Kuolleisuus PowerPoint PPT Presentation

Miten pikkukeskoset selviytyvät?

Dosentti Liisa Lehtonen, Osastonylilääkäri, TYKS lastenklinikka

TY, yliopistopäivä 12.2.2005

Miten pikkukeskoset selviytyvät?

Dosentti Liisa Lehtonen, Osastonylilääkäri, TYKS lastenklinikka

TY, yliopistopäivä 12.2.2005

Kuolleisuus <1000 g painoisena syntyneillä /TYKS

Kuolleisuus <1000 g painoisena syntyneillä /TYKS

0

10

20

30

40

50

1993-95 1996-99 2000-02 2003-04

0

10

20

30

40

50

1993-95 1996-99 2000-02 2003-04

%

Keskosen eloonjäämisennusteeseen

vaikuttavat

Keskosen eloonjäämisennusteeseen

vaikuttavat• raskausikä•syntymänjälkeinen ikä •sukupuoli•sikiöaikainen kasvu • raskaudenaikainen hoito•keskoshoidon erot

• raskausikä•syntymänjälkeinen ikä •sukupuoli•sikiöaikainen kasvu • raskaudenaikainen hoito•keskoshoidon erot

Kuolleisuusriski elävänä syntyneillä

Kuolleisuusriski elävänä syntyneillä

0

510

15

2025

3035

40

45

23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34

Kuolemanriski elävänä syntyneillä (0-6 vrk iässä)

STAKES Tilastotiedote 26/2004

%

rvk

Syntyneet ja kuolleet 0-6 vrk (n)

Syntyneet ja kuolleet 0-6 vrk (n)

0

50

100

150

200

250

300

350

22 24 26 28 30 32 34

Elävänä syntyneitä Kuolleet 0-6 vrk

STAKES Tilastotiedote 26/2004

rvk

Syntyneet ja kuolleet 0-6 vrk (n)

Syntyneet ja kuolleet 0-6 vrk (n)

05

1015202530354045

22 23 24 25 26 27 28

Elävänä syntyneitä Kuolleet 0-6 vrk

STAKES Tilastotiedote 26/2004

rvk

Alle 1500 g kuolemat v. 2001-04 /TYKS

Alle 1500 g kuolemat v. 2001-04 /TYKS

02468101214161820

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 18 156 vrk

Tytöillä ja hyvin kasvaneilla parempi ennuste

Tytöillä ja hyvin kasvaneilla parempi ennuste

•25 rvk 800 g tyttö: kuolleisuus 18%

•25 rvk 800 g poika: kuolleisuus 30%

•25 rvk 600 g tyttö: kuolleisuus 38%

•25 rvk 800 g tyttö: kuolleisuus 18%

•25 rvk 800 g poika: kuolleisuus 30%

•25 rvk 600 g tyttö: kuolleisuus 38%

Raskauden aikaisen kortisonihoidon vaikutus,

meta-analyysi

Raskauden aikaisen kortisonihoidon vaikutus,

meta-analyysi• 18 tutkimusta• yli 3700 keskosta• Vähentää

–kuolleisuutta (OR 0.60, 95% CI 0.48-0.75)

–aivoverenvuotoja (OR 0.48, 95% CI 0.32-0.72)

• 18 tutkimusta• yli 3700 keskosta• Vähentää

–kuolleisuutta (OR 0.60, 95% CI 0.48-0.75)

–aivoverenvuotoja (OR 0.48, 95% CI 0.32-0.72)

Crowley P. Prophylactic corticosteroids for preterm birth. Cochrane Database 2000

Keskoshoidon tavoite: normaalisti kehittyvä lapsi, joka selviytyy elämässä.

Aivojen suojaaminen hoidon punainen lanka.

Keskoshoidon tavoite: normaalisti kehittyvä lapsi, joka selviytyy elämässä.

Aivojen suojaaminen hoidon punainen lanka.

PIPARI–tutkimus

Pienipainoisten riskilasten käyttäytyminen ja toimintakyky imeväisiästä kouluikään

Päätutkijat : Liisa Lehtonen, Helena Lapinleimu ja Leena Haataja

Keskosen kehitysennusteKeskosen kehitysennuste

• raskausikä–riskit sitä suuremmat mitä pienemmät raskausviikot

–kaikilla raskausviikoilla mahdollisuus normaaliin kehitykseen!

• raskausikä–riskit sitä suuremmat mitä pienemmät raskausviikot

–kaikilla raskausviikoilla mahdollisuus normaaliin kehitykseen!

Kehitysennusteeseen vaikuttavat

raskaudenaikaiset tekijät

Kehitysennusteeseen vaikuttavat

raskaudenaikaiset tekijät•sikiön kasvu• lääkeaine- ja päihdealtistukset

– LL Jonna Maunu: väitöskirjatyö

• tulehdus– istukan tulehdus lisää vammautumisen

riskiä – sikiön IL-6 genotyyppi -174 CC lisää

vammautumisen riskiä (31% vs 13%) Harding DR, et al. Pediatrics 2004;114:941-947

– LK Milla Reiman: väitöskirjatyö

•sikiön kasvu• lääkeaine- ja päihdealtistukset

– LL Jonna Maunu: väitöskirjatyö

• tulehdus– istukan tulehdus lisää vammautumisen

riskiä – sikiön IL-6 genotyyppi -174 CC lisää

vammautumisen riskiä (31% vs 13%) Harding DR, et al. Pediatrics 2004;114:941-947

– LK Milla Reiman: väitöskirjatyö

Milla Reiman, LK

Sikiökalvot: normaali ja tulehdusSikiökalvot: normaali ja tulehdus

Kehitysennusteeseen vaikuttavat tehohoidon

aikaiset tekijät

Kehitysennusteeseen vaikuttavat tehohoidon

aikaiset tekijät

Aivovaurion syitäAivovaurion syitä•Hypoksia/ylihapetus•Hypoventilaatio/

hyperventilaatio•Hypotensio/inotrooppihoito?•Puutteellinen ravitsemus

(hypoglykemia, katabolia)• Infektiot, kipu/kipulääkkeet•Lääkehoidot•Unideprivaatio?•Hoidon organisointi

•Hypoksia/ylihapetus•Hypoventilaatio/

hyperventilaatio•Hypotensio/inotrooppihoito?•Puutteellinen ravitsemus

(hypoglykemia, katabolia)• Infektiot, kipu/kipulääkkeet•Lääkehoidot•Unideprivaatio?•Hoidon organisointi

Kehitysennusteeseen vaikuttavat

kasvuympäristötekijät

Kehitysennusteeseen vaikuttavat

kasvuympäristötekijät

• Varhaiset kiintymyssuhteet ja niiden merkitys lapsen sosioemotionaaliselle ja kognitiiviselle kehitykselle

• PsM Riikka Pennanen: väitöskirjatyö

• Varhaiset kiintymyssuhteet ja niiden merkitys lapsen sosioemotionaaliselle ja kognitiiviselle kehitykselle

• PsM Riikka Pennanen: väitöskirjatyö

Vanhempien rooli keskolassa

Vanhempien rooli keskolassa

•Osallistuvat lapsen hoitoon

•Oppivat tuntemaan ja hoitamaan lastaan

•Luonnollinen vuorovaikutussuhde

•Varhainen kotiutus

•Osallistuvat lapsen hoitoon

•Oppivat tuntemaan ja hoitamaan lastaan

•Luonnollinen vuorovaikutussuhde

•Varhainen kotiutus

22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38

Raskausviikot

60

80

100

120

MD

I2

Bayley II Mental Developmental Index 2 v iässä PsM Petriina Takila

22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38

Raskausviikot

50

60

70

80

90

100

110

120

PD

I2

Bayley II Psychomotor Developmental Index 2 v iässäPsM Petriina Takila

Bayley II Mental Developmental Index at 2 years of age in <1000 g Infants

Bayley II Mental Developmental Index at 2 years of age in <1000 g Infants

19961997

19981999

20002001

2002

Delayed

Borderline

Normal

No data

0

2

4

6

8

10

12

14

Bayley II Psychomotor Developmental Index

at 2 years of age in <1000 g Infants

Bayley II Psychomotor Developmental Index

at 2 years of age in <1000 g Infants

19961997

19981999

20002001

2002

Delayed

Borderline

Normal

No data

0

2

4

6

8

10

12

14

Muu tutkimusryhmäSatu Ekblad, tutkimushoitajaEeva Ekholm, dosentti, obstetrikko Pentti Kero, dosentti, neonatologiJarkko Kirjavainen, LL, lastenneurologiHarry Kujari, LL, patologian erikoislääkäriHanna Manninen, LL, lastenpsykiatriPertti Palo, LKT, obstetrikkoRiitta Parkkola, dosentti, radiologiJorma Piha, lastenpsykiatrian professori Päivi Rautava, dosentti, lastenlääkäriHellevi Rikalainen, LL (väit), radiologiKatriina Saarinen, fysioterapeuttiElina Savonlahti, LL, lastenpsykiatriTaija Saanisto, tilastotieteilijäMatti Sillanpää, professoriPäivi Tuomikoski-Koiranen, sh Tuula Äärimaa, dosentti, lastenneurologi

Projektista vastaavat tutkijatLiisa Lehtonen, dosentti, neonatologi Helena Lapinleimu, dosentti, neonatologiLeena Haataja, dosentti, lastenneurologi

Yliopiston ohjaajat ja yhteistyökumppanitMinna Hannula, KL, TY kasvatustieteen laitosAnu Klippi, professori, HY fonetiikan laitosMarit Korkman, professori, Åbo AcademiKaisa Launonen, FT, HY fonetiikan laitos Pekka Niemi, professori TY psykologian laitosStina Ojala, FL, fonetiikan laitos

Väitöskirjatyöntekijät Jonna Maunu, LLRiikka Pennanen, PsM, psykologi Annika Pihlgren, psykologiMilla Reima, LKSuvi Stolt, FL, puheterapeuttiPetriina Takila, PsM, psykologiSyventävien opintojen tekijä:Liisi Rautava, LK

PIPARI-tutkimusryhmä

LASKETTUAIKA

12 kk

24 kk

7 v

VASTASYNTYNYT

sikiö

3 v5 v

AIVOJEN MRI

DubowitzVauvan päiväkirja

36 rvk Dubowitz

2 kk Dubowitz

1 kk Dubowitz

6 vk Vauvan päiväkirja

4 kk lääkäri

5 kk Vauvan päiväkirja

Doppler, istukkanäyte, napaverinäyte, mekonium

Infant Scale, Unipäiväkirja Bayley II, SSQ, EPDS

Infant scale, Bayley II, matematiikkaSyömiskysely, kielenkehitys,SSQ, EPDS

Child Behavior Check List

WPPSI-R, Nepsy, Du Paul lapsen tarkkaavaisuus

WISC-III, NepsyOTUK, Du Paul, lapsen tarkkaavaisuus

AIVOJEN UÄ

3 vrk

1 vk

1 kk

ANTE- JA ANTE- JA PERINATAALINEN AIKAPERINATAALINEN AIKA

Varhainen vuorovaikutus- Early Relational Assessment Scale videointi 6, 12,24 kk- WMCI haastattelu 12 kk

Varhainen kielenkehitys- Ääntelyn kehityksen seuranta- MCDI 9, 12, 15, 18, 24 kk- Videointi 6, 12, 18, 24 kk- Reynell 24 kk

6 kk Social Support (SSQ)Depression Scale (EPDS)

kuulon testaus

Child Behavior Check List

4 v

Itkun laadun tutkimus

Pilottilasten keruu alkaa

Suunnittelu2 v tutkimukset alkavat

Tutkimuslasten keruu alkaa

5 v tutkimukset alkavat

7 v tutkimukset alkavat

Viimeinen PIPARI-vauva syntyy

Viimeinen 2 v tutkimus

Viimeinen 5 v tutkimus

Viimeinen7 v tutkimus

2000 - 2001 - 2002 - 2003 - 2004 - 2005 - 2006 – 2007 - 2008 - 2009 - 2010 – 2011 - 2012 - 2013 – 2014 - 15

PIPARI-vauvoja syntyy

Potilaiden seuranta

*

* ID 192