Koulutusjärjestelmän tila ja muutostarpeet

Sitran Uusi koulutus -foorumi 20.1.2015

Ilkka TurunenNeuvotteleva virkamies

Koulutus ja tiede Suomessa 2015

• Kasvava tietoisuus koulutuksen yksilöllisistä, taloudellisista ja yhteiskunnallisista hyödyistä: tulot, työllisyys, terveys, elämän hallinta, persoonallisuuden ja omien vahvuuksien kehittyminen, hyvä elämä, tuottavuus, osallistuminen, sosiaalinen koheesio, innovaatiot ja kilpailukyky.

• Kansalaiset arvostavat koulutusta ja tiedettä sekä niitä ylläpitäviä ja kehittäviä ammatteja ja instituutioita.

2

3

Luottamus instituutioihin

Lähde: Kansan arvot. Taloudellinen tiedotustoimisto. T-Media 2014.

Peruskoulu ennen kaikkea!

Lähde: Pilvi Torsti: Suomalaiset ja historia. Gaudeamus 2012.

Merkittävimmät asiat Suomen historiassa, mainintoja %

Tulokset ovat hyviä • Suomi menestyy hyvin pitkän aikavälin rakenteellista

kilpailukykyä ja vaurautta mittavissa vertailuissa. Koulutus nostaa Suomea ranking-listoilla.

• Suomi on tunnettu hyvästä koulutusjärjestelmästään. Koulutuksen kehittämistä on ohjannut laaja-alainen huolenpito inhimillisistä voimavaroista. Olemme onnistuneet yhdistämään korkeatasoisen osaamisen, tasa-arvon ja tehokkuuden (PISA, PIAAC).

• Koko osaamisen ketju on toiminut – tehokkaat ja avoimet

instituutiot, terveydenhoito, erinomainen perusopetus, koulutettu väestö, perusinfrastruktuurit, työssä oppiminen ja aikuiskoulutus, panostukset tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan, korkeakoulujen ja yritysten yhteistyö, avoimuus teknologian hyödyntämiselle ja kansainväliselle vaihdannalle.

5

Inhimilliset voimavarat - suurin vahvuutemme myös 2030?

INSEAD Global Innovation Index 2013Human Capital and Research

World Economic Forum 2014-2015Higher Education and Training

WEF and INSEADThe Networked Readiness Index 2013

Innovation UnionScoreboard 2014Human Resources(Europe only)

World Economic Forum 2014-2015Health and Primary Education

1. Suomi 1. Suomi 1. Suomi 1. Ruotsi 1. Suomi

2. Korea 2. Singapore 2. Singapore 2. Suomi 2. Belgia

3. Singapore 3. Alankomaat 3. Ruotsi 3. Irlanti 3. Singapore

4. Ruotsi 4. Sveitsi 4. Alankomaat 4. Iso-Britannia 4. Uusi Seelanti

5. Islanti 5. Belgia 5. Norja 5. Slovenia 5. Alankomaat

6. Yhdysvallat 6. Arabiemiraatit 6. Sveitsi 6. Latvia 6. Japani

7. Tanska 7. Yhdysvallat 7. Iso-Britannia 7. Ranska 7. Kanada

8. Israel 8. Norja 8. Tanska 8. Belgia 8. Irlanti

9. Irlanti 9. Uusi Seelanti 9. Yhdysvallat 9. Alankomaat 9. Kypros

10. Itävalta 10. Tanska 10. Taiwan 10. Tanska 10. Islanti

6

U21 Ranking of National HigherEducation Systems 2014

Overall ranking Resources Environment Connectivity Output

1. United States 1. Denmark 1. Netherlands 1. Switzerland 1. United States

2. Sweden 2. Canada 2. New Zealand 2. Sweden 2. United Kingdom

3. Canada 3. Sweden 3. United States 3. United Kingdom 3. Canada

4. Denmark 4. United States 4. Hong Kong 4. Denmark 4. Sweden

5. Finland 5. Finland 5. Belgium 5. Singapore 5. Finland

6. Switzerland 6. Norway 6. Finland 6. Austria 6. Australia

7. Netherlands 7. Switzerland 7. Poland 7. Hong Kong 7. Denmark

8. United Kingdom 8. Saudi Arabia 8. Australia 8. Australia 8. Switzerland

9. Australia 9. Singapore 9. Bulgaria 9. Netherlands 9. Netherlands

10. Singapore 10. Netherlands 10. Sweden …11. Finland 10. Germany

7

Source: U21 Ranking of National Higher Education Systems. A project sponsored by Universitas 21. Authors: Ross Williams, Gaetan de Rassenfosse, Paul Jensen, and Simon Marginson. May 2014.

The results for each category are combined into an overall ranking by using the following weights: Resources 20%, Environment 20%,Connectivity 20%, Output 40%.

Mihin suuntaan olemme menossa?

Rakenteellinen kilpailukyky on hyvä – mutta halkeamia tieto- ja osaamisperustassa ja sen hyödyntämisessä

Perinteiset vahvuudet Kehityksen suunta

T&K -panostukset Julkiset ja yksityiset t&k -investoinnit vähenevät

Tutkijat/työvoima Tutkijoiden koulutustaso nousee, mutta tutkintojen määrän kasvu pysähtyy eivätkä tohtorit työllisty yrityssektorille

Korkealaatuinen perusopetus Nuorten osaamistaso laskussa (OPH, PISA, PIAAC)

Korkea väestön koulutustaso Nuorimmissa ikäluokissa koulutustaso ei enää nouse

Tieteelliset julkaisut ja patentit/väestö tai BKT

Ero kärkimaihin ennallaan tai kasvaa, vähän huippujulkaisuja, patentointi laskusuunnassa

Toimiva julkinen hallinto Isoja uudistuksia meneillään

Erikoistuminen tietointensiivisille kasvualoille

Raju pudotus, ICT-klusterin kriisi

Laaja aikuis- ja täydennyskoulutuksen tarjonta

Kaikilla koulutustasoilla puutteita osaamisen ylläpidossa ja kehittämisessä (PIAAC) 9

10

Osaamisvertailuissa (PISA ja PIAAC) pärjätään, mutta

• Perusopetuksen päättävien (15-v.) sekä aikuisista nuorimpien ikäluokkien (alle 25-vuotiaat) osaaminen on laskusuunnassa (OPH:n analyysit, KV-tutkimukset)

• Nuorten lukutaidossa ja laskutaidossa raju pudotus. Myös asenteet muuttuneet kielteisemmiksi.

• Oppilaiden väliset erot osaamisessa sekä koulujen väliset erot kasvussa

• Tyttöjen ja poikien lukutaidossa osallistujamaiden suurin ero tyttöjen hyväksi

• Itä- ja Pohjois-Suomen poikien tulokset huolestuttavat• Vanhimpien työikäisten (55-64) perustaidoissa ja

tietotekniikkaosaamisessa merkittäviä puutteita• Sosiaalinen tausta vaikuttaa OECD-maiden keskiarvoa enemmän

aikuisten osaamistuloksiin, nuorissa sosiaalisen taustan vaikutus tuloksiin on kasvanut

• Suomi ei hyödynnä digitaalisuuden mahdollisuuksia opetuksessa ja oppimisessa

• Oppimistulosten lasku on kansainvälinen ilmiö. Suomessa havainnot tulevat hieman muita maita jäljessä

• Osaamistason laskua on selitetty sekä yhteiskunnan, kulttuurin, arvojen ja elämäntapojen muutoksella että koulun käytänteillä

PISA 2012 (OECD)

Osaamistason lasku on voimakkainta Ruotsissa ja Suomessa. Myös muissa kehittyneissä länsimaissa osaaminen on heikentynyt. Saksa, Sveitsi ja Liechtenstein sekä Kaukoidän maat ovat parantaneet tuloksiaan OECD:n keskiarvon yläpuolella

olleista maista.

Suomessa koko väestön koulutustason nousu on pysähtynytKorkea-asteen tutkinnon suorittaneet ikäryhmittäin v. 2011

12

13

Korkeasti koulutettujen 25-34-vuotiaiden määrän vuosimuutos OECD-maissa 2000-2011

(%)

Lähde: Aleksi Kalenius, Suomalaisten koulutusrakenne ja sen kehittyminen kansainvälisessä vertailussa. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2014:17.

14

Riittääkö osaaminen?• Väestön koulutustason nousu pysähtyy 2020-luvulla, koska

nuoremmissa ikäluokissa koulutustaso ei enää nouse.• Nuorissa ikäluokissa suomalaiset eivät ole enää poikkeuksellisen

koulutettuja, vaan OECD-maiden keskitasolla. Matalasti koulutettujen osuus on nuorissa ikäluokissa korkeampi kuin suuressa osassa kehittyneitä maita.

• Tutkijakoulutuksen suorittaneiden määrän kasvu on hidastunut noin 1000 tutkinnon vuosikasvusta on siirrytty 2010 luvulla noin 600 tutkinnon vuosikasvuun.

• Tutkintoja suoritetaan aiempaa vanhempina. 1970-luvulla keskimääräisellä tutkinnon suorittajalla oli odotettavissa noin 38 vuoden työura. Vuoteen 2012 mennessä työiän (= työvuodet) odotusarvo oli laskenut 34 vuoteen.

• Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työllisyysaste on korkea (yli 90%); korkeasti koulutetuissa ei ole merkittävää mobilisoimatonta työvoimareserviä.

• Koulutustaso nousee maailmanlaajuisesti. Aasian maat kirivät osaamisvertailuissa. Suomen asema korkeaa koulutusta ja osaamista edellyttävän työn ja yritystoiminnan sijaintipaikkana on isojen haasteiden edessä.

15

Laadukas koulutus ja tiede edellyttävät toisiaan

Tieteemme taso on vakaa, mutta…

Euroopan tutkimusalueen edistymisraportti 2014 EU:n jäsenmaiden kolme kärkimaata ja Suomen sijoitus rankingissa

GBAORD/GDP, 2012*

GBAORD percapita, 2012

GBAORD as share of total government expenditures, 2012

Number of researchers/1000active population,2011 (headcount)

Non-EU doctoratestudents as a % of all doctorate students, 2011

1. Finland2. Denmark3. Portugal

1. Luxemburg2. Denmark3. Finland

1. Estonia2. Germany3. Portugal4. Finland

1. Finland2. Denmark3. Portugal

1. France2.United Kingdom3. Sweden…14. Finland

Share of women PhD graduates, 2012 (%, headcount)

Proportion of women heads of institutions in the Higher EducationSector, 2010 (%, headcount)

Publications byresearcher, 2000-2011

Co-publications within the EU by researcher, 2000-2011

Co-publications with researchers from outside the EU by researcher, 2000-2011

1. Latvia2. Lithuania3. Portugal…8. Finland

1. Sweden2. Finland3. Italy

1. Netherlands2. Italy3. Cyprus…17. Finland

1. Cyprus2. Netherlands3. Belgium…17. Finland

1. Cyprus2. Netherlands3. Sweden…12. Finland

16

GBAORD = julkiset tutkimusmenot

17

OECD-maissa tehtyjen julkaisujen top 10 -indeksit WoS:in mukaan

Maailman keskitaso on 1. Maat on ryhmitelty niiden tason mukaan 2000-luvun alussa ja vuosina 2009–2012. (1)

18

OECD-maissa tehtyjen julkaisujen top 10 -indeksit WoS:in mukaan

Maailman keskitaso on 1. Maat on ryhmitelty niiden tason mukaan 2000-luvun alussa ja vuosina 2009–2012. (2)

Mitä tehtäviä Suomessa tehdään?• Rakennemuutos tapahtuu useilla toimialoilla samanaikaisesti ja

koskee tuotannon eri työvaiheita ja työtehtäviä• Vaikea ennustaa tulevaisuuden menestysaloja, mutta koulutuksella ja

työn tarjonnalla on avainasema• Työ jaetaan uudelleen ihmisen ja koneen välillä, täysautomaation

sijasta tehokkaimpia ovat ihmisten ja koneiden yhdistelmät• Ihmisten tehtäväksi jäävät erityisesti intuitiota, luovuutta, keksimistä

ja sosiaalista vuorovaikutusta vaativat tehtävät• Uuden teknologian käyttö vaatii osaavaa työvoimaa, mikä lisää

korkeakoulutuksen kysyntää• Suomessa tehdään tulevaisuudessa niitä töitä, jotka pystytään

tuottamaan globaalisti kustannustehokkaimmin• Palvelut ja teollisuus ovat integroituneet tiiviisti toisiinsa –

globaalissa kilpailussa palvelut ovat kehittyneiden maiden teollisuuden ja talouden kilpailuetu

• Tavoitteena on, että Suomessa tehdään paljon korkean lisäarvon tehtäviä (tutkimus, kehitys, suunnittelu, markkinointi, rahoitus, huolto), mutta työmarkkinoilla on oltava tilaa myös matalan lisäarvon töille.

19

Työ muuttuu – muuttuvatko opetus ja tutkinnot ?

Automaatio ja työn tuottavuuden kasvu vähentävät työpaikkoja,hintojen lasku ja ostovoiman kasvu lisäävät niitä

Työaika Koulutuserot Ruumiillinen työ Työn fyysinen

kuormitus Kiinteä kokopäivätyö Palkkatyö Kollektiiviset

työehtosopimukset Yhden ammatin

työurat

+ Työura+ Tuottavuuserot+ Luova työ+ Työn henkinen

kuormitus+ Liikkuva osa-aikatyö+ Yrittäjätyö+ Yksilölliset

työsopimukset+ Usean ammatin

työurat20

Lyhenee, vähenee, supistuu Pitenee, lisääntyy, laajenee

Lähde: ETLA, Pekka Ylä-Anttila 2013

21

Millaisia taitoja ja kyvykkyyksiä tarvitaan?

Aikaisempaa tärkeämpiä avaintaitoja ovat

• kyky jatkuvaan oppimiseen• analyyttinen päättelykyky • tiedon hankinta- ja hallintataidot • kriittinen ajattelu • luova ongelmanratkaisu • yrittäjyystaidot • tunne-, yhteistyö- ja kommunikaatiotaidot• digitaalinen lukutaito

Palkkapolarisaatio Suomessa 1995–2008.

Kolme ryhmää

22

Lähde: Matti Mitrunen, Työmarkkinoiden polarisaatio Suomessa. VATT 2013.

Eniten muuttuvaan/uhanalaiseen luokkaan kuuluvien suomalaisten osuudet kaikkien työllisten ja muutamien ryhmien osalta

Pienempi prosentti, enemmän turvassa

23

Lähde: Mika Pajarinen ja Petri Rouvinen, Uudet teknologiat ja työ. TEM:n julkaisut 30/2014

24

Pohdinta: mihin vertailumenestys on perustunut?

Suomen mallin ominaispiirteitä Tilanne 2015 ja 2020

Koulutuksella vahva asema yhteiskunnassa ?

Korkeasti koulutetut ja motivoituneet opettajat, työn itsenäisyys

?

Yhteinen näkemys kehittämisen päälinjoista (konsensus)

?

Hallinnon hajauttaminen koulutuksen järjestäjille (autonomia)

?

Koulutuksen tasa-arvo, lähikouluperiaate ?

Kokonaisvaltainen oppilaiden hyvinvoinnin tuki (matkat, ruokailu, terveydenhuolto, opintososiaaliset palvelut)

?

Kehittävä ja kannustava arviointi ?

Päätöksentekijöiden ja sidosryhmien yhteistyö ?

Tietoon ja arviointeihin perustuva jatkuva kehittäminen

?

25

KIITOS

26

Liite: lisäkuvia

Nuorimpien ikäluokkien lukutaito oli vuonna 1998 parempi kuin vuonna 2012

Lukutaidon pistemäärien keskiarvot PIAAC- ja IALS-tutkimuksissa ikäryhmittäin

27

28

Difference in maths achievement between migrant and non-migrant students with and without adjustment for

socio-economic status

29

18 - 64 - vuotiaat, jotka katsovat, että heillä on riittävät tiedot ja taidot yrityksen

perustamiseen

30

Osaamistason lasku oli näkyvissä jo aiemmin

PISA 2009 luetun ymmärtämisessä havaittu osaamistason lasku (OECD)

• http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2012/liitteet/okm12.pdf?lang=fi

• PISA arvioinneissa eri mittauskertojen tuloserot ovat olleet pieniä, muutaman pisteen eroja vuosien 2000-2006 välillä. Vuoden 2009 arvioinnissa luetun ymmärtämisen pistemäärä tippui kymmenen pistettä. Ensimmäistä kertaa tulos oli selvästi laskeva.

• Oppilaiden tuloksia selittää voimakkaasti kiinnostus lukemiseen sekä lukuharrastuneisuus.

• Havainnot koulujen työskentelyilmapiiristä ovat huolestuttavia. Erityisesti koulussa opiskellun kytkeminen nuorten kokemusmaailmaan ja heitä luontaisesti kiinnostaviin aihepiireihin onnistuu oppilaiden mukaan vain hyvin harvoin. Oppilaiden ja rehtorien havaintojen mukaan myös oppituntien työrauhassa on huomattavia puutteita. Niin motivoinnin kuin työrauhankin osalta suomalaisnuorten arviot ovat monilta osin kaikkein kielteisimpiä.

Oppimaan oppiminen Vantaalla 2004 ja 2010 (HY)

• http://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/74425_web_kolmas_kuudes_yhdeksas.pdf

• Oppimaan oppimisen tutkimuksessa arvioinnin alueina ovat luetun ymmärtäminen, matematiikka ja päättelytaidot sekä koulutyötä tukevat ja haittaavat uskomukset ja asenteet.

• Vantaalla tutkittiin seuranta-arvioinnin periaatteella yhdeksäsluokkalaisten osaamista ja asenteita vuosina 2004 ja 2010.

• Oppilaiden arvioinnissa osoittamassa osaamisessa tapahtuneen muutoksen suunta on ilmeinen: oppilaiden osaaminen on kaikissa tehtävissä vuonna 2010 heikompaa kuin se oli vuonna 2004

Oppimaan oppiminen Vantaalla 2004 ja 2010 (HY)

Oppilaiden ratkaisuprosenteissa on merkittävä lasku kaikissa osaamistehtävissä. Myös oppilaiden oppimiseen liittyvät uskomukset ovat kääntyneet kielteisiksi.Vastaava muutos oli havaittavissa jo vuoden 2010 lopulla julkistetuissa PISA-tuloksissa. PISA:ssa nähty muutos oli kuitenkin vielä vähäinen ja epäselvä. Koska se ei horjuttanut Suomen asemaa länsimaiden osaavimmassa kärjessä, sille ei tuntunut olevan syytä antaa sen kummempaa painoa (HY)

Oppimaan oppiminen Vantaalla 2004 ja 2010 (HY)

Osaamisen muutos vuosien 2004 ja 2010 välillä on selvä. Huomattavaa on keskitasoa parempien osaajien selvä vähentyminen ja vastaavasti keskitasoa heikompien selvä lisääntyminen.

TIMSS 2011 matematiikan tulosten lasku (IEA)

• https://ktl.jyu.fi/pirls-timss/timss/11.12.2012-julkaistut-timss-ja-pirls-raportit-seka-tiedote-1

• Suomi osallistui keväällä 2011 ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1999 IEA:n TIMSS-tutkimukseen (Trends in International Mathematics and Science Study).

• Päinvastoin kuin PISA:ssa, oppilaiden osaamisessa tapahtunut kehitys on selvästi laskeva huolimatta siitä, että kahdeksasluokkalaistemme osaaminen oli sinänsä muiden länsimaiden tasoa. Kupari, Vettenranta ja Nissinen (2012) kuvaavat seitsemäsluokkalaisten osaamisessa tapahtunutta 38 pisteen laskua (520 > 482) seuraavasti:

• […] voidaan sanoa, että seitsemäsluokkalaisten matematiikan osaaminen oli 12 vuoden aikana huonontunut runsaan yhden kouluvuoden verran. Poikien pistemäärä oli heikentynyt 3 pistettä enemmän kuin tyttöjen pistemäärä.

Hyödyllinen pakkolasku 2012

(OPH)

http://www.oph.fi/download/147904_Hyodyllinen_pakkolasku.pdf

Vuoden 2012 matematiikan oppimistulosten seuranta-arvioinnissa havaittiin selvä tulosten heikentyminen. Osaamisen taso oli heikentynyt kaikilla matemaattisen osaamisen alueilla, erityisesti päässälasku- ja prosenttilaskutehtävissä.

Hyödyllinen pakkolasku 2012 (OPH)

• Johtopäätökseen matematiikan taitojen heikkenemisestä on tultu muun muassa tarkastelemalla sellaisia arviointitehtäviä, jotka ovat olleet mukana myös aiemmissa päättövaiheen arvioinneissa. Tehtävätyypeittäin suurin huoli kiinnittyy päässälasku- ja prosenttilaskutaitoihin, joissa osaamisen taso ei suurella osalla yllä välttämättä edes arkielämän tarpeisiin, jatko-opinnoista puhumattakaan. Toinen huolestuttava ilmiö on arviointitulosten jakaumassa havaittu kaksihuippuisuus, eli oppilaiden oppimistulosten polarisoituminen

• Oppimistulosten heikkeneminen kertoo ilmeisesti jotain matematiikan perustaitojen sekä matemaattisten työkalujen käyttötaidon katoamisesta.

Hyödyllinen pakkolasku 2012 (OPH)

• Vaikka koulujen väliset erot ovat Suomessa kansainvälisesti pieniä, ovat ne tämän arvioinnin tulosten perusteella kasvussa. Sama ilmiö on havaittu myös viimeisissä kansainvälisissä tutkimuksissa (mm. PISA ja TIMMS). Koulujen välistä vaihtelua analysoitaessa havaittiin kaksi merkittävää asiaa. Ensinnäkin vanhempien koulutustausta selittää lähes 30 % koulujen välisestä vaihtelusta. Toiseksi opettajan kelpoisuus on yhteydessä oppimistuloksiin.

Valtakunnallinen oppimaan oppimistaidot 2001 ja 2012. (HY)

• Muutos vuodesta 2001 vuoteen 2012 on merkittävä. Oppilaiden osoittaman osaamisen taso on laskenut huomattavasti. Ero on verrattavissa siihen, että suomalaisoppilaiden lukutaitopistemäärä laskisi vuoden PISA-tutkimuksen 536 pisteestä 490 pisteeseen, alle OECD keskiarvon. Oppilaiden oppimista tukevat asenteet ovat edelleen keskimäärin varsin myönteiset, mutta myös ne ovat heikentyneet selvästi aiemmasta. Koulutyötä haittaavat asenteet ovat voimistuneet, mutta muutos niissä on vähäisempi.

• Asenteissa tapahtuneen kielteisen kehityksen voimakkuus on yhteydessä oppilaan kotitaustaan: Oppimista tukevien uskomusten heikkeneminen ja kielteisten voimistuminen on ollut vuosien 2001 ja 2012 välillä sitä vähäisempää, mitä korkeampi koulutus oppilaan äidillä on.

Osaamistason laskun taustalla:

Yhteiskunnalliset muutokset:• Muutokset yhteiskunnallisissa rakenteissa ja arvoissa. Koulun

merkitys on vähentynyt nuorten elämässä. Koulu ei ole enää samanlainen itsensä toteuttamisen foorumi, sosiaalisen nousun mahdollistaja tai hyvän tulevaisuuden takaaja, kuten ennen.

Koulun käytänteistä johtuvat muutokset:• Oppimisen mielekkyyttä ja merkityksellisyyttä on

kyseenalaistettu. Oppimisen tulee olla tulevaisuuden kannalta merkityksellistä, motivoivaa ja oppilaalle mielekästä, mutta samalla oppiminen vaatii itsensä ylittämistä ja epämukavuusalueella toimimista.

41

Koulutus- ja tutkimusjärjestelmän uudistus on jo meneillään

Mitä tällä hallituskaudella on saatu aikaan?

• Rakennepoliittisen ohjelman toimien valmistelu edennyt pitkälle– Esiopetus velvoittavaksi– Lukiokoulutuksen ja ammatillisen perus- ja

lisäkoulutuksen sekä vapaan sivistystyön järjestäjäverkko– Toisen asteen ammatillisen koulutuksen rahoitusuudistus– Korkeakoulujen valinnat ja hakijasuma– Korkeakoulujen erikoistumiskoulutukset– Vapaan sivistystyön rahoitusuudistus– Näyttötutkintojärjestelmän uudistaminen– Opintotuki– Varhaiskasvatusuudistuksen ensimmäinen vaihe

Hallituskauden muita keskeisiä toimia

• Ammattikorkeakoulu-uudistus• Digitaalisten palveluiden kehittämisessä korkealla

tasolla– Ylioppilastutkinnon sähköistäminen– Avoin tieto ja tiede– Korkeakoulujen haku- ja hakijapalvelut– Koulutuksen pilviväylä – EduCloud-palvelu– Kansallinen digitaalinen kirjasto (KDK)

• Perusopetuksen kehittämishanke• Tutkimus- ja innovaationeuvoston arvioinnin

jatkotoimet

44

Tulevaisuuden peruskoulu -kehittämishanke

Tavoitteena on • Oppimistulosten parantaminen • Uuden pedagogiikan käyttöönotto • Toimintakulttuurin uudistaminen • Keinojen löytäminen oppilaiden kouluviihtyvyyden ja

motivaation parantamiseksi • Pedagogisen johtamisen vahvistaminen

• Hankkeen tulokset valmistellaan niin, että ne ovat soveltuvin osin käytettävissä opetussuunnitelmatyössä vuonna 2014 sekä seuraavan hallitusohjelman valmistelua varten.

Tulevaisuuden peruskoulu

Laajapohjainen ohjausryhmä pj opetusministeri Krista Kiuru

Työryhmä 1. Osaaminen jaoppiminen yhteiskunnassa• oppimistulosten kehitys• koulutuksellinen tasa-arvo ja

yhdenvertaisuus• taloudellinen kasvu ja kilpailukyky• vähemmistöjen asema koulutuksessa

Työryhmä 2. Motivaatio ja opetus

• oppimismotivaatio, kouluviihtyvyys ja hyvinvointi

• oppimisympäristöt ja –menetelmät

• opetusjärjestelyiden kehittämien• opettajakoulutuksen kehittäminen

Työskentelytapa: tutkimuksen ja käytännön huippuasiantuntemus yhdessä, laaja yhteistyö toimijoiden kanssa , vuorovaikutus

Aikataulu: avausseminaari maaliskuussa, esitykset vuoden 2014 loppuun mennessä, päätökset jatkosta keväällä 2015

Uuteen nousuun!

Opetus- ja kulttuuriministeriö/Tulevaisuuden perusopetus –kehittämishanke

45

46

Olemmeko mukana digitaaliyhteiskunnan

kehittämisessä?

Digitaaliyhteiskunta: huipputason edellytyksillä keskinkertaisia tuloksia Digibarometri 2014: Suomen sijoitus 22 maan vertailussa

47

48

Suomessa on paljon IT-asiantuntijoitaICT-asiantuntijoiden osuus työvoimasta (%)

Lähde: EU Labour Survey, lokakuu 2013

49

Mutta Suomessa ICT:tä käytetään vähän työtehtävissä

ICT:n keskimääräinen käyttö työtehtävissä vuonna 2012

Lähde: Survey of Adults Skills (PIAAC). OECD 2012

50

Active teaching practices in lower secondary education

51

Suomalaiset nuoret ja aikuiset käyttävät ICT:tä kotona

Lähde: Survey of Adults Skills (PIAAC). OECD 2012

52

Koulun tietokoneita käytettiin opetustarkoitukseen vähintään kerran viikossa lukuvuonna 2011-12

Yleissivistävän koulutuksen 8. luokka

Yleissivistävän koulutuksen 11. luokka

Lähde: European Commission. Survey of Schools: ICT in Education

53

Opiskelijoiden näkemys ICT:n käytön vaikutuksesta oppimiseen

(lukuvuosi 2011-12; asteikko 1-4; vaikuttaa paljon = 4)

Yleissivistävän koulutuksen 11. luokan opiskelijat

Ammatillisen koulutuksen 11. luokan opiskelijat

Lähde: European Commission. Survey of Schools: ICT in Education.

54

Tieteen tila vakaa, mutta…

Lähde: Comparing Research at Nordic Universities Using Bibliometric Indicators. Second report, covering the years 2000-2012. NordForsk Policy Paper 2/2014.Data Source: Thomson Reuters, bibliometric calculation Vetenskapsrådet.

Physics & Math

Chemistry Engineering & Materials

Sci.

Geosciences Agriculture, Fisheries &

Forestry

Biology Biomedicine Health Sciences

0.00

0.20

0.40

0.60

0.80

1.00

1.20

1.40

1.60

1.80

2.00

1.060.92 0.94

1.181.09 1.10

0.941.09

Highly cited publications across subject field among top 10% in world production in 2008-2011.

Data includes universities and university hospitals. 1.00 equals the world average. Index value for Finland highlighted.

All Nordic countries Denmark Finland Norway Sweden

Highly cited publications – Nordic comparison

56

T&K-intensiteetti on laskusuunnasta huolimatta korkea – mutta järjestelmämme on pieni

t&k-menot % BKT:stä 2000-2012

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 20120.0

0.5

1.0

1.5

2.0

2.5

3.0

3.5

4.0

4.5

5.0

AustriaDenmarkFinlandIsraelJapanKoreaNetherlandsNorwaySwedenOECD - Total

%

Ostovoimakorjatut t&k-menot miljardia $ vuonna 2012

USA 453,5Kiina 243,5Japani 151,8Saksa 100,2Korea 65,4Ranska 54,7UK 39,1Venäjä 37,9Italia 26,3Espanja 19.6Alankomaat 15,6Ruotsi 13,9Turkki 11.3Sveitsi 10,5Israel 9,5Meksiko 8,1Suomi 7,5Tanska 7,1

57

58

59

60

Verkottuvassa maailmassa vähäinen kansainvälisyys on

Suomen ongelmia

Student mobility in tertiary education, 2012

61

Source: OECD. Education at a Glance 2014.

International students in advanced research programmes, 2005 and 2012

62

International collaboration in science and innovation, 2007-11

Source: OECD 2014

63

Share of foreign-affiliated R&D in total BERD (%), 2011 or latest available year

64

Source: OECD 2014

65

Millaisia töitä Suomessa tehdään tulevaisuudessa?

Työmarkkinoiden rakennetta muuttavia tekijöitä

1. Informaatio- ja kommunikaatioteknologian (ICT) kehitys- ICT on hyödynnettävissä lähes kaikessa toiminnassa- kehittyy jatkuvasti => robotiikka, keinoäly- mahdollistaa uudenlaisia tuotanto- ja jakelutapoja- hyödyt riippuvat merkittävästi teknologiaa tukevista innovaatioista

2. Kansainvälisen kaupan luonne muuttuu- kauppaa luonnehtivat ennustamattomuus ja äkillisyys (tuotantoa voidaan

siirtää ulkomaille), vaikuttaa tehtävien ja yksilöiden tasolla (eivät sektorit tai ammatit)

3. Demografinen muutos, väestön ikääntyminen - paine työn tuottavuuden nostamiseen kasvaa- terveys- ja hoivapalveluiden kysyntä kasvaa- työikäisen väestön koulutustaso nousee kaikkialla- arvot ja asenteet muuttuvat ja eriytyvät (isoja eroja sukupolvien sisällä)

66

Työelämä eriytyy• Tehtävien rooli korostuu

- ihmiset keskiöön vs. toimialat ja yritykset- kaikki ammatit muuttuvat, ammatteja katoaa ja syntyy nopeasti- yhteiset intressit eivät muodostu toimiala- ja yritystasolla =>

järjestäytymisen perusta muuttuu

• Tuottavuus- ja palkkaerot kasvavat => miten vauraus ja kasvun tulokset jaetaan? sosiaaliset riskit, syrjäytyminen?

• Työnteon muodot monipuolistuvat- itsenäinen ja yrittäjämäinen työ, etätyö ja monipaikkatyö lisääntyvät- palkka mukautuu vastaamaan työntekijän tuottavuutta ja jaksamista

• Yksilöllisten ratkaisujen kysyntä kasvaa• Johtamisessa korostuu verkostojen hallinta• Koulutus on paras suoja murroksen vaikutuksia

vastaan67

Työllisten määrän muutos eri toimialaryhmissä vuosina 2013–2030, henkilöä

68

Lähde: Juha Honkatukia – Jussi Ahokas – Antti Simola, Kriisien jälkeen – Suomen talouden rakenteellinen kehitys vuosina 2013–2030. VATT 2014.

69

Työvoiman kysynnän muutokset (%) koulutustason mukaan suurissa kansantalouksissa v. 1995-2008

L = matala taso, M= keskitaso, H= korkea taso

Lähde: Bart Los, Marcel P. Timmer, Gaaitzen J. De Vries: The Demand for Skills 1995-2008

A GLOBAL SUPPLY CHAIN PERSPECTIVE: OECD 2014

70

Mitä ammatteja erityisesti muutokset koskevat?

Eniten muuttuvaan/uhanalaiseen luokkaan kuuluvien osuus % ELY-alueittain – Pohjois-Pohjanmaa ja Helsinki parhaassa

asemassa

71Lähde: Mika Pajarinen ja Petri Rouvinen, Uudet teknologiat ja työ. TEM:n julkaisut 30/2014