26
UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO 2020 -maakuntastrategia Etelä-Savon maakuntaliiton julkaisu 118:2012

Uusiutuva Etelä-Savo -maakuntastrategia 2020

Embed Size (px)

DESCRIPTION

Uusiutuva Etelä-Savo -maakuntastrategia

Citation preview

Page 1: Uusiutuva Etelä-Savo -maakuntastrategia 2020

WWW.ESAVO.FI

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO 2020 -maakuntastrategia

Etelä-Savon maakuntaliiton julkaisu 118:2012

Page 2: Uusiutuva Etelä-Savo -maakuntastrategia 2020
Page 3: Uusiutuva Etelä-Savo -maakuntastrategia 2020

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO 2020-maakuntastrategia

ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITON JULKAISU 118: 2012

Page 4: Uusiutuva Etelä-Savo -maakuntastrategia 2020

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO 2020 -maakuntastrategia

Etelä-Savon maakuntaliiton julkaisu 118:2012

Etelä-Savon maakuntaliittoHallituskatu 3 A 50100 MIKKELIpuh. 015-321 130 email: [email protected] faksi 015-321 1359

ISBN 978-952-5932-10-2 (verkkojulkaisu)ISSN 1455-2930

Page 5: Uusiutuva Etelä-Savo -maakuntastrategia 2020

SISÄLLYS

sivu

JOHDANTO 1

PROSESSIN KUVAUS 2

ETELÄ-SAVON LÄHTÖKOHDAT JA TOIMINTAYMPÄRISTÖ 3

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO 2020 -maakuntastrategia 7

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO 2020 - VISIO JA PÄÄTAVOITTEET 8

MENESTYKSEN VETURIT 9 Veturi: MENESTYVÄ YRITYSTOIMINTA Etelä-Savon avaintoimialat toimivat kannattavasti ja ekotehokkaasti 9

Veturi: OSAAVA TYÖVOIMA JA HYVÄ INNOVAATIOYMPÄRISTÖ Koulutus- ja tutkimus palvelee maakunnan elinkeino- elämää ja tukee erityisesti kärkiosaamisalojen menestystä 12

Veturi: LAADUKKAAT HYVINVOINTIPALVELUT Etelä-Savo on väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen mallimaakunta 15

Veturi: HYVÄ TOIMINTAYMPÄRISTÖ Etelä-Savo on vetovoimainen elinkeinoelämän, asumisen ja vapaa-ajan maakunta 16

TOTEUTUS JA SEURANTA 17 Strategian toimeenpanon vastuutaulukko 17 Seurantamittarit 18

Page 6: Uusiutuva Etelä-Savo -maakuntastrategia 2020
Page 7: Uusiutuva Etelä-Savo -maakuntastrategia 2020

1

Johdanto

Mikä on maakuntastrategia?

Uusiutuva Etelä-Savo 2020 -maakuntastrategia osoittaa maakunnan pitkän aikavälin tavoitellun ke-hityksen. Siihen on kirjattu yksiin kansiin maakunnan eri toimijoiden yhteinen näkemys ja tahtotila ta-voitellusta kehityksestä sekä kehittämisen painopisteistä. Maakuntastrategia on tarkoitettu yhtä lail-la maakunnan toimijoiden omaan käyttöön yhteisenä tahdonilmaisuna kuin viestiksi maakunnan ulko-puolelle: tähän suuntaan me tahdomme Etelä-Savoa kehittää.

Maakuntastrategia on nimensä mukaisesti strateginen asiakirja, joka niin ollen sisältää ainoastaan pit-kän aikavälin strategiset linjaukset ts. kehittämisen päätavoitteet. Se ei sisällä alueellisen kehittä-misen tavoitteiden koko kirjoa lukuisine toimenpiteineen. Maakuntastrategian linjauksia toteutetaan nelivuotiskausittain laadittavalla maakuntaohjelmalla ja sen vuosittaisella toteuttamissuunnitelmalla. Niihin on kirjattu yksityiskohtaisemmat tavoitteet, toimenpiteet ja kehittämishankkeet.

Tarkistetun maakuntastrategian pohjalta käynnistetään heti perään vuosia 2015-2018 koskevan maa-kuntaohjelman laadinta. Maakuntaohjelma on strategian toimeenpanon keskeinen työkalu. Siinä so-vitaan maakuntastrategian toteuttamiseksi tarvittavista tarkemmista tavoitteista ja toimenpiteistä.

Etelä-Savo 2020 on aiemman maakuntastrategian (2009) tarkistus, mutta päivitysprosessi on tuot-tanut myös kokonaan uusia sisältöjä. Strategian linjaukset on tarkistettu ja täydennetty sekä jäsen-nelty osin uudelleen. Päivittämisen yhteydessä maakuntastrategian tarkastelutähtäin siirrettiin vuo-teen 2020. Maakuntastrategian tarkistamisella pohjustettiin samalla myös EU:n tulevan ohjelmakau-den 2014-2020, seuraavan maakuntaohjelman 2015-2018 valmistelun sekä maakuntakaavoituksen sisältötarpeita.

Maakunnan suunnittelujärjestelmä

TOIMINNOT JA HANKKEET

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA

KUNTAKAAVOITUS

ELY-STRATEGIA

MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNTAKAAVA

Budj.rahoitus

Kuntaraha

Yksityinenrahoitus

EU-ohj.rahoitus

TOTSU

Page 8: Uusiutuva Etelä-Savo -maakuntastrategia 2020

2

Maakuntastrategia laaditaan tai päivitetään nelivuotisessa suunnittelusyklissä valtuustokausittain.

Maakuntavaltuusto hyväksyi Uusiutuva Etelä-Savo -maakuntastrategian toukokuussa 2009. Strategia valmisteltiin yhteistyössä jäsenkuntien, valtion aluehallintoviranomaisten sekä muiden keskeisten si-dosryhmien kanssa vuoden mittaisessa työprosessissa. Strategiatyön tavoitteena oli löytää ne menes-tystekijät, joiden avulla Etelä-Savon väestö- ja talouskehityksessä saadaan käänne parempaan ja Ete-lä-Savo saadaan näkyväksi maakunnan ulkopuolella. Strategian toteutumista on seurattu vuosittain muun muassa strategiaseminaarissa sekä maakuntapäivillä.

Strategian tarkistaminen käynnistettiin maaliskuussa 2012 yhteistyötahoille järjestytyssä seminaaris-sa, jossa tarkasteltiin Etelä-Savon asemaa muuttuvassa toimintaympäristössä sekä arvioitiin nykyisen strategian sisältöjä ja muutostarpeita. Seminaarin tuloksena todettiin, että strategian keskeisimmät tavoitteet, muuttovoitto ja vahvistuva aluetalous, ovat edelleen realistisia tavoitteita.

Käynnistysseminaarissa saatua evästystä sekä muuta päivitystyössä hyödynnettävää aineistoa (mm. ajankohtaiset sektorisuunnitelmat ja -ohjelmat) tarkasteltiin kevään ja kesän aikana kuudessa valmis-telufoorumissa. Silloisen strategian painopisteiden pohjalta muodostetut teemafoorumit arvioivat si-tä, vastaavatko strategian sisällöt näköpiirissä oleviin haasteisiin ja missä kohdin ovat suurimmat päi-vittämistarpeet. Foorumeissa oli mukana kaikkiaan 140 asiantuntijaa, jotka edustivat kuntakenttää ja valtion aluehallintoa, elinkeinoelämää, työmarkkinajärjestöjä, korkeakouluja, oppilaitoksia sekä mui-ta toimijoita.

Valmistelufoorumien teemat:teknologia- ja puutuoteteollisuus, metsä- ja maatalousmatkailu ja kaupalliset palvelutkoulutus, tutkimus, innovaatiotvetovoima ja väyläthyvinvointiVenäjä

Erillisiä taustaselvityksiä tarkistamiskierroksella ei tehty, mutta työssä hyödynnettiin olemassa olevaa tiedontuotantoa kuten maakuntaliiton ja Ely-keskuksen ennakointiyhteistyötä sekä samanaikaises-ti valmisteltuja maakunnallisia sektoriohjelmia. Tarkistustyössä huomioitiin myös ajankohtaiset valta-kunnalliset tavoitelinjaukset ja sekä keskeisten hallinnonalojen strategialinjaukset.

Foorumityöskentelyn tulosten pohjalta koottu luonnos tarkistetuksi maakuntastrategiaksi - Uusiutu-va Etelä-Savo 2020 -maakuntastrategia - esiteltiin yhteistyökumppaneille elokuussa pidetyssä semi-naarissa. Luonnosta viimeisteltiin seminaarissa saatujen kommenttien pohjalta ja siitä pyydettiin syys-kuussa kommentit 61 sidosryhmätaholta.

Maakuntastrategian päivittämisen lähtökohtia ja työn etenemistä esiteltiin maakuntahallitukselle pro-sessin aikana. Maakuntahallitus päätti 22.10.2012 kokouksessaan esittää tarkistetun maakuntastrate-gian maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi.

Maakuntavaltuusto hyväksyi Etelä-Savon tarkistetun maakuntastrategian syysvaltuustossa 26.11.2012.

Prosessin kuvaus

Page 9: Uusiutuva Etelä-Savo -maakuntastrategia 2020

3

Etelä-Savon lähtökohdat ja toimintaympäristö

Etelä-Savon menestys ja kilpailukyky muuttuvassa toimintaympäristössä pohjautuu siihen, että osaam-me hyödyntää maakunnan omia vahvuuksia ja mahdollisuuksia sekä toisaalta rajoittaa tai kääntää pa-rempaan maakunnan kannalta heikkoja lähtökohtia tai kielteisiä kehitysilmiöitä. Etelä-Savon maakun-taprofiili kertoo eräiden muuttujien osalta maakunnan lähtökohdista koko maahan nähden.

ETELÄ-SAVON MAAKUNTAPROFIILI (% koko maasta)

Etelä-Savon väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 153 738 henkeä. Vuodesta 2001 vuoteen 2011 väkiluku on vähentynyt reilulla 10 700 henkilöllä (-6,5 %). Itä-Suomen maakuntien pitkän aikavälin (1990-2011) väkilukukehitystä tarkasteltaessa väestön väheneminen on ollut Etelä-Savossa Kainuu jälkeen voimakkainta.

Page 10: Uusiutuva Etelä-Savo -maakuntastrategia 2020

4

Viime vuosien aikana on muuttoliikkeessä kuitenkin tapahtunut hienoista kohentumista. Suuret muut-totappioluvut ovat pienentyneet ja entistä nuoremmissa ikäluokissa on päästy joinakin viime vuosi-na muuttovoiton puolelle. Vaikka nuoria lähtee paljon pois opiskelun ja työn perässä, on muuttolii-ke vilkasta myös Etelä-Savoon päin ja muuttotappio kääntyy plussalle heti 30-vuotiaiden ikäluokasta lähtien.

Etelä-Savon väestön ikääntyessä luonnollinen väestönmuutos (syntyneet-kuolleet) vähentää väestöä huomattavasti muuttoliikettä enemmän eikä tuntuvakaan muuttovoitto riitä kääntämään väkilukuke-hitystä kasvuun.

VÄKILUVUN KEHITYS MAAKUNNITTAIN 1990-2011

KOKONAISNETTOMUUTTO ETELÄ-SAVOSSA IKÄRYHMITTÄIN 2002-2011, henkilöä keskimäärin vuodessa

Page 11: Uusiutuva Etelä-Savo -maakuntastrategia 2020

5

Bruttokansantuotteella mitaten Etelä-Savo oli maan kolmanneksi heikoin maakunta vuonna 2009. Maakunta on kuitenkin hienoisesti parantanut tilannettaan viime vuosina ja on BKT-indeksissä (koko maa=100) noussut välitavoitteeksi asettamansa 75 %:n paremmalle puolelle.

BKT MAAKUNNITTAIN2009, €/asukas

Maailma muuttuu – suuret globaalit haasteet väestökehitys, ilmastonmuutos, globalisaatiokehitys se-kä energia koskettavat kaikkia maita ja alueita. Maailmanlaajuiset, eurooppalaiset ja valtakunnalli-set muutostrendit vaikuttavat entistä enemmän ja nopeammin myös Etelä-Savon kehitykseen. Omil-la päätöksillämme emme voi vaikuttaa kaikkiin kehityskulkuihin. Omilla toimillamme voimme sen si-jaan vaikuttaa siihen, miten hyödynnämme Etelä-Savon näkökulmasta myönteisiä kehitysilmiöitä ja miten onnistumme ennalta torjumaan tai kompensoimaan kannaltamme negatiivisten kehitysilmiöi-den vaikutusta.

Keskeisiä havaintoja toimintaympäristön muutoksista esitetään matriisimallissa, jossa on maakun-tastrategian päämäärittäin tarkasteltu maailmanlaajuisia ja eurooppalaisia muutostrendejä, kehityst-rendejä Suomessa ja näkymiä Etelä-Savossa.

Page 12: Uusiutuva Etelä-Savo -maakuntastrategia 2020

6

ETE

-SA

VO

N T

OIM

INTA

YM

RIS

TÖ S

UO

ME

SS

A, E

UR

OO

PA

SS

A J

A M

AA

ILM

AS

SA

SUOMIM

ENES

TYVÄ

YRI

TYST

OIM

INTA

OSA

AVA

TYÖ

VOIM

A ja

HYV

ÄIN

NO

VAAT

IOYM

PÄRI

STÖ

LAAD

UKKA

ATH

YVIN

VOIN

TIPA

LVEL

UTH

YVÄ

TOIM

INTA

YMPÄ

RIST

ÖKANSAINVÄLINEN & EUROOPPA ETELÄ-SAVO

Maa

ilman

talo

uden

epä

vaka

us ja

enn

usta

mat

to-

muu

s, EU

:n ra

hoitu

skrii

si, v

altio

ntal

ouks

ien

bud-

jett

ivaj

eet

Kans

ainv

älis

en k

aupa

n va

paut

umin

en ja

tkuu

,Ve

näjä

WTO

:n jä

sen

Kans

ainv

älin

en k

ilpai

lu k

irist

yy, s

äänt

elem

ätön

m

arkk

inat

alou

s va

hvis

taa

otet

taan

Yrity

sten

kan

sain

välis

tym

inen

ja v

erko

stoi

tum

i-ne

n lis

äänt

yy

Suun

nitt

elu-

/tuo

teke

hity

sosa

amis

en ja

tuo

tann

on

(suo

ritta

va t

yö) a

luee

lline

n er

iyty

min

en ja

kes

kit-

tym

inen

jatk

uu

Suom

i ava

utuu

ja k

ansa

invä

listy

y yh

teis

kunt

ana

ja

kans

anta

lout

ena:

- ju

lkis

et p

alve

lum

arkk

inat

ava

utun

eet

- yr

ityks

et k

ansa

invä

listy

vät,

tuot

anto

a ul

kom

aille

Suom

i yhä

vah

vem

min

sid

oksi

ssa

kv-t

alou

teen

, m

arkk

inoi

hin,

lain

sääd

äntö

ön ja

sop

imuk

siin

Suom

i kilp

aile

e os

aam

isel

la ja

tie

dolla

Työv

oim

an ri

ittäv

yys

ulko

mai

sta

työv

oim

aa

maa

han,

työ

urie

n pi

dent

ämin

en

Kans

ainv

älis

tym

inen

& v

erko

stoi

tum

inen

lisä

änty

-vä

t (y

rityk

set,

kork

eako

ulut

, tut

kim

usla

itoks

et)

Alue

iden

väl

inen

kilp

ailu

kiri

styy

- hu

ippu

osaa

jista

kilp

ailla

an

Osa

amin

en k

eski

ttyy

alu

eelli

sest

i

Osa

amis

en ja

inno

vatii

visu

uden

mer

kity

s m

enes

-ty

stek

ijänä

kor

ostu

u

Ihm

iste

n lii

kkuv

uus

ja k

ansa

invä

listy

min

en li

sään

-ty

vät,

väes

tön

ja h

yvin

voin

nin

kesk

ittym

inen

kas

-vu

alue

ille

jatk

uu

Teol

listu

neet

läns

imaa

t, Ja

pani

ja V

enäj

ä ik

äänt

y-vä

t, el

iniä

nodo

te n

ouse

e

Elin

taso

saira

udet

lisä

änty

vät

läns

imai

ssa

Hyv

invo

intip

alve

luje

n ta

rve

muu

ttuu

ja k

asva

a

Julk

isen

tal

oude

n ki

reys

rajo

ittaa

pal

velu

tuot

anto

-m

ahdo

llisu

uksi

a

Meg

atre

ndie

n ja

nop

ean

muu

tosk

ehity

ksen

hal

lin-

ta o

n ha

aste

, (m

m. s

uurk

aupu

nkie

n ka

svu/

sosi

aa-

liset

ong

elm

at)

Alue

rake

nne

ja s

en m

uuto

sten

hal

linta

on

kasv

ava

kilp

ailu

kyky

teki

Ympä

ristö

asio

iden

ja k

estä

vän

kehi

tyks

en p

eria

at-

teid

en m

erki

tys

kasv

aa

Alue

iden

väl

inen

kilp

ailu

kov

enee

Tuot

anno

n ra

kenn

emuu

tos

jatk

uu (m

etsä

talo

us,

maa

talo

us)

Koul

utus

järje

stel

miä

vah

vist

etaa

n m

aaku

nnan

os

aam

is-

ja t

yövo

imat

arpe

iden

muk

aise

sti

Inno

vaat

io ja

t&

k-to

imin

toja

vah

vist

etaa

n va

litui

l-la

kär

kial

oilla

yrit

yste

n ta

rpee

t hu

omio

iden

Palv

elus

ekto

rin y

ritys

toim

inta

a/ty

öllis

tävy

yttä

va

hvis

teta

an

Piet

arin

alu

een

ja V

enäj

än li

iket

oim

inta

mah

dolli

-su

udet

tär

keä

voim

avar

a

Suom

i men

esty

y os

aam

isel

la, t

iedo

illa

ja e

rikoi

s-tu

mis

ella

- hu

ippu

osaa

min

en ja

inno

vatii

visu

us k

oros

tuva

t

Osa

amin

en ja

resu

rssi

t ke

skitt

yvät

alu

eelli

sest

iai

empa

a vo

imak

kaam

min

- ki

lpai

lu re

surs

seis

ta k

oven

ee

Kork

eako

ulut

ja t

utki

mus

laito

kset

sek

ä II-

aste

en

koul

utus

tär

keitä

alu

eelli

sia

men

esty

stek

ijöitä

Alue

iden

väl

inen

kilp

ailu

kov

enee

Suom

i ikä

änty

y ja

elä

köity

y, e

liniä

nodo

te n

ouse

e

Hyv

invo

intip

alve

luje

n ja

-os

aam

isen

tar

ve/k

ysyn

muu

ttuu

ja k

asva

a

Julk

isen

pal

velu

tuot

anno

n ra

kent

eet

ja t

uota

nto-

tava

t m

uutt

uvat

Julk

isen

tal

oude

n ki

reys

rajo

ittaa

pal

velu

tuot

anto

-m

ahdo

llisu

uksi

a

Työv

oim

an ri

ittäv

yys

työ

voim

aa u

lkom

ailta

, ty

öurie

n pi

dent

ämin

en

Muu

tosk

ehity

ksen

hal

linta

on

haas

te:

- ka

upun

gist

umin

en-

väes

tön

kesk

ittym

inen

- m

aase

udun

aut

ioitu

min

en-

tieto

yhte

isku

nta

Ympä

ristö

n, k

estä

vän

kehi

tyks

en ja

eko

teho

kkuu

-de

n m

erki

tys

kasv

aa

Ole

mas

sa o

leva

n in

fran

yllä

pito

muu

ttuv

assa

yh-

teis

kunn

assa

Etel

ä-Sa

vo m

enes

tyy

osaa

mis

ella

, tie

dolla

ja t

ai-

doill

a se

kä v

alitu

ille

aloi

lle e

rikoi

stum

isel

la

Maa

kunn

an k

oulu

tus-

ja in

nova

atio

toim

into

jen

vahv

ista

mis

tarv

e ka

svaa

Kork

eako

ului

lla, t

utki

mus

laito

ksill

a ja

kär

kiyr

ityk-

sillä

tär

keä

vetu

riroo

li m

aaku

nnan

kan

sain

välis

-ty

mis

essä

ja k

aike

npuo

lisen

men

esty

ksen

gen

e-ro

inni

ssa

Väes

tö v

ähen

ee, i

kään

tyy

ja e

läkö

ityy,

elin

iäno

do-

te n

ouse

e

Vapa

a-aj

an a

sutu

s lis

äänt

yy, o

sa-a

ika-

asum

inen

yl

eist

yy

Tarv

e pa

lvel

utuo

tann

on k

ysyn

täta

rpei

den

muk

ai-

seen

keh

ittäm

isee

n ka

svaa

Julk

isen

pal

velu

tuot

anno

n ra

kent

eet

ja t

oteu

tta-

mis

tava

t m

uutt

uvat

Julk

isen

tal

oude

n ki

reys

rajo

ittaa

pal

velu

tuot

anto

-m

ahdo

llisu

uksi

a

Työv

oim

apul

aa, t

yövo

imak

apei

kkoj

a

Hei

kko

väes

töpo

tent

iaal

i, m

aan

harv

aan

asut

uim

-pi

a al

ueita

- ra

kent

eelli

sen/

suht

eelli

sen

kilp

ailu

kyvy

n m

ah-

do

llisu

udet

- va

jaak

äytt

öise

n in

fran

yllä

pito

- ”p

iilev

än”

ja h

ajoa

van

infr

an y

lläpi

to

Ympä

ristö

resu

rssi

en v

etov

oim

a ja

alu

etal

oude

lli-

nen

hyöd

yntä

min

en

Vapa

a-aj

an a

sum

isen

ja o

sa-a

ikai

suud

en h

yödy

n-tä

min

en

Page 13: Uusiutuva Etelä-Savo -maakuntastrategia 2020

7

Uusiutuva Etelä-Savo 2020 -maakuntastrategia

Osaavan työvoimansaatavuuden turvaaminen

Osaamisen ja alueellisen koulutusjärjestelmänkehittäminen

Tutkimus- ja innovaatio-toimintojen vaikuttavuus

Venäjän kieli- ja kulttuuri-osaamisen vahvistaminen

Palvelujen laatu javaikuttavuus

Sosiaali- ja terveyspalvelu-jen tuotannon rakenteelli-nen uudistaminen

Kunnallistaloudentasapaino

Näkyvyyden ja vetovoiman vahvistaminen

Saavutettavuuden ja liikennejärjestelmänkehittäminen

Tonttipalvelun tehostaminen

Vesistöjen ja luonnon-varojen kestävä hyödyntä-minen

Teknologia- ja puutuoteteol-lisuuden tki-toiminnan jakilpailukyvyn vahvistaminen

Metsä- ja maataloudentuotantomahdollisuuksienhyödyntäminen jakannattavuus

Matkailu- ja palvelutulonkasvattaminen

Venäjä-liiketoiminnankasvattaminen

Maakunnan luontaistenenergialähteiden hyödyn-täminen

ISS

Ä O

NN

IST

UTA

AN

ke

hitt

ämis

en p

aino

pis

teet

ME

NE

ST

YK

SE

N V

ET

UR

IT

Str

ateg

iset

tavo

itte

et

LAADUKKAATHYVINVOINTIPALVELUT

Etelä-Savo on väestönterveyden ja hyvinvoinnin edistämisen mallimaakunta

HYVÄTOIMINTAYMPÄRISTÖ

Etelä-Savo on vetovoimainen elinkeinoelämän, asumisen ja vapaa-ajan maakunta

MENESTYVÄYRITYSTOIMINTA

Etelä-Savon avaintoimialat toimivat kannattavasti ja ekotehokkaasti

OSAAVA TYÖVOIMA JA HYVÄ INNOVAATIOYMPÄRISTÖ

Koulutus ja tutkimus palvelee maakunnan elinkeinoelämää ja kärkiosaamisalojen menestystä

Visio 2020Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa:

yritystoiminta menestyy ja palvelut ovat laadukkaitahuolehditaan erityisesti lapsiperheiden ja nuorten työmahdollisuuksista ja viihtymisestätoimitaan esimerkillisen ympäristövastuullisestimaailmanluokan kulttuuri- ja muut tapahtumat rikastavat elämisen laatuaarki on sujuvaa ja turvallista sekä paikallisuus elävääpuhdas luonto ja rikas kulttuuriympäristö luovat ainutlaatuiset edellytykset myös matkailulle ja vapaa-ajan

asumiselleHelsingin ja Pietarin läheisyys vauhdittaa elinkeinoelämää ja kulttuuria

LÄPIKÄYVÄT NÄKÖKULMAT

Kansainvälistyminen Nuoret Ympäristö

Page 14: Uusiutuva Etelä-Savo -maakuntastrategia 2020

8

Muuttovoitto

Viimeisten vuosien aikana muuttoliikkeessä on ta-pahtunut hienoista kohentumista pahimpien vuosi-en jälkeen. Suuret muuttotappioluvut ovat pienen-tyneet ja entistä nuoremmissa ikäluokissa on päästy joinakin viime vuosina muuttovoiton puolelle. Vaik-ka nuoria lähtee paljon pois opiskelun ja työn peräs-sä, on muuttoliike vilkasta myös maakuntaan päin ja muuttotappio kääntyy plussalle heti 30-vuotiaiden ikäluokasta lähtien.

Koko väestökehityksen kääntäminen muuttovoittoi-seksi edellyttää, että maakunnassa on tarjolla opis-kelu- ja työpaikkoja sekä virikkeellinen ympäristö eteläsavolaisille sekä muualta muuttaville nuorille. Nuoret arvostavat korkealle myös perhekeskeisyy-den ja ekologisuuden, jotka ovat esillä myös Etelä-Savon maakuntastrategiassa.

Vahvistuva aluetalous

Etelä-Savon aluetalous on bkt-mittareilla jäljessä maan keskiarvosta, mutta maakunta on hienoises-ti parantanut asemaansa viime vuosina. Elinkeino-elämän ja talouden kehittymistä ovat viime vuosina leimanneet maailmantalouden heilahtelut ja kriisit. Etelä-Savon yrityskanta on pk-valtaista ja selvinnyt kohtuullisesti epävakaisista viime vuosista.

Aluetalouden vahvistaminen edellyttää maakunnan omien vahvuuksien parempaa hyödyntämistä sekä yritystoiminnan edellytysten ja yritysten kilpailuky-vyn vahvistamista.

Etelä-Savo on mahdollisuuksien maakunta työlle ja yrittämiselle

Maakunnassa tapahtuu kuluvalla vuosikymmenellä mittava työvoiman uusiutuminen ja työpaikkoja avautuu nopeammin ja suhteellisesti enemmän kuin muualla maassa.

Uusiutuva Etelä-Savo 2020 Visio ja Päätavoitteet

Visio 2020Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa:

yritystoiminta menestyy ja palvelut ovat laadukkaitahuolehditaan erityisesti lapsiperheiden ja nuorten työmahdollisuuksista ja viihtymisestätoimitaan esimerkillisen ympäristövastuullisestimaailmanluokan kulttuuri- ja muut tapahtumat rikastavat elämisen laatuaarki on sujuvaa ja turvallista sekä paikallisuus elävääpuhdas luonto ja rikas kulttuuriympäristö luovat ainutlaatuiset edellytykset myös matkailulle ja va-

paa-ajan asumiselleHelsingin ja Pietarin läheisyys vauhdittaa elinkeinoelämää ja kulttuuria

Strategian päätavoitteet

Etelä-Savon visio piirtää kuvan maakunnan halutusta tulevaisuudesta. Uusiutuva Etelä-Savo – elinvoi-mainen Saimaan maakunta on vuonna 2020 muuttovoittoinen ja taloudeltaan vahvistunut, vetovoi-mainen elinkeinoelämän, asumisen ja vapaa-ajan asumisen maakunta.

Maakuntastrategian päätavoitteina on väestökehityksen kääntäminen muuttovoittoiseksi sekä aluetalouden vahvistuminen.

Nettomuutossa ja aluetaloudessa viimevuosina tapahtunut varovaisen myönteinen kehityssuunta osoit-taa, että Etelä-Savo on oikealla tiellä. Maakunnan luontaisiin vahvuuksiin perustuvat strategiset painotuk-set ovat olleet oikeansuuntaisia ja toimivat edelleenkin. Etelä-Savo etenee kohti strategisia tavoitteitaan.

Page 15: Uusiutuva Etelä-Savo -maakuntastrategia 2020

9

Menestyksen veturit

MENESTYVÄ YRITYSTOIMINTA

Strateginen päämäärä 2020: Etelä-Savon avaintoimialat toimivat kannattavasti ja ekotehokkaasti

Kehittämisen painopisteet:

Teknologia- ja puutuoteteollisuusteknologia- ja puutuoteteollisuuden tki-toiminnan ja kilpailukyvyn vahvistaminenmetsäklusterin muutoksen hallintaTKI-toiminnan edistäminen: ympäristö- ja energiateknologia sekä materiaali- ja ekotehokkuus

Metsä- ja maatalousmetsävarojen hyödyntämisaste ja puuraaka-aineen jalostusastemetsä- ja maatalouden tulonmuodostus

Matkailu ja palvelutinvestoinnit matkailu- ja kaupallisiin palveluihinyhteistyö yli toimiala- ja hallinnollisten rajojenSaimaan vetovoiman hyödyntäminen ja turvaaminenkärkitapahtumien ja -kohteiden elinvoimaisuuskulttuuriperinnön tuotteistaminen

Venäjä-liiketoimintaVenäjän kieli- ja kulttuuriosaaminentavaroiden ja osaamisen vientivenäläismatkailun volyymivenäläisinvestoinnit

Etelä-Savon luontaiset energiavaratpuupohjaisen energiantuotannon kehittäminentuulivoimarakentamisen edellytysten turvaaminen vaihekaavoituksella

Miksi nämä valinnat

Teknologia- ja puutuoteteollisuus

Maakunnan keskeisimmät vientiä harjoittavat toimialat ovat puutuoteteollisuus ja teknologiateolli-suus, jotka kytkeytyvät vahvasti metsäteollisuuteen. Globaalin kilpailun ja taloudellisen taantuman vaikutukset näkyvät myös Etelä-Savossa. Yritysten liiketoimintamahdollisuudet ovat kysynnän vähen-tymisen vuoksi heikentyneet. Metsäteollisuuden rakennemuutos ja niiden heijastusvaikutukset kone-pajateollisuuteen, rakentamisen vaikutukset rakennus- ja puutuoteteollisuuteen sekä raaka-aineen saatavuuteen ja hintaan liittyvät ongelmat vaativat mittavia ja pitkäjännitteisiä kehittämistoimia.

Merkittävä osa suurimmista työllistäjistä Etelä-Savossa on suuryritysten tuotannollisia yksiköitä, joi-den suhteen päätökset tehdään muualla kuin maakunnassa. Varsinainen voimavara tulevaisuuden suh-

Page 16: Uusiutuva Etelä-Savo -maakuntastrategia 2020

10

teen ovat nykyiset keskisuuret, pääosin eteläsavolaisten omistamat yritykset, joilla on selkeä halu me-nestyä ja kasvaa. Menestyminen nopeasti muuttuvassa, globalisoituneessa ja kovenevan kilpailun toi-mintaympäristössä edellyttää yrityksiltä kilpailukyvyn jatkuvaa vahvistamista, joissa osaaminen, erikois-tuminen, yhteistyö ja verkostoituminen sekä kansainvälistyminen ovat avaintekijöitä. Yritysten menes-tyminen rakentuu yhä vahvemmin kykyyn hyödyntää, soveltaa ja kaupallistaa uutta, innovatiivista tie-toa ja osaamista. Tuotannon lisäksi kyse on b to b -palveluista ja palveluliiketoimintaosaamisesta.

Ympäristökilpailukyky on kiinteässä yhteydessä yrityksen kustannus- ja laatukilpailukykyyn, sillä tuot-teiden ja tuotannon pelkkä ympäristöystävällisyys ja tuotannon ympäristövastuullisuus eivät yksin rii-tä tekemään yrityksestä menestyvää, mikäli yritys ei samalla ole kustannustehokas. Tuottavuutta voi-daan lisätä parantamalla materiaali- ja energiatehokkuutta (ekotehokkuutta). Samalla, kun tehoste-taan luonnonresurssien käyttöä ja ehkäistään ympäristöön kohdistuvaa haitallista kuormitusta, lisä-tään myös yritysten liiketaloudellista kannattavuutta. Maakunnassa panostetaan Cleantech -liiketoi-minnan kasvattamiseen kaikilla aloilla, mutta erityisesti teknologia- ja puutuoteteollisuudessa ja hyö-dynnetään niissä Cleantechin tuomia mahdollisuuksia.

Metsä- ja maatalous

Etelä-Savo on maan alkutuotantovaltaisimpia maakuntia, jonka taloudessa ja työllisyydessä maa- ja metsätaloudella on merkittävä asema myös tulevina vuosina. Muun maan tavoin Etelä-Savon maa-talous on rakennemuutoksessa, jonka hallinnassa tarvitaan monipuolisia sopeutustoimia. Haasteena on vahvistaa maatilojen rakennetta ja kannattavuutta sekä aktiivitilojen määrän vähentyessä edis-tää ja monipuolistaa maaseudun pienyritystoimintaa. Perusmaatalouden sopeutumismahdollisuudet ovat maatalouden rakennetekijöiden ja tuotanto-olosuhteiden vuoksi muuta maata rajallisemmat. Ra-kennemuutossopeutumista helpottaa kuitenkin se, että joka kolmannella eteläsavolaisella tilalla on jo tällä hetkellä maatalouden ohessa muuta yritystoimintaa. Runsaat metsävarat sekä puhtaan maa- ja puutarhatuotannon laadukkaat raaka-aineet antavat mahdollisuuksia jatkojalostukseen. Kuluttajien kasvava tietoisuus lisää turvalliseksi mielletyn luomu- ja lähiruoan kysyntää. Puhdas luonto, järvet ja rannat sekä kulttuuriympäristöt luovat pohjaa matkailuelinkeinolle.

Metsien taloudellinen merkitys on Etelä-Savossa maakunnista suurin, alueella on vuosi vuoden jäl-keen ollut maan suurimmat kantorahatulot. Puun käytön lisäämisessä ja monipuolistamisessa sekä ja-lostusasteen nostamisessa Etelä-Savolla on paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia. Energiantuotan-to on tulevina vuosina keskeinen tekijä niin Etelä-Savon kuin koko maailman kehittymisessä. Uusiutu-vista energialähteistä erityisesti puupohjaisen energiantuotannon kehittäminen ja lisääminen on maa-kunnan runsaiden metsävarojen ansiosta alueen keskeinen tavoite.

Matkailu ja palvelut

Matkailutoimiala on merkittävä osa maakunnan elinkeinoelämää. Matkailun aluetaloudellinen merki-tys on Etelä-Savossa maan keskiarvoa suurempi. Maakunnan matkailun kokonaiskuva ei rakennu mat-kailukeskusten varaan, vaan muodostuu lukuisista ympäri maakuntaa toimivista ja toisiinsa verkottu-neista suhteellisen pienistä matkailuyrityksistä.

Etelä-Savon matkailun perustan muodostavat Mikkelin ja Savonlinnan vahvat matkailualueet, run-sas vuokramökkitarjonta ja tapahtumien kirjo. Maakunnalle oman leimansa antaa maan toiseksi suu-rin vapaa-ajan asuntojen määrä, reilut 46 000 loma-asuntoa, joiden omistajista yli 60 % asuu vaki-tuisesti maakunnan ulkopuolella. Vapaa-ajan asukkaat ja matkailijat ovat hyvin merkittävä lisäys alu-een palveluiden ostovoimassa.

Maakunta tunnetaan vahvana kesämatkailualueena, mutta tulevaisuudessa kasvua on haettava niin matkailusesongin kuin vapaa-ajan asumisenkin laajentamisesta ja mm. talvikaudelle sijoittuvista uu-sista sesongeista, etenkin joulun ja uudenvuoden ajasta.

Matkailu- ja palveluelinkeinojen kehittymisen kannalta on oleellista edelleen kehittää ja vahvistaa ver-kostomaisia tuotteita ja palveluita. Tarvitaan entistä laajempia yhteistyöverkostoja, jotka ylittävät toi-miala- ja maantieteelliset rajat ennakkoluulottomalla tavalla. Tuotteistamisen lisäksi kaivataan inves-tointeja uusiin kohteisiin sekä korjausinvestointeja vanhoihin rakenteisiin, jotka eivät kaikilta osin vas-taa tämän päivän asiakaskunnan tarpeisiin.

Page 17: Uusiutuva Etelä-Savo -maakuntastrategia 2020

11

Venäjä-liiketoiminta

Venäjän ja Pietarin läheisyys ovat mahdollisuus Etelä-Savon elinkeinoelämälle. Hyvinvoinnin kasvu se-kä keskiluokan laajeneminen ja vaurastuminen Venäjällä mahdollistavat eteläsavolaisten tuotteiden ja osaamisen viennin sekä kasvattavat venäläismatkailijoiden virtaa maakuntaan. Kanssakäymisen lisään-tymistä helpottaa ja syventää Venäjän kielen ja kulttuurin nykyistä parempi osaaminen ja tunteminen.

Etelä-Savon matkailuelinkeinolle luonto, turvallisuus ja helppo saavutettavuus Pietarin alueelta ovat vahvuustekijöitä. Venäläiset asiakasvirrat tuovat mahdollisuuksia mm. terveys- ja hyvinvointipalve-luiden tarjoamiselle sekä kaupan palvelujen vilkastumiseen. Maakunnan yrityksille Venäjän elintason nousun myötä kasvavat markkinat tarjoavat lisääntyviä vientimahdollisuuksia. Suomalaisen yhteiskun-nan kaikenpuolisen toimivuuden ja vakaiden olojen vuoksi Etelä-Savo on venäläisille myös luotettava ja turvallinen yritys- ja kiinteistöinvestointikohde.

Elintason nousun myötä Venäjällä kasvaa myös ympäristötietoisuus ja sitä myöten myös kiinnostus puhtaaseen ruokaan. Tämä luo mahdollisuuksia maakunnan ympäristöteknologian sekä luomutuottei-den ja -osaamisen viennille. Venäläisten markkinoiden tuntemisessa, markkinoinnin kohdejoukon ta-voittamisessa sekä markkinoille pääsyssä on kuitenkin paljon kehitettävää. Opittavaa on mm. Venäjä-busineksessa tärkeiden sähköisten markkinointikanavien tuntemisessa.

Etelä-Savon luontaiset energiavarat

Energiakysymykset ovat tulevina vuosina keskeisellä sijalla niin Etelä-Savon kuin koko maailmantalo-uden kehittymisessä. Uusiutuvista energialähteistä erityisesti puupohjaisen energian tuotannon kehit-täminen ja lisääminen on maakunnan runsaiden metsävarojen vuoksi keskeinen tavoite. Metsäener-giatuotantoon tarvitaan turvetta rinnakkaispolttoaineena. Turpeen saatavuus turvataan heikentämät-tä vedenlaadultaan erinomaisia vesistöjä. Etelä-Savossa tuulivoima on metsäenergiatuotantoa tukeva energiamuoto, joka toteutetaan maakunnan järvimaiseman arvot turvaten.

Page 18: Uusiutuva Etelä-Savo -maakuntastrategia 2020

12

OSAAVA TYÖVOIMA JAHYVÄ INNOVAATIOYMPÄRISTÖ

Strateginen päämäärä 2020: Koulutus ja tutkimus palvelee maakunnan elinkeinoelämää ja kärkiosaamis-alojen menestystä

Kehittämisen painopisteet:

Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminentyöelämälähtöinen koulutuskoulutus- ja osaamistarpeiden ennakointi

Osaamisen ja alueellisen koulutusjärjestelmän kehittäminen2.asteen koulutuksen tehokkuus ja monipuolisuuskorkeakoulutarjonnan kilpailukykyisyys

Tutkimus- ja innovaatiotoimintojen vaikuttavuuskansallisesti merkittävät osaamiskeskittymät sisältäen seuraavia osaamisalueita: Ympäristöturvallisuus ja materiaaliteknologia, metsäbiomassan hyödyntämiseen liittyvät tek-

nologiat ja digitaalisuus

Venäjän kieli- ja kulttuuriosaamisen vahvistaminenVenäjä-koulutusvaihdon lisääntyminen ja vakiintuminen (vaihto-ohjelmat)venäjän kielen osaamisen sekä venäläisen yhteiskunnan ja kulttuurin tuntemuksen lisääminen

Miksi nämä valinnat

Osaamisen, tiedon ja innovaatioiden tuottaminen, soveltaminen ja hyödyntäminen on Etelä-Savon menestyksen ja uudistumisen edellytys nykyisessä nopeasti muuttuvassa ja globaalissa toimintaym-päristössä. Etelä-Savon tavoitteena onkin panostaa osaamiseen ja sen jatkuvaan kehittämiseen. Tätä tavoitetta tukevat maakunnan kattava koulutusjärjestelmä peruskoulutuksesta ja ammatillisesta kou-lutuksesta korkeakoulutukseen, vahva aikuiskoulutusosaaminen ja tehokkaat tutkimus-, kehitys- ja innovaatioympäristöt. Kehittäminen pohjautuu alueen vahvuuksien ja erikoisosaamisen hyödyntämi-seen, elinikäiseen oppimiseen ja alueiden väliseen yhteistyöhön koulutuksessa, tutkimuksessa ja inno-vaatiotoiminnassa. Oleellista on vahvistaa koulutus- ja TKI-organisaatioiden vetovoimaisuutta, osaa-mista ja mahdollisuuksia toimia kansainvälisissä verkostoissa sekä erikoistumista maakunnan tarpei-den ja mahdollisuuksien mukaisesti.

Osaavan työvoiman saatavuus

Maakunnan osaavan työvoiman saatavuuden ja osaamistason turvaamiseksi on edelleen kehitettävä eri koulutuksen tasot kattavia, opiskelijoiden näkökulmasta joustavasti toimivia ja alueen elinkeino- ja työelämää palvelevia koulutusväyliä. Koulutusväylien kehittäminen ja niiden toimivuuden turvaami-nen vaativat niin toisen asteen oppilaitosten, ammattikorkeakoulujen kuin yliopistokeskuksenkin välis-tä yhteistyötä ja toiminnan koordinointia.

Osaavan työvoiman saatavuus turvataan mm. koulutuksen työelämälähtöisyyttä kehittämällä. Tämä tarkoittaa oppilaitosten tiiviimpää yhteistyötä alueen yritystoiminnan kanssa koulutuksen suunnitte-lussa ja toteuttamisessa sekä myös koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointia ja joustavaa reagoin-tia muutostarpeisiin. Työelämän ja opiskelun integrointi korostuu erityisesti aikuiskoulutusta kehitet-täessä.

Page 19: Uusiutuva Etelä-Savo -maakuntastrategia 2020

13

Työelämälähtöisyyden kehittämisessä ja työelämän ja opiskelun integroinnissa hyödynnetään moder-neja oppimismenetelmiä ja -ympäristöjä sekä kehitetään opintojen ohjauksen ja suunnittelun toimin-tatapoja, jotka mahdollistavat työn ohessa tapahtuvan opiskelun sekä koulutuksen ja työelämän mah-dollisimman tehokkaan ja tarkoituksenmukaisen integroitumisen. Myös työharjoittelun ja työssä oppi-misen kehittäminen tukevat koulutuksen ja elinkeinoelämän tiiviimpää yhteistyötä.

Aikuiskoulutuksen merkitys korostuu ikäluokkakehityksen ja työelämän yhä nopeutuvien muutosten johdosta. Elinikäinen oppiminen on yleinen teema. Kaikilla koulutusasteilla jatko- ja täydennyskou-lutuksen kuten myös uudelleenkoulutuksen tarjontaan panostetaan entistä enemmän. Monipuolinen ja laadukas aikuiskoulutus on yhä tärkeämpi niin alueellinen kuin oppilaitostenkin kilpailukykytekijä.

Koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointi mahdollistaa elinkeinoelämän tarpeiden huomioimisen kou-lutuksen suuntaamisessa ja joustavan sopeutumisen toimintaympäristön muutoksiin, mutta myös osaamisen kehittämistarpeiden huomioimisen pitemmällä aikavälillä suhteessa väestö- ja elinkeinora-kenteen kehitykseen. Koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointijärjestelmän ja sen tuottamien tietojen kehittämistä voidaan pitää olennaisena aluekehittämistä tukevana toimenpiteenä. Ennakointi on myös kytkettävä tiiviisti osaksi eri organisaatioiden suunnittelu- ja päätöksentekoprosesseja.

Osaaminen ja alueellisen koulutusjärjestelmän kehittäminen

Etelä-Savon vahvuuksia ovat monipuoliset ja laadukkaat koulutusmahdollisuudet. Positiivisen kehi-tyksen turvaamiseksi Etelä-Savossa panostetaan koulutusjärjestelmän toimivuuteen ja kattavuuteen. Näin varmistetaan koko ikäluokalle mahdollisuus perusasteen jälkeiseen koulutukseen ja tarjotaan myös aikuisille edellytykset kasvattaa osaamistaan ja vahvistaa ammattitaitoaan. Huomioidaan myös syrjäytymisvaarassa olevat nuoret ja panostetaan heidän koulutukseensa ja työelämäharjoitteluun. Toisen asteen koulutuksen järjestämisessä hyödynnetään virtuaalisia oppimis- ja toimintaympäristö-jä, ja uusien opetusteknologioiden kehittämistyöhön panostetaan alueella edelleen. Myös koulutuksen ohjaus- ja neuvontapalveluita kehitetään yhteistyössä eri koulutustoimijoiden kesken.

Toisen asteen koulutuksen, lukioiden ja ammatillisen koulutuksen, yhteistyömallia tullaan edelleen ke-hittämään ja tiivistämään niin, että turvataan riittävän tasokas ja mahdollisimman hyvin opiskelijoi-den saavutettavissa oleva toisen asteen koulutusverkosto. Lisäksi kehitetään joustavia jatko-opiskelu-väyliä toiselta asteelta korkeakouluopintoihin.

Maakunnan ammattikorkeakouluilla on laaja koulutustarjonta ja ne tarjoavat monia mahdollisuuksia niin maakunnan omille nuorille kuin laajemminkin kansallisesti ja kansainvälisesti. Ammattikorkeakou-lujen useaa maakuntaa koskeva tiivis yhteistyö vahvistaa ammattikorkeakoulujen asemaa koulutus-kentässä tehostamalla niiden toimintaa ja antamalla paremmat edellytykset erikoistumiseen ja keski-näiseen työnjakoon. Tämä luo ammattikorkeakouluille edellytyksiä TKI-toimintojen vahvistamiseen ja suuntaamiseen tukemaan ympäröivän alueen elinkeinoelämän tarpeita. Ammattikorkeakoulut erikois-tuvat nykyistä enemmän omille strategisille painopistealueilleen. Näillä alueilla ne ovat uuden tiedon tuottamisen ja soveltamisen eturintamassa. Ammattikorkeakoulujen tutkimustoiminta on työelämä-lähtöistä ja työelämää sekä opetusta palvelevaa.

Maakunnassa on laadukasta, kansallisesti ja kansainvälisesti kilpailukykyistä yliopistokoulusta ja -tut-kimusta. Tarjonta on kuitenkin fokusoitunutta, mikä merkitsee sitä, että merkittävä osa yliopistoihin hakeutuvista nuorista opiskelee maakunnan ulkopuolella. Maakunnan kannalta suuri merkitys on TKI-toiminnan suuntaamisella ja sillä miten yliopistot kytkeytyvät maakunnan elinkeinoelämän kehittä-miseen.

Tutkimus- ja innovaatiotoimintojen vaikuttavuus

Maakunnan menestyksen ja kestävän kasvun merkittävä osatekijä on TKI-toiminnan tehokas hyödyn-täminen ja vahvistaminen. TKI-toiminnan tavoitteena on vahvistaa maakunnan toimialoja ja painopis-tealueita sekä aktivoida ja kehittää uusia ja kasvavia toimi- ja erikoistumisaloja. TKI-toiminnan lähtö-kohtana on alueen elinkeino- ja työelämän tarpeista nouseva soveltava tutkimus, jota toteutetaan tii-viissä yhteistyössä elinkeino- ja työelämän sekä korkeakoulujen ja yliopistojen kanssa.

Page 20: Uusiutuva Etelä-Savo -maakuntastrategia 2020

14

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa ja osaamisen kehittymistä edistävät tarkoituksenmu-kaiset ja toimivat TKI-ympäristöt. Etelä-Savossa on panostettu TKI-toiminnan kehittämiseen ja toimi-alakohtaisten innovaatioympäristöjen luomiseen mm. merkittävien toimintaa tukevien infrastruktuu-ri-investointien muodossa sekä toimijoiden välistä yhteistyötä tiivistämällä ja yhteisiä tutkimus- ja ke-hittämishankkeita toteuttamalla.

Jatkossa TKI-toimintojen kehittämisen tavoitteena on vahvistaa kansallisesti merkittäviä osaamiskes-kittymiä sisältäen seuraavia osaamisalueita:

ympäristöturvallisuus ja materiaaliteknologiametsäbiomassan hyödyntämiseen liittyvät teknologiatdigitaalisuus

Myös palvelualojen innovaatioympäristöä kehitetään tavoitteena luoda käyttäjälähtöisiä, toimijoiden yhteisiä palveluprosesseja yritys- ja innovaatiopalveluiden tuottamiseen.

Alueellisten TKI-organisaatioiden yhteyksiä kansallisiin ja erityisesti kansainvälisiin tutkimusverkos-toihin ja –konsortioihin vahvistetaan. TKI-ympäristöjen kehittäminen ja yhteistyö toimijoiden kesken mahdollistaa myös yrityksille suunnattujen palveluiden kehittämisen ja yhteistyön niiden tarjoamises-sa. Alueellisilla kehittämisresursseilla luodaan pohjaa tutkimus- ja kehittämishankkeiden kansallisen ja kansainvälisen rahoituksen ja verkostoitumisen kasvattamiselle.

Etelä-Savo on TKI-toimintojen kehittämisessä sitoutunut eri yhteistyösuuntiin. Yliopistojen ja ammat-tikorkeakoulujen tiivistyvän yhteistyön ja strategisten liittoutumisten myötä koulutuksen vetovoima kasvaa ja maakunnan kansallinen ja kansainvälinen kilpailukyky vahvistuu.

Venäjän kieli- ja kulttuuriosaaminen

Venäjän ja Pietarin läheisyys tarjoaa maakunnan koulutukselle laajenevia mahdollisuuksia. Kanssakäy-misen lisääntymisen helpottamiseksi ja syventämiseksi tarvitaan Venäjän kielen ja kulttuurin nykyistä parempaa osaamista ja tuntemusta. Venäjän kielen opiskelumahdollisuuksia on entisestään parannet-tava. Koulutusvaihdolla, vaihto-ohjelmilla ja harjoittelijoiden vaihdolla lisätään alueiden olosuhteiden tuntemista puolin ja toisin, mikä puolestaan auttaa elinkeinoelämää löytämään osaajia Venäjä-osaa-mista vaativiin tehtäviin.

Koulutuksen ja tutkimuksen Venäjä-osaamista tulee kehittää edelleen verkottamalla maakunnan toi-mijoita venäläisten toimijoiden kanssa, kehittämällä uusia Venäjään liittyviä koulutussisältöjä ja kou-lutuskokonaisuuksia sekä profiloimalla alueen toimijoita Venäjä-osaajiksi.

Page 21: Uusiutuva Etelä-Savo -maakuntastrategia 2020

15

LAADUKKAAT HYVINVOINTIPALVELUT

Strateginen päämäärä 2020: Etelä-Savo on väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen mallimaakunta

Kehittämisen painopisteet:

Palvelujen laatu ja vaikuttavuus

Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannon rakenteellinen uudistaminen

Kunnallistalouden tasapaino

Miksi nämä valinnat

Palvelujen laatu ja vaikuttavuus

Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisellä on keskeinen merkitys Etelä-Savon maakuntastrategiassa. Vä-estökehityksen kääntäminen positiiviseksi edellyttää toimivia palvelurakenteita ja palvelujen painopis-teen suuntaamista ennakoiviin terveyttä ja hyvinvointia lisääviin toimiin. Keskeistä on lapsiperheiden, nuorten ja työikäisten huomioiminen palveluissa.

Hyvinvointipalvelujen laatu ja vaikuttavuus nousevat korostetusti esille kohdistettaessa voimavaroja palvelui-hin. Ennakoiva terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen lähtee ennen muuta kansalaisten omaehtoisen hyvin-voinnin lisäämisen tukemisesta ja oikea-aikaisista korjaavista toimenpiteistä toimintakyvyn palauttamiseksi.

Lapsiperheiden ja nuorten palveluihin asetetaan strategian toteutuksessa vahva painotus. Tämä on tärkeää myös nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Perheet ja koulut sekä työelämä yhdessä voivat luoda uusia käytäntöjä hyvinvoinnin lisäämiseksi. Hyvinvointiohjelmat ja niiden toimeenpano tulisi tehdä seudullisina, palvelurakenne huomioiden.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannon rakenteellinen uudistaminen

Etelä-Savon väestön ikääntymiskehitys vaikuttaa dramaattisesti maakunnan menestymisen mahdolli-suuksiin. Eläköitymisen myötä vapautuu työpaikkoja ennätystahtiin ja samalla kilpailu työvoimasta ki-ristyy. Tässä kuntien, yritysten ja oppilaitosten yhteistyöllä on suuri merkitys. Erityisesti ikääntyneimpi-en palveluihin tulee varmistaa osaavan työvoiman saaminen alan vetovoimaa parantamalla. Myös ai-kuiskoulutuksen merkitys korostuu työvoiman saamisessa.

Vanhempien ikäluokkien kasvaessa paineet sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen riittävyydestä li-sääntyvät. Samanaikaisesti kuntien taloudelliset mahdollisuudet palvelujen järjestämiseen heikkene-vät. Julkiset palvelut saavat rinnalleen lisää yksityisten yritysten ja yhteisöjen palvelutarjontaa. Pal-velutuotannon monipuolistaminen onkin merkittävässä asemassa, kun haetaan ratkaisuja palvelujen saatavuuteen. Hyvinvointialan yksityinen palvelutuotanto monipuolistaa osaltaan maakunnan elinkei-norakennetta. Teknologian hyödyntäminen hyvinvointipalvelujen tuottamisessa on vielä varsin vähäis-tä. Samoin palvelujen saavutettavuuden lisääminen teknologiaa hyödyntämällä on varsinkin maakun-nan laajalla harvaanasutulla maaseudulla vielä vähäistä. Uusien teknologiaperustaisten palveluinno-vaatioiden synnyttäminen ja pilotointi avaavat mahdollisuuksia laajenevalle palveluliiketoiminnalle.

Kunnallistalouden tasapaino

Etelä-Savon kuntien mahdollisuudet rahoittaa palvelutuotannon kustannukset ovat merkittävästi riip-puvaisia valtion osallistumisesta palvelujen rahoittamiseen. Siten käynnissä olevat julkisen talouden tasapainottamistoimenpiteet kohdistuvat mitä todennäköisimmin Etelä-Savon kaltaisille alueille voi-makkaasti. Käynnissä olevan kuntarakenneuudistuksen toimenpiteillä voidaankin joiltain osin lievittää rahoituksellisia ongelmia uusimalla palvelurakenteita ja tehostamalla palvelutuotantoa.

Page 22: Uusiutuva Etelä-Savo -maakuntastrategia 2020

16

HYVÄ TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Strateginen päämäärä 2020: Etelä-Savo on vetovoimainen elinkeinoelämän, asumisen ja vapaa-ajan maakunta

Kehittämisen painopisteet:

Näkyvyyden ja vetovoiman vahvistaminen (”Maakunta maailmankartalle”)yhteinen Saimaan maakunta -brändi ja markkinointiviestintäSaimaan vetovoima ja kehityskuvaMikkelin, Savonlinnan ja Pieksämäen kaupunkiseutujen vetovoimamenestyvät kärkitapahtumat

Saavutettavuuden ja liikennejärjestelmän kehittäminen (”Sujuvasti Savoon”)maakunnan pääväylien ja ulkoisten liikenneyhteyksien kehittäminenliikennejärjestelmän kehittäminen ja yhteensovittaminen maankäytön suunnittelun kanssasujuva liikenne ja toimivat matkaketjuttietoliikenneyhteydet ja palvelut

Tonttipalvelun tehostaminen (”Mallikas maankäyttö”)monipuolinen ja kysyntää vastaava tonttitarjonta koko maakunnassakaupunkiseutujen ja kuntien strateginen maankäytön ja liikennejärjestelmän kehittäminen (MAL)

Vesistöjen ja luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen (”Iloa ja tuloa luonnosta”)vesistöjen moninaiskäytön kehittäminenluonnonvarojen ja muun maankäytön yhteensovittaminenkansalliset tavoitteet huomioiva oma ilmasto- ja energiapolitiikka

Miksi nämä valinnat

Näkyvyyden ja vetovoiman vahvistaminen

Alueen hyvä vetovoima ja imago ovat keskeisiä tekijöitä yrityksien tehdessä sijoittumispäätöksiä Suo-messa. Hyvä saavutettavuus, hyvä asuin- ja elinympäristö ja kyky palvella erilaisia maankäyttötarpeita täydentävät osaltaan alueen kilpailukykyä. Etelä-Savossa monet vetovoimatekijät ovat omasta mieles-tämme hyvässä kunnossa, mutta tunnetaanko vahvuutemme ja vetovoimatekijämme myös maakunnan ulkopuolella. Vetovoitekijät tulee pitää hyvässä iskussa ja niitä tulee edelleen kehittää.

Etelä-Savon näkyvyyttä ja vetovoimaa on vahvistettava. Avainasemassa on yhtenäinen Saimaan maa-kunta -brändi ja sen tunnetuksi tekeminen. Etelä-Savon vetovoiman ytimenä toimivat Saimaa yliver-tainen luonnonympäristö ja maakunnan kaupunkiseudut upeine kulttuuriympäristöineen. Lisäksi ve-tovoimaisuuden yhtenä elementtinä on Etelä-Savon profiloituminen useilla valtakunnallisesti ja kan-sainvälisesti arvostetuilla kärkitapahtumilla. Vetovoiman vahvistamiseksi Saimaa ja kaupunkiseudut tarvitsevat tuekseen myös mahdollisimman selkeän tulevaisuuden kehityskuvan.

Saavutettavuuden ja liikennejärjestelmän kehittäminen

Etelä-Savon sijainti Helsinkiin ja Pietariin nähden on Länsi-Suomea ja muuta Itä-Suomea parempi. Tä-män sijaintiedun entistä parempi ja laaja-alaisempi hyödyntäminen kaikilla tasoilla on myös yksi veto-voimaisuuden kivijalka. Tutkimusten mukaan Etelä-Savon saavutettavuus ja koko liikennejärjestelmä tarvitsevat kehittämistä. Pääväylien ja muiden ulkoisten liikenneyhteyksien kehittämisen lisäksi tarvi-taan koko liikennejärjestelmän kehittämistä yhdessä maankäytön suunnittelun kanssa, jotta maakun-nan logistinen kilpailukyky ja arjen sujuvuus voidaan turvata.

Page 23: Uusiutuva Etelä-Savo -maakuntastrategia 2020

17

Tonttipalvelun tehostaminen

Etelä-Savo tarjoaa hyvän toimintaympäristön elinkeinoelämälle sekä viihtyisän, turvallisen ja terveel-lisen ympäristön ja sujuvan arjen asukkaille ja vapaa-ajan asukkaille. Kyky palvella erilaisia investoin-ti- ja maankäyttötarpeita niin taajamissa kuin maaseudulla on maakunnan kehityksen kriittinen me-netystekijä. Ajantasaiset kaavat kaikilla kaavatasoilla, kuntien toimivat maapolitiikan käytännöt sekä hyvin kohdistettu markkinointi luovat kilpailukykyisen pohjan hyvälle tonttipalvelulle. Niin asumisen, vapaa-ajanasumisen, matkailun, kaupan kuin monipuolisen elinkeinoelämän sijoittuminen alueelle ei saa kangistua kaavoihin.

Vesistöjen ja luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen

Etelä-Savossa on vedenlaadultaan erinomaiset vesistöt ja alue on nyt ja tulevaisuudessa johtava va-paa-ajanasutuksen maakunta. Lisäksi maakunnassa on runsaasti luonnonvaroja, kuten metsää, kiviai-neksia ja turvetta. Alueen vesistöjen ja luonnonvarojen kestävä käyttö ja hyvän tilan turvaaminen luo pohjaa alueen vetovoimaisuudelle sekä raaka-aineita hyödyttävän elinkeinotoiminnan kehittämiselle ja omavaraiselle energiantuotannolle. Vesistöjen ja luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen toteute-taan hyvällä suunnittelulla, jolla sovitetaan yhteen mm. suojelu ja matkailu sekä loma-asutus ja turve-tuotanto. Savojen ilmasto-ohjelman ja Itä-Suomen bioenergiaohjelman tavoitteita terävöitetään Ete-lä-Savon omalla energia- ja ilmastopolitiikalla.

Toteutus ja seuranta

Strategian toimeenpanon vastuutaulukko

STRATEGIAN TOIMEENPANON VASTUUTUS TOIMIJOITTAIN 2013 - 2020.

Vastuuorganisaatio

Yrit

ykse

t

Kunn

at ja

kunt

ayht

ymät

ELY-

kesk

usFi

nnve

ra

Järje

stöt

Med

ia ja

kans

aned

usja

t

Kork

eako

ulut

Tutk

imus

lait

okse

t

Opp

ilait

okse

t

Met

säke

skus

Pro

Agria

AVI

Maa

kunt

aliit

to

Menestyväyritystoiminta

Osaava työvoimaja hyvä innovaatio-ympäristö

Laadukkaathyvinvointipalvelut

Hyvätoimintaympäristö

Strategian veturit

= vastaa = osallistuu = tukee

Page 24: Uusiutuva Etelä-Savo -maakuntastrategia 2020

18

1 (2)

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO 2020 -maakuntastrategiaSeurantamittarit

2000 2001 2002 2003 2004VÄESTÖVäkiluku 165 725 164 471 163 276 162 296 161 381Väestönmuutos -1 381 -1 254 -1 195 -980 -915Syntyneet 1 427 1 450 1 364 1 357 1 345Nettomuutto -870 -801 -654 -371 -320Työpaikkojen määrä 59 557 59 860 60 012 60 206 59 643Työttömyysaste 13,8 12,5 11,3 9,4 10,8Työllisyysaste 60,6 60,1 61,1 63,0 63,1ALUETALOUSBKT / asukas (indeksi, Suomi=100) 68,7 68,7 69,6 72,0 72,9BKT / asukas, € 17 524 18 421 19 203 20 080 21 218Ansiotulot / asukas, €Pääomatulot / asukas, €MENESTYVÄ YRITYSTOIMINTAPuutuoteteollisuuden liikevaihto, milj.€ - osuus koko maasta, %Teknologiateollisuuden liikevaihto, milj.€ - osuus koko maasta, %Yritysten TKI-panostus, milj.€ 10,7 8,4 10,7 - osuus koko maasta, % 0,3 0,2 0,3Kantorahatulot, milj.€Maatalouden myyntitulo, milj.€Matkailu- ja ravitsemustoiminnan liikevaihto, milj.€ - osuus koko maasta, %Matkailijoiden rekisteröidyt yöpymisvuorokaudet 653 590 681 707 680 012 647 047 659 936 - kotimaiset 568 267 590 127 581 780 552 034 570 705 - ulkomaalaiset 85 323 91 580 98 232 95 013 89 231OSAAVA TYÖVOIMA JA HYVÄ INNOVAATIOYMPÄRISTÖVäestön koulutustaso - keskiaste, % - korkea-aste, %Koulutuksen läpäisyaste, % - 2. asteen ammatillinen koulutus - amk - yliopistoHakijoiden/aloituspaikkojen suhde (kaikki koulutusasteet)TKI-toiminnan menot (kaikki E-S korkeakouluyksiköt), milj.€ 8,4 8,4 11,5 - osuus koko maasta, % 0,9 0,9 1,1Tutkinnon suorittaneiden työllistyminen (kaikki koulutusasteet), %Kv-opiskelijoiden lukumäärä, hlöäLAADUKKAAT HYVINVOINTIPALVELUTKeskimääräinen eläköitymisikä 57,0 56,6 57,0Sairastavuusindeksi, vakioimaton 126,2 127,1 126,9 126,8 128,2Peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla olevat 25-29-vuotiaat, henkilöä - prosenttia ikäryhmästäNuorten (15-24-v.) työttömien osuus ko. ikäisestä työvoimasta, % 21,6 20,4 20,8 20,9Kuntien vuosikate, €/asukas -1 69 215 142 111Kuntien kertynyt yli-/alijäämä, €/asukas -9 46 -36 -56

1 (1)

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO 2020 -maakuntastrategiaSeurantamittarit

2000 2001 2002 2003 2004HYVÄ TOIMINTAYMPÄRISTÖInvestoinnit, yhteensä, milj.€ - yksityisen sektorin asuntoinvestoinnit - yksityisen sektorin muut investoinnit - julkisen sektorin investoinnitMatka-aikojen kehitys ja vuorotarjonta - nopein junayhteys Mikkeli-Helsinki - nopein junayhteys Mikkeli-Pietari - linja-autovuoroja Mikkeli-Helsinki, kpl/vrkUusien rakennuslupien määrä, kpl/v. - vakituiset asunnot 315 255 349 365 380 - loma-asunnot 440 440 490 520 510Kiinteistökaupat ja hintakehitys - Rakentamattomat lomarantatontit haja-asutusalueella, mediaani, € 20 183 23 000 23 500 - Omakotitalot asemakaava-alueella, mediaani, € 83 500 90 000 95 000Energian omavaraisuusaste, %Metsätase, kasvu - poistuma, milj. m3

Hiilidioksidipäästöt, milj. t 1,09 1,10 1,18Norppakanta

Seurantamittarit

Page 25: Uusiutuva Etelä-Savo -maakuntastrategia 2020

19

1 (2)

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015Tavoite 2016

Tavoite 2020

160 507 159 492 157 862 156 632 155 568 154 668 153 738-874 -1 015 -1 630 -1 230 -1 064 -900 -930

1 302 1 310 1 291 1 272 1 250 1 223 1 301-231 -373 -968 -494 -250 -101 -237

58 936 59 919 60 550 59 914 58 055 58 47210,1 11,5 8,7 7,9 9,6 7,9 7,763,0 62,7 64,3 64,8 62,3 63,8 65,2

73,3 72,5 75,1 74,4 75,621 990 22 796 25 513 25 867 24 529 * v.2009 bkt-luku ei ole verrannollinen edellisten vuosien kanssa!14 360 14 940 15 727 16 653 17 030 17 555

930 1 372 1 948 1 420 845 1 337

580 528 365 4412,6 2,6 2,5 2,3

514 503 340 3410,6 0,6 0,6 0,5

13,2 14,6 15,3 14,8 19,0 17,50,3 0,4 0,3 0,3 0,4 0,4

284 205 130 217 21579 87 78 78

141 141 141 1412,5 2,4 2,4 2,4

638 754 639 133 652 268 658 913 611 099 596 731 697 414557 617 556 145 556 158 553 376 504 740 479 098 555 708

81 137 82 988 96 110 105 537 106 359 117 633 141 706

60,6 61,5 62,4 63,3 64,2 %39,7 40,1 40,7 41,2 41,6 %20,9 21,4 21,7 22,2 22,6 %

55,7 59,8 64,0 59,650,6 49,9 46,8 48,3 48,167,2 63,7 73,5 72,9 78,0

11,6 10,8 13,5 8,4 6,8 10,81,1 1,0 1,2 0,7 0,5 0,8

65,2 67,1 62,4 62,9

57,6 57,1 57,3 57,9 58,4 58,8 58,7129,8 130,8 131,4 132,2 133,6 134,6 135,2

998 1 031 1 036 1 09014,6 15,1 14,7 15,2

19,5 15,7 12,6 15,5 20,1 17,383 139 202 264 353 400 181

-110 -18 38 84 158 172 165

1 (1)

711,5239,2323,3148,9

2 h 24 min3 h 39 min

18

420 385 355 280 236 329 315530 525 515 450 388 416 338

28 000 28 600 34 000 34 900 35 000 35 000 42 500103 000 112 250 123 000 123 000 125 000 130 000 138 500

44 493,12 0,86

1,12 1,16 1,18 1,09 0,96260 260 260 270 290 311

Page 26: Uusiutuva Etelä-Savo -maakuntastrategia 2020

20

ISBN 978-952-5932-10-2ISSN 1455-2930