Aikapankit uuden talouden malleina?

Teppo Eskelinen

Vasemmistofoorumi

Aikapankki

• Palveluiden vaihtojärjestelmä, jossa suoritusten arvoa mitataan tunnin mittaisina ”toveina”

• Fundamentaalinen idea: Kaikkien aika yhtä arvokasta

• Kirjanpito, jossa voi olla +-50 tovia

• Osa ”vaihtoehtovaluutan” tai ”täydentävän valuutan” (complementary currency) ideaa

• Merkittäviä organisaatioita esim Iso-Britanniassa ja joissakin Etelä-Amerikan maissa

Aikapankit Suomessa

• Osa kansainvälistä verkostoa: CES (community exchange system)

• Lähinnä Stadin Aikapankki, teknisesti ottaen kymmenillä eri paikkakunnilla mutta volyymit erittäin pieniä

• Viime aikoina poliittista huomiota (veroviranomaiset)

• Verottajan ohjeistus (marraskuu 2013): Aikapankkitoiminta rinnastetaan osittain veronalaiseen vaihtotyöhön

Verotus: miksi?

• ”Vaihdettujen palveluiden taloudellista merkitystä on pidettävä marginaalisena […] Elinkeinotoiminnan muodossa harjoitettua toimintaa ei ole havaittu…” (Verohallinto, harmaan talouden selvitysyksikkö)

• ”Sosiaalisen kestävyyden, kaupunkilaisten omaehtoisen elämän ja talouden vakauden edistämiseksi kaupunki selvittää miten se voi tukea aikapankkien toimintaa.” (Helsingin kaupunki, globaalin vastuun strategia)

• Toiminnan pieni volyymi: STAPin ennätyskuukauden transaktiomäärä 350, tovivolyymi 1250

• Alustavia vastauksia: chartalismi, epäselvästi täydentävien/korvaavien järjestelmien luonne, kommodifikaatio/dekommodifikaatio -hyvinvointimalli

Täydentävä / korvaava järjestelmä?

• Mitä korvaava järjestelmä? (markkinat / julkiset palvelut)

• Totaalinen kommodifikaatio: Periaatteessa kaikelle on kaupalliset markkinat, joten aikapankki syrjäyttää jossain mielessä aina jotain teoreettisia kaupallisia palveluita

• Talouskriisimaat: aikapankit todellisia joustomekanismeja

• Englanti: sosiaalisen inkluusion kanava, osallistujat tyypillisesti hyvin pienituloisia (yli puolella kotitalouden vuositulot alle 10k puntaa)

• Toisaalta ”Big Society” ja aikapankit hyvinvointivaltion purkamisen legitimoijana

• Hyväksyttyjä markkinoiden / julkisten palveluiden korvaajia

Entä Suomessa? (1)

• Aikapankkien käyttäjät: kyselyn vastaajien moodi:

• Nainen 76%, akateeminen loppututkinto 51%, yksinasuva 39% (vaihtoehtoina ”taloudessa aikuisia mutta ei lapsia”, ”aikuisia ja lapsia”), ikä 21-34 (38%), huomattavan vähän yli 65-vuotiaita, vain yksittäisiä vaihtoja (1-10) viime vuonna (56%) 

• Ammatillisuus:

• Liittyvätkö aikapankissa tarjoamasi palvelut ammatti-osaamiseesi?

• 10% kyllä, näistä 6% yrittäjä ja tarjoaa samaa, moodi: Ammatti-osaamiseni on aiemmin hankittua ja ei liity nykyiseen palkkatyöhöni lainkaan

Entä Suomessa? (2)

• Palveluiden käyttämättä jättäminen:

• Kaupalliset, ei 81%, julkiset, ei 95%

• On taloudellista merkitystä (huomattavaa pikemmin kuin vähäistä) 10%, toisaalta näille huomattava merkitys

• Syyt käyttää aikapankkia: ”vastustan kapitalismia”; ”haluan tutustua naapureihin”; ”tarvitsen apua” ->näitä motiiveja toisinaan vaikea erottaa toisistaan

• -> Tyypilliselle käyttäjälle ei erityistä taloudellista merkitystä, ei harjoita ”täydentävää” yritystoimintaa, eikä aikapankin rakenne pyri julkisten palveluiden syrjäyttämiseen

Aikapankkien käyttö

• Haetut palvelut: 

• Arjen apua (siivous, muuttoapu, lastenhoito, eläintenhoito, lumityöt, autonrenkaiden vaihto, kukkien kastelu)

• Pienet ammatilliset (kieltenopetus, hiustenleikkuu, hieronta, verhoilu, puutarhanhoito, atk-apu, kirjanpito, kielenkäännökset)

• On vaikea sanoa, missä menee avun ja ammatillisuuden raja

”Mitä koet saavasi aikapankeista?” (1)

• 1 Aidot ihmiset (vs markkinoiden paheet). Kokemus ”aitouden”, ”inhimillisyyden” jne katoamisesta markkinoilla

• ”Ihmiset vaihtavat palveluksia ihmisinä, eivät markkinatalousnappuloina rahan kiilto silmissä;. ”Pientä jeesiä (erottuen kaupallisista palveluista)”; ”Henkilökohtaamisia joista saa sosiaalisesti mielihyvää, eikä pelkkää tietokoneen kautta tapahtuvaa palvelua..”; ”Aikapankkilaisilla ei ole taka-ajatuksena myydä tuotetta”; ”Kontaktit lähempänä kaveruutta kuin asiakassuhdetta”; Neuvoja (normaali kaupassa persoonatonta)”; ”Rehellistä jeesiä ihmiseltä ihmiselle”; ”Olen tekemisissä todellisen ihmisen enkä kasvottoman palveluntarjoajan kanssa”.

Mitä koet saavasi aikapankeista? (2)

• 2 Toimii paremmin ja täydentää (markkinoiden hyveiden täydellistymä)

• ”Apu on nopeaa, joustavaa, vilpitöntä”; ”Aikapankin kautta testasin erään yrittäjän palvelua, jota en olisi ilman aikapankkia testannut. Testauksen jälkeen olen käyttänyt samaa palvelua aikapankin ulkopuolella.”; ”Hyvän markkinointikanavan omalle osaamiselleni”; ”Saan yksilöllistä apua, siis täsmäapua juuri omaan ongelmaani”. ”Jos haluaa "ostaa" esim tunnin silitystä, niin se on useimmille kaupallisille yrityksille liian pieni yksikkö.”

Verotus (1)

• Maksetaan tietysti kunhan keino löytyy

• ”Aikapankin jäsenet voisivat esimerkiksi oman osaamisensa mukaisesti avustaa kaupungin ammattihenkilöiden johdolla kaupungin ylläpidossa: puistoalueiden kunnossapidossa, rakennustoimissa, siivoamisessa, puhtaanapidossa, hoivatyössä, hoitotyössä.”

• ”Progression toteuttaminen?”

Verotus (2)

• 2 Verotus on väärin (quid pro quo, verotus yleensä illegitiimiä)

• ”Kaupunki/Valtio ei tee mitää hyvää Aikapankin suhteen joten ei ole mitään syytä maksaa sille veroa aikapankin tiimoilta. Yhtähyvin valtio voisi vatia veroa auringon katselusta.”; ”Anteeksi, miksi pitäisi maksaa veroa esim. kaupungille? Mitä kaupunki on tehnyt tämän yhteiskunnallisen kanavan hyödyksi?”; ”Vero on varkautta”.

Rahan poliittisuus

• Raha ja tuotanto: kumpi ohjaa kumpaa?

• Poliittinen neutraalius (”refleksiivinen” rahoitusteoria): raha ainoastaan heijastaa tuotannon luomia tulo- ja varallisuuseroja

• vs kysymys rahan luomisen tavoista ja ehdoista on itsessään poliittinen

• Eräs vastaus jälkimmäiseen linjaan on ollut ”vaihtoehtovaluuttojen” / ”täydentävien” valuuttojen luominen: paikallisrahat, arvoa uudelleen määrittelevät rahajärjestelmät

Mitä raha on?

• Rahalle voi antaa kaikenlaisia ilmenemismuotoja:

• Smith: kala, naulat jne

• Tai villimpää: "Esitän utopian nimettömästä kaupungista, jonka ainoana valuuttana käytettäisiin verenseisautusyrttien positiivisia ominaisuuksia." (André Breton)

• Mutta raha on aina vahvistettu juridinen sopimus, velkasuhteen merkintä

Samanlaiset rahat

• Sekä “toviraha” että “tavallinen” raha ovat molemmat pohjimmiltaan velkasuhteiden kirjanpitojärjestelmiä

• Onko ”aika” itse asiassa yhtä tarkka mittari palveluiden arvolle kuin raha (palvelut usein yksityisiä monopoleja, palveluiden tuottavuuden mittaaminen vaikeaa)…?

Erilaiset rahat

• “Tavallisen” rahan poliittisuus: rahan luomisen ehdot (myös inflaatio)

• Aikapankkirahassa vallitsevan varallisuuden määrällä ei ole oikeastaan mitään merkitystä, ainoastaan “rahan kiertonopeudella”.

• Esim. 100 toviyksikön luominen kaikille -> mitään ei tapahtuisi -> rahan luomisen ehdoilla ei sinänsä merkitystä

• Toisaalta myös aikarahaa voi säilyttää “varallisuutena”. (Kuten monet näyttävät tekevän, koska sen käyttäminen on “kiusallista”…)

• Transaktiot vs investoinnit: aikapankkiraha voi lisääntyä vain transaktioiden kautta, “tavallinen raha” tulee kiertoon investointien kautta

• Rahan äärivaihdettavuus, likviditeetti, universalismi, ”short-termism” vs rajattu raha: Yhteisö määrittelee sisäisesti rahan käytön rajat (arvot ja etiketti)

Poliittisuuden muodot

• Poliittisuus ei siis lisärahan luomisen ehdoissa vaan rahan rajojen kontrollissa (”tovietiketti”)

• Poliittinen kysymys figuroituu aidosti yhteisön sisäisenä politiikkana: perusarvot, edustavuus, rajojen venyttäminen

• Politiikan ilmenemismuotoja esim suhtautuminen yritystoimintaan, tavaran myyntiin jne., nyt myös suhtautuminen verotukseen

• Viime kädessä kysymys aikapankkirahan universalisoitumisesta on yhteisön sisäisen politiikan kysymys