”Ajattelu alkaa kun vastakohdat paljastuvat.” (Platon)

Oppimisen tulevaisuus 2030

Barometri 2011

OPM:n sivistysbarometri 1996-2007

- Suomen polku, elinikäinen

oppiminen, tietoyhteiskunta, avaintaidot, mediat, viestintäympä

ristö, sivistyskäsitys

Oppimisen pelikentät

- päämäärät - oppiminen - koulu - toimintaympäristö

Barometrin rakentaminen

- 3 Delfoi-kierrosta 1-3/2010

- 1. seuranta 5/2011

Paneelit äänestävät ja argumentoivat

- anonyymi sisä- ja ulkopaneeli

Barometri

Arvot ja

Kehitysteemat

Arvot, päämäärät

ja tavoitteet

Toiminta-

ympäristö

Arvot ja

Toiminta,

yhteisö, koulu

Tieto, taito,

oppiminen

Barometriteemat

Sisäpaneeli

Ulkopaneeli

Haetaan trendikehityksen takaa epäjatkuvuuksia

Heikot signaalit

- muutoksen ensioire

Trendimurtumat

- kiista-keskustelu-ratkaisu -dialaktiikka

Laadullinen lähestymistapa

- kommentit, argumentit, dialogi

Prosessinäkökulma

- seuranta, laajentaminen, keskustelut, muisti

Laadullinen ennakointi

Murrosajattelu

Teknologinen - Sosiaalinen - Teoreettinen

ULKOISTETTU OPETUS

”Kunnat lakkauttavat opettajien vakanssit ja ostavat

opetuspanokset keikkaopettajafirmoilta. Palkkiot on

sidottu opetussuoritteisiin, opettajan

osaamiseen, maineeseen ja kykyyn neuvotella

sopimuksensa.”

Selite

Vuonna 2030 kollegiaalisesti opettajainhuoneisiin organisoitunut opettajakunta on

purkautunut, kun mahdollisuudet toimia perinteisiä kansallisia ja kansainvälisiä rajoja --

organisaatio, kieli, luokka, koulu, koulumuoto -- ylittäen ovat lisääntyneet. Opettajat tarjoavat

osaamistaan rajojen yli ja kilpailevat keskenään niin hinnalla kuin osaamisen laadulla. Samalla

kuntien taloustilanne ja kustannussäästöt ovat johtaneet siihen, että pysyvien

opettajavakanssien määrä on vähentynyt.

Tulevaisuusteesi

Todennäköinen ja toivottava tulevaisuus 2030

Ulkoistettu opetus 2030

Teesi ja kiistakysymys

Todennäköinen ja toivottava tulevaisuus 2030

Teesi ja kiistakysymys

ei-todennäköinen

ja toivottava

todennäköinen ja toivottava

ei-todennäköinenja ei-toivottava

todennäköinen ja ei-toivottava

Puolesta Vastaan

Kilpailu tulee myös kouluihin, ja tulokset ratkaisevat.

Huonot palveluntuottajat karsiintuvat ja opetuksen ostajat

määrittelevät tavoitteet.

Ei kuulu reaalimaailmaan perusopetuksessa. Pieni

koululainen tarvitsee oman ja pysyvän opettajan, joka voi

rauhassa keskittyä kasvatukseen ja opetukseen vailla

"suorituspaineita".

Väittämä on kovin arvolatautunut, mutta idea sisällä ihan

hyvä. Itse en usko 2030 meille kellekään yhteen professioon

(esim. vain ope) tai yhteen malliin – palkkatyö ja yrittäjyys

lomittuvat ja värjäytyvät. Tämä on hyvä tulevaisuudenkuva!

En kannata missään tapauksessa. Ruotsissa on esimerkkejä,

joissa koulujen tuottama voitto menee pääomasijoittajille.

Koululaitoksen pitää olla yhteiskunnan peruspalvelua, ei

yritystoimintaa!

Ostettujen opetuspanosten kohdalla on suuri riski opetuksen

laadun ja toisaalta pysyvien opettaja-oppilaskontaktien

säilymisen kannalta. Toisaalta ostetut opetusjaksot voivat

parhaimmillaan nostaa oppilaiden opiskelumotivaatiota ja

todella rikastuttaa oppimisympäristöä ja tilanteita.

Stor risk för att skolan därefter skulle vara mycket ojämlik

och inte kunna garantera en likvärdig grundutbildning för

alla. Mindre orter skulle lida mest. Finlands befolkning

skulle än mera koncentreras till Nyland och huvudstads-

regionen samt några få andra större orter ! Icke önskvärt -

skulle medföra betydligt större samhälleliga problem.

Argumentaatio

Teesien kolmijako

Teesisuppilo

tulevaisuus

ratkaisu

dialogi

kiista

Koulu ja

oppiminen

Oppiminen ja

yhteiskunta

Koulu ja

yhteiskunta

Paneelit

• koulu

• opetus

sisä

• tieto

• taito

• oppiminen

yhteinen• ympäristö

• yhteiskunta

ulko

1. Kouluopetuksen ainejakoisuus (r)

2. Koulusta toimintakeskus (r)

3. Metataitojen arviointi (d)

4. Oppivat ryhmät (k)

5. Hitaan oppimisen tila (d)

6. Oppimistulokset (k)

7. Yhtenäinen opettajakoulutus (k)

8. Yleissivistyksen näyttö (d)

9. Monialainen opetustiimi (r)

10. Koulu ympäristönsä kehittäjänä (d)

I Koulu ja oppiminen

toivottava

todennäköinen

Peruskoulun "lukujärjestys" jakautuu

suhteellisen tasan aine-painotteisen

(väline- ja harjoitus-aineet) ja

toimintapainotteisen

(ilmiöt, projektit, teemat)

opetusohjelman välillä.

Ainejakoisuus

todennäköinen

toivottava

Arviointi ja oppilaan saama palaute

kohdistuu ensisijaisesti oppimisen

meta- ja syvätaitoihin ja tapahtuu

enimmäkseen oppilaan ja opettajan

välisessä dialogissa.

Metataidot

toivottava

todennäköinen Luokkien tai luokattoman mallin

asemesta oppilaista muodostetaan

pysyviä 6-8 hengen ryhmiä, jotka

oppivat yhdessä.

Ryhmäoppiminen

1. Ilmastonmuutos (k)

2. Tiedonvälitys (d)

3. Euroopan integraatio (d)

4. Demokratia (k)

5. Älymanipulaatio (k)

6. Osallistuva oppiminen (d)

7. Elinkeinoelämä ja koulut (k)

8. Kansalaisvelvollisuus (k)

9. Uskonto (d)

10. Kollektiivinen älykkyys (d)

II Koulu ja yhteiskunta

Älykkyyttä edistäviä

geenejä on tunnistettu ja

muutamat vanhemmat

käyttävät

geenimani-pulaatiota

parantaakseen

jälkeläistensä älykkyyttä.

Älymanipulaatio

17-29-vuotiaat suoma-

laiset suorittavat 11

kuukauden kansalais-

palveluksen.

Kansalaisvelvollisuus

1. Oppivelvollisuus

2. Lahjakkuus

3. Yhteinen aika

4. Suomen kieli

5. Monimuotoisuus

6. Virtuaalimaailma

7. Ulkoistettu opettajuus

8. Alueellinen tasa-arvo

9. Oppimisympäristöt

10. Jatkuva oppiminen

11. Eläkeläiset kouluun

12. Kotikoulu

13. Relevantti tieto

14. Sosiaalinen media

15. Itseoppiminen

16. Opettaja sivistysagenttina

III Oppiminen ja yhteiskunta

Koulun päätavoite on

tasa-arvon sijaan

jokaisen lapsen

lahjakkuuden

esillekaivaminen ja

tukeminen.

Lahjakkuus

Merkittävä osa

jokapäiväisestä

koulunkäynnistä

tapahtuu

virtuaali-todellisuudess

a.

Virtuaalimaailma

Vuoden 2030 koulussa dynaaminen ja

staattinen tieto on erotettu toisistaan.

Ensinmainittu on tietoa ilmiön tai oppi-

aineen keskeisistä käsitteistä ja niiden

keskinäisistä suhteista. Jälkimmäisessä

on kyse tiedettävistä tapahtumista ja

asioista kuten siitä, että Luang Prabang

on kaupunki Mekong-joen rannalla

Pohjois-Laosissa. Opetuksen ja

opettajan ensisijaisena tehtävänä on

huolehtia dynaamisen tiedon

välittymisestä ja prosesseista, joiden

avulla staattinen tieto tarttuu ja karttuu

omaksuttuun dynaamiseen käsite- ja

tietokarttaan.

Relevantti tieto

Sosiaalinen media on vuoteen

2030 mennessä mullistanut

tapamme tuottaa ja jakaa tietoa.

Koulussa se on merkinnyt

sitä, että mm.

"yhteistoimintakyky, ryhmädyna

amiset taidot yms. kehittyvät

samalla, kun koulu toteuttaa

primaaritehtäväänsä tietojen ja

taitojen opettajana".

Sosiaalinen media

Sisä- ja ulkopaneelin erot

1. Kiistakysymykset

2. Keskustelukysymykset

3. Ratkaistavat kysymykset

4. Systeeminen analyysi

5. Skenaariot

6. Diskurssit (CLA)

Analyysit

Ratkaisuteesit

I TAVOITTEET: oppimisen tulos, kieli, demokratia

II OPPIMINEN: ryhmämuotoinen oppiminen

III KOULU: opettajakoulutus, oppivelvollisuusikä, v

irtuaalimaailma

IV YMPÄRISTÖ: opetuksen ulkoistaminen, ilmastonmuutos

Kiista-, keskustelu- ja ratkaisukysymykset

Kiista-, keskustelu- ja ratkaisukysymykset

I TAVOITTEET:

näyttö, aika, nollatoleranssi, alueet, uskonto, osallistuminen

II OPPIMINEN:

metataidot, slow learning, lahjakkuus, kotikoulu

III KOULU:

ympäristön kehittäjä, opettaja sivistysagenttina

IV YMPÄRISTÖ:

eläkeläiset, EU-integraatio, tiedonvälitys kollektiiviäly

Kiista-, keskustelu- ja ratkaisukysymykset

I TAVOITTEET:

ei teesiä

II OPPIMINEN:

jatkuva oppiminen, sosiaalinen media, itseoppiminen

III KOULU:

ainejakoisuus, opetustiimi, oppimisympäristö, relevantti tieto

IV YMPÄRISTÖ:

koulu toimintakeskuksena

Metataidot: systeemikuvaus

ratkaisu

kiista

dialogi metataidot

tulos

aine-jakoisuus

opettaja-koulutus

opetus-tiimi

oppiva ryhmä

oppimis-ympäristö

sosiaalinen media

“Yhdentyvään Eurooppaan”

” ... mut kaupal rikastuu”

”Beg, steal and borrow”

”Kaukana kavala maailma”

”Sun kanssas katson maailmaan”

Seuranta

- kerran vuodessa

- aikasarja

Kommunikointi

- kommentointi, argumentointi

- dialogit, keskustelut

Uudistaminen

- ajankohtaiset kiistakysymykset

- mittarien uudistaminen

Laajentaminen ja keskustelut

- opettajat, koulut

- vanhemmat, kunnat

- media, kokeilu, tutkimus

Muistin kartuttaminen

Barometrin jatko

paneelit

opettajat

koulu ja oppilaat

vanhemmat

media

Vaikutuskehät

barometri-seuranta

keskustelu

uusi kiista-kysymys

kokeilut

opettajat ja koulut

keskustelu

vanhemmat ja kunnat

OPS-työ

media mukaan

tutkimus

Barometrirotaatio

Nettilukio ja -peruskoulu

- verkkokoulut pullonkauloihin

Ilmiöopetussuunnitelma

- ainejakoon vaihtoehto

Rops

- ryhmäoppijasubjekti

- second chance

Sometu – informaali verkosto

- sosiaalinen media opetukseen (Somy)

Tulevaisuustyöpajat rajanylityksiin

- pedagoginen täydennyskoulutus

- yleissivistävä ammatillinen

Kokeilut

Oppimisen tulevaisuus 2030

OPPIMISEN INSTITUUTIOT 2030

kolme piirrettä, kolme minuuttia 2030

(video)

opettaja

opetus

koulu

opiskelija

oppiminen

OPETTAJA 2030kolme näkökulmaa kolmessa minuutissa

TRENDI joka

vahvistuu

MUUTOS joka

mullistaa

“JOKERI” joka voiyllättää

TRENDI joka

vahvistuu

MUUTOS joka

mullistaa

“JOKERI” joka voiyllättää

OPETUS 2030kolme näkökulmaa kolmessa minuutissa

TRENDI joka

vahvistuu

MUUTOS joka

mullistaa

“JOKERI” joka voiyllättää

KOULU 2030kolme näkökulmaa kolmessa minuutissa

TRENDI joka

vahvistuu

MUUTOS joka

mullistaa

“JOKERI” joka voiyllättää

OPISKELIJA 2030kolme näkökulmaa kolmessa minuutissa

TRENDI joka

vahvistuu

MUUTOS joka

mullistaa

“JOKERI” joka voiyllättää

OPPIMINEN 2030kolme näkökulmaa kolmessa minuutissa

TARINA

PROJEKTI

PROSESSI

OHJAUS JA ARVIOINTI

PEDAGOGINEN MUUTOSMAASTO

PAJAKONSEPTI

Taustalla on Illichin kulutusyhteiskunnan järjestelmäkritiikki, jonka mukaan systeemi

institutionalisoi kaiken elämän oppimisesta terveydenhoitoon ja energiatuotantoon.

1. Asiantuntijoiden suora kohtaaminen ja oppimisen informaali välittäminen (kevyt

pedagogiikka)

2. Ei-institutionaalisten oppimistilojen organisoiminen: lähityöpajat

(simultaanipajat), online-virtuaalipajat (acp), offline-yhteisöt (ning, elgg)

3. Ei-hierarkisten omaa toimintaansa dokumentoivien ja organisoivien oppija- ja

asiantuntijayhteisöjen perustaminen oppimisen tuotanto- ja jakeluympäristöiksi

(”learning webs”, vertaisoppiminen)

4. Oppimisen skaalautuminen erilaisiin oppijoihin: vapaa valinta, tuleminen ja

meneminen (aikaisemmat osaamiset ja kokemukset erilaistavat oppimistarpeet),

5. Oppimisen organisatorinen skaalautuminen: tietoiskut, I- ja II-pajat (sisältö- ja

toimintarakenteiset pajat), koulutuskokonaisuudet

6. Erilaisia asiantuntijuuksia (toimialat, professiot) yhdistävien nousevien ja/tai

hajallaan olevien kehittäjäyhteisöjen tuki (esim. tulevaisuudentutkijat ja sosiaalinen

media)

7. Itse- ja kauko-oppimisen tuki: verkko, mediat, kanavat ja tallenteet (itseoppiminen)

8. Innostuksen ja intohimon ”vapautusliike”

TÄYDENNYSKOULUTUSSUPPILO

ROPS- tehtävä

Käytäntö-pajat

Teoria-pajat

Kehittämis-tarve

Opetushallitus

- Irmeli Halinen & Ritva Järvinen

Otavan Opiston Osuuskunta

- Hannu Linturi

Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus

- Anita Rubin

Demos Helsinki

- Tommi Laitio

Barometri ja raportit

- eDelfoi http://www.edelphi.fi/fi/groups/ot

Barometritoteutus