Kohti ennakoivaa perheiden tukemista
Hyvinvoinnin edistämisen esteet ja uudet ratkaisut
Kati Palsanen, SOS - Lapsikylä ry
Jonna Heliskoski, Nordic 4sight Communities Oy
Keitä olemme
Jonna HeliskoskiPartneri, Nordic 4sight Communities Oy
Kokemus
• Partneri ja toimitusjohtaja, Aspectum Tools Oy
• Asiakkuuskonsultti, Aspectum Consulting Oy
• Kehittämispäällikkö, Sampo Pankki Oyj
Koulutus
• Tohtoriopinnot meneillään, Hanken
• M.Sc.(Econ), Hanken
• BBA, MBA
• Sosiaali- ja yhteiskuntatieteiden opintoja, Helsingin yliopisto
Kati PalsanenKehittämispäällikkö, SOS-Lapsikylä ry
Kokemus
• Tutkijasosiaalityöntekijä, Socca / Heikki Waris –instituutti
• Erityissosiaalityöntekijä, Helsingin kaupunki
• Sosiaalityöntekijä, Helsingin kaupunki
Koulutus
• Jatko-opiskelija, Helsingin yliopisto
• VTM, Helsingin yliopisto
Emme ole tavoitteemme kanssa yksin
Pääministeri Jyrki Kataisen
hallitusohjelmassa vuodelta 2011
todetaan, että lastensuojelussa:
”tehostetaan toimia huostaanottojen
vähentämiseksi. Painopistettä
siirretään ennaltaehkäisyyn,
varhaisiin tukipalveluihin ja
laitosvaltaisuuden purkamiseen”.
Esityksemme sisältö
1. Jaetun asiakkuuden haaste
2. Toiminnoista asiakkuuksiin
3. Korjaavista toimenpiteistä
hyvinvoinnin tukemiseen
4. Onnistumisen mittarit
Selvityksemme tavoitteet ja toteutus
Selvityksemme on toteutettu yhteistyössä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän
kanssa. Näkökulmamme on poikkitieteellinen. Tarkastelemme lasten ja perheiden
palveluja palvelusysteemien, asiakkuuksien johtamisen ja yhteiskuntapolitiikan
näkökulmista.
Tavoitteenamme oli
• Selvittää käsityksiä ennaltaehkäisevän lastensuojelun sisällöstä, nykytilasta ja
haasteista.
• Kartoittaa ennaltaehkäisevän lastensuojelun päätöksenteon ja toteutuksen esteet.
Toteutus sisälsi
• 30 semistukturoitua teemahaastattelua
• Verkkopohjaisen tiedonkeruun
• Tilastollisen analyysin
• Osallistumisen lastensuojelua käsitteleviin ajankohtaisiin tilaisuuksiin
• Lastensuojelun tilaa käsitteleviin ajankohtaisiin raportteihin tutustumisen
• Tutkimusta täydennetään vielä asiakaskuulemisilla
Palvelun kohteet ja tavoitteet
Verkostokuvan lähde: https://encrypted-tbn3.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcQ0OjPONeBzPWCYvQqjRJrMPutGgKo3s0qk8TGKJY8Owgba9xl3xQ
Palvelun ensisijainen kohde
LapsiVanhemmatLähipiiriLähiyhteisö
Palvelun tavoite
Hyvinvoinnin tukeminen Ennakointi Korjaus
Resurssien nykyinen kohdentuminen
Hyvinvointia tukeva resurssien kohdentuminen
Esityksemme sisältö
1. Jaetun asiakkuuden haaste
2. Toiminnoista asiakkuuksiin
3. Korjaavista toimenpiteistä
hyvinvoinnin tukemiseen
4. Onnistumisen mittarit
Jaetun asiakkuuden haaste
Palvelu 1
Palvelu 5
Palvelu 3
Palvelu 6
Näkökulmamme asiakkuuteen on pirstoutunut – kokonaiskuva puuttuu
• Yhdessä asiakkuudessa on läsnä keskimäärin kuusi eri palvelua.
• Kukin palvelu tarkastelee perheen tilannetta oman palvelunsa näkökulmasta.
• Näkökulmaa ohjaavat 1) vahvat professiot ja 2) vakiintuneet käsitykset lakisääteisten palvelujen
toteuttamisesta.
Jaettu asiakkuus on myös kustannuskysymys
Asiakkaatpalveluittain(kpl) 2011 2012 2013
Ehkäisevälastensuojelutyö,asiakkaat*) 486 392 462
Sosiaalityö,asiakas 832 1050 909
Avohuolto,asiakas*) 155 573 343
Kodinulkopuolellesijoitetut,asiakkaat 88 120 117
Jälkihuolto,asiakkaat 41 34 28
Perheneuvola,asiakkaat 391 417 447
Lastenvalvoja,asiakas 610 622 492
Kokonaiskustannuksetpalveluittain(€) 2011 2012 2013
Ehkäisevälastensuojelutyö 597911 65728 83040
Sosiaalityö 582626 604872 657826
Avohuolto 343760 1035436 1111569
Kodinulkopuolellesijoitetut 2528556 2750783 3041358
Jälkihuolto 56998 195287 193654
Perheneuvola 447147 555389 518137
Lastenvalvoja 73938 56197 57819
Kustannukset/asiakaspalveluittain(€) 2011 2012 2013
Ehkäisevälastensuojelutyö 1249 186 195
Sosiaalityö 709 580 728
Avohuolto 2268 1821 3264
Kodinulkopuolellesijoitetut 31094 24622 27909
Jälkihuolto 2992 5762 7087
Perheneuvola 1163 1368 1240
Lastenvalvoja 122 91 118
Palvelu 1
Palvelu
2
Palvelu 5
Palvelu
4
Palvelu 3
Palvelu 6
Palvelu 1
Palvelu
2
Palvelu 5
Palvelu
4
Palvelu 3
Palvelu 6
Näemme ja johdamme yksittäisten
palvelujen kustannuksia.
Näemme ja johdamme asiakkuuden
kokonaiskustannuksia.
Esityksemme sisältö
1. Jaetun asiakkuuden haaste
2. Toiminnoista asiakkuuksiin
3. Korjaavista toimenpiteistä
hyvinvoinnin tukemiseen
4. Onnistumisen mittarit
Toiminnoista asiakkuuksiin
Palvelu 1
Palvelu
2
Palvelu 5
Palvelu
4
Palvelu 3
Palvelu 6
Pa
lvel
usy
stee
mit
/ -m
aa
ilm
at
JohtaminenPalvelut
Palvelusysteemit
To
imin
no
tA
sia
kk
uu
det
Palvelu 1
Palvelu 2
Palvelu 5
Palvelu 4
Palvelu 3
Palvelu 6
Yhteistyötä vai verkostoja?
Palvelu 1
Palvelu
2
Palvelu 5
Palvelu
4
Palvelu 3
Palvelu 6
Palvelu 1
Palvelu 2
Palvelu 5
Palvelu 4
Palvelu 3
Palvelu 6
Yhteistyö Verkosto
TavoitteellisuusJokaisella palvelulla on omat
suunnitelmansa
Jokaisella palvelulla on rooli suhteessa
yhteiseen suunnitelmaan
Palvelun
johtaminen
Huomio palveluiden välisessä
yhteistyössäHuomio asiakkuudessa
Ei palveluita koordinoivaa tahoa Asiakkuuden johto vastuutettu
Palvelukulttuuri
Palvelusysteemi ei edellytä
yhteistyötä
Yhdessä tekeminen on
palvelusysteemin tapa toimia
Palvelut itsenäisiä Palvelut riippuvaisia toisistaan
Mikä erottaa alhaisen ja korkean lastensuojelun
palvelutarpeen kuntia?
Suomen kunnat jakautuvan lastensuojelun avohuollon ja sijoitusten palvelutarpeen perusteella
kolmeen ryhmään.*
• Alhaisen palvelutarpeen kuntiin (15 %:ia kunnista)
• Keskimääräisen palvelutarpeen kuntiin (49 %:ia kunnista, ml. Raahe, Siikajoki ja Pyhäjoki)
• Korkean palvelutarpeen kuntiin (36 %:ia kunnista)
* Klusterianalyysi 52 kuntataloutta ja palvelujen käyttöä mittaavan muuttujan perusteella. Otoksena kaikki Suomen kunnat. Lähteenä THL:n SOTKAnet.
Kuntia erottavat tekijät
Toimeentulo
• Työttömyys
• Toimeentulotukea saavien nuorten ja
lapsiperheiden osuus
• Asumistukea saavien osuus
• Pienituloisuusaste
Perhekunta
• Lapsiperheiden osuus (neg korr.)
• Avioerojen osuus
• Yksinhuoltajien osuus
Mielenterveys
ja päihteet
• Mielenterveydellisistä syistä
sairaalahoitoa saaneiden nuorten osuus
• Päihteiden vuoksi vuodeosastolla
hoidettujen osuus.
Rikollisuus Poliisin tietoon tulleiden rikosten määrä.
Keskeiset huomiot
Alhaisen ja korkean palvelutarpeen kuntia erottavat kysymykset
• työllisyydestä ja toimeentulosta
• perheiden eheydestä
• henkisestä ja fyysisestä hyvinvoinnista.
Lastensuojelun palvelutarpeen kasvun suitsiminen edellyttää panostuksia
• perustoimeentulon varmistamiseen
• perheiden arjen sujumiseen
Perheiden hyvinvoinnin tukeminen ja ennakoiva lastensuojelu on siten myös elinkeino- ja koulutuspoliittinen kysymys.
Muutosmatka toiminnoista asiakkuuksiin
Vaihe 1
Asiakkuuden haltuunotto
Vaihe 2 Verkostopohjaisen
toimintamallin käyttöönotto
Vaihe 3 Oppivan
organisaation käyttöönotto
Palvelusysteemit Palvelusysteemit ja verkosto-pohjainen toimintamalli
Palvelu 1
Palvelu 2
Palvelu 5
Palvelu 4
Palvelu 3
Palvelu 6
Osaa-minen
Osaa-minen
Osaa-minen
Osaa-minen
Osaa-minen
Osaa-minen
Osaa-minen
Osaa-minen
Osaa-minen
Osaa-minen
Esityksemme sisältö
1. Jaetun asiakkuuden haaste
2. Toiminnoista asiakkuuksiin
3. Korjaavista toimenpiteistä
hyvinvoinnin tukemiseen
4. Onnistumisen mittarit
Uudet ratkaisut
Perhe palvelusysteemissä
• Perhe tuentarpeineen toiminnan keskiössä
• Neuvola – varhaiskasvatus – perusopetus – 2. aste -
selkäranka
• Toimivat erityispalvelut peruspalveluiden tukena
• Tarvitsemme uudenlaista yksilölliset tarpeet huomioivaa
palveluajattelua
• Tarvitsemme luottamusta vaalivia matalampia
organisaatiorakenteita, jatkuvaan oppimiseen perustuvaa ja
asiakkaiden tiedon huomioon ottavan palvelujärjestelmän
• Perheen hyvinvoinnin tulee olla näkökulmana läsnä
talouden, koulutuksen ja työllisyyden keskusteluissa
Uudet ratkaisut
Yhteisöllisyyden vahvistaminen
• Asiakkaan ja yhteisön roolin uudenlainen
ymmärtäminen
• Hauraan yhteisörakenteen tukeminen
• Hyvinvointia tuetaan hyvinvointia lisäämällä
• Merkityksellisyyden ja osallisuuden kokemus
yhteisössä.
• Talouden, koulutuksen ja työllisyyden
huomioiminen
Uudet ratkaisut
Yritysten ja yhteisöjen uudenlainen osallistaminen
• Palveluja ei ole
tarkoituksenmukaista, toteuttaa
ainoastaan julkisen
palveluntarjoajan resursseja
käyttäen.
• Hyvinvoinnin lisäämiseen
keskittyvien palvelujen
kehittäminen ja tarjoaminen
edellyttää yritysten ja
yhteisöjen uudenlaista
osallistumista.
• Investointien ja kumppanuuksien
rahoittaminen edellyttää pitkällä
aikavälillä syntyvien hyötyjen
näkyväksi tekemistä.
Esityksemme sisältö
1. Jaetun asiakkuuden haaste
2. Toiminnoista asiakkuuksiin
3. Korjaavista toimenpiteistä
hyvinvoinnin tukemiseen
4. Onnistumisen mittarit
Onnistumisen mittarit
• Lastensuojelun kustannusten haltuunotto ja pienentäminen
(toiminnan tehokkuus)
• Hyvinvoinnin ja onnellisuuden kokemuksen kasvattaminen
kuntalaisten keskuudessa (asiakaskokemus)
Kiitämme huomiostanne
Jonna Heliskoski
Nordic 4sight Communities Oy
Kati Palsanen
SOS-Lapsikylä