TOIMEENTULOTUKI-

OHJEET

Tämän ohjeistuksen ylittävät viranhaltijan harkintaa edellyttävät päätökset perheen tai yksilön oikeudesta toimeentulotukeen, käsi-tellään ennen päätöksen tekoa sosiaalityön ryhmäpalaverissa.

Vahvistettu lautakunnassa 16. 2. 2016

2

2

Sisällys

1 OIKEUS TOIMEENTULOTUKEEN JA HAKEMISMENETTELY.................................. 4

2 TOIMEENTULOTUEN MÄÄRÄYTYMINEN LASKELMIEN PERUSTEELLA .............. 5

3 TULOJEN JA VARALLISUUDEN HUOMIOIMINEN TOIMEENTULOTUESSA .......... 6

3.1 Ansio- ja eläketulot ja muut satunnaiset tulot ...................................................................................................... 6

3.2 Jälkikäteen huomioon otettavat tulot .................................................................................................................... 6

3.3 Vähäiset tulot ........................................................................................................................................................... 6

3.4 Veronpalautukset / jäännösverot ........................................................................................................................... 7

3.5 Työttömyysturva ..................................................................................................................................................... 7

3.6 Varat ......................................................................................................................................................................... 7

3.7 Tulojen jaksottaminen ja tuloylijäämän siirtäminen ........................................................................................... 8

3.8 Tulot, joita ei oteta huomioon ................................................................................................................................ 9

4 OPISKELIJAT ............................................................................................................ 10

5 YRITTÄJÄT ................................................................................................................ 12

6 VANGIT ...................................................................................................................... 12

7.PERUSTOIMEENTULOTUEN MENOT .......................................................................... 13

8.1 Alennettu perusosa ................................................................................................................................................... 13

6.2 Muut perusmenot .................................................................................................................................................. 14

6.3 Asumismenot ......................................................................................................................................................... 15

6.4 Poste restante –osoitteessa asuvat ........................................................................................................................ 17

6.5 Vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot ...................................................................................................... 17

6.6 Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut ..................................................................................................... 18

6.7 Silmälasit/ piilolinssit ............................................................................................................................................ 19

6.8 Hammashoito ......................................................................................................................................................... 19

6.9 Fysikaalinen hoito sekä psyko- ja lyhytkestoinen terapia ................................................................................. 20

3

3

6.10 Hedelmättömyyshoito....................................................................................................................................... 20

9 TÄYDENTÄVÄN TOIMEENTULOTUEN MENOT .......................................................... 20

9.1 Huonekalut, kodinkoneet ja alkukalustus .............................................................................................................. 21

9.2 Päivähoitomenot ja iltapäiväkerhon maksut .......................................................................................................... 22

9.3 Lasten luonapito........................................................................................................................................................ 22

9.4 Lasten harrastusmenot ............................................................................................................................................. 23

9.5 Elatusapu ................................................................................................................................................................... 23

9.6 Vuokravakuus ........................................................................................................................................................... 23

9.7 Muuttokustannukset ................................................................................................................................................. 23

9.8 Romanivaatetus......................................................................................................................................................... 24

9.10 Hautauskustannukset ............................................................................................................................................. 24

9.11 Edunvalvontaan liittyvät palkkiot ......................................................................................................................... 24

9.12 Sakot ........................................................................................................................................................................ 25

9.13 Opintolainan korot ja muut opiskelusta aiheutuvat kulut .................................................................................. 25

9.14 Erityisruokavalio .................................................................................................................................................... 25

10 EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI .............................................................................. 25

4

4

1 OIKEUS TOIMEENTULOTUKEEN JA HAKEMISMENETTELY

Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoi-tuksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta välttämätön toimeentulo. Toimeentulotuen tarve arvioidaan yksilö- ja perhekohtaisen elämäntilanteen, taloudellisen ja sosiaalisen tilanteen perusteella. Jokaisella on velvollisuus kykynsä mukaan pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan sekä, siinä laajuudessa kuin avioliittolaissa (234/1929), lapsen elatuksesta annetussa lais-sa (704/1975) ja muussa laissa säädetään, puolisonsa sekä alaikäisten lastensa ja ottolas-tensa elatuksesta. Pääsääntöisesti alaikäisen lapsen elatuksesta vastaavat lapsen van-hemmat. Jokaisella on oikeus saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien muiden etuuk-sien avulla, muista tuloistaan tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla (esim. hakija saa avustuksia elantoon, asumiseen ja koulu-tuskustannuksiin vanhemmiltaan tai muulta omaiselta). Toimeentulotukea haetaan kirjallisesti, varatulla vastaanottoajalla tai muulla toimeentulotu-kiviranomaisen hyväksymällä tavalla. Asiakkaan tai hänen laillisen edustajansa on annet-tava toimeentulotukiviranomaiselle kaikki ne tiedot, joita viranomainen tarvitsee toimeentu-lotuen tarpeen arvioimiseksi. Puutteellinen hakemus viivästyttää asian käsittelyä tai hake-mus voidaan joutua hylkäämään. Toimeentulotukilaissa ja sen soveltamisohjeissa käytetään usein toimeentulotuessa huo-mioon otettavista menoista sanaa ”voidaan”, kun puhutaan toimeentulotuen myöntämises-tä. Tämä ei tarkoita, että toimeentulotukea myönnetään aina, kun sitä näihin menoihin haetaan, vaan että toimeentulotukea myönnettäessä käytetään yksilökohtaista harkintaa. Tukea voidaan myöntää, mikäli se katsotaan asiakkaan sen hetkisen tilanteen perusteella tarpeelliseksi. Pääsääntöisesti toimeentulotuessa hyväksyttävät laskut, jotka erääntyvät laskelmakuukau-tena, mutta toimitetaan maksamattomina, maksetaan suoraan sosiaalitoimesta. KÄSITEMÄÄRITTELYJÄ Pitkäaikaistyötön Pitkäaikaistyöttömällä tarkoitetaan henkilöä, joka on ollut yhtäjaksoisesti 12 kk työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa.

5

5

Toimeentulotuen pitkäaikaisasiakas Pitkäaikaisella toimeentulotukiasiakkuudella tarkoitetaan vähintään vuoden kestänyttä yh-täjaksoista asiakkuutta. Toimeentulotuen toistuvaisasiakas Toimeentulotuen toistuvaisasiakkuudella tarkoitetaan vähintään kuuden kuukauden asiak-kuutta edeltävän vuoden aikana, joka ei kuitenkaan välttämättä ole yhtäjaksoista.

2 TOIMEENTULOTUEN MÄÄRÄYTYMINEN LASKELMIEN PERUSTEEL-LA

Toimeentulotuen määrä on toimeentulotuesta annetun lain 6 §:n mukaan määriteltyjen menojen sekä käytettävissä olevien tulojen ja varojen erotus. Tulot ja varat otetaan huomi-oon ensin toimeentulotuesta annetun lain 7 §:ssä tarkoitettua perustoimeentulotukea myönnettäessä. Jos asiakkaalla ei ole perustoimeentulotuen laskelman perusteella oikeutta toimeentulotu-keen, siirtyy laskelman osoittama tuloylijäämä mahdollisesta täydentävästä toimeentulo-tuesta tehtävään laskelmaan. Täydentävää toimeentulotukea myönnetään pääsääntöisesti täydentävän toimeentulotuen laskelman mukaan. Mikäli hakijalle on myönnetty laskelman perusteella perustoimeentulotukea ja / tai täyden-tävää toimeentulotukea ja hän tämän päätöksen jälkeen esittää päätöksen voimassaolo-ajalle kohdistuvia perustoimeentulotukeen oikeuttavia menoja (sähkö ja terveydenhuolto-menot), voidaan nämä menot maksaa ilman erillistä laskelmaa. Mikäli toimeentulotukea haetaan jälkikäteen takautuvasti, takautuvasta toimeentulotuesta voidaan tehdä erityisistä syistä (lapsiperheeseen kohdistuva häätö, asunnottomuus tai perheen hajoaminen) perustoimeentulotuen ja täydentävän toimeentulotuen laskelma ja päätös, silloin kun hakijalla on toimeentulotuesta annetun lain 15 §:n 4 momentin mukaisia perustoimeentulotukeen ja täydentävään toimeentulotukeen oikeuttavia toteennäytettyjä menoja. Myönnettäessä toimeentulotukea tulevaa etuutta vastaan tehdään perintäpäätös perus- ja täydentävästä toimeentulotuesta. Toimeentulotuki määrätään pääsääntöisesti kuukaudelta (Totul 15 §). Uudelle asiakkaalle toimeentulotukea myönnetään pääsääntöisesti sen kuukauden alusta, jona toimentulotu-kea on haettu. Jos toimeentulotuen tarve on syntynyt kesken kuukautta, tehdään normi-laskelma siitä alkaen, kun toimeentulotukihakemus on jätetty. Tällainen tilanne voi olla esim. silloin kun asiakas on muuttanut kuntaan tai erilleen entisestä perheestään.

6

6

3 TULOJEN JA VARALLISUUDEN HUOMIOIMINEN TOIMEENTULOTU-ESSA

3.1 Ansio- ja eläketulot ja muut satunnaiset tulot

Tuen määrää laskettaessa otetaan huomioon perheen nettotulot, lukuun ottamatta eräitä poikkeuksia, esim. osaa säästöistä tai vammaisuuteen liittyviä etuuksia. Tulona ote-taan huomioon palkkatulot, yritystoiminnan tulot ja muut sosiaaliturvaetuudet, myös lapsili-sät. Samoin tiliotteelta näkyvät yksityispanot (myös omat) sekä lainat ja avustukset voidaan ottaa tulona huomioon. Mikäli hakija jää esimerkiksi vuorotteluvapaalle, osa-aikalisälle tai palkattomalle virkava-paalle ja tämä toiminta aiheuttaa toimeentulotuen tarpeen, ei muodostu pääsääntöisesti oikeutta toimeentulotukeen. Tällaisessa tapauksessa voidaan perusosaa alentaa enintään 40 % yksilöllisen harkinnan perusteella (Laki toimeentulotuesta 1410/2001, 10 §). Ansiotuloihin sovelletaan toimeentulotukilakiin vuoden 2008 loppuun tehtyä väliaikaista muutosta (L 49/2005, 11 § 3. mom.). Em. lakimuutoksen perusteella vähintään 20 % an-siotuloista, kuitenkin enintään 150 euroa kuukaudessa toimeentulotuen saajataloutta koh-den jätetään tulona huomioimatta toimeentulotukea laskettaessa. Menettely koskee myös yrittäjätuloa. Kelan myöntämä hoitotuki on tarkoitettu sairaudesta aiheutuneisiin ylimääräisiin kustan-nuksiin. Toimeentulotukilaskelmassa hoitotuella voidaan katsoa katettavan osan sairau-desta aiheutuneita ylimääräisiä kustannuksia, joten niitä ei huomioida laskelmassa menoi-na.

3.2 Jälkikäteen huomioon otettavat tulot

Tulo, joka ei ole ollut toimeentulotukipäätöstä tehtäessä tiedossa, voidaan ottaa jälkikäteen huomioon, jos toimeentulotukea haetaan päätöstä seuraavien kahden ensimmäisen kalen-terikuukauden aikana ja mikäli menettely harkitaan kohtuulliseksi (Laki toimeentulotuesta 1410/2001, 15 § 3 mom.). Säännöksen mukaan tukea myönnettäessä on tuen hakijalle ilmoitettava mahdollisuudesta ottaa kyseessä oleva tulo huomioon taannehtivasti. Tämä voi tapahtua esimerkiksi tekemällä asiaa koskeva maininta toimeentulotukipäätökseen tai tiedottamalla siitä päätöksen liitteellä.

3.3 Vähäiset tulot

Vähäisiksi katsottavat yhteenlaskettuna alle 73 euron/kk suuruiset satunnaiset avustukset jätetään huomioimatta (Laki toimeentulotuesta 1410/2001,11 § 2 mom. 1. kohta). Yleis-säännös vähäisten tulojen huomioon ottamatta jättämisestä koskee myös lapsia.

7

7

3.4 Veronpalautukset / jäännösverot

Veronpalautukset huomioidaan pitkäaikais- ja toistuvaisasiakkaille tulona 177 euron ylittä-vältä osalta per henkilö. Muissa, lyhytaikaisissa toimeentulotukilaskelmissa veronpalautukset huomioidaan koko-naisuudessaan tuloksi. Mikäli veronpalautus menee ulosottoon, siitä pitää toimittaa tosite asiasta sosiaalitoimeen tai muuten veronpalautus huomioidaan yllä olevien ohjeistusten mukaisesti. Jäännösveroa ei huomioida laskelmassa menona. Toimeentulotuen saajaa ohjataan jään-nösveron osalta hakemaan verojen maksuun lykkäystä, huojennusta tai poistamista.

3.5 Työttömyysturva

Ansiosidonnainen päiväraha-, peruspäiväraha- ja työmarkkinatukitulo huomioidaan tulona todellisten nettotulojen mukaan, kun maksu on säännöllistä. (Ei käytetä päiväkerrointa 21,5). Toimeentulotukilain 11§:n mukainen työttömyysturvan aktiiviajan korotusosat luetaan etu-oikeutetuksi tuloksi henkilön tai perheen toimeentulotukea määrättäessä. Mikäli hakija saa soviteltua päivärahaa tai muuten tulot vaihtelevat, hakijalle katsotaan tu-loksi tosiasialliset tulot. Tällöin tuloja ja menoja arvioidaan tukea myönnettäessä pitemmäl-tä aikaväliltä kuin mille tukea haetaan.

3.6 Varat

Varoina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten toimeentulotukea myönnettäessä käytettävissä olevat varat. Varoina ei kuitenkaan oteta huomioon esim. henkilön tai per-heen käytössä olevaa vakinaista asuntoa eikä tarpeellista asuinirtaimistoa. Käytettävissä olevat varat kuten säästöt, arvopaperit ja muu helposti realisoitavissa oleva varallisuus otetaan huomioon kohtuullisuusharkintaa käyttäen siten, että säästöistä voi-daan vähäinen osa, 180 euroa jättää henkilön tai perheen itsenäisen suoriutumisen tur-vaksi. Tukea myönnettäessä voidaan tuki määrätä perittäväksi takaisin sellaisesta varallisuudes-ta, joka ei ole tarpeen tuen hakijan toimeentulon turvaamiseksi. Jos omaisuuden hankki-miseen on otettu lainaa, varallisuus tulee ottaa huomioon nettomääräisenä perintää tehtä-essä.

8

8

Puhelinosakkeet edellytetään realisoitavaksi heti. Osakkeen hinta otetaan huomioon 177€ ylittävältä osuudelta. Mikäli asiakas ei realisoi osaketta sen jälkeen kun se on häneltä edel-lytetty, otetaan se huomioon käytössä olevana varallisuutena todellisen hinnan mukaan. Kiinteän, muussa kuin omassa asuinkäytössä olevan omaisuuden (esim. kesämökki, huvi-vene) realisointiajaksi määritellään enintään 6 kk. Määritellyn realisointiajan jälkeen tehtä-vät perus- ja täydentävän toimeentulotuen päätökset tehdään perinnällä. Alle 1.000 euron suuruista kiinteää omaisuutta ei edellytetä pääsääntöisesti realisoitavaksi. Jos omaisuuden realisointi on erityisen vaikeaa tai kohtuutonta (esim. omaisuus perikun-nan yhteinen) voidaan tilapäisesti myöntää toimeentulotukea ja myönnetystä toimeentulo-tuesta tehdään perintä (L toimeentulotuesta 20 § ja 21 §).

3.7 Tulojen jaksottaminen ja tuloylijäämän siirtäminen

Toimeentulotukilain 15 §:n mukaan tulot ja varat otetaan huomioon siltä ajanjaksolta, jota koskevana toimeentulotuki määrätään. Kuitenkin huomioiden edellisen kuukauden tulot siltä osin, kun niillä katsotaan katettavan laskelmakauden menoja. Toistuvaisasiakkaalta huomioidaan kaikki tulot saapumisjärjestyksessä. Mikäli tuloa ei ole huomioitu kuluvan kuun laskelmassa, se huomioidaan seuraavan kuukauden laskelmassa. Kun taloudellinen tilanne muuttuu ja asiakas hakee toimeentulotukea uutena asiakkaana, tarkistetaan takautuvat tulot yleensä kahden (2) kuukauden ajalta. Jos tulot ovat olleet sel-västi suuremmat kuin toimeentulotuen mukaiset menot, jaksotetaan ylimenevä osuus tu-losta myös toimeentulotuen hakemiskuukaudelle. Niinpä usein, kun hakija on joutunut esim. työttömäksi, huomioitavaksi tulee osa aikaisemmista ansiotuloista ja myös lopputili ja toimeentulotukioikeus saattaa syntyä vasta muutaman kuukauden työttömyyden jälkeen. Tulo voidaan kuitenkin jakaa eriin (jaksottaa) otettavaksi huomioon useampana toimeentu-lotuen määräämisen ajanjaksona, jos se tulon kertaluonteisuus taikka sen saamisen pe-ruste tai käyttötarkoitus huomioon ottaen on kohtuullista. Tällainen tilanne on esimerkiksi silloin, kun henkilö tai perhe saa suuren kertakorvauksen esimerkiksi perinnön, omaisuu-den myyntitulon, veikkausvoiton tai muun näihin verrattavan tulon. Opintolaina jaksotetaan aina myöntöajanjaksolle, vaikka se nostettaisiin kerralla tai sitä ei nosteta ollenkaan oikeudesta huolimatta. Yrittäjyyteen sisältyy yritysriski, minkä vuoksi yrittäjän on varauduttava tuloissa tapahtuviin muutoksiin. Tällöin arviointikautena voi olla koko tilikausi. Jos perustoimeentulotukilaskelma tai perustoimeentulotukilaskelman pohjalta tehty täy-dentävän toimeentulotuen laskelma osoittavat tuloylijäämää siirretään palkka- ja yritystu-losta, veronpalautuksesta sekä sosiaalietuudesta johtuvaa ylijäämää enintään kaksi kuu-kautta perustoimeentulotuen laskelmiin, ellei asiakkaan olosuhteista muuta johdu. Mikäli hakijat saavat huomattavan (yli 2.000 euroa) kertaluontoisen summan, voidaan tuloylijää-mää siirtää pitempään kohtuullisuusharkintaa käyttäen. (Laki toimeentulotuesta 1410/2001, 15 § 2 mom.).

Mikäli hakija jää vuorotteluvapaalle, osa-aikalisälle, palkattomalle virkavapaalle tai lapsen kotihoidon tuelle (ja työsuhde on olemassa) tulee selvittää onko hakijan mahdollista palata työhön, koska jokainen on ensisijaisesti velvollinen huolehtimaan omasta ja puolisonsa sekä alaikäisten lastensa elatuksesta.

9

9

Lähtökohtana on, että tulot, varat ja menot otetaan huomioon siltä kuukaudelta kuin toi-meentulotuki määrätään. Tuloylijäämää ei voi itsessään vyöryttää, vaan alin mukaan ainoa oikea tapa on jakaa tuloylijäämän perusteena olevat erät osiin ja jakamalla ne otettavaksi huomioon useampana kuukautena (LSAVI/1379/05,06.04/2013). Laitoshoidossa olevalla huomioidaan laskelmaan poikkeuksellisesti kaikki tulot, koska pe-rusosaan sisältyvät menot pääsääntöisesti sisältyvät laitoshoitoon. Lisäksi huomioidaan:

Pikalainat otetaan tuloina huomioon kokonaisuudessaan (takaisinmaksua ei ote-ta menona huomioon).

Perusosaan kuuluvat jäsenyydet erilaisiin yhdistyksiin ja liittoihin (ei ammattiliit-to).

Kopiokustannukset, postimaksut yms. sisältyvät perusosaan.

Yksityiseltä tehdyt ostot hyväksytään virallista tilisiirtokuittia vastaan, mikäli lasku täyttää lain tietosisältövaatimukset. Käsin tehtyjä kuitteja ei hyväksytä.

Omat tilisiirrot

3.8 Tulot, joita ei oteta huomioon

Toimeentulotukea myönnettäessä ei äitiysavusta, kansaneläkkeen hoitotukea, vammaistu-kea, lapsen hoitotukea, työttömyysturvalaissa tai julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa tai kuntoutusrahalain 24 a §:ssä tarkoitettua ylläpitokorvausta ja kuntouttavaan työ-toimintaan osallistuvalle maksettavaa toimintarahaa oteta huomioon. Vastaavasti myös-kään menoerät, jotka nämä etuudet on tarkoitettu kattamaan, eivät kuulu toimeentulotues-sa huomioitaviin menoihin. Kansaneläkelain (347/1956) mukainen hoitotuki on tarkoitettu sairauden tai vamman johdosta tarvittavan hoidon ja palvelun tai erityiskustannusten kor-vaukseksi. Vammaistukea on vammaistukilain (124/1984) mukaan oikeus saada sairau-desta tai vammasta johtuvan avuntarpeen, haitan ja erityiskustannusten perusteella. Vähäisiksi katsottavia alle 75 euron / kk suuruisia avustuksia ja ansioita ei katsota tuloksi. Yleissäännös vähäisten tulojen huomioon ottamatta jättämisestä koskee myös lapsia. Las-ten satunnaiset kesä- ja viikonloppupalkat on esimerkiksi katsottava sellaisiksi ansiotuloik-si, jotka lain mukaan tulee jättää huomioon ottamatta. Matkakorvauksia ei oteta tulona huomioon siltä osin kuin ne vastaavat työmatkamenoja, koska ne voidaan huomioida vähennyksenä verotuksessa. Sitä osaa tuloista, mikä on ulosottoviranomaisen toimesta ulosmitattu suoraan palkasta tai henkilön muusta tulosta, ei huomioida tulona. Kansaneläkelaitoksen suorittama etuuden takaisinperintä sellaiselta ajanjaksolta, jolla ei ole ollut oikeutta toimeentulotukeen, voidaan ottaa huomioon laskelmassa vain, mikäli ta-kaisinperintä ei vaaranna asiakkaan välttämätöntä toimeentuloa ja asiakas on neuvotellut Kelalle maksettavan takaisinmaksuerän kohtuullistamisesta. Jos toimeentulotuen tarve arvioidaan kestävän yli 6 kuukautta, ohjataan asiakasta ulosot-toviranomaisen puoleen sen selvittämiseksi, voidaanko tulosta ulosmitattavaa osuutta

10

10

alentaa tai voidaanko hänelle myöntää niin sanottuja vapaakuukausia. Ulosmitattavaa osuutta voidaan määrällisesti rajoittaa ulosottolain 4 luvun 6 a § 1 momentin mukaan sil-loin kun velallisen maksukyky on sairauden, työttömyyden tai muun erityisen syyn takia olennaisesti vähentynyt. Ulosmittaus voidaan keskeyttää ainoastaan ulosmittauksen yhden vuoden keston jälkeen. Keskeytys voidaan myöntää enintään kolmen kuukauden ajaksi ilman velallisen suostu-musta. Ennen asiakkaan ohjaamista ulosottoviranomaisen puoleen on syytä neuvotella ulosottoviranomaisen kanssa asiakkaan tilanteesta ja siitä onko asiakkaalla tosiasiallisia mahdollisuuksia saada ulosmittauksen rajoittamista tai keskeytystä. Asiakasta tulee ohjata tarvittaessa myös talous- ja velkaneuvonnan palveluiden piiriin. Alle 18-vuotiaan lapsen säännöllisiä tuloja ei oteta huomioon siltä osin kuin ne ylittävät hänen toimeentulotuessa hyväksyttävät menot (koska alaikäisellä lapsella ei ole elatusvel-vollisuutta vanhempiinsa nähden), mikäli lapsi asuu samassa taloudessa vanhempien kanssa.

4 OPISKELIJAT

Opiskelijan ensisijainen toimeentulojärjestelmä on opintotukilain (65/1994) mukainen opin-totuki: opintolainan valtiontakaus, opintoraha ja asumislisä. Opintotuki on tarkoitettu katta-maan opiskeluaikaiset opinto- ja toimeentulokustannukset. Toimeentulotuella ei voi pää-toimisesti opiskella. Opintolaina jaksotetaan aina myöntöajanjaksolle, vaikka se nostettaisiin kerralla tai sitä ei nosteta ollenkaan oikeudesta huolimatta. Mikäli opiskelija voi saada valtion takaaman opintolainan, mutta ei ole sitä jostain syystä nostanut, laina lasketaan hänen tulokseen ja katsotaan, että hakija on saanut elatuksensa muulla tavoin. Käyttämätön lainaosuus huo-mioidaan hakijalle tosiasiallisesti käytettävissä olevina varoina / kuukausi kokonaisuudes-saan laskelmaan kohdassa ”muut tulot”, johon maininta mistä tulosta on kysymys. Opiskelijoita ohjataan hakemaan opintorahan maksatuksen osalle 0 %:n verotus. Mikäli opiskelijan opintoetuuksiin ovat vaikuttaneet vanhempien tulot ja varallisuus, tulee vanhempien osallistumisesta opiskelijan elatukseen ja koulutuskustannuksiin pyytää haki-jalta erillinen selvitys. Mikäli toimeentulotuen hakija saa vanhemmiltaan varoja tai muuta elatusta, otetaan nämä huomioon hakijan käytettävissä olevana tulona 55 euroa ylittävältä osuudelta kuukaudes-sa. Vanhempiensa luona asuvat täysi-ikäiset ammattiopintoja suorittavat sekä itsenäisesti asuvat lukiolaiset ja ammattiopintoja suorittavat opiskelijat velvoitetaan nostamaan opinto-laina iästä huolimatta. Vain erityisin sosiaalisin perustein tästä voidaan poiketa ja perusteet tulee tuolloin kirjata päätökseen selkeästi.

11

11

Itsenäisesti asuvan alle 18 vuotiaan opiskelijan toimeentulotuen hakee ensisijaisesti huol-taja, joka toimittaa päätöksentekoa varten tarvittavat selvitykset. Lapsen elatuksesta anne-tun lain mukainen vanhempien elatusvastuu tulee aina selvittää. Opiskelijan hakiessa toimeentulotukea kesäajalle tilanteessa, jossa hän ei ole nostanut opiskelukuukausille valtion takaamaa opintolainaa, johon hänellä olisi ollut oikeus, voidaan nostamatta jäänyt opintolaina huomioida hakijalle käytettävissä olevaksi tuloksi hakemus-kuukaudelle ja sen jälkeen siirtää tuloylijäämää seuraaville kuukausille enintään kaksi kuu-kautta. Perusteluna todetaan, että hakija saa elantonsa muutoin kuin ensisijaisten etuuk-sien avulla. Opintolaina on nostettavissa 31.7. asti. Mikäli opintolainaa em. tapauksessa ei ole haettu, voidaan hakija velvoittaa vielä 31.5. asti hakemaan opintolainan valtiontakaus niille kuukausille, joille takaus on mahdollista vielä saada. Hakijaa tuetaan pääsääntöisesti perustoimeentulotuella enintään 3 kk täysimääräi-sesti seuraavissa erityistilanteissa: - hakijan aloittaessa opiskelunsa tietäen, ettei mahdollisesti tule saamaan maksuhäiriöi-

den takia opintolainan valtiontakausta - myönnetystä lainantakauksesta huolimatta pankit eivät myönnä opintolainaa tai muuta-

kaan korvaavaa rahoitusta - opiskelijasta itsestään johtuvista syistä opinnot ovat viivästyneet kohtuuttomasti (sai-

raus) - hakija on aloittanut opiskelun, johon ei ole oikeutta saada opintososiaalisia etuuksia

eikä ole varmistanut koko opiskeluajalle riittävää toimeentuloturvaa (uusi ammattitutkin-to, aikuislukio, avoin yliopisto tmv.). toimeentulotukea myönnetään enintään yhdelle kuukaudelle

Mikäli opiskelija ei ole viranhaltijan nimenomaisesta viranhaltijapäätökseen kirjatusta keho-tuksesta huolimatta kohtuullisessa ajassa (kolme kuukautta) saanut järjestettyä opintotu-kietuuksia, korvaavaa rahoitusta opinnoilleen tai hakeutunut toimeentulotukeen nähden ensisijaisten etuuksien piiriin, niin tällöinkään opiskelijaa ei voida jättää täysin ilman toi-meentulotukea. Tällöin perusosaa voidaan alentaa enintään 20 % viranhaltijan päätöksellä 2 kk kerrallaan. Mikäli opiskelija toistuvasti on kieltäytynyt järjestämästä toimeentulotur-vaansa muulla tavoin kuin toimeentulotuella, niin perusosaa voidaan alentaa enintään 40 % viranhaltijan päätöksellä 2 kk kerrallaan. Uusi alentamispäätös voidaan tehdä välittö-mästi edellisen jälkeen. Perusosan alentamispäätös voidaan tehdä kirjallisessa menette-lyssä. Perusosan alentamispäätös voidaan jättää tekemättä sosiaalityöntekijän tai -ohjaajan yh-dessä asiakkaan kanssa tekemän sosiaalityön suunnitelman perusteella sellaisten ensim-mäistä ammattiin valmistavaa tutkintoa opiskelevien osalta, jotka eivät tosiasiallisesti voi saada opintotukilain mukaista lainan valtiontakausta tai valtiontakauksen perusteella opin-tolainaa. Tällaisten asiakkaiden osalta vaaditaan oppilaitoksessa vahvistettu henkilökoh-tainen opintosuunnitelma, jonka eteneminen tarkistetaan vähintään kolmen kuukauden välein. Sosiaalityön suunnitelmaan perustuvat toimeentulotuen jatkopäätökset voidaan tehdä kirjallisessa menettelyssä enintään kolme kuukautta kerrallaan. Opiskelijaa on aina ohjattava / neuvottava, miten hänellä on muutoin kuin toimeentulotuel-la mahdollisuus rahoittaa opiskelunsa tai vaihtoehtoisesti ohjattava hakeutumaan muiden sosiaaliturvaetuuksien piiriin. Ohjaus /neuvonta tulee kirjata asiakirjoihin.

12

12

Opiskelijat, joiden opintotuki on lakkautettu viivästyneiden opintojen takia, tulee laatia yksi-tyiskohtainen suunnitelma opintojen loppuunsaattamiseksi ennen toimeentulotuen myön-tämistä. Yksityistä koulutusta, johon ei voi saada opintotukea ei pääsääntöisesti tueta. Yksityisen koulutuksen maksut eivät kuulu toimeentulotuella erikseen korvattaviin menoihin. Jos yksin asuva toimeentulotuen saaja lähtee opiskelemaan toiselle paikkakunnalle, jonne ei ole mahdollista kulkea päivittäin, voidaan vakituisen asunnon kustannuksia huomioida ainoastaan erityisin sosiaalisin perustein korkeintaan 3 kuukautta.

5 YRITTÄJÄT

Yrittäjää, jonka yritystoiminta edelleen jatkuu kannattamattomana, voidaan avustaa yleen-sä vain lyhytaikaisesti korkeintaan 3kk:n ajan. Määräajan jälkeen edellytetään hakijan saa-van toimeentulonsa yritystoiminnalla tai hakeutuvan työmarkkinoille työnhakijaksi lopetet-tuaan yritystoiminnan tai saavan toimeentulonsa muulla tavoin. Jos yrittäjä jatkaa kannat-tamatonta yritystoimintaansa ja joutuu sen vuoksi toimeentulotuen tarpeeseen, voidaan hänen perusosaansa alentaa aluksi enintään 20 % kaksi kuukautta kerrallaan sillä perus-teella, että hän on itse aiheuttanut sen, että työtä tai työvoimapoliittista toimenpidettä ei voida hänelle tarjota (L toimeentulotuesta 10 §) ja on laiminlyönyt velvollisuutensa pitää huolta elatuksestaan (L toimeentulotuesta 2 § 2 mom.). Mikäli, yrittäjä toistuvasti laiminlyö em. velvollisuutensa perusosaa voidaan alentaa enintään 40 % kaksi kuukautta kerrallaan. Yritystoimintaan usein kuuluvia kausiluontoisia tuloja voidaan jaksottaa pitemmälle ajan-jaksolle kohtuullisuusharkintaa käyttäen. Asiassa tulee ottaa huomioon myös yrittäjän ja hänen perheensä muut olosuhteet ja niiden vaikutus yrityksen tulokseen. Yrittäjältä vaaditaan toimeentulotukihakemuksen lisäksi erillinen yrittäjän tuloselvitysloma-ke, yrityksen tiliotteet, verotustiedot, tilinpäätös, tase ja tuloslaskelma ja tarpeen mukaan muut tarvittavat selvitykset. Asiakkaan luvalla yritysasiakkaan asiassa voidaan konsultoida asiantuntijoita huomioiden salassapitomääräykset.

6 VANGIT

Vankien osalta käyttöraha on Vankeusasetukseen 22§, 32§, 34§ ja 35§:iin perustuen kor-keintaan 50,40 €/kk. Vangin tuloina otetaan huomioon Vankeusasetuksen 34§ mukainen vankilasta maksettu käyttöraha. Mikäli vanki ei omasta tahdostaan osallistu toimintaan, on käyttöraha 25,20€. Muilta osin laitos huolehtii perusosaan kuuluvista muista menoista. Pääsääntöisesti vangeille ei synny oikeutta toimeentulotukeen.

13

13

7.PERUSTOIMEENTULOTUEN MENOT

Perustoimeentulotuki kattaa toimeentulotuen perusosan ja muut perusmenot toimeentulo-tuesta annetun lain 7a §:n ja 7 b §:n mukaisesti. Perusosa on normitettu (Laki toimeentulotuesta 7a § ja 9 §) Perusosalla katettaviin menoihin kuuluvat ravintomenot, vaatemenot, vähäiset terveyden-huoltomenot sekä henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta, paikallisliikenteen käytöstä, autopaikasta, sanomalehden tilauksesta, televisioluvasta, puhelimen käytöstä ja harrastus- ja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot sekä vastaavat muut henkilön ja perheen jokapäi-väiseen toimeentuloon kuuluvat menot. ( autopaikka- ja saunamaksu kuuluvat perus-osaan). Perusosan laskennalliset perusteet ovat seuraavat:

- ja jalkinemenot 9 %

*) henkilökohtainen ja kodin puhtaus, asiointimatkat, harrastus- ja virkistysmenot sekä vastaavat muut jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot.

8.1 Alennettu perusosa

Perusosan suuruutta voidaan alentaa enintään 20 prosentilla sellaisen henkilön osalta, jonka toimeentulotuen tarve aiheutuu siitä, että: - henkilö on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt yksilöidystä ja todistetusti tarjotusta työstä tai sellaisesta työvoimapoliittisesta toimenpiteestä, joka kohtuullisen pitkän ajan turvaisi hänen toimeentulonsa tai jos hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei työtä tai työ-voimapoliittista toimenpidettä ole voitu tarjota - maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetussa laissa (493/1999) tarkoitettu maahanmuuttaja ilman perusteltua syytä kieltäytynyt kotout-tamissuunnitelman laatimisesta tai osallistumasta kotouttamissuunnitelmassa yksilöidysti sovittuihin, työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin taikka jos hän on laiminlyönnillään ai-heuttanut sen, ettei kotouttamissuunnitelmaa ole voitu laatia - kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain (189/2001) 3 §:ssä tarkoitettu henkilö on kiel-täytynyt osallistumasta aktivointisuunnitelman laatimiseen - kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 3 §:n 1 momentissa tarkoitettu henkilö on il-man työttömyysturvalain 8 luvun 7 §:ssä tarkoitettua pätevää syytä kieltäytynyt kuntoutta-

14

14

vasta työtoiminnasta taikka keskeyttänyt tai omasta syystään joutunut keskeyttämään kun-touttavan työtoiminnan. Perusosaa voidaan alentaa myös sellaisen henkilön kohdalla, joka on joutunut toimeentu-lotuen tarpeeseen keskeytettyään koulutuksen tai kieltäydyttyään koulutuksesta niin, että hän tällä perusteella ei ole oikeutettu työttömyysetuuteen. Perusosan suuruutta voidaan alentaa 1 momentissa säädettyä enemmän, kuitenkin yh-teensä enintään 40 prosenttia: - jos henkilön toistuvasta 1 momentissa tarkoitetusta menettelystä on pääteltävissä, ettei hän halua ottaa vastaan työtä tai osallistua julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa (1295/2002), maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetussa laissa tai kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa tarkoitettuihin toimen-piteisiin; tai - jos henkilö sen jälkeen, kun hänen toimeentulotuen perusosaansa on alennettu 1 mo-mentissa tarkoitetulla tavalla, kieltäytyy ilman perusteltua syytä työvoimapoliittisesta toi-menpiteestä tai jos hän toiminnallaan aiheuttaa sen, ettei työvoimapoliittista toimenpidettä voida tarjota ja hän tämän lisäksi kieltäytyy ilman perusteltua syytä 2 momentissa tarkoite-tusta suunnitelman mukaisesta toimintakykyä edistävästä toiminnasta. Edellä 1 ja 3 momentissa tarkoitettu perusosan alentaminen voidaan tehdä vain edellyttä-en, että alentaminen ei vaaranna ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista vält-tämätöntä toimeentuloa eikä alentamista voida pitää muutenkaan kohtuuttomana. Alenta-minen voi olla kestoltaan enintään kaksi kuukautta kerrallaan kieltäytymisestä tai laimin-lyönnistä lukien. Perusosan alentamisen yhteydessä on aina laadittava, mikäli mahdollista yhdessä toi-meentulotuen hakijan ja tarvittaessa yhteistyössä työvoimaviranomaisten ja muiden viran-omaisten kanssa suunnitelma toiminnasta asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistä-miseksi. Perusosan alentamisen tarvetta ja määrää harkitaan tapauskohtaisesti ottaen huomioon tuen hakijan ja hänen perheensä olosuhteet kokonaisuutena. Huomioitavaa on, että alentaminen voi olla mainittuja vähäisempi tai alentaminen voidaan jättää kokonaan tekemättä. Sosiaalityöntekijän/-ohjaajan yhdessä asiakkaan kanssa laatiman suunnitelman täytän-töönpanoon liittyvä toimeentulotukipäätös, jossa perusosaa on alennettu, voidaan tehdä kirjallisen hakemuksen perusteella kirjallisessa käsittelyssä aina kaksi kuukautta kerral-laan. Perusosan alentamisesta luovutaan heti kun syyt, joiden perusteella alentaminen on ta-pahtunut, poistuvat. Asiakas, jolle tehdään perusosan alentaminen, tulee olla aktiivisten sosiaalityön toimenpiteiden piirissä.

6.2 Muut perusmenot

Perusosalla katettavien menojen lisäksi muina perusmenoina otetaan tarpeellisen suurui-sina huomioon:

15

15

Pääsääntöisesti toimeentulotuessa hyväksyttävät laskut, jotka erääntyvät laskelmakuukau-tena, mutta toimitetaan maksamattomina, maksetaan suoraan sosiaalitoimesta. • kohtuulliset asumiskulut • taloussähköstä aiheutuvat menot • kotivakuutusmaksu (suppea kotivakuutus) • vähäistä suuremmat julkiset terveydenhuoltomenot

6.3 Asumismenot

Toimeentulotuessa asumismenoja huomioitaessa tarkoituksena on viimesijassa turvata henkilön/perheen asuminen. Asumismenojen tarpeellista suuruutta harkittaessa otetaan huomioon asunnon koko ja laatu suhteessa perheen kokoon ja tarpeisiin sekä kohtuullista asumistasoa vastaava kustannustaso paikkakunnalla. Asumismenot huomioidaan pää-sääntöisesti kuukausikohtaisesti. Asumismenot voidaan ottaa huomioon perustoimeentulotuen laskelmassa todellisen suu-ruisina, jos toimeentulotuen hakijalla ei ole tosiasiassa mahdollisuutta saada paikkakunnal-ta asuntoa, jonka menot olisivat sen suuruiset kuin kunnassa on arvioitu kohtuulliseksi tai sosiaalityöntekijän harkinnan perusteella asunnon vaihtaminen perheen sosiaaliset olo-suhteet huomioon ottaen on kohtuutonta. Asunnon vaihtoon ei avusteta ilman erityisperusteita. Uudelle toimeentulotukiasiakkaalle annetaan riittävä aika (3 kk) hakeutua edullisempaan asuntoon, ennen kuin asumismeno voidaan ottaa tukea myönnettäessä kohtuullistettuna huomioon. Vankilassa olevan asunnon vuokra otetaan huomioon korkeintaan 3 kk:n ajalta vankilaan menosta alkaen. Mikäli opiskelijalle on tarjottu asuntolapaikka, opiskelijaa velvoitetaan ensisijaisena asumi-sensa turvaamisen keinona ottamaan tarjottu asuntolapaikka vastaan. Kohtuullisiksi katsottavat vuokrat lämmityskustannuksineen: 1 henkilö enintään 375 euroa/kk (Laitilan hintataso 2016 keskimäärin. n. 360€/kk) 2 henkilöä enintään 450 euroa/kk 3 henkilöä enintään 480 euroa/kk 4 henkilöä enintään 565 euroa/kk 5 henkilöä enintään 605 euroa/kk 6 henkilöä enintään 75 euroa/lisää edelliseen jne. toveriasunnossa asuvat enintään 315 euroa/henkilö Vuokraa voidaan korottaa max. 18 euroa/henkilö/kk, mikäli vuokra ylittää kohtuullisen vuokran tason, mutta vuokraan sisältyy vesimaksu. Asumisoikeusasunnossa käyttövastike/vuokra otetaan menona huomioon.

16

16

Osa-omistusasunnon vuokra otetaan huomioon, ei rahoitusvastiketta. Vesimaksu enintään 18 euroa/kk/henkilö. Lämmityskulujen ja muiden kiinteistömenojen katsotaan sisältyvän kohtuulliseksi katsottuun vuokraan. Sähkölämmitysasunnossa sähkölaskusta 65 % on lämmityksen osuus ja taloussäh-kön osuus on 35 %. Sähkön ja veden lukemalaskut huomioidaan perustoimeentulotuen laskelmassa, mikäli ne ovat kohtuulliset asiakkaan kokonaisasumismenot huomioiden. Kohtuulliseksi katsotaan 140m2 huoneiston lämmitykseen kuluvan sähköä n.15000 kWh/ vuosi. Esim: 1250kWh/kk: 140m2 = 8,9 kWh/m2/kk x asunnon pinta-ala = kohtuulliset lämmitys-kustannukset Lännen Omavoiman energiamaksun ja siirtomaksun perusteella laskettuna kohtuullinen lämmityssähkön osuus on 97,27snt/kWh/m2. Eli 100 m2huoneisto, sähkölaskusta lämmi-tyksen osuus on 97,27€/kk lisättynä verot ja perusmaksu. Öljylämmityksen osalta 100 litraa polttoöljyä vastaa 1000 kWh sähköllä lämmittäessä. Eli 140m2 talon lämmittämiseen kuluu max.1500 litraa öljyä/ vuosi. Puuenergiana laskettuna 1 kiintokuutio vastaa 2500 kWh sähköenergiaa.1 heittokuutio puolestaan vastaa 1000kWh sähköenergiaa. 140m2 käyttää puuenergiaa 14 kiintokuutiota tai 35 heittokuutiota/ vuosi. Muut asumisesta aiheutuvat menot:

Saunamaksu, perustupamaksu, autopaikka, kaapeli-tv- ja nettimaksu ovat perus-osalla katettavia menoja, eikä niitä huomioida erikseen laskelmaan.

Omistusasunnossa tarkoitettuja menoja ovat:

Normaali hoitovastike; rahoitusvastike tai ylimääräinen hoitovastike huomioidaan ainoastaan eritellyn koron osalta

erikseen maksettavat lämmityskustannukset (sähkölaskusta katsotaan taloussäh-kön osuudeksi 35 % ja lämmityssähkön osuudeksi 65 % KTS ohje yllä).

vesimaksut huomioidaan omistusasunnossa todellisen maksun mukaan, kuitenkin enintään 18 euroa/henkilö/kk (koskee myös omakotitaloasumista)

Asunnon hankkimiseksi tai perusparantamiseksi otettujen henkilökohtaisten lainojen vuo-tuisista koroista aiheutuvat menot kokonaisuudessaan edellyttäen, että tuen hakijalla vero-

17

17

tuksen ennakkopidätyksessä on asuntolainojen korot otettu huomioon ja että perhe asuu asunnossa (koskee myös asumisoikeus ja osaomistusasuntoja) Ekomaksu on jätelakiin perustuva asuntokohtainen jätehuollon perusmaksu. Se peritään kaikista jätehuoltoyhtiön toimialueella sijaitsevista vakituisen tai vapaa-ajan asumisen käytössä tai asumiseen käytettävissä olevista asunnoista. Vakituisen asunnon ekomaksu huomioidaan toimeentulotuessa pakollisena asumiseen liittyvänä menona laskun eräpäi-vän mukaisen kuukauden laskelmassa. Asumismenoja tarkastellaan kokonaisuudessaan ottaen huomioon kohtuulliseksi katsottavat asumismenot Asumistuki voidaan huomioida laskelmassa menona, mikäli hakija on siihen oikeu-tettu eikä kehotuksista huolimatta hae sitä kohtuullisessa ajassa (2kk).

6.4 Poste restante –osoitteessa asuvat

Poste restante -osoitteessa asuvat menettävät ensisijaisia etuuksia ja toisaalta etuuksien väärinkäyttö on mahdollista. Poste restante –osoitteen ilmoittaneen tulee selvittää kuukausittain missä hän tosiasialli-sesti oleskelee. Avo- tai avioparilta, joista toinen on muuttanut pois yhteisestä kodista, vaaditaan oma osoite tai heidät katsotaan edelleen yhdessä asuviksi. Jos kaikki asunnos-sa asuvat eivät ole toimeentulotuen hakijoina, lasketaan hakijalle pääluvun tai hänen per-heensä koon mukainen osuus asumiskuluista (esim. vähennetään vuokrasta asumistuki ja jaetaan jäljelle jäävä vuokrameno pääluvun mukaan). Vanhempiensa luona asuvan nuoren kohdalla asumismenojen huomioon ottaminen edellyttää erityisharkintaa. Kaikkien asu-mismenojen kohdalla on arvioitava myös menojen kohtuullisuutta. Poste restantessa asuvilta edellytetään hakemuksen liitteenä selvitystä osoitteista, missä he tosiasiallisesti yöpyvät. Perusosa määritellään pääsääntöisesti muu 18 vuotta täyttänyt – mukaan, kun tosialinen yöpymispaikka on selvitetty.

6.5 Vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot

Vähäiset terveydenhoitomenot sisältyvät perusosaan. Näinä menoina voidaan pitää resep-tivapaita lääkkeitä ja hoitotarvikkeita sekä terveyskeskuksen käyntimaksua. Perusosan suuruutta mitoitettaessa vähäisten terveydenhuoltomenojen määräksi katso-taan13 -15 euroa /kuukausi. Esim. 1x joka 3:s kuukausi jalkahoito= 35€, 35€ : 3 = 11,66€/ kk, eli vähäinen terveydenhuoltomeno. Tämän ylimenevältä osin sairauden hoitoon määrätyt lääkkeet, lääkinnälliset tarvikkeet, proteesit ja apuvälinehuollosta aiheutuneet kustannukset huomioidaan menona perustoi-meentulotukilaskelmaan. Pääsääntönä on, että ainoastaan julkisessa terveydenhuollosta määrätyt lääkkeet huomioidaan.

18

18

Apuvälineiden osalta tulee selvittää onko niitä mahdollisuus saada lääkinnällisen kuntou-tuksen palveluna. Jos reseptivapaisiin lääkkeisiin tai lääkkeisiin, joihin ei tule Kela-korvausta myönnetään toimeentulotukea, tulee asiakkaan toimittaa lääkärinlausunto sairauden hoidosta ja lääk-keen välttämättömyydestä. Reseptillä määrätyt hoitotarvikkeet huomioidaan, mikäli myönnetty hoitotuki tai vammais-tuki ei kata menoja. E-pillerit tai muut lääkärin määräämät ehkäisyvälineet huomioidaan menona. Potenssi-lääkkeet hyväksytään menoksi vain Kelan hyväksymään perussairauden hoitoon. Liitteeksi edellytetään erikoislääkärin lausunto. Toimeentulotukena korvataan vain apteekin lääkkeiden vaihtamista koskevan lain perus-teella määrittämä edullisin vaihtoehto paitsi, jos lääkäri on kieltänyt lääkkeen vaihdon. Ensisijaisesti hyväksytään terveydenhuoltomenot julkisessa terveydenhuollossa annetusta hoidosta ja sieltä määrätyistä sairauden hoitoon tarkoitetuista reseptilääkkeistä. Yksityisen terveydenhuollon käytöstä johtuneet menot voidaan ainoastaan erityistilanteessa huomioi-da toimeentulotuessa, mikäli esimerkiksi erikoishoidon tarve ja hoidon kiireellisyys perus-tellusti sitä edellyttävät. Tällöin asiakkaan on esitettävä aina hoitavan lääkärin lausunto tällaisen hoidon tarpeesta sekä selvitys siitä, ettei julkisia terveydenhuoltopalveluja ole ol-lut saatavilla kiireellisen hoitotarpeen ilmetessä. Peruuttamatta jätetystä hoitoajasta olevaa laskua ei toimeentulotuessa huomioida.

6.6 Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut

Sairaalahoidon asiakasmaksuina huomioidaan toimeentulotuessa;

poliklinikkamaksut ja sairaalamaksut

pitkäaikaisessa laitoshoidossa oleville huomioidaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen 15 § mukainen käyttövara (107 euroa /kk) menona perusosan sijaan

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (221/2003) 11 §:n mukaan sosiaalihuollon palveluista määrätty maksu ja terveydenhuollon palveluista henkilön mak-sukyvyn mukaan määrätty maksu on jätettävä perimättä tai sitä on alennettava siltä osin kuin maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai henki-lön lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteutumista. Palvelun tuottava kunta tai kuntayhty-mä voi päättää, että maksun perimättä jättämistä tai alentamista sovelletaan myös muihin maksuihin. Edellä mainittu menettely asiakasmaksun alentamiseksi on ensisijaista toi-meentulotukeen nähden. Laitoshoidossa olevan perusosa lasketaan ravinnon( 49%)- ja terveydenhuollon (3%) me-noilla vähennettynä. Vähennys tehdään kaikilta hoitopäiviltä.

19

19

Laitoshoidon lomien aikana voidaan myöntää ruokarahaa ja matkarahaa, mikäli lomat lai-toksen hoitosuunnitelman mukaisia. Edellytyksenä on, että käyttövarana on laitoshoidon perusosa.

6.7 Silmälasit/ piilolinssit

Silmälääkärin tai optikon terveydellisistä syistä määräämät silmälasit huomioidaan toi-meentulotukilaskelmassa menona. Perussilmälasit tai piilolinssit huomioidaan toimeentulo-tukilaskelmassa terveydenhuoltomenona kolmen vuoden välein silmälääkärin tai optikon määräyksen mukaisesti, ellei silmälaseja määrätä uusittaviksi edellistä useammin erityisis-tä terveydellisistä syistä. Hyväksyttävinä kustannuksina silmälasien hankintaan pidetään korkeintaan Laitilan Näkö-keskus Oy:n antaman tarjouksen mukaisia kustannuksia. Enimmäishinnat hyväksytään laskelmaan seuraavasti: - yksiteho 120 € - kaksiteho 200 € - moniteho 280 € -kehykset 100 € - pinnoite hyväksytään lisäksi Mikäli toimeentulotukea hakee muu kuin pitkäaikais- tai toistuvaisasiakas pelkästään sil-mälasien hankintaan tarkastellaan hakijan tulotasoa ja olosuhteita myös kahdelta hakemis-ta edeltävältä kuukaudelta ennen toimeentulotukiasiakkuutta sekä hankinnan kiireellisyyt-tä. Mikäli kahden edellisen kuukauden (silmälasikustannukset eivät laskelmissa mukana) ja hakemiskuukauden (silmälasikustannukset mukana laskelmassa) normiylityksellä pysty-tään hoitamaan ei-kiireellinen hankinta, toimeentulotukea ei myönnetä, ellei sen hakijan terveydentila tai muut olosuhteet huomioiden ole kohtuutonta. Piilolinssien kustannukset huomioidaan vain erityisestä terveydellisestä syystä.

6.8 Hammashoito

Ensisijaisesti hyväksytään hammashoitokustannukset terveyskeskuksessa. Yksityisham-maslääkärikulut huomioidaan ainoastaan silloin, kun hoidon kiireellisyys sitä perustellusti edellyttää eikä julkinen terveydenhuolto ole pystynyt järjestämään palvelua. Tällöin on pyydettävä hoitavan lääkärin lausunto hoidon kiireellisyydestä ja julkisen terveydenhuollon selvitys siitä, ettei päivystyspalveluja ole ollut saatavilla. Hammasproteesien hankinnasta ja huollosta aiheutuneet kohtuulliset kustannukset huo-mioidaan menona tositteita vastaan. Mikäli toimeentulotukea hakee muu kuin pitkäaikais- tai toistuvaisasiakas pelkästään hammasproteesin hankintaan tarkastellaan hakijan tulotasoa ja olosuhteita myös kahdelta hakemista edeltävältä kuukaudelta ennen toimeentulotukiasiakkuutta sekä hankinnan kii-reellisyyttä. Mikäli kahden edellisen kuukauden (proteesikustannuksia ei laskelmissa mu-kana) ja hakemiskuukauden (proteesikustannukset mukana laskelmassa) normiylityksellä

20

20

pystytään hoitamaan hankinta, toimeentulotukea ei myönnetä, ellei se hakijan terveydenti-la tai muut olosuhteet huomioiden ole kohtuutonta. Peruttamatta jääneitä käyntejä ei hyväksytä menoina. Pääsääntöisesti hammashoitokustannukset korvataan pitkäaikais- tai toistuvaisasiakkaalle (asiakkuus kestänyt vähintään 6kk).

6.9 Fysikaalinen hoito sekä psyko- ja lyhytkestoinen terapia

Fysikaalisesta hoidosta huomioidaan julkisessa terveydenhuollossa annetun hoidon kus-tannukset. Julkista hoitoa saadakseen asiakasta ohjataan ottamaan yhteyttä omalääkäriin hoidontarpeen arviointia ja julkisen hoidon jatkotoimenpiteitä varten. Julkisen terveydenhuollon (Laitilan Terveyskeskus) perimä omavastuu. Psyko- ja lyhytkestoisen terapian kulut korvataan pääsääntöisesti julkisen terveydenhuol-lon kustannusten mukaan. Mikäli hakijalle on myönnetty ensisijainen etu sairaudesta ai-heutuneisiin lääkinnällisiin kustannuksiin, ei terapiakustannuksia huomioida menona.

6.10 Hedelmättömyyshoito

Hedelmättömyyshoidosta syntyneet kustannukset julkisessa terveydenhuollossa huomioi-daan toimeentulotukilaskelmassa menona.

9 TÄYDENTÄVÄN TOIMEENTULOTUEN MENOT

Täydentävä toimeentulotuki perustuu pääsääntöisesti perustoimeentulotuen laskelmaan ja päätökseen. Toimeentulotuesta annetun lain 7 c §:n mukaan: Täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon tarpeellisen suuruisina erityismenot, joita ovat: 1) lasten päivähoitomenot; 2) muut kuin 7 a ja 7 b §:ssä tarkoitetut asumisesta aiheutuvat menot; sekä 3) henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat, toimeentulon turvaa-miseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeelliseksi harkitut menot. Henkilön tai perheen erityisenä tarpeena tai olosuhteena voidaan pitää esimerkiksi pitkäai-kaista toimeentulotuen saamista, pitkäaikaista tai vaikeaa sairautta sekä lasten harrastus-toimintaan liittyviä erityisiä tarpeita. Poikkeuksellisesti voidaan ottaa huomioon myös 7 a §:n nojalla toimeentulotuen perusosalla katettavia asumismenoja.

21

21

Elatusapua ei hyväksytä menona täydentävän toimeentulotuen laskelmassa. Asiakasta ohjataan elatusavun huojentamisasiassa, mikäli asiakkaan maksukyky on alentunut olen-naisesti ja hänellä on muu kuin satunnainen toimeentulotuen asiakkuus. Maksettu elatusapu / elatustuki huomioidaan perustoimeentulotuen laskelmassa käytettä-vissä olevaksi tuloksi. Työttömyyskassan jäsenmaksu hyväksytään menona täydentävän toimeentulotuen las-kelmassa.

9.1 Huonekalut, kodinkoneet ja alkukalustus

Toimeentulotukea voidaan myöntää välttämättömiin kodin tarvikkeisiin. Huoneiston kalustamista ja kodin välttämättömiä tarvikkeita varten voidaan huomioida kertaluonteisesti alkuavustuksena, tositteiden perusteella: yksin asuva enintään 295 euroa aviopari/avopari enintään 345 euroa aviopari/avopari, joilla lapsia enintään 450 euroa yksinhuoltaja enintään 465 euroa. Pääsääntöisesti myönnetään myös lastensuojeluasiakkaille ensiasunnon kalustuk-seen. Alkuavustus voidaan myöntää henkilölle, joka on ollut pitkään asunnottomana tai / ja on toimeentulotuen pitkäaikais- tai toistuvaisasiakas, jolla ei ole lainkaan kodin irtaimistoa tai tarvikkeita ja voidaan ennakoida, että heillä ei ole myöskään mahdollisuutta hankkia kodin irtaimistoa lähiaikoina. Alkukalustukseen voidaan myöntää tukea enintään 315 euroa. Alkukalustus sisältää sän-gyn, keittiönpöydät ja tuolit, vuodevaatteet, ruokailuvälineet, verhot, matot ja valaisimet. Ensisijassa kysytään aina ensin kierrätyskeskuksesta. Jääkaappi hyväksytään vain, jos asunnosta puuttuu jääkaappi ja asukkaan on se itse han-kittava. Hankintahinta hyväksytään edullisimman vaihtoehdon mukaan. Selvitetään ensin mahdollisuus hankkia käytetty jääkaappi. Hyväksytään enintään 300 euroa. Pesukone hyväksytään vain lapsiperheille, edellyttäen, että talossa ei ole pesutupaa. Hy-väksytään enintään 355 euroa. Pölynimuri hyväksytään vain lapsiperheille, tai jos se on terveydellisistä syistä välttämätön. Hyväksytään enintään 100 euroa. Lasten tarvikkeet: kokonaiskustannuksiin enintään 265 euroa. Yksittäisinä hankintoina - lastenrattaat, hyväksytään enintään 95 euroa - lastenvaunut/yhdistelmärattaat, hyväksytään enintään 230 euroa - lasten sänky, hyväksytään enintään 75 euroa

22

22

- lasten turvakaukalo/-istuin, hyväksytään enintään 155 euroa Lasten polkupyörään hyväksytään enintään 100 euroa. Alle kouluikäiselle myönnetään ainoastaan lastensuojelullisista syistä. Polkupyörä myönnetään vain yhden kerran. Täydentävää toimeentulotukea voidaan myöntää välttämättömiin kodin tarvikkeisiin. Tämä koskee henkilöitä, joilla ei ole lainkaan kodin irtaimistoa tai tarvikkeita ja voidaan ennakoi-da, että heillä ei ole myöskään mahdollisuutta hankkia kodin irtaimistoa lähiaikoina. Huoneiston kalustamista ja kodin välttämättömiä tarvikkeita varten huomioidaan kertaluon-toisesti edullisimman mukaan: – kodin irtaimisto; kodin välttämättömään irtaimistoon voidaan hyväksyä sänky, keittiön pöytä ja tuolit, verhot, valaisimet, vuodevaatteet, ruokailu- ja ruuanvalmistusvälineet. – jääkaappi; hyväksytään menona vain, jos asunnosta puuttuu jääkaappi ja asiakkaan on itse hankittava se. – pesukone; pesukoneen hankinta voidaan huomioida vain lapsiperheillä sekä pitkäaikai-sesti (väh. 1v) toimeentulotukea saanneilla asiakkailla, mikäli talossa ei ole muuta pyykin-pesumahdollisuutta (korkeintaan 355€). Ei huomioida:

televisiota

puhelinta tai sen siirtomaksuja

pakastinta

digisovitinta

9.2 Päivähoitomenot ja iltapäiväkerhon maksut

Päivähoitomenot hyväksytään täydentävän toimeentulotuen laskelmaan menoksi tilapäi-sesti. Mikäli asiakkaalla on jatkuva toimeentulotuen tarve, ohjataan asiakasta hakemaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain mukainen vapautus päivähoi-tomaksuista. Yksityisen päivähoidon maksu voidaan huomioida menona ainoastaan tila-päisesti. Toimeentulotuen tarpeen ollessa pitkäaikaista perheen mahdollisuus kunnan jär-jestämään päivähoitoon tulee selvittää. Iltapäiväkerhotoiminnasta aiheutuvat menot voidaan huomioida laskelmassa menona.

9.3 Lasten luonapito

Lasten luonapitokuluina huomioidaan toimeentulotukilaskelmaan 49 % lapsen päivänor-mista, kun hakijalla on esittää luonapitovuorokausista luotettava todistus siltä vanhemmal-ta, jonka luona lapsi asuu. Pääsääntöisesti menot huomioidaan jälkikäteen. Matkakulut huomioidaan pääsääntöisesti edullisimman kulkuneuvon mukaan puoleksi vanhempien kesken. Jos luonapito ylittää tavanomaisena pidettävän luonapitoajan (joka toinen viikonloppu 4-6 vrk/kk ja puolet loma-ajoista) tulee pääsääntöisesti sen vanhemman, jonka luona lapsi asuu ja joka saa lapsilisän ja elatustuen/-avun, vastata lapsen elantomenoista ns. tavan-omaisena pidettävän luonapitoajan ylimenevältä ajalta ellei erityisistä, erikseen perustel-luista syistä muuta johdu. (Esim. luonapito alkaa pe klo 18 ja päättyy su klo 18 = 2 vrk.)

23

23

Viikonlopusta korvataan ruokakulut kahdelta päivältä.

9.4 Lasten harrastusmenot

Lasten harrastusmenot ovat pääsääntöisesti perusosalla katettavia menoja. Perusosaan sisältyviä menoja ei pääsääntöisesti myönnetä erikseen toimeentulotukea. Lasten harrastusten tukemiseen voidaan huomioida toimeentulotuen pitkäaikais- ja toistu-vaisasiakkaana olleelle perheelle tai muutoin pitkään vähäisillä tuloilla (perheen tulot ylittä-neet vain niukasti toimeentulotukinormit) olleille perheille erityisellä harkinnalla- Tuetaan yhtä kohtuuhintaista harrastusta max 200€/ vuosi, tai 16,60€/kk. ja välinehankinnoissa vanhemmilla on 34%:n omavastuuosuus kustannuksista.

9.5 Elatusapu

Elatusapua ei hyväksytä menona täydentävän toimeentulotuen laskelmassa muutoin kuin tilapäisesti. Ohjataan asiakas maksuvelvoitteen poistamiseksi Kelaan.

9.6 Vuokravakuus

Takuuvuokra voi toimeentulotukilakia koskevan hallituksen esityksen mukaan olla tarve-harkintaisena huomioon otettava asumismeno. Takuuvuokra voidaan huomioida, mikäli sillä tuetaan asunnon saantia asunnottomalle henkilölle tai asunnottomuus uhan alaista henkilöä. Lisäksi henkilön on oltava pitkäaikaisesti oikeutettu toimeentulotukeen. Tällöin Laitilan sosiaalilautakunta sitoutuu antamaan vuokranantajalle vakuuden vuokralaisen vuokran maksusta enintään yhden kuukauden vuokraa vastaavalta määrältä, yhden (1) vuoden ajaksi. Vakuus annetaan maksusitoumuksena. kun vakuus annetaan, mahdollinen asumistuki edellytetään maksettavaksi suoraan vuokranantajalle. Voidakseen realisoida vuokranmaksusta annetun vakuuden, vuokranantajan tulee näyttää sosiaalitoimelle todistettavasti, ettei vuokralainen ole maksanut vuokraansa asianmukai-sesti. Vuokravakuussitoumus on palautettava sosiaalitoimelle, jolloin viranhaltija tekee päätöksen vakuuden päättymisestä ja ilmoittaa sen vuokranantajalle. Vuokravakuus voidaan antaa vain kerran, ei toistuvasti.

9.7 Muuttokustannukset

Muuttokustannuksiin voidaan myöntää toimeentulotukea tarveselvityksen perusteella mi-käli perhetilanne, työnsaanti tai opiskelu sitä edellyttää ja mikäli muualta (esim. työvoima-toimisto) ei hakijalle myönnetä korvausta, tositteiden perusteella. Muuttoavustus myönnetään pääsääntöisesti kulutositteiden perusteella ja on korkeintaan alkukalustus avustuksen suuruinen (kts. kohta 8.5).

24

24

9.8 Romanivaatetus

Naisten romanihameeseen myönnetään enintään 450 euroa joka kolmas vuosi. Tämä summa otetaan laskelmassa huomioon menona. Muu romaninaisen vaatetus, kuten röijyt ja puserot kuuluu perusosalla katettaviin menoihin kuten myös miesten romanivaatetus. Ennen avustuksen myöntämistä tulee selvittää hakijan mahdollisuus säästää hame vähi-tellen. Toimeentulotuen myöntäminen edellyttää toimeentulotuen pitkäaikais- tai toistu-vaisasiakkuutta.

9.10 Hautauskustannukset

Hautauskustannuksina huomioidaan kohtuulliset kustannukset siltä osin kuin vainajan jät-tämät varat eivät riitä hautajaiskuluja kattamaan. Pesän varat tulee tarkistaa aina ennen päätöksentekoa perunkirjasta. Huomio tulee kiinnittää pesän varojen/velkojen lisäksi pan-kin saldotodistukseen kuolinpäivänä. Hautajaiskulut ovat ensisijaisesti maksettavia muihin velkoihin nähden. Hautajaismenoja hyväksytään paikallisten yritysten tekemien tarjousten perusteella ta-pauskohtaisesti, kuitenkin korkeintaan 790 euroa; polttohautauksessa 890 euroa. Tukea myönnetään vasta perunkirjoitusten jälkeen. Tukea laskettaessa huomioidaan vai-najan ja puolison tulot. Hautajaismenoihin (790€ tai 890€) hyväksytään arkku, kukka-laite, vainajan kuljetus ja vainajan vaatteet. Lähiomaisen (toimeentulotukiasiakkaan isän, äidin, lapsen, sisaren, veljen tai puolison, erityistapauksissa isovanhemman) kuoltua voidaan myöntää kukkavihkoon enintään 42 euroa sekä kohtuulliset matkakulut tositteiden perusteella, julkisen liikenteen mukaan hautajaisiin (jos toisella paikkakunnalla). Hautausavustuksesta tehdään aina perintä mm. mahdollisten veronpalautusten varalta, perintä kannattaa tehdä kuolinvuonna ja sitä seuraavana vuonna. Lähiomaisiksi lasketaan puoliso, lapset ja lasten perheet, vanhemmat, isovanhemmat ja sisarukset. Toimeentulotukea ei myönnetä: vaatemenoihin, muistotilaisuuteen, lehti-ilmoitukseen eikä hautajaismatkojen muutoin kuin lähiomaiselle erityisen harkinnan perus-teella. Hautajaisavustuksesta vähennetään kaupungin veloittamat maksamattomat laskut.

9.11 Edunvalvontaan liittyvät palkkiot

Edunvalvontapalkkioon/maistraatin tilintarkastusmaksuun myönnettävä toimeentulotuki on täydennettävää toimeentulotukea. Se huomioidaan pääsääntöisesti kuukausittaisena me-nona, joka jyvitetään niille kuukausille, joille tuke haetaan. Mikäli kyseessä on toimeentulo-tuen säännöllinen asiakas, voidaan edunvalvontapalkkio huomioida erääntymiskuukauden menona.

25

25

9.12 Sakot

Pääsääntöisesti sakkoja ei huomioida toimeentulotuen laskelmassa. Sakko voi olla perus-teltua maksaa ehkäisevänä toimeentulotukena erityisen poikkeuksellisissa tilanteissa, mm. lastensuojelullisista syistä. Asia käsitellään aina sosiaalityöntekijöiden palaverissa. Toi-meentulotukivajauksen voi asiakkaan niin halutessa käyttää sakon maksuun.

9.13 Opintolainan korot ja muut opiskelusta aiheutuvat kulut

Korkoavustuksen hakeminen on ensisijaista toimeentulotukeen nähden. Uusimuotoisen markkinakorkoisen opintolainan korko opiskeluaikana tulee pääomittaa. Mikäli opintolainan korkoihin ei voi saada Kelan opintotukikeskuksen korkoavustusta tai sen saamisen edellytykset tutkitaan Kelassa hakemuksesta jälkikäteen, opintolainan mak-settavat korot huomioidaan tositteen mukaan koron maksukuukautena niiden kuukausien osalta, joilla hakijalla on ollut oikeus toimeentulotukeen ja tarvittaessa peritään tulevasta korkoavustusetuudesta. Muista opiskelusta aiheutuviin menoihin esim. oppikirjoihin, tarvikkeisiin, työvaatteisiin, jne. voidaan myöntää toimeentulotukea, mikäli hakija/ perhe on pitkäaikainen toimeentulotuki-asiakas. Pääsykokeisiin liittyviin maksuihin ja niihin liittyviin mahdollisiin matkakustannuk-siin voidaan myöntää pitkäaikaiselle toimeentulotukiasiakkaalle pääsääntöisesti yksi pää-sykoemaksu sekä matkustuskulut edullisimman vaihtoehdon mukaisesti.

9.14 Erityisruokavalio

Erityisruokavaliosta aiheutuvia kohtuullisia lisäkustannuksia voidaan ottaa menona huomi-oon pääsääntöisesti enintään 52 euroa/kk. Mikäli hakija saa Kelan myöntämää korvausta (vammaistuki tai keliakiakorvausta) ko. kustannuksiin menot huomioidaan Kela-korvaus vähentäen. Tuen hakijalta pyydetään aina selvitys erityisruokavalion tarpeellisuudesta ja siitä aiheutuvista menoista. Kela voi maksaa keliakiakorvausta 16 vuotta täyttäneille ke-liakiaa sairastaville gluteenittoman ruokavalion ylläpitämiseksi.

10 EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI

Toimeentulotuesta annetun lain 13 §:n mukaan kunta myöntää päättämiensä perusteiden mukaan ehkäisevää toimeentulotukea lain 1 §:n 2 momentissa mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Lainkohdan mukaan ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edis-tää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäis-tä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. Ehkäisevän toimeentulotuen käyttötarkoitus on pitkälle sama kuin toimeentulotuesta anne-tun lain 7 c §:n 1 mom. 3 kohdan mukaiset erityismenot. Lainkohdassa tarkoitetuilla eri-tyismenoilla katetaan henkilön tai perheen erityisistä tarpeista ja olosuhteista johtuvat toi-

26

26

meentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeelliseksi harkitut menot. Käytännössä edellä mainitulla lisäosalla on katettu menoja samoin perustein kuin ehkäisevää toimeentulotukea edellytetään myönnettävän. Ehkäisevä toimeentulotuki on suunnitelmallisen sosiaalityön väline akuutteihin kriisitilantei-siin tai niiden ehkäisemiseen. Tukea voidaan myöntää siis myös henkilölle/perheelle, joka ei muutoin olisi toimeentulotukeen oikeutettu, mikäli ennalta ehkäisevän tuen myöntämisel-lä voidaan esimerkiksi ehkäistä pitkäaikaisen toimeentulotukiasiakkuuden syntyminen. Ehkäisevän toimeentulotuen myöntäminen edellyttää yleensä aina palvelusuunnitelman laatimista yhdessä asiakkaan kanssa. Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää yleensä tuen saajan aktivointia tukeviin toimenpiteisiin, koulutuksen loppuun suorittamiseen työmarkkina-aseman parantamiseksi, työllistymistä tukevan uuden pätevyyden tai ammatin saamiseksi, asumisen turvaamiseksi rästivuokriin, ylivelkaantumisesta tai taloudellisen tilanteen äkillisestä heikentymisestä ai-heutuvien vaikeuksien lieventämiseksi sekä muihin tuen saajan omatoimista suoriutumista edistäviin tarkoituksiin. Ehkäisevän toimeentulotuen tarkempia myöntämisperusteita ja tuen euromääräisiä rajoja ei ole tarkoituksenmukaista tarkemmin määritellä, koska ehkäisevän toimeentulotuen myöntäminen perustuu yksilökohtaiseen harkintaan eikä sitä myönnetä kaavamaisesti. Tavoitteena on, että ehkäisevän toimeentulotuen osuus kaikista toimeentulotukimenoista on noin 3 %.