View
34
Download
0
Category
Preview:
DESCRIPTION
Itä- ja Pohjois-Suomen EAKR –ohjelmien toteumakatsaus Seurantakomiteoiden yhteiskokous 3.-4.12.2013 Helsinki ohjelmakoordinaattori Tuija Puumala (P-S) ohjelmakoordinaattori Eero Vilhu (I-S). MITEN MEILLÄ MENEE EAKR OHJELMAN VAIKUTTAVUUS? Itä- ja Pohjois-Suomi tilastollisesti. - PowerPoint PPT Presentation
Citation preview
Itä- ja Pohjois-Suomen EAKR –ohjelmien toteumakatsaus
Seurantakomiteoiden yhteiskokous
3.-4.12.2013 Helsinkiohjelmakoordinaattori Tuija Puumala (P-S)
ohjelmakoordinaattori Eero Vilhu (I-S)
MITEN MEILLÄ MENEE
EAKR OHJELMAN VAIKUTTAVUUS?
Itä- ja Pohjois-Suomi tilastollisesti
Itä- ja Pohjois-Suomen väestökehitys pitkän aikavälin tarkastelulla (1998-2012)
1980 1990 2000 2010 20120
100,000
200,000
300,000
400,000
500,000
600,000
700,000
800,000705,505 707,659 681,720
651,354648,098
580,627615,189
628,418 646,774652,124
I-S
P-S
Viimeisen tilastovuoden väestömuutosIP + 1 449
IP alueen väkiluku
31.12.2011 31.12.2012 Muutos 2011-2012• I-S 649 072 648 098 - 974• P-S 649 701 652 124 + 2 423• IP yhteensä 1 298 773 1 300 222 + 1 449
• Korkea syntyvyys (P-P, K-P)
• Poismuutto alueelta vähentynyt • Maahanmuutto lisääntynyt (kaikki maakunnat)
→ Haasteena väestön voimakas ikääntyminen
Väestöllinen huoltosuhde 2011-2035 suuralueittainVäestöllinen (demografinen) huoltosuhde on alle 15-vuotiaiden ja 65+ vuotta täyttäneiden määrän suhde 15-64 -vuotiaiden määrään.(2011 lopulliset tiedot, 2015 – väestöennuste)
2011 2015 2020 2025 2030 20350
10
20
30
40
50
60
70
80
90
Länsi-Suomi
Etelä-Suomi
Pohjois- ja Itä-Suomi
Työlliset/ei työlliset 2011, ja ennuste (Lähde: Tilastokeskus)
Työllisyysaste- EU tavoite 75 %- Suomen tavoite 78 %
Työttömyys %
BKT/asukas (alueet yhteensä on koko maa)
BKT:n suhteellinen kehitys 2000-luvulla (alueet
yhteensä on koko maa)
Kokonaistyöpaikkamuutos 2000-luvulla
Alue Työpaikkalisäys 2000-2011
Muutos %
Itä-Suomi + 5 777 2,4 %
Pohjois-Suomi + 23 789 10,1 %
IP yhteensä + 29 566 6,2 %
Muu Suomi + 150 971 8,9 %
Valtion työpaikkojen kehitys 2000-luvulla
Kuntatyöpaikkojen kehitys 2000-luvulla
Yksityisten työpaikkojen kehitys 2000-luvulla
Työpaikat, muutos 2007-2011(IP-alueella v. 2011 yhteensä 259 031 työpaikkaa, vähennystä vuodesta 2007 yhteensä 2 257 työpaikkaa)
Pohjois-Suomi Kokonaismuutos + 1 385
Teollisuus - 6 291
Maa- ja metsätalous - 1 300
Kuljetus- ja varastointi - 544
Julkinen hallinto ja maanp - 507
Rakentaminen - 187
Terveys- ja sosiaalipalvelut + 3 642
Tuntematon + 758
Kaivostoiminta + 729
Koulutus + 689
Ravitsemus- ja majoitus + 659
Muut palvelut + 426
Itä-Suomi Kokonaismuutos – 3 642
Teollisuus - 6 343
Maa- ja metsätalous - 2 336
Kuljetus- ja varastointi - 1 003
Rakentaminen - 670
Julkinen hall ja maanp - 360
Terveys- ja sosiaalipalvelut + 2 824
Hallinto- ja tukipalvelut + 1 663
Tuntematon + 870
Majoitus- ja ravitsemus + 627
Ammatill,tieteell ja tekn t + 571
Taiteet, viihde ja virkistys + 377
Yritystoimipaikkojen kehitys 2006-2011
Yritysten henkilöstömäärän kehitys 2006-2011
Yritysten liikevaihdon kehitys 2006-2011
15 vuotta täyttäneistä tutkinnon suorittaneita v. 2011
Koko maa
11 POHJOIS-SAVO
12 POHJOIS-KARJALA
16 KESKI-POHJANMAA
17 POHJOIS-POHJANMAA
18 KAINUU
19 LAPPI
61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71
67.7
67.7
67.2
64.3
69.8
65.3
67.1
Series2
T&K –toiminnan kasvu 2000-2012
Kasvu 2000-2012 T&k menot
T&k henkilöstö
Tutkimusvuodet
Itä- ja Pohjois-Suomi- Yhteensä- Yritykset- Julkinen sektori +YVT- Korkeakoulusektori
45 %44 %43 %48 %
18 %9 %
-9 %33 %
13 %15 %
5 %11 %
Muu Suomi- Yhteensä- Yritykset- Julkinen sektori + YVT- Korkeakoulusektori
33 %31 %21 %46 %
12 %4 %
-12 %31 %
0 %3 %
-17 %2 %
Pohjois-Suomen t&k menojen kasvu maakunnittain 2000-luvulla
Itä-Suomen t&k –menojen kehitys maakunnittain 2000-luvulla
Suhdanneindikaattori maakunnittain vuonna 2012 Osatekijöinä liikevaihto, työttömyys, nettomuutto (Lähde TEM analyysi 48/2013)
2009-2013 2012-2013
19 Lappi
02 Varsinais-Suomi
13 Keski-Suomi
17 Pohjois-Pohjanmaa
08 Kymenlaakso
18 Kainuu
12 Pohjois-Karjala
07 Päijät-Häme
06 Pirkanmaa
10 Etelä-Savo
09 Etelä-Karjala
04 Satakunta
Koko maa
11 Pohjois-Savo
05 Kanta-Häme
16 Keski-Pohjanmaa
01 Uusimaa
14 Etelä-Pohjanmaa
15 Pohjanmaa
-5 -4 -3 -2 -1 0 1 2 3 4 5
02 Varsinais-Suomi
06 Pirkanmaa
17 Pohjois-Pohjanmaa
18 Kainuu
07 Päijät-Häme
01 Uusimaa
11 Pohjois-Savo
Koko maa
08 Kymenlaakso
04 Satakunta
13 Keski-Suomi
09 Etelä-Karjala
05 Kanta-Häme
16 Keski-Pohjanmaa
19 Lappi
10 Etelä-Savo
12 Pohjois-Karjala
14 Etelä-Pohjanmaa
15 Pohjanmaa
-6.0 -4.0 -2.0 0.0 2.0 4.0 6.0 8.0
Tilastoanalyysiä kevyesti
Asukasluku 31.12.2012
Pääpotit 2002-2012
Lappi 182 844 17
Pohjois-Pohjanmaa 400 670 35
Keski-Pohjanmaa 68 610 8
Etelä-Savo 152 672 18
Pohjois-Savo 248 233 29
Pohjois-Karjala 165 754 15
Kainuu 80 685 4
Itä- ja Pohjois-Suomen EAKR ohjelmien 2007-2013 toteutuminen
Toimintalinjat (samat sekä I-S että P-S)
TL 1 Yritystoiminnan edistäminen
TL 2 Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen
TL 3 Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen
TL 4 Tekninen tuki (4 %)
Strategiset painotukset
Pohjois-Suomi
Kehittäjäverkostojen vahvistaminen, liiketoiminta- ja tuotantoprosessien kehittäminen, verkostoituminen, logistiset asiat sekä sähköiset palvelut
Laaja ja monipuolinen valikoima toimenpiteitä yritysten kilpailukyvyn vahvistamiseksi
T&K-ja oppimisympäristöt
Itä-Suomi
Vahva teemallinen/toimialakohtainen kohdentaminen (Metsä ja metalli, materiaalitekniikka, ICT, vapaa-aika ja matkailu, hyvinvointi, ympäristö ja energia, kaivannaistoiminta, elintarviketeknologia)
Yritystukien voimakas painottaminen, lähes 50 % julkisesta rahoituksesta. TEKESin ja Finnveran rahoitusosuudet muita suuralueita suuremmat. Etelä- ja Länsi-Suomessa TEKESin kansallinen rahoitus vahvaa.
EAKR –ohjelmien volyymi (rahoitussuunnitelma)
Pohjois-Suomen EAKR ohjelma
EU 311 273 152 (28 %)
Valtio 228 644 234 (21 %)
Kunnat 82 628 918 (8 %)
Yksityinen 480 064 832 (43 %)
Yhteensä 1 102 611 136
Kokonaisrahoituksesta 49 % EU:lta ja valtiolta, 51 % alueelta
Julkisesta 13 % kunnilta ja 87 % EU:lta ja valtiolta
VALTION VASTINRAHAA LEIKATTU 12,0 MILJ. € (korvattu kuntarahalla)
Itä-Suomen EAKR ohjelma
EU 365 564 309 (24 %)
Valtio 291 394 762 (19 %) Kunnat 74 169 547 (5 %)
Yksityinen 787 659 700 (52 %)
Yhteensä 1 518 788 318
Kokonaisrahoituksesta 43 % EU:lta ja valtiolta, 57 % alueeltaJulkisesta 10 % kunnilta ja 90 % EU:lta ja valtiolta
VALTION VASTINRAHAA LEIKATTU 13,3 MILJ. € (korvattu kuntarahalla)
EAKR ohjelmien toteumat 20.11.2013 (sidottu virallisilla rahoituspäätöksillä 20.11.2013 mennessä)
EU+valtio 94 %
Julkinen 106 %
Kunta 184 %
Yksityinen 117 %
Yhteensä 111 %
EU+valtio 89 %
Julkinen 93 %
Kunta 129 %
Yksityinen 82 %
Yhteensä 87 %
Pohjois-Suomi Itä-Suomi
Näkymät toimintalinjojen osalta(sidottu julkisesta kehyksestä, tilanne 20.11.2013)
Pohjois-Suomi
TL 1 99 %
TL 2 103 %
TL 3 123 %
TL 4 87 %
Yhteensä 106 %
Kuntien osuus julkisesta rahoituksesta
TL 1 6 %
TL 2 25 %
TL 3 45 %
TL 4 0 %
Yhteensä 23 % (vaade 13,3 %)
Itä-Suomi
TL 1 87 %TL 2 95 %TL 3 105 %TL 4 82 %Yhteensä 93 %
Kuntien osuus julkisesta rahoituksesta
TL 1 0 %
TL 2 17 %
TL 3 32 %
TL 4 0 %
Yhteensä 14 % (vaade 10,1 %)
Varaukset ja maksatukset julkisesta kehyksestä Itä- ja Pohjois-Suomessa (tilanne 20.11.2013)
Itä-Suomi Pohjois-Suomi
87 %
55 %
96 %
65 %107 %
99,6 %
66 %
107 %
74 % 124 %110 %
77 %
Sidotun rahoituksen (EU+valtio) jakautuminen rahoituslähteen mukaan (20.11.2013 tilanne)
Pohjois-Suomi
ELYt/yritystuet 184 594 572 37 %
Liitot 181 404 446 36 %
ELYt/muut 77 037 334 16 %
Tekes 20 750 579 4 %
Liikennevirasto 17 034 232 3 %
Finnvera 15 980 355 3 %
Finnvera (pääom.) 3 000 000 1 %
Ministeriöt/tt 5 870 961 1 %
Yhteensä 505 672 479 100 %
Itä-Suomi
ELYt/yritystuet 239 929 359 41 %
Liitot 139 543 830 24 %
Tekes 80 257 583 13 %
ELYt/muut 45 950 818 8 %
Liikennevirasto 40 190 281 7 %
Finnvera 28 044 395 5 %
Ministeriöt/tt 6 793 284 1 %
Finnvera (pääom.) 5 000 000 1 %
Yhteensä 585 709 550 100 %
Sidotun rahoituksen (EU+valtio) jakautuminen rahoituslähteen mukaan (20.11.2013 tilanne)
Pohjois-Suomi
Itä-Suomi
Hakijaorganisaatiot, EU+valtio –sidonnat 20.11.2013
Itä-Suomi
Pohjois-Suomi
OSUUS MYÖNNETYSTÄ EU+VALTIO RAHOITUKSESTA YHTEENSÄ
Pohjois-Suomi
toteutunut
Tavoite /Arvio
Itä-SuomiToteutunut
Tavoite /Arvio
Tutkimus ja teknologinen kehittäminen, innovointi ja yrittäjyys
69,6 % 60 % 66,5 % 65,5 %
Liikenne 4,4 % 4 % 8,2 % 6,2 %
Tietoyhteiskunta 7,1 % 12 % 6,5 % 15,8 %
Matkailu 8,3 % 11 % 6,8 % 1,5 %
Ympäristön suojelu ja riskienehkäisy
3,3 % 1 % 2,7 % 3,9 %
Kulttuuri 2,2 % 4 % 1,3 % 1,5 %
Energia 0,7 % 5 % 0,6 % 1,6 %
Tekninen tuki 4,3 % 4 % 4,1 % 4 %
Lissabon % 77,7 % 76 % 80,2% 85,7 %
Rahoituksen jakautuminen menoluokittain (Tilanne 20.11.2013)
Ydinindikaattoreiden toteutuminen EURA ja Tuki 2000 raportit
28.11.2013
(Tasa-arvohankkeiden ja ympäristöpositiivisten hankkeiden osuus esitetty osuutena myönnetystä EU+valtion rahasta, tilanne niiden osalta 20.11.2013)
Pohjois-Suomi
Tavoite Toteutunut
Uudet yritykset 1 500 1 195 (80 %) ml. Finnvera 1 854 (124%)
Uudet työpaikat 11 000 11 743 (107 %)
Uudet t&k työpaikat 1 000 1 241 (124 %)
Tasa-arvo hankkeet 10 % 9,5 % Ympäristöpositiiviset 20 % 32,4 %
Itä-Suomi
Tavoite Toteutunut
Uudet yritykset 1 950 529 (27 %)
ml. Finnvera 2 172 (107 %)
Uudet työpaikat 12 500 7 671 (61 %)
Uudet t&k työpaikat 800 644 (81 %)
Tasa-arvo hankkeet 11 % 10,7 %
Ympäristöpositiiviset 25 % 35,2 %
Pohjois- ja Itä-Suomeen syntyneet vahvat osaamiskeskittymät, joissa EAKRrahoituksen merkitys keskeinen
Luonto- ja elämysmatkailu
Painettava äly
Kemia ja prosessiosaaminen
Mittaus- ja tietojärjestelmät eri alojen palveluksessa (Cemis)
Lääkekonsortio (Promis) ja energiateknologia
Optiikka- ja materiaaliteknologia
Kuitu- ja prosessiteknologia
MILTÄ NÄYTTÄÄ?
Pohjois-Suomi
• Ohjelmalle luotu strategia onnistunut ja tavoiteasetanta realistinen (mutta samalla riittävän haasteellinen)
• Varat tulevat sidotuksi täysimääräisesti (kuntien ja yksityinen panos ollut merkittävä)
• Työpaikka ja yritystavoitteet tullaan saavuttamaan (naisten perustamat yritykset haasteena, T%K-työpaikat naisille)
• Lissabonin strategian mukaisuudelle asetettu tavoite toteutuu
Itä-Suomi
• Teemojen ja painopisteiden asettaminen onnistunut hyvin (teemallinen kohdentaminen)
• Varojen sitominen täysimääräisesti • Parin ison yritystukihankkeen kohtalo
vaikuttaa kokonaisuuteen
• Työpaikka- ja yritystavoitteissa haastetta
• Lissabonin strategian ja Eurooppa 2020-strategian mukaisuus hyvällä tasolla
• Maksatusten vauhdittaminen, 2014 voi olla ongelmia n+2 –vaateen kanssa
Yhtenevät haasteet kauden lopputoteutukselle
Rakennerahasto-ELYt, koordinoivat maakuntaliitot? Miten käytännössä toimivat?
…
…
Purkautuvien valtuuksien ja loppuvaiheessa vapautuvien varojen optimointi
Erityishaasteet tulevalle kaudelle
- Globalisaation syveneminen- Ilmaston muutos- Energian hinta ja energiapolitiikan muutokset- Ikääntymisen haasteet muuta maata nopeammin- Laajojen alueiden väestön väheneminen- Taloustilanne edelleen vaikea, työttömyys uudessa
nousussa- Rakennemuutos jatkuu (ÄRM-hankkeet hoidetaan
kansallisesti)- Liikkuvien reservien käyttö?- Tulosperusteisuus vs. vipuvoima• Esim. innovaatioympäristöt pitkän tähtäimen vipuvoimapanostuksina vs. helpommin
mitattavat kehittämistoimet
Paljonko on vielä aikaa toimia?
• Varat sidottava 31.12.2014 mennessä
• Hankkeiden toteuttamisaika enintään 30.4.2015 saakka (pl. ELYjen työvoimapoliittisia toimenpiteitä sisältävät hankkeet ja pk-yritysten osaamisen kehittämispalveluhankkeet, jotka 31.10.2014 saakka)
• Maksatushakemusten viimeinen jättöpäivä 31.5.2015 (pääsääntöisesti)
• Kaikki oltava maksettuna ja sulkemistoimenpiteet tehtynä 31.12.2015 mennessä
Seurantakomitean kommentit ja huomiot
Palautetta ja näkemyksiä
evääksi tulevaa kautta varten
Videoita IP-alueelta
• http://www.youtube.com/watch?v=x01QEAQN3MA&feature=youtu.be
• http://www.youtube.com/watch?v=50M-4L4oPXA
• http://www.youtube.com/watch?v=JY4PLIam-mQ
Recommended