View
941
Download
4
Category
Preview:
Citation preview
Kantaverkko nyt ja tulevaisuudessa
Jussi Jyrinsalojohtaja, Fingrid Oyj
Esityksen sisältö
Kantaverkon kehittyminen vuoteen 20252
Rajasiirtoyhteyksien kehittämistarpeet ja vahvistussuunnitelmat3
Siirtoverkkojen kehittyminen Itämeren alueella4
Tulevan talven tehotilanne Suomessa5
Kantaverkon nimeäminen eli sen laajuuden määrittely nykytilanteessa1
Kantaverkon nimeämiskriteeristö
1. Verkon osan käyttötarkoitus:
valtakunnan kattava verkko (ml. markkinoiden käytössä
olevat ulkomaanyhteydet), jossa siirtyy useamman sähkön
tuottajan tai käyttäjän sähköä
4. Valtakunnallinen kattavuus: em.
tavalla varmennetun verkon on katettava valtakunta riittävän
tasapuolisella tavalla
3. Käyttövarmuus: varmentaa tuotanto-
ja kulutuskeskit-tymien välisen sähkönsiirron – mutta paikalliset häiriöt sallitaan,
kunhan eivät laajene
5. Yhtenäisyys: kantaverkon tulee
olla yhtenäinen kokonaisuus
2. Jännitetaso: vähintään 110 kilovolttia ja
lähtökohtaisesti kaikki yli 110 kV verkot elleivät ne ole tuotannon
tai kulutuksen liittymisjohtoja
400 kV kantaverkko
220 kV kantaverkko
110 kV kantaverkko
tasavirtayhteys
FINGRID OYJ:NVOIMANSIIRTOVERKKO
Kantaverkon nimeämisen keskeneräiset tapaukset
Miten pitkälle kantaverkon tulisi ulottua Helsingissä?
Varmennettuna vai ei?
400 kV johto Ulvila – Meri-Pori: Kantaverkkoa
vai jotain muuta?
Kymenlaakson säteittäiskäyttöön jääneet 110 kV johdot: Kanta- vai
jakeluverkkoa?
Porin ja Rauman seutu Kymenlaakso
Kantaverkon kehittämissuunnitelma 2015–2025
Suunnitelmassa esitetään kantaverkon kehittämisprosessi ja investointisuunnitelma
Ensi vuosikymmenellä:• lisää siirtokapasiteettia Ruotsiin
(pohjoinen/etelä)• lisää siirtokapasiteettia Pohjois- ja
Etelä-Suomen välille• 400 kV syöttökaapeli Helsinkiin
Meneillään olevat suuret hankkeet• Pohjanmaan siirtoverkon
uusiminen • tuulivoiman liittäminen
kantaverkkoon• "Rautarouvan" modernisointi
400 kV verkon kehittyminen
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015
2016
2017
2018
2019
2020
2021
2022
2023
2024
2025
Fenno-Skan 2 Forssan varavoimalaitos Yllikkälä - Huutokoski Hyvinkää - Hikiä EstLink 2 Ulvila - Kristinestad Hikiä - Forssa Hirvisuo - Pyhänselkä Lieto - Forssa Hikiä - Orimattila Helsingin seudun verkon kehittäminen Petäjävesi - Pyhänselkä Keminmaa - Pyhänselkä Pohjoinen yhdysjohto Suomi - Ruotsi Ydinvoiman ja tuulivoiman verkkoon liittäminen
2015-2025:400 kV voimajohtoja noin 1 500 km, 110 kV johtoja noin 1 000 km
YVA-menettely / esisuunnittelu
Yleissuunnittelu ja luvitus
Rakentaminen
400 kV rakenteen kantaverkko400 kV rakenteillakantaverkon perusratkaisut
Yllikkälä
Ulvila
Forssa
Hirvisuo
Lieto
Keminmaa
Hikiä
Pyhänselkä
Koria
Petäjävesi
Kristinestad
Tuovila
Aluesuunnitelmat
Suomen kantaverkko suunnitellaan alueittain.
Aluesuunnitelmissa otetaan huomioon myös 400 kV
siirtoverkon ja suurjännitteisten jakeluverkkojen kehittyminen.
Kunkin alueen suunnitelma päivitetään muutaman vuoden välein tiiviissä yhteistyössä alueen asiakkaiden kanssa.
1. Lappi 2. Meri-Lappi 3. Oulun seutu 4. Kainuu 5. Pohjanmaa 6. Keski-Suomi 7. Savo-Karjala 8. Porin ja Rauman seutu 9. Häme10. Kaakkois-Suomi11. Varsinais-Suomi12. Uusimaa
1.
2.
3. 4.
5.
6. 7.
8. 9.
12. 11.
10.
Main transmission direction and net energy flow (TWh/a)
Area prices (€/MWh):< 20 20-25 25-30 30-3535-40 40-45 45-50 > 50
Congestion in transmission lines (% of hours)
2011 2014 2015*(*until 9.10.)
Note! Sweden split into 4 bidding zones in November 2011
SYS47,1 €
SYS29,6 € SYS*
20,5 €22%
22%
50%
43%
59%
15%
45%
11 3 3*
22 % 2
3*24
48%
48%
9%60%
65%
28%
21%
50%
50%
13%
35%
39%
25%
18%
Lisääntyneet pullonkaulat ja kasvaneet hintaerot
Siirtoverkkojen kehittyminen Itämeren alueella
Vuoden 2014 suunnitelman hanke-ehdotukset
2015 uudet hanke-ehdotuksetLisäksi listalla:
• Keminmaa – Pyhänselkä (2024)
• viides P1-johto (2023)
Suomesta:• kolmas vaihtosähköyhteys
Ruotsiin (2025)• Fenno-Skan 1 uusinta (~2030)
Lähde: ENTSO-E
Tavoitekapasiteetit 2030• Suomi-Ruotsi
3 000 – 5 000 MW(nyt 2 300/2 700)
• Suomi-Viro 1 000 – 3 000 MW (nyt 1 000)
Hankkeiden tarkempi suunnittelu
Vision 2Constrained
Progress
Vision 1Slowest Progress
Vision 4European
GreenRevolution
Vision 3National Green
Transition
Top-down scenarios
Bot
tom
-up
scen
ario
sA
loos
e E
urop
ean
fram
ewor
k
A strong European fram
ework
Delay of Energy roadmap 2050
On track for Energy roadmap 2050
Hankkeiden kannattavuuden arvioimiseksi valmisteltu viisi visiota:• 2020–tilanne• neljä eri visiota vuodelle 2030
Pohjoismaat kokonaisuudessaan ylijäämäinen
Suomi on kaikissa visioissa joko alijäämäinen tai tasapainossa
Ruotsin yhteyksien vahvistamista selvitetään myös Svenska Kraftnätin kanssa omana selvityksenään Lähde:
ENTSO-E
Vielä pidempää visiointia: Electricity Highways 2050
→ esim. taajuuden hallintaa mietittävä jo siirtoyhteyksiä suunniteltaessa
• sisäisten yhteyksien tarve
• tehonsäätö ja reservit• pyörivien koneiden
määrä
Entä, jos Pohjoismaista ulos suuntautuvia
siirtoyhteyksiä onkin viisinkertainen määrä nykyiseen verrattuna?
2 scenarios
3 scenarios
4 scenarios
5 scenarios
[min – max] GW
Lähde: ENTSO-E
Talven 2015-2016 tehotase Suomessa – alustava arvio
Kylmä talvipäivä kerran kymmenessä vuodessa
SuomiTuotantokyky(sisältää tehoreservin)
11 600 MW
Kulutus 15 000 MW
Netto -3 400 MW
1 200
1 000
1 500
1 400
Tehotaseessa tapahtuneet muutokset
Huippukulutuksen (15 000 MW, kylmä talvi) ei ole arvioitu muuttuneen
Sähkönsiirtoyhteyksien kapasiteeteissa ei ole tapahtunut muutoksia• Fenno-Skan 1 siirtokapasiteetti on rajoitettu pysyvästi 400 MW:in kaapelin ikääntymisestä
johtuvan vikaantumisriskin hallitsemiseksi (vastaava tilapäinen rajoitus edellistalvena)• sähkötehon saatavuuden naapurimaista arvioidaan olevan hyvä
Edellistalvelle 2014 - 2015 Fingridin arvio käytettävissä olevasta voimalaitoskapasiteetista oli 12 500 MW, nyt arviona 11 600 MW• ero johtuu pääosin hiililauhdelaitosten (yht. 475 MW) ja
öljylauhdelaitosten (yht. 365 MW) sulkemisesta• vuoden aikana uutta tuulivoimaa kytketään verkkoon noin 500 MW,
tuulivoiman käytettävyydeksi arvioidaan 6 % nimelliskapasiteetista
Suomi on vahvasti riippuvainen sähkön tuonnista
Suomi on vahvasti riippuvainen sähkön tuonnista ennen OL3:n valmistumista – todennäköisyys sähkön
käytön rajoittamiselle kasvaa
Sähkötehon hetkellisestä riittämättömyydestä johtuva tehovaje eli tehopula on hallittavissa oleva tilanne, johon on varauduttu• Fingrid on varautunut tehopulatilanteisiin yhdessä
jakeluverkonhaltijoiden kanssa• tehopula ei johda suurhäiriöön tai ns. black out
–tilanteeseen
Välittää. Varmasti.
Recommended