Tulevaisuuden teknologiat 26.11.2011

SCG Finland Oy

Tulevaisuuden IT-‐palvelut ja teknologiat

26.11.2011

© SCG Finland Oy | LinnoitusAe 4B | 02650 Espoo | 2276326-‐0 | www.scg-‐finland.com

Powered by

Ohjelma •  Historia, nykypäivä ja tulevaisuus

–  Miten teknologia on kehiUynyt –  Toimintaympäristön kehiUyminen –  Lähiajan trendit

•  Uudet teknologiat innovaaAoiden lähteenä –  Tiedonhallinta ja Aedolla johtaminen –  Pilvi –  Mobiili –  PaikkaAedon hyödyntäminen –  Sosiaalinen media –  Tietoturva

•  Yhteenveto ja keskustelu

Historia, nykypäivä, tulevaisuus

Teknologian kehiUyminen Toimintaympäristön kehiUyminen

Lähiajan trendit

Teknologian kehiUyminen •  Alussa InformaaAoteknologia oli helppo määritellä ja

kontrolloida

•  Kaikki oli yhdessä huoneessa, kunnes pirstaloituva teknologia alkoi sotkea täydellistä ja halliUua maailmaa – aloimme meneUää kontrollia

Henkilökohtainen Aetokone

Lähiverkko

Kaupallinen internet

Julkinen internet

KanneUava laiUeet

Älypuhelimet

Pilvipalvelut – Sosiaalinen media

•  Pilvipalvelut valtaväylälle 2005. Missä palvelut nyt?

•  KäyUäjät kontrolloivat dataa… ja mitä palveluita käytetään.

•  Ymmärtääkö IT tämän vaikutukset? Ymmärrämmekö itse?

Missä olemme nyt? •  2 miljardia internet-‐

käyUäjää •  2.9 miljardia email -‐

osoiteUa •  107 biljoonaa emailia

vuodessa •  90 miljoonaa .com

osoiteUa rekisteröity •  255 miljoonaa webbisivua •  02/2011 IPv4 osoiUeet

loppuivat

Tulevan ennuste

•  Yksi viidestä avioliitosta saa alkunsa verkossa •  > 100 miljoonaa LinkedIn –käyUäjää •  > 300 miljoonaa TwiUer-‐käyUäjää •  > 700 miljoonaa Facebook-‐käyUäjää =10% maailman väkiluvusta

Sosiaalinen media ja IT? •  Facebook ei ole asiantunAjalle enää pelkkä webbisivu

•  Se on kehitys-‐ ja markkinoinAalusta •  Goldman-‐Sachs on arvioinut Facebookin 50 Mdr dollarin arvoiseksi

•  Useimmat IT johtajat ajaUelevat edelleen eUä asiat ovat kontrolloitavissa. Pää pensaassa?

•  Facebookkia pidetään työajan haaskauksena –  Let’s blog it! Let’s ingore it!

Entäpä käyUäjät?

•  Henkilöstö ei tee yhteistyötä IT johdon kanssa liiUyen sosiaaliseen mediaan. – Miksi heidän pitäisi?

•  He eivät –  tarvitse IT:n lupaa –  tarvitse uuUa teknologiaa –  tarvitse IT:n tukea –  ajaUele eUä IT olisi keUerä

•  Ei siis ihme miksi IT on ulkona sosiaalisen median loopista

Toivossa on hyvä elää

•  Fortune Global 100 yhAöistä – 65% omistaa TwiUer-‐Alin – 54% omistaa Facebook fanisivut – 50% on YouTube videokanava käytössä – 33% on yhAön Blogi käytössä

Tiedämmekö edelleenkään mihin maailma on menossa?

•  ”Kaikki mikä voidaan keksiä on jo keksiUy” – Charles H. Duell, Commissioner U.S. Patent Office, 1899

•  Ei ole yhtään syytä miksi ihmiset haluaisivat Aetokoneen koAinsa – Ken Olsson, President, Chairman & Founder of DEC, 1975

Muutamia lähiajan kehitysaskelia

•  Enää ei tarvitse hakea – Vuoden 2011 loppuun mennessä älypuhelimissa on NFC (Near Field CommunicaAon)

– Pian voit ohjata puhelimilla kaasupumppuja, myynAautomaaUeja, lähikauppoja

– SupermarkeAssa kupongit ilmestyvät kännykkääsi kävellessäsi pitkin käytäviä

•  UuAset, tuoUeet ja palvelut löytävät sinut!

MuUa mikä olikaan IT:n rooli kaikessa?

•  IT on sidoksissa kaikkeen (liike+toiminta)

•  IT on korvaamaton voimavara (”ohjaustehosAn”)

•  IT ei ole mikään lyhyt välähdys tulevaisuudesta

•  IT nähdään nyt riskinä

•  IT:n suurin haaste on se, eUä liiketoiminta alkaa vaaAmaan siltä todellista liiketoiminnallista lisäarvoa

2010 •  Uuden sovelluskehityksen suhteellinen osuus on pudonnut IT

budjeAssa 50%:sta 20%:iin. •  Jatkuvien palveluiden toimiUamisen kustannukset ovat

tuplaantuneet 35%sta 70%:iin •  KuluUaminen ihmisiin näyUäisi olevan ”villakoiran ydin” •  IT projekAt ovat epäonnistuneet 65%:sesA viimeisimmän

vuosikymmenen aikana.

InnovaaAon merkitys

AuUavatko viitekehykset?

•  Tällä hetkellä yli 2 miljoonaa ihmistä on viitekehyksiin serAfioituja ITSM ammaslaisia

•  Siitä huolimaUa 70-‐80% ITSM käyUöönoUohankkeista epäonnistuu

Muutosvastarinta

•  Viitekehykset eivät ole rikki. •  MerkiUävässä asemassa ovatkin ASENNE, KÄYTTÄYTYMINEN ja KULTTURI (ABC@work)

•  Muutoksen keskipisteessä IHMINEN, ei tekniikka

Mitä seuraavaksi?

•  Pilvipalvelut? –  2012: liiketoiminnasta 20% ei enää omista IT-‐omaisuuUa (Gartner)

–  2014: organisaaAoista 90% tukee yhAön järjestelmien käyUöä henkilökohtaisilla laiUeilla (Gartner)

•  Green IT? –  2012: PC-‐laiUeiden kasvihuonepäästöistä syntyy 60% ennen ensimmäistä käyUökertaa

–  LaiUeiden valmistaminen Aasiassa voi olla taloudellista muUa ei ympäristöystävällistä.

Mobile

•  Vuonna 2013-‐2014 (Gartner – F-‐Secure) –  Puhelimet ovat oUaneet kärkipaikan käytetyimpänä internet-‐laiUeena

–  80% liiketoiminnasta tukee henkilöstön tablet -‐käyUöä

Pink Elephant ennustaa: •  2012

–  KanneUavien Aetokoneiden hyötykäyUö laskee –  Tablesen käyUö yleistyy –  Pilvipalvelut ovat kehityksen valtavirrassa

•  2013 –  IT:stä tulee IS (InformaAon Technology -‐> InformaAon Services) –  IT pakotetaan osoiUamaan liiketoiminnallinen lisäarvo palveluidensa

kauUa •  2014

–  Sosiaalisen median välineistä tulee käytetyin IT palveluhallinnan tukiteknologia

•  2015 –  CIO = Chief InnovaAon Officer –  Service Deskin rooli vähenee, Self Helpin & Portaalien käyUö yleistyy

Maailma muuUuu

•  Oletko sinä valmis?

Uudet teknologiat innovaaAon lähteenä

Tiedolla johtaminen

Tiedon hallinta ja Aedolla johtaminen

•  Liiketoiminnan kellotaajuus ja moniuloUeisuus kasvaa –  Enää ei riitä eUä päätöksiä tehdään kerran kuukaudessa katsomalla peruutuspeiliin ja tekemällä päätöksiä mutu-‐tuntumalla.

–  Vanhan liiton organisaaAot putoavat kyydistä •  Päätöksenteon tulisi perustua kokonaisvaltaiseen ja liiketoiminnan tulkitsemaan Alannekuvaan

•  Tosiasioiden tulisi olla luoteUavia •  Päätöksiä pitää pystyä tekemään jokaisella organisaaAon tasolla (Aedon saatavuus)

•  Tiedolla johtamisella yrityksen Aeto, osaaminen ja aineeton varallisuus muutetaan taloudelliseksi arvoksi

Tiedolla johtamisen tavoiUeita

•  Ymmärtää toimintaa ja toimintaympäristöä •  Muodostaa pohja paremmalle päätöksenteolle

•  Määritellä miUarit ja keskiUyä keskeisiin menestystekijöihin

•  Virtaviivaistaa johtamista jakamalla Aetoa tehokkaasA

Tiedon hyödyntämisen haasteita

•  Toimintaa raportoidaan vain operaAivisia asioita •  Järjestelmiä ei hyödynnetä riiUävän laajasA •  InformaaAoon ei luoteta •  Pirstaleinen Aeto on pullonkaula kehiUämiselle ja

informaaAon kokonaiskuvan muodostamiselle

Manufacturing

Business Analytics

CRM

Cost planning and control

Human Resource

Management Supply Chain Management

Financial Management

Mikä Aeto on tärkeää?

Keskeisiä kysymyksiä

•  Miten seuraamme strategian toteutumista ja kehiUymistä?

•  Mitä Aetoa tarvitsemme keskeisten päätösten tekoon?

•  Miten ennakoimme tulevaa? •  Mitkä ovat keskeiset miUarit? •  Miten seuraamme suorituskykyä ja opAmoimme toimintaa?

Miten voimme helpoUaa Aedon hyödyntämistä?

•  Työkalujen helppokäyUöisyys avainasemassa •  KäyUäjäkohtaisen Aedon tarjoaminen (roolit vs. informaaAo) •  KäyUöliiUymän selkeys, visuaalisuus ja sovelluksen toiminnallinen rakenne korostuvat

•  PaikkaAedon hyödyntäminen visualisoinnissa

•  LiiketoimintaAeto sähköiselle työpöydälle •  Tiedon jakaminen yhdestä lähteestä kaikille käyUäjille tarpeen mukaan

•  PäätelaiteriippumaUomat järjestelmät •  KollaboraaAo ja työryhmätoiminnot

•  Keskustelu, kommentoinA, akAviteesen kiinnitys ja seuranta

Tiedon laadun ongelmat •  Liiketoiminta on muuUunut

–  Fyysinen pääoma -‐> finanssipääoma -‐> Aetopääoma •  Hyväkään järjestelmä ei pysty taikomaan huonolaatuisesta Aedosta

hyviä raporUeja •  Tiedon huonolla laadulla on merkiUävä negaAivinen vaikutus

liiketoiminnan kokonaistehokkuuteen –  Vääriä päätöksiä –  LuoUamuspula informaaAoon –  Turhautuminen kaikilla toiminnan tasoilla

•  Huolehdi Aedoista kuin rahoistasi, ne ovat rahan arvoisia! –  SuunniUelu ja päätöksenteko perustuu faktoihin –  Vähemmän prosessivirheitä ja riskejä –  Vähemmän Aedon kokoamiseen ja tarkistamiseen kuluvaa aikaa ja

energiaa

Tiedolla johtamisen strategia •  PriorisoinA ja ohjaus

–  Työnjako, vastuut, toimintamallit –  Tiedolla johtamisen kehiUäminen yhteen paikkaan (business intelligence competence center)

•  TavoiteAla ja Aetoarkkitehtuuri –  Yritysarkkitehtuuri avuksi (liiketoiminta, sovellukset, data, teknologia)

–  Samoja asioita ei ylläpidetä moneen kertaan (master data management)

–  Tieto käyteUävissä ja yhdisteUävissä – Osaamisen hallinta tehokasta

Toimenpiteet •  Määritä mikä Aeto on tärkeää

–  Strategia ja roadmap liiketoimintaAedon hallinnalla –  Tietoarkkitehtuuri, Aedon elinkaari ja sen omistajuus –  Toimintamalli (governance) –  Eroon siiloista

•  Madalla informaaAon käyUökynnystä –  Sähköiset työpöydät, kojelaudat miUareineen –  KollaboraaAoratkaisut –  PäätelaiteriippumaUomat (mobiili)ratkaisut

•  Huolehdi Aedon laadusta –  NykyAla (tunnusta tosiasiat) –  TavoiteAla (muista kommunikoida merkitys koko organisaaAolle) –  KehiUämiskohteet (osallista henkilöstö kehitystyöhön)

Kokonaisuuden osat •  Business Intelligence (BI)

–  BI-‐toiminnot ja työkalut –  Tiedon integroinA, jalostus, AetovarastoinA –  ERP, operaAiviset järjestelmät

•  Enterprise Content Managment (ECM) –  AsiankäsiUelyn sovellukset –  Dokumensen hallinta –  ArkistoinA ja pitkäaikaissäilytys

•  OperaAiviset järjestelmät –  Liiketoimintasovellukset –  IntegraaAot –  OperaAiviset järjestelmät, ERP, MES, …

•  LocaAon Intelligence

TavoiteAla


Pilvipalvelut

CIO:n tulevaisuuden agenda

Cloud -‐ Pilvipalvelut •  “A model for enabling convenient, on-‐demand network access to a shared pool of

configurable compuAng resources (e.g., networks, servers, storage, applicaAons, and services) that can be rapidly provisioned and released with minimal management effort or service provider interacAon. This cloud model promotes availability and is composed of five essenAal characterisAcs, three service models, and four deployment models”

•  The consumer does not manage or control

Characteris,cs

On-‐demand self service Broad Network access Resource pooling Rapid elasAcity Measured service

Service Models

SaaS

Soxware as a Service PaaS

Playorm as a Service IaaS

Infrastructure as a service

Deployment Models

Private cloud

Community cloud Public cloud Hybrid cloud

CharacterisAcs •  On-‐demand self-‐service. A consumer can unilaterally provision compuAng capabiliAes, such as server Ame and

network storage, as needed automaAcally without requiring human interacAon with each service provider. •  Broad network access. CapabiliAes are available over the network and accessed through standard mechanisms

that promote use by heterogeneous thin or thick client playorms (e.g., mobile phones, tablets, laptops, and workstaAons).

•  Resource pooling. The provider’s compuAng resources are pooled to serve mulAple consumers using a mulA-‐tenant model, with different physical and virtual resources dynamically assigned and reassigned according to consumer demand. There is a sense of locaAon independence in that the customer generally has no control or knowledge over the exact locaAon of the provided resources but may be able to specify locaAon at a higher level of abstracAon (e.g., country, state, or datacenter). Examples of resources include storage, processing, memory, and network bandwidth.

•  Rapid elasAcity. CapabiliAes can be elasAcally provisioned and released, in some cases automaAcally, to scale rapidly outward and inward commensurate with demand. To the consumer, the capabiliAes available for provisioning oxen appear to be unlimited and can be appropriated in any quanAty at any Ame.

•  Measured service. Cloud systems automaAcally control and opAmize resource use by leveraging a metering capability1 at some level of abstracAon appropriate to the type of service (e.g., storage, processing, bandwidth, and acAve user accounts). Resource usage can be monitored, controlled, and reported, providing transparency for both the provider and consumer of the uAlized service.

•  Lähde: NaAonal InsAtute of Standards and Technology, The NIST DefiniAon of Cloud CompuAng (Special PublicaAon 800-‐145)

Service Models •  Soxware as a Service (SaaS). The capability provided to the consumer is to use the provider’s applicaAons running

on a cloud infrastructure2. The applicaAons are accessible from various client devices through either a thin client interface, such as a web browser (e.g., web-‐based email), or a program interface. The consumer does not manage or control the underlying cloud infrastructure including network, servers, operaAng systems, storage, or even individual applicaAon capabiliAes, with the possible excepAon of limited user-‐ specific applicaAon configuraAon sesngs.

•  Playorm as a Service (PaaS). The capability provided to the consumer is to deploy onto the cloud infrastructure consumer-‐created or acquired applicaAons created using programming languages, libraries, services, and tools supported by the provider.3 The consumer does not manage or control the underlying cloud infrastructure including network, servers, operaAng systems, or storage, but has control over the deployed applicaAons and possibly configuraAon sesngs for the applicaAon-‐hosAng environment.

•  Infrastructure as a Service (IaaS). The capability provided to the consumer is to provision processing, storage, networks, and other fundamental compuAng resources where the consumer is able to deploy and run arbitrary soxware, which can include operaAng systems and applicaAons. The consumer does not manage or control the underlying cloud infrastructure but has control over operaAng systems, storage, and deployed applicaAons; and possibly limited control of select networking components (e.g., host firewalls).


Deployment Models •  Private cloud. The cloud infrastructure is provisioned for exclusive use by a single organizaAon comprising mulAple

consumers (e.g., business units). It may be owned, managed, and operated by the organizaAon, a third party, or some combinaAon of them, and it may exist on or off premises.

•  Community cloud. The cloud infrastructure is provisioned for exclusive use by a specific community of consumers from organizaAons that have shared concerns (e.g., mission, security requirements, policy, and compliance consideraAons). It may be owned, managed, and operated by one or more of the organizaAons in the community, a third party, or some combinaAon of them, and it may exist on or off premises.

•  Public cloud. The cloud infrastructure is provisioned for open use by the general public. It may be owned, managed, and operated by a business, academic, or government organizaAon, or some combinaAon of them. It exists on the premises of the cloud provider.

•  Hybrid cloud. The cloud infrastructure is a composiAon of two or more disAnct cloud infrastructures (private, community, or public) that remain unique enAAes, but are bound together by standardized or proprietary technology that enables data and applicaAon portability (e.g., cloud bursAng for load balancing between clouds).


Huomioita pilvipalveluista -‐ sisäisen toiminnan kypsyys -‐

•  Ovatko IT organisaaAot ja ITSM prosessit valmiita pilvipalveluihin? –  51% Ei –  26% Kyllä –  23% Ei osaa sanoa

•  Pystyykö nykyisellä ITSM työkalulla hallitsemaan ja tukemaan pilvipalveluita? –  8% Jo käytössä –  19% Voisi käyUää –  31% Ei voi käyUää –  42% Ei osaa sanoa

Huomioita pilvipalveluista -‐ sisäisen toiminnan kypsyys -‐

•  Onko pilvipalvelustrategia olemassa? –  28% Kyllä yhdellä tai useammalla alueella

•  Tulevaisuuden näkymät pilvipalveluiden käyUönotolle? –  5% suunniUelee käyUöönoUoa 3kk sisällä –  16% lyhyen tähtäimen suunnitelmissa 3-‐6 kk sisällä –  20% suunniUelee käyUöönoUoa >6kk päästä –  32% ei suunniUele käyUöönoUoa

Huomioita pilvipalveluista

Pilvistrategian askelmerkit •  Omaksu ja ota pilvistrategia haltuun •  SuunniUele palvelut liiketoimintaprosesseihin pohjautuen “pää pilvissä”

•  Kiinnitä erityishuomiota liiketoiminnan palvelutasovaaAmuksiin.

•  Ymmärrä Alivelvollisuutesi lakien ja asetusten sekä liiketoiminnan suhteen

•  NeuvoUele palvelutasosopimus liiketoiminnan kanssa •  NeuvoUele toimiUajasopimukset •  Noudata Aukkaa toimiUajapoliAikkaa

VirtualisoinA •  Pilvessä kaikki palvelimet ovat virtuaalisia •  Vuonna 2011 Amazon EC2 –palvelulla on arviotu olevan

käytössä lähes 100 miljoonaa virtuaalipalvelinta. •  Mahdollisuus oUaa käyUöön tuhansia uusia

virtuaalipalvelimia päivässä •  Pienet yritykset käyUävät virtuaalipalveluita jatkuvasA:

–  VMWare or Hyper-‐V for servers; Terminal Server or Citrix for desktops

•  VirtualisoinA on tullut jäädäkseen •  Säästät rahaa, Alaa, ilmastoinAkustannuksia ja sähköä •  Paljon “vihreämpi vaihtoehto” kuin yksiUäiset koneet jossa

hallitset omaa yksityistä palvelua

OUeita maailmalta


Mobiili

Mobiili •  Star-‐Trek Universal Communicator •  Smart Phones, Blackberries •  i-‐Phones; i-‐Pads •  Kasvava joukko Aetotyöläisiä on löytänyt riiUävät toiminnallisuudet mobiililaiUeista ja jäUäneet vakioidut “dinosaurus” -‐kanneUavat koAtoimistolle.

•  Sovellusten ja veppisivujen tulee tarjota päätelaiteriippumaUomaton käyUöympäristö.

•  Gartner 2010 –  “Vuoteen 2013 mennessä puhelimet ovat vallanneet Aetokoneelta paikan käytetyimpänä internet-‐laiUeena”

–  80% liiketoiminnasta tukee henkilöstön tablet –käyUöä

Palveluiden kehiUyminen •  Tällä hetkellä mobiileilla päätelaiUeilla pystytään

–  Hallitsemaan asioita kosketuksella –  Ilmaisemaan itseämme –  Nähdä / skannata –  Käsitellä audiota / videota –  Paikantaa (Locate / Geo / LBS / NFC)

•  Olla jatkuvasA läsnä ympäristömme kanssa

•  Mobiilipalvelut ovat pilvipalveluiden mullistaneet ohella sekä bisnesajaUelun, eUä ansaintamallit –  09/2011 oli Angry Birds peliä ladaUu

yli 350 miljoonaa kertaa –  11/2011 latausten määrä ylis 500 miljoonaa

PaikkaAedon hyödyntäminen •  Aineistot

–  Kunnilla tarkka aineisto kaavasuunniUelun pohjana –  KoordinaaAstot harmonisoidaan EU-‐tasolla -‐> kaikki aineisto soviteUava

•  OperaAivinen paikkaAeto –  Työnohjaus

•  Liiketoiminnan tukipalvelut –  LocaAon Intelligence –  Teemakartat

•  Palvelut loppukäyUäjille –  LBS (lokaaAopalvelut), 3D kuvat, palvelukuvaukset, tunnistus, reiAtys

•  PaikkaAeto mukana monessa –  Toiminnanohjaus, logisAikka, myynA ja markkinoinA, julkisten palveluiden

opAmoinA, omaisuudenhallinta, vakuutukset, sosiaalinen media •  Palautekanava


Sosiaalinen media

Sosiaalinen media •  Tällä hetkellä Facebookissa on yli 758 miljoonaa jäsentä. – Arviotu kasvavan yli 1 miljardin kesään 2012 mennessä

•  Jos Facebook olisi maa, se olisi väkiluvultaan numero 3, Kiinan ja InAan jälkeen. Kuitenkin paljon edellä USA:ta

•  Vuoteen 2013 mennessä Facebook tulee olemaan jäsenmäärältään maailman suurin “maa” –  Ja edelleen Facebook on blokaUu Kiinalaisilta.

Sosiaalisen verkoUumisen historia ja tulevaisuus

Mitä saamme seuraaksi pelätä? •  1950 -‐luvulla johtajat pelkäsivät kylpyhuoneita: henkilöstö tuhlaa tuoUavaa työaikaa.

•  1970 -‐luvulla johtajat pelkäsivät puhelinta: henkilöstö tuhlaa tuoUavaa työaikaa.

•  1980 -‐luvun lopulla johtajat pelkäsivät sähköposAa: henkilöstö tuhlaa tuoUavaa työaikaa.

•  1990 -‐luvulla johtajat pelkäsivät internet-‐yhteyUä: henkilöstö tuhlaa tuoUavaa työaikaa.

•  2000 -‐luvulla johtajat pelkäävät sosiaalista mediaa: henkilöstö tuhlaa tuoUavaa työaikaa.

•  What’s next?


Tietoturva

Tietoturva

•  Vuonna 2015 web on mobiili – 2,5 mrd interneAn käyUäjää – 5 mrd matkapuhelimen käyUäjää

•  Ovatko pilvipalvelut Aeturvapäällikön painajainen? – Pilvipalvelut? – Data? – PäätelaiUeet?

Pilvi vs. Oma IT

Oma IT vs. Pilvi

HuomioonoteUavia seikkoja Tarve, mitä pilvipalveluilla tavoitellaan? •  Kaikkea ei tarvitse viedä pilveen Tietoturva ei siis ole este, muUa ei sitä voi unohtaa •  Älä ohita yhtään viidestä elemenAstä Huolehdi varmuuskopioinnista •  Datan tallennus eri pilveen? Mitä Aetoa pilveen tallennetaan? •  Tiedon salaus Ota kulu(ajaistuminen huomioon, kaiken ei tarvitse olla kuitenkaan villiä. Tasapainon löytäminen kontrollin ja uusien palveluiden suhteen avainasemassa.

PäätelaiUeet ennen ja nyt Ennen: •  Päätelaite on/oli (tyypillisesA) työnantajan omaisuuUa •  LaiUeiden käytön hallinta ja valvonta suhteellisen helppoa •  PäätelaiUeessa käsitellään vain verkon sisällä olevaa Aetoa

Nyt: •  Päätelaite on enAstä useammin

työntekijän omaisuuUa •  Laitekirjon vuoksi niiden käyUö

ja valvonta käyUäjän vastuulla •  PäätelaiUeessa käsitellään Aetoja,

joka voi sijaita missä tahansa

Yhteenveto ja keskustelu

Kiitos!

Tietolähtet •  Gartner •  Pink Elephant 2011

–  hUp://www.youtube.com/watch?v=UsLTqUjZm8Q •  NIST, NaAonal InsAtute of Standards and Technology •  ITSMF vuosikonferenssi 2011

–  Pink Elephant, George Spalding –  F-‐Secure, Harri Ruusinen

•  Affecto Forum 2011 –  Affecto: Pekka Eloholma, Timo Helkiö (BI), Hakim Laukkoski (ECM), –  IBM, Microsox, Oracle, SAP: Tiedolla johtamisen trendipaneeli.

•  Tietoviikon verkkojulkaisut –  www.Aetoviikko.fi

•  KarUakeskus –  Jari Turpeinen ja Sami Masala, haastaUelu paikkaAedon hyödyntämisestä


SCG Finland Oy

Asiakkaan liiketoiminta

IT palvelut

Valmennus Viitekehykset Soveltaminen

käytännössä Onnistunut muutos

Johtaminen KehiUäminen Sparraus


Koulutusporyolio •  ABC@Work •  ICT Frameworks Overview •  Cobit 5 Overview •  Cobit 4.1 Overview •  Cobit 4.1 Foundation •  ISO/IEC 20000 Overview •  ISO/IEC 20000 Foundation •  TOGAF Overview •  Prince2 Overview •  MSP Overview

•  ITIL® v3 Overview •  ITIL® v3 Foundation •  ITIL® v3 Service Strategy (ST) •  ITIL® v3 Service Design (SD) •  ITIL® v3 Service Transition (ST) •  ITIL® v3 Service Operation (SO) •  ITIL® v3 Continual Service Improvement (CSI) •  ITIL® v3 Service Offerings and Agreements (SOA) •  ITIL® v3 Planning Protection and Optimization (PPO) •  ITIL® v3 Release Control and Validation (RCV) •  ITIL® v3 Operational Support and Analysis (OSA) •  ITIL® v3 Managing Across the Lifecycle (MALC)


Asiakkaat


YhteysAedot

Pasi Leh,niemi Managing Director Tel. +358 50 5151773 Email: pasi.lehAniemi@scg-‐finland.com LinkedIn: hUp://fi.linkedin.com/in/pasilehAniemi TwiUer @PasiLehAniemi


Documents

Tulevaisuuden teknologiat 26.11.2011