Ulluunerani neqeroorutini sulisut pillugit Naalakkersuisut .../media/Nanoq/Files/Attached Files... · 2 Siulequt Ulluunerani neqeroorutini sulisut pillugit Naalakkersuisut periusissiaat

Ulluunerani neqeroorutini sulisutpillugit Naalakkersuisut

periusissiaat iliuusissanillupilersaarutaat

Ilinniartitaanermut, Kultureqarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoqarfik

© Leiff Josefsen

Ulluunerani neqeroorutini sulisut pillugit Naalakkersuisut

periusissiaat iliuusissanillu pilersaarutaat

Ilinniartitaanermut, Kultureqarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoqarfik

2

Siulequt Ulluunerani neqeroorutini sulisut pillugit Naalakkersuisut periusissiaat iliuusissanillu pilersaarutaat

suliarineqarpoq, Inatsisartut ulluunerani neqeroorutini sulisut pillugit Naalakkersuisunik

periusissioqqullugit iliuusissanillu pilersaarusioqqullugit siunnersuummut allannguutissatut

siunnersuummik akuersinerisa kingorna.

Meeqqat, inuusuttut ilaqutariillu Naalakkersuisut pingaartillugit isiginiarpaat, taamaalillunilu

periusissiaq manna naalakkersuisooqatigiit meeqqanut inuusuttunullu tunngatillugu anguniagaasa

ilaattut isigineqassalluni.

Perorsaanermik suliaqartut suliaat annertoqaaq, ulluunerani neqeroorutaannaanngitsuni,

suliffeqarfinnulli assigiinngitsorpassuarnut siammaassimallutik. Taamaammat aammattaaq

periusissiaq iliuusissanullu pilersaarusiaq allatigut perorsaanikkut suliaqartunut malittaasumik

sunniuteqassaaq.

Naalakkersuisut taamaattumik kissaatigaat periusissiaq iliuusissanullu pilersaarusiaq una ulloq

unnuarlu paaqqinniffinnut tunngasunik tapertaqassasoq taamaalilluni suliassat

qaleriisinneqarsinnaasut sunniutissallu ataatsimoortut qulakkeerneqarlutillu

ataqatigiissinneqassammata.

Periusissiaq iliuusissanillu pilersaarusiaq tallimanik immikkut isiginiagaqarpoq, taakkualu

annertuutigut taamani Ilinniartitaanermut Ataatsimiititaliaasup isumaliutissiissutaanit

aallaaveqarput, aammali Naalakkersuisut allatigut piffissamut ungasinnerusumut periusissiaannut

atatillugit isiginiarneqassallutik, ilaatigut ilinniartitsinermut aamma meeqqanut, inuusuttunut,

ilaqutariinnut peqqissutsimullu tunngasutigut.

Naalakkersuisunut pingaartuuvoq ulluinnarni perorsaanermik suliaqartut imaluunniit

pissusissamisuuginnartumik taakkununnga attaveqartartut peqataatinnissaat. Naalakkersuisut

ulluunerani neqeroorutini sulisut pillugit periusissiamut iliuusissanillu pilersaarummut matumunnga

suleqataasimasut tamaasa qamannga pisumik qujaffigerusuppaat.

Taama oqaaseqarlunga atuarluarnissassinnik kissaappassi.

Ane Lone Bagger

Ilinniartitaanermut, Kultureqarnermut, Ilageeqarnermut Nunanut Allanullu Naalakkersuisoq

3

Imai:

Siulequt ................................................................................................................................................ 2

Ilisarititsineq......................................................................................................................................... 4

1. Periusissiap iliuusissanillu pilersaarusiap tunuliaqutaa anguniagaalu ......................................... 4

2. Periusissiap iliuusissanillu pilersaarutip anguniagai pingaarnerit ................................................ 5

3. Periusissiap iliuusissanillu pilersaarutip suliarinera ..................................................................... 5

4. Periusissiap iliuusissanillu pilersaarutip imarisai ......................................................................... 9

5. Periusissiamiit iliuuseqarnermut .................................................................................................. 9

6. Piviusunngortitsiniarnerup qularnaarnissaa ............................................................................... 10

7. Aningaasaqarnikkut tigussaasutigullu nukissarisat ................................................................... 11

Qitiutitaq 1: Sulisut atorfinitsitaasarnerannut suliffimmilu suliinnarnissaannut tunngasut ............... 12

Suliniuteqarfik I:............................................................................................................................. 13

Suliniuteqarfik II: ........................................................................................................................... 13

Suliniuteqarfik III: .......................................................................................................................... 14

Qitiutitaq II: Ilinniartitsineq piginnaanngorsaanerlu .......................................................................... 15




Qitiutitaq 3: Suliffimmi avatangiisit .................................................................................................. 19




Qitiutitaq 4: IT-mut tunngasut ........................................................................................................... 22


Qitiutitaq 5: Meeqqanut suli atualinngitsunut suliniutinik naliliineq, malitseqartitsineq

naleqqussaanerlu ................................................................................................................................ 24




Ulluunerani neqeroorutini sulisut pillugit periusissiaq iliuusissanillu pilersaarut ............................. 28

Akisussaasut suliniuteqarfinnut agguaallugit takussutissiarinerat ................................................. 28

Ilanngussat: ........................................................................................................................................ 30

4

Ilisarititsineq

1. Periusissiap iliuusissanillu pilersaarusiap tunuliaqutaa anguniagaalu

2016-imi Inatsisartut ukiakkut ataatsimiinneranni Inatsisartut aalajangiuppaat siunissamut isigaluni

pisariaqartitat aallaavigalugit ulluunerani paaqqinnittarfinni atorfinitsitsinernut, ilinniartitaanernut,

pikkorissaaqqinnernut ilinniarsimasunillu sulisunik attassiinnarsinnaanermik qulakkeerinninnissaq

siunertaralugu periusissanut iliuuserisassanullu pilersaarummik saqqummiussinissamik

Naalakkersuisut peqquneqassasut Inatsisartuni aalajangiussassamik siunnersuuteqassasut.

Naalakkersuisut isumaqarput suliniutit assigiinngitsorpassuit ataatsimoortillugit nalilersorlugillu

periusissamut iluusissanillu pilersaarusiamut ataatsimut katiternissaannut piffissaq eqqortoq.

Taamatut pilersaarusiornermi Naalakkersuisut isumaqarput kommunit, sulisut nukissarisallu allat

peqataatittariaqartut. Naalakkersuisut qularnaarumavaat periusissiamik iliuusissanillu

pilersaarusiamik suliaqarneq atuisut naapertuuttut peqataatillugit ingerlanneqarnissaat.

Periusissiaq iliuusissanillu pilersaarusiaq tassaalluni:

Pingaarnertut anguniagaq

Meeqqat, inuusuttullu toqqissisimasut, imminnut tatigisut inoqatiminnik ataqqinnittut, peqqissut,

tarnikkut timikkullu nukittuut aamma kinaassutsiminnik kulturiminnillu ilisarisimannittut

pilersinnissaat.

Oqariartuut

Oqariartuutaavoq perorsaasut ilinniarsimasut amerlanerulernissaat aamma ulluunerani neqeroorutini

sulisut suliinnarnissaat piginnaanngorsarnissaallu, tassuunakkut tunngavissikkumallugit suliniutit

sunniuteqarluartut ataqatigiissullu, nunami tamarmi meeqqerivinni sulisut aalaakkaasumik sulisut

ilinniarluarsimasullu qularnaarneqarnissaannut peqataasumik.

Pingaarnertut anguniakkami allaaserineqarpoq Naalakkersuisut sammivittut pingaarnertut

kissaatigigaat ineriartortissallugu, meeqqat, inuusuttullu toqqissisimasut, imminnut tatigisut

inoqatiminnik ataqqinnittut, peqqissut, tarnikkut timikkullu nukittuut aamma kinaassutsiminnik

kulturiminnillu ilisarisimannittut, meeqqat inuiaqatigiinni inuttullu piginnaasamikkut

ineriartortitsiniassammata aamma atuarnerminni kingornatigullu ilinniagaqaqqinnerminni

pitsaanerpaamik tunngavissaqalerlutik.

Periusissiap iliuusissanullu pilersaarusiap taamaalilluni meeqqerivinni sulisut

sulisoriinnarnissaannut periusissiaq pingaarnertut anguniakkap piviusunngortinnissaanut ilaassaaq.

Oqariartuutigiumasaq tigussaaneruvoq piviusunngortinneqassallunilu piffissami sivikinnerusumi

ungasinnerusumilu anguniakkat suliniutillu oqaasertalersornerisigut, meeqqerivinni sulisut

suliinnarnissaannik siunertaqartut, sulisut atorfinitsitaanerminni atugassarisaat, ilinniartitaanerat

5

kiisalu ilinniaqqittarnerat ingerlaqqiffiusumillu ilinniartarnerat, sulinerminni avatangiisaat kiisalu

ulluinnarni IT-mik sakkoqarnerat aamma sulianik tamanik nalilersuilluartarnissaq qitiutillugit.

2. Periusissiap iliuusissanillu pilersaarutip anguniagai pingaarnerit

Ulluunerani neqeroorutini sulisut pillugit periusissiaq iliuusissanillu pilersaarut makku

anguniarnerinut tapertaassaaq:

Ulluunerani neqeroorutini sulisut suliffimminniiginnartarnissaat.

Perorsaanermik suliaqartut ilinniarnerisa, ilinniaqqinnerisa ingerlaqqiffiusumillu

ilinniarnerisa pitsaassutsimikkut imarisamikkullu pitsaanerpaanngortinnissaat.

Ulluunerani neqeroorutini tarnikkut timikkullu sullivimmi avatangiisit

isiginiartuarneqarnissaat.

IT-mik allaffissornikkut perorsaanermilu atuinerup ullutsinnut naleqqussarnissaa, aamma

pineqartup iluani Naalakkersuisut periusissiaannut allanut naapertuuttunngornissaa.

Meeqqanut suli atualinngitsunut tunngasuni tamani suliniutit ingerlaavartumik

malinnaavigineqartuarlutillu nalilersorneqarnissaat, meeqqanut suli atualinngitsunut

tunngasutigut ingerlaavartumik inerisaanissamut atugassanik.

Pingaarnertut anguniakkap, oqariartuutip politikkikkullu pingaarnerusutigut anguniagassat

meeqqerivinni sulisut suliinnarnissaat anguniarlugu anguniagassat suliareriaannaanerusut

tigussaanerusullu inerisarnissaannut aqutsisuussapput.

Naalakkersuisunut pingaartuuvoq meeqqerivinni sulisut sulisoriinnarnissaannut periusissiap

matuma, Naalakkersuisut meeqqanut inuusuttunullu tunngasutigut, ilinniartitsinermut,

isumaginninnermut, suliffissaqartitsiniarnermut peqqissutsimullu tunngasutigut suliniutaannut

allanut ataqatigiissillugu isiginiarneqarnissaa.

Periusissiaq iliuusissanullu pilersaarusiaq pingaarnerniit tulleriiaarinissamut sakkuussaaq

Ulluunerani neqeroorutini sulisut pillugit Naalakkersuisut periusissiaa iliuusissanillu pilersaarutaa

ingerlatsivinnut politikerinullu, suliniutinik assigiinngitsunik pineqartup iluani ineriartornermik

qularnaarisussanik tulleriiaarinissap qularnaarnissaannut sakkuussaaq.

3. Periusissiap iliuusissanillu pilersaarutip suliarinera

Periusissiamik iliuusissanillu pilersaarummik suliaqarneq Ilinniartitaanermut Aqutsisoqarfimmit

aqunneqarlunilu ataqatigiissagaavoq, tassani aqutseqatigiittut inissisimallutik Aqutsisoqarfiup

6

pisortaa, tullia, ilinniartitsinermut inspektøri aamma perorsaanermut tunngasunut

immikkoortortaqarfiup pisortaa.

Suliamut atatillugu 16. Aamma 17. Januar 2018 Nuummi isumasioqatigiisitsisoqarpoq. Tassunga

aggersarneqarput Namminersorlutik Oqartussanit, kommuninit kattuffinnillu suliamut

attuumassuteqarsinnaasut arlaqartut ukunanngaanneersut: Aningaasaqarnermut

Akileraartarnermullu Naalakkersuisoqarfik, Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut,

Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoqarfik, Ilinniartitaanermut Aqutsisoqarfik,

Peqqissutsimut Naalakkersuisoqarfik, Isumaginninnermut Aqutsisoqarfik, Avannaata Kommunia,

Kommune Qeqertalik, Qeqqata Kommunia, Kommuneqarfik Sermersooq, Kommune Kujalleq

(kingulliullugu taaneqartumeersut sila peqqutigalugu ajoraluartumik anngutinngitsoorput),

Perorsaanermik Ilinniarfik (PI/SPS), Nunatsinni Perorsaasut Kattuffiat (NPK), Sulisitsisut-

Grønlands Erhverv, SIK, IMAK, Ilinniaatsinut Institutti, MIO, Inuussutissarsiornermut,

Suliffeqartitsinermut, Niuernermut Nukissiuuteqarnermullu Naalakkersuisoqarfik (PKU-mut

aningaasaliuttakkat).

Periusissiap iliuusissanillu pilersaarutip suliarilernerani suliareqqaakkat piffissaliussallu

makkuupput:

Decembarip qiterpaarnera 2017:

a. Nalunaarsuiffinnik misissueqqissaarneq

Perorsaasutut ilinniagallit sumi sulippat.

Nunatsinni ulluunerani neqeroorutini sulisut amerlassusissaattut aalajangersakkat qanoq

ippat, ilinniakkanut naleqqiullugu sulisut katitigaanerat, sulisussat amerlassusissaattut

aalajangersakkat qanoq piviusunngortinneqartiginerinik naatsorsuineq il.il.

PI/SPS-ip ilinniartitseqqittarneranik paasiniaaneq, qassillu aamma sutigut

ilinniaqqissimanerinik paasiniaaneq.

Meeqqat 0-6-inik ukiullit immaqalu 7-16-inik ukiullit amerlassusaasa agguaannerisalu

siumut naatsorsornerat.

Perorsaasutut ilinniakkap ilinniakkallu naapertuuttut qaffaseqataasa

neqeroorutigineqartarnerisa nutaamik naatsorsornerat.

b. Kommunini susassaqarfiit qullersaasa (fagchef) apersornerat

Kommunit ulluunerani neqeroorutinut naleqqiullugu qanoq periusissiaqarpat, tamatumunnga

ilanngullugit suliffimmi avatangiisit, ilinniaqqittarneq, perorsaasut sulisiinnarniarlugit

pilerisaarniarlugillu suliniutit aamma perorsaanermut tunngasut.

Kommunimi ulluunerani neqeroorutit pillugit paasissutissat, meeqqeriviit

aaqqissugaanermikkut ilusaat ilanngullugit il.il.

7

c. Meeqqerivinni pisortanik apersuinerit

Apeqqutit meeqqeriviit pisortaannut nassiunneqassapput makku paasiniarlugit: sulisut qanoq

sivisutigisumik sulisimanerat, suliffimmi avatangiisit, ilinniaqqinnissamut periarfissat

pisariaqartitsinerlu, digitalimik atortoqarneq, perorsaanikkut tunngavinnik atuineq il.il.

Suliassat ilaannut allaffimmiunik atuisinnaanermut periarfissat.

d. Sulisunik apersuineq

Apeqqutit meeqqerivinni sulisunut nassiunneqassapput makku paasiniarlugit: sulisut

suliffimmi avatangiisiminnik isiginninnerat, ilinniaqqinnissamut periarfissat

pisariaqartitsinerlu il.il.

e. Siusinnerusukkut sulisimasut akornanni paasiniaaneq

Ukiup kingulliup ingerlanerani perorsaasutut suliunnaarnikunik apersuineq, allamik

suliffeqalernermut peqqutaasut paasiniarlugit.

f. Angajoqqaanik apersuineq

Angajoqqaat kommunimi ulluunerani neqeroorutit pillugit qanoq isumaqarpat, angajoqqaat

digitalimik atortoqarnermut naleqqiullugu suut piumavaat.

Suliamit tassannga nalunaarusiaq Ilanngussaq 1-itut ilanngunneqarpoq.

16. aamma 17. januar 2018 isumasioqatigiissitsineq:

Akuusunut soqutiginnitsinullu assigiinngitsunut isumasioqatigiissitsineq, taakku suliakkiissut

aallaavigalugu periusissiap iliuusissatullu pilersaarutit imarisassai siunnersuusiorpaat.

Isumasioqatigiinnermi peqataasut siunnersuutaat, suleqatigiinneersut katersorneqarput assigiinnik

sammisallit katigunneqarlutik. Taamaalilluni peqataasut siunnersuutaasa amerlanersaat

suliniuteqarfissat assigiinngitsut ataannut ilanngunneqarput, aammali Ilanngussaq 2-tut

matumunnga ilanngunneqarlutik, taamaalillutillu periusissiap iliuusissanillu pilersaarusiap

immikkuualunnerusunngorlugu suliareqqinnerani ilaatinneqarsinnaajumaarlutik.

Tassunga atatillugu oqaatigineqassaaq tupinnanngitsumik akissarsianut atorfinitsitaasarnermullu

tunngasut aamma eqqartorneqarmata, taakkulu Naalakkersuisut tusaatissatut tiguaat. Kisianni

tamatumani pineqarput sulisut sulisitsisullu akornanni isumaqatigiinniartarnermut tunngasut,

periusissiallu matuma sinaakkutaasa avataaniillutik, taamaammallu allakkut erseqqinnerusumik

oqallisigisariaqarlutik. Taamaattoq Naalakkersuisut suliariniarpaat akissarsianik takussutissiat,

sulisut assigiinngitsut akissarsiaannik takussutissiisut.

8

Januarip naalernerani 2018:

Periusissiamut iliuusissanillu pilersaarutissatut siunnersuut susassaqartunut tamanut

tusarniaassutigineqarpoq 19. januar 2018-imiit 19. februar 2018-imut. Tamatumunnga atatillugu

tusarniaaneq pillugu allakkiaq ilanngunneqartoq innersuunneqarpoq.

2018-ip qiterpaarnerani:

Periusissiamut iliuusissanillu pilersaarutissatut siunnersuut Naalakkersuisunut akuerisassatut

tunniunneqassaaq Inatsisartunut ingerlateqqinneqarnissaa siunertaralugu.

9

4. Periusissiap iliuusissanillu pilersaarutip imarisai

Ulluunerani neqeroorutini sulisut pillugit Naalakkersuisut periusissiaat iliuusissanillu pilersaarutaat

meeqqerivinni sulisunik atorfinitsitsisarnermi, ilinniartitsinermi piginnaanngorsaanermilu

suliinnarnissaannillu ilungersuuteqarnermi tulleriiaarinissamut sakkussatut sallerpaatillugu

atorneqassaaq.

Taamaammat politikkikkut nalunaarutaasut aallaavigalugit aqutseqatigiit aalajangiuppaat

periusissiamik iliuusissatullu pilersaarutinik suliaqarnermi immikkoortut tallimat uku

qitiutinneqassasut:

Periusissiap iliuusissanillu pilersaarutip qitiutitai tallimat:

1. Sulisut atorfinitsitaasarnerannut suliffimmilu suliinnarnissaannut tunngasut

2. Ilinniartitsineq piginnaanngorsaanerlu

3. Suliffimmi avatangiisit

4. IT-mut tunngasut

5. Periusissiamik iliuusissatullu pilersaarummik naliliineq, malitseqartitsineq naleqqussaanerlu

Periusissiap iliuusissanillu pilersaarutip qitiutitai suliniutissallu arlalitsigut imminnut ataqatigiipput.

Taamaammat normulersorneri imaanngillat pingaarnerniit tulleriiaarinerit.

Qitiutitat suliniuteqarfissallu ataasiakkaat ataanni suliniutissat meeqqeriveqarnerup

ineriartortinnissaa kissaatigisaq anguneqassappat periusissiorlugit tulleriiaagassaapput. Aammattaaq

suliniutissatut siunnersuutaasut sunniutissaattut ilimagisaasut allaaserineqarput – piffissami

qaninnerusumi ungasinnerusumilu.

Qitiutitassat suliniutissallu ilaanni suli isummersoqqinnissaq, pilersaarusiornissaq taamaalillunilu

piffissaqarnissaq pisariaqassaaq tamakkiisumik piviusunngortinnissaannut, allalli ingerlaannaq

piviusunngortinneqarsinnaallutik. Suliniutit ilaanni pisariaqarsinnaavoq kommunini ataasiakkaani

suliareqqiinissaq, tassami pineqartut ilaannut atatillugu kommunit periusissiami iliuusissatullu

pilersaarummi suliniutissanut assingusunik aallartitsereernikuupput.

5. Periusissiamiit iliuuseqarnermut Periusissiap iliuusissatullu pilersaarutip matuma inerisaqqinnera suliatut ingerlaavartutut

isigineqassaaq, aqqutaani misilittagarilikkat periusissiap iliuusissatullu pilersaarutip piffissap

ingerlanerani naleqqussarneranik nassataqarsinnaallutik, kisiannili periusissiap iliuusissatullu

pilersaarutip takorluugai oqariatuutaalu suliap ingerlaqqinneranut aqutsisuussallutik.

Susassaqarfiit akimorlugit suleqatigiinneq

Ulluunerani neqeroorutini sulisut pillugit Naalakkersuisut periusissiaat iliuusissanillu pilersaarutaat

piviusunngortinneqassappat pisariaqarpoq suleqataasut pingaarnerit, tassalu: Namminersorlutik

Oqartussat ataanni naalakkersuisoqarfiit aqutsisoqarfiillu, kommunit, kattuffiit, ilinniarfiit allallu

10

meeqqanik inuusuttunillu kiisalu ilinniartitsinermik suliaqartut suliat akimorlugit

suleqatigiinnissaat.

Piviusunngortitsineq iliuuseqarnerlu

Periusissiaq iliuusissanillu pilersaarut ataatsimoortutut isigineqassaaq, kisiannili periusissiami

iliuusissanillu pilersaarummi suliniutit ataatsikkut piviusunngortinneqarsinnaanngillat.

Tamatumunnga pissutaavoq suliniutissat ilaat inerisaqqaartariaqarmata imaluunniit

ilinniartitseqqaartoqartariaqarmat, piviusunngortitsinnginnermi, allalli ingerlaannaq

piviusunngortinneqarsinnaapput. Tamatuma kinguneraa periusissiap iliuusissanillu pilersaarutip

piviusunngortinniarnerani suliniutit pilersaarusiorluartariaqarnerat.

Periusissiap iliuusissatullu pilersaarutip anguniagai pingaarnersiuinerupput, taamaammallu

qitiutitanut tallimaasunut naleqqiullugit siunissami sulinermi nalerassatut isigisariaqarlutik.

6. Piviusunngortitsiniarnerup qularnaarnissaa

Periusissiap iliuusissanillu pilersaarutip piviusunngortinnissaanut akisussaaffik Ilinniartitaanermut

Aqutsisoqarfimmi inissinneqassaaq. Tassunga inissiineq patajaallisarneqassaaq sumiiffinni

ataasiakkaani qitiusumilu susassaqarfiit akimorlugit suleqatigiinnikkut.

Qullersaallutik aqutsisut

Qullersaasumik aqutsinissaq, pingaarnersiuinissaq ataqatigiissaarinissarlu kiisalu politikkikkut

anguniakkat ataqatigiissinnissaat qularnaarumallugu aqutseqatigiit pilersinneqassapput ukunannga

inuttaqartut:

Ilinniartitaanermut, Kultureqarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoqarfimmi pisortaq,

Ilinniartitaanermut Aqutsisoqarfimmi pisortaq, Ilinniartitaanermut Aqutsisoqarfimmi

perorsaanermut tunngasunut immikkoortortaqarfiup pisortaa aamma kommuniniit peqataatitat.

Ilinniartitaanermut, Kultureqarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoqarfiup pisortaanera

inunnik isumaginninnermut tunngasuni immikkut ilinniartitsinikkut aqutsisoqatigiinni aamma

peqataavoq. Tamassuma ulluunerani paaqqinnittarfinnut suliniutit inunnillu isumaginninnerup

tungaatigut suliniutit pisarialimmik ataqatigiissaarneri qulakkiissavaa.

Malinnaatitat

Kattuffiit, ilinniarfiit, Namminersorlutik Oqartussat kommunillu peqataatitaat, periusissiap

iliuusissatullu pilersaarutip siunnersuusiarinerani peqataasut, ilutigisaanik tassaassapput

pilersaarusioqatigiillutik malinnaatitat makku qularnaarnissaannik isumagisaqartussat:

Periusissiami iliuusissatullu pilersaarummi suliniutit piviusunngortinniarnerisa

ingerlaavartumik nakkutiginerat, malitseqartinnerat atuutsilernerallu.

Qullersaallutik aqutsisut ataatsimiinnerini atugassanik saqqummiisarneq.

Killiffigisaq ilisimatitsissutiginiarlugu akuttunngitsumik ataatsimiittarnerit.

11

Malinnaatitat minnerpaamik ukiumut ataasiarlutik ataatsimiittassapput, tamannalu kommunini

susassaqarfinni aqutsisut (fagchef-it) Ilinniartitaanermullu Aqutsisoqarfiup ukiumoortumik

naapeqatigiittarnerisa sivitsuallanneratigut pisinnaavoq.

Ataqatigiissaarineq

Piviusunngortitsiniarnerup ulluinnarni ataqatigiissarnera Ilinniartitaanermut Aqutsisoqarfimmit

isumagineqassaaq, tamatumani ilaallutik Meeqqerivitsialalerisut, attuumassuteqartut tamaasa

qanimut suleqatigalugit, ilaatigut aalajangersimasumik oqarasuaatikkut ataatsimiittarnerit

aqqutigalugit, tamatumanilu kommunit suliatik suliniutitillu ingerlasut pillugit

isumassarsioqatigiinnissaannut periarfissillugit. Aqutsisoqarfiup aammattaaq aaqqissuussamik

Naalakkersuisunut nalunaartarnissaq akisussaaffigaa.

7. Aningaasaqarnikkut tigussaasutigullu nukissarisat

Periusissiap iliuusissanillu pilersaarutip piviusunngortikkiartornerata malitsigisaanik suliniutit

aningaasartorfiusussaajumaartut, suliap ingerlanerani ingerlaavartumik oqallisigineqassapput

ukiunilu aggersuni aningaasanut inatsimmut ilanngunnissaat sulissutigineqartassalluni,

Naalakkersuisut periusissiaannut pilersaarutaannullu allannut attuumasumik.

12

Qitiutitaq 1: Sulisut atorfinitsitaasarnerannut suliffimmilu suliinnarnissaannut tunngasut

Sulisut atorfinitsitaasarnerannut suliffimmilu suliinnarnissaannut tunngasutigut ullumikkut

pissutsit allaaserinerat

Meeqqerivinni sulisut toqqaannartumik meeqqanik sullissisartut affaat tassaapput ikiortit

ilinniagaqanngitsut. Sulisut tallimararterutaasa (1/5) missaat perorsaasuupput, pinga-jorarterutaat

(1/3) tassaallutik sulisut perorsaanikkut allatut ilinniagallit – nalinginnaane-rusumik ukiuni

marlunni socialmedhjælperitut ilinniagaq. Sulisut agguaqatigiissillugu maanna atorfimminni ukiuni

7-ini atorfeqarsimapput, pisortallu agguaqatigiissillugu ukiuni 9-ni taamatut atorfeqarsimallutik.

Sulisut amerlanersaasa najugaq qimannagu perorsaa-sunngorniartarneq nalunngilaat, affaasalu

najugaq qimannagu perorsaasunngorniarnis-sartik eqqarsaatigaat.

Meeqqeriviit sulisumik sulisoriinnarniarnerat nalinginnaasumik ajornartorsiutitut misigisarpaat.

Taamaalilluni katillutik sulisut 28 %-ii ukiup kingulliup ingerlanerani soraarsimapput.

Meeqqerivinni sulisut taamaallaat qulerarterutaasa (1/10) missaasa oqaatigigaluarpaat ukiut

marluk qaangiunneranni suliffigisaminni suli sulinissartik ilimaginagu, kisianni amerlasuut

nalornipput (33 %-it). Taakku ¾-iisa kissaatigaat perorsaanermik suliaqarnerup iluani ukiuni

tulliuttuni marlunni ingerlaqqinnissartik. Perorsaanermik suliaqarsimasut ukiullu kingulliup

ingerlanerani allamik suliffeqalersi-masut apersornerisa takutippaat, pisortaq suliinnarnissamut

pingaaruteqarluinnartoq. Taamaalillutik pisortat sulisut nammineersinnaassusiat pisortatullu

sinaakkusiussat oqimaaqatigiissittariaqarpaat, sulisup nammineq pisinnaasaminik atuinissaa

periarfissillugu, ilutigisaanillu pisortatut ilimagineqartut suunerat sulisumit

ilisimalluarneqarnissaat qularnaarlugu. Aammattaaq soraartarnerit amerlasuut

napparsimasarnerillu sulisut sinnerinut ulluinnarni ulapilersarneq ima annertutigisoq

nassatarisarpaa, allaat sulinissamut kajumissuseeruttoqarsinnaasarluni. Tamanna annermik

pisortanut atuuttarpoq, piffissaq pisortatut suliassanut atornagu, sulisunut taartaasutut

misigisaqarpallaalerneri. Perorsaasut allamik suliffittaarnissaq eqqarsaatigilersarpaat,

perorsaanikkut pisinnaasamik siunertamut naapertuuttumik atornissaannut periarfissaqanngitsutut

misigilersaraangamik, imaluunniit atugarisat pitsaanngikkaangata, assersuutigalugu oqimaatsunik

kivitsisarnerit amerlavallaaraangata.

Susassaqarfinnik aqutsisut (fagchefit) apersornerisa uppernarsivaa, meeqqeriviit sulisussarsiorneq

sulisullu sulisoriinnarnissaat ajornakusoortittaraat. Taamaattoq kommunit sulisut

sulisoriinnarnissaat pillugu toqqaannartumik periusissiornikuunngillat. Sulisut suliinnarnissaannut

sakkorisaq pingaarneq kommunit tamarmik atugaat tassaavoq ilinniartitseqqittarneq. Annermik

meeqqeriviit pisortaannik ilinniartitsineq siunnersuinerlu atorneqarpoq. Tamatumunnga

tunngaviuvoq, kommunit misigisarmassuk meeqqeriviup pisortaa sulisut suliinnarumallutik

soraarniuteqarumallutilluunniit toqqaanissaannut pingaaruteqarluinnartoq. Aamma sulisut allat

ilinniarteqqinneqartarnerat atugaavoq, tassami susassaqarfinni pisortat misigisarpaat, suliatigut

ineriartornissaq sulisunut pingaartuusoq. Taamaattoq pikkorissartitsinissanik naapertuuttunik

neqeroorutit ikippallaarnerat – meeqqeriviillu ilaannut – ilinniarfiusussap ungasippallaarnera

ajornartorsiutaavoq.

Susassaqarfiit aqutsisuinik apersuinerit uppernarsivaat, sulisut meeqqerivinni suliinnaru-

manissaasa ajornakusoorsinnaanerannut, akissarsiat qaffasissusiat qanorlu ilusiligaanerat

apeqqutaasut. Siullermik perorsaasut meeqqat atuarfianni aamma ulloq-unnuarlu paaqqinniffinni

suligunik akissarsiaqarnerusinnaanerat pissutigalugu. Aappaattullu ikiortinut

misilittagaqarluartunut najugaq qimannagu perorsaasunngorniarnissaq akissarsiatigut imminut

akilersinnaanngimmat. Kisianni akissarsiat kisimik apeqqu-taanngillat, aammali suliap timikkut

tarnikkullu – atuarfinnut aamma ulloq-unnuarlu paaqqinniffinnut naleqqiullugu - oqimaatsutut

misigineqartarnera patsisaaqataavoq.

13

Suliniuteqarfik I: Kommunit meeqqanut inuusuttunullu politikkiat, aamma ulluunerani neqeroorutinut

tamanut perorsaanikkut ukiumoortumik pilersaarusiornerat taakkunanngalu naliliinerat,

tak. inatsimmi § 5, imm. 3, ikorfartorumallugu, Naalakkersuisut inassutigaat, sumiiffinni

ataasiakkaani perorsaanikkut suliaqartut atorfinitsitaasarnerat, pilerisaartarnerat

sulisiinnarnissaallu pillugit periusissiortoqassasoq, tamatumunnga ilanngullugit nunaqarfiit.

Sooq:

Kommunit meeqqanut inuusuttunullu politikkiata aamma perorsaanikkut ukiumoortumik

pilersaarusiornerisa ikorfartorneqarnissaat, taakku periusissiap iliuusissanillu pilersaarutip

pingaarnertut anguniagaanik aamma meeqqanut suli atualinngitsunut ulluunerani neqeroorutit

pillugit inatsisip siunertaanik piviusunngortitsinissamut tapertaammata, taamaalillunillu meeqqanut

suli atualinngitsunut tamanut ulluunerani neqerooruteqarnissamik inatsisip anguniagaa

piviusunngortinneqaqqullugu.

Sunniutaasussatut ilimagisaasut:

Politikkikkut ingerlatsinikkullu aqutsinermi sakkussap pilersinneqarnera, meeqqanut inuusuttunullu

naleqqiullugu aamma meeqqeriviit perorsaanikkut suliaannut naleqqiullugu, kiisalu kommunip

politikkikkut anguniagaanik piviusunngortitsisussat atorfinitsitaasarnerannut,

pilerisaarneqartarnerannut sulisiinnarnissaannullu naleqqiullugu.

Piffissaq, akisussaaffik aningaasaqarnerlu:

Marts 2019 nallertinnagu, kommunip akisussaaffiatut. Aningaasartuuteqarnerunissamik

kinguneqarnissaa ilimagineqanngilaq, akerlianilli piffissap ingerlanerani sulisussarsiornermut,

nutaanik ilinniartitsinermut il.il. aningaasartuutaasartut ikilinissaat ilimagineqarluni.

Suliniuteqarfik II: Naalakkersuisut kommunalbestyrelsip kommunimi ulluunerani neqeroorutinik tamanik

naliginnaasumik perorsaanikkullu nakkutilliinera pillugit malittarisassanik

aalajangersaassapput.

Sooq:

Periusissiaq iliuusissanillu pilersaarusiaq nalilersorluarnerusinnaajumallugu, malitseqartillugu

naleqqussarlugulu, kiisalu kommunit inatsit malillugu ulluunerani neqeroorutinik tamanik

nakkutilliisussaatitaanerminnik piviusunngortitsiniarneranni oqilisaakkumallugit Naalakkersuisut

Meeqqanut suli atualinngitsunut perorsaanikkut inerikkiartuutaasunik ulluunerani neqeroorutit

pillugit Inatsisartut inatsisissaanni nr. 16, 3. december 2012-meersumi § 5, imm. 4 naapertorlugu

malittarisassanik erseqqinnerusunik aalajangersaassapput.

14


Meeqqanut suli atualinngitsunut tunngasut nalilersornissaannut periarfissat pitsaanerusut.

Kommunit nakkutilliinermik pisussaaffimmik piviusunngortinnissaanut periarfissaasa

pitsaanerulernerat.

Piffissaq aamma akisussaaffik:

2018 naatinnagu. Ilinniartitaanermut, Kultureqarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoqarfik.

Suliniuteqarfik III: Akissarsiat kisitsisinngorlugit takussutissiarinissaat, atorfinissutaasinnaasumik

bachelorinngortartut assigiinngitsut akissarsiamikkut inissisimanerat takutikkumallugu:

perorsaasut, peqqissaasut, ilinniartitsisut, forskolelærerit ilanngullugit aamma

isumaginninnermi siunnersortit, aallarteqqaarnermi akissarsianut, akissarsiat

qaffasinnerpaaffiinut agguaqatigiissillugulu akissarsianut agguaallugit. Perorsaasunut

tunngatillugu meeqqerivinni aamma ulloq-unnuarlu paaqqinniffinni akissarsianut

agguaallugit. Kiisalu isumaginninnermi ikiortit socialassistentillu akissarsiaat aamma

taamatut takussutissiorlugit.

Sooq:

Misissuinerup ilimanarsisimmagu, akissarsiat qaffasissusiat sulisut sulisoriinnarniarneranni

ajornartorsiutinut patsisaaqataasut, aamma atorfinissutaasinnaasumik bachelorit assigiinngitsut

perorsaanermillu ilinniagallit allat akissarsiaat assersuussinnaajumallugit.


Akissarsiat piviusut takuneqarsinnaalernerat.

Piffissaq akisussaaffillu:

2018-ip naajartornerani. Ilinniartitaanermut Aqutsisoqarfiup Nunatsinni Naatsorsueqqissaartarfik,

Aningaasaqarnermut sulisoqarnermullu Aqutsisoqarfik Isumaginninnermullu Aqutsisoqarfik

suleqatigalugit.

16

Suliniuteqarfik I: Naalakkersuisut inassutigaat Perorsaanermik Ilinniarfimmik (PI/SPS), najugaq qimannagu

perorsaasunngorniartarnermik aamma pikkorissaasarnernik, ilinniartitseqqittarnernik

ingerlaqqiffiusumillu ilinniartitsisarnernik neqeroorutaasartunik taakkualu

ataqatigiissarnerannik naliliisoqassasoq.

Sooq:

Perorsaasunik ilinniartitsinerup piginnaanngorsaanerullu pingaarutaa ilisimatusarnikkut

naliginnaasumik erseqqissarneqartarmat (ilaatigut Social Forskningsinstituttet, 2014, EVA-p

meeqqat atuarfiannik ilinniartitsisunngorniarnermillu naliliinera, 2015), ersersinneqarluni sulisut

piginnaasaat meeqqat ineriartornerinut pingaaruteqarluinnartut.

PI/SPS aamma najugaq qimannagu perorsaasunngorniarfiit siunissami perorsaasussat ulluunerani

neqeroorutini suliassaminnut ilinniartinnerinut pingaarnertut akisussaapput.

Periusissiaq iliuusissanullu pilersaarut manna sioqqullugu misissuinerup (Epinion, 2017)

takutippaa, meeqqerivinni sulisut ilinniaqqinnernut killilimmik peqataasartut, ilinniaqqinnernullu

peqataanerit ilinniakkat appariartortillugit annikilliartortartut. Ilutigisaanik PI/SPS-imi

pikkorissartartut 2015-ip kingorna affaannanngorsimapput.

PI/SPS-ip meeqqerivinni sulisut ilarpassuisa ilinniarteqqinneqarnerat isumagisarpaa, kisiannili

tamatuma ilutigisaanik ilinniartitseqqinnernut ingerlaqqiffiusumillu ilinniarnernut aningaasaliussat

naalakkersuisoqarfinnut, aqutsisoqarfinnut ilinniarfinnullu assigiinngitsunut siammaassimapput,

taamatullu kommunit ataasiakkaat suliffeqarfiillu ilaat namminerisaminnik taama ingerlatsinissamut

aningaasaateqartarlutik, maanna ataqatigiissagaanngitsunik, taamaammallu

ajornakusoortorujussuuvoq pikkorissarnerit, ilinniartitseqqinnerit ingerlaqqiffiusumillu ilinniarnerit

neqeroorutaasartut sunniutaasa nalilernissaat.

Perorsaanikkut suliaqartut ilinniartinnerisa piginnaanngorsaqqinnerisalu pitsaanerpaamik

tunngavissinnissaat pilersikkumallugu, pisariaqartinneqarpoq PI/SPS-ip, najugaq qimannagu

perorsaasunngorniartarnerup aamma pikkorissarnissanik, ilinniaqqinnissanik ingerlaqqiffiusumillu

ilinniarnissanik neqeroorutaasartut allaaserinissaat, uppernarsaasersornissaat nalilernissaallu.

Qanoq:

Naliliinerup minnerpaamik makku imarissavai:

Ilinniakkat pikkorissarnerillu suut neqeroorutaasarpat?

Ilinniakkat pikkorissarnerillu ataasiakkaat suut imarivaat?

Ilinniakkat pikkorissarnerillu pitsaassusaat qanoq qaffasitsigiva?

Ilinniarfissap ungasissusia inuusuttut ilinniakkamik toqqaasarnerannut sunniuttarpa,

ilinniarfissallu ungasissusia ilinniaqqittarnernut naleqqiullugu pingaaruteqarpa?

Ilinniakkat pikkorissarnerillu imarisaat pitsaassusiallu periusissiap iliuusisssanullu

pilersaarutip anguniagaanut aamma meeqqeriviit pisariaqartitaannut qanoq

naleqqutsigippat?

17

Inuusuttut ilinniakkamik toqqaanerannut ilinniarnermi oqaatsit atorneqartut pingaarutaat

Ilinnialernissamut piumasaqaatit piffissamillu sivikillisaanneqarnissamut periarfissat

Ilinniakkanut allanut ataqatigiinneq

Ilinniakkat aaqqissugaanerat allaaserinerilu

Najugaq qimannagu perorsaasunngorniartarnerup aamma najugaq qimannagu

ilinniartitsisunngorniartarnerup sanilliunnerat taakkunanili atugassarititaasunik

misissueqqissaarneq

Ulloq unnuarlu paaqqinniffinnik perorsaanikkullu suliaqartut meeqqanut sumiginnakkanut,

atornerluinermut il.il sullissinissamut piginnaasaannik assingusumik nalilersuisoqartussaammat

pingaartuuvoq nalilersuinerit ataqatigiissarnissaat. Ataqatigiissaarineq nalilersuinermut

tunngasuussaaq aammali ilinniakkanik siunissami aaqqissuussinernik suliaqartoqarnissaanut

sammisinnaalluni.


Naliliinerup takutissavaa ilinniakkat, pikkorissarnerit, ilinniartitseqqinnerit ingerlaqqiffiusumillu

ilinniartitsinerit taakkulu ataqatigiissarnerisa kinguneri sunniutaallu.

Piffissaq:

Pilersaarusiorneq 2019-imi, piviusunngortitsineq 2020-mi. Ilinniartitaanermut, Kultureqarnermut

Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoqarfik aallarnisaataasumik ataatsimiinnissamut aggersaassaaq.

Suliniuteqarfik II: Sulisut ilinniarsimanngitsut, tapersersortaasartut ilanngullugit, inuit ataasiakkaat

piginnaasareriigaasa nalilerneri aallaavigalugit aamma inuit ataasiakkaat aallaavigalugit

pisinnaatitsilerfiusunik tulleriissakkanik, kalaallisut oqaaseqarluni ingerlatsinikkut

piginnaanngorsarnissaat pillugu pilersaarusiortoqassaaq, tamatumunnga ilanngullugu

e-learning aqqutigalugu pisinnaasaqalersitsissutaasunik ilinniartitsinermik ingerlatsinissamut

periarfissat.

Sooq:

Meeqqerivinni tiimit atorneqartartut affaat sinnerlugit perorsaasunut ikiortinit ilinniagaqanngitsunit

ingerlanneqartarmata.


Meeqqerivinni ilinniarsimasut amerlinerat.

18


Pilersaarut 2019 naatinnagu suliarineqassaaq. Ilinniartitaanermut, Kultureqarnermut

Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoqarfik PI/SPS peqatigalugu pilersaarusiornissaq

akisussaaffigissavaat.

Suliniuteqarfik III: Namminersorlutik Oqartussani kommuninilu pikkorissarnernut, ilinniaqqinnernut

ingerlaqqiffiusumillu ilinniarnernut aningaasaliuttakkat pitsaanerusumik

paasisaqarfigiumallugit ataqatigiissaareqatigiittussanik pilersitsisoqassaaq, taakkualu

ilutigisaanik meeqqerivinni suliaqartuusut tamarmik ataqatigiissakkanik imminnullu

ataqatigiissunik ilinniartinneqartarnissaat qularnaassavaat.

Sooq:

Maannakkorpiaq Namminersorlutik Oqartussat kommunillu aningaasalersugaannik meeqqerivinni

pikkorissaasarnerit, ilinniaqqittarnerit ingerlaqqiffiusumillu ilinniagaqartarnerit ataatsimoortumik

ilisimaneqanngimmata, taakkualu ataqatigiinngimmata ataqatigiissagaanatilluunniit.

Inunnik isumaginninnermut aningaasat atugassat pillugit assingusumik qulaajaanermik

ingerlatsisoqarmat pingaartuuvoq taakku ataqatigiissarneqarnissaat.


Namminersorlutik Oqartussat kommunillu meeqqerivinni pikkorissarnernut, ilinniaqqinnernut

ingerlaqqiffiusumillu ilinniakkanut aningaasaliuttagaasa sunniuteqarluarnerusumik atorneqarnerat.


2018 naatinnagu. Ilinniartitaanermut Aqutsisoqarfik ataatsimiigiaqqusisuussaaq.

19

Qitiutitaq 3: Suliffimmi avatangiisit

Suliniuteqarfik I: Meeqqerivinnik nutaanik pilersitsineq, pisatsersuineq, aqutsineq ingerlatsinerlu pillugit

malittarisassat nutaat suliarinissaannut suleqatigiissitaliortoqassaaq, taakkulu ilutigisaanik

illut pisoqaanerusut meeqqerivittut atorneri pillugit tunaartarisassaliussapput.

Sooq:

Meeqqerivinnik nutaanik sanaartornermi pisatsersuinermilu malittarisassat naleqqussakkat

amigaataammata, tak. meeqqanut suli atualinngitsunut inatsimmi § 12, imm. 3.

Suliffimmi avatangiisinut tunngatillugu ullumikkut pissutsit allaaserinerat:

Pisortat sulinermut piffissarisamik 61 %-ia pisortatut suliassanut attuumassuteqartunut

atortarpaat, soorlu pisortatut allaffissornikkullu suliassanut, sulisullu sinnerisa sulinermut

piffissarisamik 89 %-ia atortarlugu suliassanut meeqqanut angajoqqaanullu

attuumassuteqartunut. Meeqqerivinni pisortat 4 %-iisa oqaatigaat, allaffissornikkut

suliassatik tamarmik imaluunniit tamangajammik allaffimmiutut ilinniarsimasunit

isumagineqarsinnaasut.

Meeqqerivinni sulisut 91 %-iisa suliffitsik naammagisimaarpaat imaluunniit annertuumik

naammagisimaarlugu. Pisortat akornanni – sulisut sinnerinut naleqqiullugu – naammagisi-

maarinninneq appasinnerulaarpoq. Suliassarisat naammagisimaarneqarnerpaapput

suliatigullu ineriartornissamut periarfissat naammagisimaarneqannginerpaallutik. Annermik

pisortat suliatigut ineriartornissamut periarfissat naammagisimaannginneruaat.

Sulisut tamarluinnangajammik suliatik isumaqarluartutut misigisarpaat, 74 %-iilu suliamik

annertussusissaannut oqartussaaqataasutut misigisarlutik. Tamanna sulisut sinnerisa

(pisortaanngitsut) akornanni annermik atuuppoq. Akerlianilli sulisut misigipput

pitsanngorsaasoqarsinnaasoq, sulinermi ulapinnermut nersualaarneqartarnissamullu

naleqqiullugu. Sullivimmi tarnikkut avatangiisinut naleqqiullugu ernumanarsinnaasutut

erseqqissarneqarsinnaavoq, sulisut 23 %-iisa ukiup kingulliup ingerlanerani suliffimminni

uumissorneqarneq misigisimammassuk, 16 %-iisalu sapaatip-akunnerisa kingulliit marluk

ingerlaneranni suliluunniit akulikinnerusumik sulinermi puullaaqilerneq (stress)

misigisimallugu.

Tamakku saniatigut sulisut 77 %-iisa eqqaavaat meeqqerivimmi nipiliortoqarpallaartoq, 69

%-it eqqaavaat peqillutik sulisariaqartarlutik akulikitsumillu kivitsisarlutik. Sulisut affaasa

missaasa oqaatigaat tamanna qiterlutsitsisartoq imaluunniit tuitigut anniaateqalernermik

nassataqartartoq. Sulisut allat (pisortaanngitsut) pisortaniit sulinermi timip atorneratigut

ajornartorsiutit amerlanerusut nalaattarpaat. Sulisut timip atornerani ajornartorsiutit

pissuseqarfiginissaannut periarfissaat tarnikkut ajornartorsiutit pissuseqarfiginissaannit

annertunerupput.

20


Perorsaanikkut piumasaqaatit tunngaviillu aallaavigalugit meeqqeriviit iluini silataannilu inissat

malittarisassiuunnerat.


Suleqatigiit pilersinneqassapput 2018 naatinnagu. Ilinniartitaanermut, Kultureqarnermut

Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoqarfik akisussaavoq.

Suliniuteqarfik II: Tarnikkut timikkullu sullivimmi avatangiisit pitsaanerpaat qularnaarnissaat siunertaralugu

pisortat ilinniartinneqarnissaat pilersinneqassaaq, taamatuttaaq pisortanik coacherisarneq

ilitsersuiitigalunilu siunnersuisarneq neqeroorutaassapput, taamatullu Naalagaaffiit

Peqatigiit meeqqat pisinnaatitaaffii pillugit isumaqatigiissutaannik ilinniartitsinissaq

neqeroorutaassalluni..

Sooq:

Meeqqeriviup illersorneqarsinnaasumik malittarisassallu atuuttut naapertorlugit ingerlannissaa

pisortap suliassarimmagu, aamma pisortat akisussaaffigimmatigit pissutsit sulisunut tunngasut,

aamma atuisut ataatsimoorfiata imaluunniit siulersuisut aalajangiussaasa innersuussinerisaluunniit

piviusunngortinnissaat, taamatuttaaq pisortatut suliassanut ilaavoq, qularnaassallugu meeqqeriviup

inatsisip siunertaanik piviusunngortitsinissaa, tamatumunnga ilanngullugu Naalagaaffiit Peqatigiit

meeqqat pisinnaatitaaffii pillugit isumaqatigiisutaat .


Sulisut nuannaartut, toqqissisimasut kajumissuseqartullu, meeqqap pisinnaatitaaffii ataqqillugit

anguniagaqarluartunik perorsaanikkut sammisaqartitsisinnaasut.

Piffissaq, akisussaaffik aningaasaqarnerlu:

Ingerlaavartumik. Ilinniartitaanermut Aqutsisoqarfik akisussaassaaq Meeqqanut suli

atualinngitsunut inatsimmi § 4, imm. 2, nr. 4 naapertorlugu. Ingerlatsineq maanna

aningaasartuutaanerusussatut naatsorsuutigineqanngilaq, inatsisip piviusunngortinniarnerani

ingerlatassanut ilaammat.

21

Suliniuteqarfik III: Suleqatigiit pillugit Naalakkersuisut malittarisassanik aalajangersaassapput, Inatsisartut

inatsisaat nr. 6, imm. 3, naapertorlugu.

Sooq:

Meeqqat ataasiakkaat pillugit suleqatigiinnermut tunngatillugu kommunit immikkut

malittarisassaqarput. Tamakku ataqatigiissarlugit meeqqat ataasiakkaat pillugit suleqatigiinnermi

malittarisassanut tamanut atuuttunut katersornissaat pisariaqartinneqarpoq.


Meeqqat ataasiakkaat suleqatigiissutigineranni kommunit tamarmik assigiinnik pitsaasunillu

sulinerminni atugassaqalernerat.


2019-imi. Ilinniartitaanermut, Kultureqarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoqarfik.

22

Qitiutitaq 4: IT-mut tunngasut

Suliniuteqarfik I: Kommuninit, Namminersorlutik Oqartussanit kattuffinnillu peqataaffigineqartumik

suleqatigiissitaliortoqassaaq, digitaliseriilluni suliniutinut ingerlareersumut meeqqanut suli

atualinngitsunut tunngasut ilanngunnissaannut periarfissanik misissuisussanik.

Sooq:

IT-p meeqqerivinnut eqqunnissaa immikkoortuni sisamaasuni pisariaqartinneqarmat:

IT allaffissornikkut ataatsimoorussamik sakkutut

o Naliginnaasumik allaffissorneq, attaveqaqatigiinneq

IT perorsaanermi sakkutut – aamma misilittakkanik paarlaaseqatigiinnermut

o Pissuserissaarnissaq pillugu tunaartarisassat, misilittakkanik paarlaasseqatigiinneq

IT meeqqat ataasiakkaat malinnaaviginissaannut sakkutut

o Ineriartorneranik malinnaaneq, siusissumik suliniuteqarneq

IT angajoqqaanut attaveqarnermut meeqqeriviullu nittarsaannissaanut sakkutut

IT-mut tunngatillugu ullumikkut pissutsit allaaserinerat

Angajoqqaat 82 %-ii meeqqerivik pillugu internetikkut paasissutissinneqartarnissamik

annertuumik pisariaqartitsisutut 76 %-iilu ilaatigut pisariaqartitsisutut misigisimapput,

taamatullu ujartorlugu internetikkut imaluunniit app atorlugu meeqqamik ulluinnarisaa

pillugu assitigut allatatigullu ilisimatinneqartarnissaq. Ilutigisaanik misigisimasoqarpoq

IT-p pisariaqartinneqaneranut naleqqussarnissaq anguniarlugu, IT-kut pitsaanerusunik

atortoqarnissaq pisariaqarpoq.

Tamatumani ilaatigut pineqarput, sulisut pitsaanerusunik IT-qarnikkut atortoqarnissaat,

suleqatinik isumasioqateqarsinnaanissaq siunertaralugu (74 %), pisortatut

allaffissornikkullu suliassanut (66 %), angajoqqaanik attaveqarnermut (66 %) aamma

meeqqat peqatigineranni (59 %). Pisortat sulisut sinnerinut naleqqiullutik IT-kkut

atortorissaarnerunissaq pisariaqartinnerusutut misigisimavaat – suleqatillu

isumasioqatigiinnermut aamma pisortatut allaffissornikkullu suliassat suliarinissaannut

naleqqiullugu.

Digitaliseriinermut Aqutsisoqarfik Ilinniartitaanermut, Kultureqarnermut

Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoqarfik peqatigalugu ilinniartitsinerup iluani IT-kkut

sakkussanik assigiinngitsunik inerisaavoq.

23


Ingerlatsinermi suliat takujuminarnerulissapput.

IT ulluinnarni perorsaanermi sakkutut ilaatinneqalissaaq taamatullu perorsaanermik suliaqartut

akornanni misilittakkanik paarlaasseqatigiinnermut sakkutut.

Meeqqat ataasiakkaat ineriartornerat piffissap ingerlanerani malinnaavigineqarsinnaalissaaq,

taamatullu suliniutit aallarnisakkat sunniutaat nalilerneqarsinnaalissallutik.

Angajoqqaat pilertortumik attaveqarfigineqarsinnaalissapput, meeqqerivillu nittarsaanneqarluni.


2018 naatinnagu Ilinniartitaanermut Aqutsisoqarfiup Digitaliseeriinermut Aqutsisoqarfik

suleqatigalugu suleqatigiit pilersissavai.

24

Qitiutitaq 5: Meeqqanut suli atualinngitsunut suliniutinik naliliineq, malitseqartitsineq naleqqussaanerlu

Suliniuteqarfik I: 2018-imiit 2022-mut ingerlaavartumik nalilersuineq

2018-imiit 2022-mut naliliisarnissamut ilusiliussassaq suliarineqassaaq. Siunertaavoq ukiut tamaasa

nalunaarusiortoqartarnissaa, piviusunngortitsiniarnermi suliniutit ataasiakkaat, angusaasut

sunniutaasullu allaaserineqaqqullugit.

Ingerlaavartumik nalilersuineq inunnik isumaginninnerup iluani suliniutinut assingusunut

ataqatigiissarluarneqarsinnaavoq.

Naliliinermut ilusiliussap periusissiap iliuusissanillu pilersaarutip piviusunngortinnerata

aallaqqaataatungaa isiginiassavaa, piffissallu naalernerani suliniutit kinguneri sunniutaallu

isiginiassallugit.

Misissueqqissaarnissamut naliliinissamullu ilusiliussaq makkunannga imaqarsinnaavoq:

Tunngaviusumik uuttuineq (2018). Uuttuusiussat tamarmik killiffiisa uuttorneri.

Misissueqqissaarnerit paasissutissallu pioreersut siusinnerusukkullu suliaasimasut

ajornanngippat atorneqassapput.

Meeqqanut suli atualinngitsunut tunngasutigut suliniutinik naliliisarnermut

malitseqartitsisarnermullu atatillugu maanna pissusiusut allaaserinerat:

2008-miit 2011-mut ukiut tamaasa meeqqanut suli atualinngitsunut peqqussutip 2008-

meersumut atatillugu pissutsit arlaqartut misissorneqartarnikuupput, tamatumani

siunertaralugu iluarsartuusseqqinnerup inatsisillu piviusunngortikkiartuaarnerata

sunniutaasa piffissap ingerlanerani nalilersornissaat.

Meeqqanut suli atualinngitsunut perorsaanikkut inerikkiartuutaasunik ulluunerani

neqeroorutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni nr. 16, 4. december 2012-imeersumi § 4, imm.

2 naapertorlugu Naalakkersuisut ilaatigut suliassaraat kisitsisitigut paasissutissanik

katersinissamut sakkussanik inerisaaneq (nr. 6) aamma meeqqat peqqissusaasa,

inerikkiartornerisa atualernissamullu piareersimassusiisa misissornissaannut sakkussanik

inerisaaneq, tassani kingulliulluni pineqartoq Naalakkersuisut ”Ilinniartitsinermut

periusissiaannut” attuumassuteqarpoq. Inatsisikkut erseqqissarneqarpoq Naalakkersuisut

qularnaassagaat sakkussat meeqqanik suli atualinngitsunik misissuinermut atugassat,

tamatumani pineqarlutik meeqqap oqaatsimigut eqqarsartaatsimigullu ineriartornera

aamma atualernissaminut piareersimassusia, tassuunakkullu qularnaarneqassalluni

sakkussatut atorneqareersut ulluinnarni atorneqarsinnaalersinnissaat aaqqissuulluakkamillu

atorneqarnissaat, ulluinnarni atuilernissaq siunertaralugu.

25

Killiffimmik nalunaarusiaq (2019). Uuttuusiussat ilaasa killiffissiornerat. Periusissiap

iliuusissanillu pilersaarusiap piviusunngortinnera qitiutinneqassaaq.

Qiterpaarnermi naliliineq (2020). Uuttuusiussat tamarmik uuttorneqassapput. Periusissiap

iliuusissanillu pilersaarusiap piviusunngortinnera qitiutinneqassaaq. Killiffik

inerikkiartornerlu paasinarsarumallugit apersuilluni kisitsisitigullu paasissutissat

atorneqassapput.

Killiffimmik nalunaarusiaq (2021). Uuttuusiussat tamarmik uuttorneqassapput. Periusissiap

iliuusissanillu pilersaarusiap kinguneri sunniutaalu qitiutinneqassapput.

Inaarutaasumik naliliineq (2022). Uuttuusiussat tamarmik uuttorneqassapput. Periusissiap

iliuusissanillu pilersaarusiap kinguneri sunniutaalu qitiutinneqassapput. Killiffik

inerikkiartornerlu paasinarsarumallugit apersuilluni kisitsisitigullu paasissutissat

atorneqassapput.

Suliniutit ataasiakkaat qanoq piviusunngortinneri annertuumik nikerarsinnaapput. Taamaammat

naliliinermut ilusiliussap piviusunngortitsiniarneq suliniutillu ataasiakkaat sunniutaat

ilaatittariaqarpai, taamatullu suliniutit akimorlugit angusaasut.

Tamanna tunngavigalugu sunniutinik nalileeriaaseq atortariaqarpoq. Sunniutinik naliliisarneq

atorneqarajuppoq siusissumik suliniutit ilinniakkallu nalilersorneranni, aamma taaneqartarluni

programteori imaluunniit indsatsteori.

Sunniutaasunik naliliineq aallaavigalugu allannguinermut teori periusissiamut iliuusissanillu

pilersaarummut tamarmiusumut atuuttumik suliarineqassaaq, suliniutit aallarnisakkat ataasiakkaat

tamaasa imaritillugit.

Naliliinermut ilusiliussaq qulaani pineqartoq suliniutit siammasissut nalilerniarnerinut

naapertuulluarpoq, periusissiaq ataatsimoorussamik sinaakkuteqarmat, suliniutaasussalli nikerartut

arlaliullutik.

Allannguinermut teorimi aallaaviusinnaapput killiffiit arfinillit, tassalu pingaarnertigut suliniutit,

paasissutissat pissarsiat, ataqatigiiffiit, aqqutaani alloriarfiit, anguniakkat pingaarnertullu

anguniakkat.

Suliniutit anguniagaasa qanoq anguneqartiginerisa nalilernerisa saniatigut aammattaaq naliliinermi

misissortariaqarpoq periusissiap iliuusissanillu pilersaarutip tamarmiusup anguniagai

anguneqarnersut. Taamaalilluni ataasiakkaat nalilerneranniit tamarmiusumik naliliinissaq

isiginiarneqalissammat.

Sooq:

Periusissiap iliuusissanillu pilersaarutip piviusunngortinniarnera, kingunerisaasut sunniutillu

takuneqarsinnaaleqqullugit.


Naliliinerup takutissavai periusissiap iliuusissanillu pilersaarutip piviusunngortikkiartornera,

kinguneri sunniutaalu, aamma naliliisarnermi kulturip eqqunneqarnissaa, naliliineq tunngavigalugu

iliuuseqarfiusumik.

26


2018-2022. Ilinniartitaanermut Aqutsisoqarfik.

Suliniuteqarfik II: Periusissiap iliuusissanillu pilersaarutip ingerlaavartumik naleqqussarnera. Ukiut tamaasa

malinnaatitat ataatsimiinneranni periusissiap iliuusissanillu pilersaarutip

piviusunngortikkiartornerata killiffia angusaagallartullu oqallisigineqartassapput, taamatullu

periusissiami iliuusissanillu pilersaarummi suliniutit, anguniakkat il.il. naleqqussarnissaat

pisariaqartinneqarnersoq. Oqallinnermut tunngaviussaaq ukiumoortumik killiffissiuilluni

nalunaarusiaq Suliniuteqarfik I-mi eqqaaneqartoq.

Sooq:

Periusissiami suliniutit killiffiannik aamma sunniutaannik susassaqartut ilisimatinneqassapput,

allannguisoqassappallu allannguutissanik aalajangiillutik. Ingerlaavartumik naleqqussaanikkut

kukkunerit, suliniutit ingerlalluanngitsut il.il. sapinngisamik piaarnerpaamik

naqqinneqarsinnaalissapput.


Periusissiaq iliuusissanillu pilersaarusiap pisariaqartitsineq naapertorlugu

naleqqussarneqartarnissaa.


Ukiumut ataasiarluni ataatsimiittoqartassaaq. Ilinniartitaanermut Aqutsisoqarfik.

Suliniuteqarfik III: Paasissutissanik katersinissaq inatsisillu piviusunngortinnerata nalilersornissaa, kiisalu

meeqqat suli atualinngitsut pillugit inatsimmut atatillugu ingerlassat sunniutaasa

nalilernissaat pillugu ataatsimoortumik pilersaarusiortoqassaaq, tamatumunnga ilanngullugit

sullivinnik naliliinerit (APV) aamma naliliisarnermi kulturip, naliliineq tunuliaqutaralugu

iliuuseqarfiusup eqqunneqarnissaa.

Sooq:

Meeqqanut suli atualinngitsunut tunngasut iluanni ineriartorneq malinnaavigisinnaajumallugu,

periusissiamut iliuusissanillu pilersaarummut matumunnga naleqqiullugu naliginnaasumillu,

annermillu inerisaalluni suliniutit sunniutaat nalilersinnaajumallugit, inatsisillu

naleqqussarnissaanik pisariaqartitsisoqarnera nalilersinnaajumallugu aamma qularnaarumallugu

naliliinerit pisariaqartutigut iliuuseqarnermik kinguneqarnissasat.

27


Meeqqanut suli atualinngitsunut tunngasutigut ineriartorneq suliniutaasullu tamarmiusut sunniutaat

piffissap ingerlanerani nalilersorneqarsinnaalissapput, kiisalu inatsisip allanngortinnissaanik

pisariaqartitsiffiujunnartut ersarississallutik aamma naliliisarnermi kulturip, naliliineq

naapertorlugu iliuuseqarnermik kinguneqartup, eqqunneqarnera.


Suliniuteqarfik manna IT-mut tunngasutigut suliniutinut atatillugu inerisarneqassaaq.

Ilinniartitaanermut Aqutsisoqarfik.

28

Ulluunerani neqeroorutini sulisut pillugit periusissiaq iliuusissanillu pilersaarut

Akisussaasut suliniuteqarfinnut agguaallugit takussutissiarinerat

Akisussaasoq

Qitiutitaq1: Sulisut atorfinitsitaasarnerannut suliffimmilu

suliinnarnissaannut tunngasut

Suliniuteqarfik I: Kommunit meeqqanut inuusuttunullu politikkiat,

aamma ulluunerani neqeroorutinut tamanut perorsaanikkut

ukiumoortumik pilersaarusiornerat taakkunanngalu naliliinerat, tak.

inatsimmi § 5, imm. 3, ikorfartorumallugu, Naalakkersuisut inassutigaat,

sumiiffinni ataasiakkaani perorsaanikkut suliaqartut atorfinitsitaasarnerat,

pilerisaartarnerat sulisiinnarnissaallu pillugit periusissiortoqassasoq,

tamatumunnga ilanngullugit nunaqarfiit. Kommunit

Suliniuteqarfik II: Naalakkersuisut kommunalbestyrelsip kommunimi

ulluunerani neqeroorutinik tamanik naliginnaasumik perorsaanikkullu

nakkutilliinera pillugit malittarisassanik aalajangersaassapput.

Ilinniartitaanermut

Naalakkersuisoqarfik

Suliniuteqarfik III: Akissarsiat kisitsisinngorlugit takussutissiarinissaat,

atorfinissutaasinnaasumik bachelorinngortartut assigiinngitsut

akissarsiamikkut inissisimanerat takutikkumallugu: perorsaasut,

peqqissaasut, ilinniartitsisut, forskolelærerit ilanngullugit aamma

isumaginninnermi siunnersortit, aallarteqqaarnermi akissarsianut,

akissarsiat qaffasinnerpaaffiinut agguaqatigiissillugulu akissarsianut

agguaallugit. Perorsaasunut tunngatillugu meeqqerivinni aamma ulloq-

unnuarlu paaqqinniffinni akissarsianut agguaallugit. Kiisalu

isumaginninnermi ikiortit socialassistentillu akissarsiaat aamma taamatut

takussutissiorlugit.

Ilinniartitaanermut

Aqutsisoqarfik

Qitiutitaq 2: Ilinniartitsineq piginnaanngorsaanerlu

Suliniuteqarfik I: Naalakkersuisut inassutigaat Perorsaanermik

Ilinniarfimmik (PI/SPS), najugaq qimannagu

perorsaasunngorniartarnermik aamma pikkorissaasarnernik,

ilinniartitseqqittarnernik ingerlaqqiffiusumillu ilinniartitsisarnernik

neqeroorutaasartunik taakkualu ataqatigiissarnerannik naliliisoqassasoq.

Ilinniartitaanermut


aallarnisaataasumik

ataatsimiigiaqqusissaaq

Suliniuteqarfik II: Sulisut ilinniarsimanngitsut, tapersersortaasartut

ilanngullugit, inuit ataasiakkaat piginnaariigaasa nalilerneri

aallaavigalugit aamma inuit ataasiakkaat aallaavigalugit

pisinnaatitsilerfiusunik tulleriissakkanik, kalaallisut oqaaseqarluni

ingerlatsinikkut piginnaanngorsarnissaat pillugu pilersaarusiortoqassaaq,

tamatumunnga ilanngullugu e-learning aqqutigalugu

pisinnaalersitsissutaasunik ilinniartitsinermik ingerlatsinissamut

periarfissat.

Ilinniartitaanermut


PI/SPS suleqatigalugu.

29

Suliniuteqarfik III: Namminersorlutik Oqartussani kommuninilu

pikkorissarnernut, ilinniaqqinnernut ingerlaqqiffiusumillu ilinniarnernut

aningaasaliuttakkat pitsaanerusumik paasisaqarfigiumallugit

ataqatigiissaareqatigiittussanik pilersitsisoqassaaq, taakkualu ilutigisaanik

inunnik suliaqartuusut tamarmik ataqatigiissakkanik imminnullu

ataqatigiissunik ilinniartinneqartarnissaat qularnaassavaat.

Ilinniartitaanermut

Aqutsisoqarfik

aggersaanissamut

akisussaavoq.


Suliniuteqarfik I: Meeqqerivinnik nutaanik pilersitsineq, pisatsersuineq,

aqutsineq ingerlatsinerlu pillugit malittarisassat nutaat suliarinissaannut

suleqatigiissitaliortoqassaaq, taakkulu ilutigisaanik illut pisoqaanerusut

meeqqerivittut atorneri pillugit tunaartarisassaliussapput. Ilinniartitaanermut

Aqutsisoqarfik

Suliniuteqarfik II: Tarnikkut timikkullu sullivimmi avatangiisit

pitsaanerpaat qularnaarnissaat siunertaralugu pisortat

ilinniartinneqarnissaat pilersinneqassaaq, taamatuttaaq pisortanik

coacherisarneq ilitsersuiitigalunilu siunnersuisarneq neqeroorutaassapput,

taamatullu Naalagaaffiit Peqatigiit meeqqat pisinnaatitaaffii pillugit

isumaqatigiissutaannik ilinniartitsinissaq neqeroorutaassalluni. Ilinniartitaanermut

Aqutsisoqarfik

Suliniuteqarfik III: Suleqatigiit pillugit Naalakkersuisut malittarisassanik

aalajangersaassapput tak. Inatsisartut inatsisaat nr. 6, imm. 3,Meeqqanut

suli atualinngitsunut perorsaanikkut inerikkiartuutaasunik ulluunerani

neqeroorutit pillugit.

Ilinniartitaanermut



Suliniuteqarfik I: Kommuninit, Namminersorlutik Oqartussanit

kattuffinnillu peqataaffigineqartumik suleqatigiissitaliortoqassaaq,

digitaliseriilluni suliniutinut ingerlareersumut meeqqanut suli

atualinngitsunut tunngasut ilanngunnissaannut periarfissanik

misissuisussanik..

Ilinniartitaanermut

Aqutsisoqarfik

Qitiutitaq 5: Periusissiamik iliuusissatullu pilersaarummik naliliineq,

malitseqartitsineq naleqqussaanerlu

Suliniuteqarfik I: 2018-imiit 2022-mut ingerlaavartumik nalilersuineq. Ilinniartitaanermut

Aqutsisoqarfik

Suliniuteqarfik II: Periusissiap iliuusissanillu pilersaarutip

ingerlaavartumik naleqqussarnera. Ukiut tamaasa malinnaatitat

ataatsimiinneranni periusissiap iliuusissanillu pilersaarutip

piviusunngortikkiartornerata killiffia angusaagallartullu

oqallisigineqartassapput, taamatullu periusissiami iliuusissanillu

pilersaarummi suliniutit, anguniakkat il.il. naleqqussarnissaat

pisariaqartinneqarnersoq. Oqallinnermut tunngaviussaaq ukiumoortumik

killiffissiuilluni nalunaarusiaq Suliniuteqarfik I-mi eqqaaneqartoq.

Ilinniartitaanermut

Aqutsisoqarfik

Suliniuteqarfik III: Paasissutissanik katersinissaq inatsisillu

piviusunngortinnerata nalilersornissaa, kiisalu meeqqat suli atualinngitsut

pillugit inatsimmut atatillugu ingerlassat sunniutaasa nalilernissaat pillugu

ataatsimoortumik pilersaarusiortoqassaaq, tamatumunnga ilanngullugit

sullivinnik naliliinerit (APV) aamma naliliisarnermi kulturip, naliliineq

tunuliaqutaralugu iliuuseqarfiusup eqqunneqarnissaa...

Ilinniartitaanermut

Aqutsisoqarfik

30

Ilanngussat: Meeqqervinnik misissuineq, (Epinion, 2017)

16. aamma 17. januar 2018-imi isumasioqatigiinnermi suleqatigiit siunnersuutaat

Ilassutaasumik nalunaarusiaq, (Epinion, 2018)

Meeqqerivinnik misissuineq

December 2017

Ilinniartitaanermut Aqutsisoqarfik

Nalunaarusiaq

AARHUS KØBENHAVN HAMBORG LONDON MALMØ NUUK OSLO SAIGON STAVANGER WIEN

Nalunaarusiaq

2

IMAI 1. AALLAQQAASIUT 4

nalunaarusiap sannaa 4

2. TUNNGAVISSAQARTUMIK PAASISAT 5

3. SULISUT ATORFINITSITAASARNERAT SULIINNARNISSAALLU SIUNERTARALUGU SULINIUTIT 11

sulisut ilinniagaat misilittagaallu 11

perorsaanermut tunngasutigut ilinniartitseqqittarneq piginnaanngorsaanerillu 13

3.2.1 Meeqqerivitsialak 16

sulisut sulisoriinnarnissaat allamillu suliffittaartarnerit 17

Kommunip sulisut sulisoriinnarumallugit suliniutai 21

sulisut akissarsiaat 23

4. SULLIVIMMI AVATANGIISIT 24

piffissamik atuineq aamma ulluunerani neqeroorutini piffissamik tulleriiaarisinnaanermut periarfissat 24

sulisut toqqissisimassusiat 26

4.2.1 Suliamik naammagisimaarinninneq 27

4.2.2 Tarnikkut sullivimmi avatangiisit 28

4.2.3 Timikkut sullivimmi avatangiisit 31

5. ILINNIARNERIT PIGINNAANNGORSARNERILLU 34

maanna perorsaasut perorsaanermillu suliaqartut amerlassusaat 34

5.1.1 Maanna amerlassusaasa allaaserinerat 34

5.1.2 Perorsaasut perorsaanikkut suliat avataanni sulisut 38

5.1.3 Perorsaasunik ilinniartitsineq 40

perorsaasut perorsaanermillu suliallit 2040-p tungaanut amerlassutsimikkut nikikkiartornissaat 43

5.2.1 Perorsaasutut naammassisartussat 2040 tikillugu siumut naatsorsornerat 44

5.2.2 2040-p tungaanut perorsaasut amerlassusissaattut missingersuut 45

perorsaasut maanna qanoq piumaneqartiginerat siunissamilu qanoq piumaneqartigiumaarnerat 48

5.3.1 Maannakkorpiaq perorsaasunik amigaateqarneq 48

5.3.2 Meeqqat amerlassusaa nikikkiartornerat 52

Nalunaarusiaq

3

5.3.3 Meeqqat meeqqerivinniittartut nikikkiartornerat 55

5.3.4 Siunissami perorsaasut amigaataajumaarnerannik naliliineq 58

6. MEEQQERIVINNI PERORSAANIKKUT PERIUTSIT 61

meeqqerivinni oqaatsit 61

perorsaanermi sakkunik atuineq 61

kalaallit nunaanni pissutsit immikkut ittut 63

7. ANGAJOQQAAT MISIGISARTAGAAT 64

meeqqerivinni perorsaanikkut suliat 64

sulisunik suleqateqarneq 65

meeqqat inooqatigiissutsikkut attaveqaataat 66

meeqqeriviup sinaakkutigisai tigussaasut 67

ataatsimut isigalugu naammagisimaarinninneq 67

8. IT-MUT TUNNGASUT 69

angajoqqaat it-mik atortoqarneq pillugu isumaat 69

IT-mik atortoqarneq pillugu sulisut isumaat 70

9. PERIUSEQ 72

9.1.1 Paasissutissaqarfinnik misissueqqissaarnerit 72

9.1.2 Ilinniagaqarnersiaqarfiup nalunaarsuiffiani nassuiaatit 73

9.1.3 Sulisuusimasunik apersuinerit 75

9.1.4 Pisortat akornanni misissuineq 75

9.1.5 Sulisut akornanni misissuineq 76

9.1.6 Angajoqqaat akornanni misissuineq 76

10. ILANNGUSSAQ 1: KALAALLIT NUNAANNI PERORSAASUT AKISSARSIAASA NUNANI AVANNARLERNI PERORSAASUT AKISSARSIAANNUT SANILLIUNNERAT 77

Nalunaarusiaq

4

1. AALLAQQAASIUT ”Meeqqerivinnik misissuineq” tassaavoq meeqqerivinnut tunngasutigut periusissiorlunilu iliuusissanik pilersaarusiornissamut tunngavissiisussaq. Pilerssarut aqqutigalugu meeqqerivinni sulisunik atorfinitsitsisarnerit, ilinniartitsinerit, piginnaanngorsaanerit sulisullu sulisoriinnarnissaannik pisariaqartitat siunissami qanoq qularnaarnissaat tikkuussiffigineqassaaq.

Ukiuni kingulliunerusuni meeqqeriviit maluginiarneqartarnerat annertusiartorsimavoq. Maluginiarneqarnerat ilutigalugu aaqqissuulluagaasumik pineqartoq pillugu ilisimasaqarnissaq politikkikkut eqqumaffigineqalerpoq. Qulaajaanerup matuma siunertaraa Namminersorlutik Oqartussat meeqqanut suli atualinngitsunut tunngatillugu pissutsinik maanna atuuttunik paasissutissinnissaat, politikkikkut sulianut atugassanik. Ilutigisaanik misissuineq siumut isigivoq, meeqqanut suli atualinngitsunut tunngasut siunissami qanoq ineriartorsinnaanerisa missingersornerisigut.

Meeqqeriviit tamatigoortumik itisileriffiusumillu paasiniaaffigiumallugit, misissuinermi paasiniaaqqissaarluni kisitsisillu atorlugit paasissutissaqarfiit arlaqartut tunngavigineqarput. Misissuinermut atatillugu apeqqutit immersuilluni akisassat pisortanut, sulisunut angajoqqaanullu nassiunneqartut atorneqarput, sulisut suliaqarfimmilu pisortat itisileriffiusumik apersorneqarput, nalunaarsuiffinnillu paasissutissanik naapertuuttunik katersisoqarluni. Erseqqinnerusumik oqaatigalugu misissuinermi paasissutissaqarfiit makku tunngavigineqarput:

Kommunini sulianut pisortat (fagchefit) sisamat itisileriffiusumik apersorneqarput Pisortat, perorsaasut sulisullu perorsaanermik ilinniagallit qulit, ukiup kingulliup

ingerlanerani suliffimminnit soraarnikut itisileriffiusumik apersorneqarput Angajoqqaat meeqqerivinniittuutillit 184-it akornanni apeqqutit immersuilluni akisassat

atorlugit misissuisoqarpoq Meeqqerivinni sulisut 118-it akornanni apeqqutit immersuilluni akisassat atorlugit

misissuisoqarpoq Meeqqeriviit pisortaasa 54-it akornanni apeqqutit immersuilluni akisassat atorlugit

misissuisoqarpoq Naatsorsueqqissaartarfiup Ilinniagaqarnersiuteqartitsiviullu paasissutissaqarfiinit

paasissutissanik misissuinerit Kommunini suliamut pisortat sulisunik kisitsisaataat

Paasissutissat tunngaviusut misissueqqissaarnermut ilaapput ingerlaavartumillu saqqummiunneqassallutik.

NALUNAARUSIAP SANNAA

Kapitel 2-mi imaritinneqarpoq eqikkaaneq. Paasisat pingaarnerit uani saqqummiunneqarput.

Nalunaarusiaq

5

Kapitel 3-mi pineqarput sulisunik atorfinitsitsisarneq sulisiinnarnissaallu siunertaralugu iliuutsit. Kapitalimi allaaserineqarput meeqqerivinni ilinniagaqarnikkut katitigaaneq, qanoq sivisutigisumik sulisimaneq sulisullu taarserarnerat. Kapitalimi allaaserineqarput meeqqerivinni ilinniakkat katitigaaneri, qanoq sivisutigisumik sulisimaneq sulisullu katitigaaneri. Saniatigut allaaserineqarput meeqqerivinni sulisut akornanni ilinniaqqittarnerit piginnaanngorsartarnerillu, suliffimmi attassiinnarnissamik suliniutit, allanik suliffittaartarneq, kommunit meeqqeriviillu sulisut pigiinnarumallugit periusaat kiisalu sulisut akissarsiaat.

Kapitel 4-mi sammineqarput meeqqerivinni suliffinni avatangiisit. Kapitalimi pineqarput meeqqerivinni sulisut piffissamik atuisarnerat aamma sulisut tarnikkut timikkullu sulinerminni avatangiisaat.

Kapitel 5 perorsaasunik ilinniartitsisarnermut tunngavoq. Kapitalimi allaaserineqarput meeqqerivinni perorsaasoqarnikkut ullumikkut periarfissat piumaneqassusiisalu annertussusii katitigaanerilu. Kapitalimi allaaserineqarpoq siumut naatsorsuinerit arlaqartut aqqutigalugit perorsaasunik pisariaqartitsineq amigaateqarnerlu 2040-p tungaanut qanoq nikikkiartussangatinneqarnersoq.

Kapitel 6-imi meeqqerivinni perorsaanikkut periutsit allaaserineqarput. Allaaserineqarput perorsaasut oqaatsinik atuinerat aamma meeqqanik ulluinnarni sulinerminni perorsaanermi sakkunik atuinerat aamma angajoqqaanut attaveqartarnerat. Kapitel 7-imi pineqarput angajoqqaat ulluunerani neqeroorutinik qanoq naammagisimaarinnitsiginerat. Angajoqqaat perorsaanikkut suliniutinik, sulisunik suleqateqarnermik, sulisut meeqqat inooqatigiissutsikkut attaviinut naleqqiullugu suleriaasiannik, illutatigut sinaakkutigisanik ataatsimullu isigalugu qanoq naammagisimaarinnitsiginerat. Kapitel 8-mi pineqarput IT-kut atortunik pisariaqartitsineq. Kapitalimi angajoqqaat internet-ikkut paasissutissinneqartarnissamik pisariaqartitsinerat, sulisut IT-mik atuinissamik pisariaqartitsinerat pisortallu allaffissornikkut suliassat isumaginissaannut IT-mik pisariaqartitsinerat paasiniarneqarpoq.

2. TUNNGAVISSAQARTUMIK PAASISAT Sulisut ilinniagaat misilittagaallu Meeqqerivinni sulisut ilisarnaqutit arlaqartut aallaavigalugit allaaserineqarsinnaapput. Meeqqerivinni sulisut toqqaannartumik meeqqanik sullissisartut affaat tassaapput ikiortit ilinniagaqanngitsut. Sulisut tallimararterutaasa (1/5) missaat perorsaasuupput, pingajorarterutaat (1/3) tassaallutik sulisut perorsaanikkut allatut ilinniagallit – nalinginnaanerusumik ukiuni marlunni socialmedhjælperitut ilinniagaq. Sulisut agguaqatigiissillugu maanna atorfimminni ukiuni 7-ni atorfeqarsimapput, pisortallu agguaqatigiissillugu ukiuni 9-ni taamatut atorfeqarsimallutik. Sulisut amerlanersaasa najugaq qimannagu perorsaasunngorniartarneq nalunngilaat, affaasalu najugaq qimannagu perosaasunngorniarnissartik eqqarsaatigaat.

Nalunaarusiaq

6

Ilinniaqqinnerit piginnaanngorsarnerillu Sulisut atorfinereernermik kingorna assigiinngitsunik annertussusilimmik ilinniarteqqinneqartarput. Pisortat ilinniaqqikulanersaapput, tassami pisortat ¾-ii ukiup kingulliup ingerlanerani pikkorissarsimapput. Sulisut sinnerisa 15 %-ii ukiup kingulliup ingerlanerani ilinniaqqissimapput imaluunniit piginnaanngorsarlutik pikkorissarsimallutik. Taakku akornanni perorsaasut imaluunniit perorsaanermik ilinniarsimasut allat ilinniagaqaqqinnerukulanersaapput.

Naak pisortat oqarneri malillugit ikiortit ilinniagaqarsimanngitsut akornanni piginnaanngorsarnissaq pisariaqartinneqarnerpaagaluartoq, imaappoq sulisut allat tassaasut ilinniaqqinnernut peqataanerusartut. 2007-ip kingorna PI/SPS aqqutigalugu inuit 3200 perorsaanikkut ilinniaqqinnernut imaluunniit piginnaanngorsarluni pikkorissarnernut peqataasimapput. Taamaattoq 2015-ip kingorna pikkorissartartut affaannarmik amerlassuseqalersimapput. Susassaqarfimmi pisortat (fagchefit) apersoneri naapertorlugit ilinniarfiusartut ungasinnerat meeqqerivinnut ajornartorsiutaavoq. Arlallit ersersippaat, pikkorissarnerit meeqqerivinni imminerni ingerlanneqarsinnaasuuppata, ilinniaqqinnissamik neqerorutit atorluarneqarnerusassagaluartut.

Sulisut sulisoriinnarnissaat Meeqqeriviit sulisumik sulisoriinnarniarnerat nalinginnaasumik ajornartorsiutitut misigisarpaat. Taamaalilluni katillutik sulisut 28 %-ii ukiup kingulliup ingerlanerani soraarsimapput. Meeqqerivinni sulisut taamaallaat qulerarterutaasa (1/10) missaasa oqaatigingaluarpaat ukiut marluk qaangiunneranni suliffigisaminni suli sulinissartik ilimaginagu, kisianni amerlasuut nalornipput (33 %-it). Taakku ¾-iisa kissaatigaat perorsaanermik suliaqarnerup iluani ukiuni tulliuttuni marlunni ingerlaqqinnissartik. Perorsaanermik suliaqarsimasut ukiullu kingulliup ingerlanerani allamik suliffeqalersimasut apersornerisa takutippaat, pisortaq suliinnarnissamut pingaaruteqarluinnartoq. Taamaalillutik pisortat sulisut nammineersinnaassusiat pisortatullu sinaakkusiussat oqimaaqatigiissittariaqarpaat, sulisup nammineq pisinnaasaminik atuinissaa periarfissillugu, ilutigisaanillu pisortatut ilimagineqartut suunerat sulisumit ilisimalluarneqarnissaat qularnaarlugu.

Aammattaaq soraartarnerit amerlasuut napparsimasarnerillu sulisut sinnerinut ulluinnarni ulapilersarneq ima annertutigisoq nassatarisarpaa, allaat sulinissamut kajumissuseeruttoqarsinnaasarluni. Tamanna annermik pisortanut atuuttarpoq, piffissaq pisortatut suliassanut atornagu, sulisunut taartaasutut misigisaqarpallaalerneri. Perorsaasut allamik suliffittaarnissaq eqqarsaatigilersarpaat, perorsaanikkut pisinnaasamik siunertamut naapertuuttumik atornissaannut periarfissaqanngitsutut misigilersaraangamik, imaluunniit atugarisat pitsaanngikkaangata, assersuutigalugu oqimaatsunik kivitsisarnerit amerlavalaaraangata.

Kommunit sulisut suliinnarnissaanik suliniuteqarnissaat pingaartuuvoq, tassami meeqqeriviit namminneq sulisussarsiorneq sulisullu suliinnarnissaannik iliuuseqarsinnaaneq ajornakusoortippaat. Kommunit sulisut sulisoriinnarnissaat pillugu toqqaannartumik periusissiornikuunngillat. Sulisut suliinnarnissaannut sakkorisaq pingaarneq kommunit tamarmik atugaat tassaavoq ilinniartitseqqittarneq. Annermik meeqqeriviit pisortaannik ilinniartitsineq siunnersuinerlu atorneqarpoq. Tamatumunnga tunngaviuvoq, kommunit misigisarmassuk meeqqeriviup pisortaa

Nalunaarusiaq

7

sulisut suliinnarumallutik soraarniuteqarumallutilluunniit toqqaanissaannut pingaaruteqarluinnartoq. Aamma sulisut allat ilinniarteqqinneqartarnerat atugaavoq, tassami susassaqarfinni pisortat misigisarpaat, suliatigut ineriartornissaq sulisunut pingaartuusoq. Taamaattoq pikkorissartitsinissanik naapertuuttunik neqeroorutit ikippallaarnerat – meeqqeriviillu ilaannut – ilinniarfiusussap ungasippallaarnera ajornartorsiutaavoq.

Sulisut meeqqerivnni suliinnarumanissaasa ajornakusoorsinnaanerannut, akissarsiat qaffasissusiat qanorlu ilusiligaanerat apeqqutaapput. Siullermik perorsaasut meeqqat atuarfianni aamma ulloq-unnuarlu paaqqinniffinni suligunik akissarsiaqarnerusinnaanerat pissutigalugu. Aappaattullu ikiortinut misilittagaqarluartunut najugaq qimannagu perorsaasunngorniarnissaq akissarsiatigut imminut akilersinnaanngimmat. Kisianni akissarsiat kisimik apeqqutaanngillat, aammali suliap timikkut tarnikkullu – atuarfinnut aamma ulloq-unnuarlu paaqqinniffinnut naleqqiullugu - oqimaatsutut misigineqartarnera patsisaaqataavoq.

Suliat Meeqqerivinni pisortat aamma sulisut sinnerisa amerlanersaasa piffissaq atugaat, suliassanut atorfimmut tunngasunut atorneqartarpoq. Apeqqutit immersuilluni akisassat atorlugit misissuinerup takutippaa, pisortat sulinermut piffissarisamik 61 %-ia pisortatut suliassanut attuumassuteqartunut atortaraat, soorlu pisortatut allaffissornikkullu suliassanut, sulisullu sinnerisa sulinermut piffisarisamik 89 %-ia atortarlugu suliassanut meeqqanut angajoqqaanullu attuumassuteqartunut. Meeqqerivinni pisortat 4 %-iisa oqaatigaat, allaffissornikkut suliassatik tamarmik imaluunniit tamangajammik allaffimmiutut ilinniarsimasunit isumagineqarsinnaasut.

Sullivimmi avatangiisit Meeqqerivinni sulisut naammagisimaarinninnerat nalinginnaasumik qaffasippoq. Meeqqerivinni sulisut 91 %-iisa suliffitsik naammagisimaarpaat imaluunniit annertuumik naammagisimaarlugu. Pisortat akornanni – sulisut sinnerinut naleqqiullugu – naammagisimaarinninneq appasinnerulaarpoq. Suliassarisat naammagisimaarneqarnerpaapput suliatigullu ineriartornissamut periarfissat naammagisimaarneqannginerpaallutik. Annermik pisortat suliatigut ineriartornissamut periarfissat naammagisimaannginneruaat.

Sulisut tamarluinnangajammik suliatik isumaqarluartutut misigisarpaat, 74 %-iilu suliamik annertussusissaannut oqartussaaqataasutut misigisarlutik. Tamanna sulisut sinnerisa (pisortaanngitsut) akornanni annermik atuuppoq. Akerlianilli sulisut misigipput pitsanngorsaasoqarsinnaasoq, sulinermi ulapinnermut nersualaarneqartarnissamullu naleqqiullugu. Sullivimmi tarnikkut avatangiisinut naleqqiullugu ernumanarsinnaasutut erseqqissarneqarsinnaavoq, sulisut 23 %-iisa ukiup kingulliup ingerlanerani suliffimminni uumissaarneqarneq misigisimammassuk, 16 %-iisalu sapaatip-akunnerisa kingulliit marluk ingerlaneranni suliluunniit akulikinnerusumik sulinermi puullaaqilerneq (stress) misigisimallugu.

Tamakku saniatigut sulisut 77 %-iisa eqqaavaat meeqqerivimmi nipiliortoqarpallaartoq, 69 %-it eqqaavaat peqillutik sulisariaqartarlutik akulikitsumillu kivitsisarlutik. Sulisut affaasa missaasa oqaatigaat tamanna qiterlutsitsisartoq imaluunniit tuitigut anniaateqalernermik nassataqartartoq.

Nalunaarusiaq

8

Sulisut allat (pisortaanngitsut) pisortaniit sulinermi timip atorneratigut ajornartorsiutit amerlanerusut nalaattarpaat. Sulisut timip atornerani ajornartorsiutit pissuseqarfiginissaannut periarfissaat tarnikkut ajornartorsiutit pissuseqarfiginissaannit annertunerupput.

Perorsaasut maanna amerlassusaat siunissamilu amerlassusissaat 2016-imi suliffeqarfinni perorsaasut 477-iupput. Ilinniartitsisut 759-it missaanniipput, peqqissaasut (sygeplejerskit) 255-iullutik, isumaginninnermi siunnersortit 412-uullutik, socialassistentit 64-iulutik, socialhjælperit 368-iullutik inuillu 41-t perorsaanikkut allamik ilinniagaqartuullutik. Perorsaasut utoqqaanerusut soraarninngoqqajaasullu amerlanngillat. Tamatuma ilimanarsisippaa perorsaasut ukiuni aggersuni annertuumik ikileriassanngitsut. Aamma taamaappoq ilinniartitsisunut atatillugu, taamaammallu perorsaasunik ilinniartitsisunut soraarninngortunut taarsiullugit atorfinitsitsisoqartarnissaa qanittukkut ilimanaateqarani.

2011-miit ukiut tamaasa perorsaasutut ilinniakkaminnik naammassisartut amerliartornikuupput. Tamatumunnga pissutaavoq ukiumut perorsaasutut ilinnialersartut amerleriarnerat, ilutigisaanillu naammassisartut %-inngornerisa qaffariarnerat. Tamanna pitsaasumik ineriartorneruvoq, Kalaallit Nunaanni suliffeqarfinni perorsaasunik pisariaqartitsinermut naleqqiullugu iluaqutaasussaq.

Siunissami perorsaasut amerlassuserisinnaassat misissoraanni, ilimanaateqarnerpaavoq naatsorsuutigissallugu siunissami ukiumut perorsaasut 24-t 27-llu akornanniittut ilinniarlutik naammassisassasut. Ukiuni aggersuni qaninnerni amerlanerussapput, 2040-llu tungaanut ikiliartussallutik, Nunatsinni ukioqatigiiaat ikiliartormata. Taamaammat ilimanartutut takorloorneqarsinnaavoq, perorsaasut siunissami amerliartussasut. Aatsaat naatsorsuinermi ilinniartunngortinneqartartut annertuumik ikileriarnissaat imaluunniit maannamut naleqqiullugu ilinniakkaminnik naammassinnittartut ikileriarnissaat naatsorsuutigineqarpat, siunissami perorsaasut ullumerniit amerlassutsimikkut ikileriarnissaat takusinnaavarput. Ilinniartitsisut amerlassusaat aammattaaq ukiuni aggersuni qaffariassaaq, taamaammallu ataatsimut isigalugu perorsaasut meeqqat atuarfianni sulisorinissaannik pisariaqartitsineq siunissami annikinnerussaaq. Taamatut ineriartornissamut pissutaavoq, maanna ilinniartunngortartut aallaavigalugit ilinniakkaminnik naammassisartut soraarninngortunit amerlanerunissaat.

Perorsaasut maanna pisariaqartinneqarnerat (piumaneqarnerat) siunissamilu pisariaqartinneqarnissaat Inatsisartut inatsisaanni § 20-mi meeqqerivinni perorsaasut amerlassusissaattut aalajangersakkanut naleqqiullugu ullumikkut meeqqerivinni perorsaasut ikippallaarput. Agguaqatigiissitsinermi meeqqerivimmi ataatsimi perorsaasoq ataaseq sinnerlugu amigaataapput – katillugit perorsaasut 120-t missaanniittut amigaataagamik. Meeqqeriviit 80 %-ii perorsaasutut ilinniagalimmik pisortaqarput. Perorsaasunut taarsiullugit meeqqeriviit ikiortit ilinniagaqanngitsut amerlasuut atorfinitsittarpaat. Tamatumattaaq uppernarsarpaa meeqqerivinni perorsaasut annertuumik amigaataanerat.

Siunissami perorsaasut qanoq pisariaqartinneqartiginissaannut meeqqat amerlassusaat apeqqutaavoq. Naatsorsueqqissaartarfiup innuttaasut amerlassusissaannik siumut

Nalunaarusiaq

9

naatsorsuineratigut ersippoq, meeqqat amerlassusaat 2018-imiit 2040-p tungaanut taamaanginnangajattussaasoq. Tamatuma – ataatsimut isigalugu – assigaa, ulluunerani neqeroorutinik sulisunillu perorsaanikkut ilinniagalinnik pisariaqartitsineq 2017-imi 2040-milu assigiiginnassammat. Ukiuni 30-ni kingullerni inuit amerliartuinnartut nunaqarfinniit illoqarfinnut nuttarnikuupput. Tamanna ingerlaannassappat ilusilersuilluni naatsorsuinertigut takuneqarsinnaavoq, 2017-imiit 2040-mut nunaqarfinni meeqqat 40 %-imik ikileriassasut.

Meeqqerivinni perorsaasunik pisariaqartitsinermut aammattaaq apeqqutaassaaq, angajoqqaat qassit meeqqamik meeqqerivimmiittarnissaat toqqarneraat. 2017-imi meeqqat quliugaangata 7-it meeqqerivinniittarput. Illoqarfinni meeqqerivinniittaartut amerlanerupput, nunaqarfinni ikinnerullutik, nunaqarfinni meeqqat angersimaffimminni paarsisartuniinnerusarmata angerlarsimatiinnarneqarlutilluunniit. 2011-miit 2017-imut meeqqat angerlarsimaffimmi paarsisartunit pisortanit ingerlanneqartuniittartut procentinngorlugit amerlassusaat 6 %-imik qaffariarsimapput. Taama nikeriarneq ingerlaannassappat, angajoqqaallu amerlanerit meeqqamik meeqqerivimmiittarnissaat toqqartassappassuk, siunissami perorsaasut pisariaqartinneqartut amerlanerulissapput.

Perorsaasut amerlassusaasa pisariaqartinneqarnerisalu oqimaaqatigiinnerat Meeqqerivinni siunissami perorsaasoqarnikkut oqimaaqatigiittoqalernissaanut aammattaaq pissutsit nalorninartut arlallit apeqqutaapput. Siunissami perorsaasutut ilinniartut amerlanerit naammassisaleraluarpataluunniit, oqimaaqatigiilertoqarnissaanut siullermik apeqqutaassaaq perorsaasut qassit siunissami meeqqerivinni atorfinittarumaarnersut. Aappaatuut apeqqutaassaaq meeqqat qassit siunissami meeqqerivinniittarumaarnersut. Perorsaasut amerlassusaasa meeqqallu amerlassusaasa immikkoortoq 5.2.2-mi aamma 5.3.2-mi pineqartut siumut naatsorsornerisigut takuneqarsinnaavoq, perorsaasut procentinngorlugit meeqqerivinni suliumasut ullumikkutut amerlatigisut siunissami meeqqerivinni suliumassappata, meeqqallu 0-imiik 5-nut ukiullit procentinngorlugit ullumikkutut amerlatigisut siunissami meeqqerivinniittassappata, perorsaasut pisariaqartitsinermut naleqqiullugu inatsisit piumasaqaataat 2040-mi 100 %-imik qanillisimassagaat. Kisianni meeqqat meeqqerivinniittartut procentinngorlugit amerlassusaat meeqqanut tamanut naleqqiullugu maanna 69 %-iusoq 90 %-imut qaffariassappat, perorsaasut inatsisit piumasaannut naleqqiullugu ikippallaartuassapput. Kiisalu aamma naatsorsuinerit takutippaat, perorsaasut maanna meeqqerivinni sulisut procentinngorlugit amerlassusaat ullumikkut 40 %-imiit 2040-mi 60 %-imut qaffassagaluarpat, meeqqat ataatsimoortut tamarmik 1,5 sinnerlugit perorsaasoqarsinnaalissagaluartut.

Ulluunerani neqeroorutini perorsaanikkut suleriaatsit Sulisut pisortallu amerlanersaat (78 %) meeqqanut annermik kalaallisut oqaluttarput, 3 %-iilu annermik qallunaatut oqaluttarlutik. Pisortat procentinngorlugit ilarujussuisa perorsaanikkut sakkut atortarpaat: TRAS (88 %), RABU (82 %) aamma SPU (71 %), taakkulu amerlanersaasa nalilerpaat taakku meeqqat inerikkiartornerinut pitsaasumik sunniuteqartartut angajoqqaallu suleqatigilluarnerunissaannut iluaqutaasarlutik. Aamma pisortat amerlanersaat isumaqarput pissutsit immikkut ittut perorsaariaatsit atorneqartut sunnertaraat. Akissutaasigut ersippoq,

Nalunaarusiaq

10

annermik kalallit kulturiannik, oqaatsinik najukkamilu ileqqunik mianerinninnissat pingaartinneqartut.

Angajoqqaat naammagisimaarinninnerat Angajoqqaat meeqqerivinniittuutillit akornanni annertuumik naammagisimaarinnittoqarpoq. Tamatuma saniatigut aamma angajoqqaat nalilerpaat, meeqqamik meeqqerivini nuannarigaa. Aammattaaq ammasarfiit aamma meeqqeriviup meeqqap pisinnaasaanik inerisaanikkut suliai amerlanerpaanit annertuumik naammagisimaarneqarput. Taamaattoq qallunaat oqaasiinut naleqqiullugu oqaatsinik inerisaanermik naammagisimaarinninneq akunnappoq, tamannalu pissuteqarsinnaavoq sulisut ikittuinnaat meeqqanut qallunaatut oqaloqateqartarnerannik. Sinaakkutigisat tigussaasut (init il.il.) illullu iluani silaannaap naammagisimaarneqarnera qaffasippoq, taamatullu aamma sulisut pisortallu angajoqqaanik peqataatitsitsinerat suleqateqarnerallu naammagisimaarneqarluarluni. Taamaattoq sulisut taarserarnerujussuat unamminartutut misigineqartarpoq.

IT-mik atuineq IT sakkuuvoq meeqqerivinni annertusiartortumik ujartorneqartoq. Angajoqqaat 82 %-ii meeqqerivik pillugu internetikkut paasissutissinneqartarnissamik annertuumik pisariaqartitsisutut 76 %-iilu ilaatigut pisariaqartitsissutut misigisimapput, taamatullu ujartorlugu internetikkut imaluunniit app atorlugu meeqqamik ulluinnarisaa pillugu assitigut allatatigullu ilisimatinneqartarnissaq. Ilutigisaanik misigisimasoqarpoq IT-p pisariaqartinneqarneranut naleqqussarnissaq anguniarlugu, IT-kut pitsaanerusunik atortoqarnissaq pisariaqarpoq. Tamatumani ilaatigut pineqarput, sulisut pitsaanerusunik IT-qarnikkut atortoqarnissaat, suleqatinik isumasioqateqarsinnaanissaq siunertaralugu (74 %), pisortatut allaffissornikkullu suliassanut (66 %), angajoqqaanik attaveqarnermut (66 %) aamma meeqqat oqatigineranni (59 %). Pisortat sulisut sinnerinut naleqqiullutik IT-kut atortorissaarnerunissaq pisariaqartinnerusutut misigisimavaat – suleqatillu isumasioqatigiinnermut aamma pisortatut allaffissornikkullu suliassat suliarinissaannut naleqqiullugu.

Nalunaarusiaq

11

3. SULISUT ATORFINITSITAASARNERAT SULIINNARNISSAALLU SIUNERTARALUGU SULINIUTIT

SULISUT ILINNIAGAAT MISILITTAGAALLU

Meeqqerivinni sulisut toqqaannartumik meeqqanik sullissisartut affaat tassaapput ikiortit ilinniagaqanngitsut. Sulisut tallimararterutaasa (1/5) missaat perorsaasuupput, pingajorarterutaat (1/3) tassaallutik sulisut perorsaanikkut allatut ilinniagallit – nalinginnaanerusumik ukiuni marlunni socialmedhjælperitut ilinniagaq. Sulisut agguaqatigiissillugu maanna atorfimminni ukiuni 7-ni atorfeqarsimapput, pisortallu agguaqatigiissillugu ukiuni 9-ni taamatut atorfeqarsimallutik. Sulisut amerlanersaasa najugaq qimannagu perorsaasunngorniartarneq nalunngilaat, affaasalu najugaq qimannagu perosaasunngorniarnissartik eqqarsaatigaat.

Meeqqerivinni sulisut annertuumik tassaapput ikiortit ilinniagaqanngitsut. Sulisut affangajaat ()47 %) ikiortaapput. Perorsaasut ikinneroqaat, sulisut tamarmik 22 %-iinnaralugit. Sulisut perorsaanikkut allatut ilinniagallit sulisut tamarmik 31 %-erivaat.

Kisitsisinut taakkununnga ilaatinneqanngilaq perorsaasut ilaasa allanit sulinerusarnerat. Paarlaallugu piffissaq tamaat atorfeqartitat misissorutsigit, perorsaasut procentinngorlugu amerlassusaat appasinneruvoq (15 %), ikiortit procentinngorlugu amerlassusaat qaffasinnerulluni (55 %) allatullu perorsaanikkut ilinniagallit amerlassusaat taamaaginnarluni. Tamanna ima paasineqassaaq, meeqqerivinni tiimit suliffiit affaannik amerlanerit tassaasut ikiortit ilinniagaqanngitsut sulineri (tak. ilanngussaq).

Nalunaarusiaq

12

Tabel 1. Meeqqerivinni sulisut 2017-imi ilinniakkamikkut katitigaanerat

Perorsaasut Perorsaanermik ilinniagallit

Ikiortit Katillugit

Kujalleq 14% 49% 37% 100%

Illoqarfik 14% 49% 38% 100%

Nunaqarfiit 25% 50% 25% 100%

Qaasuitsup 27% 30% 43% 100%

Illoqarfik 28% 30% 41% 100%

Nunaqarfiit 10% 29% 62% 100%

Qeqqata 20% 30% 50% 100%

Illoqarfik 20% 30% 50% 100%

Nunaqarfiit 20% 30% 50% 100%

Sermersooq 21% 27% 51% 100%

Illoqarfik 21% 27% 51% 100%

Nunaqarfiit - - - 100%

Kal. Nun. Tamaat 22% 31% 47% 100%

Illoqarfik 22% 31% 47% 100%

Nunaqarfiit 14% 31% 54% 100%

Nassuiaat: Igaffimmi asaasutullu sulisut ilaatinneqanngillat, perorsaanermik ilinniagallit, tassaapput inuit perorsaanermut tunngasunik ilinniagallit, soorlu socialassistentit. Tunngavik: kisitsisit susassaqarfinni pisortanit (fagchefinit) 2017-imi november-decemberimi nalunaarutigineqartut

Sulisut qanoq sivisutigisumik sulisimanerat sulisut katitigaanerannut uuttuutaavoq pingaarutilik alla. Sulisut amerlasuut sivikinnerusumik sulisimagunik perorsaanikkut suliaqarnermik misilittagakinnerussapput. Meeqqeriviit pisortaat apersorneqartut agguaqatigiissillugu ukiuni 9-ni maanna atorfimminni atorfeqarsimapput, agguaqatigiissilluugulu perorsaanerup iluani ukiuni 19-ini sulisimallutik. Sulisut sinneri agguaqatigiissillugu maanna atorfimminni ukiuni 7-ni sulisimapput, agguaqatigiissillugulu pineqartup iluani ukiuni 11-ni misilittagaqarlutik. Ataani tabelimi pisortat sulisullu allat qanoq sivisutigisumik sulisimanerat takutinneqarpoq.

Tabel 2. Pisortat sulisullu allat maanna atorfimminni perorsaanerullu iluani qanoq sivisutigisumik sulisimanerat.

Maanna suliffimmi qanoq

sivisutigisumik sulisimaneq Perorsaanerup iluani qanoq sivisutigisumik sulisimaneq

Pisortat Sulisut allat Pisortat Sulisut allat

Uk. 2 ataallugilluunniit 30% 40% 11% 29% Uk. 3-5 15% 20% 9% 9% Uk. 6-10 30% 16% 4% 19% Uk. 10 sinnerlugit 26% 24% 76% 43%

Tunngavik: Pisortat akornanni misissuineq, n = 47. Sulisut akornanni misissuineq, n = 108.

Sulisut procentinngorlugit ilaat taama amerlatigisut ilinniagaqanngtsuummata, apeqqutissaqqippoq, perorsaanermi ikiortit perorsaasutut ilinniartinneqarsinnaanersut. Najugaq qimannagu perorsaasunngorniartarneq meeqqerivinni sulisut ilinniartinnissaannik misiligutit ilagaat, tassami

Nalunaarusiaq

13

ilinniarneq pisarpoq perorsaanermik suliaqaatigaluni. Meeqqerivinni sulisut perorsaasutut ilinniagaqannigtsut aperineqarput, najugaq qimannagu perorsaasunngorniartarneq ilisimaneraat. 83 %-it akipput ilisimallugu. Ilinniakkamik ilisimannittut akornanni affaasa missaat (49 %) aallartinnissartik eqqarsaatigivaat. Imaappoq perorsaanermi ikiortit najugaq qimannagu perorsaasutut ilinniartinnissaat annertungaatsiartumik periarfissaasunut ilaasoq.

PERORSAANERMUT TUNNGASUTIGUT ILINNIARTITSEQQITTARNEQ PIGINNAANNGORSAANERILLU

Pisortat ilinniaqqikulanersaapput, tassami pisortat ¾-ii ukiup kingulliup ingerlanerani pikkorissarsimapput. Sulisut sinnerisa 15 %-ii ukiup kingulliup ingerlanerani ilinniaqqissimapput imaluunniit piginnaanngorsarlutik pikkorissarsimallutik. Taakku akornanni perorsaasut imaluunniit perorsaanermik ilinniarsimasut allat ilinniagaqaqqinnerukulanersaapput. Naak pisortat oqarneri malillugit ikiortit ilinniagaqarsimanngitsut akornanni piginnaanngorsarnissaq pisariaqartinneqarnerpaagaluartoq, imaappoq sulisut allat tassaasut ilinniaqqinnernut peqataanerusartut. 2007-ip kingorna PI/SPS aqqutigalugu inuit 3200 perorsaanikkut ilinniaqqinnernut imaluunniit piginnaanngorsarluni pikkorissarnernut peqataasimapput. Taamaattoq 2015-ip kingorna pikkorissartartut affaannarmik amerlassuseqalersimapput. Susassaqarfimmi pisortat (fagchefit) apersoneri naapertorlugit ilinniarfiusartut ungasinnerat meeqqerivinnut ajornartorsiutaavoq. Arlallit ersersippaat inerisaalluni ingerlatsinerup Meeqqerivitsialaap periarfissaalluarsinnaanera, tassanimi inuit angalatitat meeqqerivinnittarlutik pikkorissaasarmata.

Immikkoortumi uani meeqqerivinni sulisut qanoq ilinniaqqitsigisarnerat piginnaanngorsarneqartigisarnerallu qulaajaavigineqarpoq, tamannalu qanoq pisariaqartinneqartigisutut misigineqartarnersoq. Siunertaavoq ersersinniassallugu meeqqerivinni sulisut ulluinnarni suliassaminnut qanoq piginnaanngorsagaatigisarnersut.

Apeqqutit immersuilluni akisassat aqqutigalugit meeqqeriviit pisortaat aperineqarput, maanna sulisut procentinngorlugit qassit ukiup kingulliup ingerlanerani ilinniaqqinnernut peqataasimanersut. Akissutit takutippaat meeqqerivinni aperineqartuni perorsaanermik suliaqartut 61 %-iisa akornanni ataasiarluni arlaleriarluniluunniit ilinniaqqittoqarsimasoq. Meeqqerivinni aperineqartuni perorsaanermik suliaqartut tamarmiusut 15 %-ii ukiup kingulliup ingerlanerani ilinniaqqinnernut peqataasimapput. Tamatumani pingaartumik perorsaasut perorsaanermilluunniit suliaqartut allat ilinniagaqaqqissimapput (17 % aamma 18 %.), sulisulli ilinniagaqanngitsut annikinnerusumik ilinniagaqaqqinnernut peqataasimallutik (11 %.). Aamma pisortat 74 %-ii akipput, ukiup kingulliup ingerlanerani suliaminnut atatillugu ilinniaqqinnermut peqataasimallutik. Tabel 3-mi takutinneqarpoq meeqqerivinni aperineqartuni perorsaanermik suliaqartut kommunikkaarlutik ilinniaqqinnernut peqataasarsimanerisa %-inngornerat.

Nalunaarusiaq

14

Tabel 3. Perorsaanermik suliaqartut ilinniaqqinnernut peqataasimanerat %-innogorlugu.

Katillugit Perorsaasut Perorsaanermik suliallit allat

Sulisut ilinniagaqanngitsut

Kujalleq 15% 6% 20% 12% Qeqqata 17% 26% 25% 19% Qaasuitsup 15% 19% 9% 8% Sermersooq 14% 18% 21% 9% Katillugit 15% 18% 19% 11%

Nassuiaat: Naatsorsuinermut tunngaviupput meeqqerivinni aperineqartuni sulisut amerlassusaattut nalunaarutigineqartut, aamma ilinniaqqinnernut peqataasimasutut nalunaarutigineqartut. Tunngavik: Meeqqerivinni pisortat akornanni misissuineq. n = 49.

Ataani takussutissiaq 1-imi takuneqarsinnaapput meeqqerivinni pisortat,sulisut assigiinngitsunik sisamanik atorfeqartut ilinniaqqinnissamik pisariaqartitsinerattut naliliinerat. Akissutit takutippaat meeqqeriviit pisortaasa ilinniagaqaqqinnissamik pisariaqartitsineq nalinginnaasumik annertunerarlugu oqaatigigaat. Pisortat tamangajammik misigisarput, ilinniagaqanngitsut aamma perorsaanermik allatut ilinniagallit annertoorujussuarmik imaluunniit annertuumik ilinniagaqaqqinnissaq pisariaqartikkaat (88 % aamma 90 %). Meeqqeriviit pisortaat naapertorlugit piginnaanngorsarnissamik pisariaqartitsinerpaat tassaapput ikiortit ilinniagaqanngitsut, kisianni pissusiviusut malillugit pisortat namminneq ilinniarsimasullu sinneri tassaapput ilinniarteqqinneqarnerpaasartut. Taamaattoq meeqqeriviit pisortaasa ilutigisaanik misigisarpaat, namminnneq (71 %) aamma perorsaasut (77 %) annertoorujussuarmik imaluunniit annertuumik ilinniaqqinnissamik pisariaqartitsillutik.

Takussutissiaq 1. Illit naliliinerit naapertorlugu sulisut uku ilinniaqqinnissamik pikkorissarneqarnissamillu qanoq annertutigisumik pisariaqartitsippat?

Tunngavcik: Pisortatnik apersuineq. n = 49.

Meeqqerivinni pisortat sulisullu sinneri misissuinermi aperineqarput ukununnga tunngatillugu ilinniaqqinnissamik pikkorissarneqarnissamilluunniit pisariaqartitsisarnersut: aqutsineq, perorsaanikkut tunngaviit, akerleriinnerit pissuseqarfiginerat, meeqqat ingerlanerliornerinut ersiutit

51%

39%

33%

35%

37%

51%

44%

37%

12%

10%

19%

27%

4%

2%

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%

Ilinniagaqanngitsut

Perorsaanermik suliallit allat

Perorsaasut

Pisortat

Annertoorujussuarmik Annertuumik Annikinnerusumik Naamivik

Nalunaarusiaq

15

aamma peqqinnissakkut eqqiluisaarneq. Aperineqartut misigisimapput meeqqat ingerlanerliornerinut ersiutaasartut pillugit pikkorissarneqarnissartik pisariaqartinnerpaallugu. Aperineqartut 39 %-ii tamatumannga pisariaqartitsillutik, 37 %-iilu misigisimallutik akerleriinnerit pissuseqarfiginissaat pillugu ilinniaqqinnissaq pisariaqartillugu.

Pisortat sulisunut naleqqiullutik ilinniaqqinnissamik pisariaqartitsineq annertunerusumik misigisarnerarpaat. Tamanna soqutiginaateqarpoq, pisortammi isumaqarput, namminneq ilinniaqqinnissamik pisariaqartitsinertik annikinnerpaasoq, tak. takussutissiaq 1. Taamaalillutik pisortat isumaqarput sulisut ilinniaqqinnissaat – sulisut namminneq taama isumqarneranniit - annertunerusoq.

Pisortat oqariartuutaat naapertorlugit - aammattaaq maluginiagassaasumik - aqutsineq pillugu ilinniagaqaqqinnissaq pisariaqartinneqarpoq. Pisortat affaannik amerlanerusut (63 %) isumaqarput aqutsineq pillugu ilinniarnissaq pisariaqartillugu.

Takussutissiaq 2. Ukunani ataatsimi amerlanerniluunniit ilinniaqqinnissamik pikkorissarnissamilluunniit pisariaqartitsivit?

Tunngavik: Pisortanik apersuineq, n = 49. Sulisunik apersuineq, n = 117.

Meeqqerivinni ilinniaqqittarnerup annertussusiat paasisaqarfiginiarlugu misissorneqarsinnaavoq inuit qassit Ilulissani Perorsaanermik Ilinniarfiup (SPS-ip) pikkorissartitsinerinut peqataasimanersut. SPS perorsaanerup iluani pikkorissarnissanik arlalinnik neqerooruteqartarpoq. Taakku annerusutigut marlunngorlugit avinneqarsinnaapput: Ilinniagaqanngitsunut Piginnaanngorsaataasumik Pikkorissarnerit (PKU), ilinniagaqanngitsunut saaffiginnittut aamma pikkorissarnerit suliffiit akiliutigisartagaannit aningaasalersorneqartut (AMA-kursusit). Taakku ilinniarsimanngitsut

63%

39%

59%

57%

43%

28%

48%

38%

50%

31%

33%

34%

37%

39%

29%

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70%

Aqutsineq

Perorsaanermitunngaviit

Akerleriinneritpissuseqarfigineri

Meeqqatingerlanerliornerinut

ersiutit

Peqqinnissakkuteqqiluisaarneq

Ataatsimut Sulisut allat Pisortat

Nalunaarusiaq

16

piginnaanngorsarnerinut aamma ilinniarsimasut ilinniarteqqinnerinut atorneqartarput. Tabel 1-imi takutinneqarput 2007-imiit 2016-imut PKU-kursusisini aamma AMA-kursusini peqataasimasut amerlassusii. Pikkorissarnernut arlalinnut inuk ataaseq peqataasimaguni arlaleriarluni ilaassaaq.

Ukiuni kingullerni qulini inuit amerlangaatsiartut AMA – aamma PKU-kursusinut peqataasimapput. Taamaalilluni SPS-ip 2007-imiit inuit 3197-it ilinniartissimavai. Pikkorissartut 2213-it piginnaanngorsarlutik PKU-kursusit peqataaffigisimavaat. Kisitsisit aamma takutipaat, 2015-imi 2016-imilu 2014-imut naleqqiullugu affaannarmik amerlassusillit peqataasimasut.

Susassaqarfiit pisortaannik (fagchefinik) apersuinerit takutippaat, ilinniaqqittarnerit sumi ingerlanneqartarnerat sulisut peqataatinnissaannut naleqqiullugu ajornartorsiutitaqartoq. Assersuutigalugu Perorsaanermik Ilinniarfik Kommune Kujallermit Tunumilu nunaqarfinniit ungaseqaaq. Taamaammat sulisut ilinniarteqqinniarlugit angalatittarnerat akisuvoq, pisariulluni piffissaajaasaqalunilu. Tamatumunnga tunngatillugu pisortat (fagchefit) arlaqartut siunnersuutigaat, Meeqqerivitsialak isumassarsiorfiusinnaasoq, tamatumanimi Ilinniartitaanermut Aqutsisoqarfik meeqqerivinnut angalatitsisarpoq. Tamatuma kinguneraa meeqqeriviit neqeroorutinik taakkunannga salliutitsisarnerat, aningaassatigut pilersaarusiornissakkullu pisariinnerummata.

Tabel 4. PKU- aamma AMA-kursusini 2007-2016-imi ukiumut peqataanikut

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 PKU 237 759 273 182 174 155 104 168 91 70 AMA - - - 51 219 176 299 48 76 115 Katill. 237 759 273 233 393 331 303 316 167 185

Nassuiaat:Inuit pikkorissarnernut arlalinnut peqataanikut peqataaneri tamarmik ilanngullugit naatsorsugaapput, Tunngavik: SPS

3.2.1 Meeqqerivitsialak

2006-imi perorsaanikkut inerisaalluni suliniutit arlaqartut Ilinniartitaanermut Aqutsisoqarfimmit aallartinneqarput. Meeqqerivitsialak aallaqqaammut meeqqerivinni immikkut toqqakkani neqeroorutaavoq kingusinnerusukkulli tamanuulerluni.

Inerisaalluni sulineq tassaavoq pisortanik sulisunillu ilinniartitseqqinnerit ingerlaqqiffiusumillu ilinniartitsinerit, ilaatigut diplomitaarniarluni ilinniarnertut iluseqartut, taakku annermik pisortanut perorsaasutut ilinniarsimasunut neqeroorutaapput. Pisortat piareersarneqartarput nammineerlutik perorsaanikkut inerisaanernik ingerlatseqqinnissaannut – annermik namminneq meeqqerivimmi suliffigisaminni aammali kommunimi meeqqeriviit allat peqatigalugit. Aammattaaq sulisut meeqqerivinni pikkorissartinneqartarput. Ingerlanneqartarsimasunit makku taaneqarsinnaapput:

Tunngaviit 7-it pillugit pikkorissarnerit Meeqqerivinni sulisunik allanik pikkorissaaqqittussanik ilinniartitsinerit

Nalunaarusiaq

17

Meeqqanik 0-miik 5-inut ukiulinnut misiliutit, meeqqat ingerlanerliornerinut, kinguaassiuutitigut atornerlugaasimanerinut, angerlarsimaffimmi persuttaasoqartarneranut kaattoqarneranulluunniit ersiuitaasartut ilisarinissaat siunertaralugu, tamakkulu paasinerini iliuuseqarnissaq ilisimaneqaqqullugu

Tunngaviit: tamatumani sulisut assersuutigalugu oqaatsinik atuineq, meeqqap inerikkiartornermini killiffia, meeqqap alapernaassusiata kaammattornera, aamma pinnguarnikkut meeqqallu soqutigisai aallaavigalugit qanoq perorsaanikkut sulianik pilersaarusiortoqarsinnaaneranik ilinniartinneqartarput

Kivitseqatigiit, pikkorissarneruvoq pisinnaasaqalissutaasinnaasoq, pingasunngorlugu avinneqarnikoq. Katillugit immikkoortut marluupput, tamarmik atuagarsornermik annertunngitsumik sulinermilu periutsinik annertuunik imaqartut

Pædagogik nalinginnaasoq pillugu perorsaasunik masteritut ilinniartitsinerit

Anguniagaavoq illoqarfinni tamani nunaqarfinnilu arlalinni pikkorissaasarnissaq. Aammattaaq meeqqeriviit arlaqartut angallavigineqartarput, inerisaalluni suliat ingerlaannarnissaat siunertaralugu.

2012-miit maannamut inerisaalluni suliaq Naalakkersuisut pingaarnerusutigut periusissiaannut ilaanikuuvoq. Tamatumani suliaq aaqqissugaavoq, Naalakkersuisut suliniutaannut allanut suli annertunerusumik attuumassuteqalersillugu.

SULISUT SULISORIINNARNISSAAT ALLAMILLU SULIFFITTAARTARNERIT

Meeqqeriviit sulisumik sulisoriinnarniarnerat nalinginnaasumik ajornartorsiutitut misigisarpaat. Taamaalilluni katillutik sulisut 28 %-ii ukiup kingulliup ingerlanerani soraarsimapput. Meeqqerivinni sulisut taamaallaat qulerarterutaasa (1/10) missaasa oqaatigingaluarpaat ukiut marluk qaangiunneranni suliffigisaminni suli sulinissartik ilimaginagu, kisianni amerlasuut nalornipput (33 %-it). Taakku ¾-iisa kissaatigaat perorsaanermik suliaqarnerup iluani ukiuni tulliuttuni marlunni ingerlaqqinnissartik. Perorsaanermik suliaqarsimasut ukiullu kingulliup ingerlanerani allamik suliffeqalersimasut apersornerisa takutippaat, pisortaq suliinnarnissamut pingaaruteqarluinnartoq. Taamaalillutik pisortat sulisut nammineersinnaassusiat pisortatullu sinaakkusiussat oqimaaqatigiissittariaqarpaat, sulisup nammineq pisinnaasaminik atuinissaa periarfissillugu, ilutigisaanillu pisortatut ilimagineqartut suunerat sulisumit ilisimalluarneqarnissaat qularnaarlugu. Aammattaaq soraartarnerit amerlasuut napparsimasarnerillu sulisut sinnerinut ulluinnarni ulapilersarneq ima annertutigisoq nassatarisarpaa, allaat sulinissamut kajumissuseeruttoqarsinnaasarlluni. Tamanna annermik pisortanut atuuttarpoq, piffissaq pisortatut suliassanut atornagu, sulisunut taartaasutut misigisaqarpallaalerneri. Perorsaasut allamik suliffittaarnissaq eqqarsaatigilersarpaat, perorsaanikkut pisinnaasamik siunertamut naapertuuttumik atornissaannut periarfissaqanngitsutut misigilersaraangamik, imaluunniit

Nalunaarusiaq

18

atugarisat pitsaanngikkaangata, assersuutigalugu oqimaatsunik kivitsisarnerit amerlavalaaraangata.

Meeqqerivinni pisortat misissuinermut atatillugu aperineqarput, ukiup kingulliup ingerlanerani sulisut qassit suliunnaarsimanersut. Akissuteqartut akissutaanni takuneqarsinnaavoq, perorsaanermik suliaqartut tamarmiusut 28 %-ii ukiup ingerlanerani soraarsimasut. Taarserartut amerlanerpaat tassaapput perorsaasut (33 %), tulleralugit sulisut ilinniagaqanngitsut (30 %). Suliunnaakulannginnerpaapput sulisut allatut perorsaanermik ilinniagallit (22 %). Sulisut taarserarnerujussuisa erseqqissivaa, meeqqeriviit sulisut piffissami sivisunerusumi sulisoriinnarnissaannik ajornartorsiuteqartut.

Tabel 5. Ukiup kingulliup ingerlanerani sulisut soraarnikut %-inngorlugit.

Katillugit Perorsaasut Allatut perorsaanermik

ilinniagallit

Ikiortit ilinniagaqanngitsut

Kujalleq 19% 19% 15% 24% Qeqqata 20% 43% 10% 13% Qaasuitsup 20% 21% 31% 12% Sermersooq 41% 41% 25% 52% Katillugit 28% 33% 22% 30%

Nassuiaat: Naatsorsuinermut tunngaviupput meeqqarivinni aperineqartuni sulisut amerlassusaat, soraarsimasutullu ilisimatitsissutigineqartut. Tunngavik: Pisortat akornanni misissuineq. n = 51.

Aamma pisortat sulisullu sinneri aperineqarput, ukiut marluk qaangiuppata maanna atorfiminniiginnarnissartik ilimagineraat. Ataani takutinneqartutut pisortat (51 %) sulisullu (58 %) affangajaasa ilimaginerarpaat. Aperineqartut 10 %-iisa missaat akipput ukiut marluk qaangiuppata maanna atorfimminni sulinissartik ilimaginagu, 1/3-it missaasa tamanna nalunerarlugu. Imaappoq ikittuinnaat qularinngilaat atorfitsik qimakkumaarlugu, amerlasuulli suliinnarnissartik nalornivaat.

Takussutissiaq 3. Ukiut marluk qaangiuppata maanna suliffigisanniinnissat ilimagiviuk?

Tunngaviit: Pisortat akornanni misissuineq, n = 49. Sulisut akornanni misissuineq, n = 118.

56%

58%

51%

11%

12%

10%

33%

31%

39%

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%

Ataatsimut

Sulisut allat

Pisortat

Aap Naamik Naluara

Nalunaarusiaq

19

Sulisut apersorneqartut ukiut marluk qaangiuppata suliunnaarsimanissaminnik ilimagisaqartut imaluunniit suliinnarnissaminnik nalornisut, aperineqarput, perorsaanermut attuumassuteqartunik suliinnarumassanersut. Tamatumani 76 %-it akipput perorsaanermut tunngassuteqartunik suliinnarnissartik annertuumik ilimagivaat imaluunniit ilaatigut ilimagalugu, 24 %-illi annikinnerusumik tamanna ilimagivaat imaluunniit ilimaginngivillugu. Imaappoq amerlanerit perorsaanermik suliamik naammaginnginnerat, siunissami suliunnaarnissamik nalornineranut patsisaatinngilaat. Takussutissiaq 4. Ukiuni tulliuttuni marlunni perorsaanermut tunngasunik suliaqaannarnissat qanoq ilimagitigiviuk?

Tuungaviit: Pisortat akornanni misissuineq, n = 24. Sulisut akornanni misissuineq, n = 50.

Pisortat sulisullu allat ukiut marluk qaangiuppata maanna suliffimminniiginnarnissaminnik ilimagisaqanngitsut imaluunniit nalornisut qulerarterutaasa missaat maanna meeqqerivimmi allami perorsaanikkulluunniit suliami allami suliffissarsiorput. Aperineqartut arlaannaalluunniit perorsaanermik suliat avataanni suliffissarsiunngillat. Pingajorarterutaasa missaasa nutaamik suliffissarsiornissaq eqqarsaatigaat, 59 %-iili maanna nutaamik suliffissarsioratik. Imaappoq naak amerlasuut siunissami maanna suliffimminniiginnarnissartik nalornigaluaraat, ikittuinnaat atorfimmik allamik qinnuteqarsimapput.

35%

30%

46%

41%

42%

38%

15%

14%

17%

9%

14%

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%

Tamarmik

Sulisut allat

Pisortat

Annertuumik ilimagivara Ilaatigut ilimagivara Annikinnerusumik ilimagivara Ilimaginngivippara

Nalunaarusiaq

20

Takussutissiaq 5. Maannakkorpiaq allamik suliffissarsiorpit?


Sulisut ukiup kingulliup ingerlanerani allamik suliffittaarsimasut apersorneranni, meeqqerivinni perorsaanermik suliaqarnermiit, allamik suliffittaarnermut pissutaasut arlaqartut tikkuarneqarput.

Sulisut tamarmik – qanoq ilinniagaqarnertik apeqqutaatinnagu – pisortaq sullivimmi avatangiisinut pingaaruteqartutut ersersinneqarpoq. Sulisut malillugit meeqqerivimmi pisortaalluartup, sulisut nammineersinnaassusiat aqutsinermilu sinaakkutit pitsaasumik oqimaaqatigiississinnaavai, tassuunakkut sulisup nammineq pisinnaasani atorluarsinnaallugillu tamatumunnga peqatigitillugu nalusarnagu pisortamiit suut ilimagisaanersut. Pisortaq aqutsinermini sinaakkusiissinnaanngikkaangat, sulisorlu misigitillugu nammineq pisinnaasaminik atuilluarsinnaasutut, sulisup suliamini nuannaarnera annikilliartulersarpoq. Tamatumalu piffissap ingerlanerani kingunerisinnaavaa, sulisup allamik suliffissarsiornera.

Allamik suliffittaartarnermut peqqutaasoq alla sulisut eqqaasaat, tassaavoq meeqqerivinni sulisut soraartarnerat aamma/imaluunniit napparsimasarnerat pissutigalugit sulisut sinneruttut ulaperuluttarnerat. Tassami sulisut sinneruttut annertunerusumik sulisariaqartarput. Tamatuma nassatarisinnaavaa, sulisut perorsaanikkut suliassanik tamakkiisumik sulisinnaajunnaarnerat, angajoqqaat meeqqerivimmiittuutilliit naammagittaalliutigiligaannik. Tamatumani sulisut sinneruttut pisortarlu isornartorsiorneqarsinnaapput. Taamaammallu meeqqerivinni taakkunani sulisut imminnut naammanngitsutut misigisinnaapput, tamatumalu allamik suliffissarsiulersissinnaavai.

Peqqutaasartunit suliamut tunnganngitsunik arlallit eqqaavaat, nammineq inuttut atugarisat aamma perorsaanermik suliaminnit soraarniuteqarnerinut pisooqataasimasut. Tamatumani assersuutigalugu nuunneq meerartaarnerluunniit pissutaasinnaallutik.

59%

62%

54%

32%

32%

33%

7%

4%

13%

3%

2%

4%

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%

Ataatsimut

Sulisut allat

Pisortat

NaamikNaamik, kisianni allamik suliffissarsiornissara eqqarsaatigivara• Aap, perorsaanermik suliat avataanni suliffissarsiorpunga• Aap, perorsaanermik suliamik allamik ujarlerpunga, kisianni meeqqerivimmiunngitsoq• Aap, meeqqerivimmi allami suliffissarsiorpunga

Nalunaarusiaq

21

Aammattaaq sulisut allatigut allamik suliffittaarsimanertik assigiinngitsunik patsisilersorpaat. Socialmedhjælperit ilaasa eqqaavaat, siusinnerusukkut suliffigisaminni perorsaasutut ilinniagallit amigaataasut. Tamatumalu kingunerisaanik namminneq perorsaasutut akisussaaffilerneqarput. Akisussaaffik immikkut artukkiisutut misigineqartarpoq, socialmedhjælperip naapertuuttumik akissarsissutigisanngisaa, naammagittaalliulernermillu nassataqarluni.

Perorsaasutut ilinniagallit ilaasa allamik suliffittaarnerminnut pissutaatippaat, perorsaasutut pingaarnertut suliassat nammattumik suliarinissaanut periarfissinneqannginneq, akerlianilli tigussaanerusutigut suliassanik allanik arlaqartunik annertuallaamik sulisinneqartarlutik. Tamakku saniatigut perorsaasut arlallit uparuarpaat, meeqqerivinni sulineq timikkut artornarsinnaammat, assersuutigalugu oqimaatsunik kivitsisariaqartarnerit amerlasaqalutik. Taamaammallu pisinnaasaqarfitik atorfinni pilerinartuni allani ujartorneqaraangata, allamik suliffittaarnissartik orniginartinnerulersarlugu.

Pisortat apersorneqartut misigisarnerarpaat, annermik perorsaanermik suliaqartunik piviusumik aqutsinissamut piffissaqannginneq, allamik suliffittaartarnermut pissutaanerusartoq. Akerlianimmi pisortap piffissani annertuumik atortarpaa sulisut allat meeqqerivimmi ulluinnarni suliassanik ikiornerinut, napparsimasoqartillugu soraartoqartilluguluunniit, kiisalu allaffissornikkut suliassat suliarinerinut soorlu taartaasartut pilersaarusiornerinut, akissarsialerinermut nalunaarsuinermullu atortarlugu.

KOMMUNIP SULISUT SULISORIINNARUMALLUGIT SULINIUTAI

Susassaqarfinnik aqutsisut (fagchefit) apersornerisa uppernarsivaa, meeqqeriviit sulisussarsiorneq sulisullu sulisoriinnarnissaat ajornakusoortittaraat. Taamaattoq kommunit sulisut sulisoriinnarnissaat pillugu toqqaannartumik periusissiornikuunngillat. Sulisut suliinnarnissaannut sakkorisaq pingaarneq kommunit tamarmik atugaat tassaavoq ilinniartitseqqittarneq. Annermik meeqqeriviit pisortaannik ilinniartitsineq siunnersuinerlu atorneqarpoq. Tamatumunnga tunngaviuvoq, kommunit misigisarmassuk meeqqeriviup pisortaa sulisut suliinnarumallutik soraarniuteqarumallutilluunniit toqqaanissaannut pingaaruteqarluinnartoq. Aamma sulisut allat ilinniarteqqinneqartarnerat atugaavoq, tassami susassaqarfinni pisortat misigisarpaat, suliatigut ineriartornissaq sulisunut pingaartuusoq. Taamaattoq pikkorissartitsinissanik naapertuuttunik neqeroorutit ikippallaarnerat – meeqqeriviillu ilaannut – ilinniarfiusussap ungasippallaarnera ajornartorsiutaavoq.

Perorsaasut amigaataanerat meeqqerivinnilu sulisut suliinnartinnissaannik ajornartorsiutit eqqarsaatigalugit, pingaartuuvoq misissussallugu, kommunit maanna sulisut sulisoriinnarnissaat anguniarlugu qanoq suliniuteqarnersut. Susassaqarfinni pisortat apersorneranni apeqqutit ilagivaat ajornartorsiutit pineqartut kommunit qanoq suliarisarneraat.

Nalunaarusiaq

22

Susassaqarfinni aqutsisut (fagchefit) misigisarpaat perorsaasut ilinniarsimasut ikiortillu ilinniarsimanngitsut atorfimminni sulisiinnarniarnerat ajornakusoortoq. Susassaqarfinni aqutsisut arlallit misigisarpaat, perorsaasut ilinniarsimasut sulisoriumaneqarluartartut. Perorsaanikkut atorfinni allani, aammali atorfinni perorsaanermik pingaarnertut suliaqarfiunngikkaluartuni, assersuutigalugu aqutsisutut imaluunniit inerisaasutut. Ilinniarsimanngitsut aammattaaq piumaneqartuartarput, perorsaanikkut atorfinnut inuttaliusassat amigaataajuarmata. Taamaammat unammilligassanik nutaanik ussernartorsiortinneqarsinnaasarput, maanna atorfigisaminni ajornartorsiutinik naapitaqaraangamik.

Susassaqarfinnik aqutsisut (fagchefit) tikkuarpaat, annermik perorsaasutut atorfiit ilinniarsimasunik inuttalerniartarlugit. Soraartoqartuartarnerata kinguneraa, tamatumani suliaat allaanngimmat ”kipisuitsumik suliaq”, atorfiit perorsaasutut ilinniarsimasunik inuttaqartussat tamakkiisumik inuttalernissaat ajornartuarluni.

Nutaanik atorfittaarniarnissamut periarfissaasartut ilagaat, nutaanik meeqqeriviliortoqaraangat. Taama pisoqartillugu perorsaasut sulisullu ilinniarsimanngitsut meeqqerivinnit allanit nuunnialersarput, meeqqerivik nutaaq suliffigissallugu pilerigineqartarmat. Susassaqarfinni aqutsisut oqaatigaat, meeqqerivinni nutaani atorfiit inuttassarsiukkat ingerlaannaq inuttalerneqarajuttartut. Kisiannili meeqqeriviit taakku nutaatut alutorineerukkaagamik, meeqqerivittulli allatut ajornartorsiuteqalersarput.

Kommunit perorsaasut ilinniarsimasut sulisoriinnarnissaat pillugu toqqaannartumik periusissiornikuunngillat. Suliniutit assigiinngitsut, ilaatigut suliinnarnissamik siunertaqartut atorajuppaat. Assersuutigalugu meeqqerivinni pisortat ilinniarteqqinneqartarnerat, kommuninit tamanit pingaartinneqarpoq. Susassaqarfinni aqutsisut misigisarpaat, meeqqerivinni pisortat sulisunik aqutsisinnaassusiat meeqqerivinni sullivimmi avatangiisinut annertuumik pingaaruteqartoq. Pisortat siunertamut naapertuuttumik aqutsisinnaatillugit, fagchefit misilittagaat naapertorlugit, sulisut sivisunerusumik atorfimminniissinnaasarput. Taamaammat kommunimi perorsaanikkut siunnersortit nalinginnaasumik piffissaq annertooq atortarpaat meeqqeriviit pisortaannik tapersersuinermut siunnersuinermullu, pisortatut suliassaannut piginnaanngorsarniarlugit, aalajangersimasunillu ajornartorsiuteqartoqartillugu.

”Pisortat aqutsilluarnerunissaat siunertaralugu ilinniarteqqittarpagut. Taamaaliornikkut sulisut aqutseriaatsit nutaat atorlugit pissuseqarfigilluarnerusinnaalersarpaat. Pisortat tamarmik

atorfeqarnermik ukiuani siullermi pisortatut ilinniartinneqartarput”. - Fagchefi

Meeqqerivinni perorsaanikkut siunnersortit ingerlaavartumik meeqqeriviit pisortaanik siunnersuisarnerat, siunnersortit sumiiffiisa qanittuani ingerlanneqartoq amerlanertigut pitsaanerusarpoq, imminnut tikillutik naapissinnaasarmata. Tamanna susassaqarfiit aqutsisuisa ilaat naapertorlugit meeqqeriviit angerlarsimaffimmilu paarsisarfiit nunaqarfinniittut inerisarnerinut sunniuteqartarpoq, taakkumi ingerlaavartumik siunnersornerat ungasinnerat pissutigalugu annermik telefonikkuinnaq pisarpoq.

Nalunaarusiaq

23

Sulisunik tamanik ilinniartitseqqittarneq kommuninit tamanit aamma ersersinneqarpoq, sulisut suliinnarnissaat siunertaralugu sakkuusinnaasut ilaattut. Perorsaanermik suliaqartut suliamikkut ineriartornissaat taperserneqaraangat, sulisut suliffinnut allanut nuunniarumannginnerusarput. Taamaattoq susassaqarfinni aqutsisut arlallit uparuarpaat, ilinniaqqinnissamik pikkorissarnissamillu neqeroorutit killeqartut, tamatumuunalu namminneq naapertuuttunik neqeroornissartik aamma killeqartartoq. Kommunit akornanni nikerarpoq, ilinniaqqinnerit kommunimi qitiusumiit pilersaarusiorneqartarnersut imaluunniit meeqqeriviit ataasiakkaat namminneq tamanna isumagisarneraat.

Meeqqerivitsialaap saniatigut – tamatumani ingerlassat meeqqerivinni ataasiakkaat pisarput – ilinniartitseqqinnerit pikkorissarnerillu nalinginnaanerusumik najugaq qimannagu perorsaasunngorniarfinni imaluunniit Ilulissani Perorsaanermik Ilinniarfimmi pisarput. Annermik Perorsaanermik Ilinniarfimmit neqeroorutit killeqartutut isigineqarput, susassaqarfiit aqutsisui ataasiakkaat misigisimallutik, pikkorissarnernik naapertuuttunik - piviusut malillugit – perorsaanikkut sulialinnut neqeroortoqartanngitsoq.

”Uaguttaaq pikkorissarnernut aningaasanik immikkoorsinikuuvugut. Kisianni aningaasat tamakkiisumik atornissaannut naammattunik qinnuteqartoqartanngilaq. Tamanna sorpassuarnik

peqquteqarsinnaavoq, ilaatigut perorsaanermik ilinniarfiup pikkorissarnissanik inuit soqutiginartitaannik naapertuuttunillu neqerooruteqartannginnera”.

- Fagchefi

Kommunit ilaat namminneq pikkorissartitsisarput namminersortunilluunniit pikkorissaatitsisarlutik. Aammattaaq kommunit ilaat perorsaasutut ilinniagalinnut atorfimmut atatillugu inissaqartitsisarput. Taamaattoq kommunit iluini sumiiffiit ilaanni, taamaaliornissaq ajornarpoq. Assersuutigalugu nunaqarfinni sulisunik inissaqartitsinissaq ajornartarpoq.

Susassaqarfinni aqutsisut (fagchefit) aammattaaq ersersippaat, najugaq qimannagu perorsaasunngorniarfiit aamma Perorsaanermik Ilinniarfiup sumiiffii sulisut sulisoriinnarnissaannut pingaaruteqartut. Illoqarfinni najugaq qimannagu perorsaasunngorniarfiusinnaasuni aamma perorsaanermik ilinniarfeqarfimmi kommunit perorsaasutut atorfiit inuttaleruminarnerutittarpaat. Tamatumunnga pissutaavoq ilinniartut ilinniarnermik nalaani illoqarfinni taakkunanni attaveqalertarnerat arlalitsigullu aappaqalerlutillu qitornaqalersarnerat, taamaalillutillu illoqarfimmut tassunga qanimut attaveqalersarlutik.

SULISUT AKISSARSIAAT

Susassaqarfiit aqutsisuinik apersuinerit uppernarsivaat, sulisut meeqqerivinni suliinnarumanissaasa ajornakusoorsinnaanerannut, akissarsiat qaffasissusiat qanorlu ilusiligaanerat apeqqutaasut. Siullermik perorsaasut meeqqat atuarfianni aamma ulloq-unnuarlu paaqqinniffinni suligunik akissarsiaqarnerusinnaanerat pissutigalugu. Aappaattullu ikiortinut misilittagaqarluartunut najugaq

Nalunaarusiaq

24

qimannagu perorsaasunngorniarnissaq akissarsiatigut imminut akilersinnaanngimmat. Kisianni akissarsiat kisimik apeqqutaanngillat, aammali suliap timikkut tarnikkullu – atuarfinnut aamma ulloq-unnuarlu paaqqinniffinnut naleqqiullugu - oqimaatsutut misigineqartarnera patsisaaqataavoq.

Perorsaasut akissarsiaat meeqqerivinni sulisut pilerisaarnissaannut sulisiinnarnissaannullu pingaaruteqartut arlallit ilagaat. Susassaqarfinni aqutsisut apersorneqartut oqaatigaat, meeqqerivinni akissarsiat kommunit perorsaasunik sulisitsiinnarniarlutik ajornartorsiuteqartarnerinut pissutaaqataasut.

Susassaqarfinni aqutsisut tikkuarpaat, perorsaasut atorfinni allani assingusuni atorfillit, tassalu ulloq-unnuarlu paaqqinniffinni atuarfinnilu, akissarsiarissaarnerusartut. Taamaammat meeqqerivinni perorsaasutut sulisut atorfiit taakku inuttassarsiorneqaraangata qinnutigisarpaat.

”Nalunngilara meeqqat atuarfianni sulilernissaq pilerigineqartartoq. Tassani akissarsiat feeriallu pilerigineqartarput”.

- Fagchefi

Ilutigisaanik fagchefit nalilerpaat, najugaq qimannagu perorsaasunngorniarluni aallartinnissap pilerinassusia, socialmedhjælperinut misilittagaqarluartunut, killeqartoq, taakkumi perorsaasutut ilinniakkaminnik naammasserlaatut akissarsiaqartarput. Taamaammat piffissap atorneqartup iluaqutissartaa naammattumik pilerinassuseqartutut isigineqartanngilaq.

Perorsaanermik suliaqarsimasunik, ukiup kingulliup ingerlanerani allamik suliffeqalersimasunik apersuinermi, perorsaasut arlallit uppernarsarpaat, akissarsiat allamik suliffissarsiornerminnut patsisaaqataasimasut. Meeqqeriviit avataanni perorsaanikkut atorfiit akissarsiaqarfiunerungajuttarput. Ilutigisaanik aperssorneqartut oqaatigaat, meeqqerivinni sulineq timikkut tarnikkullu oqimaatsuusoq. Timikkut assersuutigalugu kivitsisarnerpassuit artornartutut misigineqartarput, tarnikkullu artornartunut ilaalluni nipiliortoqarnerujussua. Akissarsiat appasinnerunerisa suliallu oqimaannerisa akuleriisinnerisa kingunerisarpaat, meeqqeriviit avataanni perorsaanikkut suliat perorsaasunit arlalinnit pilerigineqarnerusarnerat.

4. SULLIVIMMI AVATANGIISIT

PIFFISSAMIK ATUINEQ AAMMA ULLUUNERANI NEQEROORUTINI PIFFISSAMIK TULLERIIAARISINNAANERMUT PERIARFISSAT

Pisortat sulinermut piffissarisamik 61 %-ia pisortatut suliassanut attuumassuteqartunut atortarpaat, soorlu pisortatut allaffissornikkullu suliassanut, sulisullu sinnerisa sulinermut piffisarisamik 89 %-ia atortarlugu suliassanut meeqqanut angajoqqaanullu attuumassuteqartunut. Meeqqerivinni pisortat

Nalunaarusiaq

25

4 %-iisa oqaatigaat, allaffissornikkut suliassatik tamarmik imaluunniit tamangajammik allaffimmiutut ilinniarsimasunit isumagineqarsinnaasut.

Pisortat sulisullu sinneri qinnuigineqarput nalunaarsoqqullugu, sapaatip-akunnera kingulleq suliatik qanoq agguaassimanersut. Ataani takussutissiani agguaqatigiissillugu piffissaq atugaq pisortanut sulisullu sinnerinut agguaanneqarpoq. Pisortat aperineqartut akissutaasa takutippaat, suliaat initunerpaat tassaasut allaffissornikkut suliassat (39 %), tulliullutik pisortatut suliassat (22 %) aamma piffissaq meeqqanut atorneqartoq (21 %). Maluginiagassaavoq pisortat aperineqartut piffissap pisortatutut suliassamut atukkamik marloriaataatut annertutigisoq allaffissornermi suliassanut atortarmassuk. Sulisut sinnerisa piffissaq annertuneq meeqqanut atortarpaat (56 %), piffisarisaasalu tallimararterutaata (1/5) missaa torersaanermut eqqiaanermullu atorneqartarluni. Sulisut sinnerisa piffissap suliffimmik ilimaminiinnanngua allaffissornikkut suliassanut atortarpaat (6 %).

Takus. 6. Sap. ak. kingulleq eqqarsaatigiuk. Suliavit ilaa %-inngorlugu qanoq annertutigisoq makkununnga atorpiuk: aallaffissorneq, pisortatut suliassat, angajoqqaanut naleqqiullugu suliassat kiisalu piffissaq meeqqanut atornerqartoq.


Tulliullugu pisortat sulisullu sinneri aperineqarput, allaffissornikkut suliassat ilaat qanoq annertutigisut allaffimmiunik suliarineqarsinnaappat (soorlu ingerlatsinerup isumaginera, pisiniarnerit, uppernarsaasersuinerit il.il.). Ataani takussutissiami ersippoq pisortat 42 %-ii isumaqartut allaffissornikkut suliassatik tamarmik tamangajammilluunniit allaffimmiutut ilinniarsimasunit suliarineqarsinnaasut. Tamannalu sulisut sinnerisa 32 %-iinut atuuppoq.

6%5%

13%

56%

19%

Sulisut sinneri

39%

22%

11%

21%

8%

Allaffissorluni suliassat(ingerlatsinerup isumaginera,pisiniarnerit,uppernarsaasersuinerit il.il.)

Pisortatut suliat (sulisunikataatsimeeqateqarnerit, sulisunikcoacherinerit)

Angajoqqaanut naleqqiullugusuliassat (oqaloqateqarnerit il.il.)

Piffissaq meeqqanut atornerqartoq

Assassorissat

Pisortat

Nalunaarusiaq

26

Takussutissiaq 7. Allaffissorluni suliavit ilai qanoq annertutigisut allaffimmiunik suliarineqarsinnaappat (soorlu ingerlatsinerup isumaginera, pisiniarnerit, uppernarsaasersuinerit il.il.)?


SULISUT TOQQISSISIMASSUSIAT

Meeqqerivinni sulisut 91 %-iisa suliffitsik naammagisimaarpaat imaluunniit annertuumik naammagisimaarlugu. Pisortat akornanni – sulisut sinnerinut naleqqiullugu – naammagisimaarinninneq appasinnerulaarpoq. Suliassarisat naammagisimaarneqarnerpaapput suliatigullu ineriartornissamut periarfissat naammagisimaarneqannginerpaallutik. Annermik pisortat suliatigut ineriartornissamut periarfissat naammagisimaannginneruaat.

Sulisut tamarluinnangajammik suliatik isumaqarluartutut misigisarpaat, 74 %-iilu suliamik annertussusissaannut oqartussaaqataasutut misigisarlutik. Tamanna sulisut sinnerisa (pisortaanngitsut) akornanni annermik atuuppoq. Akerlianilli sulisut misigipput pitsanngorsaasoqarsinnaasoq, sulinermi ulapinnermut nersualaarneqartarnissamullu naleqqiullugu. Sullivimmi tarnikkut avatangiisinut naleqqiullugu ernumanarsinnaasutut erseqqissarneqarsinnaavoq, sulisut 23 %-iisa ukiup kingulliup ingerlanerani suliffimminni uumissarneqarneq misigisimammassuk, 16 %-iisalu sapaatip-akunnerisa kingulliit marluk ingerlaneranni suliluunniit akulikinnerusumik sulinermi puullaaqilerneq (stress) misigisimallugu.

Tamakku saniatigut sulisut 77 %-iisa eqqaavaat meeqqerivimmi nipiliortoqarpallaartoq, 69 %-it eqqaavaat peqillutik sulisariaqartarlutik akulikitsumillu kivitsisarlutik. Sulisut affaasa missaasa oqaatigaat tamanna qiterlutsitsisartoq imaluunniit tuitigut anniaateqalernermik nassataqartartoq. Sulisut allat (pisortaanngitsut) pisortaniit sulinermi timip atorneratigut ajornartorsiutit

18%

17%

20%

17%

15%

22%

24%

21%

33%

17%

20%

11%

24%

27%

15%

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%

Ataatsimut

Sulisut allat

Pisortat

Tamarmik Tamangajammik Ilaat Ikittuinnaat Naamik, suliarineqarsinnaanngillat

Nalunaarusiaq

27

amerlanerusut nalaattarpaat. Sulisut timip atornerani ajornartorsiutit pissuseqarfiginissaannut periarfissaat tarnikkut ajornartorsiutit pissuseqarfiginissaannit annertunerupput.

4.2.1 Suliamik naammagisimaarinninneq

Pisortat sulisullu allat misissuinermi qinnuigineqarput suliaminnik qanoq naammagisimaarinnitsiginertik nalunaaqqullugu. Aperineqartut 91 %-iisa suliffitsik naammagisimaarpat imaluunniit naammagisimaarluarlugu. Pisortat akornanni suliaminnik nammagisimaarinnilluartut (25 %) sulisunut allanut naammagisimaarinnilluartunut naleqqiullugit (36 %) appasinnerulaarput.

Takussutissiaq 8. Suliffiit ataatsimut isigalugu qanoq naammagisimaartigiviuk imlt. naammagisimaanngitsigiviuk?


94 %-it suliatik naammagisimaarpat naammagisimaaqalugilluunniit. 82 %-it suliamik annertussusiat naammagisimaarpat naammagisimaaqalugilluunniit. Tamanna pisortani annikinnerusumik atuuppoq (65 %.) sulisut sinnerinut naleqqiullugu (89 %). 65 %-it suliaminni ineriartornissamut periarfissat ataatsimut isigalugit naammagisimaarpaat imaluunniit naammagisimaaqalugit. Tamatumanissaaq pisortat taama isummertut ikinnerupput (38 %) sulisut sinnerinut sanilliullugit (75 %).

Sulisut sinneri aammattaaq aperineqarput meeqqerivinni aqutsineq qanoq naammagisimaartigineraat. Tamatumani 83 %-it akipput naammagisimaarlugu imaluunniit naammagisimaaqalugu.

32%

36%

25%

59%

59%

59%

5%

3%

8%

4%

3%

6%

1%

2%

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%

Ataatsimut

Sulisut allat

Pisortat

Naammagisimaaqaara Naammagisimaarpara Arlaannaalluunniit naamik

Naammaginngilara Naammaginngeqaara

Nalunaarusiaq

28

4.2.2 Tarnikkut sullivimmi avatangiisit

Pisortat sulisullu allat aperineqarput ulluinnarni sulinerminni pissutsit assigiinngitsut nalaattakkatik pillugit. Pissutsit pineqartut tassaasinnaapput tarnikkut sullivimmi avatangiisinik ikorfartuisuusut, assersuutigalugu sulisoq isumaqarluartunik suliaqarnermik misigippat, imaluunniit tarnikkut suliffimmi avatangiisit nuanninngitsut pilersissinnaallugit. Annermik suliffimmi suliassat annertuutut misigineqartarpata, sulisoq imminnut akerleriittunik piumaffigineqartarpat, sulisut namminneq suliaminnut sunniuteqarsinnaanngippata, misigissutsitigut piumasaqaatit annertuppata aamma/imaluunniit tapersersorneqarneq amigarpat.

Pissutsit pitsaasut arlallit ersersinneqarsinnaapput. Aperineqartut tamarluinnangajammik tamatigut imaluunniit akuttunngitsumik suliat imminnut isumaqarluartutut misigisarpaat (96 %), 71 %-iisalu misigisarlugu tamatigut imaluunniit akuttunngitsumik namminneq suliassamik annertussusissaannut oqartussaaqataaneq. 65 %-it misigisarput tamatigut imaluunniit akuttunngitsumik suliassaminnut nammattumik piffissaqartarlutik. Tamanna pisortanut ikinnerusunut (49 %) atuuppoq – sulisut sinnerinut naleqqiussissagaanni (74 %).

62 %-it tamatigut imaluunniit akuttunngitsumik misigisarpaat suut imminnit ilimagineqarnerisa erseqqissumik ilisimanerat. 53 %-it tamatigut imaluunniit akuttunngitsumik misigisarpaat sulinertik pisortanit nersualaarneqartoq akuersaarneqarlunilu. Tamanna pisortat 35 %-iinut atuuppoq, sulisullu sinnerisa 61 %-ii taama misigisarlutik. 51 %-it tamatigut imaluunniit akuttunngitsumik misigisarput, pisortaminnit qaninnermit ikiorserneqarlutillu taperserneqartarlutik. Tamanna pisortanut ikinnernut (33 %) – sulisut sinnerinut naleqqiukkaanni (58 %) atuuppoq. Pissutsit pineqartut pingasut annermik sulisut ataasiakkaat pisortaannut attuumapput. Perorsaanermik suliaqartut ukioq kingulleq allamik atorfeqalernikut apersorneqarneranni, pisortaq ersersinneqarpoq sulinermi nuannaarnermut pingaaruteqarluinnartutut. Apersuinerit tikkuarpaat, sulisut imminnut ilimagisaasut suunerat ilisimanngikkunikku, pisortaminnit nersualaarneqartanngikkunik akuersaarneqartaratillu, pisortaminnillu qaninnermit ikiorneqarlutillu taperserneqartanngikkunik, atorfimminnit soraarniuteqaqqajaanerulersartut.

Nalunaarusiaq

29

Takussutissiaq 9. Ulluinnarni sulinermi pissutsit tamatigut imaluunniit akulikitsumik misigineqartartut %-inngorlugit.


Pissutsinik pitsaannginnerusunik pitsaanngorsaavigineqarsinnaapput, sulinermi ulapittarneq aamma tapersersuisarneq akuersaartumillu pissuseqartarneq. Aperineqartut 70 %-iisa misigisarpaat ulloq suliffiusoq naallugu ulapittariaqartarneq. Tamanna pisortanut naleqqiullugu annertunerulaartumik atuuppoq (78 %) – sulisut sinnerisa 65 %-ii taama misigisartut. Ilutigisaanik 23 %-it tamatigut imaluunniit akuttunngitsumik misigisarput, sulinerminni misigissutsitigut artornartut naammattoortarlugit. Tamanna pisortat akornanni malunnaateqarneruvoq, 31 &-it taama nalaataqartarnerarmata, sulisut sinnerisa 18 %-ii taama misigisarnerartut. Kiisalu 17 %-it tamatigut imaluunniit akuttunngitsumik misigisarput imminnut akerleriittunik piumaffigineqartarlutik.

33%

35%

67%

49%

74%

98%

58%

61%

60%

71%

70%

96%

51%

53%

62%

65%

71%

96%

0% 20% 40% 60% 80% 100% 120%

Pisortannit qaninnernit qanoq akulikitsigisumikikiorserneqarlutillu taperserneqartarpit?

Sulinerit pisortanit akuersaarneqarlunilunersualaarneqartarpa?

Sulininni ilinnit sorpiaat ilimagineqarneratilisimaviuk?

Suliassannut naammattumik piffissaqartarpit?

Suliavit annertussusissai oqartussaaqataaffigisarpigit?

Suliatit ilinnut isumaqarluarpat?


Nalunaarusiaq

30

Takussutissiaq 10. Ulluinnarni sulinermi pissutsit tamatigut imaluunniit akulikitsumik misigineqartartut %-inngorlugit.


Suliffimmi avatangiisinik misissuinerit takutittarpaat, ilaatigut uumisaaruttarneq suliffimmilu qunusaarneqartarnerit tarnikkut suliffimmi avatangiisinut sunniutipiloqartartut. Taamaammat pisortat sulisullu sinneri aamma tamakku pillugit misissuinermi aperineqarput. 23 %-it ukiup kingulliup ingerlanerani suliffimminni uumisaarneqarneq misigisimavaat. 6 %-it ukiup kingulliup ingerlanerani suliffimminni qunusaarneqarneq misigisimavaat. Tamanna pisortat 10 %--iinut sulisullu sinnerisa 4 %-iinut atuuppoq.

Takussutissiami ataaniittumi takutinneqarpoq pisortat sulisullu sinnerisa sapaatip-akunnerisa kingulliit marluk ingerlaneranni stressertutut misigisimanerlutik aperineqarnerminnut akissutaat. Pisortat 20 %-ii sulisullu sinnerisa 14 %-ii piffissaq tamaat imaluunniit akulikitsumik stresserneq misigisimavaat, pisortallu 53 %-iisa sulisullu sinnerisa 30 %-iisa ilaannikkut qaqutigulluunniit stressereneq misigisimallugu. Aamma pisortat 26 %-ii sapaatip-akunnerisa kingulliit marluk ingerlaneranni stressinngisaannarsimapput, sulisullu sinnerisa 57 %-iinut tamanna atuulluni.

13%

31%

78%

15%

15%

68%

14%

19%

71%

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90%

Sulininni imminnut akerleriittunikpiumasaqarfigineqartarpit?

Sulininni misigissutsitigut artornartutnaammattoortarpigit

Ulloq suliffik naallugu ulapittuartarpit?


Nalunaarusiaq

31

Takussutissiaq 11. Qanoq akulikitsigisumik stressertarpit?

K Tunngaviit: Pisortat akornanni misissuineq, n = 49. Sulisut akornanni misissuineq, n = 117

4.2.3 Timikkut sullivimmi avatangiisit

Pisortat sulisullu allat timikkut sullivimmi avatangiisit pillugit aperineqarput. Siusinnerusukkut misissuisarnerit takutinnikuuaat, meeqqerivinni timikkut avatangiisitigut ajornartorsiutit nalinginnaanerpaat marluk tassaasut timip kukkusumik atornera pissutigalugu ajornartorsiutit (kivitsisarnerit sulitillunilu timip inissinnerliortarnera pissutigalugit) aamma nipiliortoqarpallaarnera. Pisortat sulisullu aperineqartut 77 %-iisa isumaqatigaat meeqqerivinni nipiliortoqarpallaartartoq, 69 %-it peqillutik akulikitsumik sulisariaqartarput. 69 %-illu meeqqanik kivitsikulapput. Tulliullugu aperineqartut affaasa missaasa oqaatigaat ulluinnarni suliatik pissutigalugit qiterlulertarlutik, timikkullu annerisaqalersarlutik. Nipiliortoqarpallaarneranik ajornartorsiut eqqaassanngikkaanni sulisut allat tassaanerupput ajornartorsiutinik pineqartunik nalaataqakulanerusut.

1%

2%

15%

14%

18%

37%

30%

53%

32%

37%

20%

16%

20%

6%

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%

Ataatsimut

Sulisut sinneri

Pisortat

Piffissaq tamaat Akulikitsumik Ilaannikkut Qaqutigut Stressinngisaannarpunga/-ngajappunga

Nalunaarusiaq

32

Takussutissiaq 12. Oqaaseqaatit uku qanoq isumaqatigitigivigit imaluunniit isumaqatiginngitsigivigit? Isumaqataalluinnartut imaluunniit ilaatigut isumaqataasut %-inngorlugit.

Tunngaviit: Pisortat akornanni misissuineq, n = 48. Sulisut akornanni misissuineq, n = 117

Pisortat sulisullu allat apeqqutit immersuilluni akisassat atorlugit aperineqarput, timikkut sullivimmi avatangiisitigut ajornartorsiutit pinaveersaarniarlugit qanoq iliortarnersut. Aperineqartut 78 %-iisa isumaqatigaat meeqqat kivinneqanngikkaluarlutik atortunut qaqisinnaasut, 75 %-iilu oqarlutik sulisut pisariaqartitaat naapertorlugit pequtit portorneqarsinnaallutillu apparneqarsinnaasut (soorlu nerriveeqqat naalungiarsuleriffiit). Tulliullugu aperineqartut affaasa missaasa oqaatigaat pinnguarnerit sammisaqartitsinerillu nipiliorfiusut nipiliorfiunngitsullu ininut assigiinngitsunut immikkoortinniartarlugit (58 %.), aamma atortut pequtillu nipikillisaataasut atorneqartartut (52 %). Taamaattoqartarnera perorsaasunik apersuinikkut uppernarsineqarpoq. Tamatumani nipiliortoqartarnera meeqqerivinni atugassarititaasutut iliuuseqarfigiuminaatsutut oqaatigineqarpoq. Aperineqartut oqarput timip inissinnerliorneratigut ajornartorsiutaasartut iliuuseqarfigineqarsinnaasut kivitsisarnerit sulinermilu timip inissittarnera pillugit periusissiornikkut, kisiannili nipiliorpallaartoqartarnerata annikillisarnissaanut sakkussanik pitsaasunik nassaarniapiloorlutik.

35%

35%

55%

55%

73%

58%

59%

74%

74%

79%

51%

52%

69%

69%

77%

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90%

Meeqqerivimmi sulininni tuikka anniarilersarpakka

Meeqqerivimmi sulininni qiterlulersarpunga

Meeqqerivimmi meeqqat akulikitsumik kivittarpakka

Meeqqerivimmi sulininni peqillunga sulikulavunga

Meeqqerivimmi nipiliortoqarpallaaqaaq

Ataatsimut Sulisut Pisortat

Nalunaarusiaq

33

Takussutissiaq 13. Oqaaseqaatit uku qanoq isumaqatigitigivigit imaluunniit isumaqatiginngitsigivigit? Isumaqataalluinnartut imaluunniit ilaatigut isumaqataasut %-inngorlugit.

Tunngaviit: Pisortat akornanni misissuineq, n = 48. Sulisut akornanni misissuineq, n = 117

Nalilerneqarpoq timikkut sullivimmi avatangiisit pitsanngorsaaviginissaat periarfissaqartoq. Tamatumani pineqarlutik timip atortarneranut tunngasut aamma nipiliorpallaarnermut tunngasut.

57%

65%

78%

88%

50%

55%

74%

74%

52%

58%

75%

78%

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%

Atortut pequtillu nipikillisaataasut atorpagut?

Pinnguarnerit sammisaqartitsinerillu nipiliorfiusutnipiliorfiunngitsullu inini

assigiinngiingitsuniitittarpagut

Sulisut pisariaqartitaat naapertorlugit pequtitportorneqarsinnaallutillu apparneqarsinnaapput

(soorlu nerriveeqqat naalungiarsuleriffiit).

Meeqqat pequtinut qaqisinnaapputkivinneqanngikkaluarlutik (soorlu nerriveeqqanut

nangilersuiffinnut)


Nalunaarusiaq

34

5. ILINNIARNERIT PIGINNAANNGORSARNERILLU Kapitalimi uani misissoqqissaarneqassapput perorsaasunik assingusunillu ilinniagalinnik atorfinitsitsinissamut periarfissat atorfinitsitsiumanerullu annertussusaa. Nunani Avannarlerni allanisulli Kalaallit Nunaanni atorfinissinnaasunik periarfissat atorfinitsitsiumasullu oqimaaqatigiisinniarnerat ajornakusoorpoq. Amerlanertigut amigaateqartoqartarpoq, tamatumalu kingunerisarpaa meeqqerivinni iliniarsimanngitsut appasinnerusumillu ilinniagallit amerlanerat. Akileraartarnermut Atugarissaarnermullu Ataatsimiititaliap 2010-mi isumaliutissiissutini allammagu, perorsaasut ikiortillu amerlaqatigiipput. Ullummikkut pissutsit taamaaginnangajapput.

Perorsaasutut ilinniagaq akunnattumik sivisussusilimmik ingerlaqqiffiusumik ilinniakkanut/atorfinissutaasinnaasumik bacheloritut ilinniakkanut ilaavoq. Taama taaguusersuineq Naatsorsueqqissaartarfiup 2014-imiit atulerpaa. Perorsaasunngorniat ilaat appasinnerusumik ilinniagaqarneq tunuliaqutaralugu ilinnialersimapput, soorlu socialassistentitut ilinniagaq aqqutigalugu.

Kalaallit Nunaanni tamarmi inuit 5.000-it missaat ingerlaqqiffiusumik ilinniagaqarput, taakkunanngalu atorfinissutaasinnaasumik bachelorit affaasa missaanniipput. Perorsaasut katillugit 477-iupput, Kalaallit Nunaata avataani inunngorsimasut ilanngullugit. Kalaallit Nunaanni inunngorsimasut 384-iupput. Taamaalilluni perorsaasut Kalaallit Nunaanni ilinniagaqarsimasut akornanni initupput. Atorfinissutaasinnaasumik bachelorit 20 %-iisa missaat, ingerlaqqiffiusumillu ilinniagallit tamarmiusut 10 %-ii perorsaasuupput.

Naatsorsueqqissaartarfimmit Ilinniagaqarnersiuteqarfimmillu paasissutissat saniatigut Epinionip nammineq siumut naatsorsueriaatsini atorlugu siunissami perorsaasut amerlassusissaattut ilimagisat naatsorsorpai.

MAANNA PERORSAASUT PERORSAANERMILLU SULIAQARTUT AMERLASSUSAAT

5.1.1 Maanna amerlassusaasa allaaserinerat

2016-imi suliffeqarfinni perorsaasut 477-iupput. Ilinniartitsisut 759-it missaanniipput, peqqissaasut (sygeplejerskit) 255-iullutik, isumaginninnermi siunnersortit 412-uullutik, socialassistentit 64-iulutik, socialhjælperit 368-iullutik inuillu 41-t perorsaanikkut allamik ilinniagaqartuullutik. Perorsaasut utoqqaanerusut soraarninngoqqajaasullu amerlanngillat. Tamatuma ilimanarsisippaa perorsaasut ukiuni aggersuni annertuumik ikileriassanngitsut. Aamma taamaappoq ilinniartitsisunut atatillugu, taamaammallu perorsaasunik ilinniartitsisunut soraarninngortunut taarsiullugit atorfinitsitsisoqartarnissaa qanittukkut ilimanaateqarani.

Nalunaarusiaq

35

Tabel 4-mi takutinneqarpoq 2016-imi Kalaallit Nunaanni perorsaasutut ilinniarsimasut 65-it ataallugit ukiullit amerlassusaat. Perorsaasut katillugit 477-iupput. Taakkunannga 384-it Kalaallit Nunaanni inunngorsimapput, 93-illu Kalaallit Nunaata avataaneersuullutik, annermik Danmarkimiit.

Tabel 6. 2016-imi perorsaasut amerlassusaat

Inuit ukiumikkut sulisinnaasut amerlassusaat

Perorsaasut 477

Kal. Nunaanni inunngornikut 384 Kal. Nunaata avataani inunngornikut 93

Nassuiaat: inuit 65-inik ukioqalereernikut naatsorsuutigineqarput soraarninngoreersimasutut, taamaallaat ilaapput inuit kingullermik naammassillugu ilinniagaqaramik perorsaasutut naammassisimasut, tunngavik: Ilinniagaqarnersiaqarfiup Naatsorsueqqissaartarfiullu kisitsisaataat tunngavigalugit nammineq naatsorsukkat Pædagogikkimik suliaqartut tamarmik perorsaasuunngillat, perorsaasullu tamarmik pædagogikkimik suliaqanngillat. Sulisussat meeqqerivinnut naapertuussinnaasut amerlassusaat paasiumallugu misissugassaqqissinnaavoq assingusunik ilinniagallit qaasiunerat. Ilinniakkat assingusut ilaatigut tassaapput perorsaasutut qaffasissusilimmik akunnattumik sivisussusilimmik ingerlaqqiffiusumik ilinniakkat allat, ilaatigullu tassaallutik sivikinnerusumik ilinniakkat kingusinnerusukkut perorsaasutut ilinnialissutaasinnaasut. Ilinniartitsisutut ilinniagallit 759-it missaanniipput, peqqissaasutut ilinniagallit 255-iullutik, isumaginninnermi siunnersortit 412-ullutik socialhjælperitullu ilinniagallit 368-iullutik. Socialassistentitut ilinniagallit 64-iupput allatullu perorsaanikkut ilinniagallit 41-uullutik.

Ilinniarsimasut pillugit kisitsisit takutippaat inuit qassit ilinniakkamik aalajangersimasumik naammassisaqarsimanersut. Kisianni naatsorsuinernut ilaanngillat, inuit sulinngikkallartut, soorlu ernereernermik kingorna imaluunniit suliunnaavinnikut soorlu siusinaartumik pensionisiaqalerlutik. 2016-imi Kalaallit Nunaanni inuit 18-it 64-illu akornanni ukiullit 11,7 %-ii siusinaartumik pensionisiaqarput imaluunniit ernereernermik kingorna sulinngiffeqarlutik. Ilimanarpoq perorsaasut sulinngitsut %-inngorlugit ikinnerussasut, tassami inuit ilinniagaqanngitsut imaluunniit sivikinnerusumik ilinniagallit %-inngorlugit amerlanerit siusinaartumik pensionisiaqarput. Taamaammat inuit aalajangersimasumik ilinniagallit suleriaannaat ammut killissaattut naatsorsornerat innuttaasunut tamanut nalinginnaasoq aallaavigalugu naatsorsorneqarsinnaavoq, tassaatillugu 88,3 %. Taamatut naatsorsuinermi Kalaallit Nunaanni perorsaanermik ilinniagallit suleriaannaat 421 missaannissaapput. Taakkunanngalu 339-t Kalaallit Nunaanni 82-illu Kalaallit Nunaata avataani inunngorsimassallutik. Assingusumik naatsorsuinermi ilinniartitsisut suleriaannaat 670-iussapput, peqqissaasut 225-t, socialassistentit 56-it, socialhjælperit 325-t, 36-llu tassaallutik perorsaanikkut allatut ilinniagallit.

Nalunaarusiaq

36

Tabel 7. 2016-imi inuit sulisinnaasut assingusunik ilinniagallit

Katillugit Kal. Nun. inunngornikut

Kal. Nun. Avataani inunngornikut

Ilinniartitsisut 759 617 142

Peqqissaasut 255 113 142

Isumaginninnermi siunnersortit 412 401 11

Socialassistentit 64 62 2

Socialhjælperit 368 358 10 Allatut perorsaanermik ilinniagallit

41 19 22

Nassuiaat: Inuit 65-inik ukioqalereernikut soraarninngorsimasussatut naatsorsuunneqarput. Peqqissaasut, isumaginninnermi siunnersortit aamma socialassistentit Kal. Nunaata avataani inunngornikut amerlassusaat nalorninartoqalaarpoq, Naatsorsueqqissaartarfiup ilinniarsimasunik naatsorsueriaasia pissutigalugu. Taamaallaat inuit ilinniagaat kingulleq naapertuukkaagat ilanngunneqartarput. Tunngavik: Ilinniagaqarnersiaqarfiup Naatsorsueqqissaartarfiullu kisitsisaataat tunngavigalugit nammineq naatsorsukkat

Maanna perorsaasut amerlassusaannut apeqqutaasoq pingaarutilik tassaavoq perorsaasut ukiumikkut agguaassimanerat. Perorsaasut sulisinnaasut amerlasuut soraarninngoqqajaappata, ukiuni aggersuni amigaatigisat amerlanerulissapput. Takussutissiaq 14-imi 2016-imi Kalaallit Nunaanni perorsaasut ukiumikkut agguaassimanerat takutinneqarpoq. Perorsaasut ukiumikkut agguaassimanerisa takutippaat 17 %-ii 35-t ataallugit ukioqartut, 47 %-ii 35-t 49-llu akornanni ukioqarput, 36 %-iilu 50-inik ukioqarput utoqqaanerullutilluunniit. Taamaalilluni ukioqatigiiaani naleqqiussinikkut amerlanerit siulliit ukioq 2027 missaani soraarninngortussatut ilimagisariaqarput. Tamannali tassaanngilaq ajornartorsiut ataasiinnarmik paasineqarsinnaasoq, tassami ullumikkut inuit amerlanerit siusinnerusumut naleqqiullugu ilinniakkamik naammassisaqartarput.

Takussutissiaq 14. 2016-imi perorsaasut sulisinnaasut ukiumikkut agguaannera

Nassuiaat: Kalaallit Nunaanni inunngortut ukiumikkut agguaanneri takutinneqarput, tunngavik: USF malillugu nammineq naatsorsuinerit

Nalunaarusiaq

37

Meeqqeriviit tunganniit isigissagaanni pingaaruteqartutuaq tassaanngilaq, perorsaasut qassit sulisinnaanersut, aammali pingaartuuvoq paasiniassallugu qassit meeqqerivinni suliffissarsisarnersut.

Tamatumani naapertuuppoq misissussallugu ilinniartitsisut ukiumikkut agguataarnerat. Ilinniartitsisut ukioqatigiiaat amerlasuut soraarninngussappata, ilinniartitsisunngorlaanillu amerlaqataannik taarserneqaratik, ilinniartitsisut amigaataalersinnaapput, taamalu pisoqarnerani ilimagineqarsinnaavoq perorsaasut meeqqat atuarfianni atorfinittassasut.

Takussutisaq 15-imi saamerlermi Kal. Nunaanni ilinniartitsisut ukiumikkut agguaanneri takutinneqarput. Takuneqarsinnaavoq, ilinniartitsisut 38-34-nik ukilliut aamma 50-54-inik ukiullit amerlaqatigiingajattut. Ukioqatigiiaat ukiuni 9-ni tulliuttuni soraarninngortussat, ukioqatigiiaanut inuusunnerusunut naleqqiullugit ikinnerupput. Tamatuma kinguneraa, ukiuni aggersuni ilinniartitsisut soraarninngorneri pissutigalugit ilinniartitsisunik amigaateqartoqalissanngitsoq. Soorunami allamik peqquteqartumik ilinniartitsisut amigaatigineqalersinnaagaluarput.

Socialassistentit meeqqerivinni sulingajupput, amerlasuullu perorsaasutut ilinniaqqittarput. Socialassistentit ilinniakkap 2011-mi aallartinneraniit naammassisut 12 %-ii kingornatigut perorsaasutut ilinniarlutik naammassipput. Socialassistentit utoqqasaajuppata, ilimagisariaqassavarput siunissami perorsaasunngorniat aamma utoqqaanerussasut. Amerlasuut aatsaat inuunerminni kingusissukkut perorsaasunngortarpata, soorlu takussutissiaq 5-ip ilimanarsisikkaa, agguaqatigiissitsinermi perorsaasoq ukiuni ikinnerusuni sulisinnaassaaq. Taamaammat naapertuuppoq misissussallugu socialassistentit ukiumikkut agguaassimaneri qanoq isikkoqarnersoq. Takussutissiaq 15-imi talerperlermi socialassistentit ukiumikkut agguaassimaneri takutinneqarput. Takussutissiami takuneqarsinnaavoq socialassistentit akornanni utoqqaanerusut ikittuinnaasut, tamannalu tupinnanngilaq, ilinniagaq nutaajummat. Akerlianik socialassistentit amerlasuut 25-t 34-llu akornanni ukioqarput, tupaallannalaartumillu inuusuttut 18-it 24-llu akornanni ukiullit ikittuinnaat socialassistentitut naammassisimallutik. Tamatuma ilimanarsisippaa siunissami perorsaasunngorniartarumaartut ullumisut ukiumikkut agguaassimassasut.

Nalunaarusiaq

38

Takussutissiaq 15. 2016-imi Ilinniartitsisut Kal. Nunaanni inunngornikut ukiumikkut agguassimanerat (saamerleq) aamma socialassistentit ukiumikkut agguaassimanerat (talerperleq)

Nassuiaat: Kalaallit Nunaanni inunngortut ukiumikkut agguaanneri takutinneqarput, tunngavik: USF malillugu nammineq naatsorsuinerit

5.1.2 Perorsaasut perorsaanikkut suliat avataanni sulisut

Perorsaasut suliffeqarfinnut assigiinngitsunut siammaassimapput – allaffissornikkut ingerlatsinermiit ilinniartitsinermut. Taamaattoq amerlanerit (83 %) pisortat ataanni sulipput. Amerlanerit (83 %) perorsaanerup iluani atorfiusartuni sulipput. Ilinniartitsinermik, inunnik isumaginninnermik peqqissaanermillu ingerlatsiviusartuni namminersortuni imaluunniit pisortaqarfinni sulillutik. 17 %-it missaat perorsaanermik suliaqanngillat. Pisortani allaffissornikkut ingerlatsinermik suliaqarput, namminersortuullutik imaluunniit suliffeqaratik.

Perorsaasutut ilinniagallit sumi sulinerat paasisaqarfigiumallugu, immikkoortumi uani Naatsorsueqqissaartarfiup immikkut nalunaarsuusiai takutinneqarput, tassani perorsaasutut ilinniagallit assigiinnik suliaqarfinnut (brancher) agguaannerat takutinneqarpoq. Paasisat tabel 8-mi takutinneqarput.

Perorsaasut siammaassimaqisunik atorfeqarput, amerlanerilli, tassalu 83 %-it, pisortat ataanni sulipput, 17 %-iilu allami sulillutik.

Meeqqanut suli atualinngitsunut tunngasut Ilinniartitaanermut, Kultureqarnermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoqarfiup ataaniipput. Taamaammat meeqqerivinni perorsaasut ilinniartitsinerup ataani takutinneqarput. Perorsaasut 46 %-ii ilinniartitsinerup ataani sulipput. Taamaattoq tamatumunnga aamma ilaapput perorsaasut meeqqat atuarfianni sulisut. Taamaammat perorsaasutut ilinniarsimasut meeqqerivinni sulisut procentinngorlugit 46 %-init ikinnerussapput. Kommunini susassaqarfinni pisortat (fagchefit) kisitsisit suliniummut atatillugu nalunaarutigisaat aallaavigigaanni takuneqarsinnaavoq perorsaasutut ilinniarsimasut 39 %-ii meeqqerivinni 2017-imi sulisut.

Kisianni ulloq-unnuarlu paaqqinniffiit Isumaginninnermut, Ilaqutariinnermut, Naligiissitaanermut Inatsisinillu Atuutsitsinermut Naalakkersuisoqarfiup ataaniipput, taamaammallu perorsaasut ulloq-

0% 1%

11%

15% 15%

11%

16% 16%

12%

3%

20-t ataall. ukiull.

20-24

25-29

30-34

35-39

40-44

45-49

50-54

55-59

60-64

0%6%

35%

22%

8%5% 8%

13%

3%0%

20-t ataall. ukiull.

20-24

25-29

30-34

35-39

40-44

45-49

50-54

55-59

60-64

Nalunaarusiaq

39

unnuarlu paaqqinniffinni sulisut isumaginninnerup ataani takutinneqarput. Perorsaasut 26 %-ii tamaani atorfeqarput.

Perorsaasut ilaat peqqinnissaqarfiup ataani sulipput (1 %) allallu allaffissornikkut ingerlatsinermik suliaqarlutik (5 %). Kiisalu arlalialuit suliffeqarfinni namminersortuni isumaginninnermik ilinniartitsinermillu suliaqarput, soorlu atuarfinni namminersortuni (6 %), imaluunniit namminersorlutik ingerlatsisuni allani (6 %). Kingulliit nalunaarsuiffinni nassaarineqarsinnaanngillat, ilimanarporlu tassaasut perorsaasut pisortanit pisartagaqartut.

Paasisat tikkuarpaat amerlanerit perorsaasutut ilinniakkamut naapertuuttunik atorfeqartut. Pisortani inunnik isumaginninnermi, peqqissaanermi ilinniartitsinermilu kiisalu namminersortutut isumaginninnermi ilinniartitsinermilu perorsaasut 83 %-ii sulipput. Perorsaasutut nalinginnaasumik suliaasartut avataanniipput 17 %-it, taakkunanngalu 8 %-it sulerinerat ilisimaneqarani.

Nalunaarusiaq

40

Tabel 8. Perorsaasut assigiinnik suliaqarfinnut (brancher) %-inngorlugu agguaannerat

Procent

Pisortaqarfinni sulisut 83% Allaffissornikkut ingerlatsineq il.il. 5% Inunnik isumaginninneq 30% Peqqinnissaqarfik 1% Ilinniartitsinermut tunngasut 46% Pisortaniunngitsoq sulisut 17% Allamik suliallit 3% Isumagininneq ilinniartitsinerlu 6% Nalunaarsugaanngitsut * 8% Katillugit 100%

Nassuiaat: Perorsaasutut ilinniarsimasut 2016-imi kvartalimi kingullermi 80 tiimit sinnerlugit sulisimasut. *Uani pineqartut tassaasinnaapput perorsaasut pisortanit pisartagaqartut aamma perorsaasut namminersortut. Tabelimut aammattaaq socialhjælperit ilaatinneqarput. Tunngavik: Immikkut paasiniaaneq, Naatsorsueqqissaartarfimmi ilinniartitsineq akissarsiallu pillugit nalunaarsuiffiit tunngavigalugit.

5.1.3 Perorsaasunik ilinniartitsineq

Siunissami perorsaasut qassiujumaarnerat missiliorsinnaajumallugu, pingaartuuvoq misissussallugu inuit qassit perorsaasutut ilinnialersarnersut qassillu naammassisarnersut. Aamma perorsaasutut ilinnialersartut naammassisartullu misissorluarnerisigut politikerit pingaarutilitsigut paasissutissiinneqarsinnaapput, siunissami perorsaasussaaleqineq illuatungilerniarlugu sutigut iliuuseqartoqarsinnaaneranik.

Takussutissaq 16-imi takutinneqarput 2006-imiit 2016-imut perorsaasunngorniarlutik ilinnialersartut nikikkiartornerat, takussutisaq 17-imilu takutinneqarlutik ilinniakkani assingusuni arfinilinni nikikkiartorsimanerit. Ukiuni qulikkaani kingullerni perorsaasut ilinnialersartut amerlassusaat annertuumik nikerartarnikuuvoq. Isumaginninnermi siunnersortinngorniat peqqissaasunngorniallu amerliartorsimapput, perorsaasunngorniallu maanna 00-ikuunnut sanilliullugit malunnaatilimmik amerlanerullutik.

Nalunaarusiaq

41

Takussutissiaq 16. Perorsaasunngorniarlutik aallartittartut ukiumut amerlassusaat

Nassuiaat: Kisitsisit ilinniarfiit namminneq kisitsisaataannit allaanerusinnaapput, matumani naatsorsueriaaseq paasissutissanik allanik tunngaveqarmat. Tunngavik: Ilinniagaqarnersiuteqarfiup nalunaarsugai tunngavigalugit nammineq naatsorsuinerit

Takussutissiaq 17. Ilinniakkani perorsaasutut ilinniakkamut assingusuni ilinniartunngortartut ukiumut amerlassusaat


Nikerartoq pingaarutilik alla, perorsaasut amerlassusaannik sunniisartoq, tassaavoq ilinniakkaminnik naammassisut procentinngorlugit uuttornerat. Naammassisut procnetinngornerisigut nalunaarneqartarpoq ilinnialersunut naleqqiullugu procentinngorlugit qassit naammassinersut.

Nalunaarusiaq

42

Naammassisartut procentinngornerat pingaarnertigut paasisaqarfigiumallugu ilinniagaqarnersiat nalunaarsorneri tunngavigalugit missiliuummik naatsorsuivugut. Naak naammassisartut procentinngornerat eqqoqqissaartumik naatsorsussagaanni pisariunerusumik naatsorsuisoqartaariaqaraluartoq, kisitsisit uku atorsinnaapput piffissap ingerlanerani naammassisartut nikikkiartornerisa takussutissiarinissaannut. Kisitsisit takutippaat 2006-ip 2008-llu akornanni perorsaasunngorniarlutik ilinnialersut 52 %-iisa missaat naammassisimasut, aamma 2011-p 2013-illu1 akornanni aallartittut 69 %-ii naammassisimasut. Taamatut nikikkiartorneq perorsaasut ataatsimut isigalugu amerlassusaannut sunniuteqarluarpoq. Ilinniartunngortartut amerlinerat peqatigalugu naammassisartut procentinngornerisa takutippaat ukiuni kingulliunerusuni perorsaasutut ilinniarsimasut amerleriarsimasut.

Piffissami pineqartumi ilinniakkani assingusuni naammassisartut procentinngornerat taamaaginnangajannikuuvoq. Perorsaasut naammassisartut procentinngornerat ilinniartitsisutut, peqqissaasutut isumaginninnermilu siunnersortitut naammassisartut procentinngornerannit qaffasinneruvoq. Taamaallaat sivikinnerusumik socialassistentitut ilinniakkami naammassisartut procentinngornerat qaffasinneruvoq. Tamatumani sunarpiaq pissutaanersoq oqaatigiuminaappoq, kisianni socialassistentitut ilinniarneq piumasaqaateqarfiunnginneruvoq, qaammatinik qulingiluaannarnik sivisussuseqarami perorsaasutut ilinniarneq ukiunik 3½-inik sivisussuseqartoq.

Takussutissiaq 18-imi takutinneqarput ukiumut perorsaasunngortartut amerlassusaat, takussutissiaq 19-imilu takutinneqarlutik ilinniakkani assingusuni naammassisartut amerlassusaat. Grafimi takuneqarsinnaavoq, ilinniartunngortartut naammassisartullu procentinngornerisa amerlaneruneri pissutigalugit, 2010-kkunni perorsaasunngortut 2000-kkunnit amerlanerusut. Ataatsimut isigalugu ineriartorneq pitsaasuuvoq, ingerlaannassappallu siunissami Kalaallit Nunaat perorsaasoqarniarnerup tungaatigut pitsaanerusumik inissisimassaaq.

1 Naammassisartut procentinngornerat eqqoqqissaartumik naatsorsussappat naatsorsueriaaseq pisariunerusoq atortariaavoq.

Nalunaarusiaq

43

Takussutissiaq 18. Perorsaasutut ukiumut naammassisartut


Takusstissiaq 19. Perorsaasutut ilinniakkamut assingusunik ilinniagallit ukiumut naammassisartut


PERORSAASUT PERORSAANERMILLU SULIALLIT 2040-P TUNGAANUT AMERLASSUTSIMIKKUT NIKIKKIARTORNISSAAT

Siunissami perorsaasut amerlassuserisinnaassat misissoraanni, ilimanaateqarnerpaavoq naatsorsuutigissallugu siunissami ukiumut perorsaasut 24-t 27-llu akornanniittut ilinniarlutik

Nalunaarusiaq

44

naammassisassasut. Ukiuni aggersuni qaninnerni amerlanerussapput, 2040-llu tungaanut ikiliartussallutik, Nunatsinni ukioqatigiiaat ikiliartormata.

Taamaammat ilimanartutut takorloorneqarsinnaavoq, perorsaasut siunissami amerliartussasut. Aatsaat naatsorsuinermi ilinniartunngortinneqartartut annertuumik ikileriarnissaat imaluunniit maannamut naleqqiullugu ilinniakkaminnik naammassinnittartut ikileriarnissaat naatsorsuutigineqarpat, siunissami perorsaasut ullumerniit amerlassutsimikkut ikileriarnissaat takusinnaavarput. Ilinniartitsisut amerlassusaat aammattaaq ukiuni aggersuni qaffariassaaq, taamaammallu ataatsimut isigalugu perorsaasut meeqqat atuarfianni sulisorinissaannik pisariaqartitsineq siunissami annikinnerussaaq. Taamatut ineriartornissamut pissutaavoq, maanna ilinniartunngortartut aallaavigalugit ilinniakkaminnik naammassisartut soraarninngortunit amerlanerunissaat.

5.2.1 Perorsaasutut naammassisartussat 2040 tikillugu siumut naatsorsornerat

Siumut naatsorsuineq tupinnanngitsumik nalorninartoqaqaaq. 2040-p tungaanut missingersuusiorniarluta aalajangernitsinnut annermik pissutaavoq, pingaartumik perorsaasut amerlassusissaattut siumut takorluukkat aalaakkaakannernerat. Perorsaasutut aallarterlaat agguaqatigiissitsinermi ukiui 30-t qaangeqqasarmatigit, 2040-p tungaanut ilinnialersinnaasutut ilimagisat inuttaat maanna inunngoreernikuupput. Nalorninartorivaa inuusuttut ukioqatigiiaat akornanni qassit perorsaasutut ilinniagaq toqqartassaneraat. Ilinnialersussat amerlassusaat politikkikkut aalajangerneqanngippat, ilinnialersut amerlassutsimikkut nikerarsinnaapput. Ingerlaqqiffiusumik ilinniakkanit misilittakkat takutippaat, ilinniaqqissutaasinnaasumik ilinniagaqartartut amerliartortut. Ilinniakkallu naammassereernerani suliffittaarnissaq qularnarpallaartarani. Nikerarsinnaasoq alla tassaavoq naammassisartut amerlassusaat. Siunissami perorsaasunngortartut amerlassusissaat missingerniarlugu, immikkoortumi uani naatsorsuinernut aallaaviuvoq, siunissami ilinniartunngortartut ukiuni kingullerni tallimani ilinniartunngortartut agguaqatigiissinnerat annertoqatigissagaat, aamma aallaaviuvoq naammassisartut procentinngornerata 2008-miit 2013-imut naammassisartut procentinngornerat assigissagaa. Aaamma naatsorsuutigineqarpoq perorsaasut 65-inik ukioqalernerminni soraarninngortassasut (ilusiliussat itinerusumik paasiniarukkit tak. ilanngussaq 1).

Takussutissiaq 20-mi takutinneqarpoq Kalaallit Nunaanni inunngorsimasut perorsaasutut ukiumut naammassisartut amerlassusissaat, takussutissisaq 21-milu takutinneqarput ilinniakkani assingusuni naammassisartusatut ilimagisaasut. Ilusiliinikkut naatsorsuinitta takutippaa, maanna ilinnialersartut naammassisartullu procentinngorneri aallaavigineqarpata, perorsaasut ukiumut 24-t 27-llu akornanniittut ilinniakkaminnik naammassisassasut. Ilimagineqarpoq 2040-p tungaanut perorsaasut ilinniagaqartut ikilerialaassasut, ukioqatigiiaat ikinnerulernerat pissutigalugu.

Nalunaarusiaq

45

Takussutissiaq 20. Perorsaasutut naammassisartussat siumut missiliornerat

Nassuiaat: Titarneq ilivitsoq kisitsisinik pioreersunik tunngaveqarpoq, kipisaartumillu titarneq siumut naatsorsukkanik aallaaveqarluni. Tunngavik: Naatsorsueqqissaartarfiup aamma USF-p kisitsisaataat aallaavigalugit nammineq naatsorsukkat

Takussutissiaq 21. Ilinnikkanit 6-init perorsaasutut ilinniakkamut assingusunit naammassisartussat siumut missingernerat

Nassuiaat: Titarneq ilivitsoq kisitsisinik pioreersunik tunngaveqarpoq, kipisaartumillu titarneq siumut naatsorsukkanik aallaaveqarluni. Tunngavik: Naatsorsueqqissaartarfiup aamma USF-p kisitsisaataat aallaavigalugit nammineq naatsorsukkat

5.2.2 2040-p tungaanut perorsaasut amerlassusissaattut missingersuut

Immikkoortumi uani Kalaallit Nunaanni perorsaasut amerlassusissaattut missingersuut saqqummiunneqassaaq. Perorsaasutut ilinniakkaminnik naammassisut amerlassusaasa saniatigut

27 26 26 26 25 24

0

10

20

30

40

50

60

70

20062007200820092010201120122013201420152016201720182019202020212022202320242025202620272028202920302031203220332034203520362037203820392040

Nalunaarusiaq

46

siunissami perorsaasut amerlassusaannut sunniuteqarsinnaasut allat arlaqarput. Siullermik amerlassusaannut sunniuteqassaaq perorsaasut qassit soraarninngorumaarnerat. Qassinik ukioqarluni soraarninngortarneq sunnerneqarsinnaavoq politikkikkut aalajangiinernik aamma perorsaasut utoqqaanerusut pissusilersuutaasa allanngornerannit. Soraarninngornissamut ukiut politikkikkut aalajangiussat maanna 65-iupput. Aappaattut sunniuteqarsinnaavoq ukiut tamaasa perorsaasut qassit suliffeqannginnerat, siusinaartumik pensioneqalerneq, ernereernermi sulinngiffeqarneq assigisaalu pissutigalugit.

Ukiut tamaasa ilinniakkaminnik naammassisartut immikkoortoq 5.2.1-imi ilusiliussat maliinnassagaat naatsorsuutaavoq. Tamatuma perorsaasunut atatillugu kingunerissavaa, ukiut tamaasa 24-t 27-llu akornanni naammassisarnissaat. Ilusiliussami aammattaaq naatsorsuutigineqarpoq perorsaasut tamarmik 65-inik ukioqalernerminni soraarninngortassasut. Naggasiullugu naatsorsuutigineqarpoq suliffeqartut 87 %-imiissasut.

Takussutissiaq 20-mi takutinneqarpoq 2016-imiit 2040-mut perorsaasut amerlassusissaattut missigiinerit, takussutissiaq 21-milu takutinneqarlutik ilinniakkani assingusuni 6-ni siumut missingiiinerit. Siumut missingiinerup takutippaa, perorsaasut amerliartussasut. 2016-imi perorsaasut 477-iupput, siumullu missingiinerup takutippaa 2030-mi 650-iussasut, 2040-milu 700-uullutik. Qaffariangaatsiarnermut – annermillu 2030-p tungaanut – pissutaapput, ukiumut perorsaasunngortartut amerlassusaat, siusinnerusumiit qaffasinnerusoq, ingerlaannartussatut ilimagineqarmat. Aamma ilimagineqarmat perorsaasut soraarninngortartut ikittuinnaanissaattut ilimagisat, maannakkorpiaq perorsaasut ukiui aallaavigalugit. Amerleriarnerat pissaaq, Kalaallit Nunaanni ilinniagaqartut nalinginnaasumik amerliartortussatut ilimagineqarnerat ilutigalugu.2

Siusinnerusukkut oqaatigineqareersutut ilinniartitsisut ikileriarnerisa kingunerisinnaavaat perorsaasut piumaneqarnerulernerat, meeqqallu atuarfianni amerlanerusut sulilernerat. Siumut missingiinerup takutippaa, ilinniartitsisut aammattaaq siunissami amerleriassasut. 2016-imi ilinniartitsisut 825-upput, missingiinerullu takutippaa 2040-mi ilinniartitsisut 100-t missaannik amerleriarsimassasut.

Siumut missingiinerup aammattaaq takutippaa socialhjælperit, socialassistentit perorsaanikkullu ilinniagaqartut allat amerleriassasut. Missingiinerit tunuliaqutaralugit takuneqarsinnaavoq, perorsaanermik ilinniagallit amerlassusaat 2040-p tungaanut 49 %-imik qaffariassasut.

2 Nalunaarusiaq pingaarneq – Maanna siunissamilu Kalaallit Nunaanni ilinniartitaaneq suliffissaqartitsinerlu. Epinion, IKIIN sinnerlugu, 2013.

Nalunaarusiaq

47

Takussutissiaq 22. 2016-imiit 2040-mut perorsaasut amerlassusissaattut missingiineq

Nassuiaat: 2016-imi kisitsisit piviusuupput, 2017-imiilli siumut missingiinerullutik. Tunngavik: Naatsorsueqqissaartarfiup aamma USF-p kisitsisaataat aallaavigalugit nammineq naatsorsukkat

Takussutissiaq 23. 2016-imiit 2040-mut perorsaasut ilinniagaannut assingusunik ilinniagallit 6-it amerlassusissaattut missingiineq

Nassuiaat: 2016-imi kisitsisit piviusuupput, 2017-imiilli siumut missingiinerullutik. Tunngavik: Naatsorsueqqissaartarfiup aamma USF-p kisitsisaataat aallaavigalugit nammineq naatsorsukkat

Siumut missingiinerit eqqoriaanernut malussarittarput. Missingiummut pingaarnermut qulaaniittumut pingaaruteqarluni eqqoriaaneruvoq, ilinniartunngortartut naammassisartullu siunissami ullumikkutungajak annertutigissaasut. Qulaani kisitsisit qanoq qularnaatsiginerannut

477

553

620655

682709

0

100

200

300

400

500

600

700

800

2016

2017

2018

2019

2020

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

2028

2029

2030

2031

2032

2033

2034

2035

2036

2037

2038

2039

2040

Nalunaarusiaq

48

misissuinissamut periusiusinnaavoq, naatsorsussallugu ilinniartunngortartut naammassisartullu qanoq appariartigissanersut, siunissami perorsaasut amerlassusaat ikileriassappata. Naatsorsuinitta takutippaa, naammassisartut procentinngornerat 41 %-imik appasinnerulissappat, imaluunniit ilinniartunngortartut 30 % ataallugu ikileriassappata, siunissami perorsaasut ikiliartulissasut. Eqikkaassutitut oqartoqarsinnaavoq ukiumut perorsaasunngortartut 18-it ataappatigit, perorsaasut suliunnaartartut ilinniarlutik naammassisunit amerlanerussasut.

PERORSAASUT MAANNA QANOQ PIUMANEQARTIGINERAT SIUNISSAMILU QANOQ PIUMANEQARTIGIUMAARNERAT

5.3.1 Maannakkorpiaq perorsaasunik amigaateqarneq

Inatsisartut inatsisaanni § 20-mi meeqqerivinni perorsaasut amerlassusissaattut aalajangersakkanut naleqqiullugu ullumikkut meeqqerivinni perorsaasut ikippallaarput. Agguaqatigiissitsinermi meeqqerivimmi ataatsimi perorsaasoq ataaseq sinnerlugu amigaataapput – katillugit perorsaasut 120-t missaanniittut amigaataagamik. Meeqqeriviit 80 %-ii perorsaasutut ilinniagalimmik pisortaqarput. Perorsaasunut taarsiullugit meeqqeriviit ikiortit ilinniagaqanngitsut amerlasuut atorfinitsittarpaat. Tamatumattaaq uppernarsarpaa meeqqerivinni perorsaasut annertuumik amigaataanerat.

Meeqqerivinni meeqqat ataatsimoortut 20-usarput, meeraaqqerivinnilu 12-ullutik. Inatsisit maanna atuuttut naapertorlugit meeqqanut ataatsimoortunut tamanut minnerpaamik perorsaasoq ataasiussaaq, perorsaanermik ilinniagalik ataasiulluni ikiortilu ataasiulluni. Sungiusarlutik sulisut tapersersortillu ilanngullugit naatsorsuutigineqarneq ajorput, taamaapportaaq meeqqeriviup pisortaa, taannalu aammattaaq perorsaasutut ilinniarsimasuussaaq perorsaasutulluunniit pisinnaasaqarluni. Immikkoortumi uani perorsaasut amigaataanerat misossorneqassaaq, meeqqerivinni sulisut katitigaanerisa amerlassusissatut aalajangiussanik qanoq piviusunngortitsiginerat erseqqinnerusumik misissorlugu.

Kommunini susassaaqarfinni aqutsisut (fagchefit) kisitsisit nassiussaat tunngavigalugit tabel 6-imi takutinneqarput, kommunini illoqarfinni nunaqarfinnilu ulluunerani neqeroorutini sulisut katitigaanerat pillugu paasissutissat arlaqartut. Ammukartuni siullerni sisamani takutinneqarput perorsaasut, pisortat perorsaanermik ilinniagallit, perorsaanermik ilinniagallit allat aamma ikiortit amerlassusaat. Perorsaanermik ilinniagallit allat tassaapput sivikinnerusumik ilinniagallit, soorlu socialassistentitut, socialhjælperitut socialmedhjælperitulluunniit.

Perorsaanikkut matussusiinermik pineqarpoq meeqqanut ataatsimoortunut ataasiakkaanut perorsaasut qassiunerat. Meeqqeriviit inatsisit piumasaqaataat, tassalu meeqqanut ataatsimoortunut tamanut perorsaasutut ilinniarsimasup ataasiunissaa, piviusunngortippassuk matussusiineq 100 %-iussaaq. Kisitsisit takutippaat matussusiinerup annertussusaa 100 %-imit appasinneroqisoq. Tamannalu kommuninut tamanut nunamullu tamarmut atuuppoq.

Nalunaarusiaq

49

Annermik nunaqarfinni perorsaasunik amigaateqartoqarpoq. Taamaalilluni nunaqarfinni perorsaasoqarneq piumasaqaatinut naleqqiullugu 19 %-iinnaavoq. Taamaattoq nunaqarfinni perorsaasunik amigaateqarneq annertuallaanngilaq, meeqqeriviit ikimmata, tassami meeqqat amerlasuut angerlarsimaffimmi paarsisartunit angerlarsimaffimminniluunniit paarineqartarput. Illoqarfinni perorsaasut amerlassusaat piumasaqaataasunut naleqqiullugu 51 %-iuvoq. Imaappoq perorsaasutut atorfiit affaat perorsaasutut ilinniarsimasumik inuttaqanngilaq. Perorsaasutut atorfiit tamakkiisumik inuttalernissaannut – taamaalilluni inatsisit piumasaqaataasa piviusunngortinnissaannut - perorsaasut 100-t missaat amigaataapput. Nuna tamakkerlugu qiviaraanni perorsaasunik matussusiineq 49 %-iuvoq. Ataatsimut isigalugu perorsaasut 100-t missaat amigaataapput, meeqqanut ataatsimoortunut tamanut perorsaasup ataasiunissaanik inatsisit piumasaqataat piviusunngortinneqassappata.

Inatsisitigut piumasaqaat alla tassaavoq meeqqani ataatsimoortuni tamani perorsaanikkut ilinniagalik (perorsaasuunngitsoq) ataasiussasoq. Perorsaanikkut matussusiinerup misissornerata takutippaa meeqqeriviit piumasaqaammik taassumannga piviusunngortitsinerusut. Nuna ataatsimut isiginiaraanni tamatumani matussusiineq 100 %-imik annertuneruvoq.

Kommuninit nalunaarutit takutippaat, meeqqeriviit perorsaasunik amigaateqarneq illuatungilerniarlugu, ikiortit piumasaqaataasunit amerlanerit atorfinitsissimagaat.

Kiisalu pisortaqarnikkut matussusiinerup takutippaa, meeqqeriviit perorsaasutut ilinniarsimasumik pisortaqartut procentinngorlugit. Inatsisitigut piumasaavoq pisortap perorsaasutut ilinniagaqartuunissaa, pisortallu perorsaasutut ilinniarsimasut procentinngornerat aammattaaq atorsinnaavoq perorsaasut amigaataanerannut takussutissatut. Nunaqarfinni pisortat quliugaangata pingasuinnaat perorsaasutut ilinniagaqartarput. Illoqarfinni pisortat quliugaangata arfineq-pingasut perorsaasutut ilinniagaqartuusarput. Nuna tamakkerlugu aamma taamaappoq, tassa pisortat quliugaangata arfineq-pingasut perorsaasuusarlutik.

Ataatsimut isigalugu matussusiinerup annertussusaata takutippaa perorsaasutut iliniagallit annertuumik amigaataasut. Annermik illoqarfinni, meeqqat meeqqerivinniittut amerlaneruffigisaanni, perorsaasunik amigaateqarneq annertuvoq. Nunaqarfiit illoqarfiillu perorsaasunik amigaateqarneq illuatungilerniarlugu ikiortit ilinniarsimanngitsut amerlanerutippaat.

Nalunaarusiaq

50

Tabel 9. Inatsisartut inatsisaat naapertorlugu sulisut minnerpaaffissaattut aalajangersakkat matussusernerisa annertussusaat

Sulisut Meeqqerivik Matussusiineq

Perorsaa-sut

Taakku-nannga pisortat

Perorsaanermik

ilinniagal-lit allat

Ikiortit Qassit

Meeqqat ataasi-

moortut qassit

Pisorta-nik ma-tussusi-inerup

annertus.

Perorsaa-sut

Perorsaanikkut

ilinniagal-lit allat

Sulisut ilinniaga-

qanng.

Kujalleq 15 7 51 39 11 32 64% 25% 161% 123% Illoqarfik 14 7 49 38 10 31 70% 23% 159% 123% Nunaqarfiit

1 0 2 1 1 1 0% 133% 267% 133%

Qaasuitsup 64 21 73 104 28 75 75% 57% 97% 139% Illoqarfik 62 19 67 91 21 68 90% 63% 99% 134% Nunaqarfiit

2 2 6 13 7 7 29% 0% 86% 186%

Qeqqata 30 12 44 73 12 45 100% 40% 98% 162% Illoqarfik 28 11 41 68 11 42 100% 40% 98% 162% Nunaqarfiit 2 1 3 5 1 3 100% 33% 100% 167%

Sermersooq 79 26 101 191 32 95 81% 56% 106% 201% Illoqarfik 79 26 101 191 32 95 81% 56% 106% 201% Nunaqarfiit

- - - - - - - - - -

Kal. Nunaat 188 66 269 407 83 247 80% 49% 109% 165% Illoqarfik 183 63 258 388 74 236 85% 51% 109% 164% Nunaqarfiit

5 3 11 19 9 11 33% 19% 102% 177%

Nassuiaat: Angerlarsimaffimmi paarsisartut, pinnguartarfiit sunngiffimmilu sammisaqartitsinerit ilaanngillat, taakkunani sulisut pillugit inatsisitigut piumasaqaateqanngimmat. Winformatik malillugu meeqqeriviit 29-upput pinnguartarfiillu 4. Tunngavik: Kommunini fagchefit nalunaarutaanni kisitsisit.

Takussutissiaq 24-mi takutinneqarput 2012-imi aamma 2017-imi perorsaasut aamma perorsaanikkut ilinniagallit piumasaqaatinut naleqqiullugit procentinngornerisa annertussusaat. Takussutissiap takutippaa pisortat piumasaqaatinut naleqqiullugu amerlassusaat piffissami pineqartumi aalaakkaalluni 85 %-iusoq. Perorsaasulli piumasaqaatinut naleqqiullugu amerlassusaat 7 %-imik appariarsimavoq. Imaappoq ukiut kingulliit tallimat ingerlaneranni perorsaasunik amigaateqarneq annertuserialaarsimavoq.

Nalunaarusiaq

51

Takussutissiaq 24. 2012-imi 2017-imilu Inatsisartut inatsisaanni piumasaqaatinut naleqqiullugu sulisut amerlassusaat procentinngorlugit

Tuungavik; Kisitsisit kommunini fagchefinit nalunaarutigineqartut

Apersuilluni misissuinermi pisortat aperineqarput perorsaasussarsiorneq ajornakusoortinneraat. Takussutissiami ataaniittumi ersippoq pisortat amerlanerpaat (77 %-it) perorsaasunik sulisussarsiorneq ajornakusoortikkaat, taamaallaallu 15 %-iisa tamanna ajornanngitsutut isigalugu.

Takussutissiaq 25. Perorsaasunik sulisussarsiorneq qanoq ajornanngitsigiva imaluuniit ajornartigiva?

Tunngavik: Pisortat akornanni misissuineq, n = 52.

Meeqqerivinni pisortat naapertorlugit maannakkorpiaq agguaqatigiissillugu perorsaasut marluk missaat amigaataapput, sulisut amerlassusissaannik aalajangersakkat piviusunngortinnissaannut. Meeqqerivik maanna amigaateqarnerpaaq pisortaasoq naapertorlugu perorsaasunik tallimanik amigaateqarpoq.

85%

56%

112%

22% 17%

117%

71%56%

113%

85%

51%

109%

33%19%

102%

80%

49%

109%

0%20%40%60%80%

100%120%140%

piso

rtat

naa

mm

assu

saat

pero

rsaa

sut n

aam

mas

susa

at

pero

rsaa

nerm

ik il

inn.

alla

t

piso

rtat

naa

mm

assu

saat

pero

rsaa

sut n

aam

mas

susa

at

pero

rsaa

nerm

ik il

inn.

alla

t

piso

rtat

naa

mm

assu

saat

pero

rsaa

sut n

aam

mas

susa

at

pero

rsaa

nerm

ik il

inn.

alla

t

illoqarfiit nunaqarfiit Kal. Nunaat tamaat

2012 2017

4% 10% 10% 33% 44%

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%

Ajornanngeqaaq Ajornarpallaanngilaq Arlaannaalluunniit naamik

Ajornakusuungaatsiarpoq Ajornakusooqaaq

Nalunaarusiaq

52

5.3.2 Meeqqat amerlassusaa nikikkiartornerat

Naatsorsueqqissaartarfiup innuttaasut amerlassusissaannik siumut naatsorsuineratigut ersippoq, meeqqat amerlassusaat 2018-imiit 2040-p tungaanut taamaanginnangajattussaasoq. Tamatuma – ataatsimut isigalugu – assigaa, ulluunerani neqeroorutinik sulisunillu perorsaanikkut ilinniagalinnik pisariaqartitsineq 2017-imi 2040-milu assigiiginnassammat. Ukiuni 30-ni kingullerni inuit amerliartuinnartut nunaqarfinniit illoqarfinnut nuttarnikuupput. Tamanna ingerlaannassappat ilusilersuilluni naatsorsuinertigut takuneqarsinnaavoq, 2017-imiit 2040-mut nunaqarfinni meeqqat 40 %-imik ikileriassasut.

Immikkoortup matuma siunertarivaa Kalaallit Nunaanni siunissami perorsaasut qanoq piumaneqartiginissaannik takussutissiornissaq. Meeqqerivinni pisariaqartitsinissamut uuttuutaasinnaasoq pingaarnerpaaq tassaavoq meeqqat amerlassutsimikkut nikikkiartornerat. Immikkoortumi uani kalaallit meerartaasa 0-imikk 2-nut ukiullit, 3-miik 5-nut ukiullit aamma 0-imiik 5-nut ukiullit 2017-imiit 2040-mut amerlassutsimikkut nikikkiartornissaasa siumut naatsorsornerat takutinneqarpoq.

Immikkoortumi uani naatsorsuinernut tunngaviupput Naatsorsueqqissaartarfiup inuit amerlassusissaannik siumut naatsorsuineri. Kisianni Naatsorsueqqissaartarfiup taamaallaat nuna tamakkerlugu inuit amerlassusissaat siumut naatsorsortarpaa, illoqarfinnut nunaqarfinnullu immikkoortinnagit. Illoqarfinni nunaqarfinnilu inuit amerlassusserilerumaagaat missiliorniarlugu, naatsorsuutigineqarpoq nunaqarfinni meeqqat ukiumut 0,2 %-imik ikileriartassasut. Assinganik naatsorsuutigineqarpoq illoqarfinni meeqqat 0,2 %-imik amerleriartassasut. 0,2 % tassaavoq 1977-imiit 2017-imut nunaqarfinni meeqqat 0-imiik 5-nut ukiullit agguaqatigiissillugu ikiliariaataat. Soorunami nalunarpoq nunarfinniit illoqarfinnut nuttarneq 2040-p tungaanut taamaaginnassanersoq. Kisianni oqaatigineqarsinnaavoq 1977-imiit 2017-imut paatsoorneqarsinnaanngitsumik ataavartumillu taama pisoqarsimasoq. Taamaammat pissutissaqarluarpoq ilimagissallugu illoqarfinnut nuttarneq 2040-p tungaanut ingerlannassasoq.

Takussutissiaq 36-mi takutinneqarpoq 2010-miit 2040-mut Kalaallit Nunaanni tamarmi meeqqat amerlassusaasa nikikkiartornissaattut ilimagisat. 2010-miit 2017-imut kisitsisit piviusuupput, 2018-imiillu 2040-mut missiliugaallutik. Takussutissiami takuneqarsinnaavoq meeqqat 0-imiik 5-nut ukiullit 2017-imiit amerliartornissaat ilimagineqartoq, tamatumalu kingorna ikiliartulissasut. Taamaattoq allannguutit annikitsuararsuupput. 0-imiik 5-nut ukiullit 2017-imit 4727-upput, 2021-milu 4898-iussangatinneqarlutik. 2040-mi taama ukiullit naatsorsuutigineqarpoq 4380-iussasut – 2017-imut naleqqiullugu 7 %-imik ikileriarlutik. Taamaammat siumut naatsorsuinerup pingaarnertut takutippaa, Kalaallit Nunaanni piffissami pineqartumit meeqqat ataatsimut amerlassusaat taamaaginnangajassasoq, naak 2040-p tungaanut ikiliallalaassangatinneqaraluarlutik. Tamannalu atuuppoq meeqqanut angerlarsimaffimmi paarineqartartunut/meeraaqqerivimmiittunut (0-imiik 2-nut ukiullit) aamma meeqqerivinniittartunut (3-niik 5-nut ukiullit) atatillugu.

Nalunaarusiaq

53

Takussutissiaq 26. 2010-miit 2040-mut Kalaallit Nunaanni meeqqat amerlassusissaattut naatsorsuutigineqartutt

Nassuiaat: Titarneq ilivitsoq kisitsisinik pioreersunik tunngaveqarpoq, kipisaartumillu titarneq siumut naatsorsukkanik aallaaveqarluni. Tunngavik: Naatsorsueqqissaartarfiup kisitsisaataat aallaavigalugit nammineq naatsorsukkat

Meeqqat maanna siunissamilu sumi najugaqarumaarnerat nikerarsinnaavoq. Takussutissiaq 27-mi takutinneqarput 2010-miit 2040-mut illoqarfinni meeqqat amerlassusaat. 2018-imiit siumut kisitsisit siumoortumik naatsorsugaapput, 2010-miilli 2017-imut pioreersunik tunngaveqarlutik. Takussutissiap takutippaa illoqarfinni meeqqat 2030-p tungaanut amerliartulaassasut. Taamaalilluni illoqarfinni 0-miik 5-nut ukiullit 2017-imi 4050-imiit 2030-mi 4200-nut amerleriarsimassapput. Taamaattoq 2040-mi 3983 missaannut ikileriarsimassapput. 0-imiik 2-nut ukiullit misissoraanni 2015-ip tungaanut ikilerialaassasut takuneqarsinnaavoq, taavalu 2025-p tungaanut amerliartoqqilaarlutik, tamatumalu kingorna ikiliartoqqilerlutik.

.

2000

2500

3000

3500

4000

4500

5000

5500

2010201120122013201420152016201720182019202020212022202320242025202620272028202920302031203220332034203520362037203820392040

0-2-nik ukiull. Kal. Nun. tamaat 3-5-nik ukiull. Kal. Nun. tamaat

0-5-nik ukiull. Kal. Nun. Tamaat

Nalunaarusiaq

54

Takussutissiaq 27. 2010-miit 2040-mut illoqarfinni meeqqat amerlassusissaattut naatsorsukkat

Nassuiaat: Titarneq ilivitsoq kisitsisinik pioreersunik tunngaveqarpoq, kipisaartumillu titarneq siumut naatsorsukkanik aallaaveqarluni. Ilimagineqarpoq illoqarfinni meeqqat 2017-imiit 2030-mut 0,2 %-imik amerleriassasut. Tunngavik: Naatsorsueqqissaartarfiup kisitsisaataat aallaavigalugit nammineq naatsorsukkat.

Takussutissiaq 28-mi takutinneqarpoq, illoqarfinni meeqqat amerlassusaat nikippiassanngikkaluartoq, nunaqarfinni meeqqat ikiliartussangatinneqartut. Meeqqat amerlassusaat ataatsimut isigalugu nikippiartinnagu, innuttaasulli illoqarfinnut nuttartillugit, 0-imiik 5-nut ukiullit 2040-p tungaanut nunaqarfinni ikiliartussapput. Taamaaliluni siumut naatsorsuinerup takutippaa 0-miik 5-nut ukiullit 2017-imi 677-iusinnarlutik 2040-mi 397-iulissasut, innuttaasut illoqarfinnut nuttarnerisa kingunerisaannik. 0-imiik 2-nut ukiullit ilimagineqarput 348-niit 200-nut ikileriassasut, 3-niillu 5-nut ukiullit 329-niit 197-inut ikileriarlutik.

Nalunaarusiaq

55

Takussutissiaq 28. 2010-miit 2040-mut nunaqarfinni meeqqat amerlassusissaattut naatsorsukkat

Nassuiaat: Titarneq ilivitsoq kisitsisinik pioreersunik tunngaveqarpoq, kipisaartumillu titarneq siumut naatsorsukkanik aallaaveqarluni. Ilimagineqarpoq nunaqqarfinni meeqqat 2017-imiit 2030-mut 0,2 %-imik ikileriassasut. Tunngavik: Naatsorsueqqissaartarfiup kisitsisaataat aallaavigalugit nammineq naatsorsukkat.

Ataatsimut isigalugu meeqqat amerlassusaannik kisitsisit takutippaat, siunissami perorsaasunik atorfissaqartitsineq taamaaginnassasoq appasinnerulluniluunniit. Taamaattoq nunaqarfinni atorfissaqartitsineq annikilliartussaaq illoqarfinnilu taamaaginnangajalluni.

5.3.3 Meeqqat meeqqerivinniittartut nikikkiartornerat

Meeqqerivinni perorsaasunik pisariaqartitsinermut aammattaaq apeqqutaassaaq, angajoqqaat qassit meeqqamik meeqqerivimmiittarnissaat toqqarneraat. 2017-imi meeqqat quliugaangata 7-it meeqqerivinniittarput. Illoqarfinni meeqqerivinniittaartut amerlanerupput, nunaqarfinni ikinnerullutik, nunaqarfinni meeqqat angersimaffimminni paarsisartuniinnerusarmata angerlarsimatiinnarneqarlutilluunniit. 2011-miit 2017-imut meeqqat angerlarsimaffimmi paarsisartunit pisortanit ingerlanneqartuniittartut procentinngorlugit amerlassusaat 6 %-imik qaffariarsimapput. Taama nikeriarneq ingerlaannassappat, angajoqqaallu amerlanerit meeqqamik meeqqerivimmiittarnissaat toqqartassappassuk, siunissami perorsaasut pisariaqartinneqartut amerlanerulissapput.

Perorsaasunik pisariaqartitsinermut meeqqat amerlassusaat kisimik apeqqutaanngillat. Apeqqutaaneruvoq meeqqat qassit meeqqerivinniittarnersut. Taamaammat immikkoortumi uani misissorneqassaaq 2017-imi meeqqat meeqqanut tamanut naleqqiullugit procentinngorlugit qassit meeqqerivinniittarnersut. Aamma meeqqat meeqqanut tamanut naleqqiullugit amerlanerit siunissami meeqqerivinniittarumaarnersut missiliorumallugu 2011-miit 2017-imut tamatumani nikikkiartorsimaneq misissorneqassaaq.

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

2010201120122013201420152016201720182019202020212022202320242025202620272028202920302031203220332034203520362037203820392040

0-2-nik uk. nunaqarf. 3-5-nik uk. nunaqarf. 0-5-nik uk. nunaqarf.

Nalunaarusiaq

56

Tabel 7-imi takutinneqarput Kalaallit Nunasanni meeqqanut tamanut naleqqiullugu meeqqat meeqqerivinniittartut procentinngornerat. Kisitsisit kommunikkaarlugit, ukioqatigiiaanut pingasunut avillugit aamma illoqarfinnut nunaqarfinnullu immikkoortillugit takutinneqarput. Tabelip takutippaa meeqqat 0-imiik 5-nut ukiullit 73 %-iisa missaat meeqqerivinniittartut. Kisitsisit aamma takutippaat meeqqat nunaqarfinni meeqqerivinniittartut meeqqat tamarmik amerlassusaannut naleqqiullugit illoqarfinniit ikinneroqisut. Nunaqarfinni meeqqat 0-imiik 5-nut ukiullit 45 %-iinnaat meeqqerivinniittarput. Aamma meeqqat meeqqerivinniittartut kommunimiit kommunimut assigiinngissuteqaqaat. Kommune Kujallermi meeqqat 0-imiik 2-nut ukiullit sisamararterutaannaat meeqqerivinniittarput, Kommuneqarfik Sermersuumi 67 %-iusut. Kommunit akornanni assigiinngissutsinut pissutaasinnaapput kommunimiit kommunimut neqeroorutit assigiinnginnerat aamma innuttaasut meeqqerivinniititsisarnermut naleqqiullugu assigiinngitsunik ileqqoqarnerat.

Nunaqarfinni ulluunerani neqeroorutiniittartut ikinnerannut (45 %) pissutaasinnaavoq, meeqqat amerlasuut kommunip neqeroorutaani paarineqartannginnerat. Illoqarfinni ukioqatigiiaat akimorlugit meeqqat meeqqerivimmiittartut meeqqat tamarmik amerlassusaannut naleqqiullugit 78 %-iupput.

Nalunaarusiaq

57

Tabel 10. 2017-imi meeqqat, meeqqat tamarmik amerlassusaannut naleqqiullugit, meeqqerivinniittartut procentinngorlugit qassiunerat

Kommune Ukioqatigiiaat illoqarfik Nunaqarfik Katill.

Kommune Kujalleq 0-2 72% 25% 67% 3-5 89% 33% 81% 0-5 80% 30% 74%

Qaasuitsup Kommunia 0-2 63% 28% 54% 3-5 92% 49% 82% 0-5 77% 37% 67%

Qeqqata Kommunia 0-2 72% 67% 71% 3-5 98% 82% 95% 0-5 84% 75% 83%

Kommuneqarfik Sermersooq

0-2 67% 16% 64% 3-5 84% 93% 84% 0-5 75% 53% 74%

Jal. Nunaat tamarmi 0-2 67% 31% 62% 3-5 89% 60% 85% 0-5 78% 45% 73%

Nassuiaat: Tunngavik: Naatsorsueqqissaartarfiup aamma Kimik-IT-p kisitsisaatai tunngavigalugit nammineq naatsorsukkat

Takussutissiaq 30-mi takutinneqarpoq 2011-mi aamma 2017-imi meeqqat pisortat meeqqeriviutaanniittut amerlassutsimikkut nikikkiartornerat. Kisitsisit 0-imiik 2-nut ukiulinnut, 3-miik 5-nut ukiulinnut aamma 0-imiik 5-nut ukiulinnut, illoqarfimmi, nunaqarfinni Kalaallit Nunaannilu tamarmi meeqqanut agguagaapput. Kalaallit Nunaannut tamarmut atatillugu kisitsisit takutippaat 2011-miit 2017-imut meeqqat meeqqerivinniittartut meeqqanut tamanut naleqqiullugit procentinngorlugit amerleriarsimasut. 0-imiik 5-nut ukiulinnut atatillugu qaffariaat 6 %-iuvoq. Meeraaqqerivinniittut (0-2-nik uk.) aamma meeqqerivinnittartut (3-5-nik uk.) aamma tamarmik 6 %-imik amerleriarsimapput. Taamaalilluni ukiuni tallimani kingullerni angajoqqaat amerlanerit meeqqamik meeraaqqerivimmiinnissaat/angerlarsimaffimmi paarsisartumiinnissaat, meeqqerivimmiinnissaallu toqqartalersimavaat. Taama ingerlaannartoqassappat, meeqqallu 0-imiik 5-nut ukiullit meeqqat taama ukiullit tamarmik amerlassusaannut naleqqiullugit procentinngorlugit amerliartortut ulluunerani neqeroorutiniittalerlutik, kingunerissavaa perorsaanermik suliaqartut amerlanerit pisariaqartinneqarnerat.

Nalunaarusiaq

58

Takussutissiaq 29. 2011-miit 2017-imut meeqqat, meeqqat tamarmik amerlassusaannut naleqqiullugit, meeqqerivinniittartut procentinngorlugit amerlassusaasa nikikkiartornerat

Nassuiaat: Tunngavik: Naatsorsueqqissaartarfiup aamma Kimik-IT-p kisitsisaatai tunngavigalugit nammineq naatsorsukkat

5.3.4 Siunissami perorsaasut amigaataajumaarnerannik naliliineq

Meeqqerivinni siunissami perorsaasoqarnikkut oqimaaqatigiittoqalernissaanut aammattaaq pissutsit nalorninartut arlallit apeqqutaapput. Siunissami perorsaasutut ilinniartut amerlanerit naammassisaleraluarpataluunniit, oqimaaqatigiilertoqarnissaanut siullermik apeqqutaassaaq perorsaasut qassit siunissami meeqqerivinni atorfinittarumaarnersut. Aappaatuut apeqqutaassaaq meeqqat qassit siunissami meeqqerivinniittarumaarnersut. Perorsaasut amerlassusaasa meeqqallu amerlassusaasa immikkoortoq 5.2.2-mi aamma 5.3.2-mi pineqartut siumut naatsorsornerisigut takuneqarsinnaavoq, perorsaasut procentinngorlugit meeqqerivinni suliumasut ullumikkutut amerlatigisut siunissami meeqqerivinni suliumassappata, meeqqallu 0-imiik 5-nut ukiullit procentinngorlugit ullumikkutut amerlatigisut siunissami meeqqerivinniittassappata, perorsaasut pisariaqartitsinermut naleqqiullugu inatsisit piumasaqaataat 2040-mi 100 %-imik qanillisimassagaat. Kisianni meeqqat meeqqerivinniittartut procentinngorlugit amerlassusaat meeqqanut tamanut naleqqiullugu maanna 69 %-iusoq 90 %-imut qaffariassappat, perorsaasut inatsisit piumasaannut naleqqiullugu ikippallaartuassapput. Kiisalu aamma naatsorsuinerit takutippaat, perorsaasut maanna meeqqerivinni sulisut procentinngorlugit amerlassusaat ullumikkut 40 %-imiit 2040-mi 60 %-imut qaffassagaluarpat, meeqqat ataatsimoortut tamarmik 1,5 sinnerlugit perorsaasoqarsinnaalissagaluartut.

60%

84%

73%

31%

54%

43%

56%

79%

67%67%

89%

78%

31%

60%

45%

62%

85%

73%

0-2-nikukiullit

3-5-nikukiullit

0-5-nikukiullit

0-2-nikukiullit

3-5-nikukiullit

0-5-nikukiullit

0-2-nikukiullit

3-5-nikukiullit

0-5-nikukiullit

Illoqarfiit Nunaqarfiit Kal. Nunaat tamaat

2011 2017

Nalunaarusiaq

59

Meeqqerivinni perorsaasut amigaataapput. Ima amigaataatigipput, allaat meeqqeriviit inatsisit malillugit meeqqani ataatsimoortuni tamani ataatsimik perorsaasoqarnissaanik piumasaqaat maleruaruminaatsillugu. Imm. 5.2.2-mi aamma takutinneqarpoq, perorsaasut sulisinnaasut siunissami amerleriarnissaat ilimagineqartoq, imm. 5.3.3-milu takutinneqarluni meeqqat ikilerialaarnissaat ilimagisariaqartoq. Immikkoortumi uani meeqqerivinni perorsaasoqarniarnikkut qanoq oqimaaqatigiittoqartiginera nalilersorneqassaaq.

Perorsaasut amerleriarnissaat ilimagineqarmat, meeqqallu ikileriassallutik, meeqqerivinni perorsaasut amerleriarnissaat tupinnanngitsumik ilimagineqarsinnaavoq. Taamaassappalli pissutsit marluk apeqqutaapput: Siullermik meeqqat qassit meeqqerivinniittalissanersut, perorsaasut qassit suliumassanersut. Perorsaasut amerlanerit ilinniakkaminnik naammassinnikkaluartulluunniit, siumut naatsorsuutigineqareersinnaanngilaq meeqqerivinni suliumanissaat. Naallu meeqqat amerlassusaat ukiuni aggersuni taamaaginnangajattussaagaluartoq, nalunarpoq maannatut amerlatigisut meeqqerivinnittassanersut.

Periarfissat taakku missorluarumallugit meeqqat meeqqerivinniittartut 2017-imiit 2030-mut qanoq nikikkiartorsinnaanerannut missiliuutit pingasut naatsorsorpagut. Missiliuutit naatsorsorneqarput meeqqat perorsaasullu amerlassusissaasa siumut missingernerisigut, takussutissiaq 30-milu takutinneqarlutik.

Missiliuummi siullermi naatsorsuinernut aallaaviuvoq, perorsaasutut ilinniagallit procentinngorlugit ullumikkutut amerlatigisut (39 %) meeqqerivinni sulisarnissaat. Ilutigisaanik ilimagineqarpoq meeqqat piffissami pineqartumi procentinngorlugit (69 %) ullumikkutut amerlatigisut meeqqerivinniittassasut. Taama pisoqassappat perorsaasoqarneq piumasaqaatinut naleqqiullugu 2040-p tungaanut 100 %-imut qanilliartussaaq.

Angajoqqaat amerlanerit meeqqaminnik meeqqerivinniititsisalissappata sunniutigiumaagai takutikkumallugit missiliuutip aappaa suliarivarput, tassani meeqqat meeqqerivinniittartut procentinngorlugit amerlassusaat 2040-p tungaanut 90 %-imut qaffariassasoq naatsorsuutigalugu. Taamatut pisoqassappat 2040-mi perorsaasunik suli amigaateqartoqassaaq, tassami perorsaasoqarneq piumasaqaatinut naleqqiullugu taamaallaat 68 %-imut qaffariarsimassammat.

Meeqqeriviit perorsaasutut ilinniarsimasunik amerlanernik sulisoqalersinnaanerisa kingunerisassai takutikkumallugit missiliut 3 suliarivarput. Tassani takuneqarsinnaavoq perorsaasutut ilinniagallit tamarmik ullumikkut 39 %-ii meeqqerivinni sulisut 2040-mi 60 %-imut amerleriarsinnaappata, naatsorsuinerit takutippaat meeqqani ataatsimoortuni tamani perorsaasut 1,53-iulissagaluartut, imaappoq inatsisit minnerpaaffissaliussaat qaangerlugu.

Nalunaarusiaq

60

Takussutissiaq 30. 2017-miit 2040-mut perorsaasoqassusissamut missiliuutit pingasut

Nassuiaat: Naatsorsuutini ilimagisaavoq, meeqqani ataatsimoortuni tamani piffissami pineqartumi meeqqat 13,3-ussasut. Tamatuma assingaa 2017-imi amerlassusaat. Aamma ilimagisaavoq, ukiut tamaasa perorsaasut 66-it pisortatut sulisassasut. Tamatuma assingaa 2017-imi amerlassusaat. Tunngavik: USF-ip, Naatsorsueqqissaartarfiup, Kimik IT-p, fagchefillu kisitsisaataat aallaavigalugit nammineq naatsorsuinerit

Nalunaarusiaq

61

6. MEEQQERIVINNI PERORSAANIKKUT PERIUTSIT Sulisut pisortallu amerlanersaat (78 %) meeqqanut annermik kalaallisut oqaluttarput, 3 %-iilu annermik qallunaatut oqaluttarlutik. Pisortat procentinngorlugit ilarujussuisa perorsaanikkut sakkut atortarpaat: TRAS (88 %), RABU (82 %) aamma SPU (71 %), taakkulu amerlanersaasa nalilerpaat taakku meeqqat inerikkiartornerinut pitsaasumik sunniuteqartartut angajoqqaallu suleqatigilluarnerunissaannut iluaqutaasarlutik. Aamma pisortat amerlanersaat isumaqarput pissutsit immikkut ittut perorsaariaatsit atorneqartut sunnertaraat. Akissutaasigut ersippoq, annermik kalallit kulturiannik, oqaatsinik najukkamilu ileqqunik mianerinninnissat pingaartinneqartut.

MEEQQERIVINNI OQAATSIT

Pisortat sulisullu sinneri aperineqarput, meeqqat peqatigineranni oqaatsit suut atortarneraat. Amerlanerpaat (78 %) akipput annermik kalaallisut oqaluttarlutik, 19 %-illu kalaallisut qallunaatullu oqaluttarput. 3 % annermik qallunaatut oqalutttarput. Pisortat sulisullu sinnerisa akissutaat nikinganeqanngillat. Takussutissiaq 31. Meeqqat peqatigitillugit oqaatsit suut atortarpigit?

Tunngavik:Pisortat sulisullu akornanni misissuineq, n = 166.

PERORSAANERMI SAKKUNIK ATUINEQ

Pisortat aperineqartut misissuinermi aperineqarput, perorsaanermi sakkut suut meeqqerivimmi aaqqissuulluakkamik atortarneraat. Atorneqakulanerit pingasut tassaapput TRAS – 88 %; Tunngaviit- 84 % aamma RABU - 82 %. Tulliullugu atorneqarpoq SPU – meeqqeriviit 71 %-iini, Kuno Bellerilu meeqqeriviit 37 %-iini atorneqarluni.

78%

19%

3%

Annermik kalaallisut Kalaallisut qallunaatullu Annermik qallunaatut

Nalunaarusiaq

62

Takussutissiaq 32. Perorsaanermi sakkut uku arlaat meeqqerivimmi suliffinni aaqqissuulluagaasumik atorneqartarpat?

Tunngavik: Pisortat akornanni misissuineq, n =49.

Pisortat SPU-mik atuisut 74 %-ii oqarput meeqqerivik najukkamilu atuarfik atualeriaannaanermik misissuinerit pillugit suleqatigiittartut.

Pisortat aamma aperineqarput TRAS, RABU SPU-lu iluaqutigineraat. Aperineqartut amerlanersaasa (96 %) perosaanermi sakkut pineqartut angajoqqaat suleqatiginerinut iluaqutaanerat isumaqatigilluinnarpaat ilaatigulluunniit isumaqatigalugu. Taamatullu aperineqartut amerlanersaasa (93 %) perorsaanermi sakkut meeqqat ineriartornerinut iluaqutaanerat isumaqatigilluinnarpaat imaluunniit ilaatigut isumaqatigalugu.

Takussutissiaq 33. Ataani oqaaseqaatit qanoq isumaqatigitigivigit imaluunnit isumaqatiginngitsigivigit?


88%84% 82%

71%

37%

55%

0%

20%

40%

60%

80%

100%

TRAS Tunngaviit RABU SPU Kuno Beller Perorsaanikkutsakkut allat

71%

58%

22%

38%

4%

4%

2%

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%

Perorsaanikkut sakkut soorlu TRAS, RABU aammaSPU meeqqat ineriartorluarnerannut iluaqutaapput

Perorsaanikkut sakkut soorlu TRAS, RABU ammaaSPU angajoqqaat suleqatiginerinut iluaqutaapput

Isumaqataalluinnarpunga Ilaatigut isumaqataavunga Arlaannaalluunniit naamik

Ilaatigut isumaqataanngilanga Isumaqataanngilluinnarpunga

Nalunaarusiaq

63

KALAALLIT NUNAANNI PISSUTSIT IMMIKKUT ITTUT

Kalaallit Nunaanni pissutsit immikkut ittut perorsaariaatsimut sunniuteqartarnersut pillugu pisortat akissuteqarput. 65 %-it isumaqarput taamaattoqartoq, 25 %-illu taamaattoqanngitsoq.

Takussutisssiaq 34. Kalaallit Nunaanni pissutsit immikkut ittut (soorlu kulturi) perorsaariaatsinut sunniuteqartarpat?


Pisortat Kalaallit Nunaanni pissutsit immikkut ittut perorsaariaatsinut sunniuteqartarnerinik misigisut qinnuigineqarput itisilereqqullugit. Akissutaasigut ersippoq pingaartinneqartut tassaasut kalaallit kulturiat, oqaatsit aamma najukkami ileqqut.

65%

25%

10%

Aap Naamik Naluara

Nalunaarusiaq

64

7. ANGAJOQQAAT MISIGISARTAGAAT Angajoqqaat meeqqerivinniittuutillit akornanni annertuumik naammagisimaarinnittoqarpoq. Tamatuma saniatigut aamma angajoqqaat nalilerpaat, meeqqamik meeqqerivini nuannarigaa. Aammattaaq ammasarfiit aamma meeqqeriviup meeqqap pisinnaasaanik inerisaanikkut suliai amerlanerpaanit annertuumik naammagisimaarneqarput. Taamaattoq qallunaat oqaasiinut naleqqiullugu oqaatsinik inerisaanermik naammagisimaarinninneq akunnappoq, tamannalu pissuteqarsinnaavoq sulisut ikittuinnaat meeqqanut qallunaatut oqaloqateqartarnerannik. Sinaakkutigisat tigussaasut (init il.il.) illullu iluani silaannaap naammagisimaarneqarnera qaffasippoq, taamatullu aamma sulisut pisortallu angajoqqaanik peqataatitsitsinerat suleqateqarnerallu naammagisimaarneqarluarluni. Taamaattoq sulisut taarserarnerujussuat unamminartutut misigineqartarpoq.

MEEQQERIVINNI PERORSAANIKKUT SULIAT

Perorsaanikkut suliat nalinginnaasumik annertuumik naammagisimaarneqarput. Meeqqeriviit susassaqarfitsigut amerlanertigut sulinerat angajoqqaanit annertuumik naammagisimaarneqarpoq imaluunniit nammagisimaarneqarluni. Annermik meeqqat timaasigut avataasigullu ineriartortinnerat (93 %-init), meeqqat toqqissisimasarnerat nuannaarnerallu (90 %-init), kalaallit oqaasiisigut ineriartornerat (89 %-init) aamma inooqatigiissutsikkut pisinnaasaqalertarnerat (86 %-init) naammagisimaarneqarput.

Perorsaanikkut suliniutinut naleqqiullugu pitsanngorsaasoqarsinnaavoq, qallunaat oqaasiinik inerisaanermut naleqqiullugu, tamatumanimi 36 %-it naammagisimaarinnilluarput imaluunniit naammagisimaarinnillutik. Tamatumani paasisat pisortat sulisullu allat akornanni misissuinermi paasisanut takussutissiaq 31-mi takutinneqartunut sanilliunneqarsinnaapput, tassanimi takuneqarsinnaavoq sulisut 78 %-ii annermik kalaallisut meeqqanut oqaluttartut. Oqaatsinut tunngasut pingaartuupput, tassami ilisimasatusanikkut paasineqartunut ilaavoq, oqaatsitigut piginnaasaqarneq meeqqat kingusinnerusukkut inuunerminni - ilinniarnerminni sulinerminnilu - iluatsitsinissaannut pingaaruteqarluinnartut. Angajoqqaat angerlarsimaffimminni annermik kalaallisut oqaluttuupput, pingaartuuvorlu meeqqat inuuneranni siusissukkut oqaatsit sammisarnissaat, meeqqat ilikkajalluarneranni, ilinniarlutik aallartereerneranni aatsaat sammisarineqalissappata kingusinaartoqarsinnaammat.

Nalunaarusiaq

65

Takussutissiaq 35. Sulisut suliniutaat qanoq naammagisimaartigivigit, makkunatigut...

Tunngavik: Angajoqqaat akornanni misissuineq, n = 184.

SULISUNIK SULEQATEQARNEQ

Angajoqqaat aperineqaramik, angajoqqaat sulisullu akornanni suleqatigiinneq angajoqqaat pisortallu akornanni suleqatigiinnermit pitsaanerusutut nalilerpaat. Angajoqqaat 82 %-iisa angajoqqaat sulisullu akornanni suleqatigiinneq naammagisimaarpaat imaluunniit naammasimaaqalugu, 68 %-iisalu angajoqqaat pisortallu akornanni suleqatigiinneq naammasigimaarlugu imaluunniit naammagisimaaqalugu.

Angajoqqaat 75 %-iisa sulisut angajoqqaanik meeqqerivik pillugu aalajangiinernut peqataatitsisarnerat naammagisimaarpaat imaluunniit naammagisimaaqalugu. Taamaattoq sulisut taarseraannerat unamminartutut annertunerusutut misigineqartarpoq. Tamatumani angajoqqaat 43 %-iinnaat naammagisimaarinnipput imaluunniit naammagisimaarinneqalutik.

4%

27%

30%

30%

50%

40%

32%

47%

56%

57%

41%

53%

20%

12%

7%

3%

5%

4%

17%

7%

4%

3%

3%

3%

1%

25%

8%

2%

7%

1%

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%

meeqqavit qallunaat oqaasiisigut ineriartortinnera?

meeqqavit kulturikkut piginnaasaanikineriartortitsineq? (soorlu kalaallit

pinnguaataat/nerisassaat il.il.)

meeqqavit inooqataanikkut piginnaasaanikineriartortitsineq? (soorlu allanik mianerinninneq,

allanik paasinninneq)

meeqqavit kalaallit oqaasiisigut ineriartornera?

meeqqavit toqqissisimanera nuannaarneralu?

meeqqavit timiminik avatiminillu ineriartortitsinera?

Naammasigimaaqaara Naammagisimaarpara Arlaannaalluunniit naamik

Naammaginngilara Naammaginngeqaara Naluara

Nalunaarusiaq

66

Takussutissiaq 36. Qanoq uani pineqartut naammagisimaartigivigit:


MEEQQAT INOOQATIGIISSUTSIKKUT ATTAVEQAATAAT

Angajoqqaat meeqqat allanut attaveqarluarnissaannut naleqqiullugu sulisut suliaat nalinginnaasumik naammagisimaarpaat. Angajoqqaat 74 %-iisa sulisut meeqqerivimmi meeqqat akornanni attaveqatigiilersinniarlugit suliaat naammagisimaaqaat imaluunniit naammagisimaarlugit. Procentinngorlugu ikinnerit (56 %-iisa) uumisaarisarneq killilerniarlugu sulisut sulinerat naammasigimaarluarpaat naammagisimaarluguluunniit. Tamatumunngali ilaatigut pissutaavoq arlaqartut (18 %) akimmata ”naluara”.



15%

20%

27%

31%

29%

48%

48%

51%

7%

13%

10%

6%

30%

10%

8%

9%

8%

8%

4%

2%

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%

Meeqqannik sullissisut taarserarnerat?

Ilissi angajoqqaatut pisortamik oqaloqateqartarnersisuleqateqarnersilu?

Meeqqerivik pillugu aalajangigassanut angajoqqaatutpeqataatinneqarnerit? (soorlu angajoqqaat

ataatsimiinneri il.il.)

Angajoqqaatut sulisunik oqaloqateqartarnersisuleqateqarnersilu?



21%

27%

35%

47%

9%

8%

14%

8%

18%

9%

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%

Meeqqat akornanni uumisaarisarneq killilerniarlugusulisut sulinerat

Meeqqavit meeqqallu allat akornanniattaveqarluarnissaq pilersinniarlugut sulisut sulinerat



Nalunaarusiaq

67

MEEQQERIVIUP SINAAKKUTIGISAI TIGUSSAASUT

Meeqqriviup ’sinaakkutigisai tigussaasut’ misissuinermi tamatigoortumik paasineqarput. Illup iluani silataanilu pigisanut/atortunut tunngasut saniatigut aammattaaq pineqarput ammasarfiit, ullup-qeqqanut nerisarnerit aamma qarasaasiatigut periarfissat.

Ammasarfiit nalinginnaasumik naammagisimaarneqaqaat (81 %-it naammagisimaarinnilluarput imaluunniit naammagisimaarinnillutik). Angajoqqaat illup iluani atortut naammagisimaannginnerulaarpaat (71 %-it naammagisimaarinnilluarput imaluunniit naammagisimaarinnillutik) taamatullu ippoq illup iluani silaannarmut tunngatillugu (67 %-it naammagisimaarinnilluarput imaluuniit naammagisimaarinnillutik). Naammagineqannginnerpaapput silami atortut (63 %-it naammagisimaarinnilluarput imaluunniit naammagisimaarinnillutik).



ATAATSIMUT ISIGALUGU NAAMMAGISIMAARINNINNEQ

Angajoqqaat aperineqartut ataatsimut isigalugu meeqqamik meeqqerivianik naammagisimaarinnipput. Ataani Takussutissiami takuneqarsinnaasutut, angajoqqaat aperineqartut 85 %-iisa meeqqerivik naammagisimaarluaqaat imaluunniit naammaigisimaarlugu, taamaallaallu 7 %-iisa meeqqerivik naammaginngilaat imaluunniit naammaginngeqalugu.

27%

15%

16%

16%

55%

55%

47%

51%

6%

8%

8%

8%

12%

16%

21%

19%

4%

4%

4%

4%

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%

Ammasarfiit?

Illup iluani sinaakkutigisat (pinngussat, init, pisattat,inissaq il.il.)?

Silami atortut (pinnguartarfik assigisaalu)?

Illup iluani silaannaq (soorlu kiassuseq/nillissisuseq,silaannaq aamma tipeqarnera)?



Nalunaarusiaq

68

Takussutissiaq 39. Meeqqavit meeqqerivia ataatsimut isigalugu qanoq naammagisimaartigiviuk?


Ilutigisaanik angajoqqaat 69 %-ii misigisimapput meeqqamik meeqqerivimmiinnertik annertuumik nuannarigaat, 23 %-iisalu misigalugu ilaatigut nuannarigaat. Angajoqqaat aperineqartut taamaallaat 5 %-iisa misigivaat meeqqamik meeqqerivimminneq annikitsuinnarmik nuannarigaat imaluunniit nuannarinngivikkaat.

Takussutissiaq 40. Meeqqavit meeqqerivimmiinnini qanoq annertutigisumik nuannarigaa misigisimavit?


35% 50% 7% 6% 1%

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%



69% 23% 4% 3%

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%

Annertuumik Ilaatigut Annikitsumik Nuannarinngivippaa Naluara

Nalunaarusiaq

69

8. IT-MUT TUNNGASUT Angajoqqaat 82 %-ii meeqqerivik pillugu internetikkut paasissutissinneqartarnissamik annertuumik pisariaqartitsisutut 76 %-iilu ilaatigut pisariaqartitsissutut misigisimapput, taamatullu ujartorlugu internetikkut imaluunniit app atorlugu meeqqamik ulluinnarisaa pillugu assitigut allatatigullu ilisimatinneqartarnissaq. Ilutigisaanik misigisimasoqarpoq IT-p pisariaqartinneqaneranut naleqqussarnissaq anguniarlugu, IT-kut pitsaanerusunik atortoqarnissaq pisariaqarpoq. Tamatumani ilaatigut pineqarput, sulisut pitsaanerusunik IT-qarnikkut atortoqarnissaat, suleqatinik isumasioqateqarsinnaanissaq siunertaralugu (74 %), pisortatut allaffissornikkullu sulioassanut (66 %), angajoqqaanik attaveqarnermut (66 %) aamma meeqqat peqatigineranni (59 %). Pisortat sulisut sinnerinut naleqqiullutik IT-kut atortorissaarnerunissaq pisariaqartinnerusutut misigisimavaat – suleqatillu isumasioqatigiinnermut aamma pisortatut allaffissornikkullu suliassat suliarinissaannut naleqqiullugu.

ANGAJOQQAAT IT-MIK ATORTOQARNEQ PILLUGU ISUMAAT

Angajoqqaat telefonikkut apersorlugit misissuiffigineranni aperineqarput, meeqqerivinni IT-mik atortorissaarnerunissaq pisariaqartinneqartutut misigisarneraat. Angajoqqaat 82 %-ii isumaqarput meeqqerivik pillugu qarasaasiaq aqqutigalugu paasissutissinneqartarnissaq annertuumik imaluunniit ilaatigut pisariaqartinneqartoq. Angajoqqaallu 76 %-ii isumaqarput meeqqerivimmi meeqqamik ulluinnarisaa pillugu qarasaasiaq aqqutigalugu imaluunniit app-eq atorlugu paasissutissinneqartarnissartik annertuumik imaluunniit ilaatigut pisariaqartinneqartoq.

Nalunaarusiaq

70

Takussutissiaq 41. Qanoq annertutigisumik makku pisariaqartutut misigisarpigit:


IT-MIK ATORTOQARNEQ PILLUGU SULISUT ISUMAAT

Pisortat sulisullu sinneri aammattaaq aperineqarput IT-mik pitsaanerusumik atortoqarnissaq pisariaqartinneraat. 74 %-it qarasaasiatigut suleqatinik isumasiunermut atortorissaarnerunissaq annertuumik imaluunniit ilaatigut pisariaqartillugu migisarnerarput. Tamanna annerusumik pisortat akornanni atuuppoq (87 %), sulisut sinnerini 68 %-it taama misigisartut. Aperineqartut 66 %-ii akipput, pisortatut allaffissornermilu suliassanut annertuumik imaluunniit ilaatigut IT-mik atortorissaarnerunissaq pisariaqartillugu. Tamatumanissaaq pisortat akornanni pisariaqartitsineq annertuneruvoq (85 %), sulisut akornanni 58 %-it taama misigisimasut. Kiisalu 66 %-it misigisimapput angajoqqaanik attaveqarnermi annertuumik imaluunniit ilaatigut atortorissaarnerunissaq pisariaqartillugu, 59 %-illu misigisimallutik meeqqat peqatigineranni qarasaasiakkut atortorissaarnerunissaq pisariaqartillugu. Akissutini kingullerni marlunni pisortat sulisullu sinnerisa akissutaat nikingassuteqarpianngillat.

48%

58%

28%

24%

6%

4%

12%

11%

7%

3%

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%

… meeqqerivimmi meeqqavit ulluinnarisaa pillugu paasitinneqartarnissaq qarasaasiaq aqqutigalugu

imaluunniit app-eq atorlugu assinik allatanillu nassinneqarlutit?

… meeqqerivik pillugu internetikkut paasissutissarsisinnaanissaq? Soorlu ammasarfiit,

sammisassat, angalaarnissat il.il. pillugit)

Annertuumik Ilaatigut Annikitsumik Naamivik Naluara

Nalunaarusiaq

71

Takussutissiaq 42. Qarasaasiatigut atortorissaarnerunissaq pisariaqartinneqartutut misigisarpiuk? ”Annertuumik” aamma ”ilaatigut” akissuteqartut procentinngorlugit.

Tunngavik: Pisortat akornanni misissuineq, n = 47. Sulisut akornanni misissuineq, n = 110.

Kommunini fagchefinik apersuinermi aammattaaq erserpoq, meeqqerivinni qarasaasiakkut atortorissaarnerunissaq pisariaqartinneqartoq. Fagchefit tikkuarpaat, IT pisortatut allaffissornikkullu suliassat nalunaarsuinerillu saniatigut allatigut atorneqarpianngitsoq. Taamaammat misigisimapput IT-mik suliassat pineqartut pillugit qarasaasiatigut atortorissaarnerunissaq suleqatigiit akornanni attaveqatigiinnerunermik kinguneqarsinnaasoq annermik pingaaruteqartoq. Angajoqqaat attavigineranni meeqqallu peqatigineranni IT suli taama annertutigisumik atorneqanngilaq. Taamaammallu tamatumani qarasaasiamik atuinissaq suli naapertuunnani. Kisiannili pineqartutigut IT-p atugaaleriartornera ilutigalugu, IT-mik atortorissaarnerunissaq pisariaqaleriartussaaq. Fagchefit arlallit aammattaaq uparuarpaat nunaqarfinni IT-mik atuineq ajornartorsiutaasoq, internet-ip akisunera pissutigalugu.

64%

66%

85%

87%

56%

66%

58%

68%

59%

66%

66%

74%

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%

Meeqqat peqatigineranni

Angajoqqaat attaviginerannut

Pisortatut allaffissornikkullu suliassanut

Suleqatinik isumasiuinermut


Nalunaarusiaq

72

9. PERIUSEQ Meeqqerivinnik misissuineq manna Epinionip 2011-mi misissuineranik malitseqartitsineruvoq. Misissuinermut ilaapput paasissutissat kisitsisinik aamma apersuinernik tunngavillit, taamaalillunilu pineqartoq pillugu tamatigoortumik itisilerisumillu misissuinerulluni. Misissuinermut ilaapput nalunaarsuiffinnik misissueqqissaarnerit – sulisut meeqqallu pillugit, fagchefinik meeqqerivinnilu sulisimasunik apersuinerit aamma pisortat, sulisut angajoqqaallu akornanni misissuinerit.

9.1.1 Paasissutissaqarfinnik misissueqqissaarnerit

Paasissustissaqarfinnik misissuinernut tunngaviupput paasissutissaqarfiit assigiinngitsorpassuit. Taamaattoq pingaarnerit tassaapput ilinniagaqarnersiuteqarfiup nalunaarsugai, Naatsorsueqqissaartarfiup innuttaasunik innuttaasullu siumut naatsorsornerinit kisitsisaatai kiisalu kommunit sulisut pillugit nalunaarsugaat. Ersarinnerusumik oqaatigalugit paasissutissaqarfiit uku tunngaviupput:

Nuna tamakkerlugu meeqqerivinni sulisut katitigaanerat: Kommunini meeqqerivinni ataasiakkaani sulisut meeqqallu amerlassusii pillugit nalunaarusiat, misissuinermut matumunnga atugassatut katersat

Maanna perorsaasut amerlassusaat: Ilinniagaqarnersiaqarfiup kisitsisaatai Naatsorsueqqissaartarfiullu tabelii BEDPROG, BEDBBDM1, BEDBBIU2 tunngavigalugit nammineq naatsorsukkat

Perorsaasut suliffii: Naatsorsueqqissaartarfiup immikkut kisitsiliai tunngavigalugit nammineq naatsorsukkat

Sulisut amerlassusissaat qanorlu inuttaligaatiginerat: Kommunit meeqqerivinni ataasiakkaani sulisoqarneq meeqqallu amerlassusaat pillugit misissuinermut matumunnga immikkut nalunaarusiaat

Perorsaasut amerlassusissaannik siumut naatsorsuineq: Ilinniagaqarnersiaqarfiup kisitsisaatai Naatsorsueqqissaartarfiullu tabelii BEDPROG, BEDBBDM1, BEDBBIU2 tunngavigalugit nammineq naatsorsukkat

Meeqqerivinni meeqqat amerlassusaasa nikikkiartornissaat: Naatsorsueqqissaartarfiup immikkut kisitsiliai tunngavigalugit nammineq naatsorsukkat

Siunissami meeqqat amerlassusissaat: BEDPROG tunngavigalugu nammineq naatsorsukkat. Inatsisitigut piumasat matussusernissaannut naleqqiullugu sulerisat %-inngornerat:

Ilinniagaqarnersiaqarfiup kisitsisaatai Naatsorsueqqissaartarfiullu tabelii BEDPROG, BEDBBDM1, BEDBBIU2 kommunillu sulisut meeqqallu pillugit nalunaarusiaat tunngavigalugit nammineq naatsorsukkat

SPS-ip ilinniaqqittarnernik neqeroorutai: kisitsisit SPS-imit nalunaarutigineqartut Paasissutissaqarfinnik misissueqqissaarnerup siunertaraa makku paasiniarnissaat:

Perorsaasutut ilinniagallit sumi sulinersut Nuna tamakkerlugu meeqqerivinni sulisut amerlassusissaat qanoq isikkoqarnersoq Ilinniakkanut aamma sulisut amerlassusissaannut naleqqiullugu sulisut qasserpiaanerannut

il.il. atatillugu sulisut katitigaanerisa paasiniarnerat. SPS-imi ilinniaqqinnissanik neqeroorutit, qassit ilinniaqqissimanersut sunillu

ilinniagaqqissimanersut

Nalunaarusiaq

73

Meeqqat 0-imiik 6-nut ukiullit siunissami amerlassusissaannik naatsorsuineq (amerlassutsit agguaannerilu)

Kommunini perorsaasut aamma ilinniakkanik assingusunik ilinniagallit amerlassusaat

9.1.2 Ilinniagaqarnersiaqarfiup nalunaarsuiffiani nassuiaatit

Nalunaarusiami tamarmi perorsaasutut, ilinniartitsisut il.il. ilinniarsimasuunermut nassuiaatit assigiit atorneqarput. Tabelimi ataaniittumi takutinneqarput iliniakkat suut ilinniagaqarnersiaqarfiup nalunaarsuiffia naapertorlugu perorsaasutut taaneqarnersut.

Tabel 11.Ilinniagaqarnersiaqarfiup nalunaarsuiffiani ilinniakkat immikkortiterlugit nalunaarsornerat

Ilinniakkap kode-a Ilinniagaq Suunera Misissuinermi uani taaguutaa

270002 Barnehjælper Faglige grunduddannelser Pædagog

310011 Pædagog, basisår Kortere videregående uddannelser Pædagog

310031 Barnehjælper Kortere videregående uddannelser Pædagog

310041 Klubhjælper Kortere videregående uddannelser Pædagog

310061 Socialhjælper Kortere videregående uddannelser Pædagog

311011 Socialpædagog (SPS) Kortere videregående uddannelser Pædagog

311012 Professionsrettet og forskningsbaseret bachelorudd. Til socialpædagog

Kortere videregående uddannelser Pædagog

311121 Børnehavepædagog Kortere videregående uddannelser Pædagog

311131 Fritidspædagog Kortere videregående uddannelser Pædagog

311141 Socialpædagog (Danmark) Kortere videregående uddannelser Pædagog

311151 Pædagog (DK) Kortere videregående uddannelser Pædagog

803125 Pædagog, prof. Bach. Pædagog

803126 decentrale pædagoguddannelse Pædagog

804517 Master Almen pædagogik (meeqqerivitsialak) Pædagog

300011 Folkeskolelærer Kortere videregående uddannelser Folkeskolelærer

300021 Folkeskolelærer, 2-årig Kortere videregående uddannelser Folkeskolelærer

300031 Folkeskolelærer, decentral Kortere videregående uddannelser Folkeskolelærer

300041 Folkeskolelærer, opkvalificering fra forskolelærer Kortere videregående uddannelser Folkeskolelærer

300042 Professionsrettet og forskningsbaseret bachelorudd. Til folkeskolelærer

Kortere videregående uddannelser Folkeskolelærer

301011 Gymnastiklærer Kortere videregående uddannelser Folkeskolelærer

301021 Handelsfaglærer Kortere videregående uddannelser Folkeskolelærer

301031 Husholdningslærer Kortere videregående uddannelser Folkeskolelærer

301041 Prof.bach. I tekstile fag og formidling Kortere videregående uddannelser Folkeskolelærer

680022 Voksenunderviseruddannelse Kursuslignende uddannelser Folkeskolelærer

681011 Faglig pædagogisk kandidatudd., Dansk Kursuslignende uddannelser Folkeskolelærer

681021 Faglig pædagogisk kandidatudd., Matematik Kursuslignende uddannelser Folkeskolelærer

681031 Faglig pædagogisk kandidatudd., Religion Kursuslignende uddannelser Folkeskolelærer

681041 Faglig pædagogisk kandidatudd., Historie Kursuslignende uddannelser Folkeskolelærer

Nalunaarusiaq

74

681051 Faglig pædagogisk kandidatudd., Geografi Kursuslignende uddannelser Folkeskolelærer

681061 Faglig pædagogisk kandidatudd., Biologi Kursuslignende uddannelser Folkeskolelærer

681071 Faglig pædagogisk kandidatudd., Engelsk Kursuslignende uddannelser Folkeskolelærer

681081 Faglig pædagogisk kandidatudd., Tysk Kursuslignende uddannelser Folkeskolelærer

681091 Faglig pædagogisk kandidatudd., Kemi Kursuslignende uddannelser Folkeskolelærer

681101 Faglig pædagogisk kandidatudd., Musik Kursuslignende uddannelser Folkeskolelærer

805962 Folkeskolelærer decentral; prof. Bachelor Folkeskolelærer

805963 Folkeskolelærer, prof. Bachelor Kortere videregående uddannelser Folkeskolelærer

180021 Teoriforløb til Peqqissaasoq (sygeplejerske) For/enkelt/suppleringskurser, grundniveau

Sygeplejerske

331011 Sygeplejerske (DK) Kortere videregående uddannelser Sygeplejerske

331012 Sygeplejerske (GRL) Kortere videregående uddannelser Sygeplejerske

331013 Peqqissaasoq afsnit 3 Kortere videregående uddannelser Sygeplejerske

331014 Professionsrettet og forskningbaseret bachelorudd. I sygepleje

Kortere videregående uddannelser Sygeplejerske

331041 Jordemoder Kortere videregående uddannelser Sygeplejerske

331061 Sundhedsplejerske Kortere videregående uddannelser Sygeplejerske

802002 Professionsrettet og forskningbaseret bachelorudd. I sygepleje

Kortere videregående uddannelser Sygeplejerske

802003 Kandidatuddannelse i sygepleje Sygeplejerske

802020 Specialsygeplejerske Sygeplejerske

802022 Arktisk Special sygeplejeske Kortere videregående uddannelser Sygeplejer

802127 Jordemoder, profess.bachelor Sygeplejer

200005 Vejledergrunduddannelsen (Grl) Socialrådgiver

270014 STI Socialmedhjælper Faglige grunduddannelser Socialrådgiver

270015 Socialhjælper Faglige grunduddannelser Socialhjælper

270016 Socialassistent Faglige grunduddannelser Socialassistent

270018 Pædagogisk assistent Faglige grunduddannelser Anden pædagogisk uddannelse

270020 Dagtilbudsmedhjælperuddannelsen (under faglært)

Anden pædagogisk uddannelse

320011 Socialrådgiver (DK) Kortere videregående uddannelser Socialrådgiver

320021 Socialrådgiver (Socialformidler - Grl.) Kortere videregående uddannelser Socialrådgiver

320022 Professionsrettet og forskningbaseret bachelorudd. I socialrådgivning

Kortere videregående uddannelser Socialrådgiver

350005 Rådgiver i Socialt arbejde Socialrådgiver

603011 Årskursus (Sociale Højskole) Kursuslignende uddannelser Socialrådgiver

803221 Decentral Socialpædagog Kortere videregående uddannelser Pædagog

803222 Socialrådgiver prof. Bach Socialrådgiver

803225 Decentral Socialrådgiver Socialrådgiver

804082 Socialt arbejde, cand. Videregående uddannelser Socialrådgiver

804392 Professionsrettet og forskningsbaseret bachelorudd. Til socialpædagog

Kortere videregående uddannelser Pædagog

804394 Professionsrettet og forskningbaseret bachelorudd. I socialrådgivning

Kortere videregående uddannelser Socialrådgiver

804395 Socionomi/Socialrådgiver (f.b.) Videregående uddannelser Socialrådgiver

Nalunaarusiaq

75

Kommunini susasasaqarfimmi pisortat (fagchefit) apersorneri Apersuinerit telefonikkut itisilerilluni apersuinertut minutsit 45-t missaanni sivisussuseqartutut ingerlanneqarput. Apersuinerit immiunneqarput allaqqissaarneqarlutillu, siunertarivaallu kisitsisitigut paasisat erseqqissaaviginissaat aamma immikkoortuni ataasiakkaani immikkut ilisimasanik paasiniaanissaq. Apersuinerit makku qulaajarnissaat siunertarivaat:

Kommunit meeqqaeriveqarnermut tunngasutigut qanoq periusissiaqarnersut, sullivimmi avatangiisit ilanngullugit, ilinniaqqittarnerit, sulisut suliinnarnissaat anguniarlugu iliuutsit, perorsaasunik pilerisaarineq aamma perorsaariaatsit

Kommuni ulluunerani neqeroorutit pillugit paasissutissat piviusut, meeqqeriveqarnerup ilusaa il.il. ilanngullugit.

9.1.3 Sulisuusimasunik apersuinerit

Apersuinerit itisilerilluni telefonikkut apersuinertut minutsit 30-t missaanni ingerlanneqarput. Suleqatitsinnit kalaallisut oqaasilimmit ingerlanneqarput. Apersuinerit immiunneqarput allaqqissaarneqarlutillu, siunertarivaallu kisitsisitigut paasisat erseqqissaaviginissaat aamma immikkoortuni ataasiakkaani immikkut ilisimasanik paasiniaanissaq. Meeqqerivinni pisortaasimasut, perorsaasuusimasut perorsaanermillu allatut iliniagaqarlutik sulisuusimasut qulit apersorneqarput. Sulisuusimasunik apersuinerit siunertarivaat makku qulaajarnissaat:

Ukiup kingulliup ingerlanerani meeqqerivimmiit assersuutigalugulu atuarfimmut, meeqqerivimmut allamut, kommunimut assigisaanulluunniit nuussimanermut patsisaasut

9.1.4 Pisortat akornanni misissuineq

Pisortat akornanni misissuineq kommunini meeqqerivinni pisortanut tamanut nassiunneqarpoq. Siunnersortitta ilaannit ingerlanneqarput. Misissuineq internetikkoorlugu pivoq, ataasiakkaallu pappialanngorlugit immersuisinnaasimallutik, kingornagut Epinionip misissuineranut qarasaasiakkut immiunneqartunik. Inuit 54-it apersorneqarput. Pisortat akornanni misissuinerup siunertaraa makku paasiniarnissaat:

Sulisut qanoq sivisutigisumik sulisimanerat, sullivimmi avatangiisit, ilinniaqqinnissamut periarfissat pisariaqartitsinerlu, digitalimik atortorissaarutit, perorsaanermi tunngavinnik il.il. atuineq.

Suliassat ilaannut allaffimmiunnik atuisinnaaneq Meeqqerivimmi perorsaanikkut pingaartitat IT-mik pisariaqartitsineq (Attammut eqqaanartumik) aamma sulisut suliinnartinnissaannut

naleqqiullugu pisariaqartitat Pisortatut ilinniagaqarnissamik pisariaqartitsineq

Nalunaarusiaq

76

9.1.5 Sulisut akornanni misissuineq

Sulisut akornanni misissuinermi immersugassaq kommunini meeqqerivinni sulisunut tamanut nassiunneqarpoq. Misissuineq internetikkoorlugu pivoq, ataasiakkaallu pappiaranngorlugit immersuisinnaasimallutik, kingornagut Epinionip misissuineranut qarasaasiakkut immiunneqartunik. Inuit 118-it apersorneqarput. Sulisut akornanni misissuinerup siunertaraa makku pillugit paasiniaanissaq:

Sulisut sullivimmi avatangiisit pillugit isumaat, ilinniaqqinnissamut periarfissat pisariaqartitsinerlu, aqutsisunik naliliineq, siunissamut pilersaarutit il.il.

9.1.6 Angajoqqaat akornanni misissuineq

Angajoqqaat akornanni misissuineq telefonikkut apersuinertut ingerlanneqarpoq. Apersuisuupput suleqatit kalaallisut oqaasillit, paasisaallu qarasaasiamut immiunneqarput. Inuit 184-it apersorneqarput. Angajoqqaat akornanni misissuinerup siunertaraa makku paasiniarnissaat:

Angajoqqaat kommunip neqeroorutai pillugit isumaat Digitalimik atortoqarnermut naleqqiullugu angajoqqaat sunik ujartuippat

Nalunaarusiaq

77

10. ILANNGUSSAQ 1: KALAALLIT NUNAANNI PERORSAASUT AKISSARSIAASA NUNANI AVANNARLERNI PERORSAASUT AKISSARSIAANNUT SANILLIUNNERAT

Misissuinermut atatillugu Kalaallit Nunaanni perorsaasut akissarsiaat pillugit paasiniaalluta misilikkaluarparput. Siunertaavoq Kalaallit Nunaanni perorsaasut akissarsiaasa Nunani Avannarlerni allani perorsaasut akissarsiaannut sannilliunnissaat. Kisianni Kalaallit Nunaanni akissarsiat qaffasissusiat pillugu paasisaqanngitsoorpugut, paasissutissaqarfiit naapertuuttut attavigisaraluarlugit. Ataani takutinneqarpoq allataq asseersuussinermut atugassaagaluaq, kisiannili Kalaallit Nunaanniit kisitsisitaqanngitsoq.

Perorsaasut akissarsiaasa qaffasissusiat nalunaarsorneqassappat, siunertamut naapertuuttuusinnaavoq Nunani Avannarlerni allani akissarsianut sanilliussinissaq. Ilutigisaanik eqqarsaatigisariaqarpoq ilinniakkat qaffasissutsimikkutt Nunani Avannarlerni assigiinngissuteqarmata.

Danmarkim perorsaasut assersuussiffiginissaat siunertamut naapertuunnerpaavoq, tassami Danmarkimi Kalaallit Nunaannilu perorsaasutut ilinniakkat sivisussutsimikkut ingerlasarnermikkulliu assigeeqaat. Danmarkimi perorsaasut amerlanersaasa akissarsiaannut aallaaviupput tunngaviusumik akissarsiat. Tunngaviusumik akissarsiat løntrin 26-mi aallartittarput, taannalu 1. oktober 2017-imi tassaavoq 24.699,50 kr. Perorsaasup akissarsiai qaffakkiartortarput ukiut suliffii amerliartortillugit, ukiullu arfinillit sulereernermi akissarsiassatut qularnaakkat aallartittarput, taamaalillunilu perorsaasoq løntrin 30-miilersarluni, assigalugu qaammammut 26.383,33 kr. Ukiut qulit sulereernermi løntrin 35 anguneqartarpoq, aningaasanngorlugu 28.707,42 kr.

Sverigimi perorsaasutut ilinniarneq Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu perorsaasutut ilinniarnermit sivikinneruvoq, sumiiffinnilu arlalinni perorsaasutut sulissagaanni perorsaasutut ilinniagaqarnissaq piumasarineqarani. Taamaammat Svenskit akissarsiaat aamma Danmarkimi akissarsianit appasinnerungaatsioarput, 2016-mi danskit aningaasanngorlugit qaammammut 16.887,47 kr-ullutik (22.600 svenske kroner)3. Taamaattoq oqaatigineqassaaq Svenskit kooruniat nalikillinikuummat ilutigisaanillu Sverigimi inuuniarnermi aningaasartuutit nalinginnaasumik appasinnerullutik.

3 Statistiska centralbyråns, Yrken med lägst genomsnittlig månadslön 2016

Nalunaarusiaq

78

Norgimi perorsaasutut ilinniartarneq Kalaallit Nunaannit allaaneroqaaq. Taamaammat nalilerneqarpoq siunertamut naapertuutissanngitsoq Norgimi Kalaallillu Nunaanni akissarsiat assersuunnissaat.

Tabel 12. Kalaallit Nunaanni, Danmarkimi, Sverigimilu akissarsiat qaffasissusiat

Kalaallit Nunaat Danmark (Aallaqqaasiutaasumik

akissarsiat)

Sverige (Agguaqatigiissillugu

akissarsiat) - 24.699,50 kr. 16.887,47 kr

Tunngavik: Statistiska centralbyråns, Yrken med lägst genomsnittlig månadslön 2016 & BUPL, 2017, 1. oktober 2017 akissarsiat.

EPINION KØBENHAVN RYESGADE 3F 2200 KØBENHAVN N T: +45 87 30 95 00 E: [email protected] W: WWW.EPINION.DK

EPINION AARHUS HACK KAMPMANNS PLADS 1-3 8000 AARHUS C T: +45 87 30 95 00 E: [email protected] W: WWW.EPINION.DK

KIKKUUVUGUT

Skandinaviami siunnersuisartutut misissueqqissaartartutullu suliffiit annersaannut ilaavugut Danmarki, Norgimi, Tuluit Nunaanni, Sverigimi, Tysklandimi, Vietnammimi Østrigimilu allaffeqarluta.

Suliffiuvugut amerlalluinnassuseqarfiusoq nunarsuaq tamakkerlugu isiginneriaaseqarluta, nunarsuarlu tamaat suleqateqarluta, inuit aalajangersimasumik atorfillit 150-inik amerlanerit apersuisartullu 500-t sulisoralugit.

Misissuinerit immikkut naleqqussakkat suliarisarpagut, pitsaanerpaamik aalajangiinissanut tunngavissiilluartut. Anguniagaraarput misissueqqissaarnermi inerniliussat siunnersuinerillu pitsaanerpaat saqqummiuttarnissaat

DANMARK GRØNLAND NORGE STORBRITANNIEN SVERIGE TYSKLAND VIETNAM ØSTRIG

Ilanngussaq 2:

16. aamma 17. januar 2018 suliutigaluni isumasioqatigiinnermit oqariartuutit.

Suleqatigiiaat tallimaapput tamarmik immikkut Ilinniartitaanermut Aqutsisoqarfimmit allatseqartinneqartut, tamarmillu immikkut qitiutitat tallimat aallaavigalugit oqallipput. Suleqatigiit tassaapput naalakkersuisoqarfinnit aqutsisoqarfinnillu peqataatitat, kattuffinnit peqataatitat, perorsaanermut siunnersortit, susassaqarfinnik aqutsisut (fagchef-it) aamma ilinniarfiit, kingullernutilaalluni MIO-miit peqataatitaq.

Suleqatigiit siunnersuutaat tulliullugu eqikkaneqarput qitiutitanut ataasiakkaanut katersorneqarlutik aamma Periusissatut iliuusissanillu pilersaarutissatut siunnersuummut ikkunneqarlutik.

Taamaattoq aamma immikkuualunnerusunik siunnersuuteqartoqarpoq, taakkualu Periusissiaq iliuusissanillu pilersaarusiaq piviusunngortinniarneqalerpaat suliarineqartussaassapput, taamaalilluni ataaniittut tassaapput isumasioqatigiinnermi peqataasut oqariatuutaasa ataatsimoortut naalisarlugit saqqummiunneri.

Qitiutitaq 1: Sulisut atorfinitsitaasarnerannut suliffimmilu suliinnarnissaannut tunngasut

Aqutsisut sulisullu allat ilinniaqqinneratSuliinnarnissamik kajumilersitsisumik pilerinartumillu pitsaasumik sullivimmi avatangiiseqarnissamik aqutsisut sinaakkusiissapput.

Kommunini, ilinniaqqinneq PI/SPS (IKIN) suleqatigalugit ingerlanneqassaaq. Aqutsisinnaaneq nukittorsarlugu + suliaqarfinni pisortat Meeqqerivinni ulluinnarni pitsaanerusumik aaqqissuussineq Meeqqerivinni ersarissumik anguniagaqarneq. (Suliassat) Allaffimmi suliassanik allanut suliakkiisarneq. Ilinniarsimanngisut annertunerusumik tunngaviusumik ilisimasaqassapput

Perorsaasut nunaqarfinni isorliunerusunilu sulinissamik pilerilersillugit

Sooq: Meeqqat inatsimmi nr. 16, 3. december 2012-imeersumi kap. 1, §5 aamma § 27 malillugit inerikkiartornerminni pitsaanerpaanik atugassaqartinniarlugit aamma ineriartornissamut ilikkagaqartarnermullu periarfissinniarlugit, sumiiffinni kissaatinik pisariaqartitanillu sammisaqartarnermik periarfissiiniarluni kiisalu inuit attaveqaqatigiittarneranni inullu piginnaasaqalernissaq atuartuunermilu ilikkagaqartarnermi tamassumalu kingorna periusissiami

1

anguniakkat malillugit ingerlaqqilluni ilinniarnissamut pitsaanerpaanik piginnaasaqarnissaq qulakkeerniarlugu.

Sumiiffinni pissutsit iliuuseqarfigalugit, Assersuutigalugu nunaqarfinni sulilersinneqartut piginnaanngorsarneqartullu nunaqarfimmi najugaqartuunissaat. Assersuutigalugu modulinngorlugit pikkorissartitsinikkut

Perorsaasut isorliunerusuni nunaqarfinnilu atorfinitsinneqaraangata atorfimmut atatillugu inissaqartillugit ineqarnermullu tapiiffigalugit ukiunullu aalajangersimasunut atorfeqarnermut immikkut atugassaqartillugit atorfinitsillugit.

Angerlarsimaffinni paarsisartut taperserneqassapput– ineriartornermi malinnaassapput. Illoqarfianni nunaqarfianni pikkorissartillugit.

Meeraqatigiinnut ataatsinut sulisut pingasuunissaannik annikinnerpaamik piumasaqaat

”Meeqqat pitsaanerpaanik atugassaqartinniarlugit aamma ineriartornissamut ilikkagaqartarnermullu periarfissinniarlugit, sumiiffinni kissaatinik pisariaqartitanillu sammisaqartarnermik periarfissiiniarluni kiisalu inuit attaveqaqatigiittarneranni inullu piginnaasaqalernissaq atuartuunermilu ilikkagaqartarnermi tamassumalu kingorna periusissiami anguniakkat malillugit ingerlaqqilluni ilinniarnissamut pitsaanerpaanik piginnaasaqarnissaq§ 2 aamma §2:5.

Isumannaatsuunissaq eqqarsaatigalugu sulisunik amerlassusiliineq inatsimmi allaqqassaaq. Meeqqerivinni sulisunik amerlassusiliineq: Inatsimmi oqaasertaq malillugu meeqqanik amerlassusiliineq eqqarsaatigalugu meeraqatigiikkut ataasiakkaat kisimik allassimapput, assersuutigalugu meeqqat tallimat sulisumut ataatsimut. Paragraf 10, imm. 2. “Meeqqeriviit meeqqanut ataatsimoortunut agguaanneqassapput, Meeqqerivinni meeqqat ataatsimoortut amerlanerpaamik 20-nik, Meeraaqqerivinnilu amerlanerpaamik 12-inik.meerartaqarsinnaalutik”. Erseqqissarneqassaaq sulisut qassit sulissanersut, tassa § 20 imm. 2-mi allaqqammat: “Meeqqeriviup ammanerata nalaani tamatigut meeqqani ataatsimoortuni tamani minnerpaamik sulisut marluussapput, tamatigullu minnerpaamik perorsaasoq 1 meeqqerivimmiittassalluni”, imatut allanngortinneqassaaq allaqqassalluni suli ikinnerpaamik pingasuussasut.

Akissarsiat atorfeqarnermilu pissutsit

Isumaqarpugut sulisut nutaat ukiuni marlunni-pingasuni atorfeqarnissaasa piumasaqaatiginissaa pisariaqartoq. Isumaqarpugut atorfininnerup kingorna allamik suliffeqalersinnaaneq ajornanngippallaartoq, tamannalu iluuseqarfigineqartariaqarpoq.

Suliassanik allaaserinninnerit erseqqarissut, atorfimmik allaaserinninneq Akissarsiat suliap suuneranut naleqqussarneqassapput Sulinermi atisat akissarsianut ilanngunneqassaput (uniformit – killat – qaavatigut atisat). Qaangiuttoornerit akilerneqartarnissaat periarfissaassaaq (qaangiuttoornermut taarsiullugu

sulinngiffeqarneq – qaangiuttoornerit akileqartarnerat), tamanna periarfissaassaaq. Tapersersorneqarluni oqaloqatigineqartarnissaq, pilersaarusiornissaq nalilersuisarnissarlu

aalajangersimasumik periarfissaassapput. Sapaatip akunnerani 40 tiimini suliassamik piumasaqaat isumaliutigineqassaaq, tamassuma

kingorna piffissap suliffissaq avataani sulisut ataatsimiittarput, sulisut sapaatip akunnerata

2

naanerani naapittarput i.il. Ullup tulliani suliartornissamut nukissaqassagaanni sapaatip akuneranut suliffissaq appartinneqassaaq (35 tiiminik).

Sulereersut ilinniagaqalissappata, aporfissaq tassaavoq akissarsiat ikilinissaat, isumaqartoqarpoq tamanna aaqqiivigineqassasoq.

Sulisut inissaqartinnissaannik pisariaqartitsineq/suliniuteqartinnissaq misissorneqassaaq. Sulisut suliffimmut allamut nuuttut, assersuutigalugu: Kissaatigaarput sulinermi

Namminersorlutik Oqartussani kommunimut nuukkaanni akissarsianik annaasaqartoqartassasoq (atorfeqarsimanerup sivisussusia).

Sulisorinniinnartarneq

Kommunit perorsaasut/sulisut sulisoriinnarnissaannut pilersaaruteqassapput

Ilinniarsimanngitsut sulisoriinnarneqartarnerit: Atorfeqarneq suunersoq oqallisigineqarpoq. Taaneqartoq ataaseq tassaavoq perorsaasut ilinniarsimasut amerlineqassasut. Nalunaarusiami takuneqarsinnaavoq ingerlatsivinni pisortat najuunneq ajortut. Aqutsisut kommunimit taperserneqarsinnaappata aqutsisut sulisoriinnarnissaat pitsaanerujussuussaaq.

Sulisorinniinnarnissaq tassaavoq sulisunik kaammattuineq, takorluukkat suliassanillu suussusiliineq.

Isumaqarpugut kommunini ilinniarsimaneq qanoq qaffasissuseqassanersoq misissorneqarnissaa iluaqutaassasoq. Assersuutigalugu: Ilulissani sumiiffinnut allanut sanilliulugu perorsaasut ilinniarsimasut amigaataannginnerupput.

Meeqqanut inerikkiartornerminni assigiinngitsunik killiffeqartunut ineriartornissamut sammisaqartitsineq, taamaalilluni sulisut (ilinniarsimanngitsut), taartaasartut sulilerlaallu atorneqarsinnaassallutik.

Qitiutitaq II: Ilinniartitsineq piginnaanngorsaanerlu

Pikkorissarnerat Aqutsisutut ilinniarneq Immikkut piginnaasaqalerneq, sumiiffinni nunanilu allani (assersuutigalugu: Maniitsoq –

Island – ”grønflag”), ilisimasanik paarlaasseqatigiittarneq aallaavigalugu suleriaaseqarneq

Nuna tamakkerlugu pikkorissartitsinernut aningaasanik immikkoortitsisoqassaaq. Sulisut pikkorissarnerit ataqatigiissarlugit assigiiaartumillu ingerlanneqarnerisigut ingerlaqqinnissaminut sakkussaqalissapput.

Sulisooreersut ilinniarnermik aallartitikkaanni, aporfissaq tassaavoq akissarsiat apparnerat, isumaqartoqarpoq tamanna aaqqinneqassasoq.

3

Ilinniaqqittarneq pikkorissartitsisarnerilluNuna tamakkerlugu suliaqarfinni assigiinngitsuni sulisunut assigiinngitsunut pikkorissarnissamik neqeroorutinik piffissamut sivisuumut pilersaarusiorneq.

PI/SPS: Kalaallisut ilinniagaqarsinnaatitaaneq

Najugaq qimannagu ilinniarneq; Sulisut ilinniarsimanngitsut: Sulisutut qanoq pilerinartunngortittoqarsinnaava. Ungasissumiit ilinniartitsineq: AD-master, kalaallisut ilinniutit.

Najugaq qimannagu ilinniarneq, ukiut pingasukkaartumik pinnanni ukiut tamaasa ilinniartunngortitsisarneq.

Ulluunerani neqeroorutini ikiortit pikkorissarnerat

PKU / AMA atorluassagaanni, soormi pikkorissarnerit Nuummi ingerlallugit? Sulisut pingasut-sisamat pikkorissariartortinneqarsinnaapput. Ilinniarsimanngitsut toqqakkat pikkorissartinneqarsinnaapput, pikkorissaasorlu aggersinnaavoq ilinniartillugillu. Pikkorissaasartut angalasartut. PI.SPS pikkorissaasartunik angalasartunik pilersitsisinnaavoq.

Pikkorissareernermi suliffimmut utissapput tassanilu malinnaavigineqarlutik / ilisimasatik nutaat suliffimmi misilerarlugit.

Sulisut ilinniarsimanngitsut ukiorpassuarni sulisuusut: Assersuutigalugu ukiut tallimat sulereerunik pikkorissarnerni pinngitsooratik peqataassapput, taamaalillutik piginnaasaqarnerulissapput.

Majoriaq assigisaallu pinngitsoorniarlugit peqqinnissaqarfimmi modulit ingerlanneqartarput. Inersimasorpassuarniut Majoriamiinnissaq sakkortusarpoq, peqqinnissaqarfimmi aaqqissuinerup assigisaanik taakku ilinniartinneqarsinnnaapput,( suli atualinngitsunik suliaqarnermi ilinniarsimangitsut).

Angerlarsimaffinni paaqqinnittartutTapersersorneqassapput, ineriartornermik malinnaassapput.

Illoqarfianni/nunaqarfianni pikkorissartillugit.

Ataatsimut ingerlatsivik. Perorsaanermik ilinniarfik, Ilinn. Aquts., il.il., pikkorissarnernut tunngatillugu. Piginnaanngorsaanermut pilersaarut (paaqqinnittarfimmi ataasiakkaani piginnaasat suunersut) paasiniaanissamut pilersaarut. (Sammisanik aalajangersimasunik pikkorissartitsisarnissamik pisariaqartitsineq)

Tamassuma kingorna sulianik assigiinngitsunik ingerlatsisut ulluni pingasuni isumasioqatigiinneq. Sumiiffiit aallaavigalugit ilinniarneq (pikkorissarnerit) (Meeqqerivitsialaap ilinniartitseriaasiatut).

4

Sulinermik misilittagaqarneq tunngavigalugu piginnaanngorsaanermut tunngatillugu sunik suliaqarsimanerup tunngavigineqarnissaa ajornannginnerussaaq (ilinniarneq pissarsiviusoq) (sulinermik misilittagaqarnerup akuerineqarnera) aamma ilinniarnerni allani.

Meeqqerivinni aqutsisut: PI.SPS-imi ilinniarnermik aaqqissuussineq

Ukiut sisamaat avillugu ilinniarneq ukiup affaanik ilallugu. Aqutsisutut ilinniartoqarsinnaavoq. Aqutsisutut ilinniarnissamik neqeroorfigalugit.

Fagi ilinniarneq aallartikkaanni toqqarneqarsinnaasoq: Aqutsisutut ilinniarneq. Aqutsisutut ilinniarnermi PS.SPS-imi praktikkertoqarsinnaavoq. Atorfinippata itisiliilluni ilinniarnissamik periarfissaqarneq.

SPS / PI-mi ilinniarneq pilerinarnerusunngortinneqassaaq. (Perorsaanermik Ilinniarfiup supervisionertarnermik pikkorissarnerit, aqutsisutut ilinniarneq il.il. ilanngussinnaavai).

Perorsaasutut ilinniarnermik nutarterineq (kalaallisut oqaasillit + marlunnik oqaasillit).

Perorsaasut piginnaanngorsarnerat.

Aqutsisoqarfiit (peqqissutsimut, Ilinniartitaanermut, Isumaginninnermut) piginnaanngorsaanermut ataatsimut periusissiussapput. (Ataqatigiissakkat , suliaqarfiit akornanni ) assigiinngitsuni: nuna tamakkerlugu isumalluutit, nunap immikkoortortaqarfiini isumalluutit, kommunini isumalluutit.

Sulinermik misilittagaqarneq tunngavigalugu piginnaanngorsaanermut tunngatillugu sunik suliaqarsimanerup tunngavigineqarnissaa ajornannginnerussaaq (ilinniarneq pissarsiviusoq) (sulinermik misilittagaqarnerup akuerineqrnera, aamma ilinniarnerni allani.

Piginaanngorsaanermik pisariaqartitsinermik kommunini paasiniaaneq.

Sumiiffinni pissutsit iliuuseqarfigalugit, Assersuutigalugu nunaqarfinni sulilersinneqartut piginnaanngorsarneqartullu nunaqarfimmi najugaqartuunissaat. Assersuutigalugu modulinngorlugit pikkorissartitsinikkut.

Ilinniarnermi sulinermi atugassaritinneqartu ilanngunneqartarnissaat.

Isumaginninnermi assistentitut ilinniarnermi perorsaasut amerlanerusut ilinniarnissaannut akissarsiat unitsitsisarput. Perorsaasutut ilinniarneranni GU-mi ilinniarsimanissaq piumasaqaataassaaq. Taamaaliornikkut suliamik ingerlatsinermi qaffasissutsimi pitsaassuseq qulakkeerneqassalluni.


Meeqqerivinni init pitsaanerusut ullutsinnullu naleqquttut

5

Meeqqerivinnik nutaanik sanaartornermi ataatsimut nalunaarusiaq amigaatigineqarpoq, inimi ataatsimi, kvadratmeterinut malittarisassat erseqqarissut assigiissaakkat, anartarfiit, nipimut illersuutit il.il.

takuuk meeqqerivinnik pilersitsisarneq, aaqqissuussineq, pisortat ingerlatsinerlu pillugit najoqqutassiaq 1970-ikkunneersoq.

Angissusaannut aaqqissuussaanerannillu malittarisassat assigiiaakkat ullutsinnut naleqquttut ilanngullugit meeqqerivinnik sanaartornermut nutaamik nalunaarusiortoqassaaq. Sulisussanik amerlassusiliineq. Meeraqatigiinnut sulisut sisamat. Inip kvadratmeterianut naleqquttoq.

Illut meeqqerivittut atorallarneqartut sulilu atorneqartut meeqqanut taamatut amerlatigisunutnaleqqunnersut misissorneqassaaq. Atukkat ullumikkut taamak inissisimatillugit, meeqqerivimmi meeqqat 20-jupput meeqqerivimmi inimi ataatsimi, meeraaqqerivinnilu 12-iupput, meeqqerivik nutaajugaluarpat nutaanngitsuugaluarpalluuniit.

Illut meeqqerivittut utaqqiisaasumik atorneqartut ilumut meeqqanut taamak amerlatigisunut nalimmannersoq

Sumiiffinni tamani meeqqerivinnik ullutsinnut naleqquttunik sanaartortoqassaaq, tassa pisoqqat taarsertariaqalermata.

Meeqqerivinnik sanaartortoqaraangat taakkunannga sanaartornermi aningaasartuutit Namminersorlutik Oqartussat kommunillu avittarpaat, tamassumanilu nutaanik sanaartornissaq kinguarsarneqartarpoq.

Meeqqerivinnik nutaanik sanaartortoqaraangat, piumasaqaataassaq meeqqanut pisariaqartitsisunut immikkut ineqassasoq (sanserum, nerisarfik il.il.), minnerunngitsumillu tamakku nutaanik sanaartornermi ilanngunneqartassapput.

Sullivinnik nalilersuinermi sullivinni avatangiisit pillugit inatsisip malinneqarnissaa qulakkeerneqassaaq

Sullivinni avatangiisit meeqqat illersorneqarsinnaatitaanerannut, ineriartornerannut ilikkagaqartarnerannullu pingaaruteqartorujussuupput. Aamma sulisut sulinerminni atugassarisaat pitsaanerusut.

Sooq: Isumannaatsumik, toqqissisimanartumik peqqinnartumillu suliffeqartitsiniarluni, inatsisit malittarisassallu naapertorlugit timikkut tarnikkullu sullivinni avatangiisit pitsaanerpaajussapput.

Sullivinnik nakkutilliisoqarfinnit peqqinnissamilu oqartussaat illoqarfinni nunaqarfinnilu misissuisassapput.

Qanoq:

Immikkoortortanik ataasiakkaanik pitsaanerusumik misissuisarneq. Inatsit nr. 16, § 12. Ilimasuutit naligiissarneqassapput, aamma sulisunik tamanik pingaartumillu nutaanik

pimmatiginnittarneq pinngitsoorneqassaaq. Sulisut Sullivimmik Naliliinermik APV, suliaqartartut akulikitsumik naapittassapput,

timikkut tarnikkullu sullivinni avatangiisini immikkoortut suut ingerlaavartumik eqqumaffigineqartassanersut sulisullu ingerlaavartumik ilisimatittarlugit, Tarnikkut

6

sullivinni pitsaasunik avatangiiseqarnissaanut qulaaniittut pisariaqarput, sulisoq kisiat aallaaviginagu, avataaneertumillu nalilersuisoqartassaaq.

Sulisut timertik namminneq akisussaaffigissavaat – ergoterapeuti kivitsisarnermik ilitsersuutilanngullugu assilialiorsinnaavoq

Kivitsisarneq pinngitsoorniarlugu meeqqat qanoq passunneqartarnissaat aqutsisut ingerlaavartumik ilisimatinneqartassapput, assersuutigalugu: meeraaqqat paarmortarput, kivinnagit sulisut qanoq passussinnaavaat.

Aamma suleqatigiinnermut ataatsimiititaliat isumannaallisaanermillu suliaqarneq (APV ukiut pingasukkaarlugit ingerlanneqartassaaq), immaqa kattunneqarsinnaapput.

Isorliunerusuni suliap annertussusia pillugu sullivinni avatangiisinik misissuisoqarsinnaava. Inuunerissaarneq pillugu pitsaassutsimik misissuisoqarluni, ajornartorsiutillu qanoq

aaqqinneqarsinnaanersut Sulisunut pikkorissaaneq pisariaqarpoq sunik pisinnaatitaaffeqarnersut paasissagaat.

Erseqqarissumik takussaasumillu aqutsineqSooq: Pitsaasumik timikkut tarnikkullu sullivimmi avatangiiseqartitsilerniarluni.

Perorsaanermut anguniakkat ersarissut iliuusissatullu pilersaarutit.

Sunniutissai: Sulisut nuannaartut, toqqissisimasut kajumissuseqartullu, perorsaanermi sammisaqartitsinerit aalajangersimasut.

Akisussaaffik: § 16. Paaqqinnittarfinni pisortat ulluunerani meeqqeriviit illersorneqarsinnaasumik malittarisassallu atuuttut naapertorlugit ingerlanneqarnissaanni perorsaanermi allaffissornermilu akisussaaffeqarput. Ulluunerani paaqqinnittarfinni pisortat sulisoqarnermi pissutsit kiisalu atuisut siulersuisulluunniit aalajangigaasa taakku innersuussutaat malillugit piviusunngortinneqarnissaat akisussaaffigaat.

Imm. 2. Ulluunerani paaqqinnittarfinni pisortat perorsaanermi ukiumoortumik pilersaarusiornissaq ulluuneralu paaqqinnittarfinni missingersuusiornissaq aamma akisussaaffigaat. Sulisunik amigaateqartoqarpat, sulisup inimi sulisut, iggavimmi sulisut eqqiaasullu suliassaat suliarisassavai. Tassunga atatillugu sooq sulisunik taamatut amigaateqartoqarnersoq misissorneqarnissaa soqutiginarpoq, naak sulisunik amerlassusiliineq naamassillugu sulisoqaraluartoq.

Aqutsisoq sulisut naligalugit sulissaaq, tusarnaartassavai sulinerminnut sunik ilimasuuteqarnersut, sunik suliaqassanerlutik, sunneeqataasinnaallutik ilisimassavaat, inissisimanerit pingasut ilisimassavaat: suliamik ingerlatsisinnaaneq, inuttut qanoq ittuuneq suliffiullu avataani inuuneq

Sulisut nersualaartarlugit, nukittuffii sulinerminni atugassaat isiginiarlugit Sulisut akisussaaffigisassaannik suliakkertarlugit, killingi qaangernagit Sulisut perorsaanermik isumaliutiginninnatik piffissaq allaffissornermut

atortartorujussuuaat. Eqqiaaneq assersuutigalugu anartarfinnik il. il. + suliassanut naliginnaasumut sulisut allat piffissarujussuaq atortarpaat (19%). Aaqqissussaanermut pilersaarut tunngaviuvoq, aqutsisoq atortussaqassaaq, aqutsisup paaqqinnittarfimmi atorsinnaasaanik. Aqutsisut angusassanik, takorluukkanik periusissiamik suliaqassapput.

Pisortamut sulisunullu tapersersuilluni oqaloqateqarneq (supervision) (tarnikkut sullivimmi avatangiisit, aqutsisoq sulisullut oqilisaanniarlugit)

7

Paaqqinnittarfinni suliassanik agguaassisarneq. Aqutsineq/atorfinitsitsisarneq erseqqarissoq: sulisut suliassaannut allaaserinninnernik

ilisimasaqarneq. Taamaaliornikkut sulisut nutaat suliassatik suleriaasissartillu ilisimassavaat. Sulisunik oqaloqatiginnittarneq sulisunik pingaartitsineq oqaatigalugu (assersuutigalugu

coachingimi supervisionimiluunniit il.il.)

Suliaqarfiit akornanni suleqatigiinneq

Sooq: Inatsimmi nr. 16, 3. decembarimeersumi § 6 naapertorlugu atortussat nassiunneqareersut naapertorlugit sakkortusisamillu nalunaaruteqartussaatitaaneq pillugu attaveqaqatigiittartut ataatsimiinnissaat qulakkeerniarlugu.

Sunniutissaa: Meeraq pillugu suleqatigiinnikkut sulinermi atugassarissaarnissap qulakkeerneqarnera.

Akisussaaffik: Sulisoq meeqqap atugarissaannginneranik takunnittoq

Ilinniartitaanermut Aqutsisoqarfik (Meeqqerivitsialak) kommunit suleqatigalugit paaqqinnittarfinni atugarissaarnissamut tunngatillugu ineriartortitsissapput


Meeqqat ikaarsaariarneranni (meeraaqqerivimmit meeqqerivimmut, meeqqerivimmit atuarfimmut) paasissutissanik nalunaarsuineq tunniussinerlu.

Kommunit IT-mi nalunaarsuivinnik pisariaqartitsineranni inuit pillugit inatsit malinneqassaaq: Meeqqat mappii Paasiniaanermi atortut (UBUS 3, UBUS 5,),kiisalu ineriartornermik allaaserinninnerit alla,

assersuutigalugu RABU, TRAS allallu. Ulluinnarni sammisaqartitsisarnik paasissutissanik angajoqqaanut paasissutissiisarneq

attaveqartarnerlu Meeqqat takkuttarnerannik nalunaarsuineq

Sulisut pillugit elektorniskinngorlugu paasissutissanik elektroniskinngorlugu nalunaarsuineq tunniussisarnerlu

Kommunit IT-mi nalunaarsuivinnik pisariaqartitsineranni inuit pillugit inatsit malinneqassaaq: Piffissamik suliffissamik pilersaarusiorneq Sulisut takkuttarnerannik nalunaarsuineq, sulisullu takkuffitik soraarfitsillu

takusinnaassavaat Piffissanik suliffiusunik aqutsisumiit akissarsialerifimmut nalunaaruteqartarneq

8

Sulisut nuna tamakkerlugu suliniuteqarfinnik attaveqaqatigiittarnerat.

Ininut/sulisunut tamanut qarasaasiat Meeqqeriviit tamarmik meeqqanut qarasaasiaqassapput

IT, digitaliseriinermut periusissiaq nuna tamakkerlugu suliaqarfinni tamani atuisarneq Tassunga ilanngullugu IT-mik atuisarnermik pikkorissarnerit Akissarsianik nalunaarsuiffiit il.il. Perosaanermi suliniutit

Qitiutitaq 5: Periusissiamik iliuusissatullu pilersaarummik naliliineq, malitseqartitsineq naleqqussaanerlu

Periusissiaq piffissap ingerlanerani aaqqinneqartassaaq. Periusissiaq Il inniarti taanermut Aqutsisoqarfimmeerpoq. Naalakkersuisut,

Ilinniartitaanermut Aqutsisoqarfiup suliaqarfiilluunniit suliamut attuumassuteqartutnalilersuineq aallartissavaat, tassaasinnaavoq pulaarneq, apersuineq, apeqqutinikimmersuisitsilluni misissuinerit il.il.

Ukioq allortarlugu nalilersuisoqartassaaq. Ilinniartitaanermut Aqutsisoqarfimmit kommunit suleqatigalugit Periusissiamik

AAQQIISSAAQ Periusissimaik ataavartumik nalilersuisrneq (qammatit pingasukkaarlugit, ukiup

affakkaarlulugu ukiulluunniit tamaasa.). Periussiamik suliaqarnermi peqataasarnissaq, aalajangeeqataasarnissaq kissaatigineqarpoq

(suleqatigiissitaliaq ataaseq). Ataavartumik naliliisoqartassaaq suliniuteqarfinnik assigiinngitsunik suliaqartussanik suleqatigiissitalianik pilersinneqassaaq. Sumiiffinnut tunngatitanik suliniuteqartoqartoqassaaq (sumiiffinni), assigiinngisitaartut

sumiffinnullu naleqqussakkat.

Periusissiami sammisat tallimaapput. Suleqatigiissitaliami nalilersuinermi oqallinnermilu immikkoortut taakku sammineqarnissaat amigaatigineqarput. Sammisani immikkoortut taakku tassaasariaqarput:

Inatsisit:

Inatsimmik nr. 16, 3. december 2012-imeersumik nutarterineq, tassani immikkoortut allanngortinneqassapput, aaqqiivigineqassapput.

Atorfillit meeraasa allatsittarnerat pillugu inatsisiliortoqassaaq, taamaalilluta inatsit malissinnaaniassagatsigu.

9

Inatsimmi immikkoortut arlallit suli piviusunngortinneqarnikuunngillat, taakku meeqqat suliatualinngitsut pillugit suliaqarnermi aamma piviusunngortinneqarniassammata.

Ilisimatusarneq:

Perorsaanermik ilisimatusarneq ( assersuutigalugu periutsimik ineriartornermillu) Nunaqarfinni ulluunerani neqeroorutit allaanerusut (tassani eqqarsaatigineqarput meeqqat

angerlarsimaffimmi paarineqartartut atualernissamullu piareersartarnerat)

Meeqqeriviit:

Meeqqeriviit nutaat. Paaqqinnittarfeqariaaseq): Aalajangersimasunik sammisaqartunik paaqqinnittarfeqartariaqarpoq, soorlu timersorneq, pinngortitaq, silami meeqqeriviit.

Paaqqinnittarfinni pitsaassuseq qaffassarneqassaaq. Meeqqat inuuneranni pitsaassuseq, pitsanngorsarniarlugu, ilinniarsimassuseq qaffatsinniarlugu sulisullu naammassisaqarsinnaassusiat annertusarniarlugu nunatsinni ulluunerani paaqqinnittarfinni perorsaanermi sulisut naammattut, tamannalu aningaasaqarnikkut namminiilernissamut aqqutissiuissaaq. Naammattunik sulisoqassaaq, aamma napparsimasoqarnerani.

Ikaarsaariarnerit:

Ikaarsaariarnerit assigiiaarnerusut (meeraaqqeriviit – meeqqeriviit - atuarfik)

Misissuinerit:

Ilimagineqarpoq sulisut perorsaanermi sammisaqartitsisassasut (assersuutigalugu Tunngaviitaallaavigalugit). Sulisut taarseraanerujussuisa tamanna ajornakusoortippaa. Paaqqinnittarfinni sulisut sooq taamatut taarseraatsigisarnersut misissuisoqassaaq.

Suli atualinngitsut pillugit nalunaarusiami misissuinermi 118-it kisimik apersorneqarput, sinneri aamma apersorneqassapput.

Kommuneqarfik Sermersuumi immikkoortuni aqutsisoqarnerup (paaqqinnittarfinni marlunniaqutsisoq ataaseq) qanoq kinguneqarnera misissorneqassaaq.

Tunngavinnik atuineq, suliaq sumut killippa? Perorsaasut ilinniarsimasut sooq ulluunerani paaqqinnittarfinni sulisannginnerat

misissorneqassaaq. Meeqqarivitsialammik ILA-p nalilersuinera. Perorsaanermi sakkut assigiinngitsut nalilersorneqassapput.

Suliamik ingerlatsinermik tanngassimaarunninneq:

Suli atualinngitsuni sulisut tv-kkut allatigullu iliuuseqarnikkut erseqqarissisinnarneqassapput, tassa sulinerit meeqqat ineriartornerisa sinneranut pingaaruteqartorujussuummat. Suliat taamaalillutik sulinernik tanngassimaarutigisinnaavaat.Perorsaasut piumassusseqalersinniarlugit oqaluttuatsialaat amigaatigineqarput (assersuutigalugu Ummannami Børnehjemmi).

Nuna tamakkerlugu, kommunini paaqqinnittarfeqarnermilu erseqqarissumik takorluugaliortoqassaaq iliuusissatullu pilersaarusiortoqassalluni:

Takorluukkat anguniakkallu pingaarnerit erseqqarissut, tamassuma kingorna iliuusissatut pilersaarusiortoqassaaq.

Ilinniagaqarneq ilinniaqqinnerlu:

10

Perorsaanermik ilinniarnermik (PI.SPS) nutarnerineq (kalaallisut oqaasillit + marlunnik oqaasillit, ilinniarnermik aallartitsinissamut piumasaqaatit Ilinniarfissuarmi piumasaqaatit assigissavaat).

Pikkorissarnernik ilinniaqqinnernillu naalakkersuisoqarfiit akornanni ataqatigiissaarisoqasaaq, tassani immikkut ilisimassallit assersuutigalugu init malugisaqarfiusartut pillugit ilinniartitsissapput kiisalu pikkorissarnerit imarisassaannut piumasaqaatit piviusunngortinneqassallutik paaqqinnittarfinnilu namminerni utertilluni nalunaaruteqartoqartassaaq nangitseqqiisoqartassalluni (ilitsersuineq).

Kommunini tamani ilisimasaqarfeqassaaq siunnersuisoqarfeqassallunilu. Meeqqanik suli atualinngitsunik suliaqarnermi ilitsersuisartut amerlanerit.

Nakkutilliineq:

“§ 4. Meeqqanut suli atualinngitsunut perorsaanikkut inerikkiartuutaasumik ulluunerani neqeroorutit Naalakkersuisut qullersaasutut nakkutigissavaat.Imm. 2. Naalakkersuisut makku isumagissavaat:1) Suli atualinnginnermut tunngasut iluanni perorsaanikkut-tarnip pissusaasigut ilisimatusarneq.”

Nunanik allanik suleqateqarneq

Nunanut allanut annertunerusumik ineriartortitsinermik suleqateqartoqssaaq ilisimasanillu paarlaasseqatigiittoqartassalluni (Island, Savalimmiut, Norge, Saamit, Canada).

Akissarsiat:

Inatsisit aqqutigalugit akissarsiat pitsanngortinneqassapput, taamaalilluni atorfik pilerinarnerunngortinneqassalluni.

Sulinermi atisanut aningaasanik immikkoortitsisoqassaaq, assersuutigalugu sulisunut ikiuunnerani atisat.

Perorsaanermi siunnersortit:

Amerlanerusunik perorsaanermi siunnersorteqalernissaa kissaatigineqarpoq, immaqa siunnersortimut ataatsimut meeqqeriviit amerlassusaat aalajangersimasut.

11

Meeqqerivinnik misissuineq: Isumasioqatigiinnerup kingorna ilassut

Januar 2018

Nam. Oqartussat

Namminersorlutik Oqartussat

2 Kortlægning af førskoleområdet

PERORSAASUTUT ILINNIARNERUP ILINNIARNERNILLU TAASSUMA ASSIGISAANIK

TOQQAASARNERIT PILLUGIT MALITSIGISAASUMIK OQAASEQAAT 3

IMAA



Perorsaasutut ilinniarnermik toqqaasarneq pillugu malitsigisaasumik oqaaseqaat

Apeqqutigineqakkajuttartoq tassaavoq: ’ilinniagassamik toqqaasarnerit pillugit sunik

ilisimasaqarpugut?’ Apeqqut tamanna Epinionip nalunaarutaa 16. aamma 17. januaari 2018-imi

oqallisigineqarmat aamma qaqinneqarpoq.

Ilinniagassamik toqqaanissamut ungasissutsip pissutsillu allat qanoq sunniuteqartarneri 2014-imi

paasissutissat annertuut ilisimatuut Naatsorsueqqissaartarfimmut atassuteqarnerat aqqutigalugu

pissarsiarineqarsinnaasut tunngavigalugit misissorneqarput.

Misissuinerit taakku ima inernilerneqarput:

Ilinniarfinnut qanoq ungasitsiginera inuusuttut ilinniaqqinniarnerannut annertunerusumik

killilersuinngilaq. Ilinniarfinnut ungasissuseq inuusuttut ilinniarfinnik sorlernik toqqaasarnerannut

sunniuteqarneruvoq. Tassami statistikkikkut misissuinerit takutippaat tunngaviusumik

ilinniagaqarnissaq pinerunagu piareersarfiusumik ilinniarfissaq qanittumiittoq

toqqarneqarumanerusartoq. Taamatuttaaq statistikkikkut naatsorsuinertigut erserpoq,

qaffasinnerusumik akademiskiusumillu ilinniarnissaq toqqarumaneqarnerusoq ilinniarfissaq

taamaattoq qanittumiippat (Nuummi), inuussutissarsiutigalugu ingerlaqqiffiusumik

ilinniagaqarnissaminngarniit.

Suiaassuseq inuusuttut ilinniagaqalerusuttarnerannut ilinniagaqalerusuttannginnerannulluunniit

sunniuteqarneq ajorpoq, kisianni suiaassuseq ilinniagaqaqqinniarluni aamma sunik ilinnialernissamik

toqqagaqartarnernut sunniuteqartarpoq. Soorlu angutit arnaninngarnit ilinniakkanut

ingerlariaqqiffiusunut qinnuteqannginnerusarput. Taamatuttaaq arnat ilinnialernissamut

piareersarfinnut qinnuteqarumanerusarput tunngaviusumik ilinniakkanut

qinnuteqannginnerusarlutik. Akerlianik angutit ilinniarnernit sivikinnerusuniit qaffasinnerusumik

akademiskiusumillu ilinniarfinnut qinnuteqakkajunnerusarput. Tamanna inuusuttut

eqqarsarsinnaanikkut piginnaasaat (karakteeriliinikkut uuttortarneqartartut) ilinniakkanillu

toqqaasarnerup nassuiarneqartarnera eqqarsaatigingaanni malunniuttarpoq.

Taamaammat inuusuttut anaanaqarpata qaffasinnerusumik ilinniagaqartumik, taava

qaffasinnerusumik ilinniagaqarnissamik qinnuteqarnissaat ilimanarneruvoq, aamma inuusuttut

eqqarsarsinnaanikkut piginnaasaat eqqarsaatigingaanni. Tamatumunnga aamma inuusuttut atugaat,

soorlu qinnuteqarnerminni ukiui aamma qitornaqarnerat, ingerlaqqiffiusumik

ilinniagaqartarnerannut sunniuteqartarneri ilannguttariaqarput.

Eqqarsarsinnaanikkut piginnaasat (atuarfimmi karakteeriliinikkut uuttortarneqartut)

inuusuttunngorluni ilinniagaqalernissamut qinnuteqartarnermut pitsaasumik sunniuteqartarput,

soorlulu piginnaasat sunik ilinniagaqalernissamik toqqaanermut annertuumik sunniuteqartartut.



Ilinniagaqalernissamut toqqaasarneq eqqarsaatigalugu inuusuttut 10. klassimiittut 3.g-miittunut

sanilliullugit inunnit eqqaminniittunit sunnertisimaneqarnerusarput. Inuusuttunut taakkununnga

marlunnut angajoqqaat sunniuteqarnerpaasarput. Taakkua saniatigut siunnersuisartut inuusuttunut

10. klassimiittunut annertuumik sunniuteqartarput, 3.g-milu ilinniartunut ikinngutit annertuumik

sunniuteqartarlutik. 10. klassimi inuusuttut siunnersuisuminnit 3.g-milu ilinniagaqartut

ikinngutiminnit taperserneqarsimasut aamma tassaapput ilinniagaqalerumallutik

nuukkumanerusartut, ilinniartoqataannut allanut amerlanernut sanilliukkaanni.

Inuusuttut amerlanerpaat ilinniakkanut taakkualuunniit tusaamaneqarnerannut

isumaliuteqanngillat, ilinniagassamik toqqaasarnerannut sunniuteqartartunik.

Kalaallit Nunaanni inuusuttut akornanni pissutsit eqqarsaatigineqarsinnaasut assigiinngitsut sisamat

ilinniagaqalernissamut suliffiqalernissamullu soqutiginnilersitsisartut oqaatigineqarsinnaapput.

Pissutsit taakkua tassaapput suliffeqarnissamik eqqarsaateqarneq, ilinniagaqarneq, ulluinnarni

atukkat imaluunniit pissanganartorsiorneq. Tassunga tunngatillugu oqaatigineqarsinnaavoq,

ataatsimut isigissangaanni inuusuttut 10. klassimi atuartut 3.g-mi ilinniartunit annertunerusumik

ilinniagaqalernissartik suliffeqalernissartillu eqqarsaatigingaangamikku pissutsit ataasiakkaat

taaneqartut tamaasa pissanganartuutittarmatigit. Tassunga aamma ilanngullugu

oqaatigisariaqarpoq, inuusuttut ilinniagaqalernissamik suliffimmilu iluatsinnissamik annertuumik

soqutigisaqartut ilinniagaqalernissartik anguniarlugu nuukkumanerusartut. Tamanna pingaartumik

3.g-mi ilinniartunut atuuppoq.

Qinnuteqartartut assigiinngitsut sisamat ukua tassaapput:

1) Suliffeqarnissamik siunertaqartut, taannalu angujumallugu ilinniagaqarumasut.

Inuusuttut taakkua suliffeqalernissartik annertuumik anguniagaraat. Ilinniagaqarneq sakkuuvoq

anguniakkamullu aqqutaalluni; suliffik aalajangersimasoq iluatsilluarfiusorlu.

2) Ilinniakkamik angusaqarusuttut.

Inuusuttut taakkua ilinniagaqarnissartik pinerusarpaat; ilinniarneq soqutiginartuussaaq inuttullu

ineriartuutaassalluni.

3) Ilinniakkamik suliffeqarnermut tunngatitsisut, namminersornermik pitsaasumillu

akissarsiornermik kinguneqartumik.

Inuusuttut taakkua pingaartippaat ilinniagaq suliffeqarnermut tunngasuussasoq, pingaaruteqarporlu

ilinniagaq assersuutigalugu pinngortitami ingerlanneqassasoq, aammalu ilinniarnermi assaat

atorneqassasut. Tamatumunnga peqatigitillugu inuusuttut taakkua namminersulernissartik

kissaatigikkajuppaat, ilaatigullu eqqarsaatigisarlugu ilinniagartik sivisoorsuunngikkaluartoq

siunissami suliffigilerumaagartik pitsaasumik akissarsiaqarfiulissasoq.



4) Ilinniakkamik suliffimmillu pissanganartoqartitsisut

Immikkoortoq 3-mut sanilliullugu uani akissarsiat pingaarnerutinneqanngillat. Inuusuttut

ilinniarnerminni suliffimmilu pissanganartorsiornissartik annertuumik kissaatigisarpaat, suliffimmilu

pissanganartorsiornissaq pitsaasunik akissarsiaqarnissaminniit annerutittarlugu.

Suliffimmut ilinniagaqarnermullu isummat assigiinngitsut amerlasuujupput pingaarutillit.

Assigiinngissutsit ilaat ersertartoq tassaavoq, ilinniarumasaq qanilliumallugu nuukkusussuseqarneq.

Tamatumunnga tunngatillugu naatsorsuutigineqarsinnaavoq, ilinniarfimmut ungasissuseq inunnut

ilinniagaqarnissamik suliffeqalernissamillu annertuumik soqutigisaqartunut

pingaaruteqannginnerusoq, soqutigisat taakkua allanit tamanit ilinniagaqalerumalersitsisarmata.

Taakkununnga ilinnialerfissamut ungasissuseq pingaaruteqannginneruvoq, inuusuttummi

ilinniagaqalerusuttut suliffimmilu iluatsikkusuttut sakkortuumik kajumissuseqarlutillu

soqutiginnittarmata. Eqqarsaatit taakkua nutaamik imaattumik eqqarsalersitsipput:

aalajangersimasumik ilinniagaqalerumalluni nuuttariaqarneq inunnut ilinniagaqarnissamik

suliffimmilu siuariartornissamik sakkortuumik kissaatilinnut pingaaruteqannginneruvoq.

Ilinniagassamik toqqaasarnernik misissuineq ataatsimut isigalugu sunamita oqaatigisinnaavarput,

SPS-imi ilinniarfiit ilinniartoqarnerulernissaat eqqarsaatigissagaanni?

Perorsaasunngorniarluni ilinniarnermut qinnuteqartartut pissutsit sisamat siuliani taaneqartut

aamma tamaasa pissuserivaat: Ilinniagaqarnissamik eqqarsaateqartut, suliffeqarnissamik

eqqarsaateqartut, ulluinnarni atukkanik eqqarsarteqartut aamma pissanganartunik ujarlersut.

Akissarsiat qaffasinngimmata pissanganartunik ujarlernissaq suliffillu inuttaminut annertuumik

isumalik pingaarnerpaatut tikkuarneqarsinnaapput.

Illua-tungaani SPS-imi ilinniarnissamut soorunami arlaqarsinnaasunik akimmiffissaqarpoq. Kisianni

aamma ilinnialerusullutik qinnuteqartut amerlanerunisaannut periarfissat annertuujupput.

Najugaqarfinni perorsaasutut ilinniarneq tassunga ilanngukkaanni kisitsit 50 angujuminaassinnaasoq

isumasioqatigiinnermilu ukiumut ilinniagaqarlutik naammassisartut amerlassusissaattut

anguniagaasinnaasutut taaneqartoq anguneqarsinnaassaaq, siunissami amigaateqalernissaq

pinngitsoortikkumagaanni Epinionillu siunissami naammattunik sulisoqarnissamik naatsorsugai

takorluugaalu angussagaanni.

Ilinniarfinnut ingerlaqqiffiusunut qinnuteqartartut tamakkerlutik ukiumut 300-juusartut,

taakkunanngalu kalaallit 150-it missaat inuussutissarsiutigalugu bacheloritut ilinnialersartut

eqqarsaatigingaanni, suli amerlanerunissaannut periarfissaqarpoq. Siuliani taaneqartutut

ilitsersuineq annertunerusoq aqqutaasinnaavoq aamma perorsaasunngorniartutut qinnuteqartartut

inuusunnerit akornanni pingaartumik anaanat eqqarsaatigingaanni, taakkua annertunerusumik

sunnerniarneqarsinnaapput. Perorsaasutut ilinniarnissamut soqutiginninneq



annertusarneqarsinnaavoq aammalu suliffiup inummut namminermut isumaqarluni annertuumik

pissarsissutaasarnera erseqqissarneqarsinnaavoq, soorlu Epinionip misissuinerani nutaami

ersersinneqartoq.

Documents

Ulluunerani neqeroorutini sulisut pillugit Naalakkersuisut .../media/Nanoq/Files/Attached Files... · 2 Siulequt Ulluunerani neqeroorutini sulisut pillugit Naalakkersuisut periusissiaat