View
6
Download
0
Category
Preview:
Citation preview
Sinilevät, niiden aiheuttamat
haitat, leväkukintojen
runsauden arviointi ja
sinilevien tunnistaminen
Suomen kasviplanktonseura ry:n KasPer-koulutus 14.-15.5.2013
Kristiina Vuorio, Liisa Lepistö ja Marko Järvinen
Suomen ympäristökeskus (SYKE), Vesikeskus
● Sinileväpitoisessa vedessä uimisesta aiheutuvat:
- Iho- ja silmä-ärsytys (ihottuma, huulten ja silmien kirvely,
ihon punoitus)
● Hengitettynä (esim. löylyvetenä käytettäessä, surffaus):
- Flunssan kaltaiset oireet: nuha, päänsärky, yskä,
kuume.
● Nieltynä:
- Pahoinvointi, ripuli
● Oireet ilmenevät yleensä muutaman tunnin kuluttua
altistuksesta, oireiden ilmetessä suositellaan
lääkärissäkäyntiä
Sinilevistä aiheutuvat yleisimmät oireet
ihmisillä
5.6
.20
13
2
Sinilevämyrkyt
Itämeri
• Nodulariini-R
• Nodularia spumigena
• Mikrokystiini-LR
• Dolichospermum
(Anabaena)
Järvet
• Mikrokystiinit ja anatoksiini
• Dolichospermum
(Anabaena)
• Mikrokystiinit
• Microcystis, Nostoc,
Planktothrix (Oscillatoria)
• Anatoksiini-a
• Dolichospermum
(Anabaena) ja
Aphanizomenon sp.
• Saksitoksiini
• Dolichospermum
(Anabaena) lemmermannii
5.6
.20
13
T
an
eli D
uu
na
ri-T
yö
nte
kijä
ine
n, S
YK
E
3 Lähde: Harri Kankaanpää, SYKE
● Myrkyllisyys
○ Maksamyrkyt: LD50: 50 μg kg-1
• Mikrokystiinit, nodulariini
○ Hermomyrkyt: LD50: 3-10 μg kg-1
• Anatoksiini-a, saksitoksiini
● Myrkyllisyys voidaan selvittää ainoastaan
laboratoriotutkimuksissa – kaikkiin sinileväesiintymiin tulee
siis suhtautua varauksella
○ HPLC, LC-MC, Elisa
● Ei velvoiteseurantaa
Sinilevien myrkyllisyys
5.6
.20
13
4 MicMan-väliraportti 2006
Lähde: Harri Kankaanpää, SYKE
5.6
.20
13
T
an
eli D
uu
na
ri-T
yö
nte
kijä
ine
n, S
YK
E
5
5.6
.20
13
6
Kuva: Reija Jokipii, SYKE
Kuvat: Johanna Issakainen, SYKE
Kuvat: SYKE, kuvapankki
Havainto Selite Kuvaus
0 Ei havaittava Veden pinnalla tai rantaveden rajassa ei ole
havaittavissa sinilevää. Näkösyvyys normaali.
1 Havaittava Levää on havaittavissa vedessä vihertävinä
hiutaleita tai tikkusina. Levää näkyy, jos vettä
otetaan läpinäkyvään astiaan. Rannalle on
saattanut ajautua kapeita leväraitoja. Levä haittaa
näkösyvyyttä.
2 Runsas Vesi on selvästi leväpitoista tai veden pinnalle on
kohonnut pieniä levälauttoja tai rannalle on
ajautunut leväkausaumia.
3 Erittäin runsas Levä muodostaa laajoja levälauttoja tai sitä on
ajautunut rannalle paksuiksi kasaumiksi.
Leväkukinnan runsauden arviointi
5.6
.20
13
7
5.6
.20
13
8
Siitepölyä vedessä
Kuva: Kristiina Vuorio,
Kuva: Reija Jokipii
● Suoraan puhtaaseen astiaan (esim. pulloon) runsaimmasta
levämassasta
● 1 dl näytettä riittää
● Säilytetään viileässä (esim. jääkaapissa), valolta suojattuna
● Tutkitaan tai toimitetaan tutkittavaksi mahdollisimman pian
● Jos ei tutkita heti, säilötään happamalla Lugolin liuoksella
● Voidaan toimittaa muovipullossa, jos näyte tutkitaan heti
● Osa näytteestä hyvä säilöä, etenkin jos haluaa varmistaa
tunnistuksen myöhemmin toisella asiantuntijalla
● Valokuvadokumentointi, jos mahdollista
● Jos näyte lähetettään eteenpäin tunnistettavaksi, näytteen
dokumentointi tärkeää:
○ Näytteenottaja, näytteenottoaika, näytteenottopaikka,
runsausarvio, ympäristötyyppi, muuta huomionarvoista
Sinilevänäytteenotto kukinnasta
5.6
.20
13
9
● Sisävesissä
○ Suvut: Dolichospermum (Anabaena), Aphanizomenon ja
Microcystis, Woronichinia ja Planktothrix
● Itämeressä
○ Suvut: Anabaena, Aphanizomenon ja Nodularia
Sinileväkukintoja muodostavat:
5.6
.20
13
10 Aphanizomenon
spp.
6%
Muut sinilevät
15%
Planktothrix
spp.
2%
Gloeothrichia
echinulata
3% Microcystis
spp.
10 %
Gonyostomum
semen
2%
Muut
13%
Anabaena spp.
49%
Joidenkin lajien (taksonien) osuus levähaitoista 2002
● Sinilevät mahdollista tunnistaa suvulleen ja lajilleen vain
mikroskooppisesti
● Eri suurennuksia (100-1000 -kertainen) käyttäen voidaan
nähdä:
○ > 100-kertainen suurennus
• Solut sinivihreitä tai kaasuvakuolien takia ruskehtavia
○ > 400-kertainen suurennus
• Solunsisältö silmiinpistävän homogeeninen
• Ei selvärajaisia värihiukkasia
• Ei selvärajaista kalvon ympäröimää tumaa
• Ei siimallisia muotoja
• Lisääntyminen kahtiajakautumalla
• Planktiset sinilevät eivät liiku aktiivisesti, mutta ryömivää
liikettä esiintyy kestävöimättömissä näytteissä pohjamuodoilla
Sinilevien tunnistaminen
11
Kulovesi, marraskuu 2011
2011
Dolichospermum (Anabaena)
● Helminauhamaisia rihmoja, joissa
erilaissoluja: akineetteja (kestosoluja) ja
heterokystejä (typensitojasoluja)
● Hyötyvät alhaisesta typpi-fosforisuhteesta
● Suomessa yleisimpiä sinileväkukintojen
muodostamia sekä sisävesissä että
Itämeressä
● Voivat tuottaa sekä hermo- että
maksamyrkkyjä
5.6
.20
13
12
Kuvat: Reija Jokipii, SYKE www.jyu.fi/bio/kasviplankton/uusin/index.php
● Solut tynnyrimäisempiä kuin
Dolichospermumilla, solujen
väli vähemmän kuroutunut
● Rihmoja, joissa akineetteja
(kestosoluja) ja heterokystejä
(typensitojasoluja)
● Muodostavat usein
sukkulamaisia rihmakimppuja
● Hyötyvät alhaisesta typpi-
fosforisuhteesta
● Sekä järvissä että
Itämeressä
○ Itämerestä ei löydetty
myrkyllisiä kantoja
○ Voivat tuottaa myrkkyä
järvissä
Aphanizomenon
5.6
.20
13
13
www.jyu.fi/bio/kasviplankton/uusin/index.php
● Solut litistyneitä, pituuttaan
selvästi leveämpiä
● Rihmat suoria tai eri tavoin
kierteisiä
● Rihmoissa heterokystejä
säännöllisin välimatkoin,
akineetteja harvoin
● Yleinen kukinnan muodostaja
Itämerellä, muodostaa
kellertäviä levälauttoja etenkin
avomerellä
● Aina myrkyllinen
Nodularia
5.6
.20
13
14
Kuva: Seija Hällfors, SYKE
www.jyu.fi/bio/kasviplankton/uusin/index.php
● Ei kovin yleinen
● Muodostavat ”tupsumaisia” yhdyskuntia
● Heterokystit ja akineetit rihman kärjessä
yhdyskunnan sisällä
● Rihmojen kärjet kapenevat ulospäin mentäessä
● Kerääntyvät rannoille, harvoin pintakukintoja ulapalla
● Valetavat vesipatsaassa
● Varastoivat fosforia
● Myrkyllisyyttä
ei tunneta
Gloeotrichia echinulata
5.6
.20
13
15
Kuva: Kristiina Vuorio
www.jyu.fi/bio/kasviplankton/uusin/index.php
Microcystis
● Solut pyöreitä
● Runsaasti kaasuvakuoleja
● Yhdyskunnat liman ympäröimiä
● Hyvin yleisiä kukinnan
muodostajia rehevissä vesissä
● Voivat tuottaa maksamyrkkyä
5.6
.20
13
16
Kuvat: Reija Jokipii, SYKE
Woronichinia naegeliana
● Solut kananmunan muotoisia,
putkimaisten rakenteiden sisällä
yhdyskunnan ulkokehällä
● Runsaasti kaasuvakuoleja
● Ei kovin yleinen kukinnan
muodostaja
5.6
.20
13
17 Kuva. Reija Jokipii, SYKE
Kuva: Reija Jokipii, SYKE
Woronichinia
Snowella
Woronichinia
Kuvat: Reija Jokipii, SYKE
www.cyanodb.cz
5.6
.20
13
18
Gonyostomum semen ”limalevä”
Kuva. Reija Jokipii, SYKE
Kuva: Sanna Autio, LSVSY
Microcystis
Botryococcus
Kuva: Reija Jokipii, SYKE
Kuva: Reija Jokipii, SYKE
Woronichinia
Woronichinia
Botryococcus
Kuvat: Reija Jokipii, SYKE
Kuvat: Reija Jokipii, SYKE
Microcystis
Kuvat: Reija Jokipii, SYKE Kuva: Sanna Autio, LSVSY
Planktothrix
(Oscillatoria)
● Planktothrix-kukinnan seurauksena vesi on kauttaaltaan
kasvillisuusvärityksen samentamaa
● Saattaa aiheuttaa ongelmia raakavesilähteiden veden
käsittelyssä, jos raakavesi otetaan vesikerroksesta, jossa
esiintyy Planktothrix-suvun sinilevää
● Ei yleensä muodosta
massaesiintymiä veden
pinnalle
● Runsastuvat
syvemmissä
vesikerroksissa –
näkymättömissä
5.6
.20
13
19
www.jyu.fi/bio/kasviplankton/uusin/index.php
5.6
.20
13
20
KIITOS
Kuva: Kristiina Vuorio
Recommended