View
2
Download
0
Category
Preview:
Citation preview
Seutukunta- ja maakuntakatsaus 2013
Helsinki – Helsingfors 2013
Seutukunta- ja maakuntakatsaus 2013
Tiedustelut – Förfrågningar – Inquiries:
Sirkku Hiltunen 09 1734 7373 Leena Jäntti 09 1734 7372
Kannen kuvat – Pärmbilder – Cover graphics: pixhill.comKannen suunnittelu – Pärm Planering – Cover design: Leena Jäntti ja Irene Koumolou
© 2013 Tilastokeskus – Statistikcentralen – Statistics Finland
Tietoja lainattaessa lähteenä on mainittava Tilastokeskus.Uppgifterna får lånas med uppgivande av Statistikcentralen som källa.Quoting is encouraged provided Statistics Finland is acknowledged as the source.
ISSN 2324–0164 (pdf)ISBN 978–952–244–433–2 (pdf) ISSN 1456–2480 (print) ISBN 978–952–244–407–3 (print)
Edita Prima Oy, Helsinki 2013
Alkusanat
Seutukunta- ja maakuntakatsaus 2013 on seutukun-nittaiseen aluejakoon perustuva kokoomajulkaisu. Jul-kaisussa eri ilmiöitä ja niissä esiintyviä alueellisia eroja
pyritään kuvaamaan mahdollisimman havainnollisesti.Katsauksessa tilastotiedot on valmiiksi muokattu ja esitetty seutukunnittaisina ja maakunnittaisina teema-
karttoina ja diagrammeina. Seutukuntajako luotiin aluekehityslakien perusjaoksi ja otettiin käyttöön vuoden 1994 alusta. Seutukuntajaon
käyttöönoton jälkeen rajoja on jonkin verran muutettu vastaamaan paremmin alueiden sisäistä yhtenäisyyttä. Viimeksi seutukuntien määrä muuttui vuoden 2011
alusta, jolloin seutukuntien määräksi tuli 70. Näistä 67 sijaitsee Manner-Suomessa ja 3 Ahvenanmaalla. Julkaisun tietolähteinä on käytetty Tilastokeskuksen
tuottamien tilastojen lisäksi mm. työ- ja elinkeinominis-teriön työttömyystilastoja. Katsauksen sisältämä materiaali on tilattavissa myös
AlueOnline-palvelusta (tilastokeskus.fi/alueonline). Julkaisun sisällön toimittamisesta ovat vastanneet tietopalvelusuunnittelijat Sirkku Hiltunen, Niina Jaako
ja Leena Jäntti.
Tilastokeskuksessa kesäkuussa 2013
Översikten över ekonomiska regioner och landskap 2013 är en samlingspublikation som baserar sig på in-delningen i ekonomiska regioner. I publikationen be-
skrivs olika fenomen och de regionala skillnaderna i dem på ett så åskådligt sätt som möjligt. Indelningen i ekonomiska regioner skapades som en
grundindelning för regionutvecklingslagarna och inför-des i början av år 1994. Efter införandet har gränserna i någon mån justerats för att bättre svara mot områdenas
inbördes enhetlighet. Senast ändrades antalet ekono-miska regioner i början av år 2011, då antalet blev 70. Av dem finns 67 i Fasta Finland och 3 på Åland.
Utöver Statistikcentralens statistik har bl.a. arbets- och näringsministeriets arbetslöshetsstatistik använts som datakälla för publikationen.
Alla översikter och materialet i dem kan beställas också via webbtjänsten AlueOnline (på finska, tilasto-keskus.fi/alueonline).
Publikationen har redigerats av planerare Sirkku Hil-tunen, Niina Jaako och Leena Jäntti.
Statistikcentralen i juni 2013
Heli Mikkelä
Tietopalvelujohtaja
Direktör, informationstjänst
Sisällys SIVU
Alueet .................................................................................................................................. 7
Väestö ............................................................................................................................... 11 Ikä- ja sukupuolirakenne ....................................................................................... 16 Syntyvyys ja kuolleisuus ....................................................................................... 27 Muuttoliike. ............................................................................................................ 31 Ulkomaan kansalaiset ........................................................................................... 36 Väestöennuste ...................................................................................................... 38
Asuminen ja rakentaminen................................................................................................ 45 Asunnot ja asuntokunnat ...................................................................................... 45 Kesämökit ............................................................................................................. 53 Rakentaminen ....................................................................................................... 55
Kansantalous ................................................................................................................... 60
Koulutus ............................................................................................................................ 69
Kunnallistalous .................................................................................................................. 75
Liikenne ja matkailu ........................................................................................................... 80
Maa-, metsä- ja kalatalous ................................................................................................ 88
Palvelut .............................................................................................................................. 95
Sosiaaliturva ...................................................................................................................... 99
Teollisuus ........................................................................................................................ 104
Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta ............................................................................... 113
Tulot ja kulutus ................................................................................................................ 119
Työmarkkinat ................................................................................................................... 125 Työllisyys ............................................................................................................ 125 Yrittäjät ................................................................................................................ 133 Työttömyys .......................................................................................................... 135
Yritykset ja toimipaikat .................................................................................................... 142 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset ...................................................................... 146 Konkurssit ........................................................................................................... 148
Työssäkäyntialueet ......................................................................................................... 150
Aluemuutokset ................................................................................................................ 156
Käytetyt tietolähteet ja käsitteet. ..................................................................................... 157 Kuvaluettelo Liitteet
7
Alueet
Tilastoissa käytettävien alueluokitusten tarkoituksena on kuvata ilmiöiden alueellista vaihtelua ja rakennetta. Kunnat, seutukunnat, maakunnat ja tilas-tollinen kuntaryhmitys ovat ensisijaiset Suomen tilastotoimessa käytettävät alueluokitukset. Muita yleisiä tilastoissa käytettäviä kuntapohjaisia alue-luokituksia ovat suuralueet, aluehallintovirastot (AVI) sekä elinkeino-, lii-kenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset).
Tässä julkaisussa alueellisia vaihteluita tarkastellaan lähinnä seutukunta- ja maakuntatasolla. Lisäksi tarkastelussa ovat mukana vuoden 2013 alussa päi-vitetyt työssäkäyntialueet, joita käsitellään julkaisun viimeisessä kappalees-sa.
Taulukko 1. Alueiden määrä Suomessa 2013.
Kuntia 320
Suuralueita 5Maakuntia 19
Seutukuntia 70Aluehallintovirastoja 7 (ml. Ahvenanmaa)
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia 16 (ml. Ahvenanmaa)Työssäkäyntialueita 40
Taajamia 747
Seutukunnat
Seutukunnat ovat yhden tai useamman kunnan muodostamia aluekokonai-suuksia, jotka sisäasiainministeriö on määritellyt aluepoliittisen tukialuejaon perusalueiksi. Seutukuntien muodostamisen kriteerinä on käytetty kuntien välistä yhteistyötä, työssäkäyntiä ja liikenneyhteyksiä. Seutukuntajako otet-tiin käyttöön vuoden 1994 alussa. Silloisen päätöksen mukaan Suomi jaettiin 88 seutukuntaan. Tämän jälkeen seutukuntajakoa on vuosittain tarkistettu ja tällä hetkellä seutukuntia on 70, joista 67 sijaitsee Manner-Suomessa.
Vuoden 2013 alussa seutukuntarajoissa tapahtui muutoksia kuntien: Nilsiä (Koillis-Savon seutukunnasta Kuopion seutukuntaan), Suomenniemi (Lap-peenrannan seutukunnasta Mikkelin seutukuntaan), Yli-Ii (Oulunkaaren seu-tukunnasta Oulun seutukuntaan), Kiikoinen (Pohjois-Satakunnan seutukun-nasta Lounais-Pirkanmaan seutukuntaan) ja Vähäkyrö (Kyrönmaan seutu-kunnasta Vaasan seutukuntaan) kuntaliitosten vuoksi.
Kuntien määrä seutukunnissa vaihtelee 1–17 välillä. Yhden kunnan muodos-tama seutukunta on Mariehamns stad ja eniten kuntia on Helsingin seutu-kunnassa.
Pinta-alaltaan suurimmat seutukunnat ovat Lapissa, niistä suurimpana Poh-jois-Lapin seutukunta, joka kattaa 10,5 % koko maan pinta-alasta.
8
Kuva 1.1. Maakunnat ja seutukunnat 2013.
Maakunnat ja seutukunnat 2013
Vuoden 2013 aluerajatLähde: Tilastokeskus
Pohjois-Lappi
Tunturi-Lappi
Itä-Lappi
Tornio-laakso Rovaniemi
Kemi-Tornio
Koillismaa
Oulunkaari
Oulu
Kehys-Kainuu
Kajaani
Raahe
Haapavesi-SiikalatvaYlivieska
KokkolaNivala-Haapajärvi
Ylä-Savo Pielisen Karjala
Joensuu
Koillis-SavoKuopio
Kaustinen
Jakobstads-regionen
Vaasa
KyrönmaaJärvi-seutu
Saarijärvi-Viitasaari
Sisä-Savo Varkaus
Keski-Karjala
SavonlinnaPieksä-mäki
Mikkeli
Äänekoski
JyväskyläKeuruu
KuusiokunnatSeinäjoki
Sydöster-botten
Suupohja
Ylä-Pirkanmaa
Jämsä Joutsa
Tampere
Imatra
Lahti
KouvolaLappeenranta
Kotka-HaminaLoviisa
PorvooHelsinki
Riihimäki
Hämeenlinna
ForssaLoimaa
Rauma
Pori
Pohjois-Satakunta
Luoteis-Pirkanmaa
Lounais-Pirkanmaa
Etelä-Pirkanmaa
Salo
Turku
Vakka-Suomi
Åboland-Turunmaa
RaaseporiÅlands skärgård
Ålands landsbygd
Maakuntaraja
Seutukuntaraja
Mariehamns stad
9
Kuva 1.2. Maakunnat, seutukunnat ja kunnat 2013.
Maakunnat
Useimpien alueluokitusten tapaan maakuntajako perustuu hallinnolliseen aluejakoon. Viimeisin muutos maakuntien määrässä tapahtui vuoden 2011 alussa, jolloin Itä-Uudenmaan maakunnan kunnat liittyivät Uudenmaan maakuntaan. Yhdistymisen jälkeen Suomessa on 19 maakuntaa. Maakunta-taso on Euroopan unionin NUTS -alueluokitusjärjestelmässä NUTS 3-taso.
Seutukuntien määrä vaihtelee maakunnittain yhdestä seitsemään. Lahden seutukunta käsittää koko Päijät-Hämeen maakunnan. Eniten seutukuntia on Pohjois-Pohjanmaalla. Kuntien määrä maakunnissa vaihtelee Kymenlaakson seitsemästä Pohjois-Pohjanmaan 29:ään.
Vuoden 2013 alussa maakuntarajoissa tapahtui muutoksia Suomenniemen (Etelä-Karjalasta Etelä-Savoon) ja Kiikoisen (Satakunnasta Pirkanmaalle) kuntaliitosten vuoksi.
Pori
Oulu
Turku
Lahti
Vaasa
Kuopio
Mikkeli
Kouvola
Kajaani
Kokkola
Tampere
Joensuu
Helsinki
Seinäjoki
Jyväskylä
Rovaniemi
Hämeenlinna Lappeenranta
Maarianhamina
Maakunnat, seutukunnat ja kunnat 2013
Vuoden 2013 aluerajatLähde: Tilastokeskus
Maakuntakeskus
Maakuntaraja
Seutukuntaraja
Kuntaraja
10
Kuva 1.3. Väestöntiheys seutukunnittain 2013.
Kuva 1.4. Maapinta-ala maakunnittain 2013.
Väestöntiheys seutukunnittain 2013
Asukkaita/neliökilometri
Vuoden 2013 aluerajatLähde: Tilastokeskus
0,5 - 10,0
10,1 - 20,0
20,1 - 50,0
50,1 - 945,4
Maakuntaraja
92 65935 509
21 50017 764
16 77016 702
14 26113 445
12 58410 661
9 0997 8187 751
5 3295 1985 1495 1235 018
1 553
LappiPohjois-Pohjanmaa
KainuuPohjois-Karjala
Pohjois-SavoKeski-Suomi
Etelä-SavoEtelä-Pohjanmaa
PirkanmaaVarsinais-Suomi
UusimaaSatakunta
PohjanmaaEtelä-KarjalaKanta-Häme
KymenlaaksoPäijät-Häme
Keski-PohjanmaaAhvenanmaa
0 20 000 40 000 60 000 80 000 100 000
Maapinta-ala maakunnittain 2013
Lähde: TilastokeskusMaapinta-ala km²
11
Väestö
Suomen väkiluku oli vuoden 2012 lopussa 5 426 674 henkilöä. Väkiluku kasvoi vuoden 2012 aikana 25 407 henkilöllä eli 0,5 %.
Vuonna 2012 Suomen asukkaista lähes 27 % asui Helsingin seutukunnassa (1 446 798 as.). Helsingin ohella Tampereen ja Turun seutukunnat ovat Suomen väkirikkaimpia ja lähes 40 % koko maan väestöstä asuukin näiden kolmen seutukunnan alueella. Asukasluvultaan pienin seutukunta on Ahve-nanmaalla sijaitseva Ålands skärgård, jossa asukkaita oli vuoden 2012 lo-pussa 2 160. Manner-Suomen pienin seutukunta on Joutsa (5 671 asukasta). Väestöntiheys on suurin Mariehamns stadin seutukunnassa, 945 asukas-ta/km2.
Uudenmaan asukasluku on maakuntien suurin. Siellä asui vuoden 2012 lo-pussa 1,57 miljoonaa asukasta. Ahvenanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Kai-nuussa asukkaita oli alle 100 000.
Väkiluku kasvoi vuoden 2012 aikana 24 seutukunnassa ja 12 maakunnassa. Suhteellisesti eniten kasvoivat Oulun, Helsingin ja Tampereen seutukunnat sekä Uudenmaan ja Pirkanmaan maakunnat. Suhteellisesti eniten väestöä menettivät Ålands skärgårdin, Torniolaakson ja Itä-Lapin seutukunnat sekä Kainuun ja Etelä-Savon maakunnat.
Kuva 2.1. Väkiluku Suomessa 1850–2012.
Kuva 2.2. Maakuntien osuus koko maan väestöstä 2012.
Väkiluku Suomessa 1850–2012
0
1
2
3
4
5
6
Lähde: Tilastokeskus
1850 1875 1900 1925 1950 1975 2000
0
2
4
-2
-4
-6
Väkiluku, miljoonaa
Väkiluvun muutos edellisestä vuodesta (%)
Vuoden 2013 aluerajatLähde: Tilastokeskus
Maakuntien osuus koko maan väestöstä 2012
28,99,2
8,67,4
5,14,6
4,13,73,63,43,33,33,23,1
2,82,4
1,51,3
0,5
UusimaaPirkanmaa
Varsinais-SuomiPohjois-Pohjanmaa
Keski-SuomiPohjois-Savo
SatakuntaPäijät-Häme
Etelä-PohjanmaaLappi
KymenlaaksoPohjanmaa
Kanta-HämePohjois-Karjala
Etelä-SavoEtelä-Karjala
KainuuKeski-Pohjanmaa
Ahvenanmaa
0 5 10 15 20 25 30 35
Osuus koko maan väestöstä (%)
12
Kuva 2.3. Väkiluku seutukunnittain 2012.
Väkiluku seutukunnittain 2012
Vuoden 2013 aluerajatLähde: Tilastokeskus
1 446 798382 330
314 023235 268
202 548177 104
137 506130 393125 896123 898
99 18494 25194 13889 10987 170
73 32265 55165 10464 08760 09958 05557 23857 09852 50949 78348 62346 41744 18343 63443 48043 24637 13734 91734 56732 61432 12131 48131 05330 19628 95025 39724 79223 73823 58723 16923 12822 63622 55321 87721 87121 14420 48018 72818 34817 90017 81716 85116 41116 10114 99614 97214 83214 51513 01612 87912 30411 3458 3755 6712 160
HelsinginTampereen
TurunOulun
LahdenJyväskylän
PorinKuopion
SeinäjoenJoensuun
VaasanKouvolan
HämeenlinnanLappeenrannanKotka-Haminan
MikkelinRauman
RovaniemenSalon
Kemi-TornionPorvoon
Ylä-SavonKajaaninKokkolan
JakobstadsregionenSavonlinnan
RiihimäenYlivieskan
RaaseporinEtelä-Pirkanmaan
ImatranLoimaanForssanRaahen
VarkaudenSaarijärven-Viitasaaren
PieksämäenVakka-Suomen
Nivala-HaapajärvenLounais-Pirkanmaan
Ylä-PirkanmaanJämsän
SuupohjanKehys-Kainuun
ÄänekoskenPielisen Karjalan
Åboland-TurunmaanKuusiokuntien
Pohjois-SatakunnanJärviseudun
OulunkaarenKoillismaan
Keski-KarjalanLoviisanItä-Lapin
SydösterbottenPohjois-Lapin
Luoteis-PirkanmaanKaustisen
Ålands landsbygdSisä-Savon
Haapaveden-SiikalatvanTunturi-LapinKoillis-Savon
KyrönmaanKeuruun
Mariehamns stadTorniolaakson
JoutsanÅlands skärgård
0 250 000 500 000 750 000 1 000 000 1 250 000 1 500 000 1 750 000
Väkiluku
13
Kuva 2.4. Väkiluku seutukunnittain 2012.
Kuva 2.5. Väkiluku maakunnittain 2012.
Väkiluku seutukunnittain 2012
Väkiluku
Vuoden 2013 aluerajatLähde: Tilastokeskus
2 160 - 20 000
20 001 - 50 000
50 001 - 100 000
100 001 - 1 446 798
Maakuntaraja
1 566 835496 568
468 936400 670
275 161248 233
224 934202 548194 058
182 844181 421179 663175 472
165 754153 426
132 35580 685
68 61028 501
UusimaaPirkanmaa
Varsinais-SuomiPohjois-Pohjanmaa
Keski-SuomiPohjois-Savo
SatakuntaPäijät-Häme
Etelä-PohjanmaaLappi
KymenlaaksoPohjanmaa
Kanta-HämePohjois-Karjala
Etelä-SavoEtelä-Karjala
KainuuKeski-Pohjanmaa
Ahvenanmaa
0 200 000 400 000 600 000 800 000 1 000 000 1 200 000 1 400 000 1 600 000 1 800 000
Väkiluku
Väkiluku maakunnittain 2012
Vuoden 2013 aluerajatLähde: Tilastokeskus
14
Kuva 2.6. Väkiluvun muutos seutukunnittain 2012.
Kuva 2.7. Väkiluvun muutos maakunnittain 2012.
Väkiluvun muutos seutukunnittain 2012
Muutos (%)
Vuoden 2013 aluerajatLähde: Tilastokeskus
-2,7 - -1,0
-0,9 - 0,0
0,1 - 0,5
0,6 - 1,5
Maakuntaraja
1,10,8
0,70,50,5
0,40,30,3
0,20,20,2
0,10,0
-0,1-0,1
-0,2-0,2
-0,3-0,7
-0,8
UusimaaPirkanmaa
Pohjois-PohjanmaaAhvenanmaa
Koko maaVarsinais-Suomi
PohjanmaaKeski-Suomi
Keski-PohjanmaaEtelä-Pohjanmaa
Päijät-HämeKanta-HämePohjois-Savo
Pohjois-KarjalaEtelä-Karjala
SatakuntaKymenlaakso
LappiEtelä-Savo
Kainuu
0,0 0,2 0,4 0,6 0,8 1,0 1,2-0,2-0,4-0,6-0,8-1,0
Muutos (%)
Väkiluvun muutos maakunnittain 2012
Vuoden 2013 aluerajatLähde: Tilastokeskus
15
Kuva 2.8. Väkiluvun muutos seutukunnittain 2012.
Väkiluvun muutos seutukunnittain 2012
1,51,2
1,11,01,01,0
0,80,8
0,70,7
0,50,50,50,5
0,40,30,30,30,3
0,20,20,20,2
0,10,1
0,00,00,0
-0,1-0,1
-0,2-0,2-0,2
-0,3-0,3-0,3
-0,4-0,4-0,4
-0,5-0,5
-0,6-0,6-0,6
-0,7-0,7-0,7-0,7
-0,8-0,8-0,8
-0,9-0,9-0,9
-1,0-1,1
-1,2-1,2-1,2
-1,3-1,4-1,4-1,4
-1,5-1,5-1,5-1,5
-1,6-2,2-2,2
-2,7
OulunHelsingin
TampereenJyväskylän
KuopionTunturi-Lapin
Ålands landsbygdTurun
Mariehamns stadSeinäjoen
VaasanPorvoon
Koko maa
RiihimäenKokkolan
YlivieskanJoensuun
RovaniemenEtelä-Pirkanmaan
HämeenlinnanJakobstadsregionen
LappeenrannanLahden
LoimaanKyrönmaan
OulunkaarenPohjois-Lapin
RaumanPorin
Kotka-HaminanLounais-PirkanmaanÅboland-Turunmaan
RaahenMikkelinLoviisan
KouvolanÄänekosken
Kemi-TornionKajaanin
SydösterbottenNivala-Haapajärven
Vakka-SuomenForssan
KaustisenKuusiokuntien
RaaseporinSalon
ImatranLuoteis-Pirkanmaan
SuupohjanYlä-Savon
JämsänSavonlinnan
KeuruunJärviseudun
Pielisen KarjalanPohjois-Satakunnan
Sisä-SavonVarkauden
Haapaveden-SiikalatvanYlä-Pirkanmaan
Koillis-SavonPieksämäen
Saarijärven-ViitasaarenKehys-Kainuun
KoillismaanJoutsan
Keski-KarjalanItä-Lapin
TorniolaaksonÅlands skärgård
0,0 1,0 2,0-1,0-2,0-3,0
Muutos (%)
Vuoden 2013 aluerajatLähde: Tilastokeskus
16
Ikä- ja sukupuolirakenne
Alle 15-vuotiaiden määrä väheni vuosittain ajanjaksolla 1994–2010. Kahden viimeisen vuoden aikana nuorten määrä on taas kasvanut. Vuosi 2008 oli ensimmäisen väestötilastojen historiassa, kun yli 64-vuotiaita oli enemmän kuin alle 15-vuotiaita. Vuonna 2012 heitä oli jo lähes 127 000 enemmän (kuva 2.47.).
Väestön ikä- ja sukupuolirakenteessa on suuria eroja eri kuntaryhmien välil-lä. Kaupunkimaisissa kunnissa ikärakenne on suhteellisen tasapainoinen. Nuoria ikäluokkia on hieman vanhempia vähemmän, mutta kuitenkin huo-mattavasti enemmän kuin taajaan asutuissa tai varsinkin maaseutumaisissa kunnissa. Niissä nuorten aikuisten osuus on huomattavan pieni. Kaupunki-maisissa kunnissa naisten osuus on miesten osuutta suurempi. Maaseutumai-sissa kunnissa tilanne on päinvastainen.
Kuva 2.9. Väestön ikä- ja sukupuolirakenne kuntaryhmittäin koko
maassa 2012 ja ennuste 2030.
Vuonna 2012 suurimman ikäryhmän muodostivat 64-vuotiaat. Tässä ikä-ryhmässä, kuten kaikissa yli 53-vuotiaiden ikäryhmissä on naisenemmyys. Vanhimmissa ikäluokissa naisten osuus on huomattavasti miesten osuutta suurempi, esimerkiksi yli 85-vuotiaista 73,5 % on naisia.
Väestön ikärakenne vaihtelee alueellisesti. Alle 7-vuotiaiden osuus oli suu-rin Pohjois-Pohjanmaan seutukunnissa vuonna 2012. Oulun seutukunnassa alle kouluikäisiä oli suhteellisesti eniten, 10,7 % ja Ylivieskan seutukunnas-sakin lähes 10 %. Myös alle 15-vuotiaita oli näissä seutukunnissa eniten, yli viidennes alueen väestöstä. Suhteellisesti vähiten lapsia ja nuoria oli Itä-Lapin ja Torniolaakson seutukunnissa. Maakuntatasolla alle 15-vuotiaiden osuus oli pienin Etelä-Savossa.
95–90–9485–8980–8475–7970–7465–6960–6455–5950–5445–4940–4435–3930–3425–2920–2415–1910–14
5–90–4
012345
Osuus väestöstä (%)
0 1 2 3 4 5
95–90–9485–8980–8475–7970–7465–6960–6455–5950–5445–4940–4435–3930–3425–2920–2415–1910–14
5–90–4
012345
Osuus väestöstä (%)
0 1 2 3 4 5
95–90–9485–8980–8475–7970–7465–6960–6455–5950–5445–4940–4435–3930–3425–2920–2415–1910–14
5–90–4
012345
Osuus väestöstä (%)
0 1 2 3 4 5
Kaupunkimaiset kunnat Taajaan asutut kunnat
Maaseutumaiset kunnat
Väestön ikä- ja sukupuolirakenne kuntaryhmittäin koko maassa 2012 ja ennuste 2030
Lähde: Tilastokeskus
Ikäryhmä
Miehet 2012
Naiset 2012
Ennuste 2030
Ikäryhmä
Ikäryhmä
17
Kuva 2.10. Väestön ikä- ja sukupuolirakenne koko maassa 2012.
Työikäisten (15–64-vuotiaat) osuus väestöstä vaihteli seutukunnittain lähes 12 prosenttiyksikköä, vajaasta 57 prosentista yli 64 prosenttiin. Suhteellises-ti eniten työikäisiä oli Helsingin, Jyväskylän ja Rovaniemen seutukunnissa, vähiten Joutsan ja Ylä-Pirkanmaan seutukunnissa. Uudenmaan maakunnassa työikäisten osuus oli suurin, mutta myös Pirkanmaalla työikäisiä oli enem-män kuin koko maassa keskimäärin. Etelä-Savossa ja Etelä-Pohjanmaalla tämän ikäryhmän osuus väestöstä oli pienin.
Vuonna 2012 yli 64-vuotiaita oli suhteellisesti eniten Etelä-Savon ja vähiten Uudenmaan maakunnassa. Seutukunnista suurin vanhimpien ikäluokkien osuus oli Joutsassa, jossa heitä oli lähes kolmannes alueen väestöstä. Oulun seutukunnassa yli 64-vuotiaita oli vähiten, noin 13 % väestöstä.
Demografinen eli väestöllinen huoltosuhde kuvaa alle 15-vuotiaiden ja yli 64-vuotiaiden määrää sataa työikäistä (15–64-vuotiaat) kohti. Koko maassa huoltosuhde oli 54,2 vuonna 2012. Alhaisin huoltosuhde oli Helsingin seu-tukunnassa ja korkein Joutsan seutukunnassa. Maakunnista huoltosuhde oli selvästi alhaisin Uudellamaalla ja korkein Etelä-Savossa (myös kuva 2.52.).
Vuonna 2012 Oulun seutukunnan väestö oli maan nuorinta keski-iän ollessa 36,7 vuotta. Itä-Lapin, Joutsan ja Torniolaakson seutukunnissa väestön kes-ki-ikä oli korkein, yli 50 vuotta. Koko maassa keski-ikä oli 41,8 vuotta.
Yli puolet maakunnista ja seutukunnista (39 seutukuntaa) on sukupuolira-kenteeltaan naisenemmistöisiä. Ahvenanmaalla sijaitsee sekä nais- että mies-enemmistöisin seutukunta, sillä Mariehamns stadin seutukunnassa on tuhatta miestä kohti 1 089 naista. Vastaava luku Ålands skärgårdin seutukunnassa on 877. Yleisesti eniten miehiä suhteessa naisiin on Pohjois-Suomen seutu-kunnissa.
100+
95
90
85
80
75
70
65
60
55
50
45
40
35
30
25
20
15
10
5
0
Ikä
010 00020 00030 00040 00050 000
Miehet
0 10 000 20 000 30 000 40 000 50 000
Naiset
Väestön ikä- ja sukupuolirakenne koko maassa 2012
Lähde: Tilastokeskus
18
Kuva 2.11. Alle 7-vuotiaat seutukunnittain 2012.
Kuva 2.12. Alle 7-vuotiaat maakunnittain 2012.
Alle 7-vuotiaatseutukunnittain 2012
Osuus väestöstä (%)
Vuoden 2013 aluerajatLähde: Tilastokeskus
4,0 - 6,0
6,1 - 7,0
7,1 - 8,0
8,1 - 10,7
Maakuntaraja
10,19
8,48,3
888
7,87,67,6
7,37,2
777
6,86,6
6,56,4
5,9
Pohjois-PohjanmaaKeski-Pohjanmaa
PohjanmaaUusimaa
Etelä-PohjanmaaPirkanmaa
Keski-SuomiKoko maa
AhvenanmaaKanta-Häme
Varsinais-SuomiLappi
Pohjois-SavoSatakunta
Päijät-HämePohjois-Karjala
KainuuEtelä-Karjala
KymenlaaksoEtelä-Savo
0 2 4 6 8 10
Osuus väestöstä (%)
Alle 7-vuotiaat maakunnittain 2012
Vuoden 2013 aluerajatLähde: Tilastokeskus
19
Kuva 2.13. Alle 15-vuotiaat seutukunnittain 2012.
Kuva 2.14. Alle 15-vuotiaat maakunnittain 2012.
Alle 15-vuotiaatseutukunnittain 2012
Osuus väestöstä (%)
Vuoden 2013 aluerajatLähde: Tilastokeskus
10,1 - 14,0
14,1 - 16,0
16,1 - 17,0
17,1 - 21,1
Maakuntaraja
20,518,8
17,317,3
16,916,516,516,416,416,4
15,615,515,415,315,2
14,814,614,5
14,113,6
Pohjois-PohjanmaaKeski-Pohjanmaa
PohjanmaaEtelä-Pohjanmaa
UusimaaKeski-SuomiKanta-Häme
Koko maaPirkanmaa
AhvenanmaaVarsinais-Suomi
LappiPohjois-SavoPäijät-Häme
SatakuntaPohjois-Karjala
KainuuKymenlaaksoEtelä-Karjala
Etelä-Savo
0 5 10 15 20
Osuus väestöstä (%)
Alle 15-vuotiaat maakunnittain 2012
Vuoden 2013 aluerajatLähde: Tilastokeskus
20
Kuva 2.15. 15–64-vuotiaat seutukunnittain 2012.
Kuva 2.16. 15–64-vuotiaat maakunnittain 2012.
15–64-vuotiaatseutukunnittain 2012
Osuus väestöstä (%)
Vuoden 2013 aluerajatLähde: Tilastokeskus
56,6 - 60,0
60,1 - 62,0
62,1 - 64,0
64,1 - 68,4
Maakuntaraja
6864,964,864,564,264,264,163,963,863,8
63,463,16362,762,762,562,26261,8
61,3
UusimaaPirkanmaaKoko maa
Varsinais-SuomiAhvenanmaa
LappiKeski-Suomi
Pohjois-KarjalaPohjois-Savo
Pohjois-PohjanmaaPäijät-HämeKanta-HämeEtelä-Karjala
KainuuKymenlaakso
PohjanmaaSatakunta
Keski-PohjanmaaEtelä-Pohjanmaa
Etelä-Savo
0 10 20 30 40 50 60 70
Osuus väestöstä (%)
15–64-vuotiaat maakunnittain 2012
Vuoden 2013 aluerajatLähde: Tilastokeskus
21
Kuva 2.17. Yli 64-vuotiaat seutukunnittain 2012.
Kuva 2.18. Yli 64-vuotiaat maakunnittain 2012.
Yli 64-vuotiaatseutukunnittain 2012
Osuus väestöstä (%)
Vuoden 2013 aluerajatLähde: Tilastokeskus
12,9 - 20,0
20,1 - 22,0
22,1 - 25,0
25,1 - 32,3
Maakuntaraja
25,122,922,822,722,6
21,421,3
20,920,8
20,520,320,2
19,919,419,4
19,218,818,7
15,715,1
Etelä-SavoEtelä-Karjala
KymenlaaksoKainuu
SatakuntaPäijät-Häme
Pohjois-KarjalaEtelä-Pohjanmaa
Pohjois-SavoKanta-Häme
LappiPohjanmaa
Varsinais-SuomiKeski-Suomi
AhvenanmaaKeski-Pohjanmaa
Koko maaPirkanmaa
Pohjois-PohjanmaaUusimaa
0 5 10 15 20 25 30
Osuus väestöstä (%)
Yli 64-vuotiaat maakunnittain 2012
Vuoden 2013 aluerajatLähde: Tilastokeskus
22
Kuva 2.19. Yli 64- ja alle 15-vuotiaat seutukunnittain 2012.
Vuoden 2013 aluerajatLähde: Tilastokeskus
Yli 64- ja alle 15-vuotiaat seutukunnittain 2012
JoutsanTorniolaakson
Itä-LapinÅlands skärgårdPielisen Karjalan
Sisä-SavonYlä-Pirkanmaan
Koillis-SavonKehys-KainuunSydösterbottenKeski-Karjalan
KeuruunImatran
Saarijärven-ViitasaarenSavonlinnanPieksämäen
JämsänLuoteis-PirkanmaanLounais-PirkanmaanÅboland-Turunmaan
KuusiokuntienJärviseudunVarkauden
MikkelinPohjois-Satakunnan
LoviisanVakka-Suomen
SuupohjanYlä-Savon
Kotka-HaminanLoimaanForssan
RaaseporinPorin
KouvolanÄänekosken
RaumanSalon
Pohjois-LapinKaustisen
LahdenEtelä-Pirkanmaan
KoillismaanLappeenrannan
Haapaveden-SiikalatvanOulunkaaren
HämeenlinnanNivala-Haapajärven
KyrönmaanKajaanin
Tunturi-LapinKemi-Tornion
Mariehamns stadJakobstadsregionen
SeinäjoenJoensuun
VaasanKoko maa
KokkolanTurun
RaahenYlivieskanRiihimäen
Ålands landsbygdKuopionPorvoon
TampereenRovaniemen
JyväskylänHelsingin
Oulun
0 5 10 15 20 25 30 35
Osuus väestöstä (%)
Yli 64-vuotiaat Alle 15-vuotiaat
23
Kuva 2.20. Demografinen huoltosuhde seutukunnittain 2012.
76,771,5
70,970,169,969,469,269,168,968,568,468,167,867,767,667,366,966,966,8
66,166,165,965,765,665,565,264,964,764,664,664,56463,8
62,862,762,662,562,362,261,9
61,36160,960,760,560,4
59,559,45958,858,8
58,157,857,7
57,156,155,955,4
54,754,354,2
53,653,4
51,551,15150,850,750,449,9
46,2
JoutsanYlä-Pirkanmaan
Sisä-SavonSaarijärven-Viitasaaren
KeuruunNivala-Haapajärven
JärviseudunTorniolaakson
OulunkaarenKoillis-Savon
KuusiokuntienSydösterbotten
Ålands skärgårdKaustisen
JämsänPielisen Karjalan
Åboland-TurunmaanLounais-Pirkanmaan
Itä-LapinHaapaveden-Siikalatvan
Keski-KarjalanLuoteis-Pirkanmaan
LoimaanSavonlinnan
JakobstadsregionenKehys-Kainuun
PieksämäenImatran
YlivieskanÄänekoskenKyrönmaan
LoviisanSuupohjan
Vakka-SuomenRaaseporinYlä-Savon
SalonEtelä-Pirkanmaan
Pohjois-SatakunnanRaahenForssanMikkelin
VarkaudenPorin
RaumanKotka-Haminan
KoillismaanKokkolan
SeinäjoenHämeenlinnan
KouvolanKemi-Tornion
LahdenÅlands landsbygd
KajaaninLappeenrannan
RiihimäenVaasan
PorvoonPohjois-Lapin
Koko maa
Tunturi-LapinJoensuun
OulunTurun
Mariehamns stadTampereen
KuopionRovaniemen
JyväskylänHelsingin
0 20 40 60 80 100
Alle 15-vuotiaat ja yli 64-vuotiaat sataa työikäistä (15–64-vuotias) kohti
Alle 15-vuotiaat Yli 64-vuotiaat
Demografinen huoltosuhde seutukunnittain 2012
Vuoden 2013 aluerajatLähde: Tilastokeskus
24
Kuva 2.21. Demografinen huoltosuhde seutukunnittain 2012.
Kuva 2.22. Demografinen huoltosuhde maakunnittain 2012.
Demografinen huoltosuhdeseutukunnittain 2012
Alle 15-vuotiaat ja yli 64-vuotiaat sataa työikäistä (15–64-vuotias) kohti
Vuoden 2013 aluerajatLähde: Tilastokeskus
46,2 - 58,0
58,1 - 63,0
63,1 - 67,0
67,1 - 76,7
Maakuntaraja
63,261,761,3
60,859,959,659,3
58,858,5
57,856,856,656,6
5655,855,7
55,154,254,1
47,1
Etelä-SavoEtelä-PohjanmaaKeski-Pohjanmaa
SatakuntaPohjanmaa
KymenlaaksoKainuu
Etelä-KarjalaKanta-HämePäijät-Häme
Pohjois-PohjanmaaPohjois-Savo
Pohjois-KarjalaKeski-Suomi
LappiAhvenanmaa
Varsinais-SuomiKoko maaPirkanmaa
Uusimaa
0 10 20 30 40 50 60 70
Alle 15-vuotiaat Yli 64-vuotiaat
Demografinen huoltosuhde maakunnittain 2012
Vuoden 2013 aluerajatLähde: Tilastokeskus
Alle 15-vuotiaat ja yli 64-vuotiaat sataa työikäistä (15–64-vuotias) kohti
25
Kuva 2.23. Väestön keski-ikä seutukunnittain 2012.
Kuva 2.24. Väestön keski-ikä maakunnittain 2012.
Väestön keski-ikä seutukunnittain 2012
Keski-ikä, vuotta
Vuoden 2013 aluerajatLähde: Tilastokeskus
36,7 - 42,0
42,1 - 44,0
44,1 - 46,0
46,1 - 51,0
Maakuntaraja
46,44544,944,8
44,344
43,643,543,4
42,942,7
42,442,4
41,941,841,7
41,441,1
39,738,7
Etelä-SavoKainuu
Etelä-KarjalaKymenlaakso
SatakuntaPohjois-Karjala
Päijät-HämePohjois-Savo
LappiKanta-Häme
Etelä-PohjanmaaAhvenanmaa
Varsinais-SuomiKeski-Suomi
Koko maaPohjanmaaPirkanmaa
Keski-PohjanmaaUusimaa
Pohjois-Pohjanmaa
0 10 20 30 40 50
Keski-ikä, vuotta
Väestön keski-ikä maakunnittain 2012
Vuoden 2013 aluerajatLähde: Tilastokeskus
26
Kuva 2.25. Sukupuolirakenne seutukunnittain 2012.
Kuva 2.26. Sukupuolirakenne maakunnittain 2012.
Sukupuolirakenneseutukunnittain 2012
Naisia/1 000 miestä
Vuoden 2013 aluerajatLähde: Tilastokeskus
877 - 980
981 - 1 000
1 001 - 1 030
1 031 - 1 089
Maakuntaraja
1 0641 063
1 0561 0401 0371 0351 0341 0311 0311 0251 0221 0201 019
1 0121 0121 006
995993992
985
Päijät-HämeUusimaa
Varsinais-SuomiKanta-Häme
PirkanmaaKoko maaEtelä-SavoSatakunta
KymenlaaksoPohjois-SavoKeski-SuomiEtelä-Karjala
Keski-PohjanmaaPohjois-Karjala
Etelä-PohjanmaaAhvenanmaa
KainuuLappi
PohjanmaaPohjois-Pohjanmaa
0 100 200 300 400 500 600 700 800 900 1 000 1 100 1 200
Naisia/1 000 miestä
Sukupuolirakenne maakunnittain 2012
Vuoden 2013 aluerajatLähde: Tilastokeskus
27
Syntyvyys ja kuolleisuus
Syntyneiden enemmyydellä eli syntyneiden ja kuolleiden määrän erotuksella ilmaistaan luonnollisen väestönmuutoksen suuntaa ja suuruutta. Vuonna 2012 koko maassa syntyneitä (59 493 henkeä) oli enemmän kuin kuolleita (51 707 henkeä). Syntyneiden enemmyyden ennustetaan kuitenkin piene-nevän tulevaisuudessa. Kuolleiden määrään vaikuttaa vuosittaisen satunnais-vaihtelun lisäksi väestön ikääntyminen.
Syntyvyys oli korkein ja kuolleisuus matalin Oulun seutukunnassa vuonna 2012. Syntyvyys oli siellä 15,8 promillea ja kuolleisuus 6,1 promillea keski-väkiluvusta. Ålands skärgårdin seutukunnassa syntyvyys oli seutukuntien matalin, 3,7 promillea ja kuolleisuus oli suhteellisesti suurin, 18,7 promillea.
Vuonna 2012 syntyneiden enemmyys oli positiivinen 24 seutukunnassa ja 8 maakunnassa. Suurin syntyneiden enemmyys oli Oulun ja pienin Ålands skärgårdin seutukunnassa. Maakunnista eniten luonnollista väestönkasvua tapahtui Pohjois-Pohjanmaalla ja vähiten Etelä-Savossa.
Kuva 2.27. Syntyneet ja kuolleet koko maassa 1975–2012 sekä ennuste
vuoteen 2060.
Syntyneet ja kuolleet koko maassa 1975–2012sekä ennuste vuoteen 2060
� �������������������������
����������������������
�
�
������
���
�
��
��
�����
�
��
��������������
1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 2055 2060
40 000
45 000
50 000
55 000
60 000
65 000
70 000Syntyneet ja kuolleet
Syntyneet, toteutunut Kuolleet, toteutunut
Syntyneet, ennuste Kuolleet, ennuste
�
�
Lähde: Tilastokeskus/Väestöennuste 2012
28
Kuva 2.28. Syntyneet ja kuolleet seutukunnittain 2012.
Syntyneet ja kuolleet seutukunnittain 2012
OulunYlivieskan
Nivala-HaapajärvenRaahen
JakobstadsregionenKokkolan
Ålands landsbygdOulunkaaren
JyväskylänTampereen
SeinäjoenKyrönmaan
KaustisenVaasan
HelsinginEtelä-Pirkanmaan
Haapaveden-SiikalatvanRovaniemen
KuopionRiihimäen
Koko maaLoimaan
Kemi-TornionTurun
PorvoonJoensuun
KoillismaanJärviseudunÄänekosken
KajaaninTunturi-Lapin
RaumanHämeenlinnan
LahdenLounais-PirkanmaanÅboland-Turunmaan
LoviisanPohjois-Satakunnan
KuusiokuntienVakka-SuomenLappeenrannan
SalonKotka-Haminan
PorinYlä-SavonSuupohjan
KouvolanMariehamns stad
JämsänVarkaudenRaaseporin
KeuruunSydösterbotten
Saarijärven-ViitasaarenLuoteis-Pirkanmaan
MikkelinYlä-Pirkanmaan
ForssanPielisen Karjalan
Pohjois-LapinKeski-Karjalan
SavonlinnanSisä-Savon
ImatranPieksämäenKoillis-Savon
Kehys-KainuunItä-LapinJoutsan
TorniolaaksonÅlands skärgård
0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22
Syntyneet ja kuolleet, promillea väestöstä
Syntyneet Kuolleet
Vuoden 2013 aluerajatLähde: Tilastokeskus
29
Kuva 2.29. Syntyneiden enemmyys seutukunnittain 2012.
Syntyneiden enemmyys seutukunnittain 2012
Vuoden 2013 aluerajatLähde: Tilastokeskus
9,74,74,74,74,6
4,14
3,53,3
2,82,8
2,62,22,12,12,1
1,71,41,41,4
1,10,9
0,60,4
0,1-0,1
-0,4-0,5-0,6-0,8-0,9
-1,2-1,3-1,4-1,6-1,7-1,8-1,9
-2-2,3
-2,6-2,7
-3,4-3,5-3,6-3,6
-3,9-3,9
-4-4,2-4,4
-4,7-4,9
-5-5,2
-6-6,4
-6,7-6,8-7
-7,1-7,4
-8,1-8,3
-10,1-10,3-10,4
-10,9-11,5
-12,6-15,1
OulunRaahen
JyväskylänHelsingin
YlivieskanTampereen
KokkolanJakobstadsregionen
SeinäjoenVaasan
RovaniemenPorvoon
Nivala-HaapajärvenKuopion
KyrönmaanÅlands landsbygd
RiihimäenKoko maa
OulunkaarenTurun
KaustisenHaapaveden-Siikalatvan
Etelä-PirkanmaanJoensuun
Tunturi-LapinKemi-Tornion
KoillismaanHämeenlinnan
RaumanKajaanin
LappeenrannanLahden
Vakka-SuomenLoimaan
ÄänekoskenÅboland-Turunmaan
LoviisanLounais-Pirkanmaan
JärviseudunSalon
Mariehamns stadPorin
RaaseporinKotka-Haminan
ForssanKouvolan
KuusiokuntienPohjois-Lapin
Luoteis-PirkanmaanMikkelin
SuupohjanSydösterbotten
VarkaudenYlä-Savon
Pohjois-SatakunnanJämsänKeuruun
Saarijärven-ViitasaarenYlä-Pirkanmaan
Keski-KarjalanSavonlinnan
ImatranPielisen Karjalan
PieksämäenKehys-Kainuun
Sisä-SavonKoillis-Savon
Itä-LapinJoutsan
TorniolaaksonÅlands skärgård
0 5 10 15-5-10-15-20
Promillea väestöstä
30
Kuva 2.30. Syntyneiden enemmyys seutukunnittain 2012.
Kuva 2.31. Syntyneiden enemmyys maakunnittain 2012.
Syntyneiden enemmyysseutukunnittain 2012
Promillea väestöstä
Vuoden 2013 aluerajatLähde: Tilastokeskus
-15,1 - -4,0
-3,9 - 0,0
0,1 - 2,5
2,6 - 9,7
Maakuntaraja
6,84,3
3,32,6
2,21,4
10,9
0,3-0,5
-1,1-1,1
-1,2-1,6
-1,9-2,3
-3-3,5
-3,6-6
Pohjois-PohjanmaaUusimaa
Keski-PohjanmaaPirkanmaa
PohjanmaaKoko maa
Keski-SuomiEtelä-PohjanmaaVarsinais-Suomi
Kanta-HämeLappi
AhvenanmaaPäijät-Häme
Pohjois-KarjalaPohjois-Savo
SatakuntaEtelä-Karjala
KainuuKymenlaakso
Etelä-Savo
0 1 2 3 4 5 6 7 8-1-2-3-4-5-6-7
Promillea väestöstä
Syntyneiden enemmyys maakunnittain 2012
Vuoden 2013 aluerajatLähde: Tilastokeskus
31
Muuttoliike
Koko maassa kirjattiin 162 800 seutukuntien välistä muuttoa vuonna 2012. Seutukunnan rajan ylittäneistä muuttajista 67 % oli alle 30-vuotiaita. Muut-totase oli positiivinen 27 seutukunnassa samana vuonna. Suhteellisesti eni-ten muuttovoittoa saivat Mariehamns stadin ja Tunturi-Lapin seutukunnat. Muuttoliikkeen seurauksena suhteellisesti eniten väestöä menettivät Haapa-veden-Siikalatvan ja Koillismaan seutukunnat. Maakunnista 15 oli muutto-voittoisia, kärjessä Ahvenanmaa ja Uusimaa. Kainuussa muuttotase oli ne-gatiivisin.
Suomessa maahanmuutto on ollut 1980-luvun alusta alkaen suurempaa kuin maastamuutto. Vuonna 2012 Suomeen muutti yli 17 400 henkilöä enemmän kuin Suomesta pois. Joutsan seutukunnan nettomaahanmuutto oli tuolloin negatiivinen, mutta muissa seutukunnissa ja kaikissa maakunnissa se oli po-sitiivinen. Suhteellisesti voimakkainta maiden välinen nettomuutto oli Sy-dösterbottenin seutukunnassa ja Uudenmaan maakunnassa.
Kuva 2.32. Seutukuntien välinen muutto iän mukaan 1994–2012.
Kuva 2.33. Siirtolaisuus koko maassa 1945–2012.
Seutukuntien välinen muutto iän mukaan 1994–2012
Vuoden 2013 aluerajatLähde: Tilastokeskus
��
� � � � � � � � � �� � � � � �
��
�� � � � � �
� � � � � � � � � � ���
� � � � � � � � �� � � � � � � �
��
� � �� � � � � � � � � � � � �
�
�
�
�� �
� ��
�� �
� � �� �
� ��
�
�
� � �� � �
� � � � � �� � � � �
1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012
0
10 000
20 000
30 000
40 000
50 000
60 000
70 000
80 000Henkilöä
Ikäluokka–19 20–29 30–39 40–49 50–59 60–� � � � � �
�
�
���������������
�������
������
�
���������
�������
�
��������
����
��������
1945 1950 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010
0
10
20
30
40
50
60Muuttaneiden määrä (1 000 henkilöä)
Maahanmuutto
Maastamuutto
�
Siirtolaisuus koko maassa 1945–2012
Lähde: Tilastokeskus
32
Kuva 2.34. Muuttotase seutukunnittain 2012.
Muuttotase seutukunnittain 2012
109,1
7,97,7
7,26,26,2
5,45
3,73,33,2
2,92,82,72,72,62,6
2,32,22,2
22
1,70,30,30,30,2
-0,1-0,1-0,2
-0,8-0,9
-1-1,2-1,2-1,2
-2-2,1-2,1
-2,4-2,6
-2,8-2,8-2,9
-3,1-3,3
-3,5-3,5-3,5
-3,7-3,7-4-4
-4,9-5,2
-6,2-6,6
-6,8-7
-7,1-7,5-7,6
-8,3-8,4
-9,1-9,3
-10,4-12,8
-13,9-14,9
Mariehamns stadTunturi-Lapin
KuopionHelsingin
TampereenTurun
Ålands landsbygdJyväskylän
OulunSeinäjoen
Pohjois-LapinKoko maa
RiihimäenJoensuun
HämeenlinnanLappeenrannan
VaasanLahden
Kotka-HaminanPorvoonLoimaan
PorinEtelä-Pirkanmaan
MikkelinRovaniemen
KouvolanKokkolanRauman
Åboland-TurunmaanLounais-Pirkanmaan
ImatranSydösterbotten
LoviisanOulunkaaren
KyrönmaanJakobstadsregionen
YlivieskanÄänekosken
ForssanSavonlinnanSisä-SavonYlä-Savon
KuusiokuntienPielisen Karjalan
SuupohjanJämsänKeuruun
RaaseporinJoutsan
Luoteis-PirkanmaanKajaanin
Koillis-SavonKemi-Tornion
Vakka-SuomenKehys-Kainuun
SalonPieksämäen
Pohjois-SatakunnanYlä-Pirkanmaan
RaahenVarkauden
Nivala-HaapajärvenKaustisen
JärviseudunSaarijärven-Viitasaaren
TorniolaaksonKeski-Karjalan
Itä-LapinÅlands skärgård
Haapaveden-SiikalatvanKoillismaan
0 5 10 15-5-10-15-20
Promillea väestöstä
Vuoden 2013 aluerajatLähde: Tilastokeskus
33
Kuva 2.35. Muuttotase seutukunnittain 2012.
Kuva 2.36. Muuttotase maakunnittain 2012.
Muuttotase seutukunnittain 2012
Promillea väestöstä
Vuoden 2013 aluerajatLähde: Tilastokeskus
-14,9 - -4,0
-3,9 - 0,0
0,1 - 3,0
3,1 - 10,0
Maakuntaraja
76,2
5,23,4
3,22,6
2,21,81,8
1,71,3
10,70,7
0,60,3
-1,1-1,6-1,6
-4
UusimaaAhvenanmaa
PirkanmaaVarsinais-Suomi
Koko maaPäijät-Häme
Pohjois-SavoKanta-HämeKeski-SuomiEtelä-Karjala
KymenlaaksoPohjanmaa
Etelä-PohjanmaaPohjois-Karjala
SatakuntaPohjois-Pohjanmaa
Etelä-SavoKeski-Pohjanmaa
LappiKainuu
0 2 4 6 8-2-4-6
Promillea väestöstä
Muuttotase maakunnittain 2012
Vuoden 2013 aluerajatLähde: Tilastokeskus
34
Kuva 2.37. Nettomaahanmuutto seutukunnittain 2012.
Kuva 2.38. Nettomaahanmuutto maakunnittain 2012.
Nettomaahanmuutto seutukunnittain 2012
Promillea väestöstä
Vuoden 2013 aluerajatLähde: Tilastokeskus
-0,2 - 2,0
2,1 - 2,5
2,6 - 3,0
3,1 - 9,3
Maakuntaraja
54,1
3,83,4
3,23,2
2,92,72,72,7
2,62,42,4
2,32,22,2
21,91,9
1,7
UusimaaPohjanmaa
KymenlaaksoEtelä-Karjala
Koko maaKanta-Häme
LappiVarsinais-Suomi
KainuuAhvenanmaa
Etelä-SavoPohjois-Karjala
Pohjois-SavoEtelä-Pohjanmaa
SatakuntaPäijät-Häme
Keski-PohjanmaaPirkanmaa
Keski-SuomiPohjois-Pohjanmaa
0 1 2 3 4 5 6
Promillea väestöstä
Nettomaahanmuutto maakunnittain 2012
Vuoden 2013 aluerajatLähde: Tilastokeskus
35
Kuva 2.39. Syntyneiden enemmyys maa- Kuva 2.40. Muuttotase maakunnittain 2012.
kunnittain 2012.
Kuva 2.41. 15–64-vuotiaat maakunnittain Kuva 2.42. Yli 64-vuotiaat maakunnittain2012. 2012.
Syntyneiden enemmyysmaakunnittain 2012
Promillea väestöstä
Vuoden 2013 aluerajatLähde: Tilastokeskus
-6,0 - -2,0
-1,9 - 0,0
0,1 - 1,0
1,1 - 6,8
Muuttotase maakunnittain 2012
Promillea väestöstä
Vuoden 2013 aluerajatLähde: Tilastokeskus
-4,0 - 0,0
0,1 - 1,5
1,6 - 2,5
2,6 - 7,0
15–64-vuotiaat maakunnittain 2012
Osuus väestöstä (%)
Vuoden 2013 aluerajatLähde: Tilastokeskus
61,3 - 62,0
62,1 - 63,0
63,1 - 64,0
64,1 - 68,0
Yli 64-vuotiaat maakunnittain 2012
Osuus väestöstä (%)
Vuoden 2013 aluerajatLähde: Tilastokeskus
15,1 - 19,0
19,1 - 20,0
20,1 - 22,0
22,1 - 25,1
36
Ulkomaan kansalaiset
Ulkomaan kansalaisten määrä on kasvanut Suomessa huomattavasti 1990-luvun alusta lähtien. Viime vuosina ulkomaalaisten määrä on lisääntynyt alle 10 % vuosittain. Ulkomaan kansalaisia oli koko maassa 195 500 henkilöä vuonna 2012, mikä on 3,6 % väestöstä. Puolet heistä asui Helsingin seutu-kunnassa. Mariehamns stadin seutukunnassa ulkomaalaisten suhteellinen osuus väestöstä oli kuitenkin suurin, lähes 12 %. Pienimmäksi ulkomaalais-ten osuus jäi Nivala-Haapajärven ja Haapaveden-Siikalatvan seutukunnissa. Maakunnista ulkomaalaisia asui suhteellisesti eniten Ahvenanmaalla ja vähi-ten Etelä-Pohjanmaalla.
Suurimmat ulkomaalaisten ryhmät olivat Viron (39 763), Venäjän (30 183), Ruotsin (8 412) ja Somalian (7 468) kansalaiset.
Kuva 2.43. Ulkomaan kansalaisten määrä ja muutos koko maassa
1976–2012.
Kuva 2.44. Suurimmat kansalaisuusryhmät sukupuolen mukaan koko
maassa 2012.
Ulkomaan kansalaisten määrä ja muutos koko maassa 1976–2012
Lähde: Tilastokeskus
1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012
0
10
20
30
40
50
-10
Ulkomaan kansalaisten määrän vuosimuutos (%)
1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012
0
50 000
100 000
150 000
200 000
250 000Ulkomaan kansalaiset, henkilöä
ViroVenäjäRuotsi
SomaliaKiina
ThaimaaIrak
TurkkiIntia
SaksaBritanniaVietnam
Ent. Serbia ja MontenegroAfganistan
PuolaYhdysvallat (USA)
IranUkraina
ItaliaRanska
RomaniaNepal
Bosnia ja HertsegovinaNigeria
FilippiinitEspanja
Kongon dem. tasavaltaMyanmar
UnkariPakistan
BangladeshLatvia
BulgariaAlankomaat
JapaniLiettuaGhana
0 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 30 000 35 000 40 000 45 000
Ulkomaan kansalaiset, henkilöä
Miehet Naiset
Suurimmat kansalaisuusryhmät sukupuolen mukaan koko maassa 2012
Lähde: Tilastokeskus
37
Kuva 2.45. Ulkomaan kansalaiset seutukunnittain 2012.
Kuva 2.46. Ulkomaan kansalaiset maakunnittain 2012.
Ulkomaan kansalaisetseutukunnittain 2012
Osuus väestöstä (%)
Vuoden 2013 aluerajatLähde: Tilastokeskus
0,7 - 1,5
1,6 - 2,0
2,1 - 3,0
3,1 - 11,6
Maakuntaraja
9,26,5
4,43,6
3,53,5
3,22,8
2,62,2
2,11,9
1,81,8
1,71,71,7
1,61,6
1,4
AhvenanmaaUusimaa
PohjanmaaKoko maa
KymenlaaksoVarsinais-Suomi
Etelä-KarjalaPäijät-Häme
PirkanmaaKanta-Häme
Pohjois-KarjalaLappi
Keski-PohjanmaaKeski-Suomi
KainuuEtelä-SavoSatakunta
Pohjois-PohjanmaaPohjois-Savo
Etelä-Pohjanmaa
0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
Osuus väestöstä (%)
Ulkomaan kansalaiset maakunnittain 2012
Vuoden 2013 aluerajatLähde: Tilastokeskus
38
Väestöennuste
Vuonna 2012 laadittu väestöennuste yltää koko maan osalta vuoteen 2060 ja alueellisesti vuoteen 2040. Ennusteessa oletetaan, että syntyvyys, kuolevuus ja muuttotaso jatkuvat edellisten vuosien kaltaisina. Sitä laadittaessa ei oteta huomioon taloudellisten, sosiaalisten eikä muiden yhteiskunta- tai aluepoliit-tisten päätösten mahdollista vaikutusta tulevaan väestönkehitykseen.
Demografinen huoltosuhde eli lasten ja eläkeikäisten määrä sataa työikäistä kohden oli ennusteen lähtötilanteessa vuoden 2011 lopussa 52,9. Ennusteen mukaan 60 huollettavan raja ylittyy vuonna 2017 ja 70 huollettavan raja vuonna 2028. Vuonna 2060 väestöllinen huoltosuhde olisi koko maassa 77.
Ennusteen mukaan väestön määrä kasvaa vuoteen 2030 mennessä eniten Ahvenanmaalla ja erityisesti Ålands landsbygdin seutukunnassa, yli 27 %. Eniten väkimäärän ennustetaan vähenevän Torniolaakson, Kehys-Kainuun ja Itä-Lapin seutukunnissa, joissa väkimäärä olisi vuonna 2030 yli viiden-neksen pienempi kuin vuonna 2011. Näiden kolmen seutukunnan kohdalla yli 64-vuotiaiden osuus kasvaa eniten ja työikäisten osuus vähenee eniten vuoteen 2030 mennessä. Myös huoltosuhde olisi näillä alueilla seutukuntien suurimpia vuonna 2030. Pienin huoltosuhde olisi Helsingin seutukunnassa.
Kuva 2.47. Väestöennuste ikäryhmittäin koko maassa 1970–2012
ja ennuste 2013–2060.
Kuva 2.48. Demografinen huoltosuhde koko maassa 1970–2012
ja ennuste 2013–2060.
�
�
� �� � �
� �� � �
�
��
� �� � �
�
�
� � � �� � �
� ��
� � � � � � ��
�
�
� � ��
��
� � � �� � � �
� � � �
�
��
�� � �
� � �� �� � � � � � � �
�
�
� � �� � � � � � � � � � � � � � �
�
��
� � � � � � � � � � � � � � � ��
1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 2055 2060
0
250 000
500 000
750 000
1 000 000
1 250 000
1 500 000
1 750 000
2 000 000Henkilöä
0–14 15–24 25–44 45–64 65–74 75–� � � � � �
Lähde: Tilastokeskus/Väestöennuste 2012
Väestö ikäryhmittäin koko maassa 1970–2012 ja ennuste 2013–2060
1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 2055 2060
0
10
20
30
40
50
60
70
80
Alle 15-vuotiaat
Yli 64-vuotiaat
Ennuste ->
Lähde: Tilastokeskus/Väestöennuste 2012
Demografinen huoltosuhde koko maassa 1970–2012 ja ennuste 2013–2060
Alle 15-vuotiaat ja yli 64-vuotiaat sataa työikäistä (15–64-vuotias) kohti
39
Kuva 2.49. Väestöennuste seutukunnittain 2030.
Kuva 2.50. Väestöennuste maakunnittain 2030.
Väestöennuste seutukunnittain 2030
Muutos vuodesta2011 (%)
Vuoden 2012 aluerajatLähde: Tilastokeskus/Väestöennuste 2012
-23,4 - -10,0
-9,9 - 0,0
0,1 - 10,0
10,1 - 27,4
Maakuntaraja
21,317,3
1310,7
10,110
8,37
6,75,7
5,23,1
-0,5-0,8
-1,6-2,3
-2,7-3,6
-7,9-8,3
AhvenanmaaUusimaa
PirkanmaaKanta-Häme
Pohjois-PohjanmaaPohjanmaaKoko maa
Varsinais-SuomiPäijät-HämeKeski-Suomi
Keski-PohjanmaaEtelä-Pohjanmaa
LappiPohjois-Savo
Pohjois-KarjalaSatakunta
Etelä-KarjalaKymenlaakso
KainuuEtelä-Savo
0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24-2-4-6-8-10
Muutos vuodesta 2011 (%)
Väestöennuste maakunnittain 2030
Vuoden 2012 aluerajatLähde: Tilastokeskus/Väestöennuste 2012
40
Kuva 2.51. Väestöennuste seutukunnittain 2030.
Väestöennuste seutukunnittain 2030
Vuoden 2012 aluerajatLähde: Tilastokeskus/Väestöennuste 2012
27,419,4
18,216,916,6
15,614,614,4
12,510,7
10,210,2
9,79,7
9,38,38,38,2
7,67,4
6,75,45,1
4,13,63,4
1,61,51,3
0,80,20,1
-0,6-0,9
-1,9-1,9
-2-2
-2,1-3,9
-4-4,3
-5,3-6,1-6,2-6,2-6,4
-7,6-8,4-8,6
-9,2-9,5-9,6-9,9
-10,6-11,1-11,2-11,2-11,4-11,5-11,5-11,7
-12-13,1-13,3-13,6
-16,4-17,1
-21,4-22,3
-23,4
Ålands landsbygdOulun
HelsinginTampereen
Mariehamns stadRiihimäen
JyväskylänVaasan
HämeenlinnanPorvoon
TurunSeinäjoen
Tunturi-LapinKokkolan
RovaniemenKyrönmaanKoko maa
KuopionJakobstadsregionen
Etelä-PirkanmaanLahden
YlivieskanRaaseporin
Ålands skärgårdJoensuun
SalonLoviisan
Lounais-PirkanmaanLappeenrannan
LoimaanÅboland-Turunmaan
PorinForssan
Kotka-HaminanKajaanin
ÄänekoskenRaahen
OulunkaarenKemi-Tornion
MikkelinRauman
SydösterbottenVakka-Suomen
KouvolanNivala-HaapajärvenLuoteis-Pirkanmaan
Pohjois-LapinSuupohjanYlä-Savon
Sisä-SavonKoillismaan
KaustisenKeuruun
Koillis-SavonKuusiokuntien
JoutsanImatran
Pohjois-SatakunnanSavonlinnanJärviseudun
Haapaveden-SiikalatvanYlä-Pirkanmaan
VarkaudenJämsän
PieksämäenSaarijärven-Viitasaaren
Keski-KarjalanPielisen Karjalan
Itä-LapinKehys-KainuunTorniolaakson
0 10 20 30 40-10-20-30
Muutos vuodesta 2011 (%)
41
Kuva 2.52. Demografinen huoltosuhde-ennuste seutukunnittain 2030.
Demografinen huoltosuhde-ennuste seutukunnittain 2030
Vuoden 2012 aluerajatLähde: Tilastokeskus/Väestöennuste 2012
129,2124,4
122,3122,3
119117,2
111,9108,1
106,9106
104,7104,5
102101,8101,4100,7100,499,999,5
98,59897,49796,896,696,596
94,994,994,494
90,790,289,989,2
87,787,58786,9
85,485,3
8382,882,782,281,9
80,88079,979,779,278,7
7776,776,375,775,575,1
73,673,3
71,871,2
70,169,4
65,665,665,165,164,6
63,558,1
TorniolaaksonJoutsan
Itä-LapinKehys-Kainuun
Pielisen KarjalanKeski-Karjalan
Saarijärven-ViitasaarenKoillis-Savon
Ylä-PirkanmaanPieksämäen
KeuruunSisä-Savon
JämsänÅlands skärgård
SavonlinnanJärviseudun
Pohjois-LapinKuusiokuntien
OulunkaarenKoillismaan
Pohjois-SatakunnanLuoteis-Pirkanmaan
SydösterbottenVakka-Suomen
VarkaudenHaapaveden-Siikalatvan
Nivala-HaapajärvenKaustisenYlä-SavonSuupohjan
ImatranÄänekosken
Åboland-TurunmaanMikkelin
YlivieskanLounais-Pirkanmaan
ForssanLoviisanRaahen
KouvolanLoimaan
Kemi-TornionRaaseporin
SalonRaumanKajaanin
KyrönmaanLahden
Kotka-HaminanPorin
JakobstadsregionenJoensuun
LappeenrannanHämeenlinnan
Tunturi-LapinKokkolan
SeinäjoenEtelä-Pirkanmaan
PorvoonRiihimäen
RovaniemenKoko maa
Ålands landsbygdKuopion
TurunVaasan
Mariehamns stadOulun
JyväskylänTampereen
Helsingin
0 20 40 60 80 100 120 140 160
Alle 15-vuotiaat ja yli 64-vuotiaat sataa työikäistä (15–64-vuotias) kohti
Alle 15-vuotiaat Yli 64-vuotiaat
42
Kuva 2.53. Alle 15-vuotiaiden osuuden muutos seutukunnittain 2011–2030.
Alle 15-vuotiaiden osuuden muutos seutukunnittain 2011–2030
Vuoden 2012 aluerajatLähde: Tilastokeskus/Väestöennuste 2012
1,31,3
11
0,80,6
0,50,4
0,30,20,20,20,20,2
0,10,1
000
-0,1-0,1-0,1-0,1-0,1
-0,2-0,2-0,2-0,2
-0,3-0,3-0,3-0,3
-0,4-0,4-0,4
-0,5-0,5-0,5-0,5-0,5-0,5-0,5
-0,6-0,6-0,6-0,6-0,6-0,6
-0,7-0,7-0,7
-0,8-0,8-0,8-0,8-0,8-0,8
-0,9-0,9-0,9
-1-1,1-1,1-1,1-1,1-1,1
-1,2-1,3-1,3
-1,6-1,7
SydösterbottenKaustisen
JärviseudunHaapaveden-Siikalatvan
KeuruunKyrönmaan
Tunturi-LapinSuupohjan
Pielisen KarjalanNivala-HaapajärvenJakobstadsregionen
OulunkaarenYlä-SavonYlivieskan
RovaniemenVaasan
SeinäjoenKoillismaan
Pohjois-SatakunnanLuoteis-Pirkanmaan
Kemi-TornionKajaanin
JoensuunKokkolan
PorinJyväskylän
Saarijärven-ViitasaarenÄänekosken
Kotka-HaminanKehys-Kainuun
TampereenPohjois-Lapin
RaumanKuusiokuntien
Koko maa
ImatranHämeenlinnan
Itä-LapinPieksämäen
KuopionLappeenrannan
SavonlinnanLahdenRaahen
Etelä-PirkanmaanLounais-Pirkanmaan
TurunKoillis-Savon
MikkelinJämsän
Ylä-PirkanmaanÅlands landsbygd
Ålands skärgårdKouvolan
JoutsanHelsingin
Keski-KarjalanRaaseporin
LoimaanPorvoon
Sisä-SavonForssanLoviisan
RiihimäenTorniolaakson
Mariehamns stadVarkauden
Åboland-TurunmaanVakka-Suomen
OulunSalon
0 0,5 1 1,5-0,5-1-1,5-2
Muutos (%-yksikköä)
43
Kuva 2.54. 15–64-vuotiaiden osuuden muutos seutukunnittain 2011–2030.
15–64-vuotiaiden osuuden muutos seutukunnittain 2011–2030
Vuoden 2012 aluerajatLähde: Tilastokeskus/Väestöennuste 2012
-4,5-5,1-5,2
-5,4-5,6-5,7
-5,9-6,2-6,3-6,3
-6,5-6,6-6,6-7-7-7
-7,2-7,3
-7,5-7,5-7,6-7,6
-7,8-8,1-8,2-8,3-8,4-8,5-8,5-8,6-8,7-8,7
-8,9-9,1-9,2-9,2-9,3-9,3-9,4
-9,6-9,6-9,7-9,8-9,8-9,9-9,9-9,9-10
-10,2-10,2-10,3
-10,6-10,8-10,9
-11-11
-11,5-11,6-12-12
-12,1-12,4
-12,7-12,8
-13,1-15,1
-15,3-15,6-16
-16,1-16,6
VaasanJakobstadsregionen
Ålands landsbygdEtelä-Pirkanmaan
HelsinginTampereen
OulunMariehamns stad
TurunKyrönmaanJyväskylän
KokkolanSeinäjoen
HämeenlinnanKoko maa
RiihimäenLoimaan
PorinLounais-Pirkanmaan
RaaseporinKotka-Haminan
SalonPorvoonKuopion
LappeenrannanRaumanLoviisan
YlivieskanÅboland-Turunmaan
LahdenRovaniemen
Nivala-HaapajärvenTunturi-Lapin
KaustisenÄänekosken
RaahenKajaanin
OulunkaarenForssan
Kemi-TornionJoensuun
SydösterbottenKouvolan
Haapaveden-SiikalatvanImatran
KuusiokuntienÅlands skärgård
SuupohjanJärviseudunSisä-Savon
MikkelinLuoteis-Pirkanmaan
Ylä-SavonKeuruunJämsän
Ylä-PirkanmaanSavonlinnan
Vakka-SuomenVarkauden
Pohjois-SatakunnanKoillis-Savon
Saarijärven-ViitasaarenJoutsan
PieksämäenKoillismaan
Keski-KarjalanPielisen Karjalan
Pohjois-LapinItä-Lapin
TorniolaaksonKehys-Kainuun
0-5-10-15-20
Muutos (%-yksikköä)
44
Kuva 2.55. Yli 64-vuotiaiden osuuden muutos seutukunnittain 2011–2030.
Yli 64-vuotiaiden osuuden muutos seutukunnittain 2011–2030
Vuoden 2012 aluerajatLähde: Tilastokeskus/Väestöennuste 2012
17,216,9
16,51615,9
1513,5
13,313,113,113
12,712,6
12,112
11,711,6
11,211
10,710,710,610,610,510,410,4
10,19,89,89,79,79,79,69,59,49,4
9,29,29,1
8,98,78,78,68,68,58,58,48,48,48,3
8,18,18,1
7,97,8
7,57,47,47,47,3
6,96,76,76,6
6,465,95,9
5,74,9
4,4
TorniolaaksonKehys-Kainuun
Itä-LapinKeski-KarjalanPohjois-Lapin
Pielisen KarjalanJoutsan
PieksämäenKoillismaanVarkauden
Vakka-SuomenKoillis-Savon
Saarijärven-ViitasaarenSavonlinnan
Pohjois-SatakunnanYlä-Pirkanmaan
JämsänSisä-Savon
MikkelinÅlands skärgård
Luoteis-PirkanmaanYlä-SavonKouvolan
ForssanImatran
KuusiokuntienKeuruun
Åboland-TurunmaanRaahen
JoensuunSuupohjan
Kemi-TornionLoviisan
ÄänekoskenKajaanin
SalonJärviseudun
OulunkaarenLahden
Haapaveden-SiikalatvanPorvoon
LappeenrannanRaumanKuopion
RovaniemenTunturi-Lapin
Nivala-HaapajärvenSydösterbotten
RaaseporinYlivieskanRiihimäen
Lounais-PirkanmaanLoimaan
Kotka-HaminanKaustisen
OulunKoko maa
PorinHämeenlinnan
Mariehamns stadTurun
KokkolanJyväskylänSeinäjoenHelsingin
TampereenEtelä-PirkanmaanÅlands landsbygd
KyrönmaanJakobstadsregionen
Vaasan
0 5 10 15 20
Muutos (%-yksikköä)
45
Asuminen ja rakentaminen
Asunnot ja asuntokunnat
Vuoden 2011 lopussa Suomessa oli 2,8 miljoonaa asuntoa. Asunnolla eli asuinhuoneistolla tarkoitetaan keittiöllä, keittokomerolla tai keittotilalla va-rustettua yhden asuinhuoneen tai useampia asuinhuoneita käsittävää, ympä-rivuotiseen asumiseen tarkoitettua kokonaisuutta, jonka huoneistoala on vä-hintään 7 neliömetriä. Asuntokantaan sisältyvät sekä vakituisesti asutut asunnot että vailla vakinaisia asukkaita olevat asunnot ja huoneistot. Asun-tokannasta 43,3 % on rakennettu vuonna 1980 tai sen jälkeen. Rivi- tai ket-jutaloasunnot ovat uudempia, sillä 68,3 % niistä on rakennettu vastaavana aikana.
Koko maan kaikista asunnoista 9,9 % oli puutteellisesti varusteltuja vuonna 2011. Ålands skärgårdin ja Joutsan seutukuntien asunnoista yli neljännes kuului puutteellisesti varustettujen luokkaan. Näistä asunnoista puuttuu pe-seytymistilat, keskus-/sähkölämmitys tai jokin seuraavista varusteista: vesi-johto, viemäri, lämminvesi tai WC. Luvuissa on mukana myös varustetasol-taan tuntemattomat asunnot.
Koko maan vakinaisesti asutuista asunnoista 65,5 % oli hallintaperusteeltaan omistusasuntoja ja 30,4 % vuokra-asuntoja vuonna 2011. Asuntojen omis-tusosuus oli Kyrönmaan seutukunnassa suurin ja Mariehamns stadin seutu-kunnassa pienin.
Vuonna 2011 asuntojen keskimääräinen huoneistoala oli 79,8 neliömetriä. Asuntokannan keskipinta-ala on kasvanut vuodesta 1970 lähes 20 neliömet-rillä. Samaan aikaan pinta-ala henkilöä kohti on kasvanut 20,5 neliömetrillä. Vuonna 2011 vakituisesti asutuissa asunnoissa asukasta kohti neliöitä oli keskimäärin 39,4. Väljimmin asuttiin Sydösterbottenin seutukunnassa.
Vuonna 2011 koko maassa oli yli 2,56 miljoonaa asuntokuntaa ja niissä asui keskimäärin 2,1 henkilöä. Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuin-huoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Asuntokunnista 74,3 % oli yhden tai kahden henkilön asuntokuntia. Pieniä asuntokuntia (1–2 hlö) oli suhteel-lisesti eniten Pielisen Karjalan ja vähiten Jakobstadsregionen seutukunnassa.
Koko maan asuntokunnista 43,8 % asui kerrostaloasunnoissa, 40,5 % erilli-sissä pientaloissa ja 13,9 % rivi- tai ketjutaloissa. Helsingin seutukunnan asuntokunnista 65 % asui kerrostaloissa ja Ahvenanmaan pienten seutukun-tien asuntokunnista yli 80 % asui pientaloissa. Rivitaloasuntoja oli suhteelli-sesti eniten Joutsan seutukunnassa.
Vuonna 2011 ahtaasti asuvien asuntokuntien osuus oli 8,9 %. Oulunkaaren ja Nivala-Haapajärven seutukuntien asuntokunnista ahtaasti asui suhteelli-sesti eniten. Asuntokunta määritellään ahtaasti asuvaksi, mikäli henkilöitä on enemmän kuin yksi huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun (normi 4).
Tammi-maaliskuussa 2013 vanhan osakehuoneiston keskimääräinen neliö-hinta oli koko maassa 2 245 euroa. Vuoden 2012 vastaavaan ajankohtaan verrattuna hinnat nousivat 1,9 %. Korkeimmat neliöhinnat olivat Uudella-maalla ja suurin asuntojen hinnannousu tapahtui Keski-Pohjanmaalla. En-nakkotiedot sisältävät noin kaksi kolmasosaa vanhojen kerros- ja rivitalo-asuntojen kaupoista.
46
Kuva 3.1. Puutteellisesti varustetut asunnot seutukunnittain 2011.
Puutteellisesti varustetut asunnot seutukunnittain 2011
28,727,3
25,123,523,4
21,921,22120,820,7
20,519,619,5
19,119
18,718,718,5
17,817,317,2
16,916,816,816,616,516,416,2
15,915,515,515,515,415,315,21514,914,914,714,6
14,313,5
13,21312,8
12,212,212,112,111,911,711,7
11,41110,9
9,99,79,7
9,49,2
8,98,4
8,1887,9
6,86,1
4,74,54,4
Ålands skärgårdJoutsan
Koillis-SavonSisä-Savon
Keski-KarjalanÅboland-Turunmaan
Pielisen KarjalanSaarijärven-Viitasaaren
LoimaanLounais-PirkanmaanPohjois-Satakunnan
OulunkaarenSuupohjan
KuusiokuntienYlä-Pirkanmaan
Haapaveden-SiikalatvanLuoteis-Pirkanmaan
Kehys-KainuunLoviisanItä-Lapin
Ålands landsbygdTunturi-LapinSavonlinnan
Ylä-SavonKyrönmaan
JämsänKeuruunImatran
PieksämäenNivala-Haapajärven
SalonVakka-Suomen
TorniolaaksonSydösterbotten
ÄänekoskenMikkelin
Etelä-PirkanmaanRaaseporin
Pohjois-LapinForssan
JärviseudunPorvoon
PorinJoensuunRauman
KouvolanKotka-Haminan
VarkaudenHämeenlinnan
KoillismaanKaustisenRiihimäenSeinäjoenKajaanin
LappeenrannanKoko maa
LahdenVaasan
JakobstadsregionenRaahen
YlivieskanTampereen
KokkolanKemi-Tornion
TurunJyväskylän
KuopionRovaniemen
OulunHelsingin
Mariehamns stad
0 5 10 15 20 25 30 35
Osuus kaikista asunnoista (%)
Sisältää myös varustetasoltaan tuntemattomat asunnotVuoden 2012 aluerajatLähde: Tilastokeskus
47
Kuva 3.2. Asuntojen hallintaperuste seutukunnittain 2011.
KyrönmaanÅlands landsbygd
JärviseudunLoimaan
SydösterbottenSuupohjan
Åboland-TurunmaanTorniolaakson
JakobstadsregionenLounais-Pirkanmaan
KuusiokuntienOulunkaarenKoillis-Savon
Vakka-SuomenYlivieskanKaustisen
Luoteis-PirkanmaanRaumanJoutsan
SalonSaarijärven-Viitasaaren
Keski-KarjalanHaapaveden-Siikalatvan
Etelä-PirkanmaanNivala-Haapajärven
RaahenJämsän
Pohjois-SatakunnanForssan
SeinäjoenKehys-Kainuun
Pielisen KarjalanKeuruunLoviisan
KoillismaanItä-LapinImatran
RaaseporinPorin
ÄänekoskenSisä-Savon
Ylä-PirkanmaanPieksämäen
RiihimäenYlä-Savon
Ålands skärgårdTunturi-Lapin
PorvoonHämeenlinnan
KouvolanKokkolan
VarkaudenSavonlinnan
Kotka-HaminanKajaanin
Kemi-TornionMikkelin
Pohjois-LapinJoensuun
LappeenrannanVaasan
Koko maaLahden
TampereenOulun
RovaniemenTurun
KuopionJyväskylän
HelsinginMariehamns stad
0% 20% 40% 60% 80% 100%
Osuus vakinaisesti asutuista asunnoista
Omistusasunto Vuokra-asunto Muu tai tuntematon
Asuntojen hallintaperuste seutukunnittain 2011
Vuoden 2012 aluerajatLähde: Tilastokeskus
48
Kuva 3.3. Asunnot talotyypin ja rakennusvuoden mukaan koko maassa
2011.
Kuva 3.4. Asuntojen pinta-ala talotyypin mukaan koko maassa
1970–2011.
Kuva 3.5. Asuntojen neliöhinnat maakunnittain 1. neljännes 2013 ja
vuosimuutos.
Asunnot talotyypin ja rakennusvuoden mukaan koko maassa 2011
–1920
1921–1939
1940–1959
1960–1969
1970–1979
1980–1989
1990–1999
2000–2009
2010–2011
tuntematon
0 100 000 200 000 300 000 400 000 500 000 600 000
Asuntojen lkm
Erillinen pientalo Rivi- tai ketjutalo Asuinkerrostalo Muu rakennus
Lähde: Tilastokeskus
Rakennusvuosi
Asuntojen pinta-ala talotyypin mukaan koko maassa 1970–2011
Kaikki rakennukset Erilliset pientalot Rivi- ja ketjutalot Asuinkerrostalot Muut rakennukset Pinta-ala/henkilö0
20
40
60
80
100
120Huoneistoala keskimäärin, neliömetriä
1970 1980 1990 2000 2011
Lähde: Tilastokeskus
UusimaaKoko maaPirkanmaa
Varsinais-SuomiPohjanmaa
Keski-PohjanmaaKanta-HämePohjois-SavoKeski-SuomiEtelä-KarjalaPäijät-Häme
Pohjois-PohjanmaaEtelä-Pohjanmaa
Pohjois-KarjalaSatakunta
KainuuLappi
Kymenlaakso
Vanhat asunto-osakehuoneistot, euroa/neliömetri
0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500
*ennakkotietoAhvenanmaan ja Etelä-Savon tiedot puuttuvat Vuoden 2013 aluerajatLähde: Tilastokeskus
Asuntojen neliöhinnat maakunnittain 1. neljännes 2013* ja vuosimuutos
Keski-PohjanmaaEtelä-Pohjanmaa
PohjanmaaSatakunta
Pohjois-SavoKanta-Häme
UusimaaLappi
Koko maaPirkanmaa
Päijät-HämeVarsinais-Suomi
Pohjois-PohjanmaaPohjois-Karjala
Etelä-KarjalaKymenlaaksoKeski-Suomi
Kainuu
Muutos edelliseen vuoteen, % (indeksi 2005=100)
0 2 4 6 8-2-4
49
Kuva 3.6. Asuntojen pinta-ala seutukunnittain 2011.
Kuva 3.7. Asuntojen pinta-ala maakunnittain 2011.
Asuntojen pinta-alaseutukunnittain 2011
Vuoden 2012 aluerajatLähde: Tilastokeskus
36,1 - 40,0
40,1 - 42,0
42,1 - 43,5
43,6 - 46,7
Maakuntaraja
Vakinaisesti asuttujen asuntojen pinta-ala/henkilö, neliömetriä
44,643,3
4242
41,341,3
414140,940,840,740,540,340,2
39,839,439,239,1
38,536,6
AhvenanmaaSatakunta
Etelä-SavoEtelä-Pohjanmaa
KymenlaaksoVarsinais-Suomi
Etelä-KarjalaPohjanmaa
KainuuKeski-Pohjanmaa
Kanta-HämeLappi
Pohjois-KarjalaPäijät-Häme
Pohjois-SavoKoko maaPirkanmaa
Keski-SuomiPohjois-Pohjanmaa
Uusimaa
0 10 20 30 40 50
Asuntojen pinta-ala maakunnittain 2011
Vuoden 2012 aluerajatLähde: Tilastokeskus
Vakinaisesti asuttujen asuntojen pinta-ala/henkilö, neliömetriä
50
Kuva 3.8. Asuntokunnat koon mukaan seutukunnittain 2011.
Asuntokunnat koon mukaan seutukunnittain 2011
Vuoden 2012 aluerajatLähde: Tilastokeskus
Pielisen KarjalanMariehamns stad
JoutsanVarkauden
TurunKotka-Haminan
ImatranMikkelinLahden
KouvolanLappeenrannan
SavonlinnanYlä-Pirkanmaan
JämsänKeuruun
Ålands skärgårdPieksämäenSisä-Savon
RovaniemenPorin
TampereenForssan
HelsinginJoensuun
Keski-KarjalanHämeenlinnan
KuopionKajaaninLoviisan
Koillis-SavonKoko maa
Kehys-KainuunYlä-Savon
Itä-LapinJyväskylän
SalonÄänekosken
Kemi-TornionRaaseporin
LoimaanLounais-Pirkanmaan
Vakka-SuomenVaasan
Saarijärven-ViitasaarenPohjois-Satakunnan
OulunPohjois-Lapin
Etelä-PirkanmaanLuoteis-Pirkanmaan
RaumanRiihimäen
Tunturi-LapinSuupohjan
TorniolaaksonÅboland-Turunmaan
Haapaveden-SiikalatvanNivala-Haapajärven
SeinäjoenOulunkaaren
KuusiokuntienRaahenPorvoon
SydösterbottenYlivieskan
KoillismaanKokkolan
JärviseudunKyrönmaan
JakobstadsregionenKaustisen
Ålands landsbygd
0% 20% 40% 60% 80% 100%
Osuus asuntokunnista
1 henkilö 2 henkilöä 3 henkilöä 4+ henkilöä
51
Kuva 3.9. Ahtaasti asuvat asuntokunnat seutukunnittain 2011.
Vuoden 2012 aluerajatLähde: Tilastokeskus
12,711,7
11,110,610,6
10,510,2
10,110,110,110,1
1010
9,99,9
9,79,7
9,59,5
9,49,39,3
9,29,2
9,19,19,1
98,98,98,98,9
8,88,88,8
8,78,7
8,68,6
8,58,5
8,48,4
8,38,3
8,18,18,18,1
888
7,97,8
7,77,77,7
7,67,5
7,47,47,4
7,37,3
7,17,17,1
76,86,8
6,5
OulunkaarenNivala-Haapajärven
Haapaveden-SiikalatvanYlivieskan
Koillis-SavonJärviseudun
KaustisenTunturi-Lapin
HelsinginJakobstadsregionen
KyrönmaanSaarijärven-Viitasaaren
RaahenKuusiokuntien
PorvoonRiihimäen
Pohjois-LapinKeski-Karjalan
LoimaanLounais-Pirkanmaan
ÄänekoskenKoillismaan
Ålands landsbygdRaaseporinYlä-SavonJoensuun
Luoteis-PirkanmaanKokkolan
Pohjois-SatakunnanSuupohjanKoko maa
JyväskylänÅboland-Turunmaan
OulunRovaniemen
Ålands skärgårdForssan
Pielisen KarjalanTampereen
LoviisanEtelä-Pirkanmaan
Kemi-TornionHämeenlinnan
VaasanSalon
SydösterbottenKeuruun
Ylä-PirkanmaanTurun
JämsänSisä-Savon
JoutsanSeinäjoenKajaanin
TorniolaaksonKuopion
Kotka-HaminanLahden
PorinSavonlinnan
RaumanMikkelin
VarkaudenVakka-Suomen
PieksämäenKehys-Kainuun
Itä-LapinImatran
LappeenrannanKouvolan
Mariehamns stad
0 2 4 6 8 10 12 14
Osuus asuntokunnista (%)
Ahtaasti asuvat asuntokunnat seutukunnittain 2011
Normi 4: enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun
52
Kuva 3.10. Asuntokunnat talotyypin mukaan seutukunnittain 2011.
Ålands landsbygdÅlands skärgård
KaustisenTorniolaakson
JärviseudunTunturi-Lapin
KyrönmaanSydösterbotten
OulunkaarenSuupohjan
Haapaveden-SiikalatvanNivala-Haapajärven
Åboland-TurunmaanKuusiokuntienKoillis-Savon
Pohjois-SatakunnanLoimaan
YlivieskanJakobstadsregionen
Pohjois-LapinSaarijärven-Viitasaaren
Luoteis-PirkanmaanItä-Lapin
Lounais-PirkanmaanKeski-KarjalanKehys-Kainuun
RaahenLoviisanJoutsan
Sisä-SavonKoillismaan
SeinäjoenKokkolan
Vakka-SuomenYlä-Savon
Pielisen KarjalanRaaseporin
ÄänekoskenImatran
RaumanYlä-Pirkanmaan
JämsänSalon
PorvoonPieksämäen
ForssanPorin
Kemi-TornionKeuruun
Etelä-PirkanmaanKouvolan
SavonlinnanRiihimäenJoensuun
MikkelinKajaanin
VarkaudenLappeenrannanHämeenlinnan
Kotka-HaminanVaasan
RovaniemenKoko maa
OulunMariehamns stad
LahdenJyväskylänTampereen
KuopionTurun
Helsingin
0% 20% 40% 60% 80% 100%
Osuus asuntokunnista
Erillinen pientalo Rivi- tai ketjutalo Asuinkerrostalo Muu rakennus
Asuntokunnat talotyypin mukaan seutukunnittain 2011
Vuoden 2012 aluerajatLähde: Tilastokeskus
53
Kesämökit
Suomessa oli vuoden 2011 lopussa 492 700 kesämökkiä. Eniten niitä oli Varsinais-Suomessa, Etelä-Savossa ja Pirkanmaalla, kussakin yli 45 000. Etelä-Savossa mökkejä oli myös asukaslukuun suhteutettuna runsaimmin, 302 kappaletta tuhatta asukasta kohti. Uudellamaalla kesämökkejä oli asu-kaslukuun nähden vähiten.
Tampereen seutukunnassa mökkien lukumäärä oli seutukuntien suurin, lähes 26 200 kappaletta. Asukaslukuun suhteutettuna mökkejä oli kuitenkin eniten Ålands skärgårdin seutukunnassa.
Uusia vapaa-ajan asuinrakennuksia valmistui vuonna 2011 yhteensä 3 646 kappaletta, mikä on lähes saman verran kuin vuotta aiemmin. Eniten uusia vapaa-ajanrakennuksia valmistui Etelä-Savoon.
Kuva 3.11. Kesämökkien lukumäärä maakunnittain 2011.
Kuva 3.12. Valmistuneet vapaa-ajan asuinrakennukset maakunnittain
2010–2011.
48 58846 368
45 68041 337
35 53831 088
30 27329 742
23 85121 823
21 35921 118
20 79219 832
18 31813 901
13 2176 034
3 854
Varsinais-SuomiEtelä-SavoPirkanmaa
UusimaaKeski-SuomiPohjois-Savo
LappiPohjois-Pohjanmaa
Pohjois-KarjalaPäijät-HämeEtelä-Karjala
PohjanmaaKanta-Häme
SatakuntaKymenlaakso
KainuuEtelä-Pohjanmaa
AhvenanmaaKeski-Pohjanmaa
0 10 000 20 000 30 000 40 000 50 000 60 000
Mökkejä, kpl
Kesämökkien lukumäärä maakunnittain 2011
Vuoden 2012 aluerajatLähde: Tilastokeskus
Etelä-SavoLappi
Varsinais-SuomiPohjois-Pohjanmaa
Keski-SuomiPirkanmaa
UusimaaPohjois-SavoPäijät-HämeEtelä-Karjala
Pohjois-KarjalaPohjanmaa
KainuuSatakunta
Kanta-HämeKymenlaakso
Etelä-PohjanmaaKeski-Pohjanmaa
Ahvenanmaa
0 100 200 300 400 500
Valmistuneita vapaa-ajan asuinrakennuksia, kpl
2011
2010
Valmistuneet vapaa-ajan asuinrakennukset maakunnittain 2010–2011
Vuoden 2012 aluerajatLähde: Tilastokeskus
54
Kuva 3.13. Kesämökit seutukunnittain 2011.
Kuva 3.14. Kesämökit maakunnittain 2011.
Kesämökit seutukunnittain 2011
Mökkejä/1 000 asukasta
Vuoden 2012 aluerajatLähde: Tilastokeskus
6 - 90
91 - 150
151 - 280
281 - 861
Maakuntaraja
302213
171165
160144
130125
119118
108104
10193
9188
7568
5627
Etelä-SavoAhvenanmaa
KainuuLappi
Etelä-KarjalaPohjois-Karjala
Keski-SuomiPohjois-SavoKanta-HämePohjanmaa
Päijät-HämeVarsinais-Suomi
KymenlaaksoPirkanmaaKoko maaSatakunta
Pohjois-PohjanmaaEtelä-PohjanmaaKeski-Pohjanmaa
Uusimaa
0 50 100 150 200 250 300 350
Mökkejä/1 000 asukasta
Kesämökit maakunnittain 2011
Vuoden 2012 aluerajatLähde: Tilastokeskus
55
Rakentaminen
Asuntotuotanto oli voimakkaimmillaan 1990-luvun alkupuolella (tarkastelu-jakso 1990–2012). Asuntoja valmistui enimmillään 65 400 kappaletta vuon-na 1990, mutta 2000-luvulla asuntoja on valmistunut keskimäärin alle puolet tästä määrästä. Viimeisimmän tiedon mukaan asuntoja valmistui 31 200 kappaletta vuonna 2012 (ennakkotieto).
Asukaslukuun suhteutettuna asuntotuotanto oli vilkkainta Oulun seutukun-nassa ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa vuonna 2011. Suhteellisesti vä-hiten asuntoja valmistui Torniolaakson ja Itä-Lapin seutukuntiin sekä Kai-nuun maakuntaan. Koko maassa valmistuneista asunnoista hieman yli puolet valmistui asuinkerrostaloihin. Uudellamaalla asuinkerrostalojen osuus asun-totuotannosta oli suurin, 66 %, ja Etelä-Pohjanmaalla pienin, 16 %.
Valmistuneet rakennukset sisältävät sekä uudet rakennukset että rakennusten laajennukset. Vuonna 2011 rakennuksia valmistui asukaslukuun nähden eni-ten Ålands skärgårdin ja vähiten Helsingin seutukuntiin. Maakunnista ra-kennuksia valmistui suhteellisesti eniten Etelä-Savoon ja Ahvenanmaalle ja vähiten Uudellemaalle.
Kuva 3.15. Valmistuneet asunnot neljännesvuosittain koko maassa
1990–2012.
Kuva 3.16. Asuntotuotanto ja myönnetyt rakennusluvat asunnoille
koko maassa 1990–2012.
Valmistuneet asunnot neljännesvuosittain koko maassa 1990–2012*
*ennakkotietoLähde: Tilastokeskus
���� ���� ���� ���� ���� ���� ���� ���� ���� ���� ���� ���� ���� ���� ���� ���� ���� ���� ���� ���� ���� ���� ����
���� ���� ���� ���� ���� ���� ���� ��� ��� ���� ���� ���� ���� ���� ���� ���� ���� ��� ��� ���� ���� ���� ����
0
5 000
10 000
15 000
20 000Asunnot, kpl
Vuosi / neljännes
*ennakkotietoLähde: Tilastokeskus
1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012
0
10 000
20 000
30 000
40 000
50 000
60 000
70 000Kpl
Valmistuneet asunnot
Myönnetyt rakennusluvat asunnoille
Asuntotuotanto ja myönnetyt rakennusluvat asunnoille koko maassa 1990–2012*
56
Kuva 3.17. Asuntotuotanto talotyypin mukaan seutukunnittain 2011.
Vuoden 2012 alueajatLähde: Tilastokeskus
4
3,5
3,4
3,1
2,9
2,4
2,42,2
1,81,8
1,51,4
1,3
0,70,4
10,4
7,9
7,6
6,6
66
5,9
5,4
4,84,7
4,7
4,24,2
4,1
3,9
3,93,8
3,7
3,6
3,4
3,23,2
3,1
3
2,6
2,52,4
2,12
1
8,88,2
8,1
7,9
7,57,2
7
6,2
6
5,95,6
5,2
4,7
4,64,64,6
4,3
4
3,8
3,6
3,4
3,4
3
2,62,5
2,4
OulunJoutsan
TampereenRovaniemen
KokkolanJyväskylän
KuopionÅlands landsbygd
HelsinginSeinäjoenJoensuun
Tunturi-LapinYlivieskan
RaahenLahden
TurunKoko maa
Sisä-SavonVaasan
LappeenrannanMariehamns stad
RaumanMikkelinPorvoon
SalonPohjois-Lapin
Ålands skärgårdÅboland-Turunmaan
OulunkaarenHämeenlinnan
KyrönmaanSuupohjan
KoillismaanKajaaninLoimaan
Kemi-TornionRiihimäen
ÄänekoskenKoillis-Savon
SydösterbottenKaustisen
Saarijärven-ViitasaarenKotka-Haminan
JakobstadsregionenLoviisan
KouvolanHaapaveden-Siikalatvan
Nivala-HaapajärvenPorin
ForssanKeuruun
Etelä-PirkanmaanPohjois-SatakunnanLuoteis-PirkanmaanLounais-Pirkanmaan
RaaseporinSavonlinnan
JämsänYlä-Savon
JärviseudunKuusiokuntien
Pielisen KarjalanImatran
VarkaudenYlä-Pirkanmaan
Keski-KarjalanPieksämäen
Vakka-SuomenKehys-Kainuun
Itä-LapinTorniolaakson
0 2 4 6 8 10 12
Valmistuneet asunnot/1 000 asukasta
Pien- ja rivitalot Asuinkerrostalot Muut rakennukset
Asuntotuotanto talotyypin mukaan seutukunnittain 2011
57
Kuva 3.18. Valmistuneet rakennukset seutukunnittain 2011.
Kuva 3.19. Valmistuneet rakennukset maakunnittain 2011.
Valmistuneet rakennuksetseutukunnittain 2011
Valmistuneet rakennukset/1 000 asukasta
Vuoden 2012 aluerajatLähde: Tilastokeskus
3,7 - 9,0
9,1 - 11,0
11,1 - 16,0
16,1 - 39,2
Maakuntaraja
Sisältää uudet rakennukset ja rakennusten laajennukset
1816,1
14,912,3
11,811,7
11,611,411,411,5
119,6
9,28,7
8,57,77,6
7,47,3
4,2
Etelä-SavoAhvenanmaa
Keski-PohjanmaaLappi
Keski-SuomiPohjois-Karjala
PohjanmaaKainuu
Etelä-PohjanmaaEtelä-Karjala
Pohjois-PohjanmaaPohjois-Savo
Varsinais-SuomiSatakuntaKoko maa
KymenlaaksoPäijät-Häme
PirkanmaaKanta-Häme
Uusimaa
0 5 10 15 20
Valmistuneet rakennukset/1 000 asukasta
Uudet rakennukset Laajennukset
Valmistuneet rakennukset maakunnittain 2011
Vuoden 2012 aluerajatLähde: Tilastokeskus
58
Kuva 3.20. Asuntotuotanto talotyypin mukaan maakunnittain 2011.
Kuva 3.21. Rakentamisen liikevaihto maakunnittain 2011.
Rakentamisen liikevaihdon osuus koko yrityssektorin liikevaihdosta oli ko-ko maassa 6,8 % vuonna 2011. Talonrakentamisen osuus oli 3,1 % ja eri-koistuneen rakennustoiminnan osuus oli 2,9 %. Maakunnista Kainuussa, Etelä-Savossa ja Pohjois-Pohjanmaalla rakentamisen liikevaihdon osuus oli yli 10 % koko yrityssektorista. Uudellamaalla ja Pohjanmaalla osuus oli maakuntien pienin, hieman yli 5 %.
Rakentamisen osuus kaikista työpaikoista oli suurin Joutsan (11,5 %) seutu-kunnassa ja pienin Mariehamns stadin (3,9 %) seutukunnassa vuonna 2010. Koko maassa vastaava osuus oli 6,5 %. Rakennusala on hyvin miesvaltai-nen, sillä vain 8,5 % alan työllisistä oli naisia. Rakentaminen työllisti yh-teensä 151 000 henkilöä vuoden 2010 lopussa.
8
6,9
5,4
4,6
3,5
3
7
6,96,4
6,26
5,95,6
5,25,2
5,1
4,23,9
3,43,3
Pohjois-PohjanmaaUusimaa
Keski-PohjanmaaPirkanmaa
Keski-SuomiAhvenanmaaPäijät-Häme
Koko maaEtelä-Pohjanmaa
Pohjois-KarjalaVarsinais-Suomi
Pohjois-SavoLappi
PohjanmaaEtelä-KarjalaKanta-Häme
SatakuntaKymenlaakso
Etelä-SavoKainuu
0 1 2 3 4 5 6 7 8 9
Pien- ja rivitalot Asuinkerrostalot Muut rakennukset
Asuntotuotanto talotyypin mukaan maakunnittain 2011
Vuoden 2012 aluerajatLähde: Tilastokeskus
Valmistuneet asunnot/1 000 asukasta
Rakentamisen liikevaihto maakunnittain 2011
TOL 2008 toimiala FVuoden 2012 aluerajatLähde: Tilastokeskus
10,910,4
10,39,7
9,69,5
9,38,58,58,5
7,97,67,6
7,17
6,86,7
6,45,3
5,2
KainuuEtelä-Savo
Pohjois-PohjanmaaPohjois-Karjala
Keski-SuomiPohjois-SavoPäijät-HämeKanta-Häme
KymenlaaksoPirkanmaa
Etelä-PohjanmaaEtelä-Karjala
Varsinais-SuomiLappi
AhvenanmaaKoko maaSatakunta
Keski-PohjanmaaPohjanmaa
Uusimaa
0 2 4 6 8 10 12
Talonrakentaminen Maa- ja vesirakentaminen Erikoistunut rakennustoiminta
Osuus koko yrityssektorin liikevaihdosta (%)
59
Kuva 3.22. Rakennusalan työpaikat sukupuolen mukaan seutukunnittain 2010.
11,510,8
9,49,4
98,6
8,588
7,97,8
7,77,67,67,6
7,57,47,4
7,37,37,3
7,27,17,1
777
6,96,96,96,96,96,96,9
6,86,86,86,8
6,76,7
6,66,56,5
6,46,36,36,3
6,26,1
65,95,
Recommended