© Luonnonvarakeskus © Luonnonvarakeskus

Media-aamiainen

16.3.2017

Sopeutumisen tila 2017

- ilmastokestävyyden tarkastelut maa-

ja metsätalousministeriön alalla

© Luonnonvarakeskus

Ohjelma

8.15 Buffet-aamiainen

9.00 Tilaisuuden avaus: Sopeutumisen tila 2017,

Tutkimusprofessori Pirjo Peltonen-Sainio, Luke

9.10 Säille alttiista ilmastokestäväksi? Pirjo Peltonen-Sainio

9.20 Lopetetaanko kansainvälinen kasvikauppa? Risto Sievänen

9.30 Ovatko riista ja metsästys murroksessa? Pekka Helle

9.40 Särkikö arvokalojen tilalle? Teppo Vehanen

9.50 Mistä poro löytää laidunta? Jouko Kumpula

10.00 Ilmastonmuutokseen sopeutuminen vahvistaa sää- ja

ilmastoriskien hallintaa, Ylitarkastaja Saara Lilja-Rothsten

10.10 Kysymyksiä ja mahdollisuus haastatteluihin

2 16.3.2017

© Luonnonvarakeskus © Luonnonvarakeskus

Pirjo Peltonen-Sainio

Tutkimusprofessori

Sopeutumisen tila 2017

© Luonnonvarakeskus 4 Pirjo Peltonen-Sainio

Pirjo Peltonen-Sainio

Jaana Sorvali

Pekka Helle

Jouko Kumpula

Risto Sievänen,

Michael Müller, Otso

Huitu, Seppo Neuvonen,

Tuomas Nummelin,

Arto Rummukainen

Martti Rask

Teppo Vehanen

© Luonnonvarakeskus 5 16.3.2017 Pirjo Peltonen-Sainio

Tuho

Ajoittuminen

Sääilmiö

Herkkyys

Toistuvuus

Pysyvyys

Alueellisuus

Haitallisuus

Sopeutumiskyky

Haitta × Haavoittuvuus × Altistuminen

© Luonnonvarakeskus 6 Pirjo Peltonen-Sainio

Kirjallisuus-

katsaus

Sidosryhmä-

haastattelu

Loppu-

raportti

Haavoittuvuus-

analyysi

Toiminta-

suositukset

© Luonnonvarakeskus 7 16.3.2017 Pirjo Peltonen-Sainio

Miksi?

© Luonnonvarakeskus

Yhtäläisyyksiä

Mahdollisuuksia

Ennakoitavaa

Priorisoitavaa

Vuorovaikutteisia

8 16.3.2017 Pirjo Peltonen-Sainio

Uhkakuvia

Haavoittuvia Kompleksisia Alttiita

© Luonnonvarakeskus

Yhtäläisyyksiä

Mahdollisuuksia

Ennakoitavaa

Priorisoitavaa

Vuorovaikutteisia

9 16.3.2017 Pirjo Peltonen-Sainio

Uhkakuvia

Haavoittuvia Kompleksisia Alttiita

Liiketoimintaa

Biotalouden

pohja

© Luonnonvarakeskus © Luonnonvarakeskus

Pirjo Peltonen-Sainio ja Jaana Sorvali

Säille alttiista

ilmastokestäväksi?

© Luonnonvarakeskus

Maatalouden haasteet

11 16.3.2017 Pirjo Peltonen-Sainio

Sadon laadun

heikkeneminen

Kasvintuhoojien

riskin kasvu

Hallariskin

muuttuminen

Talvehtimisen

vaikeutuminen

Kastelutarpeen

lisääntyminen

Viljelymaan kunnon

heikkeneminen

Eroosion ja

huuhtoumien kasvu

Satovaihtelun ja

satokuilun kasvu

Ääri-ilmiöiden

yleistyminen

Rikkakasvien

riskin kasvu

© Luonnonvarakeskus

Toimintasuositus 1/3

Maatalouden ilmastokestävyyttä tulee parantaa

lisäämällä varautumista säävaihteluun ja ääri-

ilmiöihin

• Äärimmäisen poikkeuksellisiin sääilmiöihin voidaan

varautua vain satovahinkovakuutuksilla, joiden

tarjonnan tulee olla kattavaa mm. korvattavien

säähaittojen osalta

vakuutusyhtiöt

• Myös viljelijä voi viljelytoimin ratkaisevasti vähentää

säävaihtelun aiheuttamaa tuotantoepävarmuutta,

erityisesti hyödyntämällä alueellisiin oloihin

sopeutuneita lajeja ja kestäviä lajikkeita sekä

monimuotoistamalla viljelyjärjestelmiä ja -kiertoja

viljelijät, kasvinjalostus (resilienssijalostus),

tutkimus, politiikkaohjaus, kannustimet

12 16.3.2017 Pirjo Peltonen-Sainio

© Luonnonvarakeskus

Toimintasuositus 2/3

Maatalouden tulee ennakoiden varautua

sadannassa tapahtuviin vuoden ja kasvukauden

aikaisiin muutoksiin

… vesitalouden hallintajärjestelmiä kehittämällä sekä

syyskylvöisten viljelykasvien viljelyn laajentamisedellytyksiä

parantamalla

• Lisääntyvä syys- ja talvisadanta lisää maan

rakenneongelmien, eroosion sekä ravinne- ja torjunta-

ainehuuhtoumien riskiä

viljelijät, tutkimus, teknologiayritykset, kasvinjalostus,

vakuutusyhtiöt, politiikkaohjaus

• Toisaalta ankaroituvat kasvukauden aikaiset kuivuusjaksot

nakertavat odotettavissa olevaa myönteistä

satoisuuskehitystä

teknologiayritykset, tutkimus, viljelijät, politiikkaohjaus

13 16.3.2017 Pirjo Peltonen-Sainio

Whole country

Next to

≤50 m

≤100 m

≤300 m

>300 m

VARS

ARCH

SATAPIRKA

UUSI

KAAK

PKARJ

ESAVO

HÄME

KESKI

PSAVO

EPO

POHJ

KAIN

PPO

LAPP

AGRICULTURAL AND FOOD SCIENCE 24: 24-38

© Luonnonvarakeskus

Toimintasuositus 3/3

Kasvintuhoojariskien mittava kasvu tulee

rajoittaa

• Tärkeää ovat ennakointi ja torjuntamenetelmien

kehittäminen (kemiallinen, biologinen,

mekaaninen ym.) sekä vieraslajien

maahantulon estäminen, kestävyysjalostus ja

viljelyjärjestelmien monimuotoistaminen

tutkimus, yritykset, kasvinjalostus,

viranomaiset (Evira, Tulli), politiikkaohjaus,

kannustimet

14 16.3.2017 Pirjo Peltonen-Sainio

© Luonnonvarakeskus © Luonnonvarakeskus

• Metsätalouden toimintasuositukset

Johtava tutkija Risto Sievänen

Lopetetaanko kansainvälinen

kasvikauppa?

15 16.3.2017 Teppo Tutkija

© Luonnonvarakeskus

Ilmastonmuutos on sekä hyödyllinen että

haitallinen metsätaloudelle – tarkastelussa:

• Vaikutukset metsäluontoon

– Puuston kasvu kiihtyy, ellei kuivuus rajoita

– Riskejä metsien terveydelle (taudit, hyönteiset, vieras- ja

tulokaslajit, hirvieläimet, myyrät)

– Monimuotoisuus, marja- ja sienisadot

• Vaikutukset metsätalouden reunaehtoihin

– Puunkorjuu; tuuli- ja lumituhot; metsäpalot

– Puun laatu; ravinteiden huuhtoutuminen

• Tutkimustieto saavuttanut toimijat kohtuullisesti – terveysriskit

eivät tiedossa

16 16.3.2017 Teppo Tutkija

© Luonnonvarakeskus

Metsien keskeisimmät riskit 1/2

17 16.3.2017 Teppo Tutkija

• Metsien terveydentila voi heikentyä merkittävästikin

– Tulokastaudit ja –tuhonaiheuttajat; vierastaudit ja -

tuhonaiheuttajat; kasvikauppa on riski

Kasvikaupan kielto; puiden kasvukunto, metsänhoito-

ohjeiden noudattaminen, sekapuusto, juurikääpätorjunta

• Puunkorjuun vaikeutuminen

– Routakauden lyheneminen haittaa erityisesti pehmeillä

mailla; alemman tieverkon kunto huononee

Tiestön kunnossapito, korjuukaluston kehittäminen,

toimenpiteiden kohdentaminen olosuhteiden mukaan

© Luonnonvarakeskus 18 16.3.2017

• Tuulituhot

– Routakauden lyheneminen lisää riskiä

Hakkuiden ajoitus ja rajaus, istutustiheys

Metsien keskeisimmät riskit 2/2

© Luonnonvarakeskus

Toimenpidesuositukset

1. Kansainvälinen taimikauppa tulisi lopettaa.

2. Käytössä olevia metsänhoito-ohjeita tulee noudattaa.

– Sään ääri-ilmiöistä aiheutuvia riskejä sekä tauti- ja

hyönteistuhoja voidaan hillitä

3. Tutkimukseen ja seurantaan tulee panostaa.

– Tieto tilasta edellytys korjaustoimille, tieto syy-

seuraussuhteista edellytys riskeihin mukautumiselle

4. Puunkorjuun sujuvuuden edellytyksistä ja alemman tieverkon

kunnosta on pidettävä huolta

– Biotalouden infrastruktuuri on pidettävä kunnossa

19 16.3.2017

© Luonnonvarakeskus © Luonnonvarakeskus

• Riistatalouden toimintasuositukset

Erikoistutkija Pekka Helle

Ovatko riista ja metsästys

murroksessa?

20 16.3.2017

© Luonnonvarakeskus

Taustaa riistataloudesta ja

ilmastomuutoksesta • Ilmastonmuutos vaikuttaa alkuperäislajien levinneisyyteen ja

runsauteen, joko suoraan tai välillisesti

• Kaventaa pohjoisten lajien elintilaa ja hyödyttää eteläisiä,

uusia lajeja asettuu Suomeen

• Vaikuttaa lajien runsaussuhteisiin, jolloin mm. lajien välisen

kilpailun ja peto-saalissuhteiden dynamiikka häiriintyy

• Riistalajien taudit ja loiset tulevat runsastumaan,

arvaamattomastikin, voi olla vaikutusta myös tuotantoeläimiin

• Metsästyksen mitoituksessa ja kestävyyden turvaamisessa

onnistuttava, uusista asetelmista ei kokemusta

21 16.3.2017

© Luonnonvarakeskus

Riistatalouden keskeiset riskit

• Muutokset lajien välisessä kilpailussa ja

peto-saalissuhteiden epätasapainot

• Lumitalveen ja arktisiin oloihin sopeutuneet

lajit vaikeuksissa

• Riistaeläinten tautien ja loisten yleistyminen

• Eri vuodenaikojen sääolojen muutoksen

epäsymmetria − lisääntymisen häiriöt

• Metsästyksen säätely muuttuvissa oloissa

22 16.3.2017

© Luonnonvarakeskus

Toimenpidesuositukset

1. Riistakantojen seurantoja tulee jatkaa ja kehittää. Tutkimusta

lisättävä ilmiöiden syy-seuraussuhteiden ymmärtämiseksi.

- nisäkkäiden lumijälkilaskenta vaikeutuu, mitä tilalle?

2. Metsästyksen säätelyn tulee säilyä kattavana ja

ajantasaisena.

- myös arvovalintoja: metsästyksellä voidaan ohjata kantojen

kehitystä haluttuun suuntaan

3. Elinympäristöjen hoito ja ennallistaminen, oleellista on myös

maankäytön muutokset tulevaisuudessa

23 16.3.2017

© Luonnonvarakeskus © Luonnonvarakeskus

• Kalatalouden toimintasuositukset

Erikoistutkija Teppo Vehanen

Särkikö arvokalojen tilalle?

24 16.3.2017 Teppo Tutkija

© Luonnonvarakeskus

Ilmastonmuutos vaikuttaa kalojen elinympäristöihin

• Itämeren lämpötilat nousussa – jäätalvet lyhenemässä

– Lohikalat ja made viihtyvät kylmässä

– Särkikalat ja kuha lämpimässä vedessä

• Vesien rehevöityminen kiihtyy

• Ilmastonmuutos lisää maankäytön aiheuttamaa

hajakuormitusta virtavesissä

– Vaikutukset: sedimentaatioon, vedenlaatuun,

virtaamadynamiikkaan

– Edelleen lohikalojen lisääntymiseen

25 16.3.2017 Teppo Tutkija

© Luonnonvarakeskus

Uudet lajit ja elinkeinojen muutospaine

• Tulokas- ja vieraslajit uhkaavat

– Haitalliset vieraslajit (puronieriä)

– Tarkkailtavat, paikallisesti haitalliset

(hopearuutana, mustatäplätokko, kirjolohi,

harmaanieriä, karppi, peledsiika, valkoevätörö,

rohmutokko*) (*ei Suomessa vielä)

• Esimerkkinä lähes jäätön vuosi 2015

– Kalastajat: jääkalastuskausi jäi lähes koko

maassa olemattomaksi, saaliit heikkoja, hylkeet

ja merimetsot riesana

– Kalankasvattajat: olosuhteet

merialueella hyvät, sisävesialueella

erinomaiset, pitkä kasvukausi

26 16.3.2017

© Luonnonvarakeskus

Toimenpidesuositukset 1/2

1. Tutkimukseen, tiedon välittämiseen ja tuotekehitykseen tulee

panostaa

- Kalatalouteen spesifisesti suunnattu ohjelma

- Aikasarjat, seuranta – taantuvat lajit – vieraslajit,

vaikutusten tarkkailu ja varhaisvaroitus

2. Siirryttävä istutuspainotteisesta kalavesien hoidosta kalojen

luonnollista elinkiertoa, kasvua ja lisääntymistä painottavaan

suuntaan

- Viljelylaitoksissa ei ole valintapaineita, sopeutuminen

tapahtuu luonnonpopulaatioissa

3. Uusia mahdollisuuksia tulee hyödyntää

– Imagonmuutos -särjestä arvokala

– Tuotteistaminen, uudet tuotteet

27 16.3.2017

© Luonnonvarakeskus

Toimenpidesuositukset 2/2

28 16.3.2017

– Kalavesien hyvä tuottavuus kalastuksen tavoitteena –

ilmastonmuutoksen tuoma lisäys - esim. kuha,

pienentynyt sukukypsyyskoko Saaristomeressä

– alihyödynnetyt kannat

5. Kalankasvatuksessa tulee siirtyä nykyistä joustavampaan

kuormitusperusteiseen lupapolitiikkaan

– Poikkeustilanteet, hellejaksot, hyvät-huonot vuodet

6. Ilmastonmuutos tulee huomioida

kalankasvatuksessa.

– Sijoittaminen, lajit, tekniikka,

kiertovesiviljely

4. Kalastuksen pitää olla kestävästi

järjestettyä

© Luonnonvarakeskus © Luonnonvarakeskus

• Porotalouden toimintasuositukset

Erikoistutkija Jouko Kumpula ja tutkija Jaana Sorvali

Mistä poro löytää laidunta?

29 16.3.2017 Teppo Tutkija

© Luonnonvarakeskus

Porotalous muuttuvassa ilmastossa

• Porotalous perustuu porojen kykyyn hankkia ravintonsa luonnonlaitumilta

sekä poronhoitajien omaamaan perinteiseen tietoon ja laidunympäristön

tuntemukseen

• Ilmastonmuutos muuttaa arktista luonnonympäristöä ja perinteisten

elinkeinojen toimintaedellytyksiä nopeasti

– Muutokset ovat jo todellisia ja vähittäin eteneviä

– Osaa vanhasta tiedosta ja käytännöistä ei voida enää sellaisenaan

soveltaa, vaan tarvitaan uutta tietoa ja uusia toimintamalleja

– Tulevaisuuteen liittyy myös paljon epävarmuutta

• Luonnollinen sopeutuminen monien vaikutusten kohdalla hidasta ja

riittämätöntä

– Yhteiskunnan ja elinkeinon itsensä toteuttamat sopeutumistoimet

keskeisiä

• Porotalous on kuitenkin aina joutunut sopeutumaan

– Vaihtelevat ja epävakaat sää- ja lumiolot

– Muun maankäytön luoma paine ja aiheuttamat muutokset laitumilla

• Porotalous ei ole pelkkää taloutta, se on keskeinen osa kulttuuria ja

elämäntapaa

30 16.3.2017

© Luonnonvarakeskus

Ilmastonmuutoksen vaikutukset porotalouteen

• Porojen ravinnonsaannin vaikeutuminen ja kunnon heikkeneminen

– Lumi- ja kaivuolosuhteiden vaikeutuminen: kova lumi ja

jääkerrokset estävät ravinnon kaivuun ja poro lähtee vaeltamaan

ravinnon perässä

– Metsien tiheneminen ja rehevöityminen sekä tunturikasvuston

muutokset: jäkälät korvautuvat sammalilla ja varvuilla,

tuhohyönteiset tunturikoivikossa

• Porojen terveydentilan huonontuminen

– Loiset ja taudit, maan homehtuminen, sienitaudit

• Myös muita paineita laidunympäristössä: laidunten väheneminen,

heikkeneminen ja pirstoutuminen (metsä- ja kaivosteollisuus, muu

maankäyttö, voimakas laidunnus)

• Porotalouden tuottavuuden ja taloudellisen kannattavuuden lasku

31 16.3.2017

Kuvat: J

ouko K

um

pula

ja M

auri N

iem

inen/L

uke

© Luonnonvarakeskus

Porotalouden sopeutumistoimenpiteet 1/2

1. Poronhoitomenetelmiä tulisi tarkastella ja kehittää paikallisiin

olosuhteisiin, lähtökohtiin, traditioon, mahdollisuuksiin ja

resursseihin perustuen

– Arvioitava kullekin alueelle soveliaimmat poromäärät ja

laidunkierto, paimennus ja lisäruokinta, siitoseläinten valinta,

tukijärjestelmät ym.

2. Tutkimus- ja kehittämistyötä sekä uusia toimintamalleja ja tukitoimia

tulee edistää ja kehittää

– Arktisen luonnon ja laidunympäristön muutosten seuranta,

porojen kunnon ja terveyden seuranta, muutosten taloudelliset,

sosiaaliset ja kulttuuriset vaikutukset (erit. saamelaisalue)

– Uusien menetelmien ja tukitoimien edistäminen ja kehittäminen

3. Laidunympäristön käytön kokonaisvaltainen suunnittelu ja

toteuttaminen: Poronhoidon tarpeiden huomioiminen tulee liittää

entistä tiiviimmin metsätalouden ja muun maankäytön suunnitteluun

ja toteuttamiseen.

– Yhtenäisten ja muulta toiminnalta riittävän rauhallisten

laidunalueiden säilyttäminen keskeistä

32 16.3.2017

© Luonnonvarakeskus

Porotalouden sopeutumistoimenpiteet 2/2

4. Porojen terveyteen liittyvää tutkimusta ja seurantaa tulee tehostaa

sekä kehittää erilaisia toimintatapoja sekä ennaltaehkäisyä.

– Varautuminen loisten ja sairauksien esiintymiseen tai äkillisiin

lois- ja tautiepidemioihin

5. Poronhoidon monipuolistumista tulee tukea

– Poronlihan suoramyynti, lihatuotteiden jalostus, käsitöiden

valmistus, poromatkailu, uudet tuotteet

6. Saamelaisalueen poronhoidon perinteisiä menetelmiä tulee tukea

– Poronhoito on yksi tärkeimmistä saamelaiskulttuurin kivijaloista

– Luonnonlaitumiin ja laidunkiertoon perustuvaa poronhoitoa tulee

tukea

33 16.3.2017

© Luonnonvarakeskus

Kiitos!

16.3.2017 34

© Luonnonvarakeskus 35 16.3.2017 Teppo Tutkija

16.3.2017 36

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

vahvistaa sää- ja ilmastoriskien hallintaa

LUKEn tiedotustilaisuus 16.3.2017

Saara Lilja-Rothsten

#hyvänsäänaikana

Muistilista sopeutumisesta

1. Hillintä ei yksin riitä vaan tarvitaan sopeutumista

2. Sopeutuminen tarkoittaa uuden oppimista &

tietoisuuden lisääntymistä siitä miten hallitaan

ilmastonmuutokseen liittyvät riskit

3. #Hyvänsäänaikana

16.3.2017 37

Ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman päämäärä:

Suomalaisella yhteiskunnalla on kyky hallita

ilmastonmuutokseen liittyvät riskit ja sopeutua ilmastossa

tapahtuviin muutoksiin

Valtioneuvoston periaatepäätös 20.11.2014

• Selvitystyön valmistuminen on merkittävä etappi Kansallisen

ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman

jalkauttamisessa.

• Ilmastonmuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia 2005,

väliarvio 2009, kokonaisarvio 2012-2013.

16.3.2017 38

Kansallisen ilmastonmuutokseen

sopeutumissuunnitelman 2022 TAVOITTEET

1. Sopeutuminen on sisällytetty osaksi toimialojen sekä

toimijoiden suunnittelua ja toimintaa

2. Toimijoilla on käytössä tarvittavat ilmastoriskien

arviointi- ja hallintamenetelmät

3. Tutkimus- ja kehittämistyöllä, viestinnällä ja

koulutuksella on lisätty yhteiskunnan

sopeutumiskykyä, kehitetty innovatiivisia ratkaisuja

ja kansalaisten tietoisuutta ilmastonmuutokseen

sopeutumisesta

Valtioneuvoston periaatepäätös 20.11.2014: MMM

39

Lilja-Rothsten/ Tapio Oy 15.32016

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on

ilmasto- ja sääriskien hallintaa

• sopeutumisesta on tullut

ilmastopolitiikan

peruspilareita, koska

lämpenemistä ei voida enää

estää

• sopeutuminen on:

- uuden oppimista

- yhteistyötä

- kestävyyttä ja vastuullisuutta

16.3.2017 40

Sopeutuminen on vedenkierron hallintaa

16.3.2017 41

Kuva: Heikki Tuomenvirran

esitys /

Ilmatieteenlaitos

ELASTINEN-hanke

(7.2 seminaari Suomen

ilmastonmuutokseen

sopeutumisen tila ja

tutkimus 2016)

ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia

MMM:n elinkeinojen

haavoittuvuudessa korostuvat

1. Vieraslajit (taudit, tuholaiset) ovat todellinen uhka

kaikille elinkeinoille

2. Vedenkierron hallinta ääri-ilmiöiden lisääntyessä

(kuivuus, sateisuus)

3. Ravinteiden kierto

-> seurantojen/tiedon tarve & ennakoinnin merkitys

16.3.2017 42

43

Työ jatkuu: Ajankohtaisia asioita kansallisessa

ilmastonmuutokseen sopeutumisessa Tavoite 2: Toimijoilla on käytössä tarvittavat ilmastoriskien arviointi-

ja hallintamenetelmät

• Keinot edistää sää- ja ilmastoriskien hallintaa

(ELASTINEN 2016)

• Kansallinen ilmastonmuutoksen haavoittuvuus- ja

riskiarviointi-hanke SIETO (Sää- ja ilmastoriskien arviointi

ja toimintamallit Ilmatieteenlaitoksen johdolla). VN Teas-

hanke 3/2017-3/2018

• Tapion kokoamat Ilmastokestävyyden työkalut Ilmasto-

oppaaseen

SIETO-hankkeessa 3/2017-3/2018 kootaan

yhteen malliin tärkeimmät riskit

1/100 vuoden tulva 2070-2099 (Veijalainen, SYKE) Sadannan muutos 2071-2100 (ilmasto-opas.fi)

Työkaluja käyttöön: Ilmastokestävyyden konsepti

– Ilmastokestävyys tai resilienssi (eng. climate resilience) tarkoittaa

tietoista ja ennakoivaa kykyä sopeutua ilmastonmuutokseen, toimia

joustavasti häiriötilanteissa sekä toipua ja kehittyä niiden jälkeen.

Se on haavoittuvuuksien vähentämistä ja sopeutumiskyvyn

vahvistamista.

– Konsepti sisältää erilaisia työkaluja (hyviä käytäntöjä, oppaita,

toimenpiteitä, selvityksiä) joita julkisen ja yksityisen sektorin toimijat

hyödyntävät ilmastokestävyyden eri osa-alueiden toimenpiteiden

toteuttamiseksi

– Konsepti julkiselle sektorille:

https://prezi.com/ydwrtd0fcb_y/julkinen-sektori-ilmastokestavyyden-

tyokalut/

– Konsepti yrityksille: https://prezi.com/0kh43jdhpig1/yritykset-

ilmastokestavyyden-tyokalut/

Tapion työ 2016-2017

Kiitos palautetta ja materiaaleja

saara.lilja-rothsten@mmm.fi

@sliljaro

#hyvänsäänaikana

http://mmm.fi/luonto-ja-

ilmasto/ilmastonmuutokseen-

sopeutuminen

www.ilmasto-opas.fi

16.3.2017 46

Sopeutuminen on ihmisen ja luonnon järjestelmien

kyky toimia nykyisessä ilmastossa ja varautua tuleviin

ilmastonmuutoksiin ja niiden seurausvaikutuksiin.

Sopeutumisella pyritään ehkäisemään tai lieventämään

ilmaston vaihtelevuudesta ja muutoksista aiheutuvia

kielteisiä vaikutuksia ja hyötymään myönteisistä

seurauksista. Sopeutuminen voi olla reagoimista

tilanteisiin tai niitä ennakoivaa.

16.3.2017 47