Professori Hannu Törmän osuus Kansantaloustieteen perusteet Helmikuu 2011 Vaasa

Professori Hannu Törmän osuus

Kansantaloustieteen perusteetHelmikuu 2011

Vaasa

KANS1001 Kansantaloustieteen perusteet K2011

Sisältö:

   1 Taloustieteen kymmenen perusperiaatetta

   2 Vaihdanta ja suhteellisen edun periaate

Mikrotaloustiede:

   3 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino

   4 Markkinat, tehokkuus ja hyvinvointi

   5 Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia

   6 Julkisen vallan rooli markkinataloudessa

7 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset

   8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla

   9 Tuottavuus ja kilpailukyky

  10 Monopoli

  11 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu

2

KANS1001 Kansantaloustieteen perusteet K2011

       Makrotaloustiede:

  12 Kansantuotteen ja elinkustannusten mittaamisesta

  13 Elintaso, hyvinvointi ja onnellisuus

  14 Talouskasvu ja tuottavuus

  15 Talouskasvun teoriaa ja empiriaa

  16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä

  17 Työmarkkinat ja työttömyys

  18 Raha ja inflaatio

  19 Avotalouden makroteoriaa

  20 Suhdannevaihtelut

  21 Raha- ja finanssipolitiikka

  22 Työttömyys ja inflaatio lyhyellä aikavälillä

  23 Havaintoja nykyisestä talouskriisistä

  24 Lopuksi

3

Talouden kuvaus neoklassisessa talousteoriassaTeoriaKuluttajat

Yritykset 

Kunnat ja valtio

muu Suomi jaulkomaat

hyödyn maksongelma

voiton maksongelma

oman alueenkauppa-kumppanit

politiikka-tavoitteet javälineet

Käyttäytymissäännöt

työn ja pääoman tarjonta,yksityinen kulutus,säästäminen

työn ja pääoman kysyntä,välituotekysyntä,investoinnit

tuloverot, panos- ja tuotantoverot, alv, tulonsiirrot, tuet

kotim vienti = kotim tuonti,ulkom vienti > = < ulkomtuonti, pienen avotaloudenviitekehys

Reaaliset ja rahavirrat

työn ja pääoman määrät, työ- ja pääomatulot, verot ja tulonsiirrot, käytettävissä olevat tulot, yksityiset kulutusmenot

tuotanto, panosten käyttö, palkka- ja pääomakustannukset, verot ja tuet, liikevaihto, investointimenot

verotulot, tulonsiirto- ja tukimenot, julkisten palveluiden tarjonta

kotim ja ulkom viennin ja tuonnin tulot and menot, ulkomaan kaupan tasapaino

palkat, pääoman ja kuluttajahinnat

4

1 Taloustieteen kymmenen perusperiaatetta

Niukkuus – on tehtävä valintoja

Taloustiede – oppi rajallisten resurssien käytöstä

Päätöksenteko: periaatteet 1-4

Kanssakäyminen, periaatteet 5-7

Koko talouden toiminta, periaatteet 8-10

1. On tehtävä valintoja (kotitalous, yritys, julkinen sektori, yhteiskunta,

tehokkuus vs oikeudenmukaisuus)

2. Minkä tahansa valinnan kustannus on se mistä joutuu luopumaan

saadakseen haluamansa (hyöty vs kustannus, välittömät ja

vaihtoehtoiskustannukset)

3. Rationaaliset ihmiset valitsevat rajahyötyjä ja rajakustannuksia

vertaamalla [johdonmukaisuus, esim. MU(x) = P(x) = optimi]

5

4. Ihmiset reagoivat kannusteisiin (hyödykkeen hinnan nousu,

työelämässä, informaatio: vakuutusyhtiöt)

5. Vaihdanta = kauppa kannattaa (erikoistuminen, työnjako)

6. Markkinat ovat pääsääntöisesti hyvä keino organisoida taloudellista

toimintaa (markkinatalous, keskusjohtoinen talous, oman edun tavoittelu)

7. Julkinen valta voi joskus parantaa markkinoiden toimintaa

(toimimattomuus, tulonjaon oikeudenmukaisuus, ulkoisvaikutukset,

markkinavoima)

8. Elintaso perustuu kansantalouden kykyyn tuottaa hyödykkeitä

= tavaroita ja palveluita (työn tuottavuus vs työpanos)

9. Rahan määrä on inflaation perimmäinen syy (hintaso, setelirahoitus,

tavoite = vakaus)

10. Yhteiskunnan on valittava inflaation ja työttömyyden kesken

(Phillipsin käyrä, palkkakäyrä-teoria, suhdannevaihtelu)

6

Elintason osatekijät Suomessa 1900-2008 (indeksejä, 1900=1)

7

Inflaatio Suomessa 1901-2008

8

2 Vaihdanta ja suhteellisen edun periaate

Adam Smith (1776), An Inquiry into the Nature and Causes

of the Wealth of Nations

– ”…never attempt to make at home what it will cost him

more to make than to buy”

absoluuttinen etu (suorat kustannukset, panokset vs tuotokset) suhteellinen etu (vaihtoehtoiskustannukset, erikoistutaan siihen missä

suhteellinen etu on suurin) arkipäivä: vaatteet, ruoka, kulkuvälineet, mitä jos tekisit kaiken itse?

1.Vaihdannan perusta on luottamus instituutioihin luotamme tuntemattomien valmistamiin hyödykkeisiin? instituutiot kuten omistusoikeus ylläpitävät luottamusta instituutiot ovat käyttäytymissääntöjä elintaso pääsi kasvuun paljon myöhemmin

9

Teknologian kehitys ja mailman väkiluku

10

Luottamus ja rahoitusmarkkinat

Rahoitusmarkkinat

toimivat periaatteessa kuten muutkin markkinat

välittävät rahoitusta = lainoja ylijäämäisiltä (säästäjät) talousyksiköiltä

alijäämäisille (investoijat)

luottamus korostuu, sopimukset ovat pitkäaikaisia

luottoriski

käytännössä ei vaihtoehtoa: jokainen ei voi rahoittaa investointejaan

itse kulutuksestaan luopumalla (vrt asunnon 100% ennakkosäästäminen)

tehoton ratkaisu kuten omavaraistalous

11

Luottamus pankkien maksukykyyn heikkeni rahoitusmarkkinoiden kriiseissä 2008 ja 2009

12

2. Suhteellisen edun periaate esimerkki kahdesta viljelijästä: F(armer) ja R(ancher), jotka tuottavat

perunoita ja lihaa R:llä on molemmissa tuotteissa absoluuttinen etu

molemmat tekevät töitä 8 h päivässä

… tai lineaarinen kombinaatio

13

Tuotantomahdollisuuksien käyrät

14

15

Erikoistuminen ja kaupankäynti

Miten F:n käy jos tuottajat ryhtyvät vaihdantaan?

pitäisikö R:n tuottaa yksin ja F:n olla toimettomana?

vrt Kiina-ilmiöstä käytävä keskustelu

molempien kannattaa erikoistua tuottamaan suhteellisen edun

(vaihtoehtoiskustannukset) periaatteen mukaan

vaihtoehtoiskustannus (= suhteellinen hinta) on se määrä yhden

hyödykkeen tuotantoa, josta joudutaan luopumaan, kun lisätään

toisen hyödykkeen tuotantoa

suhteellinen etu tuotteen valmistuksessa on sillä tuottajalla, jolla

vaihtoehtoiskustannus on pienin

16

… kuten edellä

17

Erikoistuminen F erikoistuu perunan viljelyyn jos saa perunakilosta > ¼ kg lihaa R erikoistuu lihan valmistukseen jos saa perunoita halvemmalla kuin ½ kg lihaa vaihdannan toteutumisen ehto: perunan hinta lihassa mitattuna > ¼, mutta < ½ yhteistuotanto ja kokonaiskulutus kasvavat, kun resurssien = ajan käyttötehostuu

18

19

Kaupankäynti lisää kulutusta

20

21

3. Mitä voimme oppia?

yksinkertaisen esimerkin opetukset pätevät yleisesti, myös maille kun tuotannossa jokainen erikoistuu siihen missä on paras suhteellinen

etu niin kokonaistuotanto kasvaa, tästä hyötyvät kaikki kulutuksen kasvun

kautta tuotanto kasvaa siksi, että erikoistumalla ja käymällä kauppaa saadaan

tuotteita halvemmalla kuin itse valmistamalla, sillä niitä voidaan ostaa

siltä, jolla tuotannon vaihtoehtoiskustannus on pienin suhteellinen etu mitataan tavaroissa, kaupankäynti on pohjimmiltaan

tavaraa tavaroista rahassa ajattelu sekoittaa: kaikki tuotanto Suomessa voi olla kalliimpaa

kuin Kiinassa ja silti hyödymme kaupasta vaihdannan täytyy olla vapaaehtoista ja perustua sääntöihin, kuten

omistusoikeuteen, ilman luottamusta ei synny kauppaa protektionistiset argumentit sotkevat absoluuttisen ja suhteellisen edun vapaa kauppa mielletään usein nolla-summa-peliksi vrt EU27+, vapaakauppa-alueet, WTO-sopimus

22

Elintaso ja talouden avoimuus: Koreoiden vertailu

23

Suomen ulkomaankauppa

24

Suomen vienti maaryhmittäin 2009

25

3 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino

Markkinatasapaino ja -muotoja markkinat ovat paikka jossa ostajat ja myyjät kohtaavat (pörssi, sähkö-

markkinat, eBay, kahdenkeskinen neuvottelu …) kysyntäkäyrä = relaatio kysytyn määrän ja hinnan välillä tarjontakäyrä = relaatio tarjotun määrän ja hinnan välillä kyseessä suhteellinen eli reaalihinta, esim. P/KHI, P = nimellishinta markkinat ovat tasapainossa, kun tuotteen hinta on sellainen, että:

kysyntä = tarjota

kilpailulliset markkinat (ostajia ja myyjiä paljon, ettei kukaan voi vaikuttaa

hintaan, kaikki ottavat hinnat annettuina) täydellinen kilpailu (markkinat kilpailulliset, tuotteet samanlaisia) monopoli (yksi myyjä, joka voi määrätä hinnan) oligopoli (muutamia myyjiä, yksittäinen myyjä voi vaikuttaa hintaan) monopolistinen kilpailu (useita myyjiä ja ostajia, tuotteissa eroja, jokainen

myyjä voi asettaa oman hintansa, mutta tuotteelle on olemassa korvaava tuote)

26

”Taloudessa kaikki vaikuttaa kaikkeen”

tarjonta

kysyntä

tasaphinta

tasap määrä

kuntien ja valtionbudjetit, verotus, tulonsiirrot ja tuet

työ- ja pääoma-panokset

tuotannontekijämarkkinat

ulkomaan kauppa

kotimaan kauppa

yksityinen ja julkinen kulutus

tavaroiden japalveluiden tuotanto

hyödykemarkkinat

yksityiset jajulkiset investoinnit

nettomuuttoliike,työttömyys jaräätälöinti sovellukseen

toimiala- ja aluedimensiot

staattinen tai dynaaminen analyysi sovelluksen mukaan

aikadimensio

2010, 2011 … 2015 … 2020 …

yleinen tasapaino

27

Markkinatalous kotitalouksien = kuluttajien päätökset itsenäisiä (ostot, työnteko) yritysten päätökset itsenäisiä (valmistus, myynti, tuotannontekijät) tuottaja- ja kuluttajahinnat muodostuvat markkinoilla markkinat allokoivat kansantalouden tuotannolliset resurssit

kuluttajien tarpeiden tyydyttämiseen markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa mutta julkinen valta voi parantaa markkinoiden toimintaa silloin,

kun ne eivät toimi hyvin

1. Kysyntäkäyrä

tuotteen markkinakysyntäkäyrä kertoo kuinka paljon sitä ostetaan

kullakin hinnalla estimointi edellyttää tietoja: määrät, hinnat, muut kysyntään vaikuttavat

tekijät

28

Kysyntäkäyrän kuvitteellinen estimointi

29

30

Kuluttajan valintateoria selvittää kysyntään vaikuttavia tekijöitä oletus: kuluttaja toimii rationaalisesti (valintaperusteet: Lidl vs CM) ostot tyydyttävät kulutustarpeita ”goods are good” kuluttaja maksimoi hyötyään = tarpeentyydytyksen aste annetut tekijät: hinnat, muiden tuotteiden hinnat, käytettävissä olevat tulot,

tarpeet

Budjettirajoite asettaa rajat kuluttajan valinnoille Pa Xa + Pb Xb + … + Pn Xn < tai = Y,

jossa P = tuotteen hinta, X = määrä ja Y = tulot

Hyötyfunktio kertoo mitä kuluttaja haluaa = kulutustarpeet = tarpeentyydytyksen aste U = U(Xa, Xb, …, Xn)

31

Hyödyn maksimointi kuluttaja valitsee määrät = hyödykekorin asetelmassa:

Maksimoi U = U(Xa, Xa, …, Xn) siten, että

Pa Xa + Pb Xb + … + Pn Xn < tai = Y hyödyn tulee olla mahdollisimman korkea, mutta tulojen pitää riittääkulutusmenoihin optimaalinen valinta X* on se jossa MU(X) = P, jossa MU = rajahyöty MU mittaa hyödyn muutosta kun kulutetaan yksi tuoteyksikkö enemmän,oletetaan laskevaksi määrän suhteen (vrt syödyt pizzapalat Raxissa)

32

Rajahyöty MU kuvaa kuluttajan maksuhalukkuutta esittää kysyntäkäyrää eli kuluttajan valintoja tuotteen eri hinnoilla

33

Markkinakysyntäkäyrä (mk) yksittäisen kuluttajan kysyntäkäyrä on ”hänen päässään” ja vaikeastihavainnoitavissa (vrt markkinatutkimus) mk saadaan teoreettisesti selville laskemalla kullakin hinnalla kaikkienkuluttajien kysymät määrät yhteen tarvitaan yritysten markkinointia ja talouspoliittista päätöksentekoavarten

34

Markkinahinta ja rajahyödyt kun tuotteen markkinahinta on annettu, jokainen kuluttaja ostaa sitä

määrän X, jolla MU(X) = P hinta sama kaikille, joten kaikkien kuluttajien rajahyödyt ovat samat kuluttajille A ja B: MU_A(Xa) = MU_B(Xb) = P kuviossa: MU_A(4) = MU_B(3), kun hinta on 2 dollaria per tötterö hinta = maksuhalukkuus on sama, joten rajahyöty on sama, vaikka

kulutetut määrät eroavat

Erilaisia hyödykkeitä normaalihyödykkeet: kysyntä kasvaa tulojen kasvaessa inferioriset hyödykkeet: kysyntä vähenee tulojen kasvaessa substituutit: toisiaan korvaavia, toisen hinnan nousu lisää toisen kysyntää komplementit: toisiaan täydentäviä, toisen hinnan nousu laskee toisen kysyntää muut tekijät kuin hyödykkeen oma hinta siirtävät kysyntäkäyrää

koordinaatistossa, jonka akseleina ovat tuotteen hinta ja kysytty määrä

Kysyntäkäyrän siirtyminen (a = kysyntä vahvistuu,b = kysyntä heikkenee esim tulojen muutosten takia)

35

36

2. Tarjontakäyrä tuotteen markkinatarjontakäyrä kertoo, kuinka paljon sitä tarjotaan

markkinoille kullakin hinnalla (voidaan estimoida jos on tarvittavia tietoja) tuotteet valmistetaan yrityksissä = tarjoajat yrityksen teoria opettaa mm miten tarjonta määräytyy

yritysten oletetaan maksimoivan voittojaan voitto = π = myyntitulot – tuotantokustannukset π = R(X) – C(X) = PX – C(X), jossa

R on myyntitulot (PX), C tuotantokustannukset ja X on myyty määrä voiton maksimiin pääsemisen ehto on P = MC(X) MC on rajakustannus ja kertoo kuinka paljon tuotantokustannukset

kasvavat, kun tuotettu määrä kasvaa yhden yksikön jos P > MC, tuotantoa kannattaa kasvattaa koska tulot kasvavat

nopeammin kuin kustannukset, jolloin voitto kasvaa jos P < MC, niin päinvastoin

Yrityksen optimaalinen tuotanto

37

oletettu, että kustannukset kasvavat tuotetun määrän kasvaessa optimaalinen = voiton maksimoiva valinta X* on se, jossa

MC(X) = P

38

Rajakustannukset ja tarjontakäyrä rajakustannusten kuvaaja esittää, miten yritys reagoi markkinoilla

vallitsevaan hintaan, jolloin se kuvaa myös tuotteen tarjontakäyrää tuotteen markkinatarjontakäyrä saadaan laskemalla yhteen yksittäisten

yritysten tarjoamat määrät kullakin hinnalla

supplied

39

Hin

ta

Markkinatarjontaan vaikuttavat tekijät tuotteen oma ja tuotantopanosten hinnat tuotantoteknologia muut tekijät siirtävät tarjontakäyrää hinta-määrä-koordinaatistossa vahvistavat tekijät => oikealle heikentävät tekijät => vasemmalle

40

3. Markkinatasapaino markkinat ovat tasapainossa, kun hinta on sellainen, että

kysyntä = tarjonta jos P >, niin liikatarjontaa, jos P <, niin liikakysyntää kysyntä- ja tarjontafunktiot: kysyntä P = D(X), tarjonta: P = S(X) tasapaino: D(X) = S(X) => X* ja P*

Jäätelömarkkinoiden tasapaino

41

42

Jäätelön kysynnän ja tarjonnan jakautuminen

43

MU_A(4) = MU_B(3) = 2 $ = markkinahinta MC_1(3) = MC_2(4) = 2 $ = markkinahinta tasapainotilanne!

44

4. Markkinat, resurssien kohdentuminen ja joustot rajahyöty MU(X) kertoo kuluttajien tarpeista rajakustannus MC(X) kertoo yritysten tuotantomahdollisuuksista kun MU(X) = MC(X) tarpeet ja mahdollisuudet vastaavat toisiaan oletetaan, että tuotteesta ollaan valmiita maksamaan enemmän kuin ennen kysyntäkäyrä siirtyy oikealle, uusi tasapaino määräytyy tasolle P2, X2 kysynnän ja tarjonnan reagointi riippuu vastaavista joustoista

45

Harjoitustehtäviä

Kahvin hinnan arvioidaan nousseen 30%. Syyksi arvellaan raaka-kahvin hinnan nousua. Tilanteesta syytetään sijoittajia, jotka ovat spekuloineet raakakahvin markkinoilla.

1) Piirrä kysyntä-tarjonta-kuvio siten, että esillä on kahvin markkinoidenalkuperäinen tasapaino.

2) Analysoi markkinatilanteen muutosta kuvion osien avulla.

3) Mitkä tekijät voisivat alentaa kahvin hintaa. Voisiko alkuperäinen tasapaino palata, kuinka todennäköisenä pidät sitä.

46

Kahvin markkinatilanteen muutoksia

D0

S0hinta

määrä

30%

S1

?%

D1

?%

47

Kysynnän hintajousto mittaa kysynnän määrän reagoimista hinnan muutokseen on: kysytyn määrän suhteellinen muutos jaettuna (÷) hinnan suhteellisellamuutoksella (tästä lähtien symboli X = Q) e = ΔQ/Q ÷ ΔP/P, jossa e on jouston arvo, ΔQ kysytyn määrän muutos, ΔP hinnan muutos jousto on arvoltaan negatiivinen, koska hinnan noustessa kysyntä vähenee ja laskiessa kasvaa

48

49

Esimerkki kysyntäjouston laskemisesta keskipistemenetelmällä

50

Tulkinta: hinnan noustessa22 %, kysyntä laskee 67 %, elihinnan noustessa 1 %, kysyntälaskee 3 %

51

Urbaani legenda: Saudi-Arabian ministerin poika oppi Harvardissa, ettäöljyn kysynnän hintajousto on -0.5. Jäi sitten miettimään mitä tärkeää kertoisi isälle oppineensa. Hän vieraili kotonaan vuonna 1972 …

52

Jousto kertoo siitä, miten ostajien tuotteeseen käyttämä rahamäärä (PQ) eli myyjien siitä saamat tulot muuttuvat hinnan muuttuessa

53

54

55

56

4 Markkinat, tehokkuus ja hyvinvointi

onko em kriteerein valikoitunut markkinatasapaino yhteiskunnan kannalta

hyvä vai huono = toimivatko markkinat hyvin vai huonosti

yhteiskunnan hyvinvointi maksimoituu kun kuluttajan ja tuottajan ylijäämien

summa on mahdollisimman korkea

1. Kuluttajan ylijäämä

yksittäisen kuluttajan ylijäämä yhdeltä ostetulta yksiköltä

= maksuhalukkuus - hinta, joka täytyy maksaa

maksuhalukkuus voi olla > hinta esim ensimmäiseltä yksiköltä

(vrt ensimmäinen pala pizzaa)

kuluttajat erovat toisistaan maksuhalukkuuden suhteen

Esimerkki maksuhalukkuudesta ja kysyntäkäyrästä

57

Kysyntäkäyrä

58

59

60

100 – 70 = 30

Hinnan muutoksen vaikutus kuluttajan ylijäämään

61

kuluttajan hyöty kulutusmäärästäQ1 on alue 0BACQ1

kuluttajan menot ovat alue 0BCQ1

nettohyöty = kuluttajanylijäämä on alue ABC

62

kysyntäkäyrän avulla voidaan mitata kuluttajien hyvinvointia tuotteen hinnan lasku lisää kuluttajien hyvinvointia ja nouse

vähentää hyvinvointia

63

2. Tuottajan ylijäämä tuottajan ylijäämä mittaa sitä ”hyötyä”, jonka myyjä saa markkinoille

osallistumisesta tuottajan eroavat toisistaan rajakustannusten suhteen

64

65

66

Hinnan nousun vaikutus tuottajan ylijäämään

67

68

Kuluttajan ja tuottajan ylijäämät markkinatasapainossa

69

markkinoille tuotetaan ja sieltä vaihdetaan määrä, joka maksimoi

kuluttajien ja tuottajien ylijäämillä mitatun yhteiskunnan hyvinvoinnin

70

5 Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia hyvinvointiteoria tarkastelee miten resurssien allokoituminen

kansantaloudessa vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin opimme edellä, että markkinat toimivat tehokkaasti kun tehokkuutta

mitataan kuluttajan ja tuottajan ylijäämien summalla

tarkastelutapaa voidaan käyttää esimerkiksi

– hyödykeverotuksen vaikutusten tarkasteluun

– hintasäännöstelyn vaikutusten ymmärtämiseen

– kansainvälisen kaupan vapautumisen vaikutusten mittaamiseen

1. Verotuksen kohtaantojulkinen valta kerää veroja rahoittaakseen julkisia menoja verotus nostaa verotettavan hyödykkeen hintaa ja vähentää sen

markkinoilla vaihdettua määrää

=> yhteiskunnan kokonaishyvinvointi laskee, julkiset menot toisaalta

nostavat hyvinvointia

71

verotuksen kohtaanto mittaa kuka veron maksaa: kuluttaja vai tuottaja vastaus riippuu kysynnän ja tarjonnan hintajoustosta asetetaan 0.50 euron vero jäätelön myyjille (esim alv = 23 %)

72

se kumpi osapuoli veron lopulta maksaa, riippuu siitä, miten veron

aiheuttama hinnan korotus vaikuttaa markkinatasapainoon tämä puolestaan riippuu kysynnän ja tarjonnan hintajoustoista se osapuoli maksaa suuremman osan, jonka käyttäytyminen on

joustamatonta

73

74

olkoon P tuotteen hinta kuluttajalle ja T tuoteyksiköltä maksettava vero, jolloin hinta tuottajalle on P–T

75

2. Verotuksen tehokkuustappio

76

77

78

79

80

81

82

83

84

3. Kansainvälisen kaupan hyvinvointivaikutus

85

86

87

88

89

90