitsevatkin tukea terveys- ja hyvinvointiseurannan järjestämisessä.

Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus, ATH

Tavoitteet ja merkitys

• Alue- ja kuntatoimijoiden sekä muiden sidosryhmien hyvä yhteistyö THL:n terveyden ja hyvinvoinnin osaamisen kanssa on paras tapa vahvistaa niin paikallista kuin kansallista terveys- ja hyvinvointiseurantaa.

• Luotettavan väestöryhmittäisen tiedon ja seurannan avulla voidaan pätevästi suunnitella palveluja ja muita väestön terveyttä ja hyvinvointia edistäviä toimia ja arvioida niiden vaikuttavuutta, jatkossa myös aluetasolla.

• Aikuisväestöä koskien tätä varten on käynnistetty THL:ssä uusi tutkimusperinne Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus ATH, jonka keskeisin tehtävä on:

Tavoitteet

• Toteuttaa kansallisesti koordinoidusti alue- ja kuntakentän sekä kansallisen tason toimijoita palveleva ja riittävän nopea monitorointi päätöksenteolla vaikutettavissa olevista ilmiöistä vuosina 2012–2014.

– tarkastellaan kokemuksellisia ja henkilöitä koskevia asioita ja ilmiöalueita, joista ei saada tietoja rekistereistä

– kehitetään väestötutkimusten raportointia edelleen huomioiden jo tehty kehittämistyö

– verkostoitua alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti

• Tuoda esille alueellisia eroja, joka palvelee keskeisesti myös kansallisen tason tietotarpeita ja mahdollistaa uusien innovaatioiden syntymistä.

– alueellisia eroja vaikutettavissa olevista tekijöistä ei ole raportoitu luotettavalla tavalla aiemmin johtuen riittämättömästä otoskoosta, nyt niitä tuotetaan

– paikkatietojen hyödyntäminen keskeistä monitieteisessä yhteistyössä

– uusien aluerakenteiden huomioiminen mahdollistettava

• Raportoitavien tietojen tuottaminen aina myös väestöryhmittäin aineiston sallimissa rajoissa

– sukupuolittain, ikäryhmittäin, sosiaalisen aseman mukaan (koulutus ym.)

– muiden tärkeiksi identifioitavien taustamuuttujien mukaan (sosiodemografiset tekijät ym.)

Näin toimien ATH-tutkimuksessa erityisesti:

• Kerätään seurantatietoa sellaisista terveyden edistämis-toimien suuntaamisen ja vaikuttavuuden arvioinnin kannalta keskeisistä ilmiöistä, joista ei saada tietoa rekistereistä

• Kehitetään samalla tutkimuksen eri vaiheiden teknistä toteutusta käsityötä minimoivalla ja nopeaan raportointiin tähtäävällä tavalla

• Luodaan kunnille/kuntayhtymille edellytykset:

– seurata väestönsä ja sen osaryhmien terveyttä ja hyvinvointia

– terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä,

– verrata omia tietojaan

• muiden alueiden tietoihin

• koko maan tilanteeseen

• asetettuihin tavoitteisiin

Tutkimme päätöksenteolla vaikutettavissa olevia asioita ja ilmiöitä

• Osallisuutta, hyvinvoinnin kokemista, onnellisuutta, palveluiden tarpeidenmukaista saatavuutta ei saada rekistereistä

• Elintapoja ei saada rekistereistä

• Monia keskeisiä hyvinvoinnin vajeita voidaan ennaltaehkäistä parhaiten edistämällä hyvinvoinnin keskeisiä osatekijöitä, eli riskitekijöitä

• Diabetestakaan ei vähennetä parantamalla, tehostamalla ja kehittämällä diabeteksen hoitoketjua

– Vaan pitää vähentää sen riskitekijöitä

– Niitä saadaan ATH:sta

• Palveluita ei siis tulisi niinkään kehittää prosessinäkökulmasta, vaan väestön tarpeesta

22.3.2013 29 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013

Eläketurvakeskus KELA

ATH-organisaatiokaavio 2012

Keskeisiä prosessia koskevia haasteita

• HYVÄ HYVINVOINTIKERTOMUS

• Prosessin kehittäminen ja erilaisten perinteiden integroiminen projektien luvatussa maassa

– Kehittäjät ja tutkijat

– Tiedot, tietolähteet, verkkopalvelut, tutkimustiedot

– Hankkeet, projektit, hajanaiset resurssit ja vastuutahot

• Osoittimia, osoittimia, osoittimia –niitä on niin kiva miettiä, että mitä valitaan

– Mitä ne oikeasti tarkoittavat?

– Miten niitä pitäisi tulkita?

• Paljon yleistä keskustelua, mutta vähän sisällöllistä pohdintaa ilmiöiden sisällä

– Tieto on liian spesifiä?

– Tieto ei puhuttele?

– Tietoa ei nähdä osana toiminnan kehittämistä?

– Kentän ääni riittää?

Valmiit ATH-tulokset Mistä liikkeelle ja missä muodoissa tietoja saa suoraan

käyttöönsä?

3. Tee valinnat

Heti tietoa mihin porautua: valitsin siis pylväskuvan

Kun valmiit tulokset eivät riitä Turvaudunko tutkimukseen?

Taulukkoraportti kertoo jakaumatiedot kaikista aineiston muuttujista

ATH-tutkimussuunnitelman, aineistopyyntölomakkeen runko, 1-2s.

• Tutkimuksen otsikko

• Tarkoitus/tavoitteet

• Tutkimuksessa tarvittavan aineiston kuvaus

• Tekijät

• Aikataulu

• Julkaisumuoto ja- kieli

• Yhteistyötahot

• Rahoitus/resurssit

• Suunnitelma lähetetään sähköpostise osoitteeseen risto.kaikkonen@thl.fi

• 22.3.2013 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 37

ATH-tutkimuksen tuloksia Pohjanmaalla

Tutkimuksen sisältö pääteemoittain • Taustatiedot: sosiodemografisia ym. tietoja

• Elinolot, työolot ja hyvinvointi: tulojen riittävyys, köyhyys, asuinympäristö, asunto, kommunikaatiovälineet ja niiden hyödyntäminen, osallisuus ja yhteisöllisyys, avun antaminen avunsaanti ja avuntarve, työelämä, luottamus

• Terveys ja hyvinvointi: perustiedot: mm. pituus ja paino, koettu terveys, sairaudet, oireilut, lääkkeiden käyttö, seksuaaliterveys, mielenterveys, onnellisuus, elämänlaatu

• Toiminta- ja työkyky: fyysinen, kognitiivinen ja sosiaalinen toimintakyky, työkyky

• Elintavat: ruoka, suuhygienia, liikunta, tupakka, alkoholi ja päihteet, elintapamuutokset, uni

• Tapaturmat ja väkivalta: liikennetapaturmat, muut tapaturmat, suojaimet ja turvavälineet, kaatumiset, väkivallan tekijätahot, osallisuus väkivaltatilanteisiin

• Palvelut: terveys- ja sosiaalipalvelut, muut palvelut

• WHO-QOL: elämänlaatua kuvaavan mittarin 11 osiota kokoavana lopussa

Pohjanmaan maakunta, otoskoko yhteensä 8 260 • Vaasa, otos 3 000

– kolme suuraluetta otos á 1000/alue

• K2-alue, otos 1 260

– Mustasaari otos 1 000,

– Vöyri otos 260

– Pietarsaari otos 1 000

– Luoto, Pedersöre, Uuskaarlepyy, otos 1 000

– Kaskinen, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Maalahti ja Närpiö, otos 1000

• Laihia ja Vähäkyrö, otos 1 000

– Laihia otos 500

– Vähäkyrö otos 500

• Otokset Etelä-Suomessa yht. 21 000

• Koko Suomea edustava otos yht. 8000

• Aluevertailua varten tarvitaan vähintään 1000 hlön otos ja väestöryhmittäiseen tarkasteluun vähintään 3000 hlön otos

Pohjanmaa otoksen jakauma ikä- ja kieliryhmittäin

suomi ruotsi englanti venäjä kurdi somali

20-54-vuotiaat 55-74-vuotiaat 75+-vuotiaat

Vertailuna sama Espoosta, melkoinen ero

suomi ruotsi englanti venäjä kurdi somali

20-54-vuotiaat

55-74-vuotiaat

75+-vuotiaat

Koko Suomea edustava otos 8 000 • Satunnaisotos koko Suomesta

• Luo vertailupohjan tuloksille

• ATH syksy 2012 yhteensä 37 000 suomalaista

– Myös teidän alueeltanne

• Lisäksi vuoden 2012 lopussa THL käynnisti ATH-tutkimuksen valtakunnalistamisen ensimmäinen vaiheen -> parhaillaan kentällä 38 000 kansallinen otos juuri nyt!

– Heistä noin 1200 on pohjalaisia!

– Kirkkonummi, 3000 lisäotos

• Pohjois-Karjala lähdössä mukaan vuonna 2013 täydentävällä otoksella!

Vastausaktiivisuus Pohjanmaalla

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY

Koettu terveys ikäryhmittäin. Pohjanmaalaisten koettu terveys samaa tasoa kuin keskimäärin koko Suomessa.

Matalasti koulutetut kokevat terveytensä huonommaksi kuin korkeasti koulutetut.

Pohjanmaan alueella koetussa terveydessä alueellisia eroja

• Vaasalaiset kokevat terveytensä keskimäärin paremmaksi kuin muilla Pohjanmaan alueilla asuvat

Masennusoireilu yleisintä nuorimmassa ikäryhmässä: noin joka kolmannella 20–54 -vuotiaalla esiintynyt masennusoireilua

Pohjanmaalla unettomuus samaa tasoa kuin keskimäärin koko Suomessa

Masennusoireilu yleisempää vähemmän koulutetuilla, unettomuudessa ei koulutusryhmien välisiä eroja Pohjanmaalla.

Sepelvaltimotaudin osalta tilanne Pohjanmaalla hieman koko Suomen keskiarvoa parempi

Itse raportoitu kohonnut kolesteroli -Pohjanmaalla nuorilla ja keski-ikäisillä tilanne parempi kuin koko Suomessa keskimäärin

Itse raportoitu verenpainetauti tai kohonnut verenpaine

Suuhygienian osalta Pohjanmaan tilanne parempi kuin Suomessa keskimäärin – koulutusryhmien välillä eroja

TOIMINTAKYKY

Noin joka kolmas yli 75-vuotias pohjalainen kokee vaikeuksia arkiaskareista selviämisessä. - matalasti koulutetuilla avun tarve yleisintä

Alemmissa koulutusryhmissä kokemukset työn fyysisestä rasittavuudesta yleisiä. Vertailussa Pohjanmaa ja Vaasa

Korkeasti koulutuilla kokemukset työn henkisestä rasittavuudesta yleisempiä kuin matalasti koulutetuilla. Vertailussa Pohjanmaa ja Vaasa

Jopa joka viides 20–54 –vuotiaista pohjalaisista ei usko jaksavansa työskennellä eläkeikään saakka, suomalaisista keskimäärin peräti joka kolmas.

Vähän koulutetuilla työssä jaksaminen eläkeikään asti heikompaa kuin korkeimmin koulutetuilla

HYVINVOINTI, OSALLISUUS

Hyvinvointi • Loving—Having—Being (Allardt 1976)

– Elintaso (having): tulot, asumistaso, työllisyys, koulutus, terveys

– Ystävyyssuhteet (Loving): paikallisyhteisyys, perheyhteisyys, ystävävyyssuhteet

– Itsensä toteuttamisen muodot (Being): arvonanto (status), korvaamattomuus, poliittiset resurssit, mielenkiintoinen vapaa-ajan toiminta <tekeminen>

• Hyvinvoinnin käsite on riippuvainen ajasta

• Hyvinvointi on pysyvämpi tila kuin onnellisuus (Wright 1963)

• 1900-luvun alkupuolelta BKT

• 1960-luvulta sosiaali INDIkaattorit: koulutustaso jne.

• 1970-luvulta subjektiivinen hyvinvointi

• Nykyään myös objektiivisten ja subjektiivisten vuorovaikutus

• Elämänlaatu: neljä ulottuvuutta.. psyykkinen , fyysinen, sosiaalinen ja ympäristöulottuvuus

THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 63 22.3.2013

Menojen kattaminen tuloilla eri ikäryhmissä

Menojen kattaminen tuloilla ja sosiaalinen asema

Matalasti koulutetuilla toimeentulo ongelmat yleisimpiä

Jopa yli viidennes pohjalaisista 20–54 –vuotiaista joutunut tinkimään ruoasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä rahan takia

Useampi kuin joka kymmenes pohjalainen 20–54 -vuotias on pelännyt ruoan loppuvan, ennen kuin saa rahaa ostaakseen lisää

Pohjanmaalla tyytymättömyys julkiseen liikenteeseen yleisempää kuin Suomessa keskimäärin

• Pohjanmaan maaseutumaisilla alueilla koetaan julkiset liikenneyhteydet selvästi kaupunkimaisia alueita huonommiksi.

• Vaasassa tilanne Pohjanmaan alueista paras: neljännes vaasalaisista kokee, että huonot julkiset liikenneyhteydet haittaavat vähintään jonkin verran

• Maaseutumaisemmilla alueilla kuten Laihia-Vähäkyrö, koetaan enemmän tyytymättömyyttä julkisiin liikenneyhteyksiin. Noin joka kolmas kokee, että huonot julkiset liikenneyhteydet haittaavat vähintään jonkin verran

Osallisuus

• Osallistumisaktiivisuudella voidaan kuvata yksilön tai yhteisön sosiaalista pääomaa. – Sosiaalisessa pääomassa on keskeistä osallistuminen sosiaaliseen toimintaan sekä luottamus ja

vastavuoroisuus.

– Sosiaalista pääomaa on myös kutsuttu yhteisöllisyydeksi ja me-hengeksi.

• Aktiivinen sosiaalinen osallistuminen on yhteydessä hyvään koettuun terveyteen ja psyykkiseen hyvinvointiin.

• Sen on havaittu lisäävän terveyttä (parempi koettu terveys ja psyykkinen hyvinvointi sekä väestötasolla pidempi elinikä).

• Yksinäisyyteen yhteydessä olevia tekijöitä voi olla: masentuneisuus, leskeys, pessimistinen elämänasenne, tarpeettomuuden tunne, heikentynyt terveydentila tai toimintakyky.

– Muita yhteydessä olevia tekijöitä ovat heikko sosiaalinen asema, alhainen koulutustaso, merkittävän ihmissuhteen päättyminen, palvelutalossa, laitoshoidossa

– Yksinäisyys voi olla myös yksilön oma valinta. Hyvä yksinäisyys, toivottu yksin oleminen voi olla hyvää, rauhoittavaa ja luovaa.

– Tiedetään johtavan muun muassa lisääntyneeseen kuolleisuuteen, lisääntyneeseen terveyspalveluiden käyttöön, laitoshoitoon ja muistitoimintojen heikkenemiseen.

• Harrastus- ja osallistumisedellytysten turvaaminen voi auttaa syrjäytymisen ehkäisyssä, terveys- ja hyvinvointierojen kaventamisessa sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä.

• Alueiden väliset erot voivat liittyä esimerkiksi välimatkoihin ja kulkuyhteyksiin, harrastus-, järjestö- ym. toiminnan tarjontaan, muuttoliikkeen vilkkauteen sekä sosiaalisen kanssakäymisen ja osallistumisen perinteeseen.

Aktiivinen osallistuminen eri ikäryhmissä. Pohjalaiset aktiivisempia osallistumaan erilaisiin yhdistys- , kerho – ja harrastetoimintaan kuin suomalaiset keskimäärin

Aktiivinen osallistuminen yhteiskunnassa ja sosiaalinen asema ovat yhteydessä toisiinsa

Yksinäisyys: ikääntyneillä yleisempää, mutta nuoremmillakin verrattain yleistä

Jos ei ikä, niin sosiaalinen asema vaikuttaa elämänlaadun kokemiseen. –miksi?

Vanhemmissa ikäryhmissä luottamus julkiseen terveydenhuoltoon ja oman kunnan päätöksentekoon vahvempaa kuin nuorimmassa ikäryhmässä

PALVELUT

Palveluiden tarve ja käyttö • Pelkän käytön kuvaaminen kertoo vain rajallisen kuvan palveluista

käyttäneet

– Rekistereistä saadaan kattavasti kuvaa mm. potilasväestöä koskien käyttäneistä

• Käytön lisäksi tulee tietää palveluiden tarpeesta

– Voidaan arvioida muiden tunnuslukujen perusteella

– Voidaan kysyä myös henkilöltä suoraan: saiko palvelua tarpeeseensa

• Tarpeen ja käytön välillä voi olla epäsuhtaa

– ”unmet needs”

• Tarve voi kuitenkin olla pohjatonta

– Mitä paremmat palvelut sitä suuremmat tarpeet

– Internetin mahdollisuus tuoda julkisia palveluita lähemmäksi ihmistä luo mahdollisuuksia käyttää palveluita henkilölle sopivana aikana.

• Sähköiset palvelut helpottavat asiointia myös harvaan asutuilla aluiella, missä välimatkat paikallisiin toimistoihin tai palvelupisteisiin ovat pitkiä.

– Sähköiset palvelut parhaillaan mahdollistavat joustavan tarpeeseen ja elämäntilanteeseen sopivan asioinnin ajankohdan, mutta väärin suunniteltuna ja ainoana vaihtoehtona sulkevat käyttäjistä pois henkilöt, joilla ei ole materiaalisia resursseja tai osaamista käyttää sähköisiä palveluita.

– Sähköisen asioinnin vapauttamat resurssit tulisi kohdentaa mahdolliseen katveeseen jäävien (mm. ikääntyneiden, alempien sosiaaliryhmien, työttömien yms.) ryhmien palvelemiseen.

Kirjastopalveluiden riittävyys tarpeeseen nähden

Kulttuuripalveluiden riittävyys

Nuorimmassa ikäryhmässä koetaan eniten tarpeeseen nähden riittämättömyyttä terveyskeskuslääkäripalveluihin

Liikuntapalveluiden riittävyys Pohjanmaalla koetaan melko hyväksi kaikissa ikä- ja sosiaaliryhmissä

Lähiympäristöt • Asuinalueella ja elinympäristöllä vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin.

– Eri ikäisillä erilaisia perustarpeita: liikkuminen, aktiviteetit, esteettisyys

• Julkinen joukkoliikenne takaa asukkaiden pääsyn käyttämään julkisia, yksityisiä ja kolmannen sektorin palveluita.

– Huonot julkiset joukkoliikenteen yhteydet kohdistuvat usein jo muutoinkin haavoittuvammassa asemassa oleviin henkilöihin, kuten pienituloisiin, vanhuksiin jne. joiden liikkuminen on julkisten liikenneyhteyksien varassa: lapsiperheet, ikääntyneet

– Liikkuminen ja asiointi ovat yksilötasolla tärkeitä tapoja pitää yllä yhteyttä yhteiskuntaan ja sosiaalisiin verkostoihin.

• Asuinympäristön ja asuinalueen koetun viihtyisyyden tiedetään olevan jakautunut myös sosiaalisen aseman mukaan.

– Korkeammin koulututetut ja ylemmät tuloluokat asuvat yleisimmin alueilla, mitkä koetaan viihtyisiksi.

– Asuinalueen viihtyisyyteen ja esteettisyyteen voidaan vaikuttaa.

– Viihtyisän asuinympäristön takaaminen kaikille on kunnan elinvoimaisuuden kannalta tärkeää.

• Asuinalueiden kaavoituksella ja maisemoinnilla on keskeinen merkitys asuinalueen viihtyisyyden kannalta.

– Viihtyisyyteen liittyvät erilaiset asiat kaupunkimaisissa ja maaseutumaisissa kunnissa.

Elintavat ja riskitekijät

Lihavien osuus ikäryhmittäin, työikäisillä pohjalaisilla tilanne koko Suomen keskiarvoa parempi

Lihavuus yleisempää alemmissa sosiaaliryhmissä

Työikäisillä pohjalaisilla tupakointi harvinaisempaa kuin koko Suomessa keskimäärin

Mitä vähemmän koulutusta sitä yleisempää tupakointi on

Humalahakuinen juominen ikä- ja koulutusryhmittäin

Niukasti kasviksia käyttävien osuus on pienempi kuin koko Suomessa keskimäärin, mutta ikääntyneillä ei eroa

Kasvisten käytössä suuria koulutusryhmien välisiä eroja

Päivittäinen voin käyttö yleisempää kuin keskimäärin koko Suomessa

ATH-tulospalvelu, www.thl.fi/ath

karttaraportti profiiliraportti taulukkoraportti Excel

pylväskuvaraportti

Tulospoimintoja suoraan tulospalvelusta www.thl.fi/ath

-oikealla ylänurkassa linkki tuloksiin

• Lääkäripalvelut http://www.terveytemme.fi/ath/2012/profiili/atlas.html?select=7&data=ath_theme19

• Kulttuuripalvelut http://www.terveytemme.fi/ath/2012/raportti/atlas.html?select=7&data=ath_service_oth_culture_enough_cr

• Julkiset liikenneyhteydet http://www.terveytemme.fi/ath/2012/raportti/atlas.html?select=7&data=ath_neighbourhood_ptransp_cr

• Tyytyväisyys ihmissuhteisiin http://www.terveytemme.fi/ath/2012/raportti/atlas.html?select=7&data=ath_qol_relationships_cr

• Onnellisuuden kokeminen http://www.terveytemme.fi/ath/2012/raportti/atlas.html?select=7&data=ath_mentalht_happiness_cr

• Sosiaalinen aktiivisuus http://www.terveytemme.fi/ath/2012/raportti/atlas.html?select=7&data=ath_involvement_attended_cr

• Tulojen riittävyys ja köyhyys • http://www.terveytemme.fi/ath/2012/profiili/atlas.html?select=7&data=ath_theme1

Tutkimusohjelmia ja vastaavia käynnissä ja käynnistymässä

• Turun yliopiston kaupunkitutkimusohjelma

• Kajaanin AMK opinnäytetyökokonaisuus

• Järjestökentälle suunnitellaan

• Pohjois-Karjalassa aktivoidutaan

• Pohjois-Pohjanmaan SHP:n artikkelit

• Pohjanmaalla suunnitellaan laajaa ohjelmaa

Yhteenvetoa tuloksista • Pohjanmaalla on alueellisia ja väestöryhmien välisiä eroja

terveyskeskuslääkäripalveluiden tarpeisiin nähden riittävän saatavuuden suhteen.

• Noin joka kolmas 20–54 –vuotiaista pohjalaisista kokee, ettei ole saanut tarpeisiinsa nähden riittävästi terveyskeskuslääkäripalveluita.

• Lisäksi mm. kulttuuripalveluiden saavutettavuudessa on erittäin suuria alueellisia eroja.

– Esimerkiksi noin joka toinen Laihian ja Vähäkyrön asukkaista kokee, ettei ole saanut tarpeisiinsa nähden riittävästi kulttuuripalveluita, kun vastaavasti vaasalaisista näin kokee noin joka kymmenes. Pohjanmaan maaseutumaisilla alueilla koetaan julkiset liikenneyhteydet selvästi kaupunkimaisia alueita huonommiksi.

• Tyytyväisyys ihmissuhteisiin on pohjalaisilla korkeammalla kuin koko Suomessa keskimäärin.

• Onnellisuuden kokemisessa ei kuitenkaan ole havaittu eroa koko Suomen tietoihin verrattuna.

– Joka toinen pohjalainen kokee itsensä onnelliseksi suurimman osan aikaa. Ikääntyminen vaikuttaa vain vähän vastaajien kokemaan elämänlaatuun. Pohjalaiset ovat sosiaalisesti aktiivisempia kuin koko Suomessa keskimäärin. Tulosten mukaan sosiaalinen aktiivisuus on laajemminkin yhteydessä hyvinvointiin.

• Köyhyys ei myöskään pohjalaisesta väestöstä ole kokonaan kadonnut, vaan vähintään joka kymmenes on joutunut tinkimään ruuasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä rahan puutteen vuoksi.

• Keskeisimpiä haasteita päättäjille tulee olemaan alueiden ja väestöryhmien välisten terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen. Pohjanmaalla ja sen eri alueilla nämä ns. sosioekonomiset erot ovat suuria.

Vaasa mukana!

Kirjana

Terveytemme.fi/maamu

TOIMIA.fi

Asiaan palataan vuonna 2014

Osana ATH:ta

Eli juuri tätä integroiden: kukaan ei yksin selviä tästä tai elämästä ylipäätään hengissä ;)

Kuvan tarkoituksena ei ole yllyttää tupakointiin tai piipunpolttoon

Tutkimuskysymyksiä Keskustelunavauksia pohjalaisille tutkimusohjelman ja

tiedon hyödyntämisen suuntaan

Alueelliset erot hyvinvoinnissa, mistä ne aiheutuvat?

• Hyvinvoinnin keskeiset outcome-muuttujat Pohjanmaalla

– Alueiden väliset erot ja niitä selittävät tekijät

• Hyvinvoinnin osatekijöiden väestöryhmäerot ja niitä selittävät tekijät pohjalaisessa väestössä

• Positiivinen mielenterveys (esim. elämänlaatu) ja siihen yhteydessä olevat ilmiöt

• Palveluiden riittävä saanti eri riskitekijöillä kuormittuneissa ryhmissä

Väestöryhmien väliset hyvinvointierot alueella

• Hyvinvoinnin epätasa-arvoinen jakautuminen

– Sukupuolittain

– Siviilisäädyittäin

– Sosioekonomisen aseman mukaan: koulutus, ammattiasema, tulotaso, työllisyys/työttömyys

• Onko erot samanlaisia sekä suomenkielisillä että ruostinkielisillä?

– Ja jos niin tai ei, selittävätkö samat tekijät eroja molemmissa ryhmissä?

• Kuolleisuus ja sen seuranta?

• Palveluiden käyttö ja sen seuranta?

Pohjanmaa erityisluonteisuus, vai onko sitä? Kieli ja kulttuuriperimä

• Suomenkielinen väestönosa ja ruotsinkielinen väestönosa sekä muut väestönosat huomioiden

• Ruotsinkielisten alueiden suomenkieliset

– Polarisoitumista vai samankaltaistumista?

– Paikkatietojen tarve

– Mitkä tekijät selittävät eroja?

• Suomenkielisten alueiden ruotsinkieliset

– Onko pohjalaisten onnella yhteys sijaintiin?

– Vai riittääkö kieli ja kulttuuri? –Jos vain kaikki puhuisimme ruotsia ja laulaisimme juomalauluja ;)

– Selittääkö koulutusrakenne tai esim. sosiodemografiset tekijät eroja?

• Suomenkielisten voimavarat ja ruotsinkielisten esteet?

• Pohjalainen kansa, yhtä vai erillistä fifty-sixty?

Päätökset eri tasoilla, tarve seurantatiedolle ja sitäkin saadaan!

• Valtakunnalliset päätökset

• Maakunnaliset päätökset

• SHP:n toiminta

• Kaupungin/kunnan päätökset

• Yksilön tekemät valinnat

• Yhteiskunnan luomat mahdollisuudet

• Huomioitava eri tulosalueiden tekemät päätökset myös vaikutuksiltaan toisiinsa, esim. tarinat

• Vaikutukset, kustannukset, kustannusvaikutukset

Miten saada aineistoa tutkimuskäyttöön?

• www.thl.fi/ath

Mukaan tutkimukseen

Tutkijat

• Selkeät ohjeet aineiston tilaamiselle

• Valmis suunnitelman pohja

• Ohjeet datan tilaamiselle

• Ohjeet aineiston käyttöönotolle

• Tulossa myös videoita aiheesta

• THL järjestää tutkijoille seminaarin keväällä Helsingissä

– Miten analysoin dataa eri tilasto-ohjelmilla

Esimerkkejä käytännön ATH hyödyntämisestä käytännössä

22.3.2013 THL / Kaikkonen 6/2012 105

Valmiita tietoja päätöksenteossa: Turun liikuntatoimi

22.3.2013 THL / Kaikkonen 6/2012 106

www.thl.fi/ath

Tietoja tutkimusaineistosta: tutkimusohjelmat ja syvemmän tarpeet

22.3.2013 THL / Kaikkonen 6/2012 107

Tutkimusdata

Valmiita tietoja osaksi hyvinvointikatsausta, Uusi Oulu

22.3.2013 THL / Kaikkonen 6/2012 108

www.thl.fi/ath

Opinnäytteitä ja tietoa päättäjille

22.3.2013 THL / Kaikkonen 6/2012 109

-olemassa oleva tulosmateriaali

-tietoja tutkimusaineistosta

Tutkimusdata

Tutkimustietojen saattaminen päätöksentekijöitä puhuttelevaan muotoon?

22.3.2013 THL / Kaikkonen 6/2012 110

ATH-suunnitelmat 30+

Sosiaalinen kestävyys

Työttömyys ja krooniset sairaudet

Palvelujärjestelmä ja unmetneeds

Väkivalta ja turvattomuus

Mielenterveys- ja päihteet, alueet

Paikkatiedot ja hyvinvointi Turussa

Psyykkinen hyvinvointi

Mielenterveys- ja päihdepalveluiden käyttö

Rahapelaamisen ongelmat

Työ ja perhe

Tulevaisuudessa

• Avoimet rajapinnat, luvut ja merkitys- tulkintatiedot liikkeelle

• Tietojen ja tutkimusten järkevä integraatio: esim. MAAMU/ATH

• Yhtenäisiä palveluita, tietoperustaisia käyttökokemuksia

• Toiminnan integrointi osaksi tietojen hyödyntämistä

– IVA, SUVA, LAVA, jne.

• Miten tietomassasta voidaan erottaa tietoa, joka on relevanttia ja miten identifioida aukkoja?

– yhteistyössä

3/22/2013 THL / Kaikkonen 10/2012 111

Iso kiitos pohjalaisille tahoille!

22.3.2013 113

Kiitos mielenkiinnostanne!

Marja Vaarama

Ylijohtaja

THL/TA1

p. 029 524 6004

marja.vaarama@thl.fi

Risto Kaikkonen

Kehittämispäällikkö

THL/ATH

p. 029 524 8176

risto.kaikkonen@thl.fi

Seppo Koskinen

Tutkimusprofessori

THL/TA1

p. 029 524 8762

seppo.koskinen@thl.fi

Erkki Vartiainen

Ylijohtaja

THL/TA2

p. 029 524 8622

erkki.vartiainen@thl.fi

Jukka Murto

Tutkija

THL/TA1

p. 029 524 8570

jukka.murto@thl.fi

THL / Kaikkonen & Murto 03/2013

Mitä pohjalaisille kuuluu? Pohjanmaan Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) tulokset

Health & Medicine

JUMALAN VALTAKUNTA KUULUU KAIKILLE

Some kuuluu kaikille – ikäihmisten digimaailmat #Sometime 2016

Alueellisen apuvälinetoiminnan järjestäminen HUS:ssa

Saara Vauramo: Kaupungin strateginen ohjaus alueellisen resurssitehokkuuden edistämisessä

Koulusta kuuluu kevat 2012

Kulttuuri kuuluu rekrytointiin – Marita Paajaste

Koulusta kuuluu kevat 2013

Alueellisen taloustiedon tietokanta · 2019-08-01 · Juha Honkatukia, Jere Lehtomaa, Naufal Alimov, Janne Huovari ja Olli-Pekka Ruuskanen Alueellisen taloustiedon tietokanta Valtioneuvoston

Mitä kuuluu työlle

Mitä kotkalaisille kuuluu?

Pekka Mattila: Mitä johtamiselle kuuluu

Sote- ja maakuntauudistuksen alueellisen "digivalmistelun" tiekartta

Mitä kuuluu radiolle?

Mitä kuuluu sateenkaarinuorille?

Risto Raivio ja Satu Väihkönen: Yhteistyö alueellisen järjestämissuunnitelman laatimisessa

koulusta kuuluu 2012 -13

STEPPI sanomat No 2 · 2018-12-18 · STEPPI – sanomat No 2 STEPPI kuuluu kaikille STEPPI kuuluu kaikille STEPPI kuuluu kaikille STEPPI kuuluu kaikille 2 STEPPI-uutisia keskussairaalasta:

koulusta kuuluu 2010

Juho Saari ONNELLISUUSPOLITIIKKA Kohti sosiaalisesti ......10 massa. Aikaisemmin oli hyvinvointitutkimuksen pohjoismaisessa perinteessä selvää, että hyvinvointi kytkeytyy ihmisten

Mediakasvatus kuuluu kuvaan - Mediataitokoulu · 2017-03-20 · Mediakasvatus kuuluu varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa ja esiopetuksen