View
2
Download
0
Category
Preview:
Citation preview
Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Inkoo
2016-2020
24.10.2016
Sisällysluettelo
1 Alkusanat
2 Suunnitelman valmistelu
3 Suunnitelman tavoite
4 Tilastotietoa Inkoosta
5 Lasten ja nuorten kanssa toimivat tahot 5.1 Lastenneuvola 5.2 Päivähoito 5.3 Peruskoulu 5.4 Toisen asteen oppilaitokset 5.5 Nuorisotoiminta 5.6 Vapaa-aika, kulttuuri ja kirjasto
6 Turvapaikanhakijat
7 Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tila
8 Lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyvät toimenpiteet 8.1 Ehkäisevä lastensuojelu 8.2 Varhaisen puuttumisen/tuen malli 8.3 Lastensuojeluilmoitus 8.4 Päivähoito 8.5 Koulu 8.5.1 Koulujen oppilashuolto 8.5.2 Aamu- ja iltapäivätoiminta 8.5.3 Koululiikunta 8.6 Nuorisotoimi 8.7 Kirjasto, kulttuuri ja vapaa-aika 8.7.1 Kirjasto 8.7.2 Kulttuuri 8.7.3 Vapaa-aika
9 Suunnitelman seuranta
1 Alkusanat
Kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan tai kuntien toimintaa koskeva suunnitelma (L 417/2007, 12 §). Suunnitelma on lakisääteinen väline ohjata, johtaa ja kehittää lasten ja nuorten hyvinvointityötä kunnassa. Se on osa kunnan vakiintunutta toiminnan suunnittelun, toteuttamisen sekä arvioinnin vuosirytmiä. Suunnitelma hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelman ohjausvaikutusta korostaa se, että sen sisältö, kehittämistoimet ja voimavaraehdotukset on otettava huomioon laadittaessa kuntalain (365/1995) mukaista kunnan talousarviota ja -suunnitelmaa eri vuosille. Suunnitelma kattaa laajasti eri toimialojen toiminnan ja palvelut, jotka liittyvät lasten ja nuorten kasvuoloihin ja heidän hyvinvointiinsa. Suunnitelman laadinta on eri toimialojen ja toimijoiden yhteistyöprosessi. Suunnitelma varmistaa, että kunnan lasten hyvinvointiin liittyvä toiminta on tavoitteellista, suunnitelmallista sekä pitkäjänteistä, ja että se perustuu yhteistoimintaan ja kumppanuuteen. Suunnitelmassa päätöksentekijät määrittävät kunnan lapsi- ja lastensuojelupolitiikan keskeisen sisällön ja painopisteet sekä varaavat toiminnan ja sen kehittämisen edellyttämät voimavarat. Palvelujärjestelmästä vastaavat johtajat varmistavat lasten ja perheiden tarpeiden mukaisesti kehittyvän palveluvalikon ja palvelujen toimivuuden sekä huolehtivat riittävistä asiakastyön tukijärjestelmistä. Suunnitelma tukee käytännön asiakastyötä niin, että jokaisen lapsen palveluprosessia voidaan toteuttaa lapsen näkökulmasta ja hänen asiakassuunnitelmassaan määritellyllä tavalla. Suunnitelma on sekä strateginen että konkreettinen toimintaohjelma, joka sisältää kunnan arvopohjan ja tahtotilan (visio), konkreettiset tavoitteet ja niitä koskevat linjaukset ja painopisteet sekä kehittämisehdotukset eri vuosille. Suunnitelman tulee lain mukaan sisältää kunnan määrittämältä suunnittelukaudelta tiedot 1) lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta, 2) lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista, 3) lastensuojelun tarpeesta kunnassa, 4) lastensuojeluun varattavista voimavaroista, 5) lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä, 6) yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä sekä 7) suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta. Lapsia ovat kaikki alle 18-vuotiaat (YK.n lapsen oikeuksien yleissopimuksen 1 artikla). Nuoria ovat kaikki alla 29-vuotiaat (2 § Nuorisolaki 2006/72). 2 Suunnitelman valmistelu
Kunnanvaltuustolle jätettiin 26.10.2015 aloite, jossa esitettiin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laatimista. Tarkoituksena on luoda strateginen toimenpideohjelma, jonka valtuusto hyväksyy kerran neljässä vuodessa. Aikarajaksi asetettiin suunnitelman valmistuminen
kuluvan valtuustokauden aikana. Kunnanhallitus käsitteli asiaa kokouksessaan 23.11.2015 ja siirsi valmistelun edelleen sivistyslautakunnalle. Kunnan johtoryhmässä asiasta keskusteltaessa todettiin, että sivistystoimen lisäksi myös perusturva osallistuu suunnitelman laatimiseen.
Suunnitelmaa ovat valmistelleet sivistystoimen ja perusturvan työntekijät. Ensimmäinen kokous pidettiin marraskuussa 2015, toinen kokous helmikuussa 2016 ja kolmas kokous huhtikuussa 2016.
3 Suunnitelman tavoite
Hyvinvointisuunnitelmassa tavoitteena on järjestää lasten ja nuorten palveluja monialaisessa yhteistyössä ja luoda lapsille ja nuorille itselleen mahdollisuuksia osallistua itseä koskevaan valmisteluun ja päätöksentekoon. Erityisenä tavoitteena on vähentää eriarvoisuutta, estää lasten ja nuorten syrjäytymistä sekä vahvistaa ehkäisevää lastensuojelua ja vähentää huostaanottojen tarvetta. Tavoitteena on myös koulutuksellisen tasa-arvon toteutuminen ja koulupudokkuuden vähentäminen. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma noudattaa YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen (LOS) keskeisiä tavoitteita eli pyrkii turvaamaan osaltaan lapsen oikeuden erityiseen suojeluun ja hoivaan (protection), riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista (provision) sekä osallistua ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti itseään koskevaan päätöksentekoon (participation). Sopimus sisältää neljä periaatetta:
1. Kaikki lapset ovat tasa-arvoisia 2. Lapsen etu on ensisijainen kaikessa päätöksenteossa 3. Lapsella on oikeus hyvään elämään 4. Lapsen näkemykset on otettava huomioon.
4 Tilastotietoa Inkoosta vuodelta 2012
OPINNOT ja TYÖ
Aihe Perusmittari Inkoo
Koko maa Arvo Muutos
Opinnot ja työ
17–24-vuotiaat koulutusjärjestelmän ulkopuolella, % samassa iässä olevasta väestöstä
9,3
10,8
Opinnot ja työ
Työttömät nuoret, % 18–24-vuotiaasta työvoimasta 6
12,4
Toimeentulo
18 – 24-vuotiaat toimeentulotuen saajat, % samanikäisestä väestöstä
3,7
14,2
ASUMINEN ja YMPÄRISTÖ
Aihe Perusmittari Inkoo
Koko maa Arvo Muutos
Asuminen ja ympäristö
Ahtaasti asuvat asuntokunnat joissa on lapsia, % kaikista asuntokunnista, joissa on lapsia
25,2
29,2
Toimeentulo Lasten köyhyysriski 7,8
14,3
Palvelut kuntalaisille Kasvatus- ja perheneuvolan asiakkaat vuoden 26,3
74
KUNNAN RAKENNE
Aihe Perusmittari Inkoo
Koko maa Arvo Muutos
Kunnan rakenne, talous ja elinvoimaisuus
Muu äidinkieli kuin suomi, ruotsi tai saame/1000 asukasta
29,1
49,2
Kunnan rakenne, talous ja elinvoimaisuus
Lapsiperheet, % perheistä 41 39,5
Kunnan rakenne, talous ja elinvoimaisuus
Yhden vanhemman perheet, % lapsiperheistä
16,1
20,4
Kunnan rakenne, talous ja elinvoimaisuus
Yhden hengen asuntokunnat, % asuntokunnista
32,5
41,5
Kunnan rakenne, talous ja elinvoimaisuus
Työlliset, % väestöstä 45,8 43,1
Kunnan rakenne, talous ja elinvoimaisuus
Koulutustason aste 352
345
17–24-vuotiaat koulutusjärjestelmän ulkopuolella, % samanikäisestä väestöstä
5 Lasten ja nuorten kanssa toimivat tahot
5.1 Lastenneuvola
Lastenneuvolan terveydenhoitaja ja lääkäri seuraavat lapsen kasvua ja kehitystä sekä tukevat vanhemmuutta, jotta lapsella olisi mahdollisimman hyvät edellytykset kasvuun ja terveeseen
aikana/1 000 alle 18-vuotiasta
kehitykseen. Inkoon lastenneuvolat ja päivähoito tekevät yhteistyötä lapsen kehityksen tukemiseksi. Lapset siirretään virallisesti äitiysneuvolasta lastenneuvolaan kahden viikon iässä. Ensimmäisen ikävuoden aikana lapset käyvät neuvolassa keskimäärin 10 kertaa. Lastenneuvolan terveydenhoitajat tekevät myös kotikäyntejä tarvittaessa. Leikki-ikäiset lapset käyvät neuvolassa noin 6 kertaa. Inkoossa kouluterveydenhuolto huolehtii 6-vuotiaiden neuvolakäynneistä. Molemmat vanhemmat ovat aina tervetulleita neuvolaan. Erityisesti toivomme molempien vanhempien osallistuvan laajoihin tarkastuksiin, lapsen ollessa 4 kuukauden, 1,5 vuoden ja 4 vuoden ikäinen. Järjestämme lääkäritutkimuksia THL:n (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos/Institutet för hälsa och välfärd) suositusten mukaisesti. Hammastarkastuksia tarjotaan 1-, 3- ja 5-vuotiaille lapsille.
Neuvolassa työskentelee myös perheohjaaja. Kaikissa perheissä voi tulla vastaan tilanteita, joissa omat voimat eivät riitä. Perheohjaaja voi auttaa ja ohjata perhettä esimerkiksi vanhemmuuteen, lapsen kasvatukseen ja parisuhteeseen liittyvissä asioissa. Perhetyö on lyhytaikaista ja ennaltaehkäisevää työtä. Huoltajat voivat ottaa suoraan yhteyttä perheohjaajaan puhelimitse tai keskustella tarpeistaan neuvolan avulla.
Lastenneuvola tekee aktiivista yhteistyötä Inkoon seurakunnan, Mannerheimin lastensuojeluliiton Inkoon paikallisosaston sekä Inkoon ja Degerbyn Folkhälsan-järjestöjen kanssa. Ne järjestävät muun muassa suosittuja ja pidettyjä perhekahviloita kunnassa.
5.2 Päivähoito
Inkoon kunnassa toimii sekä perhepäivähoitajia että päiväkoteja. Kunnan päiväkoteja on kolme: Knattebo (toimintakieli ruotsi) 54 lasta, Dal (toimintakielet suomi ja ruotsi) 75 lasta ja Degerby (toimintakielet ruotsi ja suomi) 80 lasta (luvut vuodelta 2016). Lisäksi Inkoon kirkonkylässä toimii yksityinen päiväkoti Helmi, jonka toimintakieli on suomi. Tarvittaessa järjestetään myös vuorohoitoa.
Päivähoidossa olevien lasten ikä on 1-5 vuotta. Tästä ikäryhmästä oli 60,6 % kunnallisessa päivähoidossa 31.12.2015.
Päivähoito vastaa myös ns. täydentävästä päivähoidosta, joka on esikoululaisille tarkoitettu hoitomuoto. Täydentävä päivähoito toimii useimmiten koulun yhteydessä.
Kunnan omaa varhaiskasvatussuunnitelmaa päivitetään vuonna 2016-2017. Päivähoidon keskeisiä käsitteitä ovat osallisuus, lapsikeskeinen toiminta ja pienryhmätoiminta.
Jokaisessa päiväkodissa on kiusaamista ehkäisevä suunnitelma ja päivähoitohenkilökunta on saanut koulutusta mm. Askeleittain-ohjelmaan ja Folkhälsanin Kompisväska-ohjelmaan. Päivähoidolla on myös yhteinen kriisisuunnitelma. Sen lisäksi suuri osa henkilökunnasta on osallistunut Kasvatuskumppanuuskoulutukseen.
5.3 Peruskoulu
Lukuvuonna 2016-17 otetaan käyttöön uudet opetussuunnitelmat. Niissä painotetaan oppilaiden osallisuutta omaan oppimiseensa ja koulupäivään. Oppilaille tarjotaan esimerkiksi valinnaiskursseja, joilla he voivat opiskella itseään kiinnostavia asioita. Myös koulun vastuu oppilashuollosta ja erilaisen tuen tarjoamisesta kuvataan opetussuunnitelmissa selkeästi. Uudet opetussuunnitelmat koskevat esiopetusta ja perusopetusta vuosiluokilla 1-9.
Inkoon kunta järjestää omalla alueellaan perusopetusta vuosiluokille 1-6. Tämän lisäksi esikoulu toimii koulun yhteydessä. Peruskouluja on neljä: Västankvarn (toimintakieli ruotsi), Degerby (toimintakieli ruotsi), Kyrkfjärden (toimintakieli ruotsi) ja Merituuli (toimintakieli suomi). Västankvarns skolassa opetusta annetaan 4. vuosiluokkaan saakka. Sen jälkeen oppilaat siirtyvät Kyrkfjärdens skolaan. Koulujen yhteydessä järjestetään myös aamu- ja iltapäivätoimintaa.
Alakoulun oppilasmäärä lukuvuonna 2015-2016 on 434 oppilasta (20.9.2015). Heistä yli 60 % kuljetetaan kouluun linja-autolla tai koulutaksilla.
Alakoulun 1. ja 2. luokan oppilaille järjestetään kouluissa aamu- ja iltapäivätoimintaa opetushallituksen määräämien perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteiden ja perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Esiluokkalaiset järjestetään täydentävää päivähoitoa. Erityisestä päätöksestä tai erityistarpeista toimintaan voi osallistua myös ylempien luokkien oppilas. Toiminnan tavoitteena on tukea kodin ja koulun kasvatustyötä sekä lapsen tunne-elämän kehitystä ja eettistä kasvua. Lisäksi aamu- ja iltapäivätoiminnan tulee edistää lasten hyvinvointia ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä ennaltaehkäistä syrjäytymistä ja lisätä osallisuutta. Aamu- ja iltapäivätoiminnan tehtävänä on lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen seuraavista näkökulmista:
lapsen vapaa-ajan toiminnan ohjaaminen
lapsen kasvun ja kehityksen tukeminen
lapsen koulunkäynnin ja oppimisen tukeminen
varhainen puuttuminen ja sosiaalinen vahvistaminen Toiminnasta peritään kunnan päättämä maksu.
Yläkouluopetus järjestetään Lohjan kaupungissa Inkoon ja Lohjan välisen yhteistyösopimuksen mukaisesti. Ruotsinkieliset oppilaat käyvät Källhagens skolassa ja suomenkieliset Järnefeltin koulussa. Kaikille oppilaille järjestetään koulukuljetus. Yläkoulut vastaavat oppilashuoltopalveluista ja oppilaiden turvallisesta koulupäivästä. Koulujen kotisivuilla on päivitettyä tietoa erilaisista tarjottavista tuista. Koulu tiedottaa oppilaita ja vanhempia oppilaiden terveyttä ja hyvinvointia ylläpitävistä toimista. Inkoolaisia yläkoululaisia on (20.9.2015) Lohjalla 192 ja muissa kunnissa 3.
5.4 Toisen asteen oppilaitokset
Inkoossa ei järjestetä toisen asteen opetusta. Oppilaat käyvät lukiota naapurikunnissa tai muualla Uudellamaalla. Ammattilukiot ja -koulut sijaitsevat samoin lähikunnissa. Myös toisen asteen opiskelijat ovat oikeutettuja opiskelijahuoltoon, jonka järjestämisestä vastaa kyseinen oppilaitos. Tilastokeskuksen tiedon mukaan (marraskuu 2015) inkoolaisnuorten opiskelupaikat jakaantuivat lukuvuonna 2015-2016 seuraavasti:
oppilaitos opiskelijoiden lukumäärä
Axxell 59
Virkby gymnasium 36
Yrkesinstitutet Prakticum 18
Luksia, Länsi-Uudenmaan ammattiopisto 17
Omnian ammattiopisto 16
Lohjan Yhteislyseon lukio 12
Ålands yrkesgymnasium 8
Mattlidens gymnasium 7
Kyrkslätts gymnasium 6
Karis-Billnäs gymnasium 5
Porkkalan lukio 5
Tölö specialiseringsgymnasium 4
Stadin ammattiopisto 4
Tapiolan lukio 3
Lisäksi 26 muussa toisen asteen oppilaitoksessa eri puolilla Uuttamaata ja muuta Suomea opiskelee 1-2 inkoolaisnuorta kussakin.
5.5 Nuorisotoimi
Nuorisotoiminta tarjoaa
- luottamuksellisia aikuiskontakteja - vapaa-ajan toimintaa - neuvontatoimintaa (etsivä nuorisotyö)
Tarjottavat palvelut riippuvat nuorten iästä sekä heidän yksilöllisistä tarpeistaan. Nuorisotoiminta työskentelee kielirajojen yli ja yhdenvertaisesti. Aikuisten osallistuminen on tärkeää nuorisotyön kannalta. Hyvä yhteistyö huoltajien kanssa vaikuttaa olennaisesti nuorisotyön onnistumiseen ja lasten ja nuorten kehityksen tukemiseen.
Nuorisotyön perinteisimpiin tehtäviin kuuluu nuorisotalotoiminta. Inkoon kunnalla on yksi nuorisotalo, Unccan, joka on tarkoitettu 13–18-vuotiaille. Nuorille tarjotaan avoimen toiminnan puitteissa tekemistä heidän vapaa-aikanaan neljänä päivänä viikossa. Nuoret tapaavat toisiaan ja talolla työskenteleviä nuorisotyöntekijöitä. Iltatyö on tärkeä tapa luoda yhteyksiä nuoriin. Nuorisotalo voi olla paikka, jossa huoli nuoren hyvinvoinnista herää ja jossa tarjotaan ensimmäisiä tukitoimenpiteitä aikaisen puuttumisen periaatteella. Nuoret valitsevat itse, haluavatko he osallistua avoimeen toimintaan.
Nuorisotoimintaa Kyrkfjärdens skolassa ja Merituulen koulussa (vuosiluokat 3-6)
Tavoitteena on, että alakoulun oppilaat tutustuvat kunnan nuorisotyöhön, jotta kynnys nuorisotalolle tulemiseen on matala tulevaisuudessa.
Etsivä nuorisotyö (15-29-vuotiaat)
Etsivä nuorisotyö on erityisnuorisotyötä, jonka tavoitteena on olla läsnä nuorten keskuudessa ja tarjota mahdollisuus turvalliseen ja luottamukselliseen aikuiskontaktiin. Etsivä nuorisotyö etsii
nuoren kanssa ratkaisuja nuoren pulmiin ja kysymyksiin ja auttaa häntä saavuttamaan tarvitsemansa palvelut. Etsivän työn ensisijaisena tehtävänä on auttaa alle 29-vuotiaita nuoria, jotka ovat koulutuksen tai työmarkkinoiden ulkopuolella tai jotka tarvitsevat tukea saavuttaakseen tarvitsemansa palvelut. Etsivä nuorisotyö tarjoaa nuorelle varhaista tukea, jos nuori sitä itse haluaa.
Etsivä nuorisotyö toimii laajassa verkostossa (kokouksin, puhelimitse, tapahtumissa) eri toimijoiden kanssa. Näitä ovat m m TE-toimistot, koulut, sosiaalitoimi, armeija, terveydenhuolto, kunnallinen nuorisotyö, naapurikuntien etsivä nuorisotyö, paikalliset järjestöt ja yhdistykset. Verkoston tarkoituksena on kehittää erilaisia menetelmiä löytää ja tavoittaa syrjäytymisvaarassa olevia nuoria sekä löytää kanavia ja tukimuotoja, joiden avulla he pääsisivät elämässään eteenpäin.
Kunnan etsivällä nuorisotyöllä oli noin 29 asiakasta vuonna 2015.
Osallistuminen
12–18-vuotiaille on perustettu nuorisofoorumi, jonka tarkoituksena on lisätä nuorten osallistumista. Foorumi kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. Ensimmäinen tapaaminen oli syksyllä 2015.
Moniammatillinen yhteistyö nuorisotoimessa
Nuorisotyöntekijät osallistuvat mahdollisuuksiensa mukaan vanhempainyhdistysten kokouksiin ja tilaisuuksiin kouluissa (erityisesti yläkoulussa). Nuorisotyöntekijät voivat osallistua myös oppilashuoltotyöhön, jos koulut niin toivovat.
Sujuva yhteistyö kunnan sosiaalitoimen kanssa on etsivän nuorisotyön a ja o. Sen lisäksi tarvitaan hyvät yhteydet TE-toimistoon, yrittäjiin ja alueen muuhun etsivään nuorisotyöhön.
Kehittämistarve – työ kouluissa, erityisnuorisotyö ja kuntouttava työtoiminta nuorille Kunta voi tarjota ainoastaan etsivää nuorisotyötä niille nuorille, joilla on vaikeuksia ja jotka tarvitsevat lisää tukea. Kunta ei tarjoa kuntouttavaa työtoimintaa, eikä sillä ole erityisnuorisotyötä. Erityisnuorisotyö kohdistuu nuoriin, jotka ovat syrjäytymisvaarassa tai jotka ovat jo syrjäytyneet. Koulunuorisotyö on erityisnuorisotyön muoto, joka keskittyy yläkoulun ja vuosiluokkien 5-6 oppilaisiin. Erityisnuorisotyötä tehdään usein moniammatillisissa tiimeissä. Juuri nyt meillä ei ole ketään, joka voisi osallistua ennaltaehkäisevään toimintaan kentällä esimerkiksi kouluissa. Henkilöstöresurssit keskittyvät siihen, että nuorisotalo on auki neljänä iltana viikossa. Sama koskee pienryhmätoimintaa. Palvelua parantaisi, jos nuorisotoimi voisi tarjota nykyistä suuremmassa laajuudessa pienryhmätoimintaa ja luentoja esimerkiksi päihteistä, ystävyyssuhteista, kiusaamisesta, vuorokausirytmistä.
5.6 Kirjasto, kulttuuri ja vapaa-aika
Kirjasto
Inkoon kirjasto on avoin ja maksuton julkinen tila, jossa lasten ja nuorten on mahdollista viettää aikaa ja kohdata toisensa. Inkoon kirjasto toimii osittain itsepalveluperiaatteella. Kirjastoa voi käyttää myös varsinaisten palveluaukioloaikojen ulkopuolella, jos on hankkinut kirjastokortin ja PIN-koodin. Yli 15-vuotiaille ne myönnetään heidän omasta pyynnöstään, alle 15-vuotiaille holhoojan suostumuksella. Tällä tavoin kirjaston kokoelmat, netti ja asiakastietokoneet sekä kirjaston tilat ovat kaikkien tavoitettavissa joka päivä klo 07-20.
Kulttuuri
IoBio
IoBio on Inkoon kunnan elokuvateatteri, joka on ollut toiminnassa vuodesta 1985 asti. Lippujen hinnat ovat huomattavasti edullisemmat kuin kaupallisissa elokuvateattereissa. Koulujen loma- aikoina näytetään perinteisesti lasten- ja nuortenelokuvia.
Kuvataidekoulu
Inkoon kuvataidekoulu antaa taiteen perusopetusta 5-16 -vuotiaille lapsille ja nuorille. Opetus noudattaa opetushallituksen ohjeita sekä sivistyslautakunnan hyväksymää opetussuunnitelmaa. Kuvataiteen perusopetus sisältää aineksia useilta kuvataiteen alueilta. Opetussisältöihin kuuluvat esimerkiksi piirustus, maalaus, kuvanveisto, grafiikka, keramiikka, arkkitehtuuri, ympäristötaide, elokuva ja valokuva. Oppiminen tapahtuu oman työskentelyn kautta ja valmiita taideteoksia tärkeämpää on tekemisen kautta syntyvä ilo ja oivallukset. Kuvataidekouluun on lukukausimaksu.
Musiikkiopisto
Inkoossa toimii Raaseporin musiikkiopisto. Monipuolinen opiskelu sisältää:
henkilökohtaista soitonopetusta musisointia yhdessä toisten kanssa korvan kehittämistä, nuottikirjoituksen treenausta, musiikinteoriaa ym.
Alle kouluikäisille on musiikkileikkikoulu, johon osallistujat valitaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Opistoon on pääsykoe. Tie oppilaaksi voi sitä ennen kulkea kokelaspaikan tai valmennusryhmän kautta. Musiikkiopistoon on lukukausimaksu.
Vapaa-ajanviettomahdollisuudet
Vapaa-ajantoimi on osa sivistystoimea, ja se kattaa urheilu-, liikunta- ja nuorisotoiminnan.
Lapset ja nuoret ovat tärkeä vapaa-ajantoimen kohderyhmä. Tarkoituksena on luoda mahdollisuudet monipuoliseen vapaa-aikaan, innostaa aktiivisuuteen, luoda edellytykset nuorten kansalaistaidoille sekä edistää lasten ja nuorten terveellisiä elintapoja. Vapaa-ajantoimi tekee aktiivista yhteistyötä koulujen, päiväkotien, seurakunnan ja paikallisten yhdistysten kanssa mielekkään toiminnan järjestämiseksi lapsille ja nuorille. Lisäksi nuorisotoimessa tehdään yhteistyötä erityisesti sosiaalitoimen, TE-toimiston ja elinkeinoelämän edustajien kanssa.
Kunnalla on nuorisotalo, ja se jakaa vuosittain tukea yhdistyksille, jotka toimivat urheilu-, liikunta-, nuoriso- ja vapaa-ajan aktiviteettien parissa.
Kunta ylläpitää mm.
- uimarantoja - lähiliikuntapaikkoja - urheilukenttiä (hiekka, ruoho, yleisurheilu) - pururataa (talvella tehdään hiihtoladut) - tenniskenttää, luistelukenttää, jääkiekkokaukaloa
- kuntosalia
Lisäksi Inkoon alueella on muita toimijoita, jotka järjestävät lapsille ja nuorille harrastusmahdollisuuksia (liikunta, kulttuuri, nuorisotoiminta 4H, partio, vapaapalokunta ja seurakunnan lapsikuoro).
6 Turvapaikanhakijat
Loppuvuodesta 2015 Inkooseen saapui 54 alaikäistä turvapaikanhakijaa, jotka asuvat sekä ryhmäkodissa (6-14 -vuotiaat) että tukiasuntolassa (yli 14-vuotiaat). Kaikki aloittivat koulun tai opiskelut tammi-maaliskuun aikana. Yläkouluikäiset opiskelevat Lohjalla, kuten muutkin Inkoossa asuvat yläkoululaiset. Alakoululaiset aloittivat Merituulen koulussa, sillä siellä oli sekä valmistavaa opetusta että opetusta suomessa toisena kielenä.
Inkoossa aloitettiin Lainaa inkoolainen -hanke sekä muita toimia, joiden tarkoituksena on tarjota vapaa-ajantoimintaa turvapaikanhakijoille.
Inkoon kunnanvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 18.4.2016 kotouttamisohjelman, jossa kuvataan, mihin palveluihin turvapaikanhakijoilla ja myöhemmin oleskeluluvan saaneilla maahanmuuttajilla on oikeus ja mahdollisuus.
7 Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tila
7.1 Päivähoito
Päivähoidossa kysytään vuosittain huoltajan näkemyksiä toiminnasta. Taulukossa näkyy ns. tyytyväisyysindeksi, johon on koottu kaikki vastaukset. Niiden perusteella voidaan todeta, että vanhempien luottamus päivähoitoon on hyvä (keskiarvo yli 3,5 kaikilla alueilla).
7.2 Koulu
Inkoon koulut ovat mukana KiVa koulu -hankkeessa, joka on opetusministeriön rahoittama ja jonka tavoitteena on ennaltaehkäistä ja vähentää koulukiusaamista. Oppilaat vastaavat vuosittain kyselyyn, jonka tuloksista koulu saa koosteena tilannekuvan. Sen perusteella koulu voi suunnitella tulevan vuoden toimia kiusaamista vastaan. Koulujen tulokset ovat yksilöllisiä ja eroavat toisistaan, joten niistä on vaikea tehdä koko kuntaa koskevia johtopäätöksiä. Oppilaat näyttävät kuitenkin olevan tietoisia siitä, että koulussa toimitaan aktiivisesti kiusaamista vastaan.
Sosiaalitaito teki helmikuussa 2016 sähköisen kyselyn Uudenmaan kuntien 5.-luokkalaisille. Siinä selvitettiin laajasti oppilaiden koti- ja kouluoloja, elämäntapoja ja vapaa-ajanviettoa. Kukin koulu sai kyselystä omia oppilaita koskevan koosteen. Lisäksi koulukuraattori ja kouluterveydenhoitaja tarkastelivat kaikkien oppilaiden vastauksista tehtyä Inkoon viidesluokkalaisia koskevaa yhteenvetoa ja tekivät siitä havaintoja ja johtopäätöksiä (liite 1).
8 Lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyvät toimenpiteet
8.1 Ehkäisevä lastensuojelu
Lastensuojelulain (417/2007) perusteella kunnan tulee huomioida lapset ja tukea perheitä kaikissa palveluissaan. Lain tarkoituksena on turvata lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tukea vanhemmuutta.
Vanhemmilla on ensisijainen oikeus ja velvollisuus huolehtia lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Palvelujärjestelmä tukee vanhempia kasvatustehtävässä tarjoamalla kattavia peruspalveluita ja monia erilaisia tukimuotoja.
Parasta ehkäisevää lastensuojelua on vaikuttaa kasvuoloihin ja tarjota laadukkaita peruspalveluita lapsille ja perheille. Hyvin toimivat lasten ja nuorten palvelut edistävät myös lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun mahdollisuuksia onnistua tehtävässään. Kunnan työntekijät kohtaavat monissa eri arjen tilanteissa haasteita, jotka liittyvät lasten ja nuorten hyvinvointiin. Ehkäisevä lastensuojelu kehittyy, kun henkilökunnalla on sekä taitoa että rohkeutta puuttua välittömästi sellaisiin tilanteisiin, joissa lasta laiminlyödään ja ohjata lapsi tai nuori hyvissä ajoin sopivien palveluiden piiriin. Tähän tarvitaan joustavuutta ja hyvää yhteistyötä eri toimijoiden välillä sekä kunnassa että sen ulkopuolella. Tukea voi tarvita kaikissa elämäntilanteissa, mikä edellyttää valppautta ja nopeaa puuttumista kaikissa ikäryhmissä.
Kunnan lapsi- ja perhetyö tarjoaa kuntalaisille ennalta ehkäiseviä palveluita. Erityisesti tarkoitetaan uuden 1.4.2015 voimaan tulleen sosiaalihuoltolain (1301/2014) mainitsemia palveluita. Uusi laki korostaa kunnan vastuuta järjestää ehkäiseviä palveluita. Näitä ovat mm. lapsiperheiden kotipalvelu. Inkoon perusturvalautakunta on vahvistanut periaatteet, joiden perusteella palvelu voidaan myöntää (Dnr: GT/318/2015).
8.2 Varhaisen puuttumisen/tuen malli
Lastensuojelulain mukaan niiden viranomaisten, jotka toimivat lasten ja perheiden kanssa, on tuettava vanhempia näiden kasvatustehtävässä sekä pyrittävä tarjoamaan perheille tarvittava apu tarpeeksi varhain ja tarvittaessa ohjattava lapsi ja perhe lastensuojelun piiriin. Uuden sosiaalihuoltolain ajatuksena on, että lapset/nuoret ja perheet voivat saada tukitoimia olematta lastensuojelun asiakkaita ja vasta, jos nämä palvelut eivät riitä, tullaan lastensuojelun asiakkaaksi. Vaikeissa perhetilanteissa voi myös perheen ulkopuolelle sijoittaminen tulla kysymykseen.
Laki korostaa, että on tärkeää tarjota kunnan asukkaalle tämän tarvitsemaa apua ja tukea. Sosiaalipalveluilla tarkoitetaan lain 3 §:ssä ”kunnallisia sosiaalipalveluja ja niihin sisältyviä tukipalveluja sekä muita toimia, joilla sosiaalihuollon ammatillinen henkilöstö edistää ja ylläpitää yksilön, perheen ja yhteisön toimintakykyä, sosiaalista hyvinvointia, turvallisuutta ja osallisuutta.”
Asiakkaalla tarkoitetaan henkilöä, joka hakee tai käyttää sosiaalihuoltoa tai joka tahdostaan riippumatta on sen kohteena. Laissa määritellään myös henkilö ja asiakas, joka tarvitsee erityistä tukea.
Lasten/nuorten/perheiden sosiaalipalvelut
Lain 12 §:ssä todetaan, että kaikilla kunnassa oleskelevilla henkilöillä on oikeus kiireellisessä tapauksessa saada yksilöllisiin tarpeisiin perustuvaa sosiaalipalvelua siten, ettei hänen oikeutensa välttämättömään huolenpitoon ja toimeentuloon vaarannu.
Lain 13 §:llä on otsikkona Lapsen terveyden ja kehityksen turvaaminen ja sen mukaan tähdennetään, että lapsella ja hänen perheellään on oikeus saada viipymättä lapsen terveyden tai kehityksen kannalta välttämättömät sosiaalipalvelut. Palveluja on järjestettävä tarvittavassa laajuudessa niinä vuorokauden aikoina, joina niitä tarvitaan. Palvelujen on tuettava vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa.
Kunnan sosiaalipalveluihin kuuluvat sosiaalityö, sosiaalinen kuntoutus, perhetyö, kotipalvelut, kotihoito, päihdetyö, kasvatus- ja perheneuvonta, lapsen ja vanhemman välisten tapaamisten valvonta.
Perhetyötä annetaan erityistä tukea tarvitsevan lapsen tai nuoren terveyden ja kehityksen turvaamiseksi. Kunnassa perhetyötä tekee osin neuvolan perhetyön ohjaaja, osin kunnan perhetyöntekijä ja osin sitä hoidetaan eri yksityisiltä toimijoilta ostettavana palveluna.
Kotipalvelulla tarkoitetaan asumiseen, hoitoon ja huolenpitoon, toimintakyvyn ylläpitoon, lasten hoitoon ja kasvatukseen, asiointiin sekä muihin jokapäiväiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista tai niissä avustamista.
Sosiaalitoimen päihdetyössä korostetaan, että raskaana olevalla henkilöllä on oikeus saada välittömästi riittävät päihteettömyyttä tukevat sosiaalipalvelut.
Kasvatus- ja perheneuvontaa annetaan lapsen hyvinvoinnin, yksilöllisen kasvun ja myönteisen kehityksen edistämiseksi, vanhemmuuden tukemiseksi sekä lapsiperheiden suoriutumisen ja omien voimavarojen vahvistamiseksi. Kasvatus- ja perheneuvontaan sisältyy lasten kasvuun ja kehitykseen, perhe-elämään, ihmissuhteisiin ja sosiaalisiin taitoihin liittyvää arviointia, ohjausta, asiantuntijaneuvontaa ja muuta tukea.
Kunta on velvollinen huolehtimaan lapsen ja vanhemman välisen tapaamisen valvomisesta, jos siihen on tarvetta.
Inkoon kunnan lastensuojeluun tarvittavat resurssit
Keväällä 2016 lastensuojelun parissa työskentelee kaksi sosiaalityöntekijää, yksi sosiaaliohjaaja ja yksi perhetyöntekijä. Myös johtava sosiaalityöntekijä osallistuu työhön ja on siitä päävastuussa. Koska Inkoo on pieni alle 6000 asukkaan kunta, ei kukaan työskentele täysipäiväisesti pelkästään lastensuojeluasioiden parissa, vaan kaikki asianosaiset tekevät myös muuta sosiaalityötä.
Uuden sosiaalihuoltolain myötä on sosiaalitoimeen alkanut tulla pyyntöjä palvelutarpeen arvioinnista. Laki velvoittaa eri viranomaisia osallistumaan palvelutarpeen arviointiin tarvittaessa. Tämä koskee esimerkiksi koulua. Yhteistyötä tehdään osin kunnan omien toimijoiden mutta myös muiden yhteistyökumppaneiden kanssa kuten lapsi- ja nuorisopsykiatrian, yläkoulujen ja lukioiden, ammattikoulujen ja poliisitoimen kanssa.
Lastensuojelulain 14 § mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että sillä sosiaalityöntekijällä, joka vastaa lasten asioista, on mahdollisuus saada tietoa lapsen kasvusta ja kehityksestä, terveydenhoidosta ja sellaisesta lainopillisesta asiantuntemuksesta, jota lastensuojelussa tarvitaan. Inkoon kunta on yhdessä Siuntion kanssa perustanut moniammatillisen työryhmän, jossa on edustajia lapsi- ja nuorisopsykiatrian, lainopillisen konsultaation/lastensuojelujuristin, A-klinikan puolesta sekä koulukuraattori, koulupsykologi ja johtavat lääkärit ja johtavat sosiaalityöntekijät molemmista kunnista. Työryhmä kokoontuu kaksi kertaa lukukaudessa. Sosiaalityöntekijöillä on mahdollisuus konsultoida tätä moniammatillista työryhmää lastensuojeluasioissa.
Kunnalla on kattavaa yhteistyötä alueellisen sosiaalipäivystyksen kanssa. Se vastaa kiireellisistä apu- ja tukitoimista virka-ajan ulkopuolella. Kunnan johtava sosiaalityöntekijä on mukana alueellisen sosiaalipäivystyksen ohjausryhmässä, joka suunnittelee ja kehittää sosiaalipäivystyksen toimintaa. Sosiaalipäivystykseen pääsee yleisellä hätänumerolla 112.
Kunnan kotisivulla on lomake ”Yhteydenotto sosiaalihuoltoon lapsen/perheen tuen tarpeen arvioimiseksi”. Se perustuu lastensuojelulain 25 §:ään ja sosiaalihuoltolain 35 §:ään.
http://www.inkoo.fi/files/1921/shl_yhteydenottolomake.pdf
8.3 Lastensuojelu
Kun on syytä epäillä, että lapsi voi huonosti tai että hänen terveytensä, turvallisuutensa tai hyvinvointinsa eri syistä on uhattuna, tulee tehdä lastensuojeluilmoitus. Se tehdään kunnan sosiaalitoimeen. Lastensuojelulaissa on tarkkaan määritelty, keiden tulee viran, toimen tai aseman puolesta tehdä lastensuojeluilmoitus. Sen lisäksi kuka tahansa voi ottaa yhteyttä sosiaalitoimeen ja tehdä ilmoituksen tai saada neuvoja sen tekemisestä. Lastensuojeluilmoitus tulee tehdä viipymättä aina, kun on syytä olettaa, että lapsi on suojelun tarpeessa.
Myös huoltaja tai lapsi itse voi ottaa yhteyttä sosiaalitoimeen ja kertoa tilanteestaan. Tällöin tehdään palvelun tarpeesta arviointi.
Inkoossa tehtiin 142 lastensuojeluilmoitusta vuonna 2015.
Tarkempi kuvaus lastensuojeluilmoituksesta ja sen tekemisestä löytyy liitteestä 2.
Sosiaalitoimen toimenpiteet
TAVOITTEET TOIMENPITEET SEURANTA
tukea lapsen ja nuoren
hyvinvointia
tukea lapsiperheitä
laadukkaat ja saatavilla olevat
palvelut: neuvonta ja
keskustelut lasten ja
vanhempien kanssa
taloudellinen tuki
neuvonta- ja ohjauspalvelut
perhekeskustelujen määrä
tukitoimien määrä
(tukihenkilö)
lastensuojeluilmoitusten
määrä huostaanottojen
määrä taloudellinen seuranta
(toimeentulotuki)
vaikeuksien ennakointi ja perhetyöntekijän palkkaaminen
(keskustelut, ohjaus,
ohjausta ja kotikäyntejä
varhainen puuttuminen kotikäynnit) saavien perheiden määrä
8.4 Päivähoito
Päivähoidon arvioita seurataan jokaisessa yksikössä ja niiden perusteella suunnitellaan toimenpiteitä tulevaksi toimintakaudeksi.
TAVOITTEET TOIMENPITEET SEURANTA
tukea perheitä kasvatustehtävässä ja tarjota lapsille turvallisia ja lämpimiä ihmissuhteita tukea lasten fyysistä, sosiaalista ja emotionaalista kehitystä samoin kuin heidän esteettistä, intellektuaalista, eettistä ja uskonnollista kasvatustaan
seurata lapsen kehitystä yhteistyössä päivähoidon ja huoltajan kanssa
ohjata tarvittaessa vanhemmat muiden neuvonta- ja tukipalveluiden piiriin
päivittäiset keskustelut vanhempien kanssa varhaiskasvatussuunnitelma
vanhempien kokema tyytyväisyys päivähoitoon (TAK-arvio)
tarjota lapsille pedagogisesti mielekästä toimintaa
luoda lapsen oppimista edistävä pedagoginen ympäristö ja toimintamalli
pedagoginen dokumentointi
8.5 Koulu
8.5.1 Oppilashuolto
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa (1287/2013) säädetään oikeudesta oppilashuoltoon, joka koskee opiskelijoita sen opetuksen ja koulutuksen piirissä, jota laissa tarkoitetaan perusopetuksella. http://www.inkoo.fi/files/1098/Inkoon_kunnan_oppilashuoltosuunnitelma.pdf Oppilashuollolla tarkoitetaan opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa oppilaitosyhteisössä. Oppilashuollon tulee olla ensisijaisesti ennaltaehkäisevää ja yleisesti suuntautunutta siten, että se tukee koko oppilaitosta. Oppilailla on oikeus myös yksilöllisesti suuntautuneeseen oppilashuoltoon. Oppilashuoltotyötä tehdään yhteistyössä oppilaiden ja huoltajien, sivistystoimen, sosiaali- ja terveyshuollon sekä muiden asiantuntijoiden kanssa. Koulun henkilökunnalla on suurin vastuu oppilashuollosta. Koulujen opetus- ja kasvatushenkilökunnan lisäksi kouluterveydenhuolto, koulupsykologi ja koulukuraattori tekevät oppilashuoltotyötä ja osallistuvat moniammatilliseen, yksilölliseen ja kaikille kouluille yhteiseen oppilashuoltotyöhön. Rehtori johtaa koulun oppilashuoltotoimintaa.
Oppilashuollon tavoitteena on tukea ja edistää lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista sekä ennaltaehkäistä syrjäytymistä. Oppilashuolto tukee tasapainoista kasvua ja kehitystä ja luo edellytykset hyvälle oppimisympäristölle. Oppilashuoltotyö on tärkeä osa koulun toimintakulttuurin kehitystä. Koulun opetus- ja kasvatustyön lisäksi oppilashuoltoon kuuluu palveluita, kuten kouluterveydenhuollon, koulukuraattorin ja koulupsykologin palvelut. Koulut tekevät säännöllisesti yhteistyötä eri toimijoiden, esimerkiksi ”Vi i klassen” -ohjelman kanssa työskennelleen lastensuojeluyhdistyksen ja EHYT ry:n (päihteidenvastainen työ) kanssa vuosikursseilla 5 ja 6.
TAVOITTEET TOIMENPITEET SEURANTA
koulukiusaamisen ehkäiseminen, viihtyisän ja turvallisen kouluympäristön luominen
KiVa koulu KiVa koulun vuosittainen kysely
ehkäistä kaikenlaista väkivaltaa, kiusaamista ja häirintää
Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä
oppilaiden kanssa käytävien kiusaamiskeskustelujen määrä
edistää turvallista ja viihtyisää kouluympäristöä
ystävyysoppilastoiminta sekä muita ohjelmia kuten Friends och Verso (vertaissovittelu)
oppilaiden kokemus ristiriitojen selvittelystä
oppilaiden osallisuuden lisääminen
oppilaskunta
ehkäistä nuorten päihteiden käyttöä
HUBU (oppimisjakso 5.-6. luokille)
päihteitä käyttävien oppilaiden määrä (kysely)
varmistaa kaikkien oppilaiden tasa-arvoinen kohtelu
Tasa-arvosuunnitelma 1.1.2017 alkaen
kirjataan suunnitelmaan
Kouluterveydenhuolto Lapset ja perheet tutustuvat kouluterveydenhuoltoon jo ennen kuin koulu alkaa, sillä kouluterveydenhoitaja tekee kuusivuotistarkastukset. Kouluterveydenhoitaja kutsuu kaikki tulevat ekaluokkalaiset kattavaan terveystarkastukseen kesällä ennen koulunaloitusta. Tämä kattavan terveystarkastuksen ensimmäinen osa tehdään yhdessä koulukuraattorin kanssa, että perhe saa tavata myös hänet. Kattavan terveystarkastuksen toinen osa, koululääkärin tarkastus, tehdään seuraavana keväänä, jotta lapsi on ehtinyt käydä koulua lukukauden ajan. Lääkäri voi silloin antaa lapsen ja huoltajan suostumuksella näkemyksensä oppilaasta koulussa, oppilaan oppimisesta, sosiaalisista haasteista ja vahvuuksista. On toivottavaa, että myös huoltajat osallistuvat. Kattavat terveystarkastukset tehdään myös oppilaan ollessa vuosikursseilla 5 ja 8. Yleensä lapsi käy kouluterveydenhoitajan vastaanotolla vähintään kerran kouluvuodessa kouluterveydenhoitajan tekemän suunnitelman mukaisessa terveystarkastuksessa. Koululääkäri tapaa lapsen ja vanhemmat kattavan terveystarkastuksen yhteydessä sekä tarvittaessa myös muilla vuosikursseilla. Terveydentila ja mahdollisten lisätutkimusten, tuen ja hoidon tarve arvioidaan yhdessä lapsen tai nuoren kanssa ja iästä riippuen myös hänen huoltajansa kanssa. Kouluterveydenhoitaja toimii tiiviissä yhteistyössä terveyskeskuksen kuntoutusryhmän kanssa, jonka kautta käsitellään oppilasasiat, jos oppilas tarvitsee sellaisia tukimuotoja, joita koulu ei voi tarjota, kuten puheterapiaa tai toimintaterapiaa. Kouluterveydenhoitaja ja lastensuojelu tekevät yhteistyötä muun muassa säännöllisten tapaamisten muodossa.
Kouluterveydenhoitaja on vähintään yhtenä päivänä viikossa kussakin Inkoon koulussa (paitsi Västankvarns skolassa kerran kuussa) ennalta päätetyn aikataulun mukaisesti. Oppilaat voivat tulla kouluterveydenhoitajan vastaanotolle ilman ajanvarausta. Hammashuolto: vuosikurssien 1, 3, 5 ja 8 oppilaat tapaavat hammaslääkärin. Koulupsykologi Inkoossa on koulupsykologi, joka on tavattavissa kaikissa kouluissa. Koulupsykologi osallistuu oppilashuoltotyöhön oppilaan psyykkisen hyvinvoinnin edistämiseksi ja oppimisvaikeuksien kartoittamiseksi, antaa neuvoja ja keskustelutukea oppilaille, huoltajille ja oppilaille. Koulupsykologi voi tarvittaessa ohjata oppilaita jatkotutkimuksiin ja hoitoon. Koulupsykologi on tavattavissa kouluissa sovitun aikataulun mukaisesti sekä tarvittaessa. Koulukuraattori Koulukuraattori tukee sekä oppilaita että heidän vanhempiaan lapsen koulunkäyntiä ja kehitystä koskevissa asioissa. Koulukuraattori työskentelee oppilaiden lähellä koulun tiloissa. Koulukuraattorin tehtävä on edistää hyvinvointia, ennaltaehkäistä ongelmia ja tarvittaessa puuttua niihin aikaisessa vaiheessa. Koulukuraattori toimii sosiaalityöntekijän tavoin koulussa, ja hänen tehtävänään on tukea kasvatus- ja opetustyötä. Koulukuraattori on tavattavissa kouluissa sovitun aikataulun mukaisesti sekä tarvittaessa. Koulukuraattori työskentelee mm. sosiaali- ja terveyssektorin kanssa ennaltaehkäisevästi.
TAVOITTEET TOIMENPITEET
seurata oppilaiden terveyttä ja hyvinvointia ja ryhtyä toimenpiteisiin tarvittaessa
kouluterveydenhuollon aikataulun mukaiset tarkastukset
seurata oppilaiden kasvua ja kehitystä koulun henkilökunnan arvio, keskustelut oppilaiden ja vanhempien kanssa ja tarvittaessa oppilashuoltoryhmässä
saada tietoa uusista oppilaista heidän koulunkäyntinsä aloituksen helpottamiseksi tai tiedon välittämiseksi oppilaan uuteen kouluun
koulukuraattori tapaa oppilaat, jotka aloittavat vuosikurssilla 1 tai lopettavat vuosikurssilla 6
ennaltaehkäistä, edistää ja hoitaa: tukea oppilaan, luokan ja koulun fyysisesti ja psyykkisesti terveellistä työskentely-ympäristöä
aktiivinen ja moniammatillinen oppilashuoltoryhmä joka koulussa
tukea oppilaan mahdollisuuksia myönteiseen kasvuun ja kehitykseen sekä elinikäiseen oppimiseen
yksittäiset tapaamiset oppilashuollon henkilökunnan kanssa: keskustelut, neuvonta ja testaus
tukea oppilaan terveellisiä elämäntapoja sekä ennaltaehkäistä vammoja ja sairauksia
terveyttä ja hyvinvointia käsitteleviä oppitunteja yksittäiset tapaamiset oppilashuollon henkilökunnan kanssa
8.5.2 Aamu- ja iltapäivätoiminta sekä täydentävä päivähoito
TAVOITTEET TOIMENPITEET SEURANTA
tarjota oppilaille mahdollisuus turvalliseen ja kehittävään yhdessäoloon aikuisten ja toisten lasten kanssa
aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä täydentävän päivähoidon järjestäminen
toimintaan osallistuvien lasten määrä
innostaa lapsia kehittämään taitojaan ja löytämään omia vahvuuksiaan
mielekkäiden ja vaihtelevien toimintojen järjestäminen lasten toiveiden mukaan
vuosittainen kysely oppilaille ja heidän vanhemmilleen
8.5.3 Koululiikunta
Move! – fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä
Move! on perusopetuksen 5. ja 8. vuosiluokkien oppilaille tarkoitettu fyysisen toimintakyvyn valtakunnallinen tiedonkeruu- ja palautejärjestelmä, joka tuottaa muun muassa tietoa yhdistettäväksi 5. ja 8. vuosiluokilla koululaisille tehtäviin laajoihin terveystarkastuksiin. Järjestelmän keskeisenä tarkoituksena on kannustaa omatoimiseen fyysisestä toimintakyvystä huolehtimiseen. Sen taustalla toimivat Opetus- ja kulttuuriministeriö, Opetushallitus, Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta, Sosiaali- ja terveysministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Opetusalan Ammattijärjestö OAJ. Valtakunnallinen Move!-järjestelmä käynnistetään virallisesti 1.8.2016 alkavan lukuvuoden alusta lukien, jolloin uudet perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet otetaan käyttöön. Suositusten mukaan:
Kaikkien 7–18-vuotiaiden tulee liikkua vähintään 1–2 tuntia päivässä monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla.
Yli kahden tunnin pituisia istumisjaksoja tulee välttää.
Ruutuaikaa viihdemedian ääressä saa olla korkeintaan kaksi tuntia päivässä.
Move! on kirjattu Inkoon kunnan opetussuunnitelman liikunnan aineosaan.
Liikkuva koulu
Inkoon kunta on hakenut rahoitusta Opetus- ja kulttuuriministeriöltä Liikkuva koulu -projektiinsa, jonka tavoitteena on lisätä ohjattua välituntiliikuntaa. Tarkoituksena on kouluttaa oppilaita suunnittelemaan ja toteuttamaan yhteistä liikuntaa välitunneille.
TAVOITTEET TOIMENPITEET SEURANTA
kannustaa omatoimiseen fyysisestä toimintakyvystä huolehtimiseen
Move! vuosittainen mittaus ja tulosten raportointi kansalliseen tietokantaan
lisätä oppilasjohtoista välituntiliikuntaa
Liikkuva koulu oppilaiden toimintaan osallistumisen aste ja heidän kokemansa terveys ja hyvinvointi
8.6 Nuorisotoimi
Inkoon nuorisotoimen tavoitteena on tarjota nuorille harrastusmahdollisuuksia ja lisätä heidän osallisuuttaan sekä yhteisten että omien asioiden hoidossa.
TAVOITTEET TOIMENPITEET SEURANTA
tarjota paikka, jossa voi tavata muita nuoria ja luotettavia aikuisia sekä luoda kontakteja
nuorisotalo (Unccan) avoinna neljänä iltana viikossa
toimintaan osallistuvien nuorten määrä
lisätä nuorten osallistumista nuoria koskeviin asioihin
nuorisofoorumi kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa
osallistuvien nuorten määrä nuorten kokemus mahdollisuudesta vaikuttaa omiin asioihin
konkreettisesti toteutuneet toiveet
antaa nuorille työelämäkokemuksia
tarjota kesätöitä kesätyöntekijöiden määrä
tukea nuorten valmiuksia löytää mielekästä tekemistä (opinnot, työ)
tukea nuoria, jotka ovat vaarassa syrjäytyä tai jotka ovat jo syrjäytyneet
etsivä nuorisotyö: konkreettinen apu ja tuki (erilaiset asiointikäynnit, teemaillat, yhteydet puhelimitse ja sosiaalisen median kautta, kouluvierailut)
asiakaskontaktien määrä yksittäiset keskustelut
muiden toimien tarjoaminen: työ/opiskelu/terapia
TULEVIA TARPEITA
kuntouttava työtoiminta nuorille tai erityisnuorisotyö
yhteistyö naapurikuntien kanssa, jotta voidaan tarjota esim työpajoja
toimintaan osallistuvien nuorten määrä työpaja-ajan pituus ja laajuus
8.7 Kirjasto, kulttuuri ja vapaa-aika
Kirjaston, kulttuuritoimen ja vapaa-ajan palveluiden tarkoitus on mahdollistaa mielekäs ja kehittävä vapaa-aika.
8.7.1 Kirjasto
TAVOITTEET TOIMENPITEET SEURANTA
kirjaston palvelut tunteva lapsi ja nuori, jolle kirjasto on tuttu ja turvallinen paikka, josta löytyy apua opiskeluun ja vapaa-ajan
kirjasto tuottaa lasten ja nuorten palveluja kirjastolain ja -asetuksen mukaisesti
kirjasto järjestää suunniteltuja tutustumiskäyntejä, satutunteja,
lainojen/käyntien määrä/vuosi
viettoon kirjavinkkausta ja mediaopetusta päivähoitoikäisille ja koululaisille
kirjaston palvelut tunteva monilukutaitoinen koululainen, joka löytää apua opiskelun tueksi ja vapaa-ajan viettoon
kirjasto toimii yhteistyössä koulun kanssa uuden opetussuunnitelman mukaisesti
luokkakäyntien määrä/vuosi
TULEVIA TARPEITA
lapset ja nuoret osaavat käsitellä kirjaston kokoelmia, tiloja ja muuta omaisuutta huolellisesti. He osaavat omalta osaltaan vastata siitä, että kirjastossa on turvallinen ja viihtyisä ilmapiiri
kirjastolla on yhä suureneva merkitys lasten ja nuorten kokoontumistilana varsinkin iltaisin ja viikonloppuisin tarvittaisiin ohjattua ja valvottua toimintaa ja tapahtumia lasten ja nuorten toiveet otetaan suunnittelussa huomioon
lapsille ja nuorille suunnattujen ilta- ja viikonlopputapahtumien määrä
sellaisten tapahtumien määrä, joita lapset ja nuoret ovat olleet suunnittelemassa
8.7.2 Kulttuuri
TAVOITTEET TOIMENPITEET SEURANTA
lasten ja nuorten kulttuurikompetenssin ja hyvinvoinnin vahvistaminen: mielekäs vapaa-aika, oppimisen ja luovuuden ilo
monipuolinen kulttuuritarjonta ja mielekäs harrastustoiminta kohtuullisin kustannuksin
kuvataidekoulun ja musiikkiopiston osallistujamäärä IoBion kävijämäärä
8.7.3 Vapaa-aika
TAVOITTEET TOIMENPITEET SEURANTA
mahdollisuus turvalliseen ja monipuoliseen liikkumiseen ja virkistäytymiseen
puistojen ja liikuntapaikkojen rakentaminen ja kunnossapito
sali- ja kenttävuorojen jako
salivuorojen käytön raportointi liikuntatilojen ja -alueiden tarkastus ja kunnossapito
monipuolisen liikuntaseuratoiminnan ylläpitäminen
liikunta-avustukset tuen myöntäminen suuntaviivojen mukaisesti
tavoitteellinen (kilpa)urheilun harrastaminen
urheilustipendit ja tunnustuspalkinnot
stipendien jako vuosittain
TULEVIA TARPEITA
monipuolistuvat ja lisääntyneet liikuntamahdollisuudet alueella
Torpan monitoimialueen kehittäminen alueelle 2014-15 tehdyn suunnitelman mukaan
suunnitelman toteutuminen
Kunnallisten toimijoiden lisäksi monet vapaaehtoiset tahot järjestävät toimintaa lapsille ja nuorille. Kunta voi toisinaan tukea toimintaa tiloja ja paikkoja tai avustamalla taloudellisesti jakoperusteiden mukaan.
9 Suunnitelman seuranta
Suunnitelman seuranta ja arviointi on osa kunnan toiminnan ohjauksen kokonaisprosessia. Kunnanvaltuusto seuraa ja arvioi hyvinvointisuunnitelman toteutumista vähintään kerran valtuustokauden aikana. Valtuusto ottaa suunnitelman toteuttamisen huomioon kunkin vuoden talous- ja toimintasuunnitelmassa. Samalla varataan myös riittävät resurssit lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteuttamiseksi tulevana vuonna.
Lasten ja nuorten hyvinvointia kuvaavia indikaattoreita kehitetään osana hyvinvointikertomustyötä. Indikaattorit muodostuvat väestörakennetta, sosioekonomista asemaa ja terveyttä sekä palveluiden toimivuutta kuvaavista tiedoista, jotka kerätään väestötietojen, erilaisten asiakkuustietojen ja kyselyjen kautta. Palveluiden käytöstä ja asiakkuuksista kertovat hyvinvointipalveluiden toiminnalliset mittarit, jotka raportoidaan tilinpäätöksissä.
Jokainen toimiala seuraa oman alansa lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyviä toimia vuosittain. Niistä raportoidaan ja keskustellaan toimialan päättämällä tavalla. Osasta toimenpiteitä tehdään vuosittaisia kyselyitä esimerkiksi huoltajille tai lapsille/oppilaille ja osa on ammattihenkilöstön työhön kuuluvaa seurantaa.
Recommended