Upload
etelae-savon-maakuntaliitto
View
244
Download
3
Embed Size (px)
DESCRIPTION
Uusiutuva Etelä-Savo -maakuntastrategia
Citation preview
WWW.ESAVO.FI
UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO 2020 -maakuntastrategia
Etelä-Savon maakuntaliiton julkaisu 118:2012
UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO 2020-maakuntastrategia
ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITON JULKAISU 118: 2012
UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO 2020 -maakuntastrategia
Etelä-Savon maakuntaliiton julkaisu 118:2012
Etelä-Savon maakuntaliittoHallituskatu 3 A 50100 MIKKELIpuh. 015-321 130 email: [email protected] faksi 015-321 1359
ISBN 978-952-5932-10-2 (verkkojulkaisu)ISSN 1455-2930
SISÄLLYS
sivu
JOHDANTO 1
PROSESSIN KUVAUS 2
ETELÄ-SAVON LÄHTÖKOHDAT JA TOIMINTAYMPÄRISTÖ 3
UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO 2020 -maakuntastrategia 7
UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO 2020 - VISIO JA PÄÄTAVOITTEET 8
MENESTYKSEN VETURIT 9 Veturi: MENESTYVÄ YRITYSTOIMINTA Etelä-Savon avaintoimialat toimivat kannattavasti ja ekotehokkaasti 9
Veturi: OSAAVA TYÖVOIMA JA HYVÄ INNOVAATIOYMPÄRISTÖ Koulutus- ja tutkimus palvelee maakunnan elinkeino- elämää ja tukee erityisesti kärkiosaamisalojen menestystä 12
Veturi: LAADUKKAAT HYVINVOINTIPALVELUT Etelä-Savo on väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen mallimaakunta 15
Veturi: HYVÄ TOIMINTAYMPÄRISTÖ Etelä-Savo on vetovoimainen elinkeinoelämän, asumisen ja vapaa-ajan maakunta 16
TOTEUTUS JA SEURANTA 17 Strategian toimeenpanon vastuutaulukko 17 Seurantamittarit 18
1
Johdanto
Mikä on maakuntastrategia?
Uusiutuva Etelä-Savo 2020 -maakuntastrategia osoittaa maakunnan pitkän aikavälin tavoitellun ke-hityksen. Siihen on kirjattu yksiin kansiin maakunnan eri toimijoiden yhteinen näkemys ja tahtotila ta-voitellusta kehityksestä sekä kehittämisen painopisteistä. Maakuntastrategia on tarkoitettu yhtä lail-la maakunnan toimijoiden omaan käyttöön yhteisenä tahdonilmaisuna kuin viestiksi maakunnan ulko-puolelle: tähän suuntaan me tahdomme Etelä-Savoa kehittää.
Maakuntastrategia on nimensä mukaisesti strateginen asiakirja, joka niin ollen sisältää ainoastaan pit-kän aikavälin strategiset linjaukset ts. kehittämisen päätavoitteet. Se ei sisällä alueellisen kehittä-misen tavoitteiden koko kirjoa lukuisine toimenpiteineen. Maakuntastrategian linjauksia toteutetaan nelivuotiskausittain laadittavalla maakuntaohjelmalla ja sen vuosittaisella toteuttamissuunnitelmalla. Niihin on kirjattu yksityiskohtaisemmat tavoitteet, toimenpiteet ja kehittämishankkeet.
Tarkistetun maakuntastrategian pohjalta käynnistetään heti perään vuosia 2015-2018 koskevan maa-kuntaohjelman laadinta. Maakuntaohjelma on strategian toimeenpanon keskeinen työkalu. Siinä so-vitaan maakuntastrategian toteuttamiseksi tarvittavista tarkemmista tavoitteista ja toimenpiteistä.
Etelä-Savo 2020 on aiemman maakuntastrategian (2009) tarkistus, mutta päivitysprosessi on tuot-tanut myös kokonaan uusia sisältöjä. Strategian linjaukset on tarkistettu ja täydennetty sekä jäsen-nelty osin uudelleen. Päivittämisen yhteydessä maakuntastrategian tarkastelutähtäin siirrettiin vuo-teen 2020. Maakuntastrategian tarkistamisella pohjustettiin samalla myös EU:n tulevan ohjelmakau-den 2014-2020, seuraavan maakuntaohjelman 2015-2018 valmistelun sekä maakuntakaavoituksen sisältötarpeita.
Maakunnan suunnittelujärjestelmä
TOIMINNOT JA HANKKEET
UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA
KUNTAKAAVOITUS
ELY-STRATEGIA
MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNTAKAAVA
Budj.rahoitus
Kuntaraha
Yksityinenrahoitus
EU-ohj.rahoitus
TOTSU
2
Maakuntastrategia laaditaan tai päivitetään nelivuotisessa suunnittelusyklissä valtuustokausittain.
Maakuntavaltuusto hyväksyi Uusiutuva Etelä-Savo -maakuntastrategian toukokuussa 2009. Strategia valmisteltiin yhteistyössä jäsenkuntien, valtion aluehallintoviranomaisten sekä muiden keskeisten si-dosryhmien kanssa vuoden mittaisessa työprosessissa. Strategiatyön tavoitteena oli löytää ne menes-tystekijät, joiden avulla Etelä-Savon väestö- ja talouskehityksessä saadaan käänne parempaan ja Ete-lä-Savo saadaan näkyväksi maakunnan ulkopuolella. Strategian toteutumista on seurattu vuosittain muun muassa strategiaseminaarissa sekä maakuntapäivillä.
Strategian tarkistaminen käynnistettiin maaliskuussa 2012 yhteistyötahoille järjestytyssä seminaaris-sa, jossa tarkasteltiin Etelä-Savon asemaa muuttuvassa toimintaympäristössä sekä arvioitiin nykyisen strategian sisältöjä ja muutostarpeita. Seminaarin tuloksena todettiin, että strategian keskeisimmät tavoitteet, muuttovoitto ja vahvistuva aluetalous, ovat edelleen realistisia tavoitteita.
Käynnistysseminaarissa saatua evästystä sekä muuta päivitystyössä hyödynnettävää aineistoa (mm. ajankohtaiset sektorisuunnitelmat ja -ohjelmat) tarkasteltiin kevään ja kesän aikana kuudessa valmis-telufoorumissa. Silloisen strategian painopisteiden pohjalta muodostetut teemafoorumit arvioivat si-tä, vastaavatko strategian sisällöt näköpiirissä oleviin haasteisiin ja missä kohdin ovat suurimmat päi-vittämistarpeet. Foorumeissa oli mukana kaikkiaan 140 asiantuntijaa, jotka edustivat kuntakenttää ja valtion aluehallintoa, elinkeinoelämää, työmarkkinajärjestöjä, korkeakouluja, oppilaitoksia sekä mui-ta toimijoita.
Valmistelufoorumien teemat:teknologia- ja puutuoteteollisuus, metsä- ja maatalousmatkailu ja kaupalliset palvelutkoulutus, tutkimus, innovaatiotvetovoima ja väyläthyvinvointiVenäjä
Erillisiä taustaselvityksiä tarkistamiskierroksella ei tehty, mutta työssä hyödynnettiin olemassa olevaa tiedontuotantoa kuten maakuntaliiton ja Ely-keskuksen ennakointiyhteistyötä sekä samanaikaises-ti valmisteltuja maakunnallisia sektoriohjelmia. Tarkistustyössä huomioitiin myös ajankohtaiset valta-kunnalliset tavoitelinjaukset ja sekä keskeisten hallinnonalojen strategialinjaukset.
Foorumityöskentelyn tulosten pohjalta koottu luonnos tarkistetuksi maakuntastrategiaksi - Uusiutu-va Etelä-Savo 2020 -maakuntastrategia - esiteltiin yhteistyökumppaneille elokuussa pidetyssä semi-naarissa. Luonnosta viimeisteltiin seminaarissa saatujen kommenttien pohjalta ja siitä pyydettiin syys-kuussa kommentit 61 sidosryhmätaholta.
Maakuntastrategian päivittämisen lähtökohtia ja työn etenemistä esiteltiin maakuntahallitukselle pro-sessin aikana. Maakuntahallitus päätti 22.10.2012 kokouksessaan esittää tarkistetun maakuntastrate-gian maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi.
Maakuntavaltuusto hyväksyi Etelä-Savon tarkistetun maakuntastrategian syysvaltuustossa 26.11.2012.
Prosessin kuvaus
3
Etelä-Savon lähtökohdat ja toimintaympäristö
Etelä-Savon menestys ja kilpailukyky muuttuvassa toimintaympäristössä pohjautuu siihen, että osaam-me hyödyntää maakunnan omia vahvuuksia ja mahdollisuuksia sekä toisaalta rajoittaa tai kääntää pa-rempaan maakunnan kannalta heikkoja lähtökohtia tai kielteisiä kehitysilmiöitä. Etelä-Savon maakun-taprofiili kertoo eräiden muuttujien osalta maakunnan lähtökohdista koko maahan nähden.
ETELÄ-SAVON MAAKUNTAPROFIILI (% koko maasta)
Etelä-Savon väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 153 738 henkeä. Vuodesta 2001 vuoteen 2011 väkiluku on vähentynyt reilulla 10 700 henkilöllä (-6,5 %). Itä-Suomen maakuntien pitkän aikavälin (1990-2011) väkilukukehitystä tarkasteltaessa väestön väheneminen on ollut Etelä-Savossa Kainuu jälkeen voimakkainta.
4
Viime vuosien aikana on muuttoliikkeessä kuitenkin tapahtunut hienoista kohentumista. Suuret muut-totappioluvut ovat pienentyneet ja entistä nuoremmissa ikäluokissa on päästy joinakin viime vuosi-na muuttovoiton puolelle. Vaikka nuoria lähtee paljon pois opiskelun ja työn perässä, on muuttolii-ke vilkasta myös Etelä-Savoon päin ja muuttotappio kääntyy plussalle heti 30-vuotiaiden ikäluokasta lähtien.
Etelä-Savon väestön ikääntyessä luonnollinen väestönmuutos (syntyneet-kuolleet) vähentää väestöä huomattavasti muuttoliikettä enemmän eikä tuntuvakaan muuttovoitto riitä kääntämään väkilukuke-hitystä kasvuun.
VÄKILUVUN KEHITYS MAAKUNNITTAIN 1990-2011
KOKONAISNETTOMUUTTO ETELÄ-SAVOSSA IKÄRYHMITTÄIN 2002-2011, henkilöä keskimäärin vuodessa
5
Bruttokansantuotteella mitaten Etelä-Savo oli maan kolmanneksi heikoin maakunta vuonna 2009. Maakunta on kuitenkin hienoisesti parantanut tilannettaan viime vuosina ja on BKT-indeksissä (koko maa=100) noussut välitavoitteeksi asettamansa 75 %:n paremmalle puolelle.
BKT MAAKUNNITTAIN2009, €/asukas
Maailma muuttuu – suuret globaalit haasteet väestökehitys, ilmastonmuutos, globalisaatiokehitys se-kä energia koskettavat kaikkia maita ja alueita. Maailmanlaajuiset, eurooppalaiset ja valtakunnalli-set muutostrendit vaikuttavat entistä enemmän ja nopeammin myös Etelä-Savon kehitykseen. Omil-la päätöksillämme emme voi vaikuttaa kaikkiin kehityskulkuihin. Omilla toimillamme voimme sen si-jaan vaikuttaa siihen, miten hyödynnämme Etelä-Savon näkökulmasta myönteisiä kehitysilmiöitä ja miten onnistumme ennalta torjumaan tai kompensoimaan kannaltamme negatiivisten kehitysilmiöi-den vaikutusta.
Keskeisiä havaintoja toimintaympäristön muutoksista esitetään matriisimallissa, jossa on maakun-tastrategian päämäärittäin tarkasteltu maailmanlaajuisia ja eurooppalaisia muutostrendejä, kehityst-rendejä Suomessa ja näkymiä Etelä-Savossa.
6
ETE
LÄ
-SA
VO
N T
OIM
INTA
YM
PÄ
RIS
TÖ S
UO
ME
SS
A, E
UR
OO
PA
SS
A J
A M
AA
ILM
AS
SA
SUOMIM
ENES
TYVÄ
YRI
TYST
OIM
INTA
OSA
AVA
TYÖ
VOIM
A ja
HYV
ÄIN
NO
VAAT
IOYM
PÄRI
STÖ
LAAD
UKKA
ATH
YVIN
VOIN
TIPA
LVEL
UTH
YVÄ
TOIM
INTA
YMPÄ
RIST
ÖKANSAINVÄLINEN & EUROOPPA ETELÄ-SAVO
Maa
ilman
talo
uden
epä
vaka
us ja
enn
usta
mat
to-
muu
s, EU
:n ra
hoitu
skrii
si, v
altio
ntal
ouks
ien
bud-
jett
ivaj
eet
Kans
ainv
älis
en k
aupa
n va
paut
umin
en ja
tkuu
,Ve
näjä
WTO
:n jä
sen
Kans
ainv
älin
en k
ilpai
lu k
irist
yy, s
äänt
elem
ätön
m
arkk
inat
alou
s va
hvis
taa
otet
taan
Yrity
sten
kan
sain
välis
tym
inen
ja v
erko
stoi
tum
i-ne
n lis
äänt
yy
Suun
nitt
elu-
/tuo
teke
hity
sosa
amis
en ja
tuo
tann
on
(suo
ritta
va t
yö) a
luee
lline
n er
iyty
min
en ja
kes
kit-
tym
inen
jatk
uu
Suom
i ava
utuu
ja k
ansa
invä
listy
y yh
teis
kunt
ana
ja
kans
anta
lout
ena:
- ju
lkis
et p
alve
lum
arkk
inat
ava
utun
eet
- yr
ityks
et k
ansa
invä
listy
vät,
tuot
anto
a ul
kom
aille
Suom
i yhä
vah
vem
min
sid
oksi
ssa
kv-t
alou
teen
, m
arkk
inoi
hin,
lain
sääd
äntö
ön ja
sop
imuk
siin
Suom
i kilp
aile
e os
aam
isel
la ja
tie
dolla
Työv
oim
an ri
ittäv
yys
ulko
mai
sta
työv
oim
aa
maa
han,
työ
urie
n pi
dent
ämin
en
Kans
ainv
älis
tym
inen
& v
erko
stoi
tum
inen
lisä
änty
-vä
t (y
rityk
set,
kork
eako
ulut
, tut
kim
usla
itoks
et)
Alue
iden
väl
inen
kilp
ailu
kiri
styy
- hu
ippu
osaa
jista
kilp
ailla
an
Osa
amin
en k
eski
ttyy
alu
eelli
sest
i
Osa
amis
en ja
inno
vatii
visu
uden
mer
kity
s m
enes
-ty
stek
ijänä
kor
ostu
u
Ihm
iste
n lii
kkuv
uus
ja k
ansa
invä
listy
min
en li
sään
-ty
vät,
väes
tön
ja h
yvin
voin
nin
kesk
ittym
inen
kas
-vu
alue
ille
jatk
uu
Teol
listu
neet
läns
imaa
t, Ja
pani
ja V
enäj
ä ik
äänt
y-vä
t, el
iniä
nodo
te n
ouse
e
Elin
taso
saira
udet
lisä
änty
vät
läns
imai
ssa
Hyv
invo
intip
alve
luje
n ta
rve
muu
ttuu
ja k
asva
a
Julk
isen
tal
oude
n ki
reys
rajo
ittaa
pal
velu
tuot
anto
-m
ahdo
llisu
uksi
a
Meg
atre
ndie
n ja
nop
ean
muu
tosk
ehity
ksen
hal
lin-
ta o
n ha
aste
, (m
m. s
uurk
aupu
nkie
n ka
svu/
sosi
aa-
liset
ong
elm
at)
Alue
rake
nne
ja s
en m
uuto
sten
hal
linta
on
kasv
ava
kilp
ailu
kyky
teki
jä
Ympä
ristö
asio
iden
ja k
estä
vän
kehi
tyks
en p
eria
at-
teid
en m
erki
tys
kasv
aa
Alue
iden
väl
inen
kilp
ailu
kov
enee
Tuot
anno
n ra
kenn
emuu
tos
jatk
uu (m
etsä
talo
us,
maa
talo
us)
Koul
utus
järje
stel
miä
vah
vist
etaa
n m
aaku
nnan
os
aam
is-
ja t
yövo
imat
arpe
iden
muk
aise
sti
Inno
vaat
io ja
t&
k-to
imin
toja
vah
vist
etaa
n va
litui
l-la
kär
kial
oilla
yrit
yste
n ta
rpee
t hu
omio
iden
Palv
elus
ekto
rin y
ritys
toim
inta
a/ty
öllis
tävy
yttä
va
hvis
teta
an
Piet
arin
alu
een
ja V
enäj
än li
iket
oim
inta
mah
dolli
-su
udet
tär
keä
voim
avar
a
Suom
i men
esty
y os
aam
isel
la, t
iedo
illa
ja e
rikoi
s-tu
mis
ella
- hu
ippu
osaa
min
en ja
inno
vatii
visu
us k
oros
tuva
t
Osa
amin
en ja
resu
rssi
t ke
skitt
yvät
alu
eelli
sest
iai
empa
a vo
imak
kaam
min
- ki
lpai
lu re
surs
seis
ta k
oven
ee
Kork
eako
ulut
ja t
utki
mus
laito
kset
sek
ä II-
aste
en
koul
utus
tär
keitä
alu
eelli
sia
men
esty
stek
ijöitä
Alue
iden
väl
inen
kilp
ailu
kov
enee
Suom
i ikä
änty
y ja
elä
köity
y, e
liniä
nodo
te n
ouse
e
Hyv
invo
intip
alve
luje
n ja
-os
aam
isen
tar
ve/k
ysyn
tä
muu
ttuu
ja k
asva
a
Julk
isen
pal
velu
tuot
anno
n ra
kent
eet
ja t
uota
nto-
tava
t m
uutt
uvat
Julk
isen
tal
oude
n ki
reys
rajo
ittaa
pal
velu
tuot
anto
-m
ahdo
llisu
uksi
a
Työv
oim
an ri
ittäv
yys
työ
voim
aa u
lkom
ailta
, ty
öurie
n pi
dent
ämin
en
Muu
tosk
ehity
ksen
hal
linta
on
haas
te:
- ka
upun
gist
umin
en-
väes
tön
kesk
ittym
inen
- m
aase
udun
aut
ioitu
min
en-
tieto
yhte
isku
nta
Ympä
ristö
n, k
estä
vän
kehi
tyks
en ja
eko
teho
kkuu
-de
n m
erki
tys
kasv
aa
Ole
mas
sa o
leva
n in
fran
yllä
pito
muu
ttuv
assa
yh-
teis
kunn
assa
Etel
ä-Sa
vo m
enes
tyy
osaa
mis
ella
, tie
dolla
ja t
ai-
doill
a se
kä v
alitu
ille
aloi
lle e
rikoi
stum
isel
la
Maa
kunn
an k
oulu
tus-
ja in
nova
atio
toim
into
jen
vahv
ista
mis
tarv
e ka
svaa
Kork
eako
ului
lla, t
utki
mus
laito
ksill
a ja
kär
kiyr
ityk-
sillä
tär
keä
vetu
riroo
li m
aaku
nnan
kan
sain
välis
-ty
mis
essä
ja k
aike
npuo
lisen
men
esty
ksen
gen
e-ro
inni
ssa
Väes
tö v
ähen
ee, i
kään
tyy
ja e
läkö
ityy,
elin
iäno
do-
te n
ouse
e
Vapa
a-aj
an a
sutu
s lis
äänt
yy, o
sa-a
ika-
asum
inen
yl
eist
yy
Tarv
e pa
lvel
utuo
tann
on k
ysyn
täta
rpei
den
muk
ai-
seen
keh
ittäm
isee
n ka
svaa
Julk
isen
pal
velu
tuot
anno
n ra
kent
eet
ja t
oteu
tta-
mis
tava
t m
uutt
uvat
Julk
isen
tal
oude
n ki
reys
rajo
ittaa
pal
velu
tuot
anto
-m
ahdo
llisu
uksi
a
Työv
oim
apul
aa, t
yövo
imak
apei
kkoj
a
Hei
kko
väes
töpo
tent
iaal
i, m
aan
harv
aan
asut
uim
-pi
a al
ueita
- ra
kent
eelli
sen/
suht
eelli
sen
kilp
ailu
kyvy
n m
ah-
do
llisu
udet
- va
jaak
äytt
öise
n in
fran
yllä
pito
- ”p
iilev
än”
ja h
ajoa
van
infr
an y
lläpi
to
Ympä
ristö
resu
rssi
en v
etov
oim
a ja
alu
etal
oude
lli-
nen
hyöd
yntä
min
en
Vapa
a-aj
an a
sum
isen
ja o
sa-a
ikai
suud
en h
yödy
n-tä
min
en
7
Uusiutuva Etelä-Savo 2020 -maakuntastrategia
Osaavan työvoimansaatavuuden turvaaminen
Osaamisen ja alueellisen koulutusjärjestelmänkehittäminen
Tutkimus- ja innovaatio-toimintojen vaikuttavuus
Venäjän kieli- ja kulttuuri-osaamisen vahvistaminen
Palvelujen laatu javaikuttavuus
Sosiaali- ja terveyspalvelu-jen tuotannon rakenteelli-nen uudistaminen
Kunnallistaloudentasapaino
Näkyvyyden ja vetovoiman vahvistaminen
Saavutettavuuden ja liikennejärjestelmänkehittäminen
Tonttipalvelun tehostaminen
Vesistöjen ja luonnon-varojen kestävä hyödyntä-minen
Teknologia- ja puutuoteteol-lisuuden tki-toiminnan jakilpailukyvyn vahvistaminen
Metsä- ja maataloudentuotantomahdollisuuksienhyödyntäminen jakannattavuus
Matkailu- ja palvelutulonkasvattaminen
Venäjä-liiketoiminnankasvattaminen
Maakunnan luontaistenenergialähteiden hyödyn-täminen
NÄ
ISS
Ä O
NN
IST
UTA
AN
ke
hitt
ämis
en p
aino
pis
teet
ME
NE
ST
YK
SE
N V
ET
UR
IT
Str
ateg
iset
tavo
itte
et
LAADUKKAATHYVINVOINTIPALVELUT
Etelä-Savo on väestönterveyden ja hyvinvoinnin edistämisen mallimaakunta
HYVÄTOIMINTAYMPÄRISTÖ
Etelä-Savo on vetovoimainen elinkeinoelämän, asumisen ja vapaa-ajan maakunta
MENESTYVÄYRITYSTOIMINTA
Etelä-Savon avaintoimialat toimivat kannattavasti ja ekotehokkaasti
OSAAVA TYÖVOIMA JA HYVÄ INNOVAATIOYMPÄRISTÖ
Koulutus ja tutkimus palvelee maakunnan elinkeinoelämää ja kärkiosaamisalojen menestystä
Visio 2020Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa:
yritystoiminta menestyy ja palvelut ovat laadukkaitahuolehditaan erityisesti lapsiperheiden ja nuorten työmahdollisuuksista ja viihtymisestätoimitaan esimerkillisen ympäristövastuullisestimaailmanluokan kulttuuri- ja muut tapahtumat rikastavat elämisen laatuaarki on sujuvaa ja turvallista sekä paikallisuus elävääpuhdas luonto ja rikas kulttuuriympäristö luovat ainutlaatuiset edellytykset myös matkailulle ja vapaa-ajan
asumiselleHelsingin ja Pietarin läheisyys vauhdittaa elinkeinoelämää ja kulttuuria
LÄPIKÄYVÄT NÄKÖKULMAT
Kansainvälistyminen Nuoret Ympäristö
8
Muuttovoitto
Viimeisten vuosien aikana muuttoliikkeessä on ta-pahtunut hienoista kohentumista pahimpien vuosi-en jälkeen. Suuret muuttotappioluvut ovat pienen-tyneet ja entistä nuoremmissa ikäluokissa on päästy joinakin viime vuosina muuttovoiton puolelle. Vaik-ka nuoria lähtee paljon pois opiskelun ja työn peräs-sä, on muuttoliike vilkasta myös maakuntaan päin ja muuttotappio kääntyy plussalle heti 30-vuotiaiden ikäluokasta lähtien.
Koko väestökehityksen kääntäminen muuttovoittoi-seksi edellyttää, että maakunnassa on tarjolla opis-kelu- ja työpaikkoja sekä virikkeellinen ympäristö eteläsavolaisille sekä muualta muuttaville nuorille. Nuoret arvostavat korkealle myös perhekeskeisyy-den ja ekologisuuden, jotka ovat esillä myös Etelä-Savon maakuntastrategiassa.
Vahvistuva aluetalous
Etelä-Savon aluetalous on bkt-mittareilla jäljessä maan keskiarvosta, mutta maakunta on hienoises-ti parantanut asemaansa viime vuosina. Elinkeino-elämän ja talouden kehittymistä ovat viime vuosina leimanneet maailmantalouden heilahtelut ja kriisit. Etelä-Savon yrityskanta on pk-valtaista ja selvinnyt kohtuullisesti epävakaisista viime vuosista.
Aluetalouden vahvistaminen edellyttää maakunnan omien vahvuuksien parempaa hyödyntämistä sekä yritystoiminnan edellytysten ja yritysten kilpailuky-vyn vahvistamista.
Etelä-Savo on mahdollisuuksien maakunta työlle ja yrittämiselle
Maakunnassa tapahtuu kuluvalla vuosikymmenellä mittava työvoiman uusiutuminen ja työpaikkoja avautuu nopeammin ja suhteellisesti enemmän kuin muualla maassa.
Uusiutuva Etelä-Savo 2020 Visio ja Päätavoitteet
Visio 2020Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa:
yritystoiminta menestyy ja palvelut ovat laadukkaitahuolehditaan erityisesti lapsiperheiden ja nuorten työmahdollisuuksista ja viihtymisestätoimitaan esimerkillisen ympäristövastuullisestimaailmanluokan kulttuuri- ja muut tapahtumat rikastavat elämisen laatuaarki on sujuvaa ja turvallista sekä paikallisuus elävääpuhdas luonto ja rikas kulttuuriympäristö luovat ainutlaatuiset edellytykset myös matkailulle ja va-
paa-ajan asumiselleHelsingin ja Pietarin läheisyys vauhdittaa elinkeinoelämää ja kulttuuria
Strategian päätavoitteet
Etelä-Savon visio piirtää kuvan maakunnan halutusta tulevaisuudesta. Uusiutuva Etelä-Savo – elinvoi-mainen Saimaan maakunta on vuonna 2020 muuttovoittoinen ja taloudeltaan vahvistunut, vetovoi-mainen elinkeinoelämän, asumisen ja vapaa-ajan asumisen maakunta.
Maakuntastrategian päätavoitteina on väestökehityksen kääntäminen muuttovoittoiseksi sekä aluetalouden vahvistuminen.
Nettomuutossa ja aluetaloudessa viimevuosina tapahtunut varovaisen myönteinen kehityssuunta osoit-taa, että Etelä-Savo on oikealla tiellä. Maakunnan luontaisiin vahvuuksiin perustuvat strategiset painotuk-set ovat olleet oikeansuuntaisia ja toimivat edelleenkin. Etelä-Savo etenee kohti strategisia tavoitteitaan.
9
Menestyksen veturit
MENESTYVÄ YRITYSTOIMINTA
Strateginen päämäärä 2020: Etelä-Savon avaintoimialat toimivat kannattavasti ja ekotehokkaasti
Kehittämisen painopisteet:
Teknologia- ja puutuoteteollisuusteknologia- ja puutuoteteollisuuden tki-toiminnan ja kilpailukyvyn vahvistaminenmetsäklusterin muutoksen hallintaTKI-toiminnan edistäminen: ympäristö- ja energiateknologia sekä materiaali- ja ekotehokkuus
Metsä- ja maatalousmetsävarojen hyödyntämisaste ja puuraaka-aineen jalostusastemetsä- ja maatalouden tulonmuodostus
Matkailu ja palvelutinvestoinnit matkailu- ja kaupallisiin palveluihinyhteistyö yli toimiala- ja hallinnollisten rajojenSaimaan vetovoiman hyödyntäminen ja turvaaminenkärkitapahtumien ja -kohteiden elinvoimaisuuskulttuuriperinnön tuotteistaminen
Venäjä-liiketoimintaVenäjän kieli- ja kulttuuriosaaminentavaroiden ja osaamisen vientivenäläismatkailun volyymivenäläisinvestoinnit
Etelä-Savon luontaiset energiavaratpuupohjaisen energiantuotannon kehittäminentuulivoimarakentamisen edellytysten turvaaminen vaihekaavoituksella
Miksi nämä valinnat
Teknologia- ja puutuoteteollisuus
Maakunnan keskeisimmät vientiä harjoittavat toimialat ovat puutuoteteollisuus ja teknologiateolli-suus, jotka kytkeytyvät vahvasti metsäteollisuuteen. Globaalin kilpailun ja taloudellisen taantuman vaikutukset näkyvät myös Etelä-Savossa. Yritysten liiketoimintamahdollisuudet ovat kysynnän vähen-tymisen vuoksi heikentyneet. Metsäteollisuuden rakennemuutos ja niiden heijastusvaikutukset kone-pajateollisuuteen, rakentamisen vaikutukset rakennus- ja puutuoteteollisuuteen sekä raaka-aineen saatavuuteen ja hintaan liittyvät ongelmat vaativat mittavia ja pitkäjännitteisiä kehittämistoimia.
Merkittävä osa suurimmista työllistäjistä Etelä-Savossa on suuryritysten tuotannollisia yksiköitä, joi-den suhteen päätökset tehdään muualla kuin maakunnassa. Varsinainen voimavara tulevaisuuden suh-
10
teen ovat nykyiset keskisuuret, pääosin eteläsavolaisten omistamat yritykset, joilla on selkeä halu me-nestyä ja kasvaa. Menestyminen nopeasti muuttuvassa, globalisoituneessa ja kovenevan kilpailun toi-mintaympäristössä edellyttää yrityksiltä kilpailukyvyn jatkuvaa vahvistamista, joissa osaaminen, erikois-tuminen, yhteistyö ja verkostoituminen sekä kansainvälistyminen ovat avaintekijöitä. Yritysten menes-tyminen rakentuu yhä vahvemmin kykyyn hyödyntää, soveltaa ja kaupallistaa uutta, innovatiivista tie-toa ja osaamista. Tuotannon lisäksi kyse on b to b -palveluista ja palveluliiketoimintaosaamisesta.
Ympäristökilpailukyky on kiinteässä yhteydessä yrityksen kustannus- ja laatukilpailukykyyn, sillä tuot-teiden ja tuotannon pelkkä ympäristöystävällisyys ja tuotannon ympäristövastuullisuus eivät yksin rii-tä tekemään yrityksestä menestyvää, mikäli yritys ei samalla ole kustannustehokas. Tuottavuutta voi-daan lisätä parantamalla materiaali- ja energiatehokkuutta (ekotehokkuutta). Samalla, kun tehoste-taan luonnonresurssien käyttöä ja ehkäistään ympäristöön kohdistuvaa haitallista kuormitusta, lisä-tään myös yritysten liiketaloudellista kannattavuutta. Maakunnassa panostetaan Cleantech -liiketoi-minnan kasvattamiseen kaikilla aloilla, mutta erityisesti teknologia- ja puutuoteteollisuudessa ja hyö-dynnetään niissä Cleantechin tuomia mahdollisuuksia.
Metsä- ja maatalous
Etelä-Savo on maan alkutuotantovaltaisimpia maakuntia, jonka taloudessa ja työllisyydessä maa- ja metsätaloudella on merkittävä asema myös tulevina vuosina. Muun maan tavoin Etelä-Savon maa-talous on rakennemuutoksessa, jonka hallinnassa tarvitaan monipuolisia sopeutustoimia. Haasteena on vahvistaa maatilojen rakennetta ja kannattavuutta sekä aktiivitilojen määrän vähentyessä edis-tää ja monipuolistaa maaseudun pienyritystoimintaa. Perusmaatalouden sopeutumismahdollisuudet ovat maatalouden rakennetekijöiden ja tuotanto-olosuhteiden vuoksi muuta maata rajallisemmat. Ra-kennemuutossopeutumista helpottaa kuitenkin se, että joka kolmannella eteläsavolaisella tilalla on jo tällä hetkellä maatalouden ohessa muuta yritystoimintaa. Runsaat metsävarat sekä puhtaan maa- ja puutarhatuotannon laadukkaat raaka-aineet antavat mahdollisuuksia jatkojalostukseen. Kuluttajien kasvava tietoisuus lisää turvalliseksi mielletyn luomu- ja lähiruoan kysyntää. Puhdas luonto, järvet ja rannat sekä kulttuuriympäristöt luovat pohjaa matkailuelinkeinolle.
Metsien taloudellinen merkitys on Etelä-Savossa maakunnista suurin, alueella on vuosi vuoden jäl-keen ollut maan suurimmat kantorahatulot. Puun käytön lisäämisessä ja monipuolistamisessa sekä ja-lostusasteen nostamisessa Etelä-Savolla on paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia. Energiantuotan-to on tulevina vuosina keskeinen tekijä niin Etelä-Savon kuin koko maailman kehittymisessä. Uusiutu-vista energialähteistä erityisesti puupohjaisen energiantuotannon kehittäminen ja lisääminen on maa-kunnan runsaiden metsävarojen ansiosta alueen keskeinen tavoite.
Matkailu ja palvelut
Matkailutoimiala on merkittävä osa maakunnan elinkeinoelämää. Matkailun aluetaloudellinen merki-tys on Etelä-Savossa maan keskiarvoa suurempi. Maakunnan matkailun kokonaiskuva ei rakennu mat-kailukeskusten varaan, vaan muodostuu lukuisista ympäri maakuntaa toimivista ja toisiinsa verkottu-neista suhteellisen pienistä matkailuyrityksistä.
Etelä-Savon matkailun perustan muodostavat Mikkelin ja Savonlinnan vahvat matkailualueet, run-sas vuokramökkitarjonta ja tapahtumien kirjo. Maakunnalle oman leimansa antaa maan toiseksi suu-rin vapaa-ajan asuntojen määrä, reilut 46 000 loma-asuntoa, joiden omistajista yli 60 % asuu vaki-tuisesti maakunnan ulkopuolella. Vapaa-ajan asukkaat ja matkailijat ovat hyvin merkittävä lisäys alu-een palveluiden ostovoimassa.
Maakunta tunnetaan vahvana kesämatkailualueena, mutta tulevaisuudessa kasvua on haettava niin matkailusesongin kuin vapaa-ajan asumisenkin laajentamisesta ja mm. talvikaudelle sijoittuvista uu-sista sesongeista, etenkin joulun ja uudenvuoden ajasta.
Matkailu- ja palveluelinkeinojen kehittymisen kannalta on oleellista edelleen kehittää ja vahvistaa ver-kostomaisia tuotteita ja palveluita. Tarvitaan entistä laajempia yhteistyöverkostoja, jotka ylittävät toi-miala- ja maantieteelliset rajat ennakkoluulottomalla tavalla. Tuotteistamisen lisäksi kaivataan inves-tointeja uusiin kohteisiin sekä korjausinvestointeja vanhoihin rakenteisiin, jotka eivät kaikilta osin vas-taa tämän päivän asiakaskunnan tarpeisiin.
11
Venäjä-liiketoiminta
Venäjän ja Pietarin läheisyys ovat mahdollisuus Etelä-Savon elinkeinoelämälle. Hyvinvoinnin kasvu se-kä keskiluokan laajeneminen ja vaurastuminen Venäjällä mahdollistavat eteläsavolaisten tuotteiden ja osaamisen viennin sekä kasvattavat venäläismatkailijoiden virtaa maakuntaan. Kanssakäymisen lisään-tymistä helpottaa ja syventää Venäjän kielen ja kulttuurin nykyistä parempi osaaminen ja tunteminen.
Etelä-Savon matkailuelinkeinolle luonto, turvallisuus ja helppo saavutettavuus Pietarin alueelta ovat vahvuustekijöitä. Venäläiset asiakasvirrat tuovat mahdollisuuksia mm. terveys- ja hyvinvointipalve-luiden tarjoamiselle sekä kaupan palvelujen vilkastumiseen. Maakunnan yrityksille Venäjän elintason nousun myötä kasvavat markkinat tarjoavat lisääntyviä vientimahdollisuuksia. Suomalaisen yhteiskun-nan kaikenpuolisen toimivuuden ja vakaiden olojen vuoksi Etelä-Savo on venäläisille myös luotettava ja turvallinen yritys- ja kiinteistöinvestointikohde.
Elintason nousun myötä Venäjällä kasvaa myös ympäristötietoisuus ja sitä myöten myös kiinnostus puhtaaseen ruokaan. Tämä luo mahdollisuuksia maakunnan ympäristöteknologian sekä luomutuottei-den ja -osaamisen viennille. Venäläisten markkinoiden tuntemisessa, markkinoinnin kohdejoukon ta-voittamisessa sekä markkinoille pääsyssä on kuitenkin paljon kehitettävää. Opittavaa on mm. Venäjä-busineksessa tärkeiden sähköisten markkinointikanavien tuntemisessa.
Etelä-Savon luontaiset energiavarat
Energiakysymykset ovat tulevina vuosina keskeisellä sijalla niin Etelä-Savon kuin koko maailmantalo-uden kehittymisessä. Uusiutuvista energialähteistä erityisesti puupohjaisen energian tuotannon kehit-täminen ja lisääminen on maakunnan runsaiden metsävarojen vuoksi keskeinen tavoite. Metsäener-giatuotantoon tarvitaan turvetta rinnakkaispolttoaineena. Turpeen saatavuus turvataan heikentämät-tä vedenlaadultaan erinomaisia vesistöjä. Etelä-Savossa tuulivoima on metsäenergiatuotantoa tukeva energiamuoto, joka toteutetaan maakunnan järvimaiseman arvot turvaten.
12
OSAAVA TYÖVOIMA JAHYVÄ INNOVAATIOYMPÄRISTÖ
Strateginen päämäärä 2020: Koulutus ja tutkimus palvelee maakunnan elinkeinoelämää ja kärkiosaamis-alojen menestystä
Kehittämisen painopisteet:
Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminentyöelämälähtöinen koulutuskoulutus- ja osaamistarpeiden ennakointi
Osaamisen ja alueellisen koulutusjärjestelmän kehittäminen2.asteen koulutuksen tehokkuus ja monipuolisuuskorkeakoulutarjonnan kilpailukykyisyys
Tutkimus- ja innovaatiotoimintojen vaikuttavuuskansallisesti merkittävät osaamiskeskittymät sisältäen seuraavia osaamisalueita: Ympäristöturvallisuus ja materiaaliteknologia, metsäbiomassan hyödyntämiseen liittyvät tek-
nologiat ja digitaalisuus
Venäjän kieli- ja kulttuuriosaamisen vahvistaminenVenäjä-koulutusvaihdon lisääntyminen ja vakiintuminen (vaihto-ohjelmat)venäjän kielen osaamisen sekä venäläisen yhteiskunnan ja kulttuurin tuntemuksen lisääminen
Miksi nämä valinnat
Osaamisen, tiedon ja innovaatioiden tuottaminen, soveltaminen ja hyödyntäminen on Etelä-Savon menestyksen ja uudistumisen edellytys nykyisessä nopeasti muuttuvassa ja globaalissa toimintaym-päristössä. Etelä-Savon tavoitteena onkin panostaa osaamiseen ja sen jatkuvaan kehittämiseen. Tätä tavoitetta tukevat maakunnan kattava koulutusjärjestelmä peruskoulutuksesta ja ammatillisesta kou-lutuksesta korkeakoulutukseen, vahva aikuiskoulutusosaaminen ja tehokkaat tutkimus-, kehitys- ja innovaatioympäristöt. Kehittäminen pohjautuu alueen vahvuuksien ja erikoisosaamisen hyödyntämi-seen, elinikäiseen oppimiseen ja alueiden väliseen yhteistyöhön koulutuksessa, tutkimuksessa ja inno-vaatiotoiminnassa. Oleellista on vahvistaa koulutus- ja TKI-organisaatioiden vetovoimaisuutta, osaa-mista ja mahdollisuuksia toimia kansainvälisissä verkostoissa sekä erikoistumista maakunnan tarpei-den ja mahdollisuuksien mukaisesti.
Osaavan työvoiman saatavuus
Maakunnan osaavan työvoiman saatavuuden ja osaamistason turvaamiseksi on edelleen kehitettävä eri koulutuksen tasot kattavia, opiskelijoiden näkökulmasta joustavasti toimivia ja alueen elinkeino- ja työelämää palvelevia koulutusväyliä. Koulutusväylien kehittäminen ja niiden toimivuuden turvaami-nen vaativat niin toisen asteen oppilaitosten, ammattikorkeakoulujen kuin yliopistokeskuksenkin välis-tä yhteistyötä ja toiminnan koordinointia.
Osaavan työvoiman saatavuus turvataan mm. koulutuksen työelämälähtöisyyttä kehittämällä. Tämä tarkoittaa oppilaitosten tiiviimpää yhteistyötä alueen yritystoiminnan kanssa koulutuksen suunnitte-lussa ja toteuttamisessa sekä myös koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointia ja joustavaa reagoin-tia muutostarpeisiin. Työelämän ja opiskelun integrointi korostuu erityisesti aikuiskoulutusta kehitet-täessä.
13
Työelämälähtöisyyden kehittämisessä ja työelämän ja opiskelun integroinnissa hyödynnetään moder-neja oppimismenetelmiä ja -ympäristöjä sekä kehitetään opintojen ohjauksen ja suunnittelun toimin-tatapoja, jotka mahdollistavat työn ohessa tapahtuvan opiskelun sekä koulutuksen ja työelämän mah-dollisimman tehokkaan ja tarkoituksenmukaisen integroitumisen. Myös työharjoittelun ja työssä oppi-misen kehittäminen tukevat koulutuksen ja elinkeinoelämän tiiviimpää yhteistyötä.
Aikuiskoulutuksen merkitys korostuu ikäluokkakehityksen ja työelämän yhä nopeutuvien muutosten johdosta. Elinikäinen oppiminen on yleinen teema. Kaikilla koulutusasteilla jatko- ja täydennyskou-lutuksen kuten myös uudelleenkoulutuksen tarjontaan panostetaan entistä enemmän. Monipuolinen ja laadukas aikuiskoulutus on yhä tärkeämpi niin alueellinen kuin oppilaitostenkin kilpailukykytekijä.
Koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointi mahdollistaa elinkeinoelämän tarpeiden huomioimisen kou-lutuksen suuntaamisessa ja joustavan sopeutumisen toimintaympäristön muutoksiin, mutta myös osaamisen kehittämistarpeiden huomioimisen pitemmällä aikavälillä suhteessa väestö- ja elinkeinora-kenteen kehitykseen. Koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointijärjestelmän ja sen tuottamien tietojen kehittämistä voidaan pitää olennaisena aluekehittämistä tukevana toimenpiteenä. Ennakointi on myös kytkettävä tiiviisti osaksi eri organisaatioiden suunnittelu- ja päätöksentekoprosesseja.
Osaaminen ja alueellisen koulutusjärjestelmän kehittäminen
Etelä-Savon vahvuuksia ovat monipuoliset ja laadukkaat koulutusmahdollisuudet. Positiivisen kehi-tyksen turvaamiseksi Etelä-Savossa panostetaan koulutusjärjestelmän toimivuuteen ja kattavuuteen. Näin varmistetaan koko ikäluokalle mahdollisuus perusasteen jälkeiseen koulutukseen ja tarjotaan myös aikuisille edellytykset kasvattaa osaamistaan ja vahvistaa ammattitaitoaan. Huomioidaan myös syrjäytymisvaarassa olevat nuoret ja panostetaan heidän koulutukseensa ja työelämäharjoitteluun. Toisen asteen koulutuksen järjestämisessä hyödynnetään virtuaalisia oppimis- ja toimintaympäristö-jä, ja uusien opetusteknologioiden kehittämistyöhön panostetaan alueella edelleen. Myös koulutuksen ohjaus- ja neuvontapalveluita kehitetään yhteistyössä eri koulutustoimijoiden kesken.
Toisen asteen koulutuksen, lukioiden ja ammatillisen koulutuksen, yhteistyömallia tullaan edelleen ke-hittämään ja tiivistämään niin, että turvataan riittävän tasokas ja mahdollisimman hyvin opiskelijoi-den saavutettavissa oleva toisen asteen koulutusverkosto. Lisäksi kehitetään joustavia jatko-opiskelu-väyliä toiselta asteelta korkeakouluopintoihin.
Maakunnan ammattikorkeakouluilla on laaja koulutustarjonta ja ne tarjoavat monia mahdollisuuksia niin maakunnan omille nuorille kuin laajemminkin kansallisesti ja kansainvälisesti. Ammattikorkeakou-lujen useaa maakuntaa koskeva tiivis yhteistyö vahvistaa ammattikorkeakoulujen asemaa koulutus-kentässä tehostamalla niiden toimintaa ja antamalla paremmat edellytykset erikoistumiseen ja keski-näiseen työnjakoon. Tämä luo ammattikorkeakouluille edellytyksiä TKI-toimintojen vahvistamiseen ja suuntaamiseen tukemaan ympäröivän alueen elinkeinoelämän tarpeita. Ammattikorkeakoulut erikois-tuvat nykyistä enemmän omille strategisille painopistealueilleen. Näillä alueilla ne ovat uuden tiedon tuottamisen ja soveltamisen eturintamassa. Ammattikorkeakoulujen tutkimustoiminta on työelämä-lähtöistä ja työelämää sekä opetusta palvelevaa.
Maakunnassa on laadukasta, kansallisesti ja kansainvälisesti kilpailukykyistä yliopistokoulusta ja -tut-kimusta. Tarjonta on kuitenkin fokusoitunutta, mikä merkitsee sitä, että merkittävä osa yliopistoihin hakeutuvista nuorista opiskelee maakunnan ulkopuolella. Maakunnan kannalta suuri merkitys on TKI-toiminnan suuntaamisella ja sillä miten yliopistot kytkeytyvät maakunnan elinkeinoelämän kehittä-miseen.
Tutkimus- ja innovaatiotoimintojen vaikuttavuus
Maakunnan menestyksen ja kestävän kasvun merkittävä osatekijä on TKI-toiminnan tehokas hyödyn-täminen ja vahvistaminen. TKI-toiminnan tavoitteena on vahvistaa maakunnan toimialoja ja painopis-tealueita sekä aktivoida ja kehittää uusia ja kasvavia toimi- ja erikoistumisaloja. TKI-toiminnan lähtö-kohtana on alueen elinkeino- ja työelämän tarpeista nouseva soveltava tutkimus, jota toteutetaan tii-viissä yhteistyössä elinkeino- ja työelämän sekä korkeakoulujen ja yliopistojen kanssa.
14
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa ja osaamisen kehittymistä edistävät tarkoituksenmu-kaiset ja toimivat TKI-ympäristöt. Etelä-Savossa on panostettu TKI-toiminnan kehittämiseen ja toimi-alakohtaisten innovaatioympäristöjen luomiseen mm. merkittävien toimintaa tukevien infrastruktuu-ri-investointien muodossa sekä toimijoiden välistä yhteistyötä tiivistämällä ja yhteisiä tutkimus- ja ke-hittämishankkeita toteuttamalla.
Jatkossa TKI-toimintojen kehittämisen tavoitteena on vahvistaa kansallisesti merkittäviä osaamiskes-kittymiä sisältäen seuraavia osaamisalueita:
ympäristöturvallisuus ja materiaaliteknologiametsäbiomassan hyödyntämiseen liittyvät teknologiatdigitaalisuus
Myös palvelualojen innovaatioympäristöä kehitetään tavoitteena luoda käyttäjälähtöisiä, toimijoiden yhteisiä palveluprosesseja yritys- ja innovaatiopalveluiden tuottamiseen.
Alueellisten TKI-organisaatioiden yhteyksiä kansallisiin ja erityisesti kansainvälisiin tutkimusverkos-toihin ja –konsortioihin vahvistetaan. TKI-ympäristöjen kehittäminen ja yhteistyö toimijoiden kesken mahdollistaa myös yrityksille suunnattujen palveluiden kehittämisen ja yhteistyön niiden tarjoamises-sa. Alueellisilla kehittämisresursseilla luodaan pohjaa tutkimus- ja kehittämishankkeiden kansallisen ja kansainvälisen rahoituksen ja verkostoitumisen kasvattamiselle.
Etelä-Savo on TKI-toimintojen kehittämisessä sitoutunut eri yhteistyösuuntiin. Yliopistojen ja ammat-tikorkeakoulujen tiivistyvän yhteistyön ja strategisten liittoutumisten myötä koulutuksen vetovoima kasvaa ja maakunnan kansallinen ja kansainvälinen kilpailukyky vahvistuu.
Venäjän kieli- ja kulttuuriosaaminen
Venäjän ja Pietarin läheisyys tarjoaa maakunnan koulutukselle laajenevia mahdollisuuksia. Kanssakäy-misen lisääntymisen helpottamiseksi ja syventämiseksi tarvitaan Venäjän kielen ja kulttuurin nykyistä parempaa osaamista ja tuntemusta. Venäjän kielen opiskelumahdollisuuksia on entisestään parannet-tava. Koulutusvaihdolla, vaihto-ohjelmilla ja harjoittelijoiden vaihdolla lisätään alueiden olosuhteiden tuntemista puolin ja toisin, mikä puolestaan auttaa elinkeinoelämää löytämään osaajia Venäjä-osaa-mista vaativiin tehtäviin.
Koulutuksen ja tutkimuksen Venäjä-osaamista tulee kehittää edelleen verkottamalla maakunnan toi-mijoita venäläisten toimijoiden kanssa, kehittämällä uusia Venäjään liittyviä koulutussisältöjä ja kou-lutuskokonaisuuksia sekä profiloimalla alueen toimijoita Venäjä-osaajiksi.
15
LAADUKKAAT HYVINVOINTIPALVELUT
Strateginen päämäärä 2020: Etelä-Savo on väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen mallimaakunta
Kehittämisen painopisteet:
Palvelujen laatu ja vaikuttavuus
Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannon rakenteellinen uudistaminen
Kunnallistalouden tasapaino
Miksi nämä valinnat
Palvelujen laatu ja vaikuttavuus
Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisellä on keskeinen merkitys Etelä-Savon maakuntastrategiassa. Vä-estökehityksen kääntäminen positiiviseksi edellyttää toimivia palvelurakenteita ja palvelujen painopis-teen suuntaamista ennakoiviin terveyttä ja hyvinvointia lisääviin toimiin. Keskeistä on lapsiperheiden, nuorten ja työikäisten huomioiminen palveluissa.
Hyvinvointipalvelujen laatu ja vaikuttavuus nousevat korostetusti esille kohdistettaessa voimavaroja palvelui-hin. Ennakoiva terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen lähtee ennen muuta kansalaisten omaehtoisen hyvin-voinnin lisäämisen tukemisesta ja oikea-aikaisista korjaavista toimenpiteistä toimintakyvyn palauttamiseksi.
Lapsiperheiden ja nuorten palveluihin asetetaan strategian toteutuksessa vahva painotus. Tämä on tärkeää myös nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Perheet ja koulut sekä työelämä yhdessä voivat luoda uusia käytäntöjä hyvinvoinnin lisäämiseksi. Hyvinvointiohjelmat ja niiden toimeenpano tulisi tehdä seudullisina, palvelurakenne huomioiden.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannon rakenteellinen uudistaminen
Etelä-Savon väestön ikääntymiskehitys vaikuttaa dramaattisesti maakunnan menestymisen mahdolli-suuksiin. Eläköitymisen myötä vapautuu työpaikkoja ennätystahtiin ja samalla kilpailu työvoimasta ki-ristyy. Tässä kuntien, yritysten ja oppilaitosten yhteistyöllä on suuri merkitys. Erityisesti ikääntyneimpi-en palveluihin tulee varmistaa osaavan työvoiman saaminen alan vetovoimaa parantamalla. Myös ai-kuiskoulutuksen merkitys korostuu työvoiman saamisessa.
Vanhempien ikäluokkien kasvaessa paineet sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen riittävyydestä li-sääntyvät. Samanaikaisesti kuntien taloudelliset mahdollisuudet palvelujen järjestämiseen heikkene-vät. Julkiset palvelut saavat rinnalleen lisää yksityisten yritysten ja yhteisöjen palvelutarjontaa. Pal-velutuotannon monipuolistaminen onkin merkittävässä asemassa, kun haetaan ratkaisuja palvelujen saatavuuteen. Hyvinvointialan yksityinen palvelutuotanto monipuolistaa osaltaan maakunnan elinkei-norakennetta. Teknologian hyödyntäminen hyvinvointipalvelujen tuottamisessa on vielä varsin vähäis-tä. Samoin palvelujen saavutettavuuden lisääminen teknologiaa hyödyntämällä on varsinkin maakun-nan laajalla harvaanasutulla maaseudulla vielä vähäistä. Uusien teknologiaperustaisten palveluinno-vaatioiden synnyttäminen ja pilotointi avaavat mahdollisuuksia laajenevalle palveluliiketoiminnalle.
Kunnallistalouden tasapaino
Etelä-Savon kuntien mahdollisuudet rahoittaa palvelutuotannon kustannukset ovat merkittävästi riip-puvaisia valtion osallistumisesta palvelujen rahoittamiseen. Siten käynnissä olevat julkisen talouden tasapainottamistoimenpiteet kohdistuvat mitä todennäköisimmin Etelä-Savon kaltaisille alueille voi-makkaasti. Käynnissä olevan kuntarakenneuudistuksen toimenpiteillä voidaankin joiltain osin lievittää rahoituksellisia ongelmia uusimalla palvelurakenteita ja tehostamalla palvelutuotantoa.
16
HYVÄ TOIMINTAYMPÄRISTÖ
Strateginen päämäärä 2020: Etelä-Savo on vetovoimainen elinkeinoelämän, asumisen ja vapaa-ajan maakunta
Kehittämisen painopisteet:
Näkyvyyden ja vetovoiman vahvistaminen (”Maakunta maailmankartalle”)yhteinen Saimaan maakunta -brändi ja markkinointiviestintäSaimaan vetovoima ja kehityskuvaMikkelin, Savonlinnan ja Pieksämäen kaupunkiseutujen vetovoimamenestyvät kärkitapahtumat
Saavutettavuuden ja liikennejärjestelmän kehittäminen (”Sujuvasti Savoon”)maakunnan pääväylien ja ulkoisten liikenneyhteyksien kehittäminenliikennejärjestelmän kehittäminen ja yhteensovittaminen maankäytön suunnittelun kanssasujuva liikenne ja toimivat matkaketjuttietoliikenneyhteydet ja palvelut
Tonttipalvelun tehostaminen (”Mallikas maankäyttö”)monipuolinen ja kysyntää vastaava tonttitarjonta koko maakunnassakaupunkiseutujen ja kuntien strateginen maankäytön ja liikennejärjestelmän kehittäminen (MAL)
Vesistöjen ja luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen (”Iloa ja tuloa luonnosta”)vesistöjen moninaiskäytön kehittäminenluonnonvarojen ja muun maankäytön yhteensovittaminenkansalliset tavoitteet huomioiva oma ilmasto- ja energiapolitiikka
Miksi nämä valinnat
Näkyvyyden ja vetovoiman vahvistaminen
Alueen hyvä vetovoima ja imago ovat keskeisiä tekijöitä yrityksien tehdessä sijoittumispäätöksiä Suo-messa. Hyvä saavutettavuus, hyvä asuin- ja elinympäristö ja kyky palvella erilaisia maankäyttötarpeita täydentävät osaltaan alueen kilpailukykyä. Etelä-Savossa monet vetovoimatekijät ovat omasta mieles-tämme hyvässä kunnossa, mutta tunnetaanko vahvuutemme ja vetovoimatekijämme myös maakunnan ulkopuolella. Vetovoitekijät tulee pitää hyvässä iskussa ja niitä tulee edelleen kehittää.
Etelä-Savon näkyvyyttä ja vetovoimaa on vahvistettava. Avainasemassa on yhtenäinen Saimaan maa-kunta -brändi ja sen tunnetuksi tekeminen. Etelä-Savon vetovoiman ytimenä toimivat Saimaa yliver-tainen luonnonympäristö ja maakunnan kaupunkiseudut upeine kulttuuriympäristöineen. Lisäksi ve-tovoimaisuuden yhtenä elementtinä on Etelä-Savon profiloituminen useilla valtakunnallisesti ja kan-sainvälisesti arvostetuilla kärkitapahtumilla. Vetovoiman vahvistamiseksi Saimaa ja kaupunkiseudut tarvitsevat tuekseen myös mahdollisimman selkeän tulevaisuuden kehityskuvan.
Saavutettavuuden ja liikennejärjestelmän kehittäminen
Etelä-Savon sijainti Helsinkiin ja Pietariin nähden on Länsi-Suomea ja muuta Itä-Suomea parempi. Tä-män sijaintiedun entistä parempi ja laaja-alaisempi hyödyntäminen kaikilla tasoilla on myös yksi veto-voimaisuuden kivijalka. Tutkimusten mukaan Etelä-Savon saavutettavuus ja koko liikennejärjestelmä tarvitsevat kehittämistä. Pääväylien ja muiden ulkoisten liikenneyhteyksien kehittämisen lisäksi tarvi-taan koko liikennejärjestelmän kehittämistä yhdessä maankäytön suunnittelun kanssa, jotta maakun-nan logistinen kilpailukyky ja arjen sujuvuus voidaan turvata.
17
Tonttipalvelun tehostaminen
Etelä-Savo tarjoaa hyvän toimintaympäristön elinkeinoelämälle sekä viihtyisän, turvallisen ja terveel-lisen ympäristön ja sujuvan arjen asukkaille ja vapaa-ajan asukkaille. Kyky palvella erilaisia investoin-ti- ja maankäyttötarpeita niin taajamissa kuin maaseudulla on maakunnan kehityksen kriittinen me-netystekijä. Ajantasaiset kaavat kaikilla kaavatasoilla, kuntien toimivat maapolitiikan käytännöt sekä hyvin kohdistettu markkinointi luovat kilpailukykyisen pohjan hyvälle tonttipalvelulle. Niin asumisen, vapaa-ajanasumisen, matkailun, kaupan kuin monipuolisen elinkeinoelämän sijoittuminen alueelle ei saa kangistua kaavoihin.
Vesistöjen ja luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen
Etelä-Savossa on vedenlaadultaan erinomaiset vesistöt ja alue on nyt ja tulevaisuudessa johtava va-paa-ajanasutuksen maakunta. Lisäksi maakunnassa on runsaasti luonnonvaroja, kuten metsää, kiviai-neksia ja turvetta. Alueen vesistöjen ja luonnonvarojen kestävä käyttö ja hyvän tilan turvaaminen luo pohjaa alueen vetovoimaisuudelle sekä raaka-aineita hyödyttävän elinkeinotoiminnan kehittämiselle ja omavaraiselle energiantuotannolle. Vesistöjen ja luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen toteute-taan hyvällä suunnittelulla, jolla sovitetaan yhteen mm. suojelu ja matkailu sekä loma-asutus ja turve-tuotanto. Savojen ilmasto-ohjelman ja Itä-Suomen bioenergiaohjelman tavoitteita terävöitetään Ete-lä-Savon omalla energia- ja ilmastopolitiikalla.
Toteutus ja seuranta
Strategian toimeenpanon vastuutaulukko
STRATEGIAN TOIMEENPANON VASTUUTUS TOIMIJOITTAIN 2013 - 2020.
Vastuuorganisaatio
Yrit
ykse
t
Kunn
at ja
kunt
ayht
ymät
ELY-
kesk
usFi
nnve
ra
Järje
stöt
Med
ia ja
kans
aned
usja
t
Kork
eako
ulut
Tutk
imus
lait
okse
t
Opp
ilait
okse
t
Met
säke
skus
Pro
Agria
AVI
Maa
kunt
aliit
to
Menestyväyritystoiminta
Osaava työvoimaja hyvä innovaatio-ympäristö
Laadukkaathyvinvointipalvelut
Hyvätoimintaympäristö
Strategian veturit
= vastaa = osallistuu = tukee
18
1 (2)
UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO 2020 -maakuntastrategiaSeurantamittarit
2000 2001 2002 2003 2004VÄESTÖVäkiluku 165 725 164 471 163 276 162 296 161 381Väestönmuutos -1 381 -1 254 -1 195 -980 -915Syntyneet 1 427 1 450 1 364 1 357 1 345Nettomuutto -870 -801 -654 -371 -320Työpaikkojen määrä 59 557 59 860 60 012 60 206 59 643Työttömyysaste 13,8 12,5 11,3 9,4 10,8Työllisyysaste 60,6 60,1 61,1 63,0 63,1ALUETALOUSBKT / asukas (indeksi, Suomi=100) 68,7 68,7 69,6 72,0 72,9BKT / asukas, € 17 524 18 421 19 203 20 080 21 218Ansiotulot / asukas, €Pääomatulot / asukas, €MENESTYVÄ YRITYSTOIMINTAPuutuoteteollisuuden liikevaihto, milj.€ - osuus koko maasta, %Teknologiateollisuuden liikevaihto, milj.€ - osuus koko maasta, %Yritysten TKI-panostus, milj.€ 10,7 8,4 10,7 - osuus koko maasta, % 0,3 0,2 0,3Kantorahatulot, milj.€Maatalouden myyntitulo, milj.€Matkailu- ja ravitsemustoiminnan liikevaihto, milj.€ - osuus koko maasta, %Matkailijoiden rekisteröidyt yöpymisvuorokaudet 653 590 681 707 680 012 647 047 659 936 - kotimaiset 568 267 590 127 581 780 552 034 570 705 - ulkomaalaiset 85 323 91 580 98 232 95 013 89 231OSAAVA TYÖVOIMA JA HYVÄ INNOVAATIOYMPÄRISTÖVäestön koulutustaso - keskiaste, % - korkea-aste, %Koulutuksen läpäisyaste, % - 2. asteen ammatillinen koulutus - amk - yliopistoHakijoiden/aloituspaikkojen suhde (kaikki koulutusasteet)TKI-toiminnan menot (kaikki E-S korkeakouluyksiköt), milj.€ 8,4 8,4 11,5 - osuus koko maasta, % 0,9 0,9 1,1Tutkinnon suorittaneiden työllistyminen (kaikki koulutusasteet), %Kv-opiskelijoiden lukumäärä, hlöäLAADUKKAAT HYVINVOINTIPALVELUTKeskimääräinen eläköitymisikä 57,0 56,6 57,0Sairastavuusindeksi, vakioimaton 126,2 127,1 126,9 126,8 128,2Peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla olevat 25-29-vuotiaat, henkilöä - prosenttia ikäryhmästäNuorten (15-24-v.) työttömien osuus ko. ikäisestä työvoimasta, % 21,6 20,4 20,8 20,9Kuntien vuosikate, €/asukas -1 69 215 142 111Kuntien kertynyt yli-/alijäämä, €/asukas -9 46 -36 -56
1 (1)
UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO 2020 -maakuntastrategiaSeurantamittarit
2000 2001 2002 2003 2004HYVÄ TOIMINTAYMPÄRISTÖInvestoinnit, yhteensä, milj.€ - yksityisen sektorin asuntoinvestoinnit - yksityisen sektorin muut investoinnit - julkisen sektorin investoinnitMatka-aikojen kehitys ja vuorotarjonta - nopein junayhteys Mikkeli-Helsinki - nopein junayhteys Mikkeli-Pietari - linja-autovuoroja Mikkeli-Helsinki, kpl/vrkUusien rakennuslupien määrä, kpl/v. - vakituiset asunnot 315 255 349 365 380 - loma-asunnot 440 440 490 520 510Kiinteistökaupat ja hintakehitys - Rakentamattomat lomarantatontit haja-asutusalueella, mediaani, € 20 183 23 000 23 500 - Omakotitalot asemakaava-alueella, mediaani, € 83 500 90 000 95 000Energian omavaraisuusaste, %Metsätase, kasvu - poistuma, milj. m3
Hiilidioksidipäästöt, milj. t 1,09 1,10 1,18Norppakanta
Seurantamittarit
19
1 (2)
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015Tavoite 2016
Tavoite 2020
160 507 159 492 157 862 156 632 155 568 154 668 153 738-874 -1 015 -1 630 -1 230 -1 064 -900 -930
1 302 1 310 1 291 1 272 1 250 1 223 1 301-231 -373 -968 -494 -250 -101 -237
58 936 59 919 60 550 59 914 58 055 58 47210,1 11,5 8,7 7,9 9,6 7,9 7,763,0 62,7 64,3 64,8 62,3 63,8 65,2
73,3 72,5 75,1 74,4 75,621 990 22 796 25 513 25 867 24 529 * v.2009 bkt-luku ei ole verrannollinen edellisten vuosien kanssa!14 360 14 940 15 727 16 653 17 030 17 555
930 1 372 1 948 1 420 845 1 337
580 528 365 4412,6 2,6 2,5 2,3
514 503 340 3410,6 0,6 0,6 0,5
13,2 14,6 15,3 14,8 19,0 17,50,3 0,4 0,3 0,3 0,4 0,4
284 205 130 217 21579 87 78 78
141 141 141 1412,5 2,4 2,4 2,4
638 754 639 133 652 268 658 913 611 099 596 731 697 414557 617 556 145 556 158 553 376 504 740 479 098 555 708
81 137 82 988 96 110 105 537 106 359 117 633 141 706
60,6 61,5 62,4 63,3 64,2 %39,7 40,1 40,7 41,2 41,6 %20,9 21,4 21,7 22,2 22,6 %
55,7 59,8 64,0 59,650,6 49,9 46,8 48,3 48,167,2 63,7 73,5 72,9 78,0
11,6 10,8 13,5 8,4 6,8 10,81,1 1,0 1,2 0,7 0,5 0,8
65,2 67,1 62,4 62,9
57,6 57,1 57,3 57,9 58,4 58,8 58,7129,8 130,8 131,4 132,2 133,6 134,6 135,2
998 1 031 1 036 1 09014,6 15,1 14,7 15,2
19,5 15,7 12,6 15,5 20,1 17,383 139 202 264 353 400 181
-110 -18 38 84 158 172 165
1 (1)
711,5239,2323,3148,9
2 h 24 min3 h 39 min
18
420 385 355 280 236 329 315530 525 515 450 388 416 338
28 000 28 600 34 000 34 900 35 000 35 000 42 500103 000 112 250 123 000 123 000 125 000 130 000 138 500
44 493,12 0,86
1,12 1,16 1,18 1,09 0,96260 260 260 270 290 311
20
ISBN 978-952-5932-10-2ISSN 1455-2930