Kevan työpaja 17112016

Vaikuttavuutta työterveysyhteistyöhönHanna Joensuu

Työpaja 17.11.2016

17.11.2016

8.45 Aamukahvi ja ilmoittautuminen9.15 Päivän tavoitteet9.30 Laadukas työterveysyhteistyö – laatua ja vaikutuksia

Kevan asiantuntijat: Eija-Maria Gerlander, työelämäasiantuntija Hanna Joensuu, työterveyshuollon erikoislääkäri Sami Riekki, asiantuntijalääkäri

9.50 Osatyökykyisen polku – toimijat, roolit, vastuut – case-työskentely Ryhmissä työskentely: HR- ja työterveyshuoltoryhmät erikseen Yhdessä työskentely: HR- ja työterveyshuolto

11.00 Kokoontuminen auditorioon, yhteistyön tulosten esittely11.30 Toimijat, roolit, vastuut – kirkastuiko? 11.45 Lounas12.30 Miten työterveysyhteistyöstä saa vaikuttavaa, tutkittua tietoa

Työterveyslaitoksen johtaja Kristiina Halonen 13.10 Case Serviisi, vaikutuksia työterveysyhteistyöstä

Oulun kaupunki henkilöstö- ja työkykykoordinaattori Leena Ahonen 13.50 Kahvia14.05 Paneelikeskustelu vaikuttavasta työterveysyhteistyöstä - next steps: Eija-Maria Gerlander, Sami Riekki, Leena Ahonen,

Kristiina Halonen – Sinikka Valtonen, Marjo Sinokki, Heta Majasaari15.00 Päivän koonti - Yhteinen ymmärrys päivän annista 15.15 Tilaisuus päättyy

Työpajan ohjelma

17.11.2016

TyöTyönantaja

EsimiesTyöntekijäTyösuojelu

luottamustoimi

Terveys

TyöterveysHyvä

työterveyshuolto-käytäntö

Työhön paluun tuki

Ammatillinen kuntoutus

Terveyden/sairaanhoito ja

kuntoutus

Työterveysyhteistyö

PerusterveydenhuoltoYksityiset palveluntuottajatErikoissairaanhoitoLääkinnällinen kuntoutus

TyöpaikkaselvitysToimintasuunnitelmaEnnaltaehkäisevä työToimivat aktiivisen tuen prosessitTyöterveyspainotteinen sairaanhoito

TyöTyöntekijäEsimiesTyön sujuminenVarhainen tuki

TyöterveysTehostetun tuenprosessien toteutuminenKevan palvelut

Terveyttä emme aina voi säilyttää, mutta työkykyisyyttä voimme tavoitella –

Työpajalla tavoittelemme

Työkyvyn ollessa uhattuna toiminnan ja roolien selkiyttämistä käytännön esimerkin kautta yhteiskehittelynä - keinona työterveysyhteistyö.

Yhteistä keskustelua ja välineitä/toimintatapoja/ideoita vaikuttavaan työterveysyhteistyöhön vietäväksi omaan toimintaan.

Työpajan materiaalit julkaistaan Kevan sivuilla Tapahtumat/Tilaisuuksien materiaalia

17.11.2016

Työterveysyhteistyön tehostamisen raamituksia

• 2010: Varhaisen tuen malli (Kela-korvaus 60%)Voimaan 1.1.2011

• 2012: 30 – 60 – 90 päivän malliVoimaan 1.6.2012

• 2014 Työterveysyhteistyö osaksi HTHVnA Asetus 708/2013 1 §

”Työnantajan, työntekijöiden tai heidän edustajiensa sekä työterveyshuollon suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain tarkoituksen toteuttamiseksi”• Selvillä olemisen periaate• Varautumisen periaate• Osallistumisen periaate

17.11.2016

Mistä työkyky muodostuu – selvillä olemisen ja varautumisen periaate

17.11.2016

Työterveysyhteistyö – osallistumisen periaate

•

•Terveyden/sairaanhoito•Kuntoutus

•Työterveys•Tehostetun tuen prosessien toteutuminen

•Työterveys•Hyvä työterveyshuoltokäytäntö

•Työnantaja•Työ•Esimies•Työntekijä•Työsuojelu•Luottamustoimi

TyöTyöntekijä

EsimiesTyön sujuminen

TyöpaikkaselvitysToimintasuunnitelmaEnnaltaehkäisevä työ

Työterveyspainotteinen sairaanhoito

PerusterveydenhuoltoYksityiset

palveluntuottajatErikoissairaanhoito

Lääkinnällinen kuntoutus

Työhön paluun tukiAmmatillinen kuntoutus

17.11.2016



Valtio

Maakunnat(18)

Tuottajat

Kunnat Asiakkaat

Yhteistyö-alueet (5) 2. Maakuntien rooli palveluiden järjestäjinä

on vielä epäselvä

3. Kunnan asema riippuu kytkennästä maakuntaan, tuottajiin ja asiakkaisiin

4. Maakunta joutuu erottamaan järjestämisen ja tuottamisen

5. Asiakkaiden ja tuottajien välisestä kytkennästä voi tulla merkittävä

6. Asiakkaiden valinnanvapaus mahdollistuu erityisesti siellä, missä on toimivat markkinat

Raja-/yhdyspinnat uudessa toimintaympäristössä

A

T

K

M

VYA

Järjestämisen taso

Tuottamisen taso

1. Valtio on vahva vaikuttaja

Kaija Majoinen, tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT Kuntaliitto

17.11.2016

Terveydenhuolto

YHTEISTYÖ

Kuva: Sosiaali- ja terveysministeriö

17.11.2016

17.11.2016

Kiitos

Vaikuttavuutta työterveysyhteistyöhön?

Eija-Maria GerlanderSami Riekki

17.11.2016

Työkyvyn johtaminen on strateginen kysymys

2

Palvelut

HenkilöstöTalous

Palvelujen tuottamiseen

sopiva henkilö-resurssi

Henkilöstön työkykyyn kohdistuvat kulut ja

investoinnit

Palvelutuotannonvaihtoehdot ja

talouden raamitJOHTAMINEN

Pieni laatu

Tuotteet japalvelutLakisääteiset tehtävät

ProsessitResurssit

Palveluilleasiakkaat

Perinteinen tuotelähtöinen näkökulma

0

100

200

300

400

500

600

700

1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010

Milj. euroa

Työterveyden kustannukset

Tilastoryhmä 7.3.2014

Työnantajien osuus

Kelan korvaukset

Iso laatu

PalvelutRatkaisut

ProsessitResurssit

Asiakkaatja heidäntilanteensa ja tarpeensa

Asiakkuuslähtöisen palvelun näkökulma

Matkalla rytinää ja räiskettä, iloa ja innostusta…

TuotantoAsiakkaatja heidäntilanteensa ja tarpeensa

ProsessitResurssit

7

SUURI LAATU

PIENI LAATUTehdään asioita oikein, prosessitkunnossa, kustannustehokkuus,jatkuva laadun arviointi ja parantaminen= tuotelähtöinen näkökulma

Asiakashyödyn tuottamiseksi tehdään oikeita asioita oikeaan aikaan= asiakaslähtöinen näkökulma

Asiakas-hyöty

Toiminnantulos

Toiminnan kohde

Tekijät, välineet, prosessit, resurssit

24.11.2016 8

Mäkitalo 2013

Hyvinvointia työstä

Keva 17.11.2016 (Kevalla julkaisulupa)

Kristiina Halonen, TkT, KTM, TTL, Työkyvyttömyyden ehkäisy –yksikköVäitöskirja (12/2013): Pari askelta jäljessä – tuurilla mennään

18.11.2016 © Työterveyslaitos | Halonen | www.ttl.fi 2

Miten työterveysyhteistyötä saa vaikuttavaa?

18.11.2016 © Työterveyslaitos Kristiina Halonen | | www.ttl.fi 3

Esityksen rakenne1. Työterveyslaitos pähkinänkuoressa

2. Työterveysyhteistyö ja strateginen kumppanuus osana jatkuvaa muutosta

3. Yhteistyö tuloksellisessa työkykyjohtamisessa –tutkimushankkeen päätulokset

4. Vaikuttavuutta työterveysyhteistyöllä -vaikuttavan työterveysyhteistyön indikaattorit ja hyvät käytännöt – t&k-hanke

5. Skenaariot - Työterveyshuolto sotessa

6. Kysymyksiä - keskustelua


1. Työterveyslaitos pähkinänkuoressa

Työterveyslaitos lukuina vuonna 2016


Valtionosuus 53 %

Omat tuotot 47 %

• Palvelutuotot

• Tutkimustuotot

• Muut

47% 53%

Perustettu

1945

Henkilöstö-

määrä n. 560

henkilötyö-

vuotta

Talousarvio 2016:

n. 51 milj. €

Toiminnassamme on neljä strategista kärkeä• Uudistuva työterveyshuolto

• Työkyky ja työurat

• PK-sektori ja kasvu

• Hyppäys digiin

Strategiset kärjet ohjaavat Työterveys-laitoksen toimintaa yhteiskunnallisesti tärkeisiin ja työelämässä merkittäviin sisältöihin.


P Ä Ä J O H T A J A

Antti Koivula

K E H I T Y S J A T U K I

Anne Linna

7

TyöterveyshuoltoTuula Oksanen

Työkyvyttömyyden ehkäisyKristiina Halonen

TyölääketiedeEva Helaskoski

TyöuraPäivi Husman

Uudistuva työKrista Pahkin

TurvallisuusratkaisutTommi Alanko

TyöympäristöTuula Liukkonen

TyötilatSanna Lappalainen

TyöympäristölaboratoriotPekka Olkinuora

Sosiotekninen murrosvt. Jorma Mäkitalo

PK-yrittäjyysvt. Kirsi Ahola

Tiedosta työkykyäJaana Laitinen

Koulutus, viestintä ja tilatMarja Tuomainen

ToiminnanohjausTeija Riikonen

Digi ja dataMikko Mäkipää

HR ja kompetenssi Irina Kuoksa

Työterveyslaitoksen organisaatio

T Y Ö T E R V E Y S

Jorma MäkitaloT Y Ö Y H T E I S Ö

Kirsi AholaT Y Ö T U R V A L L I S U U S

Carita Aschan

Tutkimus- ja palvelukeskukset

Asiakkaitamme ovat

• Työpaikat

• Kansalaiset

• Julkinen valta

• Työterveyshuollot

• Työsuojelu

• Eläkeyhtiöt

• Kehittäjät

• Kouluttajat



2.Työterveysyhteistyö ja strateginen kumppanuus osana jatkuvaa muutosta

Työelämäryhmän loppuraportti/ Jukka Ahtela 1.2.2010

Toimintaympäristön muutosvoimakkuuden kasvu (Sydänmaanlakka 2014)

1970 1980 1990 2000Staattisuus Säännöllisyys Kompleksisuus Epäjatkuvuus

Yllätyksellinen

Pirstaleinen

Kaoottinen

Hallitsematon

Strateginen ajattelu18.11.2016 © Työterveyslaitos | Halonen | www.ttl.fi 12


Tekemätön työ Suomessa katsaus 2016

• Tekemättömän työn kustannus vuonna 2015 :

• Yrityksissä keskiarvoltaan 6,39 % palkkasummasta

• Kunnissa keskiarvoltaan 7,22 % palkkasummasta

• Yrityssektorilla noin 4,3 miljardia euroa ja kuntasektorilla 1 miljardin euron vuosikustannukset

• Tekemättömän työn kustannus on yhteenlaskettu summa työnantajan maksuista ja suorista kustannuksista:

• Suorat sairauspoissaolot

• TyEL + KuEl työkyvyttömyysmaksut

• Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen maksu

• Työterveyden kustannukset Kela-korvausten jälkeen


Muutoksenkantokykyä tarvitaan työssä• Haasteena yleisesti lisääntyneet vaatimukset:

• uuden osaamisen tarve

• inputteja tulee monelta suunnalta

• tietopääoman käsittelyä

• ilmiöiden ymmärtämistä

• työn luonne muuttuu – mikä on oikeaa työtä?;

• työn hallinnan menettämisen pelko

• riittämättömyys, turvattomuus, epävarmuuden sieto

• itsensä johtaminen & ajankäytön hallinta

• resurssoinnit tiukilla

• vuorotyö-palautumisaika

• esimiehet kovilla


Strateginen johtamisen kentällä tapahtunutta

• Johtamistoiminta tapahtuu yhä kompleksisemmassa toimintaympäristössä – tulevaisuutta ei voi suunnitella kovin pitkälle

• Suunnittelun (suunnitelma) ja toteutuksen (toimeenpano) perättäisyydestä on siirrytty niiden rinnakkaiseloon eli strategiseen johtamiseen & strategiseen ajatteluun

• Strategiaprosessit ovat muuttuneet osallistaviksi ja laajoihin keskusteluihin pyrkiviksi –vuorovaikutus ja dialogi korostuvat

• Yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset merkitsevät myös muutoksia työterveyden toimintaympäristöön ja työterveysyhteistyöhön


Työterveysyhteistyöhön tarvitaan myös strategista ajattelua• näkemistä eteenpäin – visiointia

• edellyttää kykyä nähdä taaksepäin, hyödyntää kokemusta ja hiljaista tietoa

• edellyttää näkemistä ylhäältä alaspäin ja alhaalta ylöspäin

• edellyttää näkemistä sivusuunnassa

• näkemistä tulevaisuuden yli

• Strateginen ajattelu edellyttää reflektointia eli etsimistä, asioiden yhdistelyä uudella tavalla, analyysiä, synteesiä ja tietoista ponnistelua


Strateginen vs. operatiivinen vaikuttamisen tapa työterveysyhteistyössä(Mukailtu Kaplan & Kaiser 2009)

Strateginen

Suunnittelee

eteenpäin ja katsoo

isoa kuvaa

Etsii kasvua ja

keinoja kasvattaa

liiketoimintaa ja

kyvykkyyksiä

Kannustaa

innovointiin,

kyseenalaistaa ja

rohkaisee uuden-

laiseen ajatteluun

Operatiivinen

Keskittyy tuloksiin ja

yksityiskohtiin

Maksimoi

tehokkuuden,

säästää resursseja

karsimalla kuluja ja

priorisoi

Säilyttää järjestyk-

sen, varmistaa että

asiat hoituvat

kontrolliprosessien

ja käytäntöjen avulla

18.11.2016 © Työterveyslaitos | Kristiina Halonen | www.ttl.fi 18

VS.

Kompleksisuusajattelun hyödyntäminen työterveysyhteistyössä (Halonen, 2013)

1. Pyri hahmottamaan ilmiöt kokonaisuuksina, systeemeinä ja alasysteemeinä, sekä hallitse helikopteriperspektiivin käyttö

2. Tarkastele muutosta prosessina yksittäisten tapahtumien sijaan

3. Analysoi kaikki systeemin pelurit ja niiden väliset vuorovaikutussuhteet

4. Syy-seuraus voivat olla kaukana toisistaan ja vaikutukset näkyä viiveellä, joten tarkastele asioita pitkäjänteisesti

5. Hahmota systeemi laajana verkostona, jonka toimintaan voidaan vaikuttaa useassa solmukohdassa


Irralliset toimenpiteet - osaoptimointi Strateginen

LOPPUTULOS

Työterveysyhteistyön vaikuttavuus


Kustannus Investointi

?

Työterveysyhteistyön toimijat laajasti osana henkilöriskienhallintaa (Halonen, 2013)


Yhteistyön suunnittelu ja toteutus tulee perustua tarpeisiinTanja Rokkanen: Työterveyshuollon ja työpaikan yhteistyö työpaikan tarpeiden arvioinnissa (2015)

• Ollakseen vaikuttavaa, työterveyshuollon toiminnan pitää perustua työpaikan tarpeisiin

• Työterveyshuollon käyttämä tarpeen käsite on vaikea ja epäselvä.

• Voidaan tarkoittaa ”varsinaista tarvetta”, palveluiden tarvetta ja/tai resurssien tarvetta

• Työpaikan tarve voi jäädä kokonaan käsittelemättä, jolloin keskustellaan vain palveluista tai vain toisen toimijan (esim. tth) näkökulman mukaisista tarpeista.

• Tarvitaan yhteistä keskustelua siitä, mistä ja miten keskustellaan, kun keskustellaan tarpeista.


Strateginen kumppanuus

• Strategisessa kumppanuudessa edellytetään yhteisen päämäärän ja tavoitteen näkemistä

• Toiminnaltaan strateginen kumppanuus on verkostomaista ja vaatii toimiakseen toimijoiden välistä luottamusta. Ei siis voi perustua vain kirjallisiin sopimuksiin.

• Se on monimuotoista, jatkuvaa, tasavahvaa ja kiinteää yhteistyötä

• Yhteistyö on säännöllistä ja systemaattista


Strategisessa kumppanuudessa on pohdittava

• Vastuunjako ja roolit

• Kumppanuuden lyhyen ja pitkän aikavälin hyötynäkökulma

• Limittyvät strategiat

• Ongelmatilanteet ja riskienhallinta

• Kumppanuudesta viestiminen

• Tarvittavan osaamisen hankkiminen ja ydinosaamisen hyödyntäminen

• Kehittämisen painopisteet eli keskeiset asiat, joihin kumppanuudessa panostetaan xx aikavälillä


Verkoston avaintekijät (Järvensivu 2014)

Mitä toiveita,

tarpeita ja

osaamista toisilla

on?

Jos autan toisia,

auttavatko toiset

minua?

Tieto leviää ja se

omaksutaan

tehokkaammin

Toimintatavat

muuttuvat

tehokkaammin

Uudet toimijat

innostuvat

mukaan

Työterveysyhteistyö on verkostotoimintaa tai toimintaa verkostossa (Järvensivu 2015):

• Verkostotyön ominaisuuksia

• Avoimuus

• Luottamus

• Sitoutuminen

• Tunteminen

• Yhteiset tavoitteet

• Verkostotyön toimivuus

• Vastavuoroisuus

• Tiedonkulku ja dialogisuus

• Koordinointi

• Fasilitointi

• Vastuunjako ja roolien selkeys

• Vallanjako ja päätöksenteko

• Verkostotyön tekeminen yhdessä ja erikseen


Työterveysyhteistyön keskeisiä haasteita strategisen johtamisen näkökulmasta väitöskirjatutkimuksen mukaan (Halonen, 2013)

• Yhteinen näkemys toiminnan tavoitteista jää usein puuttumaan

• Työterveysyhteistyön suunnittelu ja toteutus eivät perustu todellisiin tarpeisiin & suunnittelu ja toteutus erillisiä prosesseja

• Vastuut ja roolit vaativat tarkennusta

• Yhteistyössä terminologia epäselvää

• Toiminta perustuu lineaariseen ajatteluun

• Tarvitaan lisää systeemistä ajattelua

• Proaktiivisuutta, kumppanuutta

• Asiakasnäkökulma ei ole keskiössä

• Uudistumista ei tapahdu riittävästi

• Verkostoja ei hyödynnetä riittävästi18.11.2016 © Työterveyslaitos | Halonen | www.ttl.fi 27

Toiveena työterveysyhteistyön strateginen taso• Strategisen tason uudistaja

• Innovoi, tuo ratkaisuja

• Jalostaa itse itseään ja haastaa omaa toimintaa

• Käynnistää kehittämisohjelmia

• Reagoi herkästi muutoksiin

• Edelläkävijä, edustaa alan parasta näkemystä

• Tuo lisäarvoa (liike)toiminnalle

• Korostaa työntekijän omaa vastuunottoa

• Kommunikoi ja synnyttää dialogin asiakkaan kanssa

• Hyödyntää verkostoja

• Tuo asiakasnäkökulman kaikkeen toimintaan


Strateginen

Kompleksinen

Rationaalinen


3. Yhteistyö tuloksellisessa työkykyjohtamisessa –tutkimushankkeen päätulokset

Yhteistyö tuloksellisessa työkykyjohtamisessa -hanke

16.11.2016 © Työterveyslaitos | TL/IP/JT/PJP | www.ttl.fi 30

• Työterveyslaitos toteutti hankkeen vuosina 2014-2016 Työsuojelurahaston tuella

• Haettiin vastausta miksi panostukset työkykyjohtamiseen tuottavat joissakin yrityksissä parempia tuloksia kuin toisissa.

• Tutkimusryhmä, Työterveyslaitos: Pehkonen Irmeli, Turunen Jarno, Juvonen-Posti Pirjo, Henriksson Lea, Uitti Jukka, Liira Juha, Vihtonen Tiina, Seppänen Johanna ja Leino Timo

Työkykyjohtaminen

• Sisältää toimet, jotka tehdään työpaikalla itse tai yhteistyössä työterveyshuollon tai muiden asiantuntijatahojen kanssa työntekijöiden työturvallisuuden, työkyvyn ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksisekä työssä jatkamisen tukemiseksi

16.11.2016 31© Työterveyslaitos | TL/IP/JT/PJP | www.ttl.fi

Sairauspoissaoloihin ja työkyvyttömyyteen vaikuttavista tekijöistä

16.11.2016 32© Työterveyslaitos | TL/IP/JT/PJP | www.ttl.fi

Työkyvyttömyyttä/työstä

poissaoloa lisäävät

• esimiehen

epäoikeudenmukainen ja

epätasa-arvoinen kohtelu

• liiallinen työkuormitus

• huonot työolot (fyysiset tai

psykososiaaliset)

• ammatillisen osaamisen

puutteet

• vaikutusmahdollisuuksien

vähäisyys

Työkykyä/työssä oloa ja työhön

paluuta lisäävät

• esimiehen tuki

• Johdon sitoutuminen

• työn imu

• Työhönpaluun tuki

• ammatillinen kuntoutus, kun se

on suunniteltu ja toteutettu

läheisessä yhteistyössä

työpaikan kanssa

Monet yksilöön, työhön, työympäristöön, terveydenhuollon toimintaan ja talouden suhdanteisiin liittyvät tekijät vaikuttavat sairauspoissaoloihin, työtapaturmiin ja ennenaikaiseen työstä pois jäämiseen

Työpaikan terveydenedistämisellä on saatu kustannussäästöäBaicker et al 2013


Tavoite ja aineisto

• Tutkia mitkä suurissa yrityksissä sovellettavat työkykyjohtamisen ja –toiminnan käytännöt selittävät yritykselle aiheutuvien työkyvyttömyyskustannusten vaihtelua.

• 10 suuryritystä, 20 yksikköä

• Teollisuusyrityksiä neljä, palveluyrityksiä kuusi

• Henkilöstömäärä Suomessa 600-11500 henkilöä

• Seitsemässä yrityksessä tarkastelu konsernitasolla, kolmessa yrityksessä mukana 4-5 tulosyksikköä

• Tietoja selvitettiin takautuvasti vuosilta 2008-2013


Asetelma


Investoinnit työkyvyttömyyttäehkäisevään toimintaan €/v

Työkyvyttömyyden ehkäisyyn käytetyt investoinnit olivat keskimäärin 900 €/htv


Työkyvyttömyyskustannukset olivat keskimäärin 2600 €/htv


Sairauspoissaolojen aiheuttamien

kustannusten osuus (%) kaikista

työkyvyttömyyskustannuksista

A 72-79

B 49-64

C1 70-75

C2 56-70

D 68-72

E 73-78

F 75-83

G 58-74

H1 67-77

H2 48-78

H3 75-79

H4 50-69

I 79-83

J 68-80

Tapaturmataajuuden alenemista selittivät

Miesvaltaisissa teollisuustyöpaikoissa

• Työkykyjohtamisen strategiset tavoitteet näkyminen työkykyjohtamisen käytännössä.

• Henkilöstön aktiivinen osallistuminen TTT-toimintaan.

Naisvaltaisissa palveluorganisaatioissa

• Työn luonteesta tai organisointimallista johtuvat työkykyjohtamisen yhteistyötä estävät tekijät oli ratkaistu

• Työkykyjohtamisen strategiset tavoitteet näkyivät työkykyjohtamisen käytännössä.

• Työkykyjohtamisen toimenpiteet kohdistuivat kattavasti yrityksen keskeisiin työkyvyttömyysriskeihin.

• Työkykyasioiden koordinaatio ja tiedonkulku tukivat monitoimijaista yhteistyötä.


Kuva: Elina Manninen

Työkyvyttömyyskustannusten ja sairauspoissaoloprosentin alenemista selittivät

1. Työn luonteesta tai organisointimallista johtuvat työkykyjohtamisen yhteistyötä estävät tekijät oli ratkaistu

2. Työkykyjohtamisen strategiset tavoitteet näkyivät työkykyjohtamisen käytännössä.

3. Työkykyjohtamisen toimenpiteet kohdistuivat kattavasti yrityksen keskeisiin työkyvyttömyysriskeihin.

4. Työkykyasioiden koordinaatio ja tiedonkulku tukivat monitoimijaista yhteistyötä.

• Mikään ei yksinään riittänyt työkyvyttömyyskustannusten vähentämiseen, vaan vaaditaan kaikkia neljää.


Pohdintaa tuloksista

• Yritysten strateginen työkykyjohtaminen, monitoimijainen yhteistyö sekä tavoitteiden vieminen käytäntöön kohdennetusti ja kattavasti selittivät työkyvyttömyyskustannusten laskua.

• Erityisen tärkeitä nämä olivat muutostilanteissa.

• Työkyvyttömyyttä ehkäiseviin toimiin laitetun taloudellisen panostuksen ja työkyvyttömyysmenojen muutoksen välinen suhde seuranta-aikana oli edullinen kuudessa neljästätoista tutkitusta yrityksestä ja niiden yksiköstä.



• Jo prosenttiyksikön muutos nettohyödyssä merkitsee isoissa yrityksissä miljoona-luokan säästöä tai tappiota.

• Tutkimuksessa mukana olevat yritykset olivat huonosti tietoisia työkyvyttömyyden ehkäisyyn käytetyistä investoinneista verrattuna työkyvyttömyyskustannuksiin

• Oikea kohdentaminen

• Työterveyshuollon ja työeläkeyhtiön kanssa tehtiin aktiivisempaa yhteistyötä kuin tapaturmavakuutusyhtiön kanssa.

• Yrityksillä oli tarve luoda yhteisiä toimintamalleja ja käytäntöjä, jotta toiminta ei olisi niin henkilöriippuvaista.

• Osattiin vaatia vaikuttavuutta



Osa kokonaisvaltaista henkilöriskienhallintaa

• Parhaita tuloksia saavuttaneissa yrityksissä työkykyriskien ja työturvallisuuden johtaminen olivat osa kokonaisvaltaista henkilöriskienhallintaa, eivät erillisiä prosesseja (ei osa-optimointia).

18.11.2016 © Työterveyslaitos | Esittäjän Nimi | www.ttl.fi 42

Hakulinen 2016-2018 (ESR-hanke)


4. Vaikuttavuutta työterveysyhteistyöllä -vaikuttavan työterveysyhteistyön indikaattorit ja hyvät käytännöt t&k-hanke

Ratkaisuja ja käytännön työkaluja henkilöstön työhyvinvoinnin tueksi työterveysyhteistyöllä

• Kehittämishankkeessa tarkastellaan työterveysyhteistyön:

• edellytyksiä

• rakenteita

• toimijoiden rooleja

• toiminnan muotoja

• Sekä rakennetaan toimivia toimintamalleja eri toimialoilla.


Kehittämishankkeen keskeiset tavoitteet

• Mitä?

• Työterveysyhteistyö käytännön toiminnaksi yhteiskehittelyn keinoin –yrityksen tarpeita palvelevilla käytännön sovelluksilla.

• Miten?

• Tunnistamalla yhteistyön tarpeet ja valmiudet. Rakentamalla uudet yhteistyön muodot ja toiminnan vaikuttavuuden seurannan välineet yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyölle.

• Miksi?

• Yhteisellä tavoitteellisella yhteistyön ja -toiminnan kehittämisellä asiakaslähtöisempi ja vaikuttavampi työterveystoiminta


Työterveysyhteistyön vaikuttavuudesta(Työelämäryhmän loppuraportti 2010, Viljamaa 2015).

• Työterveysyhteistyötä pidetään yhtenä keskeisenä tekijänä

työterveyshuollon toiminnan vaikuttavuudessa

• Kuitenkin tutkimustieto, jolla voitaisiin osoittaa työterveysyhteistyön

vaikuttavuus, on puutteellista ja vaikuttavuuden osoittamiseen tarvitaan

uusia mittareita ja välineitä.


Vaikuttavan työterveysyhteistyön indikaattorit ja hyvät käytännöt• Tällä hetkellä hankkeessa kehitetään työterveysyhteistyötä ja kerätään

aineistoa ja tehdään kirjallisuuskatsauksia

• Testataan ja luodaan indikaattoreita työterveysyhteistyön ja sen vaikuttavuuden arviointiin.

• Vaikuttavan työterveysyhteistyön indikaattorien pääluokat hahmottumassa.

1. 18.11.2016© Työterveyslaitos | Esittäjän Nimi | www.ttl.fi 47

Toiminnan/vaikuttavuuden mittarit/painopisteet usein erillään

• Sairauspoissaolot

• Työkyvyttömyyseläkkeet

• Toimintaluvut (terveystarkastukset, terveysneuvottelut, työpaikkaselvitykset jne.)

• Kuntoutustuelta töihin palautetut

• Asiakaspalautteet

• Kustannukset

• Vuosittaiset työhyvinvointikyselyt

• Osaamisen kehittämiseen ja suorituksen johtamiseen liittyvät mittarit

• Sairauspoissaolot, työturvallisuus

• Työntekijän oman vastuun korostaminen työhyvinvoinnissa

• Esimiestyön mittaaminen


Työterveyshuolto HR

29.4.2015 49

Kristiina

Halonen

Onnistunut yhteistyö vaatii tahtoa, tekemistä ja puhumista! (Halonen, 2013)

Tahtoa

Rationaalinen

taso

• Selkeät strategiset

tavoitteet ja

suunnitelma

• Yhteinen tahtotila

• Menetelmät ja mittarit

• Käsitteiden

selkiyttäminen

Tekemistä

tässä ja nyt

Kompleksinen

taso

• Kompleksinen ajattelu

kokonaisuuden

hahmottamiseen

• Oman toiminnan

vaikutukset muiden

toimintaan

• Oppimisprosessi

Puhumista

Postmoderni

taso

• Vuorovaikutus

• Aktiivinen dialogi

• Verkostoituminen


5. Skenaariot - Työterveyshuolto sotessa

Työterveyshuollolla on uhkia ja mahdollisuuksia uudessa sotessa• Työterveyslaitos julkaisi kolme skenaariota työterveyshuollon roolista

uudessa sote-järjestelmässä viime toukokuussa.

• Skenaariot jakavat mielipiteitä vahvasti, osoittaa nettikyselymme.

• Työterveyslaitos on analysoinut kyselyn tulokset ja laatinut jokaisesta skenaariosta SWOTin, jossa esitetään kunkin vaihtoehdon vahvuudet, heikkoudet, uhat ja mahdollisuudet


Skenaariossa 1

• Työterveyshuolto huolehtisi kokonaan työssäkäyvien perusterveydenhuollon sairaanhoidosta.

• Hyvänä puolena tässä olisi työterveyshuollon roolin selkeytyminen ja työntekijöiden nopea pääsy hoitoon.

• Heikkoutena taas on kustannusten kasvu ja eriarvoisuuden lisääntyminen.


Skenaario 1.

• Työterveyshuolto työssäkäyvien perusterveydenhuoltona.

• Sairaanhoidon järjestäminen osana työterveyshuoltoa vahvistuu, yhdenmukaistuu ja muuttuu työnantajille pakolliseksi.

• Ennaltaehkäisevät palvelut säilyvät nykyisessä laajuudessa.

• Työterveyshuollon rahoitus tulee osaksi työnantajilta, osaksi maakunnilta ja valtiolta.

• Työnantajan valinnanvapauspalveluntuottajan suhteen säilyy.

• Työterveyshuollon henkilöasiakkailla ei ole valinnanvapautta.


Skenaariossa 2• Työterveyshuolto erikoistuisi ehkäisevään

toimintaan ja työhön liittyvien sairauksien hoitoon.

• Vahvuutena skenaariossa on ennen kaikkea työterveyshuollon mahdollisuus keskittyä ennalta ehkäisevään toimintaan, johon se on alun perin suunniteltukin.

• Kalliit työkyvyttömyyseläkkeet alkaisivat vähetä.

• Yhteys työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon välillä tiivistyisi.

• Tämän skenaarion toimiminen edellyttää kuitenkin sote-ratkaisun onnistumista.

• Työntekijöiden hoitoon pääsy hidastuu, jos muu sote ei toimi suunnitellusti.

• Haastetta löytyy myös työterveyshuollon sisältä, onko osaamista erottaa työhön liittyvä sairaus ja tavallinen sairaus?


Skenaario 2.

• Työterveyshuolto erikoisalana. Työterveyshuollon ennaltaehkäisevää roolia laajennetaan, sairaanhoito säilyy, mutta rajattuna työhön liittyvien sairauksien hoitoon.

• Työnantajilla säilyy valinnanvapaus palveluntuottajan suhteen. Työntekijät saavat valinnanvapauden perustason sairaanhoitonsa suhteen maakunnallisen valinnanvapauden piirissä.

• Työnantajat rahoittavat työterveyshuollon ja maakunta työntekijöiden perustason sairaanhoidon.


Skenaariossa 3

• Työterveyshuolto pysyisi ennallaan.

• Työterveyshuolto toimii nykyisellään prosessina hyvin.

• Olisi helppo valinta olla muuttamatta mitään ja seurata sivusta sote-uudistusta. Uhkana kuitenkin on työterveyshuollon jääminen entistä enemmän erilleen muusta terveydenhuollosta.

• Tieto ei kulje ja päällekkäistä työtä tehdään. Työkyvyttömyyksien lyhentämiseen ei päästä kiinni ajoissa ja yhteiskunnalle ja työnantajille tulee tätä kautta huomattavia kustannuksia.

• .


Skenaario 3

• Työterveyshuolto ennallaan. Työterveyshuollon nykymalli säilyy muun sosiaali- ja terveydenhuollon muuttuessa.

• Työntekijät valitsevat sairaanhoitopalvelunsa työterveyshuollon ja maakunnallisen valinnanvapauden piiristä. Osa työterveyshuollon palveluntuottajista ryhtyy tuottamaan myös maakuntien perustason palveluita.

• Työterveyshuollon rahoitus pysyy erillään muusta terveydenhuollon rahoituksesta.

• Työterveyshuollon sisäistä kehittämistä jatketaan, samoin niveltämispyrkimyksiä muuhun terveydenhuoltoon. Oleellisesti työterveyshuolto kuitenkin säilyy muusta terveydenhuollosta erillisenä osa-alueena. 18.11.2016 © Työterveyslaitos | Halonen | www.ttl.fi 57


6. Kysymyksiä - keskustelua

tyoterveyslaitos@tyoterveys@fioh

Kiitos!

Tyoterveyslaitostyoterveysttl.fi

https://instagram.com/tyoterveys/

https://instagram.com/tyoterveys/

https://www.facebook.com/tyoterveyslaitos

https://www.facebook.com/tyoterveyslaitos

https://twitter.com/tyoterveys

https://twitter.com/tyoterveys

https://www.youtube.com/user/Tyoterveyslaitos

https://www.youtube.com/user/Tyoterveyslaitos

http://www.ttl.fi/fi/sivut/default.aspx

http://www.ttl.fi/fi/sivut/default.aspx

Liikelaitos Oulun Serviisi

Leena Ahonen 17.11.2016 (Kevalla julkaisulupa)

Tunnuslukuja

• Liikelaitos Oulun Serviisi valmistaa 42 000 ateriaa ja siistii 672 000 neliötä päivässä n. 200 kohteessa (omaa toimintaa),

• Serviisi järjestää kilpailutuksen ja valvonnan. Omaa toimintaa 70 % ja 30 % ulkoista.

• Serviisissä työskentelee 616 työntekijää

– eläköityy 223 työntekijää 2016 – 2025

– tällä hetkellä osatyökyvyttömyyseläkkeellä 66

– yksilöllisiä ratkaisuja vuosittain 40 -60

• Oman toiminnan Serviisin liikevaihtoarvio on 35 milj. euroa (2016)

Taustaa

• Varhemaksut hallintaan kampanja 2010 - 2011

• Aktiivinen työkyvyn tuki 2011 – 2012

• Case Serviisi 2012 – 2013

– Normaalia toimintaa casen jälkeen

Taustaa ja tuloksia

• Serviisin sairauspoissaolot 9 7,6 %

• työntekijöistä on vajaakuntoisia n. 9 %

• Serviisin sairauspoissolot aiheuttavat liikelaitokselle vuosittain huomattavan

kustannuksen

• v 2010 varhemaksut siirtyivät hallintokunnille

- varhemaksu + eläkemenoperusteinen maksu

• 2012 - 2,6 milj. euroa

• 2013 - 2,7 milj. euroa

• 2014 - 2,5 milj. euroa

• 2015 – 2,2 milj. euroa

• 2016 arvio 1,8 milj. euroa

Serviisin sairauspoissaolojen kustannus

Poissaolokustannus €/ päiväilman sijaista

Poissaolokustannus €/ päiväsisältää sijaiskustannuksen

130 €/pv 250 €/pv

Vuosina 2013 2014 2 015 2016

Yhteensä 19 587 18 502 20 256 14 463

esim. 1000 pv -250 000 €esim. 1000 pv 130 000 €

Poissaolopäivät vuositasolla. Kuluva vuosi keskeneräinen.

Työurien pidentämisen mahdollistaminen, toimintamalli:

Esimieskeskustelu

Toimenpiteet

työpaikalla

Työterveys-

huolto

Verkosto-

neuvottelu 1

Verkosto-

neuvottelu 2

Miten ja

kuka

tunnistaa?

Yksilölliset ratkaisut ja työn räätälöinti

• yksilöllisissä ratkaisuissa huomioidaan jäljellä oleva työkyky työterveyshuollon kanssa

• ratkaisuja etsitään yhdessä, sovitaan vastuut ja aikataulutetaan seuranta

• työntekijä sijoitetaan pääsääntöisesti työskentelemään kohteeseen, jossa he toimivat lisäresurssina

• lisäresurssi tarkoittaa, että esim. työntekijä tekee 8 tunnin työn 1-2 tuntia ”hitaammin”

• kustannukset huomioidaan budjetissa

• työntekijä voidaan sijoittaa myös ns. ”helppoon” kohteeseen (neliöt, ateriamäärät)

• huomioidaan henkilön vajaakuntoisuus esim. selkäsairaat sijoitetaan kohteisiin, joissa ei ole matalia tasoja ja nivelrikkoiset kohteeseen, jossa ei ole portaita tai he voivat tehdä kohteessa koneajoja jne.

• uudelleen sijoitus

• korvaava työ

• osasairausvapaa

Tuloksia – tavoitteet mahdollistuu• ylimmän johdon tuki

• yhteinen toimintamalli

• varhemaksujen hallinta

• ennakoiva puuttuminen (sairaus-) poissaoloihin

• työntekijät saadaan sijoitettua tiimeihin työkykyä vastaavaan tehtävään

• mahdollinen lisäresurssi tiimiin

• työntekijä saadaan sijoitettua mielekkääseen työhön

• tiimin työhyvinvoinnin lisääminen

• ESS – järjestelmästä poissaoloilmoitukset

Yksilölliset ratkaisut ja räätälöintiKehittämishaasteita

• ateria- ja puhtaustyö ovat molemmat keskiraskaita aloja

• alhainen koulutustaso/-valmius uuden opiskeluun

• työyhteisön tuki/hyväksyminen

• esimiehen valmius/taidot

• työntekijän osaaminen/asenne

• rakenteelliset ratkaisut ja laitehankinnat kiinteistöissä joissa työskennellään

• arkkitehtien tilaajan ratkaisut (materiaalit)

todellista elämää....

Sirpa 36 v

• ateria-alan ammattilainen

• todettu pysyvä/paheneva selkävamma

• työ räätälöity keveämmäksi 2012

• työllistynyt usean vuoden ajan

• kevyempi työkohde meni kilpailutukseen

• uudelleensijoitusasiakkuus 2014

• uusi ammatti 2016

• uusi työ 2016

• opiskelu omatoimista, verkko-opiskelu

• keva tukee työkokeilua

• sijoittunut kaupungille

todellista elämää...

Päivi 45 v

• puhtausalan ammattilainen

• nivelrikkoa, välilevyn pullistuma

• kevennetty työtä 2008

• opiskeli uuden ammatin siivoustyönohjaajaksi 2010

• työkyky aleni

• ylennettiin siivoustyönjohtajaksi 2012

• työkyky aleni

• ammatin vaihto 2015

• työkokeilu ja opiskelu kevan tuella 2016-

• uusi työ?

Koulutus ja työhyvinvointi• koulutusta:

– ergonomia

– Työhyvinvointikortti

– työsuojeluparikoulutus

– moniosaaja

– työnjohtaja

– esimiesten ja työnjohtajien JET

– moniosaajien esimiesten vertaistuki

• työprosessilähtöinen työpaikkaselvitys perinteisen rinnalle

• Työterveyden puitesopimus ja puitesopimuksen liite

• Serviisin henkilöstötiimi

– työhyvinvointikoordinaattori

• OukaDW –raportointijärjestelmä

– mm. työkykyjohtaminen, henkilöstöseuranta, johtoryhmä, johtokunta, alueiden raportit, talous

Yhteistyö Työterveyden kanssa• työterveyden/esimiesten yhteistyö

– tapaamiset, työnohjaus

• yhteiset hankkeet

• raportoinnin kehittäminen yhteistyössä

– aluekohtainen poissaoloanalysointi

– pitkien poissaolojen analysointi

– työterveysjohtaminen

• yhteistyö työsuojelutoimijoiden kanssa

• yhteistoimintajohtoryhmän jäsen

• Serviisin työkykymallin vieminen muihin hallintokuntiin

– uudelleensijoitustyöryhmä

• Kehittämisasiana varhainen puuttuminen

– ajatus ja tekeminen oikeasti varhaiseen välittämisen ja puuttumisen suuntaan, jo työsuhteen alussa kuntoutus- ja koulutussuunnitelma

– työhöntulotarkastuksen kehittäminen

– selkeät roolit työterveys/työnantaja

– poissaolojen valtakunnallinen vertailu ammattialoittain

mitä saavutettu

• eläkemenot ovat pienentyneet

• työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on laskenut

• sairauspoissaolot ovat laskeneet

• työterveyskulut eivät ole kasvaneet lisääntyneestä yhteistyöstä huolimatta

• tunne työhyvinvoinnin lisääntymisestä (yksilöstä välittäminen)

• tunnistetaan riskit (koulutus, osaaminen, rakenteelliset tekijät)

• tiedetään henkilöstön terveydellisen hyvinvoinnin tila

• ymmärretty kumppanuuden ja yhteistyön merkitys (työterveys, työsuojelu, tilakeskus)

– luottamus/tuttuus

määritelmiä

vajaakuntoisuuden määritelmä:

vajaakuntoisella tarkoitetaan työntekijää, jonka mahdollisuudet saada sopivaa työtä,

säilyttää työ tai edetä työssä ovat huomattavasti vähentyneet asianmukaisesti todetun

vamman, sairauden tai vajavuuden takia

yksilöllinen ratkaisu/räätälöity työ

• työprosessi pilkotaan tehtäviksi ja tehtävistä muodostetaan uusi, järkevä työkokonaisuus

lisäresurssi työpaikalla

• vajaakuntoisen työntekijän työn räätälöinnistä ja/tai uudelleen sijoituksesta johtuva

työpanos

työkierto

• työntekijä vaihtaa kokonaan uuteen tehtävään

• työkohdetta vaihdetaan esim. 2 vuoden välein

Government & Nonprofit

Kevan työpaja 17112016