Suomalainen puu nestemäisten biopolttoaineiden raaka-aineena

Esitys TFIF, Mikko Kara

08.12.2015

2

BIOENERGY – A COMPLICATED PLAYGROUND

3

Uusiutuvien yleinen tilanne nyt 2015

T&K Demonstraatio Laaja käyttöönotto Kypsä teknologia

CCS

Aaltovoima

MaatuulivoimaMerituulivoima

Aurinkosähkö

Biokaasu (mädätys)

Biokaasu (terminen)

Sähkövarastot

LämpövarastotAurinkolämpö

Pientuulivoima

Biohiili

Biodiesel

Pien-CHP

Sähkö

Polttoaineet

Lämpö

Muut

BioetanoliPyrolyysiöljy

LämpöpumputGeoterminen lämpö

Kiinteistöjen älyratkaisut

Heikentyneet näkymät (esim. kustannuskehitys ollut arvioitua heikompaa, hankkeet viivästyneet teknologisista syistä tms.)

Parantuneet näkymät (esim. kustannusten aleneminen ollut arvioitua nopeampaa, onnistuneita uuden teknologian projekteja tms.)

4

Puupohjaisten biopolttoaineiden systemaattinen riski

Systemaattisella riskillä tarkoitetaan riskiä, joka voi toteutuessaan vaikuttaa perustavanlaatuisesti kokonaiseen

järjestelmään. Puupolttoaineiden tapauksessa ilmeinen systemaattinen riski liittyy puupohjaisten polttoaineiden

päästökertoimeen, joka on sovittu olevan nolla. Systemaattinen riski toteutuu, mikäli tämä oletus kyseenalaistetaan.

Nestemäisille biopolttoaineille sovelletaan jo ns. kestävyyskriteereitä ja niiden laajentamista kiinteisiin

biopolttoaineisiin on myös pohdittu.

Kantojen käytöstä energiantuotannon polttoaineina jo kiistellään samoin kuin metsäteollisuuden puolella kestävän

ainespuun määritelmästä (mm. erilaiset sertifikaatit).

”Puun loppuminen on kehno viesti”, otsikoi Energia-lehti syksyllä 2015. Suomalaisten europarlamentaarikkojen

mukaan Keski-Euroopassa on monia päättäjiä, jotka olisivat halukkaita rajoittamaan suomalaisen metsäenergian

hyödyntämistä.

Harkittaessa investointeja biopolttoaineiden valmistukseen tai käyttöön on systemaattisen riskin olemassaolo

tunnistettava ja sen mahdolliset vaikutukset on ainakin analysoitava, jotta voidaan arvioida riskin merkitys esim.

polttoaineiden saatavuuteen ja hintoihin sekä energiantuotannon päästötavoitteiden saavuttamiseen.

5

Demand for Biodiesel will double in 2010-2020 and Quadruble in 2010-2035

6

On going Projects in the BtL Globally (2013)

• Solana, UK, 120kt (diesel 50kt/kerosin 50kt/naphtha 20kt)

• Raw material: community waste with negative price formula

• Off take with British Airways, 10 years, value 500 m€

• Partners: Fluor (EPC)

• Status: FEED on going

• Red Rock Biofuels, USA, 50kt (diesel & kerosin)

• Raw material: forest residues

• Off take: US Army

• Status: FEED on going

• UPM Kymmene, Finland, 50kt, > 200m€

• Raw material: Forest residues

• Status: FEED on going production on-going

7

On going Projects in the BtL Globally (2013)

• Forest BtL, 150kt (diesel, naphta)

• Raw material: forest residues

• Status: FEED halted, project stopped due to economy

• BioTFuel, France, 120m€, <50 kt

• Partnerit: Axens, Total, Uhde , the French Alternative Energies and Atomic

Energy Commission (CEA), IFP Energies Nouvelles, Sofiprotéol and

ThyssenKrupp

• Pilot plant

• Raw material: forest residues combined with bottom-oil

• Status: FEED on going

7

8

Suomessa toiminnassa olevat sekä suunnitteilla tai rakenteilla olevat biopolttoaineiden tuotantolaitokset (Vapo, Ajos-hanke käytännössä lakkautettu korkean

tuotantokustannuksen vuoksi).

9

Pyrolyysiöljy ja mäntyöljypiki

Pyrolyysiöljy ja mäntyöljypiki soveltuvat energiantuotannon polttoaineiksi, mutta polttoaineiden

varastointi- ja käsittelyjärjestelmien on oltava pyrolyysiöljylle haponkestäviä. Polttoaineiden heikko

säilyvyys voi aiheuttaa ongelmia vara- ja huippuvoimaloiden osalta.

Raumalainen Forchem ja Oulussa toimiva Arizona Chemicals ovat jo pitkään jalostaneet selluntuotannon

sivuvirtana syntyvästä raakamäntyöljystä kemian teollisuuden raaka-aineita. Jäännöstisleenä syntyy

raskasta polttoöljyä korvaavaa mäntyöljypikeä, joka usein toimitetaan takaisin sellutehtaalle käytettäväksi

meesauunin polttoaineena.

Forchem (2013), Lausunto työ- ja elinkeinoministeriölle 18.1.2013, saatavilla: http://www.tem.fi/files/35495/Forchem_18.1.2013..pdf [viitattu 27.9.2013].

10

Pyrolyysiöljyn valmistus

Pyrolyysiöljyä valmistetaan kuumentamalla biomassaa hapettomassa tilassa. Tuloksena syntyy kaasuja ja öljymäistä nestettä, pyrolyysiöljyä.

Pyrolyysiöljy eroaa perinteisestä mineraalisesta öljystä etenkin korkealla happipitoisuudella, joka tekee pyrolyysiöljystä korrosoivan ja biologisesti hajoavan tuotteen ja siten hankaloittaa pyrolyysiöljyn käsittelyä ja säilytystä.

Pyrolyysiöljyn valmistukseen on käytettävissä kaksi perusvaihtoehtoa: hidas ja nopea pyrolyysi, jotka

nimensä mukaisesti eroavat toisistaan pyrolyysireaktion keston ja lämpötilan sekä lopputuotteiden suhteen.

Hidas pyrolyysi kestää minuuteista useisiin tunteihin riippuen raaka-aineen palakoosta ja

lämmitystavasta. Korkeimmillaan käytetään noin 400 ⁰C lämpötilaa. Hidas pyrolyysi tuottaa biomassasta

kolmea eri lopputuotetta kutakin noin yhtä suuren osan: biohiiltä, bioöljyä ja synteesikaasua. Hitaalla

pyrolyysillä saatavan bioöljyn energiasisältö on kuitenkin matala, eikä sitä yleensä kannata jalostaa

polttoaineeksi, vaan prosessista syntyvät nesteet yleensä poltetaan pyrolyysikaasun mukana. Mahdollisia

käyttöjä on energiakäytön sijaan arvokkaiden kemikaalien eristäminen bioöljystä.

Nopeassa pyrolyysissä biomassan lämmitys 400–500 ⁰C lämpötilaan tapahtuu alle sekunnissa. Tällöin

päätuote on bioöljy, jota syntyy 50–80 % lopputuotteiden massasta. Nopealla pyrolyysillä valmistettua

bioöljyä voidaan käyttää sellaisenaan raskaan polttoöljyn korvikkeena (ottaen kuitenkin huomioon

pyrolyysiöljyn korrosoivuus ja heikko säilyvyys) tai edelleen jatkojalostaa kuvan 3.2 mukaisesti.

11

Pyrolyysiöljyn käyttö- ja jatkojalostusmahdollisuudet.

Pyrolyysi-

laitos

Turve- ja

kivihiilivoimalaitokset

75 paino-% (nopea pyrolysi)

34 paino-% (hidas pyrolyysi)

Pyrolyysiöljy

Biohiili12 paino-% (nopea pyrolyysi)

33 paino-% (hidas pyrolyysi)

Kaasuvoimalaitokset

Kaasukattilat

Kaasutuslaitos

käsittelemätön pyrolyysiöljy

(polttoöljyn korvaaminen)

Vetykäsittelylaitos

Liikenteen

biopolttoaineet

Öljynjalostamo

raaka-aine

Öljykattilat

LOPP

UTU

OTT

EEN

JALO

STU

SARV

OM

atal

aKo

rkea

Etanolilaitos(esikäsittely +

fermentointi)

Kemianteollisuus

Väkevöintilaitos

Bioetanoli

Laajakirjo sovelluskohteita,

kuten pinnoitteet, musteet,

liimat, puhdistusaineet,

aerosolit, kosmetiikka,

lääkeaineet

Erottelulaitos

Erikois-

kemikaalit

Raskaat

dieselmoottorit

(Laivat, diesel-

voimalaitokset)

Mikäli korroosio- ja säilyvyysongelmat

saadaan ratkaistuksi

Hid

as

pyr

oly

ysi

Puhdistus

Laitemuutokset

korroosion takia

Pilotti/kaupallinen tuotantoketju

Teoreettinen/kehitteillä oleva

tuotantoketju

12

Pyrolyysin teknologiat

Nopeaan pyrolyysiin on kehitetty useita erilaisia teknologioita, joiden yhteenveto on esitetty oheisessa

taulukossa. Tällä hetkellä kaupalliseen tuotantoon sopivat laitteistot pohjautuvat leijupeti- (BFB, bubbling

fluidized bed) tai kiertoleijupetiteknologioihin (CFB, circulating fluidized bed). Nämä on teoriassa

suhteellisen helppo skaalata teollisen mittakaavan tuotantoa varten, vaikka käytännön kokemuksia ei vielä

ole. Toisaalta ne vaativat tasakokoista raaka-ainetta ja syntyvän kaasun puhdistusta pyrolyysiöljyn

kiintoainepitoisuuden laskemiseksi.

13

Nopean pyrolyysin reaktorityyppien ominaisuuksia

14

Tutkimustarpeet ja painopistealueet

Pyrolyysin osalta keskeisimmät tutkimustarpeet ovat:

Reaktorikoon skaalaaminen suuremmaksi ja suurten reaktoreiden luotettava käyttö

Pyrolyysiöljyn standardointi

Pyrolyysiöljyn jatkojalostaminen ja käytettävyyden ja varastoitavuuden parantaminen

IEA Bioenergy (2013), Task 34 - pyrolysis, saatavilla: http://www.pyne.co.uk/?_id=72 [viitattu 18.9.2013].

15

Pyrolyysiöljyn jalostaminen tislaamalla; ei kaupallinen, mutta tutkimustyö intensiivistä; haasteena on heikko saanto

16

Pyrolyysin teolliset kokemukset vaatimattomia

Pyrolyysiöljyn teollisen mittakaavan tuotanto ei ole kuitenkaan käynnistynyt

ongelmitta.

Amerikkalainen KiOR ilmoitti helmikuussa 2014 keskeyttävänsä tuotannon pilottilaitoksellaan ja

on nyt konkurssimenettelyssä.

Ruotsalainen, EU:n uusiutuvan energian NER300-tukiohjelmaan hyväksytty Billerud-Korsnäs

AB:n Pyrogrot-pyrolyysilaitoshanke on keskeytetty joulukuussa 2013. Yhtiön lehdistötiedotteen

mukaan hankkeen esiselvityksen aikana tuotantoteknologia itsessään osoittautui toimivaksi,

mutta pyrolyysiöljylle ei löytynyt riittävää markkinaa edes keskipitkällä aikavälillä.

Yrityksen oma ilmoitus.BillerudKorsnäs AB (2013), lehdistötiedote 16.12.2013.

17

Pyrolyysin teolliset kokemukset vaatimattomia

Toisaalta on myös tapahtunut hienoista edistystä:

Tällä hetkellä pyrolyysiöljyä valmistaa energiantuotannon polttoaineeksi kaupallisessa

mittakaavassa kanadalainen Ensyn (Honeywellin UOP-teknologia), joka on kevään ja kesän

2015 aikana ilmoittanut yksittäisistä uusista asiakkaista, jotka korvaavat polttoöljyä

pyrolyysiöljyllä.

Fortumin Joensuun laitoksella tuotantomäärät ovat olleet vielä vasta muutamia satoja

tonneja ja laitosta on jouduttu vielä virittämään. Alun vaikeuksien jälkeen yhtiö uskoo

tuotannon kasvuun täyteen kapasiteettiin vuoden 2016 aikana. Fortum on myös ilmoittunut

ensimmäisestä pilottiasiakkaasta Ruotsissa.

YLE (2015), Joensuun bioöljytehtaalta toivotaan, että vuoden päästä tuotanto on täydessä vauhdissa, YLE Uutiset 28.8.2015.YLE (2014), Kolme ihmistä loukkaantui bioöljylaitoksen räjähdyksessä, 27.3.2014.Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (2014), Fortum Power and Heat Oy:n Joensuun pyrolyysilaitoksella 27.3.2014 sattunut räjähdys, onnettomuustutkintaraportti, Dnro 2544/06/2014, saatavilla: http://www.tukes.fi/Tiedostot/varoasiat/onnettomuustutkintaraportti_joensuu2014.pdf [viitattu 9.9.2014].

18

Pyrolyysin teolliset kokemukset vaatimattomia

Hollantilainen EMPYRO-konsortio (mm. BTG Biomass Technology Group päälaitteistojen

toimittajana ja AkzoNobel suurimpana asiakkaana) on saanut toukokuussa 2015 valmiiksi 3,5 t/h

pyrolyysiöljyä tuottavan koelaitoksen Hengelossa AkzoNobelin tehdasalueella.

Yhtiön oma ilmoitus.

Uusista pyrolyysilaitosinvestoinneista pisimmillä on Oulun Energian hanke, jossa

vaihtoehtoina ovat joko pyrolyysiöljyn tai biohiilen tuotannon integrointi Laanilaan

rakennettavan CHP-laitoksen yhteyteen. Investointipäätös syntynee syksyyn 2016

mennessä.

Uusia pyrolyysilaitoksia on kaavailtu myös Kajaaniin ja Forssaan. Näistä hankkeista ei

kuitenkaan ole kuulunut uusia uutisia.

Forssan seudun kehittämiskeskus (2014), Biojalostamo vihreän kasvun kärjeksi, seminaari 14.10.2014.

19

Liikenteen biopolttoaineet

Liikenteen nestemäiset biopolttoaineet voidaan jakaa biodieseliin ja bensiiniin sekoitettavaan bioetanoliin. Suomessa ja myös kansainvälisesti Neste on ollut liikenteen biopolttoaineiden valmistuksessa edelläkävijä, mutta viime vuosina useat muut yhtiöt ovat käynnistäneet omaa biopolttoaineiden tuotantotoimintaa

Puuperäistä biomassaa käyttäviä liikenteen biopolttoaineteknologioita on kuitenkin tulossa markkinoille.

UPM:n Lappeenrannan biojalostamossa tuotetaan kaupallisessa mittakaavassa vetykäsittelymenetelmällä

raakamäntyöljystä biodieseliä noin 120 miljoonaa litraa vuodessa. Tuotetta yhtiö markkinoi UPM

BioVerno -tuotemerkillä. St1 puolestaan aloitti elokuussa 2015 Cellunolix-etanolitehtaan rakentamisen

Kajaanissa. Valmistuttuaan tehtaan on suunniteltu valmistavan sahanpurusta bioetanolia noin 10 miljoonaa

litraa vuodessa.

St1 (2014), Cellunolix-etanolitehtaan rakentaminen alkaa Kajaanissa, tiedote 14.8.2014.

20

Suomi on innokas uusiutuvissa biopolttoaineissa!

Suomi on asettanut tavoitteeksi, että uusiutuvan energian osuus liikennesektorin energian loppukäytöstä on

20 % vuoteen 2020 mennessä ja 40 % vuoteen 2030 mennessä. Käytännössä tämä toteutetaan

biopolttoaineiden sekoitusvelvoitteella. Toisaalta on otettava huomioon, että tähteistä, jätteistä ja

elintarvikeketjun ulkopuolisesta biomassasta valmistetun, ns. toisen sukupolven, polttoaineen osuus

lasketaan kaksinkertaisena uusiutuvien polttoaineiden osuutta määritettäessä.

Mäntyöljypien käyttö energiantuotannon polttoaineena saattaa tulevaisuudessa vähentyä ja sen sijaan siitä

valmistetaan korkeamman jalostusasteen energiatuotteita. Muun muassa Neste on ilmoittanut alkavansa

käyttää mäntyöljypikeä ja UPM raakamäntyöljyä HVO-biodieselin raaka-aineena sekä SunPine Ruotsissa

käyttää raakamäntyöljyä FAME-biodieselin raaka-aineena.

Neste Oil (2013a), Neste Oil uses tallo il pitch to produce traffic fuel, lehdistötiedote 4.4.2013.

21

Näkymiä nyt!

Yleisesti nestemäisten biopolttoaineiden teknologiakehityksen tärkeimmät ajurit ovat raaka-ainejoustavuus

(eli mahdollisuus käyttää joustavasti erilaisia ja eri laatuisia saatavilla olevia raaka-aineita ja siten pienentää

raaka-ainekustannuksia), kokonaissaantojen parantaminen ja laajemmat tuoteportfoliot. Nämä auttavat

parantamaan tuotannon kustannustehokkuutta.

Olennaista on myös lainsäädännön kehittyminen ja erityisesti kestävän raaka-ainepohjan määrittely ja

saatavuuden varmistaminen. Tältä osin etenkin EU:n komission energiastrategia 2030 ja joulukuussa

2015 käytävät Pariisin ilmastoneuvottelut ovat lisänneet epävarmuutta markkinoilla. EU:n

tavoitteista on jätetty pois aiemmissa vuoden 2020 tavoitteissa mukana olleet uusiutuvan

energian tavoitteet, jotka ovat jäsenmaissa konkretisoituneet esim. pakollisina kiintiöinä

liikenteen biopolttoaineille. Pahimmillaan sekoitusvelvoitteen täydellinen poistaminen voi

romuttaa biopolttoaineiden markkinat lähes täysin, sillä etenkin nykyisillä fossiilisten

polttoaineiden hinnoilla biopolttoaineet eivät ole kilpailukykyisiä avoimilla markkinoilla.

Euroopan komissio (2014b), Vuoteen 2030 ulottuvat ilmasto- ja energiatavoitteet kilpailukykyiselle, varmalle ja vähähiiliselle EU:n taloudelle, lehdistötiedote 22.1.2014, saatavilla: http://europa.eu/rapid/press-release_IP-14-54_fi.htm [viitattu 23.4.2014].

22

Pyrolyysin näkymiä

Jo keväästä 2015 lähtien jatkunut trendi näyttää olevan, ettei pyrolyysiöljystä sellaisenaan olisi

tulossa merkittävää läpimurtotuotetta (vrt. aiemmin mainittu Pyrogrot Ruotsissa), vaan pyrkimyksenä on

sen sijaan jatkaa siitä edelleen korkeamman jalostusasteen tuotteiksi. Esimerkiksi Suomessa Fortum, UPM ja

Valmet pyrkivät

LignoCat-projektissa kehittämään katalyyttisen pyrolyysiprosessin avulla liikenteen biopolttoaineita.

UPM Oyj (2014b), lehdistötiedote 11.3.2014.

Myös Ensyn on ilmoittanut, että yhtiö testaa pyrolyysiöljyn käyttöä perinteisissä öljynjalostamoissa liikennepolttoaineiden raaka-aineena. Ensimmäiset testit, joissa käytetään 5 % pyrolyysiöljyn sekoitussuhdetta, valmistuvat vuoden 2015 aikana.

Yhdysvaltalainen teknologiakehittäjä Cool Planet on ilmoittanut saavansa valmiiksi syksyllä 2015 ensimmäisen

pienen kokoluokan ja helposti siirrettävän katalyyttisen pyrolyysilaitoksen, jonka yhtiö väittää tuottavan suoraan

polttoainekelpoista (ns. drop-in) bioöljyä noin miljoona gallonaa (3.7 miljoonaa litraa) vuodessa. Keskeisenä

etuna on yrityksen mukaan mahdollisuus sijoittaa laitos lähelle raaka-aineiden lähteitä.

Aiemmin (jo vuonna 2013) yhdysvaltalainen tutkimuslaitos Batelle ilmoitti pilotoivansa rekalla kuljetettavaa,

suuren valtamerikontin (40 jalkaa) kokoista pyrolyysilaitosta. Tästä hankkeesta ei kuitenkaan ole sen jälkeen

raportoitu.

23

Kustannuskehitys ja kilpailukyky

Tuoreimmat arviot pyrolyysin kustannuskehityksestä ovat amerikkalaiselta Ensyniltä, joka huhtikuussa 2014 arvioi pyrolyysiöljyn tuotantokustannukseksi 45 USD/BOE (barrel of oil equivalent) eli noin 24 EUR/MWh.

Samoin amerikkalainen Avello Bioenergy on ilmoittanut demolaitoksensa kannattavuusrajaksi 50–65

USD/BOE (27–35 EUR/MWh), mikäli raaka-ainehinta on 60–70 USD/t (14–17 EUR/MWh). Nämä ovat

poikkeuksellisen alhaisia verrattuna eurooppalaisiin toimijoihin: Hollantilainen Empyro ilmoittaa pyrolyysiöljyn

kustannustasoksi 65–75 EUR/MWh, jos raaka-aine saadaan hankittua noin 14 EUR/MWh kustannuksella.

Vuonna 2013 Fortum puolestaan arvioi pyrolyysiöljyn myyntihinnan olevan kevyen ja raskaan polttoöljyn

välillä (65–90 EUR/MWh). Yhtiön oma ilmoitus.

24

Paikallinen soveltuvuus

Tekninen

Taloudellinen

Soveltuvuus Suomessa

Muutosvoima

Pyrolyysiöljyn käyttö voisi olla mahdollista niissä laitoksissa, jotka toimivat säännöllisesti ja joiden polttoaineiden kulutus olisi tasaista. Tällöin pyrolyysiöljyn heikko säilyvyys ei muodostuisi ongelmaksi. On kuitenkin huomattava, että pyrolyysiöljy on voimakkaasti hapanta ja syövyttää perinteisiä polttoainejärjestelmiä. Happamuuden takia tarvittaisiin investointeja korroosiota kestäviin polttoainejärjestelmiin

25

Source: Metry and Pöyry

Reduction factor

of pulp wood:

1 m3 = 2 MWh

Prices without

VAT

Price difference between energy wood and pulp wood at mill gate

26

Stable development of price

Source: Forest Industry, Statistics

27

ESTIMATED PRICE DEVELOPMENT +2,7 %/aFirst thinning energy stem wood (main raw material)

Prices with out VAT and subsidiaries

Estimated on the grounds of realized development

Nominal price, without affect of inflation

28

28

Teknologia-toimittajia Referenssit Mittakaava,

ym.huomioita

Tavallinen pelletti Useita, esim. Andritz lukuisia 100 000 t/a+

Höyryräjäytetty pelletti Andritz,Arbaflame, Valmet 2-4, rakenteilla mm. yksi Norjaan

100 000t/a+

Pyrolyysiöljy Ensyn / Envergent (Green Fuel Nordic), BTG-BtL (Hollanti)

Useita pienessä mittakaavassa, ei kaupallista vielä

50 000t/a +Välituote!

Selluetanoli+ligniini Borregaard,Poet-DSM, Domsjö Fabriker

3, Norja, Ruotsi, USA +vireillä 1

50 000t/a ligniiniä35 000t/a etanolia

Biodiesel Linde, Lurgi, AxensUOP,…

Ei ole Min 150 000t/a biodieseliä eli yli 2 TWh puuta

Märkähiilto AVA-CO2, Suncoal, Terranova

Demoasteella Välituote, josta hiilikuituja ja muita teknisiä hiiliä

Selluetanoli+furfuraali+etc.(Formicobio)

Chempolis Oy Ei ole, vireillä Intiaan peltobiomassalle

Sopii vain peltobiomassalle ja ehkä lehtipuulle

Potentiaalisia teknisiä ratkaisuja

29

Price of oil is the determining factor- also the market is very politically driven-

1. Bioethanol price =

f (oil price, energy density, tax treatment, strategic stock pile fee,…)

2. Biodiesel price =

f (oil price, energy density, tax treament, ssf,regulatory limit/demand,…)

3. Pyrolysis oil (intermediate product)=

f (heavy fuel oil, ….)

Bioethanol and biodiesel are not now lucrative products !

30

Bio-

Crude

Syn-Crude

Hydroprocessin

g

Conventional

Refinery Processes

Jet Fuel

ASTM Aviation Fuel Specifications

Crude Oil

D 7566 Annex

A1

D1655

D 7566 Annex

A2

31

”Halpa” uusiutuva sähkö on tehokasta energian käyttöä

• Uusiutuvien sähkö korvaa fossiilisia eri sektoreilla, myös liikenteessä!!

32

Timescale / Success stories

In the energy area 5 years and usually 10 years is the

minimum time unit to develop new products

So far there are 2-3 global success stories and they were all

developed during 80’s and 90’s, (i.e. Pyroflow,diesel motors,..)

Most of todays energy technology activity is abroad i.e. Germany,

USA,…

BUT we have good know-how to apply them quickly!

Gaia Group Oy, Bulevardi 6 A, FI-00120 HELSINKI, Finland – Tel +358 9686 6620 – Fax +358 9686 66210

ADDIS ABEBA | BEIJING | BUENOS AIRES | CHICAGO | HELSINKI | TURKU | ZÜRICH

Our Clients Make the World Safer and Cleaner.www.gaia.fi