X-NIR mittalaitteen testaus ja vertailu Valion NIR-analyysiin

17.5.2019, ÄLYREHU-hanke

Oulun yliopisto

Mittaus pellolla

käsikäyttöisellä

NIR-mittalaitteellaLämpösummaan perustuvat

palvelut

- D-arvoennuste (LUKE/Karpe-hanke)

- D-arvoennuste (Mtech avoin)

- WisuEnnuste (Mtech maksullinen)

- Ruohon korkeuden mittaus

(satoennusteviivain)

- Muut satotasomittarit (CEDA satolautanen)

Valion korjuuaikapalvelu

Nurmen kasvun ja korjuuajan seuranta

Peltomittaukset 6 eri lohkolla Sotkamossa. Mittauksia tehtiin

28.5. – 6.8.2018 välisenä aikana, parhaimmillaan joka päivä.

Oulun yliopisto

0102030405060708090100

10.4. 30.5. 19.7. 7.9.

1. sato XNIR

1. sato Artturi

2. sato Artturi

2. sato XNIR

0

50

100

150

200

250

300

350

20.5. 30.5. 9.6. 19.6. 29.6. 9.7. 19.7. 29.7. 8.8. 18.8.

Ku

iva-

ain

e (g

/kg)

Mittauspäivä

Kuiva-aine

0

50

100

150

200

250

300

20.5. 30.5. 9.6. 19.6. 29.6. 9.7. 19.7. 29.7. 8.8. 18.8.

Val

kuai

nen

(g/k

g ka

)

Mittauspäivä

Valkuainen

0

100

200

300

400

500

600

700

20.5. 30.5. 9.6. 19.6. 29.6. 9.7. 19.7. 29.7. 8.8. 18.8.

ND

F (g

/Kg

ka)

Mittauspäivä

NDF-kuitu

0

20

40

60

80

100

20.5. 30.5. 9.6. 19.6. 29.6. 9.7. 19.7. 29.7. 8.8. 18.8.Tu

hka

(g/

kg k

a)

Mittauspäivä

Tuhka

Laitevalmistajan lisäkalibrointi

1. sadon näytteillä satojen välissä

Mittaus pellolla

käsikäyttöisellä

NIR-mittalaitteella

Nurmiheinälohko: 1. ja 2. sato

Oulun yliopisto

2. sato kuiva-aine

150

170

190

210

230

250

24.7. 29.7. 3.8. 8.8.

Kuiv

a-a

ine (

g/k

g)

L1 seosnurmi

150

170

190

210

230

250

24.7. 29.7. 3.8. 8.8.

L2 seosnurmi

150

170

190

210

230

250

24.7. 29.7. 3.8. 8.8.

Kuiv

a-a

ine (

g/k

g)

L4 nurmiheinä

150

170

190

210

230

250

24.7. 29.7. 3.8. 8.8.

L3 nurmiheinä

150

170

190

210

230

250

24.7. 29.7. 3.8. 8.8.

L5 apilapitoinen nurmi

150

170

190

210

230

250

24.7. 29.7. 3.8. 8.8.

L6 apilapitoinen nurmi

Mittaus pellolla

käsikäyttöisellä

NIR-mittalaitteella

Oulun yliopisto

100

120

140

160

180

200

220

24.7. 29.7. 3.8. 8.8.

Raakavalk

uain

en (

g/k

g k

a)

L1 seosnurmi

100

120

140

160

180

200

220

24.7. 29.7. 3.8. 8.8.

L2 seosnurmi

100

120

140

160

180

200

220

24.7. 29.7. 3.8. 8.8.

Raakavalk

uain

en (

g/k

g k

a)

L4 nurmiheinä

100

120

140

160

180

200

220

24.7. 29.7. 3.8. 8.8.

L3 nurmiheinä

2. sato raakavalkuainen

100

120

140

160

180

200

220

24.7. 29.7. 3.8. 8.8.

L6 apilapitoinen nurmi

Mittaus pellolla

käsikäyttöisellä

NIR-mittalaitteella

100

120

140

160

180

200

220

240

24.7. 29.7. 3.8. 8.8.

L5 apilapitoinen nurmi

Oulun yliopisto

320

370

420

470

520

570

620

24.7. 29.7. 3.8. 8.8.

L2 seosnurmi

320

370

420

470

520

570

620

24.7. 29.7. 3.8. 8.8.

ND

F K

uitu (

g/k

g k

a)

L4 nurmiheinä

320

370

420

470

520

570

620

24.7. 29.7. 3.8. 8.8.

ND

F K

uitu (

g/k

g k

a)

L1 seosnurmi

2. sato NDF-kuitu

320

370

420

470

520

570

620

24.7. 29.7. 3.8. 8.8.

L3 nurmiheinä

320

370

420

470

520

570

620

24.7. 29.7. 3.8. 8.8.

L5 apilapitoinen nurmi

320

370

420

470

520

570

620

24.7. 29.7. 3.8. 8.8.

L6 apilapitoinen nurmi

Mittaus pellolla

käsikäyttöisellä

NIR-mittalaitteella

Oulun yliopisto

40

60

80

100

24.7. 29.7. 3.8. 8.8.

Tuhka (

g/k

g k

a)

L1 seosnurmi

40

60

80

100

24.7. 29.7. 3.8. 8.8.

L2 seosnurmi

40

60

80

100

24.7. 29.7. 3.8. 8.8.

Tuhka (

g/k

g k

a)

L4 nurmiheinä

2. sato tuhka

40

60

80

100

24.7. 29.7. 3.8. 8.8.

L5 apilapitoinen nurmi

40

60

80

100

24.7. 29.7. 3.8. 8.8.

L3 nurmiheinä

40

60

80

100

24.7. 29.7. 3.8. 8.8.

L6 apilapitoinen nurmi

Mittaus pellolla

käsikäyttöisellä

NIR-mittalaitteella

Oulun yliopisto

Mittaus pellolla

käsikäyttöisellä

NIR-mittalaitteella

Mittalaitteen ero Artturi-tuloksiin

0%

5%

10%

15%

20%

25%

30%

35%

40%

Lohko 1seosnurmi

Lohko 2seosnurmi

Lohko 3nurmiheinä

Lohko 4nurmiheinä

Lohko 5apilapit. nurmi

Lohko 6apilapit. nurmi

2. sadon peltomittausten keskiarvopoikkeama Artturi-tuloksista

Kuiva-aine Raakavalkuainen Kuitu Tuhka

Apilapitoinen nurmi poikkeaa tuloksissa→ Kasvilajikohtaiset laitekalibroinnit tarpeen?

Oulun yliopisto

Mittaus pellolla

käsikäyttöisellä

NIR-mittalaitteella

Oulun yliopisto

Artturi

XNIR

200

250

300

350

400

450

500

550

600Kuiva-aine (g/kg)

0

20

40

60

80

100

120

140

160

180

Valkuainen (g/kg ka)

400

450

500

550

600

650NDF-kuitu (g/kg ka)

0

20

40

60

80

100Tuhka (g/kg ka)

Mittaus

käsikäyttöisellä

NIR-mittalaitteella

XNIR vs Artturi: säilörehunäytteet 16 kpl

(laitteen alkuperäinen kalibrointi)

Oulun yliopisto

Mittalaitteen ero (%) Artturi-tuloksiinMittaus

käsikäyttöisellä

NIR-mittalaitteella

Oulun yliopisto

Mittalaitteen ero Artturi-tuloksiin

Säilörehu vs. tuorenurmi

Mittaus

käsikäyttöisellä

NIR-mittalaitteella

0%

5%

10%

15%

20%

25%

Säilörehu Tuorenurmi

XNIR-mittausten keskiarvopoikkeama Artturi-tuloksista

Kuiva-aine Raakavalkuainen Kuitu Tuhka

• Säilörehu-näytetyypille ei tehty

lisäkalibrointia (Eurooppa-kalibrointi)

• Säilörehu tasalaatuisempaa, joten

näytteen vaihtelu pienempää (toisaalta

näytemäärä kuitenkin yli puolet pienempi)

Oulun yliopisto

• Mittalaitteen osalta tehtävä vielä lisäkalibrointeja

isommalla näytemäärällä

• apilapitoiselle nurmelle oma kalibrointi

• säilörehulle myös tarpeellinen

• D-arvon ennustemalli tehty pienellä näytemäärällä

→ ennusteen tarkennus lisänäytteillä

→ lisäkalibrointi voi myös huonontaa ennustetta

JohtopäätöksiäMittaus pellolla

käsikäyttöisellä

NIR-mittalaitteella